37
Suomen aatehistoria 29.10.-5.12.2013 ti klo 14-16 HU205 ja to klo 16-18 PR119 (paitsi 14.11. SÄ118)

Suomen aatehistoria

  • Upload
    omana

  • View
    60

  • Download
    0

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Suomen aatehistoria. 29.10.-5.12.2013 ti klo 14-16 HU205 ja to klo 16-18 PR119 (paitsi 14.11. SÄ118). Opiskelu Turun akatemiassa. lisäopinnot muissa tiedekunnissa. maisteripromootio. papit. osakunta - juhlat - harjoitukset - muu sosiaalinen toiminta. pro gradu; näyteluento. - PowerPoint PPT Presentation

Citation preview

Page 1: Suomen aatehistoria

Suomen aatehistoria

29.10.-5.12.2013

ti klo 14-16 HU205 ja to klo 16-18 PR119(paitsi 14.11. SÄ118)

Page 2: Suomen aatehistoria

Opiskelu Turun akatemiassa

osakunta- juhlat

- harjoitukset- muu sosiaalinen

toiminta

sisäänkirjoittautuminen”lähtötasokoe”

perusopinnot fil. tdk:ssa- luennot kaikissa aineissa / väittelyharjoitukset - pro exercitio

latinan kirjoituskoe ja pikku-teologia

pro gradu; näyteluento

maisteripromootiolisäopinnot muissa tiedekunnissa

pennaaliaika

papit

suulliset tentit kaikissa aineissa

Filosofian kandidaatti

Page 3: Suomen aatehistoria

Promootio

• maisterin vihkiminen• pakollinen• joka kolmas vuosi• primus, ultimus, penultimus (asinus)• promoottorin alkusanat• vihittävän maisterin (ultimus) ja tiedekunnan jäsenen

välinen vuoropuhelu• maisterin merkit: kirja ja punainen päähine• jumalanpalvelus ja pidot

Page 4: Suomen aatehistoria

patronus - klientti

• peräisin keskiaikaisesta läänitysjärjestelmästä• 1600-luvulla kehittyi sosiaaliseksi suhteeksi• molemminpuolinen hyöty

– patronus suojeli kliettiä ja edisti tämän uraa– klientti teki palveluksia patronukselle

• seuloi esille kyvykkäät henkilöt• edellytys menestymiseen

Page 5: Suomen aatehistoria

Kolmisäätyoppi

ecclesia hengellinen

hallitus

politia maallinen

hallitus

oeconomia huoneen-

hallitus

Page 6: Suomen aatehistoria

Politia• politia = maallinen hallitus, esivalta• kaikilla ihmisillä on tieto oikeasta• maallinen hallitus asetettu pitämään synti kurissa• Jumala luovuttanut valtansa esivallalle

esivallan vastustaminen on Jumalan vastustamista• luonnolliset lait ovat ensisijaisia positiivisten lakien

suhteen• maallisen hallituksen keinona pakko ja rangaistus • jokainen ihminen kuuluu maallisen hallituksen piiriin• ihmiset eriarvoisia

Page 7: Suomen aatehistoria

Ecclesia• ecclesia = hengellinen hallitus, kirkko• jokainen kristitty kuuluu sen piiriin• valta yksinomaan Jumalalla• prinsiippeinä armo, usko ja Henki• keinona anteeksiantamus• viranhaltijoiden (papit yms.) tehtävänä julistaa

lakia ja evankeliumia ja jakaa sakramentit

Page 8: Suomen aatehistoria

Oeconomia• oeconomia = huoneenhallitus: perhe, suku• pitää yllä ihmissukua biologisesti ja

taloudellisesti• perustuu Jumalan säätämään avioliittoon• perheenisällä sama rooli kuin esivallalla• hänen tehtävänään hoitaa politian ja

ecclesian tehtäviä perheessä

Page 9: Suomen aatehistoria

Tieteet 1600-luvulla

• aristoteelinen hierarkia• teologia korkein tieteenala• teologinen tieto ensisijaista• filosofialla teologiset päämäärät tai

ainakin sopusoinnussa niiden kanssa

• vastuu ajattelusta teologialla• 1600-luvun lopulla vaatimus

filosofiasta teologian aputieteenä

domina

serva/ancilla

obsequium

Page 10: Suomen aatehistoria

Teologia 1600-luvulla

• Puhdasoppinen luterilaisuus– Enevaldus Svenonius, Petrus Bång– 10 professoria

• Raamatullis-käytännöllinen suunta– Eskil Petraeus, Johannes Gezelius nuorempi– 8 professoria

• Synkretismi– Johannes Terserus

Page 11: Suomen aatehistoria

Puhdasoppinen luterilaisuus• 1600-luvun alussa luterilaisten keskuudessa ankaria

oppiriitoja; lukuisia eri suuntia• puhdasoppinen luterilaisuus dominoivaksi• pohjautui orjallisesti Martti Lutherin ajatteluun ja

kristinuskon opinkappaleiden muokkaamiseen aristoteelisen logiikan muotoon

Page 12: Suomen aatehistoria

Puhdasoppinen luterilaisuus• kontroverssiteologia: opin puhtauden vaaliminen

hyökkäämällä kiistakirjoitusten avulla kaikkea toisinajattelua vastaan

• esiintyminen aggressiivista ja suvaitsematonta• keskuspaikka Wittenberg• Ruotsissa sosiaalinen tilaus; suurvaltasodat loivat

pohjaa• käytännössä ainoaksi sallituksi suuntaukseksi 1660-

luvulla

Page 13: Suomen aatehistoria

Enevaldus Svenonius (1617-88)• puhdasoppisen luterilaisuuden

pääedustaja Turun akatemiassa• teologian professori (1664-87)• kiistaton johtohahmo• kontroverssiteologi• vastusti kaikkea toisinajattelua• laaja kiistakirjoitustuotanto• teologia ainoa tärkeä tiede; muut

merkityksellisiä vain teologian aputieteinä

• jyrkkä katsantokanta johti teologian eristäytymiseen

Page 14: Suomen aatehistoria

Raamatullis-käytännöllinen suuntaus

• ei ollut ristiriidassa puhdasoppisuuden kanssa• vetosi sellaisiin, jotka eivät olleet tulisieluisia

uskontaistelijoita• keskittyi käytännön seurakuntatyön edistämiseen• kansankielisen sielunhoidon edistäminen• homiletiikka = saarnataito• käsikirjojen, selitysteosten yms. apuvälineiden teko

Page 15: Suomen aatehistoria

Aeschillus Petraeus (1593-1657)

• I teologian professori 1640-1652• 1652 Turun piispa• homileetikko, saarnataidon opettaja• 1642 koko Raamatun suomennos• lyhyt suomen kielen kielioppi• mallisaarnat• saarnameditaatiot: evankeliumi- ja

epistolatekstien selitykset

Page 16: Suomen aatehistoria

Gezeliukset

Johannes Gezeliusvanhempi1615-1690

Johannes Gezeliusnuorempi1647-1718

•laaja kirjankustannustoiminta•Encyclopaedia synoptica•Raamatun selitysteos

Page 17: Suomen aatehistoria

Synkretismi• synkretistit halusivat lähentää eri kristillisiä

kirkkoja korostamalla opin yhteisiä piirteitä• keskuspaikka Helmstedt• pohja: yhteinen tunnustus, kirkkoisien opit,

varhaisten ekumeenisten konsiilien teologia• kuningatar Kristiina tuki synkretismiä• Formula concordiae (sovintokaava) (1647)• Johannes Terserus (1605-78)

Page 18: Suomen aatehistoria

Johannes Elai Terserus (1605-78)• opiskeli Saksassa 1633-37: tutustui

synkretismiin• III teologian professori 1640-47

Turussa: oppiriita Isak Rothoviuksen kanssa

• 1647-58 III teologian professori Upsalassa

• vastusti Formula concordiaen eli sovintokaavan hyväksymistä 1647

• kuningatar Kristiinan opettajana• 1658-63 Turun piispa• 1671 Linköpingin piispa

Page 19: Suomen aatehistoria

Raamatullis-klassinen suuntaus• esikuvana Johann Carion: Chronica • lähteinä varhaisempien aikojen kuvauksessa Raamattu ja

antiikin historiankirjoitus• myötäilee Raamatun kertomusta ja kristillisen kirkon

vaiheita• usein historia jaettu aikakausiin: neljä valtakuntaa (Dan. 2.)

Babylonia, Persia (Assyria), Kreikka, Rooma• luominen – vedenpaisumus – Israel – Lähi-itä – Kreikka –

Rooma – kristillinen kirkko• vallitsevana akateemisessa opetuksessa

Page 20: Suomen aatehistoria

Gööttiläinen historiankirjoitus• Ruotsalaiset ovat asuttaneet Pohjolan noin 100 vuotta

vedenpaisumuksen jälkeen ja perustaneet sinne maailman vanhimman valtakunnan

• Ruotsi on muinoin ollut maailman suurin ja mahtavin valtakunta

• Kaikki sivistys ja kulttuuri on lähtöisin Ruotsista• Gootit, jotka tuhosivat Rooman valtakunnan, olivat

ruotsalaisia

Page 21: Suomen aatehistoria

Gööttiläisyyden klassikkoja• Johannes Magnus: Historia de omnibus

Gothorum Sveonumque regibus (1554)• Johannes Bureus• Johan Stiernhielm: Runa Suetica• Johannes Schefferus: Upsalia antiqua (1666)• Johannes Messenius: Scondia illustrata (1636)• Olof Rudbeck vanhempi: Atlantica (1679-1702)

Page 22: Suomen aatehistoria

Johannes Messenius (1579/80-1636)

• historioitsija• opiskeli jesuiittakoulussa

Puolassa• Upsalan yliopiston historian

professori• 1616 vangittiin katolilaisuudesta• elinkautisvankeus Kajaanin

linnassa• 1635 vapautettiin• Scondia Illustrata

Page 23: Suomen aatehistoria

Skyyttalainen traditio• ruotsalaiset polveutuvat suoraan Nooan pojasta

Jaafetista• Hesekielin kirjan 38. ja 39. luvut• Flavius Josephus (1. vuosisata jKr.): Maagogin

joukot skyyttejä• Milanon piispa Ambrosius (300-l jKr.): Maagogin

jälkeläiset gootteja• Isidorus Sevillalainen (500-l jKr.): gootit = skyytit• Jordanes (n. 550 jKr.): gootit kotoisin pohjoisesta

Scandzan saarelta• 1300-luvulla Ruotsissa: gootit = göötit• Johannes Magnus (1554)

- lähteenä J. Annius Viterbolainen: Berosuksen Babylonian historia

Nooa

Jaafet

Maagog

Page 24: Suomen aatehistoria

Pohjolan asuttaminen

• vedenpaisumus 1656 maailmanluomisen jälkeen (n. 2350 eKr.)

• Maagog vaelsi Skyyttian kautta Suomeen• vuonna 88 vedenpaisumuksen jälkeen

Pohjanlahden yli Ruotsiin, jonne maailman ensimmäinen valtakunta

• syynä Pohjolan luonnon erinomaisuus– runsaasti kalaa ja mineraaleja– ilmasto karaiseva ja steriili

Page 25: Suomen aatehistoria

Goottilainen traditio• asutettuaan Pohjolan göötit lähtivät

valloittamaan maailmaa kuningas Berikin johdolla

• göötit rinnastettiin gootteihin ruotsalaiset olivat valtaamassa Roomaa

• Cassiodorus 500-luvun alku• Jordanes 550-luku: Getica

– gootit = skyytit = geetit– gootit ovat kotoisin Scandzan saarelta

• Johannes Magnus otti goottihistorian Ruotsin historian keskeiseksi osaksi

Page 26: Suomen aatehistoria

Hyperborealainen traditio• Ruotsi on sivistyksen kehto• reaktio humanismin ajatukseen ei-italialaisten kansojen

barbaarisuudesta• Johannes Magnus: göötit tunsivat vetoa sivistyksen

vaalimiseen. Ruotsalaiset vastaanottajina• 1600-luvun alku: ruotsalaiset sivistyksen antava osapuoli

– Georg Stiernhielm, Johannes Bureus, Olof Verelius• Olof Rudbeck d.ä.: Atlantica

Page 27: Suomen aatehistoria

Alkukielen ongelma• kaikki ihmiset puhuivat samaa alkukieltä

ennen Baabelin kieltensekoitusta• perinteinen käsitys: heprea alkukieli• Johannes Goropius Becanus (1569):

kimbrin kieli alkukieli• Stiernhielm konstruoi alkukielen = göötin

kieli– ei saanut varauksetonta kannatusta

Page 28: Suomen aatehistoria

Gööttiläisten käyttämät metodit

• aristoteelinen logiikka– syllogismit (esim. jos A=B ja B=C niin A=C)

– analogiat• lähteiden tulkinta: totuuden löytäminen• kielitieteellinen todistelu

– kielen ja kansan rinnastaminen– intuitiivinen permutaatio

Page 29: Suomen aatehistoria

Rudbeckin permutaatiosäännötf-p fisk - piscisfader - pater

f-b skrifwa - scriberetafla - tabula

v-b vyk - bycusp-b kiöpa - kiobek-c krona - coronak-g åker - agert-d foot - foodp-v korp - corvus

g-iseger - seierg-f mager-

mafwerr-l krita - klital-nklubba - knubbeg-e boga - buet-l jette - jeltem-f namn - nafn

stamn - stafnn-d minner - minder

mynnig - myndig

Page 30: Suomen aatehistoria

Gööttiläisten käyttämät lähteet

• Raamattu• antiikin historiankirjoitus• goottilainen historiankirjoitus• muinaisislantilaiset saagat

Page 31: Suomen aatehistoria

Gööttiläisyyden säilymisen syyt

• Ruotsi poliittisesti ja uskonnollisesti homogeeninen

• suurvaltapolitiikan propaganda-ase– kyse mennen olotilan palauttamisesta

• historiankirjoitus valtion erityissuojeluksessa– valtakunnanhistorioitsijat

• historia todennäköisyyksien kuvaamista

Page 32: Suomen aatehistoria

Michael Wexionius-Gyldenstolpe

• historian professori 1640-57

• Epitome (1650): Ruotsin historiallis-maantieteellinen kuvaus

• esitti Suomen omana kokonaisuutena

• historiassa perusti esityksensä Johannes Magnukseen

Page 33: Suomen aatehistoria

Chronicon Finlandiae

• anonyymi; Elias Brenner, Marcus Sadelerus• 1640-1670-luvulta• 1728 Schwedische Bibliotec• Suomen kuninkaiden mukainen jaottelu• käytetty kansanrunouslähteitä• Porthan: ”typerä, mätä, ei pitäisi edes mainita

historiankirjoissa”

Page 34: Suomen aatehistoria

Petrus Bång (1633-1696)• teologian professori Turun akatemiassa• Priscorum Sveo-Gothorum ecclesia (1675)• tarkoitus kumota harhaluulo, että ruotsalaiset

olisivat muinoin palvoneen epäjumalia• puhtaasti ruotsalainen kirkkohistoria

Page 35: Suomen aatehistoria

Daniel Juslenius (1676-1752)

• pyhien kielten professori 1712-1727• teologian professori 1727-34• Turun piispa• Aboa vetus et nova 1700• Vindicae Fennorum 1703• puhdasoppinen luterilainen

Page 36: Suomen aatehistoria

Aboa vetus et nova (1700)

• oraatiomuotoinen pro exercitio • liittyy Turussa 1600-1700-lukujen vaihteen

patriotismiin• Turun kaupungin historia• varhaishistoria puhtaan gööttiläinen• kuninkaiden valinnassa suomalainen

korostus

Page 37: Suomen aatehistoria

Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870-1946)

• taidemaalari• kulttuurivaikuttaja• Suomen kultainen kirja I-II• Kalevala ja Egypti (1935)