Taitto 2001/U 25.1.2002 6:45 Page 1 - Apajamatkat · 2015. 2. 5. · meillä vähemmän myyty vene jota ei ole tehty erityisesti meikäläisiä olosuhteita varten tai eri-tyisen halpa

Taitto 2001/U 25.1.2002 6:45 Page 1

Veneilyn Aapiseen on tiiviiseen muotoonpyritty kokoamaan ne keskeiset asiat,jotka jokaisen vesillä liikkuvan on vält-

tämätöntä tietää jo oman turvallisuutensa vuok-si. Perustietojen hankinta on pienveneilijällekinosa sitä henkivakuutusta, joka vesillä tarvitaan.

Aapisen tarkoituksena on avata ovi veneilynmaailmaan. Siitä ei löydy valmiiksi ratkaisujakaikkiin kysymyksiin, vaan se pyrkii kannusta-maan jatkuvaan opiskeluun ja ennen kaikkea ve-neilyn käytännön harjoitteluun.

Olitpa sitten pienveneilijä, moottoriveneilijätai purjehtija, jäsenyys veneilyseurassa avaa mo-nia mahdollisuuksia. Seurat katsastavat jäsen-tensä veneet, kouluttavat jäsenistöään ja niillä onpoiju- ja laituripaikkoja, usein telakkapalveluja

sekä omia talvisäilytysalueita. Järjestäytynyt ve-neily on myös turvallista veneilyä. Veneily onkaiken kaikkiaan niin monimuotoinen asia, etteikukaan veneilijä voi sanoa olevansa täysinoppi-nut. Monen veneilykesän tuoma käytännön ko-kemus ja omien tietojen ja taitojen jatkuva sy-ventäminen avaavat aina uusia näköaloja venei-lyyn.

Veneilyn suosio on maassamme voimakkaastikasvamassa. Tämä edellyttää veneilijältä entistäenemmän muiden veneilijöiden ja vesien äärellävapaa-aikaansa viettävien huomioonottamista,jotta me kaikki voisimme yhdessä nauttia har-rastuksistamme.

Turvallista veneilyä!Venealan Keskusliitto Finnboat ry

2 3

Annettava äänimerkki

Päämerkin vaiku-tussuuntaa osoitta-va apumerkki

Voimakas virtausKulkuleveys rajoitettu (metriä)

Ankkurin käyttökielto

Pysäköimiskielto Kiinnittymiskielto Ohittamiskielto

Kohtaamiskielto Aallokon aiheuttamisenkielto

Nopeusrajoitus(km/h)

Pysähtymis-merkki

Yleinen varoitusmerkki

Alikulkukorkeusrajoitettu (metriä)

Kulkusyvyysrajoitettu (metriä)

Apukilpiä

Kaapeli- ja johtotaulu

Alempisuuntamerkki

Ylempisuuntamerkki

LIIKENNEMERKKEJÄ

VENEILYN KYMMENEN SÄÄNTÖÄ1. Pidä veneesi merikelpoisena ja säilytä hyvä järjestys veneessäsi!2. Pidä aina tarpeellinen turvavarustus veneessäsi!

Pelastus - tyhjennys - ensiapu - sammutus - hätämerkinanto!3. Pysyttele veneesi ominaisuuksia vastaavilla vesillä!4. Ilmoita omaisillesi tai tuttavillesi reittisi ja retkesi kohde.

Ilmoita myös jos muutat suunnitelmiasi!5. Tunne meriteiden säännöt!6. Älä ylikuormita venettäsi. Istu veneessä!7. Tähystä huolellisesti. Varo liikaa vauhtia.8. Kuuntele säätiedotukset. Jää kotiin, jos on luvassa huononevaa säätä.

Jos olet jo vesillä, hakeudu suojaan!9. Jos vene kaatuu, pysyttele veneessä kiinni, älä lähde uimaan!10. Älä roskaa vesillä tai rannoilla!

PELASTUSLIIVIT AINA YLLÄ!

VENEILIJÄLLE

Taitto 2005 suomi 19/1/05 07:02 Page 2

Veneilyn Aapiseen on tiiviiseen muotoonpyritty kokoamaan ne keskeiset asiat,jotka jokaisen vesillä liikkuvan on vält-

tämätöntä tietää jo oman turvallisuutensa vuok-si. Perustietojen hankinta on pienveneilijällekinosa sitä henkivakuutusta, joka vesillä tarvitaan.

Aapisen tarkoituksena on avata ovi veneilynmaailmaan. Siitä ei löydy valmiiksi ratkaisujakaikkiin kysymyksiin, vaan se pyrkii kannusta-maan jatkuvaan opiskeluun ja ennen kaikkea ve-neilyn käytännön harjoitteluun.

Olitpa sitten pienveneilijä, moottoriveneilijätai purjehtija, jäsenyys veneilyseurassa avaa mo-nia mahdollisuuksia. Seurat katsastavat jäsen-tensä veneet, kouluttavat jäsenistöään ja niillä onpoiju- ja laituripaikkoja, usein telakkapalveluja

sekä omia talvisäilytysalueita. Järjestäytynyt ve-neily on myös turvallista veneilyä. Veneily onkaiken kaikkiaan niin monimuotoinen asia, etteikukaan veneilijä voi sanoa olevansa täysinoppi-nut. Monen veneilykesän tuoma käytännön ko-kemus ja omien tietojen ja taitojen jatkuva sy-ventäminen avaavat aina uusia näköaloja venei-lyyn.

Veneilyn suosio on maassamme voimakkaastikasvamassa. Tämä edellyttää veneilijältä entistäenemmän muiden veneilijöiden ja vesien äärellävapaa-aikaansa viettävien huomioonottamista,jotta me kaikki voisimme yhdessä nauttia har-rastuksistamme.

Turvallista veneilyä!Venealan Keskusliitto Finnboat ry

2 3

Annettava äänimerkki

Päämerkin vaiku-tussuuntaa osoitta-va apumerkki

Voimakas virtausKulkuleveys rajoitettu (metriä)

Ankkurin käyttökielto

Pysäköimiskielto Kiinnittymiskielto Ohittamiskielto

Kohtaamiskielto Aallokon aiheuttamisenkielto

Nopeusrajoitus(km/h)

Pysähtymis-merkki

Yleinen varoitusmerkki

Alikulkukorkeusrajoitettu (metriä)

Kulkusyvyysrajoitettu (metriä)

Apukilpiä

Kaapeli- ja johtotaulu

Alempisuuntamerkki

Ylempisuuntamerkki

LIIKENNEMERKKEJÄ

VENEILYN KYMMENEN SÄÄNTÖÄ1. Pidä veneesi merikelpoisena ja säilytä hyvä järjestys veneessäsi!2. Pidä aina tarpeellinen turvavarustus veneessäsi!

Pelastus - tyhjennys - ensiapu - sammutus - hätämerkinanto!3. Pysyttele veneesi ominaisuuksia vastaavilla vesillä!4. Ilmoita omaisillesi tai tuttavillesi reittisi ja retkesi kohde.

Ilmoita myös jos muutat suunnitelmiasi!5. Tunne meriteiden säännöt!6. Älä ylikuormita venettäsi. Istu veneessä!7. Tähystä huolellisesti. Varo liikaa vauhtia.8. Kuuntele säätiedotukset. Jää kotiin, jos on luvassa huononevaa säätä.

Jos olet jo vesillä, hakeudu suojaan!9. Jos vene kaatuu, pysyttele veneessä kiinni, älä lähde uimaan!10. Älä roskaa vesillä tai rannoilla!

PELASTUSLIIVIT AINA YLLÄ!

VENEILIJÄLLE


4

Liikennemerkkejä ....................................................2Veneilijälle ...............................................................3Mielessä veneen ostaminen....................................5Mikä on veneen CE-sertifiointi? ..............................6Venevakuutus..........................................................7Veneen rekisteröinti.................................................8Veneen tunnistenumero, CIN-koodi ........................8Luota asiantuntijaan ................................................9Veneen katsastus....................................................10Köydet ja solmut......................................................11Laituriin kiinnittäminen.............................................12Ankkurointi...............................................................13Kiinnittäminen poijuun .............................................14Saapuminen luonnonsatamaan ..............................15Hyvät merimiestavat................................................16Vesillelähtö ..............................................................17Aja yhtä paljon kuin ennen, mutta säästäen ...........18Navigoiminen...........................................................19Sää ..........................................................................23Sumussa ja myrskyssä ...........................................24Viitat ........................................................................25Merikartan käyttö.....................................................26Valot ........................................................................28Pimeällä liikkuminen................................................29Veneilijän ensiapuvarustus......................................29Väistämissäännöt ....................................................30Luonnonsuojelu .......................................................33Montako hevosvoimaa on kilowatti? .......................34Mies yli laidan..........................................................35Kylmä vesi on kavala vastustaja .............................36Karilla ......................................................................37Venepalo on aina vaarallinen..................................38Tunne hätämerkit ....................................................39Hätäpuhelu ..............................................................40Yhteydenpitovälineet ...............................................40Hoida joka päivä......................................................41Rajojen ylittäminen..................................................42Vesiliikennettä koskevat säädökset.........................44Veneilyn turvamääräykset .......................................45Hyväksytyt pelastusliivit ja kelluntapukineet ..........45Näin estyt varkaudelta ja ilkivallalta ........................46Alukselle annettavat pysäytysmerkit .......................46Viestiliput .................................................................47

SISÄLLYSLUETTELO


Veneen ostajan kannattaa ennen päätöksenteko-aan miettiä seuraavia asioita:

TUTKI HUOLELLISESTITutustu esitteisiin, vertaa, haastattele ve-neenomistajia, kysele asiantuntijoilta, katseleveneitä maissa ja vesillä, tee koepurjehduksia ja-ajoja.

MUISTA KÄYTTÖTARKOITUSMihin aiot pääasiallisesti venettä käyttää; lähi-vesillä, päiväretkiin, viikonloppuretkiin (yövyt-kö veneessä vai maissa), kesäloman viettoon,pelkkään siirtymiseen paikasta toiseen?

Minkälaisissa olosuhteissa käytät venettäsi;järvellä vai muuten suojatuilla vesillä, saaristos-sa, rannikon tuntumassa vai avomerellä?

Mikä vene? - Pienvene, purje- vai moottorive-ne?

Minkälainen pienvene? - Apujolla, soutuvenevaiko vene kalastusta varten?

Minkälainen purjevene? - Kevytvene, päivä-pursi jossa yöpymismahdollisuus, asuttava pur-jevene vaiko moottoripursi?

Minkälainen moottorivene? - Avovene, tuuli-lasivene, HT-vene tai asuttava vene ja siinä ta-pauksessa liukuva vai uppoamarunkoinen? Entämoottorivaihtoehto; perämoottori, sisäperämoot-tori, sisämoottori, bensiini vai diesel?

Muistitko valintaa tehdessäsi ottaa huomioonperheenjäsenten tarpeet ja toivomukset?

Veneily, jos mikä, on perheen yhteinen harras-tus. Vieraanvaraisen kannattaa myös huomioidavieraiden vaatima tila.

SUUNNITTELE VARUSTEHANKINNATÄlä unohda lisävarusteita hintaa laskiessasi. Nesaattavat aiheuttaa aikamoisia lisämenoja.

LASKE KÄYTTÖ- JAHUOLTOKUSTANNUKSETNämäkin kustannukset on hyvä ottaa huomioonostopäätöstä tehtäessä. Onhan selvää, että venemaksaa kun sitä liikutetaan ja maksaahan isonveneen talvisäilytyskin.

AJOITA OIKEINPienveneen voi ostaa kaupasta juuri ennen ve-neilykauden alkua. Suurempaa venettä hank-kiessasi syksy on usein edullisin ajankohta, veis-tämöillä on silloin enemmän aikaa erikoistoivo-muksillesi kuin kevätkiireiden vallitessa.

OTA HUOMIOON VENEESI VAIHTOARVO

Ostamasi vene ei ehkä jää ikuisesti omistuksee-si. Monihan haluaa vaihtaa veneensä toiseen.Kannattaa siis olla kaukaa viisas ja muistaa, ettämeillä vähemmän myyty vene jota ei ole tehtyerityisesti meikäläisiä olosuhteita varten tai eri-tyisen halpa vene saattaa olla vaihtoarvoltaankyseenalainen. Pitkänä sarjana valmistettu veneon yleensä varma ostos.

HARKITSE ITSE TEHTYÄOn selvää, että ainakin tunnearvoa itse tehdyssäveneessä olisi, mutta siitä eivät toiset maksa mi-tään.

PÄÄTÄ KAUPPATee kaupastasi aina kirjallinen sopimus. Varmis-tu ostamasi veneen varustetasosta. Selvitä ta-kuukysymykset ja vaadi vakuus toimitukselle.Vakuutus on tarpeen välittömästi.

5

MIELESSÄ VENEEN OSTAMINEN


Veneily ja ympäristö

4

Liikennemerkkejä ....................................................2Veneilijälle ...............................................................3Mielessä veneen ostaminen....................................5Mikä on veneen CE-sertifiointi? ..............................6Venevakuutus..........................................................7Veneen rekisteröinti.................................................8Veneen tunnistenumero, CIN-koodi ........................8Luota asiantuntijaan ................................................9Veneen katsastus....................................................10Köydet ja solmut......................................................11Laituriin kiinnittäminen.............................................12Ankkurointi...............................................................13Kiinnittäminen poijuun .............................................14Saapuminen luonnonsatamaan ..............................15Hyvät merimiestavat................................................16Vesillelähtö ..............................................................17Aja yhtä paljon kuin ennen, mutta säästäen ...........18Navigoiminen...........................................................19Sää ..........................................................................23Sumussa ja myrskyssä ...........................................24Viitat ........................................................................25Merikartan käyttö.....................................................26Valot ........................................................................28Pimeällä liikkuminen................................................29Veneilijän ensiapuvarustus......................................29Väistämissäännöt ....................................................30Luonnonsuojelu .......................................................33Montako hevosvoimaa on kilowatti? .......................34Mies yli laidan..........................................................35Kylmä vesi on kavala vastustaja .............................36Karilla ......................................................................37Venepalo on aina vaarallinen..................................38Tunne hätämerkit ....................................................39Hätäpuhelu ..............................................................40Yhteydenpitovälineet ...............................................40Hoida joka päivä......................................................41Rajojen ylittäminen..................................................42Vesiliikennettä koskevat säädökset.........................44Veneilyn turvamääräykset .......................................45Hyväksytyt pelastusliivit ja kelluntapukineet ..........45Näin estyt varkaudelta ja ilkivallalta ........................46Alukselle annettavat pysäytysmerkit .......................46Viestiliput .................................................................47

SISÄLLYSLUETTELO


Veneen ostajan kannattaa ennen päätöksenteko-aan miettiä seuraavia asioita:

TUTKI HUOLELLISESTITutustu esitteisiin, vertaa, haastattele ve-neenomistajia, kysele asiantuntijoilta, katseleveneitä maissa ja vesillä, tee koepurjehduksia ja-ajoja.

MUISTA KÄYTTÖTARKOITUSMihin aiot pääasiallisesti venettä käyttää; lähi-vesillä, päiväretkiin, viikonloppuretkiin (yövyt-kö veneessä vai maissa), kesäloman viettoon,pelkkään siirtymiseen paikasta toiseen?

Minkälaisissa olosuhteissa käytät venettäsi;järvellä vai muuten suojatuilla vesillä, saaristos-sa, rannikon tuntumassa vai avomerellä?

Mikä vene? - Pienvene, purje- vai moottorive-ne?

Minkälainen pienvene? - Apujolla, soutuvenevaiko vene kalastusta varten?

Minkälainen purjevene? - Kevytvene, päivä-pursi jossa yöpymismahdollisuus, asuttava pur-jevene vaiko moottoripursi?

Minkälainen moottorivene? - Avovene, tuuli-lasivene, HT-vene tai asuttava vene ja siinä ta-pauksessa liukuva vai uppoamarunkoinen? Entämoottorivaihtoehto; perämoottori, sisäperämoot-tori, sisämoottori, bensiini vai diesel?

Muistitko valintaa tehdessäsi ottaa huomioonperheenjäsenten tarpeet ja toivomukset?

Veneily, jos mikä, on perheen yhteinen harras-tus. Vieraanvaraisen kannattaa myös huomioidavieraiden vaatima tila.

SUUNNITTELE VARUSTEHANKINNATÄlä unohda lisävarusteita hintaa laskiessasi. Nesaattavat aiheuttaa aikamoisia lisämenoja.

LASKE KÄYTTÖ- JAHUOLTOKUSTANNUKSETNämäkin kustannukset on hyvä ottaa huomioonostopäätöstä tehtäessä. Onhan selvää, että venemaksaa kun sitä liikutetaan ja maksaahan isonveneen talvisäilytyskin.

AJOITA OIKEINPienveneen voi ostaa kaupasta juuri ennen ve-neilykauden alkua. Suurempaa venettä hank-kiessasi syksy on usein edullisin ajankohta, veis-tämöillä on silloin enemmän aikaa erikoistoivo-muksillesi kuin kevätkiireiden vallitessa.

OTA HUOMIOON VENEESI VAIHTOARVO

Ostamasi vene ei ehkä jää ikuisesti omistuksee-si. Monihan haluaa vaihtaa veneensä toiseen.Kannattaa siis olla kaukaa viisas ja muistaa, ettämeillä vähemmän myyty vene jota ei ole tehtyerityisesti meikäläisiä olosuhteita varten tai eri-tyisen halpa vene saattaa olla vaihtoarvoltaankyseenalainen. Pitkänä sarjana valmistettu veneon yleensä varma ostos.

HARKITSE ITSE TEHTYÄOn selvää, että ainakin tunnearvoa itse tehdyssäveneessä olisi, mutta siitä eivät toiset maksa mi-tään.

PÄÄTÄ KAUPPATee kaupastasi aina kirjallinen sopimus. Varmis-tu ostamasi veneen varustetasosta. Selvitä ta-kuukysymykset ja vaadi vakuus toimitukselle.Vakuutus on tarpeen välittömästi.

5

MIELESSÄ VENEEN OSTAMINEN


Kaikkien EU:ssa myytävien 2,5-24 m huvive-neiden on täytettävä EU:n huvivenedirektiivinvaatimukset eli oltava sertifioituja. Osoituksenatästä on veneessä CE-merkki. Veneessä on lisäk-si oltava valmistajan kilpi, mistä selviää valmis-tajan lisäksi venemalli, suunnittelukategoria,kantavuus sekä suurin sallittu moottoriteho. CE-merkki voi olla myös tässä valmistajan kilvessä.

Direktiivi asettaa vaatimuksia veneiden raken-teelliselle turvallisuudelle, joka saavutetaan ve-neen oikean suunnittelun ja valmistuksen kautta.Kun vene on sertifioitu, valmistaja kiinnittää ve-neeseen CE-merkin sekä allekirjoittaa vakuutuk-sen siitä, että vene on valmistettu direktiivin vaa-timusten mukaisesti. Myyjän on luovutettava tä-mä ns. Vaatimustenmukaisuuden vakuutus ve-neen ostajalle. Tämän lisäksi on kaupanteon yh-teydessä ostajalle luovutettava Omistajan Käsi-kirja, eräänlainen veneen käyttöohje.

Valmistaja voi sertifioida veneen itse tai käyt-tää puolueettoman ns. Ilmoitetun laitoksenasiantuntija-apua sen mukaan kuinka vaativiinolosuhteisiin vene on suunniteltu (eli mihinsuunnittelukategoriaan vene kuuluu). Veneen os-tajan on siis syytä tarkoin selvittää, minkälaisenveneen on ostamassa ja täyttääkö vene suunni-tellut käyttötarpeet. Veneiden suunnittelukatego-riat kertovat ne veneen käyttöolosuhteet, joita erisuunnittelukategorioiden mukaan tehtyjen ve-neiden on voitava kestää ilman, että aluksen taisen matkustajien turvallisuus vaarantuu.

MUISTA SIIS

• tarkistaa, että veneessä on CE-merkki• varmistua siitä, että veneen mukana

sinulle toimitetaan Omistajan Käsikirja• tarkistaa, että saat myyjältä

Vaatimustenmukaisuuden vakuutuksen• perehtyä Omistajan Käsikirjaan ja

käyttää venettä sen ohjeiden mukaisesti.

Veneiden suunnittelukategoriat

A ValtameriB AvomeriC RannikkoD Suojaisat vedet

KANNATTAAKO VAKUUTTAA?

Vene on usein suuri investointi. Vahingon satut-tua saattaa olla, etteivät rahat riitä mahdollisestilainarahoituksella hankitun veneen korjaami-seen tai uuden hankkimiseen.

Vakuutus turvaakin veneilyn jatkumisen ja ve-sillä olosta nauttimisen myös yllätyksen sattues-sa.

Ota vakuutus, joka turvaa sekä karilleajon et-tä rikosvahingon ja on voimassa myös talvisäi-lytyksen aikana. Lue tarkoin vakuutusehdot -vakuutuskirjassa on mainittu kaikki, mitä va-kuutus korvaa. Ajantasalla oleva vakuutus kor-vaa mm. karilleajon, myrsky-, varkaus-, tela-kointi- ja yhteentörmäysvahingot, vesillä tapah-tuneet palovahingot, maakuljetusvahingot, te-lakkapalot, hylkyjen poistamiskulut sekä matkankeskeytymisestä aiheutuneet kulut.

Venevakuutus ei sen sijaan korvaa esim. ve-

neen rakennevikoja, moottorin vikoja, lukitse-mattoman moottorin varkautta, varusteiden ve-teen putoamista, kulumista, virheellisen poltto-aineseoksen aiheuttamia vaurioita tai pakkasenja jään aiheuttamia vaurioita.

Venevakuutuksia on nykyään useantyyppisiä.Täsmällisimmät tiedot siitä, mitä venevakuutuskorvaa ja millä perusteilla alennuksia myönne-tään, saat kysymällä vakuutusyhtiöltä. Vene-seuran rekisteriin merkitylle katsastetulle ve-neelle myönnetään myös vakuutusalennus.

Myös kotivakuutus korvaa joitakin veneellesattuneita vahinkoja. Kotivakuutuksen piiriinsaa kuitenkin sisällytetyksi vain pienet soutu- japerämoottoriveneet. Vene on mainittava vakuu-tuskirjassa.

Muista, että veneilyssä on aina noudatettavahuolellisuutta. Se ja riittävä vakuutusturva ta-kaavat turvallisen veneilyn.

6 7

MIKÄ ON VENEEN CE-SERTIFIOINTI? VENEVAKUUTUS

Ostettuasi veneen vakuuta se välittömästi!

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:50 Page 6

Kaikkien EU:ssa myytävien 2,5-24 m huvive-neiden on täytettävä EU:n huvivenedirektiivinvaatimukset eli oltava sertifioituja. Osoituksenatästä on veneessä CE-merkki. Veneessä on lisäk-si oltava valmistajan kilpi, mistä selviää valmis-tajan lisäksi venemalli, suunnittelukategoria,kantavuus sekä suurin sallittu moottoriteho. CE-merkki voi olla myös tässä valmistajan kilvessä.

Direktiivi asettaa vaatimuksia veneiden raken-teelliselle turvallisuudelle, joka saavutetaan ve-neen oikean suunnittelun ja valmistuksen kautta.Kun vene on sertifioitu, valmistaja kiinnittää ve-neeseen CE-merkin sekä allekirjoittaa vakuutuk-sen siitä, että vene on valmistettu direktiivin vaa-timusten mukaisesti. Myyjän on luovutettava tä-mä ns. Vaatimustenmukaisuuden vakuutus ve-neen ostajalle. Tämän lisäksi on kaupanteon yh-teydessä ostajalle luovutettava Omistajan Käsi-kirja, eräänlainen veneen käyttöohje.

Valmistaja voi sertifioida veneen itse tai käyt-tää puolueettoman ns. Ilmoitetun laitoksenasiantuntija-apua sen mukaan kuinka vaativiinolosuhteisiin vene on suunniteltu (eli mihinsuunnittelukategoriaan vene kuuluu). Veneen os-tajan on siis syytä tarkoin selvittää, minkälaisenveneen on ostamassa ja täyttääkö vene suunni-tellut käyttötarpeet. Veneiden suunnittelukatego-riat kertovat ne veneen käyttöolosuhteet, joita erisuunnittelukategorioiden mukaan tehtyjen ve-neiden on voitava kestää ilman, että aluksen taisen matkustajien turvallisuus vaarantuu.

MUISTA SIIS

• tarkistaa, että veneessä on CE-merkki• varmistua siitä, että veneen mukana

sinulle toimitetaan Omistajan Käsikirja• tarkistaa, että saat myyjältä

Vaatimustenmukaisuuden vakuutuksen• perehtyä Omistajan Käsikirjaan ja

käyttää venettä sen ohjeiden mukaisesti.

Veneiden suunnittelukategoriat

A ValtameriB AvomeriC RannikkoD Suojaisat vedet

KANNATTAAKO VAKUUTTAA?

Vene on usein suuri investointi. Vahingon satut-tua saattaa olla, etteivät rahat riitä mahdollisestilainarahoituksella hankitun veneen korjaami-seen tai uuden hankkimiseen.

Vakuutus turvaakin veneilyn jatkumisen ja ve-sillä olosta nauttimisen myös yllätyksen sattues-sa.

Ota vakuutus, joka turvaa sekä karilleajon et-tä rikosvahingon ja on voimassa myös talvisäi-lytyksen aikana. Lue tarkoin vakuutusehdot -vakuutuskirjassa on mainittu kaikki, mitä va-kuutus korvaa. Ajantasalla oleva vakuutus kor-vaa mm. karilleajon, myrsky-, varkaus-, tela-kointi- ja yhteentörmäysvahingot, vesillä tapah-tuneet palovahingot, maakuljetusvahingot, te-lakkapalot, hylkyjen poistamiskulut sekä matkankeskeytymisestä aiheutuneet kulut.

Venevakuutus ei sen sijaan korvaa esim. ve-

neen rakennevikoja, moottorin vikoja, lukitse-mattoman moottorin varkautta, varusteiden ve-teen putoamista, kulumista, virheellisen poltto-aineseoksen aiheuttamia vaurioita tai pakkasenja jään aiheuttamia vaurioita.

Venevakuutuksia on nykyään useantyyppisiä.Täsmällisimmät tiedot siitä, mitä venevakuutuskorvaa ja millä perusteilla alennuksia myönne-tään, saat kysymällä vakuutusyhtiöltä. Vene-seuran rekisteriin merkitylle katsastetulle ve-neelle myönnetään myös vakuutusalennus.

Myös kotivakuutus korvaa joitakin veneellesattuneita vahinkoja. Kotivakuutuksen piiriinsaa kuitenkin sisällytetyksi vain pienet soutu- japerämoottoriveneet. Vene on mainittava vakuu-tuskirjassa.

Muista, että veneilyssä on aina noudatettavahuolellisuutta. Se ja riittävä vakuutusturva ta-kaavat turvallisen veneilyn.

6 7

MIKÄ ON VENEEN CE-SERTIFIOINTI? VENEVAKUUTUS

Ostettuasi veneen vakuuta se välittömästi!

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:50 Page 6

tään, saat kysymällä vakuutusyhtiöltä. Katsas-tetulle veneelle myönnetään usein vakuutus-alennus.

Vuonna 2004 voimassa olevan lain mu-kaan venerekisteriin on ilmoitettava yli15 kW (20 hv) perä- ja yli 37 kW (50

hv) sisä- tai sisäperämoottorilla varustetut ve-neet. Rekisteröinti tehdään veneenomistajan ko-tikunnan maistraattiin ja sen voi tehdä myös pos-titse. Rekisteröinti on tehtävä ennen veneenkäyttöönottoa. Rekisteröityä venettä saa kuljet-taa vain yli 15-vuotias henkilö. Rekisterikirja onpidettävä aina veneessä ja veneeseen on kiinni-

tettävä rekisterinumerot.Muistathan, että myös vesijetti on moottorive-

ne ja se on rekisteröitävä, mikäli sen moottorite-ho on yli 50 hv.

Älä osta varastettua venettä tai moottoria. Tar-kista aina myyjän henkilöllisyys ja omistusoi-keus veneeseen tai moottoriin ennen kuin teetkaupat. Listan varastetuista veneistä ja mootto-reista löydät Vakuutusyhtiöiden Venevahinko-toimikunnan web-sivulta www.venevahinko.fi.

Kun ostat veneen alan ammattiliikkeestä,on myös kuluttajansuoja suhteellisenvahva. Suurin osa käytettyjen veneiden

kaupoista tehdään kuitenkin yksityishenkilöidenvälillä. Silloin on hyvä pyytää asiantuntijan apuakaupantekoon, varsinkin jos kyseessä on vähän-kin suurempi ja kalliimpi vene. Tällainen asian-tuntija on ammattimainen venetarkastaja. Vene-tarkastaja pyrkii mahdollisimman hyvin kartoit-tamaan ja tarkastamaan veneen kunnon juurimyyntihetkellä. Tämä tarkastus palvelee niin os-tajaa kuin myyjääkin. Jos veneessä havaitaanpuutteita tai vikoja ne kirjataan muistiin ja venevoidaan korjata merikelpoiseen kuntoon. Tämä

säästää molempia osapuolia myös ikäviltä jausein vaikeiltakin jälkiselvittelyiltä.

Vaikka venetarkastajan tekemä veneen kunto-arvio maksaakin, on se järkevä investointi. Täl-laisia veneiden kuntoarvioita ja muita tarkastuk-sia tekevät Venealan Keskusliitto Finnboat ry:nvenetarkastajajäsenet, joilla jokaisella on myösoma pätevyysalueensa ja asiantuntemus erilai-sista valmistusmateriaaleista. Kuntoarvion ko-konaishinta riippuu mm. tarkastettavan veneenkoosta sekä siitä, miten perusteellinen tai laajatarkastus halutaan tehdä. Luettelon Finnboatinvenetarkastajista löydät sivulta www.finnboat.fi.

8 9

VENEEN REKISTERÖINTI

maatunnus

valmistajan tunnus

sarjanumero (numeroita ja/tai kirjaimia)

valmistuskuukausi (A=tammi, B=helmi…)

valmistusvuosi (viimeinen numero 2001)

mallivuosi (kaksi viimeistä numeroa, 2002)

LUOTA ASIANTUNTIJAAN

Huvivenedirektiivi määrää, että jokainen venevarustetaan rungon tunnistenumerolla.

Numero on veneen rungossa peräpeilissä oi-kealla puolella heti reunalistan alapuolella. Ve-neissä joissa ei ole peräpeiliä, on numero veneenperässä oikealla laidalla reunalistan alapuolella.

CIN-koodi kertoo milloin, missä ja kenen toi-mesta vene on rakennettu.

Veneen omistajan kannattaa kirjoittaa tunnis-tenumero muistiin. Mahdollisessa varkausta-

VENEEN TUNNISTENUMERO, CIN-KOODIpauksessa voidaan numeron avulla selvittää ve-neen oikea omistaja kun vene löydetään.

Varaosien hankintaa tai veneen korjaustöitähelpottaa, kun veneen mallivuosi on tiedossa.

Käytettyä venettä ostaessasi voit koodin avul-la varmistaa, milloin vene on rakennettu. Mikälivuoden 1998 jälkeen rakennetusta veneestä eiCIN-koodia löydy, kannattaa epäillä veneen al-kuperää.

Koodimerkintä FI-VAL A007B H 1 02











8 9


maatunnus

valmistajan tunnus




















8


maatunnus

valmistajan tunnus





Huvivenedirektiivi määrää, että jokainen venevarustetaan tunnistenumerolla.








Vesikulkuneuvon omistajan on ennen kulku-neuvon käyttöönottoa tehtävä siitä rekisteri-ilmoitus maistraattiin. 1.10.2007 voimaan tulleenlain mukaan rekisteröintivelvollisuus koskeekaikkia vähintään 5,5 m pitkiä purje- ja moottori-veneitä sekä moottoriteholtaan vähintään 15kW, eli yli 20 hv, veneitä. Rekisteröintivelvol-lisuus koskee myös muita koneellisia vesikulku-neuvoja kuin veneitä, mm. vesiskoottereita sekävaltion ja kuntien omistamia vesikulkuneuvoja.

Rekisteröinnin voi tehdä missä tahansa maist-

raatissa tai sen toimipisteessä.Rekisteröityä venettä saa kuljettaa vain yli 15-

vuotias henkilö. Rekisterikirja on pidettävä ainaveneessä ja veneeseen on kiinnitettävä rekiste-rinumerot. Lisätietoja rekisteröinnistä löydätosoitteista www.maistraatti.fi ja www.veneily.fi .

Kun teet venekauppoja, tarkista aina myyjänhenkilöllisyys ja omistusoikeus veneeseen taimoottoriin. Älä osta varastettua venettä taimoottoria.

raatissa tai sen palveluyksikössä. Rekisteri-il-moituksen liitteineen voi lähettää myös postitse.Vuonna 2004 voimassa olevan lain mu-

kaan venerekisteriin on ilmoitettava yli15 kW (20 hv) perä- ja yli 37 kW (50





8


maatunnus

valmistajan tunnus



























8 9


maatunnus

valmistajan tunnus




















8


maatunnus

valmistajan tunnus
























8


maatunnus

valmistajan tunnus



























8 9


maatunnus

valmistajan tunnus




















8


maatunnus

valmistajan tunnus
























8


maatunnus

valmistajan tunnus



























8 9


maatunnus

valmistajan tunnus




















8


maatunnus

valmistajan tunnus
























8


maatunnus

valmistajan tunnus


















Vesikulkuneuvorekisterin ylläpidon on tarkoi-tus siirtyä maistraateilta TraFille 1.1.2014.










8 9


maatunnus

valmistajan tunnus















Vaikka venetarkastajan tekemä veneen kun-toarvio maksaakin, on se järkevä investointi. Tällaisia veneiden kuntoarvioita ja muita tar-kastuksia tekevät Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n venetarkastajat, joilla jokaisella on myös oma pätevyysalueensa ja asiantuntemus erilai-sista valmistusmateriaaleista. Kuntoarvio luon-nollisesti maksaa ja sen kokonaishinta riippuu mm. tarkastettavan veneen koosta sekä siitä, miten perusteellinen tai laaja tarkastus halutaan tehdä. Luettelon SPV:n venetarkastajista löydät sivulta www.spv.fi.










8 9


maatunnus

valmistajan tunnus




















8


maatunnus

valmistajan tunnus
























8


maatunnus

valmistajan tunnus



























8 9


maatunnus

valmistajan tunnus




















8


maatunnus

valmistajan tunnus
























8


maatunnus

valmistajan tunnus



























8 9


maatunnus

valmistajan tunnus




















8


maatunnus

valmistajan tunnus
























8


maatunnus

valmistajan tunnus


















Veneilyturvallisuuden lisäämiseksi tuleeSuomen Veneilyliiton ja Suomen Pur-jehtijaliiton jäsenseuran venerekisteriin

merkityt veneet katsastaa erillisten katsastusoh-jeiden mukaisesti. Veneseuraan kuuluvalla ve-neilijällä on velvollisuus pitää veneensä varus-teineen merikelpoisessa kunnossa. Hänen tuleehuolehtia myös siitä, että veneessä on katsastus-luokan vaatimat varusteet, joita veneessä olijatosaavat käyttää. Katsastuspöytäkirjan perusteel-la veneseura kirjoittaa venetodistuksen, johonmerkitään veneen katsastusluokka. Venetodistuson aina pidettävä veneessä mukana. Venetodis-tus on asetuksen edellyttämä todistus oikeudestakäyttää veneily-yhdistykselle vahvistettua perä-lippua.

Katsastamatonta venettä ei saa merkitä seuranvenerekisteriin eikä se saa käyttää seuran perä-lippua, kerhoviiriä eikä katsastustarraa. Muistamyös, että katsastettu vene saa vakuutusalen-nuksen.

Veneet katsastetaan niiden rakenteen, varus-tuksen ja purjehdusalueen mukaan seuraaviinluokkiin:

KATSASTUSLUOKKA 1 - AVOMERIAvomeriolosuhteisiin purjehduskautena vallitse-viin olosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaansoveliaat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvit-tavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Itäme-ren lahtineen, Pohjanmeren, Ruotsin, Norjan jaKuolan niemimaan rannikot, Brittein saaret, Bis-kajan, Espanjan ja Portugalin rannikon sekä Vä-limeren.

KATSASTUSLUOKKA 2 - RANNIKKOMeriolosuhteisiin rannikon läheisyydessä nor-maalina purjehduskautena vallitseviin olosuh-teisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveliaat ve-neet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omava-raisia. Purjehdusalue kattaa Perämeren ja Suo-menlahden, suotuisissa olosuhteissa Pohjois-Itä-meren Hanko–Gotlanti -linjan länsipuolella sekäEtelä-Itämeren linjan Öölanti-Bornholm-Rügenlänsipuolella.

KATSASTUSLUOKKA 3 - SAARISTOSaaristoon ja sisävesille normaalina purjehdus-kautena vallitseviin olosuhteisiin rakenteeltaanja kunnoltaan soveliaat veneet. Purjehdusaluekattaa Suomen rannikot, järvet, Ahvenanmeren,Suomenlahden perukan Viipurinlahdelle ja Sai-maan kanavan sekä suotuisissa olosuhteissa Me-renkurkun ja välin Helsinki-Tallinna.

KATSASTUSLUOKKA 4 - SUOJAISATVESIALUEET

Suojaisille vesialueille rakenteeltaan ja kunnol-taan soveliaat veneet sekä valvotuissa olosuh-teissa tapahtuvat purjehdustapahtumat.

Katsastusluokitus asettaa jokaiselle venetyy-pille omat vaatimuksensa, joissa otetaan huomi-oon kaikki mahdolliset veneilyturvallisuuteenvaikuttavat seikat (esim. veneen kunto, polttoai-nejärjestelmä, painavien esineiden kiinnitys,kantavat runko-osat, masto jne.). Näiden ns. pe-rusvaatimusten lisäksi on katsastettavassa ve-neessä oltava kyseisen katsastusluokan varus-teet. Tarkat katsastusohjeet saat omasta vene-seurastasi.

10

VENEEN KATSASTUS

Katsasta veneesi – ohjeet on tehty sinun turvallisuutesi vuoksi!

Katsastamatonta venettä ei saa merkitä seuran venerekisteriin eikä se saa käyttää seuran perä-lippua eikä katsastustarraa. Muista myös, että katsastettu vene saa vakuutusalennuksen.



Veneen kiinnitysköysi on mitoitettava si-ten, että murtolujuus vastaa suunnilleenveneen painoa. Kiinnitysköysiksi sopi-

vat parhaiten joustavat, hankausta kestävät köy-sityypit kuten polypropeeni- ja polyesteriköy-det.

Ankkuriköydeksi paras on punottu köysi (esi-merkiksi polyesteri). Kierretty köysi sotkeutuuhelposti vyyhdettäessä. Murtolujuuden on oltavanoin 0,7 kertaa veneen paino. Ankkuriköydenkinon hyvä olla joustava ja hankauksenkestävä ja sevoi olla myös ”uppoava” lyijypainolla varustet-tu köysi. Näin vältetään köyden kiertyminen

esim. potkurin ympärille.Hinausköyden tulee olla laadultaan ankkuri-

köyttä vastaavaa ja ainakin kolme kertaa veneenpituinen. Näin taataan riittävä joustovara. Mur-tolujuus ohuessakin polyamidi- tai polyesteri-köydessä on usein riittävä.

Heittoliinan on oltava kelluvaa, näkyvänväris-tä punottua köyttä, esim. polypropeenia tai poly-eteeniä. Liinan pituudeksi suositellaan 20 met-riä. Halkaisijaltaan alle 6-8 mm köysiä on han-kala käsitellä.

Pelkät köydet eivät kuitenkaan auta, ellei osaamuutamia tarkoituksenmukaisia solmuja.

11

KÖYDET JA SOLMUT

PAALUSOLMU Käyttökelpoinen, luotettava ja helposti sidot-tava ja avattava solmu. Paalun ympärillä olevaa lenkkiä laajenta-malla solmua voidaan käyttää esim. suuren kiven tms. ympärilleköyttä kiinnitettäessä.

KERRATTU JALUSSOLMU ELI LIPPUSOLMULippusolmua käytetään eri paksuisten köysien toisiinsa liittämiseen.

JALUSSOLMU Käytetään köysien jatkamiseen. Tavalli-nen jalussolmu soveltuu parhaiten köysien toisiinsa liittämi-seen. Köydet voivat olla joko saman tai eri paksuisia.

SIANSORKKA Nopeasti sidottava solmu, jota käytetään tilapäiseenkiinnitykseen. Löystyy helposti ja aukeaa eikä pidä ohuessa paalussa.

ULKOSORKKA Pitävä, hyvä solmupollariin tai paaluun kiinnitettäessä. Ko-vassa vedossa ulkosorkka voi kiristyä vai-keasti avattavaksi. Renkaaseen kiinnitet-täessä ylimääräinen lenkki sen ympärillätasaa köyteen kohdistuvaa rasitusta.


Huviveneiden katsastustoiminta on Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n harjoittamaa vapaaehtoista veneily-

turvallisuustoimintaa. Koulutetut katsastajat katsastavat seurojen jäsenten veneitä erillisen katsastusohjeiston mukaisesti. Veneseuraan kuuluvalla veneilijällä on velvollisuus pitää ve-neensä varusteineen merikelpoisessa kunnos-sa. Hänen tulee huolehtia myös siitä, että ve-neessä on katsastusluokan vaatimat varusteet, joita veneessä olijat osaavat käyttää. Katsas-tuspöytäkirjan perusteella veneseura kirjoittaa venetodistuksen, johon merkitään veneen kat-sastusluokka. Venetodistus on aina pidettävä veneessä mukana. Venetodistus on asetuksen edellyttämä todistus oikeudesta käyttää venei-ly-yhdistykselle vahvistettua perälippua.











10

VENEEN KATSASTUS















10

VENEEN KATSASTUS





Veneen kiinnitysköysi on mitoitettava si-ten, että murtolujuus vastaa suunnilleenveneen painoa. Kiinnitysköysiksi sopi-

vat parhaiten joustavat, hankausta kestävät köy-sityypit kuten polypropeeni- ja polyesteriköy-det.

Ankkuriköydeksi paras on punottu köysi (esi-merkiksi polyesteri). Kierretty köysi sotkeutuuhelposti vyyhdettäessä. Murtolujuuden on oltavanoin 0,7 kertaa veneen paino. Ankkuriköydenkinon hyvä olla joustava ja hankauksenkestävä ja sevoi olla myös ”uppoava” lyijypainolla varustet-tu köysi. Näin vältetään köyden kiertyminen

esim. potkurin ympärille.Hinausköyden tulee olla laadultaan ankkuri-

köyttä vastaavaa ja ainakin kolme kertaa veneenpituinen. Näin taataan riittävä joustovara. Mur-tolujuus ohuessakin polyamidi- tai polyesteri-köydessä on usein riittävä.

Heittoliinan on oltava kelluvaa, näkyvänväris-tä punottua köyttä, esim. polypropeenia tai poly-eteeniä. Liinan pituudeksi suositellaan 20 met-riä. Halkaisijaltaan alle 6-8 mm köysiä on han-kala käsitellä.

Pelkät köydet eivät kuitenkaan auta, ellei osaamuutamia tarkoituksenmukaisia solmuja.

11

KÖYDET JA SOLMUT

PAALUSOLMU Käyttökelpoinen, luotettava ja helposti sidot-tava ja avattava solmu. Paalun ympärillä olevaa lenkkiä laajenta-malla solmua voidaan käyttää esim. suuren kiven tms. ympärilleköyttä kiinnitettäessä.

KERRATTU JALUSSOLMU ELI LIPPUSOLMULippusolmua käytetään eri paksuisten köysien toisiinsa liittämiseen.

JALUSSOLMU Käytetään köysien jatkamiseen. Tavalli-nen jalussolmu soveltuu parhaiten köysien toisiinsa liittämi-seen. Köydet voivat olla joko saman tai eri paksuisia.

SIANSORKKA Nopeasti sidottava solmu, jota käytetään tilapäiseenkiinnitykseen. Löystyy helposti ja aukeaa eikä pidä ohuessa paalussa.

ULKOSORKKA Pitävä, hyvä solmupollariin tai paaluun kiinnitettäessä. Ko-vassa vedossa ulkosorkka voi kiristyä vai-keasti avattavaksi. Renkaaseen kiinnitet-täessä ylimääräinen lenkki sen ympärillätasaa köyteen kohdistuvaa rasitusta.


Lähesty laituria pienellä nopeudella, selvi-tä köydet ja laita lepuuttajat valmiiksipaikoilleen. Jos laiturissa on ahdasta tai

se on sinulle tuntematon, tee ylimääräinen tar-kistuskierros ennen laituriinajoa.

Älä koskaan yritä jarruttaa venettä kädellä, ja-lalla tai venehaalla laiturista työntäen - louk-kaantumisen mahdollisuus on mitä todennäköi-sin!

Ota huomioon potkurin pyörimissuunta. Sisä-moottorivene, jonka potkurin pyörimissuunta onoikealle, ei käänny peruutettaessa kunnolla oi-kealle. Tämä vene kiinnittyy siis laituriin parhai-ten siten, että keulan kiinnittämisen jälkeen saa-daan peruutusvaihdetta käyttämällä veneen va-sen kylki laituriin. Eteenpäin ajettaessa taas pot-kurin pyöriminen oikealle pyrkii samalla siirtä-mään veneen perää oikealle ja vene kääntyy va-semmalle erittän herkästi. Sisäperä- ja perä-moottoriveneiden ohjaaminen on helpompaa,koska niissä kääntyy myös potkurin akseli halut-tuun suuntaan. Potkurin pyörimissuunta vaikut-taa myös näiden veneiden ohjattavuuteen. Muis-ta, että vene joka on vedessä, liikkuu koko ajan.Harjoittelu on ainoa tapa oppia veneesi käyttäy-tyminen erilaisissa tilanteissa. Vasta, kun tiedät

veneesi ominaisuudet voit myös hallita sitä.Vene voidaan kiinnittää laituriin joko sivuttain

laiturin suuntaisesti tai siten, että keula tai peräkiinnitetään laituriin ja vastaavasti perä tai keu-la ankkuriin tai poijuun.

Laiturin sivuun kiinnitettäessä on muistettavakäyttää lepuuttajia veneen kyljen ja laiturin vä-lissä. Kiinnitysköysillä ja ns. springeillä este-tään veneen liike laiturin suunnassa. Lisäksi onmuistettava veden korkeuden vaihtelut.

Kiinnitettäessä vene poikittain laituriin näh-den käytetään laiturin puoleisessa päässä mielui-ten kahta kiinnitysköyttä vedettynä ristiin siten,että ne estävät veneen liikkeen sivusuunnassa.Köysiin on hyvä lisäksi liittää joko kumi- tai te-räsjouset äkillisten nykäysten vaimentamiseksi.

Tilapäisessä kiinnittymisessä voidaan toisessapäässä käyttää veneen omaa ankkuria. Silloin onankkurin pito varmistettava riittävän pitkälläankkuriköydellä.

Pysyväisluonteisessa kiinnittymisessä pitäisiolla käytettävissä joko paalut sopivan etäisyydenpäässä laiturista, kiinnityspuomit eli ”pilttuut”tai poiju. Poiju vaimentaa osaltaan myös aallo-kon aiheuttamia rasituksia kiinnitysköydessä.

Ankkuria valittaessa vaikuttaa sen kokoon ve-neen paino ja tuulipinta sekä ankkurin malli. Ta-vanomaisen ankkurin painon tulee olla vähin-tään sama kuin:

Korkealle veneelle on syytä valita tätäkin pai-navampi ankkuri. Kevytankkurin painon on ol-tava vähintään 60% em. kaavasta.

Ankkurin pito riippuu sen tyypistä, pohjanlaadusta ja siitä, miten viistossa köyden vetokohdistuu ankkuriin. Kohtuullinen veto saavute-taan, kun köyttä on laskettu n. 4-5 kertaa vedensyvyys. Ankkurin ja köyden väliin suositellaanvähintään 3 m ketjua, jonka paksuus on vähin-

veneen pituus (m) + veneen leveys (m) + veneen paino (t) = ankkurin paino (kg)

tään 8 mm. Koussia ja sakkelia suositellaan sol-mujen sijaan.

Ankkuri on vain tilapäinen kiinnittymiskeinoeikä venettä saa jättää valvomatta. On myösmuistettava että ankkuria ei koskaan heitetä,vaan se lasketaan. Kun riittävä määrä köyttä onlaskettu, tarkistetaan ankkurin pito.

Tuuli saattaa myös kääntyä ankuroinnin aika-na ja siksi veneelle on varattava tarpeeksi kään-tymistilaa. Ota huomioon muiden lähelle ankku-roitujen veneiden liikeradat. Varo myös sotke-masta omia köysiäsi naapuriveneiden ankkuri-köysiin. Ennen kuin käytät veneesi ankkuria,muista, että köyden toinen pää on syytä kiinnit-tää veneeseen. Näin vältyt ankkurin ja köydenmenetykseltä.

Kannattaa myös varmistua siitä, että ankkuri-köysi on vapaana eikä kiertyneenä esimerkiksijalan ympärille.

12 13

LAITURIIN KIINNITTÄMINEN

KIINNITÄ VENEESI AINAMYRSKYN VARALTA!

ANKKUROINTI

Veneen paino (t) Köyden paksuus (mm) Murtolujuus (kg)

0,2 10 1500

0,5 12 2200

1,0 12 2200

2,0 14 2900

3,0 16 3700

4,0 18 4500

ANKKURIKÖYDEN PAKSUUS (polyamidi tai polyesteri)

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:51 Page 12

Lähesty laituria pienellä nopeudella, selvi-tä köydet ja laita lepuuttajat valmiiksipaikoilleen. Jos laiturissa on ahdasta tai

se on sinulle tuntematon, tee ylimääräinen tar-kistuskierros ennen laituriinajoa.

Älä koskaan yritä jarruttaa venettä kädellä, ja-lalla tai venehaalla laiturista työntäen - louk-kaantumisen mahdollisuus on mitä todennäköi-sin!

Ota huomioon potkurin pyörimissuunta. Sisä-moottorivene, jonka potkurin pyörimissuunta onoikealle, ei käänny peruutettaessa kunnolla oi-kealle. Tämä vene kiinnittyy siis laituriin parhai-ten siten, että keulan kiinnittämisen jälkeen saa-daan peruutusvaihdetta käyttämällä veneen va-sen kylki laituriin. Eteenpäin ajettaessa taas pot-kurin pyöriminen oikealle pyrkii samalla siirtä-mään veneen perää oikealle ja vene kääntyy va-semmalle erittän herkästi. Sisäperä- ja perä-moottoriveneiden ohjaaminen on helpompaa,koska niissä kääntyy myös potkurin akseli halut-tuun suuntaan. Potkurin pyörimissuunta vaikut-taa myös näiden veneiden ohjattavuuteen. Muis-ta, että vene joka on vedessä, liikkuu koko ajan.Harjoittelu on ainoa tapa oppia veneesi käyttäy-tyminen erilaisissa tilanteissa. Vasta, kun tiedät

veneesi ominaisuudet voit myös hallita sitä.Vene voidaan kiinnittää laituriin joko sivuttain

laiturin suuntaisesti tai siten, että keula tai peräkiinnitetään laituriin ja vastaavasti perä tai keu-la ankkuriin tai poijuun.

Laiturin sivuun kiinnitettäessä on muistettavakäyttää lepuuttajia veneen kyljen ja laiturin vä-lissä. Kiinnitysköysillä ja ns. springeillä este-tään veneen liike laiturin suunnassa. Lisäksi onmuistettava veden korkeuden vaihtelut.

Kiinnitettäessä vene poikittain laituriin näh-den käytetään laiturin puoleisessa päässä mielui-ten kahta kiinnitysköyttä vedettynä ristiin siten,että ne estävät veneen liikkeen sivusuunnassa.Köysiin on hyvä lisäksi liittää joko kumi- tai te-räsjouset äkillisten nykäysten vaimentamiseksi.

Tilapäisessä kiinnittymisessä voidaan toisessapäässä käyttää veneen omaa ankkuria. Silloin onankkurin pito varmistettava riittävän pitkälläankkuriköydellä.

Pysyväisluonteisessa kiinnittymisessä pitäisiolla käytettävissä joko paalut sopivan etäisyydenpäässä laiturista, kiinnityspuomit eli ”pilttuut”tai poiju. Poiju vaimentaa osaltaan myös aallo-kon aiheuttamia rasituksia kiinnitysköydessä.

Ankkuria valittaessa vaikuttaa sen kokoon ve-neen paino ja tuulipinta sekä ankkurin malli. Ta-vanomaisen ankkurin painon tulee olla vähin-tään sama kuin:

Korkealle veneelle on syytä valita tätäkin pai-navampi ankkuri. Kevytankkurin painon on ol-tava vähintään 60% em. kaavasta.

Ankkurin pito riippuu sen tyypistä, pohjanlaadusta ja siitä, miten viistossa köyden vetokohdistuu ankkuriin. Kohtuullinen veto saavute-taan, kun köyttä on laskettu n. 4-5 kertaa vedensyvyys. Ankkurin ja köyden väliin suositellaanvähintään 3 m ketjua, jonka paksuus on vähin-

veneen pituus (m) + veneen leveys (m) + veneen paino (t) = ankkurin paino (kg)

tään 8 mm. Koussia ja sakkelia suositellaan sol-mujen sijaan.

Ankkuri on vain tilapäinen kiinnittymiskeinoeikä venettä saa jättää valvomatta. On myösmuistettava että ankkuria ei koskaan heitetä,vaan se lasketaan. Kun riittävä määrä köyttä onlaskettu, tarkistetaan ankkurin pito.

Tuuli saattaa myös kääntyä ankuroinnin aika-na ja siksi veneelle on varattava tarpeeksi kään-tymistilaa. Ota huomioon muiden lähelle ankku-roitujen veneiden liikeradat. Varo myös sotke-masta omia köysiäsi naapuriveneiden ankkuri-köysiin. Ennen kuin käytät veneesi ankkuria,muista, että köyden toinen pää on syytä kiinnit-tää veneeseen. Näin vältyt ankkurin ja köydenmenetykseltä.

Kannattaa myös varmistua siitä, että ankkuri-köysi on vapaana eikä kiertyneenä esimerkiksijalan ympärille.

12 13

LAITURIIN KIINNITTÄMINEN

KIINNITÄ VENEESI AINAMYRSKYN VARALTA!

ANKKUROINTI

Veneen paino (t) Köyden paksuus (mm) Murtolujuus (kg)

0,2 10 1500

0,5 12 2200

1,0 12 2200

2,0 14 2900

3,0 16 3700

4,0 18 4500

ANKKURIKÖYDEN PAKSUUS (polyamidi tai polyesteri)

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:51 Page 12

VENEEN KOKO JA POIJUPAINO

Veneen paino (t) Poijupaino (kg)

0,2 200

0,5 200

1,0 300

2,0 300

3,0 450

4,0 600

Yksinomaan poijuun kiinnitetään yleensä sellai-set veneet, jotka eivät syväyksensä vuoksi pääselaituriin.

Poijuun kiinnityttäessä kiinnitysköyden tuleeolla n. yksi kolmasosa veneen pituudesta. Liianlyhyt köysi saattaa veden noustessa tai aallokos-sa siirtää poijua ja liian pitkä köysi taas sotkeu-tua veneen vedenalaisiin osiin.

Poijupainon on oltava riittävän suuri. Jos poi-jun alla on savipohja ja satamapaikka on suojat-tu, riittää pienehkö paino keskikokoiselle ve-neelle, koska paino uppoaa saveen. Jos taas allaon kova kivi- tai hiekkapohja, tarvitaan paljonraskaampi poijupaino. Tällöin voidaan käyttäämyös kahta poijupainoa. Painojen välissä on ol-tava noin yksi metri kettinkiä. Poijupainona voi-daan käyttää esim. sopivaa särmikästä luonnon-kiveä tai betonista valettua suoraa särmiötä.

Kunnollinen poiju on veneilijän parhaita ystä-viä, eikä sen hoitoa saa laiminlyödä. Poijun onoltava tilavuudeltaan sellainen, että se kannattaakettingin. Kovassa vedossa poijun on painuttava

veden alle. Valitse mahdollisimman järeä poiju-kettinki. Kettingin paksuuden on oltava vähin-tään 10 mm. Poijukettingiksi kelpaa vain galva-noitu kettinki ja se kiinnitetään galvanoidullasakkelilla. Älä koskaan käytä vaijeria kettinginsijasta.

Poijukettingin kunto on tarkistettava vuosit-tain, sillä ohut kettinki hapettuu käyttökelvotto-maksi noin kolmessa vuodessa. Alttein kulumi-selle on kohta, jossa kettinki koskettaa pohjaa.

Valmistaudu ajoissa rantautumista varten. Kip-parina sinun on oltava varma siitä, että jokainentietää tehtävänsä rantauduttaessa. Laita kiinni-tysköydet valmiiksi (selvitä sotkut!), ota vene-haka esille ja laita lepuuttajat paikoilleen ennenrantaan tuloa. Tee veneelläsi tarkistuskierros en-nen rantaan ajoa.

Ankkuri pitää hyvin hiekka- tai savipohjassa,mutapohja on sen sijaan ankkurointiin liian peh-meä eikä ankkuri saavuta riittävää pitoa. Kallio-pohjasta ankkuri ei saa pitoa, kun taas kivikkois-ta pohjaa on vältettävä päinvastaisesta syystä.Ankkurisi saattaa tarttua lopullisesti kiilautunee-na kivien väliin.

Lähestyessäsi rantaa pudota ankkuri veneenperästä sopivan matkan päässä rannasta ja pidäankkuriköysi kiristettynä kunnes keula on lähel-lä rantaa, vaihde on vapaalla ja potkuri pysähty-nyt. Muuten ankkuriköysi voi sotkeutua potku-riin.

Rantautuminen kannattaa tehdä niin hiljaisel-la vauhdilla, että jarruttaminen voidaan tehdäankkuriköydestä. Jos nopeus on liian suuri, onkäytettävä moottoria ja jarrutettava peruutus-vaihdetta käyttäen.

Rantaan saavuttua keula kiinnitetään maihin,jonka jälkeen veneen etäisyys rannasta sääde-tään ankkuriköydestä. Kannattaa ottaa rannasta

muutama maamerkki, joita seuraamalla näkee,onko vene pysynyt paikallaan, eli onko ankkuripitänyt.

Hyvä kiinnittymispaikka veneellesi on tuulel-ta ja aalloilta suojassa. Ota aina huomioon myösennustettu sää. Se saattaa yön aikana täysinmuuttua. Varo myös suurten alusten peräaaltoja.

Kiinnittyessäsi vieraaseen rantaan ota huomi-oon myös tilanteet, joissa vene on nopeasti saa-tava pois rannasta tai saaresta on lähdettävä säänäkkiä muuttuessa.

Vältä epävarmoihin paikkoihin ankkurointia,pohjan laadun näet merikartastasi.

Jos pysyttelet saarella ollessasi koko ajan ran-nan tuntumassa, kiinnitä erityisesti huomiotalasten touhuihin. Se, että siirrytään veneestämaihin ei ole turvallisuuden tae, liukkaat ranta-kivet ja kalliot ovat pienille lapsille vaarallisia.Lapsia on koko ajan pidettävä silmällä ja katsot-tava, että HEILLÄ ON EDELLEEN PELAS-TUSLIIVIT YLLÄÄN!

14 15

KIINNITTÄMINEN POIJUUN SAAPUMINEN LUONNONSATAMAAN

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:52 Page 14

VENEEN KOKO JA POIJUPAINO

Veneen paino (t) Poijupaino (kg)

0,2 200

0,5 200

1,0 300

2,0 300

3,0 450

4,0 600

Yksinomaan poijuun kiinnitetään yleensä sellai-set veneet, jotka eivät syväyksensä vuoksi pääselaituriin.

Poijuun kiinnityttäessä kiinnitysköyden tuleeolla n. yksi kolmasosa veneen pituudesta. Liianlyhyt köysi saattaa veden noustessa tai aallokos-sa siirtää poijua ja liian pitkä köysi taas sotkeu-tua veneen vedenalaisiin osiin.

Poijupainon on oltava riittävän suuri. Jos poi-jun alla on savipohja ja satamapaikka on suojat-tu, riittää pienehkö paino keskikokoiselle ve-neelle, koska paino uppoaa saveen. Jos taas allaon kova kivi- tai hiekkapohja, tarvitaan paljonraskaampi poijupaino. Tällöin voidaan käyttäämyös kahta poijupainoa. Painojen välissä on ol-tava noin yksi metri kettinkiä. Poijupainona voi-daan käyttää esim. sopivaa särmikästä luonnon-kiveä tai betonista valettua suoraa särmiötä.

Kunnollinen poiju on veneilijän parhaita ystä-viä, eikä sen hoitoa saa laiminlyödä. Poijun onoltava tilavuudeltaan sellainen, että se kannattaakettingin. Kovassa vedossa poijun on painuttava

veden alle. Valitse mahdollisimman järeä poiju-kettinki. Kettingin paksuuden on oltava vähin-tään 10 mm. Poijukettingiksi kelpaa vain galva-noitu kettinki ja se kiinnitetään galvanoidullasakkelilla. Älä koskaan käytä vaijeria kettinginsijasta.

Poijukettingin kunto on tarkistettava vuosit-tain, sillä ohut kettinki hapettuu käyttökelvotto-maksi noin kolmessa vuodessa. Alttein kulumi-selle on kohta, jossa kettinki koskettaa pohjaa.

Valmistaudu ajoissa rantautumista varten. Kip-parina sinun on oltava varma siitä, että jokainentietää tehtävänsä rantauduttaessa. Laita kiinni-tysköydet valmiiksi (selvitä sotkut!), ota vene-haka esille ja laita lepuuttajat paikoilleen ennenrantaan tuloa. Tee veneelläsi tarkistuskierros en-nen rantaan ajoa.

Ankkuri pitää hyvin hiekka- tai savipohjassa,mutapohja on sen sijaan ankkurointiin liian peh-meä eikä ankkuri saavuta riittävää pitoa. Kallio-pohjasta ankkuri ei saa pitoa, kun taas kivikkois-ta pohjaa on vältettävä päinvastaisesta syystä.Ankkurisi saattaa tarttua lopullisesti kiilautunee-na kivien väliin.

Lähestyessäsi rantaa pudota ankkuri veneenperästä sopivan matkan päässä rannasta ja pidäankkuriköysi kiristettynä kunnes keula on lähel-lä rantaa, vaihde on vapaalla ja potkuri pysähty-nyt. Muuten ankkuriköysi voi sotkeutua potku-riin.

Rantautuminen kannattaa tehdä niin hiljaisel-la vauhdilla, että jarruttaminen voidaan tehdäankkuriköydestä. Jos nopeus on liian suuri, onkäytettävä moottoria ja jarrutettava peruutus-vaihdetta käyttäen.

Rantaan saavuttua keula kiinnitetään maihin,jonka jälkeen veneen etäisyys rannasta sääde-tään ankkuriköydestä. Kannattaa ottaa rannasta

muutama maamerkki, joita seuraamalla näkee,onko vene pysynyt paikallaan, eli onko ankkuripitänyt.

Hyvä kiinnittymispaikka veneellesi on tuulel-ta ja aalloilta suojassa. Ota aina huomioon myösennustettu sää. Se saattaa yön aikana täysinmuuttua. Varo myös suurten alusten peräaaltoja.

Kiinnittyessäsi vieraaseen rantaan ota huomi-oon myös tilanteet, joissa vene on nopeasti saa-tava pois rannasta tai saaresta on lähdettävä säänäkkiä muuttuessa.

Vältä epävarmoihin paikkoihin ankkurointia,pohjan laadun näet merikartastasi.

Jos pysyttelet saarella ollessasi koko ajan ran-nan tuntumassa, kiinnitä erityisesti huomiotalasten touhuihin. Se, että siirrytään veneestämaihin ei ole turvallisuuden tae, liukkaat ranta-kivet ja kalliot ovat pienille lapsille vaarallisia.Lapsia on koko ajan pidettävä silmällä ja katsot-tava, että HEILLÄ ON EDELLEEN PELAS-TUSLIIVIT YLLÄÄN!

14 15

KIINNITTÄMINEN POIJUUN SAAPUMINEN LUONNONSATAMAAN

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:52 Page 14

Vesilläliikkujien määrä kasvaa jatkuvastija jokaisen on yhä enemmän otettavahuomioon myös muut veneilijät. Hyvä

veneilijä on vastuuntuntoinen ja noudattaa seu-raavia sääntöjä:

1. Vene ja varusteet ovat aina moitteettomassakunnossa.

2. Vene ei ole kaahausta varten, sillä ei tarvitsemahtailla.

3. Hyvä veneilijä kunnioittaa rantojen asukkai-den rauhaa ja noudattaa nopeusrajoituksia, ajaakapeissa paikoissa varoen, on tarkkaavainen jaavulias.

Nämä ohjeet on osoitettu erityisesti veneen KIP-PARILLE, vastuusi on yksi ja jakamaton.

ENNEN LÄHTÖÄ

• Määräät kuinka monta henkeä veneeseen ote-taan. Älä ylikuormita venettä. Jaa kuorma oikeinhuomioiden veneen koko ja ominaisuudet.

• Yhtään humalaista ei oteta mukaan! Olet itsevesiselvä!

• Sijoitat mukana olijat veneeseen omille pai-koilleen ja määräät tehtävät. Huolehdit erityises-ti lasten turvallisuudesta. Pienessä veneessä is-tutaan!

• Katsot, että jokaisella on pelastusliivit yl-lään!

• Tarkistat, että kaikki varusteet ja tarvikkeetovat mukana. Muista aina retken pituudesta huo-limatta pelastusliivit, tyhjennysväline, airot taimela, venehaka, ankkuri köysineen, kiinnitys-köydet, puukko. Entä polttoaine, ruoka ja juoma,sadevaatteet ja villapaita!

• Säilytät hyvän järjestyksen veneessäsi, etkäanna edes vieraiden tavaroineen sotkea järjestys-täsi. Älä kerää mukaan tarpeettomia tavaroita.

• Vastaat veneen merikelpoisuudesta ja meri-miestaidoillasi turvallisuudesta retken aikana.

• Entä jos kippari joutuu pois pelistä? Muistitkoopettaa muita seurueen jäseniä ja määrätä itsel-lesi varamiehen?

• Vastaat myös vesien siisteydestä. Katso, ettäroskat kerätään ja viedään maissa niille varat-tuun keräyspaikkaan.

VARMISTU RETKEN TURVALLISUUDESTA

• Kuuntele sääennustukset radiosta. Ota mat-karadio mukaan!

• Ilmoita matkareitti ja paluuaika omaisillesitai tuttavillesi. Älä tee liian tiukkaa aikataulua,sillä vesillä sattuu odottamattomia viivästyksiä.

• Ilmoita kotiin matkasi edistymisestä.

• Turhilta hälytyksiltä ja etsinnöiltä vältytään,kun ilmoitat reittisuunnitelmiesi muutoksista taiviivästymisistä puhelimitse. Voit myös poiketamerivartioasemalle ilmoittamaan asiasi taisoittaa lähimmälle poliisille.

• Jos tiedät olevasi myöhässä ja näet etsintäve-neitä, ilmoittaudu. Näin vältät turhat etsinnät jakotiväkesi saa ilmoituksen.

• Mikäli kotiin palatessasi saat tietää, että meri-pelastus on hälytetty sinua etsimään, ilmoita he-ti saapumisestasi meripelastuskeskukseen.

• Paras oma yhteydenpitoväline vesillä on kun-nossaoleva radiopuhelin tai matkapuhelin. Muis-ta tarkistaa matkapuhelimen kuuluvuusalue älä-kä käytä puhelinta tarpeettomasti!

• Vältä riskien ottamista. Tee veneretki kaikillemukanaolijoille miellyttäväksi ja turvalliseksi.

16 17

HYVÄT MERIMIESTAVAT VESILLELÄHTÖ

4. Hyvä veneilijä välttää aiheuttamasta häiriötämoottorin kovalla äänellä, peräaalloilla tai ajota-valla.

5. Huomaavainen veneilijä jättää myös uimaritrauhaan eikä häiritse kilpailuja.

6. Vastuuntuntoinen veneilijä on aina myösluonnon ystävä.

7. Veneilijän lakisääteinen velvollisuus on auttaamerihätään joutunutta.

Taitto 2001/U 30.1.2002 10:09 Page 16

Vesilläliikkujien määrä kasvaa jatkuvastija jokaisen on yhä enemmän otettavahuomioon myös muut veneilijät. Hyvä

veneilijä on vastuuntuntoinen ja noudattaa seu-raavia sääntöjä:

1. Vene ja varusteet ovat aina moitteettomassakunnossa.

2. Vene ei ole kaahausta varten, sillä ei tarvitsemahtailla.

3. Hyvä veneilijä kunnioittaa rantojen asukkai-den rauhaa ja noudattaa nopeusrajoituksia, ajaakapeissa paikoissa varoen, on tarkkaavainen jaavulias.

Nämä ohjeet on osoitettu erityisesti veneen KIP-PARILLE, vastuusi on yksi ja jakamaton.

ENNEN LÄHTÖÄ

• Määräät kuinka monta henkeä veneeseen ote-taan. Älä ylikuormita venettä. Jaa kuorma oikeinhuomioiden veneen koko ja ominaisuudet.

• Yhtään humalaista ei oteta mukaan! Olet itsevesiselvä!

• Sijoitat mukana olijat veneeseen omille pai-koilleen ja määräät tehtävät. Huolehdit erityises-ti lasten turvallisuudesta. Pienessä veneessä is-tutaan!

• Katsot, että jokaisella on pelastusliivit yl-lään!

• Tarkistat, että kaikki varusteet ja tarvikkeetovat mukana. Muista aina retken pituudesta huo-limatta pelastusliivit, tyhjennysväline, airot taimela, venehaka, ankkuri köysineen, kiinnitys-köydet, puukko. Entä polttoaine, ruoka ja juoma,sadevaatteet ja villapaita!

• Säilytät hyvän järjestyksen veneessäsi, etkäanna edes vieraiden tavaroineen sotkea järjestys-täsi. Älä kerää mukaan tarpeettomia tavaroita.

• Vastaat veneen merikelpoisuudesta ja meri-miestaidoillasi turvallisuudesta retken aikana.

• Entä jos kippari joutuu pois pelistä? Muistitkoopettaa muita seurueen jäseniä ja määrätä itsel-lesi varamiehen?

• Vastaat myös vesien siisteydestä. Katso, ettäroskat kerätään ja viedään maissa niille varat-tuun keräyspaikkaan.

VARMISTU RETKEN TURVALLISUUDESTA

• Kuuntele sääennustukset radiosta. Ota mat-karadio mukaan!

• Ilmoita matkareitti ja paluuaika omaisillesitai tuttavillesi. Älä tee liian tiukkaa aikataulua,sillä vesillä sattuu odottamattomia viivästyksiä.

• Ilmoita kotiin matkasi edistymisestä.

• Turhilta hälytyksiltä ja etsinnöiltä vältytään,kun ilmoitat reittisuunnitelmiesi muutoksista taiviivästymisistä puhelimitse. Voit myös poiketamerivartioasemalle ilmoittamaan asiasi taisoittaa lähimmälle poliisille.

• Jos tiedät olevasi myöhässä ja näet etsintäve-neitä, ilmoittaudu. Näin vältät turhat etsinnät jakotiväkesi saa ilmoituksen.

• Mikäli kotiin palatessasi saat tietää, että meri-pelastus on hälytetty sinua etsimään, ilmoita he-ti saapumisestasi meripelastuskeskukseen.

• Paras oma yhteydenpitoväline vesillä on kun-nossaoleva radiopuhelin tai matkapuhelin. Muis-ta tarkistaa matkapuhelimen kuuluvuusalue älä-kä käytä puhelinta tarpeettomasti!

• Vältä riskien ottamista. Tee veneretki kaikillemukanaolijoille miellyttäväksi ja turvalliseksi.

16 17

HYVÄT MERIMIESTAVAT VESILLELÄHTÖ

4. Hyvä veneilijä välttää aiheuttamasta häiriötämoottorin kovalla äänellä, peräaalloilla tai ajota-valla.

5. Huomaavainen veneilijä jättää myös uimaritrauhaan eikä häiritse kilpailuja.

6. Vastuuntuntoinen veneilijä on aina myösluonnon ystävä.

7. Veneilijän lakisääteinen velvollisuus on auttaamerihätään joutunutta.

Taitto 2001/U 30.1.2002 10:09 Page 16

1.VENE JA MOOTTORI

Valitse vene ja moottori todellisten tarpeittesimukaan. Veneen ja moottorin on oltava oikeassasuhteessa. Kun tunnet moottoriveneesi hyvin,saat siitä irti mitä haluat rasittamatta sitä liikaa. Muista:

• Riittävän tehokkaasta moottorista et jatkuvas-ti tarvitse huippukierroksia veneesi vaatiman te-hon saavuttamiseksi.

• Liikarasitus lyhentää moottorin ikää ja lisääpolttoainekustannuksia.

2. VENESileä runko ja keveys merkitsevät pientä vastus-ta vedessä. Muista:

• Pidä veneen vedenalaiset osat puhtaina.

• Tarkista veneesi pohja kesän mittaan.

• Jätä turhat tavarat maihin.

3. MOOTTORIMoottori on veneesi sydän, joten hoida sitä tun-nollisesti huoltokirjan ohjeiden mukaan. Jos oletitse hiukankin epävarma, käytä moottorisi asian-tuntijahuollossa. Valitse oikea polttoaine ja oi-keat öljyt. Muista:

• Tarkistuta kaasutin ja sytytysjärjestelmä asian-tuntijalla kerran vuodessa.

• Tarkista ilmansuodattimen kunto.

• Tarkista käymislämpötila (valmistajan huolto-ohje).

• Tarkista polttoainejärjestelmä (määrä, puh-taus, vuodot).

• Tarkista öljyt (määrä, vuodot).

• Tarkista rikastimen oikea toiminta.

• Tarkista, että moottoritilaan tulee riittävästi il-maa sekä moottoria että tuuletusta varten.

4. POTKURI

Valitse veneeseesi oikea ja korkeatasoinen pot-kuri. Se mahdollistaa moottorin toiminnan oi-kealla kierroslukualueellaan (ohjekirjassa onvalmistajan suositus). Hae oikea kierroslukualueveneen ollessa normaalisti kuormattu. Potkurinvaihto erinousuiseen on helppoa perä- ja sisäpe-rämoottoreissa. Muista:

• Tarkista, että potkuri on ehjä. Vahingoittunutpotkuri lisää polttoaineen kulutusta ja saattaamyös vaurioittaa moottoria ja voimansiirtoa.

• Pidä potkuri puhtaana.

• Pidä veneessäsi varapotkuri.

5. KUORMAUSKoekuormaa veneesi eri tavoin, jotta löydät ta-loudellisimman ja kevytkulkuisimman painoja-kauman. Muista:

• Painopisteen oikea sijoitus sekä pituus- ettäpoikittaissuunnassa.

• Virheellinen lastaus vähentää merikelpoisuut-ta ja lisää polttoaineen kulutusta.

• Trimmaa perä- ja sisäperämoottorin kallistusaina kuorman mukaan.

6. AJOTAPAAjotapasi ratkaisee polttoaineen kulutuksen.Säästöajo vesillä on helpompaa kuin maantiellä,kunhan vain löydät kaasun säästöasennon. Muista:

• Liikuta kaasua mahdollisimman vähän.

• Etsi säästönopeus kokeilemalla vielä matka-nopeuden alapuoleltakin.

• Ota huomioon sääolojen vaikutus ajonopeu-teen.

• Joutokäynti kuluttaa polttoainetta, mutta ei vieeteenpäin.

• Älä saastuta ympäristöäsi ja muista, että me-lukin on saastetta!

7. MATKA-AJOSuunnittele reittisi kunnolla. Suurimman ener-giansäästön saavutat järkevällä reitin valinnalla.

Muista:

• Suunnittele tankkaus ja ota selvää reittisi var-rella olevista rantapalveluasemista.

• Pidä varasäiliö täynnä.

18 19

AJA YHTÄ PALJON KUIN ENNEN, MUTTA SÄÄSTÄEN

Merikarttoja voi ostaa Genimapin myy-mälästä, kirjakaupoista ja alan liik-keistä. Veneilijälle soveltuvat parhai-

ten 1:50 000 –mittakaavaiset karttasarjat. Yksi-lehtiset rannikko- ja sisävesikartat soveltuvatmyös hyvin veneilykäyttöön. Avomeripurjeh-dukseen ja reittisuunnitteluun soveltuvat yleis-kartat, joiden mittakaava on 1:100 000 - 1:500 000. Hyödyllistä tietoa mm. merikartoistaja väylistä löytyy Merenkulkulaitoksen nettisi-vuilta www.fma.fi. Siellä voit myös harjoitellanavigointia virtuaalivenereitillä.

Karttasarjat uusitaan 2–3 vuoden välein. Kart-takorjaukset, jotka tehdään painosten välillä jajoilla katsotaan olevan merkitystä veneilyn kan-nalta, kootaan lehteen ”Tiedonantoja veneilijöil-le”. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja senvoi tilata Merenkulkulaitoksen karttatoimistosta.

Merikartalta matka on käytännöllistä mitatameripeninkulmina. Meripeninkulma on metreinänoin 1852 metriä. Merikartan vasemmassa taioikeassa laidassa olevalta asteikolta saadaanmitta-asteikko matkan mittaamiseksi meripenin-kulmina (kuva).

Nopeuden yksikkönä käytetään solmua eli

NAVIGOIMINEN

meripeninkulmaa tunnissa. Jos veneen nopeuson 6 solmua, tarkoittaa tämä sitä, että vene kul-kee 6 meripeninkulman matkan yhdessä tunnis-sa.

Matkaa, aikaa ja nopeutta käsiteltäessä jokinnäistä on laskettavissa seuraavista kaavoista,kun kaksi muuta suuretta tunnetaan:

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:53 Page 18

1.VENE JA MOOTTORI

Valitse vene ja moottori todellisten tarpeittesimukaan. Veneen ja moottorin on oltava oikeassasuhteessa. Kun tunnet moottoriveneesi hyvin,saat siitä irti mitä haluat rasittamatta sitä liikaa. Muista:

• Riittävän tehokkaasta moottorista et jatkuvas-ti tarvitse huippukierroksia veneesi vaatiman te-hon saavuttamiseksi.

• Liikarasitus lyhentää moottorin ikää ja lisääpolttoainekustannuksia.

2. VENESileä runko ja keveys merkitsevät pientä vastus-ta vedessä. Muista:

• Pidä veneen vedenalaiset osat puhtaina.

• Tarkista veneesi pohja kesän mittaan.

• Jätä turhat tavarat maihin.

3. MOOTTORIMoottori on veneesi sydän, joten hoida sitä tun-nollisesti huoltokirjan ohjeiden mukaan. Jos oletitse hiukankin epävarma, käytä moottorisi asian-tuntijahuollossa. Valitse oikea polttoaine ja oi-keat öljyt. Muista:

• Tarkistuta kaasutin ja sytytysjärjestelmä asian-tuntijalla kerran vuodessa.

• Tarkista ilmansuodattimen kunto.

• Tarkista käymislämpötila (valmistajan huolto-ohje).

• Tarkista polttoainejärjestelmä (määrä, puh-taus, vuodot).

• Tarkista öljyt (määrä, vuodot).

• Tarkista rikastimen oikea toiminta.

• Tarkista, että moottoritilaan tulee riittävästi il-maa sekä moottoria että tuuletusta varten.

4. POTKURI

Valitse veneeseesi oikea ja korkeatasoinen pot-kuri. Se mahdollistaa moottorin toiminnan oi-kealla kierroslukualueellaan (ohjekirjassa onvalmistajan suositus). Hae oikea kierroslukualueveneen ollessa normaalisti kuormattu. Potkurinvaihto erinousuiseen on helppoa perä- ja sisäpe-rämoottoreissa. Muista:

• Tarkista, että potkuri on ehjä. Vahingoittunutpotkuri lisää polttoaineen kulutusta ja saattaamyös vaurioittaa moottoria ja voimansiirtoa.

• Pidä potkuri puhtaana.

• Pidä veneessäsi varapotkuri.

5. KUORMAUSKoekuormaa veneesi eri tavoin, jotta löydät ta-loudellisimman ja kevytkulkuisimman painoja-kauman. Muista:

• Painopisteen oikea sijoitus sekä pituus- ettäpoikittaissuunnassa.

• Virheellinen lastaus vähentää merikelpoisuut-ta ja lisää polttoaineen kulutusta.

• Trimmaa perä- ja sisäperämoottorin kallistusaina kuorman mukaan.

6. AJOTAPAAjotapasi ratkaisee polttoaineen kulutuksen.Säästöajo vesillä on helpompaa kuin maantiellä,kunhan vain löydät kaasun säästöasennon. Muista:

• Liikuta kaasua mahdollisimman vähän.

• Etsi säästönopeus kokeilemalla vielä matka-nopeuden alapuoleltakin.

• Ota huomioon sääolojen vaikutus ajonopeu-teen.

• Joutokäynti kuluttaa polttoainetta, mutta ei vieeteenpäin.

• Älä saastuta ympäristöäsi ja muista, että me-lukin on saastetta!

7. MATKA-AJOSuunnittele reittisi kunnolla. Suurimman ener-giansäästön saavutat järkevällä reitin valinnalla.

Muista:

• Suunnittele tankkaus ja ota selvää reittisi var-rella olevista rantapalveluasemista.

• Pidä varasäiliö täynnä.

18 19

AJA YHTÄ PALJON KUIN ENNEN, MUTTA SÄÄSTÄEN

Merikarttoja voi ostaa Genimapin myy-mälästä, kirjakaupoista ja alan liik-keistä. Veneilijälle soveltuvat parhai-

ten 1:50 000 –mittakaavaiset karttasarjat. Yksi-lehtiset rannikko- ja sisävesikartat soveltuvatmyös hyvin veneilykäyttöön. Avomeripurjeh-dukseen ja reittisuunnitteluun soveltuvat yleis-kartat, joiden mittakaava on 1:100 000 - 1:500 000. Hyödyllistä tietoa mm. merikartoistaja väylistä löytyy Merenkulkulaitoksen nettisi-vuilta www.fma.fi. Siellä voit myös harjoitellanavigointia virtuaalivenereitillä.

Karttasarjat uusitaan 2–3 vuoden välein. Kart-takorjaukset, jotka tehdään painosten välillä jajoilla katsotaan olevan merkitystä veneilyn kan-nalta, kootaan lehteen ”Tiedonantoja veneilijöil-le”. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja senvoi tilata Merenkulkulaitoksen karttatoimistosta.

Merikartalta matka on käytännöllistä mitatameripeninkulmina. Meripeninkulma on metreinänoin 1852 metriä. Merikartan vasemmassa taioikeassa laidassa olevalta asteikolta saadaanmitta-asteikko matkan mittaamiseksi meripenin-kulmina (kuva).

Nopeuden yksikkönä käytetään solmua eli

NAVIGOIMINEN

meripeninkulmaa tunnissa. Jos veneen nopeuson 6 solmua, tarkoittaa tämä sitä, että vene kul-kee 6 meripeninkulman matkan yhdessä tunnis-sa.

Matkaa, aikaa ja nopeutta käsiteltäessä jokinnäistä on laskettavissa seuraavista kaavoista,kun kaksi muuta suuretta tunnetaan:

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:53 Page 18

Merikarttoja voi ostaa Karttakeskuk-sesta ja sen jälleenmyyjiltä, kirjakau-poista ja alan liikkeistä. Veneilijälle

soveltuvat parhaiten 1:50 000 –mittakaavaiset karttasarjat. Yksilehtiset rannikko- ja sisävesi-kartat soveltuvat myös hyvin veneilykäyttöön. Avomeripurjehdukseen ja reittisuunnitteluun soveltuvat yleiskartat, joiden mittakaava on 1:100 000 - 1:500 000. Hyödyllistä tietoa mm. merikartoista ja väylistä löytyy www.liikenne-virasto.fi/merikartat.Karttasarjat uusitaan 2-3 vuoden välein. Kart-takorjaukset, jotka tehdään painosten välillä ja joilla katsotaan olevan merkitystä veneilyn kannalta, kootaan lehteen ”Tiedonantoja venei-lijöille”. Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa ja sen voi tilata Liikenteen turvallisuusvirasto TraFista, merenkulkutoimialan karttayksiköstä.

Edellä olevissa kaavioissa matka ilmoitetaanmeripeninkulmina, nopeus solmuina ja aika tun-teina. Jos aika halutaan ilmoittaa sekunteina -mikä tulee kysymykseen lyhyiden matkojen janopeuden mittausten osalta - käytetään seuraaviakaavoja, jolloin aika ilmoitetaan sekunteina,matka meripeninkulmina ja nopeus solmuina.

Veneen likimääräisen nopeuden selvittämisek-si voit käyttää ns. parraslokausta. Veneen par-taasta mitataan jokin väli metreinä ja katsotaan,montako sekuntia kestää kun veneestä veteenpudotettu merkki kulkee partaaseen mitatunmatkan. Nopeus solmuina saadaan kaavasta:

KOMPASSIN KÄYTTÖKompassin käyttökelpoisuus vesillä liikkumisenja suunnistamisen apuvälineenä riippuu oleelli-sesti siitä, tunnetko kompassin käytön periaat-teet ja osaatko soveltaa niitä käytäntöön. Pien-veneessäkin käsikompassi on tarpeen. Vaikkaveneily on enimmäkseen päivällä liikkumista tu-tuilla kotivesillä, saattaa esimerkiksi äkillinensumu yllättää. Retkiveneessä, jolla tehdään mat-

koja tuttujen kotivesien ulkopuolelle ja joudu-taan kulkemaan pimeän aikana, on kompassi ai-na välttämätön merenkulun apuväline. Tällöinon luonnollisesti tunnettava kompassin käyttö.

Kompassiin vaikuttavat maan magneettisuu-den ohella myös veneen rautaosien ja sähkölait-teiden aiheuttamat magneettikentät. Kun kartal-ta määrätään kahden pisteen välinen suunta elitosisuunta, on tähän suuntaan välttämättä tehtä-vä maapallon ja veneen magneettisuuden aiheut-tamat korjaukset, jotta kompassin avulla pystyt-täisiin kulkemaan haluttua suuntaa.

SUUNNAN MÄÄRÄÄMINEN KARTALTA

Merikartalla suunnat luetaan siten, että koko nä-köpiiri jaetaan 360 asteeseen. Pohjoisen suuntaon 0° tai 360°, idän 90°, etelän 180° ja lännen270°. Kahden pisteen välinen tosisuunta (TS)määrätään kartalta siten, että astelevyllä mita-taan kulma, jonka suunta muodostaa kartan poh-jois-eteläsuunnan kanssa. Astelevyllä on kaksiasteikkoa, joilta näkee sekä halutun suunnan et-tä tälle suunnalle vastakkaisen suunnan astelu-vun.

KOMPASSISUUNNAN LASKEMINENKompassisuuntaa laskettaessa on otettava huo-mioon sekä maapallon magneettisuuden aiheut-tama poikkeama eli eranto ja aluksen magneetti-suuden aiheuttama poikkeama eli eksymä.

Eranto on ilmoitettu merikartan erantoruusus-sa joko siten, että ilmoitetaan asteluku ja etu-merkki erannolle tai asteluku ja selvitys onkopoikkeama itään vai länteen. Jos poikkeama onitään, eranto on plus-merkkinen, jos taas länteen,eranto on miinus-merkkinen. Lisäksi ilmoitetaanvuosi, jolloin eranto on määrätty sekä se kuinkapaljon eranto vuosittain muuttuu. Vuotuinenmuutos annetaan minuuteissa. Yksi minuutti onnoin 0,0167 astetta eli 60 minuuttia on yksi aste.Eranto vaihtelee siis sen mukaan, missä päinrannikkoa ollaan.

Esimerkki:Eranto 7,1° (+6’) 2001. Vuoden 2001 eranto onsiis +7,1° eli poikkeama on itään ja vuotuinenmuutos on +6’ eli +0,1°. Tämän perusteella eran-to vuonna 2010 samalla vesialueella olisi +8,0°.

Eksymä, sen suuruus asteina ja poikkeamansuunta riippuvat veneen rautaosien jasähkölaitteiden aiheuttamista mag-neettikentistä ja näiden kenttienvoimakkuudesta. Eksymänsuuruus ja suunta veneeneri kulkusuunnilla ontarkistettava, muu-ten kompassi onepäluotettava.

Eksymistä laaditaan eksymätaulukko tai eksy-mäkäyrä. Se ilmoittaa kuinka paljon kompassinpoikkeama on kullakin eri kompassisuunnallatämän suunnan mukaisesta magneettisuunnasta(MS) eli siitä suunnasta, jonka tosisuunta muo-dostaa magneettisen pohjois-eteläsuunnan kans-sa.

Eksymätaulukon tai -käyrän laadinta on syytätehdä kokeneen ja asiantuntevan veneilijän kans-sa.

SUUNTIEN LASKEMINENVeneilijän tulee osata laskea kompassisuunta,kun tosisuunta, eranto ja eksymä tunnetaan sekävastaavasti tosisuunta, kun kompassisuunta, ek-symä ja eranto tunnetaan.

Eksymän ja erannon etumerkkien huomioonottaminen laskuissa:

Kun lasketaan tosisuunnasta kompassisuun-taan, vaihdetaan sekä eksymä että

eranto vastakkaismerkkisiksi.Kun lasketaan kompassi-

suunnasta tosisuuntaan, sekäeksymän että erannon merkki

säilyvät sellaisenaan.

20 21

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:54 Page 20




















20 21

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:54 Page 20




















20 21

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:54 Page 20




















20 21

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:54 Page 20

Esimerkki:Tosisuunta on 142° ja kartan erantoruusustamäärätty eranto +4,2°. Eksymä saadaan eksymä-taulukosta magneettisuunnan mukaan. Eksymä -12°. Kompassisuunta lasketaan seuraavasti:

TS 142,0°eranto – 4,2°MS 137,8°eksymä + 12,0°KS 149,8° ≈ 150°

Esimerkki:Aluksen kompassisuunta on 218°, tätä vastaavaeksymä +7° ja eranto +4,2°. Tosisuunta laske-taan seuraavasti:

KS 218,0°eksymä + 7,0°MS 225,0°eranto + 4,2°TS 229,2° ≈ 230°

Tavallista venekompassia käytettäessä astelu-kujen määrääminen kokonaisen asteen tarkkuu-della on täysin riittävä. Pienessä veneessä kom-passisuuntaa ei kuitenkaan pysty pitämään kuinmuutaman asteen tarkkuudella.

Esimerkki veneen eksymäkäyrästä:Pystyakselilla on magneettisuunnan lukemat.Niitä vastaava eksymän arvo luetaan vaaka-ak-selilla.

Havainnot, joiden perusteella käyrä laaditaansaattavat olla yksittäistapauksissa epätarkkoja.Kun riittävän suuresta havaintojen määrästä piir-retään tasoitettu käyrä, saadaan aluksen eksy-mästä riittävän tarkka tieto.

Eksymä

22


Säätiedotus kannattaa kuunnella aina - vaikkakyseessä olisi lyhytkin veneretki. Ukkoskuurois-sa tuuli nousee lähes aina vaarallisen voimak-kaaksi.

Säätiedotus merenkulkijoille luetaan Yleisra-dion Radio Suomen kanavalla päivittäin klo5.50, 7.50, 12.45, 18.50 ja 21.55. Kesäkuunalusta syyskuun loppuun varoitukset tarkistetaanklo 15.50. Säätiedotukset ruotsiksi luetaanYleisradion Radio Vegan kanavalla arkisin klo6.03, 8.10 (lauantaisin ja pyhinä klo 8.03),12.45, 19.03 ja 22.05. Englanninkieliset meri-säätiedotukset lukee rannikkoradioasema TurkuRadio kesäisin klo 9.33 ja 21.33.

Säätiedotusten yhteydessä annetaan touko-kuusta lokakuuhun erilliset huomautukset venei-lijöille tuulen nopeudesta.

• Huomautus veneilijöille annetaan, kun tuulen nopeus on 11-13 m/s.

• Kovan tuulen varoitus annetaan, kun tuulen nopeus on 14-20 m/s.

• Myrskyvaroitus annetaan, kun tuulen nopeus on 21 m/s tai yli (yli 32 m/s hirmumyrskyvaroitus).

• Huomautus veneilijöille annetaan myös jos esiintyy voimakkaita puuskia. Varoitukset annetaan merialueille sekä Saimaalle.

Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos pitä-vät yllä Merisääpalvelua, josta saa puhelimitsetuoreimmat sää- ja vedenkorkeushavainnot, sää-katsauksen, alueelliset tuuliennusteet sekä tie-don aallon keskimääräisestä korkeudesta, pituu-desta ja suunnasta. Suomenkielinen palvelu onnumerossa 0600 1 0660 ja ruotsinkielinen nu-merossa 0600 1 0670. Päivittäisen säätiedotuk-sen merenkulkijoille saa puhelimitse suomeksinumerosta 0600 1 0681 ja ruotsiksi numerosta0600 1 0682. Monipuolista säätietoa saa myösGSM-palveluna. Web-osoitteesta www.ilma-tieteenlaitos.fi saat voimassa olevat tuulivaroi-tukset ja muuta ajankohtaista tietoa.

23

SÄÄ

m/s Boforia Nimi Vaikutus

0 0 tyyni peilityyntä

1-3 1-2 heikko tuuli lyhyitä aaltoja, joiden harjat eivät murru

4-7 3-4 kohtalainen tuuli aaltojen harjat murtuvat

8-13 5-6 navakka tuuli aaltojen koko kasvaa, vaahtopäitä melko taajaan

14-20 7-8 kova tuuli aallonharjat muuttuvat pärskeiksi, vaahtoviiruja tuulen suunnassa

21- myrsky aallot hyvin korkeita, vedenpinta valkoinen, näkyvyys huonontunut

TUULEN NOPEUS

Kannattaa opetella saamaan käsitys tuulesta erilaisten merkkien avulla, esimerkiksi lipun liehumi-sesta tai puiden huojumisesta. Sää näyttää maista katsottuna usein paremmalta kuin mitä se onvesillä.


l









23

SÄÄ








TUULEN NOPEUS



Esimerkki:Tosisuunta on 142° ja kartan erantoruusustamäärätty eranto +4,2°. Eksymä saadaan eksymä-taulukosta magneettisuunnan mukaan. Eksymä -12°. Kompassisuunta lasketaan seuraavasti:

TS 142,0°eranto – 4,2°MS 137,8°eksymä + 12,0°KS 149,8° ≈ 150°

Esimerkki:Aluksen kompassisuunta on 218°, tätä vastaavaeksymä +7° ja eranto +4,2°. Tosisuunta laske-taan seuraavasti:

KS 218,0°eksymä + 7,0°MS 225,0°eranto + 4,2°TS 229,2° ≈ 230°

Tavallista venekompassia käytettäessä astelu-kujen määrääminen kokonaisen asteen tarkkuu-della on täysin riittävä. Pienessä veneessä kom-passisuuntaa ei kuitenkaan pysty pitämään kuinmuutaman asteen tarkkuudella.

Esimerkki veneen eksymäkäyrästä:Pystyakselilla on magneettisuunnan lukemat.Niitä vastaava eksymän arvo luetaan vaaka-ak-selilla.

Havainnot, joiden perusteella käyrä laaditaansaattavat olla yksittäistapauksissa epätarkkoja.Kun riittävän suuresta havaintojen määrästä piir-retään tasoitettu käyrä, saadaan aluksen eksy-mästä riittävän tarkka tieto.

Eksymä

22










23

SÄÄ








TUULEN NOPEUS



l

l









23

SÄÄ








TUULEN NOPEUS











23

SÄÄ








TUULEN NOPEUS











23

SÄÄ








TUULEN NOPEUS



Veneillessä kannatta itse seurata sään kehitystä mm. lämpötilan, paineen, tuulen ja esim. pilvisyyden muutosten perusteella. Sää näyttää maista katsottuna usein paremmalta kuin mitä se on vesillä.

TUULEN NOPEUS

Säätiedotus kannattaa kuunnella aina - vaikka kyseessä olisi lyhytkin veneretki. Tuulen nope-us voi nousta nopeastikin esim. ukkoskuurojen yhteydessä ja siksi sään seuraaminen jatkuvasti on tärkeää.Säätiedotus merenkulkijoille luetaan Yleisradi-on Radio Suomen kanavalla päivittäin klo 5.50, 7.50, 12.45, 18.50 ja 21.50. Kesäkaudella voi kuunnella lisäksi veneilysään klo 15.50. Ruot-siksi säätiedotukset luetaan Yleisradion Radio Vegan kanavalla maanantaista lauantaihin klo 6.00 ja sunnuntaisin klo 07.00, sekä lisäksi joka päivä klo 8.00, 12.45, 19.00 ja 22.00. Kesäkau-della ruotsinkielinen veneilysää luetaan n. klo 16.00. Englanninkieliset merisäätiedotukset lukee turvallisuusradioasema Turku Radio ke-säisin klo 9.33 ja 21.33, sekä talvisin klo 8.33 ja 20.33 (VHF 16). Säätiedotuksen merenkul-kijoille saa myös puhelimitse: suomeksi nume-rosta 0600 1 0681 ja ruotsiksi numerosta 0600 1 0682.

Huomautus veneilijöille annetaan touko- kuusta lokakuuhun, kun tuulen nopeus on 11-13 m/s.

lKovan tuulen varoitus annetaan, kun tuulen nopeus on 14-20 m/s.lMyrskyvaroitus annetaan, kun tuulen nopeus on 21 m/s tai yli

(yli 32 m/s hirmumyrskyvaroitus).

Tuulivaroitukset annetaan sekä merialueille että Saimaalle. Kesäkaudella varoitetaan me-rialueilla myös ukkospuuskista.

Ilmatieteen laitoksen palveluita voi kuunnella puhelimella, saada tekstiviesteinä tai erilaisina mobiilisovelluksina.Tuoreimmat sää- ja vedenkorkeushavainnot, sääkatsauksen, alueelliset tuuliennusteet sekä tiedon aallokosta ja merenkäynnistä, aallon keskimääräisestä korkeudesta, pituudesta ja suunnasta saa numerosta 0600 1 0660 (suo-meksi) ja 0600 1 0670 (ruotsiksi) ja tekstivies-tipalveluna numerosta 16167.Palvelevalle meteorologille voi soittaa ympäri vuorokauden 060010600.Web-osoitteesta www.ilmatieteenlaitos.fi löy-tyy ajankohtaista tietoa merisäästä ja voimassa olevat ennusteet ja varoitukset sekä lisätietoja muista Ilmatieteen laitoksen palveluista ja pu-helinpalveluiden voimassa olevat hinnat.

Kulkuvesillä merenkululle vaarana ole-vien esteiden kuten karien, matalikko-jen, hylkyjen tms. merkitsemiseen eli

kulkuväylien viitoittamiseen käytetään viittoja(reimareita).

Viitoitus perustuu kahteen perusjärjestelmään,kardinaalijärjestelmään (ilmansuuntien mukai-

seen) ja lateraalijärjestelmään (väylän sivun mu-kaiseen). Kardinaalijärjestelmässä viitta osoittaaturvallisen puolen ilmansuunnan suhteen. Late-raalijärjestelmässä on samalla puolella kulku-väylää aina samanlainen viitta. Selvitä, mikä onväylän lateraalisuunta. Se on merkitty merikort-tiisi.

Jos et ole koskaan veneillyt kovassa aallo-kossa ja tuulessa tai joutunut sumun yllättä-mäksi, et osaa kuvitella millaista se on. Ei

yksikään veneilyn opas eikä yksikään valokuvapysty välittämään tällaisten tilanteiden todellisiatunnelmia.

Kovalla kelillä kaikki tavallisissa oloissa teh-tävät toimet muuttuvat hankaliksi ja voimia vaa-tiviksi. Keli on aina liian kova silloin, kun tuulija aallokko estävät sinua tekemästä veneelläsimitä tahdot. Tärkein ohje sumun tai myrskyn yl-lättäessä onkin:

Jos veneesi on turvallisessa ja hyvässä ankku-ripaikassa rannan tuntumassa tai suojaisessasatamassa, älä lähde liikkeelle vaan odotamyrskyn tai sumun loppumista!

Jos olet jo vesillä myrskyn tai sumun yllättä-essä, hakeudu välittömästi suojaan ja ohjaaveneesi pois väylältä!

Rannalle jääminen ja odottaminen ei ole pelku-ruutta tai osoitus huonoista merimiestaidoista.Kokenut veneilijä ei uhmaa luonnonvoimia.

SUMUSSA VENEILY• Luota kompassiisi.• Jos et ole varma navigointitaidoistasi, ankku-roi veneesi heti sumun tullen väylän ulkopuo-lelle.• Kulkusuuntaasi voit seurata laskemalla 3-4veneen pituutta köyttä veneesi perästä. Suoranaseuraava köysi kertoo, että ajat suoraan.• Muista, että keväinen sumu saattaa peittäämaiseman muutamassa minuutissa.• Jos sumu yllättää sinut, eikä sinulla ole mah-dollisuutta ankkurointiin, merkitse heti sijainti-si merikarttaan. Älä unohda jatkuvaa merkin-nänpitoa.

• Järjestä tähystys.• Kuuntele äänimerkkejä ja anna niitä itse.• Pidä pelastusliivit ylläsi.• Nosta tutkaheijastin.

MYRSKYSSÄ VENEILY• Reivaa purjeesi ajoissa.• Kiinnitä kaikki irtain tavara.• Tarkista turvavarusteet, ota ankkuri käsille,airot tai mela esille.• Keitä lämmintä juotavaa termospulloihin.• Jos olet lähellä rantaa, hakeudu lähimpäänsuojasatamaan, jonne pääsyn täytyy olla mutka-tonta. Ellet pääse rantaan turvallisesti, pysyttelemieluummin avoimilla vesillä; tarvitset liikku-matilaa.

Ennakoivat toimet:• Seuraa sään kehitystä.• Harjoittele mies yli laidan -tilanteita.• Pidä navigointivarusteesi kunnossa, muistaeksymätaulukon laadinta.• Pidä aina pelastusliivit ylläsi.• Muista, ettei turvavarusteista ole mitään hyö-tyä, ellei niitä osaa käyttää.

25

VIITAT

POHJOISVIITTA Väylä sijait-see viitan pohjoispuolella.Muistisääntöjä: Kartion kärjetosoittavat ylöspäin eli kartta-pohjoiseen. Kartion kärjet osoit-tavat mustan raidan sijoituksen.

LÄNSIVIITTA Väylä sijaitsee viitan länsipuolella.Muistisääntöjä: Huippumerkin”uuma” on hoikka. Kartion kär-jet osoittavat mustan raidansijoituksen.

ITÄVIITTA Väylä sijaitsee vii-tan itäpuolella. Muistisääntöjä:Huippumerkin ”uuma” on tuke-va. Kartion kärjet osoittavat mustan raidan sijoituksen.

ETELÄVIITTA Väylä sijaitseeviitan eteläpuolella. Muisti-sääntöjä: Kartion kärjet osoitta-vat alaspäin eli karttaetelään.Kartion kärjet osoittavat mustanraidan sijoituksen.

KARIMERKKI Väri: musta runko, jossa yksitai useampia punaisia vaaka-raitoja. Huippumerkki: kaksimustaa palloa. Viitan saasivuuttaa joka puolelta.

TURVAVESI-MERKKIVäri: punaiset ja valkoiset pys-tysuorat raidat. Huippumerkki:yksi punainen pallo. Merkkiosoittaa, että kaikkialla merkinympärillä on kulkukelpoistavettä. Osoitetaan esim. väylänkeskialuetta tai keskilinjaa.

OIKEANPUOLEINENVIITTAVäri: vihreäHuippumerkki: vihreä kartio

VASEMMANPUOLEINENVIITTAVäri: punainenHuippumerkki: punainen sylinteri

24

KARDINAALIMERKIT

LATERAALIMERKIT

SUMUSSA JA MYRSKYSSÄ

Taitto 2001/U 30.1.2002 10:14 Page 24

Kulkuvesillä merenkululle vaarana ole-vien esteiden kuten karien, matalikko-jen, hylkyjen tms. merkitsemiseen eli

kulkuväylien viitoittamiseen käytetään viittoja(reimareita).

Viitoitus perustuu kahteen perusjärjestelmään,kardinaalijärjestelmään (ilmansuuntien mukai-

seen) ja lateraalijärjestelmään (väylän sivun mu-kaiseen). Kardinaalijärjestelmässä viitta osoittaaturvallisen puolen ilmansuunnan suhteen. Late-raalijärjestelmässä on samalla puolella kulku-väylää aina samanlainen viitta. Selvitä, mikä onväylän lateraalisuunta. Se on merkitty merikort-tiisi.

Jos et ole koskaan veneillyt kovassa aallo-kossa ja tuulessa tai joutunut sumun yllättä-mäksi, et osaa kuvitella millaista se on. Ei

yksikään veneilyn opas eikä yksikään valokuvapysty välittämään tällaisten tilanteiden todellisiatunnelmia.

Kovalla kelillä kaikki tavallisissa oloissa teh-tävät toimet muuttuvat hankaliksi ja voimia vaa-tiviksi. Keli on aina liian kova silloin, kun tuulija aallokko estävät sinua tekemästä veneelläsimitä tahdot. Tärkein ohje sumun tai myrskyn yl-lättäessä onkin:

Jos veneesi on turvallisessa ja hyvässä ankku-ripaikassa rannan tuntumassa tai suojaisessasatamassa, älä lähde liikkeelle vaan odotamyrskyn tai sumun loppumista!

Jos olet jo vesillä myrskyn tai sumun yllättä-essä, hakeudu välittömästi suojaan ja ohjaaveneesi pois väylältä!

Rannalle jääminen ja odottaminen ei ole pelku-ruutta tai osoitus huonoista merimiestaidoista.Kokenut veneilijä ei uhmaa luonnonvoimia.

SUMUSSA VENEILY• Luota kompassiisi.• Jos et ole varma navigointitaidoistasi, ankku-roi veneesi heti sumun tullen väylän ulkopuo-lelle.• Kulkusuuntaasi voit seurata laskemalla 3-4veneen pituutta köyttä veneesi perästä. Suoranaseuraava köysi kertoo, että ajat suoraan.• Muista, että keväinen sumu saattaa peittäämaiseman muutamassa minuutissa.• Jos sumu yllättää sinut, eikä sinulla ole mah-dollisuutta ankkurointiin, merkitse heti sijainti-si merikarttaan. Älä unohda jatkuvaa merkin-nänpitoa.

• Järjestä tähystys.• Kuuntele äänimerkkejä ja anna niitä itse.• Pidä pelastusliivit ylläsi.• Nosta tutkaheijastin.

MYRSKYSSÄ VENEILY• Reivaa purjeesi ajoissa.• Kiinnitä kaikki irtain tavara.• Tarkista turvavarusteet, ota ankkuri käsille,airot tai mela esille.• Keitä lämmintä juotavaa termospulloihin.• Jos olet lähellä rantaa, hakeudu lähimpäänsuojasatamaan, jonne pääsyn täytyy olla mutka-tonta. Ellet pääse rantaan turvallisesti, pysyttelemieluummin avoimilla vesillä; tarvitset liikku-matilaa.

Ennakoivat toimet:• Seuraa sään kehitystä.• Harjoittele mies yli laidan -tilanteita.• Pidä navigointivarusteesi kunnossa, muistaeksymätaulukon laadinta.• Pidä aina pelastusliivit ylläsi.• Muista, ettei turvavarusteista ole mitään hyö-tyä, ellei niitä osaa käyttää.

25

VIITAT

POHJOISVIITTA Väylä sijait-see viitan pohjoispuolella.Muistisääntöjä: Kartion kärjetosoittavat ylöspäin eli kartta-pohjoiseen. Kartion kärjet osoit-tavat mustan raidan sijoituksen.

LÄNSIVIITTA Väylä sijaitsee viitan länsipuolella.Muistisääntöjä: Huippumerkin”uuma” on hoikka. Kartion kär-jet osoittavat mustan raidansijoituksen.

ITÄVIITTA Väylä sijaitsee vii-tan itäpuolella. Muistisääntöjä:Huippumerkin ”uuma” on tuke-va. Kartion kärjet osoittavat mustan raidan sijoituksen.

ETELÄVIITTA Väylä sijaitseeviitan eteläpuolella. Muisti-sääntöjä: Kartion kärjet osoitta-vat alaspäin eli karttaetelään.Kartion kärjet osoittavat mustanraidan sijoituksen.

KARIMERKKI Väri: musta runko, jossa yksitai useampia punaisia vaaka-raitoja. Huippumerkki: kaksimustaa palloa. Viitan saasivuuttaa joka puolelta.

TURVAVESI-MERKKIVäri: punaiset ja valkoiset pys-tysuorat raidat. Huippumerkki:yksi punainen pallo. Merkkiosoittaa, että kaikkialla merkinympärillä on kulkukelpoistavettä. Osoitetaan esim. väylänkeskialuetta tai keskilinjaa.

OIKEANPUOLEINENVIITTAVäri: vihreäHuippumerkki: vihreä kartio

VASEMMANPUOLEINENVIITTAVäri: punainenHuippumerkki: punainen sylinteri

24

KARDINAALIMERKIT

LATERAALIMERKIT

SUMUSSA JA MYRSKYSSÄ

Taitto 2001/U 30.1.2002 10:14 Page 24

27

Maisema sellaisena kuin se näkyy veneestäsi pimeällä.

Maisema pimeällä. Liikkuessasi valkoisessa sektorissa loistoa kohti, on oikealla puolellasi vihreä javasemmalla puolellasi punainen sektori. Liikkuessasi loistosta poispäin ovat valot luonnollisestipäinvastoin. Vihreä ja punainen sektori varoittavat kulkukelvottomasta alueesta.

Kapeissa väylissä käytetään linjaloistoja ja olet keskellä väylää, kun kauempana oleva loisto (ylä-puolella) on linjassa lähempänä olevan (alapuolella) loiston kanssa.


26

Ajan tasalla oleva merikartta on välttämätönliikkuessasi tuntemattomilla vesillä.

Tällä aukeamalla olevat kuvat esittävät kaikkisamaa saaristomaisemaa.

MERIKARTAN KÄYTTÖ

Maisema sellaisena kuin sinä sen näet veneestäsi.

Maisema merikartalla.Ajosuuntasi on suoraan

länteen ja sijaintisi mustannuolen kohdalla.

Maisema on lintuperspektiivissä ja veneesi kulkemassa länteen.

Saaristoväylillä ja mereltä rannikolle johtavilla väylillä käytetään linjamerkkejä, joiden suunta onmerkitty merikarttaan.

TUTKI MERIKORTTISI MERKKIEN SELITYKSIÄ!

▼




samaa saaristomaisemaa. nuolen kohdalla.





Ajan tasalla oleva merikartta on välttämätön liikkuessasi tuntemattomilla vesillä. Vuonna 2003 aloitettiin merikarttauudistus, jonka aikana vihreät merikartat korvataan uusilla sinisillä. Päivitystyön on tarkoitus olla kokonaisuudessaan valmis vuoden 2009 loppuun mennessä. Tällä aukeamalla olevat kuvat esittävät kaikki samaa saaristomaisemaa.

Ajan tasalla oleva merikartta on välttämätön liikkuessasi tuntemattomilla vesillä. Vuonna 2003 aloitettiin merikarttauudistus, jonka aika-na vihreät merikartat korvattiin uusilla sinisillä. Päivitystyö saatiin valmiiksi vuonna 2009.

27


Maisema pimeällä. Liikkuessasi valkoisessa sektorissa loistoa kohti, on oikealla puolellasi vihreä javasemmalla puolellasi punainen sektori. Liikkuessasi loistosta poispäin ovat valot luonnollisestipäinvastoin. Vihreä ja punainen sektori varoittavat kulkukelvottomasta alueesta.

Kapeissa väylissä käytetään linjaloistoja ja olet keskellä väylää, kun kauempana oleva loisto (ylä-puolella) on linjassa lähempänä olevan (alapuolella) loiston kanssa.


26

Ajan tasalla oleva merikartta on välttämätönliikkuessasi tuntemattomilla vesillä.

Tällä aukeamalla olevat kuvat esittävät kaikkisamaa saaristomaisemaa.

MERIKARTAN KÄYTTÖ


Maisema merikartalla.Ajosuuntasi on suoraan

länteen ja sijaintisi mustannuolen kohdalla.




▼




samaa saaristomaisemaa. nuolen kohdalla.





Ajan tasalla oleva merikartta on välttämätön liikkuessasi tuntemattomilla vesillä. Vuonna 2003 aloitettiin merikarttauudistus, jonka aikana vihreät merikartat korvataan uusilla sinisillä. Päivitystyön on tarkoitus olla kokonaisuudessaan valmis vuoden 2009 loppuun mennessä. Tällä aukeamalla olevat kuvat esittävät kaikki samaa saaristomaisemaa.

Aloittelijana sinun on parasta välttää vesillä liik-kumista pimeällä. Opettele pimeällä liikkumis-ta varten:

• kulku- ja muiden valojen käyttö sekä merkitys

• viittojen valotunnukset• majakoiden ja loistojen värit ja valotunnukset

sekä viitoitettujen väylien valot• pimeänavigointi.

Tarkista veneesi• kulkuvalot• karttavalot.

Muista varustaa veneesi siten, että mahdollisistavaaratilanteista voit selvitä ilman ulkopuolistaapua.

Henkeä uhkaavissa tilanteissa esim. hukku-neiden, kylmettyneiden tai vaikeasti palaneidenhenkiin jääminen riippuu enemmän pelastajienmielenmaltin säilymisestä, tiedoista, kekseliäi-syydestä ja talonpoikaisjärjen käytöstä kuin en-siapulaukun sisällöstä. Käy Suomen PunaisenRistin ensiapukurssi! Pikkuvammoilla ja sai-rauksilla on taipumus parantua hoidosta riippu-matta.

Pääasiassa sidetarpeita sisältävä ensiapulauk-ku on kätevintä hankkia valmiina. Sitä voi täy-dentää puhallettavilla lastoilla sekä lääkekote-

28 29

PURJEVENEEN MASTOVALOT Purjein liik-kuessaan purjevene voi käyttää lisäksi värillisiämastovaloja, punainen vihreän yläpuolella.Valkoista mastovaloa saa purjevene käyttäävain moottorin käydessä.

VALOTOn vaarallista ja laitonta ajaa pimeässä valoitta.Valojen puuttuminen pimeän aikana voi vaikut-taa yhteentörmäämistapauksissa syyllisyyskysy-myksiin.

Tarkasta valosi hyvissä ajoin ennen pimeää.

Erityyppiset veneet on velvoitettu pitämään eri-laisia valoja. Näin myös pimeässä voi päätelläkumpi väistää. Varmistu, että valosi ovat oikeatja täyttävät määräykset.

SOUTUVENE Vähimmäisvaatimuksena on,että soutuveneen on pidettävä valmiina saata-villa valkoista valoa näyttävä sähkölamppu taisytytetty lyhty.

AVOIN ALLE 7 m MOOTTORIVENE jonkarungossa tai kansirakenteessa ei väh. 1 m kor-keudella vesiviivasta ole sivuvalojen kiinnityk-seen soveliasta kohtaa, voi näyttää ympärinäköpiirin näkyvää valkoista valoa.

ALLE 12 m MOOTTORIALUS Veneet voivatkäyttää kahden erillisen sivuvalon asemastayhtä värillisin sektorein varustettua valoa.

ALLE 7 m PURJEVENE Vähimmäisvaatimuk-sena on, että alle 7 m purjeveneen on pidettävävalmiina saatavilla valkoista valoa näyttävä säh-kölamppu tai sytytetty lyhty.

PURJEVENE Purjevene, joka käyttää apu-moottoria sytyttää myös mastovalon.

ALLE 20 m PURJEVENE Pienet purjeveneetvoivat halutessaan käyttää maston huipussayhdistettyä sivu- ja perävaloa. Alle 20 m purje-veneet voivat käyttää myös yhdistettyä sivuva-loa.

PIMEÄLLÄ LIIKKUMINEN

jatkuva vilkkuva valo (klo 12) = pohjoisviitta

kolme vilkkua (klo 3) = itäviitta

kuusi vilkkua (klo 6) = eteläviitta

yhdeksän vilkkua (klo 9) = länsiviitta

PELASTUSLIIVIT AINA YLLÄ!VARAA HYVÄ TASKULAMPPU MUKAASI!

VENEILIJÄN ENSIAPUVARUSTUSloilla. Lääkkeitä ei tarvita paljon, mutta särky-lääke, kyypakkaus, voide palovammoihin ja lää-ke merisairautta vastaan on viisainta pitää ainamukana. Jokaisen mukana olevan täytyy tietystiitse huolehtia omista henkilökohtaisista lääk-keistään.

Seurue joutuu kiusalliseen tilanteeseen, josveneen kippari loukkaantuu tai sairastuuvakavasti eikä kukaan muuosaa käsitellävenettä. Kat-so siis, että si-nulla on aina va-rakippari veneessä!

Hätätilanteiden varalle on kaikissa tilanteissa pätevä sääntö:

OMA APU ON AINA PARAS APU ja OMA APU ON USEIN AINOA APU

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:55 Page 28

Kulussa olevan pur-jealuksen on näytettävä sivuvaloja ja perävaloa.

PURJEVENEEN MASTOVALOT Pienet purje-veneet voivat halutessaan käyttää maston hui-pussa yhdistettyä sivu- ja perävaloa. Alle 20 m purjeveneet voivat käyttää myös yhdistettyä si-vuvaloa.

Aloittelijana sinun on parasta välttää vesillä liik-kumista pimeällä. Opettele pimeällä liikkumis-ta varten:

• kulku- ja muiden valojen käyttö sekä merkitys

• viittojen valotunnukset• majakoiden ja loistojen värit ja valotunnukset

sekä viitoitettujen väylien valot• pimeänavigointi.

Tarkista veneesi• kulkuvalot• karttavalot.

Muista varustaa veneesi siten, että mahdollisistavaaratilanteista voit selvitä ilman ulkopuolistaapua.

Henkeä uhkaavissa tilanteissa esim. hukku-neiden, kylmettyneiden tai vaikeasti palaneidenhenkiin jääminen riippuu enemmän pelastajienmielenmaltin säilymisestä, tiedoista, kekseliäi-syydestä ja talonpoikaisjärjen käytöstä kuin en-siapulaukun sisällöstä. Käy Suomen PunaisenRistin ensiapukurssi! Pikkuvammoilla ja sai-rauksilla on taipumus parantua hoidosta riippu-matta.

Pääasiassa sidetarpeita sisältävä ensiapulauk-ku on kätevintä hankkia valmiina. Sitä voi täy-dentää puhallettavilla lastoilla sekä lääkekote-

28 29

PURJEVENEEN MASTOVALOT Purjein liik-kuessaan purjevene voi käyttää lisäksi värillisiämastovaloja, punainen vihreän yläpuolella.Valkoista mastovaloa saa purjevene käyttäävain moottorin käydessä.

VALOTOn vaarallista ja laitonta ajaa pimeässä valoitta.Valojen puuttuminen pimeän aikana voi vaikut-taa yhteentörmäämistapauksissa syyllisyyskysy-myksiin.

Tarkasta valosi hyvissä ajoin ennen pimeää.

Erityyppiset veneet on velvoitettu pitämään eri-laisia valoja. Näin myös pimeässä voi päätelläkumpi väistää. Varmistu, että valosi ovat oikeatja täyttävät määräykset.

SOUTUVENE Vähimmäisvaatimuksena on,että soutuveneen on pidettävä valmiina saata-villa valkoista valoa näyttävä sähkölamppu taisytytetty lyhty.

AVOIN ALLE 7 m MOOTTORIVENE jonkarungossa tai kansirakenteessa ei väh. 1 m kor-keudella vesiviivasta ole sivuvalojen kiinnityk-seen soveliasta kohtaa, voi näyttää ympärinäköpiirin näkyvää valkoista valoa.

ALLE 12 m MOOTTORIALUS Veneet voivatkäyttää kahden erillisen sivuvalon asemastayhtä värillisin sektorein varustettua valoa.

ALLE 7 m PURJEVENE Vähimmäisvaatimuk-sena on, että alle 7 m purjeveneen on pidettävävalmiina saatavilla valkoista valoa näyttävä säh-kölamppu tai sytytetty lyhty.

PURJEVENE Purjevene, joka käyttää apu-moottoria sytyttää myös mastovalon.

ALLE 20 m PURJEVENE Pienet purjeveneetvoivat halutessaan käyttää maston huipussayhdistettyä sivu- ja perävaloa. Alle 20 m purje-veneet voivat käyttää myös yhdistettyä sivuva-loa.

PIMEÄLLÄ LIIKKUMINEN

jatkuva vilkkuva valo (klo 12) = pohjoisviitta

kolme vilkkua (klo 3) = itäviitta

kuusi vilkkua (klo 6) = eteläviitta

yhdeksän vilkkua (klo 9) = länsiviitta

PELASTUSLIIVIT AINA YLLÄ!VARAA HYVÄ TASKULAMPPU MUKAASI!

VENEILIJÄN ENSIAPUVARUSTUSloilla. Lääkkeitä ei tarvita paljon, mutta särky-lääke, kyypakkaus, voide palovammoihin ja lää-ke merisairautta vastaan on viisainta pitää ainamukana. Jokaisen mukana olevan täytyy tietystiitse huolehtia omista henkilökohtaisista lääk-keistään.

Seurue joutuu kiusalliseen tilanteeseen, josveneen kippari loukkaantuu tai sairastuuvakavasti eikä kukaan muuosaa käsitellävenettä. Kat-so siis, että si-nulla on aina va-rakippari veneessä!

Hätätilanteiden varalle on kaikissa tilanteissa pätevä sääntö:

OMA APU ON AINA PARAS APU ja OMA APU ON USEIN AINOA APU

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:55 Page 28

30 31

VÄISTÄMISSÄÄNNÖT

Jotta vesillä pystyisi liikkumaan joustavasti jamuille veneilijöille harmia aiheuttamatta, ontunnettava väistämissäännöt, jotka sisältyvätMeriteiden sääntöihin ja Sisävesisääntöihin.

Pienveneilijöiden on erityisesti muistettava,

että alle 7 metrin konealuksen, jonka suurin no-peus on enintään 7 solmua, soutuveneen sekä pi-tuudeltaan alle 7 metrin purjeveneen on merki-tyllä väylällä liikkuessaan pysyteltävä, mikälimahdollista, poissa yli 12 metrin alusten tieltä.

ESIMERKKEJÄ VÄISTÄMISSÄÄNNÖISTÄ:

Ohittava vene (myös purjevene) väistää ohitettavaa.

Moottorivene väistää purjevenettä.

Ahtaissa kulkuväylissä on pysyteltävä mahdollisimman lähellä väylän oikeaa reunaa. Veneet eivätsaa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi itse navigoida vain keskiväylää. Vältä vilkkaasti liiken-nöityjä laivaväyliä.

Purjevene, jolla on tuuli vasemmalta, väistää. Jos purjeveneillä on tuuli samalta puolelta, tuulen puolella oleva väistää.

Kun kahden moottoriveneen suunnat leikkaa-vat, vasemmalta tuleva väistää ja välttää mene-mästä toisen keulan editse.

Kun moottoriveneet lähestyvät toisiaan keulatvastakkain, molemmat väistävät oikealle.

Muista jatkuva näkö- ja kuulotähystys. Käytä ti-lanteen edellyttämää turvallista nopeutta. Nou-data erityistä varovaisuutta ahtaissa väylissä jahuonon näkyvyyden vallitessa. Moottoriveneen

tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä väistä-mään purjevenettä suojan puolelta. Purjevenetaas välttäköön luovimista kapeikoissa - siismieluummin apukone käyntiin.

Ota huomioon, että purjeveneet tarvitsevat paljon tilaa kääntymiseen.

Muista, että purjelauta on purjevene ja vesijetti on moottorivene.

Korjaa nopeutesi ja suuntasi riittävän ajoissa ja riittävän selvästi ohitus- tai väistämisti-lanteessa.

Ellet ole väistämisvelvollinen, säilytä suuntasi ja nopeutesi. Jos yhteentörmääminen einäytä olevan vältettävissä, väistä!

Väistämistä ja alusten keskinäisiä velvollisuuksia koskevat määräykset on esitettyMeriteiden säännöissä 12-18 ja Sisävesisääntöjen 2. luvussa.Jokaisen vesillä liikkuvan on tunnettava

meriteiden säännöt ja sisävesisäännöt!

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:56 Page 30

30 31

VÄISTÄMISSÄÄNNÖT

Jotta vesillä pystyisi liikkumaan joustavasti jamuille veneilijöille harmia aiheuttamatta, ontunnettava väistämissäännöt, jotka sisältyvätMeriteiden sääntöihin ja Sisävesisääntöihin.

Pienveneilijöiden on erityisesti muistettava,

että alle 7 metrin konealuksen, jonka suurin no-peus on enintään 7 solmua, soutuveneen sekä pi-tuudeltaan alle 7 metrin purjeveneen on merki-tyllä väylällä liikkuessaan pysyteltävä, mikälimahdollista, poissa yli 12 metrin alusten tieltä.

ESIMERKKEJÄ VÄISTÄMISSÄÄNNÖISTÄ:

Ohittava vene (myös purjevene) väistää ohitettavaa.

Moottorivene väistää purjevenettä.

Ahtaissa kulkuväylissä on pysyteltävä mahdollisimman lähellä väylän oikeaa reunaa. Veneet eivätsaa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi itse navigoida vain keskiväylää. Vältä vilkkaasti liiken-nöityjä laivaväyliä.

Purjevene, jolla on tuuli vasemmalta, väistää. Jos purjeveneillä on tuuli samalta puolelta, tuulen puolella oleva väistää.

Kun kahden moottoriveneen suunnat leikkaa-vat, vasemmalta tuleva väistää ja välttää mene-mästä toisen keulan editse.

Kun moottoriveneet lähestyvät toisiaan keulatvastakkain, molemmat väistävät oikealle.

Muista jatkuva näkö- ja kuulotähystys. Käytä ti-lanteen edellyttämää turvallista nopeutta. Nou-data erityistä varovaisuutta ahtaissa väylissä jahuonon näkyvyyden vallitessa. Moottoriveneen

tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä väistä-mään purjevenettä suojan puolelta. Purjevenetaas välttäköön luovimista kapeikoissa - siismieluummin apukone käyntiin.

Ota huomioon, että purjeveneet tarvitsevat paljon tilaa kääntymiseen.

Muista, että purjelauta on purjevene ja vesijetti on moottorivene.

Korjaa nopeutesi ja suuntasi riittävän ajoissa ja riittävän selvästi ohitus- tai väistämisti-lanteessa.

Ellet ole väistämisvelvollinen, säilytä suuntasi ja nopeutesi. Jos yhteentörmääminen einäytä olevan vältettävissä, väistä!

Väistämistä ja alusten keskinäisiä velvollisuuksia koskevat määräykset on esitettyMeriteiden säännöissä 12-18 ja Sisävesisääntöjen 2. luvussa.Jokaisen vesillä liikkuvan on tunnettava

meriteiden säännöt ja sisävesisäännöt!

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:56 Page 30

Mikäli mahdollista, väistäminen pitäisi tehdä perän kautta.

Veneiltäessä haetaan usein rauhallisem-paa rantaa pysähtymistä ja ehkä yöpy-mistäkin varten. Onkin suositeltavaa

kiertää ruuhkaiset rannat ja siten välttää niidenliiallista rasittamista ja kuluttamista. Toisaaltatulisi kuitenkin suosia rantoja ja satamia, joissayleisesti käydään. Silloin aivan luonnontilaisetja ihmisten häiriöön tottumattomat rannat sääs-tyisivät. Kun liikut luonnon läheisyydessä, muis-tathan aina käyttäytyä oikein.

Luonnonvaraiset eläimet häiriintyvät kaikestaylimääräisestä melusta ja liian lähelle tulevastaliikkumisesta. Erityisesti lintujen elinalueet ovatherkkiä häiriöille varsinkin pesintäaikana, ja kunpoikaset opettelevat lentämään. Lemmikkieläi-met tulee pitää kiinni niin, etteivät ne pääse ai-heuttamaan vahinkoa.

Jotta luonnonrannat säilyisivät viihtyisinä, tu-lee alueilla käyttäytyä asianmukaisesti. Nuotiotaei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa ja kaik-ki roskat tulee viedä mukanaan, jos paikalla eiole keräysastiaa. Tavoitteena on, että paikka onlähtiessä saman näköinen kuin sinne tultaessa,ellei siistimpikin! Veteenkään ei saa heittää ros-kia tai päästää öljyisiä jätteitä tai käymäläjättei-tä.

TOIMIMINEN ASUTUKSEN LÄHEISYYDESSÄ

Myös pysyvän asutuksen ja kesäasuntojen lähei-syydessä häiriötön liikkuminen on tärkeää. Ank-kuroiminen asutun rannan viereen on kiellettyäsamoin kuin toisten pihapiirissä kulkeminenkin.Toisten maille saa leiriytyä, kunhan se tapahtuutarpeeksi kaukana asuinalueista eikä aiheutamaanomistajalle vahinkoa.

Ympäristön kannalta turvallisinta on rantautuasatamiin. Niissä on huolehdittu siitä, ettei lähel-lä ole tavallisesta oleskelusta häiriintyviä eläi-miä tai asukkaita. Satamassa on ehkä selkeäpaikka nuotiolle ja jätteenkeräysastioita niin

yleisjätteelle kuin lajitellulle jätteelle. Jo 400 sa-tamassa on Pidä Saaristo Siistinä ry:n ylläpitä-miä ja huoltamia Roska-Roope -pisteitä. Näihinjätepisteisiin voi useimmiten tuoda myös paperi-,lasi- ja metallijätteet.

Perinteinen tapa tyhjentää veneen vesi-wc jo-ko suoraan tai septitankin kautta veteen on pianhistoriaa Suomessakin, kun täydellinen päästö-kielto astuu voimaan vuoden 2005 alusta. Ennentätä niiden veneilijöiden, joilla on veneessäänvesi-wc, tulee rakentaa veneensä käymäläjärjes-telmä niin, että jäte imetään septitankista maihinimutyhjennyspumpulla. Uusi käytäntö vaatiimyös venesatamia ja kuntia varautumaan siihen,että ne voivat ottaa vastaan veneilijöiden käy-mäläjätteen ja hoitamaan sen säilytyksen ja pois-kuljetuksen asiallisesti. Pidä Saaristo Siistinäry:n Septiprojektin kautta annetaan tietoa tule-vasta lainmuutoksesta. Projektin kautta kerättyätietoa löytyy osoitteesta www.roskaroope.fi – kannattaa käydä katsomassa!

Sen lisäksi, että itse käyttäytyy luonnossaasiallisesti ja muut huomioiden, on tärkeää, ettäjokainen veneilijä tukee Pidä Saaristo Siistinäry:n toimintaa liittymällä yhdistyksen jäseneksi.Vuosittaisen jäsenmaksun suorittamalla veneili-jä lunastaa oikeutensa käyttää Roska-Roope -palveluita ja kantaa näin oman vastuunsa jättei-densä käsittelystä.

Luonnon kunnioittaminen ja ympäristömmehyvinvoinnista huolehtiminen lisää myös omaahyvinvointiamme. Toimithan siis meidän kaik-kien parhaaksi!

3332

Sukeltaja vedessä, viestilippu A. Hiljennä nopeutta ja väistä riittävän kaukaa. Sallittu ohituspuoli onmerkitty kaksoiskartiolla ja kielletty puoli kahdella allekkain asetetulla pyöreällä merkillä. Merkkienkäyttö on vapaaehtoista ja ne voivat esiintyä joko yhdessä tai erikseen.

Veneilijä väistää pyydyksiä! Kalastaja merkitsee pyydyksensä!

LUONNONSUOJELU

Taitto 2003 sivut 32_33 8/5/03 16:17 Page 32

Veneiltäessä haetaan usein rauhallisem-paa rantaa pysähtymistä ja ehkä yöpy-mistäkin varten. Onkin suositeltavaa

kiertää ruuhkaiset rannat ja siten välttää niidenliiallista rasittamista ja kuluttamista. Toisaaltatulisi kuitenkin suosia rantoja ja satamia, joissayleisesti käydään. Silloin aivan luonnontilaisetja ihmisten häiriöön tottumattomat rannat sääs-tyisivät. Kun liikut luonnon läheisyydessä, muis-tathan aina käyttäytyä oikein.

Luonnonvaraiset eläimet häiriintyvät kaikestaylimääräisestä melusta ja liian lähelle tulevastaliikkumisesta. Erityisesti lintujen elinalueet ovatherkkiä häiriöille varsinkin pesintäaikana, ja kunpoikaset opettelevat lentämään. Lemmikkieläi-met tulee pitää kiinni niin, etteivät ne pääse ai-heuttamaan vahinkoa.

Jotta luonnonrannat säilyisivät viihtyisinä, tu-lee alueilla käyttäytyä asianmukaisesti. Nuotiotaei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa ja kaik-ki roskat tulee viedä mukanaan, jos paikalla eiole keräysastiaa. Tavoitteena on, että paikka onlähtiessä saman näköinen kuin sinne tultaessa,ellei siistimpikin! Veteenkään ei saa heittää ros-kia tai päästää öljyisiä jätteitä tai käymäläjättei-tä.

TOIMIMINEN ASUTUKSEN LÄHEISYYDESSÄ

Myös pysyvän asutuksen ja kesäasuntojen lähei-syydessä häiriötön liikkuminen on tärkeää. Ank-kuroiminen asutun rannan viereen on kiellettyäsamoin kuin toisten pihapiirissä kulkeminenkin.Toisten maille saa leiriytyä, kunhan se tapahtuutarpeeksi kaukana asuinalueista eikä aiheutamaanomistajalle vahinkoa.

Ympäristön kannalta turvallisinta on rantautuasatamiin. Niissä on huolehdittu siitä, ettei lähel-lä ole tavallisesta oleskelusta häiriintyviä eläi-miä tai asukkaita. Satamassa on ehkä selkeäpaikka nuotiolle ja jätteenkeräysastioita niin

yleisjätteelle kuin lajitellulle jätteelle. Jo 400 sa-tamassa on Pidä Saaristo Siistinä ry:n ylläpitä-miä ja huoltamia Roska-Roope -pisteitä. Näihinjätepisteisiin voi useimmiten tuoda myös paperi-,lasi- ja metallijätteet.

Perinteinen tapa tyhjentää veneen vesi-wc jo-ko suoraan tai septitankin kautta veteen on pianhistoriaa Suomessakin, kun täydellinen päästö-kielto astuu voimaan vuoden 2005 alusta. Ennentätä niiden veneilijöiden, joilla on veneessäänvesi-wc, tulee rakentaa veneensä käymäläjärjes-telmä niin, että jäte imetään septitankista maihinimutyhjennyspumpulla. Uusi käytäntö vaatiimyös venesatamia ja kuntia varautumaan siihen,että ne voivat ottaa vastaan veneilijöiden käy-mäläjätteen ja hoitamaan sen säilytyksen ja pois-kuljetuksen asiallisesti. Pidä Saaristo Siistinäry:n Septiprojektin kautta annetaan tietoa tule-vasta lainmuutoksesta. Projektin kautta kerättyätietoa löytyy osoitteesta www.roskaroope.fi – kannattaa käydä katsomassa!

Sen lisäksi, että itse käyttäytyy luonnossaasiallisesti ja muut huomioiden, on tärkeää, ettäjokainen veneilijä tukee Pidä Saaristo Siistinäry:n toimintaa liittymällä yhdistyksen jäseneksi.Vuosittaisen jäsenmaksun suorittamalla veneili-jä lunastaa oikeutensa käyttää Roska-Roope -palveluita ja kantaa näin oman vastuunsa jättei-densä käsittelystä.

Luonnon kunnioittaminen ja ympäristömmehyvinvoinnista huolehtiminen lisää myös omaahyvinvointiamme. Toimithan siis meidän kaik-kien parhaaksi!

3332

Sukeltaja vedessä, viestilippu A. Hiljennä nopeutta ja väistä riittävän kaukaa. Sallittu ohituspuoli onmerkitty kaksoiskartiolla ja kielletty puoli kahdella allekkain asetetulla pyöreällä merkillä. Merkkienkäyttö on vapaaehtoista ja ne voivat esiintyä joko yhdessä tai erikseen.

Veneilijä väistää pyydyksiä! Kalastaja merkitsee pyydyksensä!

LUONNONSUOJELU

Taitto 2003 sivut 32_33 8/5/03 16:17 Page 32

Suomessa jokamiehen oikeudet sallivat myös ns. luonnonsatamiin rantautumisen. Veneen voi ankkuroida tai sillä voi ran-

tautua toisin sanoen lähes minne vain, ellei sitä merikortissa tai vesiliikennemerkein tai maan omistajan toimesta erikseen ole kielletty. As-utettuihin rantoihin ei saa rantautua eikä niiden lähelle ankkuroituakaan. Kiinteistöjen rauhaa on muistettava kunnioittaa.

Suomessa monet retkisatamat ovat niin suosit-tuja, että niissä on jopa järjestetty jätehuolto, kui-vakäymälä ja mahdollisesti tulentekopaikkakin grillaamista varten. Paikalla mahdollisesti ole-vaa polttopuuta on käytettävä säästeliäästi, jotta siitä riittäisi mahdollisimman monelle. Jos polt-topuuta ei ole, ei sitä myöskään itse saa ruveta lähistön puista tekemään.

Retki- ja luonnonsatamien käyttö edellyttää ehdotonta luonnon kunnioittamista ja periaat-teena on, että seuraava rantautuja löytää yhtä siistin ja miellyttävän paikan kuin mistä itse sait nauttia. Avotulta ei saa tehdä toisen maalle eikä kasveja vahingoittaa. Muista myös kunnio-ittaa lintujen pesimäalueita ja pidä lemmikkisi kytkettyinä. Huomioi liikkumis- ja rantautumis-rajoitukset luonnonsuojelualueilla, hyljeluo-doilla ja merivoimien saarilla ja suoja-alueilla. Huomioi myös vapaa-ajan kalastukseen liittyvät rajoitukset.

PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY HOITAA VENEILIJÖIDEN JÄTEHUOLTOA

Pidä Saaristo Siistinä ry on veneilijöiden oma ympäristöjärjestö. Maassamme on lähes 300 Roska-Roope –pistettä, joita yhdistyksen aluk-set miehistöineen huoltavat ja ylläpitävät. On tärkeää, että jokainen veneilijä tukee Pidä Saaristo Siistinä ry:n toimintaa liittymällä yh-

distyksen jäseneksi. Vuosittaisen jäsenmaksun suorittamalla veneilijä saa veneeseensä Roska-Roope –merkin ja lunastaa oikeutensa käyttää Roska-Roope –palveluita ja kantaa näin oman vastuunsa jätteidensä käsittelystä.

Käymäläjätteen päästäminen vesistöön on kielletty Suomen vesialueilla. WC:llä varustetuissa veneissä on oltava käymäläjäte- eli septisäiliö ja siinä järjestelmä, jonka kautta säiliö voidaan tyhjentää ns. septipumpulla. Näitä käymäläjätteiden tyhjennyslaitteita on vierassatamissa ja monissa kotisatamissakin. Septipumppu voi olla kiinteä, laiturissa oleva laite, kärrymallinen pumppu tai kelluva asema. Toimintaperiaate on kaikissa sama, mutta älä epäröi kysyä satamanpitäjältä tai kokeneemmalta veneilijältä neuvoa niiden käytössä. Ilmoita rikkinäisestä laitteesta aina heti satamanpitäjälle. Pidä Saaristo Siistinä ry ylläpitää kotisivuillaan listaa maamme yleisessä käytössä olevista tyhjennyspisteistä – tulosta lista mukaasi veneretkelle lähtiessäsi! PSS ry:n kotisivuilta löytyy paljon muutakin mielenkiintoista ja tarpeellista tietoa, joten käy tutustumassa niihin osoitteessa www.pidasaaristosiistina.fi.

Luonnon kunnioittaminen ja ympäristöstä huolehtiminen lisää myös meidän omaa hyvinvointiamme. Toimithan siis meidän kaikkien parhaaksi!

VENEILY JA YMPÄRISTÖ

SOLMUT JA KILOMETRIT (noin)Mies yli laidan -tilanne on aina vakava.

Sitä kannattaa harjoitella etukäteenhyvällä säällä, koska myrskyssä, pi-

meässä tai sumussa ei harjoituksiin enää jää ai-kaa.

Pienveneestä veteen joutunut kannattaa ainaauttaa takaisin veneen perästä, koska sivusta au-tettaessa vene saattaa kaatua. Veneeseen kiinni-tetty köysilenkki helpottaa nostamista. Etukä-teen kannattaa myös harjoitella veneen kaatu-mista. Mikäli veneessä on uimaportaat, kannat-taa auttaminen tehdä niiden avulla. Portaiden onulotuttava noin puoli metriä veden alle. Niidenon oltava myös sellaiset, että ne saa käännetyksitäyteen pituuteensa myös vedestä.

YLEINEN TOIMINTAPelastusoperaatiossa on useinkin kyse vain muu-tamista minuuteista. Hyvin harjoiteltu pelasta-minen sujuu seuraavaan tapaan:• Se, joka havaitsee ensimmäisenä onnettomuu-den huutaa kovaa ”mies yli laidan!” Silloin tar-vitaan kaikkien veneessä olevien apua.• Veteen heitetään pelastusrengas, vaikka pu-donneella olisikin yllään pelastusliivit.• Veteen joutunutta pidetään koko ajan silmällä.Navigoinnista huolehtiva voi lisäksi katsoa kom-passista ajetun suunnan ja merkitä kellonajanmuistiin siltä varalta, että veteen pudonnut kato-aisi näkyvistä.• Mikäli liikkeellä ollaan purjeveneellä, käyn-nistetään moottori, noustaan tuuleen, lasketaanpurjeet, käännytään ja ajetaan hädänalaisenluokse siten, että vene on poikittain tuuleen japelastettava on veneen suojan puolella. Anne-taan veneen ajelehtia pelastettavaa kohti ja käy-tetään potkuria vain sen verran, että pelastetta-vasta voidaan saada ote veneen keskikohdasta.

Tiukkojen sääntöjen laatiminen hätätilanteenvaralle on vaikeaa, mutta yleensä on varmempiolla tuulen yläpuolella kuin sen alla. Silloin eiole vaaraa, että pelastaja ajelehtisi pois pelastet-tavasta. Toisaalta, jos aallokko on korkea, voituulen yläpuolella oleva vene kolhia vedessä oli-jan. Toimi siis tilanteen mukaan. Tärkeintä onpäästä mahdollisimman lähelle pelastettavaa.Lapsen pudottua yli laidan on aikuisen aina hy-pättävä perään mukanaan pelastusrengas - muttajonkun on jäätävä myös veneeseen.

VENE KAATUU• Pysyttele veneessä kiinni.• Heitä kiinnipitoköysi kumollaan olevan

veneen yli.• Älä päästä airoja karkuun.• Yritä päästä vesilastissa olevaan

veneeseen perän kautta.

VENE UPPOAA• Jaa kaikki kelluntavälineet, myös airot,

pohjalaudat tms.• Pysyttele yhdessä muiden kanssa, ui heidän

kanssaan lähimpään rantaan tai lähetä paras uimari apua hakemaan.

• Auta heikoimpia.• Anna hätämerkkejä.

34 35

MONTAKO HEVOSVOIMAA ON KILOWATTI?

KILOWATIT JA HEVOSVOIMA

solmua km/h1 23 65 98 1510 1812 2215 28

solmua km/h18 3320 3725 4630 5635 6540 74

KILOMETRIT JA SOLMUT (noin)

km/h solmua5 3

10 512 614 816 918 1020 11

km/h solmua30 1640 2250 2770 38

100 54120 65

MPK:t JA KILOMETRIT (noin)

km mpk mpk km1 0,54 1 1,855 2,70 5 9,2610 5,40 10 18,5015 8,10 15 27,7820 10,80 20 37,0425 13,50 25 46,3030 16,20 30 55,5635 18,90 35 64,8240 21,60 40 74,0850 27,00 50 92,60

METRIT JA JALAT (noin)

metrit jalat jalat metrit1 3,28 1 0,302 6,56 2 0,613 9,84 3 0,914 13,12 4 1,225 16,40 5 1,526 19,69 6 1,837 22,97 7 2,138 26,25 8 2,449 29,53 9 2,74

10 32,81 10 3,05

kW hv

0,736 1 1,36 1,47 2 2,72 2,21 3 4,08 2,92 4 5,44 3,68 5 6,80 4,42 6 8,15 5,15 7 9,51 5,89 8 10,9 6,62 9 12,2 7,36 10 13,6 8,10 11 14,9 8,83 12 16,3 9,57 13 17,7

10,3 14 19,0

kW hv

11,0 15 20,4 11,8 16 21,7 12,5 17 23,1 13,2 18 24,5 14,0 19 25,8 14,7 20 27,2 18,4 25 34,022,1 30 40,825,8 35 47,629,4 40 54,433,1 45 61,236,8 50 68,040,5 55 74,744,2 60 81,5

kW hv

47,8 65 88,351,5 70 95,155,2 75 10258,9 80 10962,6 85 11666,2 90 12269,9 95 12973,6 100 136

147 200 272221 300 408294 400 544368 500 680

MIES YLI LAIDAN

Harjoittele mies yli laidan -tilanteita kesällä ja rauhallisissa oloissa!

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:58 Page 34

SOLMUT JA KILOMETRIT (noin)Mies yli laidan -tilanne on aina vakava.

Sitä kannattaa harjoitella etukäteenhyvällä säällä, koska myrskyssä, pi-

meässä tai sumussa ei harjoituksiin enää jää ai-kaa.

Pienveneestä veteen joutunut kannattaa ainaauttaa takaisin veneen perästä, koska sivusta au-tettaessa vene saattaa kaatua. Veneeseen kiinni-tetty köysilenkki helpottaa nostamista. Etukä-teen kannattaa myös harjoitella veneen kaatu-mista. Mikäli veneessä on uimaportaat, kannat-taa auttaminen tehdä niiden avulla. Portaiden onulotuttava noin puoli metriä veden alle. Niidenon oltava myös sellaiset, että ne saa käännetyksitäyteen pituuteensa myös vedestä.

YLEINEN TOIMINTAPelastusoperaatiossa on useinkin kyse vain muu-tamista minuuteista. Hyvin harjoiteltu pelasta-minen sujuu seuraavaan tapaan:• Se, joka havaitsee ensimmäisenä onnettomuu-den huutaa kovaa ”mies yli laidan!” Silloin tar-vitaan kaikkien veneessä olevien apua.• Veteen heitetään pelastusrengas, vaikka pu-donneella olisikin yllään pelastusliivit.• Veteen joutunutta pidetään koko ajan silmällä.Navigoinnista huolehtiva voi lisäksi katsoa kom-passista ajetun suunnan ja merkitä kellonajanmuistiin siltä varalta, että veteen pudonnut kato-aisi näkyvistä.• Mikäli liikkeellä ollaan purjeveneellä, käyn-nistetään moottori, noustaan tuuleen, lasketaanpurjeet, käännytään ja ajetaan hädänalaisenluokse siten, että vene on poikittain tuuleen japelastettava on veneen suojan puolella. Anne-taan veneen ajelehtia pelastettavaa kohti ja käy-tetään potkuria vain sen verran, että pelastetta-vasta voidaan saada ote veneen keskikohdasta.

Tiukkojen sääntöjen laatiminen hätätilanteenvaralle on vaikeaa, mutta yleensä on varmempiolla tuulen yläpuolella kuin sen alla. Silloin eiole vaaraa, että pelastaja ajelehtisi pois pelastet-tavasta. Toisaalta, jos aallokko on korkea, voituulen yläpuolella oleva vene kolhia vedessä oli-jan. Toimi siis tilanteen mukaan. Tärkeintä onpäästä mahdollisimman lähelle pelastettavaa.Lapsen pudottua yli laidan on aikuisen aina hy-pättävä perään mukanaan pelastusrengas - muttajonkun on jäätävä myös veneeseen.

VENE KAATUU• Pysyttele veneessä kiinni.• Heitä kiinnipitoköysi kumollaan olevan

veneen yli.• Älä päästä airoja karkuun.• Yritä päästä vesilastissa olevaan

veneeseen perän kautta.

VENE UPPOAA• Jaa kaikki kelluntavälineet, myös airot,

pohjalaudat tms.• Pysyttele yhdessä muiden kanssa, ui heidän

kanssaan lähimpään rantaan tai lähetä paras uimari apua hakemaan.

• Auta heikoimpia.• Anna hätämerkkejä.

34 35

MONTAKO HEVOSVOIMAA ON KILOWATTI?

KILOWATIT JA HEVOSVOIMA

solmua km/h1 23 65 98 15

10 1812 2215 28

solmua km/h18 3320 3725 4630 5635 6540 74

KILOMETRIT JA SOLMUT (noin)

km/h solmua5 3

10 512 614 816 918 1020 11

km/h solmua30 1640 2250 2770 38100 54120 65

MPK:t JA KILOMETRIT (noin)

km mpk mpk km1 0,54 1 1,855 2,70 5 9,26

10 5,40 10 18,5015 8,10 15 27,7820 10,80 20 37,0425 13,50 25 46,3030 16,20 30 55,5635 18,90 35 64,8240 21,60 40 74,0850 27,00 50 92,60

METRIT JA JALAT (noin)

metrit jalat jalat metrit1 3,28 1 0,302 6,56 2 0,613 9,84 3 0,914 13,12 4 1,225 16,40 5 1,526 19,69 6 1,837 22,97 7 2,138 26,25 8 2,449 29,53 9 2,74

10 32,81 10 3,05

kW hv

0,736 1 1,36 1,47 2 2,72 2,21 3 4,08 2,92 4 5,44 3,68 5 6,80 4,42 6 8,15 5,15 7 9,51 5,89 8 10,9 6,62 9 12,2 7,36 10 13,6 8,10 11 14,9 8,83 12 16,3 9,57 13 17,7

10,3 14 19,0

kW hv

11,0 15 20,4 11,8 16 21,7 12,5 17 23,1 13,2 18 24,5 14,0 19 25,8 14,7 20 27,2 18,4 25 34,022,1 30 40,825,8 35 47,629,4 40 54,433,1 45 61,236,8 50 68,040,5 55 74,744,2 60 81,5

kW hv

47,8 65 88,351,5 70 95,155,2 75 10258,9 80 10962,6 85 11666,2 90 12269,9 95 12973,6 100 136

147 200 272221 300 408294 400 544368 500 680

MIES YLI LAIDAN

Harjoittele mies yli laidan -tilanteita kesällä ja rauhallisissa oloissa!

Taitto 2001/U 24.1.2002 14:58 Page 34

Riittävän pitkä oleskelu jopa uintikelpoi-sessa vedessä tainnuttaa ihmisen ennenpitkää ja tappaa hänet lopulta.

Kylmään veteen joutuneen ihmisen elimistöpuolustautuu jäähtymistä vastaan keskittämälläverenkierron ruumiin ydinalueelle. Lihaksistoalkaa väristä tuottaakseen lisää lämpöä. Raajo-jen lämpötilan laskiessa tartunta- ja kiinnipito-kyky heikkenevät nopeasti. Pää, kaula, kainalotja nivuset hukkaavat runsaasti lämpöä ympäröi-vään veteen. Aistiharhojen ja hyvän olon tuntei-den jälkeen seuraa tajuttomuus ja lopulta kuole-ma. Tilanne muuttuu todella vakavaksi siinä vai-heessa kun ruumiinlämpö laskee alle 30°:een.

Jos putoaa veneestä, on ensimmäinen sääntöpysyä rauhallisena. Mikäli lähin ranta on kauka-na ei sinne kannata pyrkiä, vaan on parempi jää-dä kellumaan pelastusliivien tai minkä tahansakellukkeen varassa. Jos vene on kaatunut, onjärkevintä kiivetä heti veneen päälle ja odottaasiinä apua.

Apua vedessä odoteltaessa kannattaa välttääkaikkia turhia liikkeitä, jotka hukkaavat ruu-miinlämpöä. Paras on ns. HELP-asento, erään-lainen sikiöasento, jossa nojaudutaan pelastuslii-vien varassa taaksepäin jalat koukistettuina vas-ten rintaa.

Pelastajan on syytä muistaa, että kriittisimmäthetket ovat juuri vedestä nostamisen jälkeen.Väärät auttamistoimet voivat olla kohtalokkaita.

Vaikeasti alilämpöinen ihminen on tajuton ja

kalpea. Hänen silmäteränsä ovat laajentuneet, li-hakset ovat jäykät ja hengitys hidasta ja vaikeas-ti havaittavissa. Uhrin pulssi ei ole tunnistetta-vissa.

Lievemmän alilämpöisyyden oireita ovatkompurointi, unisuus ja toistuva kaatuminen.Arviointi- ja aloitekyky heikkenevät.

KYLMÄSTÄ VEDESTÄ PELASTETUN HOITO-OHJEET

• Riisu uhrin märät vaatteet varovasti raajoja nostelematta.

• Kääri uhri huopiin tai makuupussiin.• Sijoita normaalilämpöinen ihminen ”patte-

riksi” uhrin kanssa samaan makuupussiin.• Anna tajuissaan olevalle lämmintä

sokeripitoista juomaa.• Alkoholia ei missään tapauksessa saa antaa.• Älä vie uhria lämpimään saunaan, älä

myöskään hiero uhria.• Vaikeasti alilämpöinen on toimitettava

sairaalahoitoon.• Aseta tajuton kylkiasentoon, jotta

hengitystiet pysyvät auki.• Elvytystä ei käynnistetä, ennen kuin

terveydenhuollon ammattihenkilö on todennut sydämen pysähtyneen. Paine-elvytys voi pysäyttää vielä heikosti toimivan sydämen lopullisesti.

Karille ajettaessa on rauhallisuus yhtä tär-keätä kuin muissakin hätätilanteissa.

Jos vene ei ole saanut vuotoja, se yritetään ir-rottaa siirtämällä sitä takaisin tulosuunnassa.Purjeveneessä voi käyttää apuna vinssejä senjälkeen, kun ankkuri on saatu viedyksi jollallariittävän etäälle.

Jos veneeseen on tullut vuotokohtia, ne löyty-vät yleensä helposti ja ne peitetään mahdolli-suuksien mukaan ulkopuolelta, jolloin veden

paine pitää tukot paikoillaan. Suuriin reikiin voiyrittää kiilata kartioiduilla puutapeilla esimer-kiksi kangasta, pressun palasia tai trasselia.

Veneen suojapeitteen voi myös uittaa rungonalle ja tiivistää sen veneen reunoihin.

Kun vene on saatu irrotetuksi ja se ui vapaas-ti, pyritään lähimpään rantaan. Joskus, etenkinjos meri on tyyni ja vuodot suuria, voi olla jär-kevintä jäädä karille yrittämättä saada venettälainkaan irti. Apua pyydetään hätämerkein, ra-keteilla tai puhelimella.

36 37

KYLMÄ VESI ON KAVALA VASTUSTAJA

MITEN KYLMÄ VESI VAIKUTTAA:

Veden lämpö C° Tajuttomuus alkaa Kuolema0 alle 15 min alle 45 min0-10 15-60 min 30 min-2 tuntia10-15 1-2 tuntia 1-3 tuntia15-21 2-7 tuntia 2-40 tuntia

Siihen, kuinka kauan vedessä pysyy hengissä vaikuttavat monet tekijät kuten ikä, fyysinen yleiskunto ja henkinen kestävyys.

KARILLA

Taitto 2001/U 24.1.2002 15:01 Page 36

Riittävän pitkä oleskelu jopa uintikelpoi-sessa vedessä tainnuttaa ihmisen ennenpitkää ja tappaa hänet lopulta.

Kylmään veteen joutuneen ihmisen elimistöpuolustautuu jäähtymistä vastaan keskittämälläverenkierron ruumiin ydinalueelle. Lihaksistoalkaa väristä tuottaakseen lisää lämpöä. Raajo-jen lämpötilan laskiessa tartunta- ja kiinnipito-kyky heikkenevät nopeasti. Pää, kaula, kainalotja nivuset hukkaavat runsaasti lämpöä ympäröi-vään veteen. Aistiharhojen ja hyvän olon tuntei-den jälkeen seuraa tajuttomuus ja lopulta kuole-ma. Tilanne muuttuu todella vakavaksi siinä vai-heessa kun ruumiinlämpö laskee alle 30°:een.

Jos putoaa veneestä, on ensimmäinen sääntöpysyä rauhallisena. Mikäli lähin ranta on kauka-na ei sinne kannata pyrkiä, vaan on parempi jää-dä kellumaan pelastusliivien tai minkä tahansakellukkeen varassa. Jos vene on kaatunut, onjärkevintä kiivetä heti veneen päälle ja odottaasiinä apua.

Apua vedessä odoteltaessa kannattaa välttääkaikkia turhia liikkeitä, jotka hukkaavat ruu-miinlämpöä. Paras on ns. HELP-asento, erään-lainen sikiöasento, jossa nojaudutaan pelastuslii-vien varassa taaksepäin jalat koukistettuina vas-ten rintaa.

Pelastajan on syytä muistaa, että kriittisimmäthetket ovat juuri vedestä nostamisen jälkeen.Väärät auttamistoimet voivat olla kohtalokkaita.

Vaikeasti alilämpöinen ihminen on tajuton ja

kalpea. Hänen silmäteränsä ovat laajentuneet, li-hakset ovat jäykät ja hengitys hidasta ja vaikeas-ti havaittavissa. Uhrin pulssi ei ole tunnistetta-vissa.

Lievemmän alilämpöisyyden oireita ovatkompurointi, unisuus ja toistuva kaatuminen.Arviointi- ja aloitekyky heikkenevät.

KYLMÄSTÄ VEDESTÄ PELASTETUN HOITO-OHJEET

• Riisu uhrin märät vaatteet varovasti raajoja nostelematta.

• Kääri uhri huopiin tai makuupussiin.• Sijoita normaalilämpöinen ihminen ”patte-

riksi” uhrin kanssa samaan makuupussiin.• Anna tajuissaan olevalle lämmintä

sokeripitoista juomaa.• Alkoholia ei missään tapauksessa saa antaa.• Älä vie uhria lämpimään saunaan, älä

myöskään hiero uhria.• Vaikeasti alilämpöinen on toimitettava

sairaalahoitoon.• Aseta tajuton kylkiasentoon, jotta

hengitystiet pysyvät auki.• Elvytystä ei käynnistetä, ennen kuin

terveydenhuollon ammattihenkilö on todennut sydämen pysähtyneen. Paine-elvytys voi pysäyttää vielä heikosti toimivan sydämen lopullisesti.

Karille ajettaessa on rauhallisuus yhtä tär-keätä kuin muissakin hätätilanteissa.

Jos vene ei ole saanut vuotoja, se yritetään ir-rottaa siirtämällä sitä takaisin tulosuunnassa.Purjeveneessä voi käyttää apuna vinssejä senjälkeen, kun ankkuri on saatu viedyksi jollallariittävän etäälle.

Jos veneeseen on tullut vuotokohtia, ne löyty-vät yleensä helposti ja ne peitetään mahdolli-suuksien mukaan ulkopuolelta, jolloin veden

paine pitää tukot paikoillaan. Suuriin reikiin voiyrittää kiilata kartioiduilla puutapeilla esimer-kiksi kangasta, pressun palasia tai trasselia.

Veneen suojapeitteen voi myös uittaa rungonalle ja tiivistää sen veneen reunoihin.

Kun vene on saatu irrotetuksi ja se ui vapaas-ti, pyritään lähimpään rantaan. Joskus, etenkinjos meri on tyyni ja vuodot suuria, voi olla jär-kevintä jäädä karille yrittämättä saada venettälainkaan irti. Apua pyydetään hätämerkein, ra-keteilla tai puhelimella.

36 37

KYLMÄ VESI ON KAVALA VASTUSTAJA

MITEN KYLMÄ VESI VAIKUTTAA:

Veden lämpö C° Tajuttomuus alkaa Kuolema0 alle 15 min alle 45 min0-10 15-60 min 30 min-2 tuntia

10-15 1-2 tuntia 1-3 tuntia15-21 2-7 tuntia 2-40 tuntia

Siihen, kuinka kauan vedessä pysyy hengissä vaikuttavat monet tekijät kuten ikä, fyysinen yleiskunto ja henkinen kestävyys.

KARILLA

Taitto 2001/U 24.1.2002 15:01 Page 36

Venepalo on aina vaarallinen, koska ainoa pelas-tautumissuunta on vesi.

Vaarallisinta on bensiini, etenkin höyrystynee-nä. Yleisin venepalon syy on höyrystyneen polt-toaineen syttyminen joko liekistä tai kipinästä.Kahvikupillinen höyrystynyttä bensiiniä vastaaräjähdysteholtaan puoltatoista kiloa dynamiittia.

Venepalon voi estää olemalla huolellinen. Yk-si keskeisimpiä toimia on kunnollisen tuuletuk-sen järjestäminen, koska palavien nesteiden höy-ryt pyrkivät ilmaa raskaampina kertymään aluk-sen pohjalle.

Arimpia paikkoja ovat polttoainetankkien si-joitustilat, pohjan ja sisälattian eli turkin väli -siis pilssi - sekä akkujen lokerot ja nestekaasu-pullojen kaapistot. Nestekaasulaitteita on ve-neissä paljon ja ne on valitettavan usein kaikes-ta valistuksesta huolimatta asennettu väärin. Äläsiis asenna nestekaasulaitteita itse!

Sisäperä- tai sisämoottoriveneissä on useim-miten koneellinen moottoritilan tuuletusjärjes-telmä. Puhallin on aina kytkettävä päälle ennenkäynnistämistä. Vähimmäisajaksi suositellaankahta minuuttia. Muista, että ennen sisätilojenkunnollista tuulettamista ei koskaan saa sytyttääavotulta, käynnistää moottoria tai muita mahdol-lisesti kipinöitä aiheuttavia laitteita.

Kipinä voi saada alkunsa myös viallisista säh-kölaitteista. Tämä onkin kaasuuntuneen polttoai-neen ohella yleisin venepalon syy.

Sähkölaitteiden säännöllinen huoltaminen ontärkeää ennaltaehkäisyä. Varaosina saa käyttäävain veneilyyn soveltuvia tarvikkeita.

NÄIN ESTÄT VENEPALON• Katkaise virtapiiri aina ennen moottorin huol-toa joko avaamalla pääkytkin tai irroittamallaakun maadoitettu kaapeli.• Älä käytä muovisia polttoainekanistereita taisuppiloita. Muovisuppilo voi aiheuttaa hankaus-kipinän joutuessaan yhteen metallin kanssa.• Sammuta moottori aina tankkauksen ajaksi,samoin kuin polttoaineella tai kaasulla toimivatlaitteet.• Älä tupakoi tankatessasi!• Tuuleta moottori käytön jälkeen ja ennenkäynnistämistä. Polttoaineen haju on AINAvaaran merkki.• Estä polttoainevuodot ja kipinöinti.• Muista, että vuotava kaasutin on aina vaaral-linen. Koneen alle kannattaa laittaa metalliver-kolla varustettu keräilykuppi, josta alipaine ve-tää vuotaneen polttoaineen moottorin imu-kanavaan. Ellei koneessa ole myös liekkisuoja-na toimivaa ilmanpuhdistinta, kannattaaimuaukko peittää tiheällä metalliverkolla.• Eristä pakoputki herkästi syttyvistä pinnoista.• Tutustu sammuttimen käyttöohjeisiin jo en-nen kuin tarvitset sammutinta.• Käytä keittimiä ja lämmittimiä valmistajanohjeiden mukaisesti.• Jos sinulla on iso vene, tee paloturvallisuus-tarkastus joka kevät.• Hanki akkua varten erillinen kotelo.• Varmistu siitä, että nestekaasulaitteet on asen-nettu asetuksen mukaisesti.

Hyväkin veneilijä voi joutua tilanteeseen,jolloin avun pyytäminen - ja saaminen -on välttämätöntä.

Hätätilanteesta tiedotetaan yleisimmin rake-tein, mutta sanoman voi lähettää myös vilkulla,kertoa siitä käsiliikkein, heijastavalla peilillä tairakentaa esimerkiksi etsintöihin osallistuvia len-tokoneita varten kuvion.

Raketteja käytetään todellisessa hätätilantees-sa, ei esimerkiksi moottorin sammuessa tyynenäkesäpäivänä. Siitä voi kertoa käsimerkein muil-le vesillä liikkuville.

Ensin lähetetään tehokkaimmat raketit ja sen

jälkeen pelastajat ohjataan paikalle soihduilla.Sisäsaaristossa ja sisävesillä rakettien lähettämi-sen aikaväli on 5-15 minuuttia ja aavalla merel-lä 10-30 minuuttia.

Ota hätärakettien käsittelyssä ja säilytyksessähuomioon, että ne ovat räjähdystarvikkeita!

Raketteja ei saa koskaan käyttää väärin, silläetsinnät maksavat paljon ja apua saatetaan sa-maan aikaan tarvita jossain muualla. Rakettienilkivaltainen käyttö on rangaistava teko. Syylli-nen saattaa joutua maksamaan etsinnöistä aiheu-tuneet kulut.

38 39

VENEPALO ON AINA VAARALLINEN

JOS VENEESI SYTTYY• Pysäytä moottori heti.• Ohjaa veneen keula tuuleen.• Käytä sammutinta, joka kuuluu

veneesi vakiovarusteisiin.• Sulje polttoainejärjestelmä sekä

nestekaasulaitteet.

• Katkaise päävirta.• Sammuta kytevät pesäkkeet vedellä.• Älä jätä sammutettua paloa vartioimatta,

se voi vielä syttyä uudelleen.

TUNNE HÄTÄMERKIT

• SOS …---… joko valo- tai äänimerkkinä.• Keskeytymätön äänimerkki

esim. sumutorvella.• Punainen raketti tai laskuvarjoraketti.• Oranssi savu tai kangas.• MAYDAY (lausutaan meedee) ilmoitetaan

LA-puhelimen hätäkanavalla 16 tai VHF-radiopuhelimen kanavalla 16.

• Laukauksia 1 minuutin välein.

• Punainen soihtu.• Käsien nostaminen ja laskeminen

vaakatasosta toistuvasti.• Avunhuudot tai viheltäminen pillillä.• Viestilippu N nostettuna C:n yläpuolelle.• Nelikulmainen lippu ja sen ylä- tai

alapuolella pyöreä esine.• Avotuli ja siitä kehittyvä savu.

HÄTÄMERKIT

Hätämerkkisi huomattuaan pelastusalusampuu valkoisen raketin tai antaa valon-heittimellä pitkiä vilkkuvia valomerkkejä.Pelastajien saapuessa kerro• mikä on tilanne,• tarvitaanko lääkäriä,• onko joku kateissa,• veneesi vauriot.

Taitto 2001/U 24.1.2002 15:03 Page 38








39

TUNNE HÄTÄMERKITUseimmiten merihätään joudutaan odottamat-ta, hyvissä olosuhteissa ja tutuilla vesillä. Näin voi käydä myös hyvälle ja vastuuntuntoiselle veneilijälle. Siksi lyhyellekin venematkalle läh-dettäessä kannattaa varautua mahdolliseen vaa-ratilanteeseen. Suomessa meripelastuksen joh-tamisesta vastaa Rajavartiolaitos, mutta monissa pienemmissä avuntarpeissa nopein apu saadaan usein toiselta veneilijältä. Puhelin ja meri-VHF ovat hyviä ja nopeita välineitä avun kutsumiseen. Vesillä on käytössä myös muita hätämerkkejä, joita käytetään tarvit-taessa. Muista kuitenkin, että hätämerkkejä käy-tetään vain todellisessa vaaratilanteessa. Esimer-kiksi hätäraketin ilkivaltaisesti ampunut henkilö voi joutua itse maksamaan turhien etsintöjen aiheuttamat kustannukset. Tutustu rakettien ja

muiden turvavarusteiden toimintaan etukäteen hyvissä olosuhteissa, koska hätätilanteessa sii-hen ei välttämättä ole aikaa. Jos joudut pulaan, älä ammu kaikkia hätära-ketteja yhtä aikaa. Pidä ensimmäisen raketin ampumisen jälkeen n. 10-15 minuutin tauko en-nen kuin ammut seuraavan. Näin apuun tulevat alukset ehtivät lähemmäksi ja avuntarvitsijan paikantaminen helpottuu. Käsisoihtuja käyte-tään vasta silloin, kun nähdään jonkun tulevan onnettomuusalueen lähelle. Raketit ovat räjähdystarvikkeita, joten käsit-tele ja säilytä niitä huolellisesti. Hätäraketit ja soihdut kannattaa esimerkiksi poistaa veneistä talvisäilytyksen ajaksi, jolloin ne eivät joudu vääriin käsiin.

HÄTÄMERKIT

Avunhuudot tai viheltäminen pillillä.Punainen laskuvarjoraketti.Punainen käsisoihtu.MAYDAY (lausutaan medee) VHF-radiopuhelimen kanavalla 16 lausuttuna tai DSC-hätämerkki.Käsien nostaminen ja laskeminen vaakatasosta toistuvasti.SOS …---… joko valo- tai äänimerkkinä.

Keskeytymätön äänimerkki esim. sumutorvella.Oranssi savu tai kangas.Laukauksia 1 minuutin välein.Viestilippu N nostettuna C:n yläpuolelle.Nelikulmainen lippu ja sen ylä- tai alapuolella pyöreä esine.Avotuli ja siitä kehittyvä savu.Hätäpaikkaa ilmaisevan poijun radio- ja valomerkit.

Venepalo on aina vaarallinen, koska ainoa pelas-tautumissuunta on vesi.

Vaarallisinta on bensiini, etenkin höyrystynee-nä. Yleisin venepalon syy on höyrystyneen polt-toaineen syttyminen joko liekistä tai kipinästä.Kahvikupillinen höyrystynyttä bensiiniä vastaaräjähdysteholtaan puoltatoista kiloa dynamiittia.

Venepalon voi estää olemalla huolellinen. Yk-si keskeisimpiä toimia on kunnollisen tuuletuk-sen järjestäminen, koska palavien nesteiden höy-ryt pyrkivät ilmaa raskaampina kertymään aluk-sen pohjalle.

Arimpia paikkoja ovat polttoainetankkien si-joitustilat, pohjan ja sisälattian eli turkin väli -siis pilssi - sekä akkujen lokerot ja nestekaasu-pullojen kaapistot. Nestekaasulaitteita on ve-neissä paljon ja ne on valitettavan usein kaikes-ta valistuksesta huolimatta asennettu väärin. Äläsiis asenna nestekaasulaitteita itse!

Sisäperä- tai sisämoottoriveneissä on useim-miten koneellinen moottoritilan tuuletusjärjes-telmä. Puhallin on aina kytkettävä päälle ennenkäynnistämistä. Vähimmäisajaksi suositellaankahta minuuttia. Muista, että ennen sisätilojenkunnollista tuulettamista ei koskaan saa sytyttääavotulta, käynnistää moottoria tai muita mahdol-lisesti kipinöitä aiheuttavia laitteita.

Kipinä voi saada alkunsa myös viallisista säh-kölaitteista. Tämä onkin kaasuuntuneen polttoai-neen ohella yleisin venepalon syy.

Sähkölaitteiden säännöllinen huoltaminen ontärkeää ennaltaehkäisyä. Varaosina saa käyttäävain veneilyyn soveltuvia tarvikkeita.

NÄIN ESTÄT VENEPALON• Katkaise virtapiiri aina ennen moottorin huol-toa joko avaamalla pääkytkin tai irroittamallaakun maadoitettu kaapeli.• Älä käytä muovisia polttoainekanistereita taisuppiloita. Muovisuppilo voi aiheuttaa hankaus-kipinän joutuessaan yhteen metallin kanssa.• Sammuta moottori aina tankkauksen ajaksi,samoin kuin polttoaineella tai kaasulla toimivatlaitteet.• Älä tupakoi tankatessasi!• Tuuleta moottori käytön jälkeen ja ennenkäynnistämistä. Polttoaineen haju on AINAvaaran merkki.• Estä polttoainevuodot ja kipinöinti.• Muista, että vuotava kaasutin on aina vaaral-linen. Koneen alle kannattaa laittaa metalliver-kolla varustettu keräilykuppi, josta alipaine ve-tää vuotaneen polttoaineen moottorin imu-kanavaan. Ellei koneessa ole myös liekkisuoja-na toimivaa ilmanpuhdistinta, kannattaaimuaukko peittää tiheällä metalliverkolla.• Eristä pakoputki herkästi syttyvistä pinnoista.• Tutustu sammuttimen käyttöohjeisiin jo en-nen kuin tarvitset sammutinta.• Käytä keittimiä ja lämmittimiä valmistajanohjeiden mukaisesti.• Jos sinulla on iso vene, tee paloturvallisuus-tarkastus joka kevät.• Hanki akkua varten erillinen kotelo.• Varmistu siitä, että nestekaasulaitteet on asen-nettu asetuksen mukaisesti.








38 39

VENEPALO ON AINA VAARALLINEN

JOS VENEESI SYTTYY• Pysäytä moottori heti.• Ohjaa veneen keula tuuleen.• Käytä sammutinta, joka kuuluu

veneesi vakiovarusteisiin.• Sulje polttoainejärjestelmä sekä

nestekaasulaitteet.

• Katkaise päävirta.• Sammuta kytevät pesäkkeet vedellä.• Älä jätä sammutettua paloa vartioimatta,

se voi vielä syttyä uudelleen.

TUNNE HÄTÄMERKIT

• SOS …---… joko valo- tai äänimerkkinä.• Keskeytymätön äänimerkki

esim. sumutorvella.• Punainen raketti tai laskuvarjoraketti.• Oranssi savu tai kangas.• MAYDAY (lausutaan meedee) ilmoitetaan

LA-puhelimen hätäkanavalla 16 tai VHF-radiopuhelimen kanavalla 16.

• Laukauksia 1 minuutin välein.

• Punainen soihtu.• Käsien nostaminen ja laskeminen

vaakatasosta toistuvasti.• Avunhuudot tai viheltäminen pillillä.• Viestilippu N nostettuna C:n yläpuolelle.• Nelikulmainen lippu ja sen ylä- tai

alapuolella pyöreä esine.• Avotuli ja siitä kehittyvä savu.

HÄTÄMERKIT

Hätämerkkisi huomattuaan pelastusalusampuu valkoisen raketin tai antaa valon-heittimellä pitkiä vilkkuvia valomerkkejä.Pelastajien saapuessa kerro• mikä on tilanne,• tarvitaanko lääkäriä,• onko joku kateissa,• veneesi vauriot.

Taitto 2001/U 24.1.2002 15:03 Page 38








39

TUNNE HÄTÄMERKITUseimmiten merihätään joudutaan odottamat-ta, hyvissä olosuhteissa ja tutuilla vesillä. Näin voi käydä myös hyvälle ja vastuuntuntoiselle veneilijälle. Siksi lyhyellekin venematkalle läh-dettäessä kannattaa varautua mahdolliseen vaa-ratilanteeseen. Suomessa meripelastuksen joh-tamisesta vastaa Rajavartiolaitos, mutta monissa pienemmissä avuntarpeissa nopein apu saadaan usein toiselta veneilijältä. Puhelin ja meri-VHF ovat hyviä ja nopeita välineitä avun kutsumiseen. Vesillä on käytössä myös muita hätämerkkejä, joita käytetään tarvit-taessa. Muista kuitenkin, että hätämerkkejä käy-tetään vain todellisessa vaaratilanteessa. Esimer-kiksi hätäraketin ilkivaltaisesti ampunut henkilö voi joutua itse maksamaan turhien etsintöjen aiheuttamat kustannukset. Tutustu rakettien ja

muiden turvavarusteiden toimintaan etukäteen hyvissä olosuhteissa, koska hätätilanteessa sii-hen ei välttämättä ole aikaa. Jos joudut pulaan, älä ammu kaikkia hätära-ketteja yhtä aikaa. Pidä ensimmäisen raketin ampumisen jälkeen n. 10-15 minuutin tauko en-nen kuin ammut seuraavan. Näin apuun tulevat alukset ehtivät lähemmäksi ja avuntarvitsijan paikantaminen helpottuu. Käsisoihtuja käyte-tään vasta silloin, kun nähdään jonkun tulevan onnettomuusalueen lähelle. Raketit ovat räjähdystarvikkeita, joten käsit-tele ja säilytä niitä huolellisesti. Hätäraketit ja soihdut kannattaa esimerkiksi poistaa veneistä talvisäilytyksen ajaksi, jolloin ne eivät joudu vääriin käsiin.

HÄTÄMERKIT

Avunhuudot tai viheltäminen pillillä.Punainen laskuvarjoraketti.Punainen käsisoihtu.MAYDAY (lausutaan medee) VHF-radiopuhelimen kanavalla 16 lausuttuna tai DSC-hätämerkki.Käsien nostaminen ja laskeminen vaakatasosta toistuvasti.SOS …---… joko valo- tai äänimerkkinä.

Keskeytymätön äänimerkki esim. sumutorvella.Oranssi savu tai kangas.Laukauksia 1 minuutin välein.Viestilippu N nostettuna C:n yläpuolelle.Nelikulmainen lippu ja sen ylä- tai alapuolella pyöreä esine.Avotuli ja siitä kehittyvä savu.Hätäpaikkaa ilmaisevan poijun radio- ja valomerkit.

Ilmoita hätätapauksesta tai vaaratilanteestaVHF-radiolla, puhelimella tai muulla nopeallatavalla lähimmälle MERIPELASTUSKES-KUKSELLE tai MERIPELASTUSLOHKO-KESKUKSELLE. Meripelastuksen hälytysnu-meroon soitettaessa puhelu yhdistyy lähimpään

MERIPELASTUKSENHÄLYTYSNUMERO0204 1000

Saaristomeren meripelastusalue,Meripelastuskeskus MRCC Turku 0204 1001

Suomenlahden meripelastusalue,Meripelastuslohkokeskus MRSC Helsinki 0204 1002

Pohjanlahden meripelastusalue,Meripelastuslohkokeskus MRSC Vaasa 0204 1003

RADIOYHTEYDET

VHF-DSC 70

VHF-kanava 16

Sopivaa yhteydenpitovälinettä veneeseen valit-taessa tärkeimpänä lähtökohtana on pidettäväveneilyturvallisuutta.

Veneilyturvallisuuden kannalta ehdottomastiparas yhteydenpitoväline vesillä on VHF-radio-puhelin. Se soveltuu kaikkiin venetyyppeihin jasillä saa suoran yhteyden viranomaisiin sekämuihin veneilijöihin. Meri-VHF on kansainväli-nen. Tämä merkitsee sitä, että missä tahansa lii-kutkin, samannumeroiset kanavat toimivat yhtä-läisesti. VHF-puhelimella saa myös suoran yh-teyden rannikkoradioasemiin, joilla on ympäri-vuorokautinen ja ympärivuotinen päivystys. Yh-teys tavalliseen puhelinverkkoon on sen sijaantilattava käsivälitteisesti rannikkoradioasemalta(Helsinki radio tai radiomedical-tapauksissa

Turku radio). VHF on ainoa puhelin, jonka käyt-töä varten vaaditaan pätevyystodistus.

DSC on digitaalinen selektiivikutsulaite. Jo-kaisella aluksella on laitetta varten oma yhdek-sännumeroinen koodi, jolla selektiivisyys saavu-tetaan. DSC kytketään GPS-navigaattoriin. Lait-teessa on erillinen hätänäppäin, jota painamallalähetetään veneen sijaintipaikka ja koodinume-ro, joka automaattisesti vastaanotetaan kaikissakuuluvilla olevissa DSC-laitteissa. NykyisissäVHF-puhelimissa on DSC sisäänrakennettuna.

Matkapuhelimet ovat käyttökelpoisia silloin,kun tarvitaan usein yhteys tavalliseen puhelin-verkkoon. Turvallisuuden kannalta heikkonaominaisuutena on se, että suora yhteys viran-omaisiin ja muihin veneilijöihin puuttuu.

40 41

HÄTÄPUHELU

YHTEYDENPITOVÄLINEET

Muista, että hälytysnumeroita saa käyttää vain hälytykseen tai sen peruuttamiseen.

Tarkka paikanmääritys on ehdoton edellytys avun nopealle saamiselle!

meripelastuspalvelun johtokeskukseen, suunta-numeroa ei käytetä. Ilmoituksia vastaanottavatja välittävät myös aluehälytyskeskukset.

Yleinen hälytysnumero on koko maassa 112.

Vene moottoreineen ja varusteineen on pitkäänharkittu ostos. Siispä on toivottavaa, että se pal-velisi isäntäänsä moitteettomasti useita vuosia.Mutta mikään vene tai moottori ei pysy hoita-matta kunnossa. Helpoimmalla ja halvimmallapääsee, kun huoltaa veneensä ja moottorinsasäännöllisesti, ennaltaehkäisee viat eikä odotaniiden ilmenemistä.

VENEEN SÄÄNNÖLLINEN HUOLTOVeneilykautena on veneen kunnossapito help-poa. Säännöllisen veneen pintojen pesun ja puh-distuksen yhteydessä huomataan mahdollisetnaarmut ja muut vauriot. Työhön riittää useinpelkkä riepu tai harja sekä pesuaine, vettähänriittää ympäristössä. Parhaita ovat vähäfosfaatti-set ympäristöystävälliset pesuaineet.

Muovivene kannattaa vahata kerran pari ke-sässä ja uusi vene aina ennen käyttöönottoa. Va-hakerros helpottaa kunnossapitoa huomattavasti.Vene tulisi pestä aina ennen vahausta.

MOOTTORIN SÄÄNNÖLLINEN HUOLTO

Moottorin säännöllisellä ja tunnollisella huollol-la varmistat sen häiriöttömän toiminnan ja pit-kän käyttöiän.

Moottoripäiväkirja helpottaa suuresti mootto-rin huollon seurantaa. Päiväkirjaan voit merkitäajotunnit, öljynvaihdot ja muut huolto- ja tarkas-tustoimenpiteet, tehdyt korjaukset sekä poltto-ainetäydennykset. Huolellisesti täytetty, mahdol-lisimman täydellinen moottoripäiväkirja antaamahdollisuuden jo ennalta ehkäistä esimerkiksijonkin osan kulumisesta aiheutuva vika. Seuraaaina täsmällisesti moottorin huoltokirjan mukai-sia hoito-ohjeita. Jos sinulla ei ole moottorisihuoltokirjaa, hanki se maahantuojalta tai valmis-tajalta.

Tee veneilykauden aikana moottorin valmista-jan suosittelemat huoltotoimenpiteet (katso

myös säästäväisen ajon ohjeita sivulla 18): Mer-kistä ja mallista riippuen ohjeet vaihtelevat, jo-ten tutustu huolella juuri sinun moottorisi huol-tovaatimuksiin ja noudata niitä. Seuraavat toi-menpiteet pitäisi jokaisen veneilijän ottaa tavak-si moottorin merkistä riippumatta:1. Ennen vesillelähtöä avaa konetilan luukku jatarkista- ettei pilssissä ole vettä, öljyä tai polttoainetta,

eikä siellä ole polttoaineen hajua- että moottorin öljymäärä on riittävä, jäähdy-

tysnestettä on tarpeeksi ja että laturin kiila-hihnat ovat oikeassa kireydessä.

2. Ajon päätyttyä avaa taas konetilan luukku jatarkista, ettei sinne ole ajon aikana tullut vettä,jäähdytysnestettä, öljyä tai polttoainetta tai etteisiellä ole outoa hajua.3. Tarkista parin viikon välein- että akuissa on riittävästi nestettä- ettei polttoaineen vedenerottimissa ole vettä

tai sakkaa- että kaikki sähköliitokset ovat paikoillaan

ja etteivät ne ole päässeet kastumaan tai hapettumaan

- että veneen kaikki pohjaventtiilit toimivat- että veneen navigointivalot toimivat.

Jos huolellisesta kunnossapidosta huolimattaveneeseesi tai moottoriisi ilmaantuu vika, kään-ny heti myyjän, valmistajan, maahantuojan taihuoltokorjaamon puoleen. Pienikin naarmu taihankauma veneen pinnassa on aina paikattava,sillä kosteus imeytyy vaurioon ja heikentää ve-neen rakennetta. Nopea korjaus takaa sen, etteivahinko ainakaan suurene. Murtumat ja hal-keamat veneen pinnoissa ja rakenteissa tulisi ai-na antaa ammattilaisen arvioitavaksi. On järke-vämpää käyttää parikymmentä minuuttia pikku-vian korjaamiseen ennen lähtöä kuin seilataavuttomana myrskyn lähestyessä jossain aavalla,kaukana auttajista.

HOIDA JOKA PÄIVÄ

Taitto 2001/U 24.1.2002 15:03 Page 40







40

HÄTÄPUHELU






Ilmoita merellä sattuneesta hätätapauksesta tai vaaratilanteesta VHF-radiolla, puhelimella tai muulla nopealla tavalla lähimmälle MERIPE-LASTUKSEN JOHTOKESKUKSELLE (= me-ripelastuskeskus tai meripelastuslohkokeskus). Meripelastuksen hälytysnumeroon soitettaessa

puhelu yhdistyy pääsääntöisesti lähimpään meri-pelastuksen johtokeskukseen. Sisävesillä ja aina muulloinkin tarvittaessa voit soittaa yleiseen hä-tänumeroon 112; hätäkeskukset välittävät sinne soitetut merelliset hätätilanteet meripelastuksen johtokeskuksille.

MERIPELASTUKSEN HÄLYTYSNUMERO 0204 1000Ulkomailta soitettaessa numero on +358 204 1000

Suorat hälytysnumerot:Länsi-Suomen meripelastuslohko,Meripelastuskeskus MRCC Turku 0204 1001Suomenlahden meripelastuslohko,Meripelastuslohkokeskus MRSC Helsinki 0204 1002

Suuntanumeroita ei käytetä.

RADIOYHTEYDETVHF-DSC 70VHF-kanava 16MF-DSC 2187,5 kHz

Sopivaa yhteydenpitovälinettä veneeseen valit-taessa tärkeimpänä lähtökohtana on pidettävä veneilyaluetta ja yhteydenpitovälineen soveltu-vuutta vesille. Veneilyturvallisuuden kannalta ehdottomasti paras yhteydenpitoväline merellä on VHF-ra-diopuhelin. Se soveltuu lähes kaikkiin venetyyp-peihin ja sillä saa suoran yhteyden viranomai-siin sekä muihin veneilijöihin. Meri-VHF on kansainvälinen meriradio. Tämä merkitsee sitä, että missä tahansa liikutkin, saat aina yhteyden toiseen lähistöllä olevaan meri-VHF-radiopu-helimeen. Saaristossa ja rannikon läheisyydes-sä VHF-radiopuhelimella saa myös yhteyden ympärivuorokautisesti päivystäviin rannikkora-dioasemiin. Meri-VHF radiopuhelimen käyttöä varten vaaditaan pätevyystodistus ja laitteistoa varten radiolupa. DSC on digitaalinen selektiivikutsulaite, jossa

jokaisella laitteella on oma yksilöity yhdeksän-numeroinen ”puhelinnumero”. DSC kytketään GPS-navigaattoriin. Laitteessa on erillinen hä-täpainike, jota painamalla saa nopeasti tehtyä hätähälytyksen veneen paikka- ja yhteystietoi-neen meripelastuksen johtokeskuksiin ja kaikil-le kuuluvuusalueella oleville muille aluksille. Nykyisissä VHF-puhelimissa on DSC sisäänra-kennettuna. Matkapuhelimet ovat käyttökelpoisia silloin, kun tarvitaan yhteys tavalliseen puhelinverk-koon. Matkapuhelimella voi myös antaa hätäil-moituksen. Turvallisuuden kannalta matkapu-helimien ongelmana on se, että puhelimet ovat harvoin vesitiiviitä ja suora yhteys viranomaisiin ja muihin veneilijöihin puuttuu. Niiden käytössä olisi myös huomioitava puhelinverkon mahdol-liset katvealueet.


HÄLYTYSNUMEROITA SAA KÄYTTÄÄ VAIN HÄLYTYKSEEN TAI SEN PERUUTTAMISEEN.

TARKKA PAIKANMÄÄRITYS ON EHDOTON EDELLYTYS AVUN NOPEALLE SAAMISELLE!

Ilmoita hätätapauksesta tai vaaratilanteesta VHF- tai MF-taajuuksilla digiselektiivikutsulla (DSC), VHF-radiolla, puhelimella tai muulla nope-alla tavalla meripelastuksen hälytysnumeroon. Meripelastuksen hälytysnumeroon soittaessasi puhelu yhdistyy lähimpään johtokeskukseen.

Voit käyttää myös alueellista numeroa lähim-pään meripelastuskeskukseen tai meripelastus-lohkokeskukseen. Suuntanumeroa ei käytetä. Ilmoituksia vastaanottavat ja välittävät myös hätäkeskukset (yleinen hätänumero 112).


MERIPELASTUKSENHÄLYTYSNUMERO0204 1000

Saaristomeren meripelastusalue,Meripelastuskeskus MRCC Turku 0204 1001

Suomenlahden meripelastusalue,Meripelastuslohkokeskus MRSC Helsinki 0204 1002

Pohjanlahden meripelastusalue,Meripelastuslohkokeskus MRSC Vaasa 0204 1003

RADIOYHTEYDET

VHF-DSC 70

VHF-kanava 16






40 41

HÄTÄPUHELU






Vene moottoreineen ja varusteineen on pitkäänharkittu ostos. Siispä on toivottavaa, että se pal-velisi isäntäänsä moitteettomasti useita vuosia.Mutta mikään vene tai moottori ei pysy hoita-matta kunnossa. Helpoimmalla ja halvimmallapääsee, kun huoltaa veneensä ja moottorinsasäännöllisesti, ennaltaehkäisee viat eikä odotaniiden ilmenemistä.

VENEEN SÄÄNNÖLLINEN HUOLTOVeneilykautena on veneen kunnossapito help-poa. Säännöllisen veneen pintojen pesun ja puh-distuksen yhteydessä huomataan mahdollisetnaarmut ja muut vauriot. Työhön riittää useinpelkkä riepu tai harja sekä pesuaine, vettähänriittää ympäristössä. Parhaita ovat vähäfosfaatti-set ympäristöystävälliset pesuaineet.

Muovivene kannattaa vahata kerran pari ke-sässä ja uusi vene aina ennen käyttöönottoa. Va-hakerros helpottaa kunnossapitoa huomattavasti.Vene tulisi pestä aina ennen vahausta.

MOOTTORIN SÄÄNNÖLLINEN HUOLTO

Moottorin säännöllisellä ja tunnollisella huollol-la varmistat sen häiriöttömän toiminnan ja pit-kän käyttöiän.

Moottoripäiväkirja helpottaa suuresti mootto-rin huollon seurantaa. Päiväkirjaan voit merkitäajotunnit, öljynvaihdot ja muut huolto- ja tarkas-tustoimenpiteet, tehdyt korjaukset sekä poltto-ainetäydennykset. Huolellisesti täytetty, mahdol-lisimman täydellinen moottoripäiväkirja antaamahdollisuuden jo ennalta ehkäistä esimerkiksijonkin osan kulumisesta aiheutuva vika. Seuraaaina täsmällisesti moottorin huoltokirjan mukai-sia hoito-ohjeita. Jos sinulla ei ole moottorisihuoltokirjaa, hanki se maahantuojalta tai valmis-tajalta.

Tee veneilykauden aikana moottorin valmista-jan suosittelemat huoltotoimenpiteet (katso

myös säästäväisen ajon ohjeita sivulla 18): Mer-kistä ja mallista riippuen ohjeet vaihtelevat, jo-ten tutustu huolella juuri sinun moottorisi huol-tovaatimuksiin ja noudata niitä. Seuraavat toi-menpiteet pitäisi jokaisen veneilijän ottaa tavak-si moottorin merkistä riippumatta:1. Ennen vesillelähtöä avaa konetilan luukku jatarkista- ettei pilssissä ole vettä, öljyä tai polttoainetta,

eikä siellä ole polttoaineen hajua- että moottorin öljymäärä on riittävä, jäähdy-

tysnestettä on tarpeeksi ja että laturin kiila-hihnat ovat oikeassa kireydessä.

2. Ajon päätyttyä avaa taas konetilan luukku jatarkista, ettei sinne ole ajon aikana tullut vettä,jäähdytysnestettä, öljyä tai polttoainetta tai etteisiellä ole outoa hajua.3. Tarkista parin viikon välein- että akuissa on riittävästi nestettä- ettei polttoaineen vedenerottimissa ole vettä

tai sakkaa- että kaikki sähköliitokset ovat paikoillaan

ja etteivät ne ole päässeet kastumaan tai hapettumaan

- että veneen kaikki pohjaventtiilit toimivat- että veneen navigointivalot toimivat.

Jos huolellisesta kunnossapidosta huolimattaveneeseesi tai moottoriisi ilmaantuu vika, kään-ny heti myyjän, valmistajan, maahantuojan taihuoltokorjaamon puoleen. Pienikin naarmu taihankauma veneen pinnassa on aina paikattava,sillä kosteus imeytyy vaurioon ja heikentää ve-neen rakennetta. Nopea korjaus takaa sen, etteivahinko ainakaan suurene. Murtumat ja hal-keamat veneen pinnoissa ja rakenteissa tulisi ai-na antaa ammattilaisen arvioitavaksi. On järke-vämpää käyttää parikymmentä minuuttia pikku-vian korjaamiseen ennen lähtöä kuin seilataavuttomana myrskyn lähestyessä jossain aavalla,kaukana auttajista.

HOIDA JOKA PÄIVÄ

Taitto 2001/U 24.1.2002 15:03 Page 40







40

HÄTÄPUHELU






Ilmoita merellä sattuneesta hätätapauksesta tai vaaratilanteesta VHF-radiolla, puhelimella tai muulla nopealla tavalla lähimmälle MERIPE-LASTUKSEN JOHTOKESKUKSELLE (= me-ripelastuskeskus tai meripelastuslohkokeskus). Meripelastuksen hälytysnumeroon soitettaessa

puhelu yhdistyy pääsääntöisesti lähimpään meri-pelastuksen johtokeskukseen. Sisävesillä ja aina muulloinkin tarvittaessa voit soittaa yleiseen hä-tänumeroon 112; hätäkeskukset välittävät sinne soitetut merelliset hätätilanteet meripelastuksen johtokeskuksille.

MERIPELASTUKSEN HÄLYTYSNUMERO 0204 1000Ulkomailta soitettaessa numero on +358 204 1000

Suorat hälytysnumerot:Länsi-Suomen meripelastuslohko,Meripelastuskeskus MRCC Turku 0204 1001Suomenlahden meripelastuslohko,Meripelastuslohkokeskus MRSC Helsinki 0204 1002

Suuntanumeroita ei käytetä.

RADIOYHTEYDETVHF-DSC 70VHF-kanava 16MF-DSC 2187,5 kHz

Sopivaa yhteydenpitovälinettä veneeseen valit-taessa tärkeimpänä lähtökohtana on pidettävä veneilyaluetta ja yhteydenpitovälineen soveltu-vuutta vesille. Veneilyturvallisuuden kannalta ehdottomasti paras yhteydenpitoväline merellä on VHF-ra-diopuhelin. Se soveltuu lähes kaikkiin venetyyp-peihin ja sillä saa suoran yhteyden viranomai-siin sekä muihin veneilijöihin. Meri-VHF on kansainvälinen meriradio. Tämä merkitsee sitä, että missä tahansa liikutkin, saat aina yhteyden toiseen lähistöllä olevaan meri-VHF-radiopu-helimeen. Saaristossa ja rannikon läheisyydes-sä VHF-radiopuhelimella saa myös yhteyden ympärivuorokautisesti päivystäviin rannikkora-dioasemiin. Meri-VHF radiopuhelimen käyttöä varten vaaditaan pätevyystodistus ja laitteistoa varten radiolupa. DSC on digitaalinen selektiivikutsulaite, jossa

jokaisella laitteella on oma yksilöity yhdeksän-numeroinen ”puhelinnumero”. DSC kytketään GPS-navigaattoriin. Laitteessa on erillinen hä-täpainike, jota painamalla saa nopeasti tehtyä hätähälytyksen veneen paikka- ja yhteystietoi-neen meripelastuksen johtokeskuksiin ja kaikil-le kuuluvuusalueella oleville muille aluksille. Nykyisissä VHF-puhelimissa on DSC sisäänra-kennettuna. Matkapuhelimet ovat käyttökelpoisia silloin, kun tarvitaan yhteys tavalliseen puhelinverk-koon. Matkapuhelimella voi myös antaa hätäil-moituksen. Turvallisuuden kannalta matkapu-helimien ongelmana on se, että puhelimet ovat harvoin vesitiiviitä ja suora yhteys viranomaisiin ja muihin veneilijöihin puuttuu. Niiden käytössä olisi myös huomioitava puhelinverkon mahdol-liset katvealueet.


HÄLYTYSNUMEROITA SAA KÄYTTÄÄ VAIN HÄLYTYKSEEN TAI SEN PERUUTTAMISEEN.

TARKKA PAIKANMÄÄRITYS ON EHDOTON EDELLYTYS AVUN NOPEALLE SAAMISELLE!

42

RAJOJEN YLITTÄMINENSCHENGEN-SOPIMUS

Schengen-sopimuksen tarkoituksena on helpot-taa ihmisten liikkumista sopimusmaiden väli-sessä liikenteessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rajamuodollisuuksista on luovuttu so-pimukseen kuuluvien maiden välisessä liiken-teessä. Schengen-maita on nykyään yhteensä 26, muun muassa kaikki Itämeren alueen valtiot Venäjää lukuun ottamatta. Vastapainoksi sisä-rajatarkastusten poistamiselle viranomaisten vä-listä yhteistyötä on lisätty ja ulkorajatarkastusten suorittamista on yhdenmukaistettu. Ulkorajalla tarkoitetaan sopimukseen kuulumattoman maan ja Schengeniin kuuluvaan maan välistä rajaa. Suomi voi myös tarvittaessa tilapäisesti palaut-taa entisenkaltaiset sisärajatarkastukset erityi-sestä syystä. Schengen-säädökset eivät kuitenkaan tarkoita passivapautta, vaan henkilöillä on yhä oltava mu-kanaan voimassa oleva passi tai poliisin 1.3.1999 jälkeen myöntämä kuvallinen henkilöllisyys-todistus. Passi tai henkilöllisyystodistus on tar-vittaessa esitettävä sitä pyytävälle viranomaisel-le. Pohjoismaiden passivapauden ansiosta Poh-joismaiden välillä ei tarvitse tulevaisuudessakaan olla mukana virallisia matkustusasiakirjoja.

OHJEITA HUVIVENEILIJÖILLESCHENGEN-ALUEELLA

Schengen-maihin liikuttaessa huvialusten ei tar-vitse käydä enää rajatarkastuksissa. Virallisia kulkuväyliäkään ei tarvitse käyttää, vaan Suo-mesta voi lähteä ja Suomeen voi saapua sieltä, mistä haluaa. Rajavartioviranomaisille ei tarvit-se tehdä ilmoitusta maasta lähdettäessä tai maa-han saavuttaessa. Viro, Latvia, ja Liettua ovat myös Schengen-maita, joten rajatarkastuksia ei niihin maihin lähdettäessä myöskään enää ole. Rajavartioviranomaiset voivat kuitenkin jatkos-sakin tehdä pistokoeluonteisia tarkastuksia, jois-sa selvitetään veneilijöiden käyttämää reittiä ja veneessä mukana olevia matkustajia. Tällainen tarkastus voidaan suorittaa niin saariston suojas-sa kuin avomerelläkin. Vaikka liikkuminen Schengen-maiden välillä onkin rajamuodollisuuksien osalta vapaampaa kuin aiemmin, tulee reittisuunnitteluun kiinnit-tää erityistä huomiota. Virallisten väylien ulko-puolella liikuttaessa kareja ja matalikkoja ei ole merkitty samoin kuin väylillä, myös merikartan tiedot näiltä väylän ulkopuolisilta alueilta saat-tavat olla epätarkkoja. Väyliä pitkin veneiltäessä navigointi onkin helpompaa kuin väylien ulko-

43

puolella. Reitin valinnassa kannattaa ottaa huo-mioon myös liikenteen vilkkaus. Esimerkiksi Helsingin ja Tallinnan välinen vilkas laivaliiken-ne ei välttämättä aina pysty huomioimaan väyli-en ulkopuolelta väylälle tulevia huviveneitä.

RAJAMUODOLLISUUDET VENÄJÄLLEJA SAIMAALLEVenäjä ei ole Schengen-valtio, joten Venäjälle tai Saimaan kanavalle matkustettaessa rajamuodol-lisuudet ovat edelleen voimassa. Tämä tarkoittaa sitä, että sinne veneiltäessä huvialusten on maas-ta lähtiessään ja maahan tullessaan käytettävä merikarttaan merkittyjä virallisia väyliä. Aluk-sen on kuljettava näitä väyliä pitkin aluemereltä lyhintä reittiä lähimpään rajanylitysspaikkaanja päinvastoin. Rajanylityspaikkoina

rajamuodollisuuksista ja miehistöluetteloista saa Rajavartiolaitoksen sivuilta osoitteesta www.raja.fi .

AHVENANMAASchengen-säännökset eivät muuta mitenkään Ah-venanmaan asemaa EU:ssa. Ahvenanmaan maa-kunnan ja manner-Suomen välillä oleva veroraja säilyy edelleen. Verorajan ylittävän veneilijän ei edelleenkään tarvitse käyttää erillisiä veroteitä (tulliteitä), eikä ilmoittautua tullitoimipaikassa edellyttäen ettei aluksessa ole tullattavaksi il-moitettavaa tavaraa. Lisätietoa tullisäännöksistä saa osoitteesta www.tulli.fi .

Suomi voi myös erityisestä syystä tilapäisesti palauttaa entisenkaltaisen rajavalvonnan sisära-joille.

43


RAJAMUODOLLISUUDET VENÄJÄLLEJA SAIMAALLEVenäjä ei ole Schengen-valtio, joten Venäjälle tai Saimaan kanavalle matkustettaessa rajamuodol-lisuudet ovat edelleen voimassa. Tämä tarkoittaa sitä, että sinne veneiltäessä huvialusten on maas-ta lähtiessään ja maahan tullessaan käytettävä merikarttaan merkittyjä virallisia väyliä. Aluk-sen on kuljettava näitä väyliä pitkin aluemereltä lyhintä reittiä lähimpään passintarkastuspaik-kaan ja päinvastoin. Passintarkastuspaikkoina toimivat kaikki merivartioasemat. Suomessa huviveneiden rajanylityspaikatovat avoinna klo 8-22 välisenä aikana. Ennen saapumista on asiasta hyvä ilmoittaa noin tuntiaetukäteen meri-VHF:n kanavalla 68 tai soitta-malla kyseiselle merivartioasemalle. Myös mie-histöluettelo on hyvä olla täytettynä, sillä se no-peuttaa rajamuodollisuuksien hoitamista. Venä-jälle lähdettäessä miehistöluetteloita tarvitaanneljä ja Saimaalle mentäessä kuusi kappaletta.Lisätietoja

Lisätietoja rajamuodollisuuksista ja miehistölu-etteloista saa Rajavartiolaitoksen sivuilta osoitteesta www.raja.fi .


42

RAJOJEN YLITTÄMINENSCHENGEN-SOPIMUS

Schengen-sopimuksen tarkoituksena on helpot-taa ihmisten liikkumista sopimusmaiden väli-sessä liikenteessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rajamuodollisuuksista on luovuttu so-pimukseen kuuluvien maiden välisessä liiken-teessä. Schengen-maita on nykyään yhteensä 26, muun muassa kaikki Itämeren alueen valtiot Venäjää lukuun ottamatta. Vastapainoksi sisä-rajatarkastusten poistamiselle viranomaisten vä-listä yhteistyötä on lisätty ja ulkorajatarkastusten suorittamista on yhdenmukaistettu. Ulkorajalla tarkoitetaan sopimukseen kuulumattoman maan ja Schengeniin kuuluvaan maan välistä rajaa. Suomi voi myös tarvittaessa tilapäisesti palaut-taa entisenkaltaiset sisärajatarkastukset erityi-sestä syystä. Schengen-säädökset eivät kuitenkaan tarkoita passivapautta, vaan henkilöillä on yhä oltava mu-kanaan voimassa oleva passi tai poliisin 1.3.1999 jälkeen myöntämä kuvallinen henkilöllisyys-todistus. Passi tai henkilöllisyystodistus on tar-vittaessa esitettävä sitä pyytävälle viranomaisel-le. Pohjoismaiden passivapauden ansiosta Poh-joismaiden välillä ei tarvitse tulevaisuudessakaan olla mukana virallisia matkustusasiakirjoja.

OHJEITA HUVIVENEILIJÖILLESCHENGEN-ALUEELLA

Schengen-maihin liikuttaessa huvialusten ei tar-vitse käydä enää rajatarkastuksissa. Virallisia kulkuväyliäkään ei tarvitse käyttää, vaan Suo-mesta voi lähteä ja Suomeen voi saapua sieltä, mistä haluaa. Rajavartioviranomaisille ei tarvit-se tehdä ilmoitusta maasta lähdettäessä tai maa-han saavuttaessa. Viro, Latvia, ja Liettua ovat myös Schengen-maita, joten rajatarkastuksia ei niihin maihin lähdettäessä myöskään enää ole. Rajavartioviranomaiset voivat kuitenkin jatkos-sakin tehdä pistokoeluonteisia tarkastuksia, jois-sa selvitetään veneilijöiden käyttämää reittiä ja veneessä mukana olevia matkustajia. Tällainen tarkastus voidaan suorittaa niin saariston suojas-sa kuin avomerelläkin. Vaikka liikkuminen Schengen-maiden välillä onkin rajamuodollisuuksien osalta vapaampaa kuin aiemmin, tulee reittisuunnitteluun kiinnit-tää erityistä huomiota. Virallisten väylien ulko-puolella liikuttaessa kareja ja matalikkoja ei ole merkitty samoin kuin väylillä, myös merikartan tiedot näiltä väylän ulkopuolisilta alueilta saat-tavat olla epätarkkoja. Väyliä pitkin veneiltäessä navigointi onkin helpompaa kuin väylien ulko-

43


RAJAMUODOLLISUUDET VENÄJÄLLEJA SAIMAALLEVenäjä ei ole Schengen-valtio, joten Venäjälle tai Saimaan kanavalle matkustettaessa rajamuodol-lisuudet ovat edelleen voimassa. Tämä tarkoittaa sitä, että sinne veneiltäessä huvialusten on maas-ta lähtiessään ja maahan tullessaan käytettävä merikarttaan merkittyjä virallisia väyliä. Aluk-sen on kuljettava näitä väyliä pitkin aluemereltä lyhintä reittiä lähimpään rajanylitysspaikkaanja päinvastoin. Rajanylityspaikkoina

rajamuodollisuuksista ja miehistöluetteloista saa Rajavartiolaitoksen sivuilta osoitteesta www.raja.fi .


le toimivat Haapasaaren, Hangon, Maarianha-minan ja Suomenlinnan merivartioasemat sekä Santio.

43





43





43





huviveneil-

44

Vesiliikenteen säädökset (Edita Publishing Oy,lakikokoelma 2003) sisältää:

Yleissopimus kansainvälisistä säännöistäyhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä(1972)Meriteiden säännöt (1972)Sisävesisäännöt (asetus 30.3.1978/252)Vesiliikennelaki (20.6.1996/463)Vesiliikenneasetus (7.2.1997/124)Veneliikenneasetus (28.2.1969/152)Asetus eräiden huviveneiden turvallisuudesta(20.6.1996/464)Merenkulkulaitoksen päätös vesikulkuneuvojenvarusteista (23.4.1997)Asetus vuokraveneiden turvallisuudesta(20.5.1983/438)Merilaki (15.7.1994/674; otteita)Rikoslaki (19.12.1889/39; otteita)Meripelastuslaki (30.11.2001/1145)Asetus aluksille annettavista pysähdysmerkeis-tä (23.1.1976/46)Laki Suomen lipusta (26.5.1978/380)Asetus huvialusten lipuista (18.3.1983/292)Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös moot-toriveneiden äänenvaimennuksesta(30.3.1973/308)Laki aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisenehkäisemisestä (16.3.1979/300)

VESILIIKENNETTÄKOSKEVAT SÄÄDÖKSET

Asetus aluksista aiheutuvan vesien pilaantumi-sen ehkäisemisestä (28.6.1993/635)Asetus vesikulkuväylien merkitsemisestä(30.11.1979/846)Merenkulkuhallituksen päätös vesikulku-väylien viitoituksesta (29.5.1995)Merenkulkuhallituksen päätös vesiliikennemer-keistä ja valo-opasteista (21.5.1997)Merenkulkuhallituksen päätös ilmajohtojen,kaapeleiden ja muiden johtojen sijoittamisestaja merkitsemisestä (21.5.1997)Laki Suomen aluevesien rajoista(18.8.1956/463)Asetus Suomen aluevesien rajoista annetunlain soveltamisesta (31.7.1995/993)Asetus passintarkastuspaikoista(27.5.1992/461)Tullilaki (29.12.1994/1466)Tulliasetus (31.12.1994/1543)Aluevalvontalaki (18.8.2000/755; otteita)Valtioneuvoston asetus suoja-alueista(14.12.2000/1125)Asetus kanavien ja avattavien siltojen liikenne-säännöistä (8.3.1991/512)Vesilaki 19.5.1961/624; otteita)Kalastuslaki (16.4.1982/286; otteita)Kalastusasetus (30.12.1982/1116; otteita)Asetus kalanpyydyksissä käytettävistä valo-merkeistä (16.7.1954/338)

Vesiliikennelaki

Vesiliikenneasetus

Veneliikenneasetus

Meriteiden säännöt

Sisävesisäännöt

KIPPARIN ON TUNNETTAVA

Vesiliikenteen säädökset (Edita Publishing Oy, lakikokoelma 2007) sisältää:

Yleissopimus kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen estämiseksi merellä (1972)Meriteiden säännöt (1972)Sisävesisäännöt (asetus 30.3.1978/252)Vesiliikennelaki (20.6.1996/463)Vesiliikenneasetus (7.2.1997/124)Laki vesikulkuneuvorekisteristä (10.11.2006/976)Veneliikenneasetus (28.2.1969/152)Asetus eräiden huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista (5.8.2005/621)Valtioneuvoston asetus huviveneiden ja vesiskoottereiden turvallisuudesta ja melupäästöistä sekä huviveneisiin ja vesiskoottereihin asennettavien moottoreiden melu- ja pakokaasupäästöistä (15.9.2005/748)Merenkulkuhallituksen päätös vesikulkuneuvojen varusteista (23.4.1997)Asetus vuokraveneiden turvallisuudesta (20.5.1983/438)Merilaki (15.7.1994/674; otteita)Rikoslaki (19.12.1889/39; otteita)Meripelastuslaki (30.11.2001/1145)Asetus alukselle annettavista pysähdysmerkeistä (23.1.1976/46)Laki Suomen lipusta (26.5.1978/380)Asetus huvialusten lipuista (18.3.1983/292)Laki aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä (16.3.1979/300)

Valtioneuvoston asetus aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä (28.6.1993/635)Asetus vesikulkuväylien merkitsemisestä (30.11.1979/846)Merenkulkuhallituksen päätös vesikulkuväylien viitoituksesta (29.5.1995)Merenkulkuhallituksen määräys vesiliikennemerkeistä ja valo-opasteista (9.6.2003)Merenkulkuhallituksen ohje ilmajohtojen, kaapeleiden ja muiden johtojen sijoittamisesta ja merkitsemisestä (9.6.2003)Laki Suomen aluevesien rajoista (18.8.1956/463)Asetus Suomen aluevesien rajoista annetun lain soveltamisesta (31.7.1995/993)Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikkojen sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä (19.10.2006/901)Tullilaki (29.12.1994/1466)Tulliasetus (31.12.1994/1543)Aluevalvontalaki (18.8.2000/755; otteita)Valtioneuvoston asetus suoja-alueista (14.12.2000/1125)Asetus kanavien ja avattavien siltojen liikennesäännöistä (8.3.1991/512)Vesilaki 19.5.1961/264; otteita)Kalastuslaki (16.4.1982/286; otteita)Kalastusasetus (30.12.1982/1116; otteita)Asetus kalanpyydyksissä käytettävistä valomerkeistä (16.7.1954/338)

Vesiliikennelaki

Vesiliikenneasetus Meriteiden säännöt

Sisävesisäännöt


• tyhjennyspumppu tai muu väline veden pois-tamiseen• airo tai mela tai ankkuri köysineen• hyväksytty käsisammutin (väh. 2 kg), mikäliveneessä on sisämoottori, yli 25 kW:n perä-moottori tai veneeseen on asennettu polttolaite(lämmitin, keitin tms).

45

Pelastusliivien ja kelluntapukineiden hyväksyt-täminen oli aiemmin Suomessa vapaaehtoista.1.7.1995 jälkeen valmistettujen pelastusliivienja kelluntapukineiden on kuitenkin oltava EU:nhenkilönsuojadirektiivin mukaan hyväksyttyjäeli niiden on oltava eurooppalaisen hyväksymis-käytännön mukaisesti tarkastettuja. Takeena täs-tä hyväksynnästä on liivissä CE-merkki. Kuiten-kin jo ennen CE-merkin pakolliseksi tulemistausean maan viranomaiset tarkastivat pelastuslii-vejä ja kelluntapukineita vapaaehtoisesti.

Vesiliikennettä koskeva lainsäädäntö korvattiinuudella vesiliikennelailla vuonna 1996 ja ase-tuksella vuonna 1997. Vesiliikennettä koskevalainsäädäntö koskee kaikkia vesikulkuneuvoja.

Kaikissa moottorilla varustetuissa veneissä jayli 5 metrin pituisissa purjeveneissä tulee lainmukaan olla seuraavat turvavarusteet:• pelastusliivi, kelluntapukine tai pelastuspukujokaiselle veneessä olevalle

VENEILYN TURVAMÄÄRÄYKSET

HYVÄKSYTYT PELASTUSLIIVIT JA KELLUNTAPUKINEET

Jos sinun pelastusliivissäsi tai kelluntapukinees-sasi on CE-merkin sijasta jokin seuraavista mer-keistä, on turvavarusteesi tarkastettua ja hyväk-syttyä laatua:TSL (Tavaraselosteliitto)MerenkulkuhallitusKonsumentverket (Ruotsi)Dansk Verfakta Naevn (Tanska)Forbrukerrådet (Norja)SOLAS.

Vesiliikennettä koskeva lainsäädäntö korvattiin uudella vesiliikennelailla vuonna 1996 ja ase-tuksella vuonna 1997. Asetusta muutettiin vuon-na 2006 sammuttimien osalta. Vesiliikennettä koskeva lainsäädäntö koskee kaikkia vesikulku-neuvoja. Kaikissa moottorilla varustetuissa veneissä ja yli 5 metrin pituisissa purjeveneissä tulee lain mukaan olla seuraavat turvavarusteet:- hyväksytty pelastusliivi, kelluntapukine tai pe-lastuspuku jokaiselle veneessä olevalle

- tyhjennyspumppu tai muu väline veden pois-tamiseen- airot tai mela taikka ankkuri köysineen- EN 3 standardin mukainen käsisammutin, jonka teholuokka on vähintään 8A 68B, mikäli veneessä on sisämoottori, yli 25 kW:n perämoot-tori tai veneeseen on asennettu liekillä toimiva polttolaite (lämmitin, keitin tms.). Käsisammu-tin on tarkastettava vuoden välein.

Pelastusliivien ja kelluntapukineiden hyväksyt-täminen oli aiemmin Suomessa vapaaehtoista. 1.7.1995 jälkeen valmistettujen pelastusliivien ja kelluntapukineiden on kuitenkin oltava EU:n henkilönsuojadirektiivin mukaan hyväksyttyjä eli niiden on oltava eurooppalaisen hyväksymis-käytännön mukaisesti tarkastettuja. Takeena täs-tä hyväksynnästä on liivissä CE-merkintä. Kui-tenkin jo ennen CE-merkinnän pakolliseksi tule-mista usean maan viranomaiset tarkastivat pelas-tusliivejä ja kelluntapukineita vapaaehtoisesti.

Jos sinun pelastusliivissäsi tai kelluntapukinees-sasi on CE-merkin sijasta jokin seuraavista mer-keistä, on turvavarusteesi tarkastettua ja hyväk-syttyä laatua:TSL (Tavaraselosteliitto)MerenkulkuhallitusKonsumentverket (Ruotsi)Dansk Varefakta Naevn (Tanska)Varefakta (Norja)SOLASUIM.


44





Vesiliikennelaki

Vesiliikenneasetus

Veneliikenneasetus


Sisävesisäännöt





Vesiliikennelaki


Sisävesisäännöt


Vesiliikenteen säädökset (Edita Publishing Oy, lakikokoelmat 2013) sisältää:

Meriteiden säännöt; kansainväliset säännöt yhteentörmäämisen estämiseksi merellä (1972)Kansainväliset säännöt yhteentörmäämisen estämiseksi merellä (1972)Sisävesisäännöt (asetus 30.3.1978/252)Vesiliikennelaki (20.6.1996/463)Vesiliikenneasetus (7.2.1997/124)Laki vesikulkuneuvorekisteristä (10.11.2006/976)Valtioneuvoston asetus vesikulkuneuvorekisteristä (31.5.2007/641)Laki eräiden huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista (5.8.2005/621)Valtioneuvoston asetus huviveneiden ja vesiskoottereiden turvallisuudesta ja melupäästöistä sekä huviveneisiin ja vesiskoottereihin asennettavien moottoreiden melu- ja pakokaasupäästöistä (15.9.2005/748)Merenkulkuhallituksen päätös vesikulkuneuvojen varusteista (23.4.1997)Liikenteen turvallisuusviraston meriturvallisuusmääräys vuokraveneiden laitteista ja varusteista (20.12.2012) Merilaki (15.7.1994/674; otteita)Rikoslaki (19.12.1889/39; otteita)Meripelastuslaki (30.11.2001/1145)Asetus alukselle annettavista pysähdys-merkeistä (23.1.1976/46)Laki Suomen lipusta (26.5.1978/380)Asetus huvialusten lipuista (18.3.1983/292)Merenkulun ympäristönsuojelulaki (29.12.2009/1672)

Valtioneuvoston asetus merenkulun ym-päristönsuojelusta (28.1.2010/76)Asetus vesikulkuväylien merkitsemisestä (30.11.1979/846)Merenkulkuhallituksen päätös vesikulkuväylien viitoituksesta (29.5.1995)Liikenneviraston määräykset vesiliikenne-merkeistä ja valo-opasteista (12.11.2010)Liikenneviraston ohjeet ilmajohtojen, kaape-leiden ja muiden johtojen asettamisesta ja merkitsemisestä (29.11.2010)Laki Suomen aluevesien rajoista (18.8.1956/463)Asetus Suomen aluevesien rajoista annetun lain soveltamisesta (31.7.1995/993)Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä (19.10.2006/901)Tullilaki (29.12.1994/1466)Tulliasetus (31.12.1994/1543)Aluevalvontalaki (18.8.2000/755; otteita)Valtioneuvoston asetus suoja-alueista (14.12.2000/1125)Asetus kanavien ja avattavien siltojen liiken-nesäännöistä (8.3.1991/512)Vesilaki (27.5.2011/587; otteita)Kalastuslaki (16.4.1982/286; otteita)Kalastusasetus (30.12.1982/1116; otteita)Asetus kalanpyydyksissä käytettävistä valomer-keistä (16.7.1954/338)


45












44





Vesiliikennelaki

Vesiliikenneasetus

Veneliikenneasetus


Sisävesisäännöt





Vesiliikennelaki


Sisävesisäännöt



45












44





Vesiliikennelaki

Vesiliikenneasetus

Veneliikenneasetus


Sisävesisäännöt





Vesiliikennelaki


Sisävesisäännöt



45












oltava EU:n henkilön-suojadirektiivin mukaan hyväksyttyjä eli niiden on oltava eurooppalaisen hyväksymiskäytännön mukaisesti tarkastettuja. Takeena tästä hyväk-synnästä on liivissä CE-merkintä. Kuitenkin jo ennen CE-merkinnän pakolliseksi tulemista usean maan viranomaiset tarkistivat pelastuslii-vejä ja kelluntapukineita vapaaehtoisesti.

Valvontaviranomaiset (esim. poliisi, merivar-tiosto tai tulli) voivat pysäyttää veneen.

Pysähtymiskäskyä on aina välittömästi nouda-tettava. Käsky voidaan antaa joko näyttämälläpysäytysmerkkilevyä tai kansainvälistä viestilip-pua (L-kirjain) tai antamalla äänimerkki, jossa

46 47

1. Pyri järjestämään venepaikkasi valaistulta ja vartioidulta alueelta.

2. Lukitse perämoottori tai vie se aina lukittuun paikkaan.

3. Varmista veneesi kunnollinen kiinnitys laituriin tai rantaan ja estä moottorin käynnistyminen.

4. Siirrä talvitelakoinnin ajaksi kaikki irtain tavara lukittuun paikkaan.

5. Katso, että myös veneen sisätilat on kunnolla lukittu.

6. Merkitse veneeseen, moottoriin ja varus-teisiin iso FIN-tunnus ja henkilötunnuksesi. Vakuutusyhtiöltäsi ja poliisilta saat merkin-tävälineitä sekä Omaisuus merkitty -tarran.

7. Merkitse muistiin veneesi ja moottorin valmistusnumerot sekä muut tunnistamis-tiedot. Hyvä valokuva veneestäsi edesauttaa tunnistamista.

8. Vakuuta veneesi.

9. Veneenkin voi varustaa hälytinjärjestelmällä.

NÄIN ESTYT VARKAUDELTA JA ILKIVALLALTA

VIESTILIPUT

Copyright:VENEALAN KESKUSLIITTO FINNBOAT RYBÅTBRANSCHENS CENTRALFÖRBUND FINNBOAT RF

ALUKSILLE ANNETTAVATPYSÄYTYSMERKIT

on yksi lyhyt ääni, yksi pitkä ääni ja sen jälkeenkaksi lyhyttä ääntä. Käskyä voidaan vielä tar-peen vaatiessa tehostaa valonheittimellä, ampu-malla valkoinen valoraketti, ampumalla laukaus,äänimerkillä tai muulla sopivalla tavalla.

Alpha

Bravo

Charlie

Golf

Delta

Echo

Foxtrott

Hotel Oskar Uniform

India

Juliet

Kilo Romeo

Lima

Mike

November

Papa

Quebec

Sierra

Tango

Victor

Whiskey

X-ray

Yankee

Zulu

1

2

3

4

5

6

7

8

9

0


Painoyhtymä Oy, Porvoo2013

Valvontaviranomaiset (esim. poliisi, merivar-tiosto tai tulli) voivat pysäyttää veneen.

Pysähtymiskäskyä on aina välittömästi nouda-tettava. Käsky voidaan antaa joko näyttämälläpysäytysmerkkilevyä tai kansainvälistä viestilip-pua (L-kirjain) tai antamalla äänimerkki, jossa

46 47

1. Pyri järjestämään venepaikkasi valaistulta ja vartioidulta alueelta.

2. Lukitse perämoottori tai vie se aina lukittuun paikkaan.

3. Varmista veneesi kunnollinen kiinnitys laituriin tai rantaan ja estä moottorin käynnistyminen.

4. Siirrä talvitelakoinnin ajaksi kaikki irtain tavara lukittuun paikkaan.

5. Katso, että myös veneen sisätilat on kunnolla lukittu.

6. Merkitse veneeseen, moottoriin ja varus-teisiin iso FIN-tunnus ja henkilötunnuksesi. Vakuutusyhtiöltäsi ja poliisilta saat merkin-tävälineitä sekä Omaisuus merkitty -tarran.

7. Merkitse muistiin veneesi ja moottorin valmistusnumerot sekä muut tunnistamis-tiedot. Hyvä valokuva veneestäsi edesauttaa tunnistamista.

8. Vakuuta veneesi.

9. Veneenkin voi varustaa hälytinjärjestelmällä.

NÄIN ESTYT VARKAUDELTA JA ILKIVALLALTA

VIESTILIPUT

Copyright:VENEALAN KESKUSLIITTO FINNBOAT RYBÅTBRANSCHENS CENTRALFÖRBUND FINNBOAT RF

ALUKSILLE ANNETTAVATPYSÄYTYSMERKIT

on yksi lyhyt ääni, yksi pitkä ääni ja sen jälkeenkaksi lyhyttä ääntä. Käskyä voidaan vielä tar-peen vaatiessa tehostaa valonheittimellä, ampu-malla valkoinen valoraketti, ampumalla laukaus,äänimerkillä tai muulla sopivalla tavalla.

Alpha

Bravo

Charlie

Golf

Delta

Echo

Foxtrott

Hotel Oskar Uniform

India

Juliet

Kilo Romeo

Lima

Mike

November

Papa

Quebec

Sierra

Tango

Victor

Whiskey

X-ray

Yankee

Zulu

1

2

3

4

5

6

7

8

9

0


Painoyhtymä Oy, Porvoo2013

Mariankatu 26 B 19, 00170 Helsinki, puh. 209- 6666696 216222 06 62, fax

www.finnboat.fi

Turvallistaveneilyä!

Käenkuja 8 A 47, 00500 Helsinki, puh. 0207 669 340, fax 0207 669 346

Documents

Taitto 2001/U 25.1.2002 6:45 Page 1 - Apajamatkat · 2015. 2. 5. · meillä vähemmän myyty vene jota ei ole tehty erityisesti meikäläisiä olosuhteita varten tai eri-tyisen halpa