SUOMEN MERIMIESKIRKKO FINLANDS SJÖMANSKYRKA · la. Saman tapahtuman yhte-ydessä sovittiin ForMare-toi-mijoiden kesken Merimieskir-kon osallistumisesta hankkee-seen. Tapahtumaan

SUOMEN MERIMIESKIRKKOFINLANDS SJÖMANSKYRKAMERIMIESKIRKKOJEN KERTOMUKSET

2016

3 MeriMieskirkkojen kertoMukset 2016

2 Suomen merimieSkirkko 2016

Kannen kuva: Joonas Brandt. Takanannen kuva: Marko Toljamo.

JOHDANNOKSISuomen Merimieskirkkoyhteisön toimintakertomus vuodelta 2016 jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on paperiversiona julkaistava, yhdistyk-sen jäsenille ja sidosryhmille jaettava yhteenvedonomainen vuosikertomus eli hallituksen toimintakertomus vuodelta 2016. Kertomus julkaistaan myös näköisversiona verkossa. Tämä pdf-julkasiu sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa eri merimieskirkkojen työstä vastaavan työntekijän laatimana. Hannu Suihkonen pääsihteeri

SISÄLLYSLUETTELOJOHDANTO............................................ ...............3LAIVAKURAATTORITYÖ ...................................4HAMINA-KOTKA .................................................6VUOSAARI .............................................................8TURKU ................................................................. 12RAUMA ................................................................ 14KOKKOLA ........................................................... 16OULU ................................................................... 18KEMI-TORNIO....................................................20HERNESAARI ..................................................... 22BENELUX-MAAT ............................................... 24RIPPILEIRI KREIKASSA............................... .... 38ATEENA ............................................................... 40LONTOO ............................................................. 44POHJOIS-SAKSA .............................................. 54MATKAPAPPITYÖ ............................................ 64

SUOMEN MERIMIESKIRKKOMERIMIESKIRKKOJEN KERTOMUKSET2016

Yleistä

Merimieskirkon kotimaan or-ganisaatio uudistettiin vuoden 2016 alussa ja uudistus kos-ki myös laivakuraattorityötä. Laivakuraattorityössä toimivat 1.1.2016 alkaen koordinoiva ja seilaava laivakuraattori. Toi-mintaa johtaa merenkulkijatyön johtaja, ja nämä kolme ovat lai-vakuraattorityön tiimi

Koordinoivan laivakuraatto-rin tehtävään kuuluu ensisijai-sesti nimikkolaivakuraattorei-den ohjaaminen sekä koulu-tusten suunnittelu. Hän myös seilaa itse. Seilaavalla laivaku-raattorilla pääpaino työssä on seilauksissa.

Laivakuraattorityön kohdis-tetut avustukset vuodelle 2016 vähenivät huomattavasti ja sen vuoksi palkattua henkilöresurs-sia leikattiin yt-neuvotteluilla 1 htv:n verran. Työntekijäjärjes-telyjen jälkeen palkattua työ-voimaa on nyt 1 htv, joka ja-kaantuu kahteen 50 % osuu-teen niin, että Haminan ja Ou-



lun satamakuraattorit toimivat myös laivakuraattoreina.

Edellä kuvattujen muutos-ten ja niistä seuranneiden se-kä myös spontaanien henkilö-vaihdosten myötä laivakuraat-torityön toimintaluvut romahti-vat edellisestä vuodesta. Syk-syn 2016 aikana tilanne alkoi normalisoitua, ja vuoden 2017 alussa päästäneen takaisin ta-valliseen työrytmiin.

Laivakuraattoreiden koulu-tus järjestettiin huhtikuun alus-sa kulttuurikeskus Sofiassa. Aiheena oli henkinen huolto ja erityisesti ratkaisukeskeinen sielunhoitokeskustelu. Syksyl-le suunniteltu kriisityön koulu-tus siirtyi keväälle 2017.

Resurssit

Pekka Wilska hoitaa koordi-noivan laivakuraattorin tehtä-vää 1.2.2016 alkaen. Wilska hoitaa vastuuvarustamonsa Boren seilaukset.

Seilaavan laivakuraattorin

tehtävää hoiti 30.4.2016 saak-ka Antti Härö Oulun satama-kuraattorin tehtävän ohella. Härön irtisanouduttua toiseen työhön siirtymisen johdosta hä-nen seuraajakseen valittiin Mia Haapakorva, joka aloitti työs-sään 1.8. Syyskausi kului Me-rimieskirkon työhön perehtymi-sessä, eikä varsinaisia seilauk-sia vielä ollut.

Vapaaehtoisten nimikkolai-vakuraattoreiden rooli korostuu palkallisen työvoiman vähenty-essä. Heidän työnsä ohjaami-seen ja koordinointiin kiinnite-tään erityistä huomiota samoin kuin koulutusten sisältöön. Ni-mikkolaivakuraattoreita oli vuo-den lopussa 16 ja lisäksi krii-situkiresurssina kolme kuraat-toria.

Laivakuraattorityö on jo use-an vuoden ajan toiminut ”nol-labudjetilla”, jossa tulot katta-vat kustannukset. Pääosa lai-vakuraattorityön rahoitukses-ta saadaan Merimieseläkekas-san sekä sopimusvarustamoi-den avustuksista. Muutama

merimieskirkkopiiri tukee työ-tä samoin kuin joukko uskolli-sia yksityishenkilöitä kuukausi-lahjoittajina.

Yhteistyö

Laivakuraattorityötä tehdään tiiviissä yhteistyössä sopimus-varustamoiden kanssa. Käy-tännössä yhteyshenkilöinä ovat (meri)henkilöstön johto-tehtävissä olevat. Sopimus on voimassa seuraavien varusta-moiden kanssa: Arctia Ship-ping Oy, Bore Ltd, ESL-ship-ping Oy, Oy Langh Ship Ab, ja Viking Line Abp. Finnlines-groupin kanssa käynnistettiin marraskuussa 2016 neuvotte-lut yhteistyön uudelleen aloit-tamisesta.

Merimieseläkekassa on tär-keä tukija, mutta myös toi-minnan koordinoija ForMare-työhyvinvointihankkeen myö-tä. ForMare-hanke on suoma-laisten varustamojen henkilös-tön työhyvinvoinnin paranta-miseen tähtäävä. Se on pyöri-nyt jo kolmisen vuotta, ja ker-tomusvuonna Merimieskirkon laivakuraattorityö liitettiin hank-keen osaksi. Koordinoiva laiva-kuraattori toimii hankkeen oh-jaajien mentaalivalmentajana, mutta on tarvittaessa myös yk-sittäisten osallistujien käytettä-vissä.

Hankkeen käytännön toteu-tuksesta vastaa Merimiespal-velutoimisto. Rahoittajina ovat Merimieseläkekassa ja vakuu-tusyhtiö Alandia. Mukana ole-vat varustamot sekä mukaan valitut merenkulkijat maksavat oman osuutensa.

Koordinoiva laivakuraatto-ri sekä merenkulkijatyön johta-

ja osallistuivat yhdessä ja erik-seen ForMaren ohjausryhmän kokoukseen.

Yhteistyökumppanina on ol-lut myös kirkkohallitus ja siel-lä erityisesti yhteiskunnallinen työ, joka on osa Jumalanpal-velus ja yhteiskunta -osastoa. Vuoden aikana Merimieskir-kon työntekijöitä osallistui yh-teiskunnallisen työn neuvotte-lupäiville.

Vuoden 2017 työpaikka-pappisymposiumin suunnittelu käynnistyi yhdessä em. kirkko-hallituksen osaston sekä puo-lustusvoimien kirkollisen työn kanssa.

Varainhankinta

Laivakuraattorityön varainhan-kinta keskittyy ennen muu-ta merenkulun elinkeinoon. Yhteistyö- ja tukisopimukset ovat voimassa edellä mainit-tujen varustamojen sekä Meri-mieseläkekassan kanssa.

Uusia yhteistyösopimuksia ei solmittu, ja entisten tukisum-mat pysyivät ennallaan.

Viestintä

Laivakuraattorityön sometyös-kentely keskittyy nimikkolaiva-kuraattoreiden suljetun face-book-ryhmän ympärille. Siel-lä jaetaan kokemuksia ja pide-tään yhteyttä tapaamisien vä-lillä. Koordinoiva laivakuraatto-ri on ryhmän vetäjä.

Alandia Maritime Day -ta-pahtumassa toukokuussa ku-raattorityö oli esillä ForMare-hanketta esittelevillä luennoil-la. Saman tapahtuman yhte-ydessä sovittiin ForMare-toi-mijoiden kesken Merimieskir-

kon osallistumisesta hankkee-seen. Tapahtumaan osallistui-vat koordinoiva laivakuraattori ja merenkulkijatyön johtaja.

Jaakko Laasiomerenkulkijatyön johtaja

LAIVAKURAATTORITYÖ

Päätoimiset ja osa-aikaisetlaivakuraattorit 2016

Mia Haapakorva osa-aikainen, 1.8.2016 alkaen.Antti Härö osa-aikainen, 30.4.2016 saakka.Jaana Rannikko päätoiminen, 7.7.2016 saakka.Sanna Siivonen päätoiminen, 16.2.2016 saakka.Pekka Wilska osa-aikainen, 1.2.2016 alkaen.

Nimikkolaiva-kuraattorit 31.12.2016

Juha AlanderGerd EricksonEeva-Liisa Helle-LahtiMinna HellströmSari IsokoskiJorma JussilaSanna KuismaRitva KauhanenTaina KettunenMinna KärkkäinenEeva-Kaija LemmetyinenUnto MikkonenHanna NiemiEsa PyöriäOlli SalomäenpääRaimo Salonen

Kriisitukiresurssit

Tapio KoivuUlla KosonenPirjo Suomi

Tästä se lähtee, laiva-kuraattori Pekka Wils-kan seilausreissu rah-tilaivalla Vuosaaren sa-tamasta reitillä Riika-Teesport-Rotterdam-Riika-Pietari-Helsinki, menomatka Iso-Beltin sillan alta, paluu Kielin kanavan kautta.

Pekk

a Wils

ka

viston joulu -tapahtuma. Tä-män lisäksi oltiin muutamia kertoja mukana seurakunnan kirppistapahtumissa.

Viestintä Tärkein medianäkyvyys saa-tiin joulukuussa, jolloin Kymen Sanomat julkaisi jutun Hamina-Kotkan merimieskirkon toimin-nasta. Infotilaisuus syyskuus-sa oli Wellamossa ammattikor-keakoulujen opiskelijoille.

Facebook-sivut olivat vielä suunnitteluasteella.

Teksti ja kuvat: Pekka Wilskasatamakuraattori



Yleistä

Tärkeimmät tapahtumat vuon-na 2016 olivat näkyvyydeltään ja myynniltään Hamina Tattoo elokuussa, joulumyyjäiset Por-voossa ja Wanhan Holviston joulu -tapahtuma Hamina Bas-tionissa.

Suurin muutos toiminnassa oli satamakuraattorin toimen muuttuminen 50 %:ksi helmi-kuun alusta alkaen.

Kohtaamiset laivoilla ja kirkol-la jatkuivat entiseen malliin kes-kittyen ulkomaisiin merenkulki-joihin. Merimiespalvelutoimis-ton (MEPA) sanomalehtiä toimi-tettiin suomalaisille aluksille.

Muita tapahtumia olivat viro-laisen seurakunnan yhteistyö-ryhmän vierailu kesäkuussa ja rahtareiden kirkkopyhä joulu-kuussa. Joulukuussa järjestet-

HAMINAKOTKAN MERIMIESKIRKKO

tiin yhteistyökumppaneille pe-rinteiset adventtikahvit. Meri-mieskirkkopiirissä vierailut jat-kuivat entiseen malliin.

Syyskuussa merikeskus Wellamossa oli ammattikorke-kouluille infotilaisuus yhdessä MEPAn ja merenkulun ammat-tijärjestöjen kanssa.

Resurssit

HaminaKotkan merimieskir-kolla oli yksi työntekijä, jonka työaika oli 50 %:nen. Aktiivisia vapaaehtoisia oli 6. Kirkkotoi-mikuntaa ei tällä hetkellä vie-lä ole.

Talous oli hieman enem-män tappiollinen kuin budjetoi-tu. Suurimmat tukijat ovat Ha-minan seurakunta, Kotka-Ky-min seurakuntayhtymä ja me-rimieskirkkopiiri Haminassa.

Yhteistyö

Yhteistyötahoista tärkein on seurakunnan lähetystyö. Mui-ta yhteistyötahoja ovat Hami-naKotkan satama ja Porvoon suomalainen seurakunta.

Yhteistyötoiminta näkyi en-nen kaikkea myyjäisissä, mutta myös yhteisissä tapahtumissa.MEPAn kanssa oli orastavaa yhteistyötä sanomalehtijake-lun muodossa.

Huomionosoituksia ei tänä vuonna jaettu.

Varainhankinta

Varainhankinnan paikkoina oli-vat edellä jo luetellut Hami-na Tattoo, Haminan seurakun-nan lähetysmyyjäiset, Porvoon suomalaisen seurakunnan lä-hetysmyyjäiset ja Wanhan hol- HaminaKotkan merimieskirkon myyntipöytä Wanhan holviston joulu -tapahtumassa 2016.

HaminaKotkan merimieskirkolla meno ja tunnelma oli joulukuussa 2016 ”kuin joskus ennen vanhaan”, kun tupa täyttyi merimiehistä.

Kun satamakuraattori lähtee rahtilaivalla käy-mään vaikkapa Hietasessa Kotkassa, mukana on aina myös myyntituotteita.

Satama- ja laivakuraattori Pekka Wilska meren-kulkuun liittyvässä turvallisuuskoulutuksessa.

Lokakuussa merimieskirkolla rentoutuivat mm. nämä merimiehet Kroatilasta. Taustalla näkyy Laila Mikko-sen suunnittelema Pirkka-ryijy.

Iltapäiväkerholaisten kanssa tutustuttiin siihen, ke-tä kaikkia Merimieskeskuksessa käy, mistä mais-ta he ovat kotoisin ja minkälaista tekemistä heille

on keskuksessa tarjolla ja entä, mitä tapahtuu kun mennään heitä moikkaamaan laivalle!

Maaliskuussa pidettiin Vuosaaren merimieskir-kolla satamakuraattori Heikki Huttusen läksiäi-siä. Juhlakakkua kuvaamassa Merimieskirkolta eläkkeelle siirtynyt Esko Vepsä.

Merimieskeskuksessa vietettiin tammikuussa ensimmäistä kertaa katolista messua. Sen toimit-ti takalogin kielellä filippiiniläinen isä Giger, ja avustajat olivat Suomessa asuvia filippiiniläisiä.



Muutoksettoiminnassa

Palvelutoiminta toteutui ras-kaan liikenteen kuljettajien, merenkulkijoiden ja merimies-kirkolla vierailevien ryhmien, tilavuokraajien ja muiden kävi-jöiden parissa. Toimintavuon-na palveltiin myös muita sidos-ryhmiä.

Yhteistyöneuvottelut vähen-sivät Vuosaaren merimieskir-kon henkilöstöresurssit alle kolmannekseen aiemmasta, mikä supisti toiminnan määrää ja muotoja voimakkaasti. Sa-malla muuttunut tilanne kuiten-kin mahdollisti merimieskirkon toiminta-ajatuksen aiempaa monipuolisemman toteutumi-sen: Vuosaaren merimieskir-kon toiminnan piirissä oleville tarjoutui, ja tietoisesti tarjottiin, enemmän ja monimuotoisem-

pia osallistumisen ja vastuun-kantamisen mahdollisuuksia.

Välittävä yhteisöllisyys ra-kentui monien ihmisten läsnä-olosta, taidoista ja resursseis-ta. Kanssatoimijuus myös koh-deryhmän jäsenet–vapaaeh-toiset–työntekijä-akselilla vah-vistui.

Toimintavuonna yhteistyö-kumppaneille tarjoutui hyvät mahdollisuudet toteuttaa yh-teiselle asiakaskunnalle suun-nattuja palveluja merimieskir-kon tiloissa, ja esimerkiksi Me-rimiespalvelutoimiston (MEPA) merenkulkijatyön kurssit ja ta-pahtumat kaksinkertaistuivat.

Toiminta,tapahtumat, palvelut

Merimieskeskuksessa toimiva Merimiespalvelutoimisto (ME-PA) palveli merenkulkijoita ar-

kisin päiväsaikaan. Materiaa-lipalvelustaan MEPA toimit-ti laivoille kirjoja ja elokuvia ja myi prepaid–internet-tuotteita. Asiamies palveli laivojen mie-histöjä myös heidän muiden tarpeidensa mukaan.

Merimieskirkon työntekijä ja vapaaehtoinen jatkoivat palve-lua laivoilla ilta-aikaan pyydet-täessä. Merimieskirkolla koh-dattiin etenkin kansainvälisiä, pitkien työsopimusten alaisia merenkulkijoita ja heitä palvel-tiin esimerkiksi autokyydityk-sin ja opastamalla heitä lähi-seudun palveluihin.

Sataman seudulla liikkuvat enimmäkseen suomalaiset ras-kaan liikenteen kuljettajat ovat arki-iltaisin keskuksen vakio-asiakaskuntaa heidän käydes-sään saunomassa, kahvilla ja osan hyödyntäessä pyykinpe-sumahdollisuutta.

Merimieskirkolle voi tulla toisten ihmisten seuraan, ju-tella tai käydä luottamukselli-sia keskusteluja kahden kes-ken. Kuunteleva lähimmäisyys on käytännön palvelujen lisäk-si myös keskiössä.

Lisäksi Vuosaaren meri-mieskirkko mahdollistaa työ-aikoina rekassa asuville kul-jettajille viihtyisän kohtaamis- ja kokoontumispaikan eli ver-taisyhteisön ammattiryhmään kuuluville.

Talon palveluvalikoimaan lu-keutuvat kokous- ja juhlatila, saunatilat ja etenkin keväästä syksyyn käytetyt ulkoterassit. Osa ryhmistä hyödynsi kirkko-salia ja vietti siellä hartautta tai messua. Edellämainittu yhdis-tyy mahdollisuuteen perehtyä merimieskirkkotyöhön logistii-kan maailmassa.

Keskuksessa vieraileville ryhmille esitelmöidään ja sa-tunnaisille kävijöille kerrotaan

niin Merimieskirkon ulkomaan toiminnasta, kotimaan kan-sainvälisestä merenkulkija-työstä kuin laivakuraattorityös-tä. Ryhmät ovat myös voineet sisällyttää vierailuunsa käyn-nin viereisen Gate Housen nä-köalatasanteelle, joka on tar-jonnut monelle rivikansalaiselle elämyksen heidän omin silmin nähdessään, kuinka logistiset ketjut rakentuvat ja rahti liikkuu.

Vuosaaren merimieskirkko palvelee edelleen kävijöitään näköalapaikkana logistiikan ja koko Merimieskirkon maa-ilmaan ja lisää sen tunnetta-vuutta etenkin Etelä-Suomes-sa. Samalla ryhmien vastaan-ottaminen on osa omaa varain-hankintaa.

Palveluvalikoima tekee Vuo-saaren merimieskeskuksen mielenkiintoiseksi ja soveltu-vaksi kohteeksi hyvin erilaisil-le ryhmille ja vieraille. Vieraina on ollut eri-ikäisiä iltapäiväker-

VUOSAAREN MERIMIESKIRKKO

holaisista yli 80-vuotiaisiin, ja palveltujen joukossa on muun muassa useita yhdistyksiä ja evankelisluterilaisia seurakun-tatahoja Uudeltamaalta.

Myös yksityistilaisuuksien, kuten valmistujaisjuhlien ja ko-kouspäivien järjestäminen vi-suaalisesti kauniissa tiloissa on edelleen tärkeä tulonlähde.

Merimieskirkolla yhteistyö-nä järjestettävät hyväntekeväi-syyskonsertit ovat vakiinnutta-neet paikkansa vuoden ohjel-massa. Musiikillisen ohjelman ovat toteuttaneet pääosin vuo-saarelaiset vapaaehtoiset, kuo-ro ja soittajakokoonpano johta-jansa kanssa eli Sakarat Laulu-pelimannit. Merimieskirkon va-paaehtoiset leipoivat herkulliset kahvipöytäantimet. Varoja ke-rättiin SLS:n Kauneimmat jou-lulaulut -tilaisuudessa ja Lions Club -organisaation Punainen

>>>

Helmikuussa keskuksessa viettivät kokouspäi-väänsä Vuosaaren ev.-lut. seurakunnan papit. Aurinko kruunasi käynnin Gate Housen näkö-alatasanteella!

Gospel Riders heitti löylyjä merimieskirkon saunassa. Moottoripyöräkerho tarjoaa moto-risteille mahdollisuuden liittää moottoripyö-räily ja kristillinen usko luontevalla tavalla toi-siinsa.

Merimies polkee Jacob Jungellin seurannassa, kun kirkkosalissa järjestettiin kuntotestausta osana MEPAn ForMare -hyvinvointiprojektia.



Sulka – Tekoja nuorten hyväk-si -hyväntekeväisyyskampan-jaan osallistuen. Vuoden 2016 pidetty Kansanlaulumessu to-teutettiin jälleen Sakarat Laulu-pelimannien ja merimiespapin yhteistyönä helatorstaina.

Tapahtumat ovat tavoitta-neet etenkin paikallista väes-töä, ja ensi kertaa merimieskir-kolle tiensä löytäneiden määrä on kasvanut tilaisuus tilaisuu-delta.

Vuonna 2016 Vuosaaren merimieskeskuksessa toteutui runsas 70 tapahtumaa, ryhmä-vierailua tai erilaista tilaisuut-ta. Kävijöitä toimintavuonna oli yhteensä 2 473. Rakennuksen ulkopuolella tapahtuvalla me-rimieskirkkotoiminnalla ja lai-vakäynneillä työntekijä ja va-paaehtoiset yhdessä tavoitti-vat noin 2000 ihmistä.

Resurssit

Henkilökunta väheni kahdes-ta työntekijästä, siviilipalvelus-miehestä ja kahden hengen ca-tering-palvelusta yhteen työn-tekijään. Vapaaehtoisten mer-kitys vastaavasti kasvoi huo-mattavasti, ja toimintavuonna he olivat elintärkeä voimavara merimieskirkkotoiminnassa.

Monissa tapahtumissa he antoivat kasvot merimieskirk-kolaiselle juttelemalla ja mo-nenlaisella käytännön palve-lulla tapahtumasta osallisil-le. Vapaaehtoiset emännöivät toistuvasti ilta-aukioloaikoina ja lähimmäisen läsnäolollaan he toivat kodikasta tunnelmaa rekkasaunojien iltoihin. Rekka-saunapäivystäjät mahdollisti-vat palvelun saatavuuden asi-akkaille myös työntekijän pois-saollessa.

Huolenpito arkkitehtonises-ti ainutlaatuisesta rakennuk-sesta irtaimistoineen tapahtui monen vapaaehtoisen voimin talkoopäivinä. Vapaaehtoisten kuukausittaiset tapaamiset jat-kuivat kevätkauden ajan. Kiin-nostuneille avattiin uudestaan mahdollisuus perehtyä laiva-käyntityöhön työntekijän tai va-paaehtoisen opastuksessa.

Merenkulkijoille tarjottiin toi-sena vuonna peräkkäin vapaa-ehtoisvoimin toteutetut musii-killiset tervehdykset kirkollis-ten juhlapyhien alla. Myös tänä vuonna filippiiniläismerenkulki-jat viettivät katolista messua sekä laivalla että merimieskes-kuksessa. Messut toteutettiin yhteistyönä Pyhän Marian ka-tolisen seurakunnan, MEPAn ja vapaaehtoisten kanssa.

Loppuvuodesta Hernesaa-ressa toiminut satamakuraatto-ri Matias Heikkilä sijaisti me-rimiespappi Sirpa Tolppas-ta, joka oli toteuttamassa Me-rimieskirkon Kaakkois-Aasian joulukirkkokiertuetta.

Tuki ja lahjoitukset

Koko Merimieskirkon talou-den tasapainottamistoimet ra-joittivat henkilöstövähentymän vuoksi mahdollisuuksia toteut-taa omaa varainhankintaa, mi-kä konkretisoitui kun aiempina vuosina merkittävät Konttitorin ja Tuomaan markkinoiden tu-lokertymät poistuivat Vuosaa-relta. Varainhankinnassa elet-tiin myös siirtymä- ja suunnit-teluvaihetta. Samalla voimava-rat kohdennettiin perustoimin-nan turvaamiseen.

Ulkopuoliset toimintatuet oli-vat elintärkeitä toiminnan jat-kuvuudelle. Suurimmat avus-

tukset saatiin Helsingin Seura-kuntayhtymältä (25 000 euroa) ja Stiftelsen Tre Smederin tu-ki jatkui Vuosaaren merimies-kirkkotoiminnalle 15 000 eurol-la. Helsingin Satama myönsi 7 700 euroa.

Merimieskirkkopiirien talou-dellisen ja toiminnallisen tuen merkitys korostui sekin osal-taan muiden tulolähteiden su-pistuessa. Kirkolliset toimituk-set tuovat myös oman pienen, mutta toivotun lisän tulovirtaan.

Yhteistyötoiminta

Toimintavuonna MEPAn järjes-tämät kurssit keräsivät meren-kulkijoita yhteen monenlaisille kursseille, mm. pitämään yllä merimieskäsityöperinnettä.

Merityössä oleville suunnattu kokonaisvaltaiseen hyvinvoin-tiin ja elämänhallintaan tähtäävä MEPAn ForMare-hanke käyt-ti myös Vuosaaren tiloja. Myös MEPAn henkilöstön koulutuksia toteutettiin Merimieskeskukses-sa. Yhteistyössä MEPAn kans-sa toteutetut Merimiesillat koko-sivat nykyisiä ja entisiä laivatyö-läisiä suomalaisen merenkulun eri teemojen ääreen.

Kesän lopulla yleisötapahtu-ma Vuosaaren satamapäivä ta-voitti runsaat 300 kävijää. Meri-mieskirkkolaiset ja MEPAlaiset osallistuivat tapahtumaan yh-dessä, ja Merimieskirkko pal-veli avoimin ovin kävijöitä.

Jouluna ylläpidettiin Meri-mieskirkkovapaaehtoisten ja MEPAn asiamiehen kanssa me-renkulkualan pitkää perinnettä. Eri puolilla Suomea merimies-kirkkopiiriläisten ja muiden va-paaehtoisten valmistamat, kä-sitöitä sisältävät n. 300 joulupa-kettia vietiin jouluksi miehistöille.

Vuosaaren sataman yhteis-työfoorumissa on ylläpidetty yh-teyksiä muihin toimijoihin ja tuo-tu keskusteluissa esiin kohde-ryhmien näkökulma. Sataman väki, yhteistyökumppanit ja va-paaehtoiset kutsuttiin yhteisille joulukahveille joulun alla.

Rahtarit ry:n kanssa edellise-nä vuonna alkanut yhteistyö jat-kuu, ja yhdistys tukee edelleen jäsenistönsä sauna-asiakkuut-ta Vuosaaressa korvaten sau-namaksuista puolet. Yhdistyk-sen Helsingin osasto kokoontui kuukausittaiseen tapaamiseen-sa tiloissa. Merimieskirkkolaisia vieraili Rahtarit ry:n Soppapäi-vä-tapahtumassa.

Verkostoissa, joissa työn-tekijä on vuoden mittaan ollut mukana, on pidetty esillä sa-tamatoiminnan, kauppameren-kulkijoiden ja raskaan liiken-teen kuljettajien työn merkitys-tä yhteiskunnallemme ja meille jokaiselle kuluttajana. Verkos-

toläsnäololla etenkin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pii-rissä on vahvistettu tietoisuut-ta Merimieskirkosta yhtenä yh-teiskunnallisen, kansainvälisen ja diakonisen työn toteuttajana Suomessa.

Merimieskirkkopiirivierailut ja Sea Sunday -saarnavierai-lut ovat jatkuneet toimintavuon-na. Merimiespastori on palvel-lut nykyisiä ja entisiä merenkul-kijoita ja heidän läheisiään kir-kollisissa toimituksissa ja yksi-tyiskeskusteluissa sekä osallis-tunut evankelis-luterilaisen kir-kon henkisen huollon (HEHU) organisaation toimintaan.

Vuosikymmenien ajan Me-rimieskirkkoa palvelleen Heik-ki Huttusen läksiäisiä vietettiin maaliskuussa Vuosaaren me-rimieskirkolla. Ystävät, työto-verit ja tuttavat vuosien varrel-ta kokoontuivat tilaisuuteen ja-kamaan yhteisiä muistoja meri-mieskirkkotaipaleelta.

Viestintä

Helsingin Sanomien nettiuuti-sissa julkaistiin pääsiäisen alla juttu nykyajan synnintunnosta, johon haastateltiin merimies-pappia.

Vuosaaren merimieskirkon facebook-sivut tavoittivat meri-mieskirkossa toteutuvasta toi-minnasta kertovilla julkaisuil-laan vuoden aikana runsaat 23 000 facebook-kävijää. Osa päivityksistä informoi tätä ylei-söä kauppamerenkulun ja sen henkilöstön työn merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen kansalaisille.

Teksti ja kuvat:Sirpa Tolppanenmerimiespastori



Yleistä

Toiminnan kohokohta oli kun-nia- ja ansiomerkkien jako jou-luaterialla vapaaehtoisille ja pii-riläisille.

Suurimmat muutokset olivat yt- neuvottelujen jälkeen henki-lökunnan vähennykset: 1 puo-lipäiväinen ja siviilipalvelus-mies. Turkuun jäi 1 kokopäiväi-nen työntekijä. Aukioloaikaa ly-hennettiin samalla.

Kohtaamiset kirkolla 2016:

• rekkamiehet 1 920• merimiehet 200• ”muut asiakkaat” 3 500• merimieskirkon ulkopuolella

kohdatut 10 000

Yhteensä 15 620 henkeä.

Toiminta kirkolla:

kahvio, sauna, myymälä, neu-vonta, opastus, kuljetus, laiva-

käynnit satamissa, yhteislau-lua, Wanhat Merimiehet Muis-telee -illat, iltahartaudet, Pa-ronin Pojat (moottoripyöräker-ho), Saaristomeren Merivarti-jat ja uusimpana käsityökerho Puikko-Pirkot.

Olemme myös osallistuneet seuraaviin tapahtumiin: Sea Sunday, Merellinen Tuomas-messu ja Merellinen Johan-nesmessu.

Resurssit

Henkilökuntaa Turun meri-mieskirkolla on 1 kokopäiväi-sen työntekijän verran: sata-makuraattorina toimii Arja Su-vanto. Korvaamattomana apu-na työskentelevät myös vapaa-ehtoiset. Vapaaehtoisia Turus-sa on 10–20, ja he auttavat ar-kielämässä tai tulevat tapahtu-miin mukaan. Uusiakin vapaa-ehtoisia olemme saaneet vuo-den aikana.

Kirkkotoimikuntaa ei ole

omaa, mutta Mikaelin seura-kunnan merimieskirkkotoimi-kunta toimii rinnalla.

Talous

Lähiseurakunnat tukevat Tu-run merimieskirkkoa, samoin Turun ja Naantalin satamat se-kä osa rekkafirmoista.


Mikaelin ja Henrikin seura-kuntien merimieskirkkopiirit, Naantalin merikirkkopiiri ja Pa-ronin Pojat tukevat Turun meri-mieskirkkoa.

Yhteistyö

Turun merimieskirkko tekee yh-teistyötä muiden Saaristome-ren merimieskirkkojen kanssa ja järjestämme yhdessä vuosit-taisen West Coast Meetingin.

Turun satama, Naantalin sa-tama, Nesteen satama, ympä-

TURUN MERIMIESKIRKKO

ristön seurakunnat ovat tärkei-tä yhteistyökumppaneita, joi-den kanssa meillä on paljon erilaista yhteistä toimintaa.

Turun merimieskirkko oli myös mukana Paimion kirkko-herran 60-vuotisjuhlissa.

Varainhankinta

Turun merimieskirkko harjoit-ti varainhankintaa myyjäisis-sä monessa paikassa. Lisäk-si opallistuimme: merelliseen Johannesmessuun Pallivahan kirkossa, Sea Sundayyn Mi-kaelin srk:ssa ja Ohravellita-pahtumaan Mikaelin srk-kodil-la kahdesti vuodessa.

Joulumyyjäisiin osallistuim-me Naantalin-, Henrikin-, Mika-elin srk-kodeilla. Lisäksi meillä oli omat Turun merimieskirkon perinteiset joulumyyjäiset.

Risteilijöitä kävi 6 kpl Tu-run satamassa, mikä tarkoit-taa, että olimme aluksen vie-rellä myyntikojun kanssa. Näin

tavoitamme sekä miehistön et-tä matkustajat. Miehistöä kulje-tamme tarvittaessa merimies-kirkolle lepäämään. Meillä on myös Wi-Fi.

Swan Regatta oli Turussa 27.–31.7.2016, jona aikana Tu-run merimieskirkko oli Forum Marinumin alueella vieraana myyntitelttoineen. Myimme ta-varoita ja kerroimme merimies-kirkosta ihmisille.

Erilaiset ryhmät kirkolla toi-vat niin ikään tuloja. Teimme ti-lauksesta mm. syntymäpäivä- ja pikkujoulujuhlia, joista saim-me kerättyä varoja.

Turun merimieskirkolla jär-jestetään kerran kuukaudessa Yhteislaulua, Iltahartaus, Wan-hat Merimiehet muistelee.

Viestintä

Turun merimieskirkko oli esil-lä Aamuset ja Extra-lehdessä Saaden näin näkyvyyttä.

Turun merimieskirkolla on

oma Facebook-sivusto, Jaam-me kirkolla tiedotuslehtistä tu-levista tapahtumista sekä ker-romme niistä Turun Sanomien Menovinkeissä.

Suomen Merimieskirkon verkkosivustolla olevan Turun merimieskirkon sivulla on lue-teltu niin ikään ajankohtaiset tapahtumat.

Turun merimieskirkko vierai-lee kaikissa kolmessa em. pii-rissä sekä syksyllä ja keväällä. Vierailimme myös Rymättylän lähetys-merimieskirkkopiirissä kertomassa merimieskirkosta.

Teksti ja kuvat: Arja Suvantosatamakuraattori

Risteilijä Deutscland ja Turun merimieskirkko kesäkuussa 2016 Turun Satamassa.Yhteislaulu raikui iloisesti 30 laulajan voimin Turun merimieskirkolla.

Kesän suosikkimobiilipeli Pokemon Go yllätti, sillä Pokemonit löytyivät Turun merimieskirkon ulkopuolelta. Kuva saatu yhdeltä pelaajalta.



Yleistä

Suomen merimieskirkko ry:ssä käytiin vuoden 2015 lopus-sa kotimaan kirkkoja koskevat yhteistoimintaneuvottelut huo-nontuneen taloustilanteen ta-kia. Neuvottelujen tuloksena jouduttiin irtisanomisiin ja sa-massa yhteydessä uudistettiin kotimaan kirkkojen ja keskus-toimiston työn organisointia.

Nykyisin kotimaan toimipis-teissä työskentelee vain yk-si työntekijä, joka vastaa yksin koko kirkon toiminnasta. Tämä näkyy kirkon toiminnassa koh-dattujen ihmisten, laivakäyn-tien ja kirkolla kävijöiden las-keneissa määrissä.

Rauman satama laivaliiken-ne oli alkuvuodesta hiljainen ja kesällä oltiin normaalilla ta-solla. Syksyllä liikennemää-rät nousivat selvästi. Satamas-sa kävi laivoja 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuoden aikana kohdattiin yhteensä n. 5 500 henkeä. Lai-vakäyntejä tehtiin 706 ja niissä tavattiin 4 118 henkeä. Kirkol-la vieraili n. 990 henkeä jois-ta merenkulkijoita oli n. 930. Eri tapahtumissa ja tilaisuuk-sissa oli 976 kävijää. Eri kan-sallisuuksia oli 23. Eniten kävi-jöitä oli Filippiineiltä, Venäjältä, Hollannista, Kiinasta ja Ukrai-nasta.

Merimieskirkolla on järjestet-ty muistelu- ja lauluiltoja muu-taman kerran vuodessa. Kirkol-la on ollut useita ryhmävierai-

luja: mm. Luvian srk:n diako-nia- ja lähetyspiiri yhdessä Lu-vian SPR:n kanssa, Kuivalah-den torstaiseura, Lapin naisten kilta ja Rauman srk:n Puikko-piiriläiset.

Rauman seurakunnassa vie-railleet Hongkongin evankelis-luterilaisen seurakunnan kak-si päihdetyötekijää kävivät tu-tustumassa syyskuussa meri-mieskirkkoon ja satamaan.

Merenkulkijoille jaetiin joulu-lahjoiksi perinteisiä villasukka-paketteja 285 kappaletta. Su-kankutojia oli Luvian seura-kunnasta, Rauman seurakun-

nan Puikkopiiristä, Kuivalah-den torstaiseurasta sekä La-pin naisten killasta sekä usei-ta yksittäisiä kutojia.

Merimieskirkko toimii enti-sen Varikon tiloissa Isohaku-nintiellä. Kirkko on ollut avoin-na maanantaista perjantaihin klo 18–22. Kirkolla on oleskelu-tilat ja pieni myymälä, jossa on myynnissä mm. matkamuisto-ja, puhelinkortteja ja makeisia.

Toukokuussa merimieskir-kolla alkoi uutena palveluna MoneyGramin rahanlähetys-palvelu merenkulkijoille.

ResurssitSatamakuraattorina on Eija Tuorila. Vapaaehtoisia on kol-me, jotka ovat mukana eri ta-pahtumissa ja tilaisuuksissa.

Suurimmat taloudelliset tu-kijat ovat Rauman seurakun-ta, Rauman satama sekä Eu-roports Rauma Oy. Loput tulot tulevat merimieskirkon omasta toiminnasta.

Lahjoituksia on tullut mm. Syvärauman merimieskirkko-piiriltä, Murtolan lähetyspiiriltä, Luvia seurakunnalta ja yksityi-siltä henkilöiltä. Tulevaisuudes-

sa vahva paikallinen tuki ja ra-hoitus ovat avainasioita.

Yhteistyö

Yhteistyötä on tehty Rauman sataman, Rauman seurakun-nan, Rauman Euroports Oy:n, Merimiespalvelun, ME Groupin sekä Lions Clubi kanssa.

Saaristomeren merimieskir-kot (Rauma ja Turku) ovat ko-koontuneet muutaman kerran suunnittelemaan yhteistä toi-mintaa. Länsirannikon meri-mieskirkot (Porin Mäntyluodon saksalainen merimieskirkko,

Rauma, Turku) pitäneet yhtei-siä tapaamisia vuorotellen jo-kaisen toimipisteessä.

Rauman merimieskirkon työntekijä edustaa Suomen Merimieskirkkoa Porin Mänty-luodon saksalaisen merimies-kirkon paikalliskomiteassa. Ko-kouksia on ollut kolme vuoden aikana. Rauman satamaku-raattori oli heinäkuussa yhdes-sä Mäntyluodon saksalaisen merimieskirkon kanssa Pori Areenan tapahtumiin kuuluvilla Avointen Ovien Satamapäivillä.

Syvärauman merimieskirk-kopiirin jäsen Aune Leino täyt-ti 90 vuotta helmikuussa. Me-rimieskirkko ja muut piirin jä-senet muistivat häntä kukka-kimpulla.

Varainhankinta

Merimieskirkko on osallistu-nut seurakunnan pääsiäis- ja joulumyyjäisiin sekä Ulvi-lan seurakunnan joulumyyjäi-siin. Merimieskirkko oli muka-na syyskuun alussa Meripelas-tajien SM-taitokisoissa. Syys-kuun kolmantena viikonloppu-na osallistuttiin Rauman silak-kamarkkinoihin.

Viestintä

Rauman merimieskirkolla on Facebook-sivut, jossa kerro-taan tulevista tapatumista ja julkaistaan valokuvia mielen-kiintoisista asioista.

Satamakuraattori on vierail-lut seurakunnan eri piireissä ja lähialueen seurakunnissa ker-tomassa merimieskirkon toi-minnasta.

Teksti ja kuvat: Eija Tuorilasatamakuraattori

RAUMAN MERIMIESKIRKKO

Meriauran uuden laivan Eeva VG:n neitsytmat-ka toi sen Raumalle 4.10. Laivaan lastattiin vil-jaa Rotterdamiin vietäväksi.

Joulupukin apulaiset olivat ahkeria ja meren-kulkijat saavat tänäkin vuonna hienoja lahjoja. Näistä paketeista kiitokset kuuluvat Kuivah-den torstaikerholle ja Luvian diakonia- ja lä-hetyspiirille.

Länsirannikon merimieskirkkojen työntekijät Saksan merimieslähetys mukaan lukien tapaa-vat kolme kertaa vuodessa.

Yleistä

Vuonna 2016 vietettiin Kok-kolan merimieskirkon 85-vuo-tisjuhlia. Varsinainen juhlapäi-vä oli merisunnuntaina 18.9. jolloin vietettiin messua, jos-sa saarnasi pääsihteeri Hannu Suihkonen. Messun jälkeen oli juhlakahvit ja satamakuraattori sekä pääsihteeri kertoivat me-rimieskirkon työstä. Musiikkia esitti Petri Möller. Tapahtuman aikana sataman portit olivat au-ki ja väkeä kävikin runsaasti.

Marraskuussa toteutettiin seurakunnan kanssa neule-messu Kaarlelan kirkossa. Messussa sai halutessaan teh-dä käsitöitä ja kolehdiksi sai tuoda valmiita villasukkia me-rimieskirkon joulupaketteihin. Messusta saatiin paljon positii-vista palautetta ja jatkoa suun-nitellaan.

YT-neuvottelujen seurauk-sena osa-aikainen satamaku-raattori irtisanottiin ja toimin-taa jatkettiin yhden kokoaikai-sen satamakuraattorin voimin. Tämä on tuonut haastetta eri-tyisesti kuljetuksiin, jotka osa-aikainen aiemmin pääasiassa hoiti. Kuljetuksia oli 282 ja niis-sä kuljetettavia 975, eli selväs-ti edellisvuotta vähemmän. Me-rimieskirkolla kävijöitä oli 671, eli jälleen edellisvuotta vähem-män. Kävijöistä valtaosa on ul-komaalaisia merimiehiä.

Satamassa kävi 567 laivaa, joka on hieman edellisvuotta enemmän. Kirkolla kävijöiden määrän vähentyessä satama-kuraattori on käyttänyt työai-kaa entistä enemmän laivoil-la. Laivakäyntejä tehtiin 410 ja niissä kohdattiin 1577 me-rimiestä. Koko vuoden aikana kaikki tapahtumat, keskustelut,

kuljetukset ja kävijät mukaan lukien kohtaamisia oli yhteen-sä 4030.

Joulun alla jaettiin joululah-joja 15 laivaan yhteensä 170 pakettia. Joulupaketteihin ke-rättiin käsintehtyjä villasukkia yhteistyössä seurakunnan Lä-hetyssopen kanssa. Saimme taas runsaasti lahjoituksia seu-rakunnan piireiltä, muilta ryh-miltä ja useilta yksityishenki-löiltä ympäri Suomen.

Ykspihlajan diakonia- ja lä-hetyspiiri sekä Halkokarin dia-koniapiiri vierailivat merimies-kirkolla 29.9. Satamakuraatto-ri on vieraillut Alavetelin seura-kunnan retkellä Ykspihlajan kir-kossa 17.5. ja varttuneessa vä-en piirissä 13.10. sekä sataman joulupuurolla 14.12.2016.

Resurssit

Satamakuraattorina on toimi-nut diakoni Anu-Marja Kan-gasvieri. Vapaaehtoisia on ol-lut toiminnassa mukana kym-menkunta. Vapaaehtoisista kolme on ollut säännöllisesti mukana kirkolla aukioloaikaan noin kerran viikossa. Muut toi-mivat muissa tehtävissä, mm. arpajaisten ja ryhmävierailujen kahvitusten järjestämisessä, talonmiehenä sekä erilaisissa talkoissa.

Mirja ja Taisto Ronkainen saivat hopeiset ansiomerkit 20 vuoden vapaaehtoistyöstään.

Kokkolan seurakuntayhtymä on jatkanut korvaamatonta ta-loudellista tukeaan. Myös sa-tamalaitos on edelleen avusta-nut sähkölaskun maksamises-sa. Lisäksi Kokkolan merimies-kirkon toimintaa on tukenut yk-

sityinen henkilö kuukausittain 50 euron summalla jo usean vuoden ajan.

Haastetta budjetille on kulu-neena vuonna tuonut auton rik-koutumisesta aiheutuneet ku-lut. Myös vuosihuollossa ilmeni useita ongelmia. Kokkolan sa-taman vaativat olosuhteet lait-tavat auton koville, eikä korja-uksia voi välttää, jos autoa ai-koo käyttää.

Yhteistyö

Vuonna 2016 saatiin alkuun Kokkolan, Oulun ja Kemin me-rimieskirkkojen, eli Pohjanlah-den tiimin uudenlainen yhteis-työ. Pidimme tiimipalaverin elo-kuussa Kokkolassa ja Skype-palaverit lokakuussa ja joulu-kuussa. Muutenkin on pidet-ty tiiviisti yhteyttä puhelimitse viikoittain, jaettu ajatuksia se-

kä saatu ja annettu tukea arjen haasteisiin.

Seurakuntapastori Mart-ti Nykänen on ollut Kokko-lan suomalaisen seurakunnan edustajana mukana Merimies-kirkon työssä. Martin vuorot-teluvapaan aikana 1.7. lähtien sijaisena oli Anna-Maria Vei-jo. Yhteistyötä on tehty tiiviis-ti myös Kokkolan sataman se-kä Rauanheimon ja Jalanderin meklareiden kanssa.

Varainhankinta

Osallistuimme Kokkolan suo-malaisen seurakunnan lähe-tystyön vappumyyjäisiin 30.4. ja joulumyyjäisiin 3.12. Myyjäi-sissä myytin leivonnaisia ja pi-ka-arpoja.

Viestintä

Kokkolan merimieskirkon face-book-sivut ovat saaneet uusia tykkääjiä. Merimiehet ovat en-tistä enemmän ottaneet yhteyt-tä sekä facebook-sivujen että Whatsappin kautta silloinkin, kun laiva ei ole satamassa.

Merisunnuntain ja Kokkolan merimieskirkon 85-vuotisjuh-lan yhteydessä saimme pal-jon julkisuutta, mm. Keskipoh-janmaa ja Kokkola-lehti teki-vät jutun merimieskirkon toi-minnasta. Samoin neulemes-su sai huomiota jopa valtakun-nallisestikin.

Anu-Marja Kangasvierisatamakuraattori



KOKKOLAN MERIMIESKIRKKO

Merisunnuntai Sea Sundayna 18.9.2016 vietettiin Kokko-lan merimieskirkon 85-vuotisjuhlaa.

Merimieskirkko tarjoaa kävijöilleen irtiottoa arjesta mm. erilaisten pelien avulla.

José Flores

Kuva

t: Anu

-Mar

ja Ka

ngas

vieri

Vapaaehtoisia vuonna 2016 oli kuusi henkeä.

Teemme yhteistyötä Tui-ran ja Karjasillan seurakunnan kanssa. Erilaisia sukka- ja nut-tupiirejä löytyy Hailuodosta, Oulun eläkeliitosta ja Pudas-järveltä ja Oulun alueelta. Tä-män lisäksi vastavuorisuus nä-kyy hartauksina ja vierailuna heidän luonaan.

Yhteistyö,varainhankinta

Tärkeimmät yhteistyökumppa-nit ovat olleet vapaaehtoiset, Oulun satama, Herman An-dersson, Oulun konttivuokra-us, Oulun seurakunnat ja Me-pa. Mepan kanssa saamme merenkulkijoille toimitettua lu-ettavaa ja elokuvia laivoihin.

Vapaaehtoisten merkitys

Merimieskirkolle on suuri. He ovat aktiivisesti mukana ta-pahtumien järjestelyissä ja lai-vakäynneissä.

Työhyvinvoinnin ja kehittä-misen tukena on ollut Pohjan-lahden tiimi. Tiimin muodostaa Kemi-Tornion, Kokkolana ja Oulun merimieskirkot yhdes-sä. Tapaamisia on kolmesti vuodessa ja yhteyttä pidetään kuukausittain. Ensi vuotta aja-tellen olemme suunnitelleet yh-teisiä tapahtumia.

Toimintaamme on ollut tuke-massa Oulun satama ja Oulun seurakuntayhtymä sekä Oulun konttivuokraus.

Viestintä jakohtaaminen

Viestintä painottuu someen, ja olemme suunnitelleet, että

Tulin sua katsomaan,hetkeksi rinnallesi kulkemaan,elämääsi jakamaan.Jaetaan elämän osa-alueita,ne on kuin laivueita.Silloin kun kovasti tuulee,jostain kaukaa sumutorven äänen kuulee.Jo rientää sitä oottamaan,hetkeksi saapuu satamaan.On ilo ja onni olla työssä tässä,elämänmakuisessa elämässä.

-Mia 30.1.2017-

vuoden 2017 aikana otamme käyttöön myös Istagramin Fa-cebookin rinnalle. Yhteyden-ottokyselyjä Facebookin kaut-ta on tullut vuoden 2016 aika-na 12 kpl.

Rauhan tervehdys kävi teke-mässä jutun Oulun merimies-kirkosta.

Työn pääpainopisteenä ovat edelleen mahdollistaa meren-kulkijoille yhteyden ottamisen kotiin sekä heidän rinnallaan kulkeminen hetken aikaa. Hy-vän kohtaamisen muodostami-seen tarvitaan laivakäyntejä ja aikaa.

Mia Haapakorvasatamakuraattori



Yleistä

Toiminnan kohokohdat ja muutokset

Pitkäaikainen satama- ja lai-vakuraattori Antti Härö siirtyi muihin tehtäviin Rovaniemen seurakuntaan huhtikuun lopus-sa. Mia Haapakorva aloitti sa-tama- ja laivakuraattorina Ou-lun merimieskirkolla 1.8.2016.

Koulutusta on ollut pitkin syk-syä, ja oma Pohjanlahden tiimi on toiminut tässä suurena tu-kena. Laivakuraattorityöhön on ollut perehdyttämässä Jaakko Laasio ja Pekka Wilska sekä kokemuksiaan on myös jakanut Raimo Salonen.

Työhön tarvittava turvalli-suuskoulutus hankittiin Loh-jan Meriturvan yksikössä mar-raskuussa. Siellä oppi paljon ja

siellä oli upeaa ja ammattitai-toista väkeä jakamassa koke-muksiaan merenkulun alalta.

Seurakuntien kiinnostus me-rimieskirkon toimintaan kasvoi. Meillä oli ilo saada vierailijoita Kalajoen satamakirkolta ja Pu-dasjärven seurakunnasta sekä muitakin pieniä ryhmiä tutustu-maan toimintaa.

Kohtaamiset, toiminta,tapahtumat, palvelut

Vuonna 2016 kirkolla oli 480 kävijää, joista suurimmat kan-sallisuudet olivat filippiiniläiset, venäläiset ja ukrainalaiset. Li-säksi rekkamiesten kävijämää-rä kasvoi. Laivakäyntejä tehtiin 140 kpl ja niiden aikana koh-dattiin 441 merenkulkijaa. Kul-jetuksia järjestyi merenkulkijoil-le 12 kpl ja niillä kuljetettiin 50

merenkulkijaa ostoksille.Oulun satamassa vieraili

vuoden 2016 aikana 588 alus-ta. Puhelinkeskusteluja myös joulun aikana oli jonkin verran.

Oulun merimieskirkko osal-listui Hailuodon siikamarkki-noille lokakuussa 2016. Siel-lä markkinoimme toimintaam-me ja kohtasimme paljon ihmi-siä. Adventtikahvit pidettiin jou-lukuun alussa, ja osallistujia ti-laisuudessa oli 42.

Resurssit, toiminta, tapahtumat, palvelut, henkilökunta

Satama- ja laivakuraattori-na toimi Antti Härö 31.4.2016 saakka. Uutena aloitti Mia Haa-pakorva 1.8.2016. Kirkolle tuli mukaan uusia vapaaehtoisia, ja lisää aktiivisesti haetaan.

OULUN MERIMIESKIRKKO

Kalajoen satamakirkon vierailijat Oulussa. Marko Toljam

oKa

ri La

tvala

Mia Haapakorva

Pirk

ko R

anta

suo

Mia Haapakorva

Oulun merimieskirkolla vietettiin 22.4. johta-van satamakuraattorin Antti Härön läksiäisiä. Antti ehti työskennellyt Merimieskirkolla tasan 17 vuotta.

Villasukat ja -kysikkäät ovat odotettu ja läm-min lahja.



vellaan laivakäyntien muodos-sa myös Tornion Röyttään saa-puviin aluksiin. Laivakäynneillä (308 kpl) kohdattiin 2 323 me-renkulkijaa.

Resurssit

Merimieskirkolla on yksi koko-päiväinen työntekijä. Vapaa-ehtoisia on toiminnassa muka-na 14 henkilöä. Lisäksi paikal-lisesti aktiivisia ihmisiä on mu-kana toimintamme tukemises-sa kutomassa villasukkia me-renkulkijoiden joulupaketteihin.

Merimieskirkko saa tukea toimintaansa Kemin ja Torni-on seurakunnilta edellisvuosi-en tapaan.

KEMI–TORNION MERIMIESKIRKKO

Yleistä

Toimintavuonna 2016 satami-en laivaliikenne kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Sa-tamien vienti oli kasvussa, met-säteollisuuden ja teräksen ky-syntä on voimissaan. Kemin satamassa tehtiin mittava lai-turi-investointi, arvoltaan 3 M€. Laiturille saatiin ensimmäinen laiva lastattavaksi joulukuussa.

Merimieskirkon hallitus vie-raili Kemissä toukokuussa tava-ten satamien ja yhteistyökump-paneiden sekä merimieskirkko-toimikunnan edustajia.

Merimieskirkko toimii Ajok-sen satamassa perinteiseen tapaan, ja merenkulkijoita pal-

Yhteistyö

Teemme yhteistyötä satami-en edustajien ja seurakuntien kanssa. Syksyllä 2016 aloitim-me tiimityön Pohjanlahden me-rimieskirkkojen (Kemi-Oulu-Raahe ) kesken. Yhteistyömme on ollut hedelmällistä ja toimin-taamme kehittävää.

Kemin Satama Oy:n pitkä-aikainen johtaja Reijo Viitala jäi eläkkeelle kesäkuussa. Elä-kejuhlassa Merimieskirkkoa edustivat merenkulkijatyön joh-taja Jaakko Laasio ja satama-kuraattori Heli Tuokkola. Uu-deksi satamajohtajaksi valittiin Jaakko Rantsi.

Hyvästä, vuosikymmenien

yhteistyöstä Reijo Viitala sai Merimieskirkon plaketin.

Viestintä

Merimieskirkolla on vieraillut ryhmiä seurakunnista, eläke-läisjärjestöistä sekä kansalais-opiston ryhmistä.

Merimieskirkon joulupuu-rot nautittiin 2.12.2016. Kemin Satama Oy järjesti tiloissam-me joulukahvit yhteistyökump-paneilleen 16.12.2016. Näky-vyyttä saimme seurakunnan lehdessä sekä paikallisessa mediassa.

Heli Tuokkolasatamakuraattori

Keväällä 2016 Oulun merimieskirkon satamakuraattorina aloittanut Mia Haapakorva ja Kemi-Tornion satamakuraattori Heli Tuokkola.

”Kiitos, että tulitte laivalle tänään. Kiireenkin keskellä on vierail-le aikaa. Jumala järjestää asioita hienosti. Olin miettinyt olla Hel-singissä Merimieskirkkkoon yhteyksissä, koska mielestäni meil-lä ei ollut Merimieskirkon Raamattua. Nyt saimme sinulta sellai-sen, oikein hienon, ja aivan oikeassa paikassa, täällä Kemissä.”

-merikapteeni-

Kemi-Tornion merimieskirkko mainittiin mm. YLE Uutisissa ja Pohjolan Sanomis-sa. Kuvakaappaukset em. verkkosivuilta.

Sanna Puumalainen

Monellakohan on yhtä upea näkymä työpaikkansa ikkunasta kuin on Kemi-Tornion merimieskirkolla? Myös siäsltä tila on idyllinen, ja merenkulki-jat ovat tehneet osansa sen sisustamiseksi.

Heli T

uokk

ola

Marko Toljamo

Tarjolla oli internet-yhteys se-kä pieni kioski. Koripalloteline mahdollisti pelaamisen Loun-gen alueella, ja muutamille lai-voille järjestettiin kuljetus mui-hin urheilupaikkoihin eri puolil-la kaupunkia.

Resurssit

Hernesaaren satamakuraat-torina toimi Matias Heikkilä. Työparinaan hänellä oli Meri-miespalvelutoimiston puolel-ta Ella Rönnberg. Toiminnas-sa oli mukana myös muutamia vapaaehtoisia sekä molempien organisaatioiden muuta henki-lökuntaa.

Loungen rahoitus toteutui pääosin budjettivaroin. Kanttii-

YleistäHernesaaren toimipiste, Cruise Crew Lounge Anchor, oli avoin-na kolmatta kesää. Aiempien vuosien kokemusten perusteel-la aukiolokuukaudet olivat ke-sä-elokuu, joihin sijoittui suu-rin osa liikenteestä. Toiminta suunniteltiin ja toteutettiin yh-dessä Merimiespalvelutoimis-ton (MEPA) kanssa.

Kohtaamisia kertyi kaikkiaan vähän alle 1 900. Kävijät olivat lähes yksiomaan merenkulki-joita, ja eri kansallisuuksia kir-jattiin 43, suurimpina ryhminä filippiiniläiset ja indonesialaiset.

Lounge oli avoinna klo 9–17 kaikkina päivinä, jolloin Herne-saaren laitureissa oli aluksia.

CRUISE CREW LOUNGE ANCHOR

nintuotto jäi vähäiseksi. Laivoil-ta kerätyt satamamaksut tuotti-vat jonkin verran.

Periaatesopimuksen mukaan kulut ja tulot jaetaan toimijoiden kesken tasan kauden päätyttyä ja sen jälkeen suoritetaan mah-dolliset tasauslaskut.

Yhteistyö

Helsingin Satama Oy on tär-keä yhteistyökumppani ja työn tukija. Koko toiminta mahdollis-tuu sataman käyttöön antamal-la paviljongilla, josta se perii ni-mellisen vuokran. Satama tar-joaa myös tarvittavan sähkön.

Laivojen agentit ovat myös tärkeä yhteistyökumppani etenkin tiedon välittäjänä.

Varainhankinta

Loungen työhön kohdistuva varainhankintatyö ei resurssi-pulan vuoksi toteutunut suun-nitellusti. Muutamia pieniä lah-joituksia saatiin kuitenkin.

Tulevien kausien varainhan-kinnassa päätettiin keskittyä kanttiinitoiminnan sijaan lahjoi-tusten hankkimiseen.

Viestintä

Loungella on omat netti- ja fa-cebook-sivut, joiden kautta lai-voille välitetään tietoa.

Satamatyötä varten on painet-tu infolehtisiä, joita viedään heti laivan saavuttua ovivahdille mie-histölle jaettavaksi. Laivakäynnit risteilijöihin eivät turvallisuusmää-räystenvuoksi ole mahdollisia.

Risteilyalusten tiukkojen tur-vamääräysten vuoksi ei Loun-gessa voinut ulkopuolisia vie-railla muuten kuin laiturien ol-lessa tyhjät. Muutamia tällaisia tilaisuuksia järjestettiin: mm. Merimieskirkon hallitus ja Me-pan sidosryhmiä tutustui toi-mintaan ja tiloihin.

Jaakko Laasiomerenkulkijatyön johtaja



HERNESAARI

Laiva on monelle toinen koti. Nämä indonesia-laiset nuoret merimiehet, jotka tekevät 10 kk työrupeamaa (+ 2 kk lomaa), poikkesivat Ank-kurissa kesäkuun puolivälissä.

Hernesaaren sata-makuraattorina toi-mi Matias Heikkilä työparinaan Meri-miespalvelutoimis-ton Ella Rönnberg.

Marko Toljam

o

Marko

Tolja

mo

Pekk

a Kar

ppan

en / M

epa

BENELUX-MAIDEN SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO

Joonas Brandt



Yleistä

Kumppanuus, läsnäolo ja ihmisten kohtaaminen ilossa, surussa ja taval-lisessa arjessa on Benelux-maiden suomalaisen merimieskirkon perus-tehtävä. Tätä toteutimme toimintavuo-den aikana niin merimieskirkoillamme kuin liikkuvana työnä koko toiminta-alueellamme Alankomaissa, Belgias-sa ja Luxemburgissa.

Työmme tärkeimmät tukijalat oli-vat sosiaalityö, kirkollinen työ ja va-rainhankinta, joiden puitteissa teim-me työtä Benelux-maissa asuvien ja liikkuvien suomalaisten ja heidän per-heidensä hyväksi.

Tavoitteenamme on tarjota suo-malaisyhteisölle lämminhenkinen ja turvallinen levähdyspaikka, jonne on hyvä tulla, missä tulee kohdatuksi ja kuulluksi.

Liikkuvan työmme pyrimme teke-mään asteittain yhteisölle niin tutuksi ja helposti lähestyttäväksi, että ihmis-ten kynnys kutsua luokseen henkilö-kohtaiseen tapaamiseen tai yhteisölli-seen tilaisuuteen olisi olematon.

Suurlähetystöjen arvioiden mukaan Benelux-maissa asuu yhteensä noin 8 000 Suomen kansalaista (Alanko-maissa noin 2 500, Belgiassa noin 4 000 ja Luxemburgissa yli 1 000) se-kä lisäksi tuhansia äidinkieleltään suo-menkielisiä tai toisen polven suoma-laisiataustaisia, joilla on asuinmaansa tai jonkin kolmannen maan kansalai-suus. Lisäksi toiminta-alueella matkus-

taa työn ja vapaa-ajan vuoksi kymme-niä tuhansia suomalaisia joka vuosi.

Palvelimme ja kohtasimme yhtei-söämme toimintavuoden aikana omis-sa toimipaikoissamme, merimieskir-koillamme Brysselissä ja Rotterda-missa. Lisäksi liikuimme aktiivisesti yhteisömme jäsenten luo, muun mu-assa koteihin, kouluihin, sairaaloihin, satamamiin, kirkkoihin sekä moninai-siin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joita suomalaisyhteisössä järjestettiin yh-teistyössä kanssamme.

Kaikessa toiminnassamme tavoit-teenamme oli tukea yhteisöä sosiaa-lisesti, hengellisesti, henkisesti ja kult-tuurisesti.

Benelux-maiden merimieskirkko jatkoi kohtaamisten ja toiminnan osal-ta kasvusuuntaansa. Toimintaa kehi-tettiin ja monipuolistettiin aktiivisesti.

Vuodelle osuvat henkilöstövaih-dokset sekä Antwerpenin merimies-kirkon toiminnan muutokset eivät vai-kuttaneet kehitykseen hidastavasti, vaikka vaativatkin koko Beneluxin tii-miltä muutoskestävyyttä ja luovuutta reagoida nopeasti muuttuneisiin tilan-teisiin nopealla.

Antwerpenin merimieskirkon toi-minta koki vuoden aikana suurim-man muutoksen. Tammikuussa aloi-tettiin läntisessä Belgiassa liikkuvan sosiaalityön sisäänajo suomalaisyh-teisön parissa sekä Belgian satamis-sa suomalaisalusten merenkulkija-työssä. Tästä eteenpäin merimieskir-

kon työntekijä liikkuu ihmisten luo koh-daten heidät siellä, missä asuvat tai työskentelevät. Kiinteistö myytiin Ant-werpenin kaupungille helmikuussa.

Antwerpenin sosiaali- ja hengelli-nen työ hoidettiin koko toimintavuo-den ajan Brysselistä käsin sekä pai-kallisten vapaaehtoisten voimin. Uu-den, Antwerpenissa asemapaikkaan-sa pitävän sosiaalikuraattorin rekry-tointi tapahtui syksyllä ja tehtävään valittiin marraskuussa Matti Schad-rin, joka ehti tutustua työhönsä joulu-kuussa ja aloitti vakituisesti tehtäväs-sään 2.1.2017.

Brysselin merimieskirkon toimin-taan vaikuttivat erityisesti alkuvuoden kahvilakerroksen remontti, maaliskui-set Brysselin lentokenttään ja Maal-beekin metroasemaan kohdistuvat terrori-iskut sekä johtajan/merimies-pastorin (Jarmo Karjalaisen tilalle tu-li 1.1. Katri Oldendorff) ja keittiövas-taavan (emäntä Tiina Oikarinen lo-petti 31.5. ja keittiövastaava Olli Pihl-man aloitti 16.8.) henkilöstövaihdok-set.

Toimintaryhmien osalta jatkettiin entiseen tapaan, kahvilassa lisättiin lounaspäivien lukumäärää keväällä yhdestä kahteen ja syksyllä neljään. Kävijä- ja osallistujamäärissä oli ha-vaittavissa merkittävää nousua.

Myös Luxemburgin merimieskir-kossa koettiin henkilöstömuutoksia monivuotisen, paikallisen ja palkkio-

toimisen merimiespastori Wille Wes-terholmin huhtikuisen poismuuton vuoksi. Tällä oli ilman muuta vaiku-tusta yhteisöön ja heille suunnattuun tarjontaan ja toimintaan, erityises-ti verkostoyhteistyön sekä kriisityön ja ohjauskeskustelujen järjestämisen tasolla. Wille Westerholmin työtehtä-vät jaettiin johtavan sosiaalikuraatto-rin Piia Lännenpää-De La Cruzin sekä johtajan/merimiespastorin Katri Oldendorffin kesken.

Rotterdamin merimieskirkko eli toista toimintavuottaan peruskorjauk-sen jälkeen ja vakiinnutti vuoden 2015 aikana taas käyttöön otettuja tai uute-na aloitettuja toimintoja. Lisäksi tarjot-tiin yhteisölle uusia tapahtumia ja tilai-suuksia, kuten Ystävänpäivä- ja Pal-musunnuntai-teemapäivät ja pääsiäi-sen pikkubasaari. Merimieskirkon va-

rainhankintatyön tueksi perustettiin taloustoimikunta. Varainhankinnan kanavaksi perustetut Finse Huis-pal-velut vilkastuivat vuoden aikana hy-vän markkinoinnin ansiosta huomat-tavasti ja löysivät ensimmäiset vaki-tuiset asiakkaansa.

Pitkäaikainen sosiaalikuraattori Eeva-Maria Ranta palasi 30.9. Suo-meen ja tehtäviä hoiti määräaikaisella nelikuisella sopimuksella 27.9. lähtien Maija Ketoluoto. Uudeksi sosiaaliku-raattoriksi valittiin joulukuussa Valtte-ri Salmi, jonka kanssa sovittiin työn aloittamisesta 1.2.2017 lähtien.

Rotterdamin merimieskirkko teki toimintavuoden aikana uusia avauksia liikkuvan työn saralla, muun muassa osallistumalla suomalaisyhteisön tilai-suuksiin ja tapahtumiin Groningenissa sekä toteuttamalla joululaulutilaisuuk-sia esim. Amsterdamissa.

Toiminta

Antwerpenin merimieskirkon toi-minta oli vakituisen työntekijän puut-teessa pienimuotoista. Siitä huolimat-ta yhteisöön pidettiin säännöllisesti yhteyttä. Liikkuvaa työtä merenkulki-joiden parissa tehtiin Brysselistä käsin johtavan sosiaalikuraattorin ja paikal-lisen vapaaehtoisen Matti Mannilan toimesta. Laivoilla käytiin sekä Ant-werpenissa että Zeebruggessä, kun niiltä otettiin yhteyttä.

Ulkosuomalaisyhteisö kohdattiin vuoden aikana neljä kertaa kokoavan ja ennalta ehkäisevän sosiaalityön puitteissa Merimieskirkkoiltapäivä-ni-misissä tilaisuuksissa, jotka pidettiin yhteisön jäsenten kodeissa.

>>>

Benelux-maiden työntekijät työyhteisöpäivässä Rotterdamin merimieskirkolla.

Piia

Länn

enpä

ä-De

La C

ruz

Piia

Länn

enpä

ä-De

La C

ruz

Piia

Länn

enpä

ä-De

La C

ruz

Piia

Länn

enpä

ä-De

La C

ruz



Lisäksi johtava sosiaalikuraattori ja johtaja/merimiespastori olivat vas-tuussa alueen korjaavasta ja kriisiti-lanteiden sosiaalityöstä tarjoten yh-teisölle tarpeellista tukea sekä kes-kusteluapua.

Jumalanpalveluselämään ja nuor-ten toimintaan läntisen Belgian suo-malaisyhteisö osallistui toimintavuo-den aikana Brysselissä. Alueen nuo-ria ja vapaaehtoisia aikuisia oli muka-na Luxemburgissa järjestetyllä nuor-tenleirillä toukokuussa.

Kohtaamisia tilastoitiin yhteensä 338 kertaa, muun muassa hengellisis-sä tilaisuuksissa, Merimieskirkkoilta-päivissä sekä merenkulkijatyön, kes-kustelujen ja avustamisten muodossa.

Antwerpenin alueen tulevaa liik-kuvan toimipisteettömän sosiaalityön mallia valmisteltiin sosiaalityön tiimis-sä ja merkittävin toimenpide oli uuden sosiaalikuraattorin rekrytointi tammi-kuuksi 2017.

Brysselin merimieskirkolla järjes-tettyjen tapahtumien määrä ja valikoi-

ma pysyivät pitkälti ennallaan, mut-ta kävijämäärissä oli nähtävissä sel-vää nousua. Kirjasto, sauna, kahvila ja Suomi-kauppa olivat entisten vuo-sien tapaan vilkkaita.

Lounaspäiviä lisättiin ensin kevät-kaudella kahteen (tiistai ja torstai) ja syyskaudella neljään (tiistaista per-jantaille). Näin lounasajan kävijämää-rät nousivat vuoden aikana huomat-tavasti.

Merimieskirkko oli auki kuutena päivänä viikossa. Joulutauko oli kol-mi- ja kesätauko viisiviikkoinen. Jou-lumyyjäiset pidettiin joulukuussa ja ne kestivät yhteensä 10 päivää (30.11.–4.12. ja 7.–11.12.). Myyjäisille asetetut tulostavoitteet saavutettiin ja yhdessä joulukuun myynnin kanssa tavoite jo-pa ylitettiin hieman.

Uudistettu kahvilakerros palveli hy-vin Suomi-kaupan ja kahvilan tarpei-ta. Remontin avulla pystyttiin lisää-mään asiakaspaikkoja ja nostamaan tilan viihtyvyyttä. Vastuussa remon-tin sisustus- ja muutossuunnittelusta oli sisustusarkkitehti Anneli Lahtua.

Kohtaamiset yhteisön jäsenten kanssa jatkoivat kasvuaan. Merimies-kirkkolaiset kohtasivat eri toimintaryh-missä, tapahtumissa, hengellisessä ja sosiaalityössä sekä keskusteluissa yli 22 000 ihmistä. Matalan kynnyksen kohtaamispaikassa kohdattiin lisäksi lähes 23 000 ihmistä, mikä on noin 15 % nousu verrattuna vuoteen 2015. Kohtaamisten määrä oli yhteensä yli 45 000 henkilöä.

22.3. tapahtuneet Brysselin terro-ri-iskut nostivat ohjauskeskustelujen, avustamisten ja sielunhoitokeskus-telujen määrää huomattavasti. Meri-mieskirkko ja sen henkilökunta olivat heti iskujen tapahduttua kriisityöval-miudessa. Kriisiviestintää toteutettiin ohjeiden ja suunnitelmien mukaises-ti yhteistyössä Helsingin keskustoi-miston kanssa. Paikallista kriisityötä johti Benelux-maiden merimieskirkon johtaja toteuttaen sitä yhdessä johta-van sosiaalikuraattorin kanssa. Ter-rori-iskujen aiheuttama tilanne mer-kitsi etenkin maaliskuun loppupuolel-la sekä huhtikuun ajan poikkeukselli-

sia työjärjestelyitä ja korotettua kriisi-työn valmiutta. Tilanne rauhoitti loppu-kevättä kohden ja normalisoitui kevät-tauon jälkeen entiselleen.

Yhteisölle tarjottiin seuraavia toimin-taryhmiä:

• Perhekerho (kaksi kertaa viikossa)• Päiväkerho (kaksi kertaa viikossa)• Muskari (kerran viikossa)• Toimintakerho (kerran viikossa)• Mukulaparkki (tilauksen mukaan)• Isos- ja ryhmänohjaajakoulutus

(kerran kuukaudessa)• Nuortenillat (kerran kuukaudessa)• Au pair- ja nuorten aikuisten illat

(kerran kuukaudessa)• Rippikoulu (kerran tai kaksi kertaa

kuukaudessa, kevätkaudella; syk-syllä ei tullut ryhmää kokoon)

• Draamapaja (kerran viikossa)• Kuoro (kerran viikossa)• Neulekahvila (kerran tai kaksi ker-

taa kuukaudessa)• Tiistaituokio (kerran kuukaudessa,

syyskaudella)• Yleiset saunavuorot (kerran viikos-

sa)

Tilaisuuksia oli monipuolisesti tarjolla:

• Nuorten retkipäivä (kevätkaudella)• Nuortenleiri Luxemburgiin (kevät-

kaudella)• Lasten konsertti (kevätkaudella)• Luento syömishäiriöistä (kevätkau-

della, yhdessä Suomi-klubin kans-sa)

• Palmusunnuntain Perhepäivä (ke-vätkaudella)

• Perheiden Vapputapahtuma (ke-vätkaudella)

• Merimieskirkon kuoron kesäkon-sertti (kevätkaudella)

• Juhannusjuhlat (yhdessä Suomi-klubin kanssa kevätkaudella)

• Varhaisnuortenleiri Rotterdamissa (syyskaudella)

• Käsityöiltapäivä (kevät- ja syyskau-della á yksi)

• Kirjatori (kevät- ja syyskaudella á yksi)

• Garderobi uusiksi (yhdessä Mart-tojen kanssa, kevät- ja syyskaudel-la á yksi)

• Kasvisruoan kokkikurssi (yhdes-sä Marttojen kanssa, syyskaudella)

• Tarinateatterikurssi (syyskaudella)• Ensiapukurssi (syyskaudella, par-

tiolaisten järjestämä)• Konsertteja Ylösnousemuksen

kappelissa (kevät- ja syyskaudel-la, yhteistyössä paikallisten toimi-joiden kanssa)

Hengellinen ja kirkollinen työ jatkui tuttuun tapaan. Jumalanpalvelukset pidettiin Ylösnousemuksen kappelis-sa pääsääntöisesti kuukauden ensim-mäisenä ja kolmantena sunnuntaina, yhteensä 17 kertaa. Kolme kertaa pi-dettiin sen lisäksi jumalanpalvelus tai hartaus merimieskirkolla. Kauneim-mat joululaulut laulettiin kaksi ker-taa ja jouluhartauksia oli jouluaatto-na kaksi.

Kasteita oli vuoden aikana nel-jä (kolme Brysselissä ja yksi itäises-sä Belgiassa), avioliittoon vihkimi-nen Suomessa yksi ja hautaan siu-naamisia kaksi (yksi Belgiassa ja toi-nen Suomessa). Eurooppa-koulun ja Skandinaavisen koulun pääsiäis- ja jouluhartauksia pidettiin kolme ja us-konnontunneilla vierailtiin neljä kertaa. Päivärippikoulu järjestettiin kevätkau-della yhdelle nuorelle konfirmoiden hänet kesäkuussa. Sielunhoitokes-kusteluja käytiin läpi vuoden säännöl-lisesti.

Messuissa avusti joukko aktiivisia yhteisön jäseniä, nuorten kanssa to-teutettuja messuja oli kaksi. Messuis-sa kuultiin säännöllisesti merimieskir-kon kuoron upeata laulua. Kuoroa joh-ti vapaaehtoispohjalta Matti Kataik-ko, joka oli myös pääsääntöisesi mes-

suissa kanttorina mukana. Kanttorina toimi muutaman kerran myös vapaa-ehtoinen Jari-Matti Riiheläinen. Va-paaehtoissuntiona palveli Matti Man-nila. Messuista vastasi merimiespas-tori Katri Oldendorff ja sanajumalan-palveluksista teologit Sari Oikari-nen sekä Milla Purosalo-Vanden-broucke.

Yhteistyö muiden pohjoismaisten ja protestanttisten kirkkojen kanssa oli aktiivista. Johtaja osallistui lisäksi Eu-rooppa-koulun protestanttisten van-hempien neuvoston kokouksiin sekä piti yllä tiivistä yhteistyötä ekumeeni-sen Ylösnousemuksen kappelin hen-kilökunnan ja hengellisen työn tiimin kanssa. Kappelin järjestämiin Prayer Luncheihin osallistuttiin kolme kertaa.

Sosiaalityötä tehtiin Belgiassa ja Brysselin merimieskirkolla kokoavan, ennaltaehkäisevän, liikkuvan, korjaa-van ja kriisitilanteisiin paneutuvan so-siaalityön merkeissä. Sosiaalityön si-sältöjä ja toimintatapoja tarkastettiin säännöllisesti ja kehitettiin sen mu-kaan jatkuvasti eteenpäin.

Liikkuvaa sosiaalityötä tehtiin sekä Brysselissä että läntisessä Belgiassa (koti- ja laitoskäynnit, merenkulkijatyö, leiri- ja retkitoiminta), kokoavaa ja en-naltaehkäisevää työtä yllä mainittu-jen toimintaryhmien, kokoontumisten ja tapahtumien puitteissa sekä ohja-uskeskusteluiden ja matalan kynnyk-sen kohtaamispaikkatyön merkeissä.

Lisäksi sosiaalikuraattori ja johta-ja/merimiespastori toimivat aktiivisesti useissa yhteistyöverkostoissa (koulu-yhteistyö, suurlähetystöyhteistyö, va-paaehtoistyön verkosto). Merkille pan-tavaa oli ohjaus- ja kriisikeskustelui-den sekä matalan kynnyksen kohtaa-mispaikan kävijämäärän selkeä nou-su (ks. edellä).

>>>

Benelux-maiden merimieskirkon toiminta on monipuolista. Vas. ylhäältä: juhannusruokia viedään laivalle Brysselin merimieskirkolta, Brysselin isoskoulutuksen kevätretki Walibiin, perheiden pääsiäistapahtuma Brysselin merimieskirkolla, Brysselin merimieskirkon kuoro Ylösnousemuksen kappelissa, Brysselin merimieskirkon kirjastotoimikunnan kokous, nuortenilta Brysselin merimieskirkolla.

Robe

rt Al

vare

zKa

tri O

ldend

orff

Kuva

t: Piia

Län

nenp

ää-d

e la C

ruz

Kirjatori Brysselin merimieskirkolla. Perhekerho Brysselin merimieskirkolla. Marttojen vaatteiden korjauspaja Brysselin merimieskirkolla.

Kuva

t: Piia

Län

nenp

ää-d

e la C

ruz

Au pair -tapaaminen Brysslin merimieskirkolla. Nuortenilta Brysselin merimieskirkolla. Konfirmaatio Ylösnousemuksen kappelissa.



Matalan kynnyksen kohtaamispaik-katyötä merimieskirkon kahvilassa to-teutettiin koko työntekijä- ja vapaaeh-toistiimin voimin. Sosiaalityötä teke-vät olivat mahdollisimman kattavasti myös itse paikalla ja tavoitettavissa. Sosiaalityöstä Belgian merimieskirk-koyhteisössä vastasivat koko vuoden johtava sosiaalikuraattori Piia Län-nenpää-De La Cruz sekä johtaja/me-rimiespastori Katri Oldendorff. Kokoa-vassa ja ennalta ehkäisevässä työs-sä sosiaalityön tehtäviä tekivät lisäksi kaksi vuosivapaaehtoista ja neljä har-joittelijaa.

Luxemburgin merimieskirkko jat-koi toimintaansa Luxemburgin pro-testanttisen kirkon Centre Protestant -tiloissa Clausenissa. Siellä kokoon-nuttiin vuoden aikana viiteen suomen-kieliseen jumalanpalvelukseen (Wille Westerholm huhtikuulle asti, Katri Ol-dendorff toukokuusta lähtien) ja kuu-teen nuorteniltaan (Wille Westerholm huhtikuulle asti, Piia Lännenpää-De La Cruz toukokuusta lähtien). Yhteis-työssä kansainvälisen Protestanttisen Allianssin kanssa toteutettiin kaksi englanninkielistä jumalanpalvelusta.

Lisäksi pidettiin Eurooppa-koulun alaluokille helluntai- ja jouluhartau-det sekä vierailtiin Eurooppa-koululla viidellä uskonnontunnilla. Joulukuus-sa laulettiin perinteisesti Kauneim-mat joululaulut, joiden suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasivat paikalli-set vapaaehtoiset.

Palkkiotoiminen merimiespastori Wille Westerholm palasi huhtikuussa Suomeen. Monivuotisesta työstään Luxemburgin merimieskirkon ja sen yhteisön hyväksi hänelle ojennettiin jäähyväisjumalanpalveluksen yhtey-dessä Suomen Merimieskirkko ry:n hopeinen ansiomerkki.

Merimiespastori Katri Oldendorff toimitti vuoden aikana yhden kasteen ja yhden avioliiton siunaamisen.

Rotterdamin merimieskirkolla elet-tiin toista täyttä kalenterivuotta perus-korjatussa kiinteistössä. Kun toimin-taa ja toimintoja kehitettiin sekä myös palautettiin entiselle tasolle vuoden 2015, oli vuonna 2016 niiden vakiin-nuttamisen aika. Kahvilan tarjontaan vakiinnutettiin kahvilatuotteiden lisäk-si kolme, aina saatavilla olevaa ruoka-annosta. Kesä- ja talvikaudelle suun-niteltiin eri valikoima. Vuoden 2015 tapaan merimieskirkko oli auki kuute-na päivänä viikossa, lukuun ottamat-ta vuoden vaihdetta, basaariaikaa ja kesätaukoa.

Keväällä lanseerattiin kaksipäiväi-nen Pääsiäisen pikkubasaari-tapahtu-ma (19.–20.3.), jolla virvoitettiin perus-korjausta edeltävää pääsiäisbasaari-perinnettä.

Joulubasaari oli kuusipäiväinen, kahtena marraskuisena viikonlop-puna perjantaista sunnuntaille (18.–20.11. ja 25.–27.11.), ja Amsterdamin basaari kaksipäiväinen (9.–10.12.). Uusi avaus oli vierailu Groningenissa

(26.11.), missä Kauneimmat joululau-lut -tilaisuuden lisäksi pidettiin basaa-ripöytää, joka osoittautui menestyk-seksi. Joulubasaarin uusia avauksia olivat lasten leikkinurkka lämmitetyl-lä terassilla sekä kävijöille sisään tul-lessa jaettava kartta talon palveluista.

Matalan kynnyksen kohtaamispai-kan kävijämäärissä tilastoitiin edel-liseen vuoteen merkittävä, yli 60 % kasvu. Merimieskirkolla kohdattiin vuoden aikana lähes 11 000 ihmistä. Eri tilaisuuksissa, tapahtumissa, toi-mintaryhmissä, hengellisessä ja so-siaalityössä sekä keskusteluissa koh-dattiin yli 10 000 ihmistä. Kohtaamisia oli näin yli 21 000.

Merimieskirkkoyhteisö kokoontui seu-raavien, talon koordinoimien kokoon-tumisten ja toimintaryhmien parissa:

• Raamattupiiri (noin kaksi kertaa kuukaudessa)

• Kirjapiiri (kerran kuukaudessa)• Senioritapaaminen (kerran kuu-

kaudessa)• Leikkipiiri (muutamia kertoja vuo-

dessa)• Käsityökahvila (kerran kuukaudes-

sa)• Nuorten aikuisten saunailta (kerran

kuukaudessa)

Tilaisuuksien valikoima oli seuraava:

• Talven grilli-ilta (tammikuussa)• Ystävänpäivätapahtuma (helmik.)

• Lasten puuhapäivät laskiaisena ja palmusunnuntaina (helmi- ja maa-liskuussa)

• Viininmaistajaiset (kevätkaudella)• Pihatalkoita tammi- ja syyskuussa• Taidenäyttely (kevätkaudella)• Vappujuhla• After Work-saunatapahtuma (ke-

vät- ja syyskaudella)• Juhannusjuhlat (kesäkuussa)• Venetsialaiset (elokuussa)• Useita konsertteja pitkin vuotta• Jouluillallinen (kaksi kattausta)• Viikoittain raamattupiiri, jumalan-

palvelus ja NA-vertaistukiryhmä englanninkielellä (kaikille avoimia tilaisuuksia tilankäyttäjiemme jär-jestäminä)

Lisäksi merimieskirkolla kokoontui kolme sosiaalityön ja varainhankinnan välimaastoon sijoittuvaa jatkuvaa ryh-mää: Victory Bible Church Internatio-nal (EN), Narcotics Anonymous (EN) ja Rotterdamin lauantaikoulu.

Hengellistä työtä tehtiin jumalan-palveluselämän ja kirkollisten toimi-tusten sekä sielunhoidon alueilla ja arjessa erottamattomana elävän me-rimieskirkkoteologian äärellä. Juma-lanpalveluksia oli omassa kirkkosa-lissa toimintakaudella kerran kuussa, yhteensä kymmenen kertaa. Suoma-laista jumalanpalvelusta vietettiin koti-maan kirkkovuoden ja ympäröivän yh-teiskunnan rytmin yhdistelmästä otol-lisimpana pyhäpäivänä klo 11. Tästä alkoi Rotterdamin merimieskirkon py-

häpäivä talon auetessa klo 12. Yksi jumalanpalveluksista pidettiin ulkona, juhannusjuhlat aloittava Kansanlaulu-kirkko.

Lasten osallisuutta jumalanpalve-luksissa pyrittiin edelleen vahvista-maan: luovuttiin järjestämästä lapsil-le Omaa Kirkkohetkeä jumalanpalve-luksen ajaksi ja sen sijaan otettiin kirk-koon lapsille leluja, piirustusvälineitä ja jumalanpalvelukseen havainnollis-tamisvälineitä ja eleitä. Kaksi juma-lanpalveluksista oli suunniteltu erityi-sesti lasten näkökulmasta (palmusun-nuntain pääsiäiskirkko ja elokuun kou-luunsiunaamisjumalanpalvelus).

Merimiespappi ohjasi raamattupii-riä ja sen yhteyttä jumalanpalvelu-selämään vahvistettiin edelleen kä-sittelemällä tulevan pyhän evankeliu-mitekstiä, jakamalla esirukousaiheita ja jumalanpalveluksen tehtäviä. Raa-mattupiirissä esirukoiltiin paljon Rot-terdamin ja koko Suomen Merimies-kirkon työn puolesta.

Paikallisen vastuunkannon lisään-tyminen näkyi hengellisessä työssä siten, että lähes jokaiseen jumalan-palvelukseen saatiin täysin vapaaeh-toinen säestäjä, kanttori tai muusik-ko. Lisäksi joukkoon liittyi vapaaeh-toinen pappi Emma Sihvola, joka te-ki vapaaehtoistyötä hengellisen työn alueella.

Monikielisiä, yhteispohjoismaisia jumalanpalveluksia oli yhteensä nel-jä kertaa samoin kuin yhteispohjois-maisia aamiaiskokoontumisia (harta-

us/aamupalvelus ja aamupala) vuoro-tellen kullakin skandinaavisella kirkol-la. Pohjoismaiset papit kokoontuivat neljä kertaa vertaistuen, yhteistyön ja suunnittelun merkeissä.

Vuoden aikana Hollannin meri-mieskirkkoyhteisössä vietettiin konfir-maatio (rippikoulu alkoi vuoden 2015 puolella ja jatkui tammikuuhun 2016 saakka), veneen siunaaminen ja vai-najan muistohetki, avioliiton siunaus ja kaste. Hengellisestä työstä Hollan-nin merimieskirkkoyhteisössä vasta-si merimiespastori Pauliina Tuoma-nen. Kevätkaudella 2016 hengellisen työn tehtävissä avusti sosiaalikuraat-tori Eeva-Maria Ranta.

Sosiaalityötä tehtiin Rotterdamin merimieskirkkoyhteisössä liikkuvan sosiaalityön (laivakäynnit, merenkul-kijoiden ja raskaanliikenteenkuljetta-jien kuljetukset, erilaiset koti- ja lai-toskäynnit), kokoavan toiminnan (eri-laiset ryhmät ja kokoontumiset), ohja-uskeskusteluiden ja matalan kynnyk-sen kohtaamispaikkatyön merkeissä. Lisäksi sosiaalikuraattori ja merimies-pastori toimivat aktiivisesti lukuisissa olemassa olevissa yhteistyöverkos-toissa (katso Yhteistyö-osuus).

Liikkuvaa sosiaalityötä vahvistettiin jakamalla työn vastuuta tasaisemmin sosiaalityöt tekevien työntekijöiden (sosiaalikuraattori ja merimiespasto-ri) ja vuosivapaaehtoisen (kiinteistö–liikkuvan sosiaalityön vuosivapaaeh-toinen) välillä.

>>>

nen, vaihteleva määrä harjoittelijoita ja opiskelijoita.

Rotterdamin tiimi: merimiespastori (tii-minvetäjä), sosiaalikuraattori, emäntä, talous- ja hallintosihteeri, kaksi palve-luporukan vuosivapaaehtoista, yksi kiinteistöassistentti, vaihteleva määrä harjoittelijoita ja opiskelijoita.

Sosiaalityön tiimi: johtava sosiaaliku-raattori (tiiminvetäjä), sosiaalikuraatto-ri (asemapaikka Antwerpen), sosiaali-kuraattori (asemapaikka Rotterdam), merimiespastori (asemapaikka Rot-terdam, 20 % sosiaalityössä), johtaja/merimiespastori, Belgian ja Rotterda-min tiimien sosiaalityön vuosivapaa-ehtoiset ja harjoittelijat.

Palvelutiimi: Brysselin palveluvastaa-va (tiiminvetäjä), Rotterdamin emäntä, Brysselin keittiövastaava, palvelupo-rukoiden vuosivapaaehtoiset ja opis-kelijat.

Hallintotiimi: johtaja, talous- ja hallin-tosihteeri.

Johtajan työpanos kohdistettiin seu-raavasti: 60 % Belgia ja Luxemburg (tämän sisällä 30 % Belgian ja Luxem-burgin sosiaalityötä, 30 % hengellistä työtä, 40 % hallintoa), 10 % Alanko-maat, 30 % ulkomaankirkkojen sosi-aalityön koordinointi sekä Kreikan me-rimieskirkkotyö.

Talous- ja hallintosihteerin työpanos kohdistettiin seuraavasti: 50 % Alanko-maat, 50 % Belgia ja Luxemburg.

Antwerpenin sosiaali- ja hengellis-tä työtä toteutettiin toimintavuoden ajan Brysselistä käsin ja siitä vastasi-vat paikallainen vapaaehtoinen Mat-ti Mannila, johtava sosiaalikuraatto-ri Piia Lännenpää-De La Cruz ja joh-taja/merimiespastori Katri Oldendorff. Uuden sosiaalikuraattorin rekrytointi

toteutettiin syksyllä ja marraskuussa sosionomi Matti Schadrin Nokialta tu-li valituksi tehtävään. Työn aloitusajan-kohdaksi sovittiin 2.1.2017.

Vuosi 2016 oli ensimmäinen toi-mintavuosi ilman omaa kiinteistöä. Rakennus myytiin Antwerpenin kau-pungille alaikäisten pakolaisten päivä-toimintakeskukseksi helmikuussa. Ta-lon nimenä säilyy jatkossakin antwer-penilaisille tuttu Finse Huis.

Antwerpenin suomalaisyhteisöä edusti Brysselin merimieskirkon kirk-koraadissa Matti Maltari.

Antwerpenin ja läntisen Belgian merimieskirkkotyö oli pääsääntöisesti Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa sosiaalityötä. Hengellinen työ rahoi-tettiin omalla, Brysselin merimieskir-kolla tapahtuvalla varainhankinnalla.

Brysselin merimieskirkolla työs-kenteli vuoden aikana:

• johtava sosiaalikuraattori Piia Län-nenpää-De La Cruz (koko vuoden)

• palveluvastaava Heidi Kvist (koko vuoden)

• emäntä Tiina Oikarinen (31.5.2016 asti)

• keittiövastaava Olli Pihlman (15.8.2016 lähtien)

• kiinteistöassistentti Pekka Tapio-mäki (koko vuoden, 50 % työaika)

• johtaja/merimiespastori Katri Ol-dendorff (koko vuoden, 60 % työ-aika Belgiassa ja Luxemburgissa)

• talous- ja hallintosihteeri Sari van Bregt (koko vuoden, 50 % työaika Belgiassa ja Luxemburgissa)

• vuosivapaaehtoinen Sanni Granqvist (kevätkaudella, palveluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Rebecca Keto-la (kevätkaudella, palveluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Panu Hämä-läinen (kevätkaudella, palvelupo-rukka)

• vuosivapaaehtoinen Laura Hell-bom (kevätkaudella, sosiaalityö)

• vuosivapaaehtoinen Sari Oikarinen (kevätkaudella, sosiaalityö)

• vuosivapaaehtoinen (työkokeilus-sa) Jaana Turunen (syyskaudella, palveluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Elina Rissa-nen (syyskaudella, palveluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Virpi Vuorela (syyskaudella, palveluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Heini Ukko-nen (syyskaudella, sosiaalityö)

• harjoittelija Marjukka Mäkelä (ke-vätkaudella, palveluporukka)

• harjoittelija Anna-Sofia Heimonen (kevätkaudella, sosiaalityö)

• harjoittelija Tuukka Pajuniemi (ke-vätkaudella, sosiaalityö)

• harjoittelija Sofia Malmgren (syys-kaudella, sosiaalityö)

• harjoittelija Olivia Raudaskoski (syyskaudella, sosiaalityö)

• harjoittelija Julia Sunnila (syyskau-della, palveluporukka)

Merimieskirkolla toimi useampi luotta-muselin: kirkkoraati, taloustoimikunta, kirjastotoimikunta, myyjäistoimikunta ja hengellisen työn toimikunta.

Kirkkoraadin jäseniä olivat huhti-kuulle asti: Matti Mannila (pj.), Sari Oi-karinen (sihteeri), Jenni Gozzi, Ulla Koivisto, Paavo Mäkinen, Matti Mal-tari (Antwerpenin seudun jäsen), Nii-na Viima (Eurooppa-koulun edusta-ja), Saara Suortti (nuorisoedustaja), Piia Lännenpää-De La Cruz (henkilö-kunnan edustaja). Kirkkoraadin koko-uksissa mukana on myös merimies-kirkon johtaja.

Huhtikuisten vaalien jälkeen kirkko-raadin kokoonpano oli: Matti Mannila (pj.), Jenni Gozzi (varapj.), Satu Väli-kangas (sihteeri), Ulla Koivisto, Paavo Mäkinen, Matti Maltari (Antwerpenin seudun jäsen), Niina Viima (Euroop-pa-koulun edustaja), Saara Suort-

>>>



Merenkulkijoiden asemaa yhtei-sössä tuotiin esille aloittamalla kirjaa-maan kirkon liitutaululle kullakin vii-kolla Rotterdamin satamassa käyvät suomalaiset alukset. Merenkulkijoiden joululahjat laajensimme käsittämään myös ’uudemman ajan merenkulkijat’, raskaanliikenteenkuljettajat.

Kokoavan toiminnan osalta ei pe-rustettu uusia ryhmiä, sillä kokemuk-sen mukaan tämä ei välttämättä pal-vele yhteisöä parhaalla mahdollisel-la tavalla. Sen sijaan pyrittiin järjes-tämään muutamia yksittäisiä teema-kokoontumisia, aktivoimaan yhteisöä säännöllisten kokoontumisten ide-oinnissa ja toteutuksessa ja kuunte-lemaan yhteisölähtöisesti kohderyh-mämme (yhteisön) tarpeita. Sosiaa-likuraattori, merimiespastori ja vuosi-vapaaehtoinen/harjoittelija olivat läs-nä kirkolla kokoontuvissa ryhmissä vuorottelun ja kulloinkin parhaan teh-tävänjaon periaatteella.

Vuoden aikana työstettiin passiivi-sesti toimivan Ystäväverkoston mah-dollista jatkomuotoa. Pohdittiin aktii-visesti myös ikääntyvien viestintäka-navia ja mahdollisuutta vastata tar-peisiin. Sosiaalikuraattorin vaihtumi-sen myötä päätettiin siirtää verkoston kehittämistyötä seuraavalla vuodelle.

Matalan kynnyksen kohtaamispaik-katyötä Merimieskirkon kahvilassa to-teutettiin koko työntekijä- ja vapaaeh-toistiimin voimin. Sosiaalityötä teke-vät pyrkivät varustamaan muita tähän tehtävään ja osallistumalla myös itse siihen, toisinaan myös kahvilavuoros-sa palvelemisen muodossa. Erilaisia ohjauskeskusteluja käytiin vuoden ai-kana runsaasti. Vuoden aikana huo-mattiin tarve omaksua paikallisen yh-

teiskunnan sosiaalipalvelut parem-min ja tehtiin suunnitelma uuden so-siaalikuraattorin perehtymisestä ai-heeseen.

Tilastointikäytänteitä ja -rutiine-ja tarkistettiin, koska vuoden alussa huomattiin, että suuri osa toiminnas-tamme ei näkynyt tilastonumeroissa.

Sosiaalityöstä Hollannin merimies-kirkkoyhteisössä vastasi 30.9.2016 saakka sosiaalikuraattori Eeva-Maria Ranta yhdessä merimiespastori Pau-liina Tuomasen kanssa. 1.10.2016 al-kaen työhön osallistui vt. sosiaaliku-raattori Maija Ketoluoto.

Resurssit

Benelux-maiden suomalainen me-rimieskirkko toimii tiimiorganisaa-tiona, jonka uudelleen organisointia jatkettiin myös tänä toimintavuote-na. Rotterdamin tiimin rinnalle muo-dostettiin Belgian tiimi. Niin sanottu-jen ”maatiimien” lisäksi toimintaansa jatkoivat koko Benelux-maiden alueen kattavat, yhteiset sosiaalityön ja hal-lintotiimit, joiden rinnalle muodostet-tiin yhteinen palvelutiimi. Tiiminvetäjät kokoontuivat noin kerran kuukaudes-sa, Rotterdamin tiimi kerran viikossa ja Belgian tiimi kerran kuukaudessa. Sosiaalityön ja palvelutiimi kokoontui-vat kukin kerran, syksyisen työyhtei-söpäivän puitteissa. Tiimiorganisaatio on kuvattu tiimikäsikirjassa ja tiimeille on laadittu tiimisopimukset, joita päivi-tetään vuosittain.

Belgian tiimi: johtava sosiaalikuraat-tori (tiiminvetäjä), palveluvastaava, emäntä (05/16 asti) /keittiövastaa-va (08/16 lähtien), kiinteistöassistent-ti, sosiaalikuraattori (paikka vuoden 2016 ajan täyttämättä, asemapaik-ka Antwerpen), talous- ja hallintosih-teeri, johtaja/merimiespastori, kolme palveluporukan vuosivapaaehtois-ta, yksi sosiaalityön vuosivapaaehtoi-

Rotterdamin merimieskirkon kahvilan kausi-menu koostuu suomalaistyyppisistä annok-sista. Annokset on valmistanut Irma Jääske-läinen.

Kuva

t: Joo

nas B

rand

t

• vuosivapaaehtoinen Riika Hyvönen (kevätkaudella, palveluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Marja-Leena Suvanto (kevät- ja syyskaudella, palveluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Raili Halme (syyskaudella, palveluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Juha Karjalai-nen (kevätkaudella, kiinteistö)

• vuosivapaaehtoinen Jukka Järvelin (syyskaudella, kiinteistö)

• vuosivapaaehtoinen Tuuli Torkkeli (syyskaudella, palveluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Elisa Häikiö (syyskaudella, palveluporukka)

• harjoittelija Laura Ahmaoja (kevät-kaudella, sosiaalityö)

• harjoittelija Aino Aaltola (syyskau-della)

• harjoittelija Riina Hujanen (syys-kaudella)

Merimieskirkolla toimi useampi luot-tamuselin: kirkkotoimikunta, markki-nointitoimikunta, basaaritoimikunta ja vuonna 2016 perustettu taloustoi-mikunta.

Kirkkotoimikunta valittiin syksyn 2015 siirtokuntavaaleissa ja uusi toi-mikunta aloitti tammikuussa 2016. Sen jäseniä olivat: Paula Alarinta (pj.), Mikko Yläkauttu (varapj.), Ka-lervo Kuokkanen (sihteeri), Riitta Bout-Saari, Marja-Liisa de Hart, Suvi Karuranga, Tea Kuusinen ja Outi Timperi.

Työtä ja toimintaa jatkettiin tutussa kiinteistössä, osoitteessa ’s-Graven-dijkwal 64, 3014 EG Rotterdam. Kiin-teistössä on toimitilojen (kellarikerros, kahvilakerros, kirkkosali-, kirjasto- ja toimistokerros) lisäksi asuinhuonei-ta kolmelle vuosivapaaehtoiselle, kol-me asuntoa työntekijöille ja yksi asun-to, joka oli koko vuoden vuokrattu ulos sekä takapiha hirsisaunoineen. Kiin-teistön peruskorjaustöitä viimeistel-tiin pienin korjauksin ja asuinkerrok-sessa tehtiin melumittauksia. Vuon-na 2016 toteutettiin myös ensimmäis-

tä kertaa huolto- ja ylläpitosuunnitel-ma, kuten se peruskorjauksen yhtey-dessä laadittiin.

Rotterdamin merimieskirkkotyön talous nojasi useaan lähteeseen, myös moniin pieniin puroihin, mutta merkittävimmät rahoituslähteet olivat: oma varainhankinta (kahvila, Suomi-kauppa, sauna, basaari, Finse Huis-palvelut, huoneistojen vuokraus) tuot-taen yhteensä yli 208 000 € (liike-vaihto ilmaistu alv 0%), paikallisyhtei-sön kolehdit, lahjoitukset, jäsenmak-sut ja autolipaslahjoitukset (yli 23 000 €), Mattila-säätiön avustus kylmälai-tehankintoihin sekä Raha-automaat-tiyhdistyksen avustus sosiaalityölle.

Yhteistyö

Antwerpenin merimieskirkon ver-kostotyö eli välivuotta palkatun työn-tekijän vajauksen vuoksi. Yhteistyöta-hoja, joihin vuoden aikana pidettiin yh-teyttä, olivat Antwerp Seafarers’ Cent-ren edustajat, Norjan merimieskirkko ja Belgian Finnlinesin toimiston edus-tajat. Finnlines Belgium N.V.:n toimi-tusjohtaja Luc Hens on Suomen kun-niakonsuli Antwerpenissa sekä Belgi-an merimieskirkon, eli Internationale Vereniging Finse Zeemanskerkin, hal-lituksen puheenjohtaja ja täten tärkeä yhteistyökumppani.

Brysselin merimieskirkko jatkoi vahvaa verkosto- ja yhteistyötoimin-taansa myös vuoden 2016 aikana. Tärkeä yhteistyötaho suomalaisten auttamisen ja tukemisen saralla Bel-giassa oli Suomen Belgian suurlähe-tystö sekä suurlähetystön konsulipal-velut. Suurlähetystö vastasi myös Bel-gian suomalaisten toimijoiden Suo-mi100-juhlavuoden työryhmästä, joka tarjosi luontevan foorumin verkostoi-tua muiden juhlavuotta valmistelevien suomalaisorganisaatioiden kanssa.

Merkittävänä yhteistyötahona jat-koi Suomi-klubi, joka on Belgiassa

asuvien suomalaisten yhdistys, hei-dän äänikanavansa ja vapaa-ajan se-kä kulttuuristen palveluiden tuotta-ja toimien täysin vapaaehtoispohjal-ta. Suomi-klubi kokoontui säännölli-sesti Brysselin merimieskirkolla ja toi taloon myös erilaisia tilaisuuksia, ku-ten luentoja (mm. luento syömishäiri-öistä). Syksyllä päätettiin, että Suomi-klubi ja Brysselin merimieskirkko tuot-tavat yhdessä suuren Suomi100-juh-latapahtuman, 24.6.2017 juhlittavan Juhannus- ja kansanjuhlan, joka tuo Belgian suomalaiset, Suomi-ystävät, suomalaistoimijat sekä heidän verkos-tonsa laaja-alaisesti yhteen.

Oppilaitosyhteistyötä jatkettiin Eu-rooppa-koulun ja Waterloossa toimi-van skandinaavisen koulun kanssa. Opettajat ja oppilaat vierailivat meri-mieskirkolla pääsiäis- (Skandikoulu) ja jouluhartauksien (Eurooppa-kou-lun ala-aste) merkeissä. Lisäksi me-rimiespastori ja sosiaalikuraattori vie-railivat Eurooppa-koulussa tapaamas-sa opettajia sekä pitämässä vieraile-via oppitunteja uskonnontunneilla. Eurooppa-koulun alakoulun opettajat kokoontuivat lisäksi merimieskirkolla kerran virkistyspäivän ja kerran yhtei-sen suunnitteluiltapäivän merkeissä. Yhteysopettaja koulun ja merimieskir-kon välillä oli Niina Viima.

Merkittäviä yhteistyötahoja sekä merimieskirkon toiminnan ja työn tu-kijoita olivat lisäksi Brysselin Martat ja Brysselin suomenkieliset partiolaiset, Tuulihaukat. Martat pitivät tilaisuuksi-aan merimieskirkolla, mm. kokkikurs-seja ja käsityöiltapäiviä. Lisäksi Mar-tat tukivat merimieskirkon diakonista työtä valmistamalla joulumyyjäisten Mummon Kammariin käsityötuottei-ta myyntiin. Partiolaiset auttoivat ak-tiivisesti ja runsasmääräisesti joulu-myyjäisten kantotehtävissä. Lisäksi eri ryhmät kokoontuivat säännöllises-ti merimieskirkolla ja syksyllä pidettiin

>>>



ti (nuorisoedustaja), Piia Lännenpää-De La Cruz (henkilökunnan edustaja). Kirkkoraadin kokouksissa mukana on myös merimieskirkon johtaja.

Taloustoimikunnan jäseniä olivat koko vuoden: Arto Leppilahti (pj.), Heidi Kvist (sihteeri), Seya Immo-nen, Vesa Katajisto, Ari Latvala, Piia Lännenpää-De La Cruz, Katri Ol-dendorff.

Työtä ja toimintaa jatkettiin tutussa kiinteistössä, osoitteessa Rue Jac-ques de Lalaing 33, 1040 Bruxelles. Kiinteistössä on toimitilojen (kahvila-kerros, kellarikerros sis. saunaosas-ton ja varastotilat, kirjastokerros) li-säksi asuinhuoneita neljälle vuosiva-paaehtoiselle ja asunto yhdelle vaki-tuisen henkilökunnan jäsenelle sekä pieni takapiha. Kiinteistössä tehtiin mittava remontti kahvilakerroksessa heti alkuvuodesta.

Brysselin merimieskirkon nimissä oli lisäksi vuokrattu asunto johtajalle (koko vuoden) sekä keittiövastaavalle (8/16 lähtien) sekä varasto- ja koko-ustilana toimiva ateljeehuoneisto me-rimieskirkon yhteydessä.

Belgian merimieskirkkotyön talous nojasi useaan lähteeseen, myös mo-niin pieniin puroihin, mutta merkittävim-mät rahoituslähteet olivat: oma varain-hankinta (kahvila, Suomi-kauppa, sau-na, myyjäiset) tuottaen yhteensä reilut 320 000 € (liikevaihto ilmaistu alv 0 %), paikallisyhteisön kolehdit, lahjoitukset ja jäsenmaksut (lähes 36 000 €), Tun-kelon säätiön avustus lapsi- ja nuoriso-työlle, Kirkkohallituksen avustus kirkol-liselle työlle ja Raha-automaattiyhdis-tyksen avustus sosiaalityölle.

Luxemburgin merimieskirkon työs-tä vastasi huhtikuulle asti palkkiotoi-minen merimiespastori Wille Wester-holm. Hänen palattuaan Suomeen vastuun ottivat johtaja/merimiespas-tori Katri Oldendorff (hengellinen työ ja verkostot) sekä johtava sosiaaliku-raattori Piia Lännenpää-De La Cruz

(sosiaalityö, lapsi- ja nuorisotyö).Luxemburgissa ei ole omaa kiin-

teistöä, vaan siellä toimitaan yhteis-työssä Luxemburgin protestanttisen kirkon kanssa vuokraten heidän seu-rakuntakeskusta, Centre Protestan-tea, osoitteessa 1 Rue Jules Wilhelm, Clausen. Käytössä on myös samai-sen seurakunnan Kolminaisuuskirk-ko Luxemburgin keskustassa: Trini-ty Church, 5 Rue de la Congregation.

Taloudellisesti Luxemburgin meri-mieskirkkotyö on osittain osa Belgian merimieskirkkotyötä, sen sosiaali-, lapsi-, perhe- ja nuorisotyö rahoite-taan Raha-automaattiyhdistyksen tu-ella sekä hengellinen työ Kirkkohalli-tuksen Belgian ja Luxemburgin kirkol-liselle työlle osoitetulla avustuksella.

Juoksevat toimintakulut, kuten kirk-kokahvi- ja materiaalihankinnat, Alli-anssi-jäsenmaksu sekä vuokrat kate-taan yhteisön omalla varainhankinnal-la (jäsenmaksut) sekä kolehtivaroista, jotka olivat vuonna 2016 reilut yhteen-sä 2 000 €.

Luxemburgin merimieskirkon luot-tamushenkilöelin on kirkkoraati, jon-

ka jäseniä olivat koko vuoden: Jarmo Karttunen (pj.), Marjo Sainio (siht.), Paula Lehtinen, Eini Cork ja Esa Peltola (varapj.). Wille Westerholm oli merimieskirkkoa edustava jäsen huhtikuulle asti, jonka jälkeen hänen paikkansa siirtyi Katri Oldendorffille.

Rotterdamin merimieskirkolla työs-kenteli vuoden aikana:

• merimiespastori Pauliina Tuoma-nen (koko vuoden, 15% työajasta kohdentuen Suomen Merimieskirk-ko ry:n Kreikassa tapahtuvaan rip-pileirityöhön)

• sosiaalikuraattori Eeva-Maria Ran-ta (30.9.2016 asti)

• sosiaalikuraattori Maija Ketoluoto (27.9.2016 lähtien)

• emäntä Anniina Juhola (koko vuo-den, 1.12.2016 lähtien palveluvas-taava)

• talous- ja hallintosihteeri Sari van Bregt (50 % työaika Alankomaissa)

• vuosivapaaehtoinen Irma Jääske-läinen (kevätkaudella, palvelupo-rukka)

Luxemburgin merimieskirkon palkkiotoiminen merimiespapstori Wille Westerholm palasi kevääl-lä Suomeen. Kuva on Willen viimeisestä kirkkoraadin kokouksesta. Kuvassa myös Eini Cork ja johtaja Katri Oldendorff.

Esa Peltola

työskentelivät kirkon tiloissa kaksi ker-taa viikossa. Syksystä lähtien jaettiin harjoittelijaresurssin siten, että hänen työajastaan 30 % kohdentui Rotterda-min merimieskirkolle ja loput Kauppa-kamarin työhön.

Rotterdamin merimieskirkko osal-listui aktiivisesti ICMAn Rotterdamin Teamleaders-foorumiin, jossa keskus-teltiin merenkulun maailman ja Rotter-damin sataman ajankohtaisasioista, li-sättiin tietämystä toisistaan toimijoina merenkulkijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi sekä koottiin kehitettäviä osa-alueita ICMAn länti-sen Euroopan foorumia varten. Teh-tiin yhteistyötä yhden ICMA Rotterda-min jäsenen, kiinni otettujen laivojen miehistöä palvelevan CASCO-yhdis-tyksen kanssa avustamalla heitä kul-jetuksissa.

Yhteistyötä tehtiin lisäksi Hollannis-sa toimivien suomalaisyrittäjien kans-sa, mm.: Mervision, Nordic Interior Design, Marika Malin.

Rotterdamin merimieskirkon sosi-aalityön edustaja osallistui Rotterda-min sataman Port Welfare Commit-teen kokouksiin päivittääkseen tieto-taitoa Rotterdamin satamassa vierai-

levien merenkulkijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

Luterilaiset yhteisöt Rotterdamis-sa olivat aikaisempien vuosien ta-paan tärkeitä yhteistyökumppanei-ta: Ruotsin kirkko, Tanskan ja Norjan merimieskirkot, Saksan kirkko ja me-rimieskirkko sekä Lutherse Gemeen-te Rotterdam. Kirkkojen työtekijöiden yhteiset aamiaiset ja yhteiset, pohjois-maiset jumalanpalvelukset toivat työn-tekijät ja yhteisöt yhteen keskimäärin noin kaksi kertaa kuukaudessa. Yh-teistyötä kehitettiin tavoitteen selkeyt-tämisen, viestinnän ja käytännön asi-oiden yhteistyöavausten parissa.

Rotterdamin merimieskirkkotyön 90-vuotisjuhlien suunnittelu aloitettiin ja päätettiin jakaa seuraavan kerran kunniamerkkejä juhlajumalanpalve-luksen yhteydessä.

Yhteistyö Suomen ev.-lut. kotikirk-kon kansainvälisten toimijoiden kans-sa: Espoon ja Helsingin hiippakuntien kansainvälisen työn asiantuntijat se-kä Helsingin seurakuntien kansainvä-lisen työn pastori sekä kansainvälisen kirkon edustaja kävivät vierailemassa Rotterdamin merimieskirkolla. Vierai-lun ohjelma suunniteltiin ja toteutet-

tiin yhdessä SKIN-verkoston kanssa (Rotterdamin kansainvälisten kirkko-jen verkosto). Suomen kirkon hiippa-kuntien diakoniatyön asiantuntijoiden vierailu Hollantiin laitettiin vireille (to-teutuu maaliskuussa 2017).

Varainhankinta

Varainhankintatoimenpiteet keskit-tyivät Brysselin ja Rotterdamin meri-mieskirkoille.

Brysselin merimieskirkko saavut-ti sekä myyjäisille että Suomi-kaupal-le ja kahvilalle asetetut myyntitavoit-teet liikevaihdon säilyen samalla tasol-la kuin vuonna 2015, sillä näissä lu-vuissa ovat vielä mukana Antwerpe-nin kirkolla tapahtuneet kahvilamyyn-nit ja saunatuotot.

Myyjäisissä ylitettiin tuottotavoit-teet ja kahvila- sekä Suomi-kauppa-toiminnassa päästiin lähelle tavoitet-ta. Suomi-kaupan ja kahvilan remont-ti vaikutti päivittäiseen kahvilatoimin-taan piristävästi ja kävijämäärät li-sääntyivät selvästi.

Avioliiton siunaus on alkamassa. Nesteen alus oli jäänyt pois laivalistalta. Asia korjattiin yhteistuumin.

>>>

Katri

Olde

ndor

ff

Rukoushetki Ylösnousemuksen kappelissa



talossa yhteinen, kaksipäiväinen en-siapukurssi.

Muita tärkeitä paikallisia yhteistyö-toimijoita olivat Suomen Benelux-ins-tituutti, Ylösnousemuksen kappeli ja sen yhteisö, pohjoismaiset sisarkirkot (yhteisiä tapaamisia muutaman ker-ran vuodessa), Suomi-Belgia kaup-pakamari ja Belgian Suomi-koulu. Yh-teistyötä tehtiin Suomen suuntaan li-säksi Nuorten Allianssin ja seuraavien oppilaitosten ja korkeakoulujen kans-sa, joilla oli opiskelijavaihtoon ja -har-joitteluun liittyviä yhteistyösopimuksia Brysselin merimieskirkon kanssa: Tu-run Kristillisen opiston säätiö, Kalajo-en kristillinen opisto, Kaustisen Evan-kelisen Opiston Kannatusyhdistys ry (Kaustisen Evankelinen Opisto), Por-taanpää ry (Portaanpään kristillinen opisto), Jyväskylän kristillisen opis-ton säätiö, Suomen Diakoniaopisto, Seurakuntaopisto. Harjoittelijoita tu-li lisäksi seuraavista oppilaitoksista: Hämeenlinnan diakonia- ammattikor-keakoulu, Ylivieskan ammattikorkea-koulu, Winnova (Länsirannikon Kou-lutus Oy, Rauma).

Merimieskirkolla vieraili pitkin vuot-ta myös erinäisiä ryhmiä tutustumas-

sa merimieskirkon toimintaan Belgias-sa sekä 22.3. tapahtuneiden terrori-is-kujen jälkeisen ajan kriisityöhön.

Luxemburgin merimieskirkon tär-keimmät yhteistyötahot olivat vuonna 2016 Luxemburgissa toimivien pro-testanttisen kirkkojen Protestant Al-liance-yhteenliittymä, joiden kanssa tavattiin noin joka toinen kuukausi ja vietettiin kaksi englanninkielistä juma-lanpalvelusta.

Suomalaisten vapaa-ajan ja kult-tuuriyhdistys Finlux toimi koko vuoden merimieskirkon kanssa yhteistyössä, jakaen mm. viikkotiedotteissaan tie-toa merimieskirkon toiminnasta ja ta-pahtumista.

Luxemburgin Eurooppa-koulun suomenkielinen osasto toimi läheises-sä yhteistyössä. Koululaisille järjestet-tiin kevät- ja jouluhartaus sekä syksyl-lä merimiespastori ja johtava sosiaa-likuraattori vierailivat esi- ja alakoulun uskonnontunneilla.

Rotterdamin merimieskirkko yh-teistyöverkosto koostuu seuraavis-ta toimijoista ja toiminnoista: Vuoden 2017 juhlallisuuksia varten perustet-

tu Suomi100-komitea toimi aktiivises-ti koko vuoden. Komiteassa olivat mu-kana Suomen suurlähetystö, Suomi-Hollanti kauppakamari, Suomi-Alan-komaat-yhdistys ja Benelux-maiden kulttuuri-instituutti. Tämä yhteistyö-verkosto perusti loppuvuodesta 2016 säätiön Suomen juhlavuoden kunni-aksi. Säätiö tuottaa suurimpien suo-malaisten toimijoiden voimin laajoja hankkeita juhlavuoden kunniaksi sekä innostaa koko suomalais-hollantilais-ta yhteisöä toteuttamaan juhlavuonna toimintoja. Säätiö on tuottanut verkko-sivut, jotka toimivat sateenvarjona se-kä olemassa olevien toimintojen että juhlavuotta varten toteutettujen esiin-tuomiseksi.

Suurlähetystön kanssa toteutet-tiin Kauneimmat joululaulut -tilaisuus suurlähettilään residenssissä sekä toimittiin yhdessä monen käytännön asian tiimoilta.

Kuluneen vuoden aikana Rotterda-min merimieskirkko ja Finnish-Dutch Chamber of Commerce (FDCC, Suo-mi-Hollanti kauppakamari) tekivät yh-teistyötä aiempaa kiinteämmin. Ke-vään aikana FDCC:n pääsihteeri ja markkinointiviestinnän harjoittelija

Kauneimmat joululaulut Kolminaisuuskirkossa. Adventtimessu Clausenissa.

Esa P

eltola

Esa P

eltola

Pauli

ina Tu

oman

en

Pauli

ina Tu

oman

en

desta johtajasta, 2/16 syömishäiriö-ti-laisuudesta, 12/16 Kirjatorista).

Brysselin merimieskirkko tiedot-ti toiminnastaan omilla verkkosivuil-laan, Suomi-klubin kuukausittain il-mestyvässä Parlööri-lehdessä, kuu-kausittain lähetetyllä sähköisellä uu-tiskirjeellä ja Facebook-sivuillaan. Me-rimieskirkolla oli Instagram-tili, jota ei kuitenkaan resurssien vuoksi pystytty aktiivisesti ylläpitämään.

Sisäisinä viestintäkanavina käytet-tiin suullista viestintää sekä kuukausi-tapaamisia koko Belgian tiimin ja vii-koittaisia tapaamisia Brysselin me-rimieskirkon sosiaalityön tiimin puit-teissa. Lisäksi viestittiin sähköpostil-la, puheluilla ja erityisesti WhatsApp-ryhmissä, joita käytettiin erilaisina foo-rumeina niin koko tiimin, palkatun tii-min ja Benelux-maiden merimieskir-kon palkatun henkilökunnan kesken.

Luxemburgin merimieskirkon vies-tintä tapahtui omilla netti- ja Face-book-suivlla sekä Finlux-yhdistyksen uutiskirjeessä. Merimiespastori kirjoit-ti kaksi kolumnia paikallislehti Luxem-burger Wortiin.

Rotterdamin merimieskirkko onnis-tu saamaan näkyvyyttä paikallismedi-oissa niin lehdissä, TV:ssä kuin sosi-aalisessa mediassakin.

Viestintäkanavina säilyivät uutis-kirje (2–3 viikon välein), Facebook-si-vu (3–4 päivitystä viikossa, monipuoli-sesti yhteisön elämästä), Instagram-ti-li (englanninkielinen, joka vastaa sekä Merimieskirkon että Finse Huisin ta-

voitteisiin), verkkosivut, mainokset se-kä digitaalisessa muodossa että pa-periversiona, kyltit, infotaulut, kahvi-lasta mukaan otettavat esitteet ja len-tolehtiset yms. Jäsenkirje säilyi ainoa-na rekisterillemme kotiin lähetettävistä materiaaleista.

Facebook-sivujen tykkääjien mää-rä ylitti 1 500 toukokuussa 2016 ja on kasvanut edelleen tasaisesti. Sivujen tykkääjien määrä oli suuri suhteessa Hollannissa asuvaan suomalaisyhtei-söön (> 40 %).

Varainhankinnan markkinonitika-navia olivat Finse Huisin Facebook-sivu, käyntikortti, paikallinen kokous-tiloja kokoava verkkosivusto sekä uu-tiskirje (oma lista basaari- ja myyntita-pahtumien kohderyhmälle).

Sisäisinä viestintäkanavina säilyi-vät suullinen viestintä viikoittaisten ko-koontumisten muodossa, sähköposti, puhelut ja erityisesti WhatsApp-ryh-mät, joita käytettiin erilaisina fooru-meina viestiäkseen niin talon asuk-kaiden, koko tiimin, palkatun tiimin ja Benelux-maiden merimieskirkon pal-katun henkilökunnan kesken.

Erilaisissa tapahtumissa vierailtiin verkostoitumisen ja merimieskirkon tunnettuuden nimissä, esimerkiksi: Kauppakamarin Meet & Greet, edus-tustilaisuudet Suomen Alankomaiden suurlähettilään residenssissä, Suo-malaisen Naisen päivillä, alueretkil-lä jne.

Katri Oldendorffjohtaja

Jumala, Sinä,joka ohjaat omiesi matkoja,

lähetä enkeli kulkemaanpalvelijoidesi kanssa. Opasta heitä

matkalla niin, etteivät he saisi mitäänvahinkoa sielulleen, ruumiilleen taiomaisuudelleen eikä paha vihollinen

tuottaisi heille vahinkoa.Varjele heitä kaikelta pahalta ja

anna matkakumppaniksiPyhä Henkesi. Aamen.

May the roadrise up to meet you.

May the wind be always at your back.May the sun shine warm upon your face;

The rains fall soft upon your fields.And until we meet again,

May God holdyou in the palm of His hand.

Benelux-maiden merimieskirkon liikkuvalle sosiaalityölle tuotettiin yhteinen käyntikortti.

Joulubasaaria varten tuotettiin kartta kulkemisen helpottamiseksi.

Vuoteen mahtui monta teematapahtumaa.

Pääsiäisbasaariperinne aloitettiin uudelleen keväällä 2016.

Jääkiekkofinaalin kisa-katsomo toukokuussa.



Lounastarjoilun laajentumisen tu-losvaikutus odotetaan näkyvän sel-keimmin vuodesta 2017 lähtien.

Joulumyyjäiset toteutettiin tutul-la konseptilla, ja edellisvuoden ta-paan kiinnitettiin huomiota myyjäisten markkinointiin paikalliselle ja kansain-väliselle yleisölle. Heitä näkyikin myy-jäisissä jo runsaammin kuin aikaisem-pina vuosina, mutta erityisesti mark-kinointiin on jatkossakin panostettava ja sitä on tehostettava että monipuo-listettava.

Saunan käyttöaste säilyi tasaise-na, mutta sen nostamiseen on tarkoi-tus kiinnittää jatkossa enemmän huo-mioita.

Merimieskirkon kannatusjäsenyy-teen paneuduttiin ja jäsenmäärä kas-voi hieman. Jäsenrekisteriä ajanta-saistettiin, jotta tulevaisuudessa jä-senten tavoittaminen olisi helpompaa ja johdonmukaisempaa. Lisäksi aloi-tettiin pohdinta kuukausilahjoittami-sen käytänteistä ja markkinoinnista.

Rotterdamin merimieskirkon ba-saaritoiminnalle asetetut varainhan-kinnalliset tavoitteet saavutettiin ja jo-pa ylitettiin, vaikka joulubasaarin au-kiolojoista supistettiin yksi päivä. Kah-vilan ja kanttiinin tuotossa päästiin lä-helle budjetissa asetettuja tavoitteita.

Kaupan tuotevalikoimaa kehitettiin, hävikin seurantaan ja kustannuksien sisäisiin siirtoihin kiinnitettiin huomio-ta ja yhteisön jäseniä lähestyttiin eri-laisten kausialennusten ja kampanjoi-den merkeissä. Verkkokaupan myyn-ti oli 2016 vähäistä siihen kuluviin re-sursseihin nähden ja sen kannatta-vuutta arvioitiin kuluneen vuoden ai-kana monipuolisesti.

Saunan käyttöaste taas nousi kii-tettävästi. Erityisesti sauna ja joulu-basaari olivat Rotterdamin merimies-kirkon sisäänheittotuotteita suhtees-sa paikalliseen hollantilaiseen ja kan-sainväliseen asiakaskuntaan, joiden kävijämäärät nousivat vuoden aikana

kiitettävästi. Jäsenmäärä kasvoi noin 10 % verran.

Finse Huis-palvelut tuottivat vuon-na 2016 lähes 22.000 euroa, mikä tar-koittaa edellisvuoteen verrattuna 50 % kasvua. Asiakaskunta muodostui erilaisista paikallisista ja kansainväli-sistä toimijoista.

Varainhankinnan lisäksi tässä to-teutui merimieskirkkotyön tavoitteet esitellessä talon perustoimintoja. Asi-akaskunnassa näkyi selkeä valikoi-tuminen siten, että kokouspalvelui-ta käytti ryhmät, joiden kiinnostuksen kohteet sopivat yhteen merimieskir-kon arvojen kanssa. Näin ollen heille tarjottiin ei-business-vaihtoehdon ko-kouspalveluiden tuottajana. Vakiinnu-tettiin paikka kokouspalvelujen tarjo-ajana siten, että markkinointitoimen-piteet automatisoituivat vuoden kulu-essa. Kokouspalveluita tuotettiin sen verran, kuin merimieskirkon henkilös-töresursseilla oli mahdollista tuottaa.

Viestintä

Antwerpenin merimieskirkko tie-dotti toiminnastaan yhteisessä säh-köisessä uutiskirjeessään Brysse-lin merimieskirkon kanssa kuin myös omilla Facebook- ja verkkosivuillaan.

Brysselin merimieskirkko oli vuo-den aikana monipuolisesti näkyvissä niin paikallisessa mediassa kuin Suo-messa. Artikkeleita julkaistiin mm. Maaseudun Tulevaisuudessa (02/16), Helsingin Sanomissa (03/16), Aa-mulehden verkkojulkaisussa (03/16), Kotimaa-lehden verkkojulkaisus-sa (03/16), Sana-lehdessä (04/16 ja 11/16), brysseliläisessä Bruzz-lehdes-sä (11/16). Johtajaa haastateltiin mm. A-studiossa (22.3.2016), Radio Suo-messa (22.3.2016) ja YLE Uutisissa (24.2.2016). Merimieskirkko oli esillä myös Radio DEIn ohjelmassa maa-liskuussa 2016. Suomi-klubin Parlöö-ri-lehdessä oli kolme juttua (1/16 uu-

Pauliina Tuomanen

tuokiot vierailukohteissa, lounastaver-noissa, bussissa tms.

Kullakin leiripäivällä oli oma tee-mansa: Minä osana Luojan luomaa maailmaa, Ihmisen tahto ja Jumalan tahto, Jeesus: Ihminen ja Herra, Pää-siäisen tapahtumat, Ihmisen elämä osana maailmanlaajaa Jumalan per-hettä, Millainen Henki meillä on? Ja Kastepäiväni – liittyy kaikkeen.

Opetusmateriaaleiksi nuoret sai-vat Raamatut (Pipliaseura lahjoitta-nut Rotterdamiin aiemmin) ja Katekis-mukset (Kirkkohallituksesta). Leirin aikana vierailimme lähialueen koh-teiden lisäksi Korintissa, Nauplionis-sa ja Ateenassa. Opetukseen kuului paikallisen kulttuuriympäristön ja tilan-teen huomioiminen. Tämä näkyi myös tavassamme toteuttaa lähimmäisyys-opetusta (vierailimme läheisessä ho-tellissa, jossa paikallinen järjestö ma-joitti turvapaikanhakijoita. Keräsimme vierailua varten kolehdin ja hankimme tarvikkeita, joista heidän keskuudes-saan kerrottiin olevan pulaa).

Leirijakson aikana ohjelmaamme kuului lisäksi kahden paikallisen va-paaehtoisen kanssa yhdessä toteu-

MERIMIESKIRKON RIPPILEIRI KREIKASSA

Vuonna 2016 toteutettiin ensim-mäinen Suomen Merimieskirk-ko ry:n rippikoululeiri Kreikas-

sa. Leiri oli suunnattu sekä kotimaas-sa että ulkomailla asuville suomalais-nuorille. Tämä näkyi sen ajoitukses-sa: heinäkuun toinen viikko (9.–16.7.) oli arvioitu todennäköisimmäksi koulu-jen yhteiseksi lomaviikoksi kotimaas-sa, Euroopassa ja muualla maailmas-sa. Rippikoulua varten oli anottu lupa Helsingin hiippakunnan tuomiokapitu-lista ja se toteutettiin Suomen evanke-lis-luterilaisen kirkon kirkkolain ja jär-jestyksen mukaan. Rippikoulun tavoit-teet määräytyivät rippikoulusuunnitel-man 2001 ja Suomen Merimieskirk-ko ry:n strategian (ja erityisesti siinä määriteltyjen arvojen) mukaan.

Kuluneena vuonna rippikoulutyö-hön kohdistui tulevaa enemmän suun-nittelutyötä, koska se järjestettiin en-simmäistä kertaa. Konseptin raken-taminen oli aloitettu loppusyksystä 2015. Erityisesti huomiota vaativat riit-tävä yhteydenpito perheisiin, budjet-ti suhteessa ryhmän kokoon, markki-nointiviestintä sekä sisäinen viestintä (koko organisaation yhteinen hanke),

tetut kokonaisuudet (nuoriso-ohjaaja Joni Heikkilän iltaohjelma ja -harta-us sekä muusikko Pauliina Mäkisen kirkkomusiikkiosuus sisältäen kon-firmaatiovirsien käytännön harjoitte-lut). Mari Hilonen toimi leirin turval-lisuusvastaavana hoitaen kaikki käy-tännön järjestelyt Kreikassa ja sinne matkustamiseen liittyen. Vapaaehtoi-nen ohjaaja Jenni Kaitila hoiti rippi-leirin 'nuorisotyönohjaajan tehtävää' vastaten päivittäisistä siestahetkistä (toiminnallista, pohdiskelevaa, sosi-aalista ja hartaudellista yhdessäoloa päivän kuumimpaan aikaan) ja iltaoh-jelmista. Pauliina Tuomanen vastasi leirin opetuksesta ja hartauselämästä sekä konfirmaatiosta.

Merimieskirkon ensimmäiselle, yh-teiselle rippikoululeirille asetetut ta-voitteet voidaan katsoa saavutetuksi. Saimme rakennettua konseptin ja pi-lotoitua sen menestyksekkäästi. Leirin toteutuksesta, konfirmaatiosta ja ko-ko prosessista on vastaanotettu pal-jon positiivista palautetta. Opimme prosessista paljon ja peilasimme asi-oita jatkuvasti myös tulevaisuuden ja erityisesti vuoden 2017 kannalta.

Eri viestintäkanavien kautta (Face-book-sivu, verkkosivut, Suomi-Seu-ran uutiskirje, lehti-ilmoitukset, suulli-nen viestintä, mainokset ilmoitustau-luilla kotimaassa ja ulkomailla jne.) tie-to rippikoulusta tavoitti tuhansia ihmi-siä. Konfirmaatiojuhlassa lähes 300 vierasta tuli kohdatuksi merimieskir-kon työntekijöiden toimesta.

Leirin suunnittelusta raportoitiin Helsingin hiippakunnan tuomiokapi-tuliin kansainvälisten järjestörippikou-lujen yhteyshenkilölle. Leirin 14 osal-listujan konfirmaatio raportoitiin sekä heidän kotiseurakuntiinsa että keski-tetysti Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisterin kautta.

Leirin toteutuksesta vastasivat me-rimiespastori Pauliina Tuomanen Rot-terdamista ja sosiaalikuraattori Mari Hilonen Ateenasta apunaan 'paikalli-nen vapaaehtoinen' Helsingistä, Jen-ni Kaitila.

Pauliina Tuomanenmerimiespastori

Ensimmäisen riparipäivän iltahartaus. Iltaohjelmaa. Konfirmaatio.

Kuva

t: Pau

liina T

uoma

nen



mahdollisten isosten rooli leirillä, lei-rin toteuttamisen tehtävänjako ja kon-firmaatiopaikka kotimaassa.

Ilmoittautuminen leirille avattiin vuoden 2015 puolella ja ryhmä muo-dostui ilmoittautumisten myötä. Ilmoit-tautuneisiin oltiin heti yhteydessä ja perheille kerrottiin rippikoulunuorel-la olevan paikka Merimieskirkon leiril-lä. Ilmoittautuminen tapahtui verkko-lomakkeen avulla, joka toimi samal-la henkilötietolomakkeena siten, että leirin opettajat saivat tarvittavat tiedot leirille osallistuvasta nuoresta. Yhte-ydenpito perheisiin tapahtui pääosin yhteisten sähköpostiviestinnän avulla.

Lähetimme perheille yhteensä kak-si tietopakettia, jotka sisälsivät käytän-nön tietoa leiristä, ympäristöstä, ope-tuksesta, ennakkotehtävistä ja ulko-läksyistä, yhteydenpidosta (osallistu-jien ja huoltajien suljettu Facebook-ryhmä), turvallisuudesta (leirin sään-nöt, joihin sekö osallistujien että huol-tajien tuli sitoutua) ja konfirmaatiosta sekä -juhlasta.

Lisäksi olimme tarpeen mukaan yhteydessä rippikouluperheisiin yk-sityisesti ja rohkaisimme heitä teke-

mään samoin. Rippikoulun pappi soit-ti lähtöä edeltävällä viikolla jokaiseen kotiin ja varmisti kaiken olevan valmii-na ennen lähtöä.

Leirille osallistui 14 rippikoululais-ta (7 Suomesta, 5 Belgiasta, 1 Rans-kasta ja 1 Yhdistyneistä Arabiemiiri-kunnista) ja kolme ohjaajaa (sosiaali-kuraattori Ateenasta ja merimiespap-pi Rotterdamista sekä yksi vapaaeh-toinen ohjaaja Helsingistä).

Leirin pidettiin Nea Makrissa, Tho-mas Beach-hotellissa. Ohjaajat teki-vät tiiviisti yhteistyötä hotellin omista-jien ja työntekijöiden kanssa tavoit-teenamme saada majoitusympäris-tö palvelemaan rippikoulutarkoitusta parhaalla mahdollisella tavalla. Lei-rin aamupalat ja illalliset syötiin hotel-lilla, jolloin ruokailuista vastasi hotel-lin oma ravintola. Lounasruokailut si-joittuivat tavernoihin päivän ohjelman mukaisessa sijainnissa.

Rippileiriopetus toteutettiin kon-struktivistisesta oppimiskäsitykses-tä käsin kokonaisvaltaisen oppimisen ajatuksella. Kaikki aikataulun vierailut ja ohjelma olivat osa opetusta, jonka perinteisimpiä osuuksia olivat opetus-

Rippikoulutyö

Heinäkuussa pidimme Merimieskir-kon ensimmäisen rippileiri Ateenas-sa – Nea Makrissa. Ryhmässä oli 14 nuorta, osa Suomesta ja osa ulkosuo-malaisnuoria Brysselistä, Ranskasta ja Dubaista. Isosena toimi Jenni Kai-tila, leiripappina Pauliina Tuomanen ja kolmas työntekijä oli Mari Hilonen.

Sosiaalityö

Henkilökohtaiset yhteydenotot tapah-tuvat usein sähköpostitse, facebook-viesteinä, Whats Up -viesteinä sekä perinteisesti puhelimitse. Kysymyk-sessä on ollut mm. maahan vasta-muuttaneiden neuvonta, erilaiset per-heongelmat, avustus eläkeasioiden hoitamisessa, sekä avustaminen eri-laisissa matkailuun ja kuljetuksiin liit-tyvissä kysymyksissä. Maastamuutto-kysymykset askarruttavat edelleenkin monen mieltä ja niihin haetaan usein

ATEENAN MERIMIESKIRKKO

Ateenan merimieskirkko on suur-Ateenan alueella asuvien suo-malaisten kotikirkko, mutta

suomalainen työ ulottaa toimintan-sa kattamaan koko Manner-Kreikan. Suomalaisen toiminnan työtä tekee sosiaalikuraattori yhdessä vapaaeh-toisten kanssa.

Suomen Merimieskirkon työ Atee-nassa tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Ruotsin ulkomaankirkon kanssa. Toi-minta tapahtuu Ruotsin kirkon isän-nöimissä tiloissa ja on osittain yhteis-tä: järjestämme esim. yhdessä mm. myyjäisiä ja henkilökunta palvelee kaikkia pohjoismaalaisia. Suomalai-silla on säännöllisesti omia suomen-kielisiä jumalanpalveluksia, tilaisuuk-sia, toimintaryhmiä ja tapahtumia.

apua kirkolta. Maassa vallitseva ta-loustilanne on aiheuttanut ahdinkoa monelle, ja sen johdosta keskustelu-ja on käyty ehkä enemmän ja erilai-sia avunpyyntöjä on tullut aikaisem-piin vuosiin verrattuna enemmän.

Vuoden aikana olen tehnyt usei-ta sairaalakäyntejä. Saarilta lähete-tään usein vaikeat sairastapaukset Ateenan sairaaloihin ympäri vuoden ja heitä käyn tapaamassa ja avus-tamassa. Kotikäyntejä tehdään niin Ateenan alueella kuin myös Ateenan ulkopuolelle.

Ryhmät, toimintapiirit, tapahtumat, juhlat

Suomi-koulu toimii kirkon tiloissa lau-antaisin ja silloin paikalla on paljon suomalaisia lapsia ja vanhempia, jot-ka käyttävät aktiivisesti kirkon palve-luja. Monesti olen paikalla lauantai-sin, osallistuin usein koulun juhliin ja myös satunnaisesti Ateenan seudun

Suomi-koulun kannatusyhdistyksen kokouksiin.

Keskustelukerho kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja aiheet vaihte-livat. Osallistujat saivat valita aiheet. Kirjakerhossa kuulimme mielenkiin-toista kirjoista ja kirjoittajista kerran kuukaudessa. Tammikuussa kirja-kerhossamme vieraili kirjailija Jarmo Stoor. Kuukauden ensimmäisenä maanantaina kokoonnuimme aamu-kahveille kevään aikana ja keskustelu kävi vilkkaana. Joogaryhmä kokoontui perjantaisin koko vuoden ajan. Huh-tikuun puolivälissä järjestettiin jälleen kirkolla yhdistetty pääsiäisbasaari- ja kirpputori. Juhannusaattoa juhlit-tiin grilli-illan merkeissä. Toimintaryh-mät olivat kesätauolla kesä-elokuun ajan. Elokuva-iltoja järjestettiin mah-dollisuuksien mukaan, yhteensä viisi koko vuoden aikana. Jan Holmberg luennoi aiheesta sosiaalinen media, Joni Heikkilä piti tiedotustilaisuuden pakolaistilanteesta Suomessa. Ritva

>>>

Loimaan seurakunnan rippikoulaiset vierailivat Korintissa.

Suomen Raamattuopiston rippikoululaiset vierailivat Kreikassa.

Mari Hilonen

Mari Hilonen



Varsinainen toiminta

Ateenan merimieskirkon kävijöistä suurin osa on Ateenan tai Kreikan suomalaisia. Matkalijoita käy harvem-min, mutta Ateenassa vierailevat pien-ryhmät tulevat usein tutustumaan Me-rimieskirkon toimintaan. Kirkolla toimii kahvila sekä käytössä on myös koulu- ja kokoustiloja, joita vuokrataan seu-roille ja yhdistyksille.

Sakraalitoiminta

Ateenassa pidettiin kuusi suomen-kielistä jumalanpalvelusta, joista nel-jä oli kevään aikana. Pappeina toimi-vat Merimieskirkon papit Katri Olden-

dorff, Pauliina Tuomanen, Loimaan seurakunnan pappi Ritva Szarek se-kä Suomen Raamattuopiston rippilei-rin mukana ollut pappi Riku Larmala. Rodoksen turistipastori Heikki Järvi-nen piti hartaushetken ja keskustelu-tilaisuuden marraskuussa pyhäinpäi-vän teemalla. Itsenäisyyspäivää juh-listimme turistipappi Heikki Järvisen johdolla jumalanpalveluksella joulu-kuun alussa. Kirkkokahvit tarjosi suur-lähettiläs Pauli Mäkelä puoliso Lee-na Kurkon kanssa. Kanttoreina vuo-den 2016 aikana ovat toimineet Pau-liina Mäkinen-Loukas, ja Margaret Vainio.

Yhteistyö

Yhteistyö kirkon muiden työntekijöi-den kanssa on lämmintä ja samoin kontaktit kaikkiin Pohjoismaiden me-rimieskirkkoihin.

Yhteistyö suurlähetystön kanssa on toiminut erittäin hyvin ja se on ak-tiivista. Konsulina toimii Päivi Harju-Heikkilä. Suurlähetystöä edusti Ant-ti Vaaras meidän Itsenäisyyspäivän juhlassa puolisonsa kanssa. Osallis-tuin suurlähetystön järjestämiin erilai-siin tilaisuuksiin sekä Ateenan Suo-mi-instituutin järjestämiin tapahtumiin. Pohjoismaiden suurlähetystöt järjes-tivät jälleen Kriisiseminaarin, johon osallistuin yhdessä kirkkoherra Björn Klingen kanssa.

Rodoksen turistipappi Heikki Jär-visen kanssa olemme sopineet juma-lanpalvelusmatkat Ateenaan ja Thes-salonikiin. Kirkon ulkosuomalaistyön/turistityön Itäisen Välimeren työnteki-jäkokous pidettiin, maaliskuussa An-taliassa, Turkissa, olin siellä edusta-massa Ateenan merimieskirkkoa.

Viestintä

Kerran kuukaudessa lähetämme uu-tiskirjeen kirkon toiminnasta. Ateenan Merimieskirkolla on myös oma Face-book -sivunsa sekä kotisivut, joilla tie-dotamme tapahtumista. Tämän lisäk-si lähetämme sähköposti ja tekstivies-ti-ilmoituksia. Näiden kanavien avulla pyrimme tiedottamaan kirkon tapah-tumista.

Julkaisemme kerran vuodessa Kas Kas-lehden, se on kreikansuomalais-ten ja Kreikan ystävien informatiivi-nen lehti. Tämä lehti postitetaan kai-kille Kreikassa asuville suomalaisille, jotka ovat ilmoittaneet osoitetietonsa. Sitä on myös mahdollisuus tilata Suo-meen pientä tilausmaksua vastaan. Suomessa lehti lähetetään myös eri järjestöihin. Lehteä toimittavat vapaa-ehtoistyönä Sara Saure, Annu Mart-tila, Arja Heinonen ja Mari Hilonen.

Mari Hilonensosiaalikuraattori

Sosiaalikuraattori Mari Hilonen on Ateenan merimieskirkon ainoa palkattu suomalainen työn-tekijä. Suomenkielinen KasKas-lehti toimitetaan vapaaehtoistyönä.

Mar

i Hilo

nen

Mar

ko To

ljam

o

Pauliina Tuomanen

Merimieskirkon ensim-mäinen rippileiri järjes-tettiin Kreikan Nea Ma-krissa.

Ateenan Suomi-koulussa, jota pidetään meri-mieskirkolla, välillä leikitään ja välillä kuunnel-laan opettaja Pauliina Mäkinen-Loukaa.

Sann

a Puu

malai

nen



Lehman kertoi meille ikääntymisestä ja sen tuomista haasteista.

Marraskuussa järjestettiin jälleen kerran kaksipäiväiset yhteispohjois-maalaiset joulumyyjäiset. Tänä vuon-na kävijämäärä oli suurin piirtein sa-ma kuin viime vuonnakin. Suomalai-set tuotteet menivät hyvin kaupaksi, eikä jälkimyyntiin jäänyt paljoakaan.

Itsenäisyyspäivän messun toimit-ti Heikki Järvinen ja kahvitilaisuuden tarjosi Suurlähetystö. Juhlassa esiin-tyivät myös Suomi-koulun lapset. Suomikoulun pikkujoulussa oli run-saasti väkeä ja paikalla oli myös jou-lupukki. Katri Oldendorff aloitti Kau-neimmat joululaulut -tilaisuuden lyhy-ellä hartaushetkellä ja musiikista vas-tasi Pauliina Mäkinen. Jouluun hiljen-nyttiin 17.12. lukemalla jouluevankeli-umia ja nauttien yhdessä joulupuuro.

Turistit, ryhmät, satunnaiset kulkijat

Suomalaisia matkailijoita käy kirkol-la satunnaisesti. Helmikuussa hiih-tolomaviikolla vieraili jälleen tänäkin vuonna Loimaan seurakunnan rippi-kouluryhmä Ateenan merimieskirkol-la nyt jo neljännen kerran. He käytti-vät kirkon tiloja kokoontumisiin ja lou-nastivat kirkolla.

Kesäkuussa Suomen Raamattuo-piston rippileiriläiset pitivät tuntejaan Ateenan Merimieskirkolla. Jyväskylän seurankunnan ryhmä vieraili kirkolla lokakuussa, ja samalla kerroin heille Merimieskirkon toiminnasta. Vuoden aikana tein myös opastuksia Ateenas-sa ja ympäristössä yksittäisille matkai-lijoille tai pienryhmille.

Resurssit

Henkilöstö

• Mari Hilonen, suomalainen sosiaa-likuraattori

• Pauliina Mäkinen-Louka toimi Ateenan merimieskirkolla vapaa-ehtoisena kanttorina tarvittaessa.

Skandinaavisen kirkon / ruotsin ulko-maan kirkon henkilökunta:

• Gunnar Liden / Björn Kling 01.9. lähtien, ruotsalainen kirkkoherra

• Christina Liden kanttori ja assis-tentti 31.7. asti / kanttori Pauliina Mäkinen-Louka 01.10.alk.

• Birgitta Schönberg, ruotsalainen paikalta palkattu emäntä

• Eva Lancing, kirjanpitäjä• Kirsi Rokosa, Ruotsin kirkon pai-

kalta palkkaama osa-aikainen työntekijä.

Kirkkotoimikunta

Ateenan Merimieskirkon Kirkkotoimi-kunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Toimikuntaan kuuluvat:

• puheenjohtaja Satu Korpinen,• Päivi Männistö,• Merja Riikonen,• Arja Heinonen-Riganas ja• Mari Hilonen.

Talous

SMKn ja SKUTin sopimuksen mu-kaan SMK maksaa sosiaalikuraattorin palkkion, toimeen liittyvät kulut ja Kas Kas -lehden painokustannukset. Kir-kon tilat, konttorikoneet, puhelin ovat vapaasti käytettävissä, sillä ne korva-taan sosiaalikuraattorin työpanoksel-la, yleisellä varojen hankinnalla sekä Merimieskirkon vuosimaksulla / avus-tuksella.

väänsä messussa 7.2. yhdessä uusi-en vuosivapaaehtoisten Piia Kurke-lan ja Fanni Sinilaakson sekä har-joittelija Suvi Tuhkasen kanssa.

Elämää kirkolla

Lontoon merimieskirkko eli vierailijois-taan. Kirkon ovet olivat auki kuutena päivänä viikossa (ti–su) aamusta il-taan, ja sisään tulleille tarjottiin ystä-vällinen tervehdys, kuunteleva korva, lämmin korvapuusti ja sauna (touko-kuulle saakka), hiljainen nurkkaus tai eläväistä toimintaa ja ennen kaikkea mahdollisuus olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Jokainen kirkolle tu-lija pyrittiin ottamaan vastaan ystäväl-lisesti, kunnioittavasti ja vieraanvarai-sesti.

Kirkon ovikello soi vuoden aika-na ilahduttavan usein, vaikkakin sau-nan puuttuminen vaikutti kävijämää-riin merkittävästi: vierailijoita oli vuo-den aikana yhteensä 32 697. Lisäk-si kirkon ulkopuolella järjestetyissä tapahtumissa tavoitettiin noin 2 200 henkeä.

Kirkolle tulemisen taustalla oli useimmiten osallistuminen johonkin järjestettyyn toimintaan, majoittumi-nen tai saunominen. Lontoon meri-mieskirkko oli toimintakeskus, joka järjesti omaa toimintaa ja toisaalta an-toi tilojaan kaikelle perustehtävää pal-velevalle toiminnalle.

Koko vuoden aikana tilastoitiin 61 817 kohtaamista. Eniten kasvua saa-vutettiin myyjäistapahtumissa: pää-siäismyyjäisissä kävijöitä oli noin 3 700 henkeä ja joulumyyjäisissä noin 15 000.

Hengellinen työ, kirkollinen toiminta

Lontoon suomalaisella merimieskir-kolla kokoonnuttiin yhteiseen juma-lanpalvelukseen (useimmiten mes-suun) kunkin kuukauden ensimmäi-

Palveleva kohtaamispaikka

Lontoon merimieskirkon tehtävänä oli tarjota välittävä kohtaamispaikka suo-malaisille ja Suomen ystäville Iso-Bri-tanniassa ja Irlannissa. Kirkko, sen ympärille syntynyt yhteisö ja työnte-kijät tekivät parhaansa muuttaakseen perustehtävän sanat lihaksi.

Toiminnan kohokohdat vuoden 2016 aikana olivat hyvin onnistuneet myyjäiset pääsiäisen ja joulun alla.

senä sunnuntaina sekä kiirastors-taina, pitkäperjantaina, pääsiäisenä, helluntaina, 1. adventtina, jouluaat-tona ja joulupäivänä. Messun yhtey-dessä järjestettiin pyhäkoulu. Iltakirk-koja vietettiin yhdessä Rauhanyhdis-tyksen kanssa viitenä lauantaina. Eri-tyisesti perheille suunnattua messua ja kirkkosynttäreitä vietettiin hellun-taina ja konfirmaatiojumalanpalveluk-seen kokoonnuimme heinäkuun mes-sussa. Jumalanpalveluksiin osallistu-

jia oli yhteensä 721, keskimäärin osal-listujia oli 36, hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Konfirmaatiomessuun oli mahdol-lista osallistua myös Facebook-liven kautta: tällä tavalla kutsuimme mu-kaan erityisesti konfirmoitavien kau-empana asuvia sukulaisia ja läheisiä. Ohjelman tarjoaman tilaston mukaan kuutta eri videoleikettä oli katsottu yh-

>>>



Molemmat keräsivät ennätysmäärän kävijöitä ja onnistuivat suuren vapaa-ehtoisten joukon voimin.

Suurin toimintaan vaikuttanut muu-tos oli kesäkuun lopulla rankkasateis-ta aiheutunut tulva kirkon kellarikerrok-sessa. Tulva vaurioitti kirkon vedenja-kelu- ja lämmitysjärjestelmiä, tuhosi pakastin-kylmäkaapin, kuivavaraston ja osan pakkasvarastoa, sekä kasteli saunan, pesuhuoneen ja kellarikerrok-sen tiloja muutenkin. Siivous- ja kor-

LONTOON SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO

jaustyöt ovat sitoneet resursseja mer-kittävällä tavalla ja hankaloittaneet se-kä kirkon toimintaa että varainhankin-taa: esimerkiksi saunaa ja kylmiötä ei saatu käyttöön vuoden loppuun men-nessä. Yhteisön ja yhteistyökumppa-neiden tuki on ollut korvaamattoman arvokasta tuhojen korjaamisessa ja eteenpäin selviytymisessä.

Merimieskirkon johtajana aloitti vuoden 2016 alusta pastori Marjaa-na Härkönen. Hänet siunattiin tehtä-

Lontoon merimieskirkon arkisto

Hanna LindholmHanna Lindholm

rottautua hetkeksi työ- ja perhe-elä-män paineita kasaavista puolista ja tulla osaksi turvallista yhteisöä.

Sosiaasityön osana sosiaalikuraat-tori oli mukana ylläpitämässä paikal-lisista vapaaehtoisista koottua Ystä-väverkostoa. Ystäväverkoston toimin-taa koordinoitiin yhdessä Finn-Guil-din kanssa. Ystäväverkoston nimissä järjestettiin aluetapaamisia eri puolil-la Iso-Britanniaa yhteistyössä alueen ystäväverkostolaisen kanssa. Alueta-paamissa koottiin alueen suomalaisia yhteen keskustelemaan, tapaamaan oman alueensa suomalaisia ja kuu-lemaan ystäväverkoston toiminnasta.

Kirkko otti jo neljättä kertaa osaa paikallisen Robes-hyväntekeväisyys-projektin toimintaan. Robes tarjoaa asunnottomien yömajatoimintaa kyl-mimpien kuukausien aikana eri kirk-kojen tiloissa. Projekti toteutettiin pää-

asiassa vapaaehtoisvoimin.Sosiaalityön toteuttamiseen saa-

tiin kohdennettua avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY). RAY:n avustuksen vaatimusten mukaises-ta raportoinnista vastasi sosiaaliku-raattori.

Ryhmät

Kirkon aktiivisimman kävijäryhmän muodostivat erilaisten toimintaryhmi-en vakiokävijät. Ryhmiä veti joko kir-kon työntekijä tai ryhmän vetämisestä vastuun ottanut vapaaehtoinen. Suo-situin ryhmistä on pallerokerho, joka toimii perhekerhon ja musiikkileikki-koulun tapaan. Palleroryhmiä kokoon-tui viikoittain kaksi ja lisäksi Ruotsin kirkolla oli oma palleroryhmä kerran kuussa.

Erilaisia ryhmiäLapsille ja perheille:

* Pallerot kirkolla ja Ruotsin kirkolla* Koululaisten askartelukerhot

* Pyhäkoulu* Suomi-koulu* Opintopiiri

* Lasten lauantaitNuorille:* Au pairit

* RippikouluAikuisille:

* Martat* Raamattupiiri

* Teatteri* Merenkurkut-kuoro

* Taideryhmä* Kirjallisuuspiiri

* Pesäpallo* LeffakerhoSenioreille:* Päiväpiiri

* Senioripäivät>>>



teensä 5877 kertaa, tykkäyksiä videot keräsivät yhteensä 287.

Suvivirsi-kirkkoja järjestettiin Lon-toon ulkopuolella keväällä 3 kertaa (Bournemouth, Cardiff ja Tattingsto-ne). Syksyllä messuun kokoonnut-tiin Childreyssä (Oxford) ja Newcas-tlessa. Joululaulutilaisuuksiin kokoon-nuttiin Norfolkissa, Dublinissa, Glas-gowssa, Camberleyssa, Cambridges-sa, St Albansissa ja Hampstead Heat-hissa sekä kahdesti Lontoon meri-mieskirkolla.

Kirkon papeilla oli ilo toimittaa vuo-den aikana yhteensä 19 kastetta, 8 avioliittoon vihkimistä ja 1 avioliiton siunaaminen. Hautaan siunaamisia toimitettiin vuoden aikana kuusi ker-taa. Kirkollisia toimituksia oli siis yh-teensä 35, mikä on 8 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikkiin toimitus-pyyntöihin vastattiin myöntävästi.

Kirkon hengelliseen työhön kuului-vat myös seurat, viikoittainen esiruko-usryhmä ja noin kerran kuukaudessa kokoontuva Raamattupiiri. Rauhanyh-distyksen seuroja pidettiin viidesti ja Herättäjä-Yhdistyksen vierailun yhtey-dessä pidettiin kotiseurat ja kodin siu-naaminen Pappilassa sekä kirkkopy-hä. Pallerokirkkoja pidettiin noin ker-ran kuussa.

Kirkolla kokoontui myös Lontoon merimieskirkon oma rippikouluryh-mä. Kahdesta intensiiviviikonlopus-ta, seurakuntaan tutustumisjaksosta, palvelutehtävistä ja itsenäisesti suori-tettavista tehtävistä koostuneessa rip-pikoulussa opetuskielenä olivat suo-mi ja englanti. Toukokuun leirijaksol-le saimme Suomesta, Keravan seu-rakunnasta, kaksi isosta mukaan. Ke-säkuun jumalanpalveluksessa konfir-moitiin viisi hienoa nuorta.

Sosiaalityö ja diakonia

Lontoon merimieskirkko julisti armon ilosanomaa tarvittaessa myös sa-noin, mutta keskittyi erityisesti pal-velemiseen. Diakonia oli koko yhtei-sön tehtävä ja päävastuuta siitä kantoi sosiaalikuraattori. Apua tarjottiin koh-taamalla, kuuntelemalla, järjestämäl-lä toimintaa, aktivoimalla ja luomalla ilmapiiriä ja yhteisöä, johon jokaisen on hyvä tulla.

Diakoniatyön kantava ajatus oli en-naltaehkäisevässä toiminnassa: mah-dollisten ongelmien syihin pyrittiin et-simään ratkaisuja jo ennen ongelmien syntymistä. Sosiaalikuraattori vastasi kirkolla kokoontuvista ryhmistä ja toi-mi itse vetäjänä useassa ryhmässä ja tapahtumassa. Monipuolinen ryhmä-toiminta antoi seurakuntalaisille mah-dollisuuden tavata toinen toisiaan, ir-

Kesäkuun lopun rankkasateet aiheuttivat tulvan kirkon kellariker-roksessa. ”Tulvatiimillä” riitti tekemistä.

Merimieskirkko kiittää kaikista vapaaehtoisista ja kaikesta vapaaehtoistyöstä. Pääsiäismyyjäiset toivat kirkolle niin muumit kuin lapsetkin. Lasten askartelukerhossa askarreltiin mm. lampaita.

Hann

a Lind

holm

Hann

a Lind

holm

Hann

a Lind

holm

Elli Niemeläinen



Tapahtumat

Vuoden ylivoimaisesti suurin tapahtu-ma oli jälleen kerran joulubasaari, jo-ka pidettiin marraskuun toiseksi vii-meisenä viikonloppuna. Kirkolla kä-vi viiden päivän aikana ennätykselli-set 15 000 myyjäisvierasta. Myyjäis-tapahtuman yhteydessä järjestettiin neljännen kerran Skandinaaviset ka-tumarkkinat yhteistyössä Norjan kir-kon, Southwarkin kunnan ja paikallis-ten aktiivisten ihmisten kanssa.

Pääsiäismyyjäiset järjestettiin ke-väällä ennen pääsiäistä. Pääsiäis-myyjäisten kävijämäärä jatkoi myös kasvuaan ja yhteensä kolmen päi-vän aikana ostoksilla kävi noin 3700 ihmistä.

Suomalaiseen vuodenkiertoon liit-tyen järjestettiin laskiaisrieha sekä vappu- ja juhannusjuhlat. Itsenäisyys-päivänä kirkolla seurattiin lähetystä tasavallan presidentin itsenäisyyspäi-vän vastaanotolta. Euroviisut kokosi-vat myös omat valvojaisensa ja syys-kuussa kokoonnuimme rapujuhliin. Suomalaisen Saara Aallon menes-tyttyä Britannian X-Factor-kilpailussa syksyllä saimme jännittää hänen puo-lestaan merimieskirkon kisakatsomos-sa peräti kuutena lauantai-iltana.

Kirkolla vieraili vuoden aikana usei-ta kuoroja, teatteriryhmiä, muusikkoja ja yhtyeitä konserttien ja tapahtumi-en merkeissä. Kesällä järjestettiin kol-me Musiikkia ja makkaraa -iltaa, joihin oli mahdollisuus tulla nauttimaan gril-liruoasta ja musiikista. Southwarkin katedraalissa järjestettiin joulukuussa joululaulukonsertti, jonka vierailevana tähtenä säteili Anna Hanski. Lontoon merimieskirkon oma

Merenkurkut-kuoro ilahdutti laulul-laan monissa tapahtumissa ja juma-lanpalveluksissa, sekä Kanat orrella -lastenkonsertissaan vappuna. Lisäk-si kirkolla kokoontuva taideryhmä jär-jesti keväällä taidenäyttelyn ja siihen liittyviä tapahtumia merimieskirkolla.

Kirkon henkilöstö

Toimintaa olivat vuoden aikana seu-rakuntalaisten palvelijoina toteutta-massa taloussihteeri Annu Burton, siivooja Bernard Creely, talonmies Mitch Flacko, vapaaehtoiset sunti-ot Susanna ja Juha Iso-Sipilä, kir-kon johtaja, pastori Marjaana Härkö-nen, sosiaalikuraattori Hanna Lind-holm, palveluvastaava Mervi Matti-la, keittiötyöntekijä Elli Niemeläinen, vapaaehtoinen kanttori ja kuoronjoh-taja Petra Rönkkö, kahdeksan assis-tenttia/vuosivapaaehtoista sekä seit-semän harjoittelijaa.

Kirkon tärkein voimavara olivat kui-tenkin ne noin 100 vapaaehtoista, jot-ka antoivat omaa osaamistaan ja ai-kaansa yhteisön hyväksi. Osa vapaa-ehtoisista saapui Suomesta ja osa oli paikallisen yhteisön ihmisiä.

Vuoden 2016 henkilöstö, pitkäaikaiset vapaaehtoiset, harjoittelijat ja periodi-vapaaehtoiset:

Palkatut työntekijät:• Annu Burton 01.01.–31.12. talous-

sihteeri (80%)• Bernard Creely 01.01.–31.12. sii-

vooja (40%)• Marjaana Härkönen 01.01.–31.12.

kirkon johtaja• Hanna Lindholm 01.01.–31.12. so-

siaalikuraattori• Mervi Mattila 01.01.–31.12. palve-

luvastaava• Elli Niemeläinen 01.01.–31.12. keit-

tiötyöntekijä

Assistentit / vuosivapaaehtoiset:• Emilia Iinatti 1.1.–14.6. assistentti• Noora Silvennoinen 1.1.–3.3. as-

sistentti• Piia Kurkela 3.1.–31.12. vuosiva-

paaehtoinen• Fanni Sinilaakso 3.1.–31.8. vuosi-

vapaaehtoinen• Marianne Trast 8.4.–31.7. vuosiva-

paaehtoinen• Marketta Koistinen 7.6.–31.12. vuo-

sivapaaehtoinen• Isabel Fernandez Garcia 1.9.–

31.12. vuosivapaaehtoinen• Kaisa Järvinen 1.9.–31.12. vuosi-

vapaaehtoinen

Vapaaehtoiset / periodivapaaeh-toiset:• Mitch Flacko 1.1.–31.12. talonmies• Juha Iso-Sipilä 1.1.–31.12. suntio• Susanna Iso-Sipilä 1.1.–31.12. sun-

tio• Petra Rönkkö 1.1.–31.12. kanttori/

kuoronjohtaja• Siiri Karosto 1.1.–31.12. kiinteistö,

keittiö, myyjäiset• Tuuli Bell 1.1.–31.12. pyhäkoulun

opettaja• Marja Zabiega 1.1.–31.12. raamat-

tupiirin vetäjä• Ann Simberg 1.1.–31.12. taidepii-

rin vetäjä• Helena deLandro 1.1.–31.12. kirjas-

to, lukupiirin vetäjä, Robes• Karoliina Leikomaa 1.1.–31.12. äiti-

vauva-piirin vetäjä• Matti Ratilainen 12.–28.6. kiinteis-

tövapaaehtoinen• Essi Kyllönen 30.10.–2.12. sisus-

tus, joulumyyjäiset• Julia Niittymäki 2.11.–20.12. joulu-

myyjäiset• Soila Imponen 7.11.–12.12. joulu-

myyjäiset

Kaiken kaikkiaan tilastoimme vuonna 2016 Lontoon merimieskirkolla 382 vapaaehtoista ja 1568 ”vapaaehtois-työpäivää” (vuosivapaaehtoisten li-säksi).

Harjoittelijat, ohjaaja

• Suvi Tuhkanen 18.1.–31.3. kaupal-linen ala Mervi Mattila

• Sabrina Hievanen 14.3.–26.6. so-siaaliala Hanna Lindholm

• Linda Sandman 12.4.–3.6. merko-nomiharj. Mervi Mattila

• Into Vallinharju 25.4.–23.5. graafi-nen ala Marjaana Härkönen

• Minna Honkanen 12.9.–12.12. yh-teisöpaja (DIAK) Hanna Lindholm

• Simo Horttanainen 18.9.–19.12. yh-teisöpaja (DIAK) Hanna Lindholm

• Viola Lydman 12.–24.11. TET-jakso Mervi Mattila

Hallinto

Lontoon suomalaisen kirkon ylin pai-kallinen päättävä elimen The Finnish Church in London Charitable Trustin muodostivat:• suurlähettiläs Päivi Luostarinen,• kirkon johtaja Marjaana Härkönen,• pääsihteeri Hannu Suihkonen ja• siirtokunnan edustaja Maarit Vire-

nius-Varela.Trust kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.

Tilintarkastajina toimi Mazars LLP.Kirkon kiinteistöjä hallinnoivan The

Finnish Church in London Charitable Trust (Nominees) jäseniä olivat:• suurlähettiläs Päivi Luostarinen,• kirkon johtaja Marjaana Härkönen,• pääsihteeri Hannu Suihkonen ja• siirtokunnan edustaja Maarit Vire-

nius-Varela.Nominees ei pitänyt vuoden aikana erillisiä kokouksia.

>>>

Myyjäiskontin purussa on töitä jokaiselle. Basaarin suunnit-telu, valmistelu ja läpi vienti on vapaaehtoisten yhteen hiileen puhaltamisen näyte.

Kuva

t: Lon

toon

mer

imies

kirko

n ark

isto

Hann

a Lind

holm

• Muut pohjoismaiset kirkot * Johtajien tapaamiset * Pohjoismaiset aamupalat * Pallerot Ruotsin kirkolla * yhteistyö katumarkkinoiden jär-jestämisessä (Norjan kirkko) * keskinäinen apu ja tuki tapahtu-mien järjestelyissä ja mm. tulva-vaurioiden korjaamisessa

• Council of Lutheran Churches * Hallinto * Matkatuki * koulutus

• Southwark council * katumarkkinat * kirkon naapuriin nousevan uu-disrakennuksen ja piha-alueen suunnittelu

• Suomen Rauhanyhdistysten kes-kusliitto * Lestadiolaisseurat

• Herättäjä-Yhdistys * Siioninvirsiseurat ja kirkkopyhä

• Suurlähetystö * Konsulitapaukset * Hallinto * Tapahtumatiedotus

• Suomen Saunaseura ja British Sauna Society * asiantuntija-apu ja taloudellinen tuki saunan korjaamiseen

• Jarmo Julkunen ja Jani Pensola * Joulukonsertti Southwarkin ka-tedraalissa

Varainhankinta ja palvelut

Myyjäiset olivat vuoden 2016 merkit-tävin varainhankintakeino. Sekä pää-siäismyyjäisten että joulumyyjäisten kävijämäärät ja myynti kasvoivat, vaik-ka Brexit-äänestys aiheutti sekä talou-den epävarmuutta että punnan heik-kenemistä.

Lontoon merimieskirkon sauna oli suljettuna suurimman osan vuotta. Ensin toukokuussa särkyi saunan ovi ja kun uusi viimein saatiin kesäkuus-sa, ukkosmyrskyn aikaan saama tul-

Suomalaiseen vuodenkier-toon liittyen järjestettiin mo-nia tapahtumia ja juhlia. Itse-näisyyspäivänä seurattiin lä-hetystä linnan juhlista. Suoma-laisen Saara Aallon menestys-tä Britannian X-Factor-kilpai-lussa jännittettiin merimies-kirkon kisakatsomossa.



Kirkon Management Committee oli osa Trustia, jolloin Trustin kokouk-set olivat samalla myös Management Committeen kokouksia.

Kirkon toiminnassa mukana olevis-ta ihmisistä koostuva, vaaleilla valittu kirkkotoimikunta kokoontui ideoimaan, tukemaan ja kehittämään merimies-kirkon toimintaa vuoden aikana viisi kertaa. Erovuoroisten ja poismuutta-neiden tilalle valittiin lokakuun vaaleis-sa 4 varsinaista ja 2 varajäsentä.

Kirkkotoimikunnan jäsenet vuon-na 2016:• Tuuli Bell• Tina Falzon (varapuheenjohtaja

marraskuu 2016 saakka, puheen-johtaja marraskuu 2016 alkaen)

• Juha Hemminki (lokakuu 2016 saakka)

• Tuija Hirva (kesäkuu 2016 saakka)• Siiri Karosto (lokakuu 2016 alkaen)• Samuel Lammi (lokakuu 2016 al-

kaen)• Elina Mäkelä-Briggs,• Maaret Ojalehto (lokakuu 2016 al-

kaen)• Hilkka Phillips• Petra Rönkkö (varapuheenjohtaja

marraskuu 2016 alkaen)• Pia Tanneraho (puheenjohtaja

marraskuu 2016 saakka)• Mervi Mattila (henkilöstön edusta-

ja)• Marjaana Härkönen (esittelijä/sih-

teeri)• varajäsen Antti Lemberg (lokakuu

2016 alkaen)• varajäsen Benjamin Vellacot (loka-

kuu 2016 alkaen)

Aikaisemmin kirkon hyväksi lentotoi-mintaa harjoittanut, pitkään lepoti-lassa (dormant company) ollut Flying Finns ltd lakkautettiin vuoden 2016 ai-kana.

Kirkon hallinnosta vastasi kirkon johtaja Marjaana Härkönen. Hallin-

nossa apuna oli taloussihteeri Annu Burton, joka huolehtii kirkon kirjanpi-dosta, palkkalaskennasta, laskuista ja sopimuksista.

Kiinteistöt

Kesäkuinen tulva kirkon kellarissa vaurioitti kirkon vedenjakelu- ja läm-mitysjärjestelmät, saunan ja pesu-huoneen, pakastin-kylmiön ja muita kirkon tiloja. Tilojen siivous ja kuivaus aloitettiin välittömästi, ja sähköjen tur-vallisuus testattiin. Korjaustyöt aloitet-tiin vedenjakelujärjestelmästä, ja juok-seva vesi saatiin kirkkoon noin viikon tauon jälkeen takaisin. Tämän jälkeen korjaustyöt etenivät lämmitysjärjes-telmään, pakastinhuoneen ja saunan lattioiden uusimiseen, uuden pakas-timen ja kylmiön asennustöihin se-kä saunan korjaamiseen. Korjaustyöt olivat vielä monelta osin kesken vuo-den päättyessä. Korjaustöissä käytet-tiin konsultointiapuna Methodic Prac-tice -yrityksen Colin Smithiä ja Irene Siljamaa.

Suomen opetus- ja kulttuuriminis-teriö myönsi apurahan Lontoon meri-mieskirkon kirkkokiinteistön kunnosta-miseen ja ylläpitoon. Avustusta käy-tettiin ilmastointijärjestelmän korjauk-siin, takapihan katoksen uusimiseen, kiinteistön korjaustöiden suunnittelun ja valvonnan konsultoinnin kustannuk-siin, sekä uusien turvavaljaiden asen-tamiseen kirkon katolle.

Kirkon omistaman 1a Elephant Lanen asunnosta kolmea huonet-ta vuokrattiin ulkopuolisille. Lisäk-si huoneissa asui kirkon vapaaehtoi-sia. Myös Blackheathin 12 Pilgrims Court -asunto oli vuokrattuna. Sekä Elephant Lanella että Blackheathis-sa tehtiin pieniä maalaus- ja kunnos-tustöitä, joiden toteutuksesta vasta-si Siiri Karosto. 10 ja 32 The Squir-rels Lewishamissa olivat vuokrattuina kirkon henkilökunnalle. Kirkkokiinteis-

tössä sijaitseva Pappila oli vuokrattu-na kirkon johtajalle (työsuhdeasunto, asumisvelvollisuus) ja hostellipuolen kaksiossa asui vapaaehtoisia. Kaikis-sa asunnoissa oli vuoden aikana on-gelmia mm. putkistojen ja vedenja-kelun kanssa, ja akuutteja korjauksia jouduttiin tekemään. Vuoden aikana vuokraustoiminnasta kertyi tuloja ku-lujen jälkeen noin £ 18 000.

Kirkon kiinteistön ylläpidosta vas-tasi vapaaehtoinen talonmies J. Mitch Flacko yhdessä kirkon johtajan kans-sa.

Yhteistyötahot

Lontoon suomalainen Merimieskirkko teki vuoden 2016 aikana yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa:

• Anglo Finnish Society * Suomalainen käsikirjasto * Tapahtumatiedotus

• Bilingual Potential * Tapahtumien järjestäminen, Nordic Focus festivaalit 16.1.-28.2.2016

• Church of England ja muut kirkot * Paikalliset pappien tapaamiset * Southwarkin joulukonsertti * jumalanpalvelus- ja toimitusvie-railut

• Finnpro * Tilaisuuksien järjestäminen

• Finn Guild * Ystäväverkosto * Vuosikokous * Suomi-koulun opettajien koulu-tuspäivät * Links -lehti (entinen Horisontti)

• Guild Travel * Matkajärjestelyt

• ISO ry (Iso-Britannian suomalai-set opiskelijat) * Tapahtumatiedotus * Joulujuhla * Lontoon suomalainen teatteri * Tilojen käyttö

Lontoon merimieskirkko otti jo neljättä kertaa osaa paikallisen Robes-hyvänteke-väisyysprojektin toimintaan. Robes tarjoaa asunnottomien yömajatoimintaa kyl-mimpien kuukausien aikana eri kirkkojen tiloissa. Projekti toteutettiin pääasias-sa vapaaehtoisvoimin.

>>>

Kuvat: Hanna Lindholm

joituksina, säännöllisinä kuukausilah-joituksina, arpajaisissa, testamenttei-na ja kolehteina jumalanpalvelusten ja muiden tapahtumien yhteydessä. Lahjoituksiksi luokiteltavaa tuloa ker-tyi vuoden aikana noin £ 35 000.

Viestintä

Lontoon merimieskirkko kertoi toimin-nastaan nettisivuillaan, sosiaalisessa mediassa, sähköisessä uutiskirjeessä ja painetussa mediassa. Viestinnäs-tä vastasivat sosiaalikuraattori Han-na Lindholm ja kirkon johtaja Marjaa-na Härkönen.

Merimieskirkon viestintästrategia päivitettiin vuoden 2016. Uuteen vies-tintästrategiaan liittyi myös nettisivu-jen uusiminen, joka käynnistyi vuonna 2016. Uudet sivut on tarkoitus saada avattua alkuvuodesta 2017.

Sosiaalisessa mediassa Lontoon merimieskirkko oli näkyvästi mukana. Facebook-sivuillamme oli vuoden lo-pussa yli 3 500 seuraajaa, vuoden ai-

kana uusia seuraajia saimme siis noin 800. Facebook-liveä kokeilimme en-simmäistä kertaa konfirmaatiomessun yhteydessä heinäkuussa ja sen väli-tyksellä osallistuimme myös Aleppon kellot -tapahtumaan Kirkko Suomessa -sivun kautta. Twitterissä seuraajia oli vuoden lopussa 940 (uusia seuraajia noin 200) ja Instagramissa 1 090 (uu-sia seuraajia noin 440).

Kirkon sähköisen uutiskirjeen tilaa-jia oli lähes 700 ja lisäksi vuoden aika-na lähetettiin kolme jäsenkirjettä pos-titse.

Lontoon merimieskirkko toimit-ti materiaalia Finn Guildin Links -leh-teen. Links -lehti (entinen Horisontti) muutti kuitenkin vuoden aikana pro-fiiliaan ja sen osana aiemmin ilmes-tyneet kirkon sivut jäivät pois. Suomi-kirkon tapahtumat ilmoitettiin edelleen ensin lehden välissä ilmestyneessä tiedotteessa ja myöhemmin lehden tapahtuma-osiossa, mutta ilmesty-misaikataulun harventuminen ja epä-varmuus vähensivät lehden mahdolli-

suuksia ajantasaisena tiedotuskana-vana.

Lontoon merimieskirkon henkilös-töä ja vierailijoita haastateltiin vuoden aikana mm. seuraaviin lehtiin: Koti-maa, Puruvesi, Juvan lehti, Kyrkpres-sen, Sana, Monocle, Suomenmaa ja Helsingin Sanomat. Time Out Lon-don mainitsi saunamme ”13 Lontoon oudointa paikkaa” -listallaan, sekä myyjäisemme hyvänä käyntikohtee-na. Yleisradio teki uutisjutun Lontoon merimieskirkolla haastatellen suoma-laisia Brexit-äänestykseen liittyen, ja lyhyet kommentit Lontoon merimies-kirkon vuodesta kuultiin myös Yle Ra-dio 1:n vuoden viimeisessä Ajantasa-ohjelmassa. The London Eye mainit-si Twitter-kanavallaan (33 723 seuraa-jaa) myyjäisemme.

Marjaana Härkönenjohtaja

Laulaja Anna Hanski esiintyi Southwarkin joulukorsertissa.

Lontoon merimieskirkko oli laajasti esillä suomalaisessa mediassa. Kuvakaappaukset Puruveden, Päivämiehen ja Iltasanomien verkkolehdistä.



va kellarissa aiheutti saunaan ja koko kellarikerrokseen merkittävät kosteus-vauriot. Tämä näkyy sekä kirkon kävi-jätilastoissa että myynnissä. Myös ve-denjakelujärjestelmä vaurioitui tulvan myötä ja jouduimme sulkemaan kah-vilan ja hostellin noin viikon ajaksi, se-kä sijoittamaan täyteen varatun hos-tellin majoittujat muihin majoitusliik-keisiin. Muutaman päivän siivoustau-koa ja vedenjakelujärjestelmän korja-usta lukuun ottamatta kahvio, kaup-pa ja hostelli kuitenkin palvelivat koko vuoden normaalisti.

Suomalaisia elintarvikkeita myyvä kirkon kauppa houkutteli taas täyden-tämään ruisleipä- ja salmiakkivarasto-ja, ja kahvilan korvapuustin ja karja-lanpiirakoiden tuoksu loivat kirkkoon kotoisaa tunnelmaa. Kesäkuun tulvan myötä menetettiin osa kuiva-aineva-rastoa ja pakkasvarastoa. Kaupan va-rastot täyttyivät myyjäistilausten yhte-ydessä. Kaupan myyntiä kehitettiin huolehtimalla perustuotteiden jatku-vasta saatavuudesta. Samalla kiinni-tettiin huomiota tuotteiden eräpäivien huolellisempaan seurantaan ja alen-

nusmyyntejä järjestettiin tarvittaessa.Majoitustoiminta väritti kirkon ar-

kea mukavasti. Vieraita saapui ympä-ri maailmaa, vaikka suurin osa majoit-tujista onkin yhä suomalaisia. Hostel-lissa oli majoittujia (majoitusvuorokau-sia) vuoden aikana 2 718 (3 296 vuon-na 2015).

Varainhankintatoiminnan liikevaih-to (majoitustuotot, käyttökorvaukset, saunatuotot, kanttiinimyynti ja basaa-rimyynti) oli noin £ 374 000.

Vapaaehtoisia lahjoituksia kerättiin kannatusjäsenmaksuina, toimituslah-

van työn mallin aloittaminen Hampu-rista käsin. Sulkemispäätös oli vaikea, mutta suomalaisten kuljettajien luku-määrä hiipui viime vuosien aikana, ja palvelujemme vähäinen tarve oli sel-keä viesti muutokseen.

Sosiaalikuraattoreiden tehtävät tar-kasteltiin siksi uudelleen ja heille so-vittiin painopistealueet. Sosiaaliku-raattorit onnistuivat muuttuneissa työ-olosuhteissa erittäin hyvin. Tätä teh-täväkenttää kehitettiin säännöllisesti syksyn aikana.

Perhekahvila elvytettiin Hampurin kirkolla, odottavien äitien ryhmä siir-tyi vapaaehtoiselta vetäjältä takaisin sosiaalikuraattorille. Sosiaalikuraat-torit vastaavat syksystä 2016 lähtien myös vuosiohjelmasta kirkolla.

Raskaan liikenteen kuljettajille jär-jestettiin joka lauantai tapaamismah-dollisuus Travemünden satamaraken-nuksessa, Hafenhausissa. Sitä ei kul-jettajien taholta käytetty, mutta sauna-matkat Hampurin kirkolle kaksi kertaa kuukaudessa toimivat hyvin.

Merenkulkijatyö Lyypekin ja Tra-vemünden satamissa jatkui ennal-laan ja keskeytyksettä. Muissa Poh-jois-Saksan satamissa laivakäynnit mahdollistuivat kahden sosiaaliku-raattorin voimin.

Toiminta

Kirkolla oli yhdeksäntoista omaa toi-mintaryhmää, joista kolme kokoontuu kirkon ulkopuolella. Sauvakävelijät kä-velivät joka lauantai suunnitellusti eri puolella Hampuria. Sählyä pelattiin kerran viikossa hampurilaisen koulun urheiluhallissa ja Naistenilta kokoon-tuu kerran kuussa kirkon ulkopuolel-la. Naistenilta järjesti yhden illan alus-tuksineen suomalaisen ruoan parissa kirkolla. Sauvakävelijät puolestaan ta-paavat kerran vuodessa pikkujoulun merkeissä kirkolla.

Omien ryhmien lisäksi kirkollam-me toimivat Suomi-Koulu, lastenker-

ho, vauva- ja tenavamuskari.Unkarilaiset pitivät kerran kuus-

sa jumalanpalveluksen kirkkosalissa ja Eestikool oli kaksi kertaa kuukau-dessa kirkolla. Indonesialainen seu-rakunta pitivät syksyn aikana kerran viikossa myös jumalanpalveluksensa kirkossamme. Kansainvälinen naisten kuoro harjoittelee kirkkosalissa kerran viikossa. Glopal vocal -kuoro harjoit-telee keskiviikkoisin tiloissamme.

Kirkkotoimikunnan tehtävänä on tukea ja edistää Pohjois-Saksan meri-mieskirkon toimintaa .Kirkkotoimikun-ta kokoontui säännöllisesti ja osallis-tui aktiivisesti kirkon tapahtumien to-teuttamiseen. Vappujuhlassa on jo muodostunut perinne, että kirkkotoi-mikunnan puheenjohtaja lakittaa Ra-kel Wihurin pystin. Puheenjohtaja Kai-ja Gaupp osallistui myös ACKH:n toi-

kaija oli edelleen Hampurissa kuu-luisin ja ”tärkein ”työntekijämme”. Si-tä tullaan katsomaan pitkästäkin mat-kasta ja välillä vuosikymmenien ta-kaa. Tsekillä on asiakaskunnassa ja henkilökunnan sisällä omat ystävät.

Toiminnan kohokohdat

Vuoden 2016 kohokohta oli varmasti kirkkorakennuksen 50-vuotis- ja me-rimieskirkkotyön 115-vuotisjuhlalli-suudet joulukuun ensimmäisenä vii-konloppuna. Kunniakonsuli, säätiöm-me hallituksen puheenjohtaja Hans-Christoph Stadel kutsui tilaisuuteen myös itsenäisyyspäiväjuhlavieraita. Juhlallisuuksiin osallistui 300 henki-löä. Pääsihteeri Hannu Suihkonen saarnasi ja entisiä merimiespappeja ja työntekijöitä palveli juhlamessussa.

Juhlaviikonloppuna järjestimme myös ” Menoa ja meininkiä” -tapah-tuman, jossa toimintaryhmien jäsenet esittelivät toimintaansa hyvin luovas-ti ja värikkäästi. Saimme mahdollisuu-den saneerata asuntotornin rappukäy-tävän, seiniä maalattiin ja paranneltiin vuosijuhlaamme ajatellen. Pahasti ku-lunut parketti kahvilakerroksessa hiot-tiin ja lakattiin. Sisustukseen saimme uusia huonekaluja ja lamppuja vanho-jen rikkinäisten tilalle. Kodinomaisuus kirkon kahvilassa ja muissa huoneis-sa lisääntyi silmin nähden.

Muutokset toiminnassa

Toiminnan suurin muutos oli Lyypekin merimieskirkon sulkeminen ja liikku-

Hampurin merimieskirkolla juhlittiin 4.12.2016 Suomen itsenäisyyttä, kirkkorakennuksen 50-vuotista historiaa sekä merimieskirkkotyön jatkumista Hampurissa jo 115 vuoden ajan. It-senäisyyspäivän juhlia isännöi kunniakonsu-li Hans-Christoph Stadel, joka on myös Ham-purin merimieskirkon säätiön hallituksen pu-heenjohtaja. MKirkon juhlallisuuksista vasta-si johtaja Satu Oldendorff.

HAMPURI

Teksti: Satu Oldendorffjohtaja

Kahvila ja kauppa ovat Hampurin merimieskirkon tärkeitä peruspalveluita. Kirkon maskotti Tseki-papukaija on paikan kuuluisin ”työntekijä”.



joille, raskaanliikenteen kuljettajille, tu-risteille: yksinkertaisesti kaikille liikku-ville suomalaisille ja Suomen ystävil-le. Kirkolliset toimitukset ja messut se-kä toimintaryhmät toimivat omalla äi-dinkielellä. Perustehtävämme on olla matalan kynnyksen kohtaamispaikka, olla läsnä kohderyhmillemme heidän arjessaan ja heidän kanssaan.

Suomen Merimieskirkko ry:n stra-tegian mukaisesti pidimme tavoittee-namme ajatusta ”Kirkko täynnä elä-mää”! Näin nimesimme myös juhla-vuoden päivitetyn historiikkimme.

Kohtasimme ihmiset suurimmaksi

POHJOIS-SAKSAN SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO

Yleistä

Toimintaympäristön kuvaus

Pohjois-Saksan suomalainen meri-mieskirkko sijaitsee ja toimii lähellä Hampurin satama-aluetta, portugali-laiskorttelissa. Samalla kadulla ovat Islantia lukuun ottamatta kaikki poh-joismaiset kirkot.

Lyypekin merimieskirkko toimi Finnlinesin vuokratiloissa kesäkuun 2016 loppuun asti.

Tarjosimme kokoontumispaikan paikallisille suomalaisille, merenkulki-

osaksi kirkoilla, mutta myös merimies-kirkon ulkopuolella laivoilla, yhteistyö-kumppaneiden tiloissa, monissa kir-koissa ja erilaisissa tapahtumissa.

Näkyvää kirkon kasvavassa käyt-töasteessa on muuttoliike Hampuriin, joka toi paljon uusia suomalaisia per-heitä kirkolle. Edellä mainitut perheet eivät muuttaneet tänne aina suoraan Suomesta, vaan olivat usein asuneet aiemmin jo jossain muussa maassa.

Suomi 100 v.-suunnittelukokouk-sia pidettiin suurlähetystön ja muiden Hampurin suomalaisyhteisöjen kans-sa vuoden 2016 aikana. Tseki-papu- >>>

Anna

Eklu

ndAnna Eklund

ti Anna-Rita Lau ja he tapasivar ker-ran kuussa kirkolla. Pyrimme puoles-tamme pitämään ruotsin kieltä esillä Ankkurin sivuilla, uusien kirjojen han-kinnoissa sekä elokuvia ostettaessa.

Elokuvaillat keräsi aktiivisen joukon kerran kuussa ja elokuvista riitti kes-kustelua ryhmässä. Yritämme hank-kia aina uusimmat suomalaiset eloku-vat katsottavaksi.

Naistenilta kokoontui kerran kuus-

sa Anu Bärin ja Tiina Mithellin joh-dolla.

Sauvakävelyryhmä kokoontui lau-antaisin kerran viikossa. Ryhmän ve-täjänä toimi Raija Saoudi.

Sählyporukka kokoontui lauantai-sin kerran viikossa.

”Tervetuloa Hampuriin” keräsi kak-si kertaa vuodessa uusia Hampuriin muuttaneita suomalaisia yhteen, ja ta-voitetuilla oli mahdollisuus saada tie-toa meistä, Saksaan liittyvissä asiois-sa ja verkostoitua keksenään.

Aamupalaluennot 2–3 kertaa vuo-dessa. Sosiaalikuraattorit järjestävät ti-laisuuden ja aiheet näihin tilaisuuksiin.

Ensiapukurssi pidettiin asiakas-kunnan pyynnöstä kaksi kertaa vuon-na 2016. Pyyntö tuli nuorilta vanhem-milta ja kurssit veti Timo Riedl.

Palvelut

Kauppa, kahvila, catering, saunat, ko-kouspalvelut, merkkipäiväjuhlat ja ma-joitus ovat asiakaspalvelujen kärkeä. Suomalainen tuote ulkosuomalaisen

ruokapöydässä on tärkeä asia, joten merimieskirkon kaupan merkitys heil-le on suuri. Kahvi ja korvapuusti kah-vilassa nautittuna on sosiaalinen ta-pahtuma. Siinä jos missä vaihdetaan kuulumiset muiden kanssa. Saunojat olivat säännöllisiä kävijöitä. Majoituk-sen käyttöaste oli valitettavasti edel-lisvuotta pienempi.

Kirkollinen toiminta

Kirkollisen työn vastuu merimieskir-kolla on teologian tohtori, pastori Päi-vi Vähäkankaalla. Messuja viete-tään kerran kuukaudessa. Messujen osallistumismäärä on keskimäärin 12, mutta kansalliset juhlamessut ja ad-venttiaika keräsi ison joukon kuulijoi-ta kirkkoomme. Tähän kuului myös Kauneimmat joululaulut -tapahtuma kirkossa. Kasteita ja muita toimituk-sia oli vuoden 2016 aikana muutama. Torstaihartaudet pidetään kerran vii-kossa torstaisin. Torstaihartauksia pi-tivät Päivi Vähäkangas, Anna Eklund, Maija Priess, Ritva Lehmann, Kai-

>>>



mintaan (kristillisten kirkkojen yhteis-työelin Hampurissa). Varapuheenjoh-tajana oli Pauliina Vakkuri-Lappalai-nen, sihteerinä Synnöve Lindström-Makowski, jäseninä Tarja Jeenicke, Helena Hashemian ja Anja Scharf. Merimieskirkon edustajina palvelu-vastaava Tiina Ylitalo, sosiaaliku-raattori Anna Eklund ja johtaja Satu Oldendorff. Kirkkotoimikunta kutsuu kerran vuodessa siirtokunnan koolle informaatiotilaisuuteen. Kirkkotoimi-kunnan puheenjohtaja edusti kirkkoa vuoden aikana useasti johtajan rinnal-la tai yksin erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Työkerho on edelleen vahva tu-ki merimieskirkon toiminnassa. Pe-rinteisesti he osallistuvat pääsiäis-ja joulumyyjäisten toteuttamiseen. Työ-kerholaisten askartelutuotteet ja käsi-työt menevät asiakkaille kuin kuumille kiville kaupassa ja molemmissa myy-jäisissä. Näistä kertyvä lahjoitussum-ma on merkittävä osa kirkon varain-hankintaa. He huolehtivat toinen toi-sistaan ja ovat hyvä esimerkki yhtei-

söllisyydestä ja vertaistuesta. Työker-hon puheenjohtajana toimi Tarja Jee-nicke. Työkerholaisten taidot ovat eh-tymättömät ja he pitävät kirkkoa ”toi-sena kotinaan”. Merenkulkijoitten jou-lulahjapaketteihin he kutoivat noin sa-ta villasukkaparia.

Merimieskirkon kuoro elävöittää ti-laisuuksissamme ohjelmatarjontaa. He ovat usein mukana messuissa ja esiintyivät kirkon useasti vuoden ai-kana ulkopuolella. Erityisesti Saksan merimieslähetyksen juhlassa esiinty-minen toi merimieskirkolle paljon nä-kyvyyttä. Kuoronjohtajana toimi Eva-Christina Pietarinen.

Raamattupiiri on vakiinnuttanut paikkansa kerran kuukaudessa. Ryh-män vetäjänä toimi syksystä lähtien sosiaalikuraattori, merimiespastori Anna Eklund.

Kirjallisuuspiiriä veti Kaija Gaupp. Ryhmä kokoontui kerran kuukaudes-sa ja ryhmä on yksi suurimmista toi-mintaryhmistä. Osallistujia on keski-määrin 25.

Seniorikahvila oli hyvin toimiva, ak-

tiivinen keskusteluryhmä. Sosiaaliku-raattori mietti sisällön ja huolehti kul-jetuksista sekä siitä, että ryhmän jä-senet pystyivät osallistumaan kerran kuussa tähän toimintaan.

Elämänkaariryhmä jatkui pienenä, mutta toimivana ryhmänä sosiaaliku-raattori Ritva Lehmannin johdolla.

Perhekahvila elvytettiin muutaman vuoden tauon jälkeen ja se vakiinnut-ti paikkansa heti.

Ystäväpalvelu toimii yhteistyössä Suomalaisen kirkollisen työn keskuk-sen (SKTK) ja merimieskirkon välillä. Sosiaalikuraattori osallistui kokouksiin ja piti ryhmässä alustuksen päihteiden väärinkäytöstä.

Odottavat äidit toimi alkuvuoden vapaaehtoisen vetäjän johdolla ja lop-puvuodesta sosiaalikuraattorin vetä-mänä. Ryhmä on tietysti henkilöiltään ja lukumääriltään vaihteleva. Äidit py-syivät ryhmässä vauvan ollessa noin kolmen kuukauden ikäinen, koska sil-loin he siirtyvät vauvamuskariin.

Svenska gruppen on ruotsinkie-listen keskusteluryhmä. Ryhmää ve-

Työkerho on vahva tuki Hampurin merimieskirkon toiminnassa. Heidän askartelutuotteensa ja käsityönsä menevät hyvin kaupaksi niin Suomi- kaupassa kuin myyjäisissä.

Johanna Elo-SchäferAn

na E

klund

Anna

Eklu

nd

Uudelleen käynnistetyssä perhekahvilassa viihtyvät niin lapset kuin aikuiset.

tettiin hyvin erilaisia vuoden mittaan. Esimerkiksi akustisen musiikin Rau-takoura-yhtye ja Slowly Riders Band esiintyivät kirkolla.

Kuoroista vieraili 2016 kirkollamme Pyhän Martin Laulajat Raisiosta Ka-tarina Engströmin johdolla ja Kari-pekka Kinnunen toi kirkolle Canzo-netta Nova -kuoron, jota johtaa Ekli-na Rantämäki

Sami Liuhdon kuvataidenäyttely, visuaalista runoutta toi erilaisuudes-saan mielenkiintoisia elementtejä kir-kolle. Sami Liuhto on helsinkiläinen kirjailija ja tekstitaiteilija.

Silta Ensamble Johanna Paana-sen ja Mari Vilukselan perustama orkesteri konsertoi ” Im Dialog” -sar-jassa suomalaista musiikkia useas-ti vuoden 2016 aikana. Aino Ackte -musiikkinäytelmän esitti Eva-Chris-tina Pietarinen suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi.

Resurssit

Henkilökunta:• Johtaja Satu Oldendorff• Palveluvastaava Tiina Ylitalo• Sosiaalikuraattori Ritva Lehmann• Sosiaalikuraattori, merimiespasto-

ri Anna Eklund• Toimistosihteeri Eira Weissenburg• Asiakaspalvelu ja viestintä, Johan-

na Hansen• Siistijä Aleksi ParviainenVuosivapaaehtoiset Hampuri:• Elina Välimäki• Hannele Ylitalo• Kati Siren• Sanna-Marja Kultima• Silja Tapola• Teppo TapolaVuosivapaaehtoiset Lyypekki:• Aino Mirja-Liisa Konttinen• Tanja ÅströmPalkkiotoimiset kanttorit Hampuri:• Christiane Säilä• Eva-Christina Pietarinen

Talous

Kirkon kiinteistön omistaa säätiö, Die Stiftung der Finnischen Seemanns-mission in Hamburg. Säätiön hallituk-sen puheenjohtajana toimi kunniakon-suli Hans-Christoph Stadel ja jäseni-nä Suomen Merimieskirkko ry:n pää-sihteeri Hannu Suihkonen ja Pohjois-Saksan merimieskirkon johtaja Satu Oldendorff.


Monet yksityiset suomalaiset tai Suo-men ystävät lahjoittavat merimieskir-kolle säännöllisesti rahaa tai toivat ta-varaa myyntiin. Yritykset, eri varusta-mot ja yhteisöt tukevat työtämme.

Juhlakirjaan saimme huomattavan summan kokoon onnittelijoilta, joiden nimet julkaistiin juhlakirjassa.

>>>



ja Gaupp, Tarja Jeenicke, Ellamaija Griess ja Satu Oldendorff. Hallituk-sen varapuheenjohtaja Paula Raitis piti myös Hampurin vierailunsa aika-na hartauden.

Kirkon johtaja oli mukana panee-likeskustelussa ”Kätchens Küche” Hampurin piispa Fehrsin kutsumana. Samoin johtaja luki Luukkaan evanke-liumista Pohjoismaisessa konsertissa sekä satamajuhlien avajaisjumalan-palveluksessa esirukouksen meren-kulkijoille.

Hampurissa pidettiin toinen me-renkulkijamessu, jossa saarnasi so-siaalikuraattori, merimiespastori An-na Eklund ja johtaja luki siellä raama-tuntekstin.

Johtaja toimi jokaisessa kuukau-simessussa tekstinlukijana ja palveli muutaman kerran ehtoollisen jakaja-na. Johtajan perinteisiin kuului edel-leen Turun Mikaelin kirkossa tekstinlu-ku ja Merimieskirkkopiirivierailu kerto-massa Pohjois-Saksan merimieskirk-kotyöstä. Nacht der Kirchen, Kirkko-

jen yö -tapahtuma, keräsi jälleen sa-toja kuulijoita hartauksiin ja musiikkiti-laisuuksiin kirkkoomme. Pieni messu-ryhmä tuki messuvalmisteluissa.

Sosiaali- ja diakoniatyö

Sosiaalityömme painottuu varsin vah-vasti seniorityöhön. Työtä tehtiin kah-den sosiaalikuraattorin voimin. Haas-teena olivat ikääntyneet asiakkaam-me, joka on kasvava alue: Hampurin suomalaista 37,8 % on yli 60-vuotiai-ta. Työ jaettiin niin, että toisen sosiaa-likuraattorin painopiste työssä oli liik-kuva työ ja toisen seniorityö. Ennalta-ehkäisevää toimintaa oli noin 30 %, liikkuva työ 30 % ja seniorityö 60 %. Korjaavan työn osuus oli vain noin 5 %. Kriisityö vei osan työajasta. Pää-osin asiakkaiden henkilökohtaisissa elämänmuutoksissa olemme tukena ja kuuntelijoina.

Liikkuva työ sisälsi raskaan liiken-teen kuljettajien, merenkulkijoiden ja myös jalkautuvan työn, eli koti, -hoi-

va,- ja sairaalakäynnit. Iso lisätyö oli, että ajoimme useisiin Pohjois-Saksan satamiin laivakäynneille tai hoidimme miehistön vaihdot.

Iloa toi myös kirkolla elvytetty per-hekahvilatoiminta. Aamupalaluennot kokosivat paljon kuulijoita, ja vuoden 2016 teemana oli” Vastuussa omas-ta itsestä”. Koko vuoden ohjelmatar-jonta siirrettiin sosiaalikuraattoreiden tehtäväksi.

Tapahtumat

Kansalliset suomalaiset juhlat olivat hyvin merkittävä osa vuoden ohjel-maa. Vappu, juhannus ja itsenäisyys-päivä tuovat kirkolle jo vuosikymme-niä yli sata osallistujaa. Perinteillä ja ”juurihoidolla” on tärkeä merkitys ul-kosuomalaisten elämässä.

Yhteislauluillat Iris Valinin johdol-la olivat suosittuja ja toivottuja. Tan-gokurssi on vakiinnuttanut paikkan-sa ja niitä pidettiin kaksi kertaa vuo-den 2016 aikana. Konsertteja järjes-

Pohjois-Saksan merimieskirkon henkilökunta 2016.Kirkkorakennuksen 50-vuotisjuhlallisuudet aloitettiin juhla-messulla, jossa palvelivat juhlaan saapuneet entiset työnteki-jät pastori Päivi Vähäkankaan rinnalla.

Virallinen juhla päättyi rakennuksen vihkimistilaisuudessa 18.12.1966 mukana olleiden kukittamiseen, joista kuvassa ovat Eike ja Kaarina Dehls.

Tiina YlitaloLii

sa P

ohjon

en

Liisa Pohjonen

kolmikielinen: tanska, englanti ja sak-sa. Esitteen painosmäärä on 60 000.

Basaarimainonta uloittui 124 juna-asemalle ja kutsukortteja painatettiin ja jaettiin 7 500 kpl.

Viestintää kehitettiin työryhmässä, mikä jatkuu edelleen.

Infotilaisuudet, vierailut

Kirkkoa esiteltiin usealle ryhmälle, niin paikallisille ryhmille kuin Suomesta Hampuriin tulleille. Seurakuntavierai-luja oli tasaisesti vuoden aikana.

Johtaja kävi pitämässä esitelmän merimieskirkkotyöstä Lyypekin kun-niakonsulin Bernd Jorkischin itse-näisyyspäivän vastaanotolla Bad Se-gebergissä.

Medianäkyvyys

NDR-Hamburg Journal TV ja radio kuvasivat ja haastattelivat monta ker-taa vuoden 2016 aikana. Erityisesti myyjäiset kiinnostivat. Sauna ja Tseki-papukaija toiminnan ohella on mediaa kiinnostava. Yle Turku haastatteli äitiä

>>>

ja tytärtä (Satu ja Katri Oldendorffia) merimieskirkon johtajina Euroopassa kesällä 2016. Ylen Horisonttiohjel-massa Hanna Paavilainen haastat-teli Päivi Vähäkangasta ja Satu Ol-dendorffia yhteistyöstä Pohjois-Sak-sassa. Ylen Puhelinlangat laulaa -oh-jelman haastatteli vapaaehtoistyöstä ja ajankohtaisista asioista. Muutamas-sa paikallislehdessä oli lisäksi mainin-toja merimieskirkkotyöstä.



Kiinteistöt, toimitilat

Merimieskirkon kiinteistö on oma ja se sijaitsee Hampurin kaupungin ton-tilla. Vuokra-aikaa on vielä 50 vuotta jäljellä.

Yhteistyötahot

Läheiset yhteistyötahot olivat Suo-men Saksan suurlähetystö, Suomalai-sen kirkollisen työn keskus, muut poh-joismaiset kirkot, Saksan Merimieslä-hetys, ICMA-yhteistyö, St. Michaelis-seurakunta, ACKH, Anglikaanikirk-ko, Hampurin suomalainen kielikou-lu, Suomalais-Saksalainen Kauppa-kilta, DFG Nord, USP, Suomi-Seura, Visit Finland., MEPA ja Suomi-Seura.

Ulkosuomalaisparlamentin toimin-taan osallistuivat sosiaalikuraattorit, kirkkotoimikunnan puheenjohtaja ja johtaja aktiivisesti. Johtaja toimi myös Merimieskirkon edustajana SuSeMa (suomalaiset seniorit maailmalla ) työ-ryhmässä ja oli USP:n Keski-Euroo-pan alueen varapuheenjohtaja.

Huomionosoitukset

Suomen Merimieskirkko ry:n ansio-merkkejä luovutettiin vuonna 2016 seuraavasti:

Pronssinen ansiomerkki: Anne Hobusch, Synnove Lindström-Makowski, Aila Schröer, Christian Sierks, Peter Scharf, Reiner Leutz, Tarja Ikonen ja Minna Viinamäki.

Hopeinen ansiomerkki: Esko Laaksonen, Anna-Kaisa Müntz, Seija Nevermann, Markku Nurmi-nen ja Traute Warnke-Schlick.

Kultainen ansiomerkki: Sirkka-Lii-sa Krahn ja Tuulikki Müller.

Varainhankinta

Pääsiäisbasaari, joulubasaarit Ham-purissa ja Bremenissä, asiakaspal-velutoiminta, kauppa, kahvila, saunat ja majoitus sekä basaarien pidenne-tyt aukioloajat toivat varainhankintaan vakautta.

Tuloja tuli myös seuraavista läh-teistä: Hampurissa asuvien suoma-laisten ja kaksoiskansalaisten kirkol-

lisverot, tukijäsenet, asuntojen vuok-raus (henkilökunnan asunnot, johta-jan vierashuoneen ja suurlähetystön kansalaispalvelupiste-tilan vuokrauk-set) kirpputorit, Tseki-kummius, kuk-kakummius, kohdennetut lahjoitukset, yleiset lahjoitukset ja kolehdit.

Viestintä

Oma infolehtisemme Ankkuri ilmestyy kerran kuussa. Vain marras-joulukuu on kaksoisnumero. Renkaassa, Sak-san-suomalaisten seurakuntalehdes-sä oli Pohjois-Saksan merimieskirkon sivut. Lisäksi uutiskirje ilmestyi kerran kuussa.

Pohjois-Saksan merimieskirkolla on oma facebook-sivu ja loppuvuo-desta olimme myös yhteisellä ” Nor-dische Kirchen in Hamburg” -face-book sivulla. Käytössämme on myös Instagram.

Eri tilaisuuksista ja varsinkin ba-saareista tiedotettiin Hampurin ylei-sessä mediassa. Olimme edelleen mukana Hamburg Tourismus -jou-lukaupunkimarkkinoinnissa, joka on

Hampurin merimieskirkon pitkäaikaiset vaikut-tajanaiset Eeva Strehmel ja Kerttu Salminen-Thieme kukitettiin kirkkorakennuksen 50-vuo-tisjuhlassa.

Wolfgang Thürling

Anna

Eklu

nd

Hampurin merimieskirkon kuoro esiintyi Eva-Christina Pietarisen johdolla Saksan merimieslähe-tyksen klubin, Duckdalbenin, 30-vuotisjuhlajumalanpalveluksessa.

Tiina Ylitalo

Merimieskirkon juhannuskokko.

Liisa

Poh

jonen

Hampurin merimieskirkon päivitetty historiik-ki ” KIrkko täynnä elämää” julkaistiin kirkkora-kennuksen 50-vuotisjuhlassa. Kannen kuva on arkkitehti Dieter Langmaackin käsialaa.

Julkaisu- ja tiedotustoiminta

Sosiaalikuraattori kirjoitti Ankkuri-leh-tiseemme ”Lyypekin rivit”. Hampuriin liittyvissä julkaisuissa oli Lyypekin toi-minta aina mukana. Uutiskirje, face-book ja kotivut oli järjestetty Hampu-rin rinnalle. Rengas-lehdessä oli tie-toa Lyypekin merimieskirkon tapah-tumista.

Resurssit

Henkilökunta:• Johtaja Satu Oldendorff• Sosiaalikuraattori Anna Eklund• Sosiaalikuraattori Ritva Lehmann

kerran kuussa viikonlopun• Toimistosihteeri Eira Weissenburg

taloushallinto• Palveluvastaava Tiina Ylitalo• Vuosivapaaehtoinen Aino Mirja-Lii-

sa Konttinen 22.3.2016 saakkaVapaaehtoiset Lyypekissä:• Reetta Niemi• Marcel GiesselerHarjoittelija:• Kymenlaakson AMK, Tanja Aström,

8.1.2016 asti

Talous

Suomi-kauppa, kahvila, sauna, majoi-tus- ja vuokratuotot, kolehti sekä tuki-jäsenyys toivat tuloja Lyypekin meri-mieskirkolle.



LYYPEKKI 1.1.–30.6.2016

Yleistä

Lyypekin toimipisteemme tarjosi ko-dinomaisen olohuoneen niin raskaan liikenteen kuljettajille kuin merenkulki-joillekin 30.6.2016 asti. Kohderyhmä-nä oli myös Lyypekissä asuva suoma-laisväestö.

Käsityökerho jatkoi tapaamisiaan kaksi kertaa kuukaudessa. Suomi-Koulu kokoontui kerran kuussa lau-antaisin merimieskirkolla ja suomalai-sen seurakunnan kirkkoraati piti ko-kouksiaan tiloissamme. Pohjois-Sak-san suomalainen pappi teologian toh-tori Päivi Vähäkangas piti jumalan-palvelukset Paul-Gerhardt -kirkossa. Sosiaalityön painopiste on kuljettajien palveluissa ja laivakäyntityössä, vah-

va osuus on myös merenkulkijoiden kuljetuksella. Lyypekin merimieskir-kon ohjelmassa oli pitkälti sama tar-jonta kuin Hampurissakin. Grilli-illat olivat edelleen hyvin suosittuja.

Raskaan liikenteen kuljettajat

Kuljettajien läsnä olo, samoin kuin Lyy-pekin merimieskirkolla asuvien kuljet-tajien määrä on vähentynyt hyvin ra-dikaalisti. Asukkaina oli enää yksi kul-jettaja, vaikka paikkoja oli tarjolla 11.

Merenkulkijat

Laivakäynti- ja kuljetuspalvelut oli-vat pääosa sosiaalikuraattorin tehtä-väkenttää. Laivakäyntejä tehtiin 125.

kesäkuun loppuun mennesä.

Ryhmät ja toimintapiirit

Suomalainen Kielikoulu toimi kerran kuussa merimieskirkolla ja edisti suo-menkielisten lasten kielitaitoa. Pu-heenjohtajana toimi Miia Nordström.

Yhteistyö

Yhteistyö Finnlinesin ja Viking Linen kanssa on toimivaa. Kielikoulu, DFG Nord, ja suomalainen seurakunta, Deutsche Seemannsmission ja Lyy-pekin Suomen kunniakonsuli Lyype-kissä pitävät työtämme erittäin tärkeä-nä ja yhteisiä asioita hoidetaan hyväs-sä hengessä.

Sosiaalikuraattori Anna Eklund ja johtaja Satu Oldendorff sulkemassa Lyypekin merimieskirkkoa.

Kimm

o Kes

kinen

Anna

Eklu

ndOik. Raskaan liikenteen kuljettaja Kimmo ruuvaa Merimieskirkko-kylttiä irti Lyypekin kirkon ovesta.

Anna

Eklu

nd

Ylh. vas. M/v Finntiden miehistö teki retken Kielin Laboehen merenkulkijoiden muistomerkille ja su-kellusvenemuseoon.

Lyypekin merimieskirkon tyhjennystalkoissa riitti pakkaamista. Välillä piti myös levähtää.

Alakuva. Joulupaketteja vietiin taas niin ulkomaalaisille kuin suomalaisille laivoille.

Anna Eklund

Anna Eklund

Ritva Lehmann

Ritva Lehmann

Anna Eklund

KAUKOITÄ

Yhteistyössä Suomen edustus-tojen ja niiden henkilöstöjen sekä vapaaehtoisten kanssa

toteutettu joulukirkkokiertue toteutui Kuala Lumpurissa Malesiassa, Ha-noissa Vietnamissa, Manilassa Fi-lippiineillä ja Singaporessa aikavälil-lä 24.11.–12.12.

Käynneillä Suomi-kouluihin tuettiin suomalaisten ja monikulttuuristen per-heiden lasten osallisuutta suomen kie-

leen, suomalaiseen jouluun ja kristilli-syyteen. Monikulttuurisessa ja monius-kontoisessa ympäristössä mahdolli-suus viettää joulukirkkoa ja laulaa yh-dessä tuttuja joululauluja ylläpitää myös aikuisten kulttuuriyhteyttä juhlaperin-teeseen ja hengellisyyteen. Matkapapin kohtaamiset toteutuivat myös kodeissa, vankilassa ja lounastapaamisissa.

Kierroksen tapahtumat tarjoavat suomalaisyhteisöille toivotun ja luon-

tevan mahdollisuuden kokoontua yh-teen, tutustua alueen muihin suoma-laisiin ja vahvistaa vertaisryhmän kes-kinäisiä sidoksia.

Kierroksen aikana erilaisissa tilai-suuksissa ja suunnitelluissa tai spon-taaneissa tapaamisissa matkapappi Sirpa Tolppanen tapasi 450 ihmistä.

Teksti ja kuvat: Sirpa Tolppanenmerimiespastori

VARSOVA

Jumalanpalvelukset pidettiin Puolan luterilaisen seurakun-nan kirkossa (ul. Pulawska 2).

Jumalanpalveluksia oli yhteensä 3 (10.4., 9.10. ja joulukirkko 11.12.), läsnä yhteensä 61 suomalaista & puolalaista. Kanttorina toimi Adam Lewandowski.

Kirkkokahvit olivat seurakun-tatalolla, Pia Turunen-Rusinek vastasi kahvitarvikkeiden hankki-misesta. Joulukirkkokahvilla puo-lalaisten nuorten ”kissat”-musiikki-ryhmä toimi esilaulajana kauneim-pia joululauluja laulettaessa.

Tammikuussa 10.1. pidettiin kin-kerit Suomen suurlähetystön tilois-sa Varsovassa, läsnä oli 7.

Matkapappina Puolassa toimi Ritva Szarek.

Ritva Szarekmatkapappi

MATKAPAPPITYÖ

Sunnuntaina 4.12. vajaa nelisenkymmentä eri-ikäistä suomalaista läheisineen kokoontui Manila Golf and Country Clubille viettämään joulukirkkoa. Messun jälkeen käynnistyi perinteinen Itsenäisyys-päivän juhla, jonka tarjosi Suomen pääkunniakonsuli Filippiineillä Ramon Ilusario kuva oik.).Matkapappina toimi merimiespastori Sirpa Tolppanen (kuva alh.).

Suvivirsi-kirkkoja järjestet-tiin Lontoon ulkopuolella keväällä 3 kertaa (Bourne-

mouth, Cardiff ja Tattingstone).Syksyllä messuun kokoonnut-

tiin Childreyssä (Oxford) ja New-castlessa.

Joululaulutilaisuuksiin ko-koonnuttiin Norfolkissa, Dublinis-sa, Glasgowssa, Camberleyssa, Cambridgessa, St Albansissa ja Hampstead Heathissa.

Marjaana Härkönenjohtaja

ISO-BRITANNIA JA IRLANTI

1.12. vietettiin joulukirkkoa suurlähettiläsparin Ilkka-Pekka ja Jaana Similän residenssis-sä. Koolla oli kolmisenkymmentä henkeä. Joulun sävelet, melodiat ja jouluevankeliumi vi-rittivät joulun tielle.

Tässä maistiainen arjen kieli-koulusta: miten sanot hyvää huomenta vietnamiksi?

Hanoin Suomi-koulun joulujuhla 3.12. Morning Star -koululla Tässä Suomi-koululaiset esit-televät aiemmin tekemänsä työn ”Minun jouluni”.



Documents

SUOMEN MERIMIESKIRKKO FINLANDS SJÖMANSKYRKA · la. Saman tapahtuman yhte-ydessä sovittiin ForMare-toi-mijoiden kesken Merimieskir-kon osallistumisesta hankkee-seen. Tapahtumaan