TaloudenTekijäTEtelä-Savo • torstaina 11.4.2013 • www.taloudentekijat.fi

Tuntee yrittäjien tarinat. 2/2013

RakenTaMinen: Mikkelin tonttitarjonta laajaa s. 4

SiSuSTaMinen: Kevään uutuus: neste-mäinen tapetti s. 3

Raha & TalouS: Suhdanteet eivät olehorjuttaneet asunto-markkinoita s. 6

Raha & TalouSASP palaamassa hitti-tuotteeksi s. 7

PRofiiliSSa:OR Groupin Raimo Räsänen s. 9

Rakentamisen ja sisustamisen ratkaisut kehittyvät nopeasti s. 3 ja s. 5

2 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2013

Yrittäjän arkinen aherrus

TaloudenTekijäT

PK-yritykset talouden selkäranka

arkadianmäeltäkaj TuRunen, kanSaneduSTaja (PeRuSS.)

PuheenjohtajaltaeTelä-Savon YRiTTäjien PuheenjohTaja heikki TYnkkYnen

Toimeliaisuutta ja kasvua kohti lyhyesti

Toimituksen valinnat

ajassa

Pk-yrityksissä on se varsinainen kasvun potentiaali, josta tänä päivänä paljon puhutaan.

Rakennusmessuilta ideoita unelmien toteuttamiseen. SIVU 3

Kaikki ratkaisun avaimet eivät aina löydy omasta taskusta.

Hans Välimäestä oli tulla kirurgi, mutta lopulta kokin opinnot veivät. SIVU 10

julkaiSija: Etelä-Savon Yrittäjät, Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli

kuSTanTaja: Mainostoimisto Grafical Oy, Olavinkatu 53, 57100 Savonlinna

PääToiMiTTaja: Mirja Haavikko, puh. 0500 651 310, mirja.haavikko@yrittajat.fi

ToiMiTuS: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiska-

nen ja Arto Tolvanen, media@grafical.fi

ulkoaSu ja TaiTTo, ilMoiTuSMYYnTi ja -valMiSTuS:

Mainostoimisto Grafical Oy, puh. 010 292 0330

ilMeSTYY vuonna 2013: 12.2., 11.4., 4.6., 10.9., 31.10. ja 10.12.

PainoPaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

venäläiSeT PeRuSTavaT YRiTYkSiä Rajan läheiSYYTeenUlkomaalaiset perustavat entistä enemmän yrityksiä Itä-Suomeen.

Kun koko valtakunnassa joka kymmenes yritys on ulkomaalaisen pe-

rustama, on Kaakkois-Suomen rajanpintakunnissa luku yli kaksinker-

tainen. Venäläisvaikutus näkyy erityisesti Etelä-Karjalassa, jossa joka

kuudennessa uudessa yrityksessä on perustajaosakkaana venäläinen

henkilö. Ovatko Etelä-Savon yrityspalvelut valmiina auttamaan uusia

venäläisomisteisia yrityksiä?

kunnalliSjohdon SeMinaaRi 23.–24.5. lahdeSSaSuomen Yrittäjien järjestämä 21. Kunnallisjohdon seminaari pidetään

tänä vuonna Lahdessa. Tapahtumapaikkana toimii Sibeliustalo, jossa

toimitusjohtajana työskentelee Savonlinnasalin entinen toimitusjohta-

ja Taneli Tuomaala. Etelä-Savosta on menossa Lahteen komea edustus

ja mm. Savonlinnan uuden kehitysyhtiön koko hallitus. Eväitä elinkeino-

politiikkaan uudelle valtuustokaudelle -teemalla kokoontuva seminaari

pureutuu kuntien ja yrittäjien väliseen yhteystyöhön.

YRTTi-kYSelY STaRTTaaLaajemmin yritysten tulevaisuuden investointi- ja työllistämishaluk-

kuutta ja tarpeita peilaa juuri Savonlinnan seudulla aloitettu Yrtti-ky-

sely. Kysely toteutetaan paikkakunnan omin voimin. Etunenässä Katja

Remes soittelee yrityksille ja kartoittaa yritysten tarpeita pääosin huh-

tikuun aikana. Yrityksien toivotaan ehtivän vastaamaan yrityksille itsel-

leen ja koko alueelle tärkeään asiaan liittyvään valmistelu- ja kehitys-

työhön.

halliTuS valoi oSinkoveRouudiSTukSen kahTeen keRTaanHallitus päätti tehdä kehysriihessä jo kertaalleen päätettyyn osinkove-

rouudistukseen muutoksia ”huutoäänestyksen” jälkeen. Jatkossa lis-

taamattoman yhtiön osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun kah-

deksan prosentin vuotuisen tuoton osalta osinko on 25-prosenttisesti

veronalaista tuloa 150 000 euroon saakka. Tämän euromääräisen rajan

ylittävästä osingosta 85 prosenttia on jatkossa veronalaista pääomatu-

loa. Listaamattoman yhtiön kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton ylit-

tävä osinko verotetaan jatkossa kokonaan pörssinoteerattujen yhtiöi-

den tavoin 85 prosenttisesti pääomatulona.

Pörssinoteerattujen yhtiöiden osingot ovat jatkossa 85 prosentin osuu-

delta veronalaisia. Osana kehyspäätöstä päätetyn verouudistuksen ra-

kenne ja pääkohdat säilyvät ennallaan. Yhteisövero kevenee 20 pro-

senttiin. Vero pääomatuloista säilyy 30 prosentissa. Pääomatuloveron

progressio kiristyy siten, että yli 40 000 euron pääomatuloista vero on

jatkossa 32 prosenttia. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojen-

nuksen ns. tuottoprosentti laskee kahdeksaan prosenttiin. Tämän tuo-

ton osalta osinko on 25-prosenttisesti veronalaista tuloa.

Hallituksen kehysriihikiemuroihin kannanottaminen ja etenkin siihen liit-tyvien veropäätösten arvioiminen lienee edelleenkin ennenaikaista ja voi vain toivoa lopullisten päätösten vaikutusten olevan politiikkojen lupausten ja toi-veiden mukaisesti yrittäjille ja yrittäjyydelle positiivisia. Keskustelu ja sanan-vaihto on isoimmin vellonut osinkoverotuksen ympärillä, eli on puhuttu sel-laisesta jaettavasta, joka valtaosalle pk-sektorin yrityksistä on lähestulkoon vierasta.

Toivottavasti nyt tehtävillä päätöksillä saadaan aikanaan edistettyä sitä kau-an kaivattua kannustavuutta. Näin lisättäisiin toimeliaisuutta ja kasvua, jolloin voisi kertyä myös jotain jaettavaa. Joka tapauksessa jotain on ensin tienatta-va ennenkuin voidaan jakaa. Päätösten voimaanastumista ja vaikutuksia odo-tellessa perusyrittäjän on jatkettava arkista aherrustaan, sillä tuotto on pitkäl-ti kiinni omasta toiminnasta. Yhteiskunnan päätöksenteon monimutkaisuutta ei ihmettelyllä ratkaista.

Vaikka yrittäjän toiminta ja sen sopeuttaminen ympäröiviin olosuhteisiin pitkälti ratkaisevat yrityksen menestymisen, eivät kaikki ratkaisun avaimet ai-na löydy omasta taskusta. Jos on ihmettelemistä valtiovallan päätöksenteossa, niin kuntien ja kaupunkien osaltakin ilmenee pk-yrittäjille haitallisia päätök-siä. Yrittäjäjärjestön ajama yritysvaikutustenarviointi on kyllä jo monen kun-nan ja kaupungin strategiapapereihin kirjattu, mutta ei välttämättä ulotu käy-tännön toiminnan ja tekojen tasolle.

Erityisesti hankintojen osalta tulee edelleen esiin tapauksia joissa tarjous-pyynnöt on laadittu ja rajoitettu niin, ettei pk-yrityksillä edes yhdessä ole mah-dollisuutta osallistua tarjouskilpailuun. Pienet yritykset voivat menestyä tar-jouskilpailuissa, mikäli ostoja ei tehdä liian suurina kokonaisuuksina. Jos hankinnoissa pyritään ainoastaan mittakaavaetuihin ja pudotetaan tietoises-ti toimittajamäärää, markkinat keskittyvät, vaihtoehdot vähenevät ja hinnat nousevat. Kuntien päätökset todellakin ohjaavat markkinoita, joten päätösten seurausten ymmärtämistä ei voi liikaa korostaa. Kantapään kautta oppiminen tulee erittäin kalliiksi.

Yrittäjän aherruksen jatkumisesta tulee huolehtia, sillä pk-yritysten merkitys kansantaloudelle on tunnustettu ja tilastostollisesti todistettu esim. 2000-lu-vulla suurin henkilöstölisäys on tapahtunut 1-4 henkilöä työllistävien yritysten kokoluokassa. Jos halutaan tämän kehityksen jatkuvan, on välttämätöntä, et-tä päätöksiä tehdessä ymmärretään miten vaikutetaan pienten yritysten mah-dollisuuteen pärjätä.

Pk-yritykset ovat Suomen talouselämän pe-

rusta. Alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä on n. 99 prosenttia kaikista yrityksistä. Näissä yri-tyksissä on se varsinainen kasvun potentiaali, josta tänä päivänä paljon puhutaan.Tilastojen mukaan kaikki työpaikat 2000-luvulla ovat syn-tyneet pk-yrityksiin, pääasiassa pieniin alle vii-den hengen yrityksiin. Suuryrityksistä ne ovat vähentyneet. Työllisyyden kannalta olisikin tär-keää suunnata verokannustimet nimenomaan pieniin yrityksiin.

Keinoja on monenlaisia. Paljon keskuste-lua viime päivinä synnyttänyt, listaamattomi-en yhtiöiden osinkojen verotus, ei koske suurin-ta osaa pk-yrityksistä. Pieniin yrityksiin ei muo-dostu isoa tasetta, joka mahdollistaisi vapaasta pääomasta ottaa osinkoa.

Nyt olisi erittäin tärkeää tehdä myös sellaisia veroratkaisuja, joilla turvataan pk-yritysten ra-hoituksen saanti. Onhan yritysten pankkirahoi-

tus nyt likipitäen jäissä. Rahoitusmahdollisuuk-sien parantamiseksi olisi tärkeää, että ne voisi-vat käyttää yrityksen voittovaroja täysimääräi-sesti toiminnan kehittämiseen ja investointeihin. Pk-yrityksille pitäisi luoda Viron mallinen vero-tus, jossa yrityksen voittovaroja ei veroteta, mi-käli ne suunnataan toiminnan kehittämiseen, ei-kä yrityksestä nosteta osinkoja.

Yksin yrittäjien toimeentulon turvaamisek-si ALV-toiminnan rajojen tarkistus olisi välttä-mätöntä toteuttaa. Arvonlisäverollisen liiketoi-minnan alarajan nosto on tehokas keino myös yrittäjyyteen kannustamisessa. Uudistus paran-taisi erityisesti pienyritysten kannattavuutta ja mahdollisuuksia työllistää. Tämä soveltuisi par-haiten palveluliiketoiminnassa, jossa yrityksillä ei ole juurikaan mahdollisuutta tehdä ALV-vä-hennyksiä. ALV-liiketoiminnan alarajan nostol-la saataisiin myös yrittäjien tulot paremmin ve-rotuksen piiriin.

Uudistus vähentäisikin tehokkaasti myös har-maan talouden toimijoiden määrää ja lisäisi ve-rokertymää. Mielestäni ALV-raja voitaisiin nos-taa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon ja samalla ALV:n niin sanottu huojennuskatto voi-taisiin nostaa 22 500 eurosta 40 000 euroon. ALV-rajojen tarkistuksen vaihtoehtona tulisi miettiä palkkakustannusten rajoitettua vähen-nysoikeutta arvonlisäverosta.

Kuulun eduskunnassa poikki puolueiden toi-mivaan Kasvuedustajat ryhmään, joka julkai-si alkuvuodesta Kasvuraportin. Raportti sisäl-tää suosituksia ja ehdotuksia siitä, miten Suomi voisi kehittyä kasvuyrittäjyyden kehtona. Tutus-tu raporttiin: kasvuedustajat.fi.

Yritysilmapiirin lisäksi myös yrittäjyyden ar-vostaminen päätöksenteossa on otettava yhteis-kunnassamme entistä paremmin huomioon.

32/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Rakennusmessut tarjosivat paljon uutuuksia

Savonlinnan jäähallissa 6.−7.4. muutaman vuoden tauon jälkeen pi-detyt rakennusmessut vetivät hyvin kävijöitä. Moni kertoi lähteneen-sä tapaamaan tuttuja, jos ei ollut omaa rakennusprojektia käynnissä tai alkamassa. Messuvieraat olivat yllättyneitä rakennusalan nopeas-ta kehityksestä ja tutustuivat mielenkiinnolla uutuuksiin.

Rakentaminen

uuSinTa uuTTa MeSSuilla olivat nestemäiset tapetit, jotka voi levittää suoraan lähes millaiselle pinnalle tahansa. Levittäminen on helppoa, ja eri-laisia ja erivärisiä tapettipinnoitteita on saatavilla lukuisa joukko. Hintaa tapetille kertyy noin 20,-/neliömetri.

Savonlinnan aMMaTTi- ja aikuiSoPiSTon oSaSTolla voi seurata työnäytöksiä, kun Taitaja-finaaleissa menestyneet opiskelijat esittelivät erikoisosaamistaan messuvieraille. Tänä vuonna valtakunnan ammattiop-pilaitosten parhaimmisto mittelee finaaleissa 14.−16.5.2013 Joensuussa.

heRRala-TaloT eSiTTeli RakennuSMeSSuilla uuden muuttovalmis -talomalliston. Muuttovalmiin Herrala-talon saa keittiö- ja wc-kalusteineen halvimmillaan jo 165 000 eurolla. Paikallisen edustajan Arkkitehtitoimisto Anne Mäkisen arkkitehdit esittelivät omaa suunnittelua ja talomalleja.

Sähkö-SaiMaa oY:n YRiTTäjä Aki Kontiainen oli messuilla sähköura-koitsijan roolissa. Aki oli tyytyväinen asiakaskyselyiden määrään, sillä se enteilee vilkasta rakentamiskesää. Työtilanne on ollut myös talvisaikaan hyvä.

MaaläMPö on Päivän Sana ja ilmalämpöpumppukauppa kävi myös messuilla vilkkaana. Energian hinnannousu saa ihmiset tutkimaan tarkasti erilaisia lämmitysratkaisuja. Savonlinnan Lämpöpumppu Oy:n Teemu Lautiaisella riitti kiirettä uusien laitteiden esittelyssä.

veSivek-SadeveSijäRjeSTelMiä oli esittelemässä Elias Pöntinen Mikke-listä. Euroopasta meille tullut muoti suorista alumiinisistä syöksytorven-mutkista on nyt otettu tuotantoon myös Suomessa. Kattoturvatuotteet kiinnostivat messuvieraita, eikä suotta, sillä rakennusmääräysten muuttu-minen edellyttää tikasratkaisujen käyttämistä myös omakotitaloissa.

4 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2013

Rakentaminen

KAri KAuPPinEn

Mikkelin kaupunki myy tänä vuon-na kaava-alueelta noin puolet vähem-män omakotitalotontteja kuin taval-lisesti, eli 22 tonttia. Yleensä tontte-ja myydään vuosittain 30-50 tonttia.

– Yleensä kaikki tarjolla olevat me-nevät kaupaksi, sanoo Mikkelin kau-pungin kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen.

Ja niin menisi tänäkin vuonna, to-dennäköisesti jopa enemmän, mut-ta kaupunki säästää kustannuksissa.

– Tontin rakentamiskustannukset ovat suuremmat kuin niistä saatavat tulot. Pyrimme korottamaan tonttien hintaa, mutta kestää aikansa ennen kuin ne ovat markkinatasolla.

Tontin perustamiskustannukset ovat 30 000– 5 000 euroa, ja kau-punki saa niistä myydessä tyypillises-ti 15 000– 20 000 euroa.

– Joissakin harvoissa tapauksissa saamme omat kulut pois, ja vielä har-vemmin enemmän kuin kulut ovat.

Käytännössä kaupunki, siis veron-maksajat tukevat tontin ostajia. Ton-teista syntyy kustannuksia, koska kunnallistekniikkaa, eli muun muas-sa teitä ja viemäreitä, pitää rakentaa asuinalueelle.

Osa tonttia haluavista, mutta sitä il-man jäävistä, hakeutuvat haja-asutus-

alueelle, ja ostavat yksityisiltä maan-omistajilta rakennuspaikan talolleen.

Säästäminen omakotitalotonttien myynnissä voi tavallaan kostautua pitemmällä aikavälillä, sillä haja-asu-tusalueiden asutuksen kasvaessa kau-punki joutuu miettimään myös näi-den asukkaiden palveluja.

– Palvelujen tuottaminen on kal-lista, jos ihmiset ovat hajallaan. Nyt säästetään (tontinperustamiskustan-nuksissa), mutta myöhemmin mak-setaan enemmän (palveluiden tuot-tamisessa). Olisi järkevää, että tont-titarjontaa olisi enemmän. Kaavava-rantoa on satoja tontteja.

– Rakentaminen ei ole hiljentynyt. Viisikymmentä tonttia olisi minimita-so vuosittain. Toki tämä on suhdanne-herkkää, mutta toistaiseksi kaupunki-alueella kaikki on mennyt kaupaksi.

uusille alueille oma identiteetti

Mikkelin kaupungin tavoitteena on, että tontteja olisi kaupan eri puolilta kaupunkia, ja myös erilaisia tontteja niin tontin mallin, ympäröivän luon-non kuin hinnan suhteen.

– Pyrimme monipuolistamaan asu-misen skaalaa, Tarkkanen kertoo.

– Jokaiselle uudelle asuinalueel-le kehitetään oma ideologia, tehdään

teemoitus. Alueilla pitää olla kohde-ryhmä, eli kenelle tontteja suunna-taan. Pitää tietää, mitä myydään, luo-da alueelle tarina.

Tähän suunnitteluun halutaan ot-taa markkinointitoimisto tekemään materiaalit: houkuttelevaa aineistoa, joka samalla vahvistaa alueen identi-teettiä. Esimerkin asukkaiden omak-seen ottamasta asuinalueesta Tarkka-nen ottaa Orijärvestä, jonka asukkaat ovat vahvasti identifioituneet aluee-seensa. Orijärvi on kuin pieni kylä, hieman erillään ympäröivästä asu-tuksesta.

Mistä se yhtenäisyys syntyy, Orijär-ven asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kari Saukkonen?

– Yhteisöllisyys syntyy monista pie-nistä asioista. Kun tänne tehtiin kaa-vaa, niin tontin varanneet pääsivät mukaan suunnittelemaan, mitä alu-eelle halutaan ja millaisia ratkaisuja tehdään.

Saukkonen sanoo yhteisöllisyyttä lujittaneeksi tekijäksi myös sen, et-tä asukkaat ovat aktiivisesti halun-neet, että saatuja lupauksia toteute-taan, ja taistelleet sen puolesta. Mo-net perheet tekivät 2000-luvun alussa ratkaisunsa rakentaa Orijärvelle siltä pohjalta, että alueella on oma päivä-koti ja ensimmäiset koululuokat. Näin ei ole käynyt.

– Mutta pienistä jutuista se yhtei-söllisyys syntyy. Kun on leikkipuis-to, jossa kohdataan, se luo yhteisöl-lisyyttä.

Yhtiömallisia omakotitaloja

Mikkelin kaupunki suunnittelee myös asunto-osakeyhtiömäistä oma-kotiasumista. Yksi alue tällaiselle mallille olisi Kalevankankaan vanhan koulun ympäristö. Idea on siis se, että rakennuttaja tekee talot ja pihapiirin, ja talot myydään kerrostalohuoneis-tojen tapaan.

– Kaikki eivät tykkää välttämät-tä hoitaa pihaa, ja tällaisessa mallis-sa palveluiden hintataso ei nouse kor-kealle, sanoo Tarkkanen.

Pihapiirissä voisi olla oma leikki-alue, ei aitoja ja pieni oma yksityinen alue asuntoa kohden rivitalopihojen tapaan.

Usein, kun alueita kaavoitetaan tontteja varten, alue tasataan puh-taaksi esimerkiksi puista. Tätäkin ha-lutaan muuttaa, esimerkiksi Moision asuntomessualueella.

– Pyrimme säästämään luontoa, ja rakentajille annetaan ohjeita, mit-kä puut pitää säästää ja millaista kas-villisuutta voi istuttaa, jotta se sovel-tuu maastoon.

Tarkkanen kuvailee ohjeita ja mää-

räyksiä sellaisiksi, että niillä syntyy omaleimaisuutta: metsikön, kallio-alueiden ja omakotitalojen harmoni-nen yhdistelmä, ja viihtyisiä asuinalu-eita. Mikkeli on hakenut vuoden 2017 asuntomessuja. Päätös saataneen vie-lä huhtikuussa.

Myös kerrostalorakentamiselle on kaupungin keskustassa yhä tilaa.

liikemaailman rakentamiselle on tilaa

Teollisuus- ja liikerakentamisel-le Mikkelissä on tilaa, myös keskus-

tassa. Tarkkanen toteaa, että kaavava-

rantoa pitää olla, mutta se ei ole aina ns. oikealla paikalla, esimerkiksi te-ollisuusrakentamisen osalta, silloin, kun jokin yritys tarvitsee tiloja. Tässä syntyykin välillä kahden ajattelutavan pienimuotoinen konflikti, kun yritys haluaa nopeasti toimintatiloja, mut-ta laki vaatii tietynlaisen kaavaproses-sin, jota ei voi juuri nopeuttaa.

Poikkeuslupa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa tehdyn neuvottelun myötä voi jouduttaa elin-keinoelämän tarpeita, vaikka kaavaa ei vielä ehditä vahvistaa.

Liikerakentamisessa halutaan Mik-kelissä estää keskustan ja keskustan ulkopuolisten liikkeiden kilpailuti-lanne.

– Esimerkiksi Visulahteen tulisi liikkeitä, jotka eivät sovellu kauppa-keskuksiin.

Tällaisia ovat tyypillisesti sellaiset, joista haetaan painavampaa tavaraa autolla. Keskusta jää tavallaan shop-pailupaikaksi.

Visulahden kauppakeskus vaa-tii käytännössä vauhtiin lähteäkseen ison ankkuriliikkeen, kuten mikä muu vastaava tahansa, joka houkuttelee asiakkaita. Sellaisen tullessa myös pienemmät liikkeet tulisivat perässä.

Mikkelistä löytyy runsaasti rakennuspaikkoja yksityisille ja liike-elämälle

Omakotitalotontteja menisikaupaksi enemmän kuin on tarjolla

MikkeliSSä MYYdään nYT TonTTeja pääasiassa Savisillasta ja Vuolingolta. Esimerkiksi nopeasti kasvanut Savisillan pientaloalue täyttyy 12 vuodessa: viimeisiä tontteja viedään nyt.

ilkka TaRkkanen haluaa kehiTTää Mikkelin rakennuskantaa monipuolisesti.

52/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Rakennusalalla kuuma uutuuskevät

fitfire / fitfire+ ja hT 1000º Fitfire+ ja HT1000º on uutuusmenetelmä savu- ja ilmanvaihtohormien kunnostamiseen. Sukitus on helppo ja

nopea tapa kunnostaa vanhoja hormeja. Putkisukka lasketaan hormiin ja paisutetaan tai kovetetaan höyryllä.

Tuloksena on tiivis, yhtenäinen ja sileä hormin pinta. Tuote helpottaa korjausrakentamista ilman suuria re-

montteja ja purkutöitä. Hormistojen korjaus- tai kunnostamistarpeet lisääntyvät rakennuskannan ikääntyes-

sä joko käyttöterveellisyyden tai -turvallisuuden varmistamiseksi. Samalla vähennetään rakennuksen käyttä-

jille sekä muille korjaustyön vaiheille purkutöistä aiheutuvat haittoja. Lisätietoja: www.hormistokeskus.fi

vexve verto Vexve Verto on kotimainen etäluettava vesimittari. Verton älykäs vedenmittauspalvelu on käytössä jo yli 80

000 suomalaisessa kerrostalokodissa. Käyttäjä pystyy tarkkailemaan koko kiinteistön tai yksittäisen asunnon

kulutuslukemia. Järjestelmään kuuluvat virtausanturit, huoneistoyksiköt ja näytöt sekä internetissä toimiva

kulutustietojen seurantatyökalu. VertoLive-palvelu siirtää kulutustiedot pilvipalveluun automaattisesti kerran

vuorokaudessa, jolloin laskutuksen perusteena voidaan aina käyttää todellista kulutusta. Tuotteen vahvuuksia

ovat luotettava mittaus sekä asiakkaan tiedonsaannin helppous. Verto ja VertoLive ohjaavat aidosti energiate-

hokkaampiin kulutustottumuksiin ja parempaan kiinteistön ylläpitoon. Lisätietoja: www.vexve.fi

uponor koTi Uponor KOTI on uusi verkkopalvelu omakotirakentajille ja Uponorin kumppaneille, josta rakentaja voi käteväs-

ti hankkia LVI-ratkaisut. Palvelu toimii myös LVI-urakoitsijoiden ja jälleenmyyjien työkaluna. Raadin arvio: Pal-

velu tarjoaa asiakkaalle helpon “yhden luukun palvelun”, jolla helpotetaan kokonaisuuden kannalta parhaan

asiantuntemuksen ja toteutuksen saamista myös pientalohankkeisiin. Lisätietoja: www.uponor.com

lindab inCapsa Tiukentuneiden energiankulutusvaatimusten vuoksi uusi tapa toteuttaa koneellinen ilmanvaihto lämmön tal-

teenotolla saneerauskohteissa. InCapsa-järjestelmä ratkaisee usein ongelmaksi muodostuvan ilmakanavien

reitityksen ja tilantarpeen. InCapsa yhdistää kanavan asennuksen ja koteloinnin yhteen työvaiheeseen. Tuote

tehostaa korjausrakentamista. Lopputuloksena saatava laadukas ja ilmatiivis kanavisto on siisti ja oleellinen

osa toimivaa ja energiatehokasta ilmanvaihtoa. Lisätietoja: www.lindab.fi

Ruukki® Smart roof Ruukki® Smart roof huolehtii kattojen lumikuormasta. Se mittaa lumikuorman kehitystä reaaliajassa ja hälyt-

tää sähköpostiin tai puhelimeen, kun on lumenpudotuksen aika. Tuote helpottaa lumiongelmien ratkaisua ja

kiinteistöjen turvallisuutta. Lisätietoja: www.ruukki.com

Rappauslevy pientaloihinViime vuonna markkinoille tulleiden kuitusementtilevyjen rinnalle on lanseerattu uusi sementtipohjainen

rappauslevy Cembrit Permabase. Suomen markkinoilla uusi levy on tarkoitettu tuulettuviin julkisivuihin.

Epäorgaanista, verkkovahvistettua ja elämätöntä levyä on kahta kokoa (12,5 x 1 200 x 2 000 ja 12,5 x 900 x

2 600 mm). Levy sopii pohjaksi rapattaviin julkisivuihin sekä uudis- että korjausrakennuskohteissa, mutta

se soveltuu myös sisäkäyttöön. Yleislevyn lisäksi tarjolla on myös jousto-ominaisuuksilla varustettu Cembrit

Permabase Flex -levy, jota voi taivuttaa jopa 150 mm:n säteellä 90 asteen kulmiin. Lisätietoja: www.cembrit.fi

Monipuolinen eristevillalevyUusi pinnoittamaton eristevillalevy Isover 33 on valmistettu epäorgaanisesta ja kemiallisesti neutraalista ma-

teriaalista, eikä se sisällä korroosiota aiheuttavia aineosia. Tuote ei lahoa ja se on hajusteeton, eikä se tarjoa

homesienille otollista kasvualustaa. Se täyttää päästöluokan M1 vaatimukset. Eristevillalevyä voi käyttää ala-

ja yläpohjissa sekä seinissä. Se sopii puu-, teräs- ja betonirakenteisiin. Valmistajan ilmoittama lämmönjohta-

vuusarvo, lambda design on 0,033 W/m2K. Lisätietoja: www.isover.fi

umpipuinen ovi Ruotsalainen Bovalls Dörrbyggeri Ab on lanseerannut kokonaan täyspuusta valmistetun ovisarjan. Ovet on

toteutettu ilman kehystä ja reunuksia. Lyngö-ovet tehdään liimasauvatekniikalla käsityönä. Materiaalina käy-

tetään FSC-merkittyä mäntyä, saarnea, tammea, pähkinäpuuta ja mahonkia. Ovissa on piilosaranat, mutta

saatavilla on myös ruostumattomasta teräksestä valmistetut nostosaranat. Lisätietoja: www.bovalls.com

Säädettävä sorkkarauta Edistyksellinen, ergonominen sorkkarauta on helppo säätää eri asentoon. Hyvä otepinta ja puristumisvam-

moja ehkäisevä ainutlaatuinen muotoilu takaavat mainion työskentelyasennon. Tuote osoittaa, että innovatii-

visuudella ja kehitystyöllä voi tehdä vanhastakin uutta ja saada enemmän käyttömahdollisuuksia.

Lisätietoja: www.hultaforsgroup.fi

Vuoden alussa voimaan tulleet energiamääräykset ovat vauhdittaneet uusien tuotteiden suunnittelua ja kehittämistä. Energiatehokkuus ja muut ympäristöarvot ovat varmasti vielä pitkään työn alla. Ostajat ar-vostavat niitä ja niihin on pakko kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Suomalaiset pientalorakentajat arvostavat kotimaisuutta, joten talo-tehtaiden tavoitteena on käyttää mahdollisimman paljon suomalaisten yritysten valmistamia materiaaleja ja tuotteita.

klik, helppo väliseinärunko KLIK on todella nopea ja helppo tapa tehdä väliseinärunko. Pystyrangat asennetaan kiilamenetelmällä ilman

nauloja tai ruuveja. Kiilakiinnitys linjaa rungon ja levytyspinta on aina suora. KLIK on patentoitu kotimainen

puutuote. Tuotteena vahvuutena on helpon asennuksen lisäksi se, että poistettaessa jää vain vähän jälkiä.

Lisätietoja: www. muotolevy.fi

auRinkoläMPökaTTo oMakoTiTaloihinRautaruukki toi markkinoille joustavasti mitoitettavan aurinkolämpöä hyödyntä-vän katon, jolla tuotetaan energiaa talon ja käyttöveden lämmitykseen. Ruukin katteeseen on integroitu lämpökeräin ja katto on ulospäin täysin samanlainen

kuin normaali teräskatto. Keräimet asennetaan harjalta räystäälle noin kolmen metrin matkalle. Aurinko lämmittää lämmönkeräysyksikössä kiertävän nesteen, joka lämmittää lämminvesivaraajan. Etelä-Savon leveysasteilla lämpökate toimii huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana.

6 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2013

Raha & Talous

Euroalueen velkakrii-si on ravistellut niin Euroopan kuin koko maailmantalouttakin sen jälkeen kun Kreik-ka ajautui vaikeuksiin vuoden 2010 alussa.

rEiJO HEiSKAnEn

Samana aikana asuntojen reaali-

hinnat ovat pysyneet aika lailla sa-malla tasolla pientä värinää lukuun ottamatta. Yhtä vakaata reaalihinto-jen jaksoa etsiessä joutuu menemään aina 1980-luvulle. Vallitseeko asun-tomarkkinoilla kauhun tasapaino vai mistä oikein on kysymys?

Asuntomarkkinoiden verrattain va-kaa kehitys on monen tekijän summa. Syitä löytyy niin yleisestä talouskehi-tyksestä kuin itse asuntomarkkinoilta. Yleisen taloustilanteen puolesta asun-tomarkkinoiden vakauteen tärkeä syy on se, että kansainvälisen talouden heilahtelut ja vientiyritysten vaikeu-det ovat heijastuneet rajallisesti koti-talouksien talouteen ja arkeen.

Tässä suhteessa paikkakunnat ovat kuitenkin hyvin eri tilanteessa, sil-lä vientisektorin rakennemuutos on koetellut joitain paikkakuntia rajus-

ti. Toisilla paikkakunnilla kehitys on vientiyrityksissäkin saattanut olla hy-vin myönteistä.

Eniten asuntojen kysynnän suhdan-neluontoiseen vaihteluun vaikuttavat suoraan kotitalouksien taloutta koske-vat asiat, kuten korkotaso, työllisyysti-lanne ja tulojen kehitys. Työttömyys on ollut laskussa vuoden 2010 alusta aina viime vuoden lopulle. Samalla kotitalo-uksien reaaliansiot kasvoivat, eivät pal-jon, mutta hieman kuitenkin.

Viimeisen puolen vuoden aikana matala korkotaso ja viime kuukausi-na vahvistunut kuluttajien luottamus ovat kompensoineet nousussa olleen työttömyyden vaikutusta. Laajasti ot-taen kotitalouksien talousympäristö on ollut verrattain vakaa ja eri tekijät ovat tasoittaneet toistensa vaikutuksia.

Vakaaseen tilanteeseen on syy-nä myös se, että asuntojen hinnois-sa ei monista epäilyistä huolimat-ta ole kuplaa, vaan ne ovat luonnol-lisella tasolla ottaen huomioon nii-hin vaikuttavat tekijät. Palkansaajan keskimääräisellä nettopalkalla saa nyt koko Suomessa suunnilleen yhtä paljon asuntoneliöitä kuin viime vuo-situhannen lopussa.

Pääkaupunkiseudulla jäädään tä-män alle, mutta muualla Suomessa saadaan nettopalkalla nyt enemmän

asuntoneliöitä kuin vuosituhannen vaihteessa.

Monien mielestä asunnot ovat eri-tyisesti kasvukeskuksissa ja pääkau-punkiseudulla kalliita, kuten niin mo-ni muukin asia Suomessa. Pysyvä kal-leus on kuitenkin eri asia kuin kupla joka syntyy ja puhkeaa. Pitkällä ajal-la asuntojen hintatasoon vaikuttavat-kin osin eri tekijät kuin lyhyellä ajal-la. Syitä löytyy kaavoituksesta alkaen monenlaisia.

Tällä erää suhdanneodotuksissa on hieman myönteistä virettä, mikä näkyy niin kuluttajien luottamuksen vahvistumisena kuin verrattain suo-tuisana osakemarkkinoiden kehityk-senä. Molemmat ovat varsin hyviä in-dikaattoreita myös asuntomarkkinoi-den suunnalle.

Itse talouden tila on vielä heikko. Suomenkin talouskasvu notkahti mii-nukselle talvella ja käänne parempaan kuluvan vuoden aikana on vasta odo-tuksissa. Euroalueen velkakriisi luo edelleen epävarmuutta vientimark-kinoiden näkymiin, vaikka muualla maailmassa luottamus tulevaan on-kin suhteellisen vahvalla tolalla.

Suomen talouden suhdanteet elä-vät yleensä viennin rytmissä. Koti-maan talous reagoi tähän viiveellä. Kotitalouksien ja asuntojen näkökul-

masta näkymissä on plussaa ja mii-nusta. Yleisen talousluottamuksen koheneminen heijastuu kohtuulli-sen nopeasti myös asuntomark-kinoille.

Matalat korot tukevat edelleen kehitystä hyvän aikaa. Korkojen selvempää nousua ei ole luvassa ainakaan pariin vuoteen. Mii-nuspuolelle kirjataan se, että työttömyys on tänä vuonna nou-sussa ja ensi vuodelle ei ole luvas-sa erityistä kohenemista. Lisäksi reaaliansioiden kehitys on jäämäs-sä useampana vuonna vaatimatto-maksi.

Kun näitä osin ristiriitaisia ele-menttejä sovittelee yhteen, niin tu-loksena on edelleen ainakin asunto-jen reaalihinnoilla mitattuna varsin vakaata kehitystä. Vakaus ei tosin ole ollenkaan pahitteeksi kaiken muun epävarmuuden keskellä.

Suhdanteiden heilunta ei ole järkyttänyt asuntomarkkinoita

Reijo heiskanen � On toiminut OP-Pohjola-

ryhmän pääekonomistina

vuodesta 2010.

� On koulutukseltaan yhteis-

kuntatieteiden lisensiaatti

pääaineena kansantalo-

ustiede.

� Syntynyt vuonna 1963

Kuopiossa.

72/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Yhdessä hyvä tulee.

Paikalliset asiantuntijat!

Mikkeli

Pieksämäki

Mäntyharju

Savonlinna

Punkaharju

Enonkoski

Savonranta

Pertunmaa

Sulkava

Kerimäki

Puumala

Juva

Hirvensalmi

Kangasniemi

Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lan-kapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/minuutti ja matkapuhe-limesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti.

Antti TinakariMyyntipäällikkö

LKV, ITS, KHK, AKA

Arja RopponenKiinteistönvälittäjä

LKV

Soili HuupponenKiinteistönvälittäjä

LKV

Tarja NykänenMyyntisihteeri

KED

Helena PippuriKiinteistönvälittäjä

LKV

Timo TaskinenKiinteistönvälittäjä

LKV

Hanna KotroMyyntisihteeri

LKV

Kari KivimurtoKiinteistönvälittäjä

LKV

Päivi HeikkinenKiinteistönvälittäjä

LKV, AKA, VuT

Helena JantunenKiinteistönvälittäjä

LKV, DKK, MKT, MBA

Väl.palkkio 4,96 %, min. 2.480 euroa (sis. alv)

Vankka ammattitaito, pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Testaa meidät!Suur-SavonOP-Kiinteistökeskus Oy

Satu VarsalaKiinteistönvälittäjä

LKV, RI

Arto KurvinenKiinteistönvälittäjä

LKV, RKM

Arja TuovinenKiinteistönvälittäjä

LKV

Tapani HakkarainenToimitusjohtaja

LKV

Olli KnuuttilaKiinteistönvälittäjä

LKV, kaupanvahvistaja

Lea PulkkinenMyyntipäällikkö

LKV, YKV

MIKKELI Porrassalmenkatu 19, 010 255 2200

PIEKSÄMÄKIKauppakatu 2, 010 255 2551

SAVONLINNA Olavinkatu 46, 010 255 2222

Tarja PulkkinenMyyntisihteeri

LKV

Petri InkinenKiinteistönvälittäjä

LKV, YKV, AKA

Mirkka MuhonenKiinteistönvälittäjä

LKV

MÄNTYHARJU Pentinpolku 1, 0440 651 710

JUVAPiikkiläntie 3, 010 255 2687

kesätyö — ensiaskelia työelämään aSP palaamassa hittituotteeksi

Jokainen meistä varmaan muis-

taa ensimmäisen kesätyöpaikan. Se on voinut olla jäätelön myyntiä, mansikan poimintaa tai asiakaspal-velua pankin kassapalveluissa. Ke-sätyön avulla nuorella on mahdol-lisuus ansaita ensimmäisen kerran omalla työllä rahaa ja opetella työ-elämän taitoja. Samalla voi tarken-tua myös tulevaisuuden koulutus- ja urasuunnitelmat.

Monen nuoren opiskeluun liittyvät harjoittelujaksot ja työelämälähtöiset

opinnäytetyöaiheet hankitaan kesä-työn kautta. Kesätyöt muodostavat-kin tärkeän linkin työelämään.

Kesäharjoittelijat ovat tärkeää työ-voimaa myös yritykselle. Motivoitu-neet ja innokkaat nuoret tuovat ar-vokasta tietoa tulevan sukupolven arvoista ja asenteista sekä opiskelun kautta viimeisintä tieto-taitoa suo-raan työelämän arkeen. Huolehti-malla työnantajakuvastaan, yritykset turvaavat jatkossakin ammattitaitoi-sen työvoiman saannin.

Suur-Savon Osuuspankki työllistää tänäkin kesänä harjoittelijoita asia-kaspalvelutehtäviin eri konttoreihin. Finanssiala kiinnosti aiempien vuo-sien tapaan ja kesäharjoittelijahake-muksia tuli runsaasti.

Toivomme, että konttoreissam-me työskentelee tulevana kesänä tu-levaisuuden pankkilaisia, jotka koke-vat asiantuntijatyön pankki- ja vakuu-tusalalla omakseen.

keSäTYö voi joSkuS avaTa oven vakituiseen työhön ja vaikuttaa koko uraan. näin kävi Johanna Laakkoselle ja Kati Kumpulaiselle.

Vanha kunnon asuntosäästöpalkkio-tili ja ASP-järjestelmä ovat jälleen nousseet arvoon arvaamatto-maan.

ASP-järjestelmä on 18–30-vuo-

tiaille ensiasunnon ostajille suun-nattu palkkiojärjestelmä, jossa kun säästää 10 % asunnon kauppahin-nasta pankki lainaa loput. Edelly-tyksenä lisäksi on, että asunto si-jaitsee Suomessa ja aikaisempaa yli 50 prosentin omistusosuutta asun-toon ei ole ollut.

ASP-järjestelmä sisältää ASP-ti-lin ja ASP-lainan (ASP korkotukilai-na ja mahdollisen lisärahoituksen). Asuntosäästöpalkkiotilille makse-taan korkoa, joka on verotonta, kun ASP-kokonaisuuden ehdot täyttyvät.

Viime vuonna uusia ASP-sopi-muksia tehtiin Suur-Savon Osuus-pankissa jo reilusti edellisiä vuosia enemmän.

aluksi asuntosäästösopimus

ASP-säästämisen aloitetaan teke-mällä pankissa Asuntosäästösopi-mus, jossa asiakas sitoutuu talletta-maan ASP-tilille suunnitelman mu-kaisesti vähintään kahdeksana vuo-sineljänneksenä. Kertatalletus voi olla 150–3 000 euroa.

Säästötavoitetta voi tarvittaes-

sa muuttaa, mutta se on aina 10 % asunnon kokonaishinnasta. Asun-non arvosta hyväksytään yleensä 70 % lainan vakuudeksi ja ASP-lainan lisävakuutena käytetään usein val-tiontakausta, joka voi olla asunnon kanssa yhteensä maksimissaan 90 % kauppahinnasta (yleensä 85 %).

Palkkiota valtiontakauksesta ei ASP-lainasta peritä. ASP-lainalle maksetaan myös korkotukea, mikä helpottaa lainan hoitoa jos korkota-so nousee.

Pankki sitoutuu maksamaan tal-letukselle verottoman 1 %:n koron ja vähintään 2 %:n lisäkoron se-kä myöntämään vastaantulolainan, mikäli normaalit luoton myöntämi-sedellytykset sekä ASP-ehdot täyt-tyvät.

Lisäkorko maksetaan, kun ASP-

säästämissopimus on täytetty ja asunnon kauppakirja on allekirjoi-tettu tai omakotitalo valmistunut. Vuoden 2012 loppuun saakka ASP-tallettajat saivat talletussopimuksen täytyttyä vielä erillisen 3000 euron lisäpalkkion.

Myös omakotirakentajille

ASP-rahoituksessa asunnon hin-ta on kauppakirjassa sovittu asun-non hinta, tai omakotitalojen koh-dalla rakennuskustannukset ja ton-tin hankintakustannukset. Tont-ti voidaan sisällyttää omakotitalon hankintahintaan jos se on hankittu enintään kuusi kuukautta ennen ra-kentamisen aloittamista.

Haja-asutusalueen omakotitalois-sa voidaan ASP-rahoitukseen hyväk-syä tontin pinta-ala, joka vastaa 1 hehtaarin suuruisen alueen hintaa. Kaavoitetulla alueella hyväksytään pinta-alaksi enintään kaavan mu-kaisen tontin rakennuspaikan suu-ruinen alue.

aSP-korkotukilainan enimmäismäärätAsunnon sijaintikunta Lainan enimmäismäärä

(kokonaishinnasta)

� Helsinki 145 000 €

� Espoo, Vantaa, Kauniainen 125 000 €

� Muut kunnat 100 000 €

”aSP-lainalle maksetaan myös korkotukea.”

aSP-Tili ja aSP-laina (ASP korkotukilaina ja mahdollisen lisärahoituksen). Säästä kahdeksana vuosineljänneksenä 150–3 000 euroa kerrallaan.Saat verotonta korkoa ja valtiontakauksen ilman palkkiota.

keSäTYönTekijäT ovat tärkeä voimavara yritykselle. He tuovat mukanaan tietoa tulevan sukupolven arvoista ja asenteista sekä opiskelun kautta viimeisin-tä tieto-taitoa.

8 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2013

Miksi sijoittaa metsään? Metsätilan omistajiksi tullaan useimmiten perinnön, sukulais-kaupan tai lahjan välityksellä. Metsätilan omistajanvaihdokset

ovat usein suvun sisäisiä ja vain 15 prosentissa metsänomistajista on ostanut tilan vapailta markkinoilta. Miksi metsä on haluttu sijoituskoh-de?

Metsäkiinteistöt ovat erilaisia pin-ta-alan, puuston ikäjakauman, kasvu-paikkaluokkien ja hakkuumahdolli-suuksien osalta. Metsän hehtaarihin-ta vaihteleekin tämän vuoksi suuresti.

Ensisijaisena selvityksenä metsän arvosta voidaan pitää metsäkeskus-ten tai metsänhoitoyhdistysten anta-mia tila-arvioita ja toissijaisesti met-säsuunnitelmaa. Metsätilakaupan yh-teydessä keskeiseksi usein muodostuu metsävähennyksen käyttömahdolli-suus.

Metsävähennys mahdollistaa puun myymisen pääomaverovapaasti 60 %

metsän hankintamenon osalta. Kuitu-puun keskihinta vaihtelee 15-20 euroa kuutiometriltä ja tukkipuun hinta on 50-60 euroa kuutiometriltä.

Metsänomistajien puunmyyntitu-lot Suomessa ovat vuositasolla noin 1,5 miljardia euroa ja Etelä-Savoon tuosta summasta tulee 150-200 mil-

joonaa.

Metsää kannattaa hoitaa

Tilatasolla keskimääräistä korkeam-paan tuottoon päästään hyvällä met-sänhoidolla ja oikealla metsän ikära-kenteella. Suunnitelmallisella met-

sänhoidolla pidetään tilan puusto hy-vässä ja kasvavassa kunnossa. Tämä tarkoittaa tilan puuston kehitysra-kenteen oikeaa suhdetta taimikoista varttuneisiin kasvatusmetsiin.

Taimikoiden hoitotyöt sekä har-vennus- ja päätehakkuut tulee teh-dä ajallaan, siinäkin tapauksessa, et-

tä metsänomistajalla ei ole välitöntä rahan tarvetta. Kasvamattoman met-sän tuotto laskee. Metsänhoito on mo-nelle hyvä liikuntamuoto ja usean per-heen yhteinen harrastus.

Metsään liittyvät muut arvot

Etelä-Savossa noin 21.000 metsän-omistajaa, joista yhä useammat ovat kaupunkilaisia. Monelle metsä on muutakin kuin rahassa mittavia arvo-

ja, kuten ulkoilu- marjastus- ja met-sästysmahdollisuudet. Metsään liit-tyy usein myös tunnearvoja, joita ei voi rahassa mitata. Siihen voi liittyä muistoja kotitilan joulukuusen haku-matkasta ja koko perheen yhteisistä eväsretkistä.

Suur-Savon Osuuspankissa käytös-säsi on joukko metsäalan ammattilai-sia, joilla monella on itselläkin met-sää. Autamme sinua sijoittamaan puukaupparahat tuottavasti ja turval-lisesti. Saat myös ajantasaisia neuvo-ja metsätilan sukupolven- ja omista-japolvenvaihtoasioissa.

Lisätietoja:

Reijo Särkkä, reijo.sarkka@op.fi

Kontaktiton maksaminen perustuu elekt-roniseen tiedonsiirtoon maksuvälineen ja -päätteen välillä. Käytännössä maksaminen hoituu asettamalla NFC-maksusirulla (Near Field Communication) varustettu laite, kortti tai matkapuhelin, muutaman sentin päähän maksupäätteestä.

Maksupääte tunnistaa NFC-sirun automaat-tisesti. Tapahtuman käsittely alkaa välittö-mästi ja on ohi hetkessä. Kun ostos maksaa alle 25 euroa, maksu hyväksytään korttia vilauttamalla eikä PIN-koodia tarvita.

Maksupäätteitä palveluna

Kontaktittomaan maksamiseen tarvitaan maksupääte, jossa on NFC- ominaisuus. Sellainen on edullisinta hankkia palveluna, jolloin maksupääte on helppo pitää ajanta-saisena ja tarvetta vastaavana.

Elisa on aloittanut kontaktittomien päättei-den myynnin viime vuonna. Laitteen lisäksi kuukausihintaan sisältyvat ohjelmistot ja nii-den ylläpito, huolto ja varalaitepalvelu. Myös vaihto kesken sopimuskauden onnistuu.

- Maksupäätteen saa Elisalta täysin valmiiksi asiakkaan tiedoilla ohjelmoituna ja testattuna. Laitteen käyttöönoton ja päivittämisen sijaan yrittäjä voi keskittyä liiketoimintaan, kertoo tuotepäällikkö Mari Heikkinen Elisalta.

Elisa tekee kännykästä lompakon

Matkapuhelimet ovat lähitulevaisuuden maksuväline. Elisan uusissa NFC-maksu-päätteissä voi maksaa myös matkapuhe-limella. Elisa Lompakko on ensimmäinen Suomessa yleistyvä matkapuhelimeen saatava maksuratkaisu.

- Elisa Lompakko -palvelumme tekee kän-nykästä lompakon. Kaupanteko ei jää enää kiinni käteisen puutteesta, sillä matkapuhe-lin on aina mukana, Heikkinen kertoo.

Ensimmäisessä vaiheessa Elisa Lompakko -palvelu sisältää kontaktittoman maksami-sen mahdollistavan maksutarran, joka tukee MasterCardin PayPass™ -lähitunnistustek-niikkaa. NFC-puhelinten yleistymisen myötä Elisa Lompakko -palvelu tulee sisältymään myös SIM-korttiin.

Vauhtia maksutapahtumaanJoukkoliikenteen matkakorteistakin tuttu kontaktiton maksaminen leviää yhä useampiin käyttökohteisiin kuten kauppoihin ja kahviloihin. Maailmalla kontaktittomasta maksamisesta on hyviä kokemuksia sekä kuluttajilta että yrityksiltä.

- Asiointi on muutenkin siirtymässä mobii-liksi. Matkapuhelimeen saa henkilöllisyys-todistuksen, kanta-asiakastietoja ja lippuja. Maksaminen on vain luonnollinen lisä näihin toiminnallisuuksiin.

Sujuva asiointi lisää myyntiä

Maksaminen pelkästään maksuvälinettä vilauttamalla tekee ostotapahtumasta no-pean ja madaltaa asiakkaan ostokynnystä. Kontaktiton maksaminen voi siten piristää myyntiä.

- Kivijalkakaupoissa kannattaa nyt miettiä, miten katselemaan tulleet asiakkaat saadaan jättämään jokin euro kauppiaalle. Esimerkiksi kassan ja ulosmenotien läheisyyteen voidaan asettaa tarjolle sopivan hintaisia tuotteita, Heikkinen havainnollistaa.

Niin ikään ruuhkaisissa paikoissa, kuten ylei-sötapahtumissa tai ravintoloissa, maksami-nen nopeutuu ja jonot lyhenevät.

- Uudet NFC-laitteet ovat hyvin tehokkaita ja nopeita, mikä näkyy esimerkiksi kuitin no-peassa tulostumisessa. Lisäksi kontaktiton maksaminen lisää käyttäjän turvallisuutta, kun väentungoksessa ei täydy näpytellä PIN-koodia.

ILMOITUS

Tietoturva kunnossa

Kontaktittoman maksamisen tietoturva on hallussa, sillä se perustuu maailman suurim-pien korttiyhtiöiden ja tekniikkatoimittajien standardeihin.

- Maksaminen on täysin turvallista asiak-kaalle ja kauppiaalle, kunhan kumpikin osapuoli huolehtii normaaleista velvolli-suuksistaan, aivan kuten tähänkin saakka, Heikkinen toteaa.

Lisätietoja kontaktittomasta maksamisesta sekä yrittäjäjärjestöeduista saat soittamalla numeroon 010 19 13 19 (ark 8-16.30) tai Elisa Yrittäjäpalvelupisteistä (elisa.fi /ajanvaraus).

Mikä NFC?• NFC tulee sanoista Near Field

Communication ja tarkoittaa lyhyen kantaman langattoman yhteyden standardoitua teknologiaa.

• NFC-ominaisuuden avulla elektro-niset laitteet voivat vaihtaa tietoja yksinkertaisesti ja turvallisesti.

• Maksutiedot liikkuvat turvallisesti NFC-ominaisuudella varustetun matkapuhelimen tai maksukortin ja maksulaitteen välillä.

73240_EL_YJA_Maksupaate_PKY_210x297.indd 1 14.3.2013 13.36

oP-kiinteistökeskukset tehostivat metsätilojen välitystä

Metsän arvon määritysMetsän arvonmääritykseen vaikuttavat muun muassa seuraavat

seikat:

� puuston määrä, laatu ja lajijakauma

� heti hakattavissa olevan puun määrä

� jatkossa saatavat puun myyntitulot ja hintakehitys

� taimikoiden suhteellinen osuus

� maapohjan laatu ja tiestön läheisyys

� alueen metsänhoidollinen tila

� metsän moninaiskäyttömahdollisuudet

� maankäyttöä koskevat rajoitukset.

Metsätilan arvonmääritys voidaankin toteuttaa esimerkiksi seu-

raavien kriteereiden perusteella:

� laskennalliseen tuottoon perustuva maapohjan arvo

� taimikon osuuden kustannusarvo

� puuston hakkuuarvo

� mahdollinen odotusarvolisä.

OP-Kiinteistökeskuksiin perustet-

tiin valtakunnallinen metsätilojen vä-litykseen erikoistuneiden kiinteistö-välittäjien välitysrinki. Rinkiin kuu-luu tällä hetkellä 40 välittäjää. Vä-litysringin jäsenet yhteystietoineen löydät verkosta op.fi/metsa ja opkk.fi -sivuilta. Voit ottaa yhteyttä omaan osuuspankkiisi, vaikka ostoaikeenasi olisi metsätila toiselta paikkakunnal-ta ja sinua palvelee tilan sijaintialu-een välitysringin asiantuntija. Met-säasioissasi käytössäsi on koko Op-Pohjola-ryhmän rahoitus , laki-, sijoi-

tus- ja vakuutuspalvelut. Palvelut voit maksaa myös kertyneillä bonuksilla.

Välitysrinkiin kuuluvat

Suur-Savon OP-Kiinteistö-

keskuksen toimialueella:

� Pieksämäki, Antti Tinakari

puh. 010 255 2552

� Mikkeli ja Juva, Arto Kurvinen,

puh. 010 255 2208

� Mikkeli Tapani Hakkarainen,

puh. 010 255 2205

”kasvamattoman metsän tuotto laskee.”

92/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Profiilissa

Perinteikäs mikkeliläi-nen perheyritysryhmä OR Group on maa-kunnan eturivin moni-alayrityksiä.

PäiVi KAPiAinEn-HEiSKAnEn

Sodan jälkeen, vuonna 1946, Olavi Räsänen perusti Mikkeliin Martti-nen & Kumpp. -nimisen yhtiön, joka vuonna 1962 merkittiin kaupparekis-teriin nimellä Olavi Räsänen Oy.

Tämä mikkeliläinen perheyri-tys, alkoi valmistaa kuormalavoja jo 50-luvun lopulla. 60-luku toi tuo-tantolinjoille parketit ja kaiuttimet. Vuonna 1965 ostettu Kiepin Saha fuu-sioitiin Olavi Räsänen Oy:öön. 80-lu-vulla yhtiön tuotevalikoima laajeni, kun Olavi Räsänen Oy osti vanerisia ja puisia pakkauksia valmistavan Sa-vopak Oy:n ja perusti Rantasalmelle liimalevytuotannon aloittaneen Par-latuote Oy:n.

Toisessa polvessa yritystä luotsaa-va toimitusjohtaja Raimo Räsänen tuli yhtiöön töihin 17-vuotiaana. Työ-taipaleen alussa tutuiksi tulivat kuor-malavojen, juustolaatikoiden ja pullo-korien valmistus.

arvoina kotimaisuus ja ympäristöystävällisyys

Kotimaisuus ja paikallisuuden kun-nioittaminen on kuulunut yritysryh-män arvoihin alusta saakka.

– Viime vuosina kotimaisuus on al-kanut painaa entistä enemmän. Kil-pailutuksissa toivoisin kotimaisuu-den ja paikallisuuden painavan vie-lä enemmän, sillä kokonaisvaikutuk-set työllisyyteen ja aluetalouteen ovat pitkällä aikavälillä melkoiset, Räsä-nen muistuttaa.

Perheyrityksen arvoihin kuuluvat myös eettisesti kestävät ja ympäris-töä kuormittamattomat tavat toimia.

– Haluamme ostaa raaka-aineem-me vain laillisista lähteistä, vaikkei se ei aina olekaan edullisin vaihtoehto. Kotimaisen raaka-aineen osuus on merkittävä esimerkiksi kaikissa puu-

lattioissamme. Kotimaisuusasteesta kertoo myös Avainlippu-tunnus, Rä-sänen mainitsee.

Olavi Räsänen Oy:n tuotantolaitok-set sijaitsevat Mikkelissä, Mäntyhar-julla, Rantasalmella ja Varkaudessa. Konserni työllistää noin 300 ihmistä. Vuonna 2012 liikevaihto oli noin 45 miljoonaa euroa, josta viennistä ker-tyi noin puolet.

Matka maan johtavaksi kuormalavojen valmistajaksi

Olavi Räsänen Oy aloitti kuormalavo-jen valmistuksen vuonna 1954. Alus-

sa kuormalavat valmistettiin käsin naulaamalla. Koneelliseen tuotan-toon siirryttiin vuonna 1962. Kuor-malavoista kehittyi 60-luvulla erit-täin voimakas tuoteryhmä.

Meijereiden lisäksi myös muilla aloilla tehostettiin tavaroiden varas-tointi- ja kuljetusjärjestelmiä. Tuottei-ta alettiin käsitellä entistä suurempi-na yksikköinä kuormalavoilla trukki-en ja haarukkavaunujen avulla.

Olavi Räsänen lähti heti mukaan ke-hittämään siirto- ja kuljetusjärjestel-miä toimiviksi ratkaisuiksi. Tuoteke-hitysyhteistyötä harjoitettiin laajalti ja mm. yhteistyö meijeriteollisuuden kanssa tuotti varasto- ja kypsytysjär-jestelmän Valion valmistamille pyö-reille ja tahkomaisille Emmental-juustoille.

Puiset pullokorit mullistivat tuo-tantoa vielä, kun vuoden 1969 alus-sa keskiolut tuli myyntiin baareihin ja vähittäiskauppoihin. Muoviteolli-suus ei pystynyt vastaamaan tähän kysyntään.

Tänä päivänä kuormalavoja val-mistetaan kolmella automatisoidulla tuotantolinjalla, osana OR Groupia. OR-lavoille pakataan elintarvike-, ra-kennus-, auto-, kone-, elektroniikka-, kemian- ja paperiteollisuuden tuottei-ta. Tuotteille myönnettiin PEFC-serti-fikaatti ensimmäisenä kuormalavojen

valmistajana Suomessa.

Räätälöidyt ratkaisut kiin-nostavat maailmalla

Varkauteen 1969 perustettu Savopak on ollut lähes 30 vuotta osa OR grou-pia. Aluksi valtaosa tuotannosta meni julkiselle sektorille joko suoraan tai välillisesti. 1990-luvulla tuotevali-koima laajeni, kun kevyet, kokoon-taittuvat vaneripakkaukset syrjäyt-tivät osin painavat puupakkaukset nimenomaan lentorahdissa. Uusia asiakkuuksia syntyi teknologiateol-lisuuden puolelta ja pakkausten vien-ti Eurooppaan käynnistyi.

2000-luvulla yritykset ovat ulkois-taneet varastointia, pakkaamista, kul-jetus- ja logistiikkatoimintoja sekä keskittäneet ostoja. Tämä on tarjon-nut mahdollisuuden laajentaa toimin-taa entisestään nimenomaan näiden palvelujen tarjonnan puolelle.

Toiminnan laajentuessa vuonna 2006 perustettiin toinen tuotantolai-tos Varkauteen. Kolmannessa tuotan-tolaitoksessa Rantasalmella ja neljän-nessä Varkaudessa tuotannot käyn-nistyivät vuonna 2011. Tällä hetkellä toimintaa on neljässä tehtaassa, jois-sa valmistetaan pakkauksia toimitet-tavaksi ympäri maailmaa.

Kotimaan lisäksi pakkauksia vie-dään mm. Saksaan, Hollantiin, Belgi-aan, Itävaltaan, Espanjaan ja Norjaan. Savopakin pakkauksiin pakataan au-to-, kone-, elektroniikka-, kemian- pa-peri, kaivos- ja rakennusteollisuuden tuotteita.

kiepissä sahattu eteläsavo-lainen mänty matkaa kauas

Sahatavaran maailmanmarkkinoi-den myllertäessä Kiepin Sahan män-tysahatavaralla on ollut kysyntää mm. Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. Ra-

kennuspuusepänteollisuus Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä käyttää män-tyä ovien, ikkunoiden ja huonekalujen valmistukseen sekä sisustukseen. Li-säksi mäntysahatavaraa matkaa myös Eurooppaan ja kotimaan markkinoille.

Pohjoismaisesta männystä käydään maaottelua Ruotsin, Suomen ja Venä-jän välillä. Omassa sarjassaan Kiepin keskikokoinen saha on tuotantoket-jultaan kilpailukykyinen. Investointe-ja ja kehitystyötä tehdään jatkuvasti. 90-luvun alusta alkaen sahalla on uu-sittu tuotantolinjat ja dimensiolajitte-lu ja parannusinvestointeja tasaamol-la, kombilaitoksella, kuivaamoissa ja kuorimolla. 2000-luvun alussa otet-tiin käyttöön uusi sahalinja.

Suomalaisten kotien sisustukseen kuuluu parketti

Mikkelissä on valmistettu parkettia 50 vuotta. Valmistus aloitettiin koi-vumosaiikkiparketilla, tuotemerkkei-nä Parla ja Fibi. Kysynnän kasvaes-sa tuotantolinjoja automatisoitiin ja tuotantomäärät lähtivät 70-luvulla nousuun. Parkettia alettiin valmis-taa myös uusista eksoottisista puu-lajeista, muhuhusta, missandasta ja wengestä.

–Koivulattioita asennettiin erityi-sesti urheilu- ja juhlasalien lattioihin. Koteihin ihmiset halusivat tammipar-ketteja, Raimo Räsänen muistelee.

Lautaparketti syrjäytti mosaiikin siirryttäessä 2000-luvulle. Lautapar-kettien tuotantoon ei ollut aluksi tar-jolla valmiita teknisiä ratkaisuja ja tuotannon aloittamiseksi kehitystyö-

tä tehtiin paljon itse. Kehitystyön tu-loksena syntyivät pontatut ja valmiik-si pintakäsitellyt lautaparketit, jotka ovat Parlan päätuotteita vielä tänä-kin päivänä.

Lautaparketti mullistikin Euroo-pan markkinat, koska se oli helppo asentaa ja siten asennuskustannuk-siltaan huomattavasti edullisempi.

–Osuimme kehitystyössä hyvään saumaan. Parketin tuotantolinjan voi ostaa nykyisin avaimet käteen toimi-tuksena koulutuksineen, mutta kor-kealaatuista parkettia ei voi valmis-taa elleivät valmistuksesta vastaa ih-miset, jotka tuntevat tuotantoproses-sin kaikki vaiheet puun kuivauksesta erikoispintakäsittelyihin saakka, Rä-sänen painottaa.

Olavi Räsänen Oy yhtiöitti parket-tiosaston omaksi yritykseksi vuonna 2004, jolloin sai alkunsa Parla Floor Oy. Yhtiön huippuvuosi valmistus-määrien perusteella oli 2007, kun maailmalle lähti noin 800 000 neliötä valmisparkettia. Tällä hetkellä parket-timarkkinoilla on merkittävää ylika-pasiteettia ja sen myötä kova hintakil-pailu. Parlan parkettituotannosta me-nee tällä hetkellä puolet vientiin mm. Skandinaviaan ja Keski-Eurooppaan.

nykyaikaista puusepänteollisuutta

Rantasalmella toimiva Parlatuote Oy valmistaa mäntyliimalevyä ja hyl-lyjärjestelmiä. Pitkäaikaista yhteis-työtä on tehty mm. Lundian kanssa. Parlatuote Oy edustaa nykyaikaista erikoistunutta puusepänteollisuutta tarjoten alihankintapalvelun vaihto-ehtona tai täydennyksenä asiakkaan omalle tuotannolle.

vahvaa kaiutinosaamista

Alkunsa Olavi Räsänen Oy:n kaiutin-tuotanto sai Kenkäveron pappilassa jo 60-luvun lopussa toisen yrittäjän toimesta, kunnes syksyllä 1970 tuo-tanto siirtyi Olavi Räsänen Oy:lle. Kaiutintuotanto meni lähinnä Ruot-siin ja kotimaahan. Kaiutintuotannon merkittävä osa oli vuosikausia kaiut-timien valmistus asiakkaiden omil-la tuotemerkeillä, kuten Blaupunkt, Philips, Rank Arena ja Telefunken.

Muutamassa vuodessa Olavi Rä-sänen Oy:stä kehittyi maan johtava kaiuttimien valmistaja. Vuonna 1974 Japanilaisen Matsushita Electric:in ja Kaukomarkkinat Oy:n kanssa solmi-tun sopimuksen myötä Olavi Räsänen Oy sai ainoana Euroopassa käyttöön-sä National Panasonic -tuotemerkin.

Oma testi- ja mittauslaboratorio valmistui 1977 ja ensimmäinen OR-tuotemerkillä valmistettu kaiutin sai hyvän vastaanoton samana vuon-na. 70- ja 80-luvun taitteessa kaiut-timia valmistettiin vielä muille tuote-merkeille, kuten Fischer, Yamaha ja Hitachi. Vuosituotanto nousi yli 200 000 kaiuttimeen.

Vuodesta 2004 saakka on valmis-tettu kaiuttimia myös Chorus-tuote-merkillä.

Useamman jalan varassa

oR Groupin tuotemerkkejä: � Parla -parketit, puulattiat, ja sisäverhouspaneelit

� ORlava - kuormalavat ja lavakaulukset

� Savopak – vaneri- ja puupakkaukset

� ParlaWood- sahatavara ja mäntyliimalevy

� OR-Loudspeakers ja Chorus -kaiuttimet

olavi RäSänen oY Sai vuoden 2010 RanTaSalMi-Palkinnon pitkäjänteisestä toiminnasta ja monipuolisesta puualan osaamisesta. Palkinto luovutettiin toimitusjohtaja raimo räsäselle. Kuva palkinnonjakotilaisuudesta. Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahastoon kuuluva rantasalmen rahasto on vuodesta 1996 jakanut vuosittain rahaston perustajan, talousneuvos Osmo ruotsalaisen (1915-2002) ideoiman rantasalmi-palkinnon puualan maineteosta.

”Puiset pullokorit mullistivat tuotantoa vielä, kun vuoden 1969 alussa keskiolut tuli myyntiin baa-reihin ja vähittäis-kauppoihin.”

”2000-luvun alus-sa otettiin käyttöön uusi sahalinja.”

”Muutamassa vuo-dessa olavi Räsä-nen oy:stä kehittyi maan johtava kaiut-timien valmistaja.”

kuoRMalavaTehTaan uusin vuonna 2008 käyttöönotettu lavalinja. Kahden robotin pyörittämällä linjalla valmistuu putkiniitattuja erikoislavo-ja.

10 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2013

Tv:stä tuttu keittiö-mestari ja yrittäjä Hans Välimäki punta-roi nuorena miehenä vakavissaan, ryhtyäkö kirurgiksi vai kokiksi. Lääkiksen pääsykoe-kirjat tulivat tutuiksi, mutta sitten vei kokin ammatti.

PäiVi KAPiAinEn-HEiSKAnEn

Pian 43-vuotias neljän lapsen isä painaa pitkiä päiviä, mutta osaa jo löysätä muutamana päivänä viikossa.

– Teen tätä, koska tykkään tästä. Aivot pidän virkeinä lukemalla paljon kaikkea mahdollista. Toimin niin, että joudun puhumaan useita kieliä ja har-rastan liikuntaa, keittiömestari ja yrit-täjä Hans Välimäki kertoo.

Välimäkeä pyydetään puhumaan erilaisiin tilaisuuksiin. Mikkeliin hä-net toi Yrittäjien iltakoulu, LähiTapi-olan ja Suomen Yrittäjien valtakunnal-lisen tapahtumakiertueen osa.

– Mietin myös etukäteen, miten hoidan jonkin asian ja käyn mielessäni keikan läpi. Voi olla meditatiivistakin miettiä etukäteen, mitä aikoo sanoa.

kansainvälistyminen kannattaa

Mikkelissä hän kertoi avoimesti oman urapolkunsa eri vaiheet. Ko-timaisten oppilaitosten jälkeen hän työskenteli vuoden Saksassa ja myö-hemmin Ruotsissa.

- Ravintola-ala on kohtuullisen glo-baali. Keittiöranska on kaikille yhtei-nen kieli. Lähtiessäni maailmalle olin

kukkopoika, joka meni takki auki, olin saanut stipendejä ja testostero-nit olivat korkealla. Teki vain hyvää, kun maailmalla itsetunto muserret-tiin. Sanonkin aina opiskelijoille, et-tä menkää maailmalle.

Välimäki perusti viisitoista vuotta sitten Chez Dominique -ravintolan, joka sai ensimmäisen Michelin-täh-den maaliskuussa 2001 ja toisen kak-si vuotta myöhemmin. Kolmas tähti on ollut pitkään toiveissa. Taloudelli-sesti tiukka vaihe oli vuosi 2009.

- Taloustaantuma tyhjensi ravinto-lasalit, mutta sitten tuli vastareaktio ja ihmiset tajusivat, ettei läpi elämän voi vain säästää.

Tällä hetkellä ravintolan omistaa kolme osakasta. Välimäki on alusta saakka ollut suunnittelemassa myös ravintolan ulkoasua lattiamatoista la-sien valintaan.

– Hankintoja tehdään tarkkaan. Asiakaspintojen on tunnuttava hy-vältä.

Ruokien raaka-aineet hankitaan tutuilta toimittajilta.

– Tunnemme kaikki tärkeät tava-rantoimittajamme. Me hyysäämme ja ruokimme heitä, että he suostuvat myymään meille tuotteitaan.

Ravintolan keittiössä hyörii mo-nikansallinen joukko huippuosaajia, jotka pyrkivät itse Välimäen ravinto-laan töihin.

– Meillä on keittiössä 14 ihmistä ja salissa samoin. He edustavat 8-9 eri kansallisuutta. Majoitamme hei-dät omiin vuokra-asuntoihimme. He

ovat meillä keskimäärin 1,5-2 vuotta. Jo kolme, neljä vuotta on tällä alalla elinikä.

Standardoi palveluja

Tulokkaat tuovat omia vaikutteitaan tullessaan. Välimäen tiimi myös mat-kustelee paljon maailmalla tutkimas-sa trendejä.

– Ravintolassa teemme tavallaan tätä työtä vakuumissa, emmekä tiedä edes, mitä naapurissa tehdään. Teem-me omia juttujamme ja haluamme ke-hittyä.

Välimäki uskoo standardisointiin eli hyvän kastikkeen on oltava huo-menna yhtä hyvää.

– Meillä on kaikki reseptiikka ai-na vihkoissa, eikä mitään tehdä mu-

tu-tuntumalla. Uskon, että myös tar-joilupuolella voidaan standardoida palveluja.

Viime vuosina ravintolassa on nä-kynyt venäläisasiakkaiden määrä. He myös arvostavat laadukkaita viinejä

ja pitävät suomalaista hintatasoa jo-pa edullisena.

Venäläismatkailijoiden määrä nous-see lähivuosina, missä piilee Välimäen mielestä paljon mahdollisuuksia. Lin-jastojen sijaan he arvostavat laadukas-ta, pöytään tarjoiltua ravintolaruokaa. Suomalaiset ovat sen sijaan tottuneet jonottamaan linjastoissa.

– Väitän, ettei linjasto edes ole no-pein tapa tarjota ruokaa ihmisille, vaan siellä on aina tukko. Olemme tes-tanneet rock-festivaaleilla ja Linnan-mäellä, että käsin voi tehdä hyvää ja nopeasti. Kun asiakkaalle tarjoillaan pöytään, voi syntyä myös lisämyyntiä.

Välimäen oma motto on peräi-sin kollegalta, jolla on jopa kuuden Michelin-tähden ravintola.

– Hän sanoo, että pyri olemaan jo-ka päivä eilistä parempi. Pitää muis-taa aina kehittää itseään. Me toteu-tamme sitä ajatusta.

Yrittäjän iltakoulu -tilaisuutta isännöinyt LähiTapiolan liiketoimin-tajohtaja Veli-Matti Kurtti muis-tutti, että yrittäjän varassa on monta asiaa. Vakuutusturva kannattaa hoi-taa niin, että pystyy aikanaan eläk-keellä toteuttamaan unelmiaan.

Myös mahdollisia onnettomuuksia kannattaa ennakoida etukäteen

– Mikä on vaikutus asuntolainaan tai lähimmillesi? Jatkuuko liiketoi-

mintasi vai joutuuko sekin sairaus-lomalle? Näitä asioita kannattaa en-nakoida ajoissa.

LähiTapiolan markkinaosuus Sa-vo-Karjalan alueyhtiön alueella on valtakunnallista korkeampi, noin 40 prosenttia.

Hans Välimäki pyrkii joka päivä parempaan

hanS väliMäki uSkoo, että kolmas Michelin-tähti toisi entistä enemmän ruokaharrastajia maailmalta hänen ravintolaansa.

leo ja eeRo PalSa tutkivat seuraavan projektin piirustuksia.

Yrittäjän varassa on moni asia

Isä ja poika Palsa päättivät yhdistää maanrakennustyöt sekä rakennusvalvon-ta- ja kuntotarkas-tuspalvelut samaan yritykseen.

ArTO TOLVAnEn

Sukupolvenvaihdosasiat tuli mie-tittyä samalla kertaa kuntoon, jo pe-rustamisvaiheessa.

– Kaikki lähti viherrakennustöistä, kun piti kaivaa omaan pihaan jalaval-le kuoppa. Se olikin sitten maaperästä johtuen pidempiaikainen ja jopa niin haastava projekti, että päätin hank-kia oman kaivinkoneen, rakennusin-sinööri Leo Palsa muistelee hymyil-len EL Palsa Oy:n syntyvaiheita.

Nykyisin maarakennuspuolta pyö-rittää yrityksen toimitusjohtaja Eero Palsa. Tallista löytyy mm. 15 tonnin telakone ja Bobcatti.

– Kaikki maanrakennustyöt kuu-luvat yrityksen repertuaariin, kun on tuota kauhakalustoa sen verran pal-jon, Eero Palsa, työtä pelkäämätön

konemies kertoo. Eeron taustalta löytyvät maanra-

kennuskonekuljettajan ammattiopin-not.

– Kunnallistekniikka, omakotita-lon pohjat, salaojat tai maisemointi-työt, homma hoituu laajemmallakin alueella ja joustavalla aikataululla. Nytkin meillä on kone Lopella, Eero Palsa kertoo.

Taloyhtiöt ja isännöitsijät osaavat jo käyttää ammattilaisia

– Useimpien taloyhtiöiden hallituk-sissa jo ymmärretään, että remonttia kannattaa tehdä mieluummin hyvis-sä ajoin, kuin jälkikäteen, Leo Palsa antaa tunnustusta.

– On hyvä että hankesuunnitelma-vaiheessa osataan vertailla mm. ener-giaratkaisuja ja kysytään neuvoa se-kä lasketetaan vaihtoehtoja asiantun-tijalla, Leo Palsa painottaa.

– Rakennusalan muutokset ja tek-nologian sekä työtapojen kehitys ovat edenneet suurin harppauksin, Leo Palsa muistelee menneitä 30 vuosi-kymmentä.

– On ollut ilo, ja toisaalta pakko ol-la mukana jatkuvassa koulutusrum-bassa, että osaa hyödyntää uusien tek-

nologioiden kehittyneitä ominaisuuk-sia, Leo Palsa päivittelee.

– Rakennusmääräysten kiristymi-nen on tuonut koulutustarvetta myös taloyhtiöiden hallituksille. Vaaditaan pitkän tähtäimen suunnitelman kiin-teistön ylläpitoon ja runsaasti teknii-kan ja uusien teknologioiden ymmär-

tämistä, Leo Palsa luettelee.

venäläisasiakkaista vain hyviä kokemuksia

Leo Palsa tuntee venäläisen raken-nustapakulttuurin molemmilta puo-lilta rajaa. Talo- ja liiketilaprojektit

ovat tulleet tutuksi aina Petroskoi-ta myöten, ja myös Etelä-Savoon on noussut Leon valvonnassa runsaasti mm. venäläisten vapaa-ajan raken-nuksia.

– Venäläiset toimivat pääosin ra-kennuttajina ja ovat impulsiivisia sel-laisia. Etenkin aikaisemmin ratkai-sut tehtiin usein tunteella, mutta nyt jo vertaillaan enemmän hintoja ja eri vaihtoehtoja, Palsa tietää.

– Venäjänkieli luonnistuu jotenku-ten, mutta lisää pitäisi sitäkin opiskel-la, Leo Palsa lupailee.

– Ja kyllä Parikkalan rajanylitys-paikan avautuminen olisi meille kai-kille täällä valtava mahdollisuus.

Rakentamista jalat maassaMiksi kuulun yrittäjärjestöön?

� alueen kehittäminen yh-

dessä on tärkeää

� tietoa saa nopeammin

� verkostoituminen tuo lisää

mahdollisuuksia

� helpompi kysyä kaverilta.

”viime vuosina ravintolassa on näkynyt venäläis-asiakkaiden määrä.”

”nyt jo vertaillaan enemmän hintoja ja eri vaihtoehtoja.”

”väitän, ettei linjas-to edes ole nopein tapa tarjota ruokaa ihmisille.”

112/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Vakuuttavia lukujaVakuutusyhtiöistä sanotaan, että vahin-kovakuuttaminen ei ole bisnes vaan niissä tulos tehdään, ainakin vielä, sijoitustoimin-nalla.

ArTO TOLVAnEn

Vuosi 2012 toi muutoksia vakuu-tusyhtiökarttaan kun Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyivät. Vuodenvaih-teessa siirryttiin samalla Asmo Kal-palan aikakaudesta Erkki Moisan-derin aikakauteen. Myös eläkeva-kuutuspuolella Eläke-Fennia ja Elä-ke-Tapiola ovat löytämässä toisensa.

Onko seuraava siirto IF vakuu-tusyhtiön siirtyminen Nordean lei-riin, kun se alkaa myydä vakuutuk-siaan Nordean jakeluverkon kautta? Markkinaosuuksissa ja asiakasmää-rissä tapahtui liikehdintää myös Ete-lä-Savossa.

kokonaisasiakkuudet haluttuja

Viime vuoden tilastot osoittavat, että valtakunnan tasolla yksityispuolel-la Pohjola hyödynsi myllerrysvaiheen parhaiten. Yrityspuolella viime vuoden nousija oli Fennia ja menettäjä Tapio-la. Alueen Fennian kasvu koostui pää-asiassa pk-yrityspuolelta ja alle viiden henkilön yrityksistä, merkiten alueen Fennialle mm. 300 uutta YEL-vakuu-tusta ja 102 uutta lakisääteistä tapa-turmavakuutusasiakasta vuonna 2012.

Keskisen alueen Fennian kasvulu-vut, niin vakuutusmaksutuloina kuin vakuutusmäärinäkin, olivat suurem-mat kuin valtakunnassa keskimäärin.

– Vakuutusyhtiöiden kilpailu on siirtynyt yksittäisten vakuutustuottei-den myyntitavoitteista kokonaisasiak-kuuksien hallintaan, Fennian aluejoh-taja Harri Jääskeläinen analysoi.

ESPI Rating -asiakastyytyväisyys-tutkimus tarkkailee asiakkaiden miel-tymyksiä vuosittain mm. asiakkaiden-sa suosittelema -mittarilla. Indeksilu-vuista selviää, että Fennia oli yrityspuo-len ykkönen ja yksityispuolella kolmas,

Turvan ja LähiTapiolan jälkeen.

Yrittäjä – vakuutustensa herra?

Vaikka yrittäjän työ sisältää erilaisia riskejä, yrittäjällä tapaturmavakuutus ei ole lakisääteinen, toisin kuin työn-tekijöillä. Moni yrittäjä on vakuutta-nut itsensä vain tapaturman, ei esi-merkiksi vakavan sairastumisen va-ralta.

– Tähän kehitykseen tarvitaan sel-keä muutos. Kyllä yrittäjän oma, ja perheenjäsenten henkilövakuuttami-nen, sekä sosiaaliturvan kehittämi-nen, on lähivuosina painopisteemme, Jääskeläinen myös painottaa.

Hieman yllättäen vahinkovakuu-tuspuolen kehityssuunta 2000-lu-vulla on ollut palo- ja vuotovahinko-jen suurehko lisääntyminen.

– Vakuutusyhtiön tärkeä rooli on mielestämme riskien tunnistamises-sa, Jääskeläinen painottaa.

– Siinä henkilökuntamme erikois-osaaminen auttaa yrittäjää varautu-maan muuttuviin tilanteisiin ja tur-vaamaan sekä henkilökohtaisen hy-vinvoinnin että liiketoiminnan.

aSiakkuuSPäällikkö Matti Makkonen ja aluejohtaja Harri Jääskeläinen ovat huolissaan yrittäjien sairausvakuutuksista.

Yrittäjäkunta välttämätön Talousneuvos Veikko Kaustinen, aluejärjestön pj.:n 1974-1985 puhe loka-kuussa 1983

Viime vuodet ovat osoittaneet, että suomalainen yrittäjäkunta on kan-santaloutemme veturi ja monessa suhteessa sille välttämätön yhteis-kuntaryhmä. Juurtuminen yhteis-kuntaan ja elinkeinoelämän yhteis-rintamaan on luonnollinen asia, mut-ta samalla on tullut myös selväksi se, ettei yksityisen yrittäjän asiaa aja ku-kaan muu kuin yrittäjät itse joukko-voimallaan.

Puutteena on se, etteivät korkean tason päättäjät ole liiemmin yrittäjiä kuunnelleet. Yrittäjät eivät halua tuki-aisia, vaan pelisäännöt sellaisiksi, et-tä tuottava toiminta on mahdollista. Sen sijaan kuntatasolla on päästy jo rakentavaan yhteistyöhön.

Työttömiä yrittäjiksi Mikkelin Läänin Yrittäjät -lehti, Seppo Rantalainen pää- kirjoitus, marraskuu 1984

Työvoimaministeriö on ryhtynyt pon-nekkaasti järjestämään työttömil-

le mahdollisuuksia yritystoiminnan aloittamiseen. Julkistuttuaan työt-tömän starttiraha on aiheuttanut ha-kemusryntäyksen työvoimatoimis-toihin. Yrittäjäksi ryhtynyt saa toi-meentulotukea 2 500 markkaa kuu-kaudessa niiltä kuukausilta, jotka hän työskentelee yrityksessään.

Tuen enimmäismäärä on 50 000 markkaa yrittäjää kohden. Käyttöön-otettu tukimuoto on periaatteessa myönteinen asia, jos se luo pysyviä työpaikkoja ja uutta dynaamista yri-tystoimintaa.

Arveluttava piirre tukikokeilussa on yrittäjäksi ryhtyvien asettaminen eriarvoiseen asemaan. Toisen pal-veluksesta tai koulusta suoraan yrit-täjäksi siirtyvä ei saa 50 000 mar-kan toimeentulotukea, kun sen si-jaan työttömyyskortistosta aloittava, myöntämisperusteet täyttävää aute-taan tuolla summalla kahden ensim-mäisen toimintavuoden aikana.

kuntiin yrittäjähenkeä Mikkelin Läänin Yrittäjä –lehti, Voitto Talosen artikkeli maaliskuu 1985

Viime aikoina on kilpailtu sanalla yrittäjäystävällisyys. Jokainen kuu-

luttaa olevansa yrittäjäystävälli-sin kunta. Se on tuota… tonttimaata markalla, teollisuushalleja, käytös-tä vapautuneita kouluja – halvalla. Totuus on se, ettei maasta vielä löy-dy yhtään yrittäjähenkistä kuntaa. Ei ainoatakaan!

Syyt löytyvät luottamushenkilöta-solta ja yrittäjätasolta itsestään. Naa-purirakkaus eli kateus ja kilpailu sen tekevät. Poliittinen kähmä kokee kun-taelämän omaksi karsinakseen.

”Politiikka tuntee omistavansa kunnan” – tälle valtakasalle ei hevin yrittäjiä eikä yrittäjäin järjestöäkään päästetä. Näin se on koettu.

Käsite yrittäjähenkinen on siis hie-man eri asia kuin tuollainen mekaa-ninen yrittäjäystävällisyys. Yrittä-jähenkisyys on asenneilmasto. Se edellyttäisi esim. sitä, että kunnassa toimiva opetuslaitos, ammattiyhdis-tysliike, tiedotustoiminta jne kokisi-vat yrittäjätahon kehitystekijänä ja puolustettavana.

Vasta harvassa kunnassa on pääs-ty siihen, että esim. yrittäjäin paikal-lista yhdistystä käytetään ilman sar-via ja hampaita kunnanhallituksen yhteistyökumppanina ja neuvonan-tajana.

Yrittäjän pitää investoida omaan päähänsäkin Kai Harlin, Mikkelin läänin teolli-suuspiirin päällikkö, marraskuu 1985

Yrittäjä pitää saada ymmärtämään, että hänen pitää investoida omaan päähänsäkin, eikä vain koneisiin ja seiniin. Mitä enemmän yrittäjä pitää yllä yhteyksiä, on erilaisten ihmisten kanssa tekemisessä, sen paremmat mahdollisuudet hänellä on keksiä jo-tain uutta.

Monta kertaa ulkopuolinen näkee yrityksen kehittämismahdollisuu-det paremmin kuin yrittäjä itse. Sen vuoksi yrityksen ulkopuolelta kannat-taa ottaa järkeä mukaan. Ja maksaa siitä. Ulkopuolista järkeä voi hankkia vaikka yrityksen hallintoelimiin esim. hallitukseen.

Yksityistäminen askarruttaa - kunnan rooli muuttumassa HKKK, Mikkelin Pienyritys-keskuksen tiedotuslehti 1989, tj. Kari Heikkilä, Suomen Yrittäjäin Keskusliitto

Kuntien yrittäjäpolitiikka on tienhaa-rassa. Kuntien vanha rooli, jossa kun-

nat ovat konkreettisesti luoneet edel-lytyksiä yrittäjille, on aikansa elänyt. Kunnat eivät voi pelkästään voimal-la synnyttää kestävää ja pitkäjänteis-tä yritystoimintaa, vaan niiden tulee olla enemmänkin taustalta toimivia olosuhteiden luojia.

Luomalla yleisiä elinkeinoelämän olosuhteita paremmiksi ja turvaamal-la niiden jatkuvuus, saavutetaan kun-tia ajatellen ratkaisu, joka turvaa ta-saisemmin kehittyvän tulevaisuuden.

Kuntien lähtökohdat omien yritys-toimintojen hoitamiseen eivät yleen-sä ole riittävät. Liiketaloudellinen nä-kemys ei ole niin syvällinen, että se useinkaan edellyttäisi omaa yritystoi-mintaa. Kunnat ovat lähteneet sellai-seenkin yrittämiseen, jota yksityiset yrittäjät eivät ole laskelmiensa mu-kaan pitäneet kannattavana.

Yksityistämispaineet heijastuvat

pääasiassa niistä ongelmista, joita uudistuva yhteiskunta tuo tullessaan.

Julkisia palveluja arvostellaan usein siitä, että ne eivät ole kohdis-tettu oikeille sektoreille kunnan toi-mialoja ja tehokkuutta ajatellen. Yh-teiskunnallinen byrokratisoituminen liiallisena ei noudata niitä perusläh-tökohtia, joilla saadaan aikaan tulos taloudellisimmin. Kuinka paljon by-rokratiaa voi olla, jotta voidaan toi-mia tehokkaammin?

Kuntien yksityistäessä toiminto-jaan niiden on nähtävä selvänä pää-määrät, joihin tietyistä toiminnoista luopumalla pyritään. Tavoitteina voi-vat olla palvelujen ja tuotteiden kehit-täminen siten, että ne kohdistuvat ai-empaa enemmän yksilöihin. Samoin tarjottavien palvelujen toimivuuteen ja tehokkuuteen on kiinnitettävä huo-miota.

etelä-Savon Yrittäjät: 1970-1980aluejärjestön nimihistoriaa

� Yksityisyrittäjäin Etelä-Savon aluejärjestö 1940–1961

� Mikkelin Alueen Yrittäjät 1962–1977

� Mikkelin Läänin Yrittäjät 1978–1996

� Suomen Yrittäjät, Etelä-Savo 1997–2000

� Etelä-Savon Yrittäjät 2001–

Teemoina:

� Omistajanvaihdokseen valmistautuminen

� Arvonmääritykseen vaikuttavat asiat Miks’ musta

tuntuu siltä kun musta tuntuu?

Teemoja avaa käytännön tapausesimerkkien avulla

Vuoden omistajanvaihdosasiantuntijaksi valittu Sakari

Oikarinen, Confidentum Oy. Kahvitarjoilu alk klo 16.30.

Paikkana: Kaupungintalo, Pertinkuja 1, Pieksämäki

Ilmoittautuminen: viimeistään ke 17.4.

http://tinyurl.com/pieksamaki-oov

Lisätietoja: Raija Kallioinen, projektipäällikkö

raija.kallioinen@miset.fi, 040 129 4163, www.miset.fi,

www.yritysmarkkinat.fi Miset Oy / Yrityspalvelukes-

kus

omistajanvaihdosilta ti 23.4. klo 17-20 Pieksämäellä

12 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2013

if.fi010 19 15 00

Vahingontorjunta voi olla vakuutuksesi arvokkain ominaisuus. if.fi/turvatesti

Testaatko yrityksesi turvallisuutta työntekijöilläsi?

On parempikin keino. If Turvatestin avulla kartoitat yrityksesi riskit ja ehkäiset vahinkoja. Olemme tehneet yli 60 000 testiä, joten tunnemme sinunkin toimialasi todennäköisimmät vaaran-paikat. Vaikka oikeanlainen vakuutus

korvaa materiaaliset menetykset, voi toimintakatkos päättää hyvät asiakas-suhteesi lopullisesti. Jos sinusta tuntuu, että et saa nykyiseltä vakuutusyhtiöltäsi tarpeeksi apua vahinkojen torjuntaan, ota yhteyttä meihin.

132/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Rautatieasemaa vastapäätä si-jaitsevassa Pieksämäen Yritystalos-sa on tilaa yhteensä reilut 2000 m2. Vuoden vaihteessa valmistuneen talon on suunnitellut arkkitehti Art Michael ja sen on rakentanut Ra-kennusliike U. Lipsanen Oy.

Jo ennen valmistumistaan talo oli täyteen vuokrattu. Sen koko toinen kerros ja osa ensimmäistä kerrosta on nyt KPA Unicon Oy:n käytössä.

Ensimmäisessä kerroksessa toi-mivat myös Pihlajalinna Oy:n lääkä-riasema, Proxion Oy sekä Documtec Oy:n palvelinhuone. Myös Pieksä-mäen Yrittäjien oma toimisto löytyy ensimmäisestä kerroksesta.

Yritystalon iso neuvotteluhuone on myös talon ulkopuolisten yrittä-jien vuokrattavissa nimellistä vuok-raa vastaan. Varaukset hoituvat KPA Uniconin kautta. 80 neliön tila so-veltuu hyvin kokousten ja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Jotta tila tulisi tutuksi ja käyttä-jät löytäisivät sen, on neuvottelutila varattavissa maksutta yritysten käyt-töön toukokuun loppuun saakka.

Vuoden vaihteessa valmistunut Yritystalo on Pieksämäen vasti-ne naapurikaupunkien teknologia- ja inno-vaatiokeskuksille. TErO ELOrAnTA

Yritystalo turvaa osal-

taan korkeasti koulutet-tujen osaajien työpaikko-jen säilymisen ja uusien

syntymisen paikkakunnalla. Insinöö-rivetoista ja erikoistunutta suunnitte-luvoimaa talosta löytyy runsaasti siel-lä toimivien KPA Uniconin ja Proxio-nin riveistä.

– Yritystaloa voidaan pitää yhtenä referenssinä, kun kaupunkiin pyri-tään saamaan muita erikoisosaamista vaativia yrityksiä laajentamaan kau-pungin yrityspohjaa. Talo viestii, että Pieksämäellä on hyvä toimia – myös kansainvälistä kauppaa tekevien yri-tysten, hehkuttaa Pieksämäen kau-pungin elinkeinoasiamies Kimmo Hyykoski.

Hän toteaa, että Pieksämäen yri-tystaloinvestointi muistuttaa hieman pienemmässä mittakaavassa ympä-röivien kaupunkien vastaavia hank-keita, kuten Varkauden Navitas tai Mikkelin Tuma, joissa on rakennettu uudet toimitilat useammalle korkean teknologian yritykselle.

Myös Pieksämäen Yrittäjien pu-heenjohtaja Pauli Hellberg uskoo, että Yritystalo antaa uutta potkua koko Pieksämäen elinkeinoelämäl-le. Se on osoitus siitä, että kaupunki haluaa olla tosissaan luomassa hyviä toimintaedellytyksiä paikallisille yri-tyksille.

– Yritystalo tuo rakentamiseen ku-luneen rahan varmasti takaisin kau-pungille yritysten ja niiden työnte-kijöiden maksamina veroina, onhan koko talo jo täynnä, Hellberg muis-tuttaa.

Yrittäjillä juhlan paikka

Tänä vuonna 85-vuotistaivaltaan juh-liva Pieksämäen Yrittäjät on yksi Yri-tystalon vuokralaisista. Näin myös paikallisen yrittäjäjärjestön jäsenyri-tyksillä on mahdollisuus päästä naut-timaan uudesta talosta ja hyötymään sen tiloista.

– Jäsenyrityksemme voivat vuok-rata neuvottelutilaa kauttamme vaik-ka koulutustilaisuuksia tai kokouk-sia varten. Jo tähän mennessä tilois-sa järjestetyistä jäsentilaisuuksista on tullut pelkästään kiitettävää palautet-ta, sanoo Hellberg.

Juhlavuottaan Pieksämäen Yrit-täjät juhlistaa virallisesti lokakuus-sa vuosikokouksen yhteydessä. Sa-maan aikaan Pieksämäellä järjeste-tään myös Etelä-Savon Yrittäjien vuo-sikokous.

Näyttävästi yrittäjät tempaisevat kuitenkin jo vapun aattona, kun re-

siinaralliperinne herätetään henkiin.– Olemme haastaneet paikallisia

yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä ot-tamaan mittaa toisistaan leikkimieli-sessä resiinarallissa vanhalla tavara-asemalla. Kannattaa tulla katsomaan kauempaakin, miten Pieksämäellä yrittäjyys on raiteilla, Hellberg heh-kuttaa.

Valtakunnallisena Yrittäjän päivä-nä 5.9. yrittäjillä on tavoitteena saa-da Pieksämäen kaupunginvaltuusto koolle.

– Toivomme, että silloin kaupun-ginvaltuusto voisi tehdä yrittäjyyttä koskevia päätöksiä sekä keskustella paikallisesta yrittäjyydestä meidän yrittäjien ja kaupunkilaisten kanssa, Pieksämäen Yrittäjien varapuheen-johtaja Arto Sepponen toteaa.

Yrittäjyydellä veto-voimaa Pieksämäellä

Uuden Yritystalon lisäksi Pieksä-mäen elinkeinoelämä elää muuten-kin uudenlaisen kasvun aikaa. Vaik-ka uusia yrityksiä perustettiin viime vuonna hieman alle pitkän aikavälin keskiarvon, vetää yrittäjyys silti puo-leensa vahvasti. Asukaslukuun suh-teutettuna yrittäjäkursseille on ollut parina viime vuonna hakijoita enem-män kuin muualla Etelä-Savossa.

– Yrittäjäkursseja on järjestetty use-ampia vuodessa, ja ne ovat jokainen vetäneet ryhmät täyteen. Viime vuon-nakin kolmella kurssilla oli yhteensä 60 aloittavaa yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa, kertoo Kimmo Hyykoski.

Pieksämäellä yrittäjyyttä myös tu-etaan monin eri keinoin. Metallialan lisäksi yksi paikkakunnan elinkeino-elämän syömähammas on hyvinvoin-tiala. Se työllistää enemmän kuin mi-kään muu ala, kaikkiaan noin 1700 työntekijää.

Hyvinvointialalla toimiva Matti ja Liisa Koti Oy on paikkakunnan suurin yksityinen työllistäjä uuden laajennuk-sen valmistuessa toukokuussa. Tällöin yritys työllistää noin 140 henkilöä.

– Hyvinvointialalle syntyy ko-ko ajan pieniä yrityksiä. Parhaillaan suunnittelemme alan yrityksille omaa yrittäjyyttä ja yhteistyöverkostoja vahvistavaa kehitystoimintaa, kertoo Hyykoski.

Yhdessä Pieksämäen Yrittäji-en kanssa elinkeinotoimi valmiste-lee verkostoa myös pienille, osaami-sintensiivisille yrityksille. Sen tavoit-teena on parantaa yritysten toiminta-mahdollisuuksia ja kasvattaa niiden liiketoimintaa.

– Verkosto on suunnattu mm. ICT- ja luovan alan, suunnittelun sekä viestinnän yrityksille. Heille puuha-taan myös yhteisiä toimitiloja, kertoo Sepponen.

Pieksämäellä rakennetaan uutta tulevaisuutta

Talo täynnä valmistuessaan

PiekSäMäki on SaanuT hulPPean YRiTYSTalon, josta on Kimmo Hyykosken (vas.), Arto Sepposen ja Pauli Hellbergin mielestä hyvä syy olla paikkakunnalla ylpeä.

YRiTYSTalo on SaanuT vaikuTTeiTa rautatieperinteistä, kuten tämä komea kulmatorni osoittaa. Punatiilinen ulkoverhous liittää raken-nuksen viereiseen vanhan varikon alueeseen.

”Yritystalo tuo rakentamiseen kuluneen rahan varmasti takaisin kaupungille yritys-ten maksamina veroina.”

”hyvinvointialalle syntyy koko ajan pieniä yrityksiä.”

”asukaslukuun suhteutettuna yrittäjäkursseille on ollut parina viime vuonna hakijoita enemmän kuin muualla etelä-Savossa.”

14 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2013

koulutus

Palkkatukea nuoren työllistämiseen

Duuniavain - takuulla tuoretta

Yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvat peruskoulun

päättötodistuksen (9. tai 10. lk) vuonna 2013

saavat nuoret.

Korotetun koulutuskorvauksen piiriin kuuluvien oppisopi-

musten kesto on n. 1 - 3 vuotta. Nuorella on mahdolli-

suus suorittaa tutkinto (vaihtoehtoina ammatilliset

toisen asteen tutkinnot) tai tutkinnon osa/osia.

Oppisopimus sopii myös yrittäjän omalle lapselle.

Mikäli olet kiinnostunut palkkaamaan nuoren oppiso-

pimuskoulutukseen, ota yhteyttä mahdollisimman pian.

Korotetun koulutuskorvauksen paikkoja on rajoitetusti.

Kerromme mielellämme lisää tästä mahdollisuudesta. Halu-

tessanne voimme tulla tapaamaan teitä yritykseenne.

nappaa nuoriTyönantaja,

oppisopimukseen

Nuorten oppisopimuskoulutusta tuetaan maksamalla työnantajalle korotettua koulutuskorvausta, joka on 1. opiskeluvuotena 800€/kk2. opiskeluvuotena 500€/kk3. opiskeluvuotena 300€/kk

Ari Haapasaari

044 550 6452

ari.haapasaari@samiedu.fi

ALAT: tekniikka, liikenne

luonnonvara, ympäristö

liiketalous

Leila Niittymäki

044 550 6658

leila.niittymaki@samiedu.fi

ALAT: sosiaali, terveys, kasvatus,

matkailu, ravitsemus, talous

kulttuuri

Arvomme 31.8.2013 mennessä

nuoren oppisopimuksella työllis-

täneiden yritysten kesken 150 €:n

lahjakortin SAMIn palveluihin!

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä ja työsuhteessa toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä opinnoilla. Oppisopimuskoulutuksesta Savonlinnan seutukunnalla vas-taa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston oppisopimustoimisto, jolla on vuosittain n. 500 oppisopimusopiskelijaa.

KYSY MEILTÄ

3/13

Sanssi-työnantaja voi olla

� yksityisyritys tai pienyritys

� yhdistys, säätiö, järjestö tai

kunta

� melkein mikä tahansa, mutta

ei valtio.

Sanssi-kortti myönnetään

� alle 30-vuotiaalle nuorelle, joka

on vastavalmistunut ja rekiste-

röitynyt työttömäksi työnhaki-

jaksi TE-toimistossa

� peruskoulun tai lukion suorit-

tanut vastavalmistunut nuori,

voi saada Sanssi-kortin, jos se

TE-toimistossa katsotaan tar-

koituksenmukaiseksi

� alle 17-vuotias ei voi saada

Sanssi-korttia.

Sanssi-kortti

� Työnantaja saa tukea palk-

kakustannuksiin ja nuori saa

työehtosopimuksen mukaista

palkkaa.

� Kortti on voimassa kolme

kuukautta kerrallaan työtä

haettaessa.

� Työpaikan saatua, ovat kortin

edut voimassa enintään 10

kuukautta.

� Työnantaja saa Sanssi-kortilla

palkkatukea noin 670 euroa

kuukaudessa, enintään 10 kuu-

kauden ajan tai koko oppisopi-

muskoulutuksen ajan.

� Palkkatukea voi saada tois-

taiseksi voimassa olevaan tai

määräaikaiseen työsuhteeseen

ja osa-aikaiseen tai kokoaikai-

seen työhön.

Kiinnostuitko?

� Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoi-

miston yrityspalvelun asian-

tuntijat Mikkelin, Pieksämäen

ja Savonlinnan toimipaikoissa

opastavat koko Etelä-Savon yrit-

täjiä palkkatuen osalta nuorten

työllistämiseen liittyen sekä

kartoittavat yrittäjien tarpeiden

mukaisesti nuoria tarjolla oleviin

tehtäviin.

� Yritys-yhteisö- ja työnantaja-

asiakkaat: 029 504 4020

� Voit ilmoittaa avoimen paikan

verkossa www.mol.fi tai voit

laittaa asian vireille sähköpostin

kautta: kirjaamo.etela-savo@

te-toimisto.fi

Nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpai-kan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta.Yritykset voivat saada palkkatukea nuoren työllistämiseen Sanssi-kortilla.

Suomi tarvitsee onnistumisia.

nuorille tarjoamme � Ainutlaatuinen mahdollisuus työllistyä.

� Uusia keinoja työnhaun helpottamiseen painottuen muuhun kuin

CV-pohjaiseen työhakuun

f taitajaparkki verkkosivuillamme

f tapahtumia

f keskustelua / myyttienmurtamista Facebook-sivuillamme.

� Infoa työnhausta, oppisopimuskoulutuksesta jne. verkkosivuillam-

me.

Tapahtumat � Duuniajokortti

f Taitojen myyntikoulutus

� Duunideitit

f Monta työnantajaa ja työnhakijaa samassa tilassa ”pikatreffit”-

tyyliin

� Startti-info

f Yrittäjyydestä kiinnostuneille nuorille

� Koeajopäivät

f Matalan kynnyksen työhaastattelupäivät yrityksissä

Yrityksille tarjoamme: � Tuoreustakuu

� Palkkatukimahdollisuuden

� Uudenlaiset rekrytointikanavat:

f Taitajaparkki

f Duunideitit

f Koeajopäivät

� Keskustelumahdollisuus FB-sivuillamme

� Tuoreuden Tukijat -lista

Miksi palkata nuori? � Vastavalmistuneelta nuorelta saa uusia ideoita ja tuoreita näkökul-

mia asioihin.

� Valtavasti uusinta tietotaitoa omalta alalta.

� Nuorista saa uutta muovailuvahan tavoin muovattavaa työvoimaa

juuri työnantajan tarpeisiin.

� Palkkaaminen edesauttaa sukupolvien välistä oppimista.

hankkeessa mukana � Nuorten Yrittäjyystalo Innostin

� Kanava

� Tenho

� Opinovi

� Pointti

� Naseva ja

� TE-toimisto.

ota yhteyttä � duuniavain@live.fi

� duuniavain.fi

� duuniavain.blogspot.fi

� facebook.com/duuniavain

� Projektipäällikkö Sanna Pitkänen

f sannapitkanen@windowslive.com

f 050 339 1550

Duuniavain-kampanjan takana on Savonlinnan Yrittäjyystalo Innostimen kuuden työhakevan nuoren muodostama Flow-tiimi. Flow-tiimi päätti tarttua yhteiskunnallisesti tärkeään nuorisotakuun haasteeseen Savonlinnan seu-dulla.Tiimin tavoitteena on työllistää mahdollisimman moni Savonlinnan seudun alle 30-vuotias vastavalmistunut nuori, sekä saada työnantajat ja nuoret koh-taamaan uudella tavalla. Tiimi järjestää huhtikuussa tapahtumia, joissa nuo-ret ja työnantajat tapaavat rennoissa tunnelmissa, ja voivat keskustella työn-saannin mahdollisuuksista.

152/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Syksyllä alkavaa aikuiskoulutusta

O p i s k e l e a m m at t i – k e h i tä O s a a m i s ta – e t e n e u r a l l a

samiedu.fi/koulutuskalenteri: mm. li-sää koulutuksia, tarkennetut ajankoh-dat, hakuajat, mahdolliset puuttuvat hinnat ja yhteyshenkilöt.

* ) koulutuksista peritään mahdollisen kurssimaksun lisäksi Oph:n tutkinto-maksu 58 €.

Kulttuuriala

UUteen ammattiin � käsi- ja taideteollisuusalan perustut-kinto, tuotteen suunnittelun ja val-mistuksen osaamisala, alk. 2.9.-13 *

� sisustusalan ammattitutkinto, n. 1,5 v, 2.9.-13, 200 € *

� teatterialan ammattitutkinto, n. 1,5 v, 2.9.-13, 200 € *

Lisävirtaa UraLLesyksyn iltaisin 5 t/ilta, 20 t 50 €, 30 t 65 € + materiaalit käytön mukaan

� hiekkavalukurssi, 20 t (4 pv) � Jalometallityöt, 20 t (4 pv) � elävän mallin piirto, 30 t (6 pv) � kartonkigrafiikka, 30 t (6 pv) � luonnonväreillä värjääminen, 30 t (6 pv)

� tuunaa tuotteesi, 20 t (4 pv) � tuftaus, 20 t (4 pv) � sisustusompelu, 30 t (6 pv) � Valmista trikootuote, 30 t (6 pv)

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

UUteen ammattiin � liiketalouden perustutkinto, alk. 2.9.-13 *

� myynnin ammattitutkinto, alk. 2.9.-13, 200 € *

� markkinointiviestinnän ammattitut-kinto, alk. 2.9.-13, 200 € *

� taloushallinnon ammattitutkinto, alk. 2.9.-13, 200 € *

� Yrittäjän ammattitutkinto, alk. 2.9.-13, 200 € *

Lisävirtaa UraLLeesimiestyö ja johtaminen, koulutuk-set klo 16.30 – 20.30

� henkilöstöasiat ajantasalle, 3.9., 35 €

� avaimia esimiestyöhön, 10.9., 35 € � esiintymistaidot, 10.10., 35 € � neuvottele viisaasti, 25.9. ja 2.10., 55 €

� hallitse aikaasi, 3.10., 35 € � Yrityksen sopimukset, 6.11., 35 €

Yrittäjyys � Yrittäjyyden jalanjäljet (Yritystoiminta 10 ov), alk. 5.9., klo 8.00 – 14.00, yht. 10 lähipäivää, 40 € / pv tai 270 €/10 pv

� projektiosaaminen, 11.9. ja 18.9., klo 16.30 – 20.30, 55 €

� Yritysviestintä, 15.10., klo 16.30 – 20.30, 35 €

markkinointi � sosiaalinen media markkinoinnissa, 4.9., klo 16.30 – 20.30, 35 €

� Digikuvaus ja kuvankäsittely aloittajil-le, alk. 22.8., klo 16.30 – 20.30, yht. 7 lähipäivää 100 €

asiakaspalvelu � loistavaa palvelua, 12.9., klo 16.30 – 20.30. 35 €

toimistopalvelu � työelämän asiakirjat, 17.9.ja 24.9., klo 16.30 – 20.30, 55 €

� tehokkuutta tekstinkäsittelyyn, 16.10. ja 30.10., klo 16.30 – 20.30, 55 €

taloushallinto, koulutukset klo 16.30 – 20.30

� tilinpäätöksen tunnusluvut, 19.9. ja 26.9., 55 €

� rahoitussuunnitelma, 2.10. ja 9.10., 55 €

� Budjetointi, 29.10. ja 5.11., 55 € � sähköinen taloushallinto, 31.10. ja 7.11., 55 €

� hinnoittele kannattavasti, 12.11. ja 19.11., 55 €

� palkanlaskennan aBC, 13.11. ja 20.11., 55 €

� pienyrittäjän verotus, 26.11. ja 3.12., 55 €

Luonnontieteiden ala

UUteen ammattiin � tieto- ja viestintätekniikan perustut-kinto, sharepoint-datanomi, 2.9.-13 – 29.5.-15 *

� tieto- ja viestintätekniikan ammatti-tutkinto, 2.9.-13 – 19.12.-14, 200 € *

Lisävirtaa UraLLe � adobe photoshop Cs 5.5. -perus-teet, alk. 25.9., klo 16.30 – 20.00, 50 €

Luonnonvara- ja ympäristöala

uuteen ammattiin � metsäalan perustutkinto, metsäener-gian tuottaja, 9.9.-13 – 29.5.-15, haku päättyy 23.8.-13 *

� metsäalan perustutkinto, metsu-ri-metsäpalvelujen tuottaja, 9.9.-13 – 29.5.-15, haku päättyy 23.8.-13 *

� metsätalousyrittäjän ammattitutkin-to, 15.10.-13 – 29.5.-15, haku päättyy 27.9.-13, 258 € *

� metsämestarin erikoisammattitutkin-to, 20.9.-13 – 29.5.-15, haku päättyy 30.8.-13, 258 € *

� luontokartoittajan erikoisammattitut-kinto, 12.8.-13 – 31.7.-15, haku päät-tyy 15.7.-13, 400 € *

� kalastusoppaan ammattitutkinto, kesto n. 2 v, alk. 2.9.-13, 300 € *

� erä- ja luonto-oppaan ammattitutkin-to, kesto n. 1,5 v, alk. 2.9.-13, 350 € *

� kalatalouden perustutkinto, kalan-jalostaja, kalanviljelijä, kalastaja, ka-lastuksenohjaaja, kesto n. 2 v, alk. 12.8.-13*

Lisävirtaa UraLLe � uudet metsänkäsittelymenetelmät, (16 t), 17. – 18.9., 100 €

� puukauppa, (16 t), 14.– 15.10., 100 € � metsäkiinteistön hankinta, (16 t), 2. – 3.12., 100 €

� suometsien hoito, (16 t), 23. – 24.9., 100 €

� metsänhoitoon liittyvä koulutus, (8 t), 26.8., 10.9., 2.10., 50 €

� kalankäsittely ja kalanvalmistus eri menetelmillä, 2 pv, 120 €

� laavuruokakurssi, 4 pv, 200 €

matkailu-, ravitsemis- ja talousala

UUteen ammattiin � hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki, tarjoilija, vas-taanottovirkailija, kesto n. 2 v, alk. 2.9.-13 *

� kotityö- ja puhdistuspalvelujen pe-rustutkinto, toimitilahuoltaja, kodin-huoltaja, kesto n. 2 v, alk. 2.9.-13 *

� matkailualan perustutkinto, matkailu-virkailija, matkailupalvelujen tuottaja, kesto n. 2 v, alk. 2.9.-13 *

� laitoshuoltajan ammattitutkinto, kes-to n. 1,5 v, alk. 2.9.-13, 200 € *

� tarjoilijan ammattitutkinto, kesto n. 1,5 v, alk. 2.9.-13, 200 € *

� ravintolakokin ammattitutkinto, kes-to n. 1,5 v, alk. 2.9.-13, 200 € *

� siivoustyönohjaajan erikoisammat-titutkinto, kesto n. 1,5 v, alk. 2.9.-13, 200 € *

� majoitus- ja ravitsemisalan esimie-hen erikoisammattitutkinto, kesto n. 1,5 v, alk. 2.9.-13, 200 € *

� Baarimestarin erikoisammattitutkin-to, n. 1,5 vuotta, alk. 2.9.-13 200 € *

� matkailun ohjelmapalvelujen am-mattitutkinto, kesto 1,5 v, alk. 2.9.-13, 200 € *

Lisävirtaa UraLLe � hygieniapassi, 1 pv, 75 € � anniskelupassi, 1 pv, 75 € � ergonomia ja työkunnon ylläpitämi-nen siivoustyössä, 2 x 4 t, 75 €

� siivouspalvelun kokonaisuus ja laatu siivoustyössä, 2 x 4 t, 75 €

� aamiaistarjoilu, 2 pv, 75 € � pihvikurssi, 2 pv, 90 €

sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

UUteen ammattiin � sosiaali- ja terveysalan perustutkin-to, lähihoitaja, 6.8.-13 – 31.5.-15 *

� hierojan ammattitutkinto, 13.8.-13 – 4.6.-14, 300 € *

� Jalkojenhoidon ammattitutkinto, päi-väopiskeluna 2.9.-13 – 12.6.-14, 2.9.-13 – 19.12.-14, 500 € *

� kehitysvamma-alan ammattitutkinto, kesto n. 1,5 v, alk. 9/-13, 400 € *

� koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivä-toiminnan ohjauksen ammattitutkin-to ja henkilökohtainen avustaja, 6.8.-13 – 19.12.-14, 400 € *

� perhepäivähoitajan ammattitutkinto, kesto n. 2 v, jatkuva haku, toteute-

taan verkko-opiskeluna, 400€ * � hierojan erikoisammattitutkinto, 1.8.-13 – 11.4.-14, 300 € *

� työvalmennuksen erikoisammatti-tutkinto, kesto n. 1 v, alk. 16.8.-13, 400 € *

� Vanhustyön erikoisammattitutkinto, kesto n. 1,5 v, jatkuva haku, 500 € *

Lisävirtaa UraLLe � tunteVa®-hoitajan pätevyyteen joh-tava koulutusohjelma, 12 pv, 800 €

� käytösoireisen muistisairaan asiak-kaan kohtaaminen, 12.9., 70 €

� muistihoitaja, 10 ov, alk. 1.10., 550 € � saattohoito, 17.9. ja 8.10., 140 € � työelämä on taitolaji, 10.10., 70 € � asiakaspalvelu sosiaali- ja tervey-denhuollossa, 31.10., 70 €

� työhyvinvoinnin päivä tilauksesta, 70 € / pv

� mielenterveys- ja päihdeasiakkaan kohtaaminen, 24.9., 70 €

� rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito (thl), 6 op, 3.9. – 20.12., 300 €

� aktivoiva ja kuntouttava työote sosi-aali- ja terveysalalla, 26.9., 70 €

� ikääntyneiden lääkityksessä esiinty-vät yhteisvaikutukset, 24.9., 70 €

� ensiapukoulutus ea1 (spr), 16 t, 9. – 10.9. sekä 4. – 5.11., 140 €

� ensiapukoulutus ea2 (spr), 16 t, 14. – 15.10. sekä 9. – 10.12., 140 €

� hätäensiapu (spr), 8 t, 3.10., 70 € � työssäoppimisen ohjaaminen sosi-aali- ja terveysalalla, 17.10.

tekniikan ja liikenteen ala

UUteen ammattiin � puualan perustutkinto, puusep-pä, 2.9.-13 – 29.5.-15, haku päättyy 16.8.-13 *

� Veneenrakennuksen perusutkinto, veneenrakentaja, 2.9.-13 – 29.5.-15, haku päättyy 16.8.-13 *

� sähkö- ja automaatiotekniikan pe-rustutkinto, sähköasentaja, jatkokou-lutus elektroniikka-asentajille, 6.8.-13 – 30.5.-14, haku päättyy 28.7.-13 *

Lisävirtaa UraLLe � sisustuspuuseppä (puualan perus-tutkinnon osaan valmistavaa koulu-tusta), 2.9.-13 - 31.1.-14, haku päät-tyy 16.8.-13 *

� hirsirakentaminen (rakennusalan pe-rustutkinnon osaan ja metsäalan pe-rustutkinnon osaan valmistavaa kou-lutusta), 2.9.-13 - 31.1.-14, haku päättyy 16.8.-13 *

autonkuljettajan ammattipätevyyden jatkokoulutukset (jatkuva haku), kou-lutuksissa kirjaamismaksu 17 €

� trukkikoulutus, (8 t) 26.8., 120 € � tieturva 1 -koulutus, (8 t), 9.9., 120 € � kuorman varmistaminen, (8 t), 23.9., 120 €

� ennakoiva ajaminen raskaalla ajo-neuvolla, (8 t), 14.10., 120 €

� työturva autonkuljettajalle, (8 t), 4.11., 120 €

� ensiapukoulutus ea1 (spr), (16 t), 18. – 19.11., 70 €/pv

� aDr-täydennyskoulutus, (8 t), 9.12., 120 €

Korttikoulutukset (jatkuva haku) � trukkikoulutus, (8 t), 26.8., 120 € � työturvakoulutus, (8 t), 20.8., 17.9.-13, 15.10.-13, 19.11.-13, 10.12., 120 €

� tulityökoulutus, (8 t), 27.8., 24.9., 29.10., 26.11., 17.12.-13, 120 €

� tieturva 1 -koulutus, (8 t), 9.9., 120 € � siltanosturin käyttäjäkoulutus, (8 t), 1.10., 120 €

� märkätila-asentaja koulutus, (16 t), 11. – 12.11., 280 €

� sähkötyöturvallisuuskoulutus, sFs 2002, (8 t), 11.11., 120 €

Kielikoulutukset opetusta yhtenä iltana viikossa

� palvelualojen venäjän alkeisjat-ko, vko 35 2013 – vko 21 2014, 160 t/60 €

� Venäjää edistyneille 1, vko 35 2013 – vko 21 2014,160 t/60 €

� Venäjää edistyneille 2, vko 35 2013 – vko 21 2014, 160 t/60 €

Mahdollisuuksia nuorille42 % Suomen Yrittäjien jäsenistä olisi valmis ottamaan nuo-ren yritykseen oppimaan koulutussopimuksella. Koulutusso-pimus kiinnostaa myös joka viidettä yksinyrittäjää!

Kun Suomessa on yhteensä noin 265 000 yritystä, merkitsisi se lähes 100 000 työmahdollisuutta nuorille jos

Suomen Yrittäjien ajama koulutussopimus otettaisiin käyttöön. Työmarkkinaosapuolten suhtautuminen koulu-

tussopimukseen on kuitenkin nuiva. Epäilys on suuri, että oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen nosto

ja nuorten työllistämisen lisämäärärahat eivät tule täyttämään nuorten työllistymiselle asetettuja tavoitteita,

siksi uudet keinot on otettava käyttöön. Vaikka koulutussopimus ei ratkaise yritysten kannalta ammattitaitoi-

sen työvoiman saantiongelmia, olisi se erinomainen täsmälääke nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Mikä on koulutussopimus?

� Ei työsopimus, vaan sopimus opiskelusta.

� Yritys maksaa nuorelle alkuvaiheessa 300–400 euroa kuukaudessa.

� Opiskelija saa myös valtion maksamaa tukea, jolloin nuori saisi alkuvaiheessa 500–600 euroa kuukaudessa.

� Yritys ei saa koulutuskorvausta, vaan tuki on suoraan opiskelijalle.

� Koulutussopimus voidaan purkaa.

Su 22.9.2013 klo 18.00Liput toimituskuluineen 45,50 €, 31.5. asti 39,50 €Ruokapaketti toimituskuluineen 74,50 €,31.5. asti 69,50 € (sis. pääsylipun ja ruokailun)

Su 22.9.2013 klo 18.00Liput toimituskuluineen 45,50 €, 31.5. asti 39,50 €Ruokapaketti toimituskuluineen 74,50 €,31.5. asti 69,50 € (sis. pääsylipun ja ruokailun)

VENEOSAKE - Edullisin tapa veneillä laadukkaasti!

670 ST

Hinta 2013 alk.

5.950€osake:

900€/vkvuokra:

9000 Diesel 260hv

Hinta 2013 alk.

17.950€

osake:

1.450€/vk

vuokra:

FALCON Volvo D3-200/DPF

Hinta 2013 alk.

11.500€

osake:

1.200€/vk

vuokra:

Puh. 0440 - 654 976 | www.saimaaboating.fi

savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto | pohjolankatu 4-6, pl 12, 57201 saVOnlinna | puh. (015) 550 6000 | fax (015) 5250 272 | sami@samiedu.fi | www.samiedu.fi

16 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 2/2013

PaikalliSYhdiSTYSTen PuheenjohTajaT

PaikalliSYhdiSTYSTen TaPahTuMaT

YhTeYSTiedoT Puheenjohtaja Heikki Tynkkynenp. 0500 151 164heikki.tynkkynen@pvloy.fi

Toimitusjohtaja Mirja Haavikkop. 0500 651 310mirja.haavikko@yrittajat.fi

Viestintäassistentti Mirja Hämäläinenp. 0500 651 311mirja.hamalainen@yrittajat.fi

Järjestöassistentti Mirja Hytönenp. 0500 651 312mirja.hytonen@yrittajat.fi

TaRjouSaSiaMieSIlkka Liljanderilkka.liljander@miset.fip. 044 794 5695

oMiSTajan- vaihdokSeTRaija Kallioinenraija.kallioinen@miset.fip. 040 129 4163

YhTeiSeT TaPahTuMaTHUHTIKUU17.4. Hallituksen kokous23. 24.4. Kunnallisjohdon seminaari, Lahti23.4. Omistajanvaihdosilta, Pieksämäki

TOUKOKUU17.–19.5. Valtakunnallinen nuorten yrittäjien tapahtuma, Turku24.5. Etelä-Savon Yrittäjien 70-vuotisjuhla

alueelliSeT jäSeneduT

YRiTYSveRoTuS

Mikkelin Tilitoimisto OySinikka Hiidenmaa KTM, KHTpuh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14

KPMG Oy AbVeroasiantuntija Paavo Martikainenpuh. 020 760 3244fax 020 760 3068paavo.martikainen@kpmg.fi

Erikoistuminen: Yritysten tuloveroasiat lakiaSiaT

Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti OyAsianajaja OTL Matti Kunnaspuh. (015) 365 333 tai 0440 656 135fax (015) 161 694 asianajokunnas@asianajokunnas.fi Asianajotoimisto Päivi MolariAsianajaja, varatuomari Päivi Molaripuh. 050 382 9196 fax (015) 515 700toimisto@paivimolari.fi www.paivimolari.fi

Asianajotoimisto Arto TiensuuAsianajaja Arto Tiensuupuh. (015) 361 122 tai 0500 570 880fax (015) 162 626arto.tiensuu@asianajotoimisto.inet.fi

Asianajotoimisto Suhonen OyAsianajajat Tuula ja Antti Suhonenpuh. (015) 321 540 tai0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Anttifax (015) 150 696tuula@suhonen.info

KPMG Oy AbLakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonenpuh. 020 760 3125fax 020 760 3068vesa.ellonen@kpmg.fi

Erikoistuminen: � sopimusoikeus � yhtiöoikeus � yritysjärjestelyt � hallinto-oikeus � yksityisen turvallisuusalan

erityislainsäädäntö � esineoikeus � myös muut yritysten, yhteisöjen

ja yksityishenkilöiden oikeu-delliset asiat tapauskohtaisesti

alueelliSeT neuvonTaPalveluT

liSäTiedoT veRkoSSa

jäsenpalvelut

kivi & Reki ay osa 6

Tapahtumakalenteri ja alueelliset jäsenedut verkossa: yrittajat.fi/etela-savo Taloudentekijät-lehti verkossa: taloudentekijat.fi

Enonkosken YrittäjätKirsti Eronen | p. 0500 254 681enonkosken@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/enonkoski

Heinäveden YrittäjätTuomo Koponen | p. 0400 372 017heinaveden@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/heinavesi

Hirvensalmen YrittäjätTuija Tanttu | p. 050 591 4487hirvensalmen@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/hirvensalmi

Joroisten YrittäjätJarkko Hirvonen | p. 0400 620 984joroisten@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/helsinki

Juvan Yrittäjät Riitta Rimmi | p. 040 772 8832juvan@yrittajat.fi | www.yrittajat.fi/juva

Jäppilän YrittäjätSirpa Ylönen | p. 040 510 6022jappilan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/jappila

Kangasniemen YrittäjätMatti Tulla | p. 0400 655 692kangasniemen@yrittajat.fiwww.kangasniemenyrittajat.info

Kerimäen YrittäjätJukka Suomalainen | p. 050 563 9235kerimaen@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/kerimaki

Mikkelin Seudun YrittäjätNina Rasola | p. 050 517 0472mikkelin@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/mikkeli

Mäntyharjun YrittäjätTeemu Punavaara | p. 040 572 7986mantyharjun@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/mantyharju

Pertunmaan YrittäjätJouko Toivonen | p. 0500 602 302pertunmaan@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/pertunmaa

Pieksämäen YrittäjätPauli Hellberg | p. 0500 653 215pieksamaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pieksamaki

Punkaharjun YrittäjätSari Vuorinen | p. 050 522 7893punkaharjun@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/punkaharju

Puumalan YrittäjätJaakko Kuntonen | p. 040 522 5635puumalan@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/puumala

Rantasalmen YrittäjätKaarina Kovanen | p. 044 521 2135rantasalmen@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/rantasalmi

Ristiinan YrittäjätHannu Kortelainen | p. 045 6758 443ristiinan@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/ristiina

Savonlinnan Seudun YrittäjätJarkko Wuorinen | p. 050 537 6707savonlinnanseudun@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/savonlinna

Savonrannan YrittäjätJuha Voutilainen | p. 040 768 2560savonrannan@yrittajat.fiwww.yrittajat.fi/savonranta

Sulkavan Yrittäjätsulkavan@yrittajat.fi

Seur

aava

leht

i ilm

esty

y 4

.6.2

01

3.

Lehd

en t

eem

a on

matka

ilu.

Vara

a ilm

oitu

stila

si n

yt!

� Jäppilän Yrittäjät 25 vuotta � Mikkelin Seudun Yrittäjät 35 vuotta � Pertunmaan Yrittäjät 30 vuotta � Pieksämäen Yrittäjät 85 vuotta � Rantasalmen Yrittäjät 45 vuotta � Savonlinnan Seudun Yrittäjät 145

vuotta

MeRkkiPäiviä 2013

Joroisten Yrittäjät18.4. Some-koulutus

Juvan Yrittäjät10.4. Elinkeinoseminaari

Kangasniemen Yrittäjät18.4. Kevätkokous

Mikkelin Seudun Yrittäjät15.4. Kevätkokous14.5. Yrittäjäliite ilmestyy15.5. Yrittäjien ja kaupungin aamukahvit

Pieksämäen Yrittäjät24.4. Yrittäjien lehti ilmestyy 30.4. Yrittäjyys raiteille - resiinaralli

Punkaharjun Yrittäjät13.4. Teatteriretki22.4. Hallituksen kokous

Ristiinan Yrittäjät18.4. Yhdistyksen kokous