Toijan päiväkodinvarhaiskasvatussuunnitelma2009/01

päivitetty 2012/06

päivitetty 2013/10

1

TOIJAN PÄIVÄKODINVARHAISKASVATUSSUUNNITELMAPÄIVITETTY 2012/06/2013/10.................................................................................................................... 1

1.1 PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT..................................................................................4

2. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA KASVATUSKUMPPANUUS............5

3. VARHAISKASVATUKSEN ARVOT.......................................................................................................... 6

4. KASVATUSTAVOITTEET........................................................................................................................... 6

5. TUNTEISTA…................................................................................................................................................ 7

6. TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI.................................................................................................. 7

7. LEIKKI …………………………………………………………………………………………………………8

8. VARHAISKASVATUSYKSIKKÖMME ORIENTAATIOIDEN SISÄLLÖT........................................8

8.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUS................................................................................................................. 10

8.2 LUONTO JA YMPÄRISTÖ.................................................................................................................. 10

8.3 TAIDE JA KULTTUURI........................................................................................................................... 12

8.6 MATEMATIIKKA..................................................................................................................................... 13

8.7 LIIKUNTA JA TERVEYS........................................................................................................................ 14

8.8 USKONTO JA ELÄMÄNKATSOMUS..................................................................................................14

8.9 SOSIAALISET TAIDOT JA ETIIKKA...................................................................................................15

9. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA……………………………………………………………………………………….16

9.1 LAPSEN TUEN TARVE JA SEN ARVIOINTI…………………………………………………………………………………………..16

9.2 TUEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET………………………………………………………………………………………………..16

10 MONIAMMATILLISUUS JA VERKOSTOYHTEISTYÖ……………………………………………………………………………..17

11 VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖN KEHITTÄMINEN, ARVIOINTI JA SEURANTA PÄIVÄKODISSAMME….17

Toijan päiväkoti

2

Vilikkalantie 7B 25460 Kisko

Tiimi: Kuusenkävyt p.044 778 7915/kuusenkavyt@salo.fi

Varhaiskasvatusyksikön johtaja

Nancy Sirkiä

p. 044-778 7909

Varhaiskasvatusyksikön varajohtaja/ lto

Minna Lihr

p. 044-778 7910

lastentarhanopettaja

Anu Troberg sijainen 0108-311213

Tuija Hietanen ( äit.loma 010813- )

Hoitajat

Arja Turunen-Vainio, Anu Troberg

Varahoitaja

Aija Norva ( Muurla-Kisko)

Hoitoapulainen Anja Käiväräinen

Kiskontien Aluevastaava

Tiina Mustonen

p. 044-778 7896

Varhaiskasvatuksen sähköiset palvelut ja lomakkeetwww.salo.fi>>kasvatus ja koulutus>>varhaiskasvatus>>

Vanhemmilla on mahdollisuus käyttää varhaiskasvatuksessa sähköisiä palveluja. Osa palveluista vaatii tunnistautumisen pankkitunnuksilla ja ovat käytettävissä vain jo asiakkaana oleville perheille. Jos voit käyttää palveluja pankkitunnusten kautta, saat käyttöösi esitäytetyt lomakkeet. Tarjolla on myös palveluja, jotka ovat käytössä kaikille asiakkaille ilman tunnistautumista.

Tunnistautumista vaativat palvelut

Poissaolosta ilmoittaminen Tiedote sähköisestä poissaoloista ilmoittamisesta päivähoidossaTiedote sähköisestä poissaoloista ilmoittamisesta perhepäivähoidossa

Päivähoitopaikan irtisanominen/leikkikoulupaikan irtisanominen Korkeimpaan päivähoitomaksuun sitoutuminen Yhteystietojen muuttaminen

Päivähoitoon hakeminen

Päivähoitoon hakeminen Päivähoitoon hakeminen pankkitunnuksilla , (vain jo asiakkaana oleville) Hoitopaikan vaihtaminen Hoitopaikan vaihtaminen pankkitunnuksilla , (vain jo asiakkaana oleville)

Esiopetukseen ilmoittautuminen

3

Esiopetukseen ilmoittautuminen Esiopetukseen ilmoittautuminen pankkitunnuksilla , (vain jo asiakkaana oleville)

EsiopetuskuljetushakemusVoit täyttää hakemuksen, kun olet saanut lapsesi esiopetuspäätöksen kotiin.

Esiopetuskuljetushakemus

Leikkikouluun hakeminen

Leikkikouluhakemus (kerhohakemus) Leikkikouluhakemus (kerhohakemus) pankkitunnuksilla, (vain jo asiakkaana oleville)

Varhaiskasvatuksessa käyttämämme muut lomakkeet:

hoidon aloituksen onnistuminen-kysely hoitosopimus/ pph-hoitosuunnitelma palveluntarvelomake lapsen vasu esiopetuksen terveiset kouluun hoitotakuu 4 ja 5-vuotis- neuvola havainnot erityisen tuen suunnitelma (3-portainen tuki) kotoutumissuunnitelma suomen kielen oppimisen seuranta päiväkodissa repun takanasa kaavakkeet 5-6 v s2-lapsille lasun yhteistyö arviointi/laatu: lasten kyselyt, asiakastyytyväisyyskyselyt

Lähteet: Stakes, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2006, Stakes, mediakasvatus varhaiskasvatuksessa, Salon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2010

1. Toijan päiväkoti

Toijan päiväkoti sijaitsee Kiskon alueella, Salossa. Toimintaa on 2 ryhmässä: Kuusenkävyt (2-5 v) ja Toijan esiopetus vanhassa puukoulussa. Varhaiskasvatuksemme piiriin kuuluvat myös 5 perhepäivähoitajaa, 2 Kiskon alueella ja 3 keskustan alueella. Päiväkotimme sijaitsee vehreässä, luonnonläheisessä ympäristössä Kiskon keskustassa, hyvien ajoyhteyksien päässä.

Jaamme päivittäin toimintaamme pienempiin puuhatiimeihin. Tiimejä on 4 eli jokaisella lapsella on noin 5-7 lapsen oma tiimi, jossa on tuttu aikuinen. Näin toteutuu mukavasti myös omahoitajuus.

Vasukeskustelun käyvät lastentarhanopettajat vanhempien kanssa ( yhteistyö havaintojen jakamisessa tehdään hoitajien kanssa) ja hoitajien vastuualueeseen hoitotyön lisäksi kuuluvat mm. portfoloiden koonti yhdessä lasten kanssa.

Tiimisopimuksissa jaetaan tarkemmin vastuualueet. Lisäksi tehtävän kuvat lastentarhanopettajalle, varajohtajalle, hoitajalle ja ovat kirjattuina.

Selkeät toimintasuunnitelmat käytänteineen ovat kirjattuina ja tiedotettuina yksikön työntekijöille.

Lisäksi päiväkodissa työskentelee laitoshuoltaja. Tekninen toimi huolehtii ympäristön turvallisuudesta ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä yhteistyössä yksikön kanssa.

1.1 Päiväkodin toiminta-ajatus ja arvot

Päiväkotimme toiminta-ajatuksena on luoda lapselle turvallinen, luonnonläheinen, monipuolinen ja myönteinen toimintaympäristö. Viikko-ohjelmaan varataan riittävästi aikaa leikeille, kädentaitojen kehittämiselle, laulu-loru-satu/piirileikkihetkille ja iloiselle liikkumiselle.

4

Lapsia varten olemme luoneet toimintaympäristön, jossa lapsen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus on taattu. Lapsen luontaiset tavat oppia ovat leikkiminen, tutkiminen, liikkuminen ja taiteelliset kokemukset.

Tarjoamme lapsille myös pohjaa luonnon arvostamiselle ja kestävä kehitys on osa arkea. Tuemme lapsen kasvua ohjaten ja neuvoen ja yhdessäoppien asioita käytännössä lapsen kanssa.

Rakennamme joustavan ja luontevan kasvatuskumppanuuden hoitohenkilökunnan ja vanhempien välille. Vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita. Vanhempien kanssa teemme kasvatusyhteistyötä, jossa tärkeää ovat kuuntelu, kunnioitus, luottamus ja avoin keskustelu.

Kasvatuskumppanuuden päämääränä on hyvinvoiva lapsi.

Keskeisenä ajatuksena toiminnassa on lapsilähtöisyys. Havainnoimme, olemme läsnä, kuuntelemme, keskustelemme ja annamme rajat, lämpöä ja läheisyyttä.

Päiväkotimme arvoja:

lapsen ja lapsuuden arvostus

leikki

hellyys ja huumori

turvallisuus ja vastuullisuus

luonnon kunnioittaminen

toisten arvostaminen ja suvaitsevaisuus

Onnellinen lapsuus on salainen puutarha

täynnä katoamatonta kauneutta,

aamukastetta, lintujen laulua, kukkien tuoksua,

puiden huminaa, valoja ja varjoja.

-Sylvi Kekkonen

2. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja kasvatuskumppanuus

Toijan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjana on valtioneuvoston periaatepäätös, joka on hyväksytty 28.02.2002. Sen linjaukset sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet.

Varhaiskasvatuksen tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta. Lähtökohtana on tukea lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja uusien asioiden oppimista. Kannattelevana voimana tässä toimii vanhempien ja kasvatushenkilöstön hyvä ja rakentava yhteistyö, kasvatuskumppanuus. Lapsen omat vanhemmat ovat lapsensa asioissa parhaita asiantuntijoita.

kasvatuskumppanuus

lapsi

kuuntelu kunnioitus

5

dialogi

vanhemmat päiväkodin kasvatus- ja hoitohenkilöstö

Vasun perusteiden tavoitteena on lisätä varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista tietotaitoa ja vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuksen palveluissa. Moniammatillisella yhteistyöllä tuemme lasta ja koko perhettä ennen oppivelvollisuuden aloitusta. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimimista yhdessä lasten kanssa. Osaava, lapsia ja työtään arvostava, hyvin motivoitunut henkilökunta on oleellista laadukkaalle toiminnalle.

Kasvatus on sidoksissa kulttuuriin ja yhteiskunnan jatkuvaan muutokseen. Sen tulee osaltaan vaikuttaa varhaiskasvatuksen toteutuksen jatkuvaan arviointiin ja tavoitteiden asettamiseen.

Päiväkodissa teemme lapsille varhaiskasvatussuunnitelmat( vasut). Uusien asiakkaiden kanssa vasukeskustelut aloitetaan noin 2 kk:n kuluttua hoidon aloituksesta. Vanhemmat saavat vasusta omat osionsa kotiin kirjattaviksi ja noin viikkoa ennen varsinaista keskustelua ne palautuvat päivähoitoon havaintojemme laatimista varten. Keskustelemme vanhempien kanssa vähintään kerran toimintakaudessa. Lapselle suunnitellaan tavoitteet ja vanhempien kanssa käydään arviointikeskustelu tavoitteissa onnistumisista. Päivitämme myös yksikkömme varhaiskasvatussuunnitelmaa henkilökunnan kanssa.

3. Varhaiskasvatuksen arvot

Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, jotka määrittelevät lapsen oikeuksia. Lapsen oikeuksien yleissopimus tuli Suomessa voimaan v.1991. Sen tarkoituksena on edesauttaa lapsen inhimillistä kasvua ja kehitystä. Tärkeimpänä seikkana on lapsen ihmisarvo. Tähän sisältyy neljä yleisperiaatetta:

lapsen etu

lapsen oikeus elämään ja täysipainoiseen kehitykseen

lapsen mielipiteen huomioonottaminen

syrjintäkielto

YK:n lapsenoikeuksien sopimus vuodelta 1989, jossa on määritelty lasten ihmis- ja kansalaisoikeudet. Ne tulee ottaa huomioon päivittäisessä toiminnassa.

Lapsen oikeuksia konkretisoivat lisäksi varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet. Lapsella on oikeus:

turvalliset ihmissuhteet

turvattu kasvu, kehitys ja oppiminen

turvallinen ja terveellinen ympäristö, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti

tulla kuulluksi ja ymmärretyksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti

saada tarvitsemaansa erityistä tukea omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon tai katsomukseen liittyen.

Toijan päiväkodissa tarjoamme lapsille kotoisan ja lämminhenkisen ympäristön, johon lapsen on mukava tulla. Hän saa oppia asioita monin tavoin: leikkien, liikkuen, laulaen, satuja kuunnellen ja itsekin tarinoiden (sadutus). Rauhoitumme useamman kerran viikossa satuhieronnan avulla. Harrastamme kuvataiteita ja teemme tutkimusretkiä lähiluontoon. Saamme uusia elämyksiä. Opimme vuorovaikutustaitoja. Rohkaisemme ja kannustamme lapsia keskustelevaan kulttuuriin.

4. Kasvatustavoitteet

6

Tavoitteenamme on hyvinvoiva lapsi. Päiväkotimme arki toimii lämmin-

henkisessä, kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä.

Henkilökuntamme pitää ammattitaitoaan yllä täydennyskoulutuksilla, toimii vastuullisesti ja motivoituneesti ajan hermolla.

Painotamme läheisyyttä ja myönteistä vuorovaikutusta. Meillä on

yhteisesti sovitut säännöt ja rajat. Varhaiskasvatuksessa

vaalimme lapsuutta ja ihmisenä kasvamista.

Kasvamisen kolme päämäärää viitoittavat toimintaa seuraavasti:

edistetään henkilökohtaista hyvinvointia

vahvistetaan toiset huomioonottavia toimintatapoja

ja käyttäytymismuotoja

harjoittelemme omatoimisuutta

Kunnioiotamme yksillöllistyyttä. Annamme lapsen persoonallisuudelle tilaa kasvaa ja kehittyä. Lapsi oppii ottamaan muita huomioon ja välittämään kanssaihmisistä. Tuetaan lapsen myönteistä suhtautumista itseensä, lähimmäisiin, erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöihin. Kasvattaja toimii hyvänä esimerkkeinä lapsille.

5. Tunteista…

Opettelemme lapsen kanssa tunnistamaan erilaisia tunteita päivittäin vastaantulevissa tilanteissa. Autamme häntä käsittelemään ja hyväksymään ne. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja aikuinen toimii mallina.

Menetelmiä tunteiden käsittelyyn:

itsehillinnän opettelu (timer+rauhoittumispaikka) tunnetilojen purkaminen ( maalaaminen, piirtäminen, leikki, mielialakortit) tilanteiden pysäytys (rauhoittuminen) keskustelu Askeleittain-ohjelma

Lapsilla ja aikuisilla on yhdessä sovitut toimintatavat- ja säännöt. Puhumme asioista selkeästi. Erehdysten kautta opimme ja yhdessä löydämme meille ominaisen tavan toimia. Jokaisella lapsella on mahdollisuus oppia ja kehittyä.

6. Tavoitteena hyvinvoiva lapsi

Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tehtävänä on edistää ja tukea lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se takaa, että lapsi saa mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset.

Hyvinvoinnin edistämiseksi huolehdimme lapsen perustarpeista. Tuemme itsetunnon kehittymistä kuuntelemalla ja huomioimalla lapsi. Lapsen turvallisuudentunnetta tukevat selkeät rajat. Tärkeänä lapsen hyvinvoinnin edistäjänä varhaiskasvatuksessa ovat turvalliset ihmissuhteet. Tuemme lapsen suhdetta vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin.

keskustelu sylitys

7

kuuntelu turvallisetrajat

lapsen

osallistaminen havainnointi

toiminnan dokumentointi

suunnitteluun

7. Leikki

” Leikki on kivaa, hauskaa ja ettei ketään häiritse. Siinä on tärkeetä, että keskittyy esimerkiks siihen rakentamiseen. ” ( Tomi, 5v)

Leikki on lapselle ominainen tapa toimia. Lapsi on luova, ja hänen luovuudelleen tulee antaa sopivassa määrin tilaa. Leikki houkuttelee kokeilemaan ja kuvittelemaan. Lapsi tutkii maailmaa ympärillään. Hän käyttää leikkinsä eväinä elettyä elämäänsä ja kokemuksiaan. Leikki on lapsen omia kokemuksia, tunteita, ajatuksia, iloa ympäröivästä maailmasta. Leikki kehittää lapsen ajattelua, luovuutta, mielikuvitusta, ongelmanratkaisu-kykyä ja keskittymistä. Hyvä leikki saakin alkunsa lapsesta itsestään.

Lisäksi lapsi harjoittelee leikissä sosiaalisia taitoja, kuten huomaavaisuutta, pettymysten sietokykyä, keskustelutaitoja ja ristiriitojen selvittelyä. Leikkiessään, ja vuorovaikutuksessa aikuisen sekä muiden lasten kanssa lapsi oppii myös sääntöjä ja hyviä tapoja. Leikin avulla lapsi oppii ja käsittelee itselleen vaikeita tai pelottaviakin asioita. Lasten leikin havainnointi antaa arvokasta tietoa aikuiselle lapsen kehityksestä, tiedoista, taidoista ja sosiaalisista suhteista. Nämä havainnot hyödynnetään lapsen parhaaksi toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristön rakentamisessa.

Pienimpien lasten leikki toteutuu usein vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa. Isommilla lapsilla korostuu vertaisryhmän tärkeys.

Erilaisia leikkejä:

perinneleikit ( esim.vettä kengässä, piilotusleikit) roolileikit nukketeatteri ( sormi- ja käsinuket)

lapsilähtöisyys

8

ulkoleikit ( tervapata, 10 tikkua laudalla, viimeinen pari uunista ulos, peili) laulu-/piirileikit legot kotileikki kauppaleikki kampaamo nukkeleikit autoleikit

Aikuisen rooli leikeissä

Hyvä leikki vaatii kehittyäkseen aikaa, rauhaa ja riittävät tilat sekä ikäkauteen sopivat leikkivälineet niin sisällä kuin ulkonakin. Monipuolisia leikkivälineitä tulee olla riittävästi. Leikkiympäristön luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen ovat olennainen osa varhaiskasvatustamme.

Aikuisen rooli leikeissä vaihtelee lasten iästä, leikkimisen taidoista ja tilannetekijöistä riippuen. Mahdollistamme omaehtoisen leikin takaamalla rauhan, havainnoimalla, innostamalla sekä tukemalla lapsia. Tarvittaessa aikuinen osallistuu leikkiin ottamalla sopivan roolin itselleen, mutta on osattava välttää turhaa puuttumista hyvin sujuvaan leikkiin. On tärkeää mahdollistaa leikin loppuun saattaminen. Lapsi tarvitsee kokemuksia erilaisista leikeistä. Toisinaan hän kaipaa leikkirauhaa itsekseen ja välillä leikkiminen on mukavaa isossa ryhmässä.

Leikkitaulusta lapsi voi valita omaa kiinnostustaan vastaavan leikin. Leikille määritetään timer- kellon avulla myös aika. Lapset leikkivät pienemmissä ryhmissä.

Eeva Hujalan mukaan aikuisen toiminnan pedagogiset periaatteet leikissä ovat seuraavat:

Aikuinen on leikin mahdollistaja, jolloin aikuisen tehtävänä on mahdollistaa omaehtoinen leikki ja antaa sille tilaa päiväjärjestyksessä ja rakentamalla sellainen toimintaympäristö, joka johtaa leikkikäyttäytymiseen. Aikuinen on leikin ravitsija.

Lapsi on leikin määrittäjä, jolloin aikuinen osallistuu leikkeihin tarvittaessa, mutta ei tuppaudu hyvin sujuvaan leikkiin. Aikuisten tulee luottaa lasten leikki-ideoihin.

Aikuisten tehtävänä on edistää lasten keskinäisiä yhteisleikkejä. Tarvittaessa aikuinen laittaa leikin alkuun, on mukana antamassa leikki-ideoita. Tärkeää on lasten oman leikkikulttuurin kunnioittaminen ja tukeminen.

Leikit ovat moninaisia: roolileikkejä, kuvitteluleikkejä, sääntöleikkejä, joihin arkinen elämä ja mediamaailma heijastuvat.

Lapsi oppii leikkien, tutkien, kokeilemalla, tekemällä, havainnoimalla, vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Päiväkodissamme annamme lapsen oppia lapsen lailla, ei suorittamalla.

8. Varhaiskasvatusyksikkömme orientaatioiden sisällöt

Varhaiskasvatuksen toiminnan sisällöllisiä orientaatioita ovat matematiikka, luonto ja ympäristö, historia, sosiaaliset taidot ja etiikka, ja uskonto ja elämänkatsomus.

Nämä orientaatiot eivät ole oppisisältöjä, vaan ne ovat työvälineitä, joilla rikastutetaan lapselle ominaisia tapoja toimia.

8.1 Kieli ja vuorovaikutus

9

Kieli tukee ajattelun kehitystä. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Kieltä opitaan päivittäisissä toiminnoissa. Leikillä ja saduilla on varhaislapsuudessa erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle. Lapsi oppii mm. jäljittelyn kautta sosiaalisia ja kulttuuriin liittyviä tapoja ja kommunikointimalleja. Pieni lapsi tarvitsee kielen oppimisessa aikuisen apua.

Tuemme kaikkien lapsien kielenkehitystä. Lapsi tarvitsee virikkeellisen ja toiminnallisen kasvuympäristön, jossa hänen on mahdollista havainnoida niin puhuttua kuin kirjoitettuakin kieltä. Päiväkodissa ja kotona kirjallisuuden monipuolinen käyttö tutustuttaa lasta ympäröivään maailmaan, kielen rikkauteen ja harjoittaa oppimisen kannalta tärkeää kuuntelun taitoa. Lapsi oppii vuoropuhelua ja ongelmanratkaisua.

Riimittely, lorut ja hassuttelu sanoilla, ohjaavat lapsen huomiota kielen merkityksestä myös kielen muotoon. Lapsi leikittelee luontaisesti sanoilla. Tämä harjaannuttaa kielellistä tietoisuutta. Lapsi rakastaa tarinoita, joita hän kuuntelun lisäksi mielellään myös itse keksii. Luova toiminta kasvattaa lapsen itseluottamusta ja rohkaisee itseilmaisuun.

Kuvien käyttöä suositaan lasten kanssa myös kuvien sanoittamiseksi ja tarinan kerronnan kehittämiseksi. Ne helpottavat päivärytmin hahmottamista.

Muun muassa sadutus houkuttelee pientäkin lasta tarinan kertomiseen ja kuvitteluun, luovuuteen ja tunteiden jakamiseen. Sadutuksessa kertomukseen yhdistyvät kirjoittaminen, piirtäminen, lukeminen ja kertojan toivomat korjaukset. Sadutus kehittää myös ajattelua ja mielikuvitusta.

Uutena toimintamallina olemme keväällä -12 ottaneet käyttöön satuhieronnan.

8.2 Luonto ja ympäristö

Keskeisenä sisältönä on tutustuttaa lapsi ympäröivään luontoon, lähiympäristöön, seuraamalla luonnossa tapahtuvia muutoksia eri vuodenaikoina.

havainnointi ja innostuksen herättäminen

tutkiminen ja retkeily metsässä ja rannoilla: vuodenaikojen vaikutus luonnossa, kasvit, eläimet, metsän antimet, metsässä leikkiminen

10

tarkkaavaisuuden suuntaaminen ympäristöömme luonnonsuojelu ja luonnon kunnioittaminen

kestävä kehitys ( Hyvän elämän ohjelma)

Hyvän elämän ohjelmaan kuuluu 4 eri osa-aluetta: sosiaalinen, kulttuurinen, ekologinen ja taloudellinen. Käytännössä kannustamme lapsia säästäväisyyteen esim. veden ja käsipaperien ja energian kulutuksessa. Omaa multaa saamme kompostorimme tuotteena ja esim. paperit ja kartongit, lasit, metallijäte ja patterit toimitamme yhdessä hyötyjätepisteisiin.

liikennekasvatus: käytämme turvaliivejä liikenteessä/ retkillä, opettelemme tien ylitystä; alikulkutunnelit, suunnat (vasen, oikea), heijastimien käyttö. Poliisin kanssa teemme myös yhteistyötä.

Tutustumme lähiympäristömme ja kotiseutumme kohteisiin ja nähtävyyksiin. Keskustelemme lasten kanssa, keitä kuuluu perheeseen ja mikä on suku. Entisajan kautta rakennamme siltaa nykyaikaan. Yhteistyötä teemme vanhempien ja isovanhempien kanssa; näin saamme esimerkiksi perinnekasvatusta. Traditiona on vierailla Kiskokodilla ja käydä esiintymässä eläkeläispäivillä. Pidämme säännöllisesti myös isovanhempien päiviä.

Koko metsä opettaa, poluillansa kulkijaa:

Tuuli laulaa laulutunnin, puro tanssii tanssitunnin,

sammalpatja painitunnin, marjamätäs ruokatunnin.

Opit heinän huiskutuksen, kaislikkojen kuiskutuksen,

kallioiden kuminaa, suuren metsän huminaa.

- Hannele Huovi-

8.3 Taide ja kulttuuri

Taide ja kulttuuri avautuvat lapselle havaitsemisen, kuuntelemisen, katselemisen, kuvittelun ja luovuuden avulla. Päiväkodissa luomme esteettisyyttä lasten askarteluin, piirroksin ja maalauksin. Käymme taidenäyttelyissä ,kirjastossa ja teatterissa. Yhteistyötä teemme Polku-toiminnan kanssa,. Sen aihepiireinä ovat olleet muun muassa tuttu-vieras, luonto- ja ympäristö, aika, minä ja me.

Taidetta tekevän ja kokevan lapsen esteettisessä maailmassa on:

oppimisen iloa; tuetaan taiteen keinoin lapsen itsetuntoa ja itseilmaisua

ääniä, värejä, muotoja

tuoksuja ja tuntemuksia

kaikki aistit käytössä, lapsi tutustuu erilaisiin materiaaleihin ja tekniikoihin

luonnon kunnioittaminen

Lapsella on päiväkodissa mahdollisuus toimia monipuolisesti, lapsi saa:

maalata, piirtää

soittaa, laulaa

11

tanssia, näytellä

askarrella, ommella

kuunnella, keksiä satuja ja runoja

8.5 Mediakasvatus

Mediakasvatus tarjoaa mahdollisuuden harjoitella ja opetella tosiasioiden ja kuvitellun välillä. Lapsi syntyy viestinnäntäyteiseen yhteiskuntaan. Lapsella on monta roolia mediataitojen oppijana: Hän on ilmaisija, nauttija, kokija , tekijä, osallistuja ja tiedon etsijä. Pieni lapsi oppii vähitellen ymmärtämään ja käyttämään mediaa. Hän tarvitsee meistä aikuisista, vanhemmista ja varhaiskasvatuksen henkilökunnasta kanssakokijaa ja tulkkia median parissa. Pienten lasten mediakasvatusta toteutetaan kodin ja päivähoidon yhteistyönä ja yhteistä arvopohjaa työstäen. Vanhempainilloilla, päivittäisellä vuorovaikutuksella sekä vanhempien kanssa käytävällä lapsen vasu-keskustelulla luomme arvopohjan ja pelisäännöt lasten osallisuudella mediaympäristössä.

Media pitää sisällään seuraavat osiot: televisio, radio, videot, elokuvat, pelit, internet, kännykkä, kirjat (sadut, tarinat, lorut, runot, kuvat), lehdet, mainokset.

Mediakasvatus nivoutuu vahvasti kulttuuriin, taiteeseen ja kädentaitoihin. Mediakasvatusta voidaan toteuttaa havainnoimalla lasten mediakulttuuria ja analysoimalla yhdessä esimerkiksi elokuvia, nukketeatteriesityksiä, kuvia, erilaisia ääniä ja musiikkia sekä tekemällä omia tulkintoja niistä. Mediakasvatusta voidaan toteuttaa myös luomalla itse mediaesityksiä, jotka voivat olla esimerkiksi varjoteatteria, sarjakuvia, satuja, musiikkia tai animaatioesityksiä. Mediakasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle välineitä sekä oman että muiden kulttuurien monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja arvostamiseen. Päämääränä on myös lapsen itseilmaisu sekä kokemusten ja elämysten luominen ja niistä keskusteleminen.

8.6 Matematiikka

” Matematiikka on laskemista numeroilla. Se on luonnontietoa.( Vilma 7v)

” Matematiikkaa tarvitaan rakentamisessa.” (Tomi 5v)

Varhaiskasvatuksessa lapsen matemaattiset valmiudet kehittyvät parhaiten arkipäivän tuttujen asioiden, leikin ja pelien välityksellä. Tavoitteena on luoda myönteinen asennoituminen matematiikkaan. Lasta kannustetaan tekemään havaintoja tilanteista, tapahtumista ja konkreettisista esineistä. Matemaattiset valmiudet toimivat myös kielen ja ajattelun kehityksessä ja edistävät ongelmien ratkaisutaitoja. Pidämme päivittäin matemaattisia asioita esillä; mm. päiväys, viikonpäivät, kuukaudet, multilinkit, helmitaulut, lukkopelit, numeroit. Matematiikka yhdistyy monessa asiassa, esim. musiikissa, liikunnassa, leikeissä ja saduissa.

sarjoittaminen eri ominaisuuksien, mm. koon tai värin mukaan

laskeminen, myös lukulorut, kauppaleikeissä rahojen laskeminen

noppapelien pelaaminen, palikoilla rakentelu

käsitteitä, mm. yhtä paljon, enemmän-vähemmän

numeromerkit ja liikuntaleikit

12

8.7 Liikunta ja terveys

” Me retkeillään metsässä, puistossa, järven rannalla ja vesiputouksella.”( Micael, 6v))

Liikunta tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Päivittäinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta antaa mahdollisuuden kokea liikunnan iloa ja onnistumisen kokemuksia. Lapsi opettelee liikunnan avulla motorisia taitoja, yhteispeliä ja samalla itsehillintää sekä pettymysten sietoa. Liikunta ja ulkoilu toteutuu päiväkodissa leikinomaisin keinoin. Ja myös musiikissa leikimme paljon liikuntaleikkejä. Retkeilemme ja tutustumme luontoon. Käymme myös säännöllisesti Kiskohallissa.

Liikunnan ja terveyskasvatuksen tavoitteena on terveellisten elämäntapojen korostaminen jokapäiväisissä toiminnoissa (lepo, ruokailu, pukeutuminen, hygienia). Liikunnalliseen orientaatioon sisältyy:

sisä- ja ulkoliikunta, liikuntaleikit ja pelit

salivuorot Kiskohallissa

lepo ja rentoutuminen

hygienia ja ruokailu

pukeutuminen

vapaa luontainen liikunta

8.8 Uskonto ja elämänkatsomus

Lähtökohtana on aina perheiden uskonnollisen vakaumuksen kunnioittaminen. Tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua kirkkovuoden merkittävimpiin juhlapyhiin. Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen symboleihin ja käytäntöihin tutustutaan. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljentyä, ihmetellä, kysellä ja pohtia. Uskontokasvatus on ensisijaisesti enemmistön uskontokunnan mukaista. Päiväkodissamme haluamme opettaa lapsille leikin ja kirjamateriaalin avulla, että syntymä, elämä ja kuolema ovat luonnollisia asioita.

Arjen lähimmäisyys ja kirkkopyhien tunteminen on keskeisiä sisältöjä. Kirkkovuoden juhlia ja tapahtumia vietetään siten, että lapsi saa kokemuksia niiden perinteistä ja sisällöistä. Uskontokasvatuksen keskeisiä sisältöjä on lisäksi tutustuminen Lasten Raamattuun, kertomuksiin Jumalan huolenpidosta ja Jeesuksen elämästä. Päiväkodillamme on yhteistyötä seurakunnan kanssa, mm. kerran kuukaudessa seurakunnan aamuhetket. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovimme vanhempien kanssa myös uskonto- ja elämänkatsomuksellisista asioista.

kirkossakäynnit

hiljentymisen hetket

lastenvirret ja muut hengelliset laulut

13

Lasten Raamatun kertomukset

kirkolliset juhlapyhät

8.9 Sosiaaliset taidot ja etiikka

” Ystävyys on sitä, että rakastaa toista, tykkäämistä. Ystävä on kiltti- osaa tanssia. Ettei kiusaa ja leikkii toisen kanssa” ( Lee 5-v, Onni 5-v, Dan 5-v)

Etiikka sisältyy kaikkeen toimintaan. Tavoitteena on lapsen terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä luonnon kunnioittaminen. Lasta kunnioitetaan ja arvostetaan omana itsenään. Lapsi huomioidaan yksilöllisesti, häntä kuunnellaan. Yhdessä pohditaan ja käsitellään arjessa mikä on oikein ja mikä väärin. Päämääränä on, että lapsi oppii ymmärtämään käyttäytymisensä syitä ja seurauksia ja suhtautumaan kielteisesti väkivallan käyttöön. Opitaan kunnioittamaan toisiamme ja hyväksymään erilaisuutta. Opetellaan asettautumaan toisen ihmisen asemaan eli vahvistetaan empatiakykyä. Tällöin lapsi oppii ymmärtämään myös anteeksipyytämisen ja –saamisen merkityksen ihmisen välisissä suhteissa.

kavereiden ja aikuisten kunnioittaminen

suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan

luonnon ja eläinten kunnioittaminen

anteeksi pyytäminen ja –antaminen

Päiväkodissamme käymme säännöllisesti yllämainittuja asioita läpi ja erityisesti silloin, kun jokin asia on ajankohtainen, esim. lyömis- ja kiusaamistilanteissa. Tarpeen vaatiessa keskustelemme aiheesta myös vanhempien kanssa. Perusajatuksena tässäkin asiassa kulkee, että ennaltaehkäisemme mahdollisimman pitkälle ikäviä tilanteita tiedottamalla , keskustelemalla ja sopimalla pelisäännöt lasten kanssa aina kauden alussa. Asioihin palataan riiittävästi.

9. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa

9.1 Lapsen tuen tarve ja sen arviointi

Lapsen tuen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään.

Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa tärkeää on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa. Pitää myös tunnistaa niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Lapsesta pitää luoda kokonaiskuva suunnittelun pohjaksi huomioiden hänen vahvuutensa ja häntä kiinnostavat ja innostavat asiat. Kun tuen tarve on havaittu, aloitetaan tukitoimet mahdollisimman nopeasti. Tarvittaessa niiden tueksi hankitaan asiantuntijan lausunto. Konsultaatiota pidetään yhdessä vanhempien ja eri asiantuntijoiden välillä. Tavoitteena on ennaltaehkäistä tuen saannin pitkittymistä ja tarpeiden kasautumista.

14

Päiväkodissamme havainnoimme lasten kehitystä yksilöittäin. Pyydämme tarvittaessa vanhemmat keskusteluun, jossa he voivat tuoda omia havaintojaan lapsensa taidoista, kehittymisestä ja missä on tarvinnut kotona erityisesti tukea. Tuomme esille kasvatushenkilöstön havainnot päivähoidon arjessa. Avaamme mahdollisuuksia kehityksen tueksi, esim. puheterapeutilla käynnit. Yhteistyötä teemme myös neuvolan kanssa keskustellen molemminpuolisista havainnoista. Vanhempien suostumus tulee ottaa huomioon ja tilanteet, joissa lastensuojelulliset seikat tulevat vastaan.

Kiertävä erityislastentarhanopettaja edesauttaa myös niiden lasten hoitoa, joilla on jo diagnoosi tehty. Lastentarhanopettaja ja kelto tekevät varhaisen tuen suunnitelman (latu). Hän käy keskustelua henkilöstön, vanhempien sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Kelto työskentelee alueensa eri varhaiskasvatuspisteissä Tarvittaessa hän ohjaa lapsen eteenpäin avun tarpeesta riippuen. Hän opastaa, neuvoo oheismateriaalin hankinnassa tai tuo lapsille ohjaustilanteisiin tarvikkeita, esim. pcs-kuvia , pelejä.

9.2 Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet

Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset saavat toimia integroidusti päiväkodissamme. Lapsi saa toimia ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa. Ryhmässä voidaan tukea myös luontevasti hänen sosiaalisia kontaktejaan. Tavoitteenamme on luoda kaikille lapsille suotuisa ja iloinen oppimisympäristö, jota edesauttaa pienryhmiin jakaminen. Tarvittaessa lapsella on erityisavustaja.

Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapsille sopivaksi. Pyrimme kehittämään päiväkodissamme ajankäyttöä, tilan jakamista ja henkilökunnan toiminnan siten, että lapsi kykenee ennakoimaan ja oppimaan tapahtumien kulkua. Rakennamme hyvää vuorovaikutusta lasten ja henkilökunnan kesken. Lapsen oman toiminnan ohjaus vahvistaa lapsen kykyä arvioida ja kehittää omaa toimintaansa ja käyttäytymistään suhteessa muihin. Tarkkaavaisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi toteutetaan sitä tukevia työtapoja.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen tuen määrittely ja miten tuki järjestetään. Muutostarpeita arvioitaessa kasvattajayhteisö tarkastelee toimintaansa ja mahdollisuuksiaan ohjata lasta.

Eri tahoilla laaditut kasvatus-, kuntoutus- ja lapsen esiopetuksen suunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Vältämme päällekkäisyyksiä. Päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa, hoitopaikkojen vaihtuessa ja muissa lapsen siirtymävaiheissa tiedonkulun ja tuen jatkuvuudesta huolehditaan.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin sekä lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ottamiseen. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lasta kasvamaan kahden kulttuurin kansalaiseksi.

Varhaiskasvatuksessa lapsi tutustuu suomalaiseen kulttuuriin. Hän vahvistaa suomen kielen taitoaan ja sosiaalisia valmiuksiaan luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Näin edistetään lapsen kotoutumista. Yksikössämme käytämme päivittäin pienemmissä tiimeissä toimimista, kahdenkeskisiä tehtäviä ja lapselle laadittuja kuvasarjoja helpottamaan päivärytmin ymmärtämistä ja sanojen oppimista. repun takanasa- tehtäväharjoituksia käytetään 5- ja 6- vuotiaiden lasten kanssa kielenkehityksen seuraamiseksi.

S-2- opettaja on käytettävissämme tarvittaessa. Hän pitää lapsen kanssa tehtävätuokioita ja niihin voi osallistua myös yksikön työntekijä havainnoimaan ja saamaan ideoita.

15

Suomi toisena kielenä S2-opetus on osa varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatushenkilöstön perustehtävää. S2-opetus on tavoitteellista, toiminnallista ja jatkuvaa. S2-opetuksen tavoitteena on, että lapsi on tasavertainen ryhmän jäsen ja saa yhdenvertaisen mahdollisuuden oppimiseen.

Päivän toiminnoissa tehtävien havaintojen lisäksi henkilökunnalla käyttää Suomen kielen oppimisen seuranta päiväkodissa-lomaketta kielen kehittymisen seurantaan. Näiden havaintojen perusteella lapselle tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen kotouttamissuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan lapsen suomen kielen taso, opetusjärjestelyt ja edistyminen. Vanhemmille korostetaan vastuuta oman äidinkielen ja kulttuuriperimän säilyttämisestä. Lasta ja perhettä rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltään.

Monikulttuurisuus on haaste ja rikkaus päivähoidossa. Varhaiskasvatuksen toteutuksessa edellytetään perheen kulttuuriin perehtymistä, jotta perheen erilaiset tarpeet ja kasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan yhteisesti sopia. Huoltajien kanssa käytävässä kotoutumissuunnitelmakeskustelussa saadaan tietoa lapsesta, perheen taustasta ja kulttuurista. Samalla annetaan tietoa suomalaisesta päivähoidosta ja kasvatustavoista.

10. Moniammatillisuus ja verkostoyhteistyö

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa henkilöstöllä tulee olla yhtenäinen näkemys siitä, mitkä ovat toimintaamme ohjaavat tavoitteet. Päiväkodeissa tehdään moniammatillista yhteistyötä, jossa eri koulutustaustat rikastuttavat ja täydentävät toisiaan. Laadukas varhaiskasvatus edellyttää luontevaa yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa.

Terveydenhuollon yhteistyökumppani on pääasiassa neuvolan terveydenhoitaja. Neuvolan kanssa käymme konsultaatioita esim. havainnointi- ja 4-v ( 5-v) - lomakkeella. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten kuntoutuspalvelut muodostavat myös laajan yhteistyöverkon. Tähän kuuluvat mm. lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola, maahanmuuttaja- ja lastensuojeluviranomaiset., tulkkipalvelu, puhe-, fysio-, ja toimintaterapia- ja psykologipalvelut sekä muut lasten henkilökohtaiset terapiapalvelut. Lisäksi konsultoimme viikottain erityislastentarhanopettajaa, joka käy n. 3 krt/kk päiväkodissamme.

Seurakunnan kanssa tehtävää yhteistyötä ovat mm. kuukausittaiset aamuhetket ja mentorointi sekä lastenkirkot. Yhteistyömuodoista sovitaan vuosittain alueellisesti yhteisissä tapaamisissa. Teemme myös yhteistyötä mm. koulun, kulttuuri-(kirjaston), liikunta- ja pelastustoimen kanssa.

11. Varhaiskasvatuksen sisällön kehittäminen, arviointi ja seuranta Toijan päiväkodissa

Olemme yhdessä koko henkilökunnan kanssa koonneet varhaiskasvatusyksikkömme toimintasuunnitelman. Se pohjaa kaupungin strategiaan ja varhaiskasvatusosaston toimintasuunnitelmaan. Yhteiset arvot ja visio ovat määriteltyinä. Tuloskorteissamme lähtökohtana on asiakasnäkökulma ja omina osioinaan sisäinen toiminta, oppimisen ja kasvun näkökulma sekä taloudellinen toiminta. Yksikkömme kehittämispäivässä olemme yhdessä läpikäyneet toimintasuunnitelmamme, katsoneet päivitystarpeet ja avanneet tuloskortin kohta

16

kohdalta käytäntöön. Olemme arvioineet, missä vaiheessa menemme missäkin osiossa. Tiimisopimukset arvioidaan säännöllisesti.

Toimintatavat ja käytänteet arvioidaan vähintään kerran puolivuosittain. Säännöllisissä palavereissa, iltasuunnitteluissa ja kehittämispäivissä arvioimme ja kehitämme toimintamme sisältöä ja yksikkömme varhaiskasvatuspalvelua vastaamaan laaditun laatukäsikirjamme tavoitteita.

Lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan varhaiskasvatuksen henkilöstömme ja vanhempien havaintojen perusteella. Niitä arvioidaan yhdessä, onko lapsen kanssa saavutettu asetetut tavoitteet.

Lapsen itsearvioinnin perustana toimivat portfoliot. Ne seuraavat lapsen mukana myös esiopetustiimiin.

Salossa varhaiskasvatus kuuluu sivistystoimeen. Laatukriteerit perustuvat EFQM-kriteeristöön. Yksikössämme on laadittu laatukäsikirja, jota päivitetään vähintään kerran vuodessa. Se määrittelee laadukkaan kasvatuksen, hoidon ja opetuksen varhaiskasvatuksen arjessa. Laatua arvioivat lapset, vanhemmat ja henkilöstö heille suunnattujen laatukyselyiden kautta.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö saa vuosittain täydennyskoulutusta. Kehittäminen, suunnittelu ja arviointi elävät toimintavuodessa mukana. Varhaiskasvatukselle on kuvattuna myös osa prosesseista esim. perheen perehdyttämisprosessi, esiopetusprosessi, esiopetuskuljetusprosessi, päivähoitoonhakemisprosessi, erityistä tukea tarvitsevan lapsen päivähoitoprosessi. Prosessien avulla asiakas saa palvelua tasavertaisesti, toiminta etenee suunnitelmallisesti ja tuo selkeyttä. Myös prosesseja kehitetään tarvittaessa.

Salossa varhaiskasvatus on jaettu viiteen eri alueeseen. Toijan päiväkoti ja esiopetus sekä perhepäivähoito ( 5 hoitajaa) kuuluvat Kiskontien sektorille. Alueille on nimetty omat aluevastaavansa. Kiskontien aluevastaavana toimii Torikadun yksikön johtaja Tiina Mustonen.

17