Embed Size (px)
Citation preview
K u u m a P e r u n a 3 / 0 5 1
Tässä lehdessä mm:
• Simon Peruna – Vuoden laatutuottaja s. 3
• Luonnostan Makuperunat markkinoille s. 5
• Perunat ovat työmiehen perusruokaa s. 7
• Lisää pontta laatutuotantoon s. 8
• Suuri sato painaa hintoja s. 11
• Perunaherkkuja joulupöytään s. 12
• Tutkimusuutisia s. 15
• Aikaiset lajikkeet esittelyssä s. 17
• En titt på grannen s. 18
• Siemenperuna on arvotavaraa s. 20
• Svensk Resumé s. 21
• Potut Pottuina s. 23
Tässä lehdessä mm:
• Simon Peruna – Vuoden laatutuottaja s. 3
• Luonnostan Makuperunat markkinoille s. 5
• Perunat ovat työmiehen perusruokaa s. 7
• Lisää pontta laatutuotantoon s. 8
• Suuri sato painaa hintoja s. 11
• Perunaherkkuja joulupöytään s. 12
• Tutkimusuutisia s. 15
• Aikaiset lajikkeet esittelyssä s. 17
• En titt på grannen s. 18
• Siemenperuna on arvotavaraa s. 20
• Svensk Resumé s. 21
• Potut Pottuina s. 23
K u u m a P e r u n a 3 / 0 52
P Ä Ä K I R J O I T U S
Onko
perunalla vientiä?
Perunan ystävien lehti
ja Kantaperuna-ryhmän asiakaslehti
3/2005
Yhteystiedot:
Leppiojantie 11, 91800 Tyrnävä
www.kantaperuna.com
Toimitus:
Päätoimittaja Jussi Karjula
Toimittaja Vilho Kinnunen
Ilmoitusvaraukset:
Pohjoisen Kantaperuna Oy
Puh. (08) 561 7800
Taitto: Mainostoimisto Närhi Oy
Paino: Kainuun Sanomat Oy
Painos: 3.000 kpl
ISSN 1795-0619
Lokakuun varastotiedustelujen mukaan
Suomessa on ruokaperunaa tämän vuosi-
tuhannen ennätyslukemat ja noin 30 %
enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan ai-
kaan. Tarjonnan ylittäessä kysynnän hinta
painuu yleensä alas. Näinhän meilläkin on
käynyt. Perunankulutus ei kuitenkaan ole
kasvanut. Toivottavasti löydämme keinot,
joilla perunaa nostetaan bulkkituotteen ase-
masta arvostetuksi elintarvikkeeksi myös
hintanäkökulmasta. Esittelemme tässä leh-
dessä aiheesta kaksi esimerkkiä; Luonnos-
ta Makuperunat ja Lapin Puikula –brändin,
joka toi Vuoden perunatuottaja –tittelin Si-
mon perunamiehille. Onnea ja menestystä!
Toinen keino hintakilpailun rauhoittamiseksi
on vienti. Kantaperuna-ryhmän yritykset ovat
harjoittaneet ruokaperunavientiä Venäjälle,
Ruotsiin ja Viroon lokakuulta saakka. Tätä
arvokasta työtä ovat tehneet muutkin alan
yritykset. On tärkeää rakentaa myös vienti-
maihin pitkäjänteisesti pysyviä yhteyksiä ja
luottamusta. Lyhytnäköinen vienti on har-
voin yhtä hedelmällistä.
Professori Jari Valkonen ottaa Vieraskynä-
palstalla kantaa sertifioidun siemenen ar-
voon ja käytön tarpeellisuuteen. Sekä meil-
lä Suomessa että toisaalla lehdessämme
esiteltävässä Ruotsissa sertifioidun sieme-
nen käyttöaste on huolestuttavan alhainen.
Tässä on meillä kaikilla peiliin katsomisen
paikka. Kantaperunan osalta toivon, että
työmme tuloksia tuottavien lajikkeiden ja
laadukkaan siemenen puolesta, auttaa asia-
kasviljelijöitämme menestymään. Aktiivisia
“On tärkeää rakentaa
myös vientimaihin
pitkäjänteisesti pysyviä
yhteyksiä ja luottamusta”
siemenen uudistajia varten olemme kehit-
täneet Kantaperuna Siemenhuoltomallin,
joka on myös taloudellisesti kannustava.
Siemenperunakauppa käy nyt kiivaana. En-
nen joulua siementilauksen jättävät saavat
jopa 8 %:n hintaedun verrattuna kevätti-
laajaan. Useiden lajikkeiden osalta pienempi
siemenkoko on jo loppuunmyyty, mutta
isompaa siemenkokoa on vielä lähes kai-
kista lajikkeista jäljellä. Reaaliaikainen saa-
tavuustilanne löytyy Kantaperunan netti-
sivuilta: www.kantaperuna.com.
Joulu lähestyy. Toivottavasti meillä kaikilla
on mahdollisuus hiljentyä joulun sanoman
ääreen. Joulun aika tarjoaa myös tilaisuu-
den nauttia hyvästä ruuasta. Lehden sivuil-
la 12-13 on esillä maukkaita perunaruoka-
vinkkejä joulupöytään. Kokeile ja herkutte-
le.
Haluan toivottaa kaikille yhteistyökumppa-
neillemme ja tämän lehden lukijoille Rau-
hallista Joulua ja Menestystä Vuodelle 2006!
Jussi Karjula
K u u m a P e r u n a 3 / 0 52
K u u m a P e r u n a 3 / 0 5 3
Simon Perunan kolme osakasta Sakari Hut-tula, Mauri Lammassaari ja Mikko Sankalaovat tehneet Lapin Puikulasta pitkällä jamäärätietoisella työllä menekkituotteen. Ko-timaiset Kasvikset ry palkitsi marraskuussayrityksen Vuoden laatutuottajana. SakariHuttula korostaa, että Lapin puikula on eri-koistuote, jonka tuotannossa pitää paneutuajokaiseen yksityiskohtaan siemenistä kulut-tajan pöytään saakka.
Simon peruna on yrityksenä varsin erikoinen.Se on kolmen perunanviljelijän Sakari Hut-tulan, Mauri Lammassaaren ja Mikko Sanka-lan pitkäaikainen yhteistyöyritys, jolla ei olevarsinaista juridista pohjaa. Se on rekisteröitytavaramerkki ja markkinointinimi, jonka allaosakkaat toimittavat perunoita tukkukaup-paan, mutta he kaikki toimivat itsenäisinäyrittäjinä ja perunanviljelijöinä.
Kolmen miehen tiimi on vuosien aikana ni-voutunut äärettömän hyvin yhteen ja yhtei-seen päämäärään saada heidän viljelemäs-tään Lapin puikulasta mahdollisimman hyvämenekkituote. Yhteistyön he ovat aloittaneetvuonna 1987. Kokemusta on kertynyt.
Huttula, Lammassaari ja Sankala tekevätyhdessä keväällä tukkuliikkeiden kanssasopimukset, joissa sovitaan määrät ja laadutseuraavalle satokaudelle. Hinnan he sopivatsyksyllä, kun sato on tiedossa.
Keväällä he lisäksi sopivat, kuinka paljonsiemeniä peltoon istutetaan. Jokaisen peltoontulee suunnilleen saman verran siemeniä.Näin myös syksyllä satoa on suunnilleensaman verran jokaisella. Yhteinen perunapin-ta-ala on kolmisenkymmentä hehtaaria.
Jokaisella on omat pellot ja omat koneet. Ti-loilla on myös pieniä varastoja. Pääosa pe-runoista kuitenkin tuodaan Simon kunnaltayhdessä vuokrattuun varastoon Simon teol-lisuusalueelle omissa laatikoissa. Varaston hejärjestävät jo syksyllä niin, että jokaisen osak-kaan perunoita saadaan sieltä lajitteluuntarpeen mukaan.
Simossa kolmen kopla
laatuperunan tuottajana
Lähes 20 vuoden yhteistyö tuo tuloksia ja kunniakirjoja
Varastosta aiheutuvat kulut jaetaan jokaiselleja ne maksetaan osakkaitten omilta tileiltä.Myös muut yhteiset kulut jaetaan ja makse-taan omilta tileiltä. Markkinointinimellä Simonperuna ei ole rahaliikennettä, vaan laskutuk-setkin tukkureille menevät jokaisen omissanimissä, kenen perunoita kulloinkin on tuk-kurille mennyt.
Asiat he sopivat kahvipöydän ääressä kes-kustellen niin pitkään, että työt ja päämää-rät ovat jokaiselle selvät.
Laatutuote syntyy yhdessä,vastuu isännällä
Jokainen isäntä vastaa omien perunoittensalaadusta kasvatuksesta aina kuluttajalle saak-ka. Lammassaari kertoo, että Simossa on vä-hän perunoille ja erikoisesti puikulalle sopi-via maita, mutta he ovat onnistuneet niitä
kuitenkin saamaan. "Sopimattomille mailleLapin puikulaa ei istuteta, koska se näkyyheti lopputuotteessa ja hinnoissa."
Huttula kertoo, että laatuperunoiden hyvälaatu lähtee siemenistä. "Me hankimme hy-vin suuren osan siemenistä puhtaina jokavuosi."
Myös uuden tiedon hankinta on merkittävää.Huttula korostaa, että he ovat pyrkineet hank-kimaan kaiken mahdollisen tiedon perunan-kasvatuksesta, käyneet koulutustilaisuuksis-sa ja näyttelyissä. "Olemme olleet mukanaLapissa järjestetyissä laatuperunan kasvatuk-seen tähtäävissä hankkeissa. Kerättyä tietoasovellamme yhdessä omilla tiloilla."
"Olemme olleet mukana markkinoinnin ke-hittämishankkeissa. Olemme kehittäneetomia pakkauksia ja pakkaustapoja. Olemme
Maanviljelijä Sakari Huttula lajittelee omat perunansa ennen pakkaamista. Linjallahän varmistaa, että vain hyvää pääsee kauppaan.
K u u m a P e r u n a 3 / 0 54
Maanviljelijä Mikko Sankala pakkaa kahden kilon perunapussit kuuden pussin laati-koihin ja lavalle. Matka tukkakauppaan voi alkaa.
olleet kiinnostuneita kaikesta, jolla olemmevarmistaneet omien tuotteiden laadun ja sitäkautta menekin", sanoo Huttula.
Laadunvalvonta käytännössä tapahtuu yksin-kertaisesti niin, että lajittelu- ja pussitusvai-heessa lajittelussa olevien perunoiden omis-taja seisoo ja lajittelee itse lajittelupöydäntakana omat perunansa. Kaksi muuta pussit-taa ja pakkaa. Näin jokaiselta menee kaup-paan vain paras mahdollinen tavara. Isäntäitse seisoo laadun takana.
Lajittelun yhteydessä perunat menevät har-jauskoneen läpi, mutta pesukonetta ei ole.Kun viljelymaat ovat hiekkamaita ja nostot-yöt tehdään kuivalla säällä, perunat ovatpinnaltaan kuivia ja hyviä käsitellä.
Varastossa he tekevät työt yhdessä. Kaup-paan he pakkaavat jokaisen perunoita vuo-rotellen. Perunat lähtevät heiltä Lapin väreis-sä kahden tai kymmenen kilon paperipusseis-sa. Pussit ovat sisältä mustia ja päällä ovattekstit suomeksi ja ruotsiksi. Päivämäärät jaisännän nimi tulevat leimalla. Kahden kilonpussit on pakattu laatikoihin. Sakari Huttulatoteaa, että pakkaustapa on varsin kallis,mutta tuotteen säilyvyyden kannalta se onhyvä. Kuluttaja voi olla varma, että sisältö
vastaa sitä, mitä pakkauksen päällä sano-taan.
Yhteisen varaston ääretön siisteys näkyy jokapuolella. Multia ja pölyjä ei ole. Koneet ovat
puhtaita. Lammassaari toteaa, että varastonja pakkaustilojen puhtaus on yksi tärkeä osalaatua. Varastotauteja ei ole. Asiakkaat voi-vat tulla milloin haluavat katsomaan, missätuotteita käsitellään.
K u u m a P e r u n a 3 / 0 5 5
Tyrnäväläinen ruokaperunayhtiö LuonnostaOy on tuonut markkinoille Makuperunat-uu-tuustuotteen. Ensimmäiset maistatukset to-teutettiin marraskuun lopulla Tampereen Ci-tymarketeissa ja Helsingin messukeskukses-sa Elävä maaseutu -messuilla. Mukana uu-den tuotteen lanseerauksessa on yleisölletuttu oululaiskokki Janne Pekkala.
"Luonnosta Makuperunoissa yhdistyvät tärk-kelyspitoisen Van Gogh -lajikkeen pikkupe-runat ja kansainvälisen maustejätin McCor-mickin perunamausteet. Alkuvaiheessa kulut-tajille on tarjolla kolmea makuvaihtoehtoa:valkosipuli-yrtti, jalapeno-chili ja tomaatti-yrtti", kertoo Luonnostan toimitusjohtajaPetri Tölli.
Sopivaa pikkujoulutarjottavaa
Makuperunoiden perunalajikkeeksi valittiinsuomalaiseen makuun sopiva ja Suomensuosituin perunalajike Van Gogh. Pikkuperu-nat on pesty ja pakattu kilon muovipakkauk-seen yhdessä maustepussin kanssa. Tuotteenvalmistaminen on helppoa: riittää kun lisääperunapussiin tai kulhoon lorauksen ruoka-
Luonnosta toi
Makuperunat markkinoille
Luonnosta Maku-perunoita on saata-vissa kolmella erimaustevaihtoehdol-la.
Julkkiskokki Janne Pekkala kertoi yleisölle mukavia juttuja ja jätti Makuperunoillahyvän maun suuhun Tampereen Citymarketeissa.
öljyä, ja sekoittaa perunat ja perunakuorrut-teen keskenään. Tämän jälkeen perunat uu-niin tai paistinpannulle ja vajaan puolen tun-nin kuluttua Makuperunat ovat naposteluval-
miita. "Kuluttajat ovat ol-leet todella innostunei-ta uudesta tuotteestam-me. Olemme saaneet pa-lautetta, että tämähän onerinomainen herkku pik-kujoulupöytään. Myösnuoriso on ottanut tuotteenhyvin vastaan", iloitsee PetriTölli.
Maltilla eteenpäin
Uutta perunatuotetta saa alkuvaiheessa lä-hinnä Etelä-Suomen suuremmista marketeis-ta, mutta mikäli tuote saa myönteisen vas-taanoton markkinoilla, myös saatavuusaluelaajenee. "Luonnostan toimintastrategianaon ollut yhtiön perustamisesta saakka toimiaerityisesti laadukkaiden perunatuotteidentoimittajana. Laadun rinnalle halutaan nytnostaa uudenlaiset tuotteet ja erilaisten pe-runalajikkeiden ominaisuuksien viestittämi-nen. Perunalajikkeilla on eroja ja tärkeää olisi-kin valita huolella lajike laitettavan ruuanmukaan. Uskomme, että strategiamme avaatilaa markkinoilla uusille perunatuotteillemuillekin alan yrityksille", Luonnostan PetriTölli sanoo.
Luonnostan taustalla on noin 20 ruokaperu-natuottajan verkosto, jotka viljelevät ruoka-ja ruokateollisuusperunaa Himanka–Tyrnävä-alueella. Yhtiön tuotannosta noin puoletmenee vuosittain vientiin Ruotsiin, Norjaanja Baltian maihin. Tänä syksynä on käynnis-tynyt vienti myös Venäjälle. Luonnosta Oy onosa Kantaperuna-yritysryhmää, johon kuuluulisäksi siemenperunayhtiö Pohjoisen Kanta-peruna Oy ja Venäjän vientiin erikoistunutSadokas Export Oy.
K u u m a P e r u n a 3 / 0 56
K u u m a P e r u n a 3 / 0 5 7
Rautaruukin Raahen tehtaan työntekijät ku-luttavat runsaasti perunoita, joka päivä sa-dasta kolmeen sataan kiloa keitetään, pais-tetaan tai muusataan raudantekijöiden ravit-semiseksi. Ruokalan johtaja Hillevi Harjusanoo, että perunoiden laadun täytyy ollahyvä, muutoin työntekijöiltä tulee palaute hetitarjoilulinjalta.
Rautaruukin Raahen rautatehdas toimii yötäpäivää vuoden jokaisena päivänä. Terästävalmistavat pannut eivät jäähdy muulloinkuin peruskorjauksen ajaksi. Työntekijät tar-vitsevat ravitsevaa ja monipuolista ruokaa.Työmiesten mielipiteet painavat ruokatarjoi-lussa, sillä ruokalan toiminnasta vastaa työn-tekijöiden ja toimihenkilöiden hallitsemaRaahen rautatehtaan ruokalaosuuskunta.Myös itse yhtiö panostaa ruokalan toimin-taan.
Ruokala toimii klo 9–1. Muulloin ruoka toi-mitetaan tehtaan osastoille jääkaappeihin,mistä ilta- ja yövuorossa olevat työntekijät nesaavat ja lämmittävät itse. Vuorokaudessaruokala tarjoilee noin 1100 ruoka-annosta.Ruokalan toiminnasta vastaava Hillevi Harjukertoo, että ruokana on aina perunoita, jokokeitettynä, paistettuna tai muusina. Jokapäivä on myös keitto, mutta ei aina peruna-keitto. Perinteinen hernerokka on kerran vii-kossa.
Rautaruukin Raahen tehtaalla hyvä esimerkki
Perunat ovat
työmiehen perusruokaa
Perunat ruokalaosuuskunta hankkii muuta-man vuoden välein järjestettävällä tarjouskil-pailulla, jossa ensisijaisesti otetaan huo-mioon perunoiden laatu ja toimitusvarmuusja sen jälkeen hinta. Perunat osuuskunta os-taa nykyisin kuorittuna. Tällä hetkellä peru-nat toimittaa raahelainen kuorimo. Sopimuson ollut voimassa jo parin vuoden ajan.
Harju kertoo, että heidän tärkein ohje onollut, että perunoiden on oltava hyviä jaheidän käyttöönsä sopivia. Myös perunoidenkoko ratkaisee, koska he tarvitsevat muunmuassa muuseihin isoja perunoita. Hänmuistelee, että tällä hetkellä kuorimo toimit-taa pääsääntöisesti Asterix-lajiketta."Me annamme laatuvaatimukset ja kuorimotoimii sen mukaisesti. Pellolla emme ole käy-neet katsomassa, mutta kuorimossa olenjoskus vieraillut. Toimituksista kyllä pidäm-me jatkuvasti keskusteluyhteyttä toimittajankanssa, jotta kuorimossa tiedetään meidänvaatimukset. Tarvittaessa annamme palaut-teen välittömästi, jos laadussa on ongelmia",hän kertoo.
Vielä muutama vuosi sitten ruokaosuuskun-ta osti perunat multaisina ja he itse kuorivatne rumpukuorijalla. Silloin oli useinkin ongel-mana tummumista ja nahkaperunoita. Nytperunat kuoritaan veitsikuorijalla ja ongelmiaei ole. Tähän vaikuttaa myös se, että peru-
Rautaruukin Raahen tehtaan ruokalan keskimäärin parin sadankilon perunasatsi tulee kuorittuna veteen säilöttynä kylmävaras-toon jo edellisenä päivänä.
noita menee annostelulinjalla ruokailijoilleniin nopeasti, että keitettynä perunat eivätseiso paljonkaan puolta tuntia pitempään.Uusia perunasatseja keitetään jatkuvasti janäin työntekijöiden ruokapöydässä ovat ainavasta keitetyt perunat.
Toki ruokalaosuuskunta toimii säästäväises-ti. Edellisenä päivänä keitetyt, mutta syömät-tä jääneet perunat ovat yön yli kylmässä jaseuraavana päivänä tarjoillaan paistettunasamalla tavalla kuin jokainen tekee koto-naankin. Näin Hillevi Harju muistuttaa.
Perunat ovat hyviä
Suomalainen työntekijä tuntee ja tietää hy-vän ruuan merkityksen. Laadun heikennyk-siä ei voi peittää esimerkiksi mausteilla. Josperunat ovat tarjoilulinjalla huonoja, palau-te tulee välittömästi suoraan keittiöön. Kir-jallisia reklamaatioita ei tarvita.Tehtaalla työskentelevä ja ruokalassa sään-nöllisesti ruokaileva Hannu Nousiainen ker-too, että nyt jo monen ajan perunat ovatolleet erittäin hyviä. "Maku on paikallaan,eivät ole mustuneita eivätkä nahkaperunoi-ta", hän toteaa.Hän kertoo syövänsä hyvin joka päivä peru-noita. "Silloin, kun syön perunaruokaa työ-maalla, niin kotona ei perunoita enää tarvi-ta", hän sanoo.
Hannu Nousiainen kehuu perunoita hyviksi ja ruokaa kaikinpuolin erinomaiseksi. Hän käy joka päivä ruokalan peruna-astialla.
K u u m a P e r u n a 3 / 0 58
Perunanviljelijät Mika Perttula ja Iisakki Mä-kipelkola Kauhavalta olivat Himangan Kuu-ma Peruna -tapahtuman antiin todella tyyty-väisiä."Kiva näyttely, saimme suuri sitä täsmällis-tä tietoa, jota tarvitsemme omalla tilalla jo-kapäiväisessä työssä. Tarpeeksi rauhallinentahti ja osaavat asiantuntijat, joilta sai viimei-sen tiedon perunan tuotannon kehityksestäaivan käytännön tasolla", he totesivat.
Kuluneen syksyn aikana Kuuma Peruna -näyt-tely on ollut laajempi ja monipuolisempi kuinaiempina vuosina. Tyrnävällä, Himangalla,Lapväärtissä ja Turussa pidetyissä tilaisuuk-sia oli Kantaperunan lisäksi 12 yhteistyö-kumppania. Asiantuntijoiden puheilla kävisatoja perunantuottajia tutustumassa peru-nantuotannon uusimpiin virtauksiin ja vaih-tamassa kokemuksiaan.
Kanperunan lisäksi paikalla olivat Petla, MTT,maaseutukeskukset sekä Kemira, Berner,Agrimarket, Konekanta, Rautia Rosenback,Siemenperunakeskus, A-lab ja Ravintoraisio.
Kehitysjohtaja Eero Pisilä Kantaperunastakertoi, että tilaisuudet on rakennettu niin, ettäjokainen viljelijä pystyy hankkimaan itselleenjuuri sellaista tietoa kuin sillä hetkellä tarvit-see. Hän voi tulla ongelmineen tilaisuuteenja saada asiantuntijoilta vastaukset ja ratkai-suehdotukset juuri hänen omiin ongelmiin-sa.
Näyttelyn muotoon rakennetun koulutustilai-suuden yhtenä tarkoituksena on nostaa ruo-kaperunoiden laatua ja sitä kautta kulutus-ta ja hintaa.
Viljelijät ovat ehdottomasti sitä mieltä, ettäperunoiden hinta on aivan liian pieni, jottaviljelyllä saataisiin kunnon kate tehdylle työlleja viljelyyn satsatulle pääomalle. Ainut keinosaada lisää hintaa on näyttelyyn osallistunei-den viljelijöiden mielestä laadun parantami-
Kuuma Peruna
-kiertueelta lisää
pontta laatutuotantoon
Aki Aunola Kantaperunasta ja Katja Anttila Petlasta suorittivat arvonnan Kuuma Peruna -kiertueen päätteeksi. Velox-suursäkinvoitti Bjarne Dahlén Nauvosta. Onnea voittajalle!
K u u m a P e r u n a 3 / 0 5 9
Perunanviljelijöitä Anssi Ainalia Rautiosta, Iisakki Mäkipelkolaa ja Mika PerttulaaKauhavalta kiinnostivat perunalajikkeet ja niiden soveltuvuudet heidän omiin olosuh-teisiinsa Himangalla pidetyssä perunanäyttelyssä.
nen edelleen ja jalostusasteen nostaminen.Perunoiden "dumppaamiseen" ei kukaanviljelijä saisi alentua.
Kiertueen aikana viljelijät olivat erityisen kiin-nostuneita lajikkeista ja erityisesti uusistalajikkeista, vaikka edelleen Van Gogh onSuomen suosituin lajike. Joka neljäs Suomes-sa syöty ruokaperuna on Van Goghia.Lisäksi kasvitautien torjunta-aineet ovat jat-kuvan kovan kiinnostuksen kohteita. Erityi-sesti perunaruton torjuntakeinot ovat ainaajankohtaisia.
Myös lannoitus ja sen vaikutus laatuun aihe-uttavat paljon kysymyksiä. Muualla Euroopas-sa on tullut tavaksi antaa perunamaille lisäätyppeä kasvukauden aikana. Markkinoilla onjo mittareita, joilla voidaan mitata perunakas-vuston voimaa. Suomessa vielä toistaiseksilisätypen antamiseen on suhtauduttu hiukankriittisesti.
Kuuma Peruna –kiertueella tutkijoiden onhelppo jalkautua käytännön viljelijöiden ten-tattaviksi ja kuulemaan, miten asiat sujuvatkäytännön tasolla.
Maukkaan perunan perusta siemenissä
Hyvän ruokaperunan perusta on hyvässä sie-menessä. Toimitusjohtaja Jussi Karjula Poh-joisen Kantaperuna Oy:stä kertoi, että pe-runaruuan onnistumisen taustalla on kokotuotanto- ja viljelyketjun aukoton ja tiivisyhteistyö.
"Sertifioidun, virallisesti tarkastetun, sieme-nen käyttö on osa laatuketjua. Sertifioiduil-la siemenperunoilla ruokaperunoiden viljeli-jät varmistavat tuotteensa laadun sekä senjäljitettävyyden ja tarvittavat asiakirjat. Samal-la viljelijät hankkivat parhaan mahdollisen
maineen erinomaisten ruokaperunoiden tuot-tajina", hän korosti.
Euroopan Unionille on jätetty rahoitushake-mus kansainvälisestä perunahankkeesta,joka on saanut nimilyhennyksen Quast. Sii-nä on mukana 18 maan perunaosaajia jatutkijoita sekä yrityksiä. Hankkeen koordi-naattorina toimii MTT Ruukki. Tarkoituksenaon nostaa muun muassa Suomen perunan-tuotannon kansainvälistä osaamista ja tuo-da suomalainen osaaminen kansainväliseentietoisuuteen ja sitä kautta uusia markkinoi-ta suomalaisille perunoille.
Suomalaisten perunankulutus on lievässänousussa. Keskikulutus on noussut parinvuoden aikana lähes kaksi kiloa. Henkeäkohti laskettuna kulutus on nyt 62,5 kiloa.
Tästä määrästä suurin osa syödään muuallakuin kotona, pääasiassa kouluissa ja työpaik-karuokailuissa. Tämä merkitsee sitä, ettäperunoiden laatuun täytyy paneutua entistätarmokkaammin, koska kouluissa ja työpaik-karuokaloissa luodaan hyvä pohja perunoi-den käytölle ja tätä kautta myös kotioloissaperunoiden kulutus lisääntyy.
Kotitaloudet ostavat perunoita noin 92 mil-joonaa kiloa. Irtoperunoita ostoista on 82prosenttia. Vain kaksi prosenttia suomalaisis-ta ilmoittaa, että eivät syö perunoita ollen-kaan tai harvemmin kuin kerran viikossa.
K u u m a P e r u n a 3 / 0 510
K u u m a P e r u n a 3 / 0 5 11
Suuri sato painaa hintoja
Edulliset kasvuolot yhdessä kasvaneen ruo-
kaperuna-alan kanssa nostivat ruokaperunan
sadon lähes kolmanneksen suuremmaksi
kuin vuosi aiemmin. Perunan laatua voi pi-
tää normaalina. Suuri sato on laskenut vilje-
lijähinnat noin puoleen viime vuoden tasos-
ta. Kuluttajahinnatkin olivat syyskuussa 27 %
alemmat edelliseen syyskuuhun nähden.
Perunan tuonti on tyrehtynyt elokuun jälkeen;
vienti sen sijaan on käynnistynyt naapurimai-
himme. Euroopassa hinnat ovat selvästi kor-
keammat kuin viime vuonna pienemmäksi
jääneen ruokaperunasadon ansiosta.
Perunan satoa voi pitää laadultaan normaa-
lina. Ongelmat ovat menneelle kesälle tyypil-
lisiä. Kesä-heinäkuun kuivuus lisäsi perunan
rupea. Perunan kasvu pysähtyi helteisellä
jaksolla, mutta lähti sateiden tullessa voimak-
kaaseen kasvuun, mikä aiheutti kasvuhalkea-
mia. Myös mallon vikoja perunoissa esiintyy.
Hyvien sääolojen ansiosta nostot etenivät
vauhdilla ja edellytykset myös tältä osin hy-
vänlaatuiseen satoon ovat olemassa.
Toissakesä oli ruton suhteen vaikea. Viime
kesänä keskikesän helteisyys ja kuivuus to-
dennäköisesti vähensi ruttopainetta. Paine
nousi sateisemman sään myötä, mutta rut-
to pysyi pääosin hyvin kurissa. Nostoon asti
jatkettu rutontorjunta ja perunan huolellinen
alkukuivaus takasivat, ettei rutto päässyt
mukuloihin.
Hinnat laskivat
kesäperunakauden alussa
Varhaisperunasta oli pientä pulaa, mutta
kesäperunaan siirryttäessä tarjonta kasvoi
voimakkaasti. Vanhaa satoa oli tuolloin vie-
lä runsaasti tarjolla. Kun kysyntäkään ei tuol-
loin ollut parhaimmillaan, kääntyivät hinnat
voimakkaaseen laskuun. Ensin laskivat vilje-
lijähinnat ja pakkaamohinnat. Kuluttajahinnat
seurasivat viiveellä perässä, mutta lasku jäi
noin puoleen viljelijähintoihin verrattuna.
Perunan kulutus on koko syksyn pysynyt
alamaissa viime vuoden ennätyksellisen kor-
keaan tasoon verrattuna. Ruttopaineen hei-
kompi taso säästi todennäköisesti myös
Antti Lavonen, PerunaSuomi ry – FinskPotatis rf
kotitarveperunaa viimevuotista enemmän
kellareihin. Valtion budjettileikkausten takia
Kotimaiset Kasvikset ry ei ole tehnyt syksyn
aikana ruokaperunan laatumittauksia, joten
arvailun varaan jää, mikä on laadun osuus
kulutuksen vähentymisessä. Jälleen kerran on
kuitenkin tullut osoitettua, että hintojen voi-
makkaallakaan laskulla ei kulutusta saada
kasvuun. Paljon tärkeämpää olisi huolehtia
tasaisesta kuluttajalaadusta.
Perunan tuonti
on kääntynyt vienniksi
Viime kauden voimakas ruoka- ja ruokateol-
lisuusperunan tuonti on tyrehtynyt kotimaan
hintojen laskun ja perinteisten tuontimaiden
hintojen nousun myötä. Perunan vienti on
käynnistynyt ja näkymät tältä osin ovat sel-
västi kahta edellistä kautta paremmat.
Tullin tilastojen mukaan perunaa tuotiin kaik-
kiaan 12 kk jaksolla viime vuoden syyskuusta
tämän vuoden elokuun loppuun 26,6 milj. kg.
Perunaa vietiin yhteensä 2,5 milj. kg pääosin
Norjaan, Venäjälle ja Ruotsiin. Kaikki perunan
tuonti ja vienti eivät kirjaudu tullin tilastoi-
hin.
Ruokaperunan
tuotantoala kasvoi
Perunan kokonaistuotantoala väheni vuoteen
2004 nähden 548 ha eli 1,9 %. Viime kesä-
nä perunaa hukkui ja jäi nostamatta 2000 ha,
joten nostettu peruna-ala kasvoi vuoden ta-
kaiseen nähden. Ruokaperuna-ala kasvoi
3,6 %. Ruokateollisuusperunan ala väheni
7,4 %, samoin tärkkelysperunan ala (5,6 %).
Ruokaperunan tuotanto jatkoi edelleen voi-
makasta keskittymistään Pohjanmaalle. Tuo-
tantoalat kasvoivat kaikissa Pohjanmaan
maakunnissa. Myös Hämeessä tuotanto kas-
voi hiukan, mutta muualla maassa suunta-
us oli pääosin alaspäin.
Varastoissa perunaaviime vuotta enemmän
Lokakuun puolivälissä tehdyn varastokyse-
lyn mukaan ruokaperunaa oli yli 40 tonnin
varastoissa 242 milj. kg, kun vastaava mää-
rä viime vuonna oli 184 milj. kg. Kasvua va-
rastomäärissä on näin 31,5 %. PerunaSuomi
ry arvioi perunan kokonaissadoksi 760 milj.
kg pohjautuen varastokyselyyn ja teollisuu-
den tekemiin satoarvioihin.
Perunan tarjontatilanteen tasaaminen viime
vuoden tasolle edellyttää, että viime kaudella
toteutunut arviolta 35–40 milj. kg suuruinen
tuonti jää pois, mikä nykyisten tietojen va-
lossa näyttää todennäköiseltä. Lisäksi tarvi-
taan 20–25 milj. kg suuruinen perunan vienti.
Tässä suuruusluokassa viennin osalta liikut-
tiin viimeksi keväällä 2003.
Euroopassa sato väheni
Euroopan satomäärät ovat selvästi vähenty-
neet pinta-alojen alenemisen myötä. Myös-
kään hehtaarisadoissa ei ylletty viime vuo-
den erinomaisiin hehtaarisatoihin. Saksalai-
nen tilasto-organisaatio ZMP arvioi EU-15
kokonaissadoksi 42,3 mrd kg, kun vuosi sit-
ten määrä oli 48 mrd. kg. EU-25:n kokonais-
sadoksi arvioidaan 60,5 mrd kg, jossa on
vähennystä 8 % vuoden 2004 satoon. Peru-
nan viljelijähinnat ovat nousseet selvästi
kesän ja syksyn aikana viime kauden ennä-
tyksellisen alhaisesta tasosta.
Antti Lavonen
K u u m a P e r u n a 3 / 0 512
P E R U N A H E R K K U J A J O U L U P Ö Y T Ä Ä N
Vanhan perinteen mukaan jouluna pitäämässäillä mielin määrin, jotta seuraavan vuo-den sadosta tulisi runsas. Niinpä keräsimmejoukon herkullisia perunalla höystettyjä re-septejä, jotka sopivat niin pikkujoulupöytiinkuin joulupyhien juhlahetkiin!
Peruna-
porolaatikko
10 jauhoista perunaa (esim. Suvi, Van Gogh)1 kananmuna1 dl kermaa1 vehnäjaujohoja1 tl suolaa
Täyte:100 g kylmäsavuporoa rouheena tai kuutioi-na200 g tuorejuustoa (esim. Konjakki-pippuritai Ruohosipuli)2 rkl ruokakermaa1/2 purjosipulia1 sipuliripaus mustapippurirouhettakorppujauhojaRaasta kuoritut ja keitetyt perunat. Riko ka-nanmuna, lisää kerma ja suola. Sekoitamuna-kermaseos perunaraasteeseen. Lisää
jauhot ja sekoita massa hyvin. Voitele mata-la vuoka ja laita pohjalle puolet seoksesta.Hienonna purjo ja sipuli sekä kuullota seospannulla. Hienonna poro (mikäli tarvitsee) jasekoita tuorejuustoon yhdessä kerman kans-sa. Mausta seos pippurilla. Tarkista maku jalisää perunamassan päälle. Lisää sipuliseosja laita loput perunat päällimmäisiksi. Ripot-tele korppujauhoja ja paista vuokaa 225asteessa n. 45 minuuttia, kunnes pinta onkauniin ruskea.
Suussa sulava
aura-perunapaistos
500 g perunasipuliseosta (tai keitettyjä pe-runoita suikaloituna ja valkosipulijauhetta)200 g aurajuustoa (tai muuta mieleistä tuo-rejuustoa)1 tl basilikaa1/2 tl rakuunaa1/2 tl mustapippuria tai pippurisekoitusta3 dl kermaa
Murenna aurajuusto ja lisää se perunasuika-leiden kanssa voideltuun uunivuokaan. Lisääkermaan mausteet ja kaada vuokaan. Kyp-sennä 200 asteessa n. 1 tunti.
Peruna-sienisalaatti
3–4 dl metsäsieniä hienonnettuna3–4 keitettyä perunaa (Victoria, Asterix)1 sipuli silputtuna1 pieni pala purjoa silputtuna1 säilötty kurkku
Kastike:2 dl kermaviiliä1–2 rkl sinappia1 tl yrttisuolaa
Kuutioi perunat ja kurkku. Sekoita kaikkisalaattiainekset ja maustettu kermaviili kes-kenään. Anna maustua ja vetäytyä viileässämuutama tunti ennen tarjoilua.
Tonttujen paras jouluherkku
keitettyjä annosperunoita(Asterix, Van Gogh, Felsina)5 liivatelehteä1/2 sitruunan mehu2 prk kermaviiliä2–3 keitettyä munaa1 sipuli250 g lohen- ,muikun-, siian- tai silakanmä-tiä, hienonnettua tilliä, ruohosipulia, ripaussuolaa ja valkopippuria
K u u m a P e r u n a 3 / 0 5 13
Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä n. 5minuuttia. Lisää kermaviiliin hienonnetutmunat, sipuli, mäti ja mausteet. Maista suo-la ja lisää tarvittaessa. Puserra liivatelehdis-tä vesi pois ja liota ne kuumennettuun sit-ruunamehuun. Lisää liivate ohuena nauhanamuiden aineiden joukkoon. Kaada seos pie-niin annosvuokiin tai yhteen suurempaan jaanna hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.Kasta vuoka ennen tarjoilua hetkeksi kuu-maan veteen ja kumoa. Tarjoa keitettyjenperunoiden ja peruna-sienisalaatin kanssa.
Perunarieskat (n. 12 kpl)
3 dl perunamuusia (Redstar, Suvi, Van Gogh)1 kananmuna, puolet voiteluun30 g voisulaa1/2 tl suolaa1,5 dl vehnäjauhoja1 dl ohrajauhoja
Sekoita kylmän perunamuusin joukkoonmuut ainekset. Anna taikinan seistä huoneen-lämmössä 10 minuuttia. Jaa taikina 12 osaanja taputtele pellille 1/2 cm:n paksuisiksi pyö-reiksi rieskoiksi – tai halutessasi ohuempiajaa taikina useampaan osaan. Voitele pintamunalla ja pistele haarukalla. Paista uuninkeskiosassa 250 asteessa 10–15 min, kunnespinnassa on muutama ruskea täplä. Nautijoulukinkun ja sinapin kanssa!
Imelletty perunalaatikko
2 1/2 kg jauhoisia perunoita(Suvi, Rosamunda, Redstar)50 g voita3/4 dl vehnäjauhojan. 1/2 l maitoa1 rkl suolaa2 rkl siirappia
Pese perunat hyvin ja keitä ne suolattomas-sa vedessä kuorineen. Kaada vesi pois ja
kuori perunat heti. Soseuta ne tasaiseksisoseeksi voin kera. Ripottele hieman jäähty-neen soseen sekaan puolet vehnäjauhoistaja sekoita tasaiseksi. Anna soseen imeltyapeiteltynä tunnin ajan ja lisää joukkoon lo-put jauhot. Anna soseen imeltyä lämpimäs-sä paikassa vähintään 3–5 tuntia – jos mah-dollista, niin kauemminkin.Sekoita sosetta muutaman kerran. Imeltyes-sään sose löystyy ja saa makean maun. Li-sää soseeseen maitoa sen verran, että saatpuuromaisen, löysähkön seoksen. Maustaseos suolalla ja siirapilla. Kaada seos voidel-tuun uunivuokaan vain puolilleen sillä laatik-ko kuohuu kypsentämisen aikana. Paistalaatikkoa 150 asteessa 2–3 tuntia, kunnespinta saa kauniin värin.
Mausteinen
kaneli-perunakakku
3 keitettyä perunaa (Van Gogh, Asterix)3 kananmunaa2 dl sokeria125 g voita tai margariinia2 dl vehnäjauhoja2 dl kaurahiutaleita2 tl leivinjauhetta2 tl vanilliinisokeria2 tl kardemummaa1 1/2 tl kaneliatomusokeria pinnalle
Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka (n. 1 l).Vaahdota huolella munat ja sokeri. Raastaperunat ohueksi raasteeksi. Sulata rasva.Sekoita vehnäjauhojen joukkoon leivinjauhe,vanilliinisokeri, kaneli ja kardemumma.Lisää muna-sokerivaahtoon perunaraaste jajäähtynyt rasva. Sekoita tasaiseksi massak-si. Lisää joukkoon kaurahiutaleet. Lisää jau-hoseos siihdin läpi nopeasti sekoittaen. Kaa-da taikina vuokaan ja paista uunin alimmal-la tasolla 175 asteessa n. 50 min. Kakku onparhaimmillaan parin päivän kuluttua.
toraastetta. Kypsennä paistos uunissa 200-225 asteessa noin puoli tuntia. Ripottele"pizzan" päälle juuri ennen tarjoilua tuoret-ta oreganoa ja basilikaa.
Aulin perunatryffelit
Aulin perunatryffelit nautitaan konveh-tien tapaan.
2 soseutuvaa perunaa175 g suklaapisarakeksejä100 g tummaa suklaatan. 75 g mantelijauhetta1 dl sokeria3 rkl rommiesanssia2 valkuaista1/2 dl maitokaakaota
Kuori, paloittele ja keitä perunat. Hienonnakeksit muruksi. Sulata suklaa mikrossa taivesihauteessa. Muhenna lämpimät perunat jasekoita joukkoon sulanut suklaa. Lisää man-telijauhe, sokeri ja esanssi. Vaahdota valku-aiset ja lisää ne seokseen. Pyöritä taikinas-ta pieniä palloja ja kierittele ne kaakaojau-heessa.
K u u m a P e r u n a 3 / 0 514
Boreal Kasvinjalostus Oy jalostaa peltokas-
vilajikkeita ainoana toimijana Suomessa.
Koko kotimaisen kasvintuotantoketjun tar-
peet huomioivat jalostusohjelmat on hiottu
vuosien varrella erittäin tehokkaiksi ja erin-
omaisia lajikkeita tuottaviksi. Lisätäkseen
lajikevalikoimansa tunnettavuutta Boreal on
liittänyt lajikkeidensa nimiin BOR-merkinnän,
joka toimii Suomeen soveltuvan laatulajik-
keen tunnuksena. Lajikkeiden viralliset tuo-
tenimet ovat säilyneet ennallaan, vain BOR-
merkintä on uutta.
"Uusi yhtenäinen lajikkeiden nimeämiskäy-
täntö helpottaa viljelijän valintoja, asiakkaam-
me tunnistavat lajikkeemme yhdellä silmäyk-
sellä. Suomalaisten kasvuolojen vaatima vil-
jely- ja laatuvarmuus on jokaisen Boreal-la-
BOR-MERKINTÄ SELKEYTTÄÄBOREALIN LAJIKKEIDEN TUNNISTAMISTA
jikkeen perusominaisuus.", kertoo Borealin
toimitusjohtaja Markku Äijälä. Myös Borealin
edustuksessa olevat ulkomaiset lajikkeet
käyvät läpi usean vuoden yksityiskohtaisen
testauksen.
BOR-MERKINTÄ ON ANSAITTAVA
Ennen kauppaan tuloa jokainen Borealin la-
jike käy läpi jalostajankoevaiheen, joka kes-
tää lajista riippuen 4–8 vuotta. Parhaimmat
viedään tämän jälkeen vähintään kahdeksi
vuodeksi virallisiin lajikekokeisiin ja ne jat-
kavat samalla Borealin omissa jalostajanko-
keissa. Toisin sanoen viralliseen lajikeluette-
loon hyväksytty ja kauppaan laskettava BOR-
lajike on kasvanut Suomen pelloilla jo 6–10
vuotta. Näin pitkälle aikajaksolle osuu var-
muudella hyvinkin erilaisia kasvukausia, jois-
ta kaikista lajikkeen on selvittävä. "Yllätyk-
siä ei pääse syntymään ja viljelijä tietää mitä
hän kylvää." kiteyttää Borealin jalostusjoh-
taja Eero Nissilä.
Borealin lajikkeista löytyy kattavasti tietoa
osoitteista www.boreal.fi ja www.farmit.net
K u u m a P e r u n a 3 / 0 5 15
M T T : N P E R U N A U U T I S I A
Pohjois-Pohjanmaan
tutkimusasema
Puhelin (08) 2708 4500
Perunan alkuperästäuutta tutkimustietoa
(Merja Veteläinen)
Viljellyn perunan (Solanum tuberosum) onoletettu polveutuvan Andien ja Chilen maa-tiaisperunakannoista, jotka olivat varhaistenKolumbialaisten viljelijöiden kehittämiä.Nämä Andien maatiaisperunat ovat äärettö-män monimuotoisia sekä geneettisesti, ettämorfologisesti. Maatiaisten villistä esi-isästäovat tutkijat kuitenkin kiistelleet pitkään,mutta olettamus on ollut että viljellyn peru-nan esi-isät muodostuvat 20 morfologisestink. Solanum brevicaule kompleksista, jonkaedustajia kasvaa laajalla alueella Keski-Perus-ta Pohjois-Argentiinaan. Uusien molekyylibio-logisten tutkimusmenetelmien avulla viljellynperunan esi-isää on nyt tukittu uudelleen.Ryhmä amerikkalaisia ja brittiläisiä tutkijoi-ta onkin päätynyt tulokseen, jonka mukaannykyperunamme esi-isät polveutuvat yhdel-tä ainoalta alueelta Pohjois-Perusta. (Lähde
www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.
0507400102)
Peruna voi hyödyntääkasvukaudella Pohjoisten
kesäöiden hämärää(Elina Virtanen)
Kasvukauden lyhyyttä (115–150 vrk) Suomes-sa korvaa kesäöiden valoisuus. EsimerkiksiPohjois-Pohjanmaalla (66 °N) päivänpituuson touko-elokuussa 15–22 tuntia. Kasveillepitkä päivä merkitsee pitkää päivittäistä yh-teyttämisaikaa ja se korvaa osittain pohjoi-sen kesän lyhyyden. Lähellä napaseutuja,kuten Suomessa päivän päättyminen ja val-keneminen tapahtuu hitaasti. Kun aurinko ontaivaanrannan alapuolella, maanpinnalle tu-lee ilmakehässä taittunutta säteilyä, jokakoetaan hämäränä. Tämä hämärän heikkovaloisuus riittää kuitenkin päivänpituudelleherkkien kasvien kuten perunan kehitykseen.Hämärän aikaan sinisen (385–495 nm) jakaukopunaisen (725–735 nm) valon osuuskasvaa (Holmes & Smith 1977). Punaisen(630–695 nm) ja kaukopunaisen säteilyn
suhde ja sen muutokset vaikuttavat fytokro-mi-pigmentin kautta kasvien fysiologiaan(Morgan & Smith 1976). Pohjoisten seutujenpitkät hämärät voivat vaikuttaa oleellisestiperunan kasvua muokkaaviin ominaisuuksiin.
Tärkkelysjyväsetmukulan eri osissa
(Robin Manelius,
Noora Tuikkanen)
Tärkkelysjyvästen sijoittumista mukulan yti-meen, ytimen ja kuorikerroksen väliseenmallon osaan ja kuorikerrokseen selvitetäänPohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla. Näyt-teet esikäsitellään, värjätään, mikroskopoi-daan ja valokuvataan mikroskopoinnin yhtey-dessä. Valokuvista analysoidaan tärkkelysjy-västen lukumäärää tiettyä pinta-alayksikköä(0,64 mm2) kohti ja jyvästen kokojakauma.Alustavien tulosten mukaan sekä tärkkelys-jyvästen lukumäärä että jyvästen kokoja-kauma vaihtelee mukulan eri osissa. Muku-lan ulko-osat sisältävät enemmän tärkkelys-jyväsiä kuin ydinosat. Pienten tärkkelysjyväs-ten osuus kaikissa mukulan osissa on huo-mattavasti suurempi kuin keskisuurten taisuurten tärkkelysjyvästen. Mukuloiden tu-leentuminen vähensi pienten tärkkelysjyväs-ten suhteellista osuutta mallon eri osissa.
Maan vaihtohappamuuttatutkitaan
(Kristian Forsman,
Lea Hiltunen,
Elina Virtanen)
Vaihtohappamuudella tarkoitetaan sellaistenpeltomaassa olevien sähköisesti varautunei-den alkuaineiden aktiivisuutta, jotka itses-sään luonnontilassa pystyvät toimimaanhappoina. Merkittävintä roolia tässä näytte-lee alumiini (Al3+), mutta mangaanilla ja pie-nessä mitassa myös raudalla (Fe3+/Fe2+) sekäpiillä (Si4+) on vaikutusta. Vaihtohappamuuson yksi menetelmä mitata maan happamuut-ta, ja siinä mielessä verrannollinen tyypilli-seen mittausmenetelmään, pH:hon, joka
perustuu maan vety(H+) -aktiivisuuteen. MaanpH:lla ja vaihtohappamuudella onkin riippu-vuussuhde. Maan vaihtohappamuus lisään-tyy maan pH:n laskiessa, mutta nousu muut-tuu erittäin jyrkäksi alhaisilla pH-tasoilla, hie-tamailla ehkä noin pH 5,0–5,4 alapuoleltaeteenpäin.
Perunanviljelijän kannalta maan vaihtohap-pamuuden tekee mielenkiintoiseksi uudettutkimustulokset Japanista, joissa paikallisis-sa oloissa tehtyjen lukuisten kokeiden avul-la huomattiin, että maan vaihtohappamuuskuvaa sadon rupisuutta erittäin hyvin esim.huomattavasti paremmin kuin mikä arvomaan pH:lla rupiriskin kuvaajana oli. Tähänväliin sopii muistaa, että viime aikojen koti-maiset tutkimukset ovat muutenkin antaneettulokseksi, että maan pH:n ja ruven välinenyhteys on heikentynyt rupilajiston ja rupikan-tojen muuntuessa happamuutta kestäväm-miksi. Jos maan vaihtohappamuudella japerunasadon rupisuudella todetaan suoma-laisissa maissa olevan yhtä selvä yhteys kuinJapanissa, toimii tämä havainto käytännönviljelijän eduksi kahdella tavalla. Ensinnäkinmaan vaihtohappamuuteen pystyy lannoituk-sella vaikuttamaan, jolloin riittävä määrätarpeeksi hapanta lannoitetta vähentää rupeasadossa. Ja toiseksi, maan vaihtohappamuus-analyysi voisi rupiriskin kuvaajana viljelijäneri lohkoilla.
Maan vaihtohappamuuden tutkimus aloitet-tiin Ruukissa kasvukaudella 2005 yhteistyös-sä Kemira GrowHow'n kanssa. GrowHow'nvalmistamaa koelannoitetta tutkittiin mm.astiakokeessa erilaisilla perunantuotantoonsoveltuvilla mailla. Alustavat tulokset osoit-tavat, että yhdellä maalla saatiin hapantalannoitetta käyttäen ruven määrää jonkinverran pienennettyä, toisella maalla tulos olisamansuuntainen, mutta heikompi, ja kol-mannella maalla vaikutusta ei ollut. Tulosana-lyysien ollessa vielä keskeneräiset, ei yhteistänimittäjää hieman erisuuntaisille havainnoilleole löydetty. Vaihtohappamuus on kuitenkinnyt ja varmasti seuraavinakin kasvukausinatiiviin tarkastelunkohteena.
K u u m a P e r u n a 3 / 0 516
K u u m a P e r u n a 3 / 0 5 17
Rikea
Rikea on esimerkki lajikkeesta, joka on kulkenut pitkän tien suo-
malaiseen ruokapöytään. Saksassa jalostetun lajikkeen Suomeen
tuonut viljelijä Eero Pisilä sanoo, että Rikeaa on kokeiltu Suomes-
sa ensimmäisen kerran jo yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella.
Ruokakaupoissa ja ihmisten lautasilla lajike on kuitenkin yleisty-
nyt vasta 2000-luvulla. Hyvää on kuitenkin kannattanut odottaa,
sillä Rikea on osoittautunut toimivaksi niin koti- kuin suurtalous-
käytössä. Rikea muistuttaa ominaisuuksiltaan vanhaa tuttua Uka-
maa ja onhan Ukama itse asiassa toinen lajikkeen vanhemmista.
Kantaperunan tuotantopäällikkö Asko Seppänen toteaakin Rikean
olevan kuin paranneltu Ukama, sillä se muodostaa mukulat Uka-
maa syvemmälle. Tästä syystä pellossa vihertyneet mukulat ovat
harvinaisia.
Viljelijän kannalta lajike on parhaimmillaan tasaisessa kosteudes-
sa. Sen viljely onnistuu useimmilla maalajeilla, mutta eloperäisillä
mailla viljelyä kannattaa kuitenkin välttää. Rikea tuottaa erittäin
runsaan sadon ja sillä on helppo tulla markkinoille perinteisten
varhaisperunoiden, kuten Timon, jälkeen. Runsaaseen satoon pääs-
tään jo alhaisilla typen määrillä ja tällöin perunan makukin on
parhaimmillaan.
Myynnin kannalta on myös hyvä, että lajike toimii niin pestynä kuin
multaperunanakin. Tällöin voidaan palvella mahdollisimman laa-
jaa asiakaskuntaa. Lajike onkin kaupallisesti erittäin vahva. Tämän
ovat huomanneet myös useat viljelijät, sillä lajikkeen viljelyala on
lähes puolitoistakertaistunut vuodesta 2004 vuoteen 2005.
Velox
Toinen saksalaisen jalostustyön tulos Velox on Kantaperunan vali-
koiman uusimpia tulokkaita ja se on lyömässä läpi nopeaan tah-
tiin. Sen kauniit pitkänsoikeat mukulat houkuttelevat ostajaa ja
korostavat sen hyvää makua. Kotitalouskäytössä lajike soveltuu par-
haiten keittoihin, laatikoihin ja salaatteihin. Syksyä kohden sen
malto muuttuu jauhoisemmaksi, mikä tekee siitä myös monikäyt-
töisen. Tämä ominaisuus on hyvä tietää myös kuorimokäytössä,
jossa monikäyttöisyys on erityisen tärkeää. Sundvallilaisen viljeli-
jän ja kuorimoyrittäjän Johan Söderholmin mukaan Velox toimii
kuorinnassa hyvin. Hän sanoi sen olevan myös nopean kuoria.
Kuorimisen nopeutta edesauttavat niin sopiva muoto, tasakokoi-
suus kuin silmujen mataluus. Veloxin pinta onkin todella sileä ja
kaunis. Sen ulkonäkö säilyy hyvänä pesun jälkeen myös varhaisis-
sa nostoissa.
Velox on aikaisuudeltaan Rikean kanssa samaa luokkaa, joten sil-
läkin pääsee heti varhaisperunoiden imuun. Aikaisista kesäperu-
noista se on yksi ruvenkestävimmistä ja se viihtyy hyvin kaikenlai-
silla mailla. Kantaperunan viljelijä Tuomo Turunen Tyrnävältä ke-
huu Veloxin olevan runsasmukulaisen. Tämä yhdistettynä pitkäns-
oikeaan muotoon tarkoittaa tietysti sitä, että parhaaseen ruoka-
perunakokoon saadaan paljon kiloja. Veloxin viljelyala on kasva-
nut vielä Rikeaakin voimakkaammin. Viime vuonna kasvua oli lä-
hes 100 prosenttia. Lajike on siis hyvää vauhtia vakiinnuttamassa
asemaansa suomalaisessa perunavalikoimassa. Ja mikä parasta: Ve-
loxin sekä myös Rikean myyntikausi ei rajoitu kesään. Molempien
myyntiä voi huoletta jatkaa vuodenvaihteeseen ja ylikin.
Esittelyssä monikäyttöiset
aikaiset lajikkeet
K u u m a P e r u n a 3 / 0 518
En titt på grannen
I Sverige producerades år 2004 sammanlagtinemot en miljon ton potatis på en odlingsa-real på 32 000 hektar. Marknaden domine-ras av gamla beprövade sorter som KingEdward VII och Bintje. Å andra sidan blåserockså nya vindar, Van Gogh är nämligen denfjärde mest odlade sorten i Dalarna.
Marknadsutsikter
I år blev skörden i Sverige inte lika stor somi Finland. Som helhet stannade bruttoskör-den av matpotatis på samma nivå som åretinnan, dvs. på drygt 500 000 ton. Nettoskör-den var drygt 400 000 ton. Enligt potatiskon-sulent Pirjo Gustafsson reducerades skördeni söder till exempel av potatisskorv och i norrav missbildad potatis. Överstor potatis före-kom också mer än vanligt. Det är ändå skälatt observera att skördenivån i hög gradvarierade olika landsdelar emellan. I söderblev skörden klart större än vanligt, medan
den i Mellansverige blev klart sämre. I norrvar skörden nära nivån året innan. I prakti-ken innebär det att också prisnivån variera-de inom landet.
I Mellansverige har odlarna fått ett bättre prisför potatisen än odlarna i söder. Enligt densvenska rådgivningsorganisationen GRO fickodlarna i början av november i söder, dvs. iSkåne och Halland, cirka 12,5-13,5 euro/100kg för storlekssorterad potatis av första klass.I Dalarna låg priset något över 15,5 euro förhundra kilo potatis av första klass. Prisernainkluderar frakt och de ligger således påsamma nivå som i Finland. I Sverige finns ensärskild marknadskommitté som tar ställningtill priset på potatis. I oktober beslöt kom-mittén att marknadsläget tål en prishöjningoch att odlarna kan be om ett par cent tillper kilo. Ett sådant organ kunde vara en braidé också här i Finland.
Odlarna aktiva
Pirjo Gustafsson beskrev skördeläget ochmarknadsutsikterna i Sverige på en tillställ-ning i Borlänge för odlare i Dalarna. Den lågaprisnivån väckte livlig diskussion bland del-tagarna. Enligt odlarna möjliggör dagensprisnivå inte en lönsam odling och än min-dre en utveckling av verksamheten. I diskus-sionerna behandlades också EuropeiskaUnionens nya jordbrukspolitik och dess in-verkningar på Sverige. I jämförelser mellanden finska och den svenska stödnivån ansesdet finländska stödsystemet mer omfattan-de än det svenska.
I Sverige är problemet att potatisförbruknin-gen per person länge har dalat. För närva-rande är förbrukningen drygt 50 kg per per-son, då den i början av 90-talet var inemot70 kg. Ett beklagligt faktum är också det, attde lägre priserna inte i sig just ökar konsum-
Aktiva odlare i Dalarna har samlat sig på en tillställning i Borlänge.
K u u m a P e r u n a 3 / 0 5 19
Namnet Van Gogh är väl framme på Janne Erikssons förpackningar.
tionen. Såväl i Sverige som i Finland måsteen ökning av förbrukningen bygga på nyaidéer och kontinuerlig höjning av kvaliteten.Förbehandlade småförpackningar började tillexempel uppenbara sig på butikshyllornaredan för en tid sedan. I lanseringen av nyaprodukter ligger Sverige således något föreFinland.
Sorter
Kung Edward den sjunde, som regerade Eng-land under det första årtiondet av 1900-ta-let, har gett sitt namn åt Sveriges populärastepotatissort. King Edward VII är en medelsen,relativt mjölig sort som svenskarna gillar pågrund av att den kan användas på så män-ga sätt. I det avseendet har den samma ställ-ning som Van Gogh i Finland. Till odlaren gersorten ett bättre pris, men å andra sidan enosäkrare skörd. Potatisodlaren Janne Eriks-son i Dalarna berättar också att King Edwardenligt beräkningar i fjol borde ha gett ett 30%bättre pris än Van Gogh för att vara lönsam-mare att odla än Van Gogh. I praktiken upp-nåddes det vanligen inte.
Eriksson är en av de första som odlar VanGogh i Sverige. Fördelar med Van Gogh ärenligt honom just den rikliga skörden och
• Suurimmat lajikkeet Ruotsissa:King Edward VII ja Bintje
• Suomalaisille tutuista lajikkeista esilläesimerkiksi Asterix, Victoria, Van Goghja Puikula
• Van Gogh Taalainmaan neljänneksiviljellyin lajike
L y h y e s t i s u o m e k s i
• Satotaso 2005 edellisvuoden tasolla.Maan eri osien välillä suurtavaihtelua.
• Viljelijähinnat heikkoja, etelässä vain12,5–13,5 euroa/100 kg sisältäenrahdin. Maan keskiosissa hintatasoon hieman parempi.
den goda smaken. I Dalarna har Van Goghtill stor del tack vare Eriksson blivit den fjär-de populäraste potatissorten. Eriksson pro-ducerar själv cirka en miljon kilo av Van Goghoch sortens andel av hans odlingsareal ärlångt över hälften. Andra sorter han odlar ärbland annat King Edward. I Sverige odlasockså mycket av sorterna Asterix och Ukama,som förädlats fram i Holland. Resultaten avdanskt förädlingsarbete är också väl repre-senterade. Exempel på det är till exempelSava och Folva. På marknaden för tidig po-tatis finns sådana starka sorter som Rocket,Early Puritan och Frieslander.
Trender
Huvuddelen av potatisen som förbrukas iSverige är fortsättningsvis också produceraddär. Några större förändringar i det är inte attvänta. Importerad potatis används närmasti restauranger och storkök. Konsumenternaskonsumtionsvanor har inriktat sig på längreförädlade produkter, såsom färdigmat ochförbehandlade produkter. Det syns särskilt iförsäljningen av potatis i lösvikt. Den utveck-lingen kommer troligen också att fortsätta. Ioch med att totalförbrukningen av potatisminskar har man också satsat allt mer påkvaliteten. En del av denna utveckling äranvändning av frisk och livskraftig utsädes-potatis.
K u u m a P e r u n a 3 / 0 520
Suomalainen siemenperuna on arvotavaraa.Ehkä emme osaa aina arvostaa sitä tarpeeksi.
Sertifioidun siemenperunan arvo on siinä,että mukulassa leviävät taudit romahdutta-vat sadon ellei siementuotannolla ja tuotteensertifioinnilla turvata terveen siemenperunansaantia. Siemenperunatuotanto on taitolaji,jossa onnistujat ovat tilinsä ansainneet. Muunperunasektorin menestys on merkittävältäosin siementuottajan harteilla.
Siemenperunatuotanto keskittyy paljolti Poh-jois-Pohjanmaalle. Keskittymisestä on etun-sa. Kun laajalla alueella viljellään puhtaintaperunaa, tautien leviäminenkin on vähäistätartuntalähteiden puuttuessa. Siemenperuna-alueen mahdollisuudet pitää perunan tauditkurissa perustuvat paljolti tähän. Alue ei olesiten erikoislaatuinen, etteivätkö perunantaudinaiheuttajat menestyisi, jos ne kulkeu-tuvat sinne.
Siemenperunan tuotantoedellytysten säilymi-sen paras tae olisi siemenperunaliikenteenpitäminen yksisuuntaisena pohjoisesta ete-lään. Tämän yksisuuntaisen liikenteen ansi-osta entiseltä High Grade-alueelta puuttuuyhä monia hankalia ja vaarallisia kasvintuho-ojia.
Suomen perunanviljelyalueet sijaitsevat edul-lisesti meren takana niihin alueisiin nähden,joista pahimmat ongelmat siirtyisivät ajanoloon meillekin. Keski-Euroopassa mikäänalue ei ole samalla tavalla suojassa. Näin siistoinen kulmakivi suomalaisen perunan laa-dun säilyttämisessä olisi siemenperunaliiken-teen yksisuuntaisuus Itämeren yli.
Kansainvälisessä kaupassa suomalaisen sie-menperunan arvo perustuu yhteen pääasi-aan: vaarallisten taudinaiheuttajien puuttu-
Professori Jari Valkonen, Helsingin yliopisto
Siemenperuna on
arvotavaraa
miseen. Arvo syntyy nimenomaan siemenenkäyttölaadusta. Vapaus vaarallisista taudin-aiheuttajistahan tarkoittaa, että siemenenostaja välttyy niiden aiheuttamilta suuriltasatotappioilta. Muualta kuin Suomesta riski-töntä tuotetta alkaa olla mahdotonta saada.
Osa suomalaisen siemenperunan kauppa-arvosta ulkomailla muodostuu kasvavassamäärin luottamuksesta. Niin peruna-alan yri-tykset kuin tutkijatkin ovat saaneet ulkomai-sia kumppaneitaan vakuutettua suomalaisenperuna-alan ammattitaidosta. Ammattitaito jamaantieteellisen sijainnin antama suoja ovatedullinen yhdistelmä suomalaisen siemenpe-runan "tuoteselosteessa".
Menekin esteeksi kotimaassa ja ulkomaillariittää kuitenkin asiakkaiden keskuuteen le-vinnyt perusteltu epäily tuotteen laadusta.Riski uudesta taudista, joka voi jäädä peru-natilan vaivoiksi pysyvästi, nostaa kynnyksenkorkeaksi.
Kaikkia vakavia perunan tauteja ei ole luo-kiteltu vaarallisiksi. Niitä ei huomioida viral-lisessa kasvintarkastuksessa eikä niiden tor-junta ole viranomaisasia. Yksi tällaisista onperunan Y-viruksen NTN-rotu, josta ei olevielä havaintoja Suomessa. NTN-rotu on ylei-nen ongelma Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan perunanviljelyalueilla.
NTN-rodun erityispiirteenä ovat mukuloidenpintaan syntyvät kuolio-oireet, jotka pilaavatkäyttölaadun. Rotu leviää samoin kuin muut-kin Y-viruksen rodut, yleisten ja runsaslukuis-ten kirvojen vieraillessa perunakasvustossa.NTN-rotu aiheuttaa yleensä mietoja oireitalehdissä. Tyypilliset oireet ilmenevät ainoas-taan mukuloissa, mutta eivät kaikissa lajik-keissa. Herkissä lajikkeissa oirehtiminen onarvaamatonta eikä virus aina heti paljastu.
Esimerkkinä NTN-rodun aiheuttamista talou-dellisista tappioista voidaan mainita tapausPohjois-Italiasta vuodelta 1997. Virus tuli alu-eelle ulkomaisen siemenperunan mukana.Virustartunta pudotti satotasoa 28 % (6000tn). Sadosta 17 % ei kelvannut perunalastuik-si vaan oli ohjattava perunajauhon ja –hiu-taleiden valmistukseen. Lastuperunaksi käy-tetyn sadon ylimääräiset kuorintatappiot oli-vat 5 % virusoireiden takia. Kokonaisuudes-saan NTN-viruksen aiheuttama taloudellinenmenetys oli 1.7 miljoonaa euroa.
NTN-rotu voi saapua Suomeen määräyksettäyttävässä sertifioidussa siemenperunassa.NTN-rotuja ei nimittäin pystytä erottamaanvirustestauksessa muista Y-virusroduista.Suomeen päästyään virus voi levitä esteettäkirvojen välityksellä. Jos virus leviäisi siemen-tuotantoon, sen jääminen vaivoiksi olisi pe-ruuttamatonta. Sertifioidussa A-luokan sie-menperunassa sallitaan Y-viroottisia mukuloi-ta 2 %. Leviäminen paljastuu aikanaan ai-noastaan herkkien lajikkeiden oirehtimisena.Ranskassa on jouduttu luopumaan joidenkinlajikkeiden viljelystä NTN-rodun aiheuttami-en tappioiden takia
Yksisuuntainen siemenperunaliikenne onolennaista, jotta perunan terveyden nykyti-lanne voidaan säilyttää. Siltä pohjalta myössatsaukset nykytilan parantamiseen kotimai-sin voimin säilyttävät mielekkyyden. Edesaut-tamalla suomalaista siemenperuna-alaa tue-taan koko suomalaista peruna-alaa.
“Osa suomalaisen siemenperunan kauppa-arvostaulkomailla muodostuu kasvavassa määrin luottamuksesta.”
K u u m a P e r u n a 3 / 0 5 21
Svensk Resumé
ANTTI LAVONEN,PERUNASUOMI RY. – FINSKPOTATIS RF.
DEN STORA SKÖRDENPRESSAR PRISERNA
De fördelaktiga växtförhållandena i kombina-tion med en breddad matpotatissektor höj-de skörden av matpotatis så att den blevinemot en tredjedel större än året innan.Kvaliteten på potatisen kan anses normal.Den stora skörden har sänkt priset som od-larna får till cirka hälften av fjolårets nivå.Konsumentpriserna var i september 27 %lägre än i september i fjol. Än en gång hardock bevisats att det inte ens med en dras-tisk sänkning av priserna är möjligt att höjakonsumtionen. Det vore mycket viktigare attse till att kvaliteten i konsumentledet är hög.Importen av potatis har stagnerat efter au-gusti, men exporten till våra grannländer hardäremot kommit igång. På kontinenten ärpriserna klart högre än i fjol till följd av attmatpotatisskörden blev mindre än tidigare.
På kontinenten har skördemängderna klartminskat i och med att odlingsarealerna mins-kat. I skörden per hektar uppnåddes inteheller fjolårets utomordentliga skördenivåer.Tyska statistikföraren ZMP uppskattade EU-15 totalskörden till 42,3 mrd kg, då den förett år sedan var 48 mrd. kg. EU-25 totalskör-den uppskattas till 60,5 mrd kg, vilket in-nebär en minskning med 8 % från skördenår 2004. Priset som odlarna får för potatisenhar klart stigit under sommaren och höstenfrån den rekordlåga nivån under den förrasäsongen.
PROFESSOR JARI VALKONEN,HELSINGFORS UNIVERSITET
UTSÄDESPOTATISVÄRDEFULL VARA
Finsk utsädespotatis är en värdefull vara. Detkan hända att vi inte förstår uppskatta dentillräckligt.
Den certifierade utsädespotatisens värdeligger i att sjukdomar som sprids med pota-tisknölarna äventyrar skörden om man intemed utsädesproduktion och certifiering avutsädet säkerställer tillgången på frisk utsä-despotatis. Produktionen av utsädespotatis
är en teknikgren och de som har framgång iden grenen har gjort sig förtjänta av sin lön.Vilken framgång den övriga potatissektornhar beror i hög grad på just utsädesprodu-centen.
Produktionen av utsädespotatis koncentre-rar sig till stor del till norra Österbotten. Cent-raliseringen har sina fördelar. Då enbart friskpotatis odlas inom ett stort område, blir ock-så spridningen av sjukdomar blygsam i ochmed att smittokällor saknas. Möjligheternaatt hålla potatissjukdomarna i styr inom ut-sädespotatisområdet bygger i hög grad pådetta. Området är således inte så exceptio-nellt att sjukdomsalstrarna inte skulle trivas,om de hade möjlighet att komma in i områ-det.
Den bästa garantin på att förutsättningarnaför produktion av utsädespotatis behålls voreatt hålla trafiken med utsädespotatis enkel-riktad från norr till söder. Tack vare dennaenkelriktade trafik saknar det forna High Gra-de området ännu många svåra och farligaväxtskadegörare.
De finska potatisodlingsområdena ligger för-delaktigt bortom havet i förhållande till deområden, från vilka de värsta problemen medtiden kunde nå också oss. I Mellaneuropa äringet område lika väl skyddat. En annanhörnsten då man vill behålla kvaliteten påfinsk potatis vore således en enkelriktad tra-fik med utsädespotatis över Östersjön.
I den internationella handeln bygger den fins-ka utsädespotatisens värde på en enda fak-tor; avsaknaden av farliga sjukdomsalstrare.Värdet uppkommer uttryckligen av utsädetsbrukskvalitet. Att utsädet är fritt från farligasjukdomsalstrare innebär att den som köperav utsädet slipper de stora skördeförlustersom de kan medföra. Från andra länder änFinland börjar det vara omöjligt att få riskf-ritt utsäde.
En del av den finska utsädespotatisens han-delsvärde utomlands bygger i allt högre gradpå tillit. Såväl företagen som forskarna ipotatissektorn har kunnat övertyga sina ut-ländska partners om kompetensen i den fins-ka potatissektorn. Yrkeskunskapen och skyd-det som det geografiska läget ger är en för-delaktig kombination i den finska utsädes-potatisens "varudeklaration".
TURNÉN HET POTATIS STÄRKTEPRODUKTIONEN AV KVALITET
Potatisodlarna Mika Perttula och Iisakki Mä-kipelkola i Kauhava var mycket nöjda medevenemanget Het Potatis i Himanka."En fin utställning, vi fick just den exaktainformation som vi behöver i det dagligaarbetet på vår egen gård. Takten var tillräck-ligt långsam och experterna tillräckligt kom-petenta. Av dem fick vi höra senaste nytt omutvecklingen i potatisproduktionen på gräs-rotsnivå", konstaterade de.
Grunden för en högklassig matpotatis är etthögklassigt utsäde. Verkställande direktörJussi Karjula på Pohjoisen Kantaperuna Oyberättade att en lyckad potatisrätt bygger påett kontinuerligt och intimt samarbete i helaproduktions- och odlingskedjan.
"Bruk av certifierat, officiellt kontrollerat ut-säde ingår som en del av kvalitetskedjan.Med certifierad utsädespotatis säkerställerodlarna av matpotatis att produkterna hål-ler hög kvalitet, att de är spårbara och att allabehövliga handlingar medföljer. Samtidigt fårodlarna bästa möjliga rykte som producen-ter av utomordentlig matpotatis", underströkhan.
ETT INEMOT 20 ÅR LÅNGT SAMARBETEGER RESULTAT OCH DIPLOM:
DE TRES GÄNG PRODUCERARKVALITETSPOTATIS I SIMO
De tre delägarna i Simon Peruna, SakariHuttula, Mauri Lammassaari och Mikko San-kala har med ett långvarigt och målmedve-tet arbete gjort mandelpotatissorten LapinPuikula till en succéprodukt. Inhemska Grön-saker r.f. belönade i november företaget meddiplomen Årets kvalitetsproducent.
Sakari Huttula understryker att Lapin Puiku-la är en specialprodukt som kräver att pro-ducenten sätter sig in i varje enskild detaljallt från utsädet till konsumentens bord.
K u u m a P e r u n a 3 / 0 522
K u u m a P e r u n a 3 / 0 5 23
P e r u N a p a K i n a a
ILIMOJA ON PIISANNU
Tähän juttuun en kirjota pottuista yhtään
mittään. Viksut ja tiplomaattiset ihimiset
sannoo, että ku puhelee ilimoista, niin ei
suututa kettään. Toisekseen aihe on sem-
monen, että siittä on melekeen kaikilla oma-
kohtasia kokemuksia ja huomioita.
Yks tuttu juurikasvinvilijelijä ruukaa sanua,
että huonua ilimaa ei oo muualla ku armei-
jan kuivaushuoneesa aamulla. Oon sitte
yrittäny ihtiäni opettaa nauttimaan erilai-
sista ilimoista. Joka kelisä on omat hyväkki
puolensa. Viime lauvantainaki kesti vähä
aikaa hajeskella hyviä puolia säästä, ku yri-
tin päästä yhteistyöhön nelijä metriä pit-
kän peltin kans myrskysä ja räntäsatteesa.
Myrsky oli repiny sen tuotevaraston ovesta
ja oli siinä melekonen voimistelu autonva-
lojen, alumiinirappusten, akkuporan ja mär-
kien hanskojen kans. Sitte minä hoksasin,
että tästä ois saanu kyllä aika velekun Sap-
liiniviteon. Tulipahan harijoteltua, jos jos-
kus vilmattas…
Viime syksyn ilimoihin taas liittyy se, ku
kalajokinen erikoiskasvin vilijelijä kerto mi-
ten hankalaa oli sadonkorijuu märillä pel-
loilla ja satteella. Sitte ku sato oli varas-
tosa niin peloteltiin, että nyt ne sinne pil-
laantuu, ko oli niin märkä syksy. Se oli koko
talaven ollu ressisä ja huolisa niitten kans.
Hyvin ne kuitenki säily ja se oliki sitte kev-
väällä sanonu naapurille, että kyllä ny ot-
taa päästä. Mikä se ny? oli naapuri kysyny.
– No seku oon koko talaven hermoillu ja
ressannu, että pilavuuko vai eikö pilavu ja
nyt ne varmaan josaki nurkalla jo pilavuu
ja aivan turhaan – ei ne pilavunukkaan!!!
Joku alan mies, oisko ollu Tiirolan Heikki,
on sanonu, että ku mies alakaa ennustam-
maan säätä, niin se on vanahuuven oire.
En alota vielä, mutta paan tähän jutun po-
hojalaismiehestä Kannaatasa. Se oli men-
ny kesällä siirtolaiseksi johonki aika poho-
josiin Kannaatasa. Syksyllä se oli hakannu
meleko pinon halakoja talaven varalle. Oli
siihen tullu paikallinen intiaani, niin se mies
kysy siltä, että tulleeko ny kylymä talavi.
Intiaani sano, että tullee kova talavi. Suo-
malainen hakkasi lissää halakoja. Intiaani
tuli taas käymään ja sano, että tullee vielä
kovempi talavi, ku mitä viimes arvelin. Mik-
kä merkit semmosta näyttää, kysy suoma-
lainen. Intiaani sano, että valakonen mies
tekkee niin palijo polttopuita, että varmaan
tullee kova talavi.
Joka hoksaa, saa soveltaa tätä kaskua yhen
vilijelykasvin markkinaan ja hinnottelluun.
toivoo Kannan Otto
E e r o : P O T U T P O T T U I N A
K u u m a P e r u n a 3 / 0 524
”USKOMATTOMAN HELPPOKÄYTTÖINEN”
Luotettavuus on voimamme
www.agrimarket.fi
HUOM! Arvosteluskaala 1–5 (1 huonoin, 5 paras)*Valmistajan pyynnöstä mittaukset ja vertailu keskeytettiin testin alkuvaiheessa.
A B C D John Deere 6920
Ohjaamo 2.5 4.0 3.5 3.5 4.0
Melu 3.0 3.0 * 3.5 4.0
Moottori 3.0 3.0 * 3.5 4.5
Vaihteisto 3.5 3.5 2.5 2.5 4.5
Huollettavuus 3.0 3.5 3.5 3.0 4.5
YLEISARVOSANA 3.3 3.4 3.9 3.2 4.0
Puolueettomassa tutkimuksessa useasta Euroopan maasta koottu testiryhmä valitsi mielestään markkinoiden viisi parasta portaa-
tonta traktoria ja suoritti niiden vertailuja viikon ajan. Tulos muodostui juuri sellaiseksi, kuin John Deerellä ajanut viljelijä voisi kuvitella: John Deere oli paras.
LOPPUTULOKSETRyhmätesti, Farmers Weekly, joulukuu 2004
”Vaivaton ajettavuus...Kuljettajat arvostavat John Deeren portaattoman AutoPowr-vaihteiston käyttöominaisuuksia.”
”Ajomukavuus huipussaan...Ohjaamo todettiin vertailuryhmän hiljaisimmaksi.”
”Hydrauliikan tuottoja teho osoittautuivat luokkansa parhaaksi.”
”Testitraktoreiden paraslisäteho-ominaisuus (18 hv) mitattiin John Deeressä.”
”Ketterin– vertailuryhmän pienin kääntöympyrän säde.”
”Pienin polttoaineen kulutusmaksimikuormaa vedettäessä. Tärkeä ominaisuus isoja työkoneita käytettäessä.”
”6920:n käyttökustannukset ovat alhaiset.Pieni omapaino, suuri kantavuus ja hyvä ajetta-vuus. Portaaton vaihteisto on esimerkillisen help-pokäyttöinen ja luotettava. Miksi kilpailevat konstruktiot eivät voisi olla yhtä uudenaikaisia?”
John Deere 6920 AutoPowr– JÄLLEEN TESTIVOITTAJA!
TULE KOEAJOLLE! Teemme sinulle vastustamattoman tar-jouksen portaattomalla voimansiirrolla varustetusta John Deere -traktorista.
KYSY
SUOSITTUJA
ASIAKAS-
MATKOJA
SAKSAAN!
