Vantaa · asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset kuten Askiston ... jätettiin lisäksi kirjallisesti 9 kpl ja suullisesti 2 kpl. Mielipiteissä vastustettiin

VantaaKaupunkisuunnittelu

Asemakaavan muutoksen selostus,joka koskee 27.9.2010 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002037

Timmermalminkuja

Asemakaavamuutos nro 002037, 27.9.2010

1

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Asemakaavan muutosVantaan kaupungin 20. kaupunginosa, Askistokorttelit 20040 ja 20042 sekä katu- ja erityisalueet(Kumoutuvan asemakaavan korttelit 20040 ja 20042 sekä katu- ja puistoalueet)

Kaava-alueen sijaintiAlue sijaitsee Timmermalminkujalla.

Sijaintikartta.

Kaavamuutosta koskevat asiakirjat ovat kaupunkisuunnitteluyksikön arkistossa.


2

2. TIIVISTELMÄ

Kaavamuutos luo edellytykset sekä Vihdintien kehittämiselle ettätiemelun torjumiselle ja omakotiasumiselle.

Kaavamuutoksella on tarkoitus sulkea Timmermalmintien liittymäVihdintielle. Yhteys korvataan Kurkihirsi-nimisen kadun kauttasuunniteltuun Askiston eritasoliittymään. Korttelialueille annetaantarvittavat ääneneristävyysmääräykset meluselvitysten mukaisesti.

Voimassaolevassa asemakaavassa alue on pienteollisuusrakennustenkorttelialuetta TP

7, jossa kullekin tontille on saanut rakentaa enintäänkaksi asuntoa. Tonttitehokkuus on e = 0,20 ja suurin sallittu kerroslukukaksi (II). Käytännössä useille tonteille on rakennettu asuntoja eikäteollisuutta. Vihdintietä vastaan on osoitettu puisto (P).

Asemakaavan muutoksessa korttelit 20040 ja 20042 muutetaanrakennettua tilannetta vastaavasti erillispientalojen korttelialueiksi AO jaympäristöhaittoja aiheuttamattomien teollisuus- ja varasto- ja toimisto-rakennusten korttelialueiksi TKTY.

Timmermalmintie 8:n kohdalla osa korttelia 20042 voidaan muuttaaerillispientalojen korttelialueeksi AO, koska uusien omakotitalojenlänsipuolelle syntyy pihat, joilla melutaso jää alle 55 dB. Kaavaselostussisältää rakentamisohjeen, joka hyväksytään erikseen ympäristö-valvontalautakunnan rakennuslupajaoksessa.

Puisto muutetaan käyttötarkoitustaan vastaavasti suojaviheralueeksi EV,jonne voidaan sijoittaa meluvalli. Lisäksi Timmermalminkujan pohjois-päähän merkitään kääntöpaikka.


3

3. LÄHTÖKOHDAT

Selvitys suunnittelualueen oloista

Viistoilmakuva nykytilanteesta.

LuonnonympäristöRakentaminen on sijoittunut metsään. Kallio on paikoin lähellä maan pintaa.Muuten alue on pääasiassa siltti- ja moreenialueita, puistossa lähellä Timmer-malmintien alkukohtaa on savikkoa.

Rakennettu ympäristöAlue on toteutunut pääasiassa omakotitaloin. Alueella on viisi asuinrakennusta1950-, 1970- ja 1990-luvuilta, yksi vapaa-ajan asunto 1950-luvulta sekä kaksiteollisuusrakennusta 1990-luvulta.

PalvelutAskistossa on koulu, päiväkoti, asukastila, kauppa, leipomo ja ravintola.

Työpaikat, elinkeinotoimintaTimmermalminkuja 6a:ssa toimii rakennuspeltityöliike HL-Takuupelti Oy jaTimmermalminkuja 10:ssä sähkökonekorjaamo Toropainen Pentti Oy.


4

Sisääntulonäkymä, Timmermalminkuja 2b. Timmermalminkuja 8. TKa 1.4.2009

Teollisuusrakennus, Timmermalminkuja 6a. Teollisuusrakennus, Timmermalminkuja 10.

VirkistysKaava rajoittuu yleiskaavan mukaiseen retkeilyalueeseen.

Liikenne- Henkilöautoliikenne: Vihdintien liikennemäärä oli tällä kohdalla 12 000ajoneuvoa / vrk vuonna 2007 ja ennustettu liikennemäärä 16 900 ajoneuvoa /vrk vuonna 2030. Timmermalminkujan liittymä Vihdintielle on tarkoitus poistaa,jolloin liikenne kulkisi uuden Kurkihirsi-nimisen kadun kautta Vihdintielle(asemakaavamuutos nro 001781).

Vanhentuneessa Vihdintien yleissuunnitelmassa (Tiehallinto 1996) ja senmyötä Vantaan yleiskaavassa (2007) on varauduttu rinnakkaistiehen Askiston-tieltä Tikkurilantielle. Rinnakkaistievaraus Timmermalmintieltä pohjoiseentodettiin kuitenkin Vihdintien kehittämisselvityksessä (Tiehallinto 2008) tarpeet-tomaksi.

Liikennemäärät 2003

ajon/vrk

2004

ajon/vrk

2005

ajon/vrk

2006

ajon/vrk

2007

ajon/vrk

2008

ajon/vrk

2030*ennusteajon/vrk

Vihdintie Askistonliittymästä etelään 14 036 14 394 ei laskettu 13 371 14 596 14 231 20 700

Vihdintie Askistonliittymästä pohjoiseen 10 922 11 202 11 577 11 806 11 967 11 558 16 900

Tikkurilantie - - - - - - 6 000*) Tiehallinto: Vihdintien kehittämisselvitys 2008 s. 34.

- Joukkoliikenne: Vihdintietä bussit 339, 345 ja 346 Helsinkiin.

- Kevyt liikenne: Vihdintien länsipuolella (kaava-alueen puolella) on kevyenliikenteen raitti. Timmermalminkujalla on jalkakäytävä. Vihdintien


5

kehittämisselvityksessä (2008) on esitetty kevyen liikenteen alikulkutunneliVihdintien ali Timmermalmintien kohdalle.

Kulttuurihistorialliset kohteetEi ole.

Tekninen huoltoTimmermalminkujalla on vesi- ja viemärijohdot.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt- LentomeluAlueen arvioitu lentomelutaso LDEN on verhokäyrän 2003-2020 mukaan 50...55dB, mikä edellyttää asunnoilta L 32 dB(A) ääneneristävyyttä sekä toimisto-tiloilta ja muilta hiljaisilta työtiloilta L 28 dB(A) ääneneristävyyttä.(Ilmailulaitoksen lentomelun hallintaraportti 4.12.2002: Vuosien 2003-2020ennusteiden melualueiden verhokäyrä; http://www.finavia.fi/melualuekartat)

- TieliikennemeluTieliikennemelusta on tehty erillinen selvitys (Sito Oy, DI Timo Huhtinen29.11.2006).

MaanomistusVantaan kaupunki omistaa katu- ja puistoalueet.Korttelialueet ovat yksityisessä omistuksessa.

Suunnittelutilanne

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtioneuvosto 13.11.2008, voimaan 1.3.2009.(http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=94400&lan=fi)

MaakuntakaavaYmpäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa alue ontaajamatoimintojen aluetta.

Ote maakuntakaavasta.

http://www.finavia.fi/melualuekartat)

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=94400&lan=fi


6

YleiskaavaKaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa yleis-kaavassa alue on teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulleerityisiä vaatimuksia (TY). Asemakaavamuutoksessa maankäyttö on tarkasteltuyleiskaavaa tarkemmin siten, että asuminen on mahdollista.

Yleiskaava.

A3 Pientaloalue. SL Luonnon-suojelualue. TY Teollisuus-alue, jolla ympäristö asettaatoiminnan laadulle erityisiävaatimuksia. VL Lähivirkistys-alue. VR Retkeily- ja ulkoilu-alue. c Keskustatoimintojenalakeskus. (m2)- Lentomelu-vyöhyke 2 (LDEN 55-60 dB).(m3)- Lentomeluvyöhyke 3(LDEN 50-55 dB). (nat)- Natura2000 -verkostoon kuuluva taisiihen ehdotettu alue.

Ohjeellinen ulkoilureitti. ··· Yleiskaava-alueen raja.

Alueen raja. –·–·–· Osa-alueen raja.

Voimassaoleva asemakaavaEnsimmäinen ja voimassa oleva asemakaava nro 200100, Askisto 1, onvahvistettu SM 21.11.1979, jossa korttelialueet ovat pienteollisuusrakennustenkorttelialuetta (TP

7), jossa kullekin tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa.Käytännössä useille tonteille on rakennettu omakotitaloja eikä teollisuutta.Timmermalminkuja on katualuetta ja Vihdintietä vastaan on osoitettu puisto (P).Suurin kerrosluku on kaksi (II).

Voimassa oleva asema-kaava.

P Puisto.TP7 Pienteollisuusrakennus-ten korttelialue.20040 Korttelin numero.II Roomalainen numero ilmoit-taa suurimman sallitun kerros-luvun.e = 0,20 Tonttitehokkuuslukueli kerrosalan suhde tontinalaan.


7

- Nykyiset asemakaavamerkinnät kortteleissa 40040 ja 40042Korttelit ovat pienteollisuusrakennusten korttelialuetta TP

7. Kullekin tontille saarakentaa enintään kaksi asuntoa. Lastaukseen ja avovarastointiin käytettävätontinosa on rajattava vähintään 2 metriä korkealla näkyvyyden estävälläaidalla. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka kipinöiden, tuhkan, noen, savun,lämmön, löyhkän, kaasujen, höyryjen, tärinän, melun tai raskaan liikenteenvuoksi tai muusta syystä aiheuttaa huomattavaa rasitusta ympäristölle.Vähintään 3 metrin korkuisia puita tulee säilyttää ja tarpeen vaatiessa istuttaauusia puita niin, että 3 metriä korkeiden puiden määrä on vähintään 5 kappa-letta kutakin alkavaa tontin 1000 m2 kohti.

Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat:- asunnot: 1 autopaikka asuntoa kohti.- teollisuus: 1 autopaikka / 120 m2 kerrosalaa.

Asemakaava on siten sallinut teollisuusrakentamisen sijaan myös asunto-rakentamista, joten alue on toteutunut pääosin omakotitaloina.

RakennusjärjestysVantaan rakennusjärjestys, Kv 17.12.2001.

Tonttijako- ja rekisteriAlue on Vantaan kiinteistörekisterissä.

PohjakarttaPohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset.

RakennuskiellotAlueella on MRL 53 § 1 mom. mukainen rakennuskielto 90093R, Kv 28.9.2009,kuulutettu 18.11.2009, voimassa 29.10.2011 asti.

Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmatLähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, mm. inventoinnit.

Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset– Ilmailulaitoksen lentomelun hallintaraportti 4.12.2002, vuosien 2003-2020

ennusteiden melualueiden verhokäyrä. (http://www.finavia.fi/melualuekartat)– Sito Oy, DI Timo Huhtinen 29.11.2006: Petikko, Askisto, Koivurinne 1

-asemakaavan ja asemakaavan muutoksen meluselvitys.– Uudenmaan tiepiiri 2008: Vihdintien (seututie 120) kehittämisselvitys välillä

Kehä III - Lahnus.

http://www.finavia.fi/melualuekartat


8

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

KaavamuutosaloiteKaupunginhallitus 26.1.2004 päätti laajentaa Koivurinne 1 -asemakaavaa nro261100 pohjoiseen ja länteen.Vihdintien kehittämisselvitys (2008) edellyttää asemakaavan tarkistamistatieliikennemelutilanteen johdosta.

Osallistuminen ja vuorovaikutusAsemakaavoituksen alkaminen on ilmoitettu Vantaan Sanomissa 25.1.2004.Kaavoituksen vireillä olosta on tiedotettu myös vuosittain kaavoituskatsauk-sessa.

Osallisia kaavoituksessa olivat alueen maanomistajat ja naapurit, alueenasukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset kuten AskistonOmakotiyhdistys ry ja Martinlaakson aluetoimikunta, kaupungin asiantuntija-viranomaiset, Uudenmaan ympäristökeskus, Tiehallinto, Museovirasto,Uudenmaan liitto, YTV, Vantaan Energia Oy ja ne, jotka katsoivat olevansaosallisia.

22.8.2000 Koivurinne 1 -asemakaavan nro 261100 osallistumis- ja arviointi-suunnitelma, jolloin kaavan valmistelu alkoi.19.1.2004 Koivurinne 1 -asemakaavan nro 261100 uusi osallistumis- jaarviointisuunnitelma, joka postitettiin 20.1.2004 osallisille. Mielipiteet pyydettiin1.3.2004 mennessä.26.1.2004 Kaupunginhallitus antoi Koivurinne 1 -asemakaavaehdotuksen nro261100 muistutuksiin ja lausuntoihin vastineet ja päätti laajentaa kaava-aluettapohjoiseen ja Vihdintien länsipuolelle.2. - 4.2.2004 Arkkitehti Tapani Rauramo oli tavattavissa klo 14-15.4.2.2004 klo 17-19 keskustelutilaisuudessa Askiston koululla kävi 64 asukasta.Tilaisuudessa esiteltiin kaavoituksen taustatietoja ja lähtökohtia sekä liikenne-verkkovaihtoehtoja. Vaihtoehto, jossa Koivurinteen eteläpää suljetaan auto-liikenteeltä ja Hieskoivuntie rakennetaan alueen itälaitaan kokoojakaduksisaavutti yleisen hyväksynnän. Tilaisuudessa esitetyt vastustavat mielipiteetkohdistuivat lähinnä Timmermalmintien liittymän sulkemiseen. Tuotiin esille,että liittymää ei voi sulkea, ennen kuin Kurkihirsi -katu rakennetaan. Mielipiteitäjätettiin lisäksi kirjallisesti 9 kpl ja suullisesti 2 kpl. Mielipiteissä vastustettiinerityisesti Tikkurilantien linjausta, joka on ratkaistu yleiskaavassa, sekä Friimet-sän alueen liian tiivistä rakentamista, joka sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella.Mielipiteissä toivottiin luonnonarvojen vaalimista sekä tonttien kaavoittamistamyös yksityisten maille.10.2.2004 Martinlaakson aluetoimikunta lausui, että osallistumis- ja arviointi-suunnitelma on riittävä ja asemakaavoituksen lähtökohtiin ei ollut huomautetta-vaa.5.5.2004 klo 17-19 Koivurinteen alustava rakentamisluonnos esiteltiin osallisilleAskiston koululla. Paikalla oli noin 25 henkeä. Luonnokseen oltiin muutentyytyväisiä, paitsi että eräille paikoille toivottiin lisää rakentamista ja paikoitellenpuututtiin katujen mitoitukseen.15.2.2005 Asukkaiden kirjelmä yleiskaavoituksesta Koivurinteen pohjoisosanosalta.8.11.2006 Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan.29.11.2006 Vihdintien ja Tikkurilantien meluselvitys valmistui.8.12.2006 Maakuntakaava tuli voimaan.7.2.2007 Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jolloin kaava-aluee-seen liitettiin osa korttelia 20032.


9

15.2. - 16.3.2007 Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Myyrmäen yhteispalvelu-pisteessä (Kilterinraitti 6) ja maankäytön asiakaspalvelussa (Kielotie 28).Mielipiteet pyydettiin 16.3.2007 mennessä.27.2.2007 klo 18- 20 Asemakaavaluonnoksen esittely asukkaille Askistonkoululla. Paikalla oli 55 henkeä. Keskusteltiin lento- ja tieliikennemelusta,pohjoisosan rakennusoikeudesta ja katujärjestelyistä. Erityisesti toivottiinHieskoivuntien valmistumista ennen uudisrakentamisen alkamista.20.3.2007 MRL 66 § mukainen viranomaisneuvottelu, jossa Ilmailulaitos pitiKoivurinteen pohjoisosan rakentamista valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit-teiden vastaisena ja Uudenmaan ympäristökeskus tulkitsi, että täydennys-rakentamista on enintään asuntojen lukumäärän kaksinkertaistaminen kyseisenlentomeluvyöhykkeen osalta.4.12.2007 Tiehallinnon asukasilta Vihdintien järjestelyistä Espoossa Kalajärvel-lä Ruskatalossa.11.12.2007 Neuvottelu Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa, jossa todettiinkaavoitustilanne ja keskusteltiin täydennysrakentamisen määrästä Koivurinteenpohjoisosassa.11.2.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta nro002037.12.2.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman postitus osallisille. Mielipiteetpyydettiin 24.3.2009 mennessä.21.-22.2.2009 Ilmoitus kaavoituksesta Vantaan Sanomissa.23.2. - 24.3.2009 Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Myyrmäen yhteispalvelu-pisteessä ja maankäyttötoimen asiakaspalvelussa.25.2.2009 Aluearkkitehti oli tavattavissa Askiston koululla klo 18.00 - 19.30.

Mielipiteet 15.2. - 16.3.2007 nähtävillä olleesta asemakaavaluonnoksestanro 261100, Koivurinne 1, (tiivistelmä) ja niiden huomioonottaminentämän kaava-alueen osalta

1. 27.2.2007 Asukastilaisuudessa keskeisiksi asioiksi nousivat meluntorjunta-ratkaisu ja asumisen määrä. Asukkaat eivät kokeneet lentomelusta haittaa.

55 dB on kansainvälinen raja melun häiritsevyydelle. Tällöin 10 % väestöstäkokee melun häiritseväksi. Melualueella asuvilla on todettu enemmän stressiä,kohonnutta verenpainetta ja enemmän sydänkohtauksia (WHO 2000).

2. 15.2.2007 Vantaan Energia: Alueella sijaitsee Vantaan Energia Sähkö-verkot Oy:n kaapeleita, jotka tulee huomioida.

Kaapelit ilmenevät kaupungin johtokartasta.

3. 26.2.2007 Finavia: "Lentokoneiden melu vaikuttaa suuresti Vantaan kau-pungin maankäyttöön. Vastaavasti olemassa oleva ja suunniteltu maankäyttövaikuttaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymismahdollisuuksiin sekäkiitoteiden ja ilmatilan käyttöön. Koivurinne 1:n kaava-alue on kokonaisuudessaan jonkinasteisen lentokonei-den melun vaikutuspiirissä. Lentoaseman tulee voida toimia ja kehittyänykyisellä paikallaan pitkälle tulevaisuuteen. Melulle herkkiä taajama- ja muitatoimintoja tulisi siis välttää sijoittamasta tarkasti kiinni kaavassa esitettyynmelualueen rajaan LDEN 55 dB. Laaja Koivurinteen alue on erityisen ongelmallinen, joka lähes Askiston laajui-sena alueena mahdollistaisi suuren asukasmäärän aivan ennustetun melu-alueen rajaan kiinni. Meluennuste on laadittu parhaan nyt käytettävissä olevantiedon perusteella koskien lentoliikenteen navigointitekniikan ja konekalustonkehittymistä. Vähäisetkin liikenteen sijoittumisen uudelleen arvioinnit tai Marja-Vantaan alueen kehittämisestä johtuvat liikenteen ohjaustarpeet voivat tulevai-suudessa vaikuttaa melualueiden rajojen sijaintiin. Vihdintien koillispuolelleKoivurinteeseen ei tulisi mahdollisen vähäisen täydennysrakentamisen lisäksikaavoittaa uusia alueita tai merkittäviä laajennuksia nykyisille asuntoalueille.


10

Kaavan melumerkinnöillä ei tule vaikeuttaa valtakunnallisesti tärkeän ilma-liikenteen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittämismahdollisuuksia."

Tämä kaavamuutosalue sijaitsee alle 55 dB lentomelualueella, jonne voisijoittaa asumista, mutta kaava rajoittaa asuntorakentamista tieliikennemelu-alueella.

4. 1.3.2007 Askiston omakotiyhdistys ry, Mauri Österholm, varapuheen-johtaja: Sisälsikö Vihdintien meluennuste lisääntyvän kuorma-autoliikenteenJuvanmalmin teollisuusalueelle.

Liikenne-ennuste sisältää sekä liikennemäärän kasvun että raskaanliikenteen osuuden kasvun vuoteen 2030.

5. 7.3.2007 klo 12.20 Veijo, Reijo ja Teijo Lindberg: Miksi korttelin 20042 AO-alue Timmermalminkujalla on vain puolet tilasta ja toinen puoli tulee teollisuus-tontiksi.

AO-alue on suunniteltu uudelleen siten, että tontin länsipuoleisen pihanmelutaso alittaa 55 dB. Tällöin kolme uutta omakotitaloa sijaitsevat samassarivissä.

6. 16.3.2007 Timo Veijola, ja 3 muuta allekirjoittajaaVihdintie aiheuttaa turvallisuus- ja meluongelmia. Kannatamme eritasoliittymää,alikulkutunnelia ja meluaitaa, mutta ehdotamme sen sijaan maavallia. Huolem-me on, että suunnitelma toteutetaan, mutta meluestettä ei rakenneta.

Tienpitäjän tulee toteuttaa riittävä melusuojaus, kun tie parannetaan. Melu-selvityksessä on osoitettu tarvittava meluesteen korkeus, joka on 4,0 metriävuoden 2030 tilanteessa. Tarkempi totutustapa, meluaita vai meluvalli, ratkais-taan vasta tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Uusien asuinrakennustenpoikkeuslupiin sisältyy asunnoille asetettu ääneneristävyysvaatimus.

7. 15.3.2007 Askiston omakotiyhdistys ry:- Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä meluselvitys puuttuu koko kaava-alueelta. Asumismukavuuden varmistamiseksi Vantaan kaupungin on teetettä-vä tällainen selvitys, jotta voidaan todeta lentomelun ja tieliikennemelun yhteis-vaikutuksen olevan sellainen, että Valtioneuvoston melutason ohjearvoistaantaman päätöksen mukaiset ohjearvot alitetaan. Näin varmistetaan alueelletulevien asukkaiden viihtyminen. Meluntorjuntakeinona, lentomelun vähentämi-seksi Vantaan kaupungin tulee vaatia Finavialta lentokoneiden ohjaamistanykyistä enemmän luoteen suuntaan, ohi Koivurinteen asuinalueen. Asukkaatovat tietoisia siitä, että kaupunginjohto keskustelee säännöllisesti Finaviankanssa lentoreiteistä.- Vihdintien melulta suojaaminen; linjauksesta ja korosta on tehtävä uusiselvitys. Asukkaat vastustavat Vihdintien korottamista yleisötilaisuudessaesitellyllä tavalla, koska on järkevämpää linjata tie siten, että esimerkiksi senreunoille voidaan paremmin suunnitella melusuojauksia. Askiston kohdallaVihdintie on pikemminkin upotettava syvemmälle kuin korotettava. Harri Lindblom, puheenjohtaja; Mauri Österholm, varapuheenjohtaja

Ilmailulaitos on tehnyt lentomelun hallintasuunnitelman (2002). Vantaankaupunki on teettänyt Vihdintien meluselvityksen (2006). Lisäksi Tiehallinto onteettänyt Vihdintien kehittämisselvityksen (2008), joka sisältää myös melutar-kastelun. Asemakaavamuutos perustuu edellä mainittuihin meluselvityksiin.Lento- ja tieliikennemelu ovat tyypiltään erilaisia, joten niitä ei voida laskeayhteen. Yhteisvaikutuksesta jäljempänä.

8. 20.3.2007 Heikki Tevä / Finavia: "Ilmailulaitos on edelleen huolestunutkaavahankkeista, joita on vireillä sekä Vantaan että myös Espoon alueilla, jajotka sijaitsevat lentokoneiden melualueella Lden >55dB tai sen rajantuntumassa vilkasliikenteisten lentoreittien alla. Vireillä olevat kaava-alueetyhdessä olevan maankäytön kanssa muodostavat yhtenäisen pohjois-etelä-


11

suuntaisen asuntoalueen "muurin", jota päälentoaseman länteen, Eurooppaanja etelään suuntautuva liikenne ei voi väistää. Toisaalta on yleisesti tiedossa,että juuri tältä suunnalta - erityisesti Kalajärven alueelta - on tullut varsin paljonmeluun liittyviä valituksia. Kaavoittajalla eikä muillakaan liene keinoja tässämielessä terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön turvaamiseen näillä alueilla.Asukasmäärien merkittävä lisääminen näille alueille lisää riskiä lisääntyviinmeluvalituksiin ja siten luo paineita vaatimuksille rajoittaa päälentoaseman jasen liikenteen kehittämismahdollisuuksia. Se puolestaan olisi ristiriidassavaltakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen kanssa, jonka mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittämismahdollisuudet tulee kaavoituksella turvata.Koivurinne 1 asemakaava on merkittävä ennakkotapaus vastaavien luonnon-mukaisten, suhteellisen huonojen joukkoliikenneyhteyksien (esim. ei raideliiken-nettä) päässä olevien ja melulle alttiiden alueiden kaavoittamiselle. Ilmailulaitoson ottanut vastaavalla tavalla kantaa esimerkiksi Espoon tiettyihin kaavahank-keisiin." Liitteenä oli lausunto 26.2.2007.

Tällä kaava-alueella lentomelutaso on alle 55 dB. Siten rakentamista rajoit-taa vain Vihdintien tieliikennemelu. Vihdintiellä on riittävä aluetta palvelevabussiliikenne.

Edellä olevat mielipiteet on arkistoitu kaavamappiin nro 261100, Koivurinne 1.

MRL 66 § mukainen viranomaisneuvotteluViranomaisneuvottelussa 20.3.2007 Tiehallinto ilmoitti aloittavansa Vihdintienkehittämisselvityksen laatimisen ja että kaavan on syytä odottaa kehittämis-selvityksestä saatavia tietoja ja että meluntorjuntaan tulee varautua.

Viranomaisneuvottelun johtopäätökset 1. Suhde Natura-alueeseen: erityistäarviota ei ole tarpeen tehdä, koska yleiskaavassa on jo tutkittu yhteisvaikutus(asuminen / luonnonsuojelu). 2. Suhde yhdyskuntarakenteeseen esitetäänkaavaselostuksessa. 3. Suhde melutilanteeseen esitetään kaavaselostuksessa.4. Täydennysrakentamisen määrä Koivurinteen pohjoisosassa, jossa lento-melutaso Lden on yli 55 dB, täydennysrakentamisen määrä voi olla enintään se,mitä alueella on asuntoja nyt. Tämä alue on erityisen kriittinen lentoreittiensuhteen. 5. Vihdintien kehittämisselvityksen osalta odotetaan kehittämisselvi-tyksen tuloksia, jotka voivat vaikuttaa tiealueen rajaukseen.

Vihdintien kehittämisselvitys, Tiehallinto 2008Vihdintielle aiemmin laadittu yleissuunnitelma (Tiehallinto 1996) oli vanhentu-nut. Vihdintien uudessa kehittämisselvityksessä (Tiehallinto 2008) on esitetty,että Timmermalmintien liittymä Vihdintielle suljetaan ja korvataan uudellaAskistontien kohdalle tulevalla eritasoliittymällä, jonne Timmermalmintieltäpääsee uutta Kurkihirsi-katua pitkin. Vihdintien rinnakkaistiestä välillä Timmer-malmintie - Tikkurilantie on luovuttu. Kehittämisselvitys sisältää myös melu-tarkastelun.


12

Vihdintien kehittämisselvityksessä esitetty liittymäratkaisu Askiston kohdalle. Kierto-liittymä Vihdintielle ei olisi riittävä ratkaisu tulevaisuudessa, joten liittymätyypin tulee ollaeritasoliittymä.

Mielipiteet 23.2. - 24.3.2009 nähtävillä olleesta asemakaavan muutos-luonnoksesta nro 002037 (tiivistelmä) ja niiden huomioonottaminen

9. 25.2.2009 Liisa Lindberg, Perikunnassa on kolmeosakasta. Nykyinen kaava sallii asuntorakentamisen. Voitaisiinko tila jakaakolmeksi tontiksi siten, että rakennukset sijaitsevat tontin yläosassa ja esim.autotallit tontin alaosassa Vihdintietä vastaan.

Voidaan siten, että kolme omakotitaloa rakennetaan samaan riviin, jolloinlänsipuoleisen pihan melutaso jää alle 55 dB.

10. 25.2.2009 Asukasillassa oli läsnä 47 henkeä ja tuli esiin seuraavia asioita:- Vihdintien puoleisen korttelinreunan rakentaminen, meluntorjunta ja sentoteuttaminen.- Lentomelun ja tieliikennemelun yhteisvaikutus? Valtioneuvoston ohjearvoissapuhutaan vain kokonaismelusta.

Valtioneuvoston ohjearvo ei käsittele erikseen lentomelua. Erityyppisiämeluja ei voida laskea yhteen. Yhteisvaikutuksesta jäljempänä.

11. 3.3.2009 Vantaan Energia Sähköverkot Oy: Alueella sijaitseepylväsmuuntamot M 793 ja M 371 sekä keski- ja pienjännitekaapeleita.Kaavassa tulee huomioida puistomuuntamoiden ja maakaapeleiden sijainti.Kaukolämpöverkon osalta ei huomautettavaa.

Muuntamot sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella Vihdintien tiealueella.Kaapelit ilmenevät johtokartalta eikä niitä ole tarpeen merkitä asemakaavaan.

12. 3.3.2009 Myyrmäen aluetoimikunta päätti, että aluetoimikunnalla ei olehuomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaiseen asema-kaavamuutokseen.

13. 12.3.2009 Vantaan ympäristökeskus, Tina Kristiansson: Eihuomautettavaa. Meluselvitys olisi Timmermalminkuja 8:n osalta tarpeen,muuten asiaan on vaikea ottaa kantaa. Todennäköisesti talojen länsipuolellaolisi kuitenkin tarpeeksi hiljaista.

Meluselvitysten (Sito Oy 2006 ja Destia Oy 2008) perusteella pihamelutasosaadaan Vihdintien suuntaisella rakentamisella riittävän alhaiseksi (alle 55 dB).Kaavaan rakennusalat on määritelty niin, että uudet omakotitalot tulevatsamaan riviin.

14. 13.3.2009 Liisa Lindberg, Onko tila mahdollistajakaa kolmeen osaan? Teollisuusrakennukselle ei ole mitään käyttöä.

Tontti on suunniteltu siten, että asuntorakentaminen suojaa pihoja melulta.

VIHTI

HELSINKI


13

15. 24.3.2009 Timo Veijola, Näyttää hyvältä, kun on nyterillispientalojen korttelialuetta. Hieno juttu, että suojaviheralue tulee tien jameidän väliin. Valli on parempi kuin meluseinä. Huono juttu, että melu jatkuu.

Voimassa oleva asemakaava salli erillispientalorakentamista. Talo onvalmistunut v. 1997 ja täyttää silloiset meluvaatimukset, mutta rakennus eisuojaa pihaa melulta. Vihdintien melusuojausta parannetaan vasta tienparantamisen yhteydessä.

16. 24.3.2009 Janne Patteri, Yhtenä muutoksen osanaon asuntojen ulkokuoren äänieristysrajan muuttaminen 25 desibelistä 29desibeliin Vihdintien tiemelua vastaan sekä jo aikaisemmissa suunnitelmissaesitetyn meluaidan mahdollinen poistaminen. Nämä kaavaan suunnitellutmuutokset eivät vähennä melua Timmermalminkujan omakotialueella. Nykyisetasuinrakennukset on vuosien saatossa rakennettu 25 desibelin tai sitäalhaisemman melurajan mukaisesti. Mikäli raja nostetaan 29 desibeliin ja tälläperusteella jätetään meluaita tekemättä, Vantaan kaupunki valitsee halvan,mutta asukkaistaan piittaamattoman tavan hoitaa lisääntyvää ympäristöhaittaa.Meluaidat on kyllä esitetty rakennettavaksi Askistossa muihin Vihdintien kohtiin,joissa tiemelu vastaavasti haittaa asukkaiden terveyttä ja viihtyvyyttä. Vaadin,että Vihdintien ja Timmermalminkujan väliin aikaisemmissa suunnitelmissaesitetty meluaidan rakentaminen vahvistetaan uusiin suunnitelmiin sekä myöstoteutetaan samalla, kun alueen muutkin meluaidat rakennetaan. Vantaankaupungin tulee ryhtyä välittömästi tiemelun vähentämiseksi muihin toimenpitei-siin kuin desibelirajan nostoon, kuten esimerkiksi Vihdintien nykyisen 80 km/hnopeusrajoituksen alentamiseen 60 km/h Timmermalminkujan kohdalla, mikäalentaa tiemelua välittömästi 3 desibeliä.

Vihdintie on valtion tie, ei Vantaan kaupungin. Vihdintien parantamiseksi onlaadittu kehittämissuunnitelma (Tiehallinto 2008), mikä sisältää kaksiajorataisentien (2 + 2 kaistaa), ajonopeuden alentamisen 60 km/h:iin sekä 3,0 m korkeanmeluesteen Timmermalminkujan kohdalle. Valtio toteuttaa meluesteet kuitenkinvasta tien parantamisen yhteydessä. Asemakaavassa melumääräys on välttä-mätön asumisen laadun varmistamiseksi uudisrakentamisessa. Kunnan velvolli-suus on pitää asemakaavaa ajanmukaisena. Timmermalmintie 2a:n osalta onpoikkeamisluvassa (21.3.2002 § 49) jo vaadittu asunnolta 38 dB:n ääneneristä-vyys lentoliikennemelua vastaan, mikä täyttää myös melusuojaustarpeentieliikennemelua vastaan. Rakennus ei ole vielä valmistunut. Ääneneristävyys-vaatimukseksi Vihdintien tieliikennemelua vastaan tarkistetaan 33 dB.

Osallistumisen jälkeen tehdyt tarkistukset- Timmermalmintie 8:n kohdalla tontti on mahdollista jakaa kolmeen omakoti-tonttiin niin kuin maanomistaja on toivonut siten, että talojen länsipuolelle jäämelulta suojaiset pihat.- Ääneneristävyysvaatimukseksi Vihdintien tieliikennemelua vastaan tarkiste-taan asuntojen osalta 33 dB sekä toimisto- yms. tilojen osalta 29 dB.- Timmermalminkujalle on lisätty kääntöpaikka.

Asemakaavamuutoksen tavoitteet

Vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiinKaavamuutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenkanssa. Lento- ja tiemelusta annetaan ääneneristävyysmääräys.

Vertailu maakuntakaavaanAsemakaavamuutos on maakuntakaavan mukainen.


14

Vertailu yleiskaavaanYleiskaavassa alue on teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnanlaadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Voimassa oleva asemakaava kuitenkin salliimyös asuntorakentamista, mistä syystä alueelle on voitu rakentaa omakotitalo-ja. Asemakaavassa on tutkittu asumisen edellytykset yleiskaavaa tarkemmin.

Vertailu voimassa olevaan asemakaavaanAlue on voimassaolevassa asemakaavassa pienteollisuusrakennusten kortteli-aluetta (TP

7), jossa kullekin tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa.Asemakaavassa on tutkittu asumisen edellytykset ja annettu ääneneristävyys-määräys. Timmermalminkuja pohjoispäähän lisätään kääntöpaikka. Puisto (P)muuttuu todellisen käyttötarkoituksensa mukaisesti suojaviheralueeksi (EV).Suurin kerrosluku on kaksi (II) säilyy.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteetAsuntopihoilla melutason tulee olla alle 55 dB (A).

Asemakaavamuutoksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt tarkistuksetAsemakaavamuutos oli MRA 27 §:n mukaisesti nähtävillä 19.5. - 17.6.2010.Tällöin ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja pyydettiin 5 kpl ja saatiin 3 kpl.Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon johdostalento- ja liikennemelua vastaan annettu ääneneristävyysmääräys on tarkistettulento- ja tieliikennemelua koskevaksi. Lisäksi kaavaselostusta on täydennetty.

Asemakaavamuutoksen suunnitteluAsemakaavan laati aluearkkitehti Timo Kallaluoto. Suunnitteluun ovat osallistu-neet arkkitehti Tapani Rauramo (15.1. – 14.5.2004), liikenneinsinöörit PekkaHaasanen, Teuvo Huutoniemi, Hanna Kaurala, Susanna Koponen ja Pirjo Salo,asuntotuotannon kehittämispäällikkö Tuula Hurme, maankäytön kehittämispääl-likkö Armi Vähä-Piikkiö, lupapäällikkö Ilkka Rekonen, lupa-arkkitehti PanuLatvala, terveysinsinööri Krister Höglund, johtava ympäristösuunnittelijat JaakkoVähämäki, ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson, yleiskaavasuunnittelija MariSiivola, maisema-arkkitehdit Ismo Häkkinen, Laura Muukka ja Anne Mäkynen,suunnitteluinsinöörit Usko Koponen, Markku Kortelainen ja Pirjo Suni,kaavoitusteknikko Yrjö Oksman sekä suunnitteluavustajat Paula Vartiainen jaLeena Rokala. Vihdintien ja Tikkurilantien meluselvityksen (2006) laati DI TimoHuhtinen / SITO Oy. Vihdintien tilavaraussuunnitelman (2008) laati Destia Oyyhteistyössä Tiehallinnon sekä Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa.


15

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS

Asemakaavamuutos luo edellytykset sekä Vihdintien kehittämiselleettä omakotiasumiselle.

Kaavamuutos on tarpeen Vihdintien kehittämiseksi ja tieliikennemeluntorjumiseksi. Kaavamuutoksella on tarkoitus sulkea Timmermalmintien liittymäVihdintielle. Yhteys korvataan Kurkihirsi-nimisen kadun kautta suunniteltuunAskiston eritasoliittymään. Korttelialueille annetaan tarvittavat ääneneristävyys-määräykset meluselvitysten mukaisesti.

Asemakaavan muutoksessa korttelit 20040 ja 20042 muutetaan rakennettuatilannetta vastaavasti erillispientalojen korttelialueiksi AO ja ympäristöhaittojaaiheuttamattomien teollisuus- ja varasto- ja toimistorakennusten korttelialueiksiTKTY. Kaavamuutoksessa tonttitehokkuus e = 0,20 ja suurin kerrosluku kaksi(II) säilyvät nykyisinä.

Osa korttelialuetta 20042 Timmermalmintie 8:n kohdalla voidaan muuttaa erillis-pientalojen korttelialueeksi AO siten, että kolmen uuden omakotitalon länsipuo-lelle syntyy pihat, joilla melutaso jää alle 55 dB.

Puisto muutetaan käyttötarkoitustaan vastaavasti suojaviheralueeksi EV, jonnevoidaan sijoittaa meluvalli. Lisäksi Timmermalminkujan pohjoispäähän merki-tään kääntöpaikka.

LiikenneVihdintielle rakennetaan Timmermalmintien kohdalle kevyen liikenteen alikulku.Ajoneuvoliittymä Vihdintielle poistetaan, koska etelämmäksi varaudutaanrakentamaan eritasoliittymä. Tällöin liikenne Vihdintien eritasoliittymään tuleekulkemaan uuden Kurkihirsi-nimisen kadun kautta. Timmermalmintien kohdallasäilyvät Vihdintien bussipysäkit.

Suhde yhdyskuntarakenteeseenTimmermalminkujan alue on osa Vihdintien suuntaista seudullista kaupunki-rakentamisvyöhykettä. Vihdintietä pitkin on järjestetty bussiyhteys Helsinkiin.

Suhde melutilanteeseenAlueen lentomelutaso on alle 55 dB (Ilmailulaitos 2002), joten sen puolestaaluetta voidaan käyttää asumiseen. Alueen tieliikennemelutaso on tutkittukahdessa erillisessä meluselvityksessä (Sito Oy 2006 ja Destia Oy 2008), joihinasemakaava perustuu.

- Asemakaavaehdotuksen ääneneristävyysvaatimusAsemakaavaehdotuksessa on huomioitu lentomeluvyöhykkeen Lden 50 - 55 dBääneneristävyysvaatimus 32 dB ja tieliikennemelun ääneneristävyysvaatimus30 dB. Kaavamuutoksessa asuntojen ääneneristävyysvaatimus on 33 dB jatoimistojen 29 dB, mikä sisältää myös mahdollisen tie- ja lentoliikennemelunyhteisvaikutuksen. Uusien asuintonttien osalta pihamelutaso tulee jäämään alle55 dB.

- Miksi lento- ja tieliikennemelun yhteisvaikutusta ei huomioida?Vantaalle kaavoitettaessa tulee melutilanne arvioida Vantaan Rakennusvalvon-nan rakentamisohjeen "Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyysvaatimukset(2007)” vaatimusten (taulukko) perusteella. Ko. taulukossa on vaatimukset


16

määritelty maa- ja lentomelun osalta ainoastaan erikseen, ei näiden summa-melulle. Määritykset on tehty eri melusuureilla: Maaliikenteen osalta käytetäänpäivä- ja yöajan keskiäänitasoja (LAeq), lentomelun osalta koko vuorokauttakuvaavaa melusuuretta Lden. Näitä suureita ei voi laskea yhteen summa-meluksi.Rakennusvalvonnan ohje perustuu Ympäristöministeriön 2003 julkaisemaanohjeeseen ”Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen”, jossa eimyöskään ole määritetty eristävyysvaatimuksia tie- ja lentoliikennemelunsummamelulle, vaan kaikki eristävyyden mitoitusperusteet on asetettu näilleerikseen. Syynä on se, että ko. melut poikkeavat selvästi toisistaan: Tieliikenne-melu on pääosin jatkuvaa, kun taas lentoliikennemelua esiintyy yleensä vainajoittain ja keskimääräistä selvästi korkeampina tasoina.Näiden toisistaan poikkeavien melutyyppien, kuten tie-/raideliikennemelu ja tie-/lentoliikennemelu, tulee EU:n ja Ympäristöministeriön kannan mukaanyleensäkin käsitellä erikseen, eikä niitä tule yhdistää summameluksi. Tämäilmenee mm. EU:n ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) ja tämän toimeen-panemiseksi tehdyn ympäristönsuojelulain muutoksen (459/2004) nojallalaadittavien meluselvitysten soveltamisohjeissa.1

Eri melutyyppejä ei voida laskea yhteen eikä karkeasti arvioituna tie- ja lento-liikennemelujen yhteisvaikutus ole merkittävä. Helsinki-Vantaan lentoasemanympäristölupahakemuksen (2007) vuoden 2025 melukartan 5.32 mukaanlentomelutaso Lden on Vihdintien varressa 51 - 54 dB, mutta keskiäänitaso LAeq,joka ei kuvaa koettua melua, koska lentokoneita kulkee harvakseltaan, on alle50 dB. Desibeliasteikko on logaritminen, joten mitä suurempi eri melulähteidenäänitasoero on, sitä olemattomampi yhteisvaikutus on. Myös kaupungin jaUudenmaan ELY-keskuksen välisessä neuvottelussa 25.8.2010 todettiin, ettätie- ja lentomelut ovat erityyppisiä eikä niitä voida laskea yhteen.

- Johtopäätös yhteisvaikutuksestaEri melutyyppejä ei voida laskea yhteen. Helsinki-Vantaan lentoaseman ympä-ristölupahakemuksen (2007) vuoden 2025 melukartan 5.32 mukaan lentomelu-taso Lden on Vihdintien varressa 51 - 54 dB, mutta keskiäänitaso LAeq, joka eikuvaa koettua melun häiritsevyyttä, koska lentokoneita kulkee harvakseltaan,on alle 50 dB. Desibeliasteikko on logaritminen, joten mitä suurempi eri melu-lähteiden äänitasoero on, sitä olemattomampi yhteisvaikutus on. Näin ollenkarkeasti arvioituna tie- ja lentoliikennemelujen yhteisvaikutus ole merkittävä,vaikka melut laskettaisiinkin yhteen.

Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminenTimmermalminkujalle ei voida osoittaa uutta asumista ilman huomattavankallista meluestettä. Tästä syystä korttelin 20042 Vihdintien puoleinen rakenta-maton osa osoitetaan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan työpaikkarakenta-miseen. Samasta syystä korttelin 200400 teollisuustonttia ei voida muuttaaasuintontiksi. 2

Alueelle annetaan tarvittavat ääneneristävyysmääräykset: Asuntojen äänen-eristävyydeksi lento- ja liikennemelua vastaan määrätään L 33 dB sekätoimistotilojen ja vastaavien hiljaisten työtilojen osalta ääneneristävyydeksilento- ja liikennemelua vastaan määrätään L 29 dB.

1 Ramboll Oy 1.12.2008 Keimolanmäen asemakaavan nro 220200 valitukseen.2 Sito Oy, 14.11.2006 s. 17, 20.


17

Nimistö- Timmermalminkuja, Timmermalmsgränden: Hämeenkylän Labbaksella oli1824 torppa Timmermans torp.3 Kun torppa itsenäistyi, se sai 1924 lohkomises-sa nimen Timmermalm,4 joka esiintyy myöhemmin myös maastonimenä.5

Kadunnimi on johdettu tästä. Timmer on tukki tai hirsi. Malm on Uudenmaanruotsalaismurteissa esiintyvä sana, joka tarkoittaa tasaista hiekkaista metsä-maata, nummea.6 Helsingin seudulla on 1700-luvulta lukuisia malm-loppuisiamaastonimiä. Poikkikuja on peräisin 1950-luvulta kuten vanhimmat talotkin.Vihdintien suuntainen katu ja kadunnimi tulivat asemakaavaan 1979.

Kaavamuutoksen vaikutukset- Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseenTontille, jossa on nyt vapaa-ajan asunto 1950-luvulta, rakennetaan kolme oma-kotitaloa. Lisäksi asemakaava sallii jonkin verran lisärakentamista voimassaolevan asemakaavan tonttitehokkuudella. Vihdintien ja Timmermalminkujanväliin voidaan rakentaa meluvalli.

- Vaikutukset suhteessa voimassa olevaan asemakaavaanOsa tonteista merkitään todellisen käyttötarkoituksensa mukaisesti erillispien-talojen korttelialueiksi (AO). Nyt toimitilakäytössä olevat tontit merkitään ympä-ristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus-, varasto- ja toimistorakennustenkorttelialueeksi (TKTY).

- Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja luonnonympäristöönUusi rakentaminen sijoittuu voimassa olevan asemakaavan korttelialueille.Puisto muutetaan suojaviheralueeksi, jolle voidaan sijoittaa meluvalli.

- Muut vaikutuksetKaavamuutoksella parannetaan tieliikennemelun torjuntaa. Asemakaavamuutosei aiheuta merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia, koska alueen liikennetuotos onvähäinen.

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

Toteuttamissopimuksia ei tarvita.Vihdintien meluesteen toteuttamisen hinnaksi on arvioitu 356 296 €. 7

Vantaa 27.9.2010

VANTAAN KAUPUNKIKaupunkisuunnitteluLänsi-Vantaan asemakaavayksikkö

Timo KallaluotoAluearkkitehti

Laatijan yhteystiedot: Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Timo Kallaluoto, Kielotie 28, 01300 Vantaa, puh8392 2675, sähköposti [email protected]

3 1824 ja 1851 Timmermans torp, Maanmittaushallituksen arkisto, mikrofilmit, Vantaa 43:XIV, 43:XIX.4 Maanmittaushallituksen arkisto, mikrofilmit, Vantaa 43:23.5 1933 mitatussa peruskartassa (painettu 1945) Timmermalm esiintyy sekä maastonimenä että talonnimenä.6 Åke Granlund: Keskiaikaisia nimiä nykyisessä Helsingissä, teoksessa Helsingin kadunnimet, s. 22, Helsinki 1970.7 Vihdintien meluselvitys, Sito Oy 14.11.2006 s. 20, 22.

mailto:[email protected]


18

Nykytilanne

Ortoilmakuva vuodelta 2007..


19

Lentokoneiden reittitiheyskartta

Lähtevien lentojen lentotiheyskartta. Ilmailulaitos Finavia 2007.

Odilampi

Petas

Koivurinne

Kaava-alueen sijainti

Askisto

Juvanmalmi

Petikko

Varisto

Hämeenkylä

Vapaala


20

Hetkelliset lentomelutasot

Hetkelliset melutasot, A320- ja MD80-koneet. Kiitoteiden 22L ja 04L teoreettiset lentoonlähtöreititLmax 75, 80 dB. Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003-2020, liitekartta 30.

Hetkelliset melutasot, A320- ja MD80-koneet. Kiitoteiden 22R ja 04R teoreettiset lentoonlähtöreititLmax 75, 80 dB. Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003-2020, liitekartta 31.

Kaava-alueella hetkellinen lentomelutaso on noin 75 dB.


21

Tieliikennemelu, nykytilanne

Vuoden 2005 tilanteessa päivämelun 55 dB:n raja ulottuu noin 50-150 metrin etäisyydelle Vihdintiestä.Yli 65 dB:n vyöhyke ulottuu noin 15-30 metrin etäisyydelle. / Sito Oy 29.11.2006.

Tikkurilantie ja suunniteltu Vihdintie v. 2030 ilman meluntorjuntaa

Vihdintietä ja Tikkurilantietä lähimmän asutuksen osalta melutaso ylittää 55 dB. / Sito Oy 29.11.2006.


22

Tikkurilantie ja suunniteltu Vihdintie v. 2030, ratkaisuehdotus

Ratkaisuehdotus voidaan toteuttaa vasta samaan aikaan Vihdintien toisen ajoradan rakentamisenkanssa. Tikkurilantien varressa on 1,4 m korkea melukaide asfaltin reunassa. Melukaide vähentäämelutasoa noin 3-5 dB asuinrakennusten ja rakentamattomien tonttien kohdalla. Seuraavassakuvassa on esitetty tarkemmin Vihdintien varren meluntorjuntaratkaisuehdotus. / Sito Oy 29.11.2006.


23

Tieliikennemelun suojaustoimenpiteet ja kustannukset. / Sito Oy 29.11.2006.


24

Vihdintietä lähimpien rakennusten ulkoseinien ääneneristävyysvaatimukset tieliikennemelua vastaan. /Sito Oy 29.11.2006.

30 dB

30 dB

33 dB

30 dB

30 dB


25

Asemakaavaluonnos v. 2007

MRL 62 § mukaisesti 15.2. - 16.3.2007 nähtävillä olleen asemakaavaluonnoksen havainnekuva.


26 As

MRL 62 § mukaisesti15.2.-16.3.2007 nähtävilläollut asemakaavaluonnosnro 261100, Koivurinne 1


27

Vihdintien (st 120)kehittämisselvitys,Tiehallinto 2008

Tilavaraus Askiston kohdalla.

Eritasoliittymä alittaa Vihdintien, jolloinerikoiskuljetukset pääsevät liittymän yli.Tällöin tarvitaan matalampi silta-aukko jaliittymä sopii paremmin maastoon.

Timmermalmintien liittymä Vihdintielle onsuljettu. Kurkihirsi-katu yhdistää Timmer-malmintien Askiston eritasoliittymään.

Kurkihirsi-kadun sijaintia sekä tie- jakatualueiden tilavarauksia on tarkennettuasemakaavassa.


28

Vihdintien kehittämisselvitys, Tiehallinto 2008.Melualueet ilman meluesteitä, 60 km/h.

Vihdintien kehittämisselvitys, Tiehallinto 2008.Melualueet 2030 meluesteillä, 60 km/h.

50 55 60 65 65 60 55 50dB

55 60 65 60 55 50dB


29

Vihdintien kehittämisselvitys, Tiehallinto 2008.Kehitysjakso 2008 - 2016. Kevyen liikenteen alikulkutunneli Vihdintien ali.

Vihdintien kehittämisselvitys, Tiehallinto 2008.Kehitysjakso 2016 - 2030. Timmermalmintien liittymä katkaistu.


30

Asemakaavaluonnos v. 2009

11.2.2009 päivätty asemakaavaluonnos, joka oli MRL 62 § mukaisesti nähtävillä 23.2. - 24.3.2009.

Kaupungin maanomistus (harmaalla).


31

AK-kortteli 20042, Timmermalminkuja 8

Rakentamisohje

TKa 19.4.2010

1. Rakennusten sijoitus: Rakennukset rakennetaan kiinni Vihdintien puoleiseen rakennusalan rajaan.Rakennukset sijoitetaan vähintään 2 metrin etäisyydelle naapuritontin rajasta, jolloin rakennustenpäätyyn voidaan sijoittaa ikkunoita, ei kuitenkaan huoneiden pääikkunoita. Parveke, terassi jasisäänkäyntikatos saa ylittää rakennusalan rajan.

2. Melusuojaus: Asuintalot ja talousrakennukset muodostavat pihalle meluesteen Vihdintien suuntaan.Tällöin länsipuoleisten pihojen melutaso jää alle 55 dB ja tontin voi rakentaa, vaikka Vihdintienmeluestettä ei rakennettaisi.

3. Kerrosluku: kaksi, jolloin ikkunoita saadaan myös yläkerroksesta sekä itään että länteen. Näinsaavutetaan myös riittävä melusuojaus Vihdintietä vastaan.

4. Katot: kattotiili, kaltevuus 1:2, harjat Vihdintien suuntaiset.

5. Julkisivut: savitiili.

6. Tonttien rajaus pensasaidoin, nykyiset kuusiaidat sallitaan.


32

Katusuunnitelma

Timmermalminkuja(pohjois-eteläsuuntainen)

Timmermalminkuja(itä-länsisuuntainen)

Timmermalminkuja

Kevyen liikenteen alikulku

Vihdintie

Kääntöpaikka


33

Havainnepiirros

Asemakaavan mahdollistama rakentaminen, Vihdintien suunnitellut tiejärjestelyt ja meluvalli.


34


35


36


37


38

Documents

Vantaa · asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset kuten Askiston ... jätettiin lisäksi kirjallisesti 9 kpl ja suullisesti 2 kpl. Mielipiteissä vastustettiin