E

Uutisvuosi 2011Suomen Kuvalehti valitsi vuoden kuvat ja ihmiset.

© D

yla

n M

ar

tin

ez

/ r

eu

te

rs

/ lk

Vuosi 2011 muistetaan protestien vuotena. Kansa vyöryi kaduille vaatimaan oikeuk­siaan ja demokratiaa. Arabimaiden kansannousut, Wall Street ­protestit, Kreikan kriisin

synnyttämät levottomuudet. 11. helmikuuta kymmenet tuhannet ihmiset iloitsivat Kairon Tahrir­aukiolla, kun diktaattori Hosni Mubarak oli eronnut. Tavalliset ihmiset muuttivat his­torian suunnan. Päättäjät eri puolilla maailmaa kamppailivat pahenevan talouskriisin kanssa. Euroopassa yritettiin pelastaa euroa ja välttää taantuman syvenemistä lamaksi.

E

Työryhmä Elina Järvinen, Tuomo Lappalainen, Katri Merikallio, Markus Pentikäinen, Kaisa Rautaheimo, Katja Saarela, Teppo Tiilikainen, Jukka Ukkola. Koonnut Silja Lanas Cavada.

E

34 Suomen Kuvalehti | 1/2012

20.12. Syyria al­lekirjoittaa Arabiliiton rauhansuun­nitelman.

TAM

MI

HE

LMI

MA

ALI

S

HE

INÄ

HU

HT

I

TO

UK

O

KE

SÄ

SYY

SLO

KA

JOU

LU

ELO

7.1. Mie­lenosoi­tuksia Tuni­siassa.

14.1. Tunisian presidentti Ben Ali luo­puu vallasta ja pakenee Saudi­Ara­biaan.

25.1. Mielen­osoituksia presidentti Hosni Muba­rakia vastaan Egyptissä.

27.1. Jeme­nissä kansa vaatii kaduil­la presidentti Salehin eroa.

Arabimaa ilma kuohuu11.2. Muba­rak luopuu vallasta, ti­lalle nousee sotilas­neuvosto.

1.2. Kairon Tahrir­aukiolla, Va­pauden aukiolla, 250 000 ihmis­tä osoittaa mieltään Mubarakin hallintoa vastaan.

16.2. Mielen­osoitukset al­kavat Libyan Bengazissa. Gaddafin joukot iskevät takaisin.

25.2. Raivon päivä, laajoja mielenosoituk­sia Lähi­idässä ja Pohjois­Afrikassa.

18.3. YK:n turva­neuvosto päättää Libyan lentokielto­alueesta.

19.3. Levot­tomuudet puhkeavat Syyriassa, mielenosoit­tajia kuolee.

25.3. Kymme­net tuhannet mielenosoit­tajat vaativat Jemenissä Salehin eroa.

22.4. Kapinalli­set saavat Misratan kaupungin haltuunsa Libyassa.

3.6. Jeme ­nin pre­sidentti haavoittuu murhais­kussa.

27.6. Kan­sainvälinen rikostuo­mioistuin etsintä­kuuluttaa Gaddafin.

1.8. Egyptin armeija ottaa väkivalloin haltuunsa Tahrir­ aukion.

22.8. Kapinalli­set miehittävät Tripolin. Libya­laiset riemuise­vat vapautuk­sesta.

29.8. Gad­da fin perhe pakenee Alge­riaan.

20.10. Gaddafi surmataan ja hauda taan myöhemmin tuntemattomaan paikkaan.

23.10. Saleh luopuu vallasta.

3.8. Hosni Mubarak oikeussalissa: ”Kiistän täysin kaikki syyt­teet.”

22.2. Muam­mar Gaddafi: ”Olen taistelija enkä aio astua alas. Ennem­min kuolen marttyyrina.”

12.11. Arabiliitto erottaa Syyrian järjes­töstä.

18.11.33 ihmistä kuolee Tahrir­aukiolla, tuhannet haavoittuvat.

19.11. Gaddafin poika Saif al­Islam Gaddafi pi­dätetään.

28.11. Egyptissä alkaa par­lamentti­vaalien en­simmäinen kierros.

23.10. Libyan väliaikaishal­linnon apulais­johtaja Ghoga julistaa: ”Libya­laiset, te olette vapaita.”

4itsevaltiasta on

syrjäytetty vallasta arabikevään aikana.

5 000 kuollutta. Sotilaat vetävät Damaskoksessa perässään surma­tun siviilin ruumista 10. marraskuuta. YK arvioi, että Syyriassa on sur­mattu maaliskuussa alkaneen kansannousun aikana yli 5 000 ihmistä.

248 päivää. Kapinalliset tulittavat Gad­dafin jouk­kojen asemia Ajdabiyahin kaupungin ul­kopuolella 14. huhtikuuta. Taistelut kesti­vät lähes kah­deksan kuu­kautta, ennen kuin Libyan kapinalliset saivat Muam­mar Gaddafin ja tämän hal­linnon kaadet­tua ja julis­tivat Libyan vapautetuk­si. Valokuvan ottanut Chris Hondros sai surmansa kuu­si päivää ku­van ottamisen jälkeen.

MA

RR

AS

Uutisvuosi 2011

© s

ha

M n

ew

s n

et

wo

rk

/ a

p /

lk

© C

hr

is h

on

Dr

os

/ g

et

ty

iM

ag

es

/ a

op

ku

va

t ©

ta

ra

to

Dr

as-

wh

ite

hil

l /

ap

/ l

k, C

ha

rle

s D

ha

ra

pa

k

/ a

p /

lk

, lib

ya y

ou

th

Mo

ve

Me

nt

via

ap

tn

/ a

p /

lk

E

36 Suomen Kuvalehti | 1/2012

40 vuotta. Tsunamista selviytynyt ja­panilainen pyöräilee Minamisanrikun kaupungissa Japanin itärannikolla. Kau­pungissa asui ennen maanjäristystä noin 17 000 ihmistä, joista lähes puolet sai surmansa sitä seuranneessa tsunamissa. Hyökyaallot vaurioittivat myös läheistä Fukushiman ydinvoimalaa. Sen reakto­rien purkaminen kestää jopa 40 vuotta.

17 voimalaa. Ydinvoiman vastusta­jat pyöräilevät huhtikuussa Biblisin voi­malan ohi Hessenissä Saksassa. Heidän toiveensa toteutui kesäkuun lopussa, kun Saksa päätti luopua ydinvoimasta ja rakentaa koko energiajärjestelmänsä uusiksi. Kahdeksan vanhinta reaktoria on jo suljettu. Loput yhdeksän suljetaan asteittain 2015–2022.

Tsunami surmasi

20 000 ihmistä.

© t

ho

Ma

s lo

hn

es

/ a

p /

lk

Uutisvuosi 2011

© D

av

iD g

ut

te

nf

elD

er

/ a

p

E

38 Suomen Kuvalehti | 1/2012

20 vuotta. Musiikkitalon lavalla soittaa Nordea Jean Sibelius Orkesteri. Uuden ta­lon ovet avautuivat vihdoin 31. elokuuta, 20 vuoden odotuksen jälkeen. Konserttisalin akustiikka sai pelkkiä kehuja. Nyt talo odot­taa uutta johtajaa. Entiset johtajat, Helena Hiilivirta ja Kenneth Katter, irtisanoutuivat yllättäen marraskuussa.

6 puoluetta. Politiikan vuosi oli riitaisa ja dramaattinen. Eduskuntavaaleista meni ennätykselliset kaksi kuukautta, 61 päivää, ennen kuin uusi hallitus saatiin Jyrki Kataisen (kok) johdolla kokoon. Kuutta eriseuraista puoluetta pitää yhdessä perussuomalaisten pelko, mutta samaan aikaan hallitusta repii yhä paheneva kiista siitä, miten talous tasapainotetaan.

6–1. Suomesta tuli jääkiekon maailmanmestari 15. tou­kokuuta kuudentoista vuoden tauon jälkeen, kun Ruot­si kaatui Bratislavassa pelatussa MM­loppuottelussa 6–1. Mestarijoukkueen tähtiä olivat kisojen pistepörs­sin voittanut Jarkko Immonen ja Venäjän ilmaveivil­lä upottanut Mikael Granlund. Johtoportaan näkyvim­mäksi suoritukseksi jäi umpihumalainen toikkarointi voitonjuhlissa.

Hallituksen kokoaminen vei 61 päivää.

Uutisvuosi 2011

© M

ar

ku

s p

en

tik

äin

en

© M

ar

ku

s p

en

tik

äin

en

© k

ais

a r

au

tah

ei M

o

9.12. EU:n huippuko kous hyväksyy Mer kelin ja Sarkozyn suunnittele­man talouspoliittisen liiton. Britannia jättäy­tyy ulkopuolelle.

1.1. Viro liittyy rahalii­ton jäse­neksi.

14.2. Euromaat sopivat 500 miljardin euron pysyvästä kriisirahastosta kesästä 2013 lähtien.

23.3. Portugalin pääministeri José Sócrates eroaa, kun parlamentti torjuu hallituksen säästö­ohjelman.

5.6. Keskusta­oi­keistolainen PSD voittaa Portugalin parlamenttivaa­lit. Pedro Passos Coelho muodos­taa hallituksen.

15.7. Kahdek­san pankkia 90:stä re­puttaa EU:n uudessa stressites­tissä.

1.7. Euromaat sopivat Kreikan tukilainoista. Yk­sityiset sijoittajat mukaan noin 50 miljardilla eurolla.

4.8. EKP ryh­tyy ostamaan jälkimarkki­noilta Italian ja Espanjan valtionlainoja.

12.8. Italia päät­tää leikata valtion menoja 45,5 miljardia euroa ja korottaa hyvätu­loisten veroja.

16.8. Saksan liit­tokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy vaativat eu­romaita tasapainot­tamaan budjettinsa.

9.9. Kreikan pää­ministeri Geor­gios Papandreou eroaa, tilalle nou­see EKP:n entinen johtaja Loukas Papadimos.

9.10. Ranska, Belgia ja Luxem­burg sopivat konkurssikypsän Dexia­pankin pelastamisesta.

4.10. Euroryhmä löytää ratkaisun Suomen vakuus­vaatimuksiin. Oppositio ja eko­nomistit arvoste­levat sopimusta.

14.10. OECD: Irlannilla on hyvät mah­dollisuudet selvitä talouskrii­sistä.

26.10. Euro­alueen päämiehet hyväksyvät uuden toimenpideohjel­man velkakriisin ratkaisemiseksi.

12.11. Italian pääministeri Silvio Berlusco­ni eroaa. Tilalle nousee entinen EU­komissaari Mario Monti.

29.11. Italia joutuu mak­samaan kol­men vuoden lainastaan 7,89 prosen­tin koron.

5.12. Merkel ja Sarkozy esittelevät suunnitelmansa: budjettikuria tehos­tetaan ja valtaa siir­retään Brysseliin.

Eurooppa horjuu velkakriisissä

E

1/2012 | Suomen Kuvalehti 41

TAM

MI

HE

LMI

MA

ALI

S

HE

INÄ

HU

HT

I

TO

UK

O

KE

SÄ

SYY

S

ELO

8 miljardia euroa. Julkisen talouden leikkauksia vastustava mielenosoittaja suojautuu kaasunaamarilla kyynelkaasua vastaan ke­säkuisen yleislakon aikana Ateenassa. Pääministeri Georgios Papandreoun hallitus kaatui marraskuussa. Loukas Papadimosin uusi ko­koomushallitus sitoutui vyönkiristysohjelmaan, jotta EU ja IMF myöntäisivät maalle seuraavan kahdeksan miljardin euron lainaerän.

100 kaupunkia. Mellakkapoliisit sumuttavat marraskuussa kyynelkaasua opiskelijoiden pääl­le Davisissa Kaliforniassa. Opiskelijat arvosteli­vat Yhdysvaltain talouspolitiikkaa sekä hallinnon ja liike­elämän kytköksiä. Vallatkaa Wall Street ­mielenosoitukset levisivät yli sataan amerikka­laiseen kaupunkiin ja myös Eurooppaan.

© w

en

n.C

oM

/ a

ll o

ve

r p

re

ss©

wa

yn

e t

ilC

oC

k /

ap

/ l

k

Kreikka odottaa uutta

130miljardin

tukipakettia.

26.4. Talouskomissaari Olli Rehn: ”Kriisimaiden velkajär­jestelyt olisivat kuin krapu­laryyppy.”

LOK

A

JOU

LU

MA

RR

AS

21.8. Merkel torjuu euroalueen yhteiset joukko­velkakirjalainat eli eurobondit: ”EU:sta tulisi vel­kaunioni.”

Uutisvuosi 2011

5 kuollutta. Monika Konczyk pelastautui hyppäämällä palavasta talosta Lontoon Croydonissa viime elokuussa. Lontoo ajautui neljä päivää kestä­neisiin mellakoihin, kun poliisi ampui 29­vuotiaan miehen kuoliaaksi Tot­tenhamin kaupunginosassa. Levottomuuksissa kuoli ainakin viisi ihmistä.

© a

ng

elo

s t

zo

rt

zin

is /

af

p /

lk

ku

va

t ©

kiM

Mo

Mä

nt

ylä

/ l

k, v

irg

inia

Ma

yo

/ a

p /

lk

, r

eM

y D

e l

a M

au

vin

er

e /

ap

/ l

k

16.5. EU hyväksyy Portugalin 78 miljardin euron hätä­rahoituksen.

28.9. Britannian ulkoministeri William Hague: ”Euro on kuin pa­lava talo, jossa ei ole ulko­ovea.”

21.5. Kymmenet tuhannet espanjalaiset osoittavat miel­tään korkeaa työttömyyttä ja hallituksen säästöpolitiikkaa vastaan Madridissa, tässä Puerto del Solin aukiolla.

42 Suomen Kuvalehti | 1/2012 1/2012 | Suomen Kuvalehti 43

© k

ha

leD

De

sou

ki

/ a

fp

/ l

k©

pe

te

so

uz

a /

th

e w

hit

e h

ou

se /

ap

/ l

k

© r

ob

er

to s

Ch

MiD

t /

af

p /

lk

Uutisvuosi 2011

98 %. Eteläsudanilainen nainen näyttää musteen tahrimaa sormeaan, joka todistaa, että hän osallistui itsenäistymistä koskeneeseen kansanäänestykseen tammikuussa. Itsenäisyyttä kan­natti yli 98 prosenttia äänestäjistä, mutta taistelut Sudanin ja Etelä­Sudanin rajalla jatkuivat. Maiden välit ovat kireät, sillä suurin osa Sudanin tunnetuista öljy varoista jäi etelän puolelle.

10 vuotta. Presidentti Barack Obama (toinen vas.), varapresi­dentti Joe Biden (vas.) ja ulko­ministeri Hillary Clinton (toinen oik.) seuraavat toukokuussa avustajiensa kanssa Valkoisessa talossa Yhdysvaltain laivaston erikoisjoukkojen hyökkäystä Osama bin Ladenin tukikohtaan Pakistanissa. Bin Laden kuoli 40 minuuttia kestäneessä tulitais­telussa, kun syyskuun 11. päivän terrori­iskuista oli kulunut lähes 10 vuotta. Yhdysvaltain viran­omaisten julkaisemaa valoku­vaa on väitetty lavastetuksi.

20 vuotta. Etiopian puolelle paenneet somalit odottavat ruoka­apua kahden avustusteltan välissä heinäkuussa. Yli 20 vuotta jatkunut sisällissota ja armoton kuivuus aiheuttivat Somaliassa humanitaarisen katastrofin, joka surmasi kymmeniä tuhansia ih­misiä ja pakotti 300 000 ihmistä pakenemaan maasta. Yli 13 miljoonaa ihmistä on edelleen välittömässä hengenvaarassa.

Yli

300 000 pakeni Somaliasta

nälkää ja sotaa.

E

44 Suomen Kuvalehti | 1/2012 1/2012 | Suomen Kuvalehti 45

Uutisvuosi 2011Uutisvuosi 2011

7 000 000 000 ihmisen raja rikkoontui.

77 kuollutta. Norjan työväenpuolueen nuorille järjestämä kesäleiri päättyi traagisesti, kun 32­vuotias Anders Behring Breivik surmasi 22. heinäkuuta yhteensä 69 Utøyan saarella ollutta leiriläistä. Aikaisemmin samana päivänä hän oli räjäyttänyt Oslon keskustassa kahdeksan ihmistä tappaneen pommin. Breivikin tutkineet oikeuspsykiatrit totesivat hänen sairastavan paranoidista skitsofreniaa.

8,3 miljardia. Applen perustaja Steve Jobs kuoli 5. lo­kakuuta haimasyöpään vain 56­vuotiaana. Muistopu­heissa häntä kuvailtiin mieheksi, joka muutti maailmaa. Menestyksellä oli myös kääntöpuoli: Jobs jätti jälkeen­sä 8,3 miljardin dollarin omaisuuden, mutta Applen iPa­deja tehtiin pienillä palkoilla epäinhimillisissä oloissa.

31.10.2011. Filippiiniläisestä Danica May Camachos­ta tuli kuuluisuus jo syntyessään. Väestötieteilijät las­kivat, että Danica­vauvan syntymäpäivänä 31. loka­kuuta maapallon väkiluku ylitti seitsemän miljardia. YK:n pääsihteeri Ban Ki­Moon muistutti, ettei rajan rikkoontuminen ollut oikeastaan mikään juhlinnan ai­he, sillä suuri osa ihmiskuntaa kärsii yhä puutteesta.

© a

p /

lk

© r

aje

sh k

uM

ar

sin

gh

/ a

p /

lk

© j

on

at

ha

n n

aC

kst

ra

nD

/ a

fp

/ l

k

E

E Lehtimoguli Rupert Murdoch joutui lopettamaan 168­vuotiaan lehtensä news of the worldin, joka hankki uutisia salakuuntelemalla. Toinen australia­lainen, Julian Assange, aiheutti Wikileaks­paljastuk­sillaan harmaita hiuksia muun muassa Yhdysvaltain sotilasjohdolle, mutta joutui itse syytetyksi seksi­rikoksista Ruotsissa.

E Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa säilytti ase­mansa, mutta tuskin arvovaltaansa toinen toistaan seuranneiden törttöilypaljastusten jälkeen.

E Venäjällä johtajat eivät eroa, vaan heitä kierrätetään. Vuonna 2011 presidenttivuorossa oli Medve-dev ja pääministerinä Putin. Ensi vuonna vaihtuvat molemmat, sillä presidentiksi tulee Vladimir ja pää­ministeriksi Dmitri.

E Euroopan unionissa näkyvään osaan nousi talous­ ja rahakomissaari Olli Rehn, joka syksyllä yleni komission varapuheenjohtajaksi, José Manuel

Barroson kakkosmieheksi.

E Vähäisemmistä val­tiomiehistä uutisiin pääsivät muun muassa Yhdisty­neen kuningas­kunnan prinssi William ja Mo­nacon ruhtinas Albert II. Wil­liam vihittiin huhtikuussa kuuluisan julkkiksen Pippa Middletonin Kate­sisaren kanssa, Albert talutti heinäkuussa puo­liväkisin alttarille neito Charlene Wittstockin.

E Länsimaissa heidän poismenoaan ei juuri surtu, mutta ainakin Pohjois­Korean Rakkaan Johtajan Kimin kuolema aiheutti

hänen kotimaassaan maansurun ja Suo­men eduskunnassa hieman pienem­män murheen parin perussuomalaisen keskuudessa. Osama bin Ladenia jäi kaipaamaan tiettävästi 10–20 äitipuol­ta ja noin 50 sisarpuolta.

E Sankarivainajaksi historiaan jäi tunisialainen 27­vuotias he­delmäkauppias Mohamed Bouazizi, joka menehtyi 4. tammikuuta sytytettyään itsensä vastalauseena korruptoi­tuneen hallinnon mielivallalle. Hänen kuolemansa aloitti Tunisian jasmiini­vallankumouksen ja sitä seuranneen arabikevään, jonka kuohut eivät ole vieläkään laantuneet.

E Arabikevät tuotti kaatuneiden diktaat­toreiden ohella myös Nobelin rau­hanpalkinnon jemeniläiselle Tawakel Karmanille (vas.). Hänen lisäkseen pal­kittiin kaksi muuta naista, presidentti Ellen Johnson-Sirleaf ja rauhanaktivisti

Leymah Gbowee, molemmat liberialaisia.

E Hengissä säilyneiden joukossakin – ainakin Euroo­passa – luuserit veivät päähuomion. Kreikan pää­ministeri Georgios Papandreou ja hänen italialainen

virkaveljensä Silvio Berlusconi roik­kuivat vallassa kynsin hampain,

mutta molemmat joutuivat marraskuussa väistymään, kun

talous­ ja muutkin skandaalit jatkuivat ja pahenivat päivä päivältä.

E Eroon johti myös Kan­sainvälisen valuuttara­haston IMF:n pääjohtajan

Dominique Strauss-Kahnin seksiskandaali New Yorkissa

hotellisiivoojan kanssa.

E Suomen politiikan kiinnos­tavin nimi oli perussuomalais­ten puheenjohtaja Timo Soini.

EU:ta vastustava jytkyvoittaja jäi oppositioon, mutta säikytti muut

puolueet noudattamaan niin tiukkaa EU­politiikkaa, että Suomesta tuli eurohäirikkö, joka voi melkein oikeasti kaataa euron tai jopa koko EU:n – juuri niin kuin Timo Soini on jo pitkään vaatinut.

E Suomen, Soinin ja Sdp:n nyrkkiä Euroo­passa joutui puimaan ennen muuta valtio­varainministeri Jutta Urpilainen (sd). Hän omistautui työlleen niin tomerasti, että sai lopulta muun Euroopan uskomaan, että Suo­messa ollaan tosissaan, vaikkei välttämättä järjissään.

E Suomeen löytyi lopulta ”uusi Nokia”, nimeltään Rovio, joka tuottaa Angry Birds ­peliä. Yhtiön mark­kinointijohtaja Peter Vesterbacka pääsi time-lehden sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen listalle ja hänen Teija­vaimonsa puku Linnan juhlilla maail­manmaineeseen.

E Kulttuuriväki seurasi erityisesti kustannusalan karusellia, jossa pyörivät sikin sokin kustantamot sekä niiden omistajat, työntekijät ja kirjailijat.

Sanoma­konserni myi WSOY:n ruotsalaiselle Bonnierille. Entinen otavalainen Leena

Majander-Reenpää siirtyi WSOY:n varatoi­mitusjohtajaksi.

E WSOY:n kanssa riitautunut Sofi Oksanen siirtyi oman kustanta­monsa kautta joulukuussa Otavan Likeen, jonne kustannuspäällikkösi oli tullut WSOY:n entinen kustan­taja Harri Haanpää, jonka toinen suojatti Rosa Liksom sai joulukuus­sa Finlandia­palkinnon.

E Suomalaisen urheilun nykytila voidaan tiivistää kahteen nimeen. Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen valittiin oikeuden päätöksellä yleis­urheilun MM­kisoihin, joissa hän oli paras suomalainen, yhdeksäs. Nuori Mikael Granlund voitti käytän­nössä yksin jääkiekkoilun maailmanmestaruuden ilmaveivillään, jota muu joukkue harjoitteli antau­muksella paluumatkalla ja kansanjuhlissa. J

46 Suomen Kuvalehti | 1/2012

Antisankareiden vuosi

Teksti Jukka Ukkola

Vuoden 2011 näkyvimmät henkilöt ovat enimmäkseen antisankareita, useat vieläpä antisankarivainajia:

Ben Ali, Hosni Mubarak, Ratko Mladic, Osama bin Laden, Muammar Gaddafi, Kim Jong-il.

Uutisvuosi 2011

ku

va

t ©

kr

t /

ap,

gio

rg

os

Mo

uta

fis

/ a

p /

lk

, Cla

uD

io b

re

sCia

ni

/ sC

an

pix

sw

eD

en

/ p

/ l

k, a

nD

re

w M

eD

iCh

ini

/ a

p /

lk

, vla

DiM

ir r

oD

ion

ov

/ p

re

siD

en

tia

l p

re

ss s

er

viC

e /

ria

no

vo

sti

/ a

p /

lk

, g

ee

rt

va

nD

en

wij

ng

ae

rt

/ a

p /

lk

, Ma

rt

in M

eis

sne

r /

ap

/ l

k, k

ais

a r

au

tah

eiM

o, w

ikto

r D

ab

ko

wsk

i /

Dp

a /

lk

, ja

rn

o M

ela

/ l

k, M

ar

kk

u u

lan

De

r /

lk

, ha

nn

u l

inD

ro

os

www.suomalainen.com

Ovi lukemattomiin maailmoihin

www.suomalainen.com

LUMOAVA

ANTIIKIN AIKA

3995

Palkitun tieteen popularisoijan teos Kreikan pronssikaudesta Rooman keisariajan

rappioon – ensimmäinen yleisesitys koko antiikin historiasta suomen kielellä.

“Mitä Troijan sodassa oikeasti tapahtui? “

“Millainen oli naisenasema antiikin Kreikassa? “