TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN …€¦ · naiset miehet naiset miehet naiset miehet n=140 n=129 n=121 n=132 n=144 n=135 20-54 ... Suurin osa vastaajista asui omistusasunnossa

Tiina Laatikainen, Maria Semenova, Tiina Vlasoff

TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN

HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-,

HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA

Tiina Laatikainen, Maria Semenova, Tiina Vlasoff




POHJOIS-KARJALAN KANSANTERVEYDEN KESKUS

Health in Focus: Development of disease prevention and

Health promotion in two Karelias 2013-2014

Joensuu 2015




Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Siltakatu 10 A 16

80100 JOENSUU

Puhelin 050 579 0600

etunimi.sukunimi@kansanterveys

www.kansanterveys.info

Tiina Laatikainen, terveyden edistämisen professori

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Maria Semenova, tutkija

Itä-Suomen yliopisto

Tiina Vlasoff, projektipäällikkö

Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Julkaisu saatavana internetistä:

www.kansanterveys.info/

Sisällys

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................................................... 5

2 TUTKIMUKSEN TULOKSET ........................................................................................................................................... 6

2.1. TAUSTATIEDOT ............................................................................................................................................................... 6 2.2. ELINOLOT, TYÖOLOT JA HYVINVOINTI .................................................................................................................................. 7 2.3. OSALLISUUS JA SOSIAALISET SUHTEET ................................................................................................................................ 14 2.4. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY ............................................................................................................................................. 19 2.5. ELINTAPAMUUTOKSET ................................................................................................................................................... 24 2.6. PALVELUT JA NIIDEN KÄYTTÖ ........................................................................................................................................... 26

3 YHTEENVETO ............................................................................................................................................................ 33

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN

Terveys- ja hyvinvointipalveluilla on merkitystä väestön terveyteen ja elämänlaatuun.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää haja-asutusalueiden asukkaiden

hyvinvointia, palvelutarvetta, palvelujen saatavuutta ja riittävyyttä sekä asukkaiden

mahdollisuuksia osallistua erilaisiin toimintoihin Ilomantsissa, Juuassa ja Kiteellä.

Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä 20 vuotta täyttäneille haja-asutusalueilla

asuville henkilöille, jotka poimittiin väestörekisteristä siten, että he asuivat

postinumeroalueilla, joiden keskustasta oli vähintään 10 kilometrin matka

kuntakeskukseen. Tutkimukseen poimittiin 500 henkilöä kustakin kunnasta eli otos oli

yhteensä 1500 henkilöä.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 781 henkilöä. Vastausprosentti oli 52 %.

Tutkimuslomake sisälsi kysymyksiä palvelujen tarpeesta, palvelutarpeen

tyydyttymisestä ja palvelutyytyväisyydestä koskien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

palveluja että hyvinvointipalveluja. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden

osallisuutta, elämänlaatua ja terveydentilaa.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin joulukuussa 2013 – helmikuussa 2014.

Tutkimuksesta ovat vastanneet Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja Itä-

Suomen yliopisto. Tutkimuksen suunniteluun, analysointiin ja raportointiin on

osallistunut myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2 TUTKIMUKSEN TULOKSET

2.1. Taustatiedot

Suurin osa tutkimukseen vastanneista oli 55-74 –vuotiaita vastaten tutkimusalueiden ikärakennetta.

Vastanneiden ikäjakauma ei tilastollisesti eronnut eri kunnissa. Vastanneissa oli miehiä ja naisia

lähes yhtä paljon.

Taulukko 1. Tutkimukseen vastanneiden ikäjakauma

Ilomantsi Juuka Kitee

naiset miehet naiset miehet naiset miehet

n=140 n=129 n=121 n=132 n=144 n=135

20-54 vuotiaat 22,9 17,1 28,9 28,0 29,9 25,2

55-74 vuotiaat 62,9 59,7 52,1 56,8 50,7 56,3

75+ vuotiaat 14,3 23,3 19,0 15,2 19,4 18,5

Tutkimukseen vastanneista kokopäivätyössä oli Ilomantsissa joka viides ja Juuassa ja Kiteellä joka

neljäs. Suurin osa eli noin puolet vastanneista oli eläkkeellä ikänsä mukaisesti. Työttömänä tai

lomautettuna oli hieman alle 10 % vastanneista ja työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuen

saajana noin 6-7% vastanneista. Tutkimuskuntien välillä ei ollut eroa vastanneiden pääasiallisessa

toiminnassa.

Taulukko 2. Pääasiallinen toiminta


kokopäivätyössä 21,0 25,3 25,9

osa-aikatyössä tai osa-aikaeläkkeellä 5,2 6,5 5,1

eläkkeellä iän perusteella 55,8 47,8 49,6

työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuen saajana 7,5 6,9 6,2

työttömänä tai lomautettuna 7,1 9,0 7,3

perhevapaalla, kotiäiti tai -isä 0,4 0,4 0,7

opiskelija 0,0 1,2 2,6

jokin muu 3,0 2,9 2,6

Suurin osa vastaajista asui omistusasunnossa. Alle 10 % vastaajista asui vuokralla, nuoret useammin

kuin vanhemmat vastaajat. Ilomantsissa reilu 5 % vanhimmasta ikäryhmästä asui kunnan vuokra-

asunnossa.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+


omistusasunnossa vuokra-asunnossa (kunnan) vuokra-asunnossa (yksityisen) palvelutalossa tms.

Kuvio 1. Asuminen

2.2. Elinolot, työolot ja hyvinvointi

Tutkimuksessa kysyttiin millaiseksi vastaaja kokee kotitalouden menojen kattamisen koko

kotitalouden tuloilla. Yli kolmannes vastaajista koki menojen kattamisen tuloilla jossakin määrin

hankalaksi. Vastaajista 20-54 -vuotiaat kokivat kotitalouden menojen kattamisen tuloilla erittäin

hankalaksi useammin kuin vanhemmat vastaajat. Kuntien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä

eroja

.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+


erittäin hankalaa hankalaa melko hankalaa melko helppoa helppoa hyvin helppoa

Kuvio 2. Kotitalouden menojen kattaminen kotitalouden tuloilla

Huomioiden vuokran, vastikkeen, asuntolainan lyhennyksen, sähkön, veden, korjauskulut ja muut

vastaavat kulut, lähes 20 % vastaajista koki kotitaloutensa asumismenot huomattavana rasitteena.

Lähes saman verran vastaajista oli sitä mieltä etteivät asumismenot rasita lainkaan. Jälleen kerran

nuoremmat vastaajat kokivat asumismenoista enemmän rasitetta. Kuntien välillä ei ollut merkitsevää

eroa.

Kuvio 3. Kotitalouden asumismenot rasitteena

Tutkimuksessa kysyttiin onko vastaaja 12 viime kuukauden aikana pelännyt, että ruoka loppuu ennen

kuin saa rahaa ostaakseen lisää, joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi tai

jättänyt käymättä lääkärissä rahan puutteen vuoksi. Hieman alle 10 % vastanneista raportoi

pelänneensä joskus, että ruoka loppuu, tinkineensä lääkkeistä tai jättäneensä käymättä lääkärissä.

Eniten pelkoa ruuan loppumisesta ja terveyspalveluista tinkimistä raportoivat 20-54 –vuotiaat

vastaajat. Juuassa vaikeuksista raportoitiin vähemmän kuin muissa kunnissa. Ero muihin kuntiin

pelossa ruuan loppumisesta oli tilastollisesti merkitsevä.

Kuvio 4. Rahan puutteen vuoksi ruuan loppumisen pelko, lääkkeistä tinkiminen tai lääkärissä

käymättä jättäminen.

0,0%

5,0%

10,0%

15,0%

20,0%

25,0%

30,0%

20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+


ruoka loppuu lääkkeistä tinkiminen ei käy lääkärissä

Asuinympäristön viihtyvyyttä kartoitettiin kysymällä virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien,

harrastus-mahdollisuuksien, sosiaalisten kontaktien ja osallistumisen mahdollisuuksien, asumisen

esteettömyyden, kulku- ja liikenneyhteyksien, turvallisuuden, tietoliikenneyhteyksien, lähipalvelujen

saatavuuden ja kohtuullisten asumiskustannusten vaikutusta viihtyvyyden lisääjinä. Erityisesti

virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet ja turvallisuus koettiin asumisviihtyvyyttä parantavina tekijöinä.

Riittävät kulkuyhteydet, sosiaaliset kontaktit ja osallistumisen mahdollisuudet sekä lähipalvelujen

saatavuus olivat tekijöitä, joiden vastaajat kokivat vähiten lisäävän oman asuinympäristön

viihtyvyyttä. Kuntien välillä ei ollut juurikaan eroja, ainoastaan kulku- ja liikenneyhteydet ja

palvelujen saatavuus olivat tekijöitä joiden koettiin Ilomantsissa vähiten lisäävän oman

asuinympäristön viihtyvyyttä.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

virk

isty

s- ja

ulk

oilu

mah

do

llisu

ud

et

har

rras

tusm

ahd

olli

suu

de

t

sosi

aalis

et k

on

takt

it

asu

mis

en e

stee

ttö

myy

s

riit

tävä

t ku

lku

- ja

liik

en

ne

yhte

ydet

turv

allis

uu

s

tie

tolii

ken

ne

yhte

ydet

läh

ipal

velu

jen

saa

tavu

us

koh

tuu

llise

t as

um

isku

stan

nu

kset

virk

isty

s- ja

ulk

oilu

mah

do

llisu

ud

et

har

rras

tusm

ahd

olli

suu

de

t

sosi

aalis

et k

on

takt

it

asu

mis

en e

stee

ttö

myy

s

riit

tävä

t ku

lku

- ja

liik

en

ne

yhte

ydet

turv

allis

uu

s

tie

tolii

ken

ne

yhte

ydet

läh

ipal

velu

jen

saa

tavu

us

koh

tuu

llise

t as

um

isku

stan

nu

kset

virk

isty

s- ja

ulk

oilu

mah

do

llisu

ud

et

har

rras

tusm

ahd

olli

suu

de

t

sosi

aalis

et k

on

takt

it

asu

mis

en e

stee

ttö

myy

s

riit

tävä

t ku

lku

- ja

liik

en

ne

yhte

ydet

turv

allis

uu

s

tie

tolii

ken

ne

yhte

ydet

läh

ipal

velu

jen

saa

tavu

us

koh

tuu

llise

t as

um

isku

stan

nu

kset


ei lisää lainkaan ei lisää kovin paljon lisää jonkin verran lisää paljon en osaa sanoa

Kuvio 5. Asuinympäristön viihtyvyyttä lisäävät tekijät.

Tutkimuksessa selvitettiin esiintyykö lähiympäristössä tekijöitä, joista voi olla haittaa ja kuinka

paljon nämä tekijät haittaavat vastaajaa. Selvitettäviin tekijöihin kuului vaaralliset risteykset ja/tai

kulkuväylät, jalankulkuväylien liukkaus talvella, kulkuväylien huono valaistus, liikenteen tai

teollisuuden aiheuttama melu, haju tai pöly, pitkät etäisyydet palveluihin esim. kauppoihin, huonot

julkiset liikenneyhteydet, ympäristön epäsiisteys, rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus

sekä petoeläinten aiheuttama uhka. Vastanneiden lähiympäristössä esiintyi vähiten vaarallisia

risteyksiä ja/tai jalankulkuväyliä, liikenteen tai teollisuuden aiheuttamaa melua, hajua tai pölyä,

ympäristön epäsiisteyttä tai rakennusten huonoa kuntoa tai asuinalueen rumuutta. Eniten haittaa

koettiin pitkistä etäisyyksistä palveluihin ja huonoista julkisista liikenneyhteyksistä. Melko moni

raportoi myös paljon haittaa kulkuväylien huonosta valaistuksesta. Kuntien välillä oli merkitseviä

eroja vain muutamissa tekijöissä. Kiteellä raportoitiin enemmän haittaa vaarallisista risteyksistä ja

kulkuväylistä kuin Ilomantsissa tai Juuassa. Haittaa pitkistä etäisyyksistä palveluihin ja huonoista

julkisista liikenneyhteyksistä koettiin enemmän Ilomantsissa, kuin Juuassa tai Kiteellä.

Kuvio 6. Asunnon lähiympäristössä esiintyvät haittaavat tekijät

Noin 40 % kokopäivätyössä tai osa-aikatyössä olevista vastaajista piti työnantajan tukea liikunta- ja

kulttuuripalveluihin melko tai hyvin tärkeinä. Joka neljäs oli sitä mieltä, ettei tällainen tuki ole

lainkaan tärkeää. Miesten mielestä työnantajan tuki liikunta- ja kulttuuripalveluihin oli vähemmän

tärkeää kuin naisten mielestä. Kuntien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Toimivaa työterveyshuoltoa

piti melko tai hyvin tärkeänä noin 80 % vastaajista. Vain noin 5 % oli sitä mieltä, ettei se ole

lainkaan tärkeää. Miesten ja naisten tai kuntien välillä ei ollut merkitsevää eroa.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

vaa

ralli

set

rist

eyks

et ja

/tai

jal

ank

ulk

uvä

ylä

t

jala

nku

lku

väyl

ien

liu

kkau

s ta

lve

lla

kulk

uvä

ylie

n h

uo

no

val

aist

us

liike

nte

en

tai

te

oo

llisu

ud

en

me

lu, h

aju

, pö

ly

pit

kät

etä

isyy

de

t p

alv

elu

ihin

hu

on

ot

julk

ise

t lii

ken

ne

yhte

yde

t

ymp

äris

tön

ep

äsi

iste

ys

rake

nn

ust

en

hu

on

o k

un

to t

ai a

suin

alu

een

ru

mu

us

pe

toe

läin

ten

aih

eutt

am

a u

hka

vaa

ralli

set

rist

eyks

et ja

/tai

jal

ank

ulk

uvä

ylä

t

jala

nku

lku

väyl

ien

liu

kkau

s ta

lve

lla

kulk

uvä

ylie

n h

uo

no

val

aist

us

liike

nte

en

tai

te

oo

llisu

ud

en

me

lu, h

aju

, pö

ly

pit

kät

etä

isyy

de

t p

alv

elu

ihin

hu

on

ot

julk

ise

t lii

ken

ne

yhte

yde

t

ymp

äris

tön

ep

äsi

iste

ys

rake

nn

ust

en

hu

on

o k

un

to t

ai a

suin

alu

een

ru

mu

us

pe

toe

läin

ten

aih

eutt

am

a u

hka

vaa

ralli

set

rist

eyks

et ja

/tai

jal

ank

ulk

uvä

ylä

t

jala

nku

lku

väyl

ien

liu

kkau

s ta

lve

lla

kulk

uvä

ylie

n h

uo

no

val

aist

us

liike

nte

en

tai

te

oo

llisu

ud

en

me

lu, h

aju

, pö

ly

pit

kät

etä

isyy

de

t p

alv

elu

ihin

hu

on

ot

julk

ise

t lii

ken

ne

yhte

yde

t

ymp

äris

tön

ep

äsi

iste

ys

rake

nn

ust

en

hu

on

o k

un

to t

ai a

suin

alu

een

ru

mu

us

pe

toe

läin

ten

aih

eutt

am

a u

hka


ei esiinny esiintyy, ei haittaa haittaa jonkin verran haittaa paljon

Kuvio 7. Työnantajan tuki liikunta- ja kulttuuripalveluihin ja toimiva työterveyshuolto. Mukana

kokopäivätyössä tai osa-aikatyössä olevat.

Reilu kolmannes alle 55 –vuotiaista raportoi, että heillä on mahdollisuus käydä syömässä työpaikka-,

oppilaitos- tai palvelukeskuksen ruokalassa. Vanhempien ikäryhmien vastaajat raportoivat tästä

mahdollisuudesta huomattavasti vähemmän. Yli 75 –vuotiaista vain noin 5 %:lla oli tämä

mahdollisuus, Juuassa tästä ikäryhmästä ei kenelläkään.

0,0%

5,0%

10,0%

15,0%

20,0%

25,0%

30,0%

35,0%

40,0%

45,0%

50,0%

20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+


Kyllä

Kuvio 8. Mahdollisuus syödä työpaikka-, oppilaitos- tai palvelukeskuksen ruokalassa

Vastaajia pyydettiin arvioimaan muutamia keskeisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tällä hetkellä.

Arvioitavia tekijöitä olivat ihmissuhteet, taloudellinen tilanne, asumistilanne, vapaa-

ajanviettomahdollisuudet, vaikutusmahdollisuus omaa elämää koskevissa asioissa sekä

elämäntilanne kokonaisuudessaan. Huonoimmaksi vastaajat arvioivat taloudellisen tilanteen ja

vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Myös vaikutusmahdollisuudet omaa elämää koskeviin asioihin

koettiin melko usein huonoiksi. Kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

ihm

issu

hte

et

talo

ud

ellin

en

tila

nn

e

asu

mis

tila

nn

e

vap

aa-a

jan

viet

tom

ahd

olli

suu

det

vaik

utu

s m

ahd

olli

suu

s o

maa

n e

lääm

ään

eläm

änti

lan

ne

ko

kon

aisu

ud

ess

a

ihm

issu

hte

et

talo

ud

ellin

en

tila

nn

e

asu

mis

tila

nn

e

vap

aa-a

jan

viet

tom

ahd

olli

suu

det

vaik

utu

s m

ahd

olli

suu

s o

maa

n e

lääm

ään

eläm

änti

lan

ne

ko

kon

aisu

ud

ess

a

ihm

issu

hte

et

talo

ud

ellin

en

tila

nn

e

asu

mis

tila

nn

e

vap

aa-a

jan

viet

tom

ahd

olli

suu

det

vaik

utu

s m

ahd

olli

suu

s o

maa

n e

lääm

ään

eläm

änti

lan

ne

ko

kon

aisu

ud

ess

aIlomantsi Juuka Kitee

huono melko huono melko hyvä hyvä en osaa sanoa

Kuvio 9. Kokemus hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä tällä hetkellä

Vastaajilta kysyttiin millaiseksi he arvioivat elämänlaatunsa tällä hetkellä. Erittäin huonoksi tai

huonoksi elämänlaatunsa arvioi vain 4 % vastaajista. Hyväksi tai erittäin hyväksi elämänlaatunsa

arvioi 63 % vastaajista. Nuoremmat arvioivat elämänlaatunsa selvästi vanhempia ikäryhmiä

paremmaksi ja kaikissa kunnissa ikäryhmien välillä oli merkitsevä ero. Nuorimmasta ikäryhmästä

Ilomantsissa hieman harvempi kuin Juuassa ja Kiteellä arvioi elämänlaatunsa erittäin hyväksi.

Muutoin kuntien välillä ei kokonaisuudessaan ollut merkitseviä eroja.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+


erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono

Kuvio 10. Elämänlaatu

Tutkittavilta kysyttiin kuinka tyytyväisiä he ovat terveyteensä, kykyynsä selviytyä päivittäisistä

toimistaan, itseensä, ihmissuhteisiinsa, asuinalueensa olosuhteisiin ja mahdollisuuksiinsa käyttää

julkisia ja muita liikennevälineitä. Vastaajat olivat melko tai erittäin tyytyväisiä useimpiin

kysyttyihin asioihin. Eniten tyytymättömyyttä liittyi mahdollisuuksiin käyttää julkisia tai muita

liikennevälineitä. Ilomantsissa tätä tyytymättömyyttä oli merkitsevästi enemmän kuin muissa

kunnissa.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Terv

eys

Kyk

y se

lviy

tyä

päi

vitt

äisi

stä

toim

ista

Itse

enn

e

Ihm

issu

hte

et

Asu

inal

ue

en o

losu

hte

et

Mah

do

llisu

us

käyt

tää

julk

isia

…

Terv

eys

Kyk

y se

lviy

tyä

päi

vitt

äisi

stä

toim

ista

Itse

enn

e

Ihm

issu

hte

et

Asu

inal

ue

en o

losu

hte

et

Mah

do

llisu

us

käyt

tää

julk

isia

…

Terv

eys

Kyk

y se

lviy

tyä

päi

vitt

äisi

stä

toim

ista

Itse

enn

e

Ihm

issu

hte

et

Asu

inal

ue

en o

losu

hte

et

Mah

do

llisu

us

käyt

tää

julk

isia

…


erittäin tyytymätön melko tyytymätön en tyyväinen enkä tyytymätön

melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen

Kuvio 11. Tyytyväisyys erilaisiin elämän osa-alueisiin

2.3. Osallisuus ja sosiaaliset suhteet

Tutkimuksessa selvitettiin onko vastaajilla kotitaloudessaan käytettävissä Internet-yhteys ja

käyttävätkö he Internetiä sähköiseen asiointiin, kuten esimerkiksi pankki- tai veroasioiden hoitoon,

tai tietojen hakuun koskien mm. aikatauluja tai terveyspalveluja. Alle 55 –vuotiaista noin 90 %:lla oli

kotitaloudessaan Internet-yhteys ja he myös käyttivät sitä paljon sekä asioiden hoitoon että tietojen

hakuun. Yli 75 –vuotiaista vain reilu 15 % käytti Internetia asiointiin tai tiedonhakuun. Internet-

yhteys omassa kotitaloudessa oli yleisimmin Kiteellä ja harvimmin Ilomantsissa. Samoin Internetin-

käyttö oli yleisintä Kiteellä ja vähäisintä Ilomantsissa. Kuntien välillä oli merkitsevä ero.

Kuvio 12. Internet-yhteys kotitaloudessa ja sen käyttö asiointiin ja tiedonhakuun

Yli 70 % vastaajista tapasi vähintään kuukausittain sukulaisiaan tai ystäviään, jotka eivät asu

samassa kotitaloudessa. Puhelimitse yhteyttä piti sukulaisiinsa ja ystäviinsä vähintään kuukausittain

noin 90 % vastaajista. Yhteydenpito Internetin välityksellä tai kirjeitse oli huomattavasti

harvinaisempaa. Näissä ei ollut eroja kuntien välillä.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

tap

aam

alla

kas

vokk

ain

pu

he

limit

se

Inte

rnet

in v

älit

ykse

llä

kirj

eits

e

tap

aam

alla

kas

vokk

ain

pu

he

limit

se

Inte

rnet

in v

älit

ykse

llä

kirj

eits

e

tap

aam

alla

kas

vokk

ain

pu

he

limit

se

Inte

rnet

in v

älit

ykse

llä

kirj

eits

e


lähes päivittäin 1-2 kertaa viikossa 1-3 kertaa kk:ssa

harvemmin kuin kuukausittain en koskaan

Kuvio 13. Yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin, jotka eivät asu samassa kotitaloudessa

Tutkimuksessa tiedusteltiin tuntevatko vastaajat itsensä koskaan yksinäiseksi. Vain alle 10 %

vastaajista tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Kuntien välillä tai ikäryhmien välillä

ei ollut eroa yksinäisyyden kokemuksessa.

Kuvio 14. Yksinäisyys

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+


ei koskaan hyvin harvoin joskus melko usein jatkuvasti

Vajaa 20 % vastanneista osallistui aktiivisesti jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän

tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan. Toimintaan osallistumisessa ei ollut tilastollisesti

merkitseviä eroja ikäryhmien tai kuntien välillä.

0,0%

5,0%

10,0%

15,0%

20,0%

25,0%

30,0%

35,0%

40,0%

20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+


Aktiivisesti Silloin tällöin

Kuvio 15. Osallistuminen kerho-, järjestö-, yhdistys-, kuoro- tai muuhun harrastustoimintaan

Tutkimukseen osallistuneet olivat olleet ahkeria äänestäjiä niin kunnallis-, eduskunta kuin

presidentin vaaleissakin. Yli 55 –vuotiaat äänestivät merkitsevästi ahkerammin kuin alle 55 –

vuotiaat. Kuntien välillä ei ollut eroja äänestysaktiivisuudessa.

0,0%

10,0%

20,0%

30,0%

40,0%

50,0%

60,0%

70,0%

80,0%

90,0%

100,0%

20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+


Kunnallisvaaleissa Eduskuntavaaleissa Presidentin vaaleissa

Kuvio 16. Äänestysaktiivisuus

Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla sitä, miten paljon he

luottavat kysymyksessä listattuihin julkisiin toimijoihin ja ihmisiin omassa kunnassa ja yleensä.

Vastaajat luottivat eniten poliisiin ja oikeuslaitokseen. Ilomantsissa luotettiin paljon myös julkiseen

terveydenhuoltoon, merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa. Vähiten luotettiin julkiseen

sosiaalihuoltoon ja kunnan päätöksentekoon. Kiteellä päätöksentekoon luotettiin merkitsevästi

vähemmän kuin muissa kunnissa. Vain luottamuksessa julkiseen terveydenhuoltoon ja kunnan

päätöksentekoon oli eroa kuntien välillä. Iäkkäämmät luottivat nuorempia ikäryhmiä enemmän

kaikkiin julkisiin tahoihin ja myös ihmisiin lukuun ottamatta luottamusta julkiseen sosiaalihuoltoon

Kiteellä, jossa ikäihmisten luottamus ei ollut sen suurempaa kuin nuorempienkaan.

Kuvio 17. Luottamus julkisiin toimijoihin ja ihmisiin

2.4. Terveys ja toimintakyky

Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa terveydentilaansa tällä hetkellä. Nuorimmasta ikäryhmästä

Juuassa ja Kiteellä yli 70 % arvioi oman terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi, kun

Ilomantsissa tästä ikäryhmästä vain puolet arvioi terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Yli 75

–vuotiaista terveydentilansa arvioi hyväksi tai melko hyväksi lähes 40 % Ilomantsissa ja Kiteellä,

kun Juuassa vain 20 %. Muutoin kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.

Kuvio 18. Koettu terveys

Terveydenhuollon aktiivisuutta riskien arvioinnissa ja kroonisten sairauksien seurannassa arvioitiin

kysymällä vastaajilta milloin terveydenhuollon ammattilainen on viimeksi mitannut heiltä

verenpaineen, veren kolesterolipitoisuuden, veren sokeripitoisuuden ja vyötärön ympäryksen.

Verenpainetta oli kaikilta ikäryhmiltä, kaikissa kunnissa mitattu hyvin aktiivisesti. Samoin veren

kolesterolipitoisuutta ja veren sokeria oli mitattu useimmilta vähintään viimeisen viiden vuoden

aikana. Sen sijaan suositus vyötärön ympäryksen seurannasta toteutui huomattavasti huonommin.

Verenpaineen mittausaktiivisuudessa ei ollut kuntien välillä eroa. Veren kolesterolin ja veren sokerin

mittauksia tehtiin Juuassa harvemmin kuin Ilomantsissa ja Kiteellä. Vyötärön ympäryksen

seurannassa ei kuntien välillä ollut merkitsevää eroa.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+


12 viime kk aikana 1-5 vuotta sitten yli 5 vuotta sitten ei koskaan en tiedä

Kuvio 19. Verenpaineen mittaus terveydenhuollossa

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+



Kuvio 20. Veren kolesterolin mittaus terveydenhuollossa

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+



Kuvio 21. Veren sokeripitoisuuden mittaus terveydenhuollossa

Kuvio 22. Vyötärön ympäryksen mittaus terveydenhuollossa

Tutkimukseen osallistuneilta tiedusteltiin, onko heillä 12 viime kuukauden aikana ollut vähintään

kahden viikon jaksoa, jolloin he olisivat olleet suurimman osan aikaa mieli maassa, alakuloinen tai

masentunut tai menettäneet kiinnostuksensa useimpiin sellaisiin asioihin, joista yleensä kokevat

mielihyvää (kuten harrastukset tai työ). Joka viides vastaaja raportoi tällaisista jaksoista. Ilomantsissa

ja Juuassa oli masentuneisuus ja alakuloisuusjaksoissa eri ikäryhmien välillä merkitsevä ero.

Erityisesti nuorimmassa ikäryhmässä Ilomantsissa oli paljon vastaajia, jotka kertoivat olleensa mieli

maassa, alakuloisia tai masentuneita. Kiinnostuksen menettämisessä ikäryhmien väliset erot eivät

tulleet merkitseviksi. Kuntien välillä ei havaittu merkitseviä eroja.

0,0%

5,0%

10,0%

15,0%

20,0%

25,0%

30,0%

35,0%

40,0%

20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+


Masentunut Menettänyt kiinnostuksen

Kuvio 23. Alakuloisuus ja masentuneisuusjaksoja tai kiinnostuksen menetystä asioihin, joista

tavallisesti kokee mielihyvää

Fyysiseen toimintakykyyn liittyen tutkittavilta kysyttiin pystyvätkö he yleensä kävelemään noin

puolen kilometrin matkan levähtämättä, liikkumaan ulkona kesällä, liikkumaan ulkona talvella tai

kulkemaan julkisilla liikennevälineillä. Alle 75 –vuotiailla tällaisia vaikeuksia oli vähän, vain noin 5

% raportoi kävelyn, ulkona liikkumisen tai julkisten liikennevälineiden käyttämisen olevan erittäin

vaikeaa tai etteivät pysty siihen lainkaan. Yli 75 –vuotiailla sen sijaan oli kohtalaisen paljon haasteita

erityisesti puolen kilometrin kävelyssä ja julkisten liikennevälineiden käytössä. Juuassa jopa joka

neljäs raportoi, ettei kykene kävelemään puolta kilometriä levähtämättä ilman suuria vaikeuksia.

Kokonaisuudessaan kuntien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.

0,0%

5,0%

10,0%

15,0%

20,0%

25,0%

30,0%

35,0%

55-74 75+ 55-74 75+ 55-74 75+


Puolen kilometrin kävely Ulkona liikkuminen kesällä

Ulkona liikkuminen talvella Kulkeminen julkisilla

Kuvio 24. Niiden osuus, joille suoritukset erittäin vaikeita tai eivät pysty niihin lainkaan.

Yli 75 –vuotiaista vastaajista 7 %:lla oli merkittäviä vaikeuksia kevyiden kotitöiden tekemisessä, 9

%:lle päivittäisten raha-asioiden hoitaminen oli erittäin vaikeaa tai se ei onnistunut lainkaan ja

samoin 9 % raportoi, ettei pysty lainkaan käymään ruokakaupassa tai että se on erittäin vaikeaa.

Sanomalehtitekstin lukemisessa merkittäviä vaikeuksia oli 4 %:lla vastaajista ja 6 % raportoi, että

heidän on erittäin vaikeaa kuulla mitä usean henkilön välisessä keskustelussa sanotaan, vaikka heillä

olisi käytössään kuulolaite.

0,0%

5,0%

10,0%

15,0%

20,0%

25,0%

30,0%

Kevyet kotityöt Raha-asioiden hoito Asiointiruokakaupassa

Sanomalehdenlukeminen

Ryhmäkeskustelunkuuleminen


Kuvio 25. Niiden osuudet yli 75 –vuotiaista, joille suoriutuminen erittäin vaikeaa tai eivät pysty

suoriutumaan lainkaan

2.5. Elintapamuutokset

Joka viides vastaaja oli sitä mieltä, että heidän liikuntatottumuksensa (19 %) ja

ruokailutottumuksensa (20 %) ovat kunnossa. Saman verran, 21 %, raportoi, ettei heillä ole ongelmia

myöskään painonhallinnan kanssa. Kiteeläiset raportoivat hieman muita useammin, että heidän

ruokailutottumuksensa ovat kunnossa. Muutoin ei kuntien välillä ollut eroja.

Niistä, jotka eivät raportoineet liikuntatottumustensa olevan kunnossa, oli lääkäri tai hammaslääkäri

kehottanut lisäämään liikuntaa 7 %:lle, terveyden- tai sairaanhoitaja 18 %:lle, perheenjäsen 24 %:lle

ja joku muu 7 %:lle. Niistä, joilla ruokatottumukset eivät omasta mielestään olleet aivan kunnossa,

oli ehdotuksia ruokatottumusten muutoksiin saanut lääkäriltä tai hammaslääkäriltä 8 %, terveyden-

tai sairaanhoitajalta 19 %, perheenjäseneltä 19 % ja joltakulta muulta 5 %. Painonhallinnan suhteen

haasteita kokevilta oli laihdutuskehotuksia lääkäriltä tai hammaslääkäriltä oli saanut 6 %, terveyden-

tai sairaanhoitajalta 11 %, perheenjäseneltä 14 % ja joltakulta muulta 4 %. Kiteellä perheenjäsenet

olivat hieman muita kuntia aktiivisemmin kehottaneet vastaajia lisäämään liikuntaa. Muita kuntien

välisiä eroja ei havaittu.

Tutkittavilta kysyttiin millä keinoin he haluaisivat lähivuosina omaehtoisesti edistää omaa

hyvinvointiaan. Valmiina keinoina oli listattu terveellinen ruokavalio, liikunta, sosiaaliset suhteet,

kulttuuriharrastukset, päihteettömyys tai kohtuukäyttö, painonhallinta, asumisturvallisuuden

lisääminen ja matkailu. Terveyteen keskeisimmin liittyvistä asioista terveellinen ruokavalio ja

liikunta mainittiin useimmin keinoiksi omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Painonhallinta ja

päihteettömyys tai päihteiden kohtuukäyttö mainittiin harvemmin. On muistettava, että henkilöt,

joilla ei ole painonhallintaongelmia tai jotka eivät käytä päihteitä lainkaan eivät ole mahdollisesti

kokeneet näitä vaihtoehtoja itselleen relevanteiksi.

Myös sosiaaliset suhteet koettiin melko tärkeiksi keinoiksi omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Alle 75 –vuotiaat katsoivat pystyvänsä edistämään hyvinvointiaan myös matkailemalla.

0,0%

10,0%

20,0%

30,0%

40,0%

50,0%

60,0%

70,0%

80,0%

90,0%

100,0%

Terv

eelli

sellä

ru

oka

valio

lla

Liik

un

nal

la

Päi

hte

ett

öm

yyd

ellä

/ko

htu

ukä

ytö

llä

Pai

no

nh

allin

nal

la

Terv

eelli

sellä

ru

oka

valio

lla

Liik

un

nal

la

Päi

hte

ett

öm

yyd

ellä

/ko

htu

ukä

ytö

llä

Pai

no

nh

allin

nal

la

Terv

eelli

sellä

ru

oka

valio

lla

Liik

un

nal

la

Päi

hte

ett

öm

yyd

ellä

/ko

htu

ukä

ytö

llä

Pai

no

nh

allin

nal

la


20-54 55-74 75 +

Kuvio 26. Keinot, joilla haluaa omaehtoisesti edistää hyvinvointia lähivuosina

0,0%10,0%20,0%30,0%40,0%50,0%60,0%70,0%80,0%90,0%

100,0%

Sosi

aalis

illa

suh

teill

a

Ku

lttu

uri

har

rast

uks

illa

Lisä

ämäl

lä a

sum

istu

rval

lisu

utt

a

Mat

kaile

mal

la

Sosi

aalis

illa

suh

teill

a

Ku

lttu

uri

har

rast

uks

illa

Lisä

ämäl

lä a

sum

istu

rval

lisu

utt

a

Mat

kaile

mal

la

Sosi

aalis

illa

suh

teill

a

Ku

lttu

uri

har

rast

uks

illa

Lisä

ämäl

lä a

sum

istu

rval

lisu

utt

a

Mat

kaile

mal

la


20-54 55-74 75 +

Kuvio 27. Keinot, joilla haluaa omaehtoisesti edistää hyvinvointia lähivuosina

2.6. Palvelut ja niiden käyttö

Ilomantsissa kokopäivä- tai osa-aikatyössä olevista 42 % oli viimeisen vuoden aikana käynyt

työterveyslääkärin vastaanotolla. Vastaavat prosentit Juuassa ja Kiteellä olivat 38 % ja 49 %. Yli 3

kertaa vuoden aikana työterveyslääkärin vastaanotolla käyneitä oi Ilomantsissa 9 %, Juuassa 7 % ja

Kiteellä 16 % työssä käyvistä.

Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla viimeisen vuoden aikana oli käynyt 55 % vastanneista.

Vanhimmissa ikäryhmissä käyntejä oli enemmän paitsi Ilomantsissa, jossa alle 55 –vuotiaat

raportoivat eniten terveyskeskuslääkärin vastaanottokäyntejä. Kuntien välillä ei ollut muita

merkitseviä eroja.

Kuvio 28. Käynnit lääkärin vastaanotolla terveyskeskuksessa viimeisen vuoden aikana

Lääkärin vastaanotolla sairaalan poliklinikalla oli viimeisen vuoden aikana käynyt 29 %

vastanneista. Näitäkin käyntejä oli eniten vanhimmalla ikäryhmällä. Ilomantsissa oli nuorimmassa

ikäryhmässä joukko vastanneita, joilla oli hyvin runsaasti käyntejä lääkärin vastaanotolla. Muutoin

kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.

Kuvio 29. Käynnit lääkärin vastaanotolla sairaalan poliklinikalla viimeisen vuoden aikana

Vanhimmasta ikäryhmästä, yli 75 –vuotiaista joka neljäs oli viimeisen vuoden aikana ollut hoidossa

sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Nuorimmasta ikäryhmästä vajaa 10 %. Kuntien välillä

ei ollut merkitseviä eroja.

0,0%

5,0%

10,0%

15,0%

20,0%

25,0%

30,0%

20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+ 20-54 55-74 75+


Kuvio 30. Ollut viimeisen vuoden aikana hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla

Terveyskeskuksessa hammaslääkärin vastaanotolla oli viimeisen vuoden aikana käynyt 36 %

vastaajista. Yksityisellä hammaslääkärillä vain 8 %. Hammashoitajan tai suuhygienistin

vastaanotolla oli käynyt joka neljäs vastaaja. Ilomantsissa ja Juuassa käynneissä hammaslääkärillä, -

hoitajalla tai suuhygienistillä oli merkittäviä eroja ikäryhmien välillä. Kiteellä ikäryhmien väliset erot

eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Ilomantsissa oli muita kuntia vähemmän käyntejä yksityisellä

hammaslääkärillä sekä hammashoitajalla tai suuhygienistillä.

Kuvio 31. Käynyt viimeisen vuoden aikana hammaslääkärillä, -hoitajalla tai suuhygienistillä

Ilomantsissa 82 % vastaajista ilmoitti, ettei ollut käyttänyt lainkaan yksityisiä terveyspalveluja

viimeisen 12 kk aikana. Juuassa yksityisiä palveluja ei ollut käyttänyt 71 % ja Kiteellä 60 %

vastaajista. Kun tutkittavilta kysyttiin mitkä ovat yleisimmät syyt yksityisten terveyspalvelujen

käyttöön yleisimmäksi syyksi nousi pitkät odotusajat julkisiin palveluihin, erityisesti Kiteellä ja

Juuassa. Tämän jälkeen seuraavaksi yleisin syy oli palvelujen laatu ja sen jälkeen se, ettei haluttuja

julkisia palveluja ole tarjolla. Vain muutama raportoi syyksi välimatkat tai liikenneyhteydet.

Eniten kunnan palvelutietoa oli tarvittu terveyspalveluista. Tiedon tarvitsijoista joka kolmas oli sitä

mieltä, ettei tiedottaminen ole ollut riittävää. Erityisesti Kiteellä ja Juuassa tiedottamisessa koettiin

olevan puutteita merkitsevästi enemmän kuin Ilomantsissa. Myös teknisten palvelujen ja ympäristön

hoidon tiedottamisessa koettiin olevan puutteita. Tiedon tarve sosiaalipalveluista oli huomattavasti

vähäisempää kuin terveyspalveluista, mutta tiedon tarvitsijoista 40 % raportoi, ettei tiedottaminen ole

ollut riittävää.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Terv

eysp

alve

lut

Päi

väh

oit

op

alve

lut

Sosi

aalip

alve

lut

Op

etu

sto

ime

n p

alve

lut

Kir

jast

op

alve

lut

Ku

lttu

uri

pal

velu

t

Liik

un

tap

alve

lut

Nu

ori

soto

imen

pal

velu

t

Tekn

ise

t p

alve

lut

ja y

mp

äris

tön

ho

ito

Terv

eysp

alve

lut

Päi

väh

oit

op

alve

lut

Sosi

aalip

alve

lut

Op

etu

sto

ime

n p

alve

lut

Kir

jast

op

alve

lut

Ku

lttu

uri

pal

velu

t

Liik

un

tap

alve

lut

Nu

ori

soto

imen

pal

velu

t

Tekn

ise

t p

alve

lut

ja y

mp

äris

tön

ho

ito

Terv

eysp

alve

lut

Päi

väh

oit

op

alve

lut

Sosi

aalip

alve

lut

Op

etu

sto

ime

n p

alve

lut

Kir

jast

op

alve

lut

Ku

lttu

uri

pal

velu

t

Liik

un

tap

alve

lut

Nu

ori

soto

imen

pal

velu

t

Tekn

ise

t p

alve

lut

ja y

mp

äris

tön

ho

ito


en ole tarvinnut tiedottaminen ei riittävää tiedottaminen riittävää

Kuvio 32. Tiedon tarve ja riittävyys kunnan palveluista

Kunnan muista kuin terveys- ja sosiaalipalveluista vastaajat ilmoittivat eniten tarvinneensa kirjasto-,

liikunta-, kulttuuri- ja kansalaisopiston palveluja. Palveluja käyttäneet pitivät saamiaan palveluja

pääasiallisesti riittävinä. Juuassa olisi tarvittu enemmän sisäliikunta- ja kulttuuripalveluja. Tässä

Juuka erosi merkitsevästi muista kunnista. Myös Kiteellä raportoitiin jonkin verran

kulttuuripalvelujen riittämättömyyttä. Ilomantsissa kansalaisopiston palveluja oli tarvittu ja käytetty

merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa. Kansalaisopiston palveluja olisi kaikissa kunnissa

toivottu hieman enemmän.

Erilaisia arjesta suoriutumista tukevia palveluja oli tarvittu melko vähän. Kuljetuspalveluissa ja

ATK-avussa oli havaittavissa eniten tyydyttymätöntä palveluntarvetta. Kuntien välillä ei ollut näissä

eroja.

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

Kir

jast

op

alve

lut

Sisä

liiku

nta

pal

velu

t

Ulk

olii

kun

tap

alve

lut

Last

en

leik

kip

aika

t

Ku

lttu

uri

pal

velu

t

Kan

sala

iso

pis

tot

Ko

ulu

tusp

alve

lut

Kir

jast

op

alve

lut

Sisä

liiku

nta

pal

velu

t

Ulk

olii

kun

tap

alve

lut

Last

en

leik

kip

aika

t

Ku

lttu

uri

pal

velu

t

Kan

sala

iso

pis

tot

Ko

ulu

tusp

alve

lut

Kir

jast

op

alve

lut

Sisä

liiku

nta

pal

velu

t

Ulk

olii

kun

tap

alve

lut

Last

en

leik

kip

aika

t

Ku

lttu

uri

pal

velu

t

Kan

sala

iso

pis

tot

Ko

ulu

tusp

alve

lut


ei ole tarvittu olisi tarvittu, ei saatu on käytetty, ei riittävää on käytetty, riittävää

Kuvio 33. Asuinkunnan palvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

Siiv

ou

s- ja

ko

din

ho

ito

pal

velu

t

Ru

oka

pal

velu

t

Ko

dih

uo

lto

työ

t

Ku

ljetu

spal

velu

t

Asi

oin

tip

alve

lut

ATK

-ap

u

Siiv

ou

s- ja

ko

din

ho

ito

pal

velu

t

Ru

oka

pal

velu

t

Ko

dih

uo

lto

työ

t

Ku

ljetu

spal

velu

t

Asi

oin

tip

alve

lut

ATK

-ap

u

Siiv

ou

s- ja

ko

din

ho

ito

pal

velu

t

Ru

oka

pal

velu

t

Ko

dih

uo

lto

työ

t

Ku

ljetu

spal

velu

t

Asi

oin

tip

alve

lut

ATK

-ap

u



Kuvio 34. Asuinkunnan palvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen

Terveyspalveluista eniten tarvetta ja käyttöä omassa kotitaloudessa oli ollut terveyskeskuslääkärin

vastaanottopalveluissa, sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanottopalveluissa ja hammashoidossa.

Suurin osa palveluja käyttäneistä oli tyytyväisiä palvelujen riittävyyteen. Eniten palvelujen

riittämättömyyttä raportoitiin terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluista. Kiteellä melko suuri osa

vastanneista raportoi, ettei ollut lainkaan saanut tarvitsemiaan hammashoidon palveluja. Tämä oli

merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa. Muutoin kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Terv

eysk

esk

usl

ääkä

rin

vas

taan

ott

o

Sair

aan

-/te

rvey

den

ho

itaj

an v

asta

ano

tto

Työ

ttö

mie

n t

erve

ysta

rkas

tuks

et

Ham

mas

ho

ito

Fysi

ote

rap

ia

Työ

terv

eys

hu

olt

o

Terv

eysk

esk

usl

ääkä

rin

vas

taan

ott

o

Sair

aan

-/te

rvey

den

ho

itaj

an v

asta

ano

tto

Työ

ttö

mie

n t

erve

ysta

rkas

tuks

et

Ham

mas

ho

ito

Fysi

ote

rap

ia

Työ

terv

eys

hu

olt

o

Terv

eysk

esk

usl

ääkä

rin

vas

taan

ott

o

Sair

aan

-/te

rvey

den

ho

itaj

an v

asta

ano

tto

Työ

ttö

mie

n t

erve

ysta

rkas

tuks

et

Ham

mas

ho

ito

Fysi

ote

rap

ia

Työ

terv

eys

hu

olt

o



Kuvio 35. Terveyspalvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen.

Erilaisten sosiaalipalvelujen tarve ja käyttö oli vastaajien kotitalouksissa ollut hyvin pientä. Eniten

oli tarvittu ja käytetty kotihoidon palveluja, omaishoidon tukea ja toimeentulotukea. Näihin kaikkiin

liittyen raportoitin myös jonkin verran palvelun riittämättömyyttä tai ettei sitä oltu saatu lainkaan.

Kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.

0 %

10 %20 %

30 %40 %

50 %60 %

70 %80 %90 %

100 %

Ko

tih

oid

on

pal

velu

t

Asu

mis

pal

velu

t

Toim

een

tulo

tuki

Om

aish

oid

on

tuki

Ko

tih

oid

on

pal

velu

t

Asu

mis

pal

velu

t

Toim

een

tulo

tuki

Om

aish

oid

on

tuki

Ko

tih

oid

on

pal

velu

t

Asu

mis

pal

velu

t

Toim

een

tulo

tuki

Om

aish

oid

on

tuki



Kuvio 36. Sosiaalipalvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen.

Tutkittavilta kysyttiin, mistä he etsivät tietoa alueensa palveluista. Valmiina vaihtoehtoina olivat

paikallislehdet, internet, kunnan puhelinpalvelu, puhelinluettelo ja kunnan palveluohjauspiste.

Vastaajalla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. Yli 80 % vastanneista käytti tiedonhakuun

paikallislehteä. Ilomantsissa sitä käytettiin merkitsevästi muita kuntia enemmän. Erityisesti vanhin

ikäryhmä etsi tietoa paikallislehdestä. Lähes 50 % etsi tietoa internetistä. Vanhimmasta ikäryhmästä

kuitenkin vain 12 %. Kiteellä internetiä tiedonhakuun käytettiin selvästi muita kuntia enemmän ja

Ilomantissa vähiten. Puhelinluettelo oli edelleen tärkeä tiedonhaun väline. Sieltä tietoa etsi 30 %

vastaajista. Ilomantsissa merkittävästi suurempi osa haki tietoa puhelinluettelosta kuin muissa

kunnissa.

0,0%

10,0%

20,0%

30,0%

40,0%

50,0%

60,0%

70,0%

80,0%

90,0%

100,0%

Pai

kalli

sleh

dis

tä

Inte

rnet

istä

Ku

nn

an p

uh

elin

pal

velu

sta

Pu

hel

inlu

ett

elo

sta

Pal

velu

oh

jau

spis

tees

tä

Pai

kalli

sleh

dis

tä

Inte

rnet

istä

Ku

nn

an p

uh

elin

pal

velu

sta

Pu

hel

inlu

ett

elo

sta

Pal

velu

oh

jau

spis

tees

tä

Pai

kalli

sleh

dis

tä

Inte

rnet

istä

Ku

nn

an p

uh

elin

pal

velu

sta

Pu

hel

inlu

ett

elo

sta

Pal

velu

oh

jau

spis

tees

tä


20-54 55-74 75 +

Kuvio 37. Mistä etsii tietoa palveluista.

3 YHTEENVETO

Haja-asutusalueilla Juuassa, Ilomantsissa ja Kiteellä asuvista yli 20 –vuotiaista joka kolmas koki

kotitalouden menojen kattamisen nykyisillä tuloilla haasteelliseksi. Samoin joka viides koki

asumismenot huomattavana rasitteena. Noin joka kymmenes raportoi myös pelänneensä että

rahapulan vuoksi on joutunut tinkimään lääkkeistä, lääkärikäynneistä tai että ruoka loppuu. Alle 55 –

vuotiaat raportoivat näitä taloudellisia haasteita useammin kuin vanhemmat vastaajat. Juuassa

rahapulan vuoksi terveyspalveluista tinkimistä tai pelkoa ruuan loppumisesta raportoitiin muita

kuntia vähemmän.

Elinympäristön viihtyvyyteen vaikuttavista tai elinympäristössä haittaavista tekijöistä nostettiin

useimmin esiin liikenneyhteyksiin ja liikenneväyliin liittyviä asioita. Haittaa koettiin pitkistä

etäisyyksistä palveluihin, huonoista julkisista liikenneyhteyksistä, vaarallisista risteyksistä ja

kulkuväylien huonosta valaistuksesta. Pitkät etäisyydet ja huonot julkiset liikenneyhteydet haittasivat

eniten ilomantsilaisia vastaajia. Virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet ja turvallisuus koettiin eniten

asuinympäristön viihtyvyyttä lisääviksi tekijöiksi.

Erityisesti vanhimmalla ikäryhmällä oli harvoin kotitaloudessaan Internet-yhteys. Ilomantsissa ja

Juuassa myös 55-74 –vuotiaista lähes 40 %:lla ei ollut Internet-yhteyttä. Näinollen iäkkäimmästä

ikäryhmästä vain 15 % käytti Internetia tiedonhakuun ja asiointiin. Iäkkäimmille vastaajille

paikallislehti oli ehdottomasti tärkein tiedonlähde. Myös puhelinluetteloa käytettiin vielä

kohtuullisen paljon.

Palveluista tiedottamisessa koettiin parantamisen varaa. Eniten tiedon tarvetta oli ollut

terveyspalveluista ja joka kolmas tiedon tarvitsijoista oli sitä mieltä, ettei tiedottaminen ole ollut

riittävää. Puutteita tiedottamisessa koettiin eniten Juuassa ja Kiteellä.

Vajaa 20 % vastaajista osallistui aktiivisesti kerho, yhdistys tai yhteisötoimintaan. Yksinäisyyttä

jatkuvasti tai melko usein koki hieman alle 10 % vastaajista. Äänestysaktiivisuus oli tässä

vastaajaryhmässä melko korkea.

Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla oli viimeisen vuoden aikana käynyt yli puolet vastanneista ja

sairaalan poliklinikallakin lähes joka kolmas. Iäkkäimmästä ikäryhmästä joka neljäs oli ollut

viimeisen vuoden aikana vuodeosastohoidossa joko sairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla.

Terveyskeskuksen hammaslääkärin vastaanotolla oli käynyt reilu kolmannes. Yksityisellä

hammaslääkärillä vain vajaa 10 %.

Terveyspalveluista eniten tarvetta ja käyttöä oli ollut lääkärin ja sairaan-/terveydenhoitajan sekä

hammaslääkärin vastaanottopalveluissa. Suurin osa oli ollut tyytyväisiä palvelujen riittävyyteen,

eniten riittämättömyyttä koettiin terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluissa. Kiteellä myös melko

moni koki hammashoidon palvelut riittämättömiksi.

Sosiaalipalvelujen tarve ja käyttö oli ollut huomattavasti vähäisempää. Eniten oli tarvittu ja käytetty

kotihoidon palveluja ja omaishoidontukea sekä toimeentulotukea. Näihin liittyen raportoitiin myös

jonkin verran palvelujen riittämättömyyttä.

Kunnan muista kuin terveys- ja sosiaalipalveluista eniten oli käytetty kirjasto-, liikunta-, kulttuuri- ja

kansalaisopiston palveluja. Kansalaisopistotoimintaa olisi kaikissa kunnissa tarvittu hieman lisää.

Juuassa olisi tarvittu enemmän myös sisäliikunta- ja kulttuuripalveluja.

Ilomantsissa nuorin ikäryhmä erottui muista kunnista monilla terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla.

Ilomantsilaiset alle 55 –vuotiaat raportoivat muiden kuntien asukkaita harvemmin elämänlaatunsa

erittäin hyväksi tai terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. He myös raportoivat useammin olleensa

mieli maassa, alakuloisia tai masentuneita ja jonkin verran enemmän yksinäisyyttä. Muiden kuntien

nuorimpaan ikäryhmään verrattuna he osallistuivat myös vähiten järjestö-, yhdistys-, kerho- tai

harrastetoimintaan. Heillä oli myös muiden kuntien nuorimpaan ikäryhmään verrattuna enemmän

käyntejä lääkärin vastaanotolla sekä terveyskeskuksessa että sairaalan poliklinikalla.

Haja-asutusalueilla asuvien tilanne oli eri kunnissa kaiken kaikkiaan hyvin samanlainen. Jonkin

verran eroja havaittiin tiettyjen palvelujen tarpeessa ja riittävyydessä, palveluista tiedottamisessa ja

palvelujen saavutettavuudessa sekä etäisyyksien että julkisen liikenteen näkökulmasta. Haja-

asutusalueilla asuminen koettiin muuten turvalliseksi ja viihtyvyyttä lisäsi erityisesti virkistys- ja

ulkoilumahdollisuudet. Vastaajista noin joka kymmenes koki yksinäisyyttä ja osallistuminen

erilaisiin harrastus-, järjestö- ja yhdistystoimintoihin oli melko vähäistä johtuen varmaan osittain

etäisyyksien ja kulkuyhteyksien aiheuttamista haasteista. Palveluihin oltiin pääasiassa tyytyväisiä.

Terveyspalveluista toivottiin jonkin verran lisää terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluja ja muista

kunnan palveluista kulttuuri- ja sisäliikuntapalveluja sekä kansalaisopiston toimintaa.

ISBN

ISSN

www.kansanterveys.fi

Documents

TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN …€¦ · naiset miehet naiset miehet naiset miehet n=140 n=129 n=121 n=132 n=144 n=135 20-54 ... Suurin osa vastaajista asui omistusasunnossa