Suomen pelastustoimi

2

Suomen pelastustoimi

Onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoi-minta, varautuminen ja väestönsuojelu muodostavat Suomessa kokonaisuu-den, jonka valmius kattaa kaikki onnet-tomuustapaukset päivittäisistä onnet-tomuuksista suuronnettomuuksiin asti.

Pelastusviranomaiset ehkäisevät onnet-tomuuksia tehokkaasti ennalta yhteis-työssä muiden tahojen kanssa, jolloin onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee olennaisesti. Yhteiskuntaan luodaan sellaiset puitteet, että yksit-täiset ihmiset, yhteisöt ja viranomaiset

voivat elinympäristössään ja toimin-nassaan ehkäistä onnettomuuksia sekä varautua rajoittamaan ja torjumaan vahinkoja ja niiden seurauksia. Onnet-tomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuksien seurauk-sia rajoitetaan tehokkaasti.

Kuva: Vesa Moilanen, Lehtikuva

3

Pelastustoimen järjestelmä

Sisäministeriön pelastusosasto johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa sekä huolehtii pelastustoimen valtakunnalli-sista valmisteluista ja järjestelyistä.

Aluehallintovirasto valvoo pelastuslai-toksia sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa alueellaan.

Kunnat vastaavat pelastustoimesta yh-teistoiminnassa pelastustoimen alueilla.

Suomessa on 22 pelastuslaitosta, jotka hoitavat pelastustoimen tehtäviä alueil-laan. Pelastuslaitos voi käyttää pelastus-toiminnassa apunaan sopimuspalokun-tia, joita ovat vapaaehtoinen palokunta, laitospalokunta, teollisuuspalokunta ja sotilaspalokunta.

Pelastustoimen visio

Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi

Tämä tarkoittaa

• yhteiskuntaa, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudes-ta ja onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta

• motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä• taloudellisesti tuotettuja palveluja, jotka vastaavat uhkia ja

asiakkaiden tarpeita• hyvää kumppanuusverkostoa.

4

1. Helsinki2. Länsi-Uusimaa3. Keski-Uusimaa4. Itä-Uusimaa5. Varsinais-Suomi6. Kanta-Häme7. Päijät-Häme8. Kymenlaakso9. Etelä-Karjala10. Etelä-Savo11. Keski-Suomi12. Pirkanmaa13. Satakunta14. Etelä-Pohjanmaa15. Pohjanmaa16. Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaaren alue17. Pohjois-Savo18. Pohjois-Karjala19. Jokilaaksot20. Kainuu21. Oulu-Koillismaa22. Lappi

Pelastuslaitokset

Suomen pinta-ala: 338000 km2

Väkiluku: 5 435 497 (23.5.2013)

Asukastiheys (31.12.2012):

koko maa 17,9 as/maakm2

Uusimaa 172,2 as/maakm2

Lappi 2,0 as/maakm2

Ahvenanmaalla on pelastustoimessa oma maakunnallinen lainsäädäntönsä.

© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012© MML, 2012

8888888888888888888888888888888888888888888888888

2222222222222222222222222222222222222222222222222

1111111111111111111111111111111111111111111111111

15151515151515151515151515151515151515151515151515151515151515151515151515151515151515151515151515

21212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121

22222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222

20202020202020202020202020202020202020202020202020202020202020202020202020202020202020202020202020

19191919191919191919191919191919191919191919191919191919191919191919191919191919191919191919191919

16161616161616161616161616161616161616161616161616161616161616161616161616161616161616161616161616

18181818181818181818181818181818181818181818181818181818181818181818181818181818181818181818181818

17171717171717171717171717171717171717171717171717171717171717171717171717171717171717171717171717

9999999999999999999999999999999999999999999999999

10101010101010101010101010101010101010101010101010101010101010101010101010101010101010101010101010

11111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111

7777777777777777777777777777777777777777777777777

14141414141414141414141414141414141414141414141414141414141414141414141414141414141414141414141414

1212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121212121213131313131313131313131313131313131313131313131313131313131313131313131313131313131313131313131313

6666666666666666666666666666666666666666666666666

444444444444444444444444444444444444444444444444433333333333333333333333333333333333333333333333335555555555555555555555555555555555555555555555555

5

Pelastustoiminta

Pelastuslaitos vastaa pelastustoimin-taan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimen-piteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden ja ympäristön suojaami-seksi ja pelastamiseksi.

Turvallisuus on yhteistyötä

Tulipalojen ja muiden onnettomuuksi-en ehkäisemiseksi pelastuslaitos toimii yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asuk-kaiden kanssa ja osallistuu paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelu-työhön.

Valvonta

Pelastuslaitoksen suorittaman val-vonnan, esimerkiksi palotarkastusten, tarkoituksena on ehkäistä tulipaloista ja muista onnettomuuksista ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle aiheu-tuvaa vaaraa. Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen velvollisuutena on huolehtia rakennustensa palo- ja henkilötur-vallisuudesta kuten palovaroittimien toimintakunnosta ja poistumisteiden esteettömyydestä. Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa määritellään palotarkastettavat kohteet ja muut valvontatoimenpiteet paikallisten olo-suhteiden ja alueella esiintyvien riskien perusteella.

Kuva: Jussi Helttunen, Lehtikuva

6Nuohous suoritetaan pääsään-töisesti kerran vuodessa

Rakennuksen omistajan on huolehdit-tava, että tulisijat ja hormit on nuo-hottu. Pelastuslaitos päättää, kuinka nuohouspalvelut alueella järjestetään.

Nuohoojan ammatin harjoittajal-ta, hänen palveluksessaan olevalta itsenäisesti nuohoustyötä tekevältä ja pelastuslaitoksen palveluksessa oleval-ta nuohoojalta vaaditaan nuohoojan ammattitutkinto.

Nuohoojan ammatti- ja erikoisammat-titutkintoon valmistavaa tietopuolista koulutusta järjestää Nuohousalan Keskusliitto.

Pelastustoimelle kuuluva ohjaus, neuvonta ja valistus

Pelastuslaitos huolehtii pelastustoi-melle kuuluvasta ohjauksesta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen sekä varautuminen onnettomuuksien torjuntaan. Ohjauksella tarkoitetaan

Kuva: Helsingin kaupungin pelastuslaitos

7toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tu-kee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Ohjausta annetaan ihmi-sille, yrityksille sekä muille yhteisöille.

Pelastuslaitos neuvoo ja valistaa ihmisiä tunnistamaan vaaran aiheuttajia sekä edistää ihmisten taitoja ehkäistä onnet-tomuuksia ja kykyä toimia oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa.

Neuvontaa pelastuslaitokset antavat myös palotarkastusten yhteydessä ja pelastussuunnitelman laadinnan yhtey-dessä. Pelastuslaissa on erityiset hoito-

laitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuusvaatimukset, jotka kirjataan pelastussuunnitelmaan.

Perinteisten valistus- ja neuvontati-laisuuksien ohella pelastuslaitokset järjestävät paloturvallisuuskampanjoita sekä osallistuvat yhteistyössä mui-den toimijoiden kanssa turvallisuutta edistävään kampanjointiin. Näitä ovat esimerkiksi 112-päivä, Paloturvallisuus-viikko, NouHätä! -kampanja, Kotitapa-turmien ehkäisykampanja sekä Päivä paloasemalla -kampanja.

Pohjoismaista palovaroitinpäivää vietetään vuosittain 1.12. Kuva: iStock photos / esp_imaging

8

Koulutus takaa hyvän am-mattitaidon

Suomalaiset pelastajat ovat monitaitoi-sia ammattilaisia. Sammutustöiden ja pelastustehtävien lisäksi he osallistuvat tulipalojen ja muiden onnettomuuk-sien ehkäisyyn ja huolehtivat osaltaan ensihoito- ja ensivastetehtävistä.

Pelastusopisto on sisäministeriön alainen oppilaitos, joka antaa pelastus-toimen ja hätäkeskustoiminnan am-matillista koulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkin-toon johtavaa koulutusta sekä normaa-liolojen häiriötilanteisiin ja poikkeus-oloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta.

Pelastusopisto vastaa myös kansainvä-lisen pelastustoiminnan ja siviilikriisin-hallinnan tehtäviin valmenta-vasta koulutuksesta.

Sisäministeriö on valtuuttanut myös Helsingin kaupungin pelastuskoulun antamaan pelastustoimen ammatillista peruskoulutusta.

Pelastuslaitos huolehtii, että sopimus-palokuntien henkilöstöllä on riittävä koulutus pelastustoimintaan. Käytän-nössä sopimuspalokuntien henkilös-tön koulutuksen järjestävät valtaosin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) ja alueelliset pelastusliitot.

Suomen Palopäällystöliitto (SPPL) järjestää alan jatko- ja täydennyskoulu-tusta ja toimii monipuolisesti pelastus-toimen kehittämiseksi.

Kuva: E. Jämsä

9

Kun hätä on suurin soita 112

Kiireellisessä hätätilanteessa soitetaan hätänumeroon 112. Hätäkeskukset ot-tavat vastaan hätäilmoituksia ja muita kiireellisiä viranomaisten välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja hälyttävät tilanteen mukaan ambulans-sin, palokunnan, poliisin, sosiaalitoimen ja muitakin yhteistyötahoja. Hätäkes-kus myös neuvoo ja opastaa hätäpuhe-lun soittajaa. Hätänumero 112 toimii kaikkialla Euroopan Unionin alueella.

Varautuminen

Varautuminen on toimintaa, jolla viranomaiset varmistavat tehtävien mahdollisimman häiriöttömän hoitami-sen erilaisissa yhteiskuntaa uhkaavissa tilanteissa ja sellaisissa tilanteissa, jotka voivat äkillisesti vaarantaa yhteiskun-nan turvallisuuden tai väestön elinmah-dollisuudet. Varautumista on esimerkiksi valmius-suunnittelu, tekniset ja rakenteelliset etukäteisvalmistelut, koulutus, valmi-usharjoitukset sekä tilojen ja kriittisten resurssien varaukset.

Väestönsuojelu Väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista aseellisen selkkauksen uhatessa ja sen aikana. Valmiutta väestön suojaamiseen yllä-pidetään ja kehitetään osana Suomen kokonaisturvallisuutta.

Pelastusviranomaiset varautuvat toimi-maan myös poikkeusoloissa. Keskeisiä tehtäviä ovat uhkien havaitseminen ja niistä varoittaminen, väestön suojaa-mismahdollisuuksien ylläpito sekä pelastustoiminnasta ja siinä tarvittavis-ta lisäresursseista huolehtiminen siten, että toiminta poikkeusolojen onnetto-muus- ja tuhotilanteissa on tehokasta.

10Pelastustoimen kansainväli-nen yhteistyö

Ympäri maailmaa sattuu sekä luonnon-onnettomuuksia että ihmisen aiheut-tamia suuronnettomuuksia ja katastro-feja, jotka vaativat nopeaa hätäapua kansainväliseltä yhteisöltä.

Suomi osallistuu aktiivisesti Euroopan unionin pelastuspalveluyhteistyön sekä muun pelastusalan kansainvälisen yh-teistoiminnan kehittämiseen. Tärkeim-piä yhteistyötahoja ovat EU:n lisäksi Pohjoismaat ja muut lähialueet, YK alajärjestöineen, Naton rauhankump-panuusyhteisö sekä Itämeren valtioi-den neuvosto, Barentsin euroarktinen neuvosto ja Arktinen neuvosto.

Suomi voi sisäministeriön päätöksellä lähettää katastrofi tilanteissa toisen valtion tai kansainvälisen järjestön

pyynnöstä pelastus- ja avustustoimin-tayksiköitä ja pelastustoimen asiantun-tija-apua ulkomaille. Suomi voi myös itse tarvittaessa pyytää pelastustoi-meen kuuluvaa kansainvälistä apua.

Palosuojelurahasto avustaa

Palosuojelurahasto (PSR) on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka toimii sisäministeriön hoidossa ja val-vonnassa. Rahasto myöntää vuosittain avustuksia lähes kymmenen miljoonaa euroa tulipalon ehkäisyn ja pelastustoi-minnan edistämistä koskeviin hank-keisiin. Keskeisimpiä avustuskohteita ovat olleet pelastusalan järjestöjen koulutus- ja valistustoiminta, alaa tu-kevat tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kaluston hankinta ja paloasemien rakentaminen.

Kuva: Kriisinhallintakeskus

11

Pelastustoimen lukuja

Pelastustoimen järjestelmä- 22 pelastustoimen aluetta- 570 vapaaehtoista palokuntaa - 105 laitos- ja tehdaspalokuntaa

Henkilöstö- päätoimista henkilöstöä 4 800- sivutoimisia ja vapaaehtoispalo-kuntalaisia 14 600

Kokonaiskustannukset/vuosi- alueiden kustannukset 340 miljoo-naa euroa- asukasta kohden 64 euroa/asukas/vuosi

HälytystehtävätPelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien lukumäärä vuosittain on noin 110 000.

TulipalotPelastuslaitokset hälytetään vuo-sittain noin 15 000:een tulipaloon. Näistä on - rakennuspaloja 6 300 - liikennevälinepaloja 2 500 - maastopaloja 3 000 (Maastopalojen määrä vaihtelee voimakkaasti vuosit-tain kesän kuivuuden mukaan.)- muita tulipaloja 3 300

Tulipalojen pääasiallinen aiheuttaja on useimmiten ihminen. Ihmisen toiminta aiheuttaa vuosittain noin puolet kaikista tulipaloista. Ihmisen aiheuttamista tulipaloista noin 32 % on arvioitu tahallisiksi ja noin 28 % huolimattomuudesta aiheutuneiksi. Kaikista tulipaloista koneen tai lait-teen vioista aiheutuneiden tulipalo-jen osuus on noin 22 %.

Muut toimenpiteitä aiheuttavat tehtä-vät

Muita pelastustoimenpiteitä aihe-uttaneita tehtäviä on vuosittain keskimäärin 29 640. Näistä on- liikenneonnettomuuksia 13 500 - vahingontorjuntatehtäviä 9 000 - öljyvahinkoja 2 500 - ihmisen pelastamisia 2 200 - eläimen pelastamisia 2 000- vaarallisista aineista aiheutuneita tehtäviä 320 - sortumia ja räjähdyksiä 120.

Lähde: Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä PRONTO

SisäministeriöPelastusosastoPL 26, 00023 ValtioneuvostoPuhelin 071 87 80171

pelastusosasto@intermin.fi www.pelastustoimi.fi

www.paloturvallisuus.infowww.pelastusopisto.fi www.112.fi www.spek.fi www.sppl.fi www.psr.fi www.stuk.fi www.tukes.fi www.nuohoojat.fi www.kuluttajavirasto.fi

Yle Teksti-TV sivu 868

Kannen kuvat: Markku Ulander(Lehtikuva), Aki Paavola (Lehtikuva), Nina Dahl