TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN...Työnantaja ja työntekijä voivat sopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta työsuhteen lakattua tehdä työsopimus uuden työnantajan kanssa, joka

www.dlapiper.com 0 2015

2015

TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN

Aalto-yliopisto 9.2.2016, AA Katriina Vierula


DLA Piper Finland

Asianajotoimisto DLA Piper Finland Oy on täyden

palvelun liikejuridiikan asianajotoimisto.

Tuemme suomalaista ja kansainvälistä elinkeinoelämää

sekä julkishallinnon yksiköitä kaikilla liikejuridiikan

keskeisillä osa-alueilla.

DLA Piper Finland on osa globaalia DLA Piper -

asianajotoimistoa, joka palvelee yrityksiä kaikkialla

maailmassa ja on edustettuna yli 30 maassa.

Pohjoismaiden markkinoilla DLA Piper tukee yrityksiä ja

organisaatioita kolmen toimiston (Suomi, Ruotsi ja

Norja) ja noin 200 lakimiehen voimin.

1 Työlainsäädännöstä – onko mikään muuttunut?


Merkittäviä muutoksia ylemmän

toimihenkilön kannalta

aiemmat lamavuodet merkittävän oikeuskäytännön

muotoutuminen erityisesti tuotannollistaloudellisissa

irtisanomisperusteissa

pankkien saneeraukset ja muut joukkoirtisanomiset

työttömyysturvavakuuttamisen tärkeys huomattiin,

myös johtajat liittyivät työttömyyskassoihin

’edunvalvonnan kielto’ - ajattelutapana lähti vähitellen

muuttumaan, myös johtajasopimuksen merkitys

oivallettiin

myös burn out -käsite tuli tutuksi

paljon myös työsopimusten yksipuolisia muutoksia,

ehtojen alentamisia, kroonisia lomauttamisia jne.

työsuhdeturva ei tuntunut vahvalta,

prosessaamiskynnys korkea


Uudet tuulet? Työaika

ylempien harrastuksena on työpaikalla työnteko omalla

ajalla ?

tietoisuus sopimuspalkan laillisesta soveltamisalasta

parempi

ylityökorvausten maksamiskäytännön muuttuminen?

asennemuutokset: työ / muu elämä

AVI (ent.työsuojelupiirien säännönmukaiset

alakohtaiset tarkastuskäynnit, joilla tarkistetaan

yritysten työaikakirjanpito ja sitä kautta esiin tuleva

muut seikat


Syrjintäsäännökset, raskaus ja

vanhemmuus

vankka lainsäädännöllinen tausta, oikeudet hyvin

tiedossa

työsopimuslain syrjintäsäännökset, ’Ongelle’ –case

myös tasa-arvolaki tunnetaan laajemmin

yhdenvertaisuuslakia ei vielä tunneta


Syrjintäsäännökset, raskaus ja

vanhemmuus

valintakriteerien asettamisen muuttuminen ei enää

’nuori reipas mies saa paikan’

työnhakuhaastattelu HHO 3.12.2003 S 03/435,

8-v.lupausta ei pidetty

organisaatiomuutosten yhteydessä varovaisuus

nähtävissä: ei valikointia sukupuolen mukaan, kuten ei

myöskään iän tms.

myös määräaikaisen sopimuksen uusimatta jättäminen

syrjintäväite


Häirintä/syrjintä työelämässä

julkisuus tuo keskusteluun useammin

’… jonka kokee vastenmielisenä taikka ei-toivottavana’

myös henkinen työsuojelu saatu lakiin

työnantajan menettelyä on pidettävä kiellettynä

syrjintänä, jos työnantaja häirinnästä tiedon saatuaan

laiminlyö ryhtyä toimiin häirinnän poistamiseksi


Myös rikoslakia käytetään

47:3 Työsyrjintä

Työnantaja tai tämän edustaja, joka asettaa

työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan

rodun, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden,

sukupuolisen suuntauksen, uskonnon tai

yhteiskunnallisen mielipiteen taikka poliittisen tai

ammatillisen toiminnan perusteella, voidaan tuomita

sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi

kuukaudeksi.

myös viranomaiset (työsuojelupiirit) aktiivisia

joko erikseen tai siviiliprosessin rinnalla


Huolehditaan osa-aikaisista ja

määräaikaisista työntekijöistä

määrä- ja osa-aikaiset samoilla työsopimusehdoilla

kuin muut, ellei tähän ole asiallisia ja hyväksyttäviä

perusteita

tarjottava osa-aikatyöntekijöille työtä, jos tarvitaan lisää

työntekijöitä osa-aikatyötä tekeville sopiviin tehtäviin

”ylittää” takaisinottovelvollisuudenalaiset

koulutusvelvollisuus (”työntekijän soveltuvuus

huomioon ottaen voidaan kohtuudella järjestää”)

työnantajan tiedotettava yhtiössä vapautuvista

työpaikoistaan


Työsuhteen päättämistilanteet

entisellään

Kuten

Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista

määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa,

ellei irtisanomisajoista ole sovittu.

Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päättyy joko

omaan irtisanoutumiseen tai työnantajan tekemään

irtisanomiseen. Huom. irtisanomisajat.

Yleinen eroamisikä eli työsuhde päättyy viimeistään

68-vuotiaana. Eläkeikä joustava 63 – 68 v.

termit entisellään: kertakorvaus; erokorvaus; kultainen

kädenpuristus; eroraha


Irtisanomisen peruste

Individuaaliperusteet eli työntekijän henkilöön liittyvät

irtisanomisperusteet

Työntekijästä johtuvana irtisanomisperusteena voidaan

pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien,

työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden

vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä.

Jos laiminlyönti, annettava varoitus ja varattava

tilaisuus menettelynsä korjaamiseen, ei kuitenkaan kun

on kyse vakavasta työsuhteeseen liittyvästä

rikkomuksesta. Varoitus mielletään ensi askeleena

irtisanomiseen.

luottamuspula; määritelmää ei laissa


Kollektiiviset eli tuotannolliset ja

taloudelliset taikka

uudelleenjärjestelyistä johtuvat

irtisanomisperusteet

työsopimus voidaan irtisanoa, jos tarjolla oleva työ on

vähentynyt sekä olennaisesti että pysyvästi

taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan

toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuneista syistä

työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä

olisi sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin

irtisanomisperusteen oltava asiallinen ja painava

ei järin uutta oikeuskäytäntöä


Yleistäen

’helpointa’ nostaa kanne, jos esim. irtisanomista on

edeltänyt tai seurannut uuden työntekijän ottaminen

samankaltaisiin tehtäviin. Ajallinen kesto?

’helpointa’ irtisanoa, kun pystytään perustelemaan

työnantajan liikkeenjohdollinen päätös / organisaation

uudelleen järjestely, joka on työn vähentymisen syynä,

kunhan se ei johdu työntekijän henkilöstä

muistettava uuden työn tarjoaminen taikka kohtuullinen

uudelleenkoulutus

työnantajan vastuulla (TT 2005:77 Nokia case)


Kilpailukieltosopimus – aina

muodissa?

Kannattaako suostua?

Onko sopimus pätevä vai mitätön, osaksi?

Onko sopimus kokonaisuudessaan kohtuuton, onko

sovittelun mahdollisuutta? OikTL 36 § , 38 §

Onko sopimusta rikottu, mikä on kilpailevaa toimintaa,

toimialan määrittely.

samat teemat, aina ajankohtaisia

Uusi kysymyksenasettelu: Sitooko sopimus eli mistä

syystä työsuhde päättyi?


TSL 3:5 § Kilpailukieltosopimus

Työnantaja ja työntekijä voivat sopimuksella rajoittaa

työntekijän oikeutta työsuhteen lakattua tehdä

työsopimus uuden työnantajan kanssa, joka harjoittaa

aikaisemman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.

Samoin voidaan rajoittaa myös työntekijän oikeutta

harjoittaa yrittäjänä kilpailevaa toimintaa.

Vain erityisen painavasta, työnantajan toimintaan tai

työsuhteeseen liittyvästä syystä.


TSL 3:5 § Kilpailukieltosopimus

kilpailukiellon maksimipituus kuusi (6) kuukautta

kuitenkin jos työntekijän voidaan katsoa saavan

kohtuullisen korvauksen hänelle

kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta

sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään

yhden (1) vuoden pituiseksi

max kuuden (6) kk palkkaa vastaava sopimussakko

kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde

on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä

kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamismääräykset

ja sopimussakon enimmäismäärä voivat olla

korkeammat johdolla


Kilpailukieltolausekkeen sopimisen

edellytyksiä

Hallituksen esitys:

Otettava aina huomioon työntekijän mahdollisuus

hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla

työllä ja oikeus vapaasti valita työpaikkansa.

Erityistiedot:

Yleensä perusteltua, jos työntekijän työtehtävät

liittyvät:

Tuotekehitys-, tutkimus tai muuhun vastaavaan

toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja

osaamista, jota kilpailijalle ei ole yleisesti käytössä.

Työnantajalla oltava perusteltu tarve estää tärkeiden

tietojen ja tietämyksen siirtyminen kilpailevaan

toimintaan.



edellytyksiä

Asiakasintressit:

Asiakaskunnan säilyttämisintressi voi olla peruste

kilpailukieltosopimukselle, kuten esim. yrityksissä

joissa asiakaskunta sitoutuu yritykseen vahvasti

esimerkiksi myyntityötä tekevän työntekijän kautta.

Liike- ja ammattisalaisuudet:

Kilpailukieltosopimuksella voidaan turvata myös

yrityksen tai yhteisön asiakkaan liike- ja

ammattisalaisuuksien säilymistä.



edellytyksiä

Asema ja tehtävät:

Perusteltua, jos työntekijä on sellaisessa asemassa,

että saa haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tai

suojattavaa tietoa, karttuu vastaavanlaista tietotaitoa ja

muuta teknistä osaamista.

Tavallisempaa työnantajan organisaatiossa ylempänä

oleville työntekijöille yleensä perustellumpaa solmia

kilpailukieltosopimus


KKO 2003:19

Kiinteistönvälitysliikkeen työntekijä oli

työsopimuksessaan sitoutunut kuuden kuukauden

aikana työsuhteen päättymisestä lukien olemaan

muun muassa vastaanottamasta kiinteistönvälitys-

toimintaan liittyviä toimeksiantoja henkilöiltä, jotka

olivat olleet liikkeen asiakkaita työsopimuksen

päättyessä tai työsopimuksen päättymistä lähinnä

edeltäneiden kuuden kuukauden aikana.

Erityisen painava syy (Ään.) TSL 16 a § (724/1990)

Ei estänyt työllistymästä, ’Tampere sen verran iso

kaupunki’.

Kilpailukieltoa on pidettävä pätevänä ja sen

rikkomisesta määrättyä seuraamusta (6 kk palkka)

kohtuullisena.


Esiin tulleita erityistilanteita

kilpailukiellossa

1. liikkeen luovutus

2. lomauttaminen

3. määräaikaisuus

4. osa-aikaiset / koeaikapurku

5. työsuhteen ehtojen muutostilanteet / työsuhteen

päättäminen sopimuksella


Työsopimuksen tekeminen


Työsopimuslaki

Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla

työntekijä tekee työtä

a) työnantajan lukuun

b) tämän johdon ja valvonnan alaisena

c) palkkaa tai muuta vastiketta vastaan


Työehtosopimukset

normaalisitovat työehtosopimukset, työnantajaliittoon

järjestäytynyt työnantaja

Yleissitovat; Työnantajan on noudatettava vähintään

valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana

pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova

työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen

ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän

tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.

ns. vahvistamislautakunta; Finlex, AVI (työsuojelupiirit)


TES-määräysten soveltaminen

ylempiin toimihenkilöihin

Ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehdot

määräytyvät pääasiassa voimassaolevan

lainsäädännön ja työsopimusten perusteella.

YTN-teknologia-työehtosopimus on

teknologiateollisuudessa työskenteleviä ylempiä

toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus (mm. Nokia).

Työsopimuksessa voidaan sopia noudatettavaksi

jonkin työehtosopimuksen määräyksiä.

EK on sopinut YTN ry:n kanssa, että ylempiin

toimihenkilöihin pyritään noudattamaan soveltuvin osin

kulloinkin voimassa olevia toimihenkilöiden

työehtosopimusten mukaisia yleisiä työehtoja siten,

että etuudet ovat vastaavat.


Työsopimus

voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti

voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta

syystä tehty määräaikaiseksi

työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä

määräaikaista työsopimusta ja ilman perusteltua syytä

tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia

on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina

ei siis tiettyä lukumäärää


Huumetestaus työhön ottaessa

Säännös ei velvoita työnantajaa pyytämään todistusta,

vaikka työhön liittyvät seikat = lain vaatimat

edellytykset pyytää, täyttyisivätkin.

Työnhakijalla ei velvollisuutta todistuksen

toimittamiseen, mutta työnantaja voi jättää

työhönottoharkinnassa ottamatta huomioon

työnhakijan, joka ei toimita todistusta.

Vain tehtävään valituilta henkilöiltä.


Selvitys työnteon keskeisistä

ehdoista

Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde

on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen

määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä

ehdoista viimeistään ensimmäisen

palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät

ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.



ehdoista

Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin:

työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka;

työnteon alkamisajankohta;

määräaikaisen työsopimuksen kesto ja

määräaikaisuuden peruste;

koeaika;

työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole

pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä

periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee

eri työkohteissa;



ehdoista

työntekijän pääasialliset työtehtävät;

työhön sovellettava työehtosopimus;

palkan ja muun vastikkeen määräytymisen

perusteet sekä palkanmaksukausi;

säännöllinen työaika;

vuosiloman määräytyminen;

irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste;

vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä

työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan,

ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja

luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot


Työsuhteen kestosta riippuvat

työsuhde-etuudet

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita

peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin

keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia,

työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien

määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

Lähinnä vaikutusta vuosilomamääräyksiin, mutta

merkitystä voi olla myös esim. sairasajanpalkkaan tai

äitiyslomaetuisuuksissa.


Työaikalaki

työaikamääräykset työaikalaista, 8h/pv, 40h/vko

lisätyö, ylityö

EI lain piirissä, mikäli työtä on pidettävä siihen

kuuluvien tehtävien tai muutoin työntekijän aseman

perusteella yrityksen tai sen osan johtamisena tai

johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana

itsenäisenä tehtävänä

koskee lähtökohtaisesti vain ylintä johtoa

kokonaisharkinta yksittäistapauksittain


Mitä luetaan työaikaan?

työhön käytetty aika ja aika, jonka työntekijä on

velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan

käytettävissä

koulutukseen käytetty aika, mikäli koulutukseen

osallistuminen on työnantajan määräyksestä pakollista

ja välttämätöntä työtehtävien hoitamisen kannalta

matkaan käytetty aika ei ole työaikaa, ellei samalla

työsuoritus

lepoaikoja ei lueta työaikaan, mikäli lepoaikana

poistumisoikeus työpaikalta


Liukuva työaika

Työajan järjestelmässä työntekijä määrää sovituissa

rajoissa työnsä päivittäisen alkamis- ja

päättymisajankohdan.

Liukuvan työajan järjestelmässä säännöllistä

vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-

aika, joka voi olla enintään kolme tuntia.


Ylityö

Edellyttää työnantajan aloitetta ja työntekijän

suostumusta. Lain mukaan työntekijä antaa

suostumuksensa ylityön tekemiseen kutakin kertaa

varten erikseen.

Ylityökorvaus 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotus ja

seuraavalta 100 % korotus / viikoittainen 50 %.

Korotettu palkka on vaihdettavissa vapaaseen.

Vapaa-aika on annettava kuuden (6) kuukauden

kuluessa, jollei työnantaja ja työntekijä toisin sovi.

Pyrittävä sopimaan vapaan ajankohdasta, jos

ajankohdasta ei voida sopia, työnantaja määrää

ajankohdan, jollei sitten työntekijä vaadi

rahakorvausta.


Ylityö

Ylityökorvaus erillisenä ylityökorvauksena

Johtavassa asemassa olevalla työntekijällä, jonka

pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa tai

valvoa työtä ja joka ei ota osaa alaistensa työhön, on

oikeus sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvauksen

maksamisesta erillisenä kuukausikorvauksena.

Kokonaispalkkasopimukset

Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle työaikalakien

mukaan tulevia etuja samoin kuin sopimus, jossa

ylityökorvaukset sisällytetään peruspalkkaan, on

mitätön.


Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon

aloittamisesta alkavasta, enintään 4 kuukauden

pituisesta koeajasta.

Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön

liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli

neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään 6

kuukauden pituiseksi.

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä

määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla

enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin

puolin purkaa.

Ei perusteluja, riittävää ”purkaminen koeaikaan

vedoten”. Ei saa kuitenkaan purkaa syrjintäkiellon

vastaisesti tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen

nähden epäasiallisilla perusteilla.


Muita kieltoja, sitoumuksia

työsopimuksissa

OikTL rajoitteena

työskentelysitoumus

rekrytointikielto / houkuttelukielto

sivutoimikielto

koulutuskustannussitoumukset

näiden lisänä vielä työsuhteen päättymisen jälkeiset

sitoumukset liittyen liike- ja ammattisalaisuuksien

ilmaisemiskieltoon

rajoitteet, sitoumukset lisääntyneet


Palkan maksaminen

Palkka on maksettava työntekijälle käteisenä tai jos

niin on sovittu, hänen osoittamaansa rahalaitokseen.

Työnantaja vastaa viimeksi mainitusta

palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista.

Palkka on maksettava tai sen on oltava nostettavissa

palkan erääntymispäivänä.

Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä

päivänä, jollei toisin sovita.

Palkkalaskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja

sen määräytymisen perusteet.

Loman ajalta työntekijä saa normaalin palkkansa.

Työsuhteen päättyessä maksetaan ns. lomakorvaus.


Sairausajan palkka

Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi

estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan

palkkaan.

Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden,

työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi

palkkansa sairastumispäivää seuranneen

yhdeksännen arkipäivän loppuun.

Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä

on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.

TES tai yhtiön käytäntö voi tuoda pidemmän sairasajan

palkanmaksun.


Vuosilomista

lomanmääräytymisvuosi

1.4.-31.3. välillä oleva 12 kk ajanjakso

lomakausi

varsinainen lomakausi 2.5.-30.9. kesäloma

talvilomakausi 1.10.-30.4. talviloma

talviloma = se osa vuosilomasta, joka ylittää 24

päivää

lomankertyminen

työsuhde kestänyt alle vuoden 2 arkipäivää/kk

työsuhde kestänyt vähintään vuoden 2,5

arkipäivää/kk

täysi lomanmääräytymiskuukausi

vähintään 14 työpäivää tai 35 h, ei rinnakkain


Yleiset säännökset

irtisanomisajoista, päättymistavoista

toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään

toisen sopijapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella

irtisanomisperuste joko ns. yksilö- tai kollektiivisyy,

yleisperusteet määritelty laissa aina

kokonaisharkintaa

syy ilmoitettava, mahdollisuus käyttää avustajaa

irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi

kuukaudeksi

käytännössä tehdään ns. erosopimuksia; sovitaan

työsuhteen päättäminen välittömästi ilman

irtisanomisaikaa


Yleiset irtisanomisajat

Jollei muusta ole sovittu, työnantajan noudatettavat

irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

ovat:

Työntekijä

irtisanoutumisaika työsuhteen kesto

14 pv enintään 5 v.

1 kk yli 5 v.

Työnantaja

irtisanomisaika työsuhteen kesto

14 pv enintään 1 v.

1 kk yli 1 v. – enintään 4 v.



6 kk yli 12 v.


Työntekijän työsuhteen päättyminen

erityistilanteissa

työsuhteen purkaminen ilman is-aikaa (TSL 8 luku),

erityisen painava syy

työsuhteen purkautuneena pitäminen 7 päivän

poissaolon takia

työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa

työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman

irtisanomisaikaa, 200 pv lomautusta; työntekijällä

oikeus is-ajan palkkaan

jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän

työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana,

työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan

palkkansa


Työntekijän työsuhteen päättyminen

erityistilanteissa

vuosiloman aikana irtisanominen voimaan vasta

vuosiloman päätyttyä

perhevapaalla oleminen ”suojaa”; raskaus ei

suoranaisesti

konkurssitilanteissa poikkeuksellinen is-aika (14 vrk)


Työtodistus

työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada

pyynnöstään työnantajalta kirjallinen todistus

työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta

työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa

on lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä

arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä

ei ole siis pakko olla erinomainen


Documents

TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN...Työnantaja ja työntekijä voivat sopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta työsuhteen lakattua tehdä työsopimus uuden työnantajan kanssa, joka