TALOUDENTEKIJÄTKari UllakkoLUT-Savo:

UuttaliiketoimintaaälykkäillämateriaaleillaSIVU 3

IWS-koulutus:

Erikoisosaajiamaakuntaanverkosto-koulutuksellaSIVU 8

TORSTAINA 8. JOULUKUUTA 20115

LuomassamenestystäMitä onnistuminen vaatii?

SIVU 9

OdotuksiaJoulukaupasta ja vuodesta 2012

Profiilissa:Arjen filosofi

Esa Saarinen

Yrittäjävaihto:Väylä kansain-välistymiseen

SIVU 7 SIVU 5

SIVU 16

Teknologia

TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.20112

Toisin kuin maan hallitus, me emme seiso kan-sainvälisen talousmyl-lerryksen edessä ”tum-

put suorina”. Eduskuntaryh-mämme esitteli konkreettisen vaihtoehdon Kataisen laajapoh-jaisen hallituksen ristiriitaiselle kompromissibudjetille.

KESKUSTA torjuisi hallituksen esittämät lyhytnäköiset leikkauk-set keräämällä jo ensi vuonna rei-lun miljardin enemmän veroja kuin hallitus, mutta tekisimme sen oikeudenmukaisesti ja pa-nostaisimme hallitusta enem-män uuden kasvun aikaansaa-miseen.

Oikein kohdennettujen koro-tusten tuoton sijoittaisimme te-hokkaasti kolmen päälinjan mu-kaisesti.

Kolmanneksen näistä lisäeu-roista sijoitettai-siin suomalai-seen yrittä-jyyteen ja uusiin työ-paikkoihin koko maas-sa. Toinen kolman-nes käytet-täisiin

valtionvelkaantumisen estämi-seen, Keskustan vaihtoehdossa velkaa otettaisiin noin miljoona euroa päivässä hallituksen esi-tystä vähemmän. Ja kolmas kol-mannes käytettäisiin suoraan työllistävään palveluiden paran-tamiseen päiväkoteihin, koului-hin ja terveysasemiin kaikkialle Suomeen.

TALOUDEN taantumasta nous-taan vain talouskasvun myötä, ja nyt vaadittavan uuden kasvun jarruna on hallituksen vähäinen into panostaa uuteen kasvuun, yrittäjyyteen ja uusien työpaik-kojen syntymiseen. Hallitus kyl-lä leikkaa suomalaista työtä esi-merkiksi tilattujen lehtien arvon-lisäverolla, korottamalla työval-taisten palvelualojen verotusta, nostamalla bensiini- ja diesel-veroa, leikkaamalla uusiutuvas-ta energiasta ja yritysten tuote-kehityksestä, sekä korottamalla pääomaveroa.

Kataisen kompromissihalli-tuksen linja on ongelmallinen, sillä velkaantumisen kuriin saat-tamisesta on turha haaveilla jos suomalaiset yritykset eivät me-nesty, investoi ja ihmisillä ei ole töitä.

Meidän vaihtoehtomme ytimessä ovat panostuk-

set vuosikymmenen lop-puun asti ulottuvaan ko-ko Suomen kasvuoh-

jelmaan. Tämä ohjel-ma pitää sisällää yli 60 konkreettista toi-menpidettä kasvun, yrittäjyyden ja työlli-syyden lisäämiseksi koko Suomessa.

Verotuksen sisäi-set uudelleenkohden-

nukset ja kertaluontei-set sijoitukset mukaan

laskettuna olemme val-miita sijoittamaan yli mil-

jardi euroa kasvuun ja suomalai-seen työhön. Tästä miljardista verotuksen kannusteisiin käytet-täisiin yli 400 miljoonaa euroa, vuosittaisiin budjettilisäyksiin 365 miljoonaa ja kertaluonteisiin sijoituksiin noin 300 miljoonaa.

Kerrannaisvaikutuksineen vuosikymmenen loppuun men-nessä tällä Keskustan mallilla syntyisi kokoluokaltaan kymme-nien miljardien arvosta työtä ja toimeliaisuutta koko Suomeen.

UUSIA TyöpAIKKOJA synnyt-täisimme panostamalla yrittä-jyyteen, innovaatioihin, väylä-hankkeisiin, perustien- ja radan-pitoon, laajakaistaan, korjausra-kentamiseen, kotimaiseen ruo-kaan, uusiutuvaan energiaan ja muihin luonnonvaroihin se-kä teollisuuteen. Kannattaa tu-tustua ohjelman yksityiskohtiin vaikka netissä.

Olemme laskeneet, että kas-vua ja työllisyyttä edistävillä toi-milla saadaan nostettua noin 20 000 suomalaista työelämään hallituksen linjaan verrattuna jo yksin ensi vuoden aikana.

Parhaiten tulevaan ja euroop-palaisiin kriiseihin varaudumme huolehtimalla omasta taloudes-tamme, kotimarkkinoista. Vain riittävillä kotimaiseen talouteen, työllisyyteen ja investointeihin suuntavilla toimilla voimme kat-kaista leikkausten ja velkaantu-misen kierteet.

Parhaat onnittelut kaikil-le vuoden yrittäjille eri puolella maakuntaa. Olette hyviä ja tar-peellisia esimerkkejä osaamises-ta ja uskalluksesta.

Hyvää Joulun aikaa ja menestyk-sekästä vuotta 2012.

Jari Leppäkansanedustaja (kesk)

PUHEENVUORO ARKADIANMÄELTÄ

TALOUDENTEKIJÄTETELÄ-SAVON yRITTÄJÄLEhTI

JULKAISIJA:Etelä-Savon YrittäjätPatteristonkatu 2 C, 2. krs50100 Mikkeli

KUSTANTAJA:Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 5357100 Savonlinna

pÄÄTOIMITTAJA:Mirja Haavikkopuh: 0500 651 310mirja.haavikko@yrittajat.fi

ToimiTus:Jaana Matikainen, Kristiina Tolvanen, Tero Eloranta, Tiina Toivakka jaArto Tolvanenmedia@grafical.fi

ULKOASU, ILMOITUSTEN VALMISTUS JA TAITTO:Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 5357100 Savonlinnapuh: 010 292 0330

ILMOITUSMyyNTI:Mainostoimisto Grafical Oypuh: 010 292 0330

ILMESTyMINEN:Vuoden 2011 ilmestymispäivät:17.2., 28.4., 9.6., 6.10. ja 8.12.

PainoPaikka:Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

Mainioita mainetekoja

Vuosi 2011 hiljentyy Jouluksi ja vuo-denvaihtumisjuhlaksi, suomalai-seksi ja venäläiseksi. Tarkastelles-samme lopuillaan olevan vuoden

mainetekoja, löytyy listalta ehdottomasti mm. Sami Sulkon avaukset ja perustelut kuntarakenteen uudistamiseen sekä pää-töksenteon modernisointiin.

Mikkelin keskustan kehittäminen sai jät-tiharppauksensa toriparkkeineen ja uusi-ne kauppakeskuksineen. Savonlinnassa rinnakkaisväylä rakentuu vauhdilla ja te-kee kaupunkikuvasta dynaamista ja kau-nista järviluonnon pääkaupunkia. Molem-pien kaupunkien satamien ja venepalvelui-den kehittäminen on myös saanut alkusy-säyksensä.

Infrahankkeista Parikkalan rajanylitys-paikka odottaa vielä suurinta maineteki-jäänsä. Maakunnan teknologiateollisuus pyörii täydellä teholla ja muutenkin alueel-la väreilee tekemisen meininki.

Velkakriisi tuntuu kaukaiselta ja sitäkin suitsimassa on maakunnan oma poika Olli Rehn. PK-sektorin yritykset kasvavat tasai-sesti ja niiden kasvava investointihalukkuus luo uskoa tulevaisuuteen.

MAAKUNNASSA ON MyöS työllistetty ah-kerammin. Koulutusrintamalla ammattiop-pilaitokset ovat rohkeasti ottamassa alue-

kehittäjän roolia. Seutustrategiat ovat al-kaneet tuottaa tulosta ja pankkisektorille alueen rahoitusta turvaamaan on fuusioi-tu maakunnallinen pankki. Yhdessä tekemi-nen on onnistunut entistä paremmin.

TULEVAN VUODEN AIKANA on syytä te-rävöittää entisestään yhdessä tekemistä ja ratkoa puumalat rivakasti. Naapuriyrittä-jän kanssa kannattaa miettiä yhdessä kuin-ka me voimme menestyä ja millä keinoin?

Arto TolvanenTaloudentekijätJulkaisujohtaja

Työ ja yrittäminen ovat talouden perusta

Suomen Yrittäjät ei ole ottanut kantaa kuntien tulevaan lukumäärään eikä kun-taliitoksien puolesta, tai niitä vastaan. Kuntauudistus ja kuntarakenteiden muu-

tos on Suomen hallituksen tavoitteena ja sen seu-rauksena näyttää olevan kuntien yhdistymisiä ja siten kuntien määrän vähenemistä.

Yrittäjäjärjestö seuraa tilannetta tarkasti ja tar-vittaessa ottaa kantaa kuntauudistukseen lähinnä kuntien elinkeinopolitiikan näkökulmasta.

JULKISEN SEKTORIN talous ja ikärakenteen muutos, etenkin harvenevan ja vanhenevan vä-estön alueella, ohjaavat kuntia isompiin kokonai-suuksiin pakostakin. Tässä vaiheessa puhutaan kuitenkin vielä vapaaehtoisista liitoksista.

Pakottamalla ja ylhäältä voimakkaasti painosta-malla ei varmasti saavuteta parasta tulosta. Tosi-asiat tunnustaen ja neuvottelemalla pitäisi löytyä kullekin seudulle ja alueelle oikeat ratkaisut. Ovat-pa sitten rajoina ns. työssäkäyntialueet, tai jotkin muut maantieteelliset seikat. Tunnekuohuja, mie-lipiteitä ja keskusteluja riittää, etenkin kun tarkas-tellaan mahdollista liittymissuuntaa pitäjän vas-takkaisilta reunoilta.

yRITTÄJILLE KUNTARAJAT ovat harvoin olleet toiminnan ja yhteistyön este, sillä harva yritys toimii yhden kunnan alueella. Ehkä siksi yrittäjät suhtautuvat liitoskeskusteluihin ja -neuvottelui-hin suopeammin kuin kansalaiset yleensä. Ainakin Savonlinnan seudulla yrittäjäyhdistysten kannat ovat olleet liitosneuvottelujen kannalta myöntei-

siä. Yrittäjien ja elinkeinoelämän tarpeet tulee ot-taa huomioon jo liitosneuvotteluvaiheessa mah-dollisimman kattavasti.

ISOMMAT KUNTAKOKONAISUUDET asettavat paikallisyhdistyksille uusia haasteita. Uuden kun-nan alueella on useita yrittäjäyhdistyksiä ja kunta-päättäjien suuntaan tulisi toimia yhdessä.

Ei ole mitään syytä lopettaa vireästi toimivia paikallisyhdistyksiä vaikka kuntaliitoksia tapahtui-sikin. Edellyttäen, että yrittäjäyhdistyksiin löytyy aktiiviset tekijät ja toimijat jatkossakin.

TULEVAT KUNTAVAALIT ovat hyvin merkityksel-liset yrittäjien edunvalvonnan kannalta. Oltiinpa isommissa kuntakokonaisuuksissa, tai ei, elinkei-noelämän toimintaedellytykset ja sitä kautta me-nestyminen on myös kuntien menestymisen kan-nalta ensiarvoisen tärkeää.

Mahdollisimman monen yrittäjävaltuutetun mukanaolo kuntien päätöksenteossa edesauttaa elinkeinopoliittisten ohjelmien toteuttamista ja yritysvaikutusten huomioon ottamista.

yRITySTOIMINNAN jatkuvuuden takaaminen on yksi yrittäjäjärjestön painopistealue, niin val-takunnallisesti alueellisesti kuin paikallisestikin. Huomattava määrä yrittäjiä on lähivuosina luopu-massa yrittäjätoiminnasta ikääntymisen johdosta. Ensiarvoisen tärkeää on löytää jatkajia kannatta-ville ja työllistäville yrityksille, ettei jouduta jatka-jan puuttuessa ajamaan alas koko yritystä.

Onhan useimmiten toimivan yrityksen jatkami-

nen helpompaa, kuin kokonaan uuden yritystoi-minnan aloittaminen. Omistajavaihdoshankkeen aikaansaaminen maakuntaan voisi olla yksi keino auttaa yrityksiä löytämään keinot yritystoiminnan jatkuvuudelle ja uusien yrittäjien alkuun auttami-selle. Hankkeeseen tarvitaan niin yrittäjien, kunti-en kuin oppilaitostenkin yhteistyötä.

Osaavan työvoiman saatavuus on myös yksi tär-keä osa-alue yritystoiminnan jatkuvuudelle ja me-nestymiselle. Nuoret tulee saada mukaan työelä-mään ja kaiken aikaa paheneva nuorisotyöttö-myyden kasvu on katkaistava. Suomella ei ole va-raa nuorten syrjäytymiseen yhteiskunnan ulko-puolelle.

VUODEN LOppU on heti käsillä ja tekemiset tä-män vuoden osalta, niin yrittäjäjärjestössä, kuin yrityksissäkin alkavat olla tehty. Elämä jatkuu myös tulevana vuonna kohti ennen pitkää edessä olevaa valoisampaa tulevaisuutta.

ON AIKA KIITTÄÄ KAIKKIA niitä henkilöitä ja yh-teistyötahoja, jotka ovat olleet mukana edistä-mässä yrittäjyyttä ja yrittämisen toimintaedelly-tyksiä kuluneen vuoden aikana.

Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuot-ta! Yrittäjyys kantaa Suomea!

Terveisin,Heikki TynkkynenpuheenjohtajaEtelä-Savon Yrittäjät

Kohti uusia kuntarakenteita

TORSTAINA 8.12.2011 TALOUDENTEKIJÄT 3

Tekniikan tohtori Kari Ullakko koordinoi kehitystyötä

Aalto-yliopiston sovel-letun materiaalifysii-kan dosentti, TkT Ka-ri Ullakko nimitettiin

lokakuun alussa Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus-johtajaksi LUT Savo –yksikön Sa-vonlinnan toimipaikkaan.

Aiemmin Idahossa USA:ssa Boise State Universityssä profes-sorina toiminut Ullakko perusti Adaptamat-yhtiön 1996 ja työs-kenteli siellä vanhempana tutki-jana keskittyen älykkäiden ma-teriaalien hyödyntämiseen.

Ullako perehtyy parhaillaan lä-hiseudun teknologiayrityksiin, etsien sopivia kohteita joiden ke-hitystyössä yliopistotutkimus-ta ja älykkäitä materiaaleja voi-daan hyödyntää sekä uutta liike-

toimintaa synnyttää. Partneroituminen ja alueelle

soveltuvat hankkeet ovat Ulla-kon mielestä avainasemassa.

”LUT:ssa on paljon osaamis-ta ja kartoitan heti mitä voim-me tehdä yhdessä yliopistomme professoreiden kanssa”, Ullakko painottaa.

”Paikallisten partnereiden li-säksi etsin yhteistyökumppanei-ta myös ulkomailta.”

ULLAKKO ON julkaissut yli 200 julkaisua kansainvälisissä leh-dissä ja konferensseissa. Julkai-sut keskittyvät älykkäisiin mate-riaaleihin ja niistä tehtyihin lait-teisiin.

Ullakko perusti Adaptamat Oy:n kaupallistamaan ehkä tär-keimmän älykkään materiaalin eli magneettisen muistimetallin.

”Se on materiaalia, joka muut-taa magneettikentässä mitto-jaan jopa kymmenen prosent-tia. Toisena esimerkkinä älyma-teriaalien käytöstä on aktiivi-nen värähtelyvaimennus, joka voidaan toteuttaa korvaamalla massaa älyllisillä materiaaleilla.

Näin päästään teholtaan noin 5 - 10 -kertaiseen värähtelyvaimen-nukseen”, Ullakko valottaa.

Älykkäissä materiaaleissa an-turit sekä koko ohjausjärjestel-mä voivat olla integroituna it-se materiaaliin. Se on ekologista teknologiaa ja soveltuu kaikille toimialoille. Älykkäillä materiaa-leilla voidaan korvata myös ko-konaisia laitteita. Etelä-Savossa hyödyntämiskohteina tulee eit-tämättä mieleen sellu- ja pape-riteollisuuden laitevalmistus se-kä sähkömekaniikka, joissa alu-eella olemassa olevien yrityksien vahvuuksia voidaan entisestään vahvistaa uudella teknologialla.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksiköt tuotekehitystyön tueksi

”Tekniikan ja teknologioi-den pitää hyödyntää ja palvel-la yhteiskuntaa sekä luoda uusia maailmanlaajuisessa kilpailussa pärjääviä työpaikkoja”, Ullakko painottaa.

Sen kehittäminen tuo myös

ekologista hyötyä kun energiaa ja luontoa säästyy.

”Älykkäiden materiaalien so-veltamisessa paikallisiin inno-vaatioihin ja esimerkiksi laite-valmistukseen voimme hyödyn-tää LUT:n tutkimuslaboratorioi-ta, monipuolista osaamista, teh-dä mallinnustöitä sekä testata softaa ja ohjausautomatiikoita”, Kari Ullakko konkretisoi tulevai-suutta.

Kokonaisuudessaan hanke so-veltuu hyvin myös Savonlinnan seudun elinkeinostrategiaan ja Teknologiapuisto Noheva, Kui-tulaboratorio ja elektroniikan 3K-tehdas tarjoavat sille jo val-miin yhteistyöverkoston, mistä aloittaa.

Savonlinnan seutu kiinnostaa osaajia

Ullakon lisäksi Savonlinnan seu-dulle on kotiutunut koko joukko osaajia.

Hyvänä esimerkkinä nuorten osaajien esiinmarssista alueel-le on teknologiapuisto Nohevan vetäjä diplomi-insinööri Noora Nuutinen.

”Seudulliset vahvuudet ja

mahdollisuudet on tuotava nuo-rille esille oikeassa viitekehyk-sessä ja oikeilla areenoilla”, Noo-ra opastaa.

Teknologiaklusteri työllistää tällä hetkellä Savonlinnan seu-dulla n. 1500 henkilöä ja liike-vaihto toimialan yhteensä 50:ssä yrityksessä ja toimipaikassa ylit-

tää 200 milj. euroa. Myös innovaatioita kehitel-

lään alueella ahkerasti, siitä hy-vänä osoituksena ovat mm. mar-raskuussa Wetend Teknologies Oy:n saama maakunnallinen In-nosuomi -palkinto ja Waulis Mo-tors Ltd Oy:n saama Innosuomi -kunniamaininta.

ATeknologia

Tutkimusjohtaja Jari Käyhkö (vas.) Kuitulaboratoriosta, Savonlinnan seudun teknologiajohtaja Lasse Pulkkinen, Teknologiapuisto Nohevan vetäjä Noora Nuutinen ja tutkimusjohtaja Kari Ullakko Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT-Savo yksiköstä pohtivat älykkäiden materiaalien hyödyntämismahdollisuuksia alueen teknologiateollisuudelle.

Innovaatioiden kehitystyö vaatii tänä päivänä monipuolisen tiimin spesialisteja, siksi Teknologiapuisto Noheva, Kuitulabo-ratorio ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) hakevat Savonlinnan seudulle tieteellistä yhteistyöviitekehystä ja ver-kostoyhteistyökumppaneita uudenlaiselle tuotekehitykselle ja sitä kautta uudelle liiketoiminnalle, teknologiajohtaja Lasse Pulkkinen määrittelee.

Kansainvälistyville teknologiayrityksille tarkoitettu yrityskeskit-tymä, joka keskittyy tulevaisuuden metsäteollisuuden, metsäbio-talouden sekä ympäristö- ja energiatekniikan innovaatioiden sekä niiden liiketoiminnan kehittämiseen.

Nohevan yritykset:

• L&T Biowatti Oy

• Ceresto Oy

• Savora Oy

• Sekera Oy

• Javerdel Oy

• Ch5 Finland Oy

• Management Systems Oy

• Mekateam Oy

• Agenteq Solutions Oy

• Eksakti

• Luksimill Oy

• Kaakkois-Suomen Osaamiskeskus

• Savonlinnan Yritystilat Oy

Teknologiapuisto Noheva

Uudenlaista kasvua älykkäillä materiaaleilla

Tervetuloa ostoksille kaikki yritysasiakkaat!

Savonlinnan tukkuTulliportinkatu 8, 57100 Savonlinna

puh. 010 533 1404

ARTO TOLVANEN

Taloudentekijät, Savonlinna

Teksti ja kuva

TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.20114

”Asuntorahoituksen ja va-kuuttamisen asiantunti-jat palvelevat asiakkai-tamme 11 konttorissam-

me. Ammattitaitoisten rahoi-tusneuvottelijoidemme kans-sa Sinun on helppo sopia asiois-ta elämän eri tilanteissa. Rahoi-tusneuvottelijan tulee hallita ko-ko ketju ja tämän päivän moni-puoliset mahdollisuudet eri kor-kosidonnaisuuksista luoton ta-

kaisinmaksuturvavakuutukseen ja korkosuojaukseen, Tero Pulk-kinen jatkaa.

Asiakasnäkökulmasta par-haan rahoitusratkaisun löytämi-nen vaatii asiakkaan elämänti-lanteen ymmärtämistä ja koko-naisuuden osaamista. Asunto-kauppahan on monelle elämän suurin sijoitus.

”Haluamme toimia ammat-titaitoisesti, mutta joustavasti, päätöksentekomme on reilua ja paikallista, asiantuntijamme ei-vät jätä asiakasta yksin”, Pulkki-nen lupaa.

Osuuspankista saat myös sa-malla helposti Pohjolan kotiva-kuutuksen sekä perheen muut vahinkovakuutukset, kuten au-to- ja henkivakuutukset.

ETELÄ-SAVOSSA asunnot han-kitaan pääsääntöisesti omaan asumistarpeeseen, täällä eivät myöskään talouden suhdanne-vaihtelut näy erityisen voimak-kaasti, siksi asuntomarkkinat ja hintatasotkin ovat melko va-kaat. Korkotason ennakoidaan myös pysyvän alhaalla lähitule-vaisuudessa. Kulunut vuosi on si-

sältänyt asuntokaupan ja asun-torahoituksen osalta ennätys-vilkkaita kuukausia.

”Suur-Savon Osuuspankissa uusia asuntoluottoja on kuluva-na vuonna myönnetty lähes 200 miljoonaa euroa. Asiakkaidem-me tulevaisuudenusko on hyvä ja me yritämme parhaan kykym-me mukaan olla mukana autta-massa asiakkaita oman kodin hankinnassa. Asunnonhankinta kannattaakin aina tehdä omista lähtökohdista ja mitoittaa hanke omaan elämäntilanteeseen sopi-vaksi”, Pulkkinen tiivistää.

Osuuspankin asuntopalve-lu on vaivaton ja toimiva ratkai-su asiakkaan asumiseen liittyviin tarpeisiin.

Luotettavuus on asuntokauppiaan tärkein ominaisuus

Suur-Savon OP-Kiinteistökes-kus Oy aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta, kun Etelä-Savon, Savonlinnan, Pieksämäen ja Ju-van OP-Kiinteistökeskukset fuu-sioituvat.

”Asiakkaidemme palvelukses-

sa on silloin 20 asunto-, vapaa-ajan asunto- ja kiinteistökaupan ammattilaista koko Suur-Savon Osuuspankin toimialueella”, ker-too uuden Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Tapani Hakka-rainen.

Tapani Hakkarainen on pitkän linjan kiinteistövälittäjä, joka on edennyt välittäjästä myyntipääl-liköksi ja nyt edelleen Suur-Sa-von OP-Kiinteistökeskuksen toi-mitusjohtajaksi.

”Henkilökohtainen asiakaspal-velu ja luottamuksellinen vuoro-vaikutussuhde asiakkaan kans-sa ovat aina olleet minulle tär-keitä. Kun ne yhdistetään vah-vaan paikallistuntemukseen ja ammattiosaamiseen, niin hyvä tulee”, tiivistää Tapani Hakka-rainen omaa asennoitumistaan kiinteistövälittäjän työhön.

Op-KIINTEISTöKESKUS on Suur-Savon Osuuspankin 100 %:sesti omistama tytäryhtiö.

”Toimimme asiakaslähtöises-ti, laadukkaasti ja luotettavas-ti”, toimitusjohtaja Hakkarainen kertaa.

Kauppojen ja välitystoimeksi-

antojen hoitotasolle sekä välit-täjien ammattitaidolle olemme asettaneetkin omat keskimää-räistä kovemmat standardim-me.

”On hyvä muistaa, että kiin-teistövälitysasiakkaidemme käytössä on lisäksi valtakunnan-tasolla kattavin kontaktiverkos-to, jolla pystymme takaamaan

erinomaisen kohdenäkyvyyden vaikkapa TV:tä myöten”, Hakka-rainen opastaa.

”Tavoitteenamme on tuottaa maakunnan parasta asuntokau-pan kokonaispalvelua”, Hakka-rainen painottaa.

Raha & TalousB

Suur-Savon Osuuspankki

• toimii Etelä-Savossa 11 kont-torin alueella (Mikkeli, Savon-linna, Pieksämäki, Juva, Män-tyharju, Ristiina, Puumala, Anttola, Punkaharju, Enon-koski ja Savonranta)

• 240 toimihenkilöä

• toimialueensa suurin asunto-rahoittaja

• vahinkovakuutusten myön-täjänä Pohjola Vakuutus Oy

• ajanvaraukset neuvottelui-hin puhelimitse 010 255 2601 tai op.fi

• lisätietoja netistä www.op.fi tai Suur-Savon Osuuspankin konttoreista

”Tarjoamme asiakkaillemme nyt koko Etelä-Savon kattavan palveluverkoston, jos-sa asiakas saa kaikki asuntorahoitukseen, vakuuttamiseen sekä kiinteistökauppaan liittyvät palvelut saman katon alta”, kertoo Suur-Savon Osuuspankin asuntorahoi-tuksesta vastaava aluejohtaja Tero Pulkkinen. Osuuspankin omistajajäsenille kertyy myös bonuksia, joita voi käyttää Pohjolan vahinkovakuutusmaksuihin, osuuspankin palvelumaksuihin ja OP-Kiinteistökeskuksen välityspalkkiohin.

Suur-Savon OP-Kiinteistö-keskus Oy:n uusi toimitus-johtaja Tapani Hakkarainen.

Kiinteistövälittäjä Arja Tuovinen (vas.), rahoituspäällikkö Pirre Pilhjerta ja asuntorahoituksesta vastaava aluejohtaja Tero Pulkkinen hiovat uutta eteläsavolaista asunto- ja kiinteistökau-pan kokonaispalvelua.

Vaivaton asuntopalvelu-kokonaisuus

• syntyy Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen ja Juvan OP-Kiinteistökeskusten fuusioituessa

• aloittaa toimintansa 1.1.2012

• tänä vuonna OPKK:ssa tehdään alueellamme n. 700 kauppaa

• 5 kiinteistövälitystoimistoa (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Juva ja Mäntyharju)

• palveluksessa 20 asuntokaupan ammattilaista

• kiinteistövälityspalvelut tarjolla kaikkien Suur-Savon Osuuspankin konttoreiden alueella

• lisätietoja netistä www.opkk.fi tai Suur-Savon Osuuspankin konttoreista

Suur-Savon OP-Kiinteistökeskus

TORSTAINA 8.12.2011 TALOUDENTEKIJÄT 5

Erasmus Enterpreneurs –vaihto-ohjelma tar-joaa nuorille yrittäjille mahdollisuuden työs-

kennellä muutaman kuukauden ajan toisen EU-maan yritykses-sä.

Italialainen Omar Venturi on työskennellyt mikkeliläisessä HR Housessa parin kuukauden ajan. Omar Venturi on it-alan ammat-tilainen, joka viime vuodet on työskennellyt freelancerina ja kehittänyt omaa, kulttuurialal-le suuntautuvaa portaalia (www.moonair.net). Sitä ennen hän työskenteli 12 vuotta isossa IT-alan yrityksessä Milanossa.

”Oman työn kannalta nyt oli sopiva hetki hakea uudenlaisia näkökulmia ja kokemuksia. Ha-lusin myös parantaa englannin kielen taitoani”, Venturi kertoo syitä vaihtoon hakeutumiseen.

Erasmus-ohjelma oli hänelle entuudestaan tuttu, ja hän ker-too lähettäneensä kaikkiaan 30 hakemusta eri puolelle Euroop-paa.

”Myöntäviä vastauksia tu-li kolme; Mikkelin lisäksi Köö-penhaminasta ja Edinburghis-ta. Mikkeli vaikutti kiinnostavim-malta, työ oli lähinnä sitä mitä oikeasti haluan ja osaan tehdä.”

HR Housessa Venturi työs-kentelee neljän hengen tiimis-sä, joka kehittää yritykselle uut-ta, omaan käyttöön tarkoitettua toiminnanohjausjärjestelmää. Työhön ja työyhteisöön sopeu-tuminen on sujunut Omar Ven-turilta nopeasti.

”Työ itsessään on melko lailla samankaltaista, mihin olen tot-tunut, mutta työtavat poikkea-vat jonkin verran toisistaan. On ollut mielenkiintoista oppia uu-sia tapoja ja näkökulmia työhön.

Sain myös alusta alkaen hyvän perehdytyksen työhön, ja minut otettiin heti osaksi ’”omaa po-rukkaa”, Venturi kehuu työtove-reitaan.

”Olen saanut tästä työrupea-masta myös paljon uusia ideoita omaan projektiini, jonka kehittä-mistä jatkan Italiaan palattuani.”

OMAR VENTURIN aika Suo-messa on pitkälti kulunut työn merkeissä. Suomi oli hänelle en-tuudestaan tuntematon maa, ja varsinkin luonto on yllättänyt hänet kauneudellaan.

”Suomi on maisemiltaan upea, ja ihmiset puhuvat todella hyvin englantia! Asioiminen kau-poissa ja julkisissa kulkuvälineis-sä on helppoa”, hän kehuu.

”Omar sopii tiimiin mainiosti senkin vuoksi, että järjestelmää on alun perin kehitetty Italias-sa, Omar onkin varsinaisen jär-jestelmätyön lisäksi ollut meil-le myös tulkkausapuna”, kertoo

HR Housen toimitusjohtaja Mar-jo Kaipainen.

HR Houselle Erasmus –vaihto-ohjelma on tuttu entuudestaan, ja nuoria yrittäjiä on ollut haussa aikaisemminkin.

”Nyt sitten tärppäsi ja saim-me juuri sellaisen ihmisen, jota etsimme ja josta on ollut meille todellista hyötyä. Uusi ihminen erilaisine ideoineen antaa paljon myös tutulle työyhteisölle”, Kai-painen toteaa.

”Sopeutuminen tapahtui mo-lemmin puolin nopeasti, ja yh-teistyö on sujunut mainiosti.”

Kaipainen toteaa vaihto-oh-jelman sopivan erityisesti ulos-päin suuntautuneille ihmisille, jotka ovat aidosti innostuneita omasta työstään.

”Aiomme varmasti osallistua ohjelmaan myös jatkossa”, Mar-jo Kaipainen vakuuttaa.

B

Kansainvälinen yrittäjävaihto hyödyttää molempiaMikkelissä toimiva HR House sai Erasmus Enterpreneurs- vaihto-ohjelman kautta kaivatun lisäavun ohjelmistotyöhönsä. Myös italia-lainen Omar Venturi on ollut tyytyväinen työskentelyaikaansa Mik-kelissä.

TIINA TOIVAKKA

Taloudentekijät, Mikkeli

Teksti ja kuva

Omar Venturille työskentely HR Housessa Mikkelissä on ollut uuden oppimisen aikaa.

Erasmus- ohjelma on eurooppalainen nuorille yrit-täjille suunnattu vaihto-ohjelma, joka tarjoaa mah-

dollisuuden työskennellä useamman kuukauden toisessa EU-maassa.

Eri puolilla Eurooppaa vaihto-ohjelmaan osallis-tuu yli 100 elinkeinoyhtiötä, teknologiakeskusta

ja kauppakamaria. Välittäjäorganisaatiot toimivat linkkeinä yritysten ja vaihtoon hakevien nuorien

yrittäjien välillä, maksavat tuen vaihtoon lähtijöille ja huolehtivat vaihdon käytännön järjestelyistä.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Anitta Sihvonen, Miset Oy

puh. 044 794 2767 www.miset.fi

Erasmus for Young Entrepreneurs

Oletko vaihtamassa asuntoa? Myymässä nykyistä, miettimässä uuden rahoitusta? Keskitä asiointisi OP-Pohjola-ryhmään, niin saat monia etuja, kuten OP-bonuksia pankkiasioinnista ja keskittämisalennuksia vakuutuksista. OP-bonuksia voit käyttää pankkipalveluiden ja Pohjolan vakuutusten maksamiseen ja myös OP-Kiinteistö-keskuksen välityspalkkioon. Tutustu OP-bonuksiin osoitteessa op.fi /bonus ja kiinteistönvälitykseen osoitteessa opkk.fi

Etua keskittäjälle

Voit maksaakiinteistön-välityspalkkioitaOP-bonuksilla.

TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.20116

Kaikki ehdokkaat kiit-telivät yrittäjäjärjes-töä siitä, että nuoriso-työttömyyden hoito

on myös Suomen Yrittäjien asia-listalla ja että Suomi tarvitsee uuden yrittäjäsukupolven. Lähi-vuosina jopa 50 000 yrittäjää luo-puu liiketoiminnasta.

Kaikkien paneeliin osallistu-neiden mielestä olisi tärkeää kuunnella suomalaisten työllis-tämisestä vastaavia pk-yrityk-siä ja ottaa Suomen Yrittäjät mu-kaan neuvotteluihin työmarkki-nakysymyksistä.

Järjestön liittokokouksessa otettiin kantaa syrjäytymisvaa-rassa olevien nuorten palkkaa-misen helpottamisen puolesta.

”Nykyiset palkkaamisen kei-not ovat osoittautuneet tehot-tomiksi, koska maassa on jatku-vasti vähintään 40 000 vain pe-ruskoulun varassa olevaa nuor-ta yhteiskunnan ulkopuolella. Nuorten syrjäytymistä on yritet-ty vähentää vuosikaudet, mut-ta toimet ovat olleet varovaisia ja vaikuttavuudeltaan heikkoja.”

”Yritykset ovat kuitenkin ha-lukkaita tarjoamaan syrjäyty-misvaarassa oleville nuorille se-kä oppisopimustyötä että muu-ta työssä ammattiin oppimista, mikäli palkkausta ja työsuhde-turvaa koskevia sääntöjä muu-

tetaan. Palkasta pitäisi voida so-pia vapaasti työsuhteen alku-vaiheessa, kun yritys ottaa töi-

hin täysin työkokemusta ja kou-lutusta vailla olevan henkilön. Palkkaussääntöjä ja työsuhde-turvaa koskevia sääntöjä hel-pottamalla yritykset ovat valmii-ta tarjoamaan kaksinkertaisen määrän työssä oppimisen paik-koja nuorille”, yrittäjäjärjestö ar-vioi.

Yrityksillä tärkeä rooli kuntauudistuksessa

Lauantai-illan juhlagaalassa pu-huneen seinäjokisen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon mukaan yksityinen ja julkinen

sektori eivät ole toistensa vas-tapuolia tai kiistakumppaneita, vaan ihan oikeita kumppaneita.

”Toimivien ja riittävien sosiaa-li- ja terveyspalvelujen tuotta-misessa myös yrityksillä on oma tärkeä roolinsa. Mitä parem-pi kumppanuus julkisen ja yksi-tyisen välille pystytään raken-tamaan, sitä enemmän potilas hyötyy.”

Kuntauudistus on ministeri Ri-sikon mukaan välttämätön. Se pitää kuitenkin tehdä huolella, koska oma kotikunta on monelle suomalaiselle se lähin ja tärkein yhteiskunnan toimintayksikkö.

”Uudistus on pakko tehdä tu-levien vuosien takia. Tässä ke-hityksessä yrityksillä on tär-keä rooli. Yrityksissä tehtävä työ myös tuottaa yhteiskunnan tu-lot, joilla järjestetään kansa-laisten palvelut. Näiden tulojen turvaaminen on tärkeää, jotta voimme kasvattaa yhteistä kak-kua”, totesi Risikko.

Palkkojen korottamiseen ei varaa

Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna kritisoi ns. raamitu-pon sisältöä.

Simolinnan mielestä tässä ti-lanteessa tulisi pidättäytyä ko-konaan palkkojen yleisestä ko-

rottamisesta ja jättää asia työ-paikoilla yrityskohtaisesti arvioi-tavaksi.

Simolinnan mukaan keskus-järjestöjen kesken syntynyt suo-situs ei palvele nykyisten työ-paikkojen säilyttämistä eikä uu-sien syntymistä. Palkkojen ko-rottamisen lisäksi perinteisten tupojen tapaan suositukseen si-sältyy mittava työelämän ns. laatupaketti, joka on kasvatta-nut työn teettämisen kustan-nuksia ja nostaa palkkaamispää-töksen kynnystä.

”Sopimuksesta on vaikea löy-tää edes yhtä ainutta kohtaa, joka voisi rohkaista työnanta-jia työllistämiseen. Tällaisilla so-pimuksilla me suomalaiset sa-haamme omaa oksaamme.

Huolenaiheita verotusuudistuksesta

Toimitusjohtaja Jussi Järventa-us hehkutti juhlagaalassa yrit-täjäjärjestön jäsenkasvun pysy-neen vahvana.

”Organisaatiossamme on hy-vä henki ja myönteisen tekemi-sen meininki. Olemme harvo-ja järjestöjä, jolla on maan jokai-seen kolkkaan ulottuva vaikutta-misverkosto 400 paikallisyhdis-tyksen voimin, joissa on lähes 5000 luottamushenkilöä. Suo-men Yrittäjien runsaan henkilö-kunnan lisäksi aluejärjestöissä työskentelee kenttätyössä 130 työntekijää ja vahvoissa toimi-alajärjestöissä palvellaan jäsen-kuntaa ja hoidetaan oman alan erityiskysymyksiä.”

”Olemme asettaneet tavoit-teeksemme muuttaa Suomi yrit-täjyyden yhteiskunnaksi. Ilok-semme nuorten keskuudessa kiinnostus yrittäjyyteen on kas-vanut ja ajatus on ”coolia”, kun

on oma yritys, on alkanut levi-tä. ”

ValTakunnalliseT Yrittäjä-palkinnot jaettiin 43. kerran. Pal-kinnon sai neljä yritystä, joiden liikeideat kantavat Suomea.

Palkinnon järjestänyt Fennian toimitusjohtaja Antti Kuljukka korosti yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnassa kaikkina aikoina. Hän kantoi myös huolta Suomen kilpailukyvyn säilymisestä maa-ilmalla. Palkitut yritykset olivat paalainkäärimiä ja lietevaunu-ja valmistava Agronic Oy Haa-pavedeltä, hydrauligeneraatto-reita, hydraulikorkeapainevesi-pumppu

ja ja hydraulikompressoreja valmistava Dynaset Oy Ylöjärvel-tä, 37 myymälää käsittävä Kok-kolan Halpa-Halli Oy ja asiakas-kohtaisia alumiiniprofiileja val-mistava Mäkelä Alu Oy Alajär-veltä.

Duudsonit valloittavat maailmaa

Lauantain seminaaripäivä avat-tiin tiettävästi ensimmäisen ker-ran hengellistä ohjelmaa sisältä-vällä Matti Karin isännöimällä tunnilla. Musiikkia esitti tunnet-tu laulujen tekijä ja laulaja Juha Tapio sekä yrittäjästä itsestään huolehtimaan kannustanut poh-joismaiden suurimman matto-kutomon VM-Capet Oy:n nuo-ri toimitusjohtaja Maria Hanhi-salo.

Eniten osallistujia kokosi Duud-sonien Jarmo Laasalan ja Jukka Hildénin vetämä puolituntinen, jossa he esittelivät maailmanval-loitustaan, luovuuttaan ja hul-luuttaan. Tällä hetkellä neljän lapsuuden ystävän hullusta elä-mästä kertovia tv-ohjelmia kat-

sellaan 150 eri maassa. Yrityksen kasvutarinan ker-

toi sisustustekstiilejä sekä peh-musteita huonekaluteollisuudel-le valmistava Lennol Oy:n yrittä-jä Pirjo Pystykoski-Sopanen. Mediaosaamisen hyödyntämis-tä esitteli Aller Media Oy:n toi-mitusjohtaja Pauli Aalto-Setä-lä. Koko päivien ajan oli ohjel-maa yrittäjyyden kasvu-maail-massa eri yhteistyökumppanei-den osastoilla. Nuorilla yrittäjil-lä oli myös oma tilaisuus ja ruot-sinkielisillä yrittäjillä omat treffit.

YriTTäjäPäiVien viihdeoh-jelma oli monipuolista. Ne alkoi-vat perjantaina Kauhavan lento-sotakoulun Hawkien ylilennon jylinällä.

Liittokokous aloitettiin poik-keuksellisesti tangokuningas Risto Nevalan laulamalla tan-golla ”Sä kuulut päivään jokai-seen”. Perjantain tervetuloiltaan Seinäjoen Areenalle kokoonnut-tiin Ameriikan malliin, joka nä-kyi pukeutumisessa ja illan oh-jelmassa.

Lauantai-illan juhlagaalassa musiikkia esitti sopraano Sirkka Lampimäki pianisti Raili Pelto-sen säestämänä. Juhla-tanssi-aisten päätähti oli iskelmälaula-ja Paula Koivuniemi orkesterin-sa kanssa.

Ensi vuonna Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät ovat Oulussa. Pää-juhlassa nähtiin Oulun kaupun-gin valmistama esittelyvideo ja tanssin taituri Merja Satulehto kutsui yleisöä päiville innostaen koko juhlayleisön kokeilemaan tanssiliikunnan otteita.

Myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omalla osastolla esitel-tiin tulevia Yrittäjäpäiviä ja tans-sitettiin kaikkia halukkaita suu-ren vapaaehtoisen yrittäjäjou-

panelistienmielestä olisi tärkeää ottaa Suomen yrittäjätmukaan neuvotteluihintyömarkkina-kysymyksistä

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät 2011C

Taloudentekijät, Seinäjoki

Lauantaiaamun ensimmäisessä seminaarissa esiintyi laulu-jen tekijä ja laulaja Juha Tapio.

Seinäjoella syntynyt Paula Koivuniemi on pysynyt suoma-laisten iskelmälaulajien eturivissä jo 40 vuotta.

Duudsoneiden Jukka Hildénin (vas.) ja Jarno Laasalan semi-naari veti eniten väkeä.

Perjantaina olivat seuraavien vaalien presidenttiehdokkaat yrittäjien tentissä. Paikalle oli-vat saapuneet Pekka Haavisto (vas.), Paavo Lipponen, Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen.

Nuorten työllistyminen yrittäjien huolena

”Yrittäjyys kantaa Suomea” oli teemana 21.-23.10. Valta-kunnallisilla Yrittäjäpäivillä Seinäjoella, johon osallistui noin 1900 henkeä. Tulevien presidenttivaalien ehdokkaat Pekka Haavisto, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen osallistuivat päivillä järjestettyyn ensimmäiseen paneeliin, jossa selvisi jokaisen ehdokkaan toimineen elämänuransa varrella myös yrittäjänä.

Yrittäjyyteen liittyvissä arvokysymyksissä ehdokkaat ko-rostivat ennen kaikkea vastuuta ja luovuutta yrittäjyyden tunnusmerkkeinä sekä linjasivat näkemyksiään erityisesti taloudesta ja yrittäjyydestä.

HEIMO TURUNEN

Taloudentekijät

Teksti ja kuvat

TORSTAINA 8.12.2011 TALOUDENTEKIJÄT 7

Hyvän johtajan tärkeimmät ominaisuudet

Johtajan ja johtamisen tär-keimmiksi kulmakiviksi Esa Saarinen nostaa älyl-lisen ja ajatuksellisen jous-

tavuuden, ihmisten innostami-sen sekä kyvyn kiteyttää asiat yksinkertaisella tavalla päämää-rien saavuttamiseksi.

”Liike-elämässä on pystyttävä tuottamaan entistä enemmän luovaa lisäarvoa, ei ainoastaan toistaa vanhaa. Tämän vuoksi toiminnassa korostuu ratkaisu-keskeisyys, mielikuvitus ja orga-nisaation kyky toimia yhtenä ja yhdessä. Tämän ehdoton edelly-tys on, että työilmapiiri on mut-katon ja innostava”, Saarinen painottaa.

”Jos yrityksen organisaatio toi-mii kokonaisuutena oikeuden-mukaisesti, pystytään myös ne-gatiiviset asiat käsittelemään

positiivisesti”, Saarinen opastaa. ”Fokuksessa on realistinen po-

sitiivisuus synkistelyn ja negatii-visen flirttailun sijasta. Johtaja tietää jo, että kiitos on positiivis-ta, mutta hänen olisi hyvä myös tiedostaa, että kiinnostus, kan-nustavuus ja halu kasvaa ihmise-nä ovat positiivisuuden varsinai-nen ydin”, valmentaja Saarinen muistuttaa.

Eleetön karisma kannattelee suomalaisia kansainvälisillä business-areenoilla

Suomalaisten luotettava ja on-gelmaratkaisukeskeinen kyvyk-kyys tuo suomalaisille itsevar-muutta, kansainvälisesti toimi-va Esa Saarinen tietää. Suoma-laisten menestys maailmalla ei myöskään jää luovuudesta kiin-ni, Saarinen uskoo. Suomalainen eleetön karisma tehoaa kaikkial-

la. Ykkösjohtajaksemme maa-ilmalta Saarinen nostaa Kone oy:n toimitusjohtajan Matti Ala-huhdan, jonka älyllinen hahmo-tuskyky, henkilökohtainen integ-riteetti ja kyky rohkaista organi-saatiotaan kasvuun ovat Saari-sen mukaan huippuluokkaa.

Yrityksen menestystekijättulevaisuudessa

”Suomessa on pystyttävä ke-hittämään dramaattisesti pa-rempia kasvuyritysten kasvuvai-heen ja innovaatiokehityksen ra-hoitusmuotoja”, Saarinen tote-aa.

”Kuitenkin tärkeintä on se, et-tä erilaiset toimijat löytävät toi-sensa innostumisen merkeissä. Yritysmaailmassa on oltava avoi-mia ja rakennettava sellaisia ym-päristöjä, missä voi kohdata luo-via yhteistyötahoja. Nykyistä isompi focus tulisi antaa myös alhaalta tuleville voimatekijöil-le, tunteelle ja luovuudelle sekä aktivoiduttava poikkeavuuksi-en analysointiin ja hyödyntämi-seen”, Saarinen ohjeistaa.

”Suomalaisyritysten menes-tyminen maailmalla tulevaisuu-dessa edellyttää dramaattista, rohkeaa yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä. Ja vaikka ko-vat realiteetit toimivat aina vii-tekehyksenä on tilaa sydämel-lä tehtävälle yrittämiselle. Olen-naista on oikeanlaisen tunteen saaminen esiin teknisen taita-vuuden tueksi. Hyvänä esimerk-kinä tästä pidän Etelä-Savossa mm. Tertin kartanoa”, Saarinen yksilöi.

PROFIILI

Esa Saarinen• Syntynyt: 27.7.1953• Naimisissa: Pipsa Pallasvesan kanssa• Lapset: kaksoispojat Jerome ja Oliver

• Filosofian tohtori, Helsingin Yliopisto• Väitöskirja: logiikasta ja kieli-filosofiasta• Filosofian laitoksen assistent-tina ja dosenttina sekä VT pro-fessorina Helsingin Yliopistossa

• Läpimurtoteoksia:Imagologies: Media Philos-ophy ja Länsimaisen filoso-fian historia huipulta huipulle Sokratesta Marxiin • Musiikkiteoksia: Filosofia• Eino Kaila- palkinto• Enston hallituksen jäsen• Soveltavan filosofian ja luo-van ongelmanratkaisun pro-fessori, Aalto Yliopisto• Nokian ja Marimekon yritys-valmentaja

Arjen filosofi Esa Saarinen inspiroi yrityksiä luovaan ongelmanratkaisuun.

Profiili C

Työ on elinvoimainen ja taiteen kaltainen ilmaisumuoto yrit-täjälle, joka haluaa ilmaista itseään. Luovana toimijana yrit-täjä haluaa löytää dynaamisen energian lähteitä, jotka konk-retisoituvat liike-elämässä haluksi tehdä kiinnostavia asioita yhdessä toisten kanssa ja toisten hyväksi, luovan ongelman-ratkaisun professori, filosofi ja yritysvalmentaja Esa Saarinen analysoi yrittäjän menestystekijöitä.

Arjen filosofi Saarinen kouluttaa johtajia ja yrityksiä ympäri Suomen ymmärtämään, että johtamisen lainalaisuudet ovat elämän yleisiä lainalaisuuksia ja innostusta sekä inspiraatio-ta tarvitaan organisaation polttoaineeksi ja luovien ratkaisu-jen löytämiseen. Suomessa ja suomalaisissa yrityksissä on nyt rohkeutta heittäytyä etukenossa eteenpäin huomattavasti enemmän kuin viisi vuotta sitten, Saarinen arvioi.

Myös yliopistomaailmassa opiskelijat arvostavat entistä enemmän yrittäjyyttä elämänmuotona, jossa voi toteuttaa itseään, Saarinen pohjustaa.

yrittäjyys ilmaisumuotona kiinnostaa nykyihmistä

yritysvalmentaja ja filosofi Esa Saarinen:

ARTO TOLVANEN

Taloudentekijät, Mikkeli

Teksti ja kuva

LAATUA ILMAN PÄTKIMISTÄ

BLC Valo-laajakaista

•Ehdottomantoimintavarmalaajakaista•Huippunopeainternetyhteys•Satsauskiinteistönjataloyhtiön tulevaisuuteen–mahdollistaamonipuoliset palvelutmyöstulevaisuudessa

NOPEAMMIN, PAREMMIN, VARMEMMIN

BLC Valo nopeuttaa

BlueLakeCommunicationsinvalokuituverkkotakaakiinteistöihinnopeimmanjavarmimmanmahdollisenlaajakaistayhteyden.Seonlaadul-taantasaisempija–mikäparasta–hinnaltaanhalvempi.

BLC Valo monipuolistaa

HuippunopeanyhteydenlisäksiBLCValotar-koittaamyösentistäparempaa tv-tarjontaa.Lukuisiaperuskanavapakettejatukevatmoni-puolisettallennuspalvelut.

BLC Valo parantaa arvoa

Nykyajankiinteistössäonmyösnykyajanyhte-ydet.SitäBLCValonimenomaanon.NopeajasuoritusvarmalaajakaistajaBLCViihteenmyö-tätulevatuudenlaisettv:nkatselumahdollisuu-dettuovatkiinteistönjataloyhtiöntämänpäi-väntasallejanostavatsenarvoa.BLCValoTa-loyhtiöpalvelusisältäämyöstuentulevaisuu-denkustannustehokkaaseentaloautomaatioon(esim.sähköinenilmoitustaulurappukäytäväs-sä,vesimittareidenetäluentajaovienetäluki-tus)jaTurvapalveluihin.

BLCValoKiinteistönjatal

oyhtiönykkönen!

TV PALVELUT BLC Viihde -paketti sisältää

•Digi-/IPTV-boxi•50tuntiavapaatatallennustilaa•14vuorokaudenautomaattitallennus•Lumotvaloituspaketti:Discovery Channel,NationalGeographic, Eurosport,TravelChannel, MTV3HD

www.blc.fi

POSSEN myymäläOlavinkatu44Puh.0290012002ma-pe9-17

Kysy lisää BLC Viihteestä:

PRISMAN myymäläNojanmaantie15Puh.0290012001ma-pe9-17,la10-14

Kysy lisää BLC Valosta:0290012010yrityspalvelu@blc.fi

TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.20118

Tuotteistamisen mat-kasaarnaajat ovat käy-neet luennoimassa Ete-lä-Savossa ahkeras-

ti. Nyt alueellista tuotekehitys-osaamista parannetaan Savon-linnassa, Mikkelissä ja Pieksämä-ellä työn ohessa toteutettava-na verkostokoulutuksena, jossa koulutuksen järjestäjinä toimi-vat Etelä-Savon ammattiopisto ESEDU ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMI.

”Tammikuussa 2012 alkavan tuotekehittäjän erikoisammat-titutkinnon kouluttajina toimi-vat Rastor Oy:n kokeneet ja yri-tyselämässä kannuksensa an-sainneet kouluttajat”, koulutus-suunnittelija Ari Haapasaari SAMI:n oppisopimustoimistos-ta kertoo.

Koulutus on tarkoitettu tuot-teiden ja palvelujen kehittämis-työssä toimiville henkilöille sekä niiden kehittämisestä vastaaville esimiehille ja projektipäälliköil-le. Koulutus soveltuu hyvin myös

uutta liiketoimintaa käynnistä-ville yrityksille.

Kuinka uusi tuote tai palvelu saadaan myyntikuntoon?

Tuotteiden kehittäminen ja uusi-en liiketoiminta-mahdollisuuksi-en luominen on nopeasti muut-tuvassa toimintaympäristössä välttämätöntä.

Tuotekehittäjän koulutus an-taa hyvät valmiudet tuotteiden kehittämiseen ja palveluinno-vaatioiden luomiseen. Lähtö-kohtana on oman vastuualueen kehittäminen ja uusien liiketoi-mintamahdollisuuksien luomi-nen, tuotteistamisen ja prosessi-en kehittämisen kautta. Tutkin-to soveltuu esim. yrittäjille, jot-ka haluavat tuoda oman tuot-teen markkinoille ja se soveltuu sekä eri teollisuuden aloille, että palveluyrityksille. Jokaiselle kou-lutettavalle valitaan myös henki-lökohtainen mentori, joka avus-taa kouluttautujaa, toimii kes-kustelukumppanina ja valmen-taa näyttötutkintoon.

Tutkintoon kuuluvan tuoteke-hitysprojektin tarkoituksena on uuden tai olemassa olevan tuot-teen, palvelun, menetelmän tai materiaalin kehittäminen ja osaaminen osoitetaan tuoteke-hitystehtävissä omassa yrityk-sessä.

Koulutus toteutetaan yrittä-jille oppisopimuskoulutuksena, jolloin opiskelu on koulutukseen osallistujalle maksutonta.

”Toivomme, että yrittäjäyh-distykset etsivät keskuudes-taan osallistujille kiinnostuneita mentoreita, eräs verkostokou-lutuksen yhteistyökumppaneis-ta, Etelä-Savon Yrittäjien toimi-tusjohtaja Mirja Haavikko pai-nottaa Koulutus sisältää inten-siivisiä koulutuspäiviä, opiskelua verkkoympäristössä ja ohjattua työssä oppimista.

Tuotekehittäjä -koulutuksia on tarkoitus järjestää myös jat-kossa, sitä mukaa kun uusia ryh-miä saadaan kasaan, Ari Haapa-saari informoi. Tammikuussa al-kavaan koulutukseen on ilmoit-tautunut Mikkelistä 16, Savon-linnasta 8 sekä Pieksämäeltä 5 opiskelijaa.

Koulutusmalli raken-tuu siten, että vas-tuullisena koulutuk-senjärjestäjänä toimii

esim. ammattiopisto (SAMI tai ESEDU), joka hankkii verkostos-taan kouluttajaksi parhaan mah-dollisen erikoisosaajatahon tai antaa itse perusopinnot ja hank-kii yhteistyökumppaniltaan eri-koisosaajien tarvitsemat koulu-tuspalvelut.

Myös ulkopuolisia yritysluen-noitsijoita käytetään koulutuk-sessa. Näin menetellään esim. AutoCad-koulutuksessa. Verkos-tokoulutusmalliin kuuluu usein myös koulutuksen rahoitusjär-

jestelyjä esim. TE-toimiston ja ELY-keskusten kanssa.

ESTEOS – Etelä-Savon teollisuuden osaajat

Verkostokoulutusmallin edistä-jänä teollisuuden tarpeissa toi-mii Etelä-Savossa mm. ESTEOS-hanke, joka järjestää mm. laatu-koulutusta, Autodesk –koulutus-ta ja kansainvälisen hitsausneu-vojan (IWS) koulutusta paikallis-ten konepajojen ja teollisuuden tarpeisiin.

”Esimerkiksi kansainväli-sen hitsausneuvojan koulutuk-sen lähtökohtana oli yhden yri-tyksen tarve, jonka pohjalta läh-dettiin kasaamaan koulutusryh-mää”, Juha Karjalainen, ESTE-OS-hankkeen Savonlinnan alu-een yhteyshenkilö kertoo.

Koulutus antaa pätevyyden johtaa ja valvoa yrityksen hit-saustuotantoa ja se on suunnat-tu hitsausalasta ja hitsaustekno-logioista kokemusta hankkineille ja laadusta vastaaville osaajille.

”Koulutuksen tarve tulee myös lisääntymään tulevaisuu-dessa, koska määräykset ja val-mistusstandardit tiukkenevat”, Karjalainen painottaa.

Parhaillaan meneillään olevas-sa maakunnallisessa hitsausneu-voja-koulutuksessa kouluttajana toimii SAMI:n verkostokumppa-ni Pohjois-Karjalan koulutuskun-tayhtymä.

Koulutus toteutetaan moni-muoto-opiskeluna kestäen alle puoli vuotta ja sisältäen 30 lähi-opetuspäivää (227 h) kolmen päi-vän jaksoissa. Koska vuoden lo-pussa päättyvä kurssin osallis-tujat tulevat Mikkelistä, Pieksä-

mäeltä ja Savonlinnasta on myös koulutus jaettu eri paikkakunnil-le.

”Koulutukseen, johon sisältyy myös yrityskäyntejä ja jossa vie-railee yritysluennoitsijoita, osal-listuu ammattilaisia hitsareis-ta diplomi-insinööreihin”, Juha Karjalainen valottaa.

Panostusta laatuun

Edustajansa IWS-hitsausneuvo-jakoulutukseen lähettänyt Rau-

taseiska Oy kertoo toimitusjoh-taja Simo Toropaisen suulla, et-tä laadunvalvonnan ja laatujär-jestelmien kehittämistavoitteet antoivat heille sysäyksen hank-kia IWS-koulutusta.

Valmistuskonepajan kapasi-teetti on vientitoimituksiin poh-jautuen hyvässä käytössä ensi vuoden keväälle saakka ja työn-tekijöiden osaamista sekä laa-dunvalvontaa halutaan kehittää SAMI:n tarjoamilla koulutuspal-veluilla.

Lisätietoja teollisuuden ammat-tiosaajien verkostokoulutukses-ta:

Savonlinnan seutu:Projektipäällikkö Juha Karjalai-nen, puh: 044 550 6665 tai juha.karjalainen@samiedu.fi

Mikkelin ja Pieksämäen seutu:Yrityskehittäjä Mika Kärkipuh: 044 711 669, mika.karki@esedu.fi

Verkosto-koulutuksella osaajia Etelä-Savoon

Tuotekehittäjä on avainroolissa

ARTO TOLVANEN

Taloudentekijät

Teksti ja kuva

D

Yritysten kasvaviin osaamistarpeisiin räätälöidään tänä päivä-nä yksilöllisiä koulutusmalleja, joilla verkoston kautta pysty-tään vastaamaan myös erikoisalojen koulutustarpeisiin.

Tuotteiden ja palveluiden myyntikuntoon hiominen ja tehokas kau-pallistaminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti vaativat tuotteista-misen hallintaa sekä osaavaa personointia. Tuotteistamisen ja tuo-tekehittämisen osaamista tarvitsevat lähes poikkeuksetta kaikki yritykset.

Ari Haapasaareen (kuvassa), Pertti Karhuseen tai Tapani Rytköseen kannattaa olla yh-teydessä jos olet kiinnostunut tuotekehittäjän koulutuksesta.

Savonlinnan alue:Ari Haapasaaripuh: 044 550 6452 tai ari.haapasaari@samiedu.fi

Mikkelin alue:Pertti Karhunenpuh: 044 711 5635 tai pertti.karhunen@esedu.fi

Pieksämäen alue:Tapani Rytkönenpuh: 040 305 6610 tai tapani.rykonen@esedu.fi

• IW - International Welder (toisen asteen koulutus)• IWS/IWP, hitsausneuvoja/-ohjaaja

• IWE, IWT, hitsausinsinööri, -teknikko• IWI-C,S, hitsaustarkastaja

Hitsauksen kansainväliset IW–koulutustasot:

• Tuotekehitysideoiden kartoitus • Ohjattu oman tuotteen tai

palvelun kehittäminen • Systemaattinen ohjattu

tuotekehitysprojektin toteutus • Tuotteen tai palvelun

turvallisuusriskien eliminointi • Hallittu ja tehokas tuotteen tai

palvelun kaupallistaminen • Jatkuvan innovointiprosessin oppiminen ja nopeuttaminen

• Innovointia luottamuksellisessa ryhmässä.

Mitä hyötyä tuotekehittäjän koulutuksesta?

ARTO TOLVANEN

Taloudentekijät

Teksti ja kuva

TORSTAINA 8.12.2011 TALOUDENTEKIJÄT 9

Hyödynnä Build on strenght -strategioita

Elektroniikan diplomi-insinööri Timo Juuti-lainen painottaa, että johtajan on paneudut-

tava itse huolellisesti asiaan ja laitettava itsensä täysillä likoon. Juutilainen tuntee itsensä kotoi-saksi asia- ja asiantuntijajohtaja-na, mutta tunnustaa empimättä, että tunnetta ei voi myöskään ohittaa johtamisessa.

”Johtajan tulee olla reilu, tasa-puolinen ja toimia järjellä”, Timo analysoi.

”Johtaja ei silti saa olla kylmä. Pitää olla rohkeutta, luovuut-ta ja persoonallisuutta sekä pi-tää kuunnella työntekijöitä”, hän jatkaa.

Kaikissa ihmisissä on omat ominaisuutensa, joissa hän on vahvimmillaan ja niihin nojau-tuen Juutilainen on pyrkinyt roo-littamaan 110 työntekijän yritys-ryppään.

”Yrityksestä ja sen työtehtä-vistä on pystyttävä tekemään kiinnostava. Se edesauttaa rek-rytoimaan oikeita ihmisiä, joiden vahvuuksia on kyettävä edelleen kehittämään”, Juutilainen opas-taa.

Pidä tuotekehitys oikeassa roolissa ja lähellä asiakasta

Vuonna 1993 perustetun Control Express Finland Oy:n (CEF) pe-rusidea on asiakkaan tarpeisiin räätälöidyt teollisuus- ja milita-ritietokoneet, jotka on tarkoitet-tu käytettäviksi todella vaativis-sa olosuhteissa.

”Haasteena on kartoittaa yksi-lölliset asiakastarpeet oikein se-kä toteuttaa ne tuotannollisesti kannattavasti ja riittävässä laa-

juudessa”, Juutilainen tarkentaa. ”Pääsääntö mielestäni on, et-

tä jokaisella teollisuusyrityksel-lä tulee olla kannattavaa liike-toimintaansa varten omat per-sonoidut tuotteensa”, Timo pai-nottaa.

Tuotemodifikaatioista tulee usein myös kokonaan uusia tuot-teita ja uutta liiketoimintaa.

”Tänä päivänä maailma on niin kansainvälinen joka toimi-alalla, että tuotekehityksen pol-ku muodostuu kyvystä hyödyn-tää maailman eri puolille sijoittu-neita verkostoyhteistyökumppa-neita”, Juutilainen korostaa.

Rakenna yrittäjyysystävällinen työ- ja toimintaympäristö

Yritysryppään toiseksi suurim-man jäsenen, vuona 2000 perus-tetun Compusteel Oy:n, vaati-va ohutlevytuotanto on miehit-tämätöntä ja huippuautomati-soitua. Tällä taktiikalla tuotanto

pysyy kotimaassa ja se tukee in-novatiivista tuotekehitystä ryp-pään muissa yrityksissä.

”Oikean tuotekehitysympäris-tön kehittämiseksi teemme yh-teistyötä moneen suuntaan mm. Lappeenrannan teknillisen yli-opiston ja Mikkelin ammattikor-keakoulun kanssa”, Juutilainen pohjustaa.

Jatkuva testaustoiminta ja tuotelaboratorioiden hyödyntä-minen onkin alalla välttämätön-tä.

”Ilman Savonlinnan kaupun-gin panostusta 3K-tehtaaseen ja sen tuotelaboratorioihin emme olisi tässä”, Juutilainen kiittelee.

”Kaikki tämä yhdessä hyvän henkilökunnan kanssa on mah-dollistanut positiivisen kehityk-sen yritysympäristöksi, jossa ideat voivat jalostua”, Juutilai-nen summailee.

Juutilaisen mielestä yrittäjyy-den yleistä imagoa olisi myös saatava parannettua. Hän ih-mettelee, että Suomessa on voi-nut vallita kehitys, jossa mitä pa-rempi koulutus, sen vähemmän yrittäjiä, on toteutunut. Myös yritysten tukeminen pitäisi Juu-tilaisen mukaan olla enemmän kannustavampaa.

”Avustus- ja tukiprosentit voi-sivat määräytyä mainiosti tu-

losten perusteella”, Juutilainen paukauttaa.

”Byrokratia projekteissa on joskus sellaista, että on vain hel-pompi ottaa rahoitusta varten lainaa pankista”, Juutilainen päi-vittelee.

Sama tilanne on kasvuyrityk-sillä yleensä.

”Yrityksiä, jotka päättävät kas-vaa, voisi valtio palkita tekemäs-tään onnistuneesta riskinotos-ta”, Timo Juutilainen, jonka yri-tysten liikevaihto on kasvanut 16 miljoonaan euroon, suosittaa.

Menestystä luomassa

Mitä onnistuminen vaatii?

Yritysmaailma E

Erikoistietokoneita, ohutlevytekniikkaa ja kunnossapitoanturei-ta. Niihin kiteytyvät vuoden 2011 maakunnallisen yrittäjäpalkin-non saajan ja 2010 INNOSUOMI-palkitun, CEF-teknologiayritys-ryppään perustajan Timo Juutilaisen menetystarinat. Mitä onnis-tuminen Etelä-Savossa vaatii?

ARTO TOLVANEN

Taloudentekijät, Savonlinna

Teksti ja kuva

Timo Juutilainen tarkastelee Compusteel automatisoidusta ohutlevytuotannosta valmis-tuneita selluteollisuuden suodatinrunkoja.

Maatilamatkailu Höökin Kaarina Höökillä on yli 20 vuoden kokemus yrittämisestä ja yritystoiminnassa tarvittavien asiantuntijapalvelu-jen etsimisestä ja käyttämisestä. ”Nykyisin on jo helppoa työsken-nellä, kun kokemuksesta tietää mistä apua löytyy. Täytyy vain tart-tua puhelimeen”, vakuuttaa Kaarina.

Kokemus auttaa oikean asiantuntijan löytämisessä

Tämän hetkisen asian-tuntijaverkoston pohja rakentuu oman yritys-toiminnan alkumetreil-

lä syntyneisiin kontakteihin. ”Ensimmäisen kerran otim-

me yhteyttä Maaseutukeskuk-sen neuvojista Antti Kajantee-seen, kun tämä Hartikkalan ti-la siirtyi mieheni veljeltä meille. Yhteistyö Maaseutukeskuksen ja sittemmin ProAgria Etelä-Sa-von neuvojien kanssa onkin jat-kunut siitä asti tiiviinä. Asiantun-tija-apua on käytetty sekä vilje-lytoimintaan, että matkailuyrit-tämiseen.

Savonlinnan Pihlajalahdes-sa toimivan maatilamatkailu-yrityksen kivinavettaan remon-toitiin tilausravintola vuonna 2001. Keittiön antimia tarjoil-laan myös pitopalvelutoimin-nan kautta juhlatilaisuuksissa eri

puolella talousaluetta. Pihapii-rin Luhtiaitoissa ja Riihituvassa on mahdollisuus majoittua maa-seutuympäristössä. Höökin ruo-kia voit maistella myös Savon-linnan Citymarketin palvelutis-kistä. ”Tänä vuonna teemme yh-teistyötä Citymarketin kanssa joulunajan tarjoiluissa.”, kertoo Kaarina Höök.

Osaavat asiantuntijatauttavat yritystä kehityksen ja kasvun tiellä

Maatilamatkailun toimintaan on koko sen olemassaoloajan kuu-lunut jatkuva yritystoiminnan kehittäminen ja laajentuminen.

”Ensimmäisenä otan kyllä yh-teyttä asiantuntijaverkostooni ja kysyn sieltä mielipidettä, kan-nattaako asiaa edes pidemmälle

lähteä miettimään”, Kaarina pai-nottaa.

Keväällä 2011 aloitettiin mo-telli- ja ravintolatoiminta Sulka-valla perinteikkäässä Muikkuku-kossa. Muikkukukko on avoinna kuutena päivänä viikossa. Tilauk-sesta palvellaan myös aukioloai-kojen ulkopuolella. Arkisin tar-jolla on lounas noutopöydästä ja viikonloppuisin panostetaan oh-jelmatarjontaan.

Kaarina iloitsee erityisesti, et-tä nuoremmalle väelle suunna-tut rock-illat ovat löytäneet hy-vin asiakkaita. Maatilamatkai-lu Höökin palveluksessa on täl-lä hetkellä tusinan verran koko- tai osa-aikaisia työntekijöitä, ke-sällä tähän lisätään sesonkityö-voima.

Osaavien työntekijöiden ja ammattineuvojien ohella Kaari-na arvostaa oman lähipiirin pa-

nosta yritystoiminnan tukijouk-koina.

Muikkukukon toiminnan aloit-tamista Kaarina lähti pohtimaan yhdessä asiantuntijaverkoston-sa kanssa. Rajupusu Leaderin toimintaedellytysten selvitystu-en turvin. ProAgrian talous- ja yritysneuvoja Mikko Penttinen ja maa- ja kotitalousnaisten yri-tysneuvoja Kirsi Mutka-Paintola auttoivat yrittäjää työstämään Kukolle liiketoimintasuunnitel-man.

Asiantuntijapalveluissa Kaari-na painottaa pitkän yhteistyön ja neuvojien toimialaan liittyvän erityisosaamisen merkitystä.

Näiden tekijöiden varaan raken-tuu myös luottamus ja sitä kaut-ta uskallus kysyä asiantuntijalta yksinkertaisiltakin tuntuvia asioi-ta. Pienessä yrityksessä on ajoit-tain tärkeää hakea suunnitelmiin ja toimintaan ulkopuolista osaa-misnäkökulmaa.

”Kun tarpeeksi pitkään ai-na miettii näitä yrityksen asioi-ta vain omassa päässään, on hy-vä saada niihin ikään kuin ulkoa varmistusta”. Kaarina vakuuttaa tyytyväisyyttään.

Verkosto on auttanut tiukois-sakin tilanteissa ja sen avulla on löytynyt myös uusia osaajia.” Tietoa rahoitus-, tuki- ja kehit-

tämismahdollisuuksista, sekä asiantuntijapalveluista on Kaa-rinan mielestä yrittäjille tarjol-la paljon. Toki hänellä on hie-man leikkimielinen ehdotus vielä puuttuvasta palvelusta yrittäjille. ”Eräänlainen purkauspäällikkö olisi hyvä saada. Aina kun ei ha-luaisi kaataa näitä mieltä kismit-täviä asioita lähipiiriin”, Kaarina naurahtaa.

Kirsi Mutka-PaintolayritysneuvojaMKN-yrityspalvelut/ProAgria Etelä-Savo ry.

”Hyvä ruoka ja hyvä asiakaspalvelu ovat meille erityisen tärkeitä”, painottavat Inka Kämäräinen (vas.), Kaarina Höök ja Eija Penttinen.

TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.201110

Naisammattilaiset on otettu rakennuksilla hyvin vastaan

Sisä- ja ulkomaalaukset, pienremontit ja laatta-työt sekä mm. vaativat erikoislaatoitukset kuu-

luvat naiskaksikon omistaman Saimaanrannan Maalarit Oy:n repertuaariin.

Rakentaminen on raavasta työtä, mutta Siru ja Heidi pär-jäävät hyvin apunaan vain yk-si miestyöntekijä. Kesäseson-kiin tarvitaan toki lisää ammat-timiehiä.

Naiset ostivat toimivan maa-lausliikkeen keväällä ja osake-yhtiö perustettiin uudella nimel-lä 9.5.2011. ’Kätilönä’ yrityskau-passa toimi Uusyrityskeskus Wä-

läkyn yritysneuvoja Markku Sa-vola.

AhKERUUS, huolellinen työnjäl-ki ja laatu ovat valttejamme Siru ja Heidi luettelevat.

”Me haluamme tuoda lisäar-voa ja ideoita asiakkaidemme si-sustussuunnitelmiin ja toteutuk-siin”, naiskaksikko sanoo yhdes-tä suusta.

”Seuraamme tarkasti myös alan uusia trendejä. Laadun suh-teen ollaan jopa vähän liiankin tiukkapipoja”, naiskaksikko poh-diskelee.

Yrityskauppa vaatii asiantuntemusta

”Iso kiitos seudun yrityspalve-luille. Paitsi neuvoja ja ohjeita,

saimme konkreettista apua pa-pereiden täyttämisessä, ostetta-van yrityksen arvonmääritykses-sä sekä rahoitusasioissa”, naiset luettelevat.

”Ilman Markkua emme oli-

si edes tienneet mistä aloittaa”, naiset vieläkin päivittelevät.

Ammattimies on ammatti-mies, sukupuolesta huolimatta. Jos yrityspalvelut opastavat yri-tyskaupoissa ja rahoitusasioissa,

toteuttavat nämä viehättävät saimaanrannan maalarit asiak-kaidensa sisustusunelmat jämä-kästi kokonaispalveluna. Apu-naan heillä on myös verkosto kir-ves- ja sähkömiehiä sekä tava-

rantoimittajia. ”Markku hoitelee yrityskuvi-

ot ja me osaamme sisustamisen alusta loppuun”, Siru pelkistää.

ARTO TOLVANEN

Taloudentekijät, Sulkava

Teksti ja kuva

Tehokaksikko, toimitusjohtaja Siru Paala-nen ja hallituksen puheenjohtaja Heidi Pa-sanen, siivoilevat viimeisiä rakennusjätteitä Sulkavan Venetiellä. Naisten viimeistä piir-toa myöten remontoima omakotitalo on kohta valmis luovutettavaksi asiakkaalle. Talon laattaseinässä komeilee käsin maalat-tu kultainen ruusu.

Maikkarilla voit nyt kohdistaa viestisi entistäkin osuvammin kotiseudullesi. Alueellisella tv-mainonnalla

tavoitat edullisesti jopa 112 000 eteläsavolaista. Tee yrityksestäsi tienoon kiinnostavin kauppapaikka. Aloita

osoitteesta spotti.fi/aluemainonta tai rimpauta myyntipäällikkö Teppo Wetterstrandille: 050 395 9567.

NYT TARKKANA.

YritysmaailmaENeljä osaavaa kättä ja silmää sisustamiseen

Saimaanrannan Maalarit Siru Paalanen (vas.) ja Heidi Pasa-nen viimeistelevät asiakkaan keittiöön komeaa laatoitusta.

TORSTAINA 8.12.2011 TALOUDENTEKIJÄT 11

Yrityksille apua joustavasti ja asiantuntevasti

Joroisten, Juvan, Rantasal-men ja Sulkavan alueen yritysneuvonnan yhteis-työ tiivistyy uuden yhteis-

palvelun myötä. Ennestäänkin toimiva yhteistyö parantaa asi-akkaille tarjottavaa palvelua.

Tiivistyvä yhteistyöverkos-to on osa kansallista Yritys-Suo-mi palvelukonseptia, jonka avul-

la voidaan alueen yrityksille tar-jota tietoa, rahoitusta ja kontak-teja, asiantuntevasti ja jousta-vasti yrityksen kaikissa vaiheis-sa. Seudullisen yrityspalveluver-koston osapuolet Rajupusu alu-eella ovat:

Rajupusu Leader ry, Juvan TE-toimisto, Joroisten kunta, Wä-läkky Keski-Savon Uusyritys-keskus ry, Rantasalmen kunta, Finnvera Oyj, Etelä-Savon ELY

-keskus, Savonlinnan TE-toi-misto, ProAgria Etelä-Savo ry, Sulkavan kunta ja Juvan kunta

Apua yrityksen kaikissa vaiheissa

Rajupusu Yritys-Suomi verkos-ton toimijat neuvovat, tukevat ja ohjaavat yrityksen perustamis-ta vasta harkitsevia, sekä yritys-maailmassa jo vakaan aseman saavuttaneita yrityksiä. Hataran

toiveikkaista perustamissuunni-telmista lähtien asiakkaita pal-vellaan kasvun kautta onnistu-neeseen omistajanvaihdokseen saakka.

Tiiviisti yhteyttä pitävä neu-vojaverkosto tuottaa jäsenilleen päivitettyä tietoa tarjolla olevis-ta palveluista ja mahdollisuuksis-ta. Tiiviillä yhteydenpidolla taa-taan asiakkaalle paras mahdolli-nen apu ja asiantuntemus.

Yritys-Suomi verkostot yrittäjien palveluksessa

Asiantuntija-apua Rajupusu-alueella antavat ja etsivät:

yritys-Suomi Verkoston kautta yritykset saavat apua mm.

• yrityksen perustamiseen • yrittäjäksi kouluttautumiseen

• rahoituksen järjestämiseen• työvoiman hankintaan

• työvoiman koulutukseen• yrityksen kansainvälistymiseen

• tuotekehitykseen• maatilojen yritystoiminnan kehittämiseen

• markkinoinnin kehittämiseen• toimitilojen hankintaan

• omistajanvaihdosasioihin• Yrityksen myyntiin ja

• Yrityksen ostoon liittyvissä asioissa

Aarre Damski yritysneuvoja, Pro Agria Etelä-Savoaarre.damski@proagria.fi

040 738 6400

Heidi Hänninen yritysasiamies, Rantasalmi ja Sulkavaheidi.hanninen@rantasalmi.fi

040 485 0010

Tiina Koponen kehittämisjohtaja, Joroinentiina.koponen@joroinen.fi

040 565 4857

Antti Kinnunen yritysasiamies, Juvaantti.kinnunen@juva.fi

Markku Savola yritysneuvoja, Uusyrityskeskus Wäläkky rymarkku.savola@juva.fi

Ilpo Lehtinen toiminnanjohtaja, Rajupusu Leader ryilpo.lehtinen@rajupusulealder.fi

040 715 7189

Juvan TE-toimisto Savonlinnan TE-toimisto

Etelä-Savon seudut kiinteässä yhteistyössä

Etelä-Savon yritys-Suomen palveluverkosto esittelyssä, osa 3

yritys-Suomi Rajupusu

Yritysten odotuksien mukaan julkisten yri-tyspalvelujen tulee ol-la laajasti tunnettuja,

helposti löydettävissä, helposti ymmärrettävissä ja helposti saa-vutettavissa.

Yrityksen perustamista suun-nittelevien, toiminnan aloitta-neiden ja toimivien yritysten tu-lee saada helposti tietoa ja löy-tää tarvitsemansa palvelut. Yri-tykset toivovat myös saavansa itselleen räätälöityjä palveluita.

ETELÄ-SAVON seudut tekevät yhteistyötä, kukin oman seudun lähtökohtiin pohjautuen ajatuk-sella, että asiakas saa mahdolli-simman korkeatasoista ja asian-tuntevaa palvelua.

Yhteistyössä toimimalla voi-daan tarjota aiempaa kattavam-pia palveluja. Palvelut on koottu seudullisesti ja päällekkäisyyk-siä on karsittu – myös maakun-nallisesti.

Kaikki Etelä-Savon seudut ovat mukana kansallisessa Yritys-Suomi palvelujärjestel-mässä. Seudullisen yhteistyön keskeisinä tehtävinä on asiakasprosessien kehittämi-nen asiakkaan näkökulmasta, asiakaspalvelun seuranta ja sen kehittäminen seudun omista lähtökohdista, viestintä asiakkaiden ja toimijoiden välillä, palvelun tuottaji-en roolit / toisten palvelujen tunteminen ja ennakointi.

Yrityksen ja yrittäjän toimintaympäristö on jatkuvan muutoksen alaisena. Muutoksia aikaansaavat sekä viranomaiset että julkis-hallinto, kuin myös kilpailijat ja asiakkaat. Yrittäjän tukena tässä muutoksessa on Yri-tystulkki, josta löytyy kaikki yrittämiseen liit-tyvä perustieto ajantasaisena ja paikallisesti tuotettuna. Yritystoiminnan perusasiat ovat samat yrityksen toimialasta riippumatta. Tämän palvelun sinulle tarjoaa oma alueesi elinkeinojen kehittämisorganisaatio.

Yritystulkki on toteutettu suomalaisen peruskoulun tavoin: jokaiseen yritystoimin-nan ”oppiaineeseen” on oppikirja, jonka avulla täytetään asiaan liittyvää työkirjaa. Näin työtä voidaan tehdä itsenäisesti ilman ”opettajaa”. Muutamia taloushallinnon las-kentaohjelmia lukuun ottamatta aineisto on vapaasti kaikkien käytettävissä netissä ilman salasanoja. Yritystulkin oppaat ja työkirjat

voidaan tallentaa omalle tietokoneelle, jol-loin käyttäjä ei tarvitse jatkuvaa nettiyhteyttä.

Yritystulkin 300 sivua on jaettu 38 osaan ja neljään eri aihealueeseen. Yritystulkista löytyvät oppaat, työkirjat ja laskentaohjelmat yrityksen hallinnon, talouden ja markkinoin-nin omatoimiseen hoitamiseen. Lisäksi Yri-tystulkki sisältää yrityksen perustamisosion, jossa yrityksen perustaminen toteutetaan oikeaoppisesti karikot kiertäen ja ongelmiin varautuen.

Yritystulkin banneri on seuraavilla www -sivuillawww.savonlinnaseutu.fi/yrityspalvelutwww.pieksamaki.fi, www.miset.fi, www.juva.fi, www.masek.fi

1. YRITYKSEN PERUSTAMINEN• Suunnitteleminen• Talouslaskenta• Rahoitus• Perustaminen• Käynnistäminen

2. YRITYKSEN HALLINTO• Yrittäjän työ käytännössä opas

(mm. verotus, laskutus, perintä)• Lomakepohjia yrittäjän arjen tilanteisiin

3. YRITYKSEN TALOUS• Hinnoitteluopas ja SIMULO -laskentaohjelmat

hinnoitteluun• Laajennuksen ja kehityksen rahoitusopas• Investoinnin laskennan opas ja laskenta-

ohjelma• SIMULO Tulos, -tase ja talousennuste -

laskentaohjelmat

4. MARKKINOINTI- JA MYYNTI• Opas markkinointisuunnitelman laatimiseen• Markkinointisuunnitelman työkirja• Myyntisuunnitelman työkirja

Yritystulkin käyttö onnistuu tavanomaisella kotitieto-koneella, jossa on Microsoft Word ja Excel –ohjelmat sekä Adobe Acrobat -lukuohjelma.

Vapaasti kaikkien käytettävissä

TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.201112

Yritys-Suomi palve-lut verkoston toimijat tarjoavat monipuoli-sia palveluja yrittäjäk-

si aikoville ja uutta liiketoimintaa käynnistäville. Autamme selvit-tämään yrityksesi toimintaedel-lytykset ja -haasteet.

Asiantuntijamme auttavat aloittamisen eri vaiheissa, kuten liiketoimintasuunnitelman laa-dinnassa, rahoituksen suunnitte-lussa ja hankkimisessa sekä kou-luttautumis-, toimitila- ja rekry-tointiasioissa. Apua saat myös tiedonhankinnassa ja verkosto-jen hyödyntämisessä.

Rajupusu -yrityspalvelut muo-dostavat monipuolisen asiantun-tijaverkon yritystoiminnan aloit-tamisen vaiheissa ja ongelmati-lanteissa.

Palvelun sisältö

Polku yrittäjäksi alkaa liiketoi-minta-ajatuksen työstämisestä ja arvioinnista, joissa apua tar-joavat Uusyrityskeskuksien sekä ProAgria ry:n ja Etelä-Savon Ely-keskuksen asiantuntijat. Uusyri-tyskeskusten ja Proagrian asian-tuntijat auttavat myös yrittäjän Starttiraha-asiassa sekä avustus-ten ja muun rahoituksen järjes-tämisessä.

Yrittäjän polun alkumetreil-tä yrittäjää auttavat Juvan ja Sa-vonlinnan TE-toimistot, jotka tuottavat yrittäjäkoulutusta ja ammatilliseen osaamiseen liitty-viä koulutuksia.

TE-toimistot ovat tärkeimpiä kumppaneita kun yritys tarvit-see henkilökuntaa.

ALOITTAVAN yRITyKSEN miet-tiessä sijoittautumistaan Etelä-Savon kuntien elinkeinotoimet ja -yhtiöt neuvovat ja auttavat tilojen hankinnassa, logistiikan järjestämisessä ja yhteistyöver-kostojen luomisessa.

Alkavan yrityksen palvelut

Nimi Jouluksi

Koulutuskalenteri Aalto-yliopisto:

23.1.-8.10.2012 Myyntijohtaja –valmennus, Mikkeli7.2.-3.4.2012 Venäjän kielen ja tapakulttuurin perus-teet, Mikkeli14.2.-21.8.2012 Esimiesvalmennus, Mikkeli22.2.-6.6.2012 Startti NYT, Savonlinna15.3.-22.8.2012 Esimiesvalmennus, Pieksämäki

Lisätietoja verkosta: www.pienyrityskeskus.aalto.fi

Etelä-Savon ammattiopisto:

Mikkeli:Paremman Palvelun Osaaja –koulutukset9.-23.1., 7.-21.2., 7.-21.3., 10.-23.4. ja 2.-15.5.2012 23.1.-7.5.2012 Venäjän jatkokoulutus, Ruotsin kielen aktivointikoulutus,hakeutuminen 5.1. mennessä.

Yrittäjän ammattitutkinto, aloitus 16.1.2012 tai sopi-muksen mukaan, hakeutuminen 31.12. mennessä.

Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä, aloitus 9.1.2012, hakeutuminen 31.12. mennessä.

Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto, aloitus 22.3.2012, hakeutuminen 2.3. mennessä.

Lisätietoja: Teija Pylkkänen, p. 044 7115448, teija.pylkkanen@esedu.fi

Pieksämäki:Taloushallinnon ammattitutkinto, koulutukseen voi hakeutua 5.1.2012 asti.

Rakennuspalveluiden käännetty alv, 22.2.2012

4.5. Sähköinen taloushallinto ja –viranomaisilmoitukset 6.2.-15.3. Työpaikkaohjaajakoulutus30.3. Uhkatilanteiden hallinta eri toimialoilla14.2. Ympäristötietous ja kestävä kehitys 7.3.-27.3. Taloushallinnon englanti

Lisätietoja: p. 050 524 8682 tai 040 305 6669, www.esedu.fi (Ajankohtaista aikuisille, Pieksämäki, opintotarjotin).

Mikkelin ammattikorkeakoulu:

16.1.– 29.6.2012 Projektiosaaja -koulutus, 36 op

HAKU: 15.12.2011 mennessähttp://www.mol.fi / työvoimakoulutus

Yrityskohtaista palvelua yrityksille:OsaamiskartoituksetHenkilöstön hyvinvoinnin teemapäivä

Lisätietoja: pia.ahoranta@mamk.fi

ProAgria:

2.2.2012 Pienen matkailuyrityksen brändi, Mikkeli 22.3.2012 Matkailuyrityksen valokuvaus, Mikkeli

Ilmoittautumiset: marjo.h.laitinen@proagria.fi tai 020 747 3550. Lisätietoja: yritysneuvoja Kirsi Mättölä, puh. 020 747 3580, kirsi.mattola@proagria.fi

Ruralia-instituutti:

Lähiluomun työpajat: 20.1.2012 Helsinki ”Tuotteelle kasvot ja jakelukanava”26.1.2012 Jyväskylä ”Yhteisö asiakkaana –asiakas yhteisössä”14.2.2012 Tuusula ”Luomuruoka erikoiskaupoissa”22.3.2012 Mikkeli ”Lähiluomun hyvät käytönnöt”

Lisää tietoa työpajoista sekä muista Luomualan eri-koistumisopinnoista, ks. www.helsinki.fi/ruralia/koulutus/eco

Uusyrityskeskus Dynamo ry., Mikkeli, Yrityspalvelukeskus:

30.1. Tuloslaskelma ja tase tutuksi20.2. Palvelun laatu yrityksen asiakkaan näkökulmasta12.3. Auta asiakasta ostamaan - tuotteista!26.3. Yrittäjän verotuksen sudenkuopat

Minustako yrittäjä –infot joka kuukauden ensimmäi-nen maanantai

Savonlinnan seutu:14.12.2011 Startti-info, Olavinkatu 54, Savonlinna

Myyjä Teija Matinen (vas.) ja yrittäjä Piritta Ivar muodostavat uuden yrityksen iloisen työtiimin.

Yritys-Suomi verkosto

Yrittäjäksi aikovien ja toimivien yritysten neuvontapalvelut lai-tetaan koko Suomessa

uusiin puihin Yritys-Suomi kon-septin alle. Pieksämäki on myös liittynyt n. 50 seutukunnan muo-dostamaan Yritys-Suomi –ver-kostoon.

Yritys-Suomi verkoston pal-velut muodostuvat netin kautta saavutettavasta yrityssuomi.fi –verkkopalvelusta, Yritys-Suomi -puhelinpalvelusta sekä verkos-ton paikallisista palvelupisteistä eri kunnissa.

Laaja kirjo kumppaneita

Yritys-Suomi –konseptin pohjal-la ovat eri seuduilla solmitut yri-tyspalvelusopimukset. Pieksä-mäen SeutuYp –sopimus solmit-tiin viime kesäkuussa.

Sopimuksen pääosapuolia ovat Pieksämäen kaupunki, Ete-lä-Savon ELY -keskus, Pieksämä-en TE-toimisto ja ProAgria Ete-lä-Savo ry. Sopimuksessa mai-nittuja muita merkittäviä yhteis-työkumppaneita ovat mm. pai-kalliset yrittäjäjärjestöt, oppilai-tokset, kuten Diak, Etelä-Savon ammattiopisto, Koulutuskeskus Agricola, Mamk, Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun Pienyritys-keskus ja Finnvera.

Sopimuksen tavoitteena on parantaa em. organisaatioiden välistä yhteistyötä yritysten neu-vontatilanteissa ja parantaa pal-veluiden viestintää asiakkaille.

Perusneuvontaa yrityspalveluista ja TE-toimistosta

Pieksämäen Yritys-Suomen pal-

velupisteet sijaitsevat Pieksä-mäen yrityspalveluissa kaupun-gintalolla sekä Pieksämäen TE-toimistossa. Vaikka palvelupis-teet sijaitsevat eri rakennuksis-sa, niiden keskinäinen yhteistyö on saumatonta. Mottona on, et-tä asiakasta ei juoksuteta vaan palvellaan.

Pieksämäen yrityspalveluiden asiantuntijoilta saa henkilökoh-taista neuvontaa mm. yrityside-an kehittelyssä toimivaksi liike-toimintasuunnitelmaksi, toimi-tilojen ja kehittämisrahoituk-sen järjestämisessä niin alkavil-le kuin toimiville yrityksille, po-tentiaalisista yhteistyökumppa-neista, yrityksen omistajanvaih-dosasioissa jne.

Pieksämäen yrityspalvelut jär-jestää yhteistyökumppaneiden-sa kanssa räätälöityjä koulutuk-sia sekä yritystoimintaa suunnit-

televille että toimiville yrityksil-le. Lisäksi yhteistyökumppanei-den kanssa suunnitellaan ja to-teutetaan erilaisia elinkeinojen kehittämishankkeita. Parhail-laan on työn alla pienten metal-liyritysten kasvuhanke.

pIEKSÄMÄEN TE-toimisto on työmarkkinoiden asiantuntija, jonka tärkein tehtävä on työn välittäminen. TE-toimisto tar-joaa työnantajille monipuolista apua henkilöstön hankintaan ja kehittämiseen.

Yrityksen perustamista suun-nittelevat saavat sieltä myös starttiraha- neuvontaa. Lisäk-si TE-toimisto välittää Ely-kes-kuksen ProStart palvelutuotetta aloittaville yrittäjille.

Kimmo Hyykoskivs.elinkeinojohtaja,Pieksämäki

Kun tarvitset neuvoa yrityksen perustamiseen tai yrityksen kehittämiseen, ole hyvä ja ota yhteys ja tule käymään:

Kimmo Hyykoski Vs. elinkeinojohtaja Puh. 044 588 2214 kimmo.hyykoski@pieksamaki.fi

Timo SavolainenElinkeinojohtaja (alkaen 1.1.2012)Puh. 044 088 2216timo.savolainen@pieksamaki.fi

Ritva Tissari-Ylönen Yritysneuvoja Puh. 044 – 588 2214ritva.tissari.ylonen@pieksamaki.fi

Hannu Häkkinen Erikoistyövoimaneuvoja Puh. 050 396 1537 hannu.hakkinen@te-toimisto.fi

Tarja Komulainen Erikoistyövoimaneuvoja Puh. 050 396 1538tarja.m.komulainen@te-toimisto.fi

yritys-Suomi pieksämäen seutu

Pieksämäen yrityspalvelut: Pertinkuja 1, 76100 Pieksämäki

Pieksämäen TE-toimisto: Lampolahdenkatu 10, 76100 Pieksämäki

Iloinen nauru kaikuu soutu-pitäjässä, kun virran ran-nalla sijaitsevan elintarvi-ke- ja lahjatavarakioskin

tuore yrittäjä Piritta Ivar jutte-lee asiakkaittensa kanssa. Me-nossa on kioskin nimikilpailu ja uudet nimiehdotukset ovat hauskoja.

Nimiehdotuksista jär-jestetään asiakasäänestys 18.12.2011, jossa lopullisesti valitaan nimi Piritan yrityksel-le, joka on avoinna vuoden jo-kaisena päivänä.

Uusi yritys sai alkunsaketjun luopuessa

R-kioskin toiminta loppui Sul-kavalla tammikuussa 2011. Keskisuomesta muuttanut Jyp-fani Piritta oli työskennellyt kolme vuotta ’Ärrällä’ ja mies kannusti kovasti yrittäjäksi.

Kioskin kiinteistö laitettiin remonttiin ja avajaisia vietettiin jo 15.4.2011. Samalla keväällä valmistui myös Piritan yrittä-jäkurssi ValmennusMajakassa. Yritysneuvoja Markku Savola auttoi uuden yrityksen paperi-

sodassa ja teki tarvittavat kan-nattavuuslaskelmat.

”Ilman Markkua en olisi täs-sä”, Piritta huokaisee.

”Markku valoi uskoa yrittä-miseen ja järjesteli kaikki kom-mervenkit yrityksen perustami-sessa. Paperitöissä olen vähän kuin Veikkauksen asiakas”, Pi-ritta nauraa.

”Enkä ole katunut päivää-kään yrittäjäksi ryhtymistä. Työn ja vapaa-ajan raja kyllä hämärtyy, on tämä sen verran mukavaa hommaa”, kioskiyrit-täjä tuumailee.

TORSTAINA 8.12.2011 TALOUDENTEKIJÄT 13

Tilauskonepaja Pieksä-mäen Hitsaus ja Koneis-tus Oy lähti mukaan Miktechin vetämään

viiden eteläsavolaisen konepa-jan Sixmet-ryhmään laajentaak-seen omaa asiakaskuntaansa.

Tilauskirjojen nopeaa täyt-tymistäkin tärkeämpää yhteis-työssä on ollut jokaisen konepa-jan oman toiminnan terävöittä-misessä sekä markkinointiosaa-misen kehittämisessä.

”Hankkeen myötä usko omiin tuotteisiin ja palveluihin on kas-vanut merkittävästi. Samalla it-selle on muodostunut tarkka ku-va siitä, mikä on Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy:n paikka koneistusurakoiden markkinoil-la”, sanoo toimitusjohtaja Alek-si Mäkelä.

Vuonna 2010 eteläsavolaisil-le konepajayrittäjille suunnatun kyselyn tuloksena syntynyt Six-met-hanke on tehostanut mer-kittävästi viiden konepajayrityk-sen markkinointia sekä tuonut uusia asiakkaita.

Aleksi Mäkelän mukaan uus-asiakashankinta on ollut hank-keen parasta antia.

”Itse kun olen tällainen insi-nööritaustainen yrittäjä, niin oman työn myyminen ja itsensä kehuminen on todella vaikeaa. Nyt hankkeen projektipäällikkö on toiminut jäänrikkojana ja ot-tanut sen ensimmäisen kontak-tin potentiaalisten asiakkaiden suuntaan”, hän toteaa.

INNOVAATIO- JA teknologia-keskus Miktechin hallinnoimassa hankkeessa ovat mukana Piek-sämäen Hitsaus ja Koneistus Oy:n lisäksi tilauskonepajat Kos-pirt Oy ja Saret Oy Mikkelistä se-kä Ket-Met Oy Savonlinnasta ja Zetanova Oy Kangasniemeltä.

Kesällä 2012 päättyvää han-

ketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus EU-tukivaroista.

Muistijälki yrityksestä

Asiakashankinnan tavoitteena ei ole Aleksi Mäkelän mukaan pel-kästään ryhmän konepajojen ti-lauskirjojen nopea täyttäminen.

”Perimmäinen tarkoitus on jättää asiakkaisiin muistijälki it-sestä ja yrityksestä. Kun asiak-kaalla siten tulee tarve vaikka-pa prototyypin koneistuksesta, mieleen toivottavasti muistuu, että Pieksämäellä oli se mielen-kiintoinen paja pienille osille”, sanoo Aleksi Mäkelä.

Käytännössä uusasiakashan-kinta on hoitunut siten, että Mik-techin hallinnoiman Sixmet-hankkeen projektipäällikkö Kim-mo Haapea on käynyt läpi yrit-täjien kanssa kullekin konepajal-le potentiaalisia asiakkaita, joi-hin on sitten ottanut yhteyttä sopiakseen tapaamisesta yksit-täisen yrittäjän tai koko ryhmän kanssa.

”Keskeisin tehtävä on ollut mielenkiinnon herättäminen uu-sissa asiakkaissa. Se on ollut tie-tojen lähettämistä sekä tapaa-misten sopimista. Tämän jälkeen tarjousten teko, neuvottelut ja tilauksista sopiminen on ollut jo-kaisen yrittäjän omilla harteilla”, Haapea kertoo.

MyöS Aleksi Mäkelä kertoo huomioineensa sen, että isot asi-akkaat ovat kyllä kiinnostuneita laajentamaan omaa alihankkijoi-densa joukkoa, kunhan vain so-piva tarjokas löytyy.

Viiden konepajan ryhmässä on myös joukkovoimaa, jota voi-daan tulevaisuudessa hyödyntää isojen urakoiden hankkimisessa Etelä-Savoon. Tosin yhtään isoa tilausta, joka jakautuisi useam-man ryhmän konepajan kesken ei ole jäänyt vielä käsiin.

”Viesti asiakkailta on ollut se, että isommat tilaukset ottavat aikansa. Ensin on nähtävä, mi-ten yksittäiset yritykset toteut-tavat palvelulupauksensa”, Haa-pea toteaa.

Osaamisen ja riskinottohalun kasvatusta

Mielenkiinnon herättämiseksi konepajayritysten markkinointia on hiottu asiantuntijoiden avus-tuksella. Aleksi Mäkelä kertoo esimerkiksi, että oman yrityksen brändäyksessä apuna on ollut mm. Lisa Sounio. Myös mark-kinointimateriaalia esitteistä yri-tyksen kotisivuihin on laitettu kuntoon sekä opiskelut messu-jen hyödyntämistä käytännössä kaksilla alihankintaan keskitty-neillä messuilla.

”Keskeistä on ollut yritysten toiminta-ajatusten tiivistäminen selkeiksi viesteiksi, joita hyödyn-netään kaikessa markkinoinnis-sa ja myyntityössä. Yrittäjät ovat lisäksi joutuneet pohtimaan si-tä, mitä palveluja he haluavat asiakkailleen tarjota, ja toisaal-ta millaisia asiakkaita jatkossa it-selleen haluavat”, sanoo Kimmo Haapea.

OMAN yRITyKSEN tulevaisuu-den suunnan selkeyttäminen on vaatinut Aleksi Mäkelän mukaan tietoista riskinottohalun kasvat-tamista ja halua tarttua uusiin haasteisiin.

Käytännössä tämä on tarkoit-tanut esimerkiksi Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy:ssä uu-den automaattisorvin hankintaa. Näin asiakkaita pystytään palve-lemaan tulevaisuudessa entistä paremmin.

”Matkan varrella on selkeyty-nyt sekin, että meidän on olta-va asiakkaalle kumppani, jonka ongelmanratkaisukyky ja kehit-tämisosaaminen tuo heille to-dellista lisäarvoa”, Aleksi Mäke-lä sanoo.

Neljättä kertaa pidet-tävät Rekrytreffit ovat vakiinnuttaneet paikkansa merkittä-

vänä työmarkkinatapahtumana alkuvuodesta Pieksämäellä.

Kulttuurikeskus Poleenissa 21.2.2012 järjestettävässä ta-pahtumassa paikallisilla työn-antajilla on mahdollisuus kertoa omista työpaikoistaan ja tava-ta kahden tunnin aikana työstä kiinnostuneita henkilöitä.

Tapahtumaan odotetaan noin 300 työnhakijaa.

TyöTÄ hAKEVAT tavoittavat Rekrytreffeillä helposti samas-

sa paikassa useita eri työnanta-jia. Treffeillä on mahdollisuus ta-vata sellaisiakin työnantajia, joi-hin ei muuten tulisi ottaneek-si yhteyttä. Työpaikkoja on ollut tarjoamassa vuosittain reilu pa-rikymmentä yritystä tai yhtei-söä. Viime vuonna avoimia työ-paikkoja oli välityksessä lähes 300. Osa työpaikoista on kausi-työpaikkoja.

Työnantajien lisäksi esittäy-tyjinä helmikuun treffeillä ovat mukana Pieksämäen ammatilli-set oppilaitokset. Mukana ovat Bovallius-ammattiopisto, Diako-nia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon koulutus Oy, Koulutuskes-kus Agricola, Mikkelin ammatti-korkeakoulu ja Partaharjun opis-to.

Oppilaitokset esittelevät yh-teishaussa mukana olevaa opin-

totarjontaansa sekä oppisopi-muskoulutusta.

”Hienoa, että saamme nyt en-simmäistä kertaa mukaan myös ammatilliset oppilaitokset. Näin ne henkilöt, joilta puuttuu am-matillinen tutkinto tai jotka tar-vitsevat mahdollisesti ammatil-lista lisäkoulutusta, pääsevät tu-tustumaan tarjontaan samal-

la kertaa”, sanoo erikoistyövoi-maneuvoja Tarja Komulainen Pieksämäen Työ- ja elinkeinotoi-mistosta.

MUKAAN ON JO ilmoittautunut useita paikallisia yrityksiä, mm. Matti ja Liisa Koti Oy, Kuunsillan Hoivapalvelut Oy, Midas Touch Tech Oy, Vaalijalan kuntayhty-

mä, Pieksämäen kaupunki se-kä EK-Savo Oy. Mukaan mahtuu vielä, joten kannattaa ilmoittau-tua Pieksämäen työ- ja elinkei-notoimistoon.

Rekrytreffit järjestävät yhteis-työssä Pieksämäen työ- ja elin-keinotoimisto sekä Pieksämäen yrityspalvelut.

LISÄTIETOJA Rekrytreffeistä

ErikoistyövoimaneuvojaTarja Komulainenpuh.050 396 1538 tarja.m.komulainen@te-toimisto.fi.

Työ ja tekijä kohtaavat kasvokkain Rekrytreffeillä

TERO ELORANTA

Taloudentekijät, Pieksämäki

Teksti ja kuva

Projektipäällikkö Kimmo Haapea (vas.) ja yrittäjä Aleksi Mäkelä ovat molemmat erittäin tyytyväisiä Sixmet-ryhmän toimintaan ja yhteistyöhön.

TERO ELORANTA

Taloudentekijät, Pieksämäki

Teksti ja kuva

Rekrytreffeillä työnantajat, oppilaitosten edustajat sekä työtä tai opiskelupaikkaa hakevat pääsevät kohtaamaan toisensa kasvokkain.

Sixmet-verkosto:

Lisäarvoa ja kumppanuutta asiakkaalle

TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.201114

F

Juvan Hatsolassa noin kahdeksan kilometrin päässä Juvan kirkon-kylältä löytyy omakotitalon yhteyteen rakennettu ompelimo. Viih-tyisä ja kotoisa työhuone saa kävijän hyvälle ja turvalliselle mielelle. T:mi Eija Kärkkäisen ompelimossa valmistuvat yksilölliset ja upeat juhlavaatteet, vanhojen päivän puvuista hääpukuihin.

Ompelimon pöydällä myös vanhat vaat-teet saavat uuden elämän ja muuttu-

vat käyttäjänsä kokoisiksi ja nä-köisiksi. Naisvaltainen asiakas-kunta työllistää yrittäjää ympäri vuoden. Sesonkiaikoja ovat pik-kujoulu- ja kevään juhlakausi.

Yhteistyö Juvalaisen Kangas-kaupan kanssa työllistää tasai-sesti sesonkien välisinä aikoina. Yrittäjä Eija Kärkkäiselle oman yrityksen perustaminen ei ole

ollut koskaan suuri haave. Intohimo käsitöihin ja toi-

meentulon hankkiminen käden-taidoilla sen sijaan on ollut luon-tevaa ja toivottavaa.

Kouluttautuminen nuorena ompelija-artesaaniksi ja ateljee asusteiden valmistajaksi antoi-vat vahvan pohjan toistakym-mentä vuotta kestäneelle ural-le vieraan palveluksessa. Per-heen kasvun myötä ajatus itsen-sä työllistämisestä kodin yhtey-dessä alkoi kehittyä.

Alkava yrittäjä tarvitsee kannustusta

Varovaisen perusluonteen omaavana päätös yrittäjäksi

ryhtymiseen ei Eijan mukaan ol-lut helppo. Ensimmäinen yhtey-denotto Te-toimistoon tapahtui-kin pitkällisen harkinnan jälkeen vuonna 2009. Sitä yhteydenot-toa Eija ei kadu.

RITVA MALINEN-pARKKINEN Juvan TE-toimistosta opasti yri-tystoimintaa suunnittelevan Ei-jan Uusyrityskeskus Wäläkyn yritysneuvoja Markku Savolan puheille ja TE-toimiston tuotta-mille yrittäjäkursseille.

Opiskeluaikojen yrittäjyys-opinnot kaipasivat päivitystä ja asioiden kertaaminen oli Eijan mukaan paikallaan. Tarve saada yrittämisestä ajankohtaista tie-toa antoi opiskelulle hyvän mo-

tivaation.Tieto lisää myös tuskaa. Kou-

lutuksessa ja liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa esiin tul-leet realiteetit muistuttivat myös riskeistä ja epäonnistumi-sen mahdollisuudesta.

pÄÄTöS IRTISANOUTUA työ-paikasta ja ryhtyä yrittäjäksi ei ollutkaan helppo. Myönteinen starttirahapäätös ja mm. rahoi-tustuen haun yhteydessä saatu kannustus saivat päätöksen kui-tenkin tuntumaan oikealta.

Ilman realistista, mutta kan-nustavaa apua yrittäjäksi ryhty-misen kynnys olisi Eijan mukaan ollut paljon korkeampi.

Starttiraha ja rahoitustuet alkavan yrittäjän tukena

Yritystoiminnan käynnistymisen ja palkkatyön päättymisen väliin syntyy usein taloudellisesti on-gelmallinen ajanjakso.

Käynnistysvaiheessa tu-lot ovat vielä vähäisiä ja menot taas pyrkivät mm. investointi-en ja markkinoinnin myötä kas-vamaan. Edellä mainittuun Eija-kin oli varautunut. Alkuvaihees-sa yrittäjällä on vain vähän tai ei lainkaan tuloja.

Alkavan yrittäjän toimeentu-lon turvaamiseksi TE-toimisto myönsi Eijalle starttirahaa rei-luksi puoleksi vuodeksi. Toimi-tilojen kunnostamisesta ja lai-

teinvestoinneista aiheutuneisiin kustannuksiin Eijan yritys sai Ra-jupusu Leaderin kautta yritystu-kea.

EIJA KÄRKKÄISEN puheesta kuultaa tyytyväisyys ratkaisusta ryhtyä yrittäjäksi. Yrittämiseen sisältyy aina riski ja epävarmuus.

Kuitenkin työskentely kodin yhteydessä, mahdollisuus oman elämän ja ajankäytön suunnitte-luun sekä mielenkiintoinen työ ovat Eija Kärkkäisen vaakaku-pissa riskiä ja epävarmuutta pai-navampia.

Lapsuuden harrastuksesta yritystoimintaan

ILPO LEHTINEN

Taloudentekijät, Juva

Teksti ja kuvat

UUDISTUVA VEROLAINSSÄÄDÄNTÖ 2012

Vuoden 2012 valtion talousarvion laa-dinta ja käsittely eduskunnassa on jää-nyt normaalia myöhäisempään ajan-kohtaan johtuen hallitusneuvottelujen pitkittymisestä, työmarkkinaratkaisuis-ta sekä eräiden Eu -maiden kasvavista velkaongelmista.

Vuoden 2012 talousarvioesitys ja pääosa verolakien muutosesityk-sestä annettiin eduskunnalle vasta 05.10.2011. Talousarvion loppusumma on 52,4 miljardia euroa ja esitys on 7,1 miljardia euroa alijäämäinen.

Seuraavassa vuoden 2012 merkityk-sellisimmät verolainsäädöksien muu-tokset:

Ansio – ja pääomatuloverotusVuoden 2012 ansiotuloveroperustei-siin tehdään 3,3 % tarkistukset. Tällä pyritään estämään työn verotuksen ki-ristyminen kaikilla tulotasoilla inflaation ja ansiotason nousun vuoksi. Toisaalta merkittävää on, että sosiaalivakuutus-maksujen ja kunnallisverotuksen kiris-tyminen merkitsevät osaltaan ansiotu-lojen verotuksen kiristymistä.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että maltillisten palkkaratkaisujen yhteydes-sä hallitus tukeet talouskasvua, kotita-louksien ostovoiman ja kotimaisen ky-synnän kehitystä ja yritysten kilpailuky-kyä. Nyt pääosin loppuun neuvoteltujen palkkaratkaisujen jälkeen hallitus on il-moittanut, että yhteisöverokantaa alen-netaan 26 %:sta jo aikaisemmin sovi-tun 25 %:in sijasta 24,5 %:iin.

Inflaatiotarkistukset ja vähennysten korotukset keventävät työnverotusta 800 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuoden 2012 valtion progressiivinen veroasteikko

Verot. tulo Vero alaraj.(€) Ve-ro%16 100 – 23 900 8 6,5 23 900 – 39 100 515 17,539 100 - 70 300 3175 21,570 300 - 9 883 30,0

Työtulovähennys nousee 740 euros-ta 900 euroon.

Kunnallisverotuksen perusvähen-nys nousee 2 250 eurosta 2 850 eu-roon.

Pääomaverokanta nostetaan 28 %:sta 30 % ja samalla pääomaverotulo muu-tetaan progressiiviseksi siten, että ve-rokanta on 32 % pääomaverotulojen 50 000 euroa ylittävältä osalta.

Alijäämähyvitys tehdään aina 30 pro-sentin suuruisena.

Korkotulojen lähdevero korotetaan 28 %:sta 30 %:iin.

Asuntolainan koron vähennysoikeutta supistetaan asteittain siten, että 2012 vähennyskelpoista on 85 %, vuonna 2013 vähennyskelpoista 80 % ja vuon-na 2014 vähennyskelpoista olisi 75 % asuntolainan korosta.

Kotitalousvähennyksen enimmäis-määrää pienennetään siten että enim-mäismäärä alennetaan 3 000 eurosta 2 000 euroon ja vähennettävä osuus pie-nenee 60 %:sta 45 %:iin. Kotitalousvä-hennyksen perusteena oleva maksettu palkka vähenee 30 %:sta 15 %:iin, jon-ka lisäksi sosiaalikulut ovat vähennys-kelpoiset.

Yhteismetsien, tiekuntien ja kalastus-kuntien verokanta nostetaan 26 %:sta 28 %:iin.

Osinkoverotusta kiristetään siten, et-tä listaamattomien yhtiöiden jakama n verovapaan pääomatulo-osingon enim-mäismäärää alennetaan 90 000 euros-ta 60 000 euroon. Yhtiöiden jakamien osinkojen verotus kiristyy myös pää-omaverokannan nousun vuoksi.

YritysverotusYhteisöverokanta alenee myönteisten tulopoliittisten ratkaisujen ansiosta 26

%:sta 24,5 %:iin.

Kehitysalueiden verohuojennuksia jatketaan vuoteen 2013 tuotantolaitos-ten ja matkailuyritysten investointeja koskevien korotettujen poistojen muo-dossa. Poistot voidaan tehdä puolitois-takertaisina EVL :n enimmäispoistoihin nähden.

Perintö- ja lahjaverotusVeroasteikkoja kiristetään siten, että ensimmäisen veroluokan asteikkoihin lisätään uusi, neljäs porras, jolloin ylin veroprosentti nousee 13 %:sta 16 %:iin 200 000 euroa ylittäviltä pesäosuuden tai lahjan osalta.

Ko. toimenpide tulee kiristämään ennen kaikkea sukupolvenvaihdoksi-en verotusta yrityksissä, joiden perin-tö- lahjaverotettava arvo on yli 200 000 euroa.

ALV ja muutamia muita verojaMin. 1kk tilatut sanoma- ja aikakau-silehdet siirtyvät 9 %:in suuruisen ar-vonlisäverokannan piiriin vuoden 2012 alusta.

Väliaikainen kokeilu, jossa eräisiin työvaltaisiin palveluihin sovellettiin nor-maalia alhaisempaa 9 %:in arvonlisä-verokantaa, päättyy 31.12.2011. Huo-jennus on koskenut mm. partureita, kampaamoja sekä eräitä korjauspalve-luja tekeviä yrityksiä.

Moottoribensiinin ja dieselöljyn hiili-dioksidiveroa korotetaan 2,34 – 2,65 senttiä litralta. Alkoholi- ja alkoholijuo-maverotusta kiristetään korottamalla valmisteveroa keskimääri n. 13 %Ajoneuvoveron perusveron tasoa ko-rotetaan päästöihin perustuen 23 - 92 euroa vuodessa.

Hyvää jouluodotusta ja rauhaisaa jou-lunaikaa!

Ajankohtaista taloushallinnosta:

Kari KapanenLaskentakonsultit Oy

poimintoja

Maakunnallinen yrittäjäjuhla 2011 Savonlinnassa

Viestintäpalvelut esittelyssä BLC:n yritystapaamisessa

Kuluvan vuoden Maakunnallinen Yrittäjäjuhla juhlittiin ja pal-kinnot jaettiin 18.11. Savonlinnasalissa. Maakunnalliseksi vuo-den yrittäjäksi valittiin korkean teknologian yritysryppään ke-hittänyt Timo Juutilainen. Palkittujen lisäksi illan tähtinä lois-tivat Tanssii tähtien kanssa –orkesteri Sami Pitkämön johdol-la. Ensi vuonna juhla järjestetään totutusta poiketen lauantai-na 24.11.2012.

Liiketoimintajohtaja Seppo Hartikainen suunnittelee yhdessä Kerimäen yrittäjien puheenjohtajan Jukka Suomalaisen kans-sa Blue Lake Communication Oy:n Olavinlinnassa järjestämäs-sä yritystapahtumassa pk-yrittäjille räätälöityjä viestintäpalve-luja. ” Yrittäjien kuunteleminen palveluja kehitettäessä on erit-täin tärkeää”, Seppo korostaa.

TORSTAINA 8.12.2011 TALOUDENTEKIJÄT 15

JOULUKUU8.12. POMO I -koulutus

TAMMIKUU13.-14.1. Luottamushenkilö-seminaari18.1. Etelä-Savon Yrittäjien hallituksen järjestäymisko-kous

25.1. KiVi -seminaari29.–31.1. Puheenjohtajien neuvottelupäivät(py:t, alue- ja toimialajärjes-töt),vko 5 Jäsenuutiskirje

Enonkosken Yrittäjät17.12 Joulukuhinat Kangasniemen Yrittäjät11.1. Kahvakuulailta

Kerimäen Yrittäjät10.-11.12. Joulumessut

Mikkelin Seudun Yrittäjät12.1. Kyyhkylän kuntoilu jat-kuu

Lehti: 1/20122/20123/20124/20125/20126/2012

Teema:HyvinvointiAsuminen MatkailuKoulutusRaha ja talousTeknologia

Ilmestyy:14.2.201216.4.20125.6.20123.9.201230.10.20129.12.2012

JÄSENpalvElut

Tapahtumakalenteri

Puheenjohtaja Heikki TynkkynenPuh. 0500 151 164E-mail. heikki.tynkkynen@pvloy.fi

Toimitusjohtaja Mirja HaavikkoPuh. 0500 651 310E-mail. mirja.haavikko@yrittajat.fi

Järjestösihteeri Mirja HämäläinenPuh. 0500 651 311E-mail. mirja.hamalainen@yrittajat.fi

Paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2011 Alueelliset jäsenedut

Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti OyAsianajaja OTL Matti Kunnasma-pe puh. (015) 365 333tai 0440 656 135 asianajokunnas@asianajokun-nas.fi

Asianajotoimisto Arto TiensuuAsianajaja Arto Tiensuuma-pe puh. (015) 361 122tai 0500 570 880arto.tiensuu@asianajotoimisto.inet.fi

Asianajotoimisto Suhonen OyAsianajajat Tuula ja Antti Suhonenma-pe puh. (015) 321 540tai 0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Anttituula@suhonen.info

Asianajotoimisto Päivi MolariAsianajaja, varatuomari Päivi Molaripuh. 050 382 9196 toimisto@paivimolari.fiwww.paivimolari.fi

Asianajotoimisto Laamanni Jukka Huiskonen KyAsianajaja, laamanni Jukka Huiskonenma-pe puh. (015) 338 600tai 0440 338 600asianajotoimisto.huiskonen@surffi.fi

Mikkelin Tilitoimisto OySinikka Hiidenmaa KTM, KHTpe 9-14 puh. (015) 337 0211 taisinikka.hiidenmaa@mikkelintilitoimisto.fi

Alueelliset neuvontapalvelut

Taloudentekijät -lehti ilmestyy 2012

Enonkosken YrittäjätPuheenjohtaja Kirsti Eronenp. 0500 254 681enonkosken@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/enonkoski Haukivuoren YrittäjätPuheenjohtaja Hannu Kohvakkap. 0400 909 716haukivuoren@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/haukivuori

Heinäveden YrittäjätPuheenjohtaja Munkki Andreasp. 040 588 9271heinaveden@yrittajat.fi Hirvensalmen YrittäjätPuheenjohtaja Markku Kivisaarip. 0400 474 579hirvensalmen@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/hirvensalmi

Joroisten YrittäjätPuheenjohtaja Topias Haapanenp. 040 757 6440joroisten@yrittajat.fi Juvan YrittäjätPuheenjohtaja Riitta Rimmip. 040 772 8832juvan@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/juva Jäppilän YrittäjätPuheenjohtaja Sirpa Ylönenp. 040 510 6022jappilan@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/jappila

Kangasniemen YrittäjätPuheenjohtaja Matti Tullap. 0400 655 692kangasniemen@yrittajat.fiwww.kangasniemenyrittajat.in-fo

Kerimäen YrittäjätPuheenjohtaja Jukka Suomalainenp. 050 563 9235kerimaen@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/kerimaki Mikkelin Seudun YrittäjätPuheenjohtaja Nina Rasolap. 050 517 0472mikkelin@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/mikkeli Mäntyharjun YrittäjätPuheenjohtaja Teemu Punavaarap. 040 572 7986mantyharjun@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/mantyharju Pertunmaan YrittäjätPuheenjohtaja Jouko Toivonen p. 0500 602 302pertunmaan@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/pertunmaa Pieksämäen YrittäjätPuheenjohtaja Jaana Leskinenp. 0500 579 509pieksamaen@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/pieksamaki

Punkaharjun YrittäjätPuheenjohtaja Heikki Tynkkynenp. 0500 151 164 punkaharjun@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/punkaharju

Puumalan YrittäjätPuheenjohtaja Jaakko KuntonenP. 040 522 5635puumalan@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/puumala

Rantasalmen YrittäjätPuheenjohtaja Esko Myllysp. 040 057 1900rantasalmen@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/rantasalmi Ristiinan YrittäjätPuheenjohtaja Hannu Kortelainenp. 045 6758 443ristiinan@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/ristiina Savonlinnan Seudun YrittäjätPuheenjohtaja Pasi Pekkonenp. 050 546 6940savonlinnanseudun@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/savonlinna Savonrannan YrittäjätPuheenjohtaja Juha Voutilainenp. 040 768 2560savonrannan@yrittajat.fi Sulkavan YrittäjätPuheenjohtaja Heikki Kolehmainenp. 0400 240 380sulkavan@yrittajat.fi

Katso tarkemmat tiedot netistä: www.yrittajat.fi/etelasavo

Katso jäsenedut kotisivuiltammewww.yrittajat.fi/etelasavo

Tiesitkö, että jäsenet voivat julkaista ilmoituksia kotisivuillamme maksutta?

Ilkka Liljanderilkka.liljander@miset.fip.044 794 5695

Paikallisyhdistykset

Etelä-Savon Yrittäjät

LAKIASIAT YRITYSVEROTUS

Hyvää Joulua jaMenestystä vuodelle 2012!

Toivotamme lukijoillemme, jäsenillemme, asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme

TALOUDENTEKIJÄT

Tarjousasiamies

www.yrittajat.fi/liity

Yksi maksukoko ketjun edut

neuvontapalvelut ▪tiedotus- ja verkkopalvelut ▪valtakunnalliset jäsenedut ▪verkostot ▪alueelliset palvelut ▪

TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.201116

Odotuksia Joulukaupasta

ja vuodesta2012

Nonna Anttila, yrittäjä, Kosmetologinen hoitola Lumottu Hetki

Joulu on vuoden paras-ta aikaa meille. Ihmi-set eivät halua hankkia krääsää vaan panosta-vat hyvinvointiin ja hy-vään oloon. hemmotte-luhoitojen lahjakortit ovat asiakkaiden lahja-suosikkilistan ykköse-nä, mutta itse toivon lä-hinnä kiireetöntä aikaa perheen kanssa.

Kyösti ylijoki, toimitusjohtaja, Miset Oy

Toivon todella, että Eu-roopan rahoituskriisi ratkeaa suotuisasti ja vuonna 2012 pystym-me toteuttamaan Mik-kelin seudulla suunnit-telemamme kehittä-mistoimet. hyviä hank-keita on vireillä usei-ta, joista mainittakoon mm. digitointiin ja mat-kailuun liittyvät hank-keet.

Olli österlund, kirjakauppias, Info-kirjakauppa Knut Posse Oy

paras kirjajoulu viiteen vuoteen! Olemme on-nekkaita, että onnis-tuimme valitsemaan kirjailijailtaamme kol-matta kertaa peräk-käin Finlandia-palkin-non saajan. Roosa Lik-som ja hyvät kotimai-set kirjauutuudet ovat ryydittäneet kaupan-käyntiä.

Jaana Kinnunen, kauppias, Muotitalo Puki

Vaatekaupassa selväs-ti huomaa, että ihmiset panostavat laatuun, persoonallisuuteen ja kestävyyteen. Joulu-kaupasta odotamme viime vuoden tasois-ta, eikä meidän leveys-asteilla nähdä muuten-kaan jyrkkiä laskuja ja nousuja. Lahjakortit ja vaatekorut kiinnosta-vat myös tänä Jouluna erityisesti.

Mirja haavikko, toimitusjohtaja, Etelä-Savon Yrittäjät ry

Vuonna 2012 jatkam-me vaikuttamistyötä yrittäjämyönteisem-män yhteiskunnan saa-vuttamiseksi. yrittämi-sen edellytysten pa-rempi huomioiminen kuntapolitiikassa tulee ajankohtaiseksi erityi-sesti kuntavaalivuon-na. Oikein kohdennettu elinkeinopolitiikka luo hyvinvointia jokaiselle kuntalaiselle.

Nina Rasola, toimitusjohtaja, RL-Huolinta Oy

Suurien hankkeiden, kuten kaupunkikeskus-tan investointien, maa-liin saamisen jälkeen ei vuonna 2012 saa jää-dä tuleen makaamaan, tuntea kylläisyyttä tai väsymystä. Tarvitaan li-sää oikeita päätöksiä ja toimia alueen posi-tiivisen kehittämistyön jatkoksi.