Terveyserot ja niiden kaventaminen

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ

8.2.2007 EL

Terveyserot ja niiden kaventaminen

Eila Linnanmäki

Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveydenhoitajapäivät 8.2.2007 Tampere


8.2.2007 EL

Esityksen rakenne

1. Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan?

2. Terveyserot Suomessa

3. Mistä terveyserot johtuvat?

4. Miksi terveyseroja pitää kaventaa?

5. Miten terveyseroja voidaan vähentää?

6. Mitä terveydenhuolto voi tehdä?

7. Kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu


8.2.2007 EL

Sukupuoli: naiset elävät lähes 7 vuotta pitempään kuin miehetSiviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä kuin yksinasuvatSOSIOEKONOMINEN ASEMAAsuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta

pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja

Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset

Etninen tausta: maahanmuuttajien terveydestä Suomessa on niukasti tietoja

Väestöryhmien väliset terveyserot


8.2.2007 EL

1. Mitä ovat sosioekonomiset terveyserot?

Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien (≈sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa

Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä

Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja


8.2.2007 EL

Sosioekonomista asemaa määrittävät tekijät

Aineelliset voimavarat Tulot, omaisuus, asumistaso ym.

Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema

Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet ym.


8.2.2007 EL

Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa

Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset

ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään

kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset


8.2.2007 EL

Sosioekonomiset terveyserot liittyvät sosiaalisiin eroihin ja ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa

Kyse on epäoikeudenmukaisista eroista, jotka ovat vältettävissä ja joiden syntyä ei voida pitää yksiselitteisesti ihmisten vapaan valinnan tuloksina

Terveyserot ja eriarvoisuus


8.2.2007 EL

Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla:

Kuolleisuus Sairastavuus Toimintakyky Koettu terveys (itse arvioitu terveydentila)

Tietoa koottu Terveyserojen kaventamishanke TEROKAn nettisivuille (www.teroka.fi)

2. Terveyserot Suomessa


8.2.2007 EL

32

34

36

38

40

42

44

46

48

50

1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001

Naiset

Miehet

Jäljellä olevia elinvuosia

Ero 6,0 vuotta

Ero 4,7 vuotta

Ero 3,2 vuotta

Ero 2,2 vuotta

Ylempi toimihenkilö

Alempi toimihenkilö

Maanviljelijä

Työntekijä

Valkonen ym., Hyvinvointikatsaus 2003; 2:12-18

35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri sosiaaliryhmissä

• Tällä hetkellä 35-vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä 74-vuotiaaksi.

• Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80-vuotiaaksi


8.2.2007 EL

MIEHET NAISET

Tapaturmat ja väkivalta 28 %

Muut taudit 12 %

Verenkiertoelinten sairaudet 35 %

Keuhkosyöpä 8 %Muut kasvaimet 4 %

Alkoholikuolemat 13 %

Verenkiertoelinten sairaudet 37 %

Alkoholikuolemat 8 %

Kasvaimet 12 %Tapaturmat ja väkivalta 19 %

Muut taudit 22 %

Valkonen T. ym., Eur J Public Health 2000; 10:274-280

Eri kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta


8.2.2007 EL

Suhteellinen kuolleisuus

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

1Suurituloisin

2 3 4 5 6 7 8 9 10Pienituloisin

Tulokymmenykset

Naiset

Miehet

Kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4 kertaa suurempi kuin suurituloisimpien, naisilla 1,7 kertaa

Martikainen P ym. 2001

Kuolleisuuserot tuloryhmittäin

Kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (=1), yli 30-vuotiaat (luvut ikävakioitu)


8.2.2007 EL

Esim. liikkumisvaikeudet ovat sitä tavallisempia mitä vähemmän koulua käyneestä ryhmästä on kyse

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Naiset Miehet

% Korkea-aste

Keskiaste

Perusaste

Martelin T. ym. 2002

Koulutusryhmittäiset erot toimintakyvyssä

Puolen kilometrin kävelyssä vaikeuksia kokeneiden osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutusasteen mukaan (luvut ikävakioitu)


8.2.2007 EL

Koulutusryhmien väliset erot terveyden vaaratekijöissä: ylipaino

24,5

25

25,5

26

26,5

27

27,5

1982 1987 1992 1997 2002

ylinkeskitasoalin

24,5

25

25,5

26

26,5

27

27,5

1982 1987 1992 1997 2002

BMI BMIMiehet Naiset

Männistö S. ym. Lihavuus ja sen taustat Suomessa. Suomen Lääkärilehti 8/2004, ss. 777-781.

Vähän koulutettujen joukossa on enemmän ylipainoisia Koulutuksen mukaiset erot painossa ovat viime vuosina kasvaneet

Painoindeksi (BMI, kg/m2) koulutusryhmittäin miehillä ja naisilla (Finriski 2002)


8.2.2007 EL

3. Mistä terveyserot johtuvat? Sosioekonominen asema ei sinänsä vaikuta suoraan terveyteen,

vaan taustalla on monimutkainen syytekijöiden verkosto Kehkeytyvät pitkän ajan kuluessa Tiedot vaikuttavista mekanismeista puutteelliset Vaikuttavia tekijöitä ovat esim. vähäinen koulutus, raskas ja

epävarma työ, toimeentulovaikeudet, huonot asumisolot, sosiaalisten tukiverkostojen vähäisyys, epäterveelliset elintavat

Nämä tekijät saattavat kasautua elämänkulun aikana ja jopa yli sukupolvien

Vastaavasti terveyttä vahvistavat tekijät kertyvät hyödyttämään hyväosaisimpia ryhmiä


8.2.2007 EL

Sosiaalinen asema

Spesifiset altistukset

Tauti tai vamma

Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset

YKSILÖ

Sosiaalinen ympäristö

Politiikka-ympäristö

Modifioitu: Diderichsen, Evans ja Whitehead 2001

YHTEISKUNTA

Viitekehys terveyseroihin vaikuttavista tekijöistä

Esim. asumisolot, työolot, elintavat


8.2.2007 EL

Terveyserojen rakenteelliset taustatekijät

Yhteiskunnalliset tekijät, syiden syyt, ”yläjuoksun tekijät” (upstream factors)

Rakenteellisilla tekijöillä tarkoitetaan elinoloihin vaikuttavia tekijöitä, kuten tulonjakoa, varallisuuden jakautumista, työelämän rakenteita, koulutusjärjestelmää, terveydenhuoltojärjestelmää, asumiseen liittyviä järjestelmiä jne.


8.2.2007 EL

Terveyserojen taustatekijöitä: työolot

Erityisesti työntekijäammateissa terveyttä heikentävät Fysikaalinen ja kemiallinen altistuminen Fyysinen rasitus, huono ergonomia Psykososiaalinen rasitus, kuten liian suuret

psyykkiset vaatimukset, epävarmuus, heikot vaikuttamismahdollisuudet

Elintavat: tupakointi, runsas alkoholin käyttö, vähäinen vapaa-ajan liikunta, huono ravitsemus


8.2.2007 EL

Eri sosiaaliryhmät kuluttavat alkoholia suurin piirtein yhtä paljon,

…mutta haitat ovat monta kertaa yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä

Miksi? Rankemmat juomatavat Huonompi sosiaalinen tuki oma-aloitteiselle vähentämiselle ja hoitoon hakeutumiselle Heikompi sairaanhoidon taso Turvattomat juomisympäristötMäkelä P. Alkoholiin liittyvät kuolemat. Stakesin tutkimuksia 105. 1999

Alkoholin käyttö


8.2.2007 EL

Alimmassa koulutusryhmässä naisten tupakointi on lisääntynyt

Miehet Naiset

0

10

20

30

40

50

78-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-03

%

Alin Keski Ylin

0

10

20

30

40

50

78-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-03

%

Alin Keski Ylin

Helakorpi S ym., kirjassa: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2003. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2003

Päivittäinen tupakointi eri koulutusryhmissä


8.2.2007 EL

Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos joukkotyöttömyys pitkittyy tuloerot kasvavat edelleen köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan ja

oppilasterveydenhuollon, voimavarat pysyvät liian niukkoina

Terveyserojen kehitysnäkymiä Suomessa (1)


8.2.2007 EL

Terveyserojen kehitysnäkymiä Suomessa (2)

alkoholin helppo saatavuus ja halpa hinta lisäävät kulutusta ja haittoja etenkin huono-osaisemmissa ryhmissä

tupakoinnin väestöryhmittäiset erot säilyvät tai kasvavat väestöryhmien väliset erot terveydessä ja sen

märittäjissä ovat jyrkimmät nuorilla aikuisilla = huomisen keski-ikäisillä ja iäkkäillä

terveydenhuollon uudet tehokkaat ja kalliit menetelmät eivät kohdennu eniten tarvitseville

Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos


8.2.2007 EL

Ne ovat epäoikeudenmukaisia Ne tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia,

sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä kansanterveys kohenee parhaiten silloin, kun

onnistutaan parantamaan niiden ryhmien terveyttä, joihin ongelmat kasautuvat

palvelujen riittävyyden turvaaminen sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy työvoiman riittävyyden turvaaminen taloudelliset säästöt yhteiskunnalle

4. Miksi terveyseroja pitää kaventaa?


8.2.2007 EL

Jos 30 vuotta täyttäneessä väestössä kaikkien koulutusryhmien sairastavuus olisi v. 2000 ollut yhtä pieni kuin korkea-asteen ryhmän, olisi…

…sydäninfarktin sairastaneiden määrä ollut 37 000 (28 %) pienempi

diabetesta sairastavien määrä 63 000 (33 %) pienempi keuhkoahtaumatautia sairastavien määrä 37 000 (17 %)

pienempi polviartroosia sairastavien määrä 66 000 (36 %)

pienempi kävelyvaikeuksia kokevien määrä 194 000 (54 %)

pienempi

… kuin mitä se todellisuudessa oli

Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali)


8.2.2007 EL

Sosiaalinen asema

Spesifiset altistukset

Tauti tai vamma

Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset

Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen

Vähennetään altistuksia

Vähennetään haavoittuvuutta

Estetään eriarvoiset seuraukset

YKSILÖ

Sosiaalinen ympäristö

Politiikka-ympäristö

Modifioitu: Diderichsen, Evans ja Whitehead 2001

YHTEISKUNTA

5. Miten terveyseroja voidaan vähentää?

Politiikan vaikuttamiskohdat

TH!

TH!

TH!

EHKÄISY

HOITO


8.2.2007 EL

Miten terveyseroja voidaan vähentää? Vaikutetaan sosiaaliseen

eriarvoisuuteen • Esim. koulutuspolitiikka,

tulonjako, työllisyys Vaikutetaan altistuksiin

• Esim. työ- ja elinolot, elintavat

Vaikutetaan erilaiseen haavoittuvuuteen

• Esim. tehostettu tyky-toiminta ikääntyville raskasta työtä tekeville, varhainen puuttuminen

Ehkäistään huonon terveyden sosioekonomisia seurauksia

• Esim. terveydenhuolto, eläkejärjestelyt

Kohdistetaan erityistä huomiota huono-osaisten tavoittamiseen ja heidän hoitonsa onnistumiseen eli harjoitetaan positiivista syrjintää

• Esim. terveydenhuollossa


8.2.2007 EL

Myönteisiä kehityskulkuja: Imeväiskuolleisuuden alueelliset ja sosioekonomiset erot lähes hävinneet

Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet yleinen elintason nousu, äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä, lapsilisäjärjestelmä ja muu sosiaaliturvan kehittäminen


8.2.2007 EL

Myönteisiä kehityskulkuja: Koulutuspolitiikka

Suomen erinomaiset PISA-tulokset 15-vuotiaitten koululaisten taidoista ovat pohjautuneet paljolti siihen, että huonosti menestyvien osuus, koulujen väliset erot ja suoriutumisen yhteys vanhempien

sosioekonomiseen asemaan

ovat olleet vähäiset Suomessa


8.2.2007 EL

Myönteisiä kehityskulkuja:Ravitsemus

Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan ja samanaikaisesti sosioekonomiset erot ruokatottumuksissa ovat kaventuneet

Ruokatottumuksiin ovat vaikuttaneet yleinen valistus sekä tietoiset että ei-tietoiset poliittiset toimet yhteiskunnan muutokset, kuten siirtyminen maatalousammateista

muihin, ovat tukeneet kehitystä hinta ja saatavuus: esim. margariinin hinta voihin nähden

laskenut, voin vaihtoehtoja saatavilla runsaasti, kasvisten ja hedelmien saatavuus ja valikoimat parantuneet

ravitsemussuosituksiin perustuva koulu-, työpaikka- ja laitosruokailu edistänyt terveellisiä valintoja


8.2.2007 EL

Terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman myötä Huomiota on kiinnitettävä sekä kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin että koko

väestöön

Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.)

Väestön terveys

Ideaalitila: terveyden tasainen jakautuminen

Nykyinen tila: eriarvoisuus suurta

Toiminnan kohdentaminen


8.2.2007 EL

Universalististen (koko väestöön kohdistuvat) peruspalveluiden säilyttäminen ja vahvistaminen tärkeää

Universalistisuus saattaa kuitenkin olla ”epätasa-arvoista” eli toimet auttavatkin parhaiten niitä, joilla jo ennestään menee hyvin

Universalististen järjestelmien täydentäminen positiivisella diskriminaatiolla (erityiskohtelulla) esim. neuvolassa enemmän aikaa lapsille ja perheille,

joilla näkyy hälytysmerkkejä ongelmista esim. korotetun tuen antaminen kouluille, joissa enemmän

maahanmuuttajalapsia

Millaiset toimintamallit tehoavat? (1)


8.2.2007 EL

Millaiset toimintamallit tehoavat? (2)

Palvelujen oltava kulttuurisesti sensitiivisiä ja tarjottava eri väestöryhmille erilaisia ratkaisuja tarpeiden mukaan

Synergiaetu: samanaikaisesti eri yhteiskunnan aloilla tehdyt samansuuntaiset terveyttä edistävät ratkaisut

Moniammatillinen yhteistyö Varhainen puuttuminen Vertaistuki


8.2.2007 EL

Millaiset toimintamallit eivät tehoa?

Yksilökohtainen valistus ilman samanaikaista olosuhteisiin vaikuttamista

Lyhytjänteiset, yksinkertaiset toimintamallit, ”temput”


8.2.2007 EL

Pystyykö palvelujärjestelmä vaikuttamaan ihmisten elintapoihin?

”Hirveän paljon ei auta sysätä huono-osaisten niskaan vastuuta elintapojen muuttamisesta.

Köyhillä pitää olla ensin taloudelliset edellytykset valita, ja tiedollisen valistuksen pitää olla sellaista, että se koskettaa näitä ihmisiä.”

- Vappu Taipale, Dialogi 8/2006


8.2.2007 EL

6. Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (1)

Voimavaroja kohdennettava sinne, missä niitä eniten tarvitaan – kunhan näitä voimavaroja ylipäätään olisi riittävästi

Pääpaino ennaltaehkäisyyn Kattavien peruspalvelujen tukeminen ja

rahoitus ensisijalla Eri osajärjestelmien toiminta sovitettava yhteen Monitorointi ja systemaattinen seuranta

järjestettävä


8.2.2007 EL

Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (2)

Terveydenhuollon ammattilaisten toiminta terveyden ja terveyserojen kaventamisen ”asianajajana” muilla sektoreilla

Henkilöstön koulutus järjestettävä Terveyssisar-malli, etsivä työ, kotikäynnit Perhetyön sijoittaminen neuvolan yhteyteen jne, jne.


8.2.2007 EL


Työterveysneuvolat työttömille, pätkätyöläisille, mikroyritysten työntekijöille

Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ammatillisissa oppilaitoksissa

Terveystiedon opetuksen kehittäminen


8.2.2007 EL


KAIKKEEN TÄHÄN TARVITAAN VAHVEMPAA STRATEGISTA OHJAUSTA KANSALLISELLA TASOLLA


8.2.2007 EL

1. Ehkäistään köyhyyttä ja syrjäytymistä mm. työ-, palkka-, vero-, koulutus- ja sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä

2. Säilytetään ja/tai vahvistetaan järjestelmiä, joissa terveyden heikkenemiseen voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa, esim. neuvola ja kouluterveydenhuolto

3. Vahvistetaan ympäristöä, joka tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ihmisen koulutuksesta, asuinpaikasta, tulotasosta ja sukupuolesta riippumattaFogelholm M. Helsingin Sanomat 28.9.2006

Kolme toimintakokonaisuutta terveyden tasa-arvon parantamiseksi


8.2.2007 EL

Terveyserot terveyspolitiikan haasteena

Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta vuodelta 2001, yksi päätavoite

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015: terveyserojen kaventaminen yksi strategisista linjauksista

Valtioneuvoston sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä 4/2006: käynnistetään toimintaohjelman valmistelu


8.2.2007 EL

Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu

Kansanterveyden neuvottelukunta koordinoi Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan

laitokset (KTL, Stakes, TTL) Poliittinen tuki

Eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma Yhteistyö kuntien kanssa

Tuki muilta sektoreilta ja toimijoilta Terveys kaikissa politiikoissa Järjestösektori


8.2.2007 EL

Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu – etenemissuunnat

1. Terveys kaikissa politiikoissa -teeman vahvistaminen ja terveyseronäkökulman kytkeminen siihen kiinteästi

2. Terveyserojen kaventamistyön vahvistaminen kunnissa

3. Alkoholi- ja tupakkapolitiikka

4. Palvelujärjestelmän tasa-arvon lisääminen

5. Lasten ja nuorten elintavat ja syrjäytymisen ehkäiseminen

6. Työikäisten terveyden edistäminen

7. Terveyserojen seurantajärjestelmän kehittäminen


8.2.2007 EL

Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu

Etenemissuunnille nimetty vastuuhenkilöt, kevään aikana valmistelevat muistioluonnoksen alueeltaan

Luonnosten käsittely neuvottelukunnan valtakunnallisen yhteistyön jaostossa, sen jälkeen kesäkuussa neuvottelukunnassa

Työstäminen jatkuu syksyllä Etenemissuuntien muistioista kootaan varsinainen strategia

vuoden loppuun mennessä Loppuvuodesta kuulemistilaisuuksia STM, KTL, Stakes, TTL ja TEROKA-hankkeen asiantuntijat Sihteeristö, jossa edustajat kaikista edellä mainituista


8.2.2007 EL

Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu: sisältö

Nykytila ja keskeiset haasteet, kustannukset yhteiskunnalle

Strategiset linjaukset Tärkeimmät toimenpiteet Keskeiset vastuu- ja yhteistyötahot, mahdolliset

resurssitarpeet Toteutusaikataulu Toteutuksen seuranta

Documents

Terveyserot ja niiden kaventaminen