Virk Numero 4 / 2012

Promoting Natural Materials:

luonnonmateriaali-osaamista ja Suomi-Viro

-yhteistyötä

Varsinais-Suomen Viro-keskus ryViron kunniakonsulaatti Turussa

- Perustettu 1994- Henkilö-, yhdistys-, kunta- sekä yritysjäseniä yli 300- Yhdistys edistää Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisää Viro-tietoutta ja viron kielen ja kulttuurin tuntemusta sekä tukee jäsentensä yhteistyötä.- Yhdistyksen toimisto palvelee kunniakonsulaattina ja jakaa Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit ja henkilökortit sekä vastaa yksityishenkilöiden Suomea ja Viroa koskeviin kysymyksiin. Kunniakonsuli Keijo Virtanen on tavattavissa sopi-muksen mukaan.

Puheenjohtaja: Armas LahoniittySihteeri: Reino LemmetyinenTiedotussihteeri: Aila GrönholmToiminnanjohtaja: Kirsi Äyräs

Osoite: Vanha Suurtori 3, 20500 TurkuKäynti: Brinkkalan talon sisäpiha, 2. krsToimiston puhelin: +358 2 250 3359Toiminnanjohtaja suoraan: 040-822 7851Sähköposti: toimisto@viro-keskus.fiInternet-sivu: www.viro-keskus.fi

VirkVarsinais-Suomen Viro-keskus ry:n jäsenlehti

Turun ammattikorkeakoulun koordinoima Promoting Natural Materials hanke edistää, lisää ja vahvistaa paikallisten luonnon-materiaalien käyttöä ja tietotaitoa Suomessa ja Virossa sekä tiedon, tutkimuksen ja osaamisen vaihtoa maiden välillä. Hankkeen internet-sivu:http://www.pronatmat.eu

Hankkeessa mukana:*Turun ammattikorkeakoulu*Säästävän korjausrakentamiseninfokeskus SRIK*Tallinnan yliopisto*Tarton Yliopisto/Viljandin kultturiakatemia*Åbo Akademi*Näkövammaisten keskusliitto/ Sokeva käsityö*Turun Yliopisto/Koulutus ja kehittämis-keskus Brahea*Viron maatalousyliopisto*Varsinais-Suomen Viro-keskus ry *Tarton kaupunki/Turku Infopiste

The publication reflects the authors’ views and the Managing Authority cannot be held liable for the information published by the project partners.

Virk 4/2012: ProNatMat-erikoisnumeroJulkaisija: Varsinais-Suomen Viro-keskus ryPainopaikka: Konturo, Turku

Kannen kuva: talo Supilinnasta Tartosta. Pikkukuva Turusta Koroisten talon näyttelystä. Kuvat: KÄ

Pääkirjoitus Virk 4 / 2012

Viro-keskus mukana EU-projekteissa

ProNatMat-hankkeen pääjulkaisu on vapaasti saatavilla Internetissä! Promoting Natural Materials -kirjan saa ladattua osoitteesta: www.pronatmat.eu

Varsinais-Suomen Viro-keskus on viime vuosien aikana ollut kehittämässä Viron ja Suomen suhteita myös yhteisissä EU-projekteissa. Viime vuoden vaihteessa päättyi Lemon-projekti, jossa molempien maiden kansalaisopistot keskittyivät sosiaalisen median käyttöönottoon työssään. Nyt on päättymässä ProNatMat- hanke. Sen tarkoituksena on ollut kehittää lähiluonnosta kotoisin olevien luonnonmateriaalien käyttämistä mm. vanhojen puurakennusten kunnostamisessa ja monenlaisessa luovassa toiminnassa. Hankkeen vetovastuu on Turun Ammattikorkeakoululla ja siinä on mukana Virosta osapuolia sekä Tallinnasta että Tartosta. Viro-keskuksen tehtävänä on ollut erityisesti yhteydenpito asukasyhdistyksiin kuten Portsa ry:hyn ja Supilinna Selts -yhdistykseen. Tämä Virk-lehden numero kertoo ProNatMat-hankkeen sisällöstä ja siinä tehdystä työstä.

Vuosi 2012 on Varsinais-Suomen Viro-keskus ryn toiminnassa ollut työntäyteinen ja vaativa. Toiminnanjohtajamme vaihtui myös vuoden aikana. Yhdistyksen talouden kunnossapito vaatii aina erityisiä ponnisteluja vapaaehtoisuuteen perustuvassa organisaatiossa. Uskon kuitenkin että olemme yhdessä voineet

jälleen lisätä ja vahvistaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja toistemme ymmärrystä yli rajojen.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta kaikille Viron ystäville Suomessa ja Suomen ystäville Virossa!

Häid Jõule ja Head Uut Aastat kõigile Eesti sõpradele Soomes ja Soome sõpradele Eestis!

Armas Lahoniittypuheenjohtaja

Virk

ProNatMat on ollut suuri seikkailu luonnonmateriaalien maailmassa Suomessa ja Virossa. Kymmenen projektipartnerin ja satojen yhteis-työkumppanien voimin olemme saaneet kipinöitä syttymään ja lentämään luonnonmateriaali-osaamisen edistämiseksi. Aihepiiri on ollut todella laaja, voidaan ky-syä mitä luonnonmateriaalit ylipää-tään ovat? Kaikkihan on alun perin luonnonmateriaalia! Tarvitaan lisää määreitä; ekologisuus, lähimateri-aali, uusiutuva luonnonvara, luon-nonmukainen, kierrätettävyys… Tämän hankkeen yhtenä lähtö-kohtana oli huoli sitä, että luonnon-materiaaleja tuodaan paljon kauko-mailta, vaikka niitä voitaisiin kor-vata vastaavilla paikallisilla mate-riaaleilla. Tehokas luonnonmate-riaalien käyttö on myös lähiympä-ristön hoitoa. Myös rakentamisen ympäristövaikutukset voidaan mi-nimoida suosimalla luonnon-mukaisia tai kierrätettyjä rakennus-materiaaleja. Tehokkaiden työ-menetelmien osaaminen on samalla sekä katoavaa kansanperinnettä että innovatiivista tulevaisuutta; vanhoja työmenetelmiä voidaan

ProNatMat –Promoting Natural Material Knowhow

käyttää uudella tavalla. Uusien me-netelmien ja tuotteiden ideoinnille, tutkimukselle ja toteuttamiselle on ollut tarvetta, jotta pystytään vas-taamaan alalla havaittaviin tren-deihin ja tuotekehitystarpeisiin, niin rakentamisessa kuin taiteessa ja käyttöesineissäkin. Luonnonmateriaalit elävät kan-sanperinteissämme myös tarinoina ja nykypäivään asti ulottuvina

Luonnonmateriaalien keruukalenteri Koroisten talon kamarin seinältä.

tapoina. Ihmiset ovat eläneet luon-nosta ja kunnioittaneet siltä saata-via anteja. Jo aivan luonnonmateriaali-seikkailumme alussa saimme huo-mata, että kaikki ProNatMat-hank-keen eri teemat (ekologinen ra-kentaminen, kulttuuriperinnön ja-kaminen sekä taide, muotoilu ja käsityöt) sulautuivat yhteen perma-kulttuurin periaatteiden kanssa: Pidetään huolta toisistamme, kun-nioitetaan luontoa ja huolehditaan resurssien reilusta jaosta. Englan-ninkielinen käsite permaculture tuli alun perin sanoista permanent agriculture, pysyvä maanviljely, mutta se on levinnyt siitä muillekin suunnittelun osa-alueille, ja nykyi-sin se voidaan tulkita kestävänä kulttuurina, a permanent culture. Tähän liittyy suuri ympäristöllinen ja sosiaalinen vastuu ja se korostaa suunnittelun ja tietotaidon merki-tystä. Kunkin meistä on todellakin otettavasta vastuu siitä millaiseksi oman elämänsä ja ympäristönsä tekee. Kaikki, mikä tukee eko-systeemin kestävyyttä, on käyttö-kelpoista, niin vanhat perinteet kuin nykyaikainen tiede ja teknolo-giakin. Siksi monet niin suoma-laiset kuin virolaisetkin toiminta-tavat – esimerkiksi talkoot – voivat olla osana permakulttuurisuunnit-

telua. Entisaikojen yhteisöllisyys onkin nostamassa taas päätään esim. asukasyhdistysten toimin-nassa. Vanhoja puutaloalueita kun-nostetaan ja elinympäristön ter-veellisyyteen ja turvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huo-miota sekä Suomessa että Virossa. Ja kun erilaiset yhteisöt kätkevät sisäänsä eri ikäluokkia ja sosiaa-lisia ryhmiä, näille on helppo koh-dentaa ja jakaa luonnonmate-riaalitietoa ja –osaamista. ProNatMat –hanketta voidaan pitää perinteisen, säästävän ja kierrätettävän vanhan tiedon ja materiaalin sekä uuden jatkuvasti kehittyvän tietotaidon ja luovuuden symbioosina. ProNatMat -tieto on sellaista, joka koskettaa juuriamme kaukaa menneisyydestä ja työntää meitä kohti tulevaisuutta. Siitä voi tulla myös elämäntapa – tietoinen valinta vaihtoehtona kulutusyhteis-kunnalle. Yhteistyöllä on voimaa ja monenlaisia tekijöitä tarvitaan on-nistuneisiin hankkeisiin myös tule-vaisuudessa.

Päivi Simi

Kirjoitus on lyhennelmä projekti-päällikkö Päivi Simin ProNatMat-loppuseminaarissa Tallinnassa esittämästä puheenvuorosta.

Tarton Supilinn ja Turun Portsa yhteistyöhönVirk

Puutalojen puolestaPort Arthur - kotoisammin Portsa - on vanhojen kaupunkipuutalojen ja viihtyisten umpipihojen alue Turussa. Supilinn, soppakaupunki, on “kylä kaupungissa”, puutalojen ja puutarhojen vehreä nurkka Tartossa.

Molemmat ovat lähellä kaupungin keskustaa, mutta kuitenkin hieman syrjässä keskustavilinältä: oikeastaan parhaalla paikalla säilyttääkseen kaupunkikuvassa vanhaa puutalokulttuuria. Kummankin alueen asukkaat puolustavat omia koti-kortteleitaan, ja toivovat että vanhat talot säilyvät tulevaisuudessakin. Korttelit halutaan säilyttää alkuperäisessä käytössään, elävänä osana kaupunkia.

Turun Portsan ja Tarton Supilinnan vei yhteen ProNatMat-projekti, jonka tavoite on edistää luonnonmateriaalien käyttöä rakentamisessa. Kaupunginosien yhteistyön välittäjinä olivat Varsinais-Suomen Viro-keskus ry ja Tartossa toimiva Turun kaupungin infopiste. Infopisteen puolesta ProNatMat -projektin vetäjänä Tartossa toiminut Jaava Masing näkee yhteistyössä paljon tulevaisuuden mahdollisuuksia: - Portsalla ja Supilinnalla on yhteisiä haasteita. Vanhan rakennuskannan restau-roiminen on molemmille ajankohtainen ja tärkeä asia, samoin monet kaupunki-suunnitteluun liittyvät kysymykset. Kaupunginosien omaleimaisuus on arvo sinänsä, ja molemmat kaupunginosayhdistykset tekevät oman kaupunginosansa hengen säilyttämisen eteen kovasti töitä, hän arvioi. - Paras yhteistyö alkaa henkilökohtaisista kontakteista, ja juuri niitä nyt on tarkoitus luoda Turun ja Tarton välille ProNatMat-hankkeen kautta, Masing toteaa.

Supilinn: vanhaa ja uutta rakennuskantaa perinteisessä puutalokaupunginosassa.

Virk

Portsaa uhkasi kerrostalojen rakentaminenVuonna 1972 perustettu Portsa ry viettää jo 40-vuotisjuhlaansa, kun taas Supilinna Selts on toiminut 10 vuotta. Portsa ry perustettiin aikana, jollloin vanhojen puutalojen purkaminen ja uudisrakentaminen uhkasi aluetta. Uusi asemakaava kerrostaloille oli jo suunnitteilla, kun asukkaat heräsivät puolus-tamaan puutalokortteleitaan. Nimien kerääminen ja kampanjointi tuotti tulosta, ja Port Arthur sai suojelevan kaavan. Monet Portsan taloyhtiöt ovat viime aikoina viettäneet satavuotisjuhliaan. Talojen historiaa ja asukkaiden tarinoita on kerätty talteen, ja värikkäitä tarinoita on julkaistu niin kirjoissa ja kansissa kuin Portsa ry:n nettisivuillakin. Portsa ry on myös aktiivinen kaupunginosa-tapahtumien järjestäjä. Portsan katumarkkinat kirpputoreineen ja konsert-teineen järjestetään toukokuussa. Pihamarkkinat ovat vuorossa elokuussa. Pihamarkkinoiden idea on, että asukkaat järjestävät pihoillaan myyntiä ja tapahtumia, omaa mielikuvitustaan käyttäen. Portsan nimikkoviikkoa vietetään elokuun lopulla, silloin ohjelmassa on opastettuja kävelykierroksia, konsertti ja elokuvailta puistossa. Uutena ideana viikon ohjelmaan on tullut lasten kukka-karnevaalit.

Portsa ry:n sihteerin Sirpa Huntsalan yritys Portsan Olohuone tarjoaa isännöinti- ja tilipalveluita. Hän on erikoistunut juuri Portsan puutaloyhtiöiden isännöintiin. Puutaloasuminen on ihan omanlaisensa kaupunkimainen asumis-muoto. Monet pitävät sitä idyllisenä asumistapana, josta on tullut jopa muoti-ilmiö. Tosiasiassa asukkaalle lankeaa paljon vastuuta ympäristöstään. Sirpa Huntsala toivoo, että puutalojen asukkaat muistaisivat aina kunnioittaa taloa.

-Hirveällä kiireellä ruvetaan repimään vanhaa ja arvokasta miljöötä, jopa ilman lupia, kyselemättä! On kiire nykyaikaistaa kaikki ja samalla saatetaan aiheut-taa korvaamattomia vahinkoja, Huntsala kuvailee. Hänellä on uusille omistajil-le suositus: -Voisi asettua asumaan ja miettiä mitä haluaa, tutustua asuntoon-sa ja vasta harkiten ryhtyä suunnitelmien tekoon. Aikanaan rakentajat osasivat asiansa, hyvää ja toimivaa ei kannata ruveta repimään. Aina pitäisi muistaa ottaa selvää ja kysyä neuvoa ennen kuin tekee. Lähes kaikki rakentaminen ja korjaaminen on tänä päivänä luvanvaraista, Huntsala muistuttaa. Portsan talo-yhtiöiden isännöitsijää huolestuttaa myös talkookulttuurin katoaminen. Vuosi-kymmenet taloyhtiöissä on talkoopäivinä hoidettu yhteisten piha-alueiden siivoukset, vuotuiset rännien puhdistukset ja pienet korjaukset. -Tänä päivänä löytyy vielä taloyhtiöitä, joissa talkooperinne yhä toimii, mutta valitettavan mo-nissa yhtiöissä asennoidutaan siten, että asiat hoidetaan ostopalveluna. Silloin menetetään ”me-hengen” luomisen  ja uusien asukkaiden ”sisäänajon” tilai-suus, samalla tämä johtaa kerrostalomaiseen lokeroitumiseen, mielestäni tässä kadotetaan iso osa puutaloasumisen sosiaalisuudesta. Eivät ne seinät yksinään idyllistä puutaloasumista takaa, kyllä se on koko paketti!

Virk

-Muista, että taloyhtiö olet sinä itse yhdessä muiden osakkaiden kanssa. Hoi-takaamme puutalojamme vaalien ja kunnioittavasti, jotta ne ovat kanssamme vielä ainakin toiset 100 vuotta.

Portsa ry:n hallitus päätti ryhtyä kaupunginosien yhteistyöhön Supilinnan kanssa ProNatMat-hankkeen kautta. Vierailut puolin ja toisin tehtiin viime keväänä kaupunginosien juhlapäivien aikaan.

Supilinn on värikäs soppakattila

Supilinn on soppakaupunki, sen katujen nimistä kun syntyy varsin maistuva soppa. Supilinnan pitkä pääkatu on nimeltään herne, sivukatuina ovat peruna, papu ja selleri, sopan jälkeen jälkiruoaksi kelpaavat meloni ja marja. Kaupungin tämä nurkka on kokonaisuutena säilynyt varsin hyvin, mutta osa taloista on huonossa kunnossa. Samalla kun vanhoja puutaloja uhkaa ajan hammas, on toinenkin uhka: tontteja ja kiinteistöjä ostavat sijoittajat, jotka näkevät lähellä keskustaa olevien tonttien arvon eri tavoin kuin paikalliset asukkaat. Ja silloin alkaa paine vanhojen talojen purkamiseksi ja uusien, suurempien talojen rakentamiseksi.

Tarton omaleimaisen Soppa-kaupungin eri puolia. On kunnos-tettua ja vielä enemmän on kunnostamista odottavaa...

Virk-Myös paine omakotitalojen rakentamiseksi perinteisten kaupunkipuutalojen sijalle on mielestäni uhka Supilinnalle, koska sillä on vaikutuksensa kaupungin-osan sosiaaliseen elämään. En haluaisi nähdä Supilinnan yhteisöllisten pihojen muuttuvan yhden perheen puutarhoiksi, toisaalta en myöskään haluaisi vihreiden pihojen tilalle pienkerrostalojen parkkipaikkoja, pohtii Supilinnan yhdistyksen ak-tiivi ja perustajajäsen Aliis Liin. Hänen mielestään Supilinn on mainio juuri sellai-sena kuin se on, sosiaalisesti kirjavana monenlaisten ihmisten kotina. Supilinnan omaan kaupunginosayhdistykseen kuuluu noin 130 henkeä, aktiivisia jäseniä on parikymmentä. Omaperäisen kaupunkikulttuurin suojeleminen on yhdistyksen jäsenten yhteinen tavoite. Kymmenessä vuodessa paljon on jo muuttunut, kau-pungissa suhtautuminen puutaloihin on kohentunut ja suppilinnalaisten tietoisuus ja ylpeys alueen omalaatuisuudesta on noussut.-Kunhan saadaan lisättyä tietoisuutta hyvistä korjausmenetelmistä, talojen omis-tajat suhtautuvat kyllä säilyttävään korjaamiseen positiivisesti. Eihän kukaan halua taloaan rikkoa, Liin vakuuttaa.Turun kanssa Supilinnan väellä ei ole aiemmin ollut paljonkaan kontakteja. Sensijaan Helsingin Käpylä ja Tampereen Pispala ovat tulleet tutuiksi.-Portsa on uusi yhteistyökumppani, odotamme mielenkiinnolla tutustumista, sanoo Aliis Liin. Kokonaan uutta Turku-yhteistyö Supilinnalle ei ole, Turun ammattikorkeakoulu ja ProNatMat-hanke on ollut mukana jo edellisen vuoden Supilinnan päivillä rakentamisen infoauton kanssa esittelemässä ikkunoiden ja ovien restaurointia. Hankkeen infoauto on tuunattu matkailuauto, joka kiertää tapahtumissa Suomessa ja Virossa. Supilinnan päiviä vietetään huhtikuussa. Kaupunginosapäivät ovat yhdistyksen suurin jokavuotinen tapahtuma. Päivät alkavat jo perinteiseksi käyneeseen tapaan soppatarjoilulla kaupungin raati-huoneentorilla. Ohjelmassa on paljon tekemistä, periaatteena on tarjota mahdol-lisimman paljon avoimia ja ilmaisia tapahtumia. Ja markkinoiden päätteeksi kon-sertti jatkuu iltamyöhään saakka.

Supilinnan yhdistys teki alueen asukkaille hiljattain laajan kyselyn, josta selvisi, että asukkaat arvostavat yhteisöllisyyttä ja Supilinnan eloisaa katukuvaa. Rappu-silla istuskelevat asukkaat, aitoihin nojailevat kuulumisten vaihtajat, ulkona leik-kivät lapset ja häntä ojossa kulkevat kissat eivät enää muualla Tartossa ole ihan tavallinen näky, mutta Supilinnaan ne kuuluvat. Varsin hyvin kyselytulosten kanssa yhteen sopiikin Supilinnalaisten uusin idea: tehdä Supilinnasta “tere-tamise tsoon”, tervehtimisen alue. Tartossa ei vieraita vastaantulijoita yleensä tervehditä, kaupunkilaiset ohittavat toisensa kaupunkilaisten tyyliin. Supilinna haluaa olla erilainen, sen kaduilla kulkija huomataan ja häntä tervehditään. Vierashan on vieras vain siksi, että hänelle ei ole vielä ehtinyt huikata “Tere”!

Kirsi Äyräs

Kirjoittaja pääsi tämän artikkelin tekemisen kautta perehtymään Supilinnan ja Portsan yhteistyön alkuun jo viime keväänä Tartossa - paljon ennen kuin tiesi tämän syksyn töistään ProNatMat -hankkeessa. Hauska sattuma, josta voi kiittää Viro-keskuksen ja Tarton Turku-infon pitkäaikaista yhteistyötä. Artikkelin englanninkielinen versio on julkaistu Promoting Natural Materials -kirjassa, joka on hankkeen pääjulkaisu.

Virk

ProNatMat (Promoting Natural Material Know-how) -hanke on EU:n Central Baltic Interreg IVA -rahoitusta saava Viron ja Etelä-Suomen yhteishanke. Turun ammatti-korkeakoulun koordinoima hanke edistää luonnonmateriaalien käyttöä ja tietotaitoa Suomessa ja Virossa sekä tiedon, tutkimuksen ja osaamisen vaihtoa maiden välillä. Hankkeessa kootaan tietopankkia, josta on jatkossa hyötyä molemmissa maissa. Hankkeen tavoitteet ovat varsin maanläheisiä: -Etsitään paikallisista luonnon-materiaaleista raaka-aineita, kehitetään uusia tapoja käyttää niitä ja tarjotaan ekologisempia ja terveellisempiä vaihtoehtoja korvaaman tuontia kaukomaista. Materiaalien keruu ja tuotteiden valmistus lähellä käyttäjiä, ostajia ja asiakkaita parantaa alueen työllisyyttä ja vähentää ympäristökuormitusta.

Kysyimme projektissa mukana olleilta:Miten ystävyyskaupungit Tartto ja Turku tulivat mukaan?

-Tartto ja Turku ovat ystävyyskaupunkeja, ja siitä kaupunginosien yhteistyön idea lähti kehittymään. Portsalla ja Supilinnalla on molemmilla ennestään olemassa aktiiviset ja toimivat yhdistykset, joten niillä on hyvät edellytykset aloittaa yhteistyötä. Tarton ja Turun välillä ystävyyskaupunkiyhteistyötä halutaan tiivistää monella tasolla, kaupunkien, yliopistojen sekä myös kaupunginosien välillä, taustoittaa ProNatMat -projektipäällikkö Päivi Simi Turun ammattikorkeakoulusta.

Mikä oli Varsinais-Suomen Viro-keskuksen rooli hankkeessa?

Varsinais-Suomen Viro-keskus on ollut mukana projektissa koko hankkeen ajan, mutta hanketyö jäi sirpaleiseksi, koska henkilöt vaihtuivat. Hankkeen alkaessa Viro-keskuksen toiminnanjohtajana oli Satu Rautuma, seuraavaksi työtä jatkoi Anna-Liisa Ossipova ja lopuksi Kirsi Äyräs. Viro-keskus julkaisi hankkeessa pienen sanakirjan, joka on tarkoitettu hyödyksi rakentajille molemmissa maissa. -Esimerkiksi Virossa Öko-messuille osallistuessani huomasin, että kiinnostus luonnonmateriaaleihin oli laajaa, kertoo hankekokemuksistaan Anna-Liisa Ossipova. Hänellä oli Viro-keskuk-sessa Turun vanhalla suurtorilla näköalapaikka Turun ja Tarton yhteistyöhön. Yhteis-toimintaa ja vierailuja puolin ja toisin tapahtuu virallisella tasolla kaupunkien välillä, mutta myös yksityiset ihmiset käyvät usein kysymyssä matkailuneuvoja. Mitä hankkeesta jää elämään sen päätyttyä? -ProNatMat-hankkeessa on syntynyt uusia yhteistyöverkostoja, uskon että pysyviä sellaisia. Itse olen ilahtunut varsinkin siitä, miten hankkeessa on nostettu esiin virolaisten asiantuntijuutta luonnonmate-riaalien käytössä, kertoo Kirsi Äyräs. Hanke päättyy vuodenvaihteessa. Viimeisen vaiheen hanketyö on verkostojen vahvistamista ja tuloksista tiedottamista. Viro-keskus esitteli hanketta suurelle yleisölle Turun Kirjamessuilla lokakuussa. Juuri ilmestynyt Promoting Natural Materials -artikkelikirja kiinnosti yleisöä kovasti.

Viron ja Etelä-Suomen yhteishanke

Virk

Outi ja unkarilainen harjoittelija Attila talkoopäivän neuvonpidossa Koroisten pihamaalla marraskuun lämpiminä alkupäivinä. Talkoolaiset olivat huolissaan varsinkin hankkeen aikana kootusta materiaalipankista, joka pitäisi siirtää pois navetan vintiltä.

Lumo-keskuksessa Koroisten maa-tilalla on lumoavan kirkas auringonpaiste, kun joukko vapaaehtoisia on kokoontunut marraskuisiin talkoisiin.

Projektikoordinaattori Outi Tuomela on kui-tenkin huolissaan. Koroisten tilan tulevaisuus on vaakalaudalla, ei ole varmuutta jatkuuko Lumo-keskuksen vuokrasuhde tilan omista-jan Turun kaupungin kanssa, ja minkälaisin ehdoin viime vuonna perustettu Elävän kulttuurin Koroinen -yhdistys pystyisi täällä jatkamaan työtä. Esimerkiksi ProNatMat-hankkeen aikana kerätty materiaalipankki on ongelma: edessä olisi sen siirtäminen

muualle tai ehkä jopa tuhoaminen. Paljon työtä uhkaa valua hukkaan, jos ratkaisua ei löydy. -Koroinen on upea, historiallinen paikka, ja haluaisimme vaalia paikan henkeä jatkossakin, Tuomela toteaa.

Lumo-keskus: Koroistentie 2www.lumoverkosto.fi

Teksti ja kuvat: Kirsi Äyräs

Virk

Sokevan hankehaasteena on ollut etsiä näkövammaisille käsityöntekijöille soveltuvia paikallisia luonnonmateriaa-leja käsitöiden raaka-aineeksi. Perinteisiä patasuteja ja muita ProNatMat-tuotteita on parasta aikaa nähtävillä myös Viro-keskuksessa, joka on myyjäistunnelmissa Vanhan Suurtorin joulumarkkinoiden aikaan.

Majatohterin eli talotohtorin kaseiinimaalia on tarjolla Lumo-keskuksen myymälässä. ProNatMat -hankkeessa on vielä ilmestymässä Maalikirja, josta löytyy käytännön ohjeita luonnonmukaiseen maalaamiseen. Varsinais-Suomen Viro-keskuksen toimistolla käännettiin joulukuun alkupäivinä virosta suomeksi Virve Kiilin artikkelia, jossa on opastetaan rahkamaalin tekoon ja käyttöön.Majatohter-yritys pitää majaa Tallinnan Kalamajan kaupunginosassa, joka on tunnettu komeista vanhoista puutaloista.

Soittaja ei tarvitse sanoja. Tuohisoitinten taitaja Minna Hokka pärjäsi mainiosti Ökomäss-tapahtu-massa Tallinnassa. Kielimuuri ei vaivaa muusikkoa, joka soittelee niin tuohitorvea kuin ruokopilliäkin. Ja kaikki soittimethan syntyvät omakätisesti lähiluonnosta löytyvistä materiaaleista.

Turku-info jatkaa nyt Tartu Rahvaülikoolin ja Varsinais-Suomen Viro-keskuksen voimin. Tartossa osoitteessa Ülikooli 1 sijaitseva konttori sai uudet ikkunateippaukset ja uutta väkeä päivystäjiksi, kun aiemmin kaupunkien tuella toiminutta infopistettä tuunataan opiston käyttöön. Viro-keskus on lupautunut toimittamaan Tarttoon jatkossakin Turku-esitteitä, jotta Turku-infon idea säilyy.