Työterveyshuollon rooli - miten ammattitaudit löytyvät

Työterveyshuollon rooli - miten ammattitaudit löytyvät

Jukka Uitti, LT, dosenttiylilääkäri,

Työterveyslaitos, Tampere

Ammattitaudit löytyvät / Työterveyslaitos / JU / 21.10.2006 2

TYÖTERVEYS

• Työterveys (muokattu Koren 2005*): henkilön toimintakyky, joka mahdollistaa työtilanteeseen sopivan (optimaalisen) tuottavuuden ja samalla nauttimisen hyvästä terveydestä ja pitkäikäisyydestä.

• *Kansainvälinen työterveyden sanakirja-– -vapaa käännös


Ramazzini 1633-1714

• DE MORBIS ARTIFICUM DIATRIBA" 1713• 56 ammattia/ammattiryhmää• Lääkäri ei voi asettaa oikeata diagnoosia, jos hänellä ei

ole tietoa potilaan työstä• Tiedettävä työ- ja ympäristöolosuhteet sekä sosiaaliset

tekijät laaja-alaisesti• Kuvasi kemikaalien ja orgaanisten pölyjen aiheuttamia

riskejä sekä hengityselinsairauksia


TYÖLÄÄKETIEDE

• Työlääketiede tutkii työssä olevien tekijöiden vaikutusta terveyteen (ryhmätasolla epidemiologisesti ja yksilötasolla kliinisesti) ja pyrkii kaiken tason preventioon.

• Työssä oleva tekijä voi– tukea ja/tai edistää terveyttä– vaikuttaa yhtenä tekijänä sairauden syntyyn ja/tai

sen kehittymiseen, pahentaa sairautta tai sen oireita– aiheuttaa päasiallisena tekijänä taudin

• Työlääketieteellinen tieto on perusta työterveyslääkärin (kaikelle) työlle


Työlääketieteen olemus

Työlääketiede

- riskistä

preventioon

Työhygienia

Ergonomia

Työpsykologia ym.

Lääketieteen kliiniset erikoisalat

Altistuminen Terveysvaikutukset


Työterveyshuollon tavoitteita

• terveellinen ja turvallinen työympäristö ja hyvin toimiva työyhteisö

• tuottaa ehkäiseviä, terveyttä edistäviä, työkykyä ylläpitäviä ja hoitavia palveluja työssäkäyvän väestön terveyden turvaamiseksi ja työelämään osallistumisen tukemiseksi

• edistää työikäisen väestön hyvinvointia ja elämisen laatua sekä työelämän laatua ja tuottavuutta


Työterveyslääkärin roolit

• Asiantuntijakonsultti työympäristön riskin arvioinnissa

– työpaikkaselvitykset - yritysten oma riskinarviointi. terveydellinen merkitys - työlääketieteen asiantuntija

• Asiantuntija(konsultti) terveydenedistäjänä

– tykystä, jossa merkittävä yrityspanos, hyviä tuloksia – kansantautien ehkäisyohjelmista hyviä tuloksia

(sepelvaltimotauti, diabetes).


Työterveyslääkärin roolit

• Työterveyslääkäri työikäiselle väestölle

– työhön liittyvät ja työperäiset sairaudet - työpaikan toimenpiteet,

– terveystarkastukset, työkyvyn arviointi, ammatillinen kuntoutus yms.

• Omalääkäri työikäiselle väestölle

– "toimiva terveydenhuollon sektori"– toiminta omien resurssien ja paikallisen

terveydenhuoltojärjestelmän mukaan


Työhön liittyvät sairaudet

• Työhön liittyvät sairaudet (WHO) ovat

– sairauksia, joita työssä oleva tekijä voiaiheuttaa ts. joiden yksinomainen taipääasiallinen aiheuttaja se on

– sairauksia, joiden yhtenä aiheuttajana työssä oleva tekijä voi olla, jotka se voilaukaista tai pahentaa

– sairauksia, joihin sairastuvuusalttiuttatyöhön liittyvät sosiaaliset tai elintapoihin vaikuttavat tekijät voivat lisätä


Työperäiset sairaudet

• Työperäiset sairaudet

– ammattitaudit

– muut sairaudet, joiden syntyyn työssä olevilla tekijöillä on osuutta


Ammattitauti

• Ammattitauti on sairaus, jonka

pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä

oleva fysikaalinen, kemiallinen tai

biologinen tekijä ja joka Suomen

ammattitautilainsäädännön mukaan

on ammattitautina korvattava.


Ammattitauti – osa kokonaisuutta

Työhön liittyvät sairaudet

Työperäiset sairaudet

Ammattitaudit


• Ammattitaudit voidaan ehkäistä• Työsuojelu tehostuu• Kustannusvastuu kohdentuu oikein• Tieto työn haitoista lisääntyy• Hoito osuvaa, parempi ennuste• Sairastuneet saavat korvauksen

MIKSI AMMATTITAUDIT PITÄÄ TUNNISTAA?


Tarpeet Toiminnot:•suunnittelu

•riskin arvio

•terveys-

tarkastus

•terveys-

neuvonta

•ensiavun

suunnittelu

•sairaanhoito

Toiminta Arviointi

Työterveyshuoltoprosessi


Työterveyshuoltolaki (1383/2001) 1 § Lain tarkoitus

• Säätää työnantajan velvollisuudestajärjestää työterveyshuolto, työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta sekä siitä• kuinka työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistoimin• edistävät työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä,• työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta,• työyhteisön toimintaa sekä• työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa.

Työterveyshuoltolaki


Työpaikkaselvitykset

Työpaikkaselvitykset ovat lakisääteistä työterveyshuoltotoimintaa, joissa selvitetään

• työstä ja työoloista sekä työyhteisön tilanteesta johtuvat terveysvaarat ja –haitat

• haittojen terveydellinen merkitys = riskin arviointi• työssä käytettävät aineet ja laitteet, työtilat,

työmenetelmät ja niiden muutokset


Riskien arviointi osana turvallisuustoimintaa

Työnantajan velvoitteettyöturvallisuuslaki 738/2002, 8 ja 10§

- järjestelmällisesti selvitettäväja tunnistettava vaaratekijät

Työterveyshuollon työpaikkaselvitystyöterveyshuoltolaki 1383/2001, 12§

- työn ja työolosuhteiden terveellisyysja turvallisuus selvitettävä

Arvioitava merkitys turvallisuudelle ja terveydelle (riskinarviointi)

Johtopäätökset terveyteen vaikut-tavista tekijöistä, toimenpide-esitykset, toimintasuunnitelma

Vastaa ja toteuttaa turvallisuustoimintaa- riskien hallinta


RISKIT TIEDOSSA- TAUDIT LÖYTYVÄT

• SURVEILLANCE-tarve

• Millaista tietoa meillä on työpaikan altisteista? Perustana kohtaamisille terveystarkastuksissa ja vastaanotoilla.

• Terveysvaarat ja -riskit antavat tiedon, mitä voi tapahtua

(ennusteen).

• Muu tiedonkeruu oireista ja sairauksista täydentää kuvaa riskistä, seuloo sairauksia (oirekyselyt, sairauspoissaolot, terveystarkastukset, vastaanotot jne.)


Sairaanhoito

• Työkykyä ylläpitävä merkitys• Työikäisen väestön erityistarpeet

– joustavuus, nopeus, pätevyys• Tiedon saanti työolojen terveysvaikutuksista• Työkykyarviot• Tapaturmien ja ammattitautien hoito ja hoitoon ohjaus


Diagnostiikan ja -järjestelmän kehittäminen

• Yhtenäiset näyttöön perustuvat ammattitautien ja työperäisten sairauksien tutkimuskäytännöt, ammattitautien diagnostiset kriteerit

• Diagnostiikan alueellinen ja valtakunnallinen palveluketju ja –järjestelmä yhteistyössä perus- ja erikoissairaanhoidon kanssa, jossa sovittu toteutettavaksi sujuvat toiminnot, internet apuna

• Tavoitteena kattava, tasalaatuinen diagnostiikka joka sairaanhoitopiirissä

• Keskussairaaloiden ja Työterveyslaitoksen yhteistyö diagnostiikassa (ns. Seinäjoki-mallille olisi käyttöä)


Diagnostiikan ja palveluketjun kehittäminen – at-jaosto

• Ammattitautijaoston tehtävänä on vaikuttaa ammattitautidiagnostiikkaa koskevan järjestelmän toimivuuteen siten, että pääsy tutkimuksiin ammattitautia epäiltäessä varmistetaan toimialasta, ammatista tai paikkakunnasta riippumatta. Jaosto seuraa ammattitautien ja työperäisten sairauksien ilmaantuvuutta ja tekee aloitteita. Se voi kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

• Jaoston jäseninä toimivat vuonna 2006: Matti Lamberg STM(pj), Jaakko Hannula STM, Asko Aalto STM, Hilkka Riihimäki TTL, Esa Rahkonen TVL, Kari Kaukinen EK, Helinä Sairanen SAK, Irmeli Kinnunen STLY, Jukka Uitti TTL (siht).


Muutos ammattitautitilastointiin

• Ammattitautitilastot ovat vertailukelpoiset 2002 asti.– TTL:n työperäisten sairauksien rekisteri sai tiedot

suoraan vakuutusyhtiöistä– Ennen vuotta 2003 tilastot sisälsivät erittelemättä

ammattitautiepäilyt, hyväksytyt ammattitaudit ja työsuojelupiirien ilmoitukset

• Lainsäädäntöön perustuen käytäntö muuttui 2003 – TVL alkoi kerätä keskitetysti ilmoitukset, tiedon

keruuseen Työperäisten sairauksien rekisteriin katkos (erilainen data)

– Vuosista 2003-4 saadaan karkeita tunnuslukuja?– Vuodesta 2006-7? saadaan tarkemmat tiedot, joissa

erikseen hyväksytyt ammattitaudit ja muut lääkärien E-lausunnolla ilmoittamat ammattitaudit eli ammattitautiepäilyt


Diagnostiikan ja palveluketjun kehittäminen

• SISÄLTÖ• Yhtenäiset näyttöön perustuvat ammattitautien ja työperäisten

sairauksien tutkimuskäytännöt, ammattitautien diagnostiset kriteerit

– koulutus ja tiedotus yhteistyössä kumppanien kanssa, internet

– osaan ulkopuolinen rahoitus (projektit)

• JÄRJESTELMÄ• Diagnostiikan alueellinen ja valtakunnallinen palveluketju ja -

järjestelmä yhteistyössä perus- ja erikoissairaanhoidon kanssa, jossa sovittu toteutettavaksi sujuvat toiminnot,

– Tietoa alueittain, sairaanhoitopiireittäin, paikallinen keskustelu, konsultointi,

– alidiagnostiikka- ja interventio-projektit• Kattava, tasalaatuinen diagnostiikka joka sairaanhoitopiirissä

– osassa resurssivajetta, tiedon puutetta– keskussairaaloiden ja Työterveyslaitoksen yhteistyö

diagnostiikassa (ns. Seinäjoki-mallille käyttöä)



Tärinätauti-projekti

• Tampereen alueella tärinätaudin esiintyvyyttä kartoitetaan, erityisesti metallialalla (STM:n tuella)

• Tavoitteina selvittää/kehittää– onko alidiagnostiikkaa– kliinisen diagnostiikan menetelmiä– menetelmät työterveyshuollon käyttöön

• Tutkimuksen vaiheet – Seulonta – kyselyvaihe loppuvuodesta 2005– Kliiniset tutkimukset TaATTL:n työlääketieteen

poliklinikalla ja TAYS:issa kevään 2006 aikana


Ovatko isosyanaattiastmat hävinneet?

• -90-luvun alussa Suomessa ilmoitettiin 25-30 isosyanaattien aiheuttamaa astmaa vuodessa

• Nyt niitä on 5 tapausta vuodessa• Euroopan muissa kehittyneissä maissa isosyanaatit ovat

edelleen yleisin ammattiastman aiheuttaja• Mitä arvelet?


Yleisperiaate

Uuden astmatapauksen yhteydessä on aina otettava huomioon työperäisyyden mahdollisuus.

Periaate koskee useita muitakin sairauksia.


AMMATTITAUDIT

• vaikkakin ovat harvinaisia, tulevat seulotuiksi, kun työlääketieteellinen pohja ja seuranta on luotu. Muista työperäisyys laajempana käsitteenä!

• käytännössä, kun ovat harvinaisia, jäävät toteamatta, jos vastaanottavalla lääkärillä ei ole pohjatietoja (työpaikkaselvityksiä ei tehty tai tiedot niistä eivät ole saatavilla)

• kuuluvat työterveyshuollon selvitettäviksi, joten työhön liittyvät oireet ja sairauden kuuluisi ohjata muusta terveydenhuollosta työterveyshuoltoon.

• ovat diagnosoitavissa, kun tutkimusketjussa toimivilla lääkäreillä on käytössä parhaaseen tietoon perustuvat käytännöt ja menetelmät


Ammattiastman vähentäminen - strategia

• 2001 HSC/E päätös vähentää ammattiastman insidenssiä, 30 % vähennys vuoteen 2010. Samalla vaikutetaan astman työssä pahenemiseen

• Lainsäädäntöä kehitetty tukemaan riskinarviointia ja "surveillancea"

• Yhteistyössä, jossa Health & Safety Executive (HSE) ja Health & Safety Commission (HSC) johtavassa roolissa:

– työmarkkinajärjestöt– lääkäriyhdistykset, – itsenäiset asiantuntijat– hallintoviranomaiset – (vakuutusjärjestelmä)


Toimintasuunnitelma

• Keskeiset ohjelmat:– komplianssi, jatkuva kehittäminen, tietämys, taidot

ja tuki

• Työpaikoilla keskitytään tunnistamaan ja torjumaan 8 tärkeintä ammattiastman aiheuttajaa (isosyanaatit, jauho- ja viljapöly, puupöly, glutaraldehydi, juotos/kolofoni, laboratorioeläimet, hartsit/liimat ja latex)

• Tietoa lisätään työpaikoilla ja kaikille lääkäreille, jotta aikaansaadaan tapausten aikaisempi havaitseminen

• Työsuojelutarkastajien työpaikkakäynnit• Leipomoihin tehty seurantaprojekti 2002-2004


Toimintasuunnitelma

• Työnantajien motivointi jatkuvaan olosuhteiden parantamiseen, tietoa mm. sairaspoissaolokustannuksista, vakuutusmaksuista

• Pyritään luomaan "best practices", asennemuutosta avainhenkilöiden kautta

• Asiantuntijatietokanta – mentorointi• Tiedon lisääminen joka toimijatasolla

– tilastot, ilmoituskäytännön tehostaminen, kyselymenetelmät

• Tutkimus diagnostiikan prosesseista, jotta saadaan parempi ymmärrys tehokkaaseen seurantaan (surveillance), tapaukset löytyvät huonosti

• Tutkimus työpaikan ts-valtuutettujen valmiuksista• Tutkimus ärsytys- ja herkistymismekanismeista

diagnostiikan kehittämiseksi


Toimintasuunnitelma

• Tuella tarkoitetaan koulutusta ja tiedotusta. • Kansalliset internet-sivut astmasta• Yleis-, työterveys- ja erikoislääkäreiden sekä hoitajien

koulutusprojektit

• Diagnostiikan kehittäminen – ammattiastman guidelines, näytön arvio– (http://www.nhsplus.nhs.uk/clinical-guidelines/

guidelines-evidence.asp).

• Työpaikan toimijoille informaatiota, projekteille seuranta– Tapaus-tutkimusten avulla työantajille taloustietoa

• Kokouksia ja kongresseja, hyvä tiedotus


Ammattitautien ehkäisyyn – lainsäädäntö valmis

• Tasokas terveydenhuolto ja sairaanhoito– diagnostiikasta muun tason ehkäisyyn – tutkimuksen rooli – arviointi-/interventiotutkimus

• Ehkäisyn tavoitteet yhteistyössä eri toimijoiden kanssa– sopimus, yhteiset intressit, talous, painopisteet

• Ehkäisyn kohteen ja laajuuden määritys– ammattitaudit, työperäiset / työhön liittyvät

sairaudet– mittarien luotettavuus (esim. rekisteri) ja

keinovalikoima •koulutus ja tiedotus•miten saadaan aikaan työpaikoilla

primaaripreventiota?


Diagnostiikan parantamisesta ehkäisyyn

• Diagnostiikan osuvuus tärkeää, tosin lisää tapauksia

• Tutkimustietoa tarvitaan– ammattitaudin ja työperäisen sairauden ennusteesta– mahdollisista katveista, mitkä taudit jäävät

diagnosoimatta ja ilmoittamatta– työterveyshuollon toimenpiteiden mm.

terveystarkastusten vaikuttavuudesta– työperäisen sairauden ja ammattitaudin rajapinnasta

– välineitä yksilödiagnostiikkaan– miten riskien tunnistus toimii tärkeimpien

aiheuttajien osalta

• Primaaripreventio edellyttää altisteen tunnistusta, altistumisen ja kuormituksen arviointia (riskien tunnistusta) – tarvitaanko kampanja?

Documents

Työterveyshuollon rooli - miten ammattitaudit löytyvät