TOIMINTAKERTOMUS 2016

Kuvat: Tekniikan museon kuva-arkisto

Taitto: Susa Laine

Tekniikan museoViikintie 1, 00560 HelsinkiPuhelin 09 7288 440lipunmyynti@tekniikanmuseo.fiwww.tekniikanmuseo.fi

3 MUSEONJOHTAJAN KATSAUS4 STRATEGIA 2015-20176 PUHUTTELEVAT NÄYTTELYT Näyttelytoiminta

Hankkeet

10 INNOSTAVA OPPIMISYMPÄRISTÖ Palvelutoiminta

Hankkeet

16 ELÄMYKSELLINEN KOHTAAMISPAIKKA Kumppanuudet ja verkostot

Hankkeet

19 VETOVOIMAINEN MATKAILUKOHDE20 MERKITTÄVÄT KOKOELMAT Kokoelmatoiminta

Hankkeet

24 HALLINTO JA TALOUS Hallitus ja valtuuskunta

Henkilökunta ja hallinto

Kiinteistö, viestintä ja markkinointi

Talous

32 TEKNISKA MUSEET År 2016 i ett nötskal

36 MUSEUM OF TECHNOLOGY 2016 in brief

40 MISSIO & VISIO

2

Aloitin työni Tekniikan museon johtajana aprillipäi-

vänä 2007. Kymmen vuotta tässä aintulaatuisen

upeassa museossa on ollut hienoa aikaa. Yhdeksi

tavoitteeksi työlleni asetettiin kymmenen vuotta sit-

ten uudistaa museon perusnäyttelyt. Niistä vanhim-

mat olivat vuodelta 1985.

Tartuimme työhön innolla. Marraskuussa 2007

avasimme Kemiaa koko elämä -näyttelyn. Sen jäl-

keen olemme avanneet useita vaihtuvia näyttelyitä,

mutta perusnäyttelyuudistus on siirtynyt.

Uudistaminen ja uudistuminen ovat kestäneet

pidempään, mitä ennalta osasin arvatakaan. Mutta

vuosi 2016 oli ilon vuosi. Avasimme uusista perus-

näyttelyistämme ensimmäisen elokuussa.

Viestintäteknologian historiaa, nykypäivää ja tule-

vaisuuttakin esittelevä Etäunelmia-näyttely alkoi

jossain vaiheessa ikävästi olla nimensä mukainen.

Näyttelysuunnitelma meillä oli jo valmiina vuoden

2014 alussa, mutta loppuvaiheen rahoitus muodos-

tui pulmalliseksi. Tarvitsimme luovuutta rahoitusjär-

jestelyihin ja kiitänkin museon hallitusta siitä roh-

keudesta, jolla se hyväksyi näyttelyn loppuun saat-

tamisen leasing-rahoituksella. Etäunelmia ei ole

enää unelma, vaan oheispalveluineen tässä ajassa

niin sisällöltään kuin toteutukseltaan hienosti hen-

gittävä näyttely.

Seuraava vaihe uudistamisessa etenee vauhdik-

kaasti. Tekniikan maa -näyttelyn ensi sanat lausuttiin

vuonna 2013 ja ensimmäinen rahoitus saatiin

vuonna 2014, jolloin suunnittelutyössä päästiin

vauhtiin. Kiitän Tekniikan Edistämissäätiötä, joka jo

tuolloin uskoi itsenäisyyden juhlavuoden hankkee-

seemme. Vaikka näyttely onkin esillä seuraavat kym-

menen vuotta, on tälle Suomen teollisuuden ja tek-

niikan alan tarinalle hyvinvointiyhteiskunnan raken-

tajina juuri oikea aika tulla julki Suomen juhliessa

100 itsenäisyyden vuottaan.

Hyvissä hankkeissa aina opitaan jotain. Uskon,

että Etäunelmia opetti meille paljon rahoituksen

hakemisesta. Siitä, miten myymme ideamme ja

argumentoimme tehokkaasti. Tämäkin on uudistu-

mista.

Vuosi 2016 oli todellinen ilon vuosi, kun saimme

niin monen kulttuurin ja tekniikan alan rahoittajan –

säätiön, rahaston, yhdistyksen – innostumaan Tek-

niikan maa -näyttelystä. Myös yrityksille syksyn mit-

taan kohdistamamme varainhankintakampanja on

ollut toimiva. Rakennamme tällä hetkellä yli kymme-

nen merkittävän suomalaisen yrityksen kanssa

yhteistyössä Tekniikan maa -näyttelyä.

Mitä tästä yhteistyöstä niin yrityksien kuin muiden

rahoittajiemme kanssa syntyy, sen näette tämän

vuoden lokakuussa.

Helsingissä 31.3.2017

Marjo Mikkola, museonjohtaja

MUSEONJOHTAJAN KATSAUS

Unelmat toteutuvat

3

STRATEGIA 2015-2017

Tekniikan museo on valtakunnallinen erikois-

museo, joka tallentaa, tutkii, tulkitsee ja välit-

tää tekniikan ja teollisuuden menneisyyttä,

nykypäivää ja tulevaisuutta. Helsingin Van-

hassakaupungissa sijaitseva, yksityisen Tek-

niikan museon säätiön ylläpitämä museo on

ainoa tekniikan alan yleismuseo Suomessa.

Tekniikan museo on ikkuna suomalaisen

tekniikan ja teollistumisen historiaan.

Museon kokoelmiin on tallennettu kertomus

Suomen tiestä agraariyhteiskunnasta globaa-

liksi toimijaksi huipputeknologian kehittäjänä

ja tuottajana.

Tekniikan museon visio on toimia innosta-

vana oppimisympäristönä, elämyksellisenä

kohtaamispaikkana ja vetovoimaisena mat-

kailukohteena. Museon arvoja ovat edelläkä-

vijyys, verkottunut toimintatapa ja yleisötyön

osaaminen.

PUHUTTELEVAT NÄYTTELYT

MERKITTÄVÄT KOKOELMAT

VET

OV

OIM

AIN

EN

MA

TKA

ILU

KO

HD

E

INN

OS

TAV

A

OP

PIM

ISY

MPÄ

RIS

TÖ

ELÄ

MY

KS

ELLI

NEN

K

OH

TAA

MIS

PAIK

KA

HALLINTO

4

Kohti vuotta 2017

Syksyllä 2012 Tekniikan museossa käynnis-

tettiin laaja, kaikki museon toiminnot lävis-

tävä uudistushanke. Sen keskeisenä tavoit-

teena on uudistaa museon perusnäyttelyt

vuoteen 2017 mennessä, jolloin itsenäisen

Suomen täyttäessä 100 vuotta museossa on

esillä tekniikan, teollisuuden ja näiden tutki-

muksen kehityspolkuja suomalaisessa

yhteiskunnassa esittelevä elämyksellinen

näyttelykokonaisuus oheistoimintoineen.

Hankekokonaisuus on pitkälle 2020-luvulle

ulottuva investointi, jolla vahvistetaan yleistä

tietämystä tekniikan, teollisuuden ja suoma-

laisten innovaatioiden roolista suomalaisen

hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistajina.

5

Näyttelytoimintaa vuonna 2016 leimasi

Etäunelmia-näyttelyn viimeistely ja

avaaminen yleisölle elokuun alussa.

Perusnäyttelyuudistuksen ensimmäi-

nen vaihe saatettiin siten päätökseen.

Kaikkien Pyöreän hallin näyttelyiden on

suunniteltu olevan uusittu vuoteen

2020 mennessä.

Etäunelmien avautumisen jälkeen

työskentelyn pääpaino siirtyi Tekniikan

maa -näyttelyn suunnittelun ja varain-

hankinnan loppuunsaattamiseen yritys-

yhteistyön muodossa.

Elämys- ja oppimisympäristöstrategia

valmistui syksyllä 2016 ja siihen koottiin

Tekniikan museon uuden organisaation

mukaisesti kaikkea yleisötyötä ohjaavat

linjaukset ja tavoitteet. Näin niin näytte-

lyt, palvelut, asiakaspalvelu kuin näihin

liittyvä viestintä ovat aiempaa kiinteäm-

min yhteydessä toisiinsa.

PUHUTTELEVAT NÄYTTELYT TAVOITTEET 2015 – 2017

Perusnäyttelyiden uudistaminen

Näyttelystrategian uudistaminen• vaihtuvat näyttelyt • populaarit teemat

Digitaalisen toimintaympäristön uudistaminen

6

Näyttelytoiminta

ETÄUNELMIA – YHTEYS YLI AJAN JA PAIKANEtäunelmia-näyttely avautui yleisölle 13.8.

Pyöreän hallin pohjakerroksessa. Näyttely

kertoo ajan ja paikan ylittämisen historiasta

sähköisten viestintävälineiden avulla. Se

tutustuttaa viestintätekniikan keksintöihin ja

niiden taustalla olevaan unelmaan paikasta

ja ajasta riippumattomasta yhteydenpidosta.

Ainutlaatuisten kokoelmaesineiden lisäksi

näyttelyssä on esillä kiinnostavia kuva- ja fil-

miarkistojen helmiä sekä useita kohteita,

joissa kävijät saavat itse kokeilla, koskea ja

osallistua. Menneiden vuosikymmenten

maailmaan voi uppoutua esimerkiksi seuraa-

malla 1960-luvun olohuoneessa suoraa tv-lä-

hetystä Neil Armstrongin ensiaskelista kuun

pinnalla.

Toimintavuodelle kohdistui pitkään työn

alla olleen perusnäyttelyuudistuksen ensim-

mäisen vaiheen, Etäunelmia-näyttelyn vii-

meistely. Näyttelyn rakentaminen järjestettiin

pääosin leasing-rahoituksella,

mutta siitä huolimatta näyttelyn

avaaminen elokuussa vei toi-

mintavuoden tuloksen rankasti

tappiolle.

Museon nykyinen perusrahoi-

tus ei riitä aktiiviseen näyttely-

toimintaan. Uudet näyttelyt tuo-

tetaan useasta eri lähteistä saa-

tavalla hankerahoituksella ja

saadun rahoituksen suuruus

sanelee uusien näyttelyiden laa-

juuden ja määrän. Toimintavuo-

delle kirjattu kustannus saattaa

kohdistua näyttelyyn, joka avau-

tuu vuotta tai kahta myöhem-

min.

IT/EA MIKROKIVIKAUSI Lokakuun lopussa aukesi Pyöreän hallin ylä-

parvella Mirkokivikausi-sarjakuvaa esittelevä

pienoisnäyttely. Harri “Wallu” Vaalio on piirtä-

nyt Mikrokivikausi-sarjakuvaa MikroBitti-leh-

delle vuodesta 1985. Sarjakuva käsittelee

tieto- ja viestintätekniikan keksintöjä ja ilmi-

öitä sijoitettuna kivikaudelle. Näyttely esitte-

lee valittujen sarjakuvien kautta Vaalion työtä

ja piirtää tieto- ja viestintätekniikan kehitys-

kaaren viimeisiltä vuosikymmeniltä.

PIKASUODATINLAITOS JA VOIMALAMUSEOKuninkaankartanonsaaren museoidut teolli-

suuslaitokset, Pikasuodatinlaitos ja Vanhan-

kaupunginkosken länsipuolella sijaitseva Voi-

malamuseo olivat avoinna yleisölle perintei-

sen aikataulun mukaan: Helsingin vesilaitok-

sen historiasta kertova Pikasuodatinlaitos

touko-elokuussa ja Voimalamuseo huhtikuun

puolivälistä syyskuun loppuun. Kesällä 2016

Voimalamuseossa järjestettiin myös sähkö-

pörriäistyöpajoja.

PUHUTTELEVAT NÄYTTELYT

7

NÄYTTELYT 2016PYÖREÄ HALLI

Etäunelmia – Yhteys yli ajan ja paikan (13.8.-)

IT/EA Mikrokivikausi (21.10.-)

Liikkeelle! – Valon ja voiman tekijät (2015) 

Kemiaa koko elämä (2007)

Varoitusmerkit vaihtoon (2014)

Mitä kaikkea puusta (2005)

Hissitekniikka (2000)

PUNATIILIHALLI

Varattu yhteistyökumppaneiden käyttöön:

Yrityskylä Helsinki-Vantaa, AiroIsland

Aulassa pienoisnäyttely: Erik Tigerstedt – Suomen Edison (2008)

PIKASUODATINLAITOS

(avoinna kesäkuusta elokuuhun)

Vettä ja elämää - 125 vuotta vedenpuhdistuksen

historiaa Helsingissä (2001)

VOIMALAMUSEO

(avoinna huhtikuusta lokakuun alkuun)

Teollisuushistoriaa Vantaanjoen suulla

(Helsingin kaupunginmuseo, 2000)NÄYTTELYKUSTANNUKSET, €

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

8

HankkeetTEKNIIKAN MAAPerusnäyttelyuudistuksen keskimmäinen

vaihe, Tekniikan maa -näyttely, aukeaa loka-

kuun alussa 2017. Tekniikan maa kertoo tek-

nologian, teollisuuden ja innovaatioiden mer-

kityksestä modernille Suomelle ja se toimii

tiedollisena pohjana museon muille näytte-

lyille ja palveluille. Tekniikan maa -näyttelyn

yhteydessä julkaistaan tieteellinen artikkeli-

julkaisu, jonka kirjoittajat kokoontuivat kah-

desti vuoden 2016 aikana.

Tekniikan museon näyttelytyöryhmä muok-

kasi näyttelykäsikirjoituksesta näyttelysuun-

nitelmaa kehittämällä näyttelykonseptia ja

ideoimalla näyttelykohteita. Näyttelyn arkki-

tehdiksi valittiin arkkitehti Taina Väisänen,

joka aloitti työnsä projektissa marraskuussa.

Syksyllä 2016 panostettiin erityisesti näytte-

lyn varainhankintaan etsimällä näyttelylle yri-

tysyhteistyökumppaneita. Kumppanuustar-

jous lähetettiin syyskuussa 50 merkittävälle

suomalaisyritykselle.

Näyttelyssä seurataan viiden symboliesi-

neen avulla teknologian kiertoa kodista teolli-

suuteen ja raaka-aineisiin sekä uusiokäytön

jälkeen takaisin kotiin. Teema-alueita on

yhteensä neljä ja niitä lävistäviä aiheita ovat

osaaminen, Suomi globaalista näkökulmasta

sekä ilmiöiden tarkastelu menneisyyden,

nykyisyyden ja tulevaisuuden kannalta. Tee-

moissa teknologiaa käsitellään arjessa ja ais-

teissa (koti), järjestelmänä (teollisuus, proses-

sit, osaaminen), ympäristön muokkaajana

(luonnonvarat ja raaka-aineet) sekä jätteenä

ja uusiokäyttönä (jäte raaka-aineena ja ener-

giana).

Näyttelyssä tarinaa ja kävijää kuljettavat

tilassa teema-alueelta toiselle arjesta tutut

symboliesineet. Ne kytkevät yhteen eri näyt-

telyalueiden edustamat näkökulmat. Symbo-

liesineistä kolme liittyy keskeisiin raaka-ainei-

siin ja niihin liittyviin prosesseihin ja teollisuu-

denaloihin (metsä, metalli, kemia) ja kaksi

teknisiin infrastruktuureihin (vesi ja sähkö).

PIKASUODATINLAITOKSEN NÄYTTELYN UUDISTAMINENEntisöityyn, kesäaikaan avoinna olevaan

Pikasuodatinlaitokseen sijoittuva Vettä ja elä-

mää -näyttelykokonaisuus vuodelta 2000

purettiin keväällä 2016. Helsingin Seudun

Ympäristöpalveluiden kanssa tehtiin sopi-

mus näyttelyn uusimisesta vuosien 2016-

2017 aikana. Halliin toteutetaan Pikasuoda-

tinlaitoksesta ja vedenpuhdistuksen histo-

riasta kertova näyttelyllinen kokonaisuus

sekä luodaan uusi sähköinen mobiiliopas Sei-

nätön museo -sovellukseen.

Syksyn 2016 aikana museon sisältötyö-

ryhmä yhdessä HSY:n kanssa tuotti konsep-

tin uusille infotauluille. Syksyllä aloitettiin var-

sinainen sisällöntuotanto sekä valittiin näyt-

telylle suunnittelija ja toteutettava rakenne.

Uusitut kolmikieliset infotaulut ja kolmikieli-

nen mobiiliopas otetaan käyttöön Pikasuoda-

tinlaitoksen avautuessa yleisölle kesäkauden

2017 kynnyksellä.

PIENTEN PAJAPerusnäyttelyuudistuksen viimeinen vaihe,

lapsille suunnattu Pienten paja on suunni-

teltu avattavaksi vuonna 2019. Näyttely ker-

too keksimisestä teknologian lähtökohdista

ja tekniikan muutoksen kautta. Keskiössä on

lapsen oman luovuuden ja keksijyyden kehit-

tyminen ja tutkimisen ilo. Toiminnallisen näyt-

telyn sisältöteemoja ovat tekniikan muutos ja

jatkuvuus, tekniikan käytettävyys, tekniikan ja

esineiden erilaiset arvot, keksinnöt ja niiden

synty sekä keksijät ja keksijyys.

Näyttelyn peruskonseptointi valmistui jo

vuonna 2015 ja osa toiminnallisista kohteista

on myös valmiiksi suunniteltu.

9

TAVOITTEET 2015 – 2017

Elämyksellisyys ja toiminnallisuus

Saavutettavuus ja käytettävyys

Osallistaminen

INNOSTAVA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Uusien näyttelyiden myötä kasvavat

kävijämäärät tulevat huomioiduksi Tek-

niikan museon palveluiden suunnitte-

lussa, päivittäisen palvelukartan raken-

tamisessa sekä työn koordinoinnissa,

organisoinnissa ja resursoinnissa.

Näyttelyiden oheispalvelut ja tapahtu-

mat ovat entistä keskeisemmässä

osassa Tekniikan museon toimintaa.

Museon palveluilla avataan, tulkitaan ja

tuodaan näkyväksi ajan, ihmisen ja tek-

nologian suhdetta. Asiakas saa uusia

näkökulmia sekä työkaluja oppimiseen,

ymmärtämiseen ja oivaltamiseen.

Uusissa palveluissa panostamme itse

tekemiseen, tutkimiseen ja tekemällä

oppimiseen.

Elämys- ja oppimisympäristöstrategia

valmistui syksyllä 2016. Siihen on koottu

Tekniikan museon uuden organisaation

mukaisesti kaikkea yleisötyötä - näytte-

lyt, palvelut, asiakaspalvelu ja viestintä -

ohjaavat linjaukset ja tavoitteet.

10

PalvelutoimintaKÄVIJÄT JA PALVELUTTekniikan museossa kävi vuoden 2016 aikana

34 859 kävijää, mikä on kaikkien aikojen

ennätys. Edellinen vuodelta 2014 oleva ennä-

tys lyötiin yli 800 kävijällä. Kävijöistä noin kol-

masosa oli koululaisia.

Kävijäennätyksen saavuttamisen yksi syy

oli ilmainen sisäänpääsy museoon vuoden

alusta elokuulle asti. Tuolloin purettiin Pyöre-

ästä hallista vanhat metalliteollisuuden näyt-

telyt, joiden paikalle rakennettiin uusi Etä-

unelmia-näyttely. Ilmainen sisäänpääsy luon-

nollisesti laski museon yleisöpalvelutuloja.

Etäunelmia-näyttelyn avautumisen myötä

syyskuussa käyttöön otettiin uudet ryhmä-

palvelut. Samoin tapahtumatoiminta nivoutui

loppuvuonna Etäunelmia-näyttelyn teemojen

ympärille.

Merkittävimpiä yleisömagneetteja olivat

säännöllinen työpajatoiminta sekä yleisöta-

pahtumat. Myös torstai-päivien pidennetty

aukioloaika klo 19 saakka houkutteli kävijöitä

museoon.

Erilaisia palveluita vedettiin vuonna 2016

yhteensä 298 kappaletta. Opastuksia näistä

oli 203 kpl ja työpajoja tai oppimispolkuja 95

kpl. Palveluihin osallistui noin 4 540 henkilöä.

Vuoden suosituin opastuskierros oli yleisesit-

telyn näyttelyihin tarjoava Tarinoita tekniikasta.

Työpajoista suhteessa eniten kävijöitä keräsi-

vät totuttuun tapaan vuotuiset Jouluvalopajat.

Seinätön museo -palveluun tuotettiin oma-

toimiseen tutustumiseen suunnitellut opas-

tusmateriaalit. Kuninkaankartanonsaaren

rakennuksista kertova Kuninkaankartanon-

saaren ja Vanhankaupunginlahden rakennus-

ten vaiheita -mobiiliopas otettiin suomen- ja

ruotsinkielisenä käyttöön vuodenvaihteessa

2016-17.

TYÖPAJA- JA TAPAHTUMATOIMINTAVuonna 2016 työpajatoiminta saatiin vakiin-

nutettua osaksi museon yleisöpalveluita.

Vuoden aikana yleisölle tarjottiin yksin tai

yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa

toteutettuna yhteensä noin viittätoista eri

työpajasisältöä. Työpajoihin osallistui vuoden

aikana noin 480 koululaista ja 950 muuta

museovierasta.

Suosituimpia työpajoja olivat lomakausien

pajat: hiihtolomalla tehtiin muovia maidosta,

kesäkuun pajoissa perehdyttiin ohjelmoinnin

alkeisiin esi- ja alkuopetusikäisten kanssa,

heinäkuussa rakennettiin sähköpörriäisiä ja

elokuussa designattiin lusikkauistimia. Syys-

lomalla vuorossa oli uusintakierros suosittuja

sähköpörriäisiä. Loma-aikojen työpajoja

vedettiin yhteensä reilut 60 kappaletta.

Kesätyöpajat vakiinnuttivat paikkansa

museon palvelutarjonnassa ja houkuttelivat

ennätysyleisön, yhteensä 1 054 osallistujaa.

Syksyllä 2016 otettiin uutuutena käyttöön

koululais- ja aikuisryhmille tarjottavat työpa-

japalvelut. Esi- ja alkuopetusikäisille oli tar-

jolla Ohjelmoinnin alkeita -työpaja, alakoului-

käisille Kummituksen aikakapseli -paja ja ylä-

asteikäisille yhteistyössä Metropolia-ammat-

tikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa kehi-

tetty Äänimaisemia-työpaja. Äänimaise-

mia-pajaa tarjottiin myös aikuisryhmille, joille

oli lisäksi tarjolla Sähköpörriäisiä-paja.

Työpajatoimintaa toteutettiin myös osana

yleisötapahtumapäivien ohjelmaa: Lego-työ-

paja museoiden yössä, Vesipuuhia Koskipäi-

vässä, Kummituksen aikakapseli- ja Kuulara-

ta-pajat isänpäivätapahtumassa sekä Suo-

men museoliiton järjestämällä Mennään

museoon -koululaisviikolla. Kahtena joulun-

alusviikonloppuna järjestettiin perinteisesti jo

seitsemättä kertaa suositut Jouluvalotyöpa-

jat, joissa kävijöitä oli yhteensä noin 170. Jäl-

kimmäistä viikonlopputapahtumaa laajennet-

tiin Jouluvaloja ja heijastimia -teemalla tuot-

tamalla yhteistyössä kuvataiteilija Tikke Tuuran

ja Metropolian opiskelijoiden kanssa heijastin-

installaatio ja heijastintyöpaja. Joulukuussa

museovieraat pääsivät myös vuotuisessa

non-stop -työpajassa koristelemaan Tekniikan

museon joulukuusta kierrätysmateriaalein.

Yhteistyössä oppimiskeskus Innokkaan

kanssa järjestettiin kaksi Professori Utopian

keksintöleiriä kesäkuun alussa. Toinen lei-

reistä järjestettiin Tekniikan museolla, toinen

Helsingin yliopiston tiloissa Siltavuorenpen-

kereellä. Leireille osallistui yhteensä n. 80

lasta ja saatu palaute oli positiivista. Leiritoi-

mintaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää tulevina

vuosina.

Tapahtumapäivien tuotantoa tehtiin tut-

tuun tapaan yhteistyökumppanien kanssa.

Metropolian ohella HSY järjesti Helsinki-päi-

vänä lapsille toiminnallisen Juokseva hana-

vesi -seikkailun, Etäunelmia-näyttelyn ava-

jaistapahtumassa sähkötystyöpajojen yhteis-

työtahona oli Suomen Radioamatööriliitto ja

elokuisen Koskipäivän ohjelmakarttaa suun-

niteltiin tiiviissä yhteistyössä Helsingin kau-

pungin liikuntaviraston kanssa.

Yleisötapahtumat toivat museoon yhteensä

noin 3 500 kävijää. Kävijämääriltään menes-

tyksekkäimmät sisältötyötä vaatineet tapah-

tumat olivat elokuinen Koskipäivä (1 674 kävi-

jää) ja kesäkuiselle sunnuntaille sattunut Hel-

sinki-päivä (425 kävijää.)

11

OPASTUKSETTarinoita tekniikasta (30 min/60 min)

Etäunelmia (1.9. alkaen)

Se on kemiaa! (31.5. saakka)

Vettä ja elämää

Räätälöidyt opastukset

MUUT PALVELUTOppimispolut: Tekniikan tarinamatolla,

Tulevaisuuden materiaalit (31.5. saakka)

Professori Utopian keksintöleirit 6.-10.6. ja 13.-16.6.

OMATOIMISET PALVELUT / SEINÄTÖN MUSEO -MOBIILIOPPAATKummituksen kuvasuunnistus

Kummituksen suodatinhallisuunnistus

Liikkeelle - Valon ja voiman tekijät

Kurkistuksia teollistumisen vaiheisiin

Kuninkaankartanonsaaren ja Vanhan-kaupunginlahden rakennusten vaiheita

Historia om Kunggårdsholmen och

Gammelstadsviken

YLEISÖTAPAHTUMAT 2016Maailman vesipäivä 22.3.

Airobot 13.-14.4.

iceBREAK 17.4

Urban art -seminaari 13.5.

Museoiden yö 14.5.

Kansainvälinen museopäivä 18.5.

Helsinki-päivä 12.6.

Koskipäivä 27.8.

Etäunelmia-avajaistapahtuma 10.9.

Etäunelmia-isänpäivätapahtuma 12.11.

Robottiviikko 21.-27.11.

Jouluvaloja ja heijastimia 10.-11.12.

TYÖPAJATMuovia maidosta

Legokummituksia

Varjoteatteria

Ohjelmoinnin alkeita

Sähköpörriäisiä

Uistindesignia

Vesipuuhia

Kuularata

Äänimaisemia

Kummituksen aikakapseli

Jouluvaloja

Kuusenkoristeita

YLEISÖPALVELUT JA -TAPAHTUMAT 2016

TYÖPAJAT YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KANSSAVesiseikkailu • Sähkötystä • Heijastimia

12

KÄVIJÄENNÄTYS:

34 859 KÄVIJÄÄ!

13

35 000

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

02011 2012 2013 2014 2015 2016

34 859

19 0

75

21 1

80

30 1

65

31 26434 041

KÄVIJÄMÄÄRÄT

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

234

311

366

425

370

345

453

315298

RYHMÄPALVELUT, KPL

NäkyvyysTekniikan museon yleisötyö näkyi 2016

monella tapaa myös museon ulkopuolella.

Toteutimme koulutusvaihtoa Espoon kuvatai-

dekoulun kanssa, osallistuimme Naisten päi-

vän wiki-työpajaan Kaisa-kirjastossa ja esitte-

limme museon palvelutoimintaa Pedaali ry:n

osastolla Educa-messuilla, Helsingin kaupun-

gin opetusviraston järjestämässä Oppimisen

fiesta -tapahtumassa sekä Suomen Museolii-

ton organisoimassa Creative Museum – a

gamified conference for makers, museums

and independent minds -konferenssissa.

Pohjoismaisten tiedekeskusten ja tekniikan

museoiden verkoston NSCF:n vuosikonfe-

renssissa esillä olivat Tekniikan museon eri-

laiset pelilliset näyttelykohteet. Etäunel-

mia-näyttely oli esillä kansainvälisen museo-

yhteisön ICOM:in konferenssissa Milanossa,

Italiassa osana digitaalisia kulttuureita ja mai-

semia käsittelevää osiota.

14

HankkeetMEDIATARINAT JAKOON Tekniikan museo käynnisti syyskuun alussa

opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman

Mediatarinat jakoon -hankkeen.

Hankkeen tarkoituksena on tuottaa yhteis-

työssä yläkoulujen ja pilottiryhmien kanssa

työpajamalli, jossa nuoret tallentavat videoi-

malla oman mediakulttuurinsa valittuja

paloja sekä siihen liittyviä askarruttavia kysy-

myksiä. Videoista kootaan nykydokumentaa-

rinen elementti Etäunelmia - Yhteys yli ajan ja

paikan -näyttelyyn ja videot tallennetaan

soveltuvin osin museon kokoelmiin. Tarinoita

pyritään jakamaan myös sosiaalisessa medi-

assa.

Toiminta lähtee nuorten mediakulttuurista,

heidän tavastaan luoda ja jakaa sisältöjä. Työ-

välineinä ovat ensisijaisesti nuorten omat

medialaitteet, puhelimet ja tabletit. Palve-

lussa harjoitellaan videon ja kuvan interne-

tissä jakamiseen liittyviä taitoja. Hankkeen

mediakasvatukselliset näkökulmat tähtäävät

nuorten kriittisen media- ja monilukutaidon

sekä tasapainoisen ja turvallisen mediasuh-

teen kehittymiseen.

Hankkeen asiantuntijaryhmässä toimivat

Suomen museoliitto, Kehittämiskeskus Opin-

kirjo sekä Mediakasvatusseura ry. Hanke jat-

kuu vuoden 2017 loppuun ja siinä kehitetty

työpajamalli julkaistaan verkkojulkaisuna

hankkeen päätteeksi.

RUOTSINKIELISEN TOIMINNAN KEHITTÄMINENMuseon ruotsinkielistä toimintaa kehitettiin

Svenska kulturfondenilta 2015 saadun rahoi-

tuksen turvin. Vuonna 2016 julkaistiin Suo-

men museoliiton verkkojulkaisusarjassa

ruotsinkielinen versio edellisenä vuonna

museon Pienten paja -hankkeessa tuotta-

masta toimintamallista Teknikens sagomatta

- verksamhetsmodell för teknologifostran i

museernas publika arbete och för förskole-

pedagoger.

Rahoituksella katettiin ruotsinkielisten

opastusten ja työpajojen vetämisestä synty-

neitä palkkakustannuksia, ylläpidettiin

museon asiakaspalveluhenkilökunnan kieli-

taitoa, toteutettiin osaltaan Etäunelmia-näyt-

telyn ruotsinkielisiä sisältöjä, yhdenmukais-

tettiin näyttelyihin liittyvien ruotsinkielisten

palveluiden laatua tuottamalla Ljudland-

skaps-, Elektriska insekter- sekä

Julbelysnings verkstad -työpajasisällöt.

Lisäksi museopalveluiden ruotsinkielistä

saavutettavuutta parannettiin toteuttamalla

Kungsgårdsholmens och Gammelstads-

vikens byggnader -mobiiliopastus Seinätön

museo -alustaan.

ERASMUS+ -LIIKKUVUUSHANKE: MUSEO AIKUISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄTekniikan museo sai syksyn 2015 rahoitus-

haussa CIMOlta Erasmus+ -rahoitusta “Tek-

niikan museon näyttelyuudistus 2017 –

museo aikuisten oppimisympäristönä” -liik-

kuvuushankkeen toteuttamiseen. Hanke

käynnistettiin vuoden 2015 lopulla, ja vuonna

2016 sille anottiin ja saatiin jatkoaikaa elo-

kuun 2017 loppuun saakka. Kaksi ensim-

mäistä liikkuvuusjaksoa toteutettiin joulu-

kuussa 2015. Näiden liikkuvuuksien painopis-

tealueet olivat mobiilioppiminen sekä yrityk-

sille suunnatut palvelut. Muut kolme vaihto-

jaksoa toteutetaan alkuvuodesta 2017.

MIRACLETekniikan museo on ollut partnerina mukana

Tekesin rahoittamassa, Turun yliopiston,

VTT:n, Tampereen yliopiston ja Helsingin yli-

opiston yhteisessä MIRACLE (Mixed Reality

Applications for Culture and Learning Expe-

riences) -tutkimushankkeessa. Tekniikan

museon lisäksi hankkeessa on ollut mukana

21 muuta kulttuurialan toimijaa tai yrityspart-

neria. Kaksivuotisessa hankkeessa kehitettiin

erilaisia matkailu- ja kulttuurikohteita entistä

houkuttelevammiksi uusimman esitystekno-

logian keinoin.

Tekniikan museossa lokakuussa 2016 otet-

tiin käyttöön VTT:n kanssa sähkömagneet-

tista säteilyä ja radioaaltoja käsittelevä mixed

reality -kohde. Kohde on osa Etäunelmia

-näyttelyä, ja se havainnollistaa sähkömag-

neettista säteilyä ja radioaaltoja lisätyn todel-

lisuuden keinoin.

15

TAVOITTEET 2015 – 2017

Tapahtumakeskus

Verkostot• teollisuuden oma museo • alueen olohuone • some

Törmäyttäjä

ELÄMYKSELLINEN KOHTAAMISPAIKKA

Strategiakaudella 2015-2017 Tekniikan

museo kehittää toimintaansa elämyk-

sellisenä kohtaamispaikkana. Raken-

namme museota eläväisenä tapahtu-

makeskuksena, jossa kohtaavat niin

lähialueen asukkaat ja matkailijat, kou-

lulaiset ja seniorit, tekniikan alan

ammattilaiset ja harrastajat sekä perhe-

ja kokouskävijät.

Museo toimii laajasti verkottuneena ja

pyrkii luomaan niin museon taustayh-

teisöjen kuin eri sidosryhmien keskuu-

teen ”meidän museo” -henkeä. Työtä

tehdään niin lähialueella kuin valtakun-

nallisissa verkostoissa, erilaisissa hank-

keissa sekä museolle tärkeiden kump-

panuuksien kautta.

16

Tekniikan museon kehittämistä elämykselli-

senä kohtaamispaikkana jatkettiin toimimalla

erilaisissa verkostoissa ja madaltamalla

kävijä- ja sidosryhmien kynnystä osallistua

museon toimintaan. Tapahtumia suunnattiin

eri kävijäryhmille ja pääsymaksujen palautta-

misenkin jälkeen jatkettiin ilmaisen sisään-

pääsyn käytäntöä torstaisin yhdistettynä

pidempään aukioloaikaan

Tapahtuma- ja asiakasviestintää kehitettiin

avaamalla museolle uudet verkkosivut vuo-

den lopulla ja aloittamalla some-strategian

työstäminen. Näkyvyyttä ja vaikuttavuutta

sosiaalisessa mediassa lisättiin kehittämällä

Facebookin ja Instagramin lisäksi etenkin

museon näkyvyyttä Twitterissä.

KumppanuudetMuseon tiloissa toimivilla yhteistyökumppa-

neilla on keskeinen rooli museon muokkaa-

misessa monipuoliseksi ja elämykselliseksi

kohtaamispaikaksi kävijöiden, yritysten ja

sidosryhmien keskuudessa.

YRITYSKYLÄ HELSINKI-VANTAAYrityskylä Helsinki on ollut museon kumppani

jo vuodesta 2009. Museon Punatiilihallissa

toimiva ja toimintaansa vuoden 2015 syys-

kaudella laajentanut Yrityskylä Helsinki-Van-

taa on Helsingin kaupungin opetusviraston,

Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n ja syk-

systä 2015 alkaen Vantaan kaupungin ylläpi-

tämä elävä oppimisympäristö. Peruskoulun

kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan,

työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonai-

suus on pienoiskaupunki, jossa oppilas työs-

kentelee omassa ammatissaan sekä toimii

kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskun-

taa.

Yrityskylä Helsinki-Vantaassa museon

Punatiilihallissa kävi noin 7 000 kuudesluok-

kalaista.

AIRO ISLAND RYMuseon Punatiilihallin Yrityskylän kanssa

jakaa Airo Island ry, joka ylläpitää robotiikka-

ja keinoälyalan showroomia ja oppimisympä-

ristöä sekä toimii alan hankkeiden alustana ja

käynnistäjänä. Tekniikan museo on yksi

vuonna 2015 perustetun yhdistyksen perus-

tajajäsenistä.

Yhdistys järjesti vuoden aikana useita

kokouksia, seminaareja ja muita tapahtumia,

mm. huhtikuussa AiroBot-seminaarin ja

pitchaus-tapahtuman sekä marraskuussa jo

kolmantena vuonna peräkkäin kansainväli-

sen Robottiviikon Suomen toiminnot. Loka-

kuussa järjestettyyn hyvinvointialan

hackathoniin kokoontui lähes sata osallistu-

jaa, jotka yön yli kehittelivät ideoita hyvin-

vointialalle. Tekniikan museo oli mukana tilai-

suudessa, jonka muita järjestäjiä olivat mm.

liikenne- ja viestintäministeriö ja ABB.

Tekniikan museo oli kutsuttuna puhujana

myös Porissa SuomiAreenalla heinäkuussa

Airo Islandin herätellessä monipuolisesti kes-

kustelua Suomen robotisaation ja digitalisaa-

tion tulevaisuuden näkymistä.

Vuoden aikana Airo Islandin tapahtumissa

vieraili noin 3 000 kävijää.

VOIMALAMUSEO / HELEN OYTekniikan museo tuottaa avoinnapito ja -ylei-

söpalvelut huhtikuusta lokakuun loppuun

Helen Oy:n ylläpitämään Voimalamuseoon.

Voimalamuseo sijaitsee Vantaajoen länsiran-

nalla ja on osa Tekniikan museon historiallis-

ten rakennusten kokonaisuutta.

Vuonna 2016 Voimalamuseossa vieraili

15 300 kävijää, opastuksia ja työpajoja muse-

ossa järjestettiin yhteensä 98 kappaletta.

Myös monet Tekniikan museon yleisötapah-

tumat ulottuivat Voimalamuseoon. Siellä vie-

tettiin iceBREAKia, Kansainvälistä vesipäivää,

Museoiden yötä, Helsinki-päivää sekä Koski-

päivää. Voimalamuseo on ollut myös suosittu

kuvauspaikkaa muun muassa hääparien kes-

kuudessa.

VerkostotVuoden aikana Tekniikan museo lisäsi yhteis-

työtä museon toimintaa ylläpitävien tausta-

yhteisöjensä kanssa yhteisten hankkeiden

kautta. Teknologiateollisuus ry tuki Tekniikan

maa -näyttelyn valmistelua ja Kemianteolli-

suus ry:n kanssa järjestettiin yhteisiä työpa-

joja. Tekniikan Akateemiset TEK ry tarjosi

jäsenistölleen kesäetuna Tekniikan museon

palveluita, samoin kuin Rakennusinsinöörien

liitto RIL.

Museon tavoitteena on verkottua myös

tekniikan historia -alan toimijoiden kanssa ja

edistää alan tutkimus- ja julkaisutoimintaa.

Vuonna 2016 yhteistyötä tehtiin niin Aalto-yli-

opiston, Helsingin yliopiston kuin Turun yli-

opiston kanssa. Kesällä museo tuotti yhteis-

työssä Helsingin yliopiston opettajankoulu-

tuslaitoksen pyörittämän Innokas-verkoston

kanssa kaksi tiedeleiriä 8-12-vuotiaille lap-

sille.

17

Tekniikan museo on yhdeksän liikenne- ja

viestintäalan museon muodostaman Trafiikki-

museot ry:n jäsen. Yhteistyöverkosto tuottaa

palveluita, jotka auttavat jäsenmuseoitaan

saavuttamaan yleisönsä paremmin. Yhdistys

mm. julkaisee Trafiikki-lehteä, ylläpitää verk-

kokauppaa ja järjestää yhdistyksen jäsenmu-

seoiden henkilökunnalle räätälöityjä koulu-

tuksia. Trafiikkimuseot ry:n projektipäällikön

toimipiste on Tekniikan museossa.

Tekniikan museo on aktiivinen toimija valta-

kunnallisessa tallennus- ja kokoelmayhteis-

työtä edistävässä TAKO-verkostossa. Museo

on myös mukana Akseli-tiedonhallintajärjes-

telmää ylläpitävässä konsortiossa.

Marraskuussa museossa järjestettiin

yhteistyössä Opetusviraston, YritysHelsingin

ja Plan Suomen kanssa yritystoiminnan ilta

maahanmuuttajille.

Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki -alueen

asukasyhdistys Artova on tärkeä yhteistyö-

kumppani Museo olohuoneena -hankkeessa.

Artovan välityksellä viesti museon monipuoli-

sesta palvelu- ja tapahtumatoiminnasta saa-

vuttaa myös alueen asukkaat.

Museossa kokoontuu jo perinteisesti tiistai-

sin aktiivinen vapaaehtoisryhmä alojensa

kokoelmia järjestelemässä. Mukana toimin-

nassa ovat niin maanmittarit, sähkötekniikan

osaajat, fysiikan opettaja kuin eläköitynyt

museoalan ammattilainen.

HankkeetMUSEO OLOHUONEENAAmmattikorkeakoulu Metropolian, Tekniikan

museon ja kaupunginosayhdistys Artovan

yhteinen Museo olohuoneena -hanke on osa

People’s Smart Sculpture -hankekokonai-

suutta EU:n 2020 asti ulottuvassa Luova

Eurooppa -rahoitusohjelmassa. Monivuoti-

sen, vuonna 2018 päättyvän hankkeen tavoit-

teena on kehittää museota kohti alueen olo-

huonetta, erityisesti nuorten ja nuorten

aikuisten keskuudessa. Tähän pyritään hyö-

dyntämällä erilaisia soveltavan taiteen mene-

telmiä sekä kehittämällä uusia teknologioita.

Vuoden 2016 aikana projektissa jatkettiin

edellisen vuoden ideoiden kehittämistä ja

kokeiltiin myös uusia toimintamuotoja. Syk-

syllä 2015 pilotoitua kolmea äänisovellusta

viimeisteltiin ja näistä yksi otettiin museon

käyttöön. Etäunelmia-näyttelyn äänimaise-

mia-työpajan teknisenä pohjana on Museo

olohuoneena -hankkeessa kehitetty äänen

tallennus- ja miksausohjelma.

Toukokuussa toteutettiin Museoiden yö

-yleisötapahtuman ja Arabian katufestivaalin

yhteydessä tapahtumaradio, joka Lähiradion

taajuudella 100,3 MHz lähetti ohjelmaa per-

jantaista sunnuntaihin. Perjantain ja sunnun-

tain ohjelmavirta toteutettiin ennalta teh-

dyillä inserteillä ja soittolistoilla, lauantain

tapahtumapäivänä radio-ohjelmaa juonnet-

tiin Tekniikan museon aulassa toimineesta

radiostudiosta. Yleisöllä oli mahdollisuus

koko päivän ajan seurata ohjelmatyön teke-

mistä. Radion välityksellä oli myös mahdol-

lista osallistua Tekniikan museon perinteisen

Museoiden yön kummitusohjelmaan.

Joulukuun jouluvalopajan yhteyteen hank-

keessa toteutettiin heijastin-teemainen osio.

Yleisön oli mahdollista askarrella omat hei-

jastimet helsinkiläisen heijastinvalmistajan

Saintexin ylijäämäpaloista, kuunnella äänita-

rinoita sekä uppoutua museon alakertaan

taiteilija Tikke Tuuran johdolla toteutettuun

heijastininstallaatioon ja äänimaisemaan.

MINUUTIKSI MUSEOON -VIDEOTLoppusyksystä käynnistettiin osana Trafiik-

ki-museoita sosiaalisen median Suomi100-vi-

deohanke Minuutiksi museoon – välähdyksiä

suomalaisesta liikenne- ja viestintäkulttuu-

rista. Hankkeessa jokaiselta Trafiikki-mu-

seolta julkaistaan vuoden 2017 aikana viisi

videota. Videot esittelevät kevyesti minuutin

mittaisina paloina museon parhaita ja kiin-

nostavimpia tarinoita ja kokoelma-aarteita.

18

TAVOITTEET 2015 – 2017

Vetovoimainen matkailukohde

• Palvelupaketit, monikielisyys • Yhteistyö matkailualan kanssa • Lähialueyhteistyö

VETOVOIMAINEN MATKAILUKOHDE

Vanhankaupunginkosken alue on valta-

kunnallisesti ainutlaatuinen teollinen

kulttuuriympäristö, mutta alueen mat-

kailullinen kehittäminen on vielä lap-

senkengissä. Tekniikan museo onkin

nostanut strategiansa yhdeksi paino-

pistealueeksi kehittymisen vetovoimai-

sena matkailukohteena. Tavoite nojaa

uudistuvien näyttelyiden ja palveluiden

lisäksi mitä suurimmassa määrin myös

ainutlaatuiseen teolliseen miljööseen ja

monisatavuotiseen teolliseen histo-

riaan.

Matkailijoita palvelemme suomen,

ruotsin ja englannin kielillä ja matkaili-

joiden käytössä museolla on Seinätön

museo -mobiilipalvelut.

Vieraskielisiä matkailijoita museossa

kävi vuoden aikana lähes 1 500.

Suomen museoliiton markkinoille tou-

kokuussa 2015 tuoma Museokortti on

tuonut Tekniikan museoon uusia kävijöitä

niin lähiseudulta kuin kauempaakin. Val-

takunnallisen museokortin tavoitteena on

kannustaa ihmisiä vierailemaan entistä

useammin museoissa. Museo myi myös

itse yli 200 museokorttia kävijöilleen.

Suomen museoliitto markkinoi vuoden

aikana aktiivisesti Museokorttia, mikä

nosti merkittävästi alan imagoa ja toi

museot uudella tavalla vaihtoehdoksi

vapaa-ajan harrasteena. Tekniikan museo

oli mm. mukana Maaseudun Tulevaisuus

-lehden Museokortti-ilmoitusliitteessä,

joka julkaistiin kesän aikana kolme ker-

taan. Liitteen jakelu oli yhteensä lähes

300 000 kappaletta.

Vuonna 2016 Tekniikan museolla oli

ilmoitus Helsingin City Tourist Map -kar-

tassa (jakelu 450 000 kpl) ja siihen liittyen

laaja mobiilipalvelu-näkyvyys sekä pää-

kaupunkiseudun Enjoy-matkailukartassa.

Lisäksi museo oli mukana matkailijoille

kohdistetussa Helsinki Card -ohjelmassa.

19

TAVOITTEET 2015 – 2017

Säilytystilojen uudelleenorganisointi

Nykydokumentointi-hankkeet

Aktiivinen digitointi, digitaalisten tieto-varantojen hyödyntä-minen

MERKITTÄVÄT KOKOELMAT

Tekniikan museon kokoelmissa esineitä

on noin 56 000 isoista painokoneista

pieniin kotitalousesineisiin ja minimaali-

siin mikrosiruihin. Kirjoja on noin 50 300

nidettä ja valokuvia noin 53 000 kappa-

letta. Lisäksi museolla on laaja teolli-

suuden ja tekniikan alan historiallinen

arkisto.

Kokoelmatyö kärsii puutteellisista ja

riittämättömistä säilytystiloista, esine-

työtiloista ja digitointiresurssien puut-

teesta. Omien kokoelmien haltuunotto

on perusedellytys tekniikan historian

tietokeskuksen toiminnalle ja museon

kokoelmien paremman saavutettavuu-

den varmistamiselle. Digitointityötä on

toistaiseksi voitu edistää vain erillisra-

hoituksella hankkeissa.

Kokoelmia hallitaan keväällä 2015 jul-

kaistun kokoelmapoliittisen ohjelman

mukaisesti. Kokoelmia hoidettiin

vuonna 2016 aktiivisilla kokoelmasiir-

roilla, jotka perustuvat kokoelmapoli-

tiikkaan ja muistiorganisaatioiden

yhteistyöhön.

20

21

KOKOELMATYÖ NÄYTTELYTOIMINNAN PERUSTANAVuoden 2016 aikana kokoelmatyöntekijöiden

tärkein tehtävä oli osallistua perusnäyttelyi-

den uudistamiseen liittyviin näyttelyiden

suunnittelu- ja toteutustöihin.

Keskeisin työ oli Etäunelmia – Yhteys yli

ajan ja paikan -näyttelyyn liittyvä kokoelma-

työ. Näyttelyssä on 133 esinekokonaisuutta,

joista monet sisältävät useita osia. Suurim-

mat esineet vaativat Teollisuusmuutot Oy:n

haalausapua. Kaikki esineet puhdistettiin ja

kuvattiin ennen näyttelyyn paikoilleen asetta-

mista. Näyttelyn kokoelmatyöhön liittyi oleel-

lisesti myös sähköisten luettelointitietojen

täydennys.

KOKOELMIEN KARTUNTA, ALAKOKOEL-MAT JA YRITYSYHTEISTYÖ Kokoelmiin otettiin vastaan vuonna 2016

yhteensä 20 esinettä, 1 312 kuvaa, 24 kirjaa ja

38 lehteä. Arkistoaineiston osalta kokoelma

karttui 45 dokumentilla. Lahjoituksista mer-

kittävin oli Elisa Oyj:n lahjoittama HPY:n valo-

kuvakokoelma, joka kattaa 937 kuvaa. Ne

kaikki on digitoitu ja avattu Finna-palvelussa.

Akselin alakokoelma-asiakkaina ovat Elisa

Oyj:n historiallinen kuvakokoelma ja Maalari-

museon esinekokoelma. Elisan kokoelma on

digitoitu kokonaisuudessaan ja alakokoelma-

yhteistyö jatkuu kokoelmalahjoituksesta huo-

limatta. Maalarimuseon esinekokoelma käsit-

tää yhteensä 543 objektia ja luettelointityö

saatettiin loppuun keväällä 2016.

Tekniikan museo solmi Fingrid Oy:n kanssa

yhteistyösopimuksen toimintansa lopetta-

neen Sähkömuseo Elektran kokoelman hoi-

tamisesta. Hankkeeseen palkattiin puoleksi

vuodeksi projektityöntekijä, joka kävi läpi

Elektran esinekokoelman ja kirjastoa. Esine-

kokoelmasta, josta Finnassa on julkaistu 769

esinettä, valittiin noin sata esinettä muodos-

tamaan Kantaverkkokokoelma. Se siirtyy

Tekniikan museon omistukseen vuonna

2017. Kirjastokokoelmaan otettiin muun

muassa sähkölaitoksien historiikkeja ja

muuta kirjallisuutta 252 kpl. Sopimuksen

mukaan Fingrid vastaa kuvakokoelmasta ja

arkistokokoelmasta. Kuvakokoelman 2 942

kuvaa on julkaistu Finnassa ja Tekniikan

museo hallinnoi sähköistä kuvakokoelmaa.

Esinekokoelman siirtäminen Tekniikan

museon tiloihin tapahtuu vuoden 2017

aikana, jolloin solmitaan myös lahjoitussopi-

mus.

Akseli-konsortion Arjenhistoria.fi- ja KDK:n

Finna -palvelu tuovat yleisön nähtäville ja

saavutettaviksi Tekniikan museon kokoelmia.

Vuoden 2016 lopussa järjestelmissä oli

avoinna Tekniikan museolta 3 777 valokuvaa

ja 1 546 esinettä.

Kokoelmapoistoja tehtiin yhteensä 21 kpl.

Museon kokoelmista noin 12 % on digitoitu

Akseli-kokoelmahallintajärjestelmään.

VALTAKUNNALLINEN ERIKOISMUSEOTYÖMuseoasetus valtakunnallisista erikoismuse-

oista määrittää Tekniikan museon tehtäviksi

edistää yhteistyötä ja asiantuntijuutta

aihealueillaan toimivien museoiden kesken.

Toiminta toteutuu parhaiten valtakunnalli-

sessa tallennus- ja kokoelmayhteistyöver-

kostossa, TAKO:ssa.

Tekniikan museolla on aktiivinen rooli Tuo-

tanto, palvelut ja työelämä -poolissa sen

ohjausryhmän jäsenenä. Museo on mukana

viidessä työryhmässä – metalliteollisuuden,

metsäteollisuuden, muoviteollisuuden, kai-

vosteollisuuden ja pelialan työryhmät – ja

sillä oli puheenjohtajuus pelialan työryh-

mässä lokakuuhun 2016 asti. Pooli sai hanke-

rahoituksen Museoviraston Innovatiivisten

hankkeiden avustuksista vuoden mittaiselle

Kulttuuriperinnön pelastuksen ABC -hank-

keelle, jossa tuotetaan yrityksille suunnattu

opas oman kulttuuriperinnön tallentamista

varten sekä kootaan yhteen Suomen muse-

22

oiden hyviä yritysyhteistyökäytäntöjä.

Tekniikan museon kokoelmapäällikkö

on mukana hankkeen ohjausryhmässä.

Toinen keskeinen pooli on Viestintä, lii-

kenne ja matkailu -pooli. Tekniikan

museo osallistui poolin kuljetusliiken-

teen nykydokumentointihankkeeseen

Sensori säiliössä, logistiikka verkossa –

Enevo Oy:n nykydokumentointi -projek-

tilla. Projektissa haastateltiin Enevo Oy:n toi-

mitusjohtajaa ja perustajajäsentä, tallennet-

tiin jätekuljetuksen resursseja säästävän

ohjelmiston ja sensorin toimintaperiaatteet

videolle sekä valokuvattiin tuotekehityksen ja

-testauksen eri vaiheita. Nykydokumentointi-

hanke sai rahoituksen Jenny ja Antti Wihurin

rahastolta.

Tekniikan museon kokoelmapäällikkö valit-

tiin TAKO-verkoston suurimman poolin, Tuo-

tanto, palvelut ja työelämä, puheenjohtajaksi

lokakuussa 2016. Näin Tekniikan museolla on

jäsenyys myös TAKO-verkoston ohjausryh-

mässä.

TAKO-yhteistyön hengessä Tekniikan

museo koordinoi Länsi-Uudenmaan maakun-

tamuseon aloitteesta yhteistyöprojektin,

jossa tallennettiin ja pelastusdokumentoitiin

Fortum Power and Heat Oy:n pitkäaikaissäi-

lönnässä oleva ja purkupäätöksen syksyllä

2016 saanut Inkoon hiililauhdevoimala. Pro-

jektin toteuttivat Tekniikan museo, Länsi-Uu-

denmaan maakuntamuseo, Helsingin yliopis-

ton kansatieteen oppiaine ja Fortum Power

and Heat Oy. Projektissa kansatieteen kenttä-

kurssi tutustui voimalan toimintaan sen enti-

siä ja nykyisiä työtekijöitä haastattelemalla.

Kenttätyökurssin aineisto tallennettiin sekä

Tekniikan museoon että Länsi-Uudenmaan

maakuntamuseoon ja museot tallensivat

myös tallennusvastuidensa mukaisesti

objekteja kokoelmiinsa. Lisäksi Tekniikan

museon projektitutkija kuvasi voimalaitoksen

sisätilat ja kuvat tallennettiin projektimuseoi-

den kokoelmiin.

TEKNIIKAN ALAN MUSEOPÄIVÄTekniikan museo järjesti 30.11.2016 perintei-

sen Tekniikan alan museopäivän, jonka

teema oli Aineellinen ja aineeton teollinen

kulttuuriperintö. Päivään osallistui 40 teknii-

kan alan museoiden ja kokoelmien asiantun-

tijaa ja muuta toimijaa.

HankkeetDEACCESSIONING – SHARING EXPE-RIENCES FROM FINLAND -JULKAISUVuosina 2014–2016 toteutetut kulttuurihisto-

riallisten museoiden ja taidemuseoiden

kokoelmapoistoja käsitelleet julkaisuhank-

keet saivat vielä jatkoa vuonna 2016, jolloin

kahdesta suomenkielisestä julkaisusta toimi-

tettiin englanninkielinen yhteenveto. Julkaisu

on ilmestynyt Suomen museoliiton julkaisus-

arjassa numerolla 72. (Deaccessioning. Sha-

ring Experiences from Finland. Minna Saran-

tola-Weiss & Emilia Västi (Eds.). Publications

of Finnish Museums Association No 72. Fin-

nish Museums Association 2016. ISBN 978-

951-9426-52-5, ISSN 0355-1741.).

Tekniikan museo oli koordinointivastuussa

kummassakin kokoelmapoistojen hyviä käy-

täntöjä kartoittavassa hankkeessa.

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

0,75

0,75

1,75

5,1

6,9

7,9

8,8

9,9

11,9

KOKOELMIEN DIGITOINTIASTE, %

23

HALLINTO JA TALOUS TAVOITTEET 2015 – 2017

Taloudellisen pohjan vahvistaminen• perusrahoituksen kasvu • projektirahoituksen kasvu • oman pääoman kasvu

Riittävien henkilöstöresurssien varmistaminen suhteessa asetettuihin strategisiin tavoitteisiin• organisaatiorakenne • osaaminen • työssäjaksaminen

Näyttelytilojen modernisointi, yleisöpalvelutilojen uudistaminen, asianmukaiset säilytystilat

Taustayhteisöjen ja sidosryhmien sitouttaminen museon työskentelyyn

Brändin kirkastaminen

24

Hallitus ja valtuuskunta

Tekniikan museon säätiön kaksivuotiskau-

delle 2016-2017 valittu hallitus kokoontui

vuoden aikana kuusi kertaa. Työskentelyssä

keskityttiin säätiön sääntöjen uudistamiseen

ja näyttelyrahoituksien järjestelyihin. Hallitus

teki mm. museokentällä ainutlaatuisen pää-

töksen rahoittaa Etäunelmia-näyttelyn lop-

puunsaattaminen leasing-järjestelyllä. Halli-

tuksessa pohdittiin myös laajasti museon

kehittämisen painopisteitä strategiakauden

välitarkastelun yhteydessä. Museon arjen toi-

mintaan hallituksen jäsenet pääsivät tutustu-

maan tarkemmin, kun kokouksien yhteyteen

otettiin käyttöön museon eri toimintojen ja

hankkeiden lyhyet esittelyt.

Säätiön valtuuskunta kokoontui kaksi ker-

taa. Kevätkokouksessa 19.4. käsiteltiin sään-

tömääräiset asiat ja KPMG:n tilintarkastaja

Kirsi Aromäki esitteli uuden säätiölain vaiku-

tuksia Tekniikan museon säätiön hallintoon.

Syyskokouksessa 21.11. oli esillä museon toi-

mintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle

2017 sekä itsenäisyyden juhlavuonna avau-

tuva museon uusi perusnäyttely Tekniikan

maa. Lisäksi valtuuskunta hyväksyi muuta-

min korjauksin hallituksen esityksen säätiön

sääntöjen uudistamiseksi.

TEKNIIKAN MUSEON SÄÄTIÖN HALLITUS 2016 - 2017Yksikönjohtaja Pekka Pellinen, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry, pj.

Näyttelypäällikkö Carina Jaatinen, Espoon kaupunginmuseo, varapj.

Toiminnanjohtaja Tomi Alakoski, Taloudellinen tiedotustoimisto ry / Yrityskylä

Projektitutkija Markku Kuusela, Päivälehden Museo

FT, dosentti Panu Nykänen, Jyväskylän yliopisto

Kiinteistöpäällikkö Kyösti Oasmaa, Helen Oy

TEKNIIKAN MUSEON SÄÄTIÖN VALTUUSKUNTA 2015 - 2017Johtaja Esko Keskinen, Teknologiateollisuus ry, pj.

Museonjohtaja Leena Hiltula, Vantaan kaupunki, varapj.

TkL Pertti Eklund, Kauniaisten kaupunki

Professori Mats Fridlund, Teknilliset yliopistot

DI Silvio Hjelt, Tekniska Föreningen i Finland r.f.

Professori Niklas Jensen-Eriksen, Tekniikan historian seura ry

Insinööri Bengt Juselius, DIFF – Ingenjörerna i Finland

Apulaisjohtaja Riitta Juvonen, Kemianteollisuus ry

FM Otso Kivekäs, Helsingin kaupunki

Professori Kari Kuutti, Tekniikan alan yliopistot

Toimitusjohtaja Juha Luhanka, Rakennusteollisuus ry

Kaupunginsihteeri Jouni Majuri, Espoon kaupunki

Erikoistutkija Hannu Matikka, Museovirasto

Yli-insinööri Kai Mielck, Insinööriliitto IL ry

Viestintäjohtaja Anne Pirilä, Metsäteollisuus ry

Toimitusjohtaja Pekka Rissa, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kirjapainoneuvos Pekka Salmen, Graafinen teollisuus ry

DI Merja Strengell, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry

Koulutus- ja kehittämisjohtaja Leena Tokila, Suomen museoliitto

DI Teemu Vehmaskoski, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

Sosionomi Minna Ågren, Helsingin kaupunki

25

Henkilökunta Tammikuun alussa museossa siirryttiin

uuteen organisaatiomalliin. Samassa yhtey-

dessä tarkistettiin muutamia tehtävänimik-

keitä. Näyttelypäällikkö Johanna Vähäpesola

nimitettiin elämys- ja oppimispäälliköksi laa-

jentuneen tehtävänsä mukaisesti. Asiakas-

palveluvastaava Outi Putkonen nimitettiin

palvelukoordinaattoriksi ja museosihteeri

Maija Tuurnala hallinto- ja viestintäkoordi-

naattoriksi.

Museossa työskenteli vuonna 2016 vakinai-

sissa työtehtävissä kahdeksan henkilöä.

Määräaikaisissa työtehtävissä toimi kymme-

nen henkilöä ja osa-aikaisissa asiakaspalve-

lutehtävissä kymmenen henkilöä. Museossa

tehtiin 18 henkilötyövuotta, mikä on henkilö-

työvuoden vähemmän kuin edellisenä

vuonna.

Museonjohtaja Marjo Mikkola toimi Suo-

men museoliiton hallituksen varapuheenjoh-

tajana, Teatterimuseon säätiön hallituksessa,

Hotelli- ja ravintolamuseon edustajistossa

sekä Trafiikkimuseot ry:n hallituksen puheen-

johtajana. Lisäksi hän oli Yrityskylä Helsin-

ki-Vantaan ohjausryhmässä ja Tutki-Kokei-

le-Kehitä -kilpailun neuvottelukunnassa. Elä-

mys- ja oppimispäällikkö Johanna Vähäpe-

sola valittiin kesällä ICOMin alaisen kansain-

välisen teknologia- ja tiedemuseoiden komi-

tean CIMUSETin hallitukseen. Hän toimi myös

Tekniikan historian seuran hallituksen sihtee-

rinä. Kokoelmapäällikkö Kirsi Ojala oli TAKO

4-poolissa pelialan työryhmän puheenjohtaja

ja poolin ohjausryhmän jäsen sekä Teolli-

suusperintöseuran ja Suomen audiovisuaali-

nen yhdistys ry:n hallituksen jäsen. Projekti-

päällikkö Marianna Karttunen toimi Museo-

pedagoginen yhdistys Pedaali ry:n hallituk-

sessa tiedottajana. Amanuenssi Eeva Siltala

oli Museoalan ammattiliitto MAL ry:n hallituk-

sen varajäsen ja Akavan Erityisalojen yksityis-

sektorin neuvottelukunnassa MAL:n edus-

taja.

TEKNIIKAN

MUSEONJOHTAJA

ORGANISAATIO 1.1.2016

Kokoelmapäällikkö

Elämys- ja oppimispäällikkö

Tuottaja

Museolehtori

Projektitutkija

Palvelukoordinaattori

Lipunmyyjä-oppaat, työpajaohjaajat

Kokoelma-amanuenssi

Projektitutkija

Museoavustaja-siivooja

Museoinsinööri

Hallinto- ja viestintäkoordinaattori

Trafiikkimuseot ry:n projektipäällikkö

Vakituinen

Määräaikainen

Osa-aikainenSuunnittelija-lavastaja

26

MUSEON HENKILÖKUNTA 2016

VAKINAINEN HENKILÖKUNTAMarianna Karttunen, museolehtori • Riina Linna, tuottaja • Marjo Mikkola, museon-

johtaja • Kirsi Ojala, kokoelmapäällikkö • Raimo Paappa, museoinsinööri • Eeva Sil-tala, kokoelma-amanuenssi • Maija Tuurnala, hallinto- ja viestintäkoordinaattori •

Johanna Vähäpesola, elämys- ja oppimispäällikkö

MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖKUNTATiina Jantunen, projektipäällikkö, Trafiikkimuseot ry • Pauli Keskinen, harjoittelija (1.2. –

31.7.) • Jari Kettunen, projektitutkija, Etäunelmia ja Tekniikan maa, mediasuunnittelija, Tra-

fiikkimuseot ry • Saara Klemetti, tuottaja, Trafiikkimuseot ry • Tapani Mikkola, suunnit-

telija-lavastaja • Outi Putkonen, palvelukoordinaattori • Lotta Räsänen, museologian

harjoittelija (8.8.-16.9.) • Eva Siren, projektitutkija (1.2.-31.7., sähkömuseo Elektra) • Tha-varaj Thambirajah, museoavustaja-siivooja • Emilia Västi, projektitutkija, Tekniikan maa,

projektikoordinaattori, Poisto 1 ja 2 -hankkeet

ASIAKASPALVELUHENKILÖSTÖIisa Aaltonen • Rauno Bergman (31.8.asti) • Mirkka Hekkurainen • Maddie Hentu-nen • Elina Kangosjärvi (9.3. alkaen) • Saara Klemetti (9.5. alkaen) • Jaakko Korpi-ola • Irina Nykänen (31.1. asti) • Seppo Ojala • Annukka Saaristo (14.3. alkaen)

Joh

ann

a

Riin

a

Mar

jo

Kir

si

Eeva

Mai

ja

Rai

mo

Tiin

aM

aria

nn

a

Jari

Saa

ra

Tap

ani

Ou

ti

Lott

a

Eva

Thav

araj

Emili

a

Rau

no

Mir

kka

Mad

die

Jaak

ko

Irin

a

Iisa

Elin

a

Saa

ra

Sep

po

Pau

li

An

nu

kka

27

HallintoMuseon kirjanpidon hoitaa tilitoimisto

Accountor Etelä-Suomi ja palkanmaksun

Accountor Lahti. Tilintarkastajana toimii tilin-

tarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Museon

vakuutukset on keskitetty LähiTapiola-ryh-

mään. Työterveyshuolto on järjestetty Dextra

Työterveyden piiriin.

Tekniikan museo on Suomen museoliiton ja

yhdeksän viestintä- ja liikennealan museon

muodostaman Trafiikkimuseot ry:n jäsen.

Lisäksi museo kuuluu pohjoismaiseen tiede-

keskus- ja tekniikan alan museoiden yhteis-

työjärjestöön NSCF:ään.

Tekniikan museo on Palvelualojen työnan-

tajat PALTA ry:n jäsen.

KiinteistöTekniikan museo toimii Helsingin kaupungin

vuokralaisena kolmessa eri rakennuksessa

vanhoissa vesilaitoksen tiloissa Kuninkaan-

kartanonsaarella. Näyttely-, yleisöpalvelu-,

toimisto- ja kokoelmien käsittely- sekä säily-

tystiloja on yhteensä 5 570 m². Nykyinen

20-vuotinen vuokrasopimus umpeutuu vuo-

den 2017 lopussa. Kaupungin Tilakeskuksen

kanssa käytiin vuoden mittaan neuvotteluja

uudesta vuokrasopimuksesta vuosille 2018-

2032. Tavoitteena on allekirjoittaa sopimus.

alkuvuodesta 2017.

Vuoden kuluessa saatettiin valmiiksi edelli-

senä vuonna käynnistynyt mittava sähkötek-

ninen kunnostustyö. Syitä peruskorjaukseen

olivat nykyaikaisen digitaalisen näyttely-ym-

päristön edellyttämän kiinteistötekniikan täy-

dellinen puuttuminen museosta sekä sähkö-

turvallisuuden parantaminen ja energian

säästö. Peruskorjauksen rahoittivat Helsingin

kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kaupungin Tilakeskuksen johdolla kunnos-

tettiin myös ilmanvaihtojärjestelmää sekä

entisöitiin Punatiilihallin ja Pikasuodatinlai-

toksen vanhat tammiovet. Pyöreän hallin lat-

tia pinnoitettiin osittain ja Punatiilihallin etelä-

päädyn ikkunat kitattiin ja korjausmaalattiin

ulkopuolelta.

Kokoelmien säilytystiloja Tekniikan

museolla oli vuokrattuna Karkkilassa Compo-

nenta Oyj:ltä ja Jyväskylässä Yhtymä-Inhill

Oy:ltä, yhteensä 1 125 m².

Viestintä ja markkinointiViestinnän kustannukset nousivat edellisestä

vuodesta lähes 20 %, mutta budjetti on edel-

leen erittäin alhainen, noin 10  000 €. Syynä

kustannusten kasvuun oli lähinnä museon

verkkosivujen uudistus. Edellinen sivusto oli

palvellut museon asiakkaita vuodesta 2006.

Museo kasvatti näkyvyyttään myös sähköi-

sessä mediassa. Museon verkkosivuilla vie-

railtiin noin 33 800 kertaa. Sosiaalisen median

seuraajia museolla on kaikkiaan 3 595: Face-

book-sivulla seuraajia oli vuoden vaihteessa

1 520, Twitterissä 1 370 ja Instagramissa 705.

Eniten kasvua oli Twitterissä ja Instagramissa.

Museon blogissa julkaistiin 28 tekstiä

lähinnä yleisötyöhön liittyen, ja sitä luettiin

noin 4 000 kertaa (1 416 kävijää).

Museo oli esillä myös yhteisverkkopalve-

luissa Kysy museolta, Arjen historia ja Finna.

TalousTekniikan museon talous oli edellisten vuo-

sien tapaan erittäin kireä. Museon tulot laski-

vat edellisestä vuodesta 3,5 %. Projektiavus-

tuksia käytettiin 19 % vähemmän kuin edelli-

senä vuonna. Museo kasvatti palvelu- ja

muita tuottojaan kuitenkin yli 19 %. Yleisavus-

tukset laskivat 2 %.

Museon tulot olivat 1 343 623 €, joista yleis-

avustuksia oli 875  218 €, projektiavustuksia

258 015 € ja omia tuottoja 210 306 € sekä kor-

kotuottoja 84 €..

Valtionosuusavustus laski edelliseen vuo-

teen verrattuna 18 641 euroa 391 207 euroon.

OKM:n harkinnanvarainen toiminta-avustus

pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna,

200  000 €:ssa. Helsingin kaupungin tuki oli

251 011 €, kuten edellisenäkin vuonna. Kau-

pungin tuki ei kata museon kaupungille kiin-

teistöstä maksamaa vuokraa, vaan erotus on

yli 7 000 euroa. Taustayhteisöjen yleisenä toi-

minta-avustuksena myöntämä tuki oli

33 000 € niiden kohdistaessa tukensa entistä

suuremmassa määrin museon uusiin näytte-

lyihin ja palveluihin.

Projektiavustuksia, yhteensä 258 016 €,

museo sai 11 eri hankkeeseen kymmenestä

eri rahoituslähteestä. Museon kokoelmien

digitointityötä sekä palvelu- ja pedagogista

toimintaa ja toimintojen kehitystä hoidettiin

lähes yksinomaan projektirahoituksella.

Näyttelytoiminnoissa valmistui laaja Etäunel-

mia-näyttely sekä edistettiin suurta Tekniikan

maa -perusnäyttelyhanketta täysin projekti-

rahoituksella.

Se, että museon ydintoimintoja ei voida

toteuttaa perusrahoituksella, on pidemmällä

tähtäimellä kestämätön tilanne museolle.

Museo haki aktiivisesti projektirahoitusta

28

niin vuoden 2016 aikana toteutettaviin kuin

pidempikestoisiin hankkeisiin. Erityisesti

rahoitusta haettiin syksyllä 2017 avautuvaan

Tekniikan maa -perusnäyttelyyn. Syyskuussa

käynnistettiin laaja yritysyhteistyökumppa-

neiden haku.

Yleisöpalvelutuotot, 43 131 €, nousivat

edellisestä vuodesta noin 1 500 €:lla. Tämä oli

huomattavasti ennakoitua vähemmän, sillä

Etäunelmia-näyttelyn myöhästyneen avautu-

misen myötä pääsylipputulot jäivät saamatta

kesäsesongin ajalta.

Muut tuotot, yhteensä 167 065 €, nousivat

edellisestä vuodesta 33 200 €:lla. Yhteistyö

Helen Oy:n kanssa Voimalamuseon avoinna-

pitopalveluista, Helsingin opetusviraston

kanssa Yrityskylä Helsinki -toiminnoista sekä

Airo Island ry:n kanssa tuottivat noin 60 %

muista tuotoista.

Henkilöstökulut laskivat edellisestä vuo-

desta noin 7 %, mikä vastasi yhden henkilö-

työvuoden vähennystä. Henkilöstökulut,

670 145 €, mukaan lukien määräaikaiset pro-

jektityöntekijät ja osa-aikainen asiakaspalve-

luhenkilökunta, muodostivat 49 % museon

menoista.

Museon ja säilytystilojen vuokrat nousivat

5  300 €, mikä johtui puretuista näyttelyistä

säilytykseen siirrettyjen esineiden tilatar-

peesta. Toimitilakulujen kasvu edelliseen

vuoteen verrattuna oli noin 60  000 €, mikä

johtui laajan museokiinteistön peruskorjaus-

remontin museolle aiheuttamista kustannuk-

sista. Museo kattoi korjauskulut OKM:ltä saa-

mallaan avustuksella ja valtaosan kustannuk-

sista maksoi vuokraisäntä, Helsingin kau-

punki.

Kokoelmatoiminnan kulut olivat 15 571 €,

josta pääosa Poistot-hankkeiden kuluja.

Näyttelytoiminnan kulut olivat 52 073 €. Ne

muodostuivat valtaosin Etäunelmia-näyttelyn

leasing-maksuista. Museo päätyi rahoitta-

maan näyttelyn rakenteiden ja laitteiden han-

kinnat viisivuotisella leasing-järjestelyllä.

Lisäksi näyttelyn aiheuttamia kustannuksia

aktivoitiin taseeseen 19 140 € poistettavaksi

seuraavien viiden vuoden kuluessa.

Palvelu- sekä pedagogisen toiminnan kulut

olivat 6 714 €. Hallintokuluihin museo käytti

75 676 €, noin 2 500 € enemmän kuin edelli-

senä vuonna. Markkinointiin sekä viestintään

museo käytti 10 110 €, vajaa 1 % kokonaisku-

luista. Tuolla summalla museolle tuotettiin

uudet verkkosivut, painettiin nelivärinen toi-

mintakertomus sekä oltiin mukana Fonectan

puhelunpalveluissa ja pääkaupunkiseudun

matkailukartoissa.

Tilikausi päättyi 20 738,68 €:n alijäämään,

mikä summa siirretään taseen Ylijäämä/Ali-

jäämä-tilille. Taseen oma pääoma on

25 428,53 €.

Henkilöstömenot

Palvelut

Vuokrat

Toimitilakulut Kokoelmatoiminta

Hallinto yms.

Näyttelytoiminta

49%

23%

15%

4%1% 7%

1%

MENOT 2016

29%

OKM, vos.

15%

18%

2%

20%

16%

OKM, hark.var.

Helsinki Taustayhteisöt

Projektiavustukset Omat tuotot

TUOTOT JA AVUSTUKSET

2016

29

TOIMINTA-AVUSTUKSET

YLEISAVUSTUKSET: 391 207 € Opetus- ja kulttuuriministeriö, VOS                           

200 000 € Opetus- ja kulttuuriministeriö, harkinnanvarainen avustus

251 011 € Helsingin kaupunki

25 000 € Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry

8 000 € Vantaan Energia 

PROJEKTIAVUSTUKSET: 103 456 € Kiinteistötekninen peruskorjaus, Opetus- ja kulttuuriministeriö

45 556 € Tekniikan maa (2017)*, Tekniikan Edistämissäätiö

31 550 € Tekniikan maa (2017)*, verkkosivu-uudistus, Teknologiateollisuus ry

12 370 € Tekniikan maa (2017)*, Wihurin rahasto

12 070 € Mediatarinat jakoon (2017)*, Opetus- ja kulttuuriministeriö

10 563 € Tekniikan maa (2017)*, Suomen Kulttuurirahasto

10 015 € Tekniikan maa (2017)*, TT-säätiö

10 000 € Etäunelmia, Opetus- ja kulttuuriministeriö

9 211 € Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt, Opetus- ja kulttuuriministeriö

3 852 € Kemian työpajat, verkkosivu-uudistus, Kemianteollisuus ry

3 200 € Inkoon voimalan dokumentointi, Fortum Oyj

2 935 € Verksamhet på svenska, Svenska Kulturfonden

2 048 € Pikasuodatinhallin näyttelyuudistus (2017)*, HSY Ympäristöpalvelut

1 197 € Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt, Opetus- ja kulttuuriministeriö

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

OMAN TOIMINNAN TUOTOT, €

Yleisavustus Projektiavustus

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

YLEIS- JA PROJEKTIAVUSTUKSET, €

* Vuonna 2016 käytetty

avustuksen osuus. Kes-

keneräisiin projekteihin

saaduista avustuksista

vielä käyttämätön osuus

on aktivoitu seuraavalle

tilikaudelle.

30

TASE 31.12.2016 31.12.2016 31 .12.2015

Vastaavaa

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 19 139,95 0,00Aineettomat hyödykkeet yhteensä 19 139,95 0,00Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 2 956,08 3 941,44Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2 956,08 3 941,44Pysyvät vastaavat yhteensä 22 096,03 3 941,44

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamisetLyhytaikaiset Myyntisaamiset 24 344,26 22 569,40 Muut saamiset 9,18 5 000,00 Siirtosaamiset 60 842,79 11 395,69Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 85 196,23 38 965,09Saamiset yhteensä 85 196,23 38 965,09RahoitusarvopaperitRahoitusarvopaperit yhteensä 0,00 0,00Rahat ja pankkisaamiset 211 852,54 295 129,46Vaihtuvat vastaavat yhteensä 295 332,13 334 094,55VASTAAVAA YHTEENSÄ 319 144,80 338 035,99

Vastattavaa

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 1 681,88 1 681,88Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot 4 204,70 14 586,72Muut rahastot yhteensä 4 204,70 14 586,72Edellisten tilikausien yli/alijäämä 40 280,63 29 770,49Tilikauden tulos -20 738,68 128,12Oma pääoma yhteensä 25 428,53 46 167,21

VIERAS PÄÄOMALyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 11 251,02 48 090,48 Muut velat 9 084,96 9 909,25 Siirtovelat 273 380,29 233 869,05Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 293 716,27 291 868,78Vieras pääoma yhteensä 293 716,27 291 868,78VASTATTAVAA YHTEENSÄ 319 144,80 338 035,99

TULOS 1.1.–31.12.2016 2016 2015

Varsinainen toiminta

TUOTOTYleisöpalvelut/Muut tuotot 210 305,96 175 407,54Avustukset 258 015,46 319 723,98TUOTOT YHTEENSÄ 468 211,42 495 131,52

KULUTHenkilöstökulut Palkat ja palkkiot -528 401,58 -578 122,10 Henkilösivukulut -116 087,23 -121 188,58 Muut henkilöstökulut -25 656,57 -19 276,74Henkilöstökulut yhteensä -670 145,38 -718 587,42

Poistot ja arvonalentumisetPoistot koneista ja kalustosta -985,36 -1 313,81

Vuokrat -324 420,14 -319 112,64Muut toimitilakulut -201 062,32 -141 463,89Kokoelmatoiminta -15 571,14 -24 298,37Näyttelytoiminta -52 073,26 -56 291,16Palvelu- ja pedagog. toiminta -6 714,10 -39 762,58Hallinto ja muut kulut -75 676,29 -73 029,99Markkinointi ja viestintä -10 110,34 -8 458,25Myyntiartikkeleiden hankinta -7 603,67 -6 544,29Muut kulut yhteensä -693 231,26 -668 961,17KULUT YHTEENSÄ -1 364362,00 -1 387 548,59

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -896 040,58 -893 987,12

Sijoitus-ja rahoitustoiminta yht. Tuotot 83,90 0,00

Yleisavustukset yhteensä 875 218,00 893 859,00

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -20 738,68 128,12

31

ÅR 2016 I ETT NÖTSKAL

Museet upprätthålls av Stiftelsen för Tekniska

museet och är det enda allmäntekniska

museet i Finland.

Museets mål är att förnya basutställning-

arna till år 2017 då det självständiga Finland

fyller 100 år, och då visar museet en upple-

velserik utställningshelhet som presenterar

framstegen inom teknik och industrin samt

forskningen av dessa i det finländska samhäl-

let. Projekthelheten är en investering som

sträcker sig långt in på 2020-talet. Med inves-

teringen stärker man de allmänna kunska-

perna om den roll som tekniken, industrin

och finländska innovationer har spelat i möj-

liggörandet av det finska välfärdssamhället.

TILLTALANDE UTSTÄLLNINGAR Utställningen Teledrömmar – Förbindelser

över tid och rum invigdes för publiken den 13

augusti i bottenvåningen av den Runda hal-

len. Den beskriver överskridandet av tid och

rum i historien med hjälp av elektroniska

kommunikationsmedel och ger en introduk-

tion i uppfinningar inom kommunikationstek-

niken samt om drömmen att kunna hålla

kontakt oberoende av tid och rum. Utöver

unika samlingsföremål visas intressanta pär-

lor från bild- och filmarkiven samt flera objekt

där besökarna själva får testa, röra och delta.

I slutet av oktober invigdes den lilla utställ-

ningen som visar serien Mikrokivikausi på

den Runda hallens övre läktare. Harri ”Wallu”

Vaalio har ritat serien Mikrokivikausi för tid-

skriften MikroBitti sedan 1985.

Snabbfilteranläggningen och Kraftverksmu-

seet hade öppet för allmänheten under som-

maren. Man ingick ett avtal med Helsingfors-

regionens miljötjänster om att förnya utställ-

ningen i Snabbfilteranläggningen 2016–2017.

I hallen genomförs en utställningshelhet om

vattenrengöringens historia samt skapas en

ny elektronisk mobilguide.

Utställningen Teknikens land (Tekniikan

maa) öppnas i början av oktober 2017. Den

beskriver vilken betydelse teknologin, indu-

strin och innovationerna har för det moderna

Finland och den fungerar som en kunskaps-

mässig grund för museets övriga utställ-

ningar och tjänster. På hösten satsade man

på planeringen av utställningsinnehållen och

medelanskaffningen genom att söka samar-

betspartner för utställningen.

Den sista fasen av förnyandet av grundut-

ställningen, den till barn riktade Minstingars

verkstad (Pienten paja), planeras öppnas

2019. Fokus ligger på utvecklingen av barnets

egen kreativitet och uppfinningsrikedom

samt utforskarglädje.

INSPIRERANDE INLÄRNINGSMILJÖTekniska museet hade 34 859 besökare, vilket

är alla tiders rekord. Museet producerade

sammanlagt 298 olika tjänster. Av dessa var

203 guidningar och 95 verkstäder. I tjänsterna

deltog 4 540 personer.

I och med att utställningen Teledrömmar

invigdes i september tog man i bruk nya

grupptjänster och evenemangsverksam-

heten anknöts i slutet av året till utställnings-

temana. Årets populäraste guidning var Tari-

noita tekniikasta (Berättelser om teknik) som

erbjöd en allmän presentation av utställning-

arna. Av verkstäderna drog de årliga jul-

ljusverkstäderna i förhållande mest besö-

kare.

Sommarverkstäderna etablerade sin plats i

tjänsteutbudet och de lockade en rekordpu-

blik, 1 054 deltagare. På hösten togs verk-

stadstjänsterna för elev- och vuxengrupper i

bruk som en nyhet. För barn i för- och ele-

mentarundervisningen erbjöds grunder i pro-

grammering, för lågstadieelever Kummituk-

sen aikakapseli (Spökets tidskapsel) och för

högstadieelever Ljudlandskapsverkstaden

som gjorts i samarbete med studerande från

yrkeshögskolan Metropolia.

I mobiltjänsten Seinätön museo utarbeta-

des i slutet av året introduktionsmaterial om

Kungsgårdsholmens byggnader på finska

och svenska, så att man ska kunna bekanta

sig med byggnaderna på egen hand.

I samarbete med inlärningscentret Innokas

ordnades två uppfinnarläger med Professor

Utopia i början av juni. Sammanlagt 80 barn

deltog i lägret.

Under Helsingforsdagen ordnade HRM det

funktionella äventyret Juokseva hanavesi

(Det rinnande kranvattnet) för barn. Vid invig-

ningstillfället för utställningen Teledrömmar

32

var Finska amatörradioklubbar telegrafe-

ringsverkstädernas samarbetspartner och

programmet för Forsdagen i augusti planera-

des i samarbete med Helsingfors stads

idrottsverk.

Publikevenemangen besöktes av samman-

lagt cirka 3 500 personer. De med tanke på

besökarantalet mest framgångsrika evene-

mangen var Forsdagen i augusti (1 674 besö-

kare) och Helsingforsdagen som inföll en

söndag i juni (425 besökare.)

I början av september inleddes ett av

undervisnings- och kulturministeriet finansie-

rat projekt, Mediatarinat jakoon (Dela medie-

berättelser), där man i samarbete med hög-

stadier och pilotgrupper producerar en verk-

stadsmodell. Ungdomar lagrar genom att

videofilma det bästa av sin mediekultur samt

frågor med anknytning till det. Av videorna

sammanställs ett element i utställningen Dis-

tansdrömmar och de lagras i tillämpliga delar

i museets samlingar. Man strävar efter att

dela berättelser även i sociala medier.

EN UPPLEVELSERIK MÖTESPLATS Tekniska museet utvecklas som ett levande

evenemangscenter där invånare i närområ-

det och turister, skolelever och seniorer, fack-

män inom tekniska branscher och amatörer i

området samt familjer och konferensgäster

träffas.

Företagsbyn Helsingfors–Vanda som har

verksamhet i Rödtegelhallen upprätthålls av

Helsingfors och Vanda stads utbildningsverk

och Ekonomiska Informationsbyrån. Den är

en inlärningsmiljö om samhälle, arbetsliv och

entreprenörskap för grundskolans sjätte

klasser, där eleven har ett eget yrke och är

som konsument och medborgare en del av

samhället. Företagsbyn besöktes av ungefär

7 000 sjätteklassare.

Rödtegelhallen delas tillsammans med

Företagsbyn av Airo Island ry som fungerar

som en plattform och initiativtagare till pro-

jekt inom robotik och artificiell intelligens.

Föreningen ordnade flera konferenser, semi-

narier och andra evenemang, bland annat

AiroBot-seminariet och ett pitchingevene-

mang i april samt i november redan tredje

året i rad de finländska funktionerna under

den internationella Robotveckan. I hackatho-

net inom välfärdsbranschen som ordnades i

oktober deltog nästan 100 personer. Under

året besöktes Airo Islands evenemang av

ungefär 3 000 personer. Museet var inbjuden

talare vid SuomiAreena i juli när Airo Island

påbörjade en diskussion om framtidsper-

spektiven för robotisering och digitalisering.

Tekniska museet producerar öppethåll-

nings- och publiktjänster från april till slutet

av oktober i Kraftverksmuseet som upprätt-

hålls av Helen Oy och ligger på västra stran-

den av Vanda å. Kraftverksmuseet besöktes

av 15 300 personer och antalet guidningar

och verkstäder uppgick till sammanlagt 98.

Under året strävade museet att intensifiera

samarbetet med de bakgrundsaktörer som

upprätthåller museets verksamhet. Teknolo-

giindustrin r.f. stödde förberedelserna för Tek-

nikens land -utställningen. Tillsammans med

Kemiindustrin r.f. ordnades gemensamma

verkstäder. Teknikens Akademiker TEK r.f. och

Finlands byggnadsingenjörers förbund RIL

erbjöd sina medlemmar Tekniska museets

tjänster som sommarförmån.

Tekniska museets mål är att bilda nätverk

också med aktörer inom historiebranschen

och främja forsknings- och förlagsverksam-

heten i branschen. Samarbete idkades med

Aaltouniversitetet, Helsingfors universitet

och med Åbo universitet.

Museet bildar tillsammans med nio andra

museer inom trafik- och kommunikations-

branschen föreningen Trafiikki-museot ry.

Föreningen ger bland annat ut tidningen Tra-

fiikki, upprätthåller en webbutik och ordnar

skräddarsydda utbildningar för medlemsmu-

seernas personal. Under slutet av hösten

inleddes videoprojektet Minuutiksi museoon

(En minut på museet).

I november ordnades i museet i samarbete

med utbildningsverket, FöretagsHelsingfors

och Plan Suomi en kväll med företagsverk-

samhet för invandrare.

I museet samlas under tisdagar en grupp

volontärer för att ordna samlingarna inom

sina branscher. I verksamheten deltar lant-

mätare, experter inom el- och IT-branschen

samt den grafiska branschen, lärare i fysik

och en expert inom museibranschen.

Projektet Museo olohuoneena (Museet

som vardagsrum) som är ett samprojekt mel-

lan Yrkeshögskolan Metropolia, Tekniska

museet och stadsdelsföreningen Artova

ingår i projekthelheten People’s Smart Sculp-

ture i EU:s finansieringsprogram Kreativa

Europa som sträcker sig till år 2020. Som tek-

niskt underlag för Ljudlandskapsverkstaden

utvecklades inom projektet ett ljudinspel-

nings- och mixningsprogram. I maj genom-

fördes i samband med publikevenemanget

Museernas natt och gatufestivalen i Arabia

en evenemangsradio som skickade program

från museet från fredag till söndag. I sam-

band med julljusverkstaden i december gjor-

des en del med temat reflex.

ETT ATTRAKTIVT RESMÅLMuseet har lyft utvecklingen till ett attraktivt

resmål till ett strategiskt tyngdpunktsområde.

33

Förutom de förnyade utställningarna och

tjänsterna tas stöd i Gammelstadsforsens

unika industriella miljö och månghundraåriga

industriella historia. Ur turismsynvinkel var

den största förnyelsen museets anslutning

bland de första till Museikortssystemet som

Finlands museiförbund lanserade 2015.

År 2016 hade Tekniska museet en annons i

Helsingfors City Tourist Map-karta och i sam-

band med det en omfattande mobil-

tjänst-synlighet samt en annons i huvud-

stadsregionens Enjoy-turistkarta. Dessutom

deltog museet i Helsinki Card-programmet

som riktas till turister.

Antalet utländska turister som besökte

museet uppgick under året till nästan 1 500.

Det finns ingen motsvarande statistik över

antalet finländska turister.

BETYDANDE SAMLINGAR Tekniska museets samlingar innehåller cirka

56  000 föremål, cirka 50  300 böcker och

53 000 fotografier. Dessutom har museet ett

omfattande historiskt arkiv från industrins

och teknikens områden.

Samlingarna förvaltas och sköts enligt ett

samlingspolitiskt program som publicerades

våren 2015.

Det mest centrala arbetet inom samlings-

verksamheten var utställningen Teledröm-

mar med 133 utställda föremålshelheter.

Omplaceringen av de största föremålen

krävde hjälp av Teollisuusmuutot Oy. Alla

föremål rengjordes och fotograferades innan

de sattes på plats och uppgifterna om dem

kompletterades i det elektroniska samlings-

systemet.

Med i samlingarna togs 20 föremål, 1 312

bilder, 24 böcker och 38 tidningar. Med tanke

på arkivmaterialet ökade samlingen med 45

dokument. Av donationerna var den mest

betydande den av Elisa Oyj donerade HPY-fo-

tografisamlingen, som innehåller 937 bilder.

Sammanlagt gjordes 21 stycken samlings-

avskrivningar.

Museet ingick med Fingrid Oy ett samar-

betsavtal om att sköta det nedlagda Elmu-

seet Elektras samling. Från föremålssam-

lingen valdes ungefär 100 föremål till Stam-

nätssamlingen. Den övergår i Tekniska muse-

ets ägo 2017. Till bibliotekssamlingen mot-

togs historiker över elverk och övrig litteratur,

sammanlagt 252 stycken.

Tekniska museet koordinerade ett samar-

betsprojekt där man lagrade och räddnings-

dokumenterade Fortum Power and Heat

Oy:s kolkraftverk i Ingå som fick ett beslut om

att läggas ned hösten 2016. En fältkurs i etno-

logi vid Helsingfors universitet genomförde

projektet genom att bekanta sig med kraft-

verket, och genom att intervjua tidigare och

nuvarande anställda. Materialet lagrades i

Tekniska museet och Västra Nylands land-

skapsmuseum och museerna lagrade även i

enlighet med sitt lagringsansvar föremål i

sina samlingar. Dessutom fotograferade Tek-

niska museets projektforskare kraftverkets

interiörer och fotografierna lagras i projekt-

museernas samlingar.

Konsortiet Akselis Arjenhistoria.fi och Det

nationella digitala bibliotekets Finna-tjänst

gör Tekniska museets samlingar tillgängliga

för påseende för publiken. I slutet av 2016 var

3 777 fotografier och 1 546 föremål öppna i

samlingarna. Ungefär 12 procent av museets

samlingar har digitaliserats till systemet för

samlingsförvaltning Akseli.

I det nationella nätverket för lagrings- och

samlingssamarbete, TAKO, har museet en

aktiv roll i poolen Produktion, service och

arbetsliv som medlem i dess styrgrupp.

Museet är medlem i arbetsgrupper inom

metall-, skogs-, plast- och gruvindustrin samt

spelbranschen och innehade ordförandeska-

pet i spelbranschens arbetsgrupp till oktober

2016. Poolen fick en projektfinansiering från

Museiverkets stöd för innovativa projekt för

det ett år långa projektet Kulttuuriperinnön

pelastuksen ABC (Räddnings ABC för kultur-

arvet) där man utarbetar en till företag riktad

guide för att lagra det egna kulturarvet.

Museet deltog med Enevo Oy:s dokumen-

tationsprojekt Sensori säiliössä, logistiikka

verkossa i poolen Kommunikation, trafik och

turisms nutidsdokumentationsprojekt för

transporttrafik .

Tekniska museets samlingschef valdes som

ordförande till TAKO-nätverkets största pool

Produktion, service och arbetsliv i oktober

2016.

Projekten som genomfördes åren 2014–

2016 och behandlade avskrivningar från kul-

turhistoriska museers och konstmuseers

samlingar fortsatte, då det gavs ut ett eng-

elskt sammandrag av två finskspråkiga publi-

kationer. Deaccessioning. Sharing Experien-

ces from Finland gavs ut i Finlands museiför-

bunds publikationsserie.

ADMINISTRATIONStyrelsen för Tekniska museets stiftelse sam-

manträdde sex gånger. Arbetet var inriktat på

en förnyelse av stiftelsens regler och arrang-

emang av utställningsfinansieringen. Styrel-

sen fattade ett unikt beslut på museifältet

genom att finansiera slutförandet av utställ-

ningen Teledrömmar med leasingarrange-

mang. Inom styrelsen dryftades också muse-

ets utvecklingstyngdpunkter i samband med

strategiperiodens mellangranskning. Styrel-

34

sen fick bekanta sig med museets vardagliga

verksamhet när man började hålla korta pre-

sentationer om museets olika funktioner och

projekt på mötena.

Stiftelsens delegation sammanträdde två

gånger. På vårmötet tog man upp ordinarie

ärenden och presenterade den nya stiftelse-

lagens inverkningar på stiftelsens administra-

tion. På höstmötet lyfte man fram museets

verksamhetsplan och budget för 2017 samt

museets nya basutställning Teknikens land

som invigs under självständighetens jubi-

leumsår. Dessutom godkände delegationen

med några förändringar styrelsens förslag till

förnyelse av stiftelsens stadgar.

Av museets anställda hade 8 personer fast

anställning, 10 var visstidsanställda och 10

arbetade med kundtjänstuppgifter på deltid.

Antalet årsverken i museet var 18.

Museet är Helsingfors stads hyresgäst i tre

olika byggnader i det gamla vattenverkets

utrymmen. Den totala ytan är 5 570 m². Det

nuvarande hyresavtalet på 20 år går ut i slu-

tet av 2017. Man förde tillsammans med sta-

dens Lokalcentral förhandlingar om ett nytt

avtal för åren 2018–2032.

Under året slutfördes det omfattande eltek-

niska reparationsarbetet som inleddes förra

året. Totalrenoveringen finansierades av Hel-

singfors stad samt utbildnings- och kulturmi-

nisteriet. Under ledning av stadens Lokalcen-

tral renoverades också ventilationssystemet

samt restaurerades gamla ekdörrar.

Museet hyrde lagringslokaler för samling-

arna i Karkkila av Componenta Oyj och i

Jyväskylä av Yhtymä-Inhill Oy, sammanlagt 1

125 m².

EKONOMILikt föregående år var museets ekonomi

mycket trängd. Inkomsterna minskade från

fjolåret med 3,5 procent och de använda pro-

jektbidragen med 19 procent. Museet ökade

sina tjänste- och övriga intäkter med över 19

procent. De allmänna anslagen minskade

med 2 procent.

Museets inkomster var 1  343  623 euro,

varav 875 218 euro var allmänna understöd,

258 015 euro projektunderstöd, 210 306 euro

egna intäkter och 84 euro ränteintäkter.

De allmänna bidragen, 875 218 euro, sjönk

med 18 641 euro jämfört med föregående år.

Statsandelsstödet sjönk till 391 207 euro.

UKM:s prövningsbaserade verksamhetsan-

slag höll samma nivå som året innan, 200 000

euro. Helsingfors stads bidrag uppgick till

251  011 euro, samma som året innan. Sta-

dens bidrag täcker inte den hyra som museet

betalar till staden för fastigheten. Det all-

männa verksamhetsanslaget som bak-

grundssamfunden beviljar var 33 000 euro,

eftersom dessa allokerade sitt anslag i högre

grad till museets nya utställningar och tjäns-

ter.

Projektbidrag om totalt 258  015 euro fick

museet för 11 olika projekt från 10 olika

finansieringskällor.

Kundtjänstintäkterna, 43 131 euro, ökade

med drygt 1 500 euro från föregående år.

Detta var mindre än man förutsett, för på

grund av att utställningen Teledrömmar invig-

des senare än planerat fick man inga intäkter

för inträdesbiljetter från sommarsäsongen.

De övriga intäkterna ökade med 33 200

euro från året innan, till sammanlagt 167 065

euro. Samarbetet med Helen Oy, Helsingfors

utbildningsverk och Airo Island ry produce-

rade ungefär 60 procent av de övriga intäk-

terna.

Personalkostnaderna minskade från fjol-

året med ungefär sju procent, vilket motsva-

rade en minskning av ett årsverke. Personal-

kostnaderna, 670 145 euro, inklusive visstids-

anställda projektanställda och den deltidsan-

ställda kundservicepersonalen, utgjorde 49

procent av museets kostnader.

Hyrorna för museet och förvaringsloka-

lerna steg med 5 300 euro, vilket berodde på

utrymmesbehovet för föremålen som flyttats

till förvaring från de nedmonterade utställ-

ningarna. Ökningen av de övriga utrymmes-

kostnaderna var ungefär 60 000 euro, vilket

berodde på de kostnader som den eltekniska

renoveringen orsakade museet.

Kostnaderna för samlingsverksamheten

uppgick till 15 571 euro, varav största delen

var utgifter från Avskrivnings-projekten. Kost-

naderna för utställningsverksamheten var

52 073 euro. De bestod till största delen av

leasingavgifter för utställningen Teledröm-

mar. Därtill aktiverades 19 140 euro av utställ-

ningen orsakade kostnader i balansräk-

ningen att avskrivas under de följande fem

åren.

Utgifterna för service och den pedagogiska

verksamheten var 6  714 euro. Museet

använde 75 676 euro på förvaltningskostna-

der. På marknadsföring och kommunikation

använde museet 10 110 euro, knappt 1 pro-

cent av totalkostnaderna. I summan ingick

även utarbetande av en ny webbplats.

Under räkenskapsperioden gjordes en för-

lust på 20 738,68 euro, som överförs till kon-

tot Överskott/Underskott i balansräkningen.

Eget kapital i balansräkningen är när räken-

skapsperioden avslutas 25 428,53 euro.

35

The Museum, which is run by the Museum of Technology Foundation, is the only general museum of technology in Finland

The Museum’s goal is to reform its perma-nent exhibitions by 2017 so that, as Finland celebrates its 100th anniversary, the museum will feature an unforgettable collection of exhibitions that highlights the developmental path of technology, industry and their research in Finnish society. The project is an investment extending well into the 2020s, which is used to strengthen public aware-ness of the role of technology, industry and Finnish innovations in enabling the Finnish welfare society.

POWERFUL EXHIBITIONS The Teledreams – a connection over time and place exhibition was opened to the public on 13 August on the bottom floor of the Round hall. It explores our capacity of transcending time and place through electronic communi-cations equipment, and introduces visitors to inventions in communications technology and the underlying dream of contact free from physical and temporal constraints. In addition to the unique collection items, the exhibition presents fascinating gems from photo and film archives, alongside many exhibits that provide visitors with the oppor-tunity to try, touch and participate.

At the end of October, a small exhibition on the Mikrokivikausi comic was opened on the upper balcony of the Round hall. Harri “Wallu” Vaalio has been drawing the strip for the MikroBitti computer and technology maga-zine since 1985.

The Rapid Filtration Unit and the Power Plant Museum were open to the public in the

summer season. An agreement was con-cluded with the Helsinki Region Environmen-tal Services Authority on renewing the Rapid filtration unit exhibition in 2016–2017. The exhibition in the hall will highlight the history of water treatment, and an entirely new elec-tronic mobile guide will be created.

TechLand exhibition will be opened at the beginning of October in 2017. It will explore the significance of technology, industry and innovation to modern Finland and serve as an informational basis for the other exhibi-tions and services of the museum. In the autumn, the focus was on planning exhibi-tion content and securing funds by looking for corporate partners for the exhibition.

The Pienten Paja workshop for children, the final phase of the permanent exhibition update, is intended to be opened in 2019. It centres around the development of each child’s own creativity and inventiveness, and the joy of exploration and discovery.

INSPIRING LEARNING ENVIRONMENTThe Museon of Technology was visited by 34,859 people, which is an all-time record. A total of 298 different services were produced. Of those services, 203 were guided tours and 95 workshops. A total of 4,540 people partic-ipated in the services.

With the opening of the Teledreams exhibi-tion in September, new group services were implemented, and the event activities were tied to the exhibition's themes towards the end of the year. The most popular guided tour was Stories about Technology (“Tarinoita tek-niikasta”), which provided an overview of the exhibitions. Of the workshops, the annual Christmas lights workshops attracted the

greatest number of visitors, relatively speak-ing.

The summer workshops established their place in the service offering, drawing a record number of 1,054 participants. As a new ser-vice, workshops for groups of school children and adults were implemented in the autumn. The range included the Introduction to Pro-gramming (“Ohjelmoinnin alkeita”) workshop for children in pre-primary and early primary education, the Ghost’s Time Capsule (“Kum-mituksen aikakapseli”) workshop for children in primary school and the Soundscapes (“Äänimaisemia)” workshop for upper sec-ondary school pupils, which was arranged in cooperation with the Metropolia University of Applied Sciences.

Towards the end of the year, self-learning materials on the buildings of the Kunin-kaankartanonsaari were created for the Seinätön Museo mobile service in Finnish and Swedish.

Two Professor Utopia’s Innovation Camps were held at the beginning of June in collab-oration with Innokas learning centre. A total of 80 children took part in the camps.

On Helsinki Day, HSY arranged the activi-ty-oriented Running Tap Water (“Juokseva hanavesi”) adventure for children, Suomen Radioamatööriliitto (Finnish Amateur Radio League) collaborated with the museum for the opening event of the Teledreams exhibi-tion, and the activities for the Koskipäivä (Rapids Day) event in August was planned in cooperation with the City of Helsinki Sports Department.

The public events drew a total of approxi-mately 3,500 people to the museum. In terms of visitor numbers, the most successful

2016 IN BRIEF

36

events were Koskipäivä in August (1,674 visi-tors) and Helsinki Day (425 visitors), which fell on a Sunday in June.

The beginning of September saw the com-mencement of the Mediatarinat jakoon (Sharing media stories) project funded by the Ministry of Education and Culture, which aims at creating a workshop model in coop-eration with upper secondary schools and pilot groups. The project involves young peo-ple recording video of aspects related to their own media culture and question that con-cern them. These video clips will be used to assemble an element for the Teledreams exhibition, and applicable portions will also be included in the museum’s collections. In addition to this, the intention is to share some of the stories in social media.

MEMORABLE MEETING PLACE The Museum of Technology is being devel-oped to be a lively events centre where local residents and tourists, schoolchildren and seniors, technology professionals and enthu-siasts as well as family and conference visi-tors cross paths.

Situated in the Redbrick building, Me & MyCity Helsinki-Vantaa is a consolidated learning environment on society, working life and entrepreneurship for sixth graders, which is maintained by the education depart-ments of Helsinki and Vantaa, and the Eco-nomic Information Office (TAT). It provides the pupils with the opportunity to work in a vocation and act as a consumer and citizen as part of society. Me & MyCity was visited by about 7,000 sixth graders.

The premises of the Redbrick building are shared by the Airo Island Association, which acts as a platform and initiator of projects in the field of robotics and artificial intelligence. The association organised numerous meet-ings, seminars and other events, such as the AiroBot seminar and pitching event in April,

and the Finnish activities of the international Robotics Week in November for the third consecutive year. The wellness sector hacka-thon arranged in October attracted almost 100 participants. Over the course of the year, the Airo Island events were visited by approx-imately 3,000 people. The museum was also invited to speak at the SuomiAreena event in Pori in conjunction with Airo Island, sparking conversation on the future prospects of robotisation and digitalisation.

The Museum of Technology will be provid-ing opening and customer services for the Power Plant Museum, which is maintained by Helen Oy and located on the west bank of Vantaanjoki. From April to the end of Septem-ber the museum was visited by 15,300 peo-ple, and a total of 98 workshops were held on the premises.

Over the course of the year, the Museum of Technology sought to encourage closer cooperation with the background communi-ties maintaining the operations of the Museum. The Federation of Finnish Technol-ogy Industries supported the preparations for TechLand exhibition. Joint workshops were held with the Chemical Federation of Finland. Academic Engineers and Architects in Fin-land TEK and the Finnish Association of Civil Engineers RIL offered their members the ser-vices of the Museum of Technology as a sum-mer benefit.

The Museum of Technology also aims to build networks with actors in the history of technology sector and to promote the research and publication activities of the industry. The Museum collaborated with Aalto University, the University of Helsinki as well as the University of Turku.

The Museum is a member of the Trafiikki Museums Association consisting of nine museums in the fields of traffic and commu-nications. The association publishes the Trafiikki magazine, maintains an online store

and organises training courses customised for the personnel of member museums. The Minuutiksi museoon (Minute in a Museum) video project was initiated towards the end of autumn.

In November, an evening event on entre-preneurship for immigrants was arranged together with the City of Helsinki Education Department, NewCo Helsinki and Plan Fin-land.

A group of volunteers assembled at the Museum every Tuesday to organise collec-tions in their own fields. The experts include land surveyors, experts in electrical and information technology, graphical specialists, a physics teacher and a museum profes-sional.

The Neighbourhood Living Room (“Museo olohuoneena”), a joint project of the Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, the Museum of Technology and the Artova neighbourhood association, is part of the People’s Smart Sculpture project collection in the Creative Europe funding programme of the EU set to last until 2020. To lay a technical foundation for the Soundscapes workshop, the project developed an audio recording and mixing program. An event radio was organised in May in conjunction with the Night of Museums public event and the Ara-bia street festival, which broadcast muse-um-related programming from Friday to Sun-day. A portion themed around reflectors was held in connection with the Christmas lights workshop in December.

ATTRACTIVE TOURIST DESTINATIONThe Museum of Technology has been devel-oping itself as an attractive tourist destina-tion as one of the focus areas of its strategy. In addition to exhibitions and services, the goal also relies on the unique industrial sur-roundings and several hundred years of industrial history of the Vanhankaupung-

37

inkoski rapids. From the point of view of tour-ism, the Museum’s most important reform was being one of the first to join the Museum Card system launched by the Finnish Muse-ums Association in 2015.

In 2016, the Museum of Technology had a listing in the Helsinki City Tourist Map, in rela-tion to which it also gained extensive visibility in mobile services and the Enjoy tourist map of the Helsinki Metropolitan Area. In addition to this, the Museum was involved in the Hel-sinki Card programme aimed at tourists.

Almost 1,500 non-Finnish-speaking tourists visited the Museum during the year. Corre-sponding statistics on the numbers of Finnish tourists are not available.

NOTABLE COLLECTIONS The collections of the Museum of Technology include approximately 56,000 items, 50,300 books and 53,000 photographs. In addition, the museum has a vast historical archive on the fields of industry and technology.

The collections are governed and managed in accordance with the collections manage-ment policy published in the spring of 2015.

In the context of collection-related activi-ties, the Teledreams exhibition, which dis-played 133 items, was the most significant individual effort. Assistance from Teollisuus-muutot Oy was required for hauling the larg-est items. All items were cleaned and photo-graphed before installation in the exhibitions, and the related information was updated in the collection system.

The collection was expanded with 20 items, 1,312 photos, 24 books and 38 magazines. In terms of archived material, 45 documents were added to the collection. The most signif-icant donation was the HPY collection of 937 photos, which was donated by Elisa Oyj.

A total of 21 removals from the collections were carried out.

The Museum of Technology entered into a

cooperation agreement with Fingrid Oy on maintaining the collection of the discontin-ued Electricity Museum Elektra. About 100 items were selected from the collection to form the main grid collection. The Museum of Technology will assume possession of the collection in 2017. 252 works of historical and other literature on power plants were included in the library collection.

The Museum of Technology coordinated a cooperation project, which involved prepar-ing records and rescue documentation on Fortum Power and Heat’s Inkoo coal power plant, which was set for demolition in the autumn of 2016. The field course of the Uni-versity of Helsinki Department of Ethnology implemented the project through examining the plant and interviewing former and cur-rent employees. The documentation was stored in the Museum of Technology and the Western Uusimaa Provincial Museum, and the museums also added exhibits to their collections in accordance with their pertinent obligations. In addition to this, the Museum of Technology’s project researcher photo-graphed the plant’s interior spaces and the photos will be stored in the collections of the project museums.

The Akseli consortium’s Arjenhistoria.fi ser-vice and National Digital Library's Finna ser-vice make the collections of the Museum of Technology available to the public. At the end of 2016, the systems provided access to 3,777 photographs and 1,546 items. Roughly 12% of the Museum’s collections have been digitised in the Akseli collection management system.

The Museum has an active role in the Industry, Services and Working Life pool of the national TAKO network for collection management and cooperation as a member of its steering group. The Museum is involved in working groups for the metal, forest, plas-tic, mining and game industries, and chaired

the game industry working group until Octo-ber 2016. The pool received project funding for its year-long Kulttuuriperinnön pelastuk-sen ABC (ABCs of Preserving Cultural Herit-age) project in the form of National Board of Antiquities support for innovative projects. The funded project will produce a guide for companies on recording their own cultural heritage.

The Museum took part in the Communica-tions, Transport and Tourism pool’s transport traffic documentation project Sensori säiliössä, logistiikka verkossa (Sensor in the tank, logistics online) under the Enevo Oy documentation project.

The Collection Manager of the Museum of Technology was elected as the chair of the largest TAKO network pool, Industry, Services and Working Life, in October 2016.

The projects concerning the collection removals from museums of cultural history and art, which were implemented between 2014 and 2016, continued with the publica-tion of an English summary of two Finnish publications. Deaccessioning. Sharing Experi-ences from Finland was published in a publi-cation series of the Finnish Museums Associ-ation.

MANAGEMENTThe Board of the Museum of Technology Foundation met six times. The work focused on renewing the Foundation’s rules and organising exhibition funding. The Board made a decision unique in the museum sec-tor to finance the remainder of the Tele-dreams exhibition through a leasing arrange-ment. The Board also considered the focuses of the Museum’s development efforts in con-junction with the interim review of the strate-gic period. With the practice of short pres-entations on the various operations and pro-jects of the Museum in connection with meetings, the Board was provided with more

38

insight into the Museum’s day-to-day activi-ties.

The Foundation Council met twice. The spring meeting covered the regular matters and represented the impacts of the new Foundations Act on the management of the Foundation. The autumns meeting presented the Museum’s action plan and budget for 2017, and the new permanent exhibition, TechLand, scheduled to be opened during the year celebrating Finland’s 100 years of independence. In addition to this, the Council approved the Board’s proposal for updating the Foundation’s rules, with some correc-tions.

There were 8 people permanently employed at the Museum in addition to 10 people with fixed-term employment con-tracts and 10 people in part-time customer service duties. The museum employees com-pleted 18 person-years.

The museum is a tenant of the City of Hel-sinki in three separate buildings, in the old premises of the water supply plant. The total area is 5,570 m². The current 20-year lease agreement will expire at the end of 2017. Negotiations were held with the City of Hel-sinki Premises Centre with regard to a new agreement for 2018–2032.

Over the course of the year, the extensive electrotechnical renovation initiated the pre-vious year was completed. The basic renova-tions were funded by the City of Helsinki and the Ministry of Education and Culture. Under the guidance of the Premises Centre, the ventilation system was also renovated and old oak doors were restored.

The Museum of Technology leased a total of 1,125 m² of storage space for collections from Componenta Oyj in Karkkila and Yhtymä-Inhill Oy in Jyväskylä.

FINANCESAs in previous years, the Museum’s financial

situation was very tight. The revenue dropped 3.5% from the previous year and 19% less project funding was used. The Museum increased its service and other profits by more than 19%. General subsidies decreased by 2%.

The Museum's revenue was EUR 1,343,623, which included EUR 875,218 in general subsi-dies, EUR 258,015 in project subsidies, EUR 210,306 in its own returns, and EUR 84 in interest income.

The general subsidies, EUR 875,218, decreased from the previous year by EUR 18,641. The state subsidy dropped to EUR 391,207. The discretionary operating grant from the Ministry of Education and Culture remained at the same level as in the previous year, at EUR 200,000. The subsidy from the City of Helsinki was EUR 251,011, the same as in the previous year. The subsidy does not cover the rent of the property paid by the Museum to the City. The subsidy granted by background communities as a general oper-ating grant stood at EUR 33,000, because the support from the communities was increas-ingly allocated towards the new exhibitions and services of the Museum.

The Museum received a total of EUR 258,015 in subsidies for 11 different projects from 10 different funding sources.

The profits from services offered to the public, EUR 43,131, increased by a little over EUR 1,500 from the previous year. This was less than anticipated as ticket earnings were not received for the summer season due to the delayed opening of the Teledreams exhi-bition.

Other returns, EUR 167,015 in total, increased from the previous year by EUR 33,200. The cooperation with Helen Oy, City of Helsinki Education Department and Airo Island Association generated approximately 60% of the other returns.

The personnel costs decreased from the

previous by about 7%, which is equivalent to a decrease of one person year. The personnel costs, EUR 670,145, including also fixed-term project workers and part-time customer ser-vice personnel, constituted 49% of the Muse-um’s expenses.

The leasing costs of the Museum and the storage facilities increased by EUR 5,300 due to the extra space needed for storing items from discontinued exhibitions. The other facility costs increased by EUR 60,000 due to the expenses incurred by the Museum as a result of the electrotechnical renovation.

The costs of collection activities totalled EUR 15,571, which is primarily attributable to the Deaccessioning projects. The costs of the exhibition activities stood at EUR 52,073. They are largely made of up the leasing fees for the Teledreams exhibition. In addition to this, EUR 19,140 in costs caused by the exhi-bition was activated on the balance sheet for depreciation in the coming five years.

The costs of service and pedagogical activ-ities stood at EUR 6,714. The Museum used EUR 75,676 in administrative expenses. The Museum used EUR 10,110 in marketing and communications, less than 1% of the overall expenses. The sum includes the creation of new web pages.

The accounting period ended with a loss of EUR 20,738.68, which will be transferred to the balance sheet surplus/deficit account. The equity in the balance sheet was EUR 25,428.53 at the end of the financial period.

39

MISSIOTekniikan museo on valtakun-

nallinen erikoismuseo, joka

tallentaa, tutkii, tulkitsee ja

välittää tekniikan ja teollisuuden

menneisyyttä, nykypäivää ja

tulevaisuutta.

VISIOTekniikan museon visio on toi-

mia innostavana oppimisympä-

ristönä, elämyksellisenä kohtaa-

mispaikkana ja vetovoimaisena

matkailukohteena.

ARVOTMuseon arvoja ovat edelläkävi-

jyys, verkottunut toimintatapa ja

yleisötyön osaaminen.

MISSIONTekniska museet är ett riksom-

fattande specialmuseum, som

dokumenterar, forskar i, tolkar

och förmedlar teknikens och

industrins förflutna, nutid och

framtid.

VISIONTekniska museet är en inspire-

rande inlärningsmiljö, en upp-

levelserik mötesplats och ett

attraktivt resmål.

VÄRDENBanbrytarskap, ett nätverksori-

enterat arbetssätt och kunnigt

publikarbete.

MISSIONThe Museum of Technology is

a national specialised museum

which records, studies and

presents the past, present

and future of technology and

industry.

VISIONThe Museum of Technology

serves as an inspiring learning

environment, a memorable

meeting place and an attractive

tourist destination.

VALUESPioneering, networking and

expertise in audience develop-

ment.