Terve Elämä 1/2009

TEE1/2009

Terveyden edistämisen uudet haasteet

Terve elämä on kansantaloudellisesti järkevää

Yhdessäolo on terveellistä

Saako kasvissyöjä liikaa torjunta-ainejäämiä

Liikunta ehkäisee tehokkaasti dementiaa

Terve elämä hyväksi mielelle ja kukkarolle

2

Tässä numerossa

Terve elämä 1/2009Terve elämä on Juho Vainion säätiön julkaisema verkkolehti, jossa kerrotaan etupäässä Säätiön tukemista tutkimuksista ja ajan-kohtaisista terveyden edistämi-seen liittyvistä tapahtumista. Lehti ilmestyy kahdesta neljään kertaa vuodessa.

PäätoimittajaJuha SilvantoKalevankatu 17 A00100 HelsinkiFax: (09) 694 [email protected]

ToimitusMarketta OllikainenLavengriPressNeljäs linja 17-19 A 2600530 HELSINKIpuh: (09) 726 [email protected]

TaittoHannu [email protected]

ISSN 1796-1688Helsinki 2009

3 Terveyskäyttäytyminen ja eläkkeelle siirtyminen Pääkirjoitus Timo Viherkenttä

4 Terveyden edistäminen uusien haasteiden edessä

Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa arvioi väestöryh-mien välisten terveyserojen kasvun olevan yksi suurimmista kansanterveyden uhkakuvista lähitulevaisuudessa.

7 Professori Matti Uusituvalle Juho Vainion Säätiön tunnustuspalkinto

Juho Vainion Säätiö on myöntänyt professori Uusituvalle 15 000 euron tunnustuspalkinnon hänen elämäntyöstään terveyden edistämiseksi.

8 Terveyden edistäminen vähentää terveydenhuollon kustannuspaineita

Terveydenhuollolla on edessään iso ongelma: miten tuottaa laadukkaita palveluja samalla kun samoista hupenevista resursseista kilpailevat monet muutkin alat. Professori Jussi Huttusen mukaan ratkaisut ongelmaan löytyvät nykyisten terveyspalvelujen aidosta tehostamisesta ja terveyden edistämisestä.

10 Yhdessäolo on terveellistäYhteiset harrastukset, keskinäinen luottamus ja sosiaalinen vuorovaikutus voivat lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Tut-kimuksessa on havaittu, että mitä enemmän ihmisellä on sosiaalista pääomaa, sitä terveemmäksi hän kokee itsensä.

12 Saako kasvisten suurkuluttaja liikaa torjunta-ainejäämiä?

Kotimaisetkin kasvit voivat sisältää pieniä määriä kasvin-suojeluainejäämiä, vaikka turvallisiksi luokitellut jäämära-jat eivät yleensä ylity. Tiukan valvontajärjestelmän ansiosta kasvisten syönti Suomessa on turvallista, mutta entä jos henkilö käyttää ruokavaliossaan pelkästään kasviksia, voiko hän saada niistä ajan myötä jäämiä sittenkin liikaa? Asiaa ryhdytään selvittämään Eviran ja Joensuun yliopiston yhteisvoimin.

14 Liikunta ehkäisee tehokkaasti dementiaa

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan aktiivinen liikunta keski-iässä voi vähentää jopa puoleen riskiä sairastua dementiaan myöhemmällä iällä. Varsinkin niiden, jotka kantavat perimässään geneettistä alttiutta sairastua dementiaa aiheuttavaan Alzheimerin tautiin, kannattaa liikkua keski-iässä aktiivisesti.

16 800 000 euroa kansanterveyttä edistävään tutkimukseen

Juho Vainion Säätiön apurahat jaettiin tutkijoille ja tutki-musryhmille Säätiön perinteisessä apurahojen jakotilaisuu-dessa 20. tammikuuta.

20 Tiedon sirujaKompostista pöpöjä pelloille?•Miten taata elintarvikkeiden turvallisuus?•Tupakka lisää muita riippuvuuksia•Terveyden edistäminen on taloudellisesti järkevää•

22 Ullan palstaSyö ja viljele vihreää, pysyt terveenä•Tyrni – rantamökkien oiva marjakasvi•

Kuva: Ulla Lehtonen

Kuva: Dreamstime

Kansikuva: Dreamstime

Kuva Antero Aaltonen.

3

Terveyskäyttäytyminen ja eläkkeelle siirtyminenHelmikuussa kiihkeänä ryöpsähtänyt ja sittemmin työryhmään tyrkätty eläke-keskustelu jätti paljon pohdittavaa. Ankarin pohdinta on itsellään työryhmällä, ”Rantalan remmillä”. Sen haastavana tehtävänä on esittää toimenpiteet, joilla eläkkeellesiirtymisikää saadaan uskottavasti nostetuksi kolmella vuodella 2025 mennessä.

Kaikki tuntuvat olevan hartaan yksimielisiä tavoitteesta pidentää työuria ja lykätä keskimääräistä eläkkeellelähtöikää, joka on nykyisellään runsaat 59 vuotta. Mutta miten pidentäminen voi tapahtua? Periaatteessa vaihtoehtoja on koko joukko, josta hallitus oli ennen perääntymistään valinnut suoraviivaisim-man, lakisääteisen vanhuuseläkeiän alarajan nostamisen.

Keino, jota – vanhuuseläkeiän justeeraamisesta poiketen – kaikki tahot kannattavat yleisellä tasolla yhtä yksimielisesti kuin itse perustavoitetta, on työ-elämän kehittäminen. Tällä alueella on paljon tehtävissä ja Rantalan remmiltä voidaan epäilemättä odottaa näiltä osin toimenpide-ehdotuksia. Mutta vaikea on ajatella, että pelkästään työelämän kehittämistoimenpiteitä tehostamalla pystyttäisiin myöhentämään eläkkeellejäämisikää kolmella vuodella.

Alle puolet eläköityvistä suomalaisista jää vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttö-myyseläkkeelle jääviä on vähän enemmän. Työkyvyttömyyseläkkeen perusteis-ta on noin kolmannes tuki- ja liikuntaelinsairauksia, kolmannes mielenterveys-syitä ja kolmannes muita syitä. Varsinkin nuorella iällä toteutuvat siirtymiset työkyvyttömyyseläkkeelle merkitsevät suuria työvoimamenetyksiä kansanta-loudelle inhimillisistä aspekteista puhumattakaan.

Eläkepoliittisessa keskustelussa on aiheellisesti kiinnitettykin huomiota työelämään liittyvien tekijöiden vaikutuksiin paitsi vanhuuseläkkeelle, myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Mutta kaikki työkyvyttömyyseläkkeelle johtavat syyt eivät tietenkään ole suoraan työelämään liittyviä.

Kuntien eläkevakuutuksen tutkimuksessa Tahdon asia? Näkökulmia työssä jatkamiseen ja terveyteen (2008) selvitettiin muun muassa terveyskäyttäytymi-sen vaikutuksia niin varhaiseläkeaikomuksiin kuin konkreettiseen työkyvyttö-myyseläkkeelle siirtymisen riskiin. Muun ohessa ylipainoisuudella, liikunnan vähyydellä, tupakoinnilla ja humalahakuisella juomisella oli selvää yhteyttä varhaiseläkeaikomuksiin ja erittäin voimakkaat korrelaatiot myöhempään työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Vaikka ihmisten terveyskäyttäytymisellä on usein vahvojakin kytkentöjä myös työelämään, työssä jatkamiseen heijastuu monia sellaisia työelämän ul-kopuolisia tekijöitä, joihin voimme myös vaikuttaa. Voisiko terveyskäyttäytymi-sen puolelta löytyäkin hihasta ässä, jolla – suoranaisten työelämän kehittämis-toimenpiteiden lisäksi – myös eläkkeellesiirtymisiän myöhentämistä voitaisiin edistää?

Potentiaali on suuri, mutta pelkäät hurskaat toiveet eivät vie puusta pitkään. Poikkeuksellisen laajasti hyväksytty tavoite eläkkeellesiirtymisiän myöhentä-misestä voisi kuitenkin antaa painavaa lisäpotkua myös sellaiselle kansanter-veyden ja terveiden elämäntapojen edistämiselle, jota Juho Vainion Säätiökin osaltaan tukee.

Timo Viherkenttä

Timo ViherkenttäJuho Vainion Säätiön hallituksen jäsen

4

Juho Vainion Säätiö on perinteisesti kutsunut jonkun tunnetun tieteentekijän esitelmöimään vuosittain järjestettävässä Säätiön apurahojen jakotilaisuudessa. Tänä vuonna juhlaesitelmän piti Kuopion yliopiston rehtori, professori Matti Uu-situpa, joka on perehtynyt monipuolisesti suomalaisten terveyteen ja terveyden edistämiseen.

Uusitupa oli valinnut esitelmänsä aiheeksi ”Väestön terveyden edistämisen keskeiset haasteet”. Niistä ehkä kaikkein haasteellisimpina hän piti väestöryhmien välisten terveyserojen kasvua. Taustalla hän näki ainakin osittain eroja terveys-käyttäytymisessä eri väestöryhmien välillä ja syrjäytymistä.

– Ylipaino ja tyypin 2 diabetes ovat räjähdysmäisesti lisääntymässä kaikissa ke-hittyneissä maissa, mutta se on suuri ongelma myös kehittyvissä maissa. Suomessa on alkoholi puhuttanut viime aikoina runsaasti. Tupakointi on edelleen keskeinen ongelma. Lapsilla ja nuorilla on eri tyyppisiä ongelmia: mielenterveyteen, käyttäy-tymiseen liittyviä ongelmia, samoin myös lasten ylipainon nopea suureneminen ja lasten huono fyysinen kunto. Väestön ikääntyminen tuo muassaan monia haastei-ta ja ongelmia kuten muistihäiriöiden lisääntymistä, Uusitupa summasi.

Terveyden edistäminen uusien haasteiden edessäVäestöryhmien välisten terveyse-rojen kasvu on yksi suurimmista kansanterveyden uhkakuvista, arvioi professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta. Hän puhui väestön terveyden edistämi-sen keskeisistä haasteista Juho Vainion Säätiön apurahojen jakotilaisuudessa 20. tammikuuta Helsingissä. Samassa tilaisuudes-sa Säätiö palkitsi Uusituvan 15 000 euron tunnustuspalkin-nolla hänen pitkästä elämäntyös-tään terveyden edistämiseksi.

Professori Matti Uusitupa.Kuva: Antero Aaltonen

Kuva: Dreamstime

5

Ravitsemus avainasemassaSuomessa väestön keskimääräinen elinikä on viimeisen 40 vuoden aikana nous-sut lähes kymmenellä vuodella. Tänä päivänä suomalainen mies elää keskimäärin 76-vuotiaaksi ja nainen keskimäärin 83-vuotiaaksi, mikä kertoo Uusituvan mukaan siitä, että Suomessa väestön terveyteen on pystytty tehokkaasti vaikuttamaan.

Hän muistutti, että monet terveyttä vaarantavat riskitekijät ovat sellaisia, joihin ihminen itsekin pystyy vaikuttamaan. Tehokkain keino edistää kansanterveyt-tä Uusituvan mukaan olisi pyrkiä alentamaan kohonnutta verenpainetta. Sen jälkeen tulevat tupakoinnin lopettaminen, kolesterolitason alentaminen, ylipai-non torjuminen, kasvisten ja hedelmien lisääminen ruokavalioon, säännöllinen liikunta ja kohtuullinen alkoholinkäyttö.

– Avainviestini on, että kuusi seitsemästä keskeisestä kuolleisuutta ja sairastu-vuutta määräävästä tekijästä liittyy elintapoihin, Uusitupa totesi.

Hän otti esimerkin 1970-luvun alussa käynnistetystä Pohjois-Karjala projektista, jossa etupäässä väestön ravitsemustottumuksia muuttamalla pystyttiin vähentä-mään merkittävästi sepelvaltimotautikuolleisuutta Suomessa. Sitten 1970-luvun alun suomalaisten miesten ja naisten sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut 80 prosentilla.

– Tämä on saavutus, josta suomalaisten tulee olla ylpeitä, Uusitupa totesi.Tutkimusten mukaan sepelvaltimotautikuolleisuutta on vähentänyt erityisesti

väestön kolesterolitason alentuminen. Taustalla on myös tupakoinnin vähentymi-nen ja kohonneen verenpaineen parantunut hoito.

– Nämä kolme riskitekijää selittävät noin 50 prosenttia kuolleisuuden laskusta. Nykyaikainen lääkehoito ja intensiivinen sepelvaltimotaudin muu hoito, kuten ohitusleikkaukset ja pallolaajennukset, edistävät osaltaan tätä myönteistä kehitys-tä. Mutta ilman elämäntapamuutoksia nykyaikainen lääketiede ei kykene niihin saavutuksiin, mihin Suomessa on päästy, Uusitupa huomautti.

Elämäntapamuutos ehkäisee diabetestaYlipaino ja tyypin 2 diabetes ovat räjähdysmäisesti yleistyneet maailmassa ja myös Suomessa. Tällä hetkellä noin 40 prosentilla suomalaisista miehistä ja kol-mella kolmanneksella naisista on jonkinasteinen sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Sepelvaltimopotilaista jopa kahdella kolmasosalla on sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä.

– Aikuistyypin diabeteksesta ja ylipainosta on tullut uusi terveysuhka, jonka ehkäisyyn tulisi panostaa määrätietoisesti, Uusitupa painotti.

Hän korosti, että elämäntapamuutoksin myös diabeteksen esiintymistä voidaan vähentää tehokkaasti. Suomalaisessa aikuistyypin diabeteksen ehkäisytutkimuk- sessa (DPS) havaittiin, että elämäntapaa muuttamalla tyypin 2 diabeteksen ilmaan-tuvuus väheni lähes 60 prosentilla verrokkeihin nähden. Pitkäaikainen seurantatut-kimus samasta aineistosta vahvisti, että myönteinen tulos säilyi kontrolli- ja inter-ventiohoitoryhmän välillä. Uusitupa kertoi, että elämäntapamuutokset vähensivät sairastumisriskiä myös niillä yksilöillä, jotka kuuluvat korkeaan riskiryhmään.

– Jokainen voi periaatteessa alentaa painoa viidellä prosentilla, parantaa käyt-tämänsä rasvan laatua ja vähentää tyydytetyn rasvan käyttöä, lisätä ravintokui-tujen määrää ruokavaliossa ja liikkua vähintään neljä tuntia päivässä, professori totesi.

Hän huomautti, että mitä vähemmän ihminen kykenee muuttamaan elintapo-jaan, sitä suurempi sairastumisriski hänellä on. Diabetesriski on jopa nelinkertai-nen niillä, jotka eivät kykene lainkaan muuttamaan elintapojaan.

Uusitupa kertoi, että kyseinen laaja aikuistyypin diabeteksen ehkäisytutkimus antoi sysäyksen diabeteksen ehkäisyohjelmalle, D2D-hankkeelle, joka on ollut vuodesta 2003 alkaen käynnissä viidessä sairaanhoitopiirissä: Pohjois-Pohjan-maalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja vuodesta 2005 alkaen myös Pohjois-Savossa. Hanke keskittyy aikuistyypin diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämiseen.

– Tämä on Pohjois-Karjala-projektin jälkeen merkittävin terveysohjelma maas-samme, Uusitupa sanoi.

Terveyden edistäminen uusien haasteiden edessä

Kuva: Dreamstime

6

Nutrigenomiikka – tulevaisuuden tutkimusalaUusitupa korosti erityisesti oikeanlaisen ravitsemuksen merkitystä terveysuhkien torjunnassa. Hän piti nykyisiä ravitsemussuosituksia oikeansuuntaisina. Niitä nou-dattaen pystytään väestötasolla ehkäisemään paitsi sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta myös monia muita kroonisia sairauksia ja muistihäiriöitä.

– Kasviksia ja vihanneksia, kalaa kaksi, kolme kertaa viikossa, vähärasvainen liha, siipikarja, alkoholia kohtuudella, D-vitamiinilisää talvella ja jos pitkään syö yksipuolista ruokavaliota niin silloin monivitamiinilisää, hän luotteli.

Uusitupa kertoi, että viimeaikoina ravitsemustutkimus on entistä enemmän kiinnostunut ravinnon vaikutuksista geenien toimintaan – puhutaan niin sano-tusta nutrigenomiikasta.

– Ravinto vaikuttaa geenien aktiivisuuteen solutasolla, se vaikuttaa geenien tuottamien proteiinien määrään ja toimintaan. Kun tutkimuksessa on nykyisin mahdollista käyttää hyvinkin monimutkaisia laskentamalleja ja mitata satoja metaboliitteja eli aineenvaihduntatuotteita elimistössä samanaikaisesti, voimme systeemibiologisin lähestymistavoin saada täysin uutta tietoa siitä, miten ravitse-mus vaikuttaa terveyteen. Ja lähivuosina tämä tieto on meidän käytettävissäm-me, hän selvitti.

Kuka vastaa väestön terveydestä?Esitelmänsä lopuksi Uusitupa pohti myös sitä, kenelle kuuluu vastuu väestön ter-veydestä. Hän näki, että kokonaisvastuun väestön terveydestä kantoi valtiovalta, mutta myös yksilöillä oli oma vastuunsa huolehtia omasta terveydestään.

– Yhteinen vastuu tulee siitä, että yhteiskunnan tasolla on tehty terveyttä edistävät valinnat ja että väestöllä on riittävä tieto terveellisistä valinnoista. Tällä ajattelulla on vahva eettinen pohja, Uusitupa totesi.

Hän muistutti, että veronmaksajina kukin kantaa osavastuun siitä, miten paljon yhteiskunnalla on varaa panostaa terveydenhuollon kustannuksiin.

– Jos ihminen kantaa omalla käyttäytymisellään osavastuun omasta terveydes-tään, terveydenhuollon menoja voidaan ainakin osittain kohtuullistaa ja säästyvä raha uudelleen suunnata niiden potilaiden hoitoon, jotka todella hoitoa tarvitse-vat.

Uusituvan mielestä merkittävän vastuun terveyden edistämisessä kantaa pe-rusterveydenhuolto, jonka mahdollisuudet ja toisaalta sitoutuminen terveyden edistämiseen hän kuitenkin näki olevan jatkuva huolenaihe.

– Erikoissairaanhoidon merkitys pitäisi tulla asiantuntijuuden kautta, ja tulevai-suudessa, kun sairaanhoitopiirit uudistuvat, niiden tulisi ottaa entistä vahvemmin tämä kokonaisvastuu, Uusitupa pohti.

Myös niin sanottu kolmas sektori ja erityisesti potilasjärjestöt, kuten Sydänliit-to, Diabetesliitto ja Syöpäjärjestöt ovat Uusituvan mukaan tehneet valtaisan työn terveyden edistämiseksi, mutta kokonaan ei hänen mielestään vastuuta tervey-den edistämisestä voi vierittää kolmannelle sektorille.

– Ihminen voi vaikuttaa omaan terveyteensä, mutta valtiovallan tulee todella kantaa terveyden edistämisestä kokonaisvastuu, ja muutoinkin järjestää palvelut siten, että voimme tulevaisuudessa elää hyvässä ja turvallisessa maassamme, Uusitupa kiteytti.

Marketta Ollikainen

Kuva: Dreamstime

7

Matti Uusitupa on toiminut Kuopion yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkärinä, Kuopion yliopiston sisä-tautiopin ja ravitsemustieteen professorina ja Kuopi-on yliopistollisen sairaalan ja Pohjois-Savon sairaan-hoitopiirin johtajaylilääkärinä. Vuodesta 2001 lähtien hän on ollut Kuopion yliopiston rehtori.

Matti Uusitupa on alansa arvostettu tutkija, kokenut hallintomies ja terveellisten elämäntapojen armoitettu edistäjä. Hänen elämäntyönsä kohteena ovat olleet vä-estön terveys ja erityisesti ravinnon ja liikunnan vaiku-tukset terveyteen. Omassa elämässään hän on aina nou-dattanut niitä periaatteita, joita hän on opettanut muille.

Matti Uusitupa on selvittänyt terveyden ja ravitse-muksen välisiä yhteyksiä ja etsinyt keinoja kansansai-rauksien ehkäisemiseen ravitsemuksen ja liikunnan avulla. Hän on työtovereineen muun muassa osoitta-nut, että ravinnon ja liikunnan avulla on mahdollista estää aikuisiän diabeteksen kehittyminen. Maailman

Professori Matti Uusituvalle Juho Vainion Säätiön tunnustuspalkinto

Juho Vainion Säätiö on myöntänyt professori Matti Uusituvalle Säätiön tunnustuspalkinnon hänen elämäntyöstään suomalaisten terveyden hyväksi. Tunnustuspalkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Palkinto luovutettiin Uusituvalle Juho Vainion Säätiön apurahojen jakotilaisuudes-sa tammikuussa Helsingissä.

johtavassa lääketieteellisessä lehdessä julkaistu ha-vainto on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota ja vaikuttanut terveydenhuollon käytäntöihin meillä ja muualla.

Matti Uusitupa on tehnyt mittavan elämäntyön myös sairaalajohtajana ja Kuopion yliopiston rehtori-na. Hänen aktiivinen ja ennakkoluuloton toimintansa on vaikuttanut siihen, että Kuopion yliopisto ja Kuo-pion yliopistollinen sairaala ovat kehittyneet kansain-välisesti arvostetuksi tutkijayhteisöksi. Uusituvalla on ollut runsaasti asiantuntijatehtäviä opetus- ja terveys-hallinnossa ja alan järjestöissä, muun muassa Suomen Sydänliitossa ja Diabetesliitossa. Monet kansainvä-liset järjestöt ovat käyttäneet häntä asiantuntijana ravitsemukseen ja terveyden edistämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Jussi Huttunen

Juho Vainion Säätiön hallituksen puheenjohtaja Jussi Huttunen ojensi 15 000 euron tunnustuspalkinnon professori Matti Uu-situvalle Säätiön apurahojen jakotilaisuudessa tammikuussa. Kuva: Antero Aaltonen

8

Vuosien, vuosikymmenien ajan on puhuttu siitä, että resurssit eivät riitä kaikkeen siihen terveyden tuottamiseen ja ennen kaikkea siihen sairaanhoidon tuottami-seen, jota tarvitsisimme. Tähän kehitykseen on olemassa lukuisia syitä, professori Jussi Huttunen totesi.

– Kustannukset kasvavat ja samaan aikaan terveydenhuollon tarve lisääntyy. Väestö vanhenee koko ajan. Seuraavan kymmenen vuoden aikana meidän yli 65-vuotiaiden seniorikansalaisten määrä tulee lähes kahdentumaan. Ja vaikka onneksi tämä ikäryhmä on vuosi vuodelta terveempää, jo pelkästään se luku-määrä ikäihmisiä, joka seuraavan vuosikymmenen aikana on palvelujen tar-peessa, on erittäin suuri. Tämä johtuu osittain siitä, että elinajan odote pitenee ja osin siitä, että viime sotien jälkeiset suuret ikäluokat tulevat ikään, jossa vaivat lisääntyvät ja hoidon tarve kasvaa, hän arvioi.

Huttusen mukaan myös lääketieteen nopea kehitys lisäsi alan kustannus-paineita. Uuden teknologian myötä yhä suurempi osa terveysongelmista tulee hyvän hoidon piiriin, mikä puolestaan kysyy entistä enemmän resursseja.

– Ihmisten vaatimukset ja toiveet lisääntyvät. Me menemme kaikki tänään nettiin, niin ammattilaiset kuin kansalaiset ja potilaatkin ja opimme sieltä, mitä

Terveyden edistäminen vähentää terveydenhuollon kustannuspaineita

Terveydenhuollolla on tulevaisuu-dessa edessään iso ongelma: miten tuottaa laadukkaita palveluja samalla kun samoista hupenevis-ta resursseista kilpailevat monet muutkin alat. Ratkaisut ongelmaan löytyvät olemassa olevan palve-lujärjestelmän aidosta tehostami-sesta ja terveyden edistämisestä, sanoo Juho Vainion Säätiön halli-tuksen puheenjohtaja, professori Jussi Huttunen. Hän puhui Säätiön apurahojen jakotilaisuudessa tam-mikuussa Helsingissä.

Kuvat: Dreamstime

9

Terveyden edistäminen vähentää terveydenhuollon kustannuspaineita

on mahdollista tehdä, ja olemme valmiita myöskin vaatimaan näitä palveluja, Huttunen huomautti.

Hän arveli, että terveydenhuollon kustannuksia kasvattaa todennäköisesti myös alalla tulevaisuudessa mahdollisesti syntyvä työvoimapula. Jotta turvataan riittävä ammattitaitoinen henkilökunta alalle, on varauduttava väistämättä myös palkkakustannusten kasvuun.

– Samaan aikaan yhteiskunnassa kiihtyy kilpailu verorahoista. Opetus, ja sivistys, tutkimus, turvallisuus vaativat kaikki oman osansa. Ja meidän terveysalan ihmisten täytyy osoittaa todella hyvät perusteet, jotta voidaan kilpailla esimerkik-si opetus- ja sivistystoimen kanssa, Huttunen totesi.

Terveyden edistäminen vähentää palvelujen tarvettaHuttunen myönsi, että koko terveydenhuollon kentällä on tulevaisuudessa edessään todellinen rahoitusongelma, mutta painotti samalla, että siihen on kyllä löydettävissä ratkaisuja.

– Yksi keino on se, että aidosti tehostamme olemassa olevaa terveyspalvelujär-jestelmää, mutta vähintään yhtä tärkeää on sijoittaa riittävästi tutkimus- ja kehit-tämistyöhön nyt ja tulevaisuudessa. Silloin meillä on mahdollisuus löytää sellaisia uusia innovatiivisia keinoja ja välineitä, joilla terveyttä voidaan toisaalta edistää ja toisaalta myöskin tuottaa halvemmalla ja tehokkaammin palveluja, joita koko ajan tarvitaan, hän painotti.

Huttunen muistutti myös, että terveyden edistämisen kautta pystyttäisiin tehokkaasti kaventamaan kuilua tarvittavien palvelujen ja käytettävissä olevien resurssien välillä.

– Jos pystymme sijoittamaan terveyden edistämiseen, palvelujen tarve pie-nenee. Tällä on äärimmäisen iso merkitys erityisesti tilanteessa, jossa meillä on vaikea työvoimapula. Samalla elämme myös pidempään ja terveempänä, mikä on meidän kaikkien tällä alalla työskentelevien perimmäinen tavoite, hän totesi.

Huttunen kiisti väitteet, joiden mukaan eliniän pidentäminen lisäisi hoidontar-vetta kun yhä enemmän ihmisiä dementoituu ja tulee pitkäaikaishoidon piiriin. Näin ei Huttusen mukaan näytä käyvän. Päinvastoin pitkään terveinä elävillä ihmisillä raihnaisuusvaihe elämän loppupäässä näyttäisi jäävän lyhyeksi.

Huttunen muistutti vielä, että ne samat periaatteet, jotka Säätiön perusta-ja Juho Vainio kirjoitti 48 vuotta sitten säädekirjaan, ovat yhä ajankohtaisia: Väestön terveyden edistämisen kautta voidaan tuottaa sellaista hyvää, joka on kaikkien suomalaisten tavoitteiden ja etujen mukaista.

Marketta Ollikainen

10

Sosiaalinen pääoma on hankala käsite, jolla ei ole olemassa selkeää määritelmää. Yleisesti sillä on viitattu sosiaalisen vuorovaikutuksen rakennetta kuvaaviin omi-naispiirteisiin kuten yhteisön sisäiseen jäsenten väliseen kykyyn toimia keske-nään ja erityisesti luottaa toisiinsa tai henkilön toimintaa yhteisössä edistäviä sosiaalisia suhteita.

Käsitteen tunnetuimpia kehittäjiä ovat ranskalainen sosiologi Pierre Bour-dieu ja yhdysvaltalainen professori Robert Putnam, jotka kumpikin tahoillaan katsoivat, että yhtälailla kuin taloudellinen pääoma myös sosiaalinen pääoma voi edistää henkilön ja yhteisön toimintamahdollisuuksia ja hyvinvointia.

Suomessa sosiaalista pääomaa alun perin tutkittiin lähinnä taloudellisesta nä-kökulmasta, mutta viime vuosina mukaan on tullut myös terveysnäkökulma. Yksi alan pioneereista on Markku T. Hyyppä, joka on tutkimusryhmineen verrannut Pohjanmaan rannikon ruotsinkielisen ja suomenkielisen väestön sosiaaliseen aktiivisuuden yhteyksiä terveyteen. Hyyppä havaitsi, että ruotsinkieliset olivat sel-västi suomenkielistä vertailuryhmää aktiivisempia, heillä oli enemmän sosiaalisia kontakteja ja he myös elivät suomenkielisiä kauemmin sekä säilyttivät terveyten-sä ja toimintakykynsä pidempään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on parhaillaan meneillään hanke, jossa tavoitteena on tutkia sosiaalisen pääoman, terveyden ja terveyskäyttäytymi-sen välisiä yhteyksiä väestössä. Tarkoituksena on kehittää sosiaalisen pääoman mittaamiseen menetelmä, joka soveltuu kaikille tutkimuksen osa-alueille, kuvata sosiaalista pääomaa eri väestöryhmissä sekä selvittää, miten sosiaalinen pääoma on yhteydessä terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja kuolleisuuteen joko itsenäi-sesti tai muiden tekijöiden välityksellä tai säätelemänä.

– Tässä tutkimuksessa käytetään Kansanterveyslaitoksen (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Terveys 2000 -tutkimuksen aineistoa, joka kerättiin vuosina 2000 – 2001 tietokoneavusteisen käyntihaastattelun, itse täytettävien kyselyi-den sekä kliinisen terveystarkastuksen avulla. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä muodostetun rekisteriaineiston avulla on mahdollisuus saada tietoja esimerkiksi sairastavuudesta ja kuolleisuudesta, aiheesta väitöskirjaa valmisteleva tutkija Tarja Nieminen kertoo.

Hän arvioi, että tutkimusaineisto antaa hyvän pohjan sosiaalisen pääoman ja terveyden yhteyksien selvittämiseen, sillä se sisältää paitsi tietoa vastaajien terve-ydestä ja toimintakyvystä myös runsaasti tietoa vastaajien sosiaalisista verkos-toista, luottamuksesta toisia ihmisiä kohtaan, sosiaalisista aktiviteeteistä, turvalli-suudentunteesta ja sosiaalisesta tuesta; kaikki tärkeitä indikaattoreita sosiaalisen pääoman mittauksissa.

– Tässä tutkimuksessa voimme tarkastella koko väestöä maanlaajuisesti, eikä ainoastaan tietyiltä aluilta, Nieminen toteaa.

Sosiaalisesti aktiivisemmat terveempiäNieminen on käyttänyt tutkimuksessaan sosiaalista tukea, osallistumista ja luottamusta sosiaalisen pääoman eri ulottuvuuksina. Tulosten mukaan kullakin ulottuvuudella näytti olevan selvä yhteys koettuun terveyteen, mutta vain osallis-tumisen ja luottamuksen yhteys säilyi merkitsevänä kun iän, sukupuolen, kahden muun sosiaalisen pääoman ulottuvuuden, pitkäaikaisen sairauden ja toimintaky-vyn vaikutus oli vakioitu.

– Hyvä koettu terveys oli lähes kaksi kertaa niin yleistä paljon sosiaaliseen


Yhteiset harrastukset, keskinäi-nen luottamus ja sosiaalinen vuorovaikutus voivat lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Tutki-muksissa on havaittu, että mitä enemmän ihmisillä on sosiaalis-ta pääomaa, sitä terveemmäksi he kokevat itsensä ja sitä pa-remmaksi he tuntevat olonsa ja elämänsä.

Kuva: Dreamstime

11


Tutkija Tarja Nieminen.Kuva: Marketta Ollikainen

toimintaan osallistuvilla ja toisiin ihmisiin luottavilla verrattuna vähän osallistuviin ja luottaviin, Nieminen kertoo.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu saman-suuntaisia tuloksia, vaikka tutkimusasetelmat ovatkin olleet hieman erilaiset.

– Me käytimme terveyden mittarina koettua terveyttä ja psyykkistä hyvinvointia, jotka molemmat reagoivat samalla tavoin, eli niillä joilla on paljon so-siaalista pääomaa – osallistumisella ja luottamuksella mitattuna – kokevat olevansa terveitä ja psyykkisesti hyvinvoivia. Vastaavasti ne, joilla sosiaalista pääomaa on vähän, tuntevat olonsa sairaammiksi. Kuitenkin vaikka ihmisillä olisi pitkäaikaisia sairauksia ja/tai heidän toimintakykynsä olisi heikentynyt, he tuntevat terveytensä hyväksi, jos heillä on sosiaalista pääomaa, Nieminen selvittää.

Yksin asuvat yhtä terveitä kuin parisuhteessa elävätKoulutustason on monissa tutkimuksissa havaittu olevan yksi keskeinen ter-veyttä selittävä tekijä. Mitä korkeampi koulutus yksilöllä on, sitä enemmän hän huolehtii terveydestään ja on valmiimpi noudattamaan terveitä elämäntapoja. Myös Niemisen tutkimuksessa koulutuksella oli yhteyttä terveyteen sekä miehillä että naisilla. Osa yhteydestä voitiin kuitenkin selittää sosiaalisella pääomalla.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että naimisissa olevat ovat terveem-piä kuin yksin asuvat.

– Uutena asiana tässä tuli esiin se, että perhesuhde sinänsä ei näyttäisi selit-tävän hyvää terveyttä, vaan se, miten yksilö osallistuu sosiaaliseen toimintaan, tapaa ihmisiä ja luottaa muihin ihmisiin, Nieminen kertoo.

– Yksin asuvat kokevat terveytensä yhtä hyväksi kuin naimisissa olevat, mikäli osallistuvat sosiaaliseen toimintaan. Varsinkin yksin asuvat naiset ovat sosiaalises-ti aktiivisia. Miehet ovat tässä suhteessa enemmänkin riskiryhmässä.

Uutta tietoa välineiksi terveyden edistämiseenNiemisen tarkoituksena on parhaillaan käynnissä olevissa jatkotutkimuksissa vielä täsmentää ja syventää sosiaalisen pääoman ja terveyden välisiä yhteyksiä tarkastelemalla sosiaalisen pääoman yhteyttä terveyskäyttäytymiseen ja kuollei-suuteen.

– Tässä tutkimuksessa on voitu käyttää väestöaineistoa, jossa on samanaikai-sesti poikkeuksellisen paljon sosiaalisen pääoman, terveyden, toimintakyvyn ja elintapojen mittaamiseen käytettyjä kysymyksiä. Aineisto mahdollistaa muun muassa keskeisten terveyteen yhteydessä olevien tekijöiden monipuolisen vaki-oinnin, Nieminen kertoo.

– Vaikka aineisto on poikkileikkausaineisto, on tämän ja eräiden muiden tutkimusten perusteella viitteitä siitä, että sosiaalisesta pääomasta voisi koitua parempaa terveyttä eikä päinvastoin.

Nieminen uskoo, että tutkimus tuo sosiaalisen pääoman ja terveyden välisestä yhteydestä uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää väestön terveyden edistämiseen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen tähtäävien toimenpitei-den suunnittelussa.

– Saamme lisätietoja siitä, onko sosiaalisella pääomalla itsenäinen vaikutus ter-veyteen, vai riittävätkö aikaisemmin käytetyt terveyden määritteet selittämään tätä yhteyttä, Nieminen arvioi.

Juho Vainion Säätiö on tukenut Niemisen väitöstutkimusta apurahoin.

Marketta Ollikainen

Kuva: Dreamstime

12

Viime vuoden syyskuussa tuli voimaan EU:n uusi kasvinsuojeluaineiden jäämiä koskeva asetus, joka kiristi entisestään kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Asetukses-sa listattiin kasvikohtaisesti suurimmat sallitut jäämäpitoisuudet, eli niin sanotut MRL-arvot (maximum residue level). Samalla osallistumisesta EU:n kasvinsuo-jeluaineiden seurantaohjelmaan tuli pakollista joka maassa, kun aiemmin riitti kansallisen valvontaohjelman toteuttaminen.

Asetuksen taustalla oli jo vuonna 1993 EU:ssa käynnistynyt kasvinsuojelussa käytettyjen tehoaineiden arviointiohjelma, jossa laadittiin perusteellinen riskiar-viointi kasvinsuojeluvalmisteissa käytetyistä noin tuhannesta tehoaineesta, myös mikrobeista ja viruksista. Ohjelman ensimmäinen vaihe päättyi viime vuonna.

EU:n arviointiohjelman työhön osallistunut erikoistutkija Juha Laakso Suo-men elintarviketurvallisuusvirastosta, Evirasta kertoo, että ohjelma on huomatta-vasti supistanut kasvinsuojeluaineissa hyväksyttyjen tehoaineiden lukumääriä ja että hyväksyttyjen aineiden listalle otetaan nykyisin ainoastaan sellaiset tehoai-neet, joilla riskiarvioinnin perusteella ja ohjeiden mukaan käytettynä ei odoteta olevan kuluttajien terveydelle haitallisia vaikutuksia.

– Vuonna 1993 EU:n markkinoilla oli yli 900 tehoainetta, nyt niiden määrä on alle puolet. Jotkut yritykset ovat itse vetäneet tiettyjä tehoaineita sisältäviä tuotteita markkinoilta, tai sitten niitä ei ole riskiarvioinnin perusteella hyväksytty tehoaineiden luetteloon, Laakso kertoo.

Suomessa käyttöön hyväksytyt kasvinsuojeluaineet sisältävät yleensä yhtä tai kor-keintaan kahta tehoainetta. Kaikkiaan tehoaineita on Suomessa käytössä noin 180.

Kasvikset turvallisia vai ovatko?Laakso vakuuttaa, että kasvisten syönti Suomessa on turvallista. Toimivan val-vontajärjestelmän ansiosta tiedetään, että valtaosa suomalaisista kasviksista on puhtaita, eikä raja-arvot ylittäviä torjunta-ainejäämiä juuri havaita.

Esimerkiksi vuonna 2007 Eviran koordinoimassa kotimaisten kasvinsuojeluai-neiden jäämävalvonnassa tutkittiin yhteensä 246 näytettä. Niistä täysin jäämättö-miä oli 60 prosenttia ja 40 prosenttia sisälsi pieniä jäämäpitoisuuksia. Elintarvike-määräysten vastaisia tutkituista tuotteista oli alle prosentti.

Kemiallisessa kasvinsuojelussa käytetyt tehoaineet muodostavat kuitenkin hyvin heterogeenisen joukon, joiden toksikologiset ominaisuudet voivat olla hyvin moninaiset. Lisäksi näille aineille on ominaista, että käyttökohteissaan, esi-merkiksi kasveissa, ne metaboloituvat eli syntyy aineenvaihduntayhdisteitä, jotka voivat puolestaan muodostaa uusia yhdisteitä. Joidenkin yhdisteiden kohdalla

Saako kasvisten suurkuluttaja liikaa torjunta-ainejäämiä?

Kotimaiset kasvit voivat sisältää pieniä määriä kasvinsuojeluaine-jäämiä, vaikka turvallisiksi luo-kitellut jäämärajat eivät yleensä ylity. Tiukan valvontajärjestelmän ansiosta kasvisten syönti Suomes-sa on turvallista, mutta entä jos henkilö käyttää ruokavaliossaan pelkästään kasviksia, voiko hän saada niistä ajan myötä jäämiä sittenkin liikaa? Asiaa ryhdytään selvittämään Eviran ja Joensuun yliopiston yhteisvoimin.

Kuva: Dreamstime

13

metaboliittien pitoisuudet voivat ylittää muuttumattoman tehoaineen määrän.Eri tehoaineille yhteisten metaboliittien esiintyminen ei ole harvinaista.

Varoittava esimerkki tästä on melamiimi, jota Kiinassa käytettiin maidon tuote-väärennöksiin. Melamiimi on samaan aikaan kahden hyväksytyn kasvinsuojeluai-neen, syramatsiinin ja promatsiinin kasveissa muodostama metaboliitti, joka on Kiinassa aiheuttanut lukuisia kuolemantapauksia erityisesti lapsille. Promatsiini kuuluu Tullilaboratorion analyysivalikoimaan. Syramatsiinia puolestaan ei mitata valvontaohjelmissa, joten sen todellisia tasoja ei toistaiseksi tunneta. Melamii-mia mitataan EU:n valvontaohjelmissa ainoastaan EU:n ulkopuolelta tuotavista maitoa sisältävistä tuotteista.

EU:n tehoaineiden riskiarvioinnissa metaboliitit on otettu huomioon, mikäli ne on ominaisia arvioitavalle tehoaineelle.

Kasvikset voivat myös sisältää maaperästä ja lajikkeesta riippuen korkeita pitoisuuksia nitraattia. Se ei sinänsä ole haitallinen ihmiselle, mutta nitraatista muodostuva nitriitti voi olla toksinen. Samoin nitraatista muodostuvat nitroso-yhdisteet voivat toimia potentiaalisina karsinogeeneinä. Ruokavalioperäisen nit-riitin altistuksesta 80 – 85 prosenttia saadaan kasvisperäisistä ruoista. Kasviksista erityisesti pinaatti ja punajuuri, mutta myös porkkana, voivat sisältää korkeita pitoisuuksia nitraattia.

Kokonaisaltistusta selvitetäänEU-komissio on kehottanut jäsenmaita käynnistämään torjunta-ainejäämien kokonaisaltistusta käsitteleviä tutkimuksia, jotka kattavat myös eri tehoainei-den yhteiset matoboliitit. Tehtävä on osoittautunut varsin vaativaksi ja työlääksi toteuttaa.

– Tällainen koko väestön altistustason selvittäminen edellyttäisi hyvin laajaan väestöaineistoon perustuvaa tutkimusta, minkä toteutus olisi varsin työlästä ja kallista, erikoistutkija Juha Laakso muistuttaa.

Evira on nyt käynnistämässä yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa tutki-mushanketta, jossa arvioidaan pääasiallisesti kasvisruokavaliota noudattavien altistuminen kasvinsuojeluaineiden jäämille ja verrataan saantia kaltaistettujen verrokkien saantiin sekä pyritään luotettavasti mittaamaan laskennallinen altis-tus biomarkkereita apuna käyttäen.

– Tarkempien tulosten saamiseksi on parempi, että ensin selvitetään kasvisten suurkuluttajat ja arvioidaan heidän altistustasonsa. Tällöin tutkimus kohdentuu oikealla tavalla ja tutkimusryhmien koko pysyy sekä resursseihin että tavoitteisiin nähden riittävän pieninä, Laakso selvittää.

Tutkimuksessa kasvissyöjien kumulatiivista altistusta arvioidaan määrittämällä sellaisia metaboliitteja, jotka muodostuvat useasta eri kasvinsuojeluaineista. Näitä on muun muassa aniliini, joka on karsinogeeninen metaboliitti. Sitä muodostuu ihmisen elimistössä myös Red 2G elintarvikeväristä, jonka käyttö EU:ssa tästä syystä kiellettiin vuonna 2007.

Lisäksi tutkimuksessa selvitetään Laakson mukaan myös kasvissyöjien koko-naisaltistusta nitraatille.

Tutkimus perustuu tutkimusryhmän aiemmissa tutkimuksissa keräämiin laajoi-hin aihetta sivuaviin tutkimusaineistoihin ja ruoankulutustietoihin. Tarkoitus on myös rekrytoida uusi tutkimusjoukko, johon rekrytoidaan etupäässä kasvisruo-kaa syöviä ja heille tavanomaista ruokavaliota noudattava verrokkiryhmä.

– Suomessa ei ole aiemmin tehty ruoankulutusta koskevia tutkimuksia, jotka alun alkaen olisi suunniteltu nimenomaan selvittämään altistusta kasvinsuoje-luaineille. Tässä tutkimuksessa saamme uutta tutkittua tietoa kasvinsuojeluai-neiden altistuksesta ja etenkin niiden kasautuvista ja yhteisvaikutuksista. Tieto auttaa myös lisäämään kuluttajien luottamusta elintarvikkeiden turvallisuuteen ja terveyttä edistävään vaikutukseen, Laakso arvioi.

Kasvissyöjien torjunta-ainealtistusta kartoittavaa tutkimusta johtavat eri-koistutkija Juha Laakso Evirasta sekä professori Anna-Liisa Kosonen Joensuun yliopistosta. Juho Vainion Säätiö tukee tutkimushanketta apurahoin.

Marketta Ollikainen

ErikoistutkijaJuha Laakso.Kuva: Marketta Ollikainen

14

Tuore suomalaistutkimus paljastaa, että aktiivinen liikunta keski-iässä voi vähentää jopa puoleen riskiä sairastua dementiaan myöhemmällä iällä. Tutkimuksen mukaan varsinkin niiden, jotka kantavat perimässään geneettistä alttiutta sairastua dementiaa aiheuttavaan Alzheimerin tautiin, kannattaa liikkua keski-iässä aktiivisesti.

Liikunta ehkäisee tehokkaasti dementiaa

Kuva: Dreamstime

15

Dementia on aivoja rappeuttava elimellisistä sairauksista johtuva oireryhmä, johon liittyy laaja-alainen henkisten toimintojen heikkeneminen. Yleisin demen-tiaoireiden aiheuttaja on Alzheimerin tauti, joka on noin 60 prosentilla kaikista dementiaa sairastavista. Dementiaa voivat aiheuttaa myös muun muassa sydän- ja verisuoniperäiset aivoverenkierron häiriöt.

Tutkija Suvi Rovio selvitti viime vuoden lopulla valmistuneessa väitöstutki-muksessaan fyysisen aktiivisuuden yhteyttä dementian ja Alzheimerin taudin kehittymiseen ottaen huomioon sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja muut elintapatekijät sekä mahdolliset geenien ja elintapatekijöiden yhteisvaikutukset. Erityistä huomiota hän kiinnitti keski-iän fyysisen aktiivisuuden eri muotojen ja muiden elintapatekijöiden sekä geneettisten tekijöiden yhteisvaikutuksiin sai-rastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin. Lisäksi hän tutki keski-iän vapaa-ajan liikunnan vaikutuksia aivojen tilavuuteen ja valkean aineen muutoksiin vanhuus-iässä.

Rovio havaitsi, että niillä, jotka keski-iässä olivat harrastaneet aktiivista vapaa-ajan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa, oli vanhuusiässä 50 prosenttia pienempi riski sairastua dementiaan ja 60 prosenttia pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin. Vaikutukset säilyivät muuttumattomina, vaikka huomioon otettiin myös vaskulaariset ja muut elintapatekijät. Sen sijaan työ- ja työmat-kaliikunnalla ei Rovion tutkimuksessa näyttänyt olevan yhteyttä dementian tai Alzhaimerin taudin sairastumisriskiin vanhuusiällä.

Liikunnan ohella myös muut terveet elintavat antoivat suojaa dementiaa ja Alzheimerin tautia vastaan.

Erityisesti geneettisesti alttiit hyötyvät liikunnastaRovion tutkimuksessa liikunnan suojaavasta vaikutuksesta hyötyivät erityises-ti ne, jotka kantoivat perimässään geneettistä alttiutta sairastua Alzheimerin tautiin. Tämä näkyi paitsi liikunnan myös muidenkin keski-iän terveiden elintapa-tekijöiden suojavaikutuksessa. Henkilöllä, joka perimässään kantoi Alzheimerin tautia aiheuttavaa ApoE4-genotyypin geenivirhettä, liikunnan ja elintapatekijöi-den suojavaikutus oli korostuneempi, kuin henkilöillä, joilla tätä geenivirhettä ei ollut.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että keski-iän vapaa-ajan liikunta oli yhtey-dessä suurempaan aivojen harmaan alueen tilavuuteen sekä aivon kokonaisti-lavuuteen vanhuusiässä. Sen sijaan vanhuusiässä määritettyyn aivojen valkean aineen tilavuuteen tai vaikea-asteisten valkean aineen muutosten ilmenemiseen yhteyttä ei havaittu.

– Säännöllinen keski-iässä harrastettu vapaa-ajan liikunta sekä muut terveel-liset elintavat suojaavat dementialta ja Alzheimerin taudilta. Liikunnan kesto ja intensiteetti saattavat olla merkittäviä, mutta tulokset voivat selittyä myös tausta-tekijöiden vaikutuksella, Rovio pohtii väitöstutkimuksessaan.

Hän huomauttaa, että liikunnan suojaavaa vaikutusta ei voida selittää yksis-tään aivojen verisuonimuutoksilla, koska liikunta oli yhteydessä myös aivojen harmaan alueen tilavuuteen sekä kokonaistilavuuteen.

– Terveelliset ja kohtuulliset elintavat keski-iässä saattavat edistää mahdolli-suuksia nauttia sekä kognitiivisesti että fyysisesti vireästä vanhuusiästä, Rovio toteaa.

Rovion väitöstutkimus The Effect of Physical Activity and Other Lifestyle Factors on Dementia, Alzheimer’s Disease and Structural Brain Changes on osa väestöpoh-jaista Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia (CAIDE) -tutki-mushanketta, jota toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuopion ylipiston kanssa. Juho Vainion Säätiö on tukenut Rovion väitöstutki-musta apurahoin.

Terve elämä -lehti haastatteli Suvi Roviota hänen tutkimushankkeestaan ennen lopullisten tulosten valmistumista numerossaan 2/2007.

Marketta Ollikainen

Tutkija Suvi Rovio.

Kuva: Dreamstime

16

Juho Vainion Säätiö on myönsi tänä vuonna kan-santerveyttä ja terveitä elämäntapoja edistävään tutkimukseen yhteensä 800 000 euroa. Apurahan sai 73 tutkijaa ja tutkimusryhmää. Suurin yksittäinen apuraha – 20 000 euroa – myönnettiin 11 tutkijalle ja tutkimusryhmälle.

He selvittävät muun muassa vanhenemisprosessia elämänkaa-rinäkökulmasta, lasten D-vitamiinin saannin merkitystä astman synnyssä, lasten liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksia, lasten ylipainon varhaisia riskitekijöitä, keskosvauvojen ravitsemuk-sen vaikutuksia aikuisiällä, elintapatekijöiden yhteyttä syöpä-riskiin, koulujen sisäilman vaikutuksia oppilaiden ja opettajien terveyteen sekä ravinnon merkitystä tyypin 2 diabeteksen synnyssä nuorilla aikuisilla.

Ravinnon terveysvaikutuksia tutkii kolme tutkimusryhmää. Tutkija Kaisa Lindberg Turun yliopistosta selvittää luonnon-marjojen vaikutusta aterianjälkeiseen sokeriaineenvaihdun-taan ja ravintoaineiden imeytymiseen. Tutkija Anna Suomi-nen-Taipale Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta puolestaan tutkii kalan käytön ja kalaperäisten 3n-rasvahappojen saannin yhteyttä henkiseen hyvinvointiin. Professori Anna-Liisa Suo-minen Joensuun yliopistosta kartoittaa kasvisruokailijoiden altistumista kasvinsuojeluaineille ja nitraatille.

Juho Vainion Säätiö on perinteisesti tukenut tutkimushank-keita, joissa selvitetään ravinnon ja liikunnan vaikutuksia ter-veyteen. Tänä vuonna esille nousivat erityisesti hankkeet, joissa tutkitaan lasten ja nuorten terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Monet tämän vuoden apurahojen saajista olivat sellaisia, joita Juho Vainion Säätiö on tukenut jo aiempinakin vuosina.

Apurahat luovutettiin tutkijoille ja heidän johtamilleen tutkimusryhmille Juho Vainion Säätiön perinteisessä apura-hojen jakotilaisuudessa 20. tammikuuta Helsingissä. Apurahat tilaisuudessa jakoi Säätiön apurahalautakunnan puheenjoh-taja, professori Antti Ahlström, joka esiintyi tehtävässä nyt viimeistä kertaa. Säätiön asettamien ikäsäädösten vuoksi Ahlström jättäytyy sekä apurahalautakunnan puheenjohtajan että Säätiön hallituksen varapuheenjohtajan tehtävistä.

Ahlström on ravitsemustieteen emeritusprofessori Helsingin yliopistosta. Hänen tilalleen Säätiön apurahalautakuntaan on kutsuttu jäseneksi Kuopion yliopiston ravitsemustieteen pro-fessori Hannu Mykkänen. Apurahalautakunnan puheenjoh-tajan tehtävät siirtyivät Säätiön hallituksen puheenjohtajalle professori Jussi Huttuselle.

Säätiön hallituksessa Ahlströmin tilalla varapuheenjohtajana toimii Risto Paaermaa.

Marketta Ollikainen

800 000 euroa kansanterveyttä edistävään tutkimukseen

Juho Vainion säätiö jakoi apurahoja 73 tutkijalle ja tutkimusryhmälle 20. tammikuuta. Kuva Antero Aaltonen.

17

Tutkija ja/tai tutkijaryhmä Tutkimusaihe Tutkimus-paikkaPäätös apurahan

määrä euroa

Aaltonen Jonna, LL +tr Äidin ravitsemus ja lapsen verenkiertoelimistön ohjelmoituminen Turun yliopisto/kliininen laitos ja TYKS/lastenklinikka

9000

Aaltonen Sari, TtM Työnimi on "Determinants of Physical Activity and Inactivity". Tarkoituk-sena on selvittää fyysiseen inaktiivisuuteen tai aktiivisuuteen johtavia perinnöllisiä tekijöitä sekä ympäristötekijöitä.

Jyväskylän yliopisto, terveystie-teiden laitos 9000

Alastalo Hanna, TtM +tr Suomalaisten sotalasten sairastavuus, terveydentila ja elämänlaatu 60 vuotta myöhemmin

Kansanterveyslaitos9000

Anglé Susanna, PsT +tr LINDA - Kontrolloitu elintapa- ja painonhallintainterventio nuorille naisille Tampereen yliopisto, Terveystie-teen laitos

9000

Bogl Leonie-Helen Ph.D Student Painon muutokset teini-iästä varhaisaikuisuuteen - pitkittäistutkimus-nuorilla suomalaisilla kaksosilla. Weight changes from adolescence to youth adulthood - A longitudinal study of young finnish twins

Helsingin yliopisto, Kansanterve-ystieteen laitos 9000

Eriksson Johan, Professori +tr Vanhenemisprosessi elämänkaarinäkökulmasta - ennustaako varhainen kasvu, ravitsemus ja elinolosuhteet vanhenemisnopeutta?

Kansanterveyslaitos ja Helsingin yliopisto

20000

Erkkola Maijaliisa, FT, yliopistonleh-tori +tr

Lasten D-vitamiinin saannin merkitys astman synnyssä Helsingin yliopisto, ravitsemus-tieteen osasto ja Kansanterveys-laitos, ravitsemusyksikkö

20000

Heinonen Olli, professori +tr Liikkuvasta lapsesta aikuiseksi - Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden ja fyysisen suorituskyvyn yhteys ylipainoon, metaboliseen oireyhtymään sekä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin varhaislapsuudesta lähtien.

Paavo Nurmi -keskus ja Sydäntut-kimuskeskus, Turun yliopisto

15000

Heinonen Reetta, LitM, insinööri (AMK) +tr

Psykofysiologinen kuormittuminen työssä ja vapaa-ajalla (Väitöskirjatyö) Tampereen yliopisto, Terveystie-teen laitos

9000

Hietanen Heidi, TtM Psychosocial factors and social engagement in middle age and old age - a life-course perspective

Jyväskylän yliopisto, terveystie-teiden laitos, Suomen gerontolo-gian tutkimuskeskus

9000

Hyvärinen Anne, erikoistutkija, dosentti +tr

Homeloukku ja Terveys: Kosteusvauriorakennusten mikrobialtistuksen vaikutukset terveyteen ennen remonttia ja sen jälkeen

Kansanterveyslaitos, Ympäristö-terveyden osasto

15000

Ilomäki Jenni, proviisori, tutkija Alkoholin kulutus ja juomatavat suomalaisessa ikääntyvässä väestössä -muutos sekä yhteys psyykenlääkkeiden käyttöön ja sydän- ja verisuonita-pahtumiin (väitöskirjatyö)

Kuopion yliopisto, Kansanterve-ystieteen ja kliinisen ravitsemus-tieteen laitos

9000

Kaikkonen Kaisu, TtM, tutkija, yksi-kön johtaja +tr

Liikunta, fyysinen kunto ja autonomisen hermoston toiminta ylipainoisilla Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (pääsuorituspaikka), Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos ja neurologian klinikka

9000

Kajantie Eero, LT, dos. +tr Ennenaikainen syntymä, varhainen ravitsemus ja kasvu ja terveys 20 vuoden kuluttua

Kansanterveyslaitos, Helsinki ja Oulu

20000

Kallio Katariina, LL Lasten passiivinen altistuminen tupakalle ja tupakoinnin ehkäisy STRIP-projektissa

Turun yliopisto, Sydäntutkimus-keskus

7000

Kaplas Niina, fil. maisteri Mielenterveys, ruoan käyttö ja ravintoaineiden saanti Kansanterveyslaitos, mielenter-veyden ja alkoholitutkimuksen osasto

9000

Karavirta Laura, LitM Kestävyys- ja voimaharjoittelun kardiovaskulaarinen ja neuromusku-laarinen adaptaatio ikääntyvillä miehillä ja naisilla. - Neuromuskulaa-risen adaptaation spesifisyys, sykevaihteluun perustuvien aerobisen suorituskyvyn arviointimenetelmien kehittäminen ja harjoitusvaikutusten ilmentyminen

Liikuntabiologian laitos, Jyväsky-län yliopisto

9000

Karinkanta Saija, TtM, ft, tutkija +tr Fyysisen aktiivisuuden vaikutus tasapainoon, lihasvoimaan ja luustoon iäkkäillä naisilla

UKK-instituutti9000

Kauppinen Anne, TtM +tr Ravitsemuksen yhteys masennukseen ja metabolisen oireyhtymän samanaikaiseen esiintyvyyteen

Yleislääketieteen yksikkö, Kuopi-on yliopisto

9000

Keränen Anna-Maria THM, laillistet-tu ravitsemusterapeutti

Tehostetun ravitsemusneuvonnan vaikutus työikäisten syömistottumuk-siin ja onnistuneeseen painonhallintaan. Väitöskirjatyö, joka koostuu yhteenveto-osasta ja 4 erillisjulkaisusta

Oulun yliopisto, sisätautien klinikka 9000

Koivusilta Leena FT, VTM Sosioekonomisten terveyserojen muodostuminen teini-iästä varhaiseen keski-ikään - ylisukupolvinen näkökulma. Tutkimus on jatkoa tutkimusryh-män toiminnalle väestöryhmien välisten terveyserojen tutkimiseksi

Turun yliopisto, Yhteiskuntatie-teellinen tiedekunta (IASM) ja Tampereen yliopisto, Terveystie-teen laitos

10000

Kola Jukka Professori, dekaani + tr Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelisen tiedekunnan 100-vuotis-historiahanke

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelinen tiedekunta

5000

Koli Raika ETM +tr Marjansyönnin vaikutus sydän ja verisuunitautien riskitekijöihin -tarkaste-lun kohteena polyfenolit


Korniloff Anne TtM, fysioterapeutti Fyysisen aktiivisuuden yhteys masennusoireiden ja metebolisen oireyhty-män samaaikaiseen esiintyvyyteen

Jyväskylän yliopisto9000

Juho Vainion Säätiön vuodelle 2009 myöntämät apurahat yhteismäärältään 800.000 euroa

18


määrä euroa

Koskinen Kirsi JOHANNA MSC Physical disability and quality of life after hip fracture: determinants and the effects of invidially tailored physical rehabilitation programs

Finnish Centre of Interdiscipli-nary Gerontology, University of Jyväskylä (JYU)

9000

Kosonen Anna-Liisa Professori,FT, dosentti +tr

KASVISRUOKAILIJOIDEN ALTISTUMINEN KASVINSUOJELUAINEILLE JA NITRAATILLE

Joensuun yliopisto ja Suomen Elintarviketurvallisuusvirasti (EVIRA)

20000

Kouki Reija TtM, laillistettu ravitse-musterapeutti

Ruokavalio, metebolinen oireyhtymä ja kognitiivinen toimintakyky ikään-tyvillä itäsuomalaisilla

Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos

9000

Lagström Hanna Tutkimusjohtaja, dosentti + tr

Lasten ylipainon varhaiset riskitekijät Turun lapsi- ja nuorisokeskus, Turun yliopisto

20000

Lahti Tuuli, FM Epäsäännöllisen uni-valverytmin vaikutukset terveyteen ja toimintaky-kyyn.

Kansanterveyslaitos, Mielenter-veyden ja alkoholitutkimuksen yksikkö

9000

Laitinen Kirsi, dos., yliassistentti +tr Varhaisen ravitsemuksen ja probioottien merkitys lihavuuden ennaltaeh-käisyssä

Turun yliopistollinen keskus-sairaala, Lastenklinikka

20000

Lakka Timo, professori +tr Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus; terveydenedistämis- ja tieteellinen hanke 6-8 -vuotiailla

Kuopion yliopisto, Biolääketie-teen laitos/ Fysiologian yksikkö

20000

Lappalainen Jani, TtM, FM, tutkija +tr Geenipolymorfismien vaikutus fyysiseen suorituskykyyn Kuopion yliopisto, Biolääketie-teen laitos/ Fysiologia

9000

Lihavainen Katri, TtM, ft (AMK) +tr Iäkkäiden henkilöiden kipu liikkumiskyvyn rajoittumisen riskitekijänä: yhteydessä olevat tekijät ja geriatrisen intervention vaikutukset. Tutkimuk-sen tarkoituksena on selvittää iäkkäiden henkilöiden kipuja ja niiden yhteyttä liikkumiskykyyn sekä yhteyttä välittäviä mekanismeja. Lisäksi tut-kitaan millaisia vaikutuksia yksilöllisesti kohdennetulla terveys- ja kuntolii-kuntainterventiolla on iäkkäiden henkilöiden kipuihin ja liikkumiskykyyn.

Jyväskylän yliopisto, terveystie-teiden laitos, Suomen gerontolo-gian tutkimuskeskus

9000

Linderborg Kaisa, FT, Elintarvikeke-misti +tr

Luonnonmarjojen vaikutus aterianjälkeiseen glykemiaan, lipemiaan ravintoaineiden imeytymiseen

Turun yliopisto, Biokemian ja elintarvikekemian laitos. Turun Kaupunginsairaala.

20000

Lindfors Pirjo, YTT, yliassistentti +tr Ennaltaehkäisevä terveystyö neuvolassa: muuttuva asiakassuhde ja tiimi-työ hyvinvointineuvolamalliin siirryttäessä

TaY: Terveystieteen, Sosiologian ja sosiaalipsykologian sekä Naistutkimuksen laitokset

10000

Lindström Jaana, FT, erikoistutkija +tr

Tyypin 2 diabetes nuorilla aikuisilla: Riskinarviointilomakkeen kehittämi-nen ja validiointi

Kansanterveyslaitos (v. 2009 Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos)

20000

Liu Yang, Ph.D student, M.Ed., M.Sc. A Comparative study on Physical Activity, Sedentary Behaviour; Alcohol Use and Smoking between Chinese and Finnish School-aged Children

Research Center for Healt Promo-tion, Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä

9000

Luukkonen Anu-Helmi, LK tutkija Kiusaamiskäyttäytymisen yhteys nuorten päihteiden käyttöön ja päihde-häiriöihin psykiatrisessa sairaalahoidossa olleilla alaikäisillä nuorilla Oulun ja Lapin lääneissä.

Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatrian oppiala

9000

Multanen Juhani, THM Likkunan vaikutukset polven nivelrustoon, toimintakykyyn ja elämänlaa-tuun lievää polven nivelrikkoa sairastavilla naisilla. Väitöskirjatyö.

Jyväskylän yliopisto, terveystie-teiden laitos

9000

Mutikainen Sara, TtM Liikuntalääketieteen väitöskirjatutkimus: Fyysinen aktiivisuus, sydänlöy-dökset ja terveys ikääntyneillä kaksosilla.

Jyväskylän yliopisto, terveystie-teen laitos

9000

Mäkilä Päivi, LitM, lehtori Liikuntaharrastus ja toimintakyky iäkkäänä: seuruu- ja kohorttitutkimus liikuntaharrastuksen yhteydestä toimintakykyyn, psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin

Jyväskylän yliopisto, Liikunta- ja terveystieteiden tdk, Liikuntatie-teiden laitos

9000

Nieminen Tarja, THM, tutkija Sosiaalinen pääoma, terveys ja terveyskäyttäytyminen (väitöskirja) Kansanterveyslaitos, Terveyden ja toimintakyvyn osasto

9000

Nupponen Heimo, LitT, professori mvs +tr

Koululiikunnan vaikuttavuus: koululiikunnan toteutuksen, kouluiän liikunta-aktiivisuuden ja -kykyjen yhteydet nuorten aikuisten liikun-nallisiin työhön, vapaa-aikaan ja terveyteen liittyviin toimintoihin ja toimintakykyihin

Turun yliopisto, Rauman opetta-jankoulutuslaitos

10000

Nwaru Bright, MSc (Health Sciences), researcher +tr

Nutrition and development of allergic diseases and asthma in childhood. (Ravitsemus ja allergisten sairauksien ja astman kehittyminen lapsuudes-sa)

Tampere School of Public Health, University of Tampere 9000

Ojala Kristiina, THM Nuorten ruoka- ja liikuntatottumukset, laihduttaminen ja painonhallinnan keinot: WHO-koululaistutkimus. Väitöskirja

Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus

9000

Orsila Reetta, DI, TtM Työhyvinvoinnin mittaaminen ja terveyden edistäminen hyvinvointitek-nologioiden avulla - positiivinen lähestymistapa kokonaistyöhyvinvoinnin johtamiseen

Terveystieteen laitos, Tampereen yliopisto 5000

Paakkari Leena, TtM, M.Phil., tohtori-koulutettava

Terveystiedon opettajaksi opiskelevien liikuntapedagogiikan opiskelijoi-den käsityksiä terveystieto-oppiaineesta, oppimisesta ja opettamisesta opiskelun aikana sekä työuran alkuvaiheessa

Jyväskylän yliopisto, terveystie-teiden laitos, terveyden edistämi-sen tutkimuskeskus

9000

Pahkala Katja, jatko-opiskelija Liikkuva ja terve nuori? - liikunta ja sydän- ja verisuonisairauksien vaara-tekijät nuorilla

Turun yliopisto7000

19


määrä euroa

Peltonen Markku, PhD, dosentti +tr Ikääntyvien entisten huippu-urheilijoiden terveystutkimus. Fyysisesti aktii-visen elämäntavan pitkäaikaisvaikutukset terveyteen ja toimintakykyyn.

Kansanterveyslaitos; Helsingin yliopisto; Paavo Nurmi -keskus, Turku; Invalidisäätiö ORTON; Jyväskylän yliopisto

10000

Prasad Marianne, MSc PDLSHTM +tr Varhaislapsuuden aikainen ravitsemus ja tyypin 1 esidiabetes (Nutrition in early life and development of pre-type 1 diabetes)

Kansanterveyslaitos, Epidemio-logian & terveyden edistämisen osasto, Ravitsemusyksikkö

9000

Puuronen Anne FT Nuoren terveystaju nikotiiniriippuvuudesssa - etnografinen tutkimus Turun yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos

10000

Rainio Susanna TtM, tutkija Nuorten nikotiinikorvaushoitotuotteiden käyttö: käytön syyt ja väärin-käyttö

Tampereen yliopisto, terveystie-teen laitos

9000

Rantakömi Sanna Helena, FM Alkoholin vaikutus kaulavaltimoiden ateroskleroosin ja sydän- ja verisuo-nitautien riskiin

Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos, Kansan-terveystieteen tutkimusyksikkö, Kuopion yliopisto

9000

Ruottinen Soile THM Väitöskirjatyö: Lasten hiilihydraattien saanti, sokerin ja kuidun yhteydet hammasterveyteen ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin

Turun yliopisto, Sydäntutkimus-keskus

9000

Ruusunen Anu Ravitsemustutkija, TtM

Ravinnon ja geenien väliset vuorovaikutukset ja niiden yhteys vakavan masennuksen riskiin

Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos, Kansan-terveystieteen tutkimusyksikkö, Kuopion yliopisto, kl. rav. tieteen laitos

9000

Salmela Sanna TtM, jatko-opiskelija Korkeassa diabetesriskissä olevien henkilöiden terveysneuvontainterven-tioiden lähtökohdat, niihin ohjautuminen ja käytännön toteutuminen: Tuloksia kansallisesta Diabeteksen ehkäisyprojektista


9000

Salminen Marika FT Iäkkäiden laaja-alaisen kaatumistapaturmien ehkäisyn pitkäaikaisvaiku-tukset lääkärin hoitoa vaativien kaatumistapaturmien ilmaantuvuuteen

Turun yliopisto/yleislääketiede, Turun yliopisto

9000

Salonen Minna TTM, Tutkija +tr Varhaisen kasvun, sosioekonomisten tekijöiden sekä elintapojen ja ympä-ristön merkitys lihavuuden kehittymisessä


Sillanpää Elina LitM, tohtorikoulu-tettava

Voima- ja kestävyysvyysharjoittelun sekä yhdistelmäharjoittelun vaiku-tukset tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin, kehon koostumukseen ja fyysiseen suorituskykyyn keski-ikäisillä miehillä ja naisilla

Liikuntabiologian laitos, Jyväsky-län yliopisto 9000

Similä Minna TtM, tutkija Väitöskirja: Ruokavalion glykeemisen kuormittavuuden ja sokeriaineen-vaihdunnan seerumitekijöiden yhteys tyypin 2 diabeteksen ja sepelvalti-motaudin riskiin


Suominen Taipale Liisa HLT, THM Kalan käytön ja kalaperäisen n3 -rasvahappojen saannin yhteys henkiseen hyvinvointiin

Kansanterveyslaitos, Ympäristö-terveyden osasto

20000

Timonen Tuija ETM, tutkija Lasten rypsi- ja rapsiallergia:ravinnon kautta tapahtuva altistuminen, väitöskirjatyö


Tuomilehto Jaakko LKT, VTM, professori +tr

Elintapatekijöiden vaikutus syöpäriskiin laajassa etenevässä väestöpohjai-sessa aineistossa

Helsingin yliopisto/Kansanter-veystieteen laitos; Kansanterve-yslaitos

20000

Täubel Martin PhD, researcher, project manager +tr

Health Effects of Indoor Pollutants in Schools - The HITEA study on respira-tory health effects in pupils and teachers exposed to poor indoor air quality in schools

National Public Health Institute (KTL) Department Enviromental Health Kuopio

20000

Uotila Hanna TtM Iäkkäiden ihmisten yksinäisyys, väitöskirjatutkimus Tampereen yliopisto, terveystie-teen laitos

9000

Vaapio Sari TtM + tr Iäkkäiden laaja-alainen kaatumisten ehkäisy: alaraajojen lisääntyneen lihasvoiman yhteys päivittäisisistä toiminnoista suoriutumiseen ja koet-tuun terveyteen sekä iäkkäiden mielipiteet tutkimuksesta

Turun yliopiston yleislääketie-teen laitos 9000

Valtonen Anu LitM, ft Vesiharjoitelun vaikutukset fyysiseen toimintakykyyn sekä alaraajan lihas-ten ominaisuuksiin polven tekonivelleikatuilla - väitöskirjatutkimus

Jyväskylän yliopisto/ Kymenlaak-son keskussairaala, Kotka

9000

Wikström Katja ETM, tutkija +tr Sosioekonomisten tekijöiden vaikutukset tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Kansanterveyslaitos 9000

Vähämiko Sanna FM Väitöskirjatutkimus raskaudenaikaisen ravitsemuksen ja probioottien käytön vaikutuksista äidin ja lapsen aineenvaihduntaan

Funktionaalisten elitarviikeiden kehittämiskeskus (FFF), Turun yliopisto

9000

Vähäsarja Kati LitM, tutkija + tr Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy perusterveydenhuollossa. Korkeassa sairas-tumisriskissä olevien asiakkaiden liikuntakäyttäytymisen muutos vuosina 2004-2007


9000

Vääräsmäki Marja LT, perinatologian erik. lääk. + tr

Äidin raskaus ja lapsen aikuisiän terveys - selittävätkö liikuntatottumukset raskaushäiriöiden ja aikuisiän terveysriskien yhteyttä


Völgyi Eszter Ph.D. Student Effects of physical activity, diet and health history on body composition in three generations

University of Jyväskylä, Depart-ment of Health Sciences

9000

Xu Leiting Master of Medicine Effects of physical activity on gene expression profile in muscle and adipose tissue

University of Jyväskylä, Depart-ment of Health Sciences

9000

yhteensä 800000

20

Tiedon siruja

Kompostista pöpöjä pelloille?Vanhastaan on tiedetty, että ylivuotisia perunoita tai muitakaan kellariin syömättä jääneitä vihanneksia ei pidä laittaa kompos-tiin, koska mahdolliset rutto- ja muut itiöt eivät ehkä häviäkään kompostissa ja levittäytyvät siten takaisin pellolle vihannesten ja perunan riesaksi.

Tutkija Jenni Hultman on väitöstutkimuksessaan kehittänyt uuden mikrosirumenetelmän, jolla kompostista voidaan havaita jopa pieninä määrinä esiintyvät mikrobit. Menetelmää voidaan hyödyntää kompostointiprosessin seuraamisessa ja kompostin lopputuotteen hygieenisyyden varmentamisessa.

Hultmanin kehittämän mikrosirudiagnostiikkaan perustuvan menetelmän avulla tutkittavien mikrobilajistojen havainnointi-raja laski huomattavasti. Uuden menetelmän myötä saavutettiin tarkkuus, jolla jopa kaksi lähisukuista mikrobilajia voitiin erottaa toisistaan.

Jenni Hultmanin väitöskirja Microbial diversity in the municipal composting process and development of detection methods tarkas-tettiin Helsingin yliopistossa 23. tammikuuta.

Miten taata elintarvikkeiden turvallisuus?Elintarviketurvallisuuden arviointia on viime vuosina pyritty maailman-laajuisesti muuttamaan riskiperusteiseksi. Tällä tarkoitetaan elintarvik-keiden aiheuttamien terveyshaittojen hallintaa, joka perustuu tieteelli-seen riskiarviointiin.

Tutkija Pirkko Tuominen selvitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan, miten elintarvikkeiden turvallisuutta voitaisiin kehittää riskiarvioinnin avulla. Hän käytti esimerkkinä salmonellan esiintyvyyttä naudanlihan elintarviketuotantoketjussa sekä sen vaikutuksia kuluttajien salmonella-tapausten määrään.

Tutkimuksen mukaan naudanlihan kuluttajille aiheuttama salmo-nellariski oli hieman suurempi kuin sianlihan ja selvästi suurempi kuin broilerinlihan tai kanamunien aiheuttama riski. Tutkimus tehtiin ennen keväällä Suomessa paljastunutta saastuneen rehun aiheuttamaa siipi-karjan salmonellaepidemiaa.

Tuomisen väitöskirjassaan esittämän riskiarvioinnin avulla laskettiin ensimmäistä kertaa elintarviketurvallisuustavoitteiden ja salmonellaval-vontaohjelman välisiä suhteita sekä arvioitiin niiden vaikutusta kansan-terveyteen.

Salmonellaa esiintyy Suomessa kansainvälisesti katsoen erittäin vähän. Salmonellan valvontaohjelmassa esiintymistavoitteeksi on määritelty korkeintaan yksi prosentti, mikä on kansainvälisessä vertai-lussa hyvin vähän. Tuomisen väitöstutkimuksen perusteella tavoite on kuitenkin liian korkea ylläpitämään hyväksyttyä suojatasoa.

Pirkko Tuomisen väitöskirja Developing risk-based food safety manage-ment tarkastettiin Helsingin yliopistossa 9. tammikuuta.

KuvaT: Dreamstime

21

Tupakka lisää muitakin riippuvuuksiaTupakointi voi toimia porttina muiden päihteiden käytölle, arvioi proviisori Tarja Kivinummi tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Hiirille tekemillään kokeilla hän havaitsi, että hiirien altistaminen nikotiinille voimisti morfiinin stimuloivia ja mielihyvää tuottavia vaikutuksia sekä vaikutti tunteiden säätelyyn osallistuvan dopamiinin vaihduntaan.

– Todennäköisesti myös ihmisillä tupakointi herkistää muiden päih-teiden riippuvuutta altistaville vaikutuksille, tutkija arvioi.

Nikotiinialtistuksen seurauksena hiirien käyttäytymisvasteissa ja neurokemiassa tapahtui selviä muutoksia; hiiret herkistyivät aiempaa herkemmin morfiinin liikeaktiivisuutta stimuloivalle vaikutukselle ja muille palkitseville vaikutuksille.

– Muutokset vahvistavat käsitystä siitä, että nikotiini aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia hermosoluissa. Näyttää siltä, että päihteiden aiheuttama riippuvuus johtuu osin juuri hermosolujen muovautumi-sesta, Kivinummi toteaa.

Tarja Kivinummen väitöskirja Effects of chronic nicotine on behaviou-ral and neurochemicalresponses to morphine tarkastettiin Helsingin yliopistossa 6. helmikuuta.

Terveyden edistäminen on taloudellisesti järkevääSosiaali- ja terveysministeriön äskettäin ilmestyneen selvityksen mukaan julkisten menojen kasvuun ja kansanta-louden kehitykseen voidaan merkittävästi vaikuttaa edistämällä väestön terveyttä ja toimintakykyä. Selvityksessä Skenaarioita sosiaalimenoista – Terveyden edistämisen vaikutukset ja analyysimallin esittely sosiaalimenojen kehi-tystä ja menokehityksen vaikutuksia julkisen talouden kestävyyteen arvioidaan vuoteen 2060 saakka.

Selvityksessä perehdytään erityisesti väestön terveyden edistämisen mahdollisuuksiin ja sen ta-loudellisiin vaikutuksiin. Tarkemmin tarkastellaan sosioekonomisten ja teollisuusmaiden välisten terveyserojen kaventamista ja siitä mahdollisesti saatavia hyötyjä.

– Monien ihmisten sairastumisriskiä voidaan todennäköisesti alentaa koko väestössä samalle tasolle, joka nykyään vallitsee korkeasti koulute-tulla väestöllä. Tämä tarkoittaa sairastuvuuden vähentämistä noin 20 – 40 prosentilla nykyisestä. Kansanterveysongelmien osalta sairastavuutta voi vähentää jopa puoleen nykyisestä, jos pääsemme Euroopan kärkimaiden tasolle. Terveydenedistä-misellä voidaan myös vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä ja tätä kautta edistää työllisyyttä ja talouskasvua sekä parantaa elatus-suhdetta, sosiaali- ja terveysministeriön tiedot-teessa kerrotaan.

22

Varkautelainen luomukotipuutarhuri, keruutuoteneuvoja, tietokirjailija ja toimittaja Ulla Lehtonen kirjoitti ensimmäiset kasvisravintoa ja puutarhanhoitoa käsittelevät juttunsa Terve elämä -lehteen jo vuonna 1975. Siitä pitäen hän on avustanut lehteä säännöllisesti, ja vuosien varrella hänen palstastaan on tullut yksi lehden luetuim-mista.

On hienoa, että Ulla on yhä mukana tekemässä Terve elämä -lehteä ja jaka-massa viisaita neuvojaan lukijoillemme. Hän on myös luvannut vastata lukijoi-den hänelle lähettämiin kysymyksiin myöhemmin lehdessämme. Voit lähettää kysymykset Ullalle joko soittamalla numeroon (017) 5563 260 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected].

Ulla Lehtonen on tehnyt useita luonnonmukaiseen viljelyyn ja kasvisravintoon liittyviä radio- ja TV-ohjelmia. Hän on jo parikymmentä vuotta antanut ja antaa edelleen ilmaista luonnonmukaiseen kotipuutarhaviljelyyn, kompostikäymälöi-hin, kasviksiin ja luonnon- sekä puutarhan yrtteihin liittyvää neuvontaa.

Ulla Lehtonen on kirjoittanut 11 tietokirjaa. Lisäksi hänen kirjoituksiaan on julkaistu yhdeksässä muussa tietoteoksessa.

Ullan palsta

Kaikki tietävät, kuinka tärkeää on huolehtia luuston hyvinvoinnille välttämät-tömien kalkin ja D-vitamiinin saannista. Viime vuosina on ryhdytty puhumaan myös K-vitamiinista ja sen merkityksestä luuston kunnolle.

K-vitamiinia on pidetty vanhastaan välttämättömänä vain veren hyytymisteki-jöiden muodostumiselle, eli kun saamme haavan, verenvuoto loppuu itsestään. Viime vuosina on kuitenkin havaittu, että K-vitamiinin riittävällä saannilla on paljon laajempi merkitys: Se vähentää luun haurastumista, osteoporoosia, ja pie-nentää diabetesriskiä. Tutkimusten mukaan luuntiheydellä ja elimistön K-vitamii-nitasolla on suora yhteys. K-vitamiini ehkäisee myös verisuonten kalkkeutumista, pienentää syöpäriskiä ja myös aivot siitä hyötyvät.

K-vitamiini on rasvaliukoinen ja sitä on kahta tyyppiä: K1-vitamiinia on kasvipe-räisissä elintarvikkeissa, ja noin 90 prosenttia länsimaisen ravinnon K-vitamiinista onkin K1-vitamiinia. Bakteerit puolestaan valmistavat K2-vitamiinia, ja sitä on pieniä määriä maitotuotteissa, juustossa, munissa ja maksassa. Myös suolistobak-teerit muodostavat hiukan K2-vitamiinia.

Vihreät lehtivihannekset ovat K1-vitamiinin tärkein lähde ravinnossamme. Mitä vihreämpi kasvi on, sitä enemmän siinä on K1-vitamiinia. Hyviä lähteitä ovat salaatit, pinaatti, lehtikaali, parsakaali, kurttukaali, ruusukaali, nokkonen ja mangoldi. Sadassa grammassa lehtikaalia K1-vitamiinia on 618 mikrogrammaa, pinaatissa 350, mangoldissa, nokkosessa, persiljassa ja tuoreessa tillissä 232,50 mikrogrammaa.

Myös kasviöljyissä, majoneesissa ja levissä on K1-vitamiinia. Ruotsalaisen tie-don mukaan sitä on runsaasti rapsiöljyssä, jota Ruotsissa pääasiassa viljelläänkin, sekä soija- ja kurpitsansiemenöljyssä. Suomessa viljellään enimmäkseen rypsiöl-jyä sen paremman kylmänkestävyyden vuoksi.

K2-vitamiinia on maitotaloustuotteissa, myös juustoissa ja kesossa, mutta K2-vitamiinimäärät vaihtelevat juustokohtaisesti. Ruotsalaisen tiedon mukaan emmenthal- ja jarlsberg-juustot ovat sen hyviä lähteitä.

Vihreitä vihanneksia kannattaa suosia myös siksi, että K-vitamiinin lisäksi niissä on muitakin luustoa vahvistavia aineita kuten C-vitamiinia, foolihappoa, boria, kaliumia ja magnesiumia.

Syö ja viljele vihreää, pysyt terveempänä

MITZUNA eli japaninkaaliKuva: Ulla Lehtonen

23

Syö ja viljele vihreää, pysyt terveempänä

Salaatit hyviä K-vitamiinin lähteitäKesän kynnyksellä on aika miettiä, mitä vihreitä vihanneksia omalla palstalla kannattaisi viljellä. Salaateissa muun muassa on hienoja lajikkeita, joita ei kau-pasta voi ostaa. SIDESALAATEISSA eli ROOMAN-, eli COSSALAATEISSA on hyviä lajikkeita. Sidesalaatit ovat erittäin suosittuja Välimeren maissa ja Englannissa, ja Suomessakin ne ovat alkaneet yleistyä. Näitten salaattien lehdet muodostavat löyhän, pystylehtisen kerän, ja lehdet ovat tanakampia kuin lehtisalaateilla. Jää-kaapissa sidesalaatti säilyy lehtisalaattia paremmin.

LITTLE GEM-sidesalaatti on yksi maailman arvostetuimmista salaattilajikkeista. Sitä on viljelty jo 1870-luvulta lähtien. Se on kaunis, maukas ja noin 15 cm korkea. Minä kylvän 3-4 siementä paikkaansa noin 20 cm:n välein. Annan kaikkien taimien kasvaa ja syön harventaen niin, että syyspuolella vain yksi salaatti kasvaa enää ryhmäs-sään.

KERÄSALAATEISSA on pehmeälehtisiä ja rapealehtisiä niin sanottuja jenkki- tai jäävuorisalaatteja. Pehmeälehti-set varttuvat nopeammin ja ovat muutenkin helpommin viljeltäviä.

RUKOLASALAATTI eli SINAPPIKAALI on ruukkuviljel-tynä muotikokkien ja ruokalehtien vakio vihreä. Se on nopeakasvuinen, sinappinen/pippurinen salaatti- ja maustekasvi. Avomaalla kasvatettuna maku on ruukkuvil-jeltyä huomattavasti voimakkaampi ja maustemaisempi. Ruotsalaisten rukolalle antama nimi ”italiankrassi” kuvaa hyvin sen makua. Viljele varsinkin alkukesällä harson alla, sillä tuholaiset rakastavat sitä. Tee uusintakylvöjä.

Uusia vihanneksiaAasialaisissa keittiökasveissa on useita herkullisia vihreitä lehtivihanneksia. MIT-ZUNA eli japaninkaali on yksi kauneimmista ja maukkaimmista. Maku on muka-van mieto, ja mitzunaa onkin helppo oppia käyttämään. Ensimmäinen kylvö teh-dään jo varhain keväällä ja suojataan harsolla tuholaisilta. Varkauden korkeudella toinen kylvö tehdään jo pian juhannukselta, muuten sato jää pieneksi. Mizuna sopii salaatiksi, keittoihin, patoihin, wokkiruokiin, piiraisiin ja kasvislaatikoihin.

Hyötykasviyhdistys myy tänä keväänä uutta, maultaan mitzunaa muistutta-vaa lehtivihannesta NAMENIA. Se on jo vuosia ollut Saksassa erittäin suosittu, ja sitä voi kasvattaa myös ikkunalla. Nameniasta käytetään lehdet hyvin nuorina ja niissä on runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.

Yksi voimakkaan vihreistä aasialaisista lehtivihanneksista on PINAATTIKIINAN-KAALI eli PAKSOI . Se muistuttaa salaattikiinankaalia ja mangoldia. Sillä on paksut, valkeat lehtiruodit, ja satoa voi käyttää pienenä ja isona, jopa yli kilon painoisena. Pinaattikiinankaali on mainio salaatti-, keitto-, pata- ja laatikkovihannes. Lehtiruo-teja voi tarjota parsan tapaan ja myös wokattuna. Myös kukkavanat ja nuput ovat herkullisia.

Pinaattikiinankaalin kasvuaika on vain 60 vrk. Se on hyvin kylmänkestävä. Pääsato kylvetään vasta heinä-kuun alkupuoliskolla. Toukokuulla kylvettynä pinaatti-kiinankaali kukkii lähes aina. Pidä kasvustot harson alla ja tarkkaile etanoita!

Opettele syömään, viljelemään, pakastamaan ja kui-vaamaan LEHTIKAALIA Tämä vanhuudenhöperyydeltä suojaava aivojen hoitaja on satoisa, erittäin vitamiini-pitoinen, kalkkia ja kuituja sisältävä vihreä vihannes. Varaa sille tilaa vaikka kukkapenkissäsi!

Lehtikaali on hieno raakaravintovihannes. Se kuivuu parhaiten ilman lehtiruoteja. Pakasta lehdet pusseissa. Jäisinä niitä on helppo pussissa musertaa ja sekoittaa silppua salaatteihin, keittoihin, piiraisiin ja laatikoihin.

PinaattikiinankaaliKuva: Ulla Lehtonen

Little gem -sidesalaattiKuva: Ulla Lehtonen

24

Kaaleissa glukosinolaattejaKun käytät kaalikasveja K-vitamiinin lähteenä, saat samalla muitakin arvokkaita ravintoaineita.

Kaikki kaalit ovat läheistä sukua keskenään ja kuuluvat ristikukkaisiin eli kaali-kasveihin. Kaikissa niissä on glukosinolaatteja, ryhmä sellaisia rikkipitoisia suoja-aineita, joita ei ole muissa kasveissa. Niitä on löydetty yli 120 erilaista. Kaalikasvit muodostavat niitä suojautuakseen tuholaisilta, sieniltä ja bakteereilta, mutta samat aineet näyttävät suojaavan ihmistä syövältä.

Onko pihallasi lämmintä, pohjoistuulilta suojaisaa seinustaa? Viljele silloin SALAATTI- ja KANELIBASILIKAA. Molemmat tuottavat hyvän sadon vielä Varka-uden korkeudellakin. Tuoreessa basilikassa on runsaasti eli sadassa grammassa 414,80 mikrogrammaa K-vitamiinia. Kuivattu basilika (100 grammassa 1714,50 mikrogrammaa K-vitamiinia) on yksi kodin hienoimmista ja monikäyttöisimmistä mausteyrteistä.

Älä unohda NOKKOSTA! Jos pihallasi on hiukankin tilaa, niin perusta pieni nokkosmaa. Kitke paikka perusteellisesti, lannoita hyvin niukasti ja siirrä sinne luonnosta nokkosen juurakoita. Saat ilmaista satoa 3 – 4 kertaa kesässä.

Tyrni – rantamökkien oiva marjakasvi

Onko Sinulla kesäpaikkaa, jossa oleskellaan vain ajoittain. Onko aurinkoista, vaik-ka kivistäkin rantaa? Jos on, niin istuta sinne tyrnejä.

Tyrnit ovat pensaita tai matalia puita. Tyrnin kolme tärkeintä alalajia ovat kiinalainen sinensis, mongolialainen mongolica ja eurooppalainen rhamnoides. Suomessa tyrniä (Hippophae rhamnoides) kasvaa merenrannikolla Ahvenan-maalta Perä-Pohjanmaalle, mutta Suomenlahdelta se puuttuu.

Luonnossa tyrni viihtyy kivisillä merenrannoilla ja niukkakasvustoisissa, soraisissa jokiuomissa. Se tyytyy vähään, sillä juuristossaan sillä on ilmakehän typpeä sitovia sädesieniä. Typen sidonta vaatii runsaasti energiaa, ja sen bakteerit saavat isäntäkasviltaan tyrniltä sokerina. Tyrni kukkii toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Lehdet ovat päältä vihertävänharmaat ja alta hopeanharmaan ruosteenruskeat. Hedelmät ovat marjamaisia, kooltaan 8-10 mm, kullan- tai oranssinkeltaisia ja meheviä. Marjan sisällä on yksi kovakuorinen siemen. Tyrni on kaksikotinen ja tuulipölytteinen. Se lisääntyy siemenistä ja juurivesoista, joita kasvaa runsaasti.

Tyrni viihtyy valossa ja kosteassa maaperässä. Vedenkorkeuden vaihtelut eivät häiritse sen kasvua.

Kun ensimmäiset kotimaiset tyrnit tulivat vuonna 1993 myyntiin, päätin ko-keilla niiden menestymistä luonnonvaraisten tyrnien tapaan. Istutin neljä Raisa- ja yhden Rudolf-lajikkeen tainta noin 1,5 metrin päähän toisistaan niin, että tyttöpensaat jäivät varttumaan pojan ympärille. Nyttemmin olen havainnut, että taimiväli olisi saanut olla suurempi, pari metriä ja enemmänkin, jos tilaa on.

Tyrnipaikkamme on rannan tuntumassa kahden kallion välissä, ja se on läm-min ja aurinkoinen. Kasvualusta on vanhaa, ravinteiltaan hyvin köyhää, kivikkoista peltoa. Se muokattiin ja lannoitettiin kevyesti lantakompostilla. Ensimmäise-nä kesänä taimia kasteltiin satunnaisesti. Sen jälkeen niitä ei ole kasteltu eikä lannoitettu, vaan ne ovat saaneet varttua luonnonvaraisten tapaan. Kasvualusta heinittyi parissa kesässä. Nykyisin heinät leikataan kerran tai kahdesti kesässä ja jätetään pensaitten ympärille katteeksi. Tyrnin kasvualustan pH:n tulisi olla lähellä neutraalia eli 7 pH:n tienoilla. Minä annankin pensaille joka kevät hiukan puhdasta puun tuhkaa. Sen käyttömääräksi suositellaan nykyisin vain 5 kg/aari.

Pensaamme ovat varttuneet korkeutta ja niitä on latvottu sen verran, että

25

satoa ylettyy poimimaan. Sekä Raisat että Rudolf kasvattavat uusia vesoja lähei-syyteensä ja pensaat leviävät myös rantakivikoille. Marjoja on ollut niin runsaasti, että perheemme nuoret mutisevat satoa marja marjalta poimiessaan.

Taimimyymälöihin on viime vuosina tullut uusia kotimaisia tyrnilajikkeita. Tytti- ja Terhi-lajikkeiden etuna on se, että ne jäävät vajaan kahden metrin korkuisiksi.

Minä pakastan sadon 5 dl:n pusseissa. Jotkut pitävät marjoista jäisinä. Minä sulatan lähes päivittäin 0,5 dl marjoja makeahkon soijajogurtin joukossa. Myös kuohkeaksi vatkatun marjapuuron joukkoon niitä on mukava lisätä. Hyvä keino on sekoittaa marjoihin sokeria suhteessa 1:1, jolloin ne säilyvät pitkään jääkaapis-sa.

Ruokaa ja lääkkeitäTyrnistä tehdään mehuja, hilloja, hyytelöitä, kastikkeita, soseita, kuivattuja tyrni-jauheita ja tyrnimakeisia. Myös kosmetiikkateollisuus käyttää marjoja.

Tyrni on arvokkaimpia marjakasvejamme. Marjoissa on ruusunmarjan jälkeen toiseksi eniten C-vitamiinia, 165 mg/100 g (appelsiinissa 50 mg). Marjoissa on myös karoteenia ja B-, E- ja K-vitamiineja sekä kivennäisaineista erityisesti mag-nesiumia, kalsiumia ja kaliumia. Niissä on myös runsaasti fenolisia yhdisteitä ja flavonoideja.

Tyrnissä on paljon öljyjä, 3 – 8 prosenttia. Osa öljyistä on siemenissä ja osa marjan pehmytosassa. Siemen- ja pehmytosaöljy ovat rasvahappokoostumuk-seltaan aivan erilaisia. Marjoja syötäessä siemenet on purtava rikki, sillä muuten ne menevät suoliston läpi kokonaisina eivätkä hyödytä mitään. Tyydyttymättö-mistä rasvahapoista tyrnissä on muihin marjoihin verrattuna moninkertaisesti linolihappoa (250 mg/100 g). Se alentaa veren kolesterolia muiden kasviöljyjen tapaan.

Tyrnin rasvoista noin 10 prosenttia on lesitiiniä, joka on kaikkien solukalvojen, erityisesti hermosolujen hyödyllistä rakennusainetta.

Tyrnissä on muitten marjojen tapaan sokereita, joista tärkeimmät ovat glukoo-si ja fruktoosi sekä hedelmähappoja, muun muassa omena- ja sitruunahappoa. Sokerien ja happojen suhde ratkaisee, kuinka makeilta tai happamilta marjat maistuvat.

Tyrnimarjoista on löydetty yli 20 kasvisteroliyhdistettä. (Kolesterolia alentavat margariinit perustuvat juuri kasvisterolien käyttöön.)

Tyrnin siemenöljyllä on Turun yliopiston mukaan myönteinen vaikutus ihon ja limakalvojen hyvinvointiin.

Tiibetissä ja Mongo-liassa tyrniä on käytetty lääkintään ja yli 1000 vuotta. Muinaisessa Tiibetissä tyrnin mar-joja, lehtiä ja puutakin esiintyy kymmenissä re-septeissä. Myös Kiinassa tyrnillä on pitkä käyttö-historia muun muassa vilustumissairauksissa, haavoissa, ihottumissa ja tulehdussairauksissa. Kiinalaiset ovat aina väittäneet tyrnin ohen-tavan verta. Tyrniöljy on siellä myös syövän ja palovammojen lääkettä ja tyrnioluttakin Kiinassa osataan valmistaa.

Ulla Lehtonen Kuva: Dreamstime

Terve elämä -lehti

Terve elämä -lehti on yksi vanhimpia Suomessa yhä ilmestyviä terveellisten elä-mäntapojen edistämiseen keskittyviä aikakauslehtiä. Ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1968 professori Toivo Rautavaaran toimiessa päätoimittajana. Juho Vainion säätiö julkaisi ja kustansi itse lehteä vuoteen 1986 saakka, jolloin kustannusvastuu annettiin kaupalliselle kustantajal-le Säätiön toimiessa kuitenkin edelleen lehden julkaisijana.

Vuoden 1999 lopussa lehden kustantaminen ja julkaisu palautui taas yhteen paikkaan – Juho Vainion säätiölle. Terve elämä -lehti on jatkanut vuodesta 2001 lähtien ilmestymistä internet-lehtenä. Lehdessä on kerrottu ensisijaisesti Säätiön tukemista alan tieteellisistä tutkimushankkeista ja muista ajankohtaisista terveeseen elämäntapaan liittyvistä asioista ja tapahtumista.

Säätiön perustaja talousneuvos Juho Vainio suhtautui terveisiin elämäntapoihin, kuntoliikuntaan, kasvis- ja luomuviljeltyyn ruokaan ja nautintoaineista pidät-täytymiseen niin vakaumuksellisesti, että kustansi jo 1950-luvulla niitä edistäviä julkaisuja. Hänen tahtonsa oli, että kansanterveyteen vaikuttaviin terveisiin elämäntapoi-hin liittyvää tutkimustietoutta tulisi myös julkaista kansanomaisessa muodossa.

Terve elämä eli TEE-lehti haluaa edistää taustayhteisönsä toiminta-ajatuksia: rait-tiutta, lihavuuden vastustamista, kuntoliikuntaa, luonnonmukaista ruoan tuotan-toa ja valmistusta sekä ympäristön vaalimista.

TEE

2009

Documents

Terve Elämä 1/2009