PAREMMAN TYÖPÄ IV ÄN PUOLESTA 05#09

PAREMMAN TYÖÖÖPPÖPPPPPPPÖÖÖPÖPPPÖÖPPPÖÖPPÖÖÖPÖÖÖÖÖÖÖÖPÖÖÖÖPÖÖÖPPÖÖÖÖÖPPPÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPÖÖÖÖPPÖÖÖPPPPPPÖÖÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPPPPÖÖÖÖPÖÖPPÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPPPÖÖPPPÖPPÖÖÖÖPPPÖÖÖPÖÖPÖPPPPÖÖPÖÖÖPÖÖÖÖÖÖ ÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄ ÄÄ ÄÄ Ä Ä Ä ÄÄÄ Ä Ä ÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄ Ä Ä Ä ÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄ ÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ Ä Ä Ä Ä ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ Ä ÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ II II I II I I I II IIIII I II I I I II I II II IIIIIIIII IIIIIIIIIIIIIIIIV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄÄÄV ÄV ÄÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄÄV ÄÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄÄÄV ÄÄÄV ÄV ÄÄÄÄÄV ÄV ÄÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄVV ÄV ÄVV ÄV ÄÄV ÄV V ÄÄÄVVV ÄÄV ÄÄÄVV ÄV ÄÄÄV V ÄÄÄÄV VV ÄV V ÄÄV ÄVVVVVVVVVVVVVVV ÄV ÄV ÄV ÄÄÄVV N PN PN PN PN PN PN PN PN PN PN PNN PPPPN PPPN PPN PNNN PNN PN PN PN PPN PPN PN PN PPPPN PN PN PN PN PPPPPPNN PPPPN PNN PPPN PN PPN PPPPN PN PNN PPNN PPPPN PNN PPPN N PN PN PPPPN PN N PN PPN PN PN PN PN PPPPPPN PPPPPPPPN PPPN PPPPN PPPPNNN PN PN PPN PNN PPPNN UUUOUOLUOLUUUUUUUUUUOUOUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUOUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUU ESTESSTA AA AAAAAA AA A 05050505 #09#09##

Yhä useampi syölounaansa kiireessä

tai jättää ruokailunkokonaan väliin.

PAREMMAT PALAVERIPULLAT

HOUSUPUVUN YLISTYS

KEHITY ÄÄNIKIRJOILLA

TEHOLUVUN ABC

RENTOUDU KAHVITAUOLLA

TERVEEMPI ELÄMÄ 20 MINUUTISSA

Ehditkölounaalle?

”Autan työkavereitahuomaamaanlahjansa”VaikutakehonkielelläRahaavapaasta

091130_Toimi0905_kansi.indd 1 2.12.2009 13:35:16

Työelämän haasteet koskettavat kaikkia elä-

mäsi tärkeitä ihmisiä. Uudenlaista ammatti-

liittopalvelua tarjolla osoitteessa erto.fi

ASIAT TÄRKEYS-JÄRJESTYKSEEN.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 2 3.12.2009 12:21:43

toimi nº 5 2009 3

{ 05#2009 sisällys }

PÄÄTOIMITTAJA PETTERI KANKKUNEN

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ARJA KUITTINEN

ULKOASU KATJU ARO / WWW.BOTH.FI

KIRJOITTAJAT

SUVI-ELINA ENQVIST, ANTTI ISOKANGAS, JUHA

ITKONEN, HANNA JENSEN, OUTI KAARTAMO,

SANNA KEKÄLÄINEN, SAARA PAKARINEN,

TIINA RUULIO, ELINA VENESMÄKI, SUSANNA

VILJANEN, ANU VIRTANEN

KUVAAJAT JA KUVITTAJAT

SAMULI KARALA, HANNA KOIKKALAINEN,

JUHO KUVA, SANNA MANDER, ELINA MINN,

PAULIINA MÄKELÄ, HEIKKI RAUTIO, SAMI REPO,

HELI SORJONEN, SAC MAGIQUE, KATJA TÄHJÄ,

ANNA VIRTANEN

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT

ASEMAMIEHENKATU 4

00520 HELSINKI

P. (09) 6132�3204

F. (09) 6132 3202

WWW.TOIMILEHTI.FI

TOIMI@ERTO.FI

MEDIAMYYNTI

MIRKKA AHO, P. (09) 6132 3264

JULKAISIJA

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

REPRO

JARI STENHOLM / FAKTOR

PAINOPAIKKA

FORSSAN KIRJAPAINO, FORSSA 2009

AIKAKAUSLEHTIEN

LIITON JÄSEN

ISSN 0783-9693

KA

NN

EN

KU

VA

SA

MU

LI K

AR

AL

A, T

YY

LI H

EID

I-M

AR

IKA

UR

PAL

AIN

EN

20Työlounas muuttuu yhä nopeammaksi, mutta seuraakin kaivataan. Tomas Träskman ja Aura Seikkula lounaalla Trocaderossa.

oma ura8 TÄRKEINTÄ TYÖSSÄ

Tiina Laukka on

unelmatyössään

9 MP3-MAISTERIKSI

Kouluta itseäsi

äänikirjoilla

16 PAREMPIA PÄIVIÄ

Kolme hyvän

työilmapiirin tekijää

28 VAKUUTA PALAVERISSA!

Kehon kieli kertoo

puolet viestistä

43 UUSI ALKU:

Mikael Kaukinen, 6 vuotta

kroppa & nuppi12 RAVITSEMUS RUOTUUN

Pienillä teoilla

terveempi elämä

13 ÄLÄ AHMI!

Rauhallinen ruokailu

pitää solakkana

ihmissuhteet10 KULKEEKO TYÖ GEENEISSÄ?

Äiti ja tytär haluavat

tehdä osansa

11 KÄY KAHVILLA!

Hyvä vire edellyttää taukoja

omat rahat14 UNELMIA TÄYTTÄMÄÄN

Vuorotteluvapaa

muuttuu pysyväksi

ruoka & juoma20 EVÄITÄ JA TAKE AWAYTA

Mihin suomalainen

työlounas on menossa?

31 LEIVO KOKOUKSEEN

Kotitekoiset kahvileivät

antavat jutunjuurta

neuvottelupöytään

tila & tyyli33 TYYLIÄ TOIMISTOON

Piristä perinteistä

trendiväreillä

+ VAKIOT6 TOIMI OIKEIN

Kysy asiantuntijoiltamme

15 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas

arvostaa laskutaitoa

36 TYÖHUONEELTA

Juha Itkonen uskoo, että

kaikkea voi tapahtua

37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

LiiteVältä virheet työhaastatte-lussa ja pärjää bisneslounaalla! Ohjeet kortti-liitteessä.

PAREMMAN TYÖPÄ IV ÄN PUOLESTA 05#09

PAREMMAN TYÖÖÖPPÖPPPPPPPÖÖÖPÖPPPÖÖPPPÖÖPPÖÖÖPÖÖÖÖÖÖÖÖPÖÖÖÖPÖÖÖPPÖÖÖÖÖPPPÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPÖÖÖÖPPÖÖÖPPPPPPÖÖÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPPPPÖÖÖÖPÖÖPPÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPPPÖÖÖÖPPPPÖÖPPPÖPPÖÖÖÖPPPÖÖÖPÖÖPÖPPPPÖÖPÖÖÖPÖÖÖÖÖÖ ÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄ ÄÄ ÄÄ Ä Ä Ä ÄÄÄ Ä Ä ÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄ Ä Ä Ä ÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄ ÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ Ä Ä Ä Ä ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ Ä ÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ÄÄÄÄ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ II II I II I I I II IIIII I II I I I II I II II IIIIIIIII IIIIIIIIIIIIIIIIV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄÄÄV ÄV ÄÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄÄV ÄÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄÄÄV ÄÄÄV ÄV ÄÄÄÄÄV ÄV ÄÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄV ÄÄVV ÄV ÄVV ÄV ÄÄV ÄV V ÄÄÄVVV ÄÄV ÄÄÄVV ÄV ÄÄÄV V ÄÄÄÄV VV ÄV V ÄÄV ÄVVVVVVVVVVVVVVV ÄV ÄV ÄV ÄÄÄVV N PN PN PN PN PN PN PN PN PN PN PNN PPPPN PPPN PPN PNNN PNN PN PN PN PPN PPN PN PN PPPPN PN PN PN PN PPPPPPNN PPPPN PNN PPPN PN PPN PPPPN PN PNN PPNN PPPPN PNN PPPN N PN PN PPPPN PN N PN PPN PN PN PN PN PPPPPPN PPPPPPPPN PPPN PPPPN PPPPNNN PN PN PPN PNN PPPNN UUUOUOLUOLUUUUUUUUUUOUOUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUOUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUU ESTESSTA AA AAAAAA AA A 05050505 #09#09##

Yhä useampi syölounaansa kiireessä

tai jättää ruokailunkokonaan väliin.

PAREMMAT PALAVERIPULLAT

HOUSUPUVUN YLISTYS

KEHITY ÄÄNIKIRJOILLA

TEHOLUVUN ABC

RENTOUDU KAHVITAUOLLA

TERVEEMPI ELÄMÄ 20 MINUUTISSA

Ehditkölounaalle?

”Autan työkavereitahuomaamaanlahjansa”VaikutakehonkielelläRahaavapaasta

091130_Toimi0905_kansi.indd 1 2.12.2009 13:35:16

091130_Toimi_0905_sisus.indd 3 3.12.2009 12:21:48

Sininen Meteoriitti on henkilöstönsä omistama, yli 70 huippuosaajaa työllistävä suomalainen kasvuyritys. Suunnittelemme ja toteutamme Microsoft-teknologioihin pohjautuvia verkkoviestintä- ja asiakaspalveluratkaisuja. Jos haluat saada äänesi kuuluviin kovassa seurassa, katso avoinna olevat työpaikat www.meteoriitti.com/rekrytointi tai lähetä avoin hakemus osoitteeseen rekrytointi@meteoriitti.com.

Kuva

: Le

nard

G

l h

Veikkaa, onko kuvassa:

IT-päällikkö

rokkikukko

molemmat

Meillä on tilaa niin nörteille kuin staroillekin.

Firmarockin 2009 voittaja: Sinisen Meteoriitin FOOBARBARIANS.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 4 3.12.2009 12:22:17

toimi nº 5 2009 5

T ampereen yliopiston ruoka-

laan avattiin opiskeluaiko-

jeni alussa pastabaari. Siel-

lä köyhä opiskelija sai mät-

tää lautasen kukkuroilleen

tagliatellea ja bologneseä ja

hörppiä ruokajuomaksi Coca-Colaa. Mah-

tavaa! Söin siellä aina lou-

naani.

Vasta työelämässä tajusin,

että pastabaari tuhosi opis-

keluni. Ei, se ei tuonut pai-

no-ongelmia. Se vain tuudit-

ti minut makeaan uneen.

Lounaan jälkeiset luen not nuokuin tai nu-

kuin alusta loppuun. Ei auttanut, vaikka ai-

he oli kiinnostava ja istuin metrin päässä

nimekkäästä luennoitsijasta. Pilkin aikani,

sitten luiskahdin avantoon. Uni ei kysellyt

lupaa eikä pokkaa. Se tuli häpeilemättä.

Pitkän aikaa luulin, että luennoinnin seu-

raaminen tuudittaa minut uneen. Järkeilin

ystävilleni, että professorien puheissa täy-

tyi olla sama nuotti ja tunnelma kuin lapse-

na kuulemissani iltasaduissa.

Siirryttyäni työelämään tajusin olleeni

väärässä. Syy uneliaisuuteen ei ollut siinä

mitä tein, vaan siinä mitä söin.

KUN TILASIN nepalilaises-

sa ravintolassa talon tuore-

juustoa pinaattikastikkees-

sa – siis muhkean riisikeon

– loppupäivä meni hauko-

tellessa. Jos jätin lounaan

väliin, puuhasin päivän

pulkkaan skarppina, vaikkakin hieman

kärttyisenä.

Tein itselleni sarjan ruokavaliokokeiluja.

Tulos oli yksiselitteinen: Kun söin hiilihyd-

raatteja, menin virransäästötilaan. Vaikka

hotkin kokonaisen kanan, jatkoin työpäivää

aamun vireystasolla. Jos söin kaksi perunaa,

olin oitis kanttuvei.

Muutin lounastapojani ja kas – työpäivän

ehtoopuoli ei ollut enää synkkää jynkytys-

tä vaan energistä työntekoa. Ruokavalion

muuttaminen muutti koko elämäni. Olin

hereilläoloaikani oikeasti hereillä.

KOKENEET SEMINAARIPUHUJAT vältte-

levät kahta esiintymisajankohtaa: aikoja

ennen ja jälkeen lounaan. Syy on siinä, että

nälkäiset ihmiset ajattelevat vain ruokaa ja

kylläiset eivät ajattele ollenkaan.

Suoliston toiminta näyttää määräävän mo-

nen aivotyöläisen työpäivän tahdin. Hallit-

seeko se myös sinun päivääsi? Kannustan

sinua katsomaan lautasellesi ja löytämään

oman tapasi pysyä energisenä koko päi-

vän. ■

Petteri KankkunenPäätoimittaja

{ pääkirjoitus }

Haluatko pitää kokouksen, jossa sinua ei kyseenalaisteta?

Helppoa – pidä se heti lounaan jälkeen. Silloin kaikki väki nukkuu.

Makoisia työunia!

KUVITTAJA JA GRAAFINEN SUUNNITTELIJA SANNA MANDER

Hoksasin Pixi-tyttäreni synnyttyä, että vuorokauden tunnit eivät riitä kokopäivätyöhön

mainostoimistossa sekä oman kuvitusyrityksen pyörittämiseen. Mainosmaailma saa nyt

pärjätä ilman minua, kun kuvitan kotona kaiken maailman lehtijuttuja, kirjankansia, julisteita,

pöytäliinoja, kippoja ja kuppeja. Useimmiten öisin, kun kukaan ei soita eikä voi käydä kaupassa

tai postissa. Parhaimmillaan piirtäminen on kuin lomaa – kuvaan uppoutuu ja alkaa herkutella

väreillä, viivoilla ja muodoilla. Aikaa on edelleenkin liian vähän, mutta aiai, ainakin joka päivä

pääsee lomalle!

tekijältä

”Kylläisetihmiset eivät

ajattele.”

091130_Toimi_0905_sisus.indd 5 3.12.2009 12:22:29

6 toimi nº 5 2009

lähetä kysymys

» Toimi-lehti / ERTOAsemamiehenkatu 4

00520 Helsinki

» toimi@erto.fi

Etätöiden säännöt

? Työpaikallani on tullut kiistaa siitä, kuka voi olla etätöissä ja kuinka paljon.

Onko siitä säädöksiä?Neuvottelut kesken

VASTAUS: Etätöiden tekeminen perustuu

pitkälti työpaikkatason sopimiseen, mut-

ta toki työlainsäädäntö koskee etätyötä sii-

nä missä muutakin. Jos yrityksessä on tar-

vetta ja kiinnostusta etätöihin, henkilöstön

tai henkilöstön edustajan ja työnantajan on

syytä laatia sille pelisäännöt tai mallisopi-

mus. Pelisääntöjen puitteissa työntekijät

voivat halutessaan sopia työnantajan kans-

sa siitä, että tekevät etätyötä.

Sopimus etätyöstä on aina syytä tehdä kir-

jallisesti. Joissakin työehtosopimuksissa on

etätyötä koskevia määräyksiä tai suosituk-

sia, joten tarkista tilanne myös omasta työ-

ehtosopimuksestasi.

Kuten työelämässä muutenkin, työnan-

tajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuo-

lisesti myös etätyön suhteen. Etätyön te-

keminen tulee sallia tai evätä samoilla

perusteilla, eikä työntekijöitä saa ilman hy-

väksyttävää syytä laittaa keskenään eriar-

voiseen asemaan. Hyväksyttävä syy voi ol-

la esimerkiksi työn luonne, sillä kaikki työ ei

tulevaa eläkettä noin 0,7 %. Jos eläke olisi

1500 euroa, puolen vuoden vuorottelu pie-

nentää sitä reilun 10 euroa kuukaudessa.

Vastaavasti 20 %:n työajan lyhennys puolek-

si vuodeksi pienentää eläkettä noin 0,25 %,

eli mainitusta eläkkeestä leikkautuu vajaat

neljä euroa kuukaudessa.

Pulmaan löytyy ratkaisu, jos työkuntoa

ja -intoa piisaa vielä 63 ikävuoden jälkeen.

Vuorotteluvapaan aiheuttama lovi eläkkee-

seen on kuitattu tekemällä töitä 63 ikävuo-

den jälkeen kaksi kuukautta ja työajan ly-

hennyksen aiheuttama kuukauden työs-

kentelyllä, josta muutama euro menee vielä

plussan puolelle.

Ralf Sund

Tavoitteita liikuntaan

? Tarvitsisin konkreettisen tavoitteen, joka motivoisi liikkumaan. Mitä ylipää-

tään voi ja kannattaa urheilussa mitata?

Hikeä pintaan

VASTAUS: Tässä tavoitteita, jotka ovat mi-

tattavia ja realistisia.

1. Lihaskunto: Mittaa toistomaksimisi 5–6

kuntosaliliikkeessä. Etsi paino, jolla saat

juuri ja juuri 10 toistoa. Kerro painomäärä

1,3:lla. Pyri tähän 30 % parannukseen kol-

messa kuukaudessa. Tarvitset siihen kaksi

treeniä viikossa.

2. Liikkuvuus: Istu lattialla jalat suorina. Lai-

ta mittanauha kantapäiden kohdalle ja vie

sormenpäitä lattiaa pitkin eteenpäin niin

pitkälle kuin voit. Mittaa etäisyys kantapäis-

tä. Pyri parantamaan tulosta 10 senttiä kol-

messa kuukaudessa. Tarvitset tähän 2–3 ly-

hyttä venyttelytuokiota viikossa.

3. Hyötyliikunta ja yleiskunto: Hanki askel-

mittari ja pyri ottamaan 70 000 askelta vii-

kossa. Jos olet jo lähellä tätä, pyri 91 000 as-

sovellu etätyöhön yhtä hyvin. Tasapuolinen

kohtelu arvioidaan tapauskohtaisesti.

Hanna Harvima

RALF SUND

VTM,on STTK:n

talous- poliittinen

asiantuntija.

HANNA

HARVIMA

OTK, on Toimi -henkilö liitto

ERTOn lakimies.

TIMO

HAIKARAINEN

LitM, onpersonal trainer

ja urheilu-valmentaja.

JUHA-PEKKA

AIRO

PsM, onpsykoterapeutti

ja Mercuri Urvalin konsultti.

PIRTA

AALTONEN

FM, on HRM

Partnersinura val men taja.

{ Toimi oikein }T O I M I - L E H D E N A S I A N T U N T I J A T V A S T A A V A T L U K I J O I D E N K Y S Y M Y K S I I N

”Puolen vuodenvuorotteluvapaa pienentää

eläkettä noin 0,7 %.”Fiksusti vapaalle

? Haluaisin lisää vapaa-aikaa. Nakertaisiko eläkettäni enemmän puolen vuoden

vuorotteluvapaa vai puolen vuo-den 80-prosenttinen työaika?

M. Järvinen

VASTAUS: Puolen vuoden vuorotteluvapaa

pienentää eläkettä selvästi enemmän kuin

työajan lyhentäminen viidenneksellä. Va-

paan määrän osalta vaihtoehdot ovat mel-

ko kaukana toisistaan. Vuorotteluvaihtoeh-

dossa on viisinkertainen määrä vapaata.

Puolen vuoden vuorotteluvapaa pienentää

091130_Toimi_0905_sisus.indd 6 3.12.2009 12:22:44

toimi nº 5 2009 7

keleeseen eli 13 000 askeleeseen päivässä.

Tarvitset päivittäistä hyötyliikuntaa ja pari

tuntia kuntoliikuntaa viikossa.

Muodosta näistä viikko-ohjelma, jonka to-

teutuminen on yksi tavoite.

Timo Haikarainen

Apua valittajalle

? Ystäväni valittaa jatkuvasti työstään. Työ vie häneltäkaikki voimat. Olen

kuunnellut ja neuvonut, mutta mikään ei vaikuta. Mitä tekisin?

Vinkkejä vailla

VASTAUS: Valittamisessa voi olla jotain

myönteistäkin. Kielteisen tunnistava saat-

taa tuoda esiin korjaamista kaipaavia

asioita. Valittaminen myös auttaa jaksa-

maan. Useilla työpaikoilla on huomattu, et-

tä sen kitkeminen pois pakolla johtaa epä-

aitoon tunnelmaan ja huonompaan työpa-

nokseen.

Valittaminen ei ole patologista tai poikkea-

vaa, joten siihen voi jopa kannustaa. Kieltei-

nen asenne saa kuitenkin joskus työkuor-

man tuntumaan raskaammalta kuin se on.

Kumpi kuormittaa ystävääsi enemmän – työ

vai valittaminen?

Valituksen kuunteleminen ei ole helppoa.

Ehkä voit kuunnella erityisen kiinnostunee-

na aina, kun hän ei valita. Silloin hän voi ko-

kea tulevansa erityisen hyvin kuulluksi ol-

lessaan myönteisempi.

Juha-Pekka Airo

Hommat uusiksi

? Työpaikallamme on vireil- lä organisaatiomuutos. Voinko mitenkään vaikut-

taa siihen, mitä tulen jatkossa töissä tekemään?

Lannistunut

VASTAUS: Usein organisaatiomuutok-

set koetaan pakkoina, joihin on vaikea ot-

taa edes kantaa. On hyvä, että mietit, mi-

ten voisit olla mukana muutoksessa. Kan-

nattaa miettiä erityisesti, mitä hyötyä tästä

on minulle tai tiimilleni ja etsiä vetotekijöi-

tä eikä jäädä vain työnnettäväksi.

Muutoksesta on tärkeää puhua niin esi-

miehen kuin oman tiiminkin kesken. Pyri

osallistumaan tiedotustilaisuuksien lisäksi

kaikkiin palavereihin ja tilaisuuksiin, joita

muutoksen vuoksi järjestetään. Älä jää toi-

sen käden tietojen varaan. Kysele mahdol-

lisuuksia toteuttaa tiimin omaa muutosval-

mennusta.

Kun olet mukana tekemässä muutos-

ta työstämällä, osallistumalla ja vähitellen

myös sitoutumalla, vaikutat eniten siihen,

mitä tulet jatkossa tekemään.

Pirta Aaltonen

”Kielteinen asenne saajoskus työn tuntumaan

raskaammalta kuin se on.”

PA

UL

IIN

A M

ÄK

EL

Ä

091130_Toimi_0905_sisus.indd 7 3.12.2009 12:22:55

8 toimi nº 5 2009

TOIMIHENKILÖ LAITTAA ASIAT TÄRKEYSJÄRJEST YKSEEN

TEKSTI OUTI KAARTAMO KUVA HANNA KOIKKALAINEN

{ oma ura }

Tiina Laukka, 47:

Tärkeintä työssäni on...

2019”Uskon olevani samalla alalla.

Yksityisyrittäjäksien halua, koska

tilitoimistossa työon vaihtelevampaa.”

1983Työkaluvarastonhoitajan ja kuljetustyönjohtajan

apulainen,Oulun kaupungin

energialaitos

1984Kirjojen lainauskuntoon

saattaminen,Oulun pääkirjaston

hankintaosasto

1986–1987Toimistotyötä sekä

henkilöstö- ja palkka-asioita, Oulun kaupungin

energialaitoksenhallinto- ja talousosasto

1988–1992Toimisto- ja

kirjanpitotyötä,Kotkan Pukimo Oy

1993–1994

Toimistovirkailija,Tampereen taidemuseo

1996–

Kirjanpitäjä,Tampereen

Tilitoimisto Oy

KIRJANPITO MIELLETÄÄN RUTIINITYÖKSI, mutta

siihen liittyy myös paljon keskustelua ja konsultointia.

Saan paljon siitä, että pääsen keskustelemaan asiakkai-

den kanssa. Jotkut kysyvät, miten heillä menee, ja läh-

demme analysoimaan tilannetta.

Olen miettinyt paljon, miten selittää lakitekstiä niin, että

asiakkaat ymmärtävät. Työni hyviin puoliin kuuluu se, et-

tä saan olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Jokai-

nen on oma persoonansa. Joillekin on paras selittää asiat

huumorin kautta, toiset eivät siedä sitä yhtään.

On palkitsevaa, kun asiakas ymmärtää, mistä on kysy-

mys. Kaikki eivät haluakaan oppia. Monille on helpotta-

vaa, että he saavat keskittyä yrityksen pyörittämiseen,

ja minä hoidan loput.

Saan kiitosta siitä, että olen olemassa. Minulle on an-

nettu halauksia, kukkasia ja jopa enkelipatsas. Minus-

ta on mukavaa, kun voin olla avuksi. Viihdyn numeroi-

den parissa myös vapaa-ajalla. Ystäväni ihmettelevät,

että haluan ratkoa vielä kotona mahdollisimman vai-

keita sudokuja. ■

091130_Toimi_0905_sisus.indd 8 3.12.2009 12:22:58

toimi nº 5 2009 9

{ oma ura }KOONNUT PETTERI KANKKUNEN

kuinka...

Pyyhi Lady GaGat pois mediasoittimestasi ja

pyhitä äänimaisemasi opinnoille.

Harvard, kuuntelen

Joulukuussa palvelun ladatuimpien luen-

tojen top kymppiin kuuluivat mm. ranskan

kielikurssi, johdatus fi losofi an historiaan se-

kä riskienhallintakurssi.

Kun olet päässyt luentojen

makuun, voit siirtyä ääni-

kirjojen pariin. Esimerkik-

si Audible.com tarjoaa jo

yli 60�000 kirjaa puhuttuna.

Joukossa on runsaasti am-

mattikirjallisuutta englan-

niksi, saksaksi ja ranskaksi.

Äänikirjat kestävät tyypillisesti 6–8 tuntia.

Kun kuuntelet tunnin päivässä, vuodessa si-

nulla on mukavasti 50 kirjaa plakkarissa. ■

APPLEN ITUNES-KAUPASTA löytyy iTunes

U -palvelu, jonka kautta voit ladata ilmai-

seksi huippuyliopistojen julkaisemaa ääni-

ja videoaineistoa samalla tavalla kuin mu-

siikkia ja elokuvia. Voit siis

kuunnella mp3-soittimellasi

oppitunteja ja luentoja vaik-

kapa kuntosalilla, ruokaos-

toksilla, auto- tai junamat-

kan aikana.

Esimerkiksi Stanfordin,

Harvardin ja Yalen yliopistojen tarjonta on

laajaa ja sisältää huippuluennoitsijoiden tal-

lenteita. Suomalaisten koulujen aineistoa

palvelussa ei vielä näytä olevan.

VE

ER

, IS

TO

CK

PH

OT

O, V

AL

MIS

TA

JAT

KUN HALUAT SISÄISTÄÄ asiatekstejä nopeasti, kannattaa kokeilla SQ3R-teho-lukutekniikkaa. Menetelmään kuu luu viisi vaihetta: silmäily, kysymysten asettaminen, lukeminen, kertominen ja kertaaminen.

Ensin muodostat kirjasta yleisvai-kutelman. Selaa kirja läpi ja silmäile sisällysluetteloa, otsikoita, johdantoa sekä hakemistoa.

Sitten laadit itsellesi kysymyksiä, joihin toivot löytäväsi kirjasta vastauksia. Kirjoi-ta kysymykset ylös.

Kolmanneksi luet tekstin ja haet vastauksia laatimiisi kysymyksiin. Etene kappaleittain ja keskity vain niihin kohtiin, jotka vastaavat kysymyksiisi.

Kun olet lukenut tekstin, palauta mie-leesi vastaukset, jotka sait kysymyksiisi. Kirjoita ne omin sanoin paperille. Älä siis siteeraa tekstiä, vaan kirjoita niin kuin itse asian ymmärsit.

Lopuksi luet saamasi vastaukset vielä kerran ja kiteytät kirjan tai sen lukujen keskeisimmät sanomat.

Olet onnistunut, kun osaat ymmärret-tävästi kertoa toiselle, mistä kirjassa on kyse. ■

Vähennä aivojen joutokäyntiä kuuntelemalla hömpän sijasta asiaa.

Treenaakuntosalilla myös

aivojasi

T YÖ M AT K A N T I L A I H M E E T

Vuonna 2008 ennuste työntekijän

eläkkeelle siirtymisen iästä oli

59,4vuotta.

TILASTOKESKUS

E T TÄ S I K Ä L I

L U E T T E H O K K A A M M I N

KOSKETELTAVA

MINILÄPPÄRI

Asus Eee PC T91taittuu tarvittaessa

tabletiksi. 539 €,Verkkokauppa.com.

ALUMIININEN

MATKALAUKKU

Zero Halliburton ZR21 kestää kovatkin

kolhut.869 €, Biber.com.

KANNETTAVA

TULOSTIN

Canon Pixma ip100on todella vikkelä

kokoisekseen.265 €, Multitronic.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 9 3.12.2009 12:23:10

10 toimi nº 5 2009

KULKEEKO T YÖ GEENEISSÄ?TEKSTI ELINA VENESMÄKI KUVA HANNA KOIKKALAINEN

{ ihmissuhteet }

Oma ala löytyy etsimällä – eikä aina heti.

”Haluan tehdä osuuteni”ANNA SINKKONEN: ”Opiskelin it-tradeno-

mik si Haaga-Helia-ammattikorkeakoulus-

sa. Valitsin sen, koska minua kiinnosti tie-

tokoneiden kanssa näpertely. Opinnot

jäivät, kun aloin olla yhä enemmän myyjä-

nä Kalevala-korulla – pari viime vuotta mel-

kein pelkästään. Irtisanouduin sieltä, kos-

ka töitä ei ollut kuitenkaan tarpeeksi. Olin

osa-aikainen työntekijä ja aina lauantaisin

ja iltaisin töissä. Viime kesänä hain ja pää-

sin raitiovaunukuskin koulutukseen.

Työ on tärkeää. Sen osuus valveillaoloajas-

ta on suuri, ja toimeentulo on tietenkin olen-

nainen asia. Työn kautta pystyn myös tun-

temaan paikkani maailmassa. Haluan teh-

matkailualan kursseja; merkittävin oli mat-

kailun markkinointi- ja esimieskoulutus.

Olen aina pitänyt työstä. Ihmiset ovat tul-

leet ostamaan elämyksiä, ja on ollut ilo aut-

taa heitä. Tuntuu hyvältä, kun asiakas tuo

tuliaisiksi pullon viiniä tai suklaata.

Nyt ala on puristuksissa. Matkat ostetaan

usein netistä. Matkatoimistoihin ihmiset tu-

levat, kun heillä on ongelmia. Itse olen nyt

lomautettuna kolme kuukautta.

Anna on opiskellut vaikka mitä, eikä osaa

päättää. Siinä olemme samanlaisia, että kun-

nioitamme työtä ja ja haluamme aina tehdä

jotain. Osa-aikaeläkkeellekään en haluaisi,

vaikka taloudellinen tilanne on tämä.” ■

äiti eilataurén, 58

Ylioppilas,Matka-Vekan

aluemyyntipäällikkö Savonlinnassa

tytär anna sinkkonen, 27

Ylioppilas, opiskelee raitiovaunun

kuljettajaksi Helsingissä

dä osuuteni, enkä olla pelkkä hiilidioksidin

tuottaja.

Äiti on aina sanonut, että opiskelu on tärke-

ää, muttei ole koskaan puuttunut valintoihini.

Suhtaudumme työhön samalla tavalla. Halu-

amme tehdä kaikkemme ja vaadimme samaa

muiltakin. Äiti ehkä minuakin enemmän.

EILA TAURÉN: Pääsin lukion jälkeen sai-

raanhoitajaopistoon, mutta ennen opintojen

alkua kaaduin pyörällä ja katkaisin käteni.

Käsi ei parantunut kokonaan, eikä minus-

ta voinut tulla sairaanhoitajaa. Työvoimatoi-

mistossa minulle ehdotettiin matkailualan

ammattikurssia. Nyt olen suorittanut monia

091130_Toimi_0905_sisus.indd 10 3.12.2009 12:23:18

toimi nº 5 2009 11

{ ihmissuhteet }KOONNEET ARJA KUITTINEN JA PETTERI KANKKUNEN

VE

ER

, IS

TO

CK

PH

OT

O, S

KO

Y

82 %palkansaajista

kokee työpaikkansailmapiirin

olevan hyvä.TYÖTERVEYSLAITOS

”Kun ihminen kokee, että hän onporukassa tärkeä ja arvostettu,

siitä kumpuaa työhyvinvointi.”TOIMITTAJA MAARIT TASTULA TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS -LEHDESSÄ 6/09

Elämä valmennukseenENÄÄ EI VALMENNETA vain urheilijoita

– nyt voi laittaa valmennukseen koko elä-

mänsä. Life coach eli ”elämänohjaaja” jump-

paa kropan sijaan päätä.

Ohjaus ei ole terapiaa vaan tukea, jossa et-

sitään uusia mahdollisuuksia ja sopua oman

elämän kanssa. Vastauksia etsitään yhdessä

– valmentajalta saa rohkeutta suunnan löy-

tämiseen.

erton jäsenet ovat viime keväästä voineet

hyödyntää life coachin palveluja maksutta.

Ohjaus toteutetaan luottamuksellisina pu-

helinkeskusteluina. Eniten apua on haettu

hankalan elämäntilanteen selkiyttämiseen,

rahahuoliin ja työelämän ongelmiin. Lisätie-

toja: www.erto.fi /palvelut. ■

TyöelämänvalttikortitTYÖTERVEYSLAITOKSEN kehittämien

Duunitalkoot-pelikorttien avulla voi käyn-

nistää luontevasti keskusteluja hyvän työ-

ilmapiirin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi

työpaikalla. Jokaisessa kortissa on työhy-

vinvointiin liittyviä puheenaiheita, jotka

houkuttelevat yhdessä kehittämään töiden

sujumista.

Pelin avulla saa kätevästi viritettyä keskus-

telua työpaikan asioista. Se auttaa työnteki-

jöitä ja esimiehiä luomaan työpaikoille hy-

vän keskusteluilmapiirin.

Peli sopii erinomaisesti kehittämispäivän

tai työpaikkapalaverin vapaamuotoiseen ja

hauskaan yhdessäoloon. Pelikortteja saa

Työterveyslaitoksen verkkokaupasta. ■

E T TÄ S I K Ä L I

SUOMALAISET PITÄVÄT kahvitaukoja erittäin tärkeinä omalle ja työtoveriensa työssä viihtymiselle. Kahvitauko on useimmille tärkeä mahdollisuus tavata työtovereita, rentoutua ja vaihtaa kuu-lumisia. Yli puolet juo kahvinsa toisten seurassa taukotiloissa, ja 42 prosenttia vie sumpit lisäksi tai sen sijaan työpistee-seensä tai -huoneeseensa.

Kahvitauko ei ole vain työntekijän vaan myös työnantajan etu. Tauot paranta-vat työtehoa, selkeyttävät ajatuksia ja auttavat ratkaisemaan työhön liittyviä pulmia. Paradoksaalista sinänsä, tauot ovat sitä tarpeellisempia, mitä lujempaa konttorin käytävillä juostaan. Kahvitauot ja kahvinjuonti työpaikalla -tutkimus ker-too, että elimistön vireystilan säilyminen hyvänä edellyttää taukoja ja hetkittäistä irtautumista ahkeroinnista.

Pauligin teettämän tutkimuksen mu-kaan kahvitaukoja pystytään työpaikoilla myös kiitettävästi pitämään. Oikeus taukoihin on kirjattu moniin työehtosopi-muksiin. ■

N Ä I N V O I T P A R E M M I N T Ö I S S Ä

terveen paperit

Pomo haluaa chattailla kanssasiPOMOJENSA KANSSA NETISSÄ kommunikoivat työn-tekijät ovat tuotteliaampia kuin kollegat, jotka eivät niin tee, paljastaa mit:n tuore tutkimus. ibm:n työntekijöitä seuranneet tutkijat arvelevat asian johtuvan siitä, että sosi-aalinen kanssakäyminen online-puolella vahvistaa työntekijöiden päämäärätie-toisuutta: he tietävät paremmin, mitä heiltä odotetaan ja pystyvät siten toi-mimaan tehokkaammin.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 11 3.12.2009 12:23:27

12 toimi nº 5 2009

TEKSTI ARJA KUITTINEN KUVITUS ELINA MINN{ kroppa & nuppi }

Työpäivästä ei aina lohkea

aikaa monipuoliseen ateriaan.

Terveyden ja vastustus-

kyvyn kannalta tärkeitä

ravintoaineita saa silti

muutamassa minuutissa.

1 minOSTA SITRUSHEDELMIÄ. Pakkaa ne aamulla mukaan töihin ja syö yksi päivässä. Appelsiinin kaltaiset vitamiinipitoiset hedelmät saattavat tut-kimusten mukaan parantaa myös luiden kuntoa ja auttaa taistelemaan etenkin naisia vaanivaa osteoporoosia vastaan.

HAUKKAA VIHREÄÄ. Päivittäinen vih-reän salaatin syöminen voi alentaa veren kolesterolia, ehkäistä ummetusta ja lisätä veren antioksidanttitasoja. Lisää sekaan vielä oliiviöljyä tai pähkinöitä, niin kehoosi imeytyy elinikää lisääviä suoja-aineita.

2 min

SYÖ VÄLIPALOJA. Vältät verensokerin laskua ja ahmimista aterioilla. Työpistees-sä voi syödä jogurtin, johon on sekoitettu muutama kuorittu manteli. Manteleita pidetään hyvänä vastaiskuna syöpätau-deille. Iltapäivää piristävät myös kotoa mukaan pakatut vihannesten palat, jotka ravitsevat aivoja: Enemmän kuin kaksi kourallista vihanneksia päivässä syövien aivot toimivat yhtä hyvin kuin viisi vuotta nuoremmilla. Aivo- ja sydänystävällisiä omega-3 -rasvoja saa syömällä savulohta täysjyväkeksin kanssa.

2 min

5 minLIPITTELE TEETÄ. Ja nimenomaan vihreää – hauduta sitä kannullinen, jääh-dytä ja laita jääkaappiin, mistä voit juoda sitä useamman päivän. Vihreän teen katekiineissa on antioksidantteja, jotka nopeuttavat aineenvaihduntaa ja estävät tiettyjä syöpiä.

10 minLAITA CURRYRUOKIA. Curryn syöminen saattaa vähentää dementian ja paksusuolen syövän riskiä. Currya käyte-tään usein intialaisten ruokien maustee-na. Nopea ruoka syntyy sekoittamalla höyrytettyjä linssejä currylla maustettuun itämaiseen kastikkeeseen.

...terveempi elämäminuutissa... 20

091130_Toimi_0905_sisus.indd 12 3.12.2009 12:24:29

toimi nº 5 2009 13

KOONNUT ARJA KUITTINEN{ kroppa & nuppi }

Parempia uniaeläkkeelläUNETTOMUUDESTA KÄRSIVIEN unen laa-

tu paranee usein eläkkeellä. Tämä ilmenee

tutkimuksesta, jossa haastateltiin 15 000:ta

keskimäärin 55-vuotiaana eläkkeelle jäänyt-

tä ranskalaista. Unen laatua verrattiin seitse-

män vuoden jakson aikana ennen eläkkeelle

jäämistä ja sen jälkeen, jolloin unettomuus-

ongelmat vähenivät noin neljänneksen.

Tutkijat arvioivat, että hyvään uneen vai-

kuttavat enemmän vaatimusten ja stressin

väheneminen kuin asiat, joita eläkeläiset oli-

vat ryhtyneet tekemään.

Eniten muutoksesta hyötyivät stressaavaa,

vaativaa tai henkisesti raskasta työtä teh-

neet, johtoporras ja vuorotyöntekijät. ■

Ruokaile rauhassaVAIKKA TÖISSÄ OLISI kuinka vauhdikas-

ta, malta syödä ruokasi rauhassa. Hotkija

on muita alttiimpi lihomaan eikä edes täy-

ty kovin pitkäksi aikaa ahmimastaan ruoas-

ta, kertoo tuore tutkimus. Kyse on kemias ta:

Nopeasti aterioivan suolistoon erittyy kylläi-

syyshormoneja vähemmän kuin niillä, jotka

istuvat lautasen ääressä hartaammin. Hot-

kittu ateria ei siis tee kunnolla kylläiseksi.

Tutkimus toteutettiin mittaamalla nopeas-

ti ja hitaasti jäätelöä syöneiden koehenki-

löiden veriarvoja. Tulokset julkaistiin Jour-

nal of Clinical Endocrinology & Metabolism

-lehdessä ja niistä raportoi Uutispalvelu

Duodecim. ■

TUNTUUKO SÄNGYSTÄ YLÖS kam-peaminen työaamuina tuskalta? Siitä voi syyttää perimää! Sisäisen kellomme toi-mintaa säätelevät niin sanotut kellogee-nit, jotka määräävät kullekin luontaisen unen pituuden ja ajankohdan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo, että talvella monen sisäinen kello jätättää, koska luontainen unirytmi olisi erilainen kuin päivärytmi. Lisäksi yöhormonia eli melatoniinia erittyy aivoissa talvella vielä heräämisen jälkeen, jolloin pimeää riittää, vaikka aivojen pitäisi jo saada valon tuoma herätysviesti.

Sisäistä kelloa voi kääntää aikaista-malla herätystä tai huijata käyttämällä kirkasvalolamppua. Väsymys vähenee, jos lamppua käyttää kello 6 ja 10 välillä viitenä päivänä viikossa 30–60 minuutin ajan.

Myös säännöllinen unirytmi on tärkeää – jopa elintärkeää. Sisäisen kellon ryt-mihäiriöt lyhentävät elinikää ja altistavat vakaville sairauksille. Makeat unet tois-tuvasti samaan kellonaikaan hellivät sekä mieltä että kehoa. ■

”Kun tekemättömättyöt ovat lapulla,

vähennät muistikuormaasi.”SPORT-LEHTI 10/09

KYLMÄ/

LÄMPÖPAKKAUS

Kääri pakastettu lötkö pyyhkeen

sisään. Nopea apu kipeälle selälle tai olalle. IcePower-

pakkaus, 8 €, apteekit

VEHNÄNJYVÄ-

TOSSUT

Pehmeyttä päivään. Älä unohda sisätyynyjä

toimiston mikroon! Emendon tossut,

20 €, tavaratalot ja luontaistuotekau pat

STRESSI -

PALLO

Raihnaisten hiirikäsien

verenkierto elpyy puristelemalla

mötikkää.5 €,

Clas Ohlson

ANGORA-

TORIKÄSINEET

Angoraa ja villaa. Ihana lämpö työpis-teeseen, jossa näpit ovat jäässä. Petersin

käsineet 29 €, EA-terveydenhoito-

myymälä

J O U L U L A H J A KO N T T O R I R O TA L L E

HE

IKK

I R

AU

TIO

, VE

ER

, IS

TO

CK

PH

OT

O, V

AL

MIS

TA

JAT

16 %naisista

kävelee tai pyöräileetyömatkoillaan

vähintään30 minuuttia

päivässä.TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 2008

E T TÄ S I K Ä L I

kuinka... H U I J ATA S I S Ä I S TÄ K E L L OA

091130_Toimi_0905_sisus.indd 13 3.12.2009 12:24:32

14 toimi nº 5 2009

Ansaittua lepoa!

TEKSTI TIINA RUULIO KUVITUS ANNA VIRTANEN{ omat rahat }

Vuorotteluvapaata voi

nyt suunnitella entistä

pitkä jänteisemmin.

Järjestelmä muuttuu

vuoden alusta pysyväksi.

Notkahdus innossa VUOROTTELUVAPAALLE jäävien määrä on kasvanut vuosittain 1990-luvun puoli välistä lähtien. Viime vuonna vuorot-teluvapaalla oli jo yli 20 000 ihmistä. Heistä ertolaisia oli 186.

Tänä vuonna ertolaisten vuorottelu-

vapaainto on hieman laimentunut, sillä tammi–syyskuun aikana vuorotteluvapaalle jäi 130 ERTOn jäsentä. Kiinnostuksen vähenemiseen on voinut vaikuttaa taantuman aikana huoli työsuhteen jatkumisesta, koska vuorottelija voidaan irtisanoa siinä, missä työssä olevatkin. Vapaalla omasta työpaikasta on ehkä vielä vaikeampi pitää kiinni. Toisaalta osa saattoi anoa

vuorotteluvapaata, koska myös järjestelmän lakkauttamisen mahdollisuutta väläyteltiin julkisuudessa.

Keskimääräinen vuorottelukorvaus ertolaisilla oli viime vuonna noin 41–42 euroa päivässä. Kaikkein innokkaimpia vuorotteluvapaan käyt-täjiä ovat olleet vankasti keski-ikäiset kuntasek-torin naiset. ■

JOS TYÖNTEKOON HALUAISI välillä pi-

demmän tauon, vuorotteluvapaa antaa sii-

hen ensi vuodesta pysyvän mahdollisuu-

den. Jotta vapaalle voi jäädä, on tiettyjen

ehtojen kuitenkin täytyttävä. Työntekijän

ja työnantajan on sovittava siitä yhdessä,

vuorottelijalla pitää olla takanaan kymme-

nen vuoden työputki, ja sijaiseksi pitäisi

löytää työtön työnhakija.

Vuorotteluvapaan voi pitää joko yhteen

menoon tai jaksoissa. Yhtäjaksoisen vapaan

pituus on 90–359 kalenteripäivää.

Rahaa tilille kolahtaa vuorotteluvapaal-

la 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta il-

man lapsikorotuksia. Jos työhistoriaa on yli

25 vuotta, korvaus nousee 80 prosenttiin. Si-

ten esimerkiksi 2 300 euron kuu-

kausipalkalla vuorottelukorvaus

70 prosentin mukaan tekee 42,05

euroa päivässä.

Vuorottelijan työpaikka on va-

paan aikana niin sanotussa lepotilassa, eli

työntekijällä on periaatteessa oikeus pääs-

tä takaisin vanhaan tai siihen rinnastetta-

vaan työhön.

VUOROTTELUVAPAAN perimmäinen idea

on edistää työssä jaksamista. Toisin kuin

ehkä luulisi, vuorotteluvapaalla ei usein

kuitenkaan ensisijaisesti lomailla, vaan hoi-

detaan ikääntyneitä vanhempia ja lapsen-

lapsia tai saatetaan loppuun keskeneräisiä

opintoja. Toki myös matkailuun ja lepäämi-

seen keskittyviä löytyy. Yleisesti vuorotte-

luvapaalla myös toivutaan erilaisista rem-

poista ja harjoitellaan eläkkeellä oloa.

Pelkkä vuorotteluvapaa ei yleensä edistä

työssä jaksamista, jos jaksamisen ongelmat

ovat päässeet huonolle tolalle eikä niille teh-

dä mitään. Vuorotteluvapaa on toki töistä ir-

tautujalle virkistykseksi, mutta tutkimuksen

mukaan vuorotteluvapaasta hyötyy kuiten-

kin kaikkein eniten vuorottelijan sijainen.

Sijaisuuden aikana hankittu työkokemus

edistää usein hänen työllistymistään myös

vuorottelujakson jälkeen. ■

Vuorottelijan työpaikkajää lepotilaan.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 14 3.12.2009 12:24:46

toimi nº 5 2009 15

KONSULTTI ANTTI ISOKANGAS LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA, JOTTA SINUN EI TARVITSE.{ kotiläksyt }

Moni kärsii huonoa omaa-

tuntoa vajavaisesta kir-

jallisesta sivistyksestään

– vaikkapa siitä, että

Täällä Pohjantähden al-

la on edelleen lukemat-

ta. Toiset ovat kiusaantuneita huonosta

kielitaidostaan. Jotkut kantavat elinikäistä

traumaa rumasta lauluäänestään.

Myös huono tietotaso tai yleissivistys on

yleinen häpeilyn aihe. Kukaan ei ainakaan

ylpeile sillä, ettei tiedä Belgian pääkaupun-

kia, veden kiehumispistettä tai talvisodan

alkamispäivää.

Jostain kumman syystä matemaattis-

ten taitojen puutetta ei kuitenkaan häpeil-

lä. Päinvastoin. Moni suorastaan rehvaste-

lee sillä, ettei osaa laskea, paljonko satasen

takki maksaa, jos se on kolmenkymme-

nen prosentin alennuksessa. Se kun johtuu

”huonosta matikkapäästä” – ikään kuin ky-

seessä olisi omasta tahdosta riippumaton,

sympaattinen pikku piirre, vähän niin kuin

luonnonkihara tukka, hörökorvat tai kyky

saada kieli rullalle.

TODELLISUUDESSA ”huonoa matikkapää-

tä” ei ole olemassakaan. Useimmiten kyvyt-

tömyys tulla toimeen numeroiden kanssa on

seurausta koko asian turhasta mystifi oin-

nista.

Varmin tapa olla ymmärtämättä jotain

a siaa on pitää sitä hokkuspokkuksena ja

noituutena, jonka salaisuudet paljastetaan

vain harvoille ja valituille. Ei maantiedon-

Matematiikkaa on hyvä ymmärtää, vaikka ei tekisikään töitään numeroiden parissa.

Lukuhommia

”Huonoa matikkapäätä

ei oleolemassakaan.”

KO

kaan oppimisesta tule mitään, jos ajattelee,

että Pohjoismaiden pääkaupunkien muis-

tamiseen tarvitaan jonkinlaista erityistä

maantietopäätä.

Matematiikka on kaikkea muuta kuin sa-

latiedettä. Numeroita eivät käsittele ainoas-

taan matemaatikot ja kirjanpitäjät, vaan ai-

van jokainen ja aivan koko ajan. ”Elämme

lukuina, puhumme lukuina ja katselem-

me lukuja viihdykkeenä”, kirjoittaa Peter J. Bentley kirjassaan Numerot – Kuinka mate-

matiikka muutti maailmaa.

NUMEROT EI OLE matematiikan oppikir-

ja, vaan muistutus siitä, ettei matikkaa kek-

sitty ainoastaan koulu-

laisten kiusaksi. Se kertoo

tarinoita matematiikan

kehityksestä ja sen vaiku-

tuksesta ihmiskunnan ke-

hitykseen.

Geometrian kehitys joh-

ti arkkitehtuurin vallankumoukseen. Ilman

binäärilaskentaa ei olisi modernia tietotek-

niikkaa, ja ilman logaritmeja Google ei löy-

täisi edes avaimia omasta taskustaan. Jos

intialaiset eivät olisi keksineet nollaa, mo-

derni fysiikka ei olisi voinut kehittyä eikä

Euroviisujen järjestäjillä olisi ollut keinoja

ilmaista Timo Kojon pistesaldoa.

Toisin sanoen kyseessä on tarina siitä, miten

numerot ovat vaikuttaneet tieteeseen, taitee-

seen ja kulttuuriin – eli ihmisen tapaan hah-

mottaa maailmaa ympärillään. Ja koska kyse

on ihmisistä, ylväiden onnistumisten seassa

on vähintään yhtä paljon absurdeja hölmöyk-

siä. Eräs 1700-luvun huijari pyrki esimerkik-

si määrittelemään piin arvon pudottelemalla

neuloja kaakelilattialle, missä on jotakuinkin

yhtä paljon järkeä kuin nörttien harrastamas-

sa piin desimaalien ulkoa opettelussa.

AMERIKKALAINEN MATEMAATIKKO John Allen Paulos julkaisi 1980-luvun lopulla me-

nestysteoksen Innumeracy, joka myös suo-

mennettiin nimellä Numerotaidottomuus.

Kirjaa kannattaa kysellä kirjastosta tai di-

varista, sillä se oli terävä, kansanomainen

ja jopa hauska muistutus matematiikan pe-

rustaitojen merkityksestä. Vaikka kirjan käy-

tännön esimerkit Reaga-nin Amerikasta ovat nyt

yhtä ajankohtaisia kuin

Sylvester Stallonen toi-

mintaelokuvat, ne osoit-

tavat elävästi, miten esi-

merkiksi tietämättömyys

toden näköisyyslaskennan alkeista saa muu-

ten täysijärkiset ihmiset käyttäytymään kuin

tomppelit.

Bentleyn Numerot on hyvää jatkoa Nume-

rotaidottomuudelle. Se ei välttämättä paik-

kaa koulun matikantunneilta jääneitä auk-

koja eikä opeta kenellekään prosenttilas-

kennan perusteita. Sen sijaan se osoittaa,

kuinka tärkeää matematiikka on ollut ihmi-

sen historiassa ja kuinka tärkeää se on jokai-

sen arkipäivässä. Ja jos hyvin käy, se saa lu-

kijansa hakeutumaan jonnekin, missä niitä

prosenttilaskennan aukkoja paikataan. ■

091130_Toimi_0905_sisus.indd 15 3.12.2009 12:24:48

16 toimi nº 5 2009

Oletko joskus huomannut

rallattelevasi keskellä työpäivää

ilman järkevää syytä? Syyllinen

hyvään tuuleesi saattaa löytyä

sermin takaa. Kolme hyvän

työilmapiirin vaalijaa kertoo,

mitä he tekevät työyhteisönsä

tunnelman eteen.

TEKSTI OUTI KAARTAMO KUVAT HELI SORJONEN

selän takana””Kehun

työkavereita

091130_Toimi_0905_sisus.indd 16 3.12.2009 12:24:50

toimi nº 5 2009 17

KristiinaSarasti, 36

Likenkustannustoimittaja

3 asiaa…JOISTA SAAN VIRTAA

TYÖPÄIVÄÄNI:

» Saan työskennelläkielen ja

merkitysten parissa.» Työkavereista ja

yhteistyökumppaneista.» Liekittävästä

työpaikasta.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 17 3.12.2009 12:25:18

18 toimi nº 5 2009

O n ihmisiä, joiden viereinen työpöytä voisi olla

uusia työntekijöitä palkattaessa varteenotetta-

va houkutin. Kustannustoimittaja Kristiina Sa-rasti on sellainen: hänellä on leveä hymy ja läm-

min katse.

Sarasti kuitenkin välttelee hänestä käytettyä

termiä positiivinen työkaveri, koska tietää monen liittävän sen te-

kopirteyteen ja asioiden kaunistelemiseen. Hän pyrkii luomaan työ-

paikallaan hyvää henkeä kultaisen neuvon opein: tee toiselle niin

kuin toivot itsellesi tehtävän.

”Yritän eläytyä toisten asemaan ja miettiä, mitä he tarvitsevat. Yri-

tän myös muistaa sanoa ääneen myönteiset ajatukseni työkavereis-

ta. Kehun heitä myös selän takana pomolle, koska hän ei voi huo-

mata samoja asioita kuin me kollegat.”

Sarastin mielestä negatiivinen asenne työyhteisöä kohtaan on mie-

likuvituksettomuutta. Vastaavasti positiivinen ei merkitse teennäis-

tä kaunistelua vaan asioiden katsomista mahdollisuuk sien kautta.

”Ihmiset ovat järjettömän paljon suurempia kuin kuvittelevat ole-

vansa. Minusta on mahtavaa, jos heitä voi auttaa rentoutumaan ja

huomaamaan lahjansa.”

Negatiiviset tunteet kuuluvat Sarastin fi losofi an mukaan työpai-

kalle siinä missä positiivisetkin. Töissä ei tarvitse peittää pahaa

mieltä.

”Työyhteisössä on paljon parempi fl ow, kun voi luottaa siihen, et-

tä tulee hyväksytyksi ehdoitta.”

Sarasti saattaa pillittääkin työpaikalla, mutta ei silti halua kaataa

ongelmiaan työkavereiden niskaan tai purkaa pahaa oloaan kiu-

kuttelemalla.

”Jos huomaan, että toista painaa jokin, voin kysyä, onko kaikki

kunnossa. Koen luottamuksen osoituksena sen, jos ihmiset kerto-

vat minulle pahoista fi iliksistään.”

Sarastin mielestä hyvän työilmapiirin kannalta on merkittävää, et-

tä myös työhön liittyvät ikävät tunteet tuodaan esiin eikä niitä hy-

mistellä näennäisesti iloisen työyhteisön taakse. Niiden syyt on hy-

vä selvittää ennen kuin työilmapiiri muuttuu huonoksi.

”Jos koen tulleeni kohdelluksi epäreilusti, en jää rypemään huo-

noissa viboissa, vaan pyrin selvittämään asian heti. Mielestäni se

on reilua myös muita asiaan liittyviä kohtaan.”

Samasta syystä Sarasti on pyytänyt työkavereitaan kertomaan, jos

hän on tehnyt jotain väärin.

”En tarkoita, että työpaikalla kaikkien pitäisi tilittää kaikesta. Mut-

ta on hyvä voida luottaa siihen, että puhuminen on mahdollista.”

Sarasti on työskennellyt kirjoja kustantavassa Likessä kymmenen

vuotta. Työkavereista on tullut ystäviä. Vaikka suhteet ovat lähei-

siä, asiat voi hoitaa ammattimaisesti.

”Työ ei ole vankila, jonne satunnaiset tyypit on mielivaltaisesti hei-

tetty. Se on kollektiivinen kasvupaikka ihmisille, jotka ovat ainakin

osittain samoista asioista kiinnostuneita. Kun ihmiseen saa kontaktin

ihmisenä, on rennompaa hoitaa asioita myös roolien puitteissa.”

”JOS EHDIT TEHDÄ sen, niin tosi kiva! Loistavaa, kiitos!”

Pekka Laukkanen juttelee puhelimessa työkaverinsa kanssa, ja on

melko selvää, että työkaveri jää puhelun jälkeen hymyilemään. Suo-

men Punaisella Ristillä työskentelevän Laukkasen mielestä hyvän

työilmapiirin ylläpitäminen ei ole mitään salatiedettä.

”Hyvä työilmapiiri syntyy siitä, että antaa toiselle tilaa ja kuunte-

lee. Työkaveria voi huomioida myös pyytämällä kahville ja kysymäl-

lä, kuinka hän jaksaa. Voi myös tarjota apua, jos toisella on paljon

töitä.”

Viime keväänä Laukkasen työpaikalla jokaiselle tiimiläiselle jaet-

tiin salainen ystävä, jota piti huomioida viikon ajan. Tempaus lä-

hensi työyhteisöä entisestään, kun kaikki pysähtyivät miettimään,

mistä toinen ilahtuu.

”Esimiehellä on suuri vaikutus siihen, miten tiimi toimii, mutta

kaikki ovat osaltaan rakentamassa toimivaa työyhteisöä. Jos työn-

tekijät eivät halua viihtyä, esimies ei pysty tekemään sille paljon.”

Laukkasella on töissä imago ”Itä-Suomen iloisena miehenä”. Po-

sitiivisen ja puheliaan luonteensa takia häneltä odotetaan tunnel-

man piristämistä, mutta hän ei pidä sitä huonona asiana.

”En koe olevani pelle, jonka kuuluu naurattaa ihmisiä. Positiivisel-

lakin ihmisellä on oikeus näyttää kielteiset tunteensa.”

Laukkanen tosin on ollut töissä näkyvästi myrskyn merkkinä vain

kerran. Tiimi oli lähdössä pitkälle automatkalle, ja hän kaivoi au-

toa lumipeitteen alta vaatteet kalsareita myöten märkinä puolitois-

ta tuntia. Työpaikalla kävi ilmi, että matka oli peruttu.

”Silloin eräs työkaverini oli sanonut toiselle, ettei ole nähnyt Pek-

kaa koskaan niin pahalla päällä!”

Myös Laukkasen poikkeuksellisen hyvät päivät saattavat herät-

tää tunteita.

”Varmaan on tilanteita, joissa ihmiset puhuvat, että mikä tuolla

nyt on, kun se laulaa Maija Poppasta myrskysäällä. Yleensä se kui-

tenkin parantaa tunnelmaa.”

Järjestö- ja nuorisotoiminnan suunnittelija laittaa itsensä likoon

työilmapiirin puolesta, koska on nähnyt sen vaikutukset.

”Olen saanut hyvää palautetta, kun olen laittanut sähköpostiin hy-

miön tai toivottanut hyvää työviikon jatkoa. Sellaisella voi olla voi-

maannuttava vaikutus.”

Laukkanen uskoo, että myös intohimoinen suhde työhön vahvis-

taa asennetta.

”Uskon, että sosiaali- ja terveysalalle hakeutuu tietynlaisia ihmi-

siä. Olemme työkaverien kanssa erilaisia, mutta etsimme toisistam-

me sitä, mikä on yhteistä.”

Laukkanen kokee, että hänen työpaikallaan asioista voi puhua

avoimesti. Tasapainottelu työkaveruuden ja ystävyyden välillä voi

”Ihmiset ovat paljon suurempia kuinkuvittelevat olevansa. On mahtavaa,

jos heitä voi auttaa huomaamaan lahjansa.”

091130_Toimi_0905_sisus.indd 18 3.12.2009 12:25:47

toimi nº 5 2009 19

kuitenkin olla haastavaa, jos henkilökohtaiset ongelmat alkavat

vyöryä työkavereiden ratkottaviksi.

”Joissakin tapauksissa hyvää ilmapiiriä tukee se, että työ- ja privaatti-

elämä pidetään erillään. Kahdeksan tunnin työpäivä on pitkä, jos suk-

set menevät työystävän kanssa ristiin. Minunkin pitää laittaa joskus

kuulokkeet korviin eikä jatkuvasti kysellä, mikä toisilla on hätänä.”

MAARIT KYLMÄ ILAHTUU kuullessaan, että hänen positiivisesta

asenteestaan puhutaan selän takana hyvää. Kylmä tekee perushoi-

tajana raskasta työtä vaikeavammaisten ja veteraanien kuntoutus-

keskus Pääskynpesässä, eikä mikään ole tärkeämpää kuin työka-

vereiden luottamus.

”Hyvä työympäristö on varsinkin nyt taantumasta johtuvan epä-

varmuuden aikana omalla vastuullamme. Esimiehet ovat vaihtu-

neet, ja olemme olleet heitteillä. Hyvää henkeämme ei ole tehnyt

yksikään esimies.”

Hyvää tunnelmaa vahvistaa se, että hoitajat arvostavat toistensa

työtä. Siitä Kylmällä ja lähes kaikilla hänen lähimmillä kollegoil-

laan on melkein 20 vuoden kokemus.

”Meistä on tullut omanlaisensa perhe. Kuka tahansa jättäisi läh-

tiessään ison aukon, koska olemme tottuneet työskentelemään kes-

kenämme.”

Ilmapiiri on pysynyt hyvänä työyhteisön uusienkin jäsenten kes-

kuudessa, koska Kylmä työtovereineen pyrkii antamaan heille yli-

määräistä huomiota.

”Omia asenteita on välillä syytä muuttaakin. Työkaverin ihanuus

tai kurjuus riippuu ihan siitä, miten häneen suhtautuu. Jokainen

voi miettiä, miten on ottanut toisen huomioon.”

Hyvä tapa alkaa voi olla hyvän huomenen toivottaminen. Myös

Kylmä kollegoineen on aloittanut aikoinaan alkeista opetellessaan

toistensa kunnioittamista.

”Olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, mutta arvostamme

toisiamme. Olemme kasvaneet siihen, että emme pysty valitsemaan

toisiamme.”

Oman elämän vaikeuksista Kylmä ja hänen työkaverinsa juttele-

vat ”nurkan takana”. Asiakkaille ikäviä tunteita ei saa näyttää. Jos-

kus elämässä on kuitenkin niin hankalia hetkiä, että vain työkave-

rien tuki auttaa jaksamaan töissä.

”Jos työkaverini eivät olisi tsemppanneet minua avioeroni tai äi-

tini kuoleman aikaan, työnteostani ei olisi tullut mitään.”

Hyvän työhengen ylläpitämiseen Kylmä saa eniten paukkuja sii-

tä, että hän pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Voimia tuo eri-

tyisesti maatilan eläinten kanssa puuhastelu.

”Väitän, että kun osaa olla vuorovaikutuksessa eläinten kanssa, se

auttaa myös siihen, miten kohtaa asiakkaita ja työkavereita.”

Porukan hymyilevimmällä hoitajalla on myös rastinsa. Häntä pyy-

detään helposti järjestämään pikkujouluja, pirskeitä ja kehittämis-

päiviä, kun ”hän kerran osaa”. Ja Kylmähän järjestää.

”Joskus ajattelen olevani hullu, kun lusikkani on joka sopassa!”

Positiivisen vireen ja nauravaisen luonteensa Kylmä uskoo ole-

van myötäsyntyistä. Mutta kyllä Kylmäkin viilenee, kun siihen on

syytä.

”Hoitajia käytetään hyväksi joka paikan höylinä, ja joskus konah-

dan siitä. Silloin työkaverit ajattelevat helposti, ettei tuolta pitäisi

tuollaista tulla. Käyn kuitenkin pyytämässä sanomisiani heti an-

teeksi. Se on vähintä, mitä voin tehdä, jos loukkaan.” ■

PekkaLaukkanen, 28

suunnittelija SPR:ssä

3 asiaa…JOISTA SAAN VIRTAA

TYÖPÄIVÄÄNI:

» Ihmissuhteista jaharrastuksista.

» Kahvipöytäkeskusteluista.» Arvokasta työtä

tekevistä vapaaehtoisista.

MaaritKylmä, 43

perushoitajakuntoutuskeskusPääskynpesässä

3 asiaa…JOISTA SAAN VIRTAA

TYÖPÄIVÄÄNI:

» Siitä, että hommatsujuvat.

» Kivoista ihmisistä.» Kun muut huomioivat

meitä hoitajia.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 19 3.12.2009 12:25:48

20 toimi nº 5 2009

TEKSTI HANNA JENSEN KUVAT KATJA TÄHJÄ JA VEER

Suomalainen työpaikka-ateria on perinteisesti syöty

henkilöstöravintolassa. Viime vuosina yhä useampi on

kuitenkin alkanut ostaa take away -lounasta ja syödä

sen nopeasti päätteen ääressä. Suunta ei ole kaikkien

mielestä oikea.

katosi?

Mihinlounastauko

091130_Toimi_0905_sisus.indd 20 3.12.2009 12:26:59

toimi nº 5 2009 21

68%S Y Ö L O U N A A N J O K A P Ä I V Ä .

091130_Toimi_0905_sisus.indd 21 3.12.2009 12:27:08

22 toimi nº 5 2009

”Lounaaksi oli valkoista leipää,Kallen kaviaaria tai

kinkkuviipale ja keksi.”

R avintola Trocaderon edes-

sä on lounasaikaan jono.

Välimerellisessä, oranssik-

si maalatussa helsinkiläis-

ravintolassa on vain muu-

tama neliö, ja osa lähistöllä

työskentelevistä ihmisis-

tä käykin hakemassa lounasta työpaikalle

mukaan. Kotoisasta ravintolasta saa kas-

vispainotteista ruokaa alle kymmenellä eu-

rolla, ja se puree nyt terveydestään välittä-

viin sisätyöläisiin.

Kaikki työssä käyvät eivät kuitenkaan

syö lounaaksi lämmintä ateriaa. Suomalai-

set ovat alkaneet entistä useammin napata

mukaansa take away -ruokaa, eivätkä kaik-

ki edes poistu päätteen ääreltä vaan tilaavat

lounaan työpaikalle ja syövät sen vaihtamat-

ta sanaakaan. Viisi prosenttia työssä käyvis-

tä ei syö lounasta ollenkaan.

Mihin suomalainen työlounas on menossa?

KYMMENEN KILOMETRIN PÄÄSSÄ Tro-

caderosta höyryävät jo padat kuumina Fa-

zer Amican henkilöstöravintolassa Helsin-

gin Kannelmäessä. Henkilökunta odottaa

tänäänkin puoli yhdestätoista alkaen noin

550:tä asiakasta syömään. Suurin ruuhka-

piikki on suomalaisittain yhdentoista ja

puoli yhden välisenä aikana, vaikka vuoro-

työtä tekevät saavat ateriansa Fazer Ami-

can ravintoloissa tarvittaessa vaikka kes-

kellä yötä.

Suomalaiseen lounaskulttuuriin kuuluu

Finfoodin mukaan joukkoruokailu. Jouk-

koruokailu sopii pohjoismaiseen tasa-arvo-

ajatteluun, jossa terveellinen ateria halutaan

taata kaikille varallisuuteen katsomatta – ja

jossa naiset on aikoinaan haluttu vapauttaa

lounaan laittamisesta.

Työpaikkaruokailu on Terveyden ja hy-

vinvoinnin laitoksen THL:n tutkijan Ritva Prättälän mukaan erityisen suomalainen ta-

pa. Ruotsalaiset menevät meitä useammin

ravintolaan syömään, ja eteläeurooppalaiset

syövät useammin lounaansa kotona. Norja-

laiset ja tanskalaiset eivät syö lämmintä ate-

riaa työpäivän aikana ollenkaan.

Fazer Amican viestintäpäällikön Tuomo Antikaisen silmin tilanne näyttää hiukan toi-

selta, koska yrityksellä on työpäivän keskel-

le ruokaa tarjoavia henkilöstöravintoloita

seitsemässä maassa. Mutta Antikainenkin

myöntää, että ruokakulttuureissa on eroja.

”Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat tottuneet

työpaikan ravintolassa linjastoon ja siihen,

että ruokaa otetaan isoista vuoista. Norjas-

sa osassa ravintoloistamme tarjotaan lou-

naaksi tapas-henkisiä annoksia, jotka kerä-

tään tarjottimille ja hinnoitellaan erikseen.

Tanskassa syödään vieläkin yleisesti ma-

joneesipohjaisia kerrosvoileipiä, vaikka ra-

vintoloissamme on monipuolinen tarjonta

ja olemme kiinnittäneet huomiota terveel-

lisyyteen”, Antikainen kertoo.

Suomen L’Oréalin toimitusjohtaja Johan Berg työskenteli Norjassa kaksi vuotta ja

laihtui sinä aikana kymmenen kiloa.

”Lounaaksi oli valkoista leipää, Kallen

kaviaaria tai kinkkuviipale ja keksi”, Berg

muistelee.

Norjassa myös lapset syövät lounaaksi lei-

piä. Syy löytyy historiasta: Norjalaisnaiset

pysyivät kotirouvina pidempään kuin mui-

den Pohjoismaiden naiset, ja norjalaisäideil-

lä oli aikaa tehdä lapsilleen eväitä. Suoma-

lainen, lämmin ja välillä raskaskin lounas

on perua myös kylmästä ilmastosta ja pe-

rinteisistä elinkeinoista, jotka edellyttivät

ruumiillista työtä. Se näkyy vieläkin joiden-

kin Fazer Amican henkilöstöravintoloiden

lounasvalikoimissa. Naisvaltaisten alojen

opiskelijaravintoloissa asiakkaat suosivat

V A S T A A J I E N L E M P I L O U N A I T A

Intialainen kookoskanakeitto » paistettu maksa » couscouswokki » saag paneer » chicken machani » Apetit

091130_Toimi_0905_sisus.indd 22 3.12.2009 12:27:17

toimi nº 5 2009 23

S Y Ö N L O U N A S T A U S E I M M I N

I S O S S A P O R U K A S S A

Y K S I N

K A H D E S T A A N K A V E R I N K A N S S A

L O U N A S T A N I P A R H A I T E NK U V A A V A S A N A

T E R V E E L L I N E N

N O P E A

K E V Y T

V I R K I S T Ä V Ä

kevyttä ja kasvispainotteista ruokaa, mut-

ta teollisuustuotannon ravintoloissa on ol-

tava lihaa ja isot annokset. Tätä ei kuiten-

kaan päätä yksin Fazer Amica, Sodexo ei-

kä mikään muukaan henkilöstöruokayritys,

vaan tarjottavasta sovitaan yhdessä asiakas-

yrityksen kanssa.

KUN VÄKI ALKAA valua Fazer Amican hen-

kilöstöravintolaan, 81 prosenttia heistä on

syönyt aamupalan – ainakin jos on Finra-

vinto 2002 -tutkimukseen uskominen. Seu-

raavasta, Finravinto 2007 -tutkimuksesta

ilmenee, että 70 prosenttia tutkituista syö

myös päivällistä.

Joka kolmannella työssäkäyvällä suoma-

laisella ei ole mahdollisuutta syödä henki-

löstöravintolassa. Se selviää Laadukasta

lounasruokaa kaikille -tutkimuksesta vuo-

delta 2007.

Niistä, jotka syövät päivän ainoan lämpi-

män ateriansa henkilöstöravintolassa, tu-

lee kuin espanjalaisia, jotka pitävät lounas-

ta päivän tärkeimpänä ateriana. Espanjas-

sa lounas syödään ystävien kesken yleensä

kahdelta, kolmelta iltapäivällä, ja lounaa-

seen kuuluu kolme ruokalajia kahveineen.

Fazer Amica teetti viime vuonna kyselyn,

jossa ilmeni, että 500 vastaajasta noin joka

kolmas syö yleensä lounaansa henkilöstöra-

vintolassa. Suuri osa tuo töihin eväät, ja osa

kertoi käyvänsä työpaikan ulkopuolella ravin-

tolassa syömässä. Elintarvikkeiden arvonlisä-

veron pieneminen tänä vuonna 17 prosentista

12:een laski kauppojen lounaseväiden rinnal-

la myös Fazer Amican ja muiden henkilöstö-

ravintoloiden take away -tuotteiden hintoja.

-pakastekeitto » chevre-salaatti » sushi » hirssipuuro » Burgundin pata » wok-ruoat » savuporopasta »

38%K E S K U S T E L E E T Y Ö A S I O I S T AL O U N A A N A I K A N A .

HELSINGIN ASEMATUNNELIN K-Market

Kotikonnun myymälän edessä on ”etumyy-

mälä”, jossa myydään nopeasti mukaan na-

pattavia patonkeja, wrapeja, panineja ja

salaatteja. Kun lounas asiakas asioi etumyy-

mälässä, hän pääsee suoraan kassalle tarvit-

sematta käydä varsinaisen myymälän puo-

lella lainkaan. Tämä on uutta.

”Etumyymälässä on käytössä vuoronu-

merojärjestelmä, joka pitää palvelussa jär-

jestyksen kiireiseen lounasaikaan”, kertoo

kauppias Jiri Tynkkynen.

Muissakin kaupoissa on ajateltu lounas-

ruokien ostajia. Kauppoihin on kehitelty

niin sanottuja lyhyitä reittejä tai välikkö, jo-

hon eväsasiakas ohjataan ilman, että hänen

täytyy kiertää koko kauppaa läpi saadak-

seen lounastavaransa.

Kauppiaat, kuten Tynkkynen, puhuvat

kohtaamisjärjestyksestä. Se tarkoittaa jär-

jestystä, jossa me asiakkaat kohtaamme ta-

varat, kun tulemme kauppaan. Se, miten

me kaupassa kuljemme, on kauppiaskielel-

lä kiertoa.

Mitä me sitten ostamme?

Leipää, pasteijoita, juomia, jogurtteja, kyl-

miä ja lämpimiä, valmiiksi pakattuja lounas-

annoksia.

Kotikonnussa suunnitellaan, että lämmin

valmisruokakin siirrettäisiin etumyymälän

puolelle, jolloin asiakas säästäisi vielä 2–3

minuuttia jonotukselta.

Suomalainen lounas on totisesti sosiaali-

suudeltaan vielä kaukana espanjalaisesta.

JOUKKO VIESTINNÄN ALAN työntekijöi-

tä istuu lauttasaarelaisessa ravintolassa lou-

T Y Ö L O U N A S 2 0 0 9 - K Y S E L Y

Toimi-lehden marraskuiseen kysely -tutki mukseen vastasi 496 ERTOn jäsentä. Vastaajista 63 % oli naisia ja 77 % yli 35-vuotiaita. Kyselyssä Hackmanin Value-fonduepadan voitti Marika Jokinen Helsingistä.

L O U N A S V A I K U T T A AT Y Ö V I R E E S E E N I

M E L K O P A L J O N

P A L J O N

J O N K I N V E R R A N

E I L A I N K A A N

Vähemmistö työssäkäyvistä lounastaa jossain muussa kuin henkilöstö-ravintolassa.

S Y Ö N L O U N A A N I U S E I M M I N

H E N K I L Ö S T Ö R A V I N T O L A S S A

T Y Ö P A I K A N S O S I A A L I T I L A S S A

T Y Ö P I S T E E L L Ä N I

M U U S S A R A V I N T O L A S S A

091130_Toimi_0905_sisus.indd 23 3.12.2009 12:27:53

24 toimi nº 5 2009

T Y Y P I L L I S E E N L O U N A S A T E R I A A N I K U U L U U

S A L A A T T I

K A N A

V I H A N N E K S E T

V O I L E I P Ä

K A L A

K E I T T O

H E D E L M Ä T

P A S T A

P I H V I

J Ä L K I R U O K A”On hyvä, että lounaallapuhutaan kollegojen

kanssa muutakin kuin työasiaa.”

» pyttipannu » Kievin kana » McDonaldsin fi esta-salaatti » jättiporilainen » Himan & Salin wok-annos »

naalla. He ovat kävelleet sinne työpaikal-

taan, viestintätoimisto Hill&Knowltonilta,

jonka toimitusjohtaja Tarja Jussila kannustaa

työntekijöitään syömään lounaat yhdessä.

”Minusta on hyvä, että lounaalla tulee pu-

huttua kollegojen kanssa muutakin kuin

työasiaa”, hän sanoo. Hän kannustaa myös

happihyppelyyn.

Jussilan mukaan on tärkeää, että lounaalla

ylipäätään syödään. Etenkin ne, joilla ei ole

lapsia, jättävät usein aamupalan väliin.

”On selvää, että jos ei ole syönyt aamulla

eikä pidä huolta lounaasta, ei jaksa enää il-

tapäivällä.”

Jussila ei itse ehdi yleensä lounasravin-

tolaan mukaan, mutta pyytää työntekijöi-

tään tuomaan take away -annoksen pala-

tessaan. Muutaman kerran viikossa Jussila

istuu asiak kaiden tai yhteistyökumppanei-

den kanssa bisneslounaalla. Niiden muo-

don muuttumista Jussila on seurannut työ-

elämässä 15 vuoden ajan.

”Aikaisemmin saatettiin syödä yhdessä

työajan jälkeenkin, mutta nykyään bisnes-

tapaamiset tapahtuvat lähes aina lounaal-

la. Alkoholia nautitaan harvemmin kuin

ennen, mutta hyvien käytöstapojen mukai-

sesti otan lasin viiniä, jos lounaskumppani-

ni haluaa viiniä. Eri asia on, juonko lasin tyh-

jäksi”, Jussila kertoo.

» Pyydä lounasseuraksi aina eri työkaveri. Näin tutustut työkavereihin, ja se parantaa työpaikan ilmapiiriä.

» Istu lounaan jälkeen kolme minuuttia autos-sasi yksin silmät kiinni. Se virkistää mieltäsi.

» Ota lounas puistoon mukaan ja nauti se siellä luonnon keskellä.

» Koska lounasaika ei ole työaikaa, jätä puhelin työhuoneeseen tai laita äänettömälle ruo-kailun ajaksi.

» Kokkailkaa joskus lounasta työporukalla.» Järjestäkää piknik-lounas kesällä ja keväällä.» Happihyppely lounaan päälle tai ennen

lounasta: kierrä vaikka kortteli – keho ja mieli tuulettuvat!

L U K I J O I D E N L O U N A S T A U K O V I N K I T

R U O K A J U O M A T T O P 6

1 . V E S I2 . M A I T O3 . P I I M Ä4 . M E H U5 . K O T I K A L J A6 . K I V E N N Ä I S V E S I

R U O K A V A L I O T T O P 4

1 . V Ä H Ä R A S V A I N E N2 . M A T A L A H I I L I H Y D R A A T T I N E N3 . V Ä H Ä K A L O R I N E N4 . V E G E T A R I S M I

42%E I S A A M I N K Ä Ä N L A I S T A L O U N A S E T U A .

Moni syö mie-luiten seurassa. Kuva Amican ravintolasta Helsingin Kannelmäestä.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 24 3.12.2009 12:28:30

toimi nº 5 2009 25

friteerattua kanaa hapanimeläkastikkeessa » kaalikääryleet » lohimedaljongit » lasagne » poronkäristys »

96%E I H Y V Ä K S Y A L K O H O L I AT Y Ö P Ä I V Ä N L O U N A A L L E .

16%T E K E E S A M A L L AN Ä Y T T Ö P Ä Ä T E T Y Ö T ÄS Y Ö D E S S Ä Ä N L O U N A S T A .

091130_Toimi_0905_sisus.indd 25 3.12.2009 14:11:06

26 toimi nº 5 2009

Lounaat eivät kestä enää tuntikausia. Nii-

tä ei myöskään kutsuta enää edes Yhdysval-

loissa power luncheiksi, mikä selviää Robin Jayn kirjasta The Art of the Business Lunch.

”Bisneslounaat ovat muotoutuneet 40 vuo-

dessa luonnollisiksi tapaamisiksi työpäivän

keskellä”, Jay kirjoittaa.

Mutta ne eivät ole mitä tahansa tapaami-

sia.

”Ihmiset haluavat tehdä bisnestä sellais-

ten ihmisten kanssa, joista he pitävät. Lou-

naalla on erinomainen mahdollisuus raken-

taa vahvoja siteitä yhteistyökumppaneihin

ja asiakkaisiin.”

Jay huomauttaa, että työtahti on nykyään

kova. Sellainen lounasisäntä tai -emäntä, jo-

ka onnistuu saamaan asiakkaansa rentou-

tumaan ja nauttimaan, on bisneksessä vah-

voilla. Työelämässä onnistunut laatuaika

tarkoittaa sitä, että bisnesmahdollisuudet

nousevat.

”Bisneslounaalla on erinomainen tilaisuus

tuoda liiketoiminta henkilökohtaiselle ta-

solle”, Jay kirjoittaa.

BISNESLOUNAAN INTIIMI tunnelma on

vastakohta sille, että lähetti tuo lounaan suo-

raan työhuoneeseen. Huuto ”La Bamba” on

tuttu monessa pääkaupunkiseudun yrityk-

sessä, kun lähetti saapuu yrityksen vastaan-

ottoon. Sieltä saa käydä ostamassa patonke-

ja, salaatteja ja lämmitettäviä annoksia.

Yrittäjäomistaja Sirkku Efrat tietää, mikä

lähetin korista ei voi puuttua: salaatti. Sitä

menee eniten. Leivän myynti on viime vuo-

sien aikana hiljalleen laskenut, mutta wra-

pit ja lämmitettävät annokset ovat kestosuo-

sikkeja. Täytettyjä bageleita La Bamba myy

kampanjoittain. Reissumiehiä ostetaan vä-

lipalaksi ja aamiaiseksi.

Ehkä kuitenkin parhaat oltavat ovat niil-

lä, joiden keskuuteen on osunut työntekijä,

joka rakastaa ruoanlaittoa ja tekee pienelle

työporukalle kotonaan kotiruokaa maksua

vastaan. Lohjalaisessa arkkitehtitoimistos-

sa ruoanlaittovuoro vaihtui järjestyksessä,

ja lounas syötiin aina yhdessä.

Sen kotoisammaksi tai sosiaalisemmaksi

työlounas ei todennäköisesti voi tulla. ■

» oman vaimon tekemä spagetti » pinaattikeitto » paistetut muikut ja pottumuusi » mantelikala

V I I M E A I K O J E N S U O S I T U I M M A TP U H E E N A I H E E T L O U N A A L L A ?

S I K A I N F L U E N S S A T A A N T U M AT Y Ö A S I A T

M Y Ö S N Ä I S T Ä P U H U T A A N : A U D I - M I E S , B I G B R O T H E R , I LT A P Ä I V Ä L E H T I E N L Ö Ö P I T, J Ä Ä K I E K K O , K I I R E , L A P S E T, M I T Ä R I K K A A T A N S A I T S I V A T 2 0 0 8

E K O L O G I N E N K O K E I L U H E N K I L Ö S T Ö R A V I N T O L A S S A

K Ä Y T Ä N L O U N A S T A U O L L A A I K A A M Y Ö S

S O S I A A L I S E E N K A N S S A K Ä Y M I S E E N

A S I O I N T I I N

T Y Ö A S I O I D E N M I E T T I M I S E E N

N E T I S S Ä S U R F F A I L U U N

A I K A A M E N E E M Y Ö S N Ä I H I N : N E U L O M I S E E N , L E M M I K K I E N R U O K K I M I S E E N , S U D O K U U N , V I I N I K A U P A S S A K Ä Y N T I I N , T O R K K U M I S E E N

Arja Burmesterosti kaksi salaattia K-Market Kotikonnun etumyymälästä.22%

T U O E V Ä Ä T K O T O AJ O K A P Ä I V Ä .

HELSINGIN Munkkiniemessä IBM:n pääkonttorissa on aloitettu kokeilu, jossa talon kulunvalvontajärjestelmä kertoo Fazer Amican henkilöstöravintolan henkilökun-nalle, kuinka monta työntekijää aamulla on tullut taloon. IBM:läiset ovat paljon liikkeellä ja tekevät etätöitä, joten talossa työskente-levien määrä vaihtelee päivittäin jopa useilla sadoilla. Siksi ruoan menekin ennustaminen

on hankalaa. Työntekijöitä on talossa noin 1500.Henkilökunnalla on tapana hakea tai juoda

aamukahvinsa henkilöstöravintolan yhteydessä olevassa kahvilassa. Kahvilan ovella on kosketus-näyttö, jonka viidestä vaihtoehdosta voi valita itseään miellyttävimmän lounaan. Tämän valin-nan voi tehdä joko edellisenä päivänä iltapäivällä tai sitten saman päivän aamuna. Näin ruokailija ”äänestää etukäteen”, mitä aikoo seuraavana

päivänä syödä, ja keittiö saa ennakkotiedon eri ruokalajien menekistä. Yksi vaihtoehdoista on myös ”ei” eli ”en syö tänään”.

Kokeilun tarkoitus on vähentää hävikkiä ja parantaa asiakastyytyväisyyttä ja palautejär-jestelmää. Äänestämällä voi varmistaa, että haluamiaan lihapullia todella on tarjolla. ■

TIEDOT ANTOI PETRA SNELLMAN IBM:N VIESTINTÄOSASTOLTA.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 26 3.12.2009 12:29:08

toimi nº 5 2009 27

S Ö I N S E U R A S S A

S Ö I N Y K S I N

HO

TK

INN

AU

TIS

KE

LIN

Fazer Amican ravintolassa Helsingin IBM:llä lounastaneet kertoivat, oliko päivä

ollut kiireinen ja söivätkö he seurassa. Lempiruoatkin paljastettiin.

Hei! Mikä on lempiruokasi?TE

KSTI

AN

U V

IRT

AN

EN

KU

VAT

JU

HO

KU

VA

, IS

TO

CK

PH

OT

O

RAINE HAAPASAARI

Tuotepäällikkö”Täällä työpaikalla

silakkapihvit.”

TIMO KOSKINEN

Teknologiajohtaja”Tällä hetkellä

kiinalainenhapanimeläkana.”

LASSE LEHTINEN

Huoltopäällikkö”Kebab ja pizzavievät yleensä

voiton.”ANNE OJALA

Palvelupäällikkö”Kalaruuat,

joita tykkäänitsekin kokata.Viimeksi tein

piparjuurihaukea.”

MIKA KOSKINEN

Palvelujohtaja”Kiinalainen ruoka

on parasta nyt,esimerkiksichili-härkä.”

PEKKA MÄÄTTÄNEN

Myyjä”Kaikki kotiruoka

on yleisestimieleeni.”

SIRPA TOLJANDER

Konsultti”Kun ruokaon hyvää,se on aina

lempiruokaani.”

LIISA VILLANEN

Myyjä”Tortillat.”

MERJA HOLSTEIN

Project Adminstrator”Lempiruokanilapsesta saakka

on olluthapankaalikeitto.Kun äiti teki sitä,

päivä oliaivan erityinen.”JAAKKO VÄÄNÄNEN

Myyntipäällikkö”Kyllä pizza

maistuu joskushyvältä,

etenkin töissä.”

ALEKSI VOLANEN

Harjoittelija”Joku hyvä

pasta-annos,missä on reilusti

parmesan-juustoa.”

MERJA JORO

Viestintäpäällikkö”Olen ihan

pastaihminen, joten ehdottomasti

pastaruuat.”

PENTTI RÄSÄNEN

Konsultti”Riistakäristys,omatekoisena

tai täällätyöpaikalla.”

HEIDI BLOMQVIST

Myyntihallintopäällikkö”Italialainen keittiö

yleisesti,erityisesti pastat.”

RIITTA KIVISTÖ

Resurssimanageri”Lihapullat.

Ne ovat hyviätäällä töissä

ja myös kotona tehtyinä.”

TIMO KOSKINENT M OK SK EOM N

ana.naana ””na ”ana.haphahap

EIDI BLOMQVISTLD VOMM VQD BE STEIDI BLOMQVISTEIDI BLOMQVIST

LARI OKSANEN

Asiakkuuspäällikkö”Pihviosasto

taitaa ollasuosikkijuttu.”

PAULA

TEINONEN-LAHTI

Projektipäällikkö”Hernekeitto

on vienyt voitonlapsesta asti.”

PERTTI HYYSALO

Bisnes Manager”Karjalanpaisti.

Se on itsetehtynä parasta.”

HENRI WELLING

System Specialist”Täytyy sanoa

pizza, sillä teemmesitä kotonakin

usein.”

MARKUS PITKÄNEN

Tiedottaja”Täällä uuniperuna

ja lohilisäkeovat parasta.”

091130_Toimi_0905_sisus.indd 27 3.12.2009 12:29:40

28 toimi nº 5 2009

VakuutaE dessä on kokous, jossa haluai-

sit vakuuttaa muut ideastasi.

Muiden edessä puhuminen

luo kuitenkin paineita. Entä

jos puhe katkeilee? Mitä jos

kaula alkaa punottaa?

Omaa vakuuttavuutta ja karismaa voi kas-

vattaa kehon kielen tuntemuksella. Tehok-

kaassa viestinnässä kaikkein tärkeintä on

hyvä katsekontakti, joka syntyy parhaiten,

kun pyrit kommunikoimaan luontevasti

toisten kanssa. Katseen lisäksi tärkeän vies-

tin välittää asento. Hyvä ryhti saa esiinty-

jän näyttämään itsevarmemmalta kuin huo-

no tai ylijäykkä ryhti, joka luo tiukan vaiku-

telman.

Myös käsiäsi seurataan. Neuvottelutilan-

teessa on tärkeää lähettää viesti siitä, että si-

nua kiinnostavat myös muiden mielipiteet.

Vältä siksi käsien ristimistä puuskaan, sillä

se tulkitaan helposti puolustusmuurin luo-

miseksi. Anna käsiesi levätä näkyvillä kai-

kessa rauhassa.

PALAVERIPÖYDÄSSÄ KAIKKI tarkkailevat

huomaamattaan toisten liikkeitä ja tekevät

niistä johtopäätöksiä. Jännittävässä tilan-

teessa sanattomien viestien seuraaminen

ei kuitenkaan ole helppoa, kuten ei myös-

kään omien viestien hallinta. Jännittäjän

ASENTO. Hyvä ryhti viestii elinvoimai-suudesta, mutta älä muutu suolapatsaaksi. Vältä elekielesi lukitsemista, koska eleet ovat osa persoonaasi. Ole rento ja avoin. Käsien pitäminen taskussa, puuskassa tai kiinni toisissaan voi antaa lukitun vaikutelman tai jumiuttaa ajatuksesi ja esiintymistapasi.KASVOT. Luo lempeä mutta vakaa katse. Kun silmäilet kaikkia, viestit, että jokaisen mielipiteellä on väliä. Ketään ei saisi sulkea katseen ulkopuolelle. Vältä katseen harhailua pöytään tai ulos ikkunasta.ÄÄNI. Matalaa ja rauhallista ääntä pidetään luotettavampana kuin nopeaa kimitystä.

Vältä kuitenkin liian hidasta ja yksinuottista puhetta, sillä se väsyttää kuulijat. Ole myös äänen suhteen oma itsesi. Rentoutunut keho tuottaa parhaan, eloisan äänen.KÄDET. Kynän napsuttelu voi ärsyttää. Jos puhut, vältä myös sormusten, rannekorujen tai paperien räpläämistä. Kun kätesi ovat rauhallisesti pöydällä, muut keskittyvät vies-tiisi eivätkä siihen, mitä sormesi löytävät.TILANKÄYTTÖ. Suhteuta elekielesi tilaan ja muihin osallistujiin. Jos olet arka etkä uskalla ottaa kropallasi tilaa haltuun, voit asetella muutaman paperin eteesi viesti-mään suurempaa tilankäyttöä.

Varman kehonkielen ABC

palaverissa!Miksi jotkut saavat ideansa palavereissa toisia

helpommin läpi? Oikealla kehon kielellä viestisi menee

paremmin perille.

TEKSTI SAARA PAKARINEN KUVITUS SAC MAGIQUE

”Sopiva kehonkieli on kuin kaikuluotaa-

mista. Palaverin alussa voit tsekata tilanteen

ja sitten keskittyä asiaan. Myöhemmin voit

tarkistaa tilanteen uudelleen”, viestintäval-

mentaja Ina Virkki-Ukeleghe neuvoo.

Ja vakuuttaa, ettei jännittäminen haittaa –

siitä täytyy vain päästä niskan päälle.

”Alussa voi vaikka myöntää, että puhumi-

nen jännittää. Se voi laukaista tilanteen.” ■

käytös tulkitaan usein hyökkääväksi, koska

hän pyrkii jämäkkään viestintään ja voi kii-

rehtiä saadakseen sanottua asiansa.

Väärinkäsitysten välttämiseksi on tärkeää

pyrkiä rauhalliseen puherytmiin. Vältä myös

jännityksen helposti aiheuttamaa pälyilyä.

Tarkoituksena ei kuitenkaan ole muistut-

taa konetta, vaan tuoda oman persoonan hy-

vät puolet esiin.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 28 3.12.2009 12:32:16

Kerro toiseksi parasjuttusi ensimmäiseksi ja

paras juttusi viimeiseksi.”

091130_Toimi_0905_sisus.indd 29 3.12.2009 12:32:21

30 toimi nº 5 2009

Hymyile, olet Turvassa.

Kerro oma nalletarinasi!

Keräämme tarinoita rakkaista nal le karhuista

osoitteessa nallegalleria.fi. Palkitsemme parhaan tarinan joka kuukausi

jättinallella.

Juhlat alkakoon!

myös liikennevakuutuksesta

alennustaNyt

Nyt on syytä hymyyn, sillä juhlimme koko ensi vuoden 100-vuotista tai-valtamme. Sen kunniaksi annamme lisäedun liittoasiakkaillemme: saat muiden etujen lisäksi 3 % alennusta liikennevakuutuksesta. Pysy mukana juhlatunnelmassa ja tar-kista ajankohtaiset edut ja tapahtumat osoitteesta www.turva.fi! * Myönnämme alennuksen yksityisasiakkaiden yksityiskäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen liikennevakuutuksista. Alennuksen saavat sekä nykyiset että uudet Turvan asiakkaat, kun he kuuluvat liittoon tai ovat liittoon kuuluvan Turvan asiakkaan perheenjäseniä. Turvan nykyisten asiakkaiden vakuutuksiin alennus astuu voimaan vakuutuksen vuosittaisesta uudistumiskuukaudesta lähtien. Uusille asiakkaille alennusta tarjotaan 1.1.2010 lähtien.

Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja.

P a l v e l u n u m e r o 0 1 0 1 9 5 1 1 0 | w w w . t u r v a . f i

091130_Toimi_0905_sisus.indd 30 3.12.2009 12:32:28

toimi nº 5 2009 31

TEKSTI SANNA KEKÄLÄINEN KUVAT SAMI REPO{ ruoka & juoma }

Palaveripulla muuttuu mukavaksi puheenaiheeksi, kun se onkin perinteisellä ohjeella loihdittu leivonnainen. Ilahduta kokouksessa itse leivotulla herkulla.

Leivo herkkuja kokoukseen

Rakastamamme leivonnaiset ovat usein ul-

komaista alkuperää. Esimerkiksi kääretort-

tuja leivotaan monissa eri maissa. Kreemil-

lä täytetty unelmatorttu on luultavasti saapunut

meille Ruotsista. Kahvipöytien klassikko on ollut

juhlien vakiotarjottavaa jo 1950-luvulta lähtien.

Kestosuosikki on myös toscakakku, jonka suo-

sion salaisuus on rapea mantelikuorrutus. Sekin

on ruotsalaista alkuperää.

Rahkapiirakka puolestaan on tullut keittiöihin

Venäjältä. Rahkapiirakan rakastajissa on monia

eri koulukuntia: rusinoilla vai ilman? Pullapohja

vai murotaikina? Olipa valinta mikä tahansa, lop-

putulos vie kielen.

TOSCAKAKKUn. 12 palaa

2 munaa

1 1/2 dl sokeria

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 1/2 dl voisulaa

1/2 dl kermaa tai maitoa

Kuorrutus:

100 g voita

1 dl sokeria

2 rkl vehnäjauhoja

2 rkl kermaa tai maitoa

100 g mantelilastuja

1. Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot keske-nään ja lisää ne munavaahtoon voisulan ja kerman kanssa. Kaada taikina voideltuun, irtopohjaiseen vuokaan (halkaisija n. 24 cm).2. Paista kakkua 175-asteisen uunin alatasolla n. 20 minuuttia tai kunnes se tuntuu kypsähköltä.3. Valmista kuorrutus pohjan paistuessa. Mittaa kaikki kuorru-tusaineet kattilaan. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos on paksuhkoa. Levitä kuorrutus esipaistetulle kakulle.4. Nosta kakku uunin keskitasolle. Jatka paistamista noin 15 minuuttia tai kunnes päällys on kauniin ruskea.

Lähetä kahvipöydän suosikkisi!Kerro oman suosikkiherkkusi resepti Toimi-lehdelle! Lähetä se 15.1.2010 mennessä osoitteeseen toimi@erto.fi . Herkun pitää olla helposti kuljetettavissa töihin. Tarjolle voit ehdottaa niin kakkua, piirakkaa, pullaa kuin vaikka pikkuleipiä. Julkaisemme reseptejä seuraavassa lehdessä ja arvomme niitä lähet-täneiden kesken 50 euron lahjakortin Bake & Party -verkkokauppaan.

VINKKI!Tee toscakakun kuorrutusta puo-litoistakertainen annos, jos pidät runsaasta mantelisuudesta.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 31 3.12.2009 12:32:37

32 toimi nº 5 2009

{ ruoka & juoma }RAHKAPIIRASn. 12 palaa

100 g pehmeää voita

3/4 dl sokeria

1 muna

2 1/2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

250 g rahkaa

1 dl kuohukermaa

2 munaa

1 1/2 dl sokeria

3 rkl sitruunamehua

2 tl vaniljasokeria

2 tl perunajauhoja

1 tl raastettua sitruunankuorta

3/4 dl rusinoita

1. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon muna ja sekoita hyvin. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Yhdistä jauhoseos muiden aineiden joukkoon. Painele taikina voidellun (halkaisija n. 22 cm) vuoan pohjalle ja reunoille.2. Notkista rahka kulhossa ja lisää lo-put täytteen aineet lukuun ottamatta rusinoita. Vatkaa seos tasaiseksi ja lisää rusinat. Kaada seos vuokaan.3. Paista 200-asteisen uunin keski-osassa noin 30 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt ja saanut väriä.

UNELMATORTTUn. 10 palaa

3 munaa

1 1/2 dl sokeria

3/4 dl perunajauhoja

2 rkl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

200 g voita

4 dl tomusokeria

2 tl vaniljasokeria

2 keltuaista

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot keskenään ja siivilöi seos munavaahtoon.2. Kaada taikina leivinpaperoidulle uunipellille. Paista 225-asteisen uunin keskiosassa noin viisi minuuttia. Kumoa levy puhtaalle leivinpaperille, johon on ripoteltu sokeria. Irrota pais-topaperi levyn pinnalta. Anna jäähtyä.3. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää vaniljasokeri ja keltuaiset. Sekoita. 4. Levitä täyte torttulevylle. Kääri rul-lalle. Anna maustua viileässä vähintään muutama tunti. ■

VINKKI! Oikaise ja tee rahkapiiraan pohja valmiista pakastemuro-taikinasta.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 32 3.12.2009 12:33:05

toimi nº 5 2009 33

TEKSTI SUVI-ELINA ENQVIST KUVA HEIKKI RAUTIO{ toimiva tyyli }

Tyyliä toimistoon!Huoliteltu pukeutuminen tuo itsevarmuutta työpäivään ja kertoo, että kunnioitat

kollegoitasi ja asiakkaitasi. Se saattaa jopa avata uusia ovia uralla.

TIE

DU

ST

ELU

T C

LA

RK

S, F

UR

LA

, FIL

IPP

A K

., B

Y M

AL

EN

E B

IRG

ER

JA

GA

NT

/ S

TO

CK

MA

NN

(0

9)

1211

, FIL

OF

AX

JA

KA

OS

CL

ICK

/ A

KA

TE

EM

INE

N K

IRJA

KA

UP

PA

(0

9)

121

41,

PE

NN

Y B

LA

CK

JA

EM

PO

RIO

AR

MA

NI

/ P

IUC

CA

(0

9)

22

89

05

51,

O

UI

SE

T, L

. PA

DO

VA

JA

CO

CC

INE

LL

E /

LA

MA

TT

A (

09

) 6

26

00

5, M

AR

C O

’PO

LO (

09

) 5

22

13

3, C

ALV

IN K

LE

IN J

EW

EL

RY

010

218

55

00

, CH

RIS

TIA

N D

IOR

EY

EW

EA

R 0

80

0 0

85

0, F

RII

S &

CO

MP

AN

Y /

GR

IFF

IN &

CO

(0

9)

75

0 0

23

, SN

Ö O

F S

WE

DE

N (

09

) 6

76 8

19,

DE

SIG

NE

RS

RE

MIX

/ C

NID

OS

04

0 5

47

40

10, G

UE

SS

BY

MA

RC

IAN

O /

MP

H T

RA

DIN

G (

09

) 5

65

5 7

118

.

Tweed-jakku, 375 €, By Malene Birger. Trenssi, 410 €, Oui Set. Salkku kannettavalle, 480 €, Coccinelle. Kaulakoru, 79 €, Snö of Sweden. Sisäkengät, 370 €, Emporio Armani. Avokkaat 250 €, L. Padova. Nahkavyö, 95 €, Gant. Nahkahansikkaat, 100 €, Designers Remix. Silkkihuivi, 79 €, Gant. Muovihelmikoru, 31 €, Friis & Company. Rannekoru 100 € ja rannekello 250 €, Calvin Klein. Silmälasit, 300 €, Christian Dior. Paitapusero, 90 €, Marc O’Polo. Kierrevihko, 5 €, Kaos Click. Kalenteri 43 €, Filofax.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 33 3.12.2009 12:33:34

34 toimi nº 5 2009

{ toimiva tyyli }

M itähän taas laittaisi aamulla töi-

hin päälle? Onnistuneet ja tyylik-

käät vaatevalinnat lähtevät ennen

kaikkea yhdestä perussäännöstä: Tiedos-

ta vartalosi hyvät ja huonot puolet. Ne vai-

kuttavat siihen, millaiset värit, leikkaukset

ja materiaalit sinulle sopivat. Työpukeutu-

misessa kannattaa kiinnittää erityistä huo-

miota siihen, että vaatteet istuvat.

Tyylikkyyttä hakevan naisen vaatekaap-

piin olisi hyvä kotiuttaa ainakin yksi laa-

dukas ja neutraalin värinen housu- tai jak-

kupuku. Sopivilla asusteilla voi muunnella

kokonaisuutta trendien, vuodenajan ja tilai-

suuksien mukaan.

Kun oma asema edellyttää hillittyä pukeu-

tumista ja työssä haluaa tulla otetuksi vaka-

vasti, on vaarana tehdä tylsiä ja perinteisiä

vaatevalintoja. Vaikutelmaa voi piristää va-

litsemalla epäsymmetrisiä leikkauksia sekä

vaihtelevia pituuksia ja kaula-aukon muo-

toja.

Myös farkut sopivat mainiosti konservatii-

visempaankin toimistoon, kun ne yhdistää

tyylikkääseen bleiseriin. Omaa ikää ei kan-

nata liikaa tuijottaa miettiessäsi, miltä ha-

luat näyttää. Pukeutuminen työpäivää var-

ten voi olla sekä asiallista että persoonallis-

ta, kun ikää ei pidä ratkaisevasti vaatteiden

valintaan vaikuttavana tekijänä. Tietty rä-

väkkyys saattaa jopa lisätä uskottavuutta ja

vakuuttavuutta.

VÄREISTÄ TOIMISTOYMPÄRISTÖÖN so-

pivat parhaiten ajattomat sävyt kuten bei-

ge, harmaa, ruskea, tummansininen, luon-

nonvalkoinen ja musta. Niitä on helppo

yhdistellä ja ne toimivat myös yksinään.

Trendivärit saavat täydentää vaatekaappia

mutta eivät hallita. Trendivärinen kynsilak-

ka tai kaulakoru riittää luomaan modernin

vaikutelman.

Hameen helman pituuden määrittävät en-

nemminkin asema ja vartalo kuin vallitsevat

trendit. Lähes kaikille sopii juuri polven ala-

puolelle ulottuva hameen helma.

Jos inhoat shoppailua tai sinulla ei ole sii-

hen aikaa, hanki klassikoita, jotka eivät me-

ne koskaan pois muodista. Yksi niistä on

pikkumusta, joka taipuu oikein asustettu-

na tilaisuudesta toiseen. Valkoista paitapu-

seroa voi puolestaan kutsua työpukeutumi-

sen kulmakiveksi.

Laadukkaat perusvaatteet ovat kieltämättä

kalliita, joten niitä kannattaa ajatella pitkän

aikavälin sijoituksena. Hyvälaatuisen vaat-

teen ostaminen on myös ekologinen valin-

ta verrattuna jatkuvaan uuden ostamiseen.

Parhaimmillaan vaatteet voivat olla varsin

monikäyttöisiä: esimerkiksi tweed-jakku toi-

mii myös päällystakkina ja hyvä trenssi suo-

jaa sateelta.

Suomen oloissa sama asu ei valitettavasti

KERRO TYYLIVINKKISI! Kerro, miten sinä lisäät tyylikkyyttäsi työssä vähällä vai-valla. Millä lisäät itsevarmuuttasi? Lähetä vinkkejä 15.1.2010 mennessä osoitteeseen toimi@erto.fi . Julkaisemme parhaita nimettöminä seuraavassa Toimi-lehdessä. Kaikkien vinkkejä lähettäneiden kesken arvotaan 99 euron arvoinen Philipsin Wake-Up Light -sarastusvalo.

TALVEN TRENDIKKÄÄT ASUVALINNAT Olkatoppauksin varustettu harteikas bleiseri * Korkeavyötäröiset suorat housut * Suuri kaulakoru

* Niukkalinjainen nahkatakki * Beigenvärinen, lantion alle laskeutuva villakangastakki * Pitkävartiset nahkahanskat * Turkissomisteet ja asusteet

toimi vuoden ympäri. Esimerkiksi housupu-

ku on sesonkituote: kesällä se on puuvillaa

tai pellavaa, talvella paksumpaa villaa. Jos

matkustat työssäsi paljon, kannattaa sijoit-

taa kashmir-neuleisiin ja silkkisiin paitapu-

seroihin. Ne ovat mukavia käyttää, helposti

siliäviä ja kevyitä. ■

Nahkalaukku 401 €, Furla. Muistikirja 15 €, Paper Style. Classic Mini -kalenteri 43 €, Filofax. Taskupeili 4 €, Stockmann.

ALLA Nilkkurit 189 €, Clarks. Huopahattu 85 €, Penny Black.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 34 3.12.2009 12:33:47

Toisiaan täydentävät sisarlehtemme tarjoavat täydellisen paketin kauneutta ja hyvää oloa. Olivia lähestyy naisen elämää tyylien ja muodin kautta, Divaani inspiroi intohimoistakin sisustajaa ja uutuuslehti Evita syventyy hyvän elämän aineksiin.

Valitse oma suosikkisi nyt edulliseen jäsenetuhintaan!Tilaa osoitteessa

www.bonnier.fi /erto

HuipputarjousERTOn jäsenilleOLIVIA, DIVAANI TAI EVITA

Hyvätuulisen suorapuheinen Olivia-lehti yhdistää tyylin ja

muodin.

Divaani on intohimoisten

sisustajien oma lifestyle-lehti.

990VA

IN

3 nroa

€

Hyvinvoinnin uutuuslehti Evita

– hyvä elämä alkaa tästä.

+ kaupanpäälle ihana

Nora NorwaynAnka

-rannekoruArvo 33,00�€

(kestotilauk-sen 1. jakso)

091130_Toimi_0905_sisus.indd 35 3.12.2009 12:34:07

36 toimi nº 5 2009

V iime vuonna lapsuuden-

kodissa käydessäni ereh-

dyin penkomaan laatikoi-

ta. Löysin sieltä kirjallisen

esihistoriani, todellisen

var haistuotannon. Äiti on

totta kai pitänyt sen tallessa.

Tekstejä oli enemmän kuin muistin. Nii-

tä oli todella paljon, kaikenlaisia tekstejä: ei

ainoastaan huolestuneita satuja saimaan-

norpista vaan myös läheisistä ihmisistä te-

kemiäni haastatteluja. Olin siis jo alle kou-

luikäisenä harjoittanut molempia aikuisiän

ammattejani, kuvitellut olevani sekä kirjai-

lija että toimittaja.

En pelkästään huvittunut löydöistäni. Mil-

tei järkytyin. Joku on päättänyt puolestani,

jollain jossain on ollut selvä suunnitelma.

Jos kaikki elämässäni on ennalta määrät-

tyä, olenko vain tahdoton objekti?

KUITENKIN MUISTAN SELVÄSTI myös tä-

hänastisen elämäni aikana tekemäni am-

matilliset valinnat. Ne ovat olleet sellaisia

kuin valinnat tavallisesti ovat, vaikeita: pii-

nallisen pitkään harkittuja mutta silti vais-

tonvaraisia. Tunne rajaa alueen, jolla järkeä

yritetään käyttää.

Ensin päätin ryhtyä runoilijaksi. Saavuin

Helsingin yliopistoon toteuttamaan kutsu-

mustani ja tajusin valintani vääräksi heti en-

simmäisellä luennolla. Valitsin uudestaan ja

ryhdyin toimittajaksi.

Ryhdyin? Ei kai toimittajaksi noin vain

ryhdytä? Tarvittiin onnekkaita sattumia ja

ennakkoluulottomia esimiehiä, ja sellaisia

minun tielleni sattui. Olin tehnyt valintani,

olin onnellinen. Tiesin minne mennä ja kul-

jin vihellellen siihen suuntaan.

Kunnes sitten taas, 26-vuotiaana, valin-

ta: ryhdynkö kirjoittamaan fi ktiota. Päätin

ryhtyä, ja tämä valinta johti viiden vuoden

päästä toiseen ja vaikeampaan. Olen kir-

joittanut kaksi kirjaa, olenko siis kirjailija?

Mitä minä nyt teen, ryh-

dyn apurahataiteilijaksi?

Raivaan tilaa tälle, jätän

mukavan ja vaihtelevan

päivätyöni, vaikka jo etu-

käteen varmasti tiedän

kaipaavani sitä?

Niin minä tein, kolme ja puoli vuotta sit-

ten. Enkä ryhdy tässä nyt valehtelemaan,

etten päivääkään olisi katunut. Kaikenlais-

ta ehtii miettiä, jos valitsee ammatikseen

miettimisen.

OLEN 34-VUOTIAS, työurani on vasta alus-

sa. Aina ei tunnu siltä. Joskus tuntuu, että

olen kirjoittanut ikuisesti.

Tunne ei ole pelkästään omani eikä oikeas-

taan liity kirjoittamiseen. Olen tarkkaillut

ystäviäni ja havainnut yllättävän monen tus-

kailevan samankaltaisten ajatusten kanssa.

Olemme elämänvaiheessa, jossa valinnat

konkretisoituvat. Valitusta opiskelupaikasta

on tullut ammatti. Ammattilaiselle on löy-

tynyt ammattilaisen työ. Työstä on alkanut

muodostua se cv-merkintöihin tiivistyvä va-

lintojen sarja, jota kutsutaan uraksi.

Valinnat eivät siis ole ohi, mitä vielä. Mut-

ta samaan aikaan, näitä pieniä valintoja teh-

dessään, alkaa huomaamattaan haaveilla

uudesta ja radikaalista valinnasta, ehkä ko-

konaan uudesta ammatista tai urasta. Työ-

elämä on meidän keskittymiskyvyttömän

sukupolvemme näkökulmasta käsittämättö-

män pitkä. Hyvänen aika, sehän kestää vuo-

sikymmeniä! Mitä muuta

voisin tehdä? Mitä muuta

voisin olla?

Kysymys on mielestäni

ymmärrettävä. Tiedän, et-

tei isäni ymmärtäisi sitä.

KARTTAA EI OLE, ei valmista suunnitel-

maa. Askelmerkit päättyvät, lapsuudenko-

din laatikoista ei löydy vastauksia. Olen

toteuttanut kohtaloni, olen se mies joka mi-

nusta pitikin tulla. Todennäköisesti kirjoi-

tan vielä pitkään.

Haluan silti ajatella, että asioita voi tapah-

tua. Jotain kypsyy mielessäni ja kasvaa vä-

hitellen teoiksi, valinnoiksi, joita en vielä

osaa edes kuvitella.

On kenties illuusio ajatella näin. Itsensä

rauhoittelua ellei itsepetosta. Mutta näin

minä toisinaan ajattelen ja aavistan aika mo-

nen muunkin ajattelevan, oman johdonmu-

kaisen uransa nousukiidossa, lentokorkeu-

dessa tai lakipisteessä. Vaihtoehdot ovat au-

ki. Tämä ei ollut vielä tässä. ■

{ työhuoneelta }JUHA ITKONEN ON HELSINKILÄINEN KIRJAILIJA, JONKA

TYÖHUONE SIJAITSEE ENTISEN KAASUTEHTAAN KONTTORISSA

Missä määrin uraansa voi suunnitella? Minkä verran sitä pitäisi?

Valintoja

AA

OT

AV

A/K

AT

JA L

ÖS

ÖN

EN

”Mitä muuta voisin

olla?”

091130_Toimi_0905_sisus.indd 36 3.12.2009 12:34:08

erton järjestösivut nº 5 2009 37

Henkilöstönedustajatkoulutukseen s. 38

Moniin etuuksiin tulee muutoksia s. 39

Kirjoituskilpailun voittajanmatkakertomus s. 40

edunvalvonta on mielen-

kiintoista työtä. Aina riittää te-

kemistä ja uusia tilanteita. Tämä

ikään kuin taustaksi – että on si-

tä jo totuttu kaikenmoiseen. Mut-

ta ei vielä sentään tällaiseen. Tä-

mä työsopimuskierros on omi-

tuinen. Jos kyseessä ei olisi vakava asia, kierroksesta

saisi oivan farssin käsikirjoituksen.

Farssissahan mikään ei mene niin kuin katsoja kuvit-

telee. Tapahtuu outoja, äkillisiä juonenkäänteitä ja ab-

surdeja tilanteita. Kuten tässä: Aluksi Elinkeinoelämän

keskusliitto eli EK päätti, että tulopoliittisia kokonais-

ratkaisuja ei tehdä. Ei vaikka kriisi olisi millainen. Näyt-

ti siltä kuin haluttaisiin sitoa kädet selän taakse ja ottaa

talouskriisin koko isku vastaan ilman pehmennyksiä,

tulee mitä tulee. Ja tuleehan sitä, työttömyyttä.

seurauksena oli siis liittokierros. Tai niin ainakin

luultiin, kunnes selvisi, että EK haluaakin ihan oman

keskitetyn sopimuksensa. Sellaisen, jossa se pääsee sa-

nelemaan ehdot kaikkiin pöytiin, määrittelemään pal-

kankorotukset aallonpohjan mukaan. Tässä mallissa

Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton sopimukses-

ta piti tuleman ohjenuora kaikille sopimuspöydille.

Maan totuus, johon nähtävästi myös maan hallitus on

sitoutunut.

Tätä oppia on nyt puolisen vuotta kuultu muun muas-

sa tietotekniikan palvelualan neuvotteluissa. Vastaaval-

la tavalla ovat olleet juntturassa monet muutkin neuvot-

telupöydät, kuten esimerkiksi naapurimme Suoran ra-

hoitusalan neuvottelut.

sitten seurasi taas käänne. Kävikin ilmi, että pal-

jon puhuttu palkka-ankkuri kelluu. Metallin sopimuk-

sessa on keväälle varattu väljyyttä henkilökohtaisten

palkkojen korotukselle. Kuka siis enää uskoo vakavia

naamoja?

Eikä siinä kaikki. Koko työmarkkinakenttä tietää, että

tuo maaginen 0,5 prosenttia ei pidä. Keväälle on raken-

nettu kuntapöytään jännite, jossa mitkään

puoliskot eivät riitä. Näin olemmekin var-

sinaisessa kaksoiskidnappaustilanteessa,

jossa toisessa päässä ovat heikoimmassa

hapessa olevan teollisuussektorin palkka-

tarjous ja odotettavissa oleva kevään rymi-

nä. Neuvottele siinä sitten vastuullisesti.

Varsinkin kun seuraava käänne oli Teknologiateolli-

suuden selvästi alle 0,5 prosentin tarjous ERTOlle.

Tässä ollaan. Jatkossa valmistaudumme kevään neu-

votteluihin huolella. Samalla harkitsemme, miten tie-

totekniikan palvelualan pattitilanne puretaan. Kaikki

keinot ovat käytettävissä. Valitettavasti farssista on tul-

lut yhteiskunnallinen tragedia. Vastuun tästä kantavat

työnantajaliitot ja maan hallitus.

Kaikesta huolimatta haluan toivottaa kaikille ertolai-

sille rauhaisaa ja rentouttavaa joulua sekä menestykse-

kästä uutta vuotta 2010. On aika nostaa ankkurit! Sen

me teemme yhdessä!

tapio huttula

puheenjohtaja

Ankkurit ylös!

” farssista on tulluttragedia.”

s-

al-

t-

a- tapio huttula

091130_Toimi_0905_sisus.indd 37 3.12.2009 12:34:13

38 erton järjestösivut nº 5 2009

henkilöstön edustajille

erton perehdyttämiskoulutus

henkilöstön edustajalle

Henkilöstön edustajan perehdytyskoulutus on

suunnattu ensisijaisesti vasta valitulle luotta-

musmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuo-

jeluvaltuutetulle. Koulutus soveltuu myös pi-

dempään tehtävässä toimineelle henkilöstön

edustajalle, joka ei ole saanut koulutusta tehtä-

väänsä tai haluaa päivittää omaa osaamistaan.

Henkilöstön edustajan perehdyttämiskoulutus

koostuu kahdesta kahden päivän lähiopetusjak-

sosta ja etäopiskelusta.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen

perehdytyskoulutus I

15.–16.2., 3.–4.5. ja 13–14.9.2010 Helsinki

Katso koulutuksen sisältö ja ohjelma

erton nettisivuilta.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen

perehdytyskoulutus II

17.–18.5., 27.–28.9. ja 7.–8.12.2010 Helsinki

Katso koulutuksen sisältö ja ohjelma

erton nettisivuilta.

kaikille jäsenilleKaikille jäsenille suunnatut koulutukset löyty-

vät liiton nettisivuilta.

ilmoittautuminen koulutuksiinSitovat ilmoittautumiset nettisivuilla olevalla

lomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kou-

lutus@erto.fi tai puhelimitse numeroon 09 6132

3236. Ilmoita tarkasti, mihin koulutukseen il-

moittaudut, nimesi ja yhteystietosi sekä mahdol-

linen erityisruokavalio. Ilmoittaudu viimeistään

kolme viikkoa ennen koulutusta! Paikat täyte-

tään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautu-

neille lähetetään vahvistus sähköpostitse. Kou-

lutukset ovat jäsenille maksuttomia.

Koulutusasioissa liiton toimistossa palvelevat

koulutussihteeri Hilkka Kekkonen ja laatupääl-

likkö Helena Koivisto. Lisätiedot ja ilmoittautu-

miset: www.erto.fi /palvelut/koulutus.

E R T O KO U L U T TA A

Toimisto

Asemamiehenkatu 4, 11. krs

00520 Helsinki

p. 09 613 231

f. 09 6132 3202

etunimi.sukunimi@erto.fi

Työsuhdeneuvontama–pe

klo 9.30–11.30 ja 12–14

sekä 11.1.2010 alkaen

ma–pe klo 9–15

09 6132 3241

tyosuhdeneuvonta.erto@erto.fi

Jäsenpalveluma–to

klo 9.30–11.30 ja 12–14

sekä 11.1.2010 alkaen

ma–pe klo 9–15

09 6132 3204

jasenpalvelu@erto.fi

puheenjohtaja

Huttula Tapio

09 6132 3240

puheenjohtajan esikunta

Hannele Waltari, projektipäällikkö

050 568 8407

Meincke Pirkkoliisa, hallintopäällikkö

09 6132 3222

Kankkunen Petteri, viestintäpäällikkö

09 6132 3238

Aho Mirkka, markkinointisuunnittelija

09 6132 3264

Kuittinen Arja, tiedottaja

09 6132 3267

palveluyksikkö

Koivisto Helena, laatupäällikkö

09 6132 3242

Kekkonen Hilkka, koulutussihteeri

09 6132 3236

Fagerlund Sari, jäsenpalvelusihteeri

09 6132 3214

Pettersson Lotta, jäsenpalvelusihteeri

09 6132 3273

Räsänen Katariina,

jäsenpalvelusihteeri

09 6132 3215

Turunen Tarja, jäsenpalvelusihteeri

09 6132 3268

toimialayksikkö

Huttula Tapio, vt. toimialajohtaja

09 6132 3240

Ben aissa Pia, toimialapäällikkö

09 6132 3243

Bruun Leila, järjestölakimies

09 6132 3231

Onni potkaisikiertueellaerto järjesti lokakuussa Asiat tärkeys-

järjestykseen -kiertueen, jossa kaksi erton

asian tuntijaa kiersi kymmenellä paikkakunnal-

la ympäri Suomea jäsenhankinnan ja jäsenten

tapaamisen merkeissä. Kiertueeseen liittynees-

sä kilpailussa arvottiin palkintoja. Arvonnassa

voittivat Jaana Latvala miniläppärin, Sari Pilto-

nen Jopon, Teija Partanen matkalahjakortin ja

Taru Rauhala navigaattorin.

Voittajille on ilmoitettu voitoista henkilökoh-

taisesti. Lämpimät onnittelut!

Tietoalan neuvottelut katkesivaterton ja teknologiateollisuuden neu-

vottelut tietotekniikan palvelualan työehtosopi-

muksesta katkesivat 23.11. työnantajan palkan-

korotustarjoukseen, joka jäi vuositasolla selväs-

ti alle puolen prosentin.

Puheenjohtaja Tapio Huttula katsoo, että työn-

antajaliitto vaarantaa alan tulevaisuuden lyhytnä-

köisellä ja ylimielisellä neuvottelupolitiikallaan.

”Työnantajalta on vastuutonta ajaa neuvotte-

lut kriisiin palkkatarjouksellaan. Tietoteknii-

kan palvelualan palkankorotuksia ei voi mää-

ritellä alimman aallonpohjan mukaan”, Huttu-

la painottaa.

Myös Tietoalan toimihenkilöiden puheenjoh-

taja Jouko Malinen ihmettelee palkkatarjousta.

Hän muistuttaa, että alan tilanne on huomatta-

vasti parempi kuin muiden Teknologiateollisuu-

den alojen.

”Emme missään tapauksessa voi hyväksyä

palkka-ankkurin alle menevää tarjousta.”

erto tiedottaa myöhemmin tilanteen edellyt-

tämistä toimenpiteistä.

spr pyrkii heikentämääntyösuhteiden ehtoja

suomen punaisen ristin hallitus on päät-

tänyt irtisanoa spr:n talokohtaisen työehtosopi-

muksen. Työnantajan tarkoituksena on ryhtyä

noudattamaan valtakunnallisia alakohtaisia työ-

ehtosopimuksia, joita ovat sosiaalialan järjestö-

jen työehtosopimus, terveyspalvelualan työehto-

sopimus ja sosiaalipalvelualan työehtosopimus.

Muutoksen taustalla ovat ilmeisesti uuden

palkkausjärjestelmän kariutuminen sekä työn-

antajapuolen vaatimus pidemmistä työajoista ja

työaikajoustoista. Myös sairausajan palkallinen

jakso lyhentyisi.

erton, SuPerin ja Tehyn muodostama Terve-

ys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö tsn on il-

moittanut spr:lle toiveenaan, että spr:n työn-

tekijöiden työsuhteiden ehdoista sovittaisiin

jatkossakin spr:n ja tsn:n välisessä työehto-

sopimuksessa. Liitot näkevät tärkeänä säilyttää

työsuhteiden ehdot nykyisen tasoisina eivätkä

voi hyväksyä suunniteltuja heikennyksiä.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 38 3.12.2009 12:34:36

erton järjestösivut nº 5 2009 39

muutoksia etuuksiinUseisiin työttömyyskassan maksamiin etuuk-

siin tulee vuodenvaihteessa lakimuutosten myö-

tä muutoksia.

Työttömyyspäivärahan työssäoloehto lyhe-

nee työttömyyspäivärahaa saavalla 43 viikosta

34 viikkoon 28:n lähinnä edellisen kuukauden

aikana. Yrittäjien työssäoloehto lyhenee 24 kuu-

kaudesta 18 kuukauteen 48:n lähinnä edellisen

kuukauden aikana. Myös etuuksien tasoihin tu-

lee muutoksia.

Ansiopäivärahan korotetun ansio-osan enim-

mäismaksuaika lyhenee 150 päivästä 100 päi-

vään. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta

maksetaan enintään 200 päivältä ansiopäivära-

han korotettua ansio-osaa. Muutosturvan ansio-

osan enimmäismaksuaika pitenee 185 päivästä

200 päivään.

Korotettuihin etuuksiin oikeuttavat työllisty-

mistä edistävät palvelut määritellään nykyis-

tä laajemmin, jolloin niiden piiriin tulee muun

muas sa omaehtoinen koulutus.

Sovitellun työttömyyspäivärahan 36 kuukau-

den enimmäisaika kumotaan.

Työttömyysaikaiset koulutusetuudet, työvoi-

mapoliittinen aikuiskoulutustuki ja koulutus-

päiväraha yhdistetään yhdeksi etuudeksi. Työ-

tön saa samansuuruista etuutta siitä riippumat-

ta, osallistuuko hän työ- ja elinkeinotoimiston

hankkimaan koulutukseen vai itse hankkimaan-

sa koulutukseen. Kaikkien työllistymistä edistä-

vien toimien ajalta maksetaan sitä työttömyys-

etuutta, johon työnhakijalla työttömänä olles-

saan on oikeus.

Omaehtoisen opiskelun ajalta aletaan maksaa

ylläpitokorvausta. Omaehtoiseen koulutukseen

osallistumisen ehtona olevasta kymmenen vuo-

den työhistoriavaatimuksesta luovutaan.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta

maksettava tuki lasketaan mukaan työttömyys-

päivärahan 500 päivän enimmäisaikaan.

Työttömyyspäivärahan lisäpäiväoikeuden al-

kamisikä nostetaan 59 vuodesta 60 vuoteen.

Muutos koskee työnhakijoita, jotka ovat synty-

neet vuonna 1955 tai sen jälkeen. Ikärajan nous-

tessa kuntien velvoite työllistää ikääntyneitä

työntekijöitä laajenee koskemaan työttömiä, jot-

ka lainmuutoksen vuoksi eivät enää ole lisäpäi-

viin oikeutettuja.

Palkanmäärittelyä koskevia säännöksiä muute-

taan siten, että velvoitteen perusteella järjestetty

työ ei alenna työn päätyttyä maksettavaa työttö-

myyspäivärahaa.

Lisäksi vuorotteluvapaakorvaus vakinaiste-

taan.

Tarkempia tietoja lakimuutoksista vuoden

2010 ensimmäisessä Toimi-lehdessä ja erton

kotisivuilla.

sähköiset liitteet pysyviksierton työttömyyskassalle voi nyt toimittaa ha-

kemusten käsittelyyn tarvittavat liitteet halu-

tessaan sähköisesti WebTytin kautta. Sähköi-

sen liitteen lähettäminen oli työttömyyskassas-

sa ensin koekäytössä kesä-syyskuun ajan.

Sähköiset liitteet voi toimittaa joko alkavan ha-

kemuksen tai muutettavan jatkohakemuksen liit-

teenä tai saatelomakkeen välityksellä. Tarkem-

pia ohjeita löytyy erton nettisivuilta osoitteesta

http://www.erto.fi /palvelut/tyottomyysturva.

T YÖ T T Ö M Y Y S K A S S A T I E D O T TA A

Harvima Hanna, järjestölakimies

09 6132 3237

Heino Rainer, järjestölakimies

09 6132 3233

Huusko Hannu, järjestöasiantuntija

09 6132 3272

Juvonen Pekka, järjestöasiantuntija

09 6132 3216

Keskinen Miska, järjestöasiantuntija

09 6132 3270

Koivukoski Katja, järjestöasiantuntija

09 6132 3271

Kuivala Riikka, järjestöasiantuntija

09 6132 3220

Kuusisto Karo-Petteri,

järjestöasiantuntija

09 6132 3269

Lahti Jarmo, järjestöasiantuntija

09 6132 3239

Lohi Markus, järjestölakimies

09 6132 3232

Tykkä Johanna, järjestölakimies

09 6132 3234

Viljamaa Kirsi,

järjestöasiantuntija (28.2.2010 saakka)

09 6132 3291

Kokkonen Ulla, toimialasihteeri

09 6132 3230

Tuomas-Kettunen Elina,

toimialasihteeri

09 6132 3227

talous- ja henkilöstö-

hallintoyksikkö

Koskinen Reija,

talous- ja henkilöstöpäällikkö

09 6132 3210

Miettinen Maija, taloussihteeri

09 6132 3265

Wickström Leena, taloussihteeri

09 6132 3221

työttömyyskassa

Puhelinpalvelu päivystää

ma, ti ja to

klo 9.30–11.30 ja 12–14

p. 09 6132 3224

f. 09 6132 3201

erto.tk@erto.fi

Kivistö Esa, kassanjohtaja

09 6132 3250

Hedman Virpi, taloudenhoitaja

09 6132 3251

Helle Anna, osastosihteeri

09 6132 3256

erto uusi organisaationsaerto on uusinut toimisto-organisaationsa.

Ydintoiminnot on keskitetty uuteen toimialayk-

sikköön, johon on muodostettu toimialojen poh-

jalta kaksi toimialaryhmää. Yksikköä tulee johta-

maan toimialajohtaja. Tehtävä täytetään kevääl-

lä. Toistaiseksi tehtävää hoitaa puheenjohtaja

Tapio Huttula. Hannele Waltari jatkaa projek-

tipäällikkönä, jonka tehtävänä on erton palve-

lukonseptin muutoksen onnistumisen varmista-

minen. erton vs. järjestöpäällikkö Pia Ben ais-

sa on nimitetty toimialapäälliköksi.

Koulutustoiminnasta, laatutyöstä ja jäsenrekis-

teripalveluista on muodostettu palveluyksikkö.

Lisäksi organisaatiossa jatkavat talous- ja henki-

löstöyksikkö sekä puheenjohtajan esikunta.

erto lopettaa ulkoisten palvelujen käytön työ-

suhdeneuvonnassa ja riita-asioiden hoitamises-

sa. Myös Oulun alueyksikkö on lopetettu.

Työsuhdeneuvonnan ja jäsenrekisterin puhelin-

päivystykset palvelevat 11.1.2010 alkaen ma–pe

kello 9–15 eli entistä pidempään.

Päivitä tutkintotietosiWebLyytissäpäivitä tutkintotietosi erton rekisteriin

liiton sähköisen asiointijärjestelmän WebLyytin

kautta. Tietojen päivittäminen osoitteessa http://

www.erto.fi /kirjaudu vie vain hetken, mutta se aut-

taa meitä palvelemaan sinua jatkossa paremmin.

Kirjaudu WebLyytiin erton kotisivuilla ole-

van ohjeistuksen mukaisesti. Valitse sen jälkeen

WebLyytin vasemmasta palkista ”omat tiedot” ja

avautuvasta valikosta kohta ”tutkinnot”. Paina

uusi tutkinto -painiketta. Valitse tutkintoryhmä

eli tutkintotasosi ja paina hyväksy-painiketta.

Pääset tämän jälkeen valitsemaan tutkintoni-

mikkeesi. Paina vielä hyväksy-painiketta.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 39 3.12.2009 12:34:37

40 erton järjestösivut nº 5 2009

Ilmoitukset tapahtumakalenteriin lähetetään

osoitteeseen ilmoitukset.erto@erto.fi . Vuoden

2010 ensimmäiseen numeroon ilmoitukset eh-

tivät, kun ne lähetetään viimeiseen aineistopäi-

vään mennessä. Aineistopäivät julkaistaan jou-

lukuun aikana osoitteessa www.erto.fi /ajankoh-

taista/toimi-lehti.

Yhdistykset

erityistoimihenkilötKoulutuspäivät Tampereella 6.–7.2.2010. Terve-

tuloa Erityistoimihenkilöt et ry:n koulutusvii-

konloppuun Tampereelle! Päivät on tarkoitettu

työelämässä mukana oleville et:n jäsenille.

Majoituspaikka Sokos Hotel Villa on rautatie-

aseman läheisyydessä. Koulutus ja ruokailut jär-

jestetään opetusravintola Eetvartissa, joka sijait-

see hotelli Villan vieressä.

Viikonloppuna on tiedossa monenlaista mu-

kavaa ohjelmaa kaikille osanottajille esimerkik-

si sanattomasta viestinnästä ja erilaisuuden hy-

väksymisestä. Päivät alkavat lauantaina klo 10 ja

päättyvät sunnuntaina noin klo 15.

Lopullinen ohjelma löytyy tammikuun aikana

et:n kotisivuilta. Lisätietoja: anja.palonen@erto.

fi tai marjut.roiha-kuivalainen@erto.fi .

pito-päivät Helsingissä 27.–28.3.2010. pito-

päivien ohjelma pienten toimialojen tärkeistä

asioista alkaa lauantaina aamupäivällä ja kes-

tää sunnuntai-iltapäivään. Koulutuspäivät on

tarkoitettu pienillä toimialoilla työskentelevil-

le, ei kuitenkaan asianajo- ja lakiasiaintoimistos-

sa ja kiinteistöpuolella työskenteleville. Kokous-

paikkana on Hotel Katajanokka, ainutlaatuinen

hotelliksi muutettu vankila. Viikonloppu viete-

tään Katajanokan historiallisessa ja kulturellissa

ympäristössä. Koulutuspäivien omavastuuosuus

on 30 euroa / jäsen, joka maksetaan heti ilmoit-

tautumisen jälkeen et ry:n tilille Sampo 800012–

1382471. Sitovat ilmoittautumiset 13.3.2010 men-

nessä. Lisätietoja: www.etry.fi tai katri.hirvonen-

nurmi@erto.fi .

TA PA H T U M A K A L E N T E R I

Jäsenyhdistykset

erityistoimihenkilöt et

pj. Seija Pyökeri

Virpikuja 4 A 11,

01360 Vantaa

p. 050 559 3142

seija.pyokeri@syl.fi ,

seija.pyokeri@erto.fi

www.etry.fi

logistiikan toimihenkilöt

pj. Ritva Väyrynen

Kantajantie 5,

90800 Oulu

p. 050 495 2701

p. koti 08 510 867

ritva.vayrynen@erto.fi

www.logistiikantoimihenkilot.fi

markkinointiviestinnän,

-tutkimuksen ja uusmedia-alan

ammattilaiset mama

pj. Kaarina Pehkonen

Humalistonkatu 5 B 41,

00250 Helsinki

p. 040 762 6286

kaarina.pehkonen@erto.fi

www.mamary.fi

suomen yksilöurheilijat kilpa

pj. Aki Parviainen

Luostarinvaarantie 39,

82710 Kovero

p. 050 303 5541

aki.parviainen@erto.fi

tietoalan toimihenkilöt

pj. Jouko Malinen,

Logica Suomi Oy

p. 0400 940 273

jouko.malinen@tietoala.fi

www.tietoala.fi

tilitoimihenkilöt tito

pj. Anne-Mari Korhola

Korholantie 27,

95500 Vojakkala

p. 040 741 5915

anne-mari.korhola@erto.fi

www.tilitoimihenkilot.com

yksityisen sosiaali-

ja terveysalan

ammattilaiset ry ystea

pj. Matti Ojamo,

Näkövammaisten Keskusliitto

p. 040 737 1720

matti.ojamo@erto.fi

www.ystea.fi

”kauniiden ja mystisten vuorten ympä-

röimänä Vajont-laaksosta kohoaa kahden kylän,

Erton ja Casson asutus. Vanhempaa perua oleva

Erto ja uudempi Casso muodostavat kunnan, jo-

ka sisältää kaksi hyvin erilaista yhteisöä toisis-

taan poikkeavine murteineen ja perinteineen.

Kylien kapeita kujia kulkiessaan voi aistia

menneen ajan korkeissa kivitaloissa, jotka on

rakennettu tyypillisellä vuoristolaisarkkitehtuu-

rilla. Niissä asukkaat harjoittivat käsityöläisam-

mattejaan valmistaen esimerkiksi kattiloita ja

harjoja. Kylän naiset muistelevat edelleen mat-

kojaan pitkin Pohjois-Italiaa, jonne he raahasi-

vat mukanaan kärryjä myydäkseen siellä työka-

luja, joita kylän miehet olivat tehneet.

Seutujen ylle lankeaa myös katastrofi n var-

jo. Vuonna 1963 tapahtuneen maanvyörymän

muistona ovat Toc-vuori, tuhoutuneiden asu-

musten kerrokset ja Vajont-pato. Aika on kuin

pysähtynyt hetkiin, jolloin minuuteissa pyyh-

käistiin pois vanha kulttuuri.

Kuntayhtymä ympäristöineen kuuluu luon-

nonpuistoon. Lähettyvillä ovat infopiste ja mu-

seo, jossa mennään muistojen tietä Vajontin ka-

tastrofi in. Näyttely kertoo kylän elämästä ennen

maanvyörymää, uudelleenrakennuksesta ja vai-

keuksista asuttaa laaksoa uudelleen.

Vahva side luontoon, joka on tyypillistä tälle

seudulle, on säilynyt muuttumattomana. ”Pik-

kuiset peikot ”asuvat taikametsissä, jotka värjää-

vät sen vaaleanvihreäksi keväällä, moniväriseksi

syksyllä ja antavat sille talvella vaalean peiton.

Näistä ”Puhuvien puiden” metsistä kirjoittaa kir-

jailija Mauro Corona, joka asuu Ertossa.

Helpot reitit tarjoavat mahdollisuuden vierail-

la erikoisissa kohteissa: alppipoluilla, ”kirjoja”

muistuttavilla kivirakenteilla, Borga-vuorella ja

makean veden lähteillä. Erton huipulta alkaa ki-

vihiilen reitti, joka johtaa kuvauksellisissa mai-

semissa vuorta pitkin alas päätyen Cassoon.

Casson kylä piristyy kesän saapuessa ja avaa

kivikattoisten talliensa ovet maisemamaala-

reille ja heidän näyttelyilleen. Myös ruokakult-

tuurissa säilytetään vanhoja tapoja. Täällä voit

nauttia liharuokaa Polenta with game, Tosela-

tuorejuustoa tai Pestif-turnipseja haudutettuna

omissa lehvissään.

PS. *) Erto on italiaa ja tarkoittaa urheaa.”

LAAJEMPI JUTTU JA VALOKUVIA MATKALTATOIMI-LEHDEN BLOGISTA: HTTP://TOIMI.WORDPRESS.COMLISÄTIETOA: WWW.COMUNE.ERTOECASSO.PN.IT

Urhea Erto! *)

Terhi Mäkinen voitti ERTOn 40-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä

kirjoituskilpailussa matkan kahdelle Venetsiaan ja italialaiseen

Erton kylään. Voittaja kertoo nyt kokemuksistaan Italian Ertossa.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 40 3.12.2009 12:34:38

erton järjestösivut nº 5 2009 41

Aluejärjestöt

etelä-karjala

pj. Markus Saukkonen

Hytintie 201, 54310 Hytti

p. 044 700 7245

markus.saukkonen@kaakontieto.fi

etelä-savo

vpj. Kirsi Kyröläinen

Naistingintie 2 B 10,

50600 Mikkeli

p. 050 338 9936

kirsi.kyrolainen@surffi .fi

helsinki-uusimaa

pj. Sirkku Mutru

Toinen linja 19 A 18,

00530 Helsinki

p. 040 519 6767

sirkku.mutru@erto.fi

itä-savo

pj. Iris Makkonen

Kuninkaankartanonkatu 12 as 3,

57100 Savonlinna

p. 040 545 6993

irisma@kyyhkynetti.com

kanta-häme

pj. Anne Vuorinen

Suvantotie 6 C,

13300 Hämeenlinna

p. 050 524 0431

anne.vuorinen@erto.fi

keski-suomi

pj. Ilkka Puhakka

Tyyppäläntie 6 A 5,

40250 Jyväskylä

p. 044 702 1055

ilkka.puhakka@ksshp.fi

kymi

yhdyshenkilö Marjo Vierula

Velhontie 2 F 47, 48350 Kotka

p. 044 526 0506

marjo.vierula@erto.fi

lahden seutu

pj. Sirkka Rappumäki

Onnelaisentie 4, 15340 Lahti

p. 044 338 9002

sirkka.rappumaki@phnet.fi

lappi

pj. Raili Karjalainen

Reetintie 10, 96400 Rovaniemi

p. 0400 217 732

raili.karjalainen@erto.fi

HENKILÖTIEDOT (täytetään aina)

Etu- ja sukunimi

Jäsennumero tai hetu

(merkittävä kokonaan)

Sähköpostiosoite

Puhelin koti työ

Ammattinimike

Lisätietoja Markkinoinnin esto

MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN (Osa muutosilmoituksista myös osoitteessa www.erto.fi )

OSO

ITE Vanha osoite

Uusi osoite

PALK

ATO

N A

JAN

JAKS

O

Jäsenmaksun suuruus palkattomalla ajanjaksolla vuonna 2009 on 6,5 €/kk. Ilmoitus palkattomasta ajanjaksosta

on tehtävä palkattomalle kaudelle jäämistä seuraavan kuun alusta alkaen. Palkaton ajanjakso kirjataan vain

täysille kalenterikuukausille. Jos päättymisajankohta ei ole tiedossasi, arvioi se mahdollisimman tarkasti. Saat

uudet viitteet kotiosoitteeseesi kun ilmoituksesi on käsitelty. Kirjaa ilmoitukseesi palkattoman kauden syy sekä

alkamis- ja päättymisaika.

Palkaton ajanjakso: ___/___ 20___ – ___/___ 20___.

Syy: Palkaton loma (palkaton sairausloma)

Asevelvollisuus Opiskelu

Palkaton virkavapaa Hoitovapaa

Määräaikainen eläke Kelan peruspäiväraha/työmarkkinatuki tai

yli kalenterikuukauden kestävä karenssi

(työtön). Huom. kassaltamme ansiosidonnaista

päivärahaa tai muuta kassan maksamaa etuutta

saavat jäsenet eivät ole oikeutettuja alennetun

jäsenmaksun maksamiseen.

Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa

(äitiys-, isyys- tai vanhempainraha)

TYÖ

PAIK

AN M

UUTO

S

Edellinen työsuhde päättyi ___/___20___. Uusi työsuhde alkanut ___/___20___.

Uusi työsuhteeni on vakituinen määräaikainen

Työnantajan nimi

Työnantajan osoite

Toimiala

ELÄK

E

Olen jäänyt pysyvästi eläkkeelle ___/___20___ alkaen. Valitse alla olevista vaihtoehdoista toinen:

Eroan työttömyyskassasta, mutta haluan jäädä liiton eläkeläisjäseneksi em. päivämäärästä lähtien.

Vuonna 2009 eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 € vuodessa.

Eroan sekä liitosta että työttömyyskassasta em. päivämäärästä lähtien.

ERO

Eroan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:stä ja Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassasta

___/___/___ alkaen.

Eron syy: Alan vaihto Liiton vaihto

Jäänyt pois työelämästä Tyytymätön liittoon/kassaan Muu syy

Päiväys Paikka Allekirjoitus

___/___20___

JÄSENTIETOJEN MUUTOSLOMAKE 2009

✃

091130_Toimi_0905_sisus.indd 41 3.12.2009 12:34:38

42 erton järjestösivut nº 5 2009

Erityisalojen Toimihenkilöliitto erto ry

Tunnus 5005594Vastauslähetys 00003 Vastauslähetys

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

✃

länsirannikko

pj. Virve Konttas

Lähdetie 8,

65320 Vaasa

p. 050 558 9986

virve.konttas@erto.fi

pirkanmaa

pj. Jari Koivula

Kaaritie 24,

37600 Valkeakoski

p. 050 591 6551

jvkkoivula@hotmail.com

pohjois-karjala

pj. Päivi Kuosmanen

Kokkomäentie 2 D 19,

80140 Joensuu

p. 050 369 5428

paivi.kuosmanen@erto.fi

pohjois-pohjanmaa

pj. Raija Similä

Kanavaranta 9 A 3,

90100 Oulu

p. 040 505 5397

raija.simila@erto.fi

pohjois-savo

pj. Ulla-Maija Alanne

Linnanpellonkatu 8 as 2,

70500 Kuopio

p. 050 305 1713

ulla-maija.alanne@erto.fi

www.erto-pohjoissavo.fi

satakunta

vpj. Merja Kainulainen

Kiertotie 11 A 6,

28130 Pori

p. 040 719 4693

merja.kainulainen@dnainternet.net

seinäjoen seutu

pj. Ulla Muurimäki

Keijukaisenpolku 2 E,

60150 Seinäjoki

p. 050 328 5264

ulla.muurimaki@gmail.com

varsinais-suomi

pj. Tiina Immonen

Ahmankuja 3 A,

20750 Turku

p. 040 748 2051

tiina.immonen@erto.fi

091130_Toimi_0905_sisus.indd 42 3.12.2009 12:34:39

toimi nº 5 2009 43

TULEVAISUUDEN TEKIJÄT ANALYSOIVAT T YÖELÄMÄÄ

TEKSTI SUSANNA VILJANEN KUVA HANNA KOIKKALAINEN

{ uusi alku }

Mikael Kaukinen, 6 vuotta”MINUSTA TULEE SUKELTAJA. On minulla ollut mie-

lessä miljoona muutakin ammattia, mutta enää en

muista yhtään.

Sukeltaja etsii merenpohjasta rahoja ja laivoja. Olisi

kiva uida siellä kalojen kanssa. Yleensä sukellan vain

kylpyammeessa, ja vesi lentää snorkkelista seinille. Ui-

mahalliinkin otan snorkkelin mukaan.

Haluaisin sukeltajaksi ulkomaille. Nyt en pääse ulko-

maille, koska pikkusisko alkaisi huutaa, kun lentokone

nousee. Menisin Kreikkaan sukeltamaan, kummitäti on

nähnyt siellä meritähden. Merisiilejäkin haluaisin näh-

dä. Ja niitä hienoja kasveja, jotka elävät, koralleja.

Sukeltajat sukeltavat aina toisten sukeltajien kanssa.

Mutta kun siellä vedessä ei pysty puhumaan, ei sen ole

väliä, millaisia ne työkaverit ovat.

Sukeltajalla ei ole kovin hyvä palkka, mutta ei palkka

ole työssä tärkeintä. Minulla on muutenkin paljon rahaa,

kohta 500 miljoonaa euroa! Hammaskeijultakin olen saa-

nut rahaa. Katso, nämä tässä ovat uusia hampaita!” ■

Mikaelin äiti on viulunsoiton opettaja ja isä media-alalla.

091130_Toimi_0905_sisus.indd 43 3.12.2009 14:00:56

Työ nielaisee kolmasosan arjestasi. Se tunkeutuu vapaa-ajalle, joskus uniinkin. On parempi, että sinä hallitset työtäsi, eikä päinvastoin. Ja että sinulla on käytössä paras mahdollinen apu työasioiden järjestämisessä. ENEMMÄN ELANTOAwww.erto.fi

091130_Toimi0905_kansi.indd 2 2.12.2009 12:10:51