€¦ · Web viewKehittämisohjelman tavoitteena on tukea puolustusalan toimien ja teknologioiden kehittämistä. Unionin tukea myönnetään ainoastaan yhteistyöhankkeille, joihin

Euroopan parlamentti2019-2024

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

2019/2028(BUD)

28.8.2019

BUDJETTITARKISTUKSETTalousarvio 2020(2019/2028(BUD))

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Pascal Canfin

AB\1187677FI.docx PE640.644v01-00

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI

AB

<PathFdR>AB\1187677FI.docx</PathFdR> 2/58 PE<NoPE>640.644</NoPE><Version>v01-00</Version>

FI

Tarkistusluonnos 5400 === ENVI/5400 ===

jonka on jättänyt käsiteltäväksi Pascal Canfin, esittelijä, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

-------------------------------

SECTION III — COMMISSION

Momentti 02 03 03 — Euroopan kemikaalivirasto – kemikaalilainsäädäntö

Muutetaan määrät seuraavasti:Talousarvio 2019 Esitys talousarvioksi 2020 neuvoston kanta 2020 Ero Uusi määrä

Maksusitoumukset Maksut Maksusitoumu

kset Maksut Maksusitoumukset Maksut Maksusitoumu

kset Maksut Maksusitoumukset Maksut

02 03 03 58 356 886 58 356 886 59 827 657 59 827 657 59 527 657 59 527 657 300 000 300 000 59 827 657 59 827 657

Varaus

Yhteensä 58 356 886 58 356 886 59 827 657 59 827 657 59 527 657 59 527 657 300 000 300 000 59 827 657 59 827 657

Perustelut:Palautetaan talousarvioesitys (TE).

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Martin Hojsík

-------------------------------


Momentti 02 03 03 — Euroopan kemikaalivirasto – kemikaalilainsäädäntö





02 03 03 58 356 886 58 356 886 59 827 657 59 827 657 59 527 657 59 527 657 300 000 300 000 59 827 657 59 827 657

Varaus

Yhteensä 58 356 886 58 356 886 59 827 657 59 827 657 59 527 657 59 527 657 300 000 300 000 59 827 657 59 827 657


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi João Ferreira, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta, Sandra Pereira

-------------------------------


Momentti 02 07 01 — Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma (EDIDP)

Muutetaan numerotiedot, selvitysosa ja oikeusperusta seuraavasti:Talousarvio 2019 Esitys talousarvioksi 2020 neuvoston kanta 2020 Ero Uusi määrä




02 07 01 243 250 000 145 250 000 254 500 000 200 000 000 254 500 000 200 000 000 -254 500 000 -200 000 000 p.m. p.m.

Varaus

Yhteensä 243 250 000 145 250 000 254 500 000 200 000 000 254 500 000 200 000 000 -254 500 000 -200 000 000 p.m. p.m.

3

Selvitysosa:Poista:

Kehittämisohjelman tavoitteena on tukea puolustusalan toimien ja teknologioiden kehittämistä. Unionin tukea myönnetään ainoastaan yhteistyöhankkeille, joihin osallistuu vähintään kolme yritystä, jotka tulevat vähintään kahdesta jäsenvaltiosta. Hankkeet valitaan komiteamenettelyn mukaisesti, ja niiden on oltava täysin linjassa jäsenvaltioiden määrittelemien unionin puolustusvoimavarojen prioriteettien kanssa. Prototyyppien kehittämisessä unionin rahoituksella tuetaan vain osaa kokonaiskustannuksista, ja loput kustannuksista kuuluvat yleensä jäsenvaltioille. Muissa toimissa tai teknologioissa unionin rahoituksella voidaan kattaa jopa kaikki kustannukset. Unionin talousarviosta katettava lopullinen osuus kustannuksista päätetään työohjelmassa, joka laaditaan komiteamenettelysääntöjen mukaisesti. Ohjelmaa sovelletaan vain kaksi vuotta: 2019 ja 2020.

Oikeusperusta:Poista:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1092, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamisesta unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi (EUVL L 200, 7.8.2018, s. 30).

Perustelut:EU:n on priorisoitava toimia yhdenvertaisten suvereenien valtioiden keskinäisen rauhan, solidaarisuuden ja yhteistyön edistämiseksi

Rahoitus on suunnattava uudelleen momenttiin 13 06 01, "Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään"

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Christophe Hansen, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

-------------------------------


Alamomentti 05 02 15 06 — Mehiläishoidon erityistuki





05 02 15 06 35 000 000 35 000 000 35 000 000 35 000 000 35 000 000 35 000 000 5 000 000 5 000 000 40 000 000 40 000 000

Varaus

Yhteensä 35 000 000 35 000 000 35 000 000 35 000 000 35 000 000 35 000 000 5 000 000 5 000 000 40 000 000 40 000 000

Perustelut:Mehiläishoitoala edistää sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa säilyttämällä ekologista tasapainoa ja luonnon monimuotoisuutta. Mehiläishoitoalan osuus YMP:n määrärahoista on kuitenkin vain 0,0003 prosenttia. Vaikka mehiläisyhdyskuntien määrä kasvoi 47,8 prosenttia vuosien 2004 ja 2016 välillä uusien jäsenvaltioiden liityttyä unioniin, EU:n rahoitus kasvoi vain 12 prosenttia. Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttama mehiläisten hälyttävä kuolleisuus viime vuosina, haitalliset vieraslajit, kuten varroapunkki, ja tehoperäiset maanviljelykäytännöt, EU:n pitäisi tehdä enemmän mehiläishoitoalan tukemiseksi.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=

4


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Martin Häusling, Martin Hojsík, Michal Wiezik, Tilly Metz, Anja Hazekamp, Frédérique Ries, Francisco Guerreiro, Ulrike Müller, Jytte Guteland, Michèle Rivasi, Fredrick Federley, Mairead McGuinness, Dace Melbārde, Sirpa Pietikäinen, Günther Sidl, Eric Andrieu, Maria Noichl, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

-------------------------------


Alamomentti 05 08 77 17 — Pilottihanke — Unionissa sovellettavia integroidun tuholaistorjunnan käytäntöjä koskevan ohjeiston kehittäminen viljelijöille

Muutetaan numerotiedot ja selvitysosa seuraavasti:Talousarvio 2019 Esitys talousarvioksi 2020 neuvoston kanta 2020 Ero Uusi määrä




05 08 77 17 1 050 000 525 000 p.m. 315 000 p.m. 315 000 1 500 000 1 185 000 1 500 000 1 500 000

Varaus

Yhteensä 1 050 000 525 000 p.m. 315 000 p.m. 315 000 1 500 000 1 185 000 1 500 000 1 500 000

Selvitysosa:Ennen kohtaa:

Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan EU:n direktiivin .......... vähäisin riski ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

Muuta:

Vaikka EU:n lainsäädäntöä on kehitetty vuosien mittaan siten, että torjunta-aineiden kestävä käyttö olisi mahdollista, säädösten täytäntöönpanossa esiintyy edelleen jäsenvaltioissa useita puutteita. Viljelijöiden mukaan torjunta-aineiden korvaaminen on vaikeaa ja kallista eikä vaihtoehtoja ole tarjolla.Määräraha on tarkoitettu kattamaan edellisiltä vuosilta pilottihankkeen puitteissa maksamatta olevat sitoumukset.

Komissio on esittänyt äskettäin tekemässään arvioinnissa (COM (2017) 587 final) havaintoja, joiden perusteella ehdotettavassa tutkimuksessa arvioitaisiin kussakin jäsenvaltiossa ja integroidun tuholaistorjunnan piiriin kuuluvalla maatalousmaalla toteutettuja integroidun tuholaistorjunnan toimenpiteitä. Toimenpiteet voitaisiin luokitella viljelykasvien tyypin mukaan. Tutkimuksessa kerätään näyttöä torjunta-aineiden käytön vähenemisestä ja tietoa sovellettavista käytännöistä. Hankkeen yhteydessä kehitetään välineet, joiden avulla viljelijät ja viljelijöiden neuvonantajat voivat saavuttaa toimintapolitiikan tavoitteen eli vähentää merkittävästi riippuvuutta torjunta-aineista. Ohjeistossa olisi kuvattava useiden eri viljelykasvien osalta integroituun tuholaistorjuntaan sovellettavat käytännöt sekä vaihtoehtoja kemiallisille torjunta-aineille. Tutkimuksessa kartoitetaan ja ehdotetaan vaikuttavia lähestymistapoja. Aluksi käsitellään viljelykäytäntöjen muuttamista siten, että vuoroviljelyyn turvaudutaan aina kun se on mahdollista. Sen jälkeen aiheena on sitkeiden ja kestävien viljelylajikkeiden käyttöönotto tarvittaessa, hyötyhyönteisten käyttö, vaihtoehtoisten torjunta-aineiden käyttö jne. Vaihtoehdot olisi räätälöitävä paikallisiin oloihin.Vaikka unionin lainsäädäntöä on kehitetty vuosien mittaan siten, että voitaisiin varmistaa torjunta-aineiden kestävä käyttö, säädösten täytäntöönpanossa esiintyy edelleen jäsenvaltioissa useita puutteita. Viljelijöiden mukaan torjunta-aineiden korvaaminen on vaikeaa ja kallista tai vaihtoehtoja ei ole tarjolla.

Hankekustannukset ovat kahden vuoden ajalta arviolta 1 500 000 euroa. Hankkeessa olisi otettava huomioon muun muassa biologista torjuntaa harjoittavan kansainvälisen järjestön (IOBC), kansainvälisen biologisen torjunnan alan tuottajien liiton (International Biocontrol Manufacturer Association (IBMA)) ja eri agronomisia lähestymistapoja ja integroitua tuholaisten torjuntaa soveltavien järjestöjen työstä saadut kokemukset.Komissio on esittänyt äskettäin tekemässään arvioinnissa (COM(2017) 587 final) havaintoja, joiden perusteella tutkimuksessa arvioidaan kussakin jäsenvaltiossa ja myös integroidun tuholaistorjunnan piiriin kuuluvalla maatalousmaalla toteutettuja integroitua

5

tuholaistorjuntaa koskevia toimenpiteitä. Toimenpiteet voitaisiin luokitella viljelykasvien tyypin mukaan. Tutkimuksessa kerätään näyttöä torjunta-aineiden käytön vähenemisestä ja tietoa sovellettavista käytännöistä. Hankkeen yhteydessä kehitetään ohjeisto, jonka avulla viljelijät ja viljelijöiden neuvonantajat voivat saavuttaa toimintapolitiikan tavoitteen eli vähentää merkittävästi riippuvuutta torjunta-aineista. Ohjeistossa olisi kuvattava useiden eri viljelykasvien osalta integroituun tuholaistorjuntaan sovellettavat käytännöt sekä vaihtoehdot kemiallisille torjunta-aineille. Tutkimuksessa kartoitetaan ja ehdotetaan vaikuttavia lähestymistapoja. Aluksi käsitellään viljelykäytäntöjen muuttamista siten, että vuoroviljelyyn turvaudutaan aina kun se on mahdollista. Sen jälkeen kohteena on sitkeiden ja kestävien viljelylajikkeiden käyttöönotto tarvittaessa, hyötyhyönteisten käyttö, vaihtoehtoisten torjunta-aineiden käyttö jne. Vaihtoehdot olisi räätälöitävä paikallisiin oloihin.

Tutkimuksessa analysoidaan sitä, miten hyvin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) välineillä edistetään integroitua tuholaistorjuntaa viljelijöiden keskuudessa. Sen yhteydessä olisi myös ehdotettava, miten käytäntöjä tehostetaan ympäri Eurooppaa vuoden 2020 jälkeisten YMP-välineiden avulla (esimerkiksi maatilojen neuvontapalveluilla, jotka pystyvät kertomaan viljelijöille, miten integroitua tuholaistorjuntaa sovelletaan) ja sen viherryttämistoimien avulla (viljelijöitä kannustetaan soveltamaan integroidun tuholaistorjunnan periaatteita).Hankkeessa otetaan huomioon muun muassa kansainvälisen biologisen torjunnan järjestön (IOBC), kansainvälisen biologisen torjunnan alan tuottajien liiton (International Biocontrol Manufacturer Association (IBMA)) ja eri agronomisten lähestymistapojen ja integroidun torjunnan parissa viljelijöiden kanssa työskentelevien järjestöjen työstä saadut kokemukset.

Tutkimuksessa selvitettäisiin myös viljelijöiden ja asiantuntijoiden kokemat (todelliset tai oletetut) esteet, jotka rajoittavat integroidun tuholaistorjunnan yleistymistä ja käyttöönottoa alalla.analysoidaan sitä, miten hyvin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) välineillä edistetään integroitua tuholaistorjuntaa viljelijöiden keskuudessa. Sen yhteydessä myös ehdotetaan, miten käytäntöjä voitaisiin alkaa soveltaa koko Euroopassa vuoden 2020 jälkeisten YMP-välineiden avulla (esim. maatilojen neuvontapalvelut voivat kertoa viljelijöille, miten integroitua tuholaistorjuntaa sovelletaan) ja sen viherryttämistoimien avulla, jotta viljelijöitä voitaisiin kannustaa soveltamaan integroidun tuholaistorjunnan periaatteita.

Poista:

Tutkimuksessa selvitetään myös viljelijöiden ja asiantuntijoiden kokemat (todelliset tai oletetut) esteet, jotka rajoittavat integroidun tuholaistorjunnan levittämistä ja käyttöönottoa kentällä.

Kohdan jälkeen:

Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan EU:n direktiivin .......... vähäisin riski ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

Muuta:

Komission arvioinnissa torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta (COM(2017)0587) täsmennetään, että "integroitu torjunta on yksi direktiivin kulmakivistä, minkä vuoksi on erityisen huolestuttavaa, etteivät jäsenvaltiot ole vielä asettaneet selkeitä tavoitteita ja varmistaneet niiden täytäntöönpanoa, esimerkiksi maanhoitotekniikoiden, kuten viljelykierron, laajemman käytön osalta".”integroitu torjunta on yksi direktiivin kulmakivistä, minkä vuoksi on erityisen huolestuttavaa, etteivät jäsenvaltiot ole vielä asettaneet selkeitä tavoitteita ja varmistaneet niiden täytäntöönpanoa, esimerkiksi maanhoitotekniikoiden, kuten viljelykierron, laajemman käytön osalta”.

Lisää:

Lisäksi siinä todetaan, että "jäsenvaltioiden on kehitettävä selkeästi määritellyt kriteerit, jotta ne voivat arvioida järjestelmällisesti, onko integroidun torjunnan kahdeksan periaatetta pantu täytäntöön, ja ryhtyä tarvittaviin täytäntöönpanon valvontatoimiin, jos näin ei ole. Tällaisilla työkaluilla voitaisiin varmistaa, että saavutetaan direktiivissä määritelty integroidun torjunnan tavoite, joka on riippuvuuden vähentäminen torjunta-aineista".

6

Muuta:

Sekä EU:n maatalousneuvosto (6 päivänä marraskuuta 2017) että Euroopan parlamentti (13 päivänä marraskuuta 2017) ovat keskustelleet komission kertomuksessa esitetyistä havainnoista ja vahvistaneet sitoutuvansa varmistamaan, että direktiivi pannaan jatkossa täytäntöön perusteellisemmin ja mielekkäällä tavalla.Lisäksi siinä todetaan, että ”jäsenvaltioiden on kehitettävä selkeästi määritellyt kriteerit, jotta ne voivat arvioida järjestelmällisesti, onko integroidun torjunnan kahdeksan periaatetta pantu täytäntöön, ja ryhtyä tarvittaviin täytäntöönpanon valvontatoimiin, jos näin ei ole. Tällaisilla työkaluilla voitaisiin varmistaa, että saavutetaan direktiivissä määritelty integroidun torjunnan tavoite, joka on riippuvuuden vähentäminen torjunta-aineista”.

Hanke auttaa viljelijöitä ja jäsenvaltioita aloittamaan johdonmukaisesti integroidun tuholaistorjunnan soveltamisen ja vähentämään viljelijöiden riippuvuutta torjunta-aineista.Sekä maatalousneuvosto (6 päivänä marraskuuta 2017) että Euroopan parlamentti (13 päivänä marraskuuta 2017) ovat keskustelleet komission kertomuksessa esitetyistä havainnoista ja vahvistaneet sitoutuvansa varmistamaan, että direktiivi pannaan jatkossa täytäntöön perusteellisemmin ja mielekkäällä tavalla.

Kuten komissio on todennut, hankkeen menestyksekäs toteuttaminen edellyttää vähintään 1 500 000 euron talousarviota. Pilottihankkeen tulokset voidaan sisällyttää integroidun tuholaistorjunnan tehostamista koskevaan tutkimushankkeeseen. Se voi edistää tietojen keräämistä siitä, miten integroitua tuholaistorjunta käytetään nykyisin paikan päällä, ja se auttaa jäsenvaltioita laatimaan yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevia suunnitelmiaan.Hanke auttaa viljelijöitä ja jäsenvaltioita aloittamaan integroidun tuholaistorjunnan johdonmukaisen soveltamisen ja vähentämään viljelijöiden riippuvuutta torjunta-aineista.

Käynnissä olevasta pilottihankkeesta on tarkoitus tehdä valmistelutoimi, ja sitä pidettiin uudelleenarvioinnissa onnistuneena, sillä hankkeen määrärahoja on ehdotettu lisättäväksi seuraavasti: 1 500 000 euroa (kokonaistalousarvio 2019–2020). Määrärahojen lisäystä ovat pyytäneet komission yksiköt ja sidosryhmät hankkeen optimaalisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Korotetuissa määrissä otetaan huomioon talousarvioleikkaukset, jotka tehtiin pilottihankkeiden ja valmistelutoimien kompromissipakettia koskevissa neuvotteluissa vuonna 2018.Pilottihankkeen tulokset voidaan sisällyttää integroidun tuholaistorjunnan tehostamista koskevaan tutkimushankkeeseen, niiden avulla voidaan edistää tietojen keräämistä siitä, miten integroitua tuholaistorjunta käytetään nykyisin paikan päällä, ja jäsenvaltiot voivat hyödyntää niitä laatiessaan yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevia suunnitelmiaan.

Perustelut:Kehitetään menestyksekkäitä integroidun tuholaistentorjunnan toimia koskeva ohjeisto, jolla autetaan viljelijöitä ja maatilojen neuvontajärjestelmän neuvonantajia kaikkialla EU:ssa puuttumaan tuholaisresistenssiongelmaan ja lisäämään tuotantopanosten autonomiaa, jotta viljelijät voivat valita paremmin omaan agronomiseen ja taloudelliseen tilanteeseensa räätälöidyt toimenpiteet. Tämä auttaa toteuttamaan direktiivissä 2009/128/EY tarkoitettua torjunta-aineiden kestävää käyttöä. Hankkeessa kartoitetaan myös kyseisellä alalla esiintyviä käyttöönoton ja täytäntöönpanon esteitä ja ehdotetaan mahdollisia ratkaisuja.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------

7


Momentti 07 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot ympäristön toimintalohkossa





07 01 01 46 524 636 46 524 636 47 546 672 47 546 672 47 320 866 47 320 866 225 806 225 806 47 546 672 47 546 672

Varaus

Yhteensä 46 524 636 46 524 636 47 546 672 47 546 672 47 320 866 47 320 866 225 806 225 806 47 546 672 47 546 672


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







07 01 01 46 524 636 46 524 636 47 546 672 47 546 672 47 320 866 47 320 866 225 806 225 806 47 546 672 47 546 672

Varaus

Yhteensä 46 524 636 46 524 636 47 546 672 47 546 672 47 320 866 47 320 866 225 806 225 806 47 546 672 47 546 672


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







07 01 01 46 524 636 46 524 636 47 546 672 47 546 672 47 320 866 47 320 866 225 806 225 806 47 546 672 47 546 672

Varaus

Yhteensä 46 524 636 46 524 636 47 546 672 47 546 672 47 320 866 47 320 866 225 806 225 806 47 546 672 47 546 672


8

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Alamomentti 07 01 02 01 — Ulkopuoliset toimihenkilöt





07 01 02 01 2 936 184 2 936 184 2 978 743 2 978 743 2 894 368 2 894 368 84 375 84 375 2 978 743 2 978 743

Varaus

Yhteensä 2 936 184 2 936 184 2 978 743 2 978 743 2 894 368 2 894 368 84 375 84 375 2 978 743 2 978 743


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







07 01 02 01 2 936 184 2 936 184 2 978 743 2 978 743 2 894 368 2 894 368 84 375 84 375 2 978 743 2 978 743

Varaus

Yhteensä 2 936 184 2 936 184 2 978 743 2 978 743 2 894 368 2 894 368 84 375 84 375 2 978 743 2 978 743


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







07 01 02 01 2 936 184 2 936 184 2 978 743 2 978 743 2 894 368 2 894 368 84 375 84 375 2 978 743 2 978 743

Varaus

9

Talousarvio 2019 Esitys talousarvioksi 2020 neuvoston kanta 2020 Ero Uusi määrä




Yhteensä 2 936 184 2 936 184 2 978 743 2 978 743 2 894 368 2 894 368 84 375 84 375 2 978 743 2 978 743


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 07 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot ympäristön toimintalohkossa





07 01 03 3 119 051 3 119 051 3 118 950 3 118 950 2 960 885 2 960 885 158 065 158 065 3 118 950 3 118 950

Varaus

Yhteensä 3 119 051 3 119 051 3 118 950 3 118 950 2 960 885 2 960 885 158 065 158 065 3 118 950 3 118 950


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 07 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot ympäristön toimintalohkossa





07 01 03 3 119 051 3 119 051 3 118 950 3 118 950 2 960 885 2 960 885 158 065 158 065 3 118 950 3 118 950

Varaus

Yhteensä 3 119 051 3 119 051 3 118 950 3 118 950 2 960 885 2 960 885 158 065 158 065 3 118 950 3 118 950


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------

10


Alamomentti 07 01 04 01 — Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) Ympäristö-alaohjelman tukimenot





07 01 04 01 1 800 000 1 800 000 1 806 828 1 806 828 1 806 828 1 806 828 293 172 293 172 2 100 000 2 100 000

Varaus

Yhteensä 1 800 000 1 800 000 1 806 828 1 806 828 1 806 828 1 806 828 293 172 293 172 2 100 000 2 100 000

Perustelut:On lisättävä tämän budjettikohdan rahoitusta, sillä sen tarkoituksena on tukea hankkeista tiedottamiseen, niiden valintaan, seurantaan ja niiden tulosten levittämiseen käytettävien tietoteknisten järjestelmien kehittämistä, ylläpitoa, huoltoa, turvallisuutta, laadunvarmistusta, käyttöä ja tukea ottaen huomioon hankkeiden tukemisen ja tulosten levityksen tärkeyden.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Ivan Vilibor Sinčić, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

-------------------------------


Alamomentti 07 01 04 01 — Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) Ympäristö-alaohjelman tukimenot





07 01 04 01 1 800 000 1 800 000 1 806 828 1 806 828 1 806 828 1 806 828 693 172 693 172 2 500 000 2 500 000

Varaus

Yhteensä 1 800 000 1 800 000 1 806 828 1 806 828 1 806 828 1 806 828 693 172 693 172 2 500 000 2 500 000

Perustelut:Life-ohjelma on tärkeä ohjelma, ja siihen on osoitettava enemmän varoja.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Monika Beňová

-------------------------------


Momentti 07 02 06 — Euroopan ympäristökeskus





07 02 06 39 260 364 39 260 364 40 418 782 40 418 782 40 418 782 40 418 782 1 300 000 1 300 000 41 718 782 41 718 782

Varaus

Yhteensä 39 260 364 39 260 364 40 418 782 40 418 782 40 418 782 40 418 782 1 300 000 1 300 000 41 718 782 41 718 782

11

Selvitysosa:Kohdan jälkeen:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) .......... otetaan yleisen tulotaulukon alamomentille 6 6 0 0.

Muuta:

Ympäristökeskuksen henkilöstötaulukko sisältyy tämän pääluokan liitteeseen ”Henkilöstö”. Lisäksi olisi luotava kaksi sopimussuhteisten toimihenkilöiden toimea (tehtäväryhmä 4). Unionin rahoitusosuus2020on yhteensä euroina 40 672 000. Määrä euroina253 218lisätään vuoden 2018 ylijäämän palautuksesta saatava määrä40 418 782Talousarvioon otettuun euron määrään.

Poista:

Unionin rahoitusosuus vuodeksi 2020 on yhteensä 40 672 000 euroa. Talousarvioon otettuun 253 218 euron määrään lisätään vuoden 2018 ylijäämän palautuksesta saatava 40 418 782 euron määrä.

Perustelut:Euroopan ympäristökeskuksen osallistumista on pyydetty seuraavissa lisätehtävissä:

Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevan asetuksen (LULUCF) mukaisesti Euroopan ympäristökeskuksen odotetaan olevan keskeisessä asemassa maankäytön muutosten seurannassa, raportoinnissa ja todentamisessa Euroopassa.

Euroopan ympäristökeskuksen olisi kannettava vastuuta tietojen raportoinnista, analysoinnista ja arvioinnista juomavesidirektiivin uudelleenlaadinnan yhteydessä sekä veden uudelleenkäyttöä maatalouden keinokastelussa koskevan uuden asetuksen yhteydessä.

Biologisen monimuotoisuuden alalla Euroopan ympäristökeskuksen odotetaan seuraavan haitallisia vieraslajeja ja metsää koskevia kysymyksiä.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Lisätään: 07 02 77 53Talousarvio 2019 Esitys talousarvioksi 2020 neuvoston kanta 2020 Ero Uusi määrä




07 02 77 53 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000

Varaus

Yhteensä 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000

Nimike:Valmistelutoimi – Euroopan selviytymiskykyä ja sopeutumista kuivuuteen tarkkailevan seurantakeskuksen perustaminen

Selvitysosa:Lisää:

Valmistelutoimen päätavoitteena on eurooppalaisen kuivuuden seurantakeskuksen perustaminen. Se kehitettäisiin nykyisen järjestelmän pohjalta organisaatioksi, jolla on institutionaaliset valmiudet sekä aineelliset ja henkilöresurssit, niin, että voitaisiin tukea korkeakouluista, tutkimus- ja

12

kehittämisyksiköistä, tuotantosektorin yrityksistä ja kansalaisyhteiskunnasta koostuvan verkoston tehokasta toimintaa.

Seurantakeskus tutkisi kuivuutta ilmiönä, ei pelkästään sen syitä vaan myös sen seurauksia.

Se kokoaa yhteen henkilöstöresurssit sekä tieteellisen ja teknisen tietämyksen, jotta voidaan tarjota tietoja (tilastotietoa ja trendianalyysejä) ja menetelmiä, joilla voidaan käsitellä ja mukauttaa tuotannollisia resursseja kunkin alueen ja kunkin maatalouden tuotantoalan spesifisiin tilanteisiin ja tarpeisiin, sekä tarjota apua ja neuvontapalveluja kuivuudesta kärsiville jäsenvaltioille ja alueille.

Oikeusperusta:Lisää:

Valmistelutoimi, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa.

Perustelut:Toiminnassa olevan eurooppalainen kuivuuden seurantajärjestelmän yhteyteen on kiireellisesti perustettava keskus, jolle myönnetään tarvittavat tekniset ja henkilöstöresurssit, jotta se voi tutkia, mihin toimiin on ryhdyttävä äärimmäisen kuivuuden tilanteissa, joita esiintyy joissakin osissa Eurooppaa.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------






07 02 77 53 1 000 000 500 000 1 000 000 500 000

Varaus

Yhteensä 1 000 000 500 000 1 000 000 500 000

Nimike:Pilottihanke – Ilmastonmuutoksen vaikutus veden laatuun


Vesimassojen keskimääräisen lämpötilan nousu aiheuttaa muutoksia mikrobiologisissa olosuhteissa, esimerkiksi luomalla suotuisat olosuhteet syanobakteerien kukinnalle, joka voi tuottaa syanotoksiineja ja aiheuttaa riskin kansanterveydelle.

Lisäksi tulvat ja kuivuus vaikuttavat kemiallisten ja mikrobiologisten epäpuhtauksien jakautumiseen vesimassoissa, mihin on myös kiinnitettävä erityistä huomiota.

Tähän työskentelyalaan olisi kuuluttava seuraavat:

jokien ja tekojärvien seuranta, jotta voidaan havaita varhaisessa vaiheessa toksisten syanobakteerien kehittyminen, joka voi vaarantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadun tai virkistystoiminnan

13

syanobakteerien esiintymiseen liittyvien toksisten ilmiöiden kannalta merkittävimpien mahdollisten riskialueiden kartoittaminen

haitallisten aineiden ja niiden toksiinien esiintymisen yhteydessä löydettyjen organismien luonnehdinta

seurataan ilmastonmuutoksesta johtuvia mahdollisia tapahtumia, jotka ovat seurausta patogeenisten mikro-organismien, kuten koleran aiheuttajan, kasvusta ja leviämisestä

kemiallisten epäpuhtauksien vesiympäristöön leviämisen seuranta.


Pilottihanke, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa.

Perustelut:Ilmastonmuutos, jolle on ominaista maapallon lämpeneminen ja siihen liittyvät kuivuudet ja tulvat, saa aikaan alueellisia muutoksia, jotka ilmenevät veden kemiallisessa ja mikrobiologisessa laadussa ja vaarantavat ihmisten terveyden.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Norbert Lins, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

-------------------------------






07 02 77 53 439 881 219 940 439 881 219 940

Varaus

Yhteensä 439 881 219 940 439 881 219 940

Nimike:Pilottihanke – Maankäyttäjien, luonnonsuojelijoiden ja paikallisyhteisöjen välisen ohjeistuksen ja tiedonvaihdon parantaminen kulttuuriperintömaisemien suojelemiseksi Natura 2000 -alueilla ja muualla


Maisemanhoitoaloitteille on luonteenomaista tiivis yhteistyö luonnonsuojelijoiden, viljelijöiden ja paikallisyhteisöjen välillä. Aloitteiden tavoitteena on säilyttää eurooppalaisten maisemien monipuolisuus ja niiden biologinen monimuotoisuus sekä tarjota tukea maaseututalouksien kestävän kehityksen edistämiseksi. Maisemanhoidon periaatteisiin perustuvia yhteistyössä toteutettavia luonnonsuojelutoimia toteutetaan kuudessa jäsenvaltiossa (Ranska, Saksa, Luxemburg, Alankomaat, Romania ja Espanja), ja vastaavia toimintamalleja ollaan parhaillaan käynnistämässä muissa jäsenvaltioissa (esimerkiksi Liettuassa ja Tšekissä).

Maisemanhoitoaloitteisiin kuuluvat toimet liittyvät EU:n luonnonsuojeludirektiivien täytäntöönpanon aktiiviseen kehittämiseen. Hankkeella edistetään asiaan liittyviä yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteitä, mukaan lukien viljelymaiden lintuja koskevat toimenpiteet ja Natura 2000 -alueiden hoito.

14

Hankkeessa tehdään työtä kaikkien asiaankuuluvien toimenpiteiden ja tavoitteiden sisällyttämiseksi yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmiin ja toimintajärjestystä koskeviin kehyksiin. Myös vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoa pidetään tärkeänä hankkeen ja EU:n luontolainsäädännön täytäntöönpanon kannalta.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden toteuttamiseksi ruohonjuuritasolla osallistuvat organisaatiot käyttävät monenlaisia toimintoja, jotka tarkoituksellisesti tukevat eri sidosryhmiä asianomaisilla maaseutualueilla suojelutoimien turvaamiseksi jäsennetyllä tavalla.

Niiden tärkeimmät työskentelyalat EU:n luontolainsäädännön täytäntöönpanemiseksi ovat seuraavat:

- tarjotaan maankäyttäjille uusia tulonlähteitä maisemanhoitotoimilla, esimerkiksi maatalouden ympäristötoimenpiteillä, joilla suojellaan maisemia ja biologista monimuotoisuutta

- markkinoidaan laadukkaita alueellisia tuotteita (esimerkiksi Natura 2000 -alueilta)

- tuetaan maaseutumatkailua

- luodaan työpaikkoja

- vaalitaan paikallista identiteettiä.

Tähän mennessä saadut kokemukset osoittavat, että maisemanhoitoon perustuva lähestymistapa parantaa EU:n luonnonsuojeludirektiivien täytäntöönpanoa edistämällä paikallista biologista monimuotoisuutta, säilyttämällä kulttuurimaisemaa ja parantamalla maaseutualueiden asukkaiden elämänlaatua. Luontoa, ihmisiä ja taloutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti näillä toimilla edistetään älykkäämpiä osallistavia lähestymistapoja ja vahvistetaan maanomistajien ja maankäyttäjien täysimääräistä osallistumista.

Sen vuoksi haluamme tiivistää yhteyksiä ja kokemusten vaihtoa eurooppalaisten maisemanhoitoaloitteiden ja organisaatioiden välillä. Eurooppalaiset maisemanhoitoaloitteet ovat ryhtyneet viime vuosina vaihtamaan kokemuksia. Tällaiset yhteydet ovat hyödyksi aloitteille. Vastavuoroisten vierailujen ja työpajojen aikana on kehitetty uusia lähestymistapoja unionin ympäristö/luonnonsuojelu- ja maatalouspolitiikan täytäntöönpanon parantamiseksi. Nyt on kuitenkin välttämätöntä parantaa tätä yhteistyötä unionin tasolla, jotta voidaan tehostaa maaseudun kehittämiseen ja luontoon kohdistuvia pitkän aikavälin hyötyjä.

Parempi yhteistyö kaikkialla Euroopassa voisi myös auttaa unionin direktiivien, kuten luontotyyppidirektiivin ja vesipuitedirektiivin, täytäntöönpanoa ja yhteisen maatalouspolitiikan vaikutuksia kulttuurimaisemiin eri maissa. Palautteesta ja ehdotuksista tehdään yhteenveto, joka toimitetaan komissiolle samoin kuin jäsenvaltioiden asiasta vastaaville ministeriöille.

Tähän hankkeeseen otetaan mukaan sekä nykyisiä että uusia kumppaneita, jotka oppivat määritellyistä keskeisistä tekijöistä ja käytännön kokemuksista. Ne voivat osallistua työpajoihin ja eurooppalaiseen konferenssiin. Hanke edistäisi näin kumppanuuksien solmimista Euroopan tasolla ja vahvistaisi EU:n asemaa. Sen vuoksi menestyneiden kumppanien kanssa toteutetaan viisi työpajaa, jotta voidaan määritellä keskeiset tekijät yhteistyöhön perustuvalle tuloksekkaalle luonnonsuojelutoiminnalle. Keskeiset tekijät kootaan tiiviisti monikieliseen julkaisuun ja esitellään eurooppalaisessa päätöskonferenssissa, jonka aiheena on "Maisemanhoidon Eurooppa – yhteistyöhön perustuva luonnonsuojelu ihmisen ja luonnon hyväksi". Uusissa maisemanhoitoaloitteissa voidaan hyödyntää näitä näkökohtia työn tehostamiseksi paikan päällä.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää unionin direktiivien, kuten luontotyyppidirektiivin ja vesipuitedirektiivin, täytäntöönpanoa ja ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan vaikutukset kulttuurimaisemiin eri maissa. Palautteesta ja ehdotuksista tehdään yhteenveto, joka toimitetaan komissiolle samoin kuin jäsenvaltioiden asiaankuuluville ministeriöille. Näin edistetään tietämyksen ja käytännön kokemusten siirtoa maasta toiseen sekä tarvittaessa asianmukaisten ohjelmien kehittämistä.

Tähän hankkeeseen otetaan mukaan sekä nykyisiä että uusia kumppaneita, jotka voivat ottaa oppia määritellyistä keskeisistä tekijöistä ja käytännön kokemuksista. Ne voivat osallistua työpajoihin ja

15

eurooppalaiseen konferenssiin. Siten tässä hankkeessa edistettäisiin viime kädessä eurooppalaisia kumppanuuksia ja lujitettaisiin Euroopan unionia.

EU:n luonnonsuojeludirektiivien täytäntöönpanon lisäksi keskustellaan muista tuoreimmista jokapäiväisessä maisemanhoitotyössä Euroopassa esiin tulevista aiheista. Tarkoituksena on löytää ratkaisuja ja oppia hyvin hyviksi osoittautuneista käytännöistä:

- suurpetojen kanssa rinnakkain elämistä maaseutualueilla koskevat kysymykset

- kokemukset ja päätelmät, jotka koskevat viljelymaiden lintujen elinympäristöjen ennallistamista ja osallistumista niitä koskevaan uuteen sopimukseen;

- pilottihankkeen tarkoituksena on edistää Natura 2000 -verkostoa ja maatalousmaata koskevien ohjeiden päivittämistä maisemanhoitoaloitteista Euroopassa saatujen kokemusten ja ehdotusten pohjalta;

- päätelmillä pyritään myös edistämään useita luontoa koskevan toimintasuunnitelman keskeisiä tehtäviä

- saatuja kokemuksia ja opetuksia voidaan myös hyödyntää esimerkiksi luonnonmaantieteellisissä verkostoitumistapahtumissa.

Maisemanhoitoaloitteissa tehtävän yhteistyön erityinen arvo on siinä, että näin luodaan yhteyksiä luonnonsuojelijoiden, maankäyttäjien ja paikallisyhteisöjen välille. Siten voidaan saavuttaa entistä paremmin unionin toimintapolitiikan tavoitteet ja myös edistää EU-myönteistä ilmapiiriä maaseudulla.



Perustelut:Biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen EU:ssa jatkuu edelleen. Tämän suuntauksen kääntäminen vaatii pikaisesti toteutettava lisätoimia. Maisemanhoitoaloitteilla voi olla merkittävä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa. Nykyisin tällä alalla ei tehdä tehokasta eurooppalaista yhteistyötä. Sen vuoksi on välttämätöntä kehittää kokemusten vaihtoa, parantaa täytäntöönpanovälineitä ja nostaa esiin esimerkkejä parhaista käytännöistä. Tällä tavoin voidaan paitsi edistää biologisen monimuotoisuuden sekä kulttuurimaisemien ja kulttuuriperinnön säilyttämistä, myös tehostaa yhteistyötä EU:ssa.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Martin Hojsík, Martin Häusling, Nicolae Ştefănuță, Michal Wiezik, Tilly Metz, Anja Hazekamp, Frédérique Ries, Francisco Guerreiro, Ulrike Müller, Jytte Guteland, Michèle Rivasi, Fredrick Federley, Mairead McGuinness, Dace Melbārde, Sirpa Pietikäinen, Günther Sidl, Eric Andrieu, Maria Noichl, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

-------------------------------






07 02 77 53 5 000 000 2 500 000 5 000 000 2 500 000

Varaus

Yhteensä 5 000 000 2 500 000 5 000 000 2 500 000

16

Nimike:Valmistelutoimi – Ympäristön seuranta mehiläisten avulla


Tämän valmistelutoimen tavoitteena on luoda väline ympäristötiedon keräämiseksi mehiläisten ja mehiläistuotteiden avulla, jotta voidaan arvioida epäpuhtauksille altistumista ja niiden leviämistä ympäristössä maisematasolla. Se mahdollistaa myös kasviston monimuotoisuuden arvioinnin erilaisissa maisemissa.

Vaikka altistumisella erilaisille ympäristön epäpuhtauksille, erityisesti torjunta-aineille, on suuria vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja luontoon, tietoa siitä on tarjolla niukasti. Mehiläiset joutuvat kosketuksiin erilaisten matriisien kanssa biologisten tarpeidensa ja käyttäytymisensä johdosta. Laajalle (jopa 15 kilometrin säteelle) ulottuvien ravinnonkeruumatkojensa aikana ne ovat alttiita ilmakehässä, maaperässä, kasvillisuudessa ja vedessä oleville epäpuhtauksille. Ne käyvät päivittäin lukuisissa kasveissa kerätessään mettä, mahlaa imevien hyönteisten eritteitä, siitepölyä ja/tai vettä sekä pihkaa kittivahan tuottamiseksi. Lentäessään ne joutuvat kosketuksiin myös ilmassa olevien hiukkasten kanssa, jotka tarttuvat niiden ihokarvoihin tai joita ne hengittävät hengitysaukkonsa kautta. Epäpuhtaudet kulkeutuvat mehiläispesiin, ja niitä voidaan havaita mehiläistuotteissa, kuten hunajassa, vahassa, kittivahassa, siitepölyssä ja mehiläisleivässä. Mehiläiset ja niiden tuotteet voisivat myös olla erinomainen väline seurattaessa muista kuin torjunta-aineista, kuten raskasmetalleista, hiukkasista, haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ja rikkidioksidista, aiheutuvia ympäristön epäpuhtauksia.

Mehiläisiä käytetään jo nyt ympäristön saastumisen tason bioindikaattoreina. Ympäristön laadun mittaamiseksi mehiläisiä ja mehiläistuotteita biologisina ”valvontalaitteina” käyttäviä tutkimuksia on tehty. Kuvauksia eritasoisesta ympäristön seurannasta mehiläisten avulla on jo olemassa, ja ne eroavat toisistaan monimutkaisuutensa ja tarkkuutensa osalta. Mehiläiskantojen vähenemisestä huolestuneet mehiläishoitajat, mehiläishoitoteknikot ja tutkijat ryhtyivät tietyissä Euroopan osissa analysoimaan mehiläisten ja mehiläistuotteiden epäpuhtauspitoisuuksia. Tulokset olivat usein samat: mehiläiset altistuvat laajalle epäpuhtauksien kirjolle samanaikaisesti ja peräkkäin.

Lisäksi kasvien lajirunsaudesta EU:n eri maisematyypeissä on hyvin vähän tietoa. Tällainen tieto on olennaisen tärkeää, jotta voidaan arvioida elinympäristön laatua ja sitä, minkälaisia paineita erilainen maankäyttö voi aiheuttaa elinympäristöihin. Siitepölyn kerääminen mehiläispesistä ja sen analysointi tarjoavat lupaavan tien koota korvaamatonta tietoa, joka voi auttaa täyttämään tietovajeen.

Mehiläisiä seuraamalla tuotettu ympäristötieto tukisi EU:n toimintatapoja seuraavilla aloilla:

Kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus

Kasvien ja eläinten terveys, mukaan luettuna mehiläisten terveys

Maatalous ja maaseudun kehittäminen, mehiläishoito mukaan luettuna

Maataloustuotanto ja elintarviketurva

Ympäristönsuojelu (luonto, ilma, vesi, maaperä)

Luonnon monimuotoisuus

Se tukisi erityisesti vaikuttavia toimia, joita koskevat seuraavat säädökset ja politiikat:

Torjunta-aineiden kestävästä käytöstä annettu direktiivi 2009/128/EY

Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annettu asetus (EY) 1107/2009

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka

Luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n politiikka, mukaan luettuna pölyttäjiä koskeva EU:n aloite

17

Tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä annettu direktiivi (EU) 2016/2284

Teollisuuden päästöistä annettu direktiivi 2010/75/EU

Tällä tavoin ympäristön seuranta mehiläisten avulla myötävaikuttaisi osaltaan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon EU:ssa, etenkin tavoitteiden 2 (nälän poistaminen), 3 (terveys ja hyvinvointi), 12 (vastuullinen kuluttaminen ja tuotanto), 14 (vedenalainen elämä) ja 15 (maanpäällinen elämä) täytäntöönpanoon.

Vuonna 2018 parlamentti rahoitti pilottihanketta "Torjunta-aineiden käytön ympäristövaikutusten seuranta mehiläisten avulla". Valmistelutoimi perustuisi tälle pilottihankkeelle. Sillä laajennettaisiin sen soveltamisalaa entisestään muihin ympäristön epäpuhtauksiin sekä kasvien monimuotoisuuden seurantaan. Tämä valmistelutoimi olisi kansalaisten tiedehanke, jossa mehiläishoitajilla olisi merkittävä rooli näytteiden kerääjinä mehiläispesistä.

Valmistelutoimeen kuuluvat toimet:

Valmistelutoimella rahoitettaisiin pilottihankkeella tällä hetkellä kehitettävän ja testattavan seurantamenetelmän EU:n laajuinen täytäntöönpano. Lisäksi sillä pyrittäisiin laajentamaan seurantaa muihin ympäristön epäpuhtauksiin ja kasvien monimuotoisuuteen.

Valmistelutoimeen kuuluvilla toimilla pyrittäisiin erityisesti seuraaviin:

Tutkitaan, kuinka seurantamenettelyä voitaisiin laajentaa muihinkin ympäristön epäpuhtauksiin kuin torjunta-aineisiin, ja kehitetään asianmukaisia moduuleja tätä varten.

Pannaan seurantamenettely täytäntöön keräämällä näytteitä mehiläispesistä eri maankäyttöalueilla kaikissa jäsenvaltioissa.

Laaditaan näytteistä kemiallinen ja siitepölyanalyysi.

Kehitetään tietotekniikkainfrastruktuuri tietokantojen luomista, kerätyn tiedon tallentamista, hallinnointia, prosessointia ja jakamista varten.

Tämän valmistelutoimen kesto on kolme vuotta, ja sen talousarvio on 5 000 000 euroa.



Perustelut:Torjunta-aineilla ja muilla ympäristön epäpuhtauksilla on laaja vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja luontoon. Ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten altistumisesta ympäristön epäpuhtauksille on huomattavaa tietovajetta. Koska valmistelutoimi perustuu olemassa olevalle pilottihankkeelle, se luo välineen, joka käyttää mehiläisiä tämän vajeen täyttämiseen tarvittavan tiedon keräämiseksi. Näin se myötävaikuttaa ympäristöä, terveyttä ja elintarviketurvallisuutta koskevien tehokkaampien EU-tason politiikkojen ja toimien syntyyn.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------

18






07 02 77 53 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000

Varaus

Yhteensä 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000

Nimike:Pilottihanke – Rikkakasvien torjunta-aineiden vaikutukset sammakkoeläimiin ja pölyttäjähyönteisiin


Pilottihankkeella on seuraavat tavoitteet:

kehitetään strategia ja suuntaviivat, joissa keskitytään pölytyksen ja viljelyn välisiin yhteyksiin eri jäsenvaltioissa;

tuetaan sellaisten toimintaperiaatteiden kehittämistä, joilla edistetään kyseisten lajien säilyttämistä ja minimoidaan torjunta-aineiden vaikutukset niihin;

vahvistetaan aikataulu luettelon laatimiselle lisäaineista, joiden käyttö kasvinsuojeluaineissa on kiellettyä;

markkinoille saattamista koskevan luvan ja tällaisten tuotteiden käytön uudelleenarviointi;

edistetään ja kannustetaan tutkimusta julkisissa laboratorioissa, tutkimuskeskuksissa ja laitoksissa rikkakasvien torjunnasta julkisilla paikoilla ja maataloudessa siten, että vältetään torjunta-aineiden käyttö;

tehostetaan ja edistetään maatalouden suojatoimia ja integroitua tuotantoa, jotta voidaan välttää torjunta-aineiden käyttöä.



Perustelut:Pölyttäjien katoaminen on yksi viime vuosien merkittävimmistä ympäristökriiseistä. Tieteellisten arvioiden mukaan noin 35 prosenttia koko maailman viljelykasveista on jossakin määrin riippuvainen pölyttäjähyönteisistä ja -linnuista. Kaikissa maanosissa toteutetut tutkimukset osoittavat, että pölyttäjähyönteiset ja -linnut ovat suuressa vaarassa kadota sen vuoksi, että maataloudessa käytetään sumeilematta torjunta-aineita ja kasvinsuojeluaineita.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------

19






07 02 77 53 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000

Varaus

Yhteensä 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000

Nimike:Pilottihanke – Luonnonmukaisen tuotannon laatua ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat valvontamekanismit


Pilottihankkeella olisi pyrittävä luomaan mekanismeja luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden valvomiseksi. Siinä olisi vertailtava eri jäsenvaltioissa käytettyjä järjestelmiä ja autettava laatimaan hyviä toimintatapoja koskeva opas tällä alalla.



Perustelut:Kun otetaan huomioon viime vuosina havaitut erilaiset petokset ja tarve varmistaa kuluttajien turvallisuus, on kiireellisesti varmistettava luonnonmukaisen tuotannon kattavampi ja tehokkaampi valvonta.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------






07 02 77 53 1 000 000 500 000 1 000 000 500 000

Varaus

Yhteensä 1 000 000 500 000 1 000 000 500 000

Nimike:Pilottihanke – veden uudet kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet


Kemikaaleja tai mikro-organismeja, jotka aiheuttavat ensimmäistä kertaa tauteja tai jotka tunnetusti lisäävät niiden vaikutusta ihmisten terveyteen, tai jotka ovat levinneet alueille, joilla ei vielä ole havaittu

20

tautitapauksia, katsotaan uusiksi epäpuhtauksiksi. Tuotteita, joita aiemmin ei pidetty kansanterveyden kannalta huolta aiheuttavina, voivat olla mitä moninaisemmat kemialliset tuotteet (hormonitoimintaa häiritsevät aineet , lääkkeet, taudinmääritysaineet, kosmetiikkatuotteet, palonsuoja-aineet, veden desinfioinnin sivutuotteet, teollisuuden sivutuotteet, nanomateriaalit jne.), ja myös pieneliöiden (Escherichia coli O157, legionella, hepatiitti E -virus, norovirus Cryptosporidium, syanobakteerit jne.) osalta arvio on voinut muuttua.

Hanke mahdollistaa valmiussuunnitelmien laatimisen ja toteuttamisen yhdessä jäsenvaltioiden terveyspalvelujen kanssa, jotta voidaan vastata ympäristön hätätilanteisiin, antaa suosituksia korjaavista, ehkäisevistä, koulutuksellisista tai muista asianmukaisiksi katsotuista toimenpiteistä, joilla voidaan edistää hyviä ympäristöterveyskäytäntöjä.

Sen pitäisi auttaa ja edistää

ympäristön seurantaa vastauksena esiin nouseviin terveystarpeisiin

veden välityksellä tarttuvia tauteja koskevaa epidemiologista laboratoriotutkimusta

tietoisuuden lisäämistä uusien epäpuhtauksien levinneisyydestä, myrkyllisyydestä, pysyvyydestä ja muuntumismekanismeista



Perustelut:Seuraamalla tällaisia ilmiöitä pintavesissä varmistetaan veden laadun valvonta, vältetään terveysriskejä ja vähennetään niiden hoitoon liittyviä kustannuksia.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------






07 02 77 53 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000

Varaus

Yhteensä 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000

Nimike:Pilottihanke – haitallisten vieraslajien seuranta ja valvonta metsäpalojen jälkeen


Tutkitaan ja vahvistetaan menettelyt haitallisten vieraslajien seuraamiseksi ja valvomiseksi metsäpalojen jälkeen.

21

Olisi vertailtava olemassa olevia kokemuksia, kokeiltava (vähintään) kolmen eri tapaustutkimuksen menettelyjä ja laadittava parhaita käytäntöjä koskeva opas, joka annetaan jäsenvaltioiden käyttöön.



Perustelut:Metsäpalot ovat yksi haitallisten vieraslajien leviämisen syy. Mitä nopeammin niitä valvotaan, sitä paremmin onnistutaan valvonnassa/hävittämisessä.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------






07 02 77 53 1 000 000 500 000 1 000 000 500 000

Varaus

Yhteensä 1 000 000 500 000 1 000 000 500 000

Nimike:Pilottihanke – Metsäpaloista kärsineiden alueiden ympäristön ja tuotannon ennallistaminen


Metsäpaloista kärsineiden alueiden ympäristön ja tuotannon ennallistamisen parantamiseksi ja hiilidioksidin talteenoton maksimoimiseksi koko metsäpalon jälkeisen ajan tällä pilottihankkeella pyritään arvioimaan nykyisiä käytettävissä olevia välineitä ja niiden tuloksia (esimerkiksi maaseudun kehittäminen) ja ehdottamaan mukautuksia ja/tai luomaan uusia välineitä, joita jäsenvaltiot voivat käyttää.



Perustelut:Metsäpalot ovat tärkeimpiä ympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja ne heikentävät ekosysteemin tilaa, mikä johtaa muun muassa kotoperäisten metsien häviämiseen, lajien häviämiseen ja kaupunkiväestölle koituviin ongelmiin.

22

Ilmastonmuutos on lisännyt ja pahentanut tulipaloja ja lisännyt niiden aiheuttamien vahinkojen määrää. Ympäristön ennallistamisen vaiheet voivat vaihdella riippuen esimerkiksi palon ajankohdasta, palaneen pinta-alan määrästä, ympäristöllisistä mukautuksista, sääolosuhteista, kasvillisuudesta ja käytettävissä olevista resursseista, jotka voivat vaihdella tapauskohtaisesti.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Martin Hojsík, Martin Häusling, Michal Wiezik, Tilly Metz, Anja Hazekamp, Frédérique Ries, Francisco Guerreiro, Ulrike Müller, Jytte Guteland, Michèle Rivasi, Fredrick Federley, Mairead McGuinness, Dace Melbārde, Sirpa Pietikäinen, Günther Sidl, Eric Andrieu, Maria Noichl, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

-------------------------------






07 02 77 54 5 000 000 2 500 000 5 000 000 2 500 000

Varaus

Yhteensä 5 000 000 2 500 000 5 000 000 2 500 000

Nimike:Valmistelutoimi — EU:n pölyttäjien seuranta ja indikaattorit


Valmistelutoimen tavoitteena on tukea luonnonvaraisia pölyttäviä hyönteisiä koskevan EU:n laajuisen seurantamenetelmän täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa sekä siihen liittyvien indikaattorien kehittämistä.

Pölyttäjät ovat erottamaton osa terveitä ekosysteemeitä, ja niiden jyrkkä väheneminen on vakava huolenaihe. Euroopassa mehiläiset suorittavat pääosan eläinten suorittamasta pölytyksestä: mehiläislajeja on noin 2 000, kukkakärpäslajeja noin 900, perhoslajeja noin 500 ja yöperhoslajeja noin 8 000. Myös muilla kärpäslajeilla, pistiäisillä ja kuoriaisilla on merkittävä rooli pölytyksessä. Ilman niitä monet kasvilajit vähenisivät ja lopulta katoaisivat, millä olisi kauaskantoisia seurauksia luonnolle ja ihmisten hyvinvoinnille. EU:ssa neljä viidestä viljelykasvilajista ja luonnonvaraisesta kukkivasta kasvilajista on ainakin osittain riippuvaisia eläinten suorittamasta pölytyksestä. EU:n vuotuisesta maataloustuotannosta jopa 15 000 000 000 euroa on suoraan hyönteispölyttäjien ansiota. Niitä pidetään laajalti yhtenä tärkeimmistä terveen ympäristön indikaattoreista.

Komissio hyväksyi 1 päivänä kesäkuuta 2018 pölyttäjiä koskevan EU:n aloitteen, sen jälkeen kun Euroopan parlamentti ja neuvosto olivat vaatineet toimia yleisesti tunnustetun pölyttäjien jyrkän vähenemisen torjumiseksi. Aloitteessa esitetään joitakin toimia vähenemisen tiedettyjen syiden käsittelemiseksi, mutta siinä keskitytään myös tietopohjan parantamiseen. Siinä korostetaan systeemisen lähestymistavan merkitystä pölyttäjiä koskevan tiedon keräämisessä, jotta voidaan arvioida politiikkatoimia ja parantaa niiden tehokkuutta. Vaikka joillakin aloilla on kohtuullisen paljon tietämystä (perhosten määrän väheneminen, niiden elinympäristöjen huono tila ja vähenemisen taustalla olevat tekijät), useimpien pölyttäjäpopulaatioiden tilasta ja suunnasta on edelleen tiedon puutetta, samoin kuin niiden vähenemisen syistä ja seurauksista. EU:n tasolla koordinoitu seurantaprosessi, jota tukee standardoitu kenttätiedon kerääminen, mahdollistaa kriittisten tietovajeiden täyttämisen ja vahvojen indikaattoreiden kehittämisen pölyttäjiä koskevan vaikuttavan EU:n toimintapolitiikan tukemiseksi.

Pölyttäjäindikaattorit ovat erityisen tärkeitä uudessa luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n vuoden 2020 jälkeisessä kehyksessä ja uudessa yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP). Pölyttäjät ovat merkittävä

23

asiakohta biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen laatimisessa. Yleissopimuksessa luodaan globaali kehys luonnon monimuotoisuutta koskeville toimille, ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) osallistuu työhön aktiivisesti. Työ huipentui biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) vuonna 2016 antamaan ensimmäiseen maailmanlaajuiseen raporttiin pölyttäjistä. On odotettavissa, että pölyttäjät ovat tulevan maailmanlaajuisen biologisen monimuotoisuuden kehyksen päämäärien joukossa. Sen lisäksi, että pölyttäjät ovat yksi päämääristä oman itsensä vuoksi, pölyttäjäindikaattorit auttavat myös mittaamaan edistystä kohti muutamia muita luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteita, mukaan luettuina ne, jotka liittyvät EU:n luontotyyppidirektiiviin, Natura 2000 -verkostoon, maatalouteen ja metsätalouteen.

Kuten määrätään pölyttäjiä koskevan EU:n aloitteen toimessa 5C, komissio sisällyttää tulos- ja seurantakehykseen pölyttäjäindikaattorin, kun kehys on saatu valmiiksi ja toimintakuntoon. Tällainen indikaattori olisi korvaamaton lisä indikaattorikehykseen, joka sisältyy komission ehdotuksiin aiheesta YMP 2021–2027: hyönteisindikaattorit kuvaavat hyvin laajempaa luonnon monimuotoisuutta, ja ne ovat olennaisen tärkeä tekijä maataloustuotannossa. Tämän kaksinaisluonteen vuoksi pölyttäjäindikaattorit olisivat myös erinomainen lisä kestävän kehyksen tavoitteiden, etenkin tavoitteiden 15 (maanpäällinen elämä) ja 2 (nälän poistaminen), seurantakehykseen EU:ssa. Niittyperhosindikaattori kuuluu jo tähän kehykseen, ja tällä toimella autetaan tukemaan perhosten seurannan kestävyyttä ja indikaattoriraportointia kaikkialla EU:ssa.

Vaikka pölyttäjiä koskevan EU:n aloitteen yhteydessä kehitetyt seuranta ja indikaattorit käsittelevät luonnonvaraisia pölyttäjälajeja, niistä on paljon hyötyä myös tarhamehiläisten terveydelle ja mehiläishoitoalalle. Kasvatettujen ja luonnonvaraisten lajien ravinnonlähteet ovat samoja samoin kuin niiden populaatioiden suurimmat rasitteet. Luonnonvaraisten lajien seuranta ei tarjoa ainoastaan hyvää tietoa kaikkien pölyttäjien ympäristön laadusta vaan myös olennaisen tärkeää tutkimustietoa erilaisista rasitteista ja niiden keskinäisistä suhteista. Tämä on hyvin tärkeää, kun suunnitellaan tehokkaita lieventäviä toimia ja tuetaan tilanteen tehokasta korjaamista.

Sen lisäksi, että tämä olisi perustavanlaatuinen panos poliittiseen päätöksentekoon, seurantajärjestelmästä saadut tiedot mahdollistaisivat välineiden kehittämisen maankäyttäjille, etenkin maanviljelijöille. Tieto pölyttäjälajien tilanteesta yhdistettynä viljelykasveja koskevaan tietoon (esimerkiksi pölyttäjiä koskevan EU:n aloitteen toimen 3B tulosten mukaisesti) mahdollistaisi pölyttäjä- ja pölytyskartaston tai pölytyksen puutteen varhaisvaroitusjärjestelmän kehittämisen. Niillä autettaisiin viljelijöitä, joiden tuotot ja voitot riippuvat olennaisella tavalla pölyttäjistä, tekemään tietoon perustuvia päätöksiä siitä, kuinka turvata tämä maatalouden tuotantopanos ja vähentää riskejä, jotka liittyvät pölyttäjähyönteisten vähenemiseen.

Lisäksi se mahdollistaisi myös välineet toimijoille, jotka ovat ylempänä biomassaketjussa, kuten riskinarviointi- ja hallinnointivälineet elintarvikkeiden ja juomien valmistajille, toimittajille ja jälleenmyyjille, joiden tuotteet ja palvelut riippuvat pölyttäjäriippuvaisista maataloustuotteista. Tällä tavoin pölyttäjiä koskeva luotettava tieto tukisi laajemmin biotaloutta koskevaa ohjelmaa. Vuoden 2018 päivitettyyn biotalousstrategiaan sisältyy toimi, jolla tuettaisiin tällaisten välineiden kehittämistä, jotta helpotetaan pölyttäjien integroimista arvoketjuihin (toimi 3.3.4).

EU:n pölyttäjäseurantasuunnitelman soveltamisalan odotetaan sisältävän ainakin tärkeimmät taksonomiset ryhmät: mehiläiset, kukkakärpäset, perhoset ja yöperhoset. Tällä hetkellä pölyttäjäryhmän ainoa systeeminen EU-tason seuranta koskee ainoastaan perhosia puolessa EU:n jäsenvaltioista. Vuonna 2018 parlamentti rahoitti EU:n perhosseurantaa ja indikaattoreita koskevan pilottihankkeen (ABLE) kyseisen seurantasuunnitelman laajentamiseksi. Tähän pilottihankkeeseen perustuva valmistelutoimi varmistaisi perhosten seurannan laajentamisen koko EU:n alueelle ja auttaisi luomaan ensimmäisiä muita pölyttäjäryhmiä koskevia EU:n tason seurantaprosesseja.

Komissio odottaa, että tekninen asiantuntijaryhmä voi aloittaa toukokuussa 2019. Sen mandaattina olisi suunnitella EU:n laajuinen pölyttäjäseurantasuunnitelma ja pölyttäjäindikaattorit toukokuuhun 2020 mennessä. Seurantasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi ja tietovirran mahdollistamiseksi indikaattoreiden määrittämistä varten jo vuonna 2021 on äärimmäisen tärkeää, että tarvittavat

24

valmistelut pannaan jäsenvaltioissa alulle vuonna 2020. Monissa jäsenvaltioissa odotetaan ongelmia hallinnollisen ja akateemisen kapasiteetin suhteen, joten onnistunut täytäntöönpano auttaa keskittämällä pyrkimykset siihen suuntaan heti alusta alkaen.

Valmistelutoimeen kuuluvat toimet:

Valmistelutoimesta rahoitettaisiin toimia, joilla autetaan käsittelemään vaikeuksia jäsenvaltioiden valmiuksissa helpottaa EU:n laajuisen hyönteispölyttäjiä koskevan seurantasuunnitelman yhdenmukaista täytäntöönpanoa.

Valmistelutoimella tuettaisiin erityisesti seuraavia toimia:

Asiantuntemuksen yhdistäminen EU:n tasolla, asiantuntijoiden verkostoituminen ja koulutus;

Järjestelmän täytäntöönpanon koordinointi kaikissa jäsenvaltioissa;

Avustaminen jäsenvaltioiden hallinnollisten, taloudellisten ja akateemisten valmiuksien valmistelussa;

Avustaminen suunnitelman täytäntöönpanon alkuvaiheessa jäsenvaltioissa, joiden valmiudet eivät ole riittävät;

ABLE-pilottihankkeen kehittäminen ja täydentäminen nykyisen perhosten seurantasuunnitelman osalta.

Tämän valmistelutoimen kesto on kolme vuotta, ja sen talousarvio on 5 000 000 euroa.



Perustelut:Hyönteispölyttäjien huomattava menetys ja sen vaikutus luonnon ja ihmisten hyvinvointiin on suuri yhteiskunnallinen haaste. Toimella tuetaan sellaisen EU:n laajuisen suunnitelman tukemista, jolla seurataan pölyttäjiä ja laaditaan pölyttäjäindikaattorit. Tämä on välttämätöntä, jotta niihin voitaisiin politiikan tasolla reagoida tehokkaammin ja jotta toimien onnistumista voitaisiin arvioida hyönteisten vähenemisen ja pölytyksen menetysten kannalta, etenkin luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n politiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan kautta. Toimi perustuu muun muassa perhosten seurantaa koskevaan ABLE-pilottihankkeeseen.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Martin Hojsík, Martin Häusling, Michal Wiezik, Anja Hazekamp, Frédérique Ries, Ulrike Müller, Jytte Guteland, Fredrick Federley, Mairead McGuinness, Francisco Guerreiro, Dace Melbārde, Sirpa Pietikäinen, Tilly Metz, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

-------------------------------






07 02 77 55 2 650 000 1 325 000 2 650 000 1 325 000

Varaus

Yhteensä 2 650 000 1 325 000 2 650 000 1 325 000

25

Nimike:Valmistelutoimi – Euroopan luonnon monimuotoisuuden tilanteen mittaaminen punaisen kirjan uhanalaisuusindeksin avulla


Tämän valmistelutoimen tavoitteena on arvioida biologisen monimuotoisuuden tilan muuttumista Euroopassa, EU:n 28 jäsenvaltiossa ja yleiseurooppalaisella tasolla, jotta voidaan puuttua sen heikentymistä aiheuttaviin yhteisiin syihin ja seurata suojelutoimenpiteiden ja poliittisten toimien vaikutuksia. Se on tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian ja vuoden 2020 jälkeisten biologista monimuotoisuutta koskevien puitteiden loppuarviointia. Ehdotetussa lähestymistavassa yhdistyvät erityisten osaamisverkostojen ja vakiintunutta mittausjärjestelmää (punaisen kirjan uhanalaisuusindeksi) käyttävien tietojen käyttöönotto. Tarkoituksena on saattaa nykyiset eurooppalaiset punaiset kirjat ajan tasalle ja arvioida lajien tilanteiden muutoksia, jotta voidaan vaikuttaa alakohtaiseen ja maankäyttöä koskevaan politiikkaan, mikä on ratkaisevan tärkeää niiden toiminta-alojen täsmentämiseksi.

Euroopassa lajien sukupuuttoon kuoleminen on lisääntynyt jyrkästi viimeisten 20 vuoden aikana. Vaikka joidenkin organismiryhmien kohdalla monimuotoisuuden heikentymisen syyt ovat suureksi osaksi tiedossa ja vaikka suojelutoimenpiteitä ja -politiikkaa on toteutettu tilanteen heikentymisen pysäyttämiseksi, tietoja ja tietämystä eri lajien kehityssuuntauksista ja uhkista joko ei ole tai sitä ei ole helposti saatavilla, lajien suojelun tilaa koskevia indikaattoreita ei ole tuotettu järjestelmällisesti ja suojelun sekä toiminnan maantieteellinen laajuus on ollut epätasaista. Tämä rajoittaa konkreettisista elvytystoimenpiteistä saatujen vaikutusten ymmärtämistä ja kyseenalaistaa sen, miten mitataan EU:n edistymistä alueellisesti ja kansainvälisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) punaisen kirjan uhanalaisuusindeksi on laajalti hyväksytty mittari, jolla mitataan maailmanlaajuisesti uhanalaisuusriskin muutoksia, ja se on hyväksytty kestävän kehityksen tavoitteiden ja biologista monimuotoisuutta koskevien maailmanlaajuisten Aichin tavoitteiden saavuttamisessa edistymisen viralliseksi indikaattoriksi. Sitä käytettiin hiljattain Euroopan ja Keski-Aasian nisäkkäiden, lintujen ja sammakkoeläinten tilanteen alueellisten kehityssuuntausten arviointiin biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin alueellisessa arviointiraportissa, ja sitä ehdotetaan käytettäväksi vuoden 2020 jälkeisessä maailmanlaajuisessa biodiversiteettikehyksessä. Uhanalaisuusindeksi hyödyntää IUCN:n uhanalaisten lajien punaisen kirjan tietoja. Siinä on arvioitu vuodesta 2006 alkaen 11 000 lajia kahdella eri alueellisella tasolla Euroopassa: maantieteellisessä Euroopassa ja Euroopan unionin 28 jäsenvaltiossa. Merilajien osalta arviointialueeseen kuuluvat Välimeri, Mustameri, Itämeri ja Pohjanmeri sekä Atlantin valtameren Eurooppaan kuuluva osa (eli aluevedet ja talousvyöhyke, mukaan lukien Portugaliin ja Espanjaan kuuluvien Makaronesian saarten talousvyöhykkeet). IUCN:n punaisen kirjan arvioinnit vanhenevat kuitenkin virallisesti 10 vuoden kuluttua, ja yhtään taksonomista ryhmää ei ole arvioitu uudelleen EU:n 28 jäsenvaltiossa ja yleiseurooppalaisella tasolla. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että lajien tilannetta arvioidaan säännöllisesti uudelleen, jotta saadaan luotettava ja merkityksellinen indikaattori Euroopan luonnon monimuotoisuutta koskevista suuntauksista ja uhkien vähenemisestä ajan myötä laajempaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa varten.

Valmistelutoimen tavoitteena on käyttää IUCN:n punaisen kirjan uhanalaisuusindeksiä, jotta voidaan arvioida lähes kaikkien niiden taksonien yhteistä uhanalaisuusriskiä, jotka on tähän mennessä arvioitu IUCN:n punaisen kirjan uhanalaisten lajien luettelossa EU:n 28 jäsenvaltiossa ja yleiseurooppalaisella tasolla. Näihin kuuluvat selkärankaiset (nisäkkäät, sammakkoeläimet, matelijat, makean veden kalat), selkärangattomat (muut nilviäiset kuin merinilviäiset, perhoset, puissa elävät kuoriaiset, sudenkorennot ja mehiläiset), kasvit (putkilokasvit ja lääkekasvit). IUCN:n punaisen kirjan uhanalaisuusindeksillä voidaan mitata, onko biologisen monimuotoisuuden häviäminen Euroopassa hidastunut, jotta voidaan

26

parantaa kentällä toteutettujen suojelutoimien tehokkuutta ja samalla arvioida edistymistä EU:n politiikkojen ja lainsäädännön täytäntöönpanossa, kuten biologisen monimuotoisuuden strategian - erityisesti sen tavoitteen 1, jolla pyritään parantamaan lajien ja niiden elinympäristöjen suojelua EU:n luontodirektiivien täysimääräisen täytäntöönpanon avulla - sekä vaikuttaa vuoden 2020 jälkeen toteutettavien toimien tavoitteisiin. Nämä uudelleenarvioinnit olisi mukautettava toimintapoliittiseen sykliin (esimerkiksi biologista monimuotoisuutta koskeva vuoden 2010 toimintasuunnitelma, biologista monimuotoisuutta koskeva EU:n politiikka vuoteen 2020 ja biologista monimuotoisuutta koskeva strategia vuoteen 2030).

Lajeja koskevan uudelleenarvioinnin yleiset menetelmät perustuvat uhanalaisten lajien luettelon nykyisiin arviointeihin. Tarvitaan jonkin verran valmistelutyötä tarvittavien tietojen keräämiseksi ja arviointien saattamiseksi ajan tasalle. Arviointityöpajoja järjestetään vain kaikkein uhanalaisimpien lajien tilanteen tarkistamiseksi, joten niiden määrän oletetaan olevan pienempi kuin tyypillisten arviointimenettelyjen, ja näin ollen ne tulevat myös halvemmiksi. Työpajojen kesto vaihtelee yhdestä neljään päivään arvioitavien lajien lukumäärän mukaan. Taksonominen tieto, asiantuntemus ja data otetaan käyttöön tekemällä yhteistyötä asianomaisten IUCN:n lajiensuojelukomission asiantuntijaryhmien kanssa ja näiden ryhmien yleisarviointia johtaa IUCN:n henkilöstö. Ylimääräiset kuulemiset ja yhteistyö paikallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa ovat keskeisiä tekijöitä toiminnan onnistumisen kannalta, ja tällä toimella on valtavasti mahdollisuuksia edistää paikallistason osaamiskeskuksia ja valmiuksien kehittämistä (työpajojen avulla). IUCN:n punaisen kirjan lajiarvioinnit ja levinneisyyskartat ovat tavallisesti vapaasti saatavilla sen verkkosivustolla ja kaikki äskettäin kerätyt tiedot ladataan Euroopan ympäristökeskuksen biologisen monimuotoisuuden tietokeskukseen. Kaikki muut tämän toimen puitteissa kerätyt ehdotettujen lajiryhmien populaatioiden määrää ja levinneisyyttä koskevat yksityiskohtaiset aikasarjatiedot asetetaan saataville nykyisten seurantajärjestelmien yhteydessä teollis- ja tekijänoikeuskysymysten ja tiedonsaantioikeuden selvittämiseksi tehtyjen tietojen jakamista koskevien sopimusten ehtojen mukaisesti yhdennettyyn tietokantaan, joka voi suoraan tukea komission ja Euroopan ympäristöviraston kehittämää biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien yhdennettyä seurantajärjestelmää.

TAVOITTEET

Uudelleenarvioinneista saadaan neljä keskeistä tavoitetta:

1) Kutakin lajiryhmää koskeva Euroopan (EU:n tasolla ja yleiseurooppalaisella tasolla)uhanalaisten lajien luettelo, joka tarjoaa yleiskatsauksen tehdyistä analyyseistä ja uudelleenarvioinnin tuloksista, mukaan lukien esimerkkejä lajeista, joiden osalta punainen kirja näyttää myönteisiä, vakaita ja kielteisiä suuntauksia, sekä kooste suojelutoiminnan onnistumisista ja epäonnistumisista, keskeiset viestit ja suositukset, jotka on räätälöity keskeisille sektoreille, jotka vastaavat eri puolilla Eurooppaa toteutettavista toimista, joilla tuetaan ja/tai jotka uhkaavat lajien suojelua. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan parantaa luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamista valtiosta riippumattomien toimijoiden keskuudessa ja tiedottaa suurelle yleisölle siitä, mitkä toimet ja käytännöt hyödyttävät Euroopan biologista monimuotoisuutta ja edistävät ekosysteemipalveluja ja siten ihmisten hyvinvointia. Kutakin lajia koskevat lopulliset uudelleenarvioinnit esitetään myös IUCN:n verkkosivustolla olevissa ajantasaistetuissa faktatiedoissa Faktatietojen lataaminen punaisen kirjan verkkosivustolle on hyödyllistä, sillä kaikki Euroopan punaisen kirjan tiedot ovat nyt saatavilla yhdessä paikassa ja saatavilla ovat myös kaikkein uusimmat arviot, myös tämän toimen soveltamisalan ulkopuolelta, joissa on hyödynnetty lajiensuojelukomission asiantuntijaverkoston sisällyttämiä uusia tietoja, ja saman lajin maailmanlaajuisten ja muiden alueellisten arviointien kanssa voi tehdä vertailuja. Aiempien Euroopan punaisen kirjan uhanalaisuusindeksin julkaisujen mukaisesti ajan tasalle saatetut arvioinnit ovat täysin värillisiä ja sisältävät lukuja ja kuvia. Lisäksi julkaisut suunnitellaan niin, että niiden lataaminen PDF-muodossa on mahdollisimman nopeaa. Julkaisut toimitetaan paperiversiona (300 kappaletta) sekä sähköisessä muodossa (Word ja PDF).

2) Ajantasaistettujen punaisen kirjan tietokantojen sisällyttäminen Euroopan ympäristökeskuksen biologisen monimuotoisuuden tietokeskukseen ja sen verkkoisännöinti-infrastruktuuriin. Kaikkia

27

punaisen kirjan uhanalaisuusindeksin arvioimiseksi kerättyjä tietoja (populaation koko, levinneisyys, demografiset suuntaukset, elinympäristöt, uhat) käytetään lajitietokeskuksen (SIS) nykyisten lajiarvioiden ajantasaistamiseksi, ja ne viedään Microsoft Access -tietokantoihin (kunkin taksonomisen ryhmän osalta). Sen jälkeen ne formatoidaan Euroopan ympäristökeskuksen biodiversiteettidatakeskuksen vaatimusten mukaisesti ja julkaistaan.

3) EUROPA-sivuston tekstin valmistelu. EUROPA-verkkosivustolle avataan uusi välilehti, joka sisältää nyt käytettävissä olevat uhanalaisuusindeksit kunkin taksonomisen ryhmän osalta Euroopan punaisen kirjan uhanalaisten lajien luettelon arviointia varten, ja vastaava teksti laaditaan samanaikaisesti punaisen kirjan julkaisun kanssa. Aiempia Euroopan punaisen kirjan hankkeita varten kehitettyä nykyistä rakennetta (eli otsikot ja alaotsikot) saattaa olla tarpeen tarkistaa, jotta voidaan tuoda paremmin esiin järjestelmällisen seurannan ja punaisen kirjan uhanalaisuusindeksin parissa tehtyä työtä ja sen tuloksia.

4) Euroopan biologisen monimuotoisuuden tilaa koskeva esite, jossa esitetään yhteenveto uudelleenarviointien ja uhanalaisuusindeksin tuloksista ja jossa korostetaan biologisen monimuotoisuuden seurannan ja pitkän aikavälin suuntausten merkitystä ja kootaan yhteen uhkaa aiheuttavat tekijät, jotta voidaan lähettää viesti niille yhteiskunnan sektoreille, joiden vaikutukset ovat suurimmat, ja nostaa esiin onnistuneita suojelutapauksia. On tärkeää ottaa mukaan myönteisiä viestejä, jotta voidaan auttaa luomaan optimistinen yhteiskunnallinen liike, joka mahdollistaa muutoksen. Esite toteutetaan noudattaen komission visuaalista ilmettä koskevia ohjeita. Se vetoaa laajoihin piireihin ja sitä käytetään yhteydenpitoon päättäjien ja asiasta kiinnostuneen yleisön kanssa. Se on myös tärkeä viestintäväline medialle ja tarjoaa ympäristöasioiden pääosastolle erittäin hyödyllisen välineen, jota voidaan levittää laajalti muille pääosastoille ja sidosryhmille sekä käyttää tiedotuskampanjoissa. Esitteet toimitetaan paperiversiona (1 500 kappaletta) sekä sähköisessä muodossa (Word ja PDF).

Tämän kolmivuotisen valmistelutoimen kokonaisbudjetti olisi 2 650 000 euroa.



Perustelut:Tässä valmistelutoimessa arvioidaan uudelleen lähes kaikkien selkärankaisten, selkärangattomien, myös tärkeimpien pölyttäjäryhmien ja kasvien, tilaa kaikkialla Euroopassa, ja näin saadaan näyttöä uhanalaisuusriskin aidoista muutoksista verrattuna aiempiin Euroopan punaisiin kirjoihin ja saadaan uhanalaisuusindeksi, jolla voidaan mitata ensimmäistä kertaa biologisen monimuotoisuuden tila Euroopassa. Nämä tiedot ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan muokata EU:n biologista monimuotoisuutta koskevaa kehystä vuoden 2020 jälkeen ja mitata Euroopan edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Adina-Ioana Vălean

-------------------------------

28






07 02 77 56 2 600 000 1 300 000 2 600 000 1 300 000

Varaus

Yhteensä 2 600 000 1 300 000 2 600 000 1 300 000

Nimike:Pilottihanke – kalatien rakentaminen Tonavan sampia varten Rautaportin vesivoimalaan


Tässä pilottihankkeessa on tarkoitus arvioida teknisiä ratkaisuja, joiden avulla sammille voidaan avata vaellusreitti Romanian ja Serbian välisellä rajalla sijaitsevan Tonavan Rautaportin vesivoimalan patojen I ja II ohittamiseksi. Se on ainutlaatuisen vaikea tehtävä, kun otetaan huomioon näiden Tonavan suurimpien patojen koko ja sampien koko, jopa seitsemän metriä, sekä Rautaporttia ympäröivä kallioinen maasto. Tämän vuoksi se on poikkeuksellinen tekninen haaste, joka edellyttää paikallisiin olosuhteisiin räätälöityä erittäin innovatiivista ratkaisua.

Sammen vaellusta koskevien tukien palauttaminen on nostettu lippulaivahankkeeksi Tonavan kansainvälisen suojelukomission sampistrategiassa sekä Tonavan aluetta koskevassa EU:n strategiassa (EUSDR), jotta voidaan parantaa Tonavan sampien suojelun tasoa. Sillä edistetään myös EU:n allekirjoittamaan Bernin yleissopimukseen kuuluvan sampien suojelun Euroopan laajuisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.

Tämä pilottihanke on tarpeen, jotta voidaan laatia järkevä ja kattava tekninen toteutettavuustutkimus sammen vaelluksen helpottamiseksi, mukaan lukien:

1) Mahdollisten teknisten vaihtoehtojen hahmottelu ja esisuunnittelu kalateiden kunnostamiseksi ylä- ja alavirtaan vaeltavia kaloja varten, mukaan lukien niiden etujen ja haittojen (rajoitusten) vertaileminen, kustannusarviot, riskit (tekniset ja taloudelliset) sekä hanketta varten tarvittavien suunnittelutoimien määrittäminen, mukaan lukien rakennesuunnittelu, tekninen komponenttien suunnittelu ja toimintasuunnitelma.

2) Hydraulinen mallinnus.

3) Täytäntöönpanostrategian suunnittelu (rakenteiden toteuttamisjärjestys, esimerkiksi vaiheittain "tekemällä oppimisen" kautta, eli mukautuva kalateiden suunnittelutapa).

4) Toteuttamiskelpoisten hallinnointivaihtoehtojen kartoittaminen, erityisesti alavirtaan vaeltavien kalojen suojelussa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (esimerkiksi turbiinien hallinta, pyydykset ja kuljetukset).

5) Tarvittavat kenttätutkimukset sellaisten tiedonpuutteiden korjaamiseksi, jotka eivät kuulu meneillään olevien tutkimusten piiriin (tiedot, joita ei ole saatavilla tai jotka ovat vanhentuneita).

6) Kalateiden arvioinnin/seurannan suunnittelu.

7) Rahoitussuunnittelun päivittäminen.

8) Teknisten ratkaisujen uudelleentarkastelu vertaisarvioijien ja kalatieasiantuntijoiden toimesta.

Teknistä toteutettavuutta koskevan tutkimuksen näiden osien kustannukset ovat noin 2 600 000 euroa. Tonavan kansainvälinen suojelukomissio sekä Romanian ja Serbian toimivaltaiset viranomaiset otetaan tiiviisti mukaan tutkimuksen tekemiseen.

29

Toteutettavat toimet voitaisiin suunnitella uudelleen, jotta vältetään mahdolliset päällekkäisyydet meneillään olevan työn kanssa.

Tämän hankkeen rahoitus ei tällä hetkellä sisälly mihinkään EU:n ohjelmaan.

Valmista suunnitelmaa tällaiselle kalatielle ei ole olemassa, ja tästä hankkeesta rahoitettavasta innovatiivisesta ratkaisusta tulee siten malli muiden suurten eurooppalaisten jokien vastaavanlaisten kalateiden suunnittelulle. Samanlaisia haasteita kuin suurien kalojen kalateiden rakentamisessa Rautaportin patoihin I ja II (esimerkiksi valtavat mittasuhteet, suuret korkeuserot, vaihteleva veden määrä tekoaltaassa) esiintyy myös Itämeren ympäristössä, jossa Puolan Veikselin, Liettuan Niemenin ja Latvian Väinäjoen suuret padot haittaavat kalojen vaellusta ja sammen takaisinistutusohjelmia. Muita esimerkkejä ovat Gabčíkovon pato sekä suuret padot Tiszassa ja Dravassa Tonavan altaan alueella, Evrosissa Bulgariassa ja Kreikassa sekä Iberian niemimaan joissa, esimerkiksi Guadalquivirissa, joka on entinen sampijoki. Kalojen vaellusta koskevien ratkaisujen löytäminen kaikkia näitä jokia varten edistäisi merkittävästi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanoa.

Isoihin patoihin sampia varten tehtyjä kalateitä on ainoastaan Venäjällä Volgan ja Kubanin varrella sekä Yhdysvalloissa Connecticut- ja Columbia -joissa. Niistä saadut kokemukset olisi otettava huomioon, mutta ne eivät riitä vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Yksi tunnetuimmista ja parhaiten onnistuneista kalateistä Euroopassa sijaitsee Geesthachtissa Saksassa, mutta padon korkeus siellä on vain 4,5 metriä verrattuna Rautaportin 60 metrin korkeuteen.

Lisäksi tähän pilottihankkeeseen osallistuisi Serbian vesihuoltoalan toimijoita, ja näin he saisivat käytännön koulutusta ympäristösäännöstön noudattamisessa.



Perustelut:Ratkaisu siihen, miten sammet voivat päästä Rautaportin patojen läpi, on erittäin tärkeää sampien vaellusreitin avaamiseksi, sillä sammet kuuluvat Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uhanalaisten lajien luetteloon. Näin avattaisiin sampien vaellukselle yli 800 kilometrin pituinen osuus Tonavasta, ja kalat pääsisivät sen suuriin sivujokiin kutemaan ja kasvamaan. Hankkeella edistetään EU:n ympäristölainsäädännön noudattamista sekä innovaatioita kriittisessä EU:n suurten jokien vesihuoltoa koskevassa kysymyksessä. Samalla tuettaisiin Serbiaa vesialaa koskevan säännöstön noudattamisessa.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Nicolae Ştefănuță

-------------------------------






07 02 77 57 200 000 100 000 200 000 100 000

Varaus

Yhteensä 200 000 100 000 200 000 100 000

30

Nimike:Pilottihanke – Jokien luonnontilaan palauttaminen Euroopassa


Vesivoiman tuotannon ja tulvasuojelun aiheuttamat hydromorfologiset muutokset ovat vaikuttaneet Euroopan jokiin. Useat jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön ohjelmia, joilla palautetaan jokien luonnollisia ekosysteemejä. Euroopan tasolla ei kuitenkaan ole olemassa yhteistä toimintaa. Joet kuuluvat eurooppalaiseen perintöön.

Tarvitaan koko Euroopan kattavaa Euroopan jokien ympäristöhaasteita sekä jäsenvaltioissa nykyisin käytössä olevia politiikkoja koskevaa arviointia. Tämä voi toteutua tutkimuksen muodossa, joka on perustana komission jokipolitiikan Valkoiselle kirjalle.



Perustelut:Yleinen eurooppalainen tutkimus ja jokia koskevien EU:n politiikkatoimien laajentaminen ovat EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ja tulvadirektiivin mukaisia ja vastaavat EU:n vesi-innovaatiokonferenssin 2019 tavoitetta, joka oli toimien nopeuttaminen, veden saastumisen torjuminen ja parantaa EU:n varautumista veteen liittyviin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Unionin kansalaiset tarvitsevat tietoon perustuvia politiikkoja, ja tämänsuuntainen tutkimus vastaa tähän tarpeeseen.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Moritz Körner, Caroline Jane Voaden

-------------------------------






07 02 77 58 500 000 250 000 500 000 250 000

Varaus

Yhteensä 500 000 250 000 500 000 250 000

Nimike:Pilottihanke – Ilmastonmuutoksen kestäviä puita koskevan tutkimuksen edistäminen


Ehdotamme kokeellista tutkimusta, joka koskee sellaisten kasvilajikkeiden kehittämistä, jotka kestävät paremmin kaupunkien saasteita, joilla on hyvät valmiudet selviytyä nykyisistä ilmastonmuutokseen liittyvistä haasteista ja joilla voidaan lisätä vedenpoistoa toistuvien tulvien yhteydessä. Tutkimuksen

31

avulla voitaisiin luoda taimitarhoja sellaisille kasveille tai puille, joiden avulla voidaan parantaa elämän laatua suurkaupungeissa.

Tutkimuksen olisi täydennettävä Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa toteutettuja toimia, ja sen olisi palveltava jäsenvaltioita niiden omissa tutkimustoimissa, joilla pyritään ratkaisemaan yhteinen ongelma.



Perustelut:Tutkimukset ovat osoittaneet saastumisen haitalliset vaikutukset kaupunkikasvillisuuteen, yleisimpiä tällaisia vaikutuksia ovat kloroosi, nekroosi, yhteyttämisen estyminen ja kasvien kasvun väheneminen.

Kun otetaan huomioon Euroopan taajamien korkeat saastetasot sekä Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvan tutkimuksen LC-CLA-11-2020 tulokset, joissa peräänkuulutetaan innovatiivisia luontopohjaisia ratkaisuja hiilineutraalien kaupunkien ja paremman ilmanlaadun hyväksi, ehdotamme kokeellista tutkimusta, jolla pyritään kehittämään kasvilajikkeita, jotka kestävät entistä paremmin kaupunkien saasteita.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Alamomentti 08 02 03 01 — Elinikäisen terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen





08 02 03 01 673 524 898 458 962 266 648 685 745 597 667 007 642 685 745 597 667 007 6 000 000 648 685 745 597 667 007

Varaus

Yhteensä 673 524 898 458 962 266 648 685 745 597 667 007 642 685 745 597 667 007 6 000 000 648 685 745 597 667 007


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Ewa Kopacz, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

-------------------------------

32







08 02 03 01 673 524 898 458 962 266 648 685 745 597 667 007 642 685 745 597 667 007 16 000 000 10 000 000 658 685 745 607 667 007

Varaus

Yhteensä 673 524 898 458 962 266 648 685 745 597 667 007 642 685 745 597 667 007 16 000 000 10 000 000 658 685 745 607 667 007


Tämän toimen tavoitteena ovat kaikkien kansalaisten .......... niin epävirallisella kuin virallisella hoitoalalla.

Lisää:

Syöväntorjunta ja siihen osoitettujen määrärahojen lisääminen ovat kansalaisille tärkeitä.

Perustelut:Kaikista jäsenvaltioissa tapahtuneista kuolemantapauksista neljäsosa aiheutuu syövistä. Siksi on olennaisen tärkeää lisätä ennaltaehkäisyn, diagnosoinnin ja hoidon määrärahoja.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------






08 02 77 11 1 000 000 500 000 1 000 000 500 000

Varaus

Yhteensä 1 000 000 500 000 1 000 000 500 000

Nimike:Pilottihanke – synnynnäisten infektioiden laboratoriovalvonnan ja kliinisen valvonnan eurooppalainen verkosto


Loisten, virusten ja bakteerien aiheuttamat synnynnäiset ja perinataaliset infektiot, joita kutsutaan yleisesti ”TORCH-infektioiksi”, voivat johtaa vakaviin vaurioihin tai jopa sikiön kuolemaan. Raskaana olevien naisten ja vastasyntyneiden vauvojen kliininen ja laboratorioseuranta voi estää tai vähentää tällaisia jälkiseurauksia.

Pilottihankkeen tarkoituksena on toteuttaa TORCH-infektioiden ryhmän etiologisten tekijöiden - Toxoplasma gondii, HIV, Treponema pallidum, Varicela Zoster, Parvovirus B19, vihurirokko, sytomegalovirus ja herpes simplex - laboratoriovalvonnan ja kliinisen valvonnan eurooppalainen verkosto, jotta laboratoriotiedot voidaan yhdistää tämän alan kliinisiin tietoihin varmistamalla tarvittavien tietojen tehokas kerääminen Euroopassa esiintyvien TORCH-infektioiden tilanteen kartoittamiseksi.

33



Perustelut:Kliiniset ja laboratorioparametrit täydentävät toisiaan infektion tunnistamisessa, tartuntariskin arvioinnissa, ennusteen määrittämisessä ja lapsen ensimmäisinä ikävuosina tarvitsemia tukitoimenpiteitä koskevien kliinisten päätösten tekemisessä. Siksi on hyödyllistä ja välttämätöntä tuntea Euroopassa vallitseva tilanne, jotta näitä hoidettavissa ja vältettävissä olevia infektioita voidaan torjua.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







09 04 03 01 163 973 074 124 898 000 179 751 775 147 200 000 164 001 775 147 200 000 15 750 000 179 751 775 147 200 000

Varaus

Yhteensä 163 973 074 124 898 000 179 751 775 147 200 000 164 001 775 147 200 000 15 750 000 179 751 775 147 200 000


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 13 06 01 — Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään





13 06 01 343 551 794 343 551 794 50 000 000 50 000 000 50 000 000 50 000 000 254 500 000 200 000 000 304 500 000 250 000 000

Varaus

Yhteensä 343 551 794 343 551 794 50 000 000 50 000 000 50 000 000 50 000 000 254 500 000 200 000 000 304 500 000 250 000 000

34


Ennakkomaksuja lukuun ottamatta määrärahojen kohdentaminen .......... solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätöksen kanssa.

Lisää:

Momentti on tarkoitettu määrärahoille, jotka otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jos jäsenvaltioissa tapahtuu suuria tai alueellisia katastrofeja. Apua olisi annettava luonnonkatastrofien yhteydessä asianomaisille jäsenvaltioille siten, että myönnetyn taloudellisen avun käytölle asetetaan määräaika ja että apua saavien maiden edellytetään perustelevan, miten ne käyttävät saamansa avun, koska rahoitus on saatava käyttöön niin nopeasti kuin mahdollista. Saatu apu, joka korvataan myöhemmin kolmansilta osapuolilta saatavilla maksuilla tai jota vahinkojen lopullinen arviointi huomioon ottaen on saatu liikaa, olisi perittävä takaisin. Ennakkomaksuja lukuun ottamatta määrärahojen kohdentaminen suoritetaan varauksesta tehtävillä määrärahasiirroilla tai, jos varauksessa ei ole riittävästi määrärahoja, lisätalousarviolla samaan aikaan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätöksen kanssa.

Alueellisia katastrofeja olisi pidettävä edelleen tukikelpoisina, kun otetaan huomioon Välimeren alueen luonnonkatastrofien, kuten kuivuuden ja metsäpalojen, erityisluonne.

Tämän budjettikohdan määrärahojen lisäys saadaan Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelmaan (EDEDP) varatun rahoituksen uudelleenkohdentamisesta.

Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelma

Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3). Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884) ja erityisesti sen 10 artikla.

Perustelut:Momentti on tarkoitettu määrärahoille, jotka otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta katastrofien tapahduttua. Vuoden 2019 lukuja silmällä pitäen ne ovat selvästi riittämättömiä. Muutoksia tarvitaan myös solidaarisuusrahastoon, jotta menettelyjä sen käyttöönottamiseksi voitaisiin nopeuttaa, ja varmistetaan, että alueelliset katastrofit ovat edelleen tukikelpoisia. EU:n on priorisoitava toimia yhdenvertaisten suvereenien valtioiden keskinäisen rauhan, solidaarisuuden ja yhteistyön edistämiseksi

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 17 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot terveyden ja elintarviketurvallisuuden toimintalohkossa





17 01 01 74 750 378 74 750 378 76 720 216 76 720 216 76 494 410 76 494 410 225 806 225 806 76 720 216 76 720 216

Varaus

Yhteensä 74 750 378 74 750 378 76 720 216 76 720 216 76 494 410 76 494 410 225 806 225 806 76 720 216 76 720 216

35


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







17 01 01 74 750 378 74 750 378 76 720 216 76 720 216 76 494 410 76 494 410 225 806 225 806 76 720 216 76 720 216

Varaus

Yhteensä 74 750 378 74 750 378 76 720 216 76 720 216 76 494 410 76 494 410 225 806 225 806 76 720 216 76 720 216


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







17 01 01 74 750 378 74 750 378 76 720 216 76 720 216 76 494 410 76 494 410 225 806 225 806 76 720 216 76 720 216

Varaus

Yhteensä 74 750 378 74 750 378 76 720 216 76 720 216 76 494 410 76 494 410 225 806 225 806 76 720 216 76 720 216


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------

36


Alamomentti 17 01 02 01 — Ulkopuolinen henkilöstö





17 01 02 01 6 481 418 6 481 418 6 611 046 6 611 046 6 526 671 6 526 671 84 375 84 375 6 611 046 6 611 046

Varaus

Yhteensä 6 481 418 6 481 418 6 611 046 6 611 046 6 526 671 6 526 671 84 375 84 375 6 611 046 6 611 046


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







17 01 02 01 6 481 418 6 481 418 6 611 046 6 611 046 6 526 671 6 526 671 84 375 84 375 6 611 046 6 611 046

Varaus

Yhteensä 6 481 418 6 481 418 6 611 046 6 611 046 6 526 671 6 526 671 84 375 84 375 6 611 046 6 611 046


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Alamomentti 17 01 03 01 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot





17 01 03 01 5 011 327 5 011 327 5 032 667 5 032 667 4 874 602 4 874 602 158 065 158 065 5 032 667 5 032 667

Varaus

Yhteensä 5 011 327 5 011 327 5 032 667 5 032 667 4 874 602 4 874 602 158 065 158 065 5 032 667 5 032 667


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


37


-------------------------------


Alamomentti 17 01 03 01 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot





17 01 03 01 5 011 327 5 011 327 5 032 667 5 032 667 4 874 602 4 874 602 158 065 158 065 5 032 667 5 032 667

Varaus

Yhteensä 5 011 327 5 011 327 5 032 667 5 032 667 4 874 602 4 874 602 158 065 158 065 5 032 667 5 032 667


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Alamomentti 17 01 04 02 — Unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman (2014–2020) tukimenot





17 01 04 02 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 500 000 500 000 2 000 000 2 000 000

Varaus

Yhteensä 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 500 000 500 000 2 000 000 2 000 000

Perustelut:Määräraha on tarkoitettu kattamaan sellaiset selvityksistä ja asiantuntijakokouksista aiheutuvat menot sekä tiedotus- ja julkaisumenot, jotka liittyvät suoraan ohjelman tavoitteen saavuttamiseen. Siksi ehdotamme lisäystä tämän budjettikohdan määrärahoihin

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 17 03 01 — Unionin kolmas terveysalan toimintaohjelma (2014–2020)





17 03 01 62 258 000 54 000 000 63 624 000 58 100 000 62 258 000 58 100 000 1 366 000 63 624 000 58 100 000

Varaus

Yhteensä 62 258 000 54 000 000 63 624 000 58 100 000 62 258 000 58 100 000 1 366 000 63 624 000 58 100 000

38


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 17 03 01 — Unionin kolmas terveysalan toimintaohjelma (2014–2020)





17 03 01 62 258 000 54 000 000 63 624 000 58 100 000 62 258 000 58 100 000 1 366 000 63 624 000 58 100 000

Varaus

Yhteensä 62 258 000 54 000 000 63 624 000 58 100 000 62 258 000 58 100 000 1 366 000 63 624 000 58 100 000


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Biljana Borzan, Fredrick Federley, Kateřina Konečná, Dolors Montserrat, Cristian-Silviu Buşoi

-------------------------------


Alamomentti 17 03 12 01 — Unionin rahoitusosuus Euroopan lääkevirastolle





17 03 12 01 6 531 697 6 531 697 32 285 000 32 285 000 32 285 000 32 285 000 5 900 000 5 900 000 38 185 000 38 185 000

Varaus

Yhteensä 6 531 697 6 531 697 32 285 000 32 285 000 32 285 000 32 285 000 5 900 000 5 900 000 38 185 000 38 185 000

Perustelut:Eläinlääkkeitä koskeva asetus (EU) 2019/6 tuli voimaan 28. tammikuuta 2019. Siinä Euroopan lääkevirastolle asetetaan lisätehtäviä. Kun komissio ehdotti vuoden 2020 talousarvioesitystä, asetuksen vaikutusta Euroopan lääkevirastoon ei ollut vielä täysin selvitetty. Myöskään vuoden 2014 säädösehdotukseen liittyvää rahoitusselvitystä ei päivitetty vuonna 2019 ottamaan huomioon, että Euroopan lääkevirastolle annetut tehtävät olivat lisääntyneet merkittävästi lainsäädäntömenettelyn aikana. Euroopan lääkevirastolle olisi annettava riittävästi henkilöstöä ja varoja vuonna 2020, jotta se voi valmistautua näiden uusien tehtävien hoitamiseen.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


39


-------------------------------


Alamomentti 17 03 12 02 — Erityinen rahoitusosuus harvinaislääkkeille





17 03 12 02 14 000 000 14 000 000 15 715 000 15 715 000 14 215 000 14 215 000 1 500 000 1 500 000 15 715 000 15 715 000

Varaus

Yhteensä 14 000 000 14 000 000 15 715 000 15 715 000 14 215 000 14 215 000 1 500 000 1 500 000 15 715 000 15 715 000


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Alamomentti 17 03 12 02 — Erityinen rahoitusosuus harvinaislääkkeille





17 03 12 02 14 000 000 14 000 000 15 715 000 15 715 000 14 215 000 14 215 000 1 500 000 1 500 000 15 715 000 15 715 000

Varaus

Yhteensä 14 000 000 14 000 000 15 715 000 15 715 000 14 215 000 14 215 000 1 500 000 1 500 000 15 715 000 15 715 000

Perustelut:Palautetaan talousarvioesitys (TE). Ehdotamme rahoituksen lisäämistä, koska sen tavoitteena on tarjota kannustimia harvinaisten sairauksien lääkkeiden (ns. harvinaislääkkeet) kehittämiselle. Harvinaisista sairauksista kärsivät potilaat ansaitsevat yhtä laadukkaan hoidon kuin muut potilaat Euroopan unionissa. Koska harvinaisista sairauksista kärsivien potilaiden määrä on pieni, lääketeollisuus on ollut haluton investoimaan heidän hoitamisekseen tarvittavaan lääketutkimukseen ja tuotekehittelyyn.

Palautetaan talousarvioesitys (TE).

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Cindy Franssen, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

-------------------------------

40






17 03 77 30 2 000 000 650 000 2 000 000 650 000

Varaus

Yhteensä 2 000 000 650 000 2 000 000 650 000

Nimike:Valmistelutoimi – MentALLY - mielenterveyspalvelujen saatavuus ja mielenterveystietouden parantaminen


Valmistelutoimi on jatkoa aiemmalle pilottihankkeelle, ja sen tarkoituksena on hyväksyä unionin tulevia toimia tällä alalla. Valmistelutoimessa hyödynnetään pilottihankkeen saavutuksia ja toteutetaan näyttöön perustuvaa hoitoa koskevia suosituksia ja ohjeita.

Valmistelutoimen kautta perustetaan kaikki Euroopan maat kattava eurooppalainen verkosto levittämisen ja käyttöönoton parantamiseksi, toiminnan mukauttamiseksi paikallisiin olosuhteisiin sekä täytäntöönpanoon liittyvien rakenteellisten ja kulttuuristen esteiden tunnistamiseksi.

Valmistelutoimella olisi ensinnäkin laajennettava eurooppalaista verkostoa kaikkiin Euroopan maihin ja määritettävä selkeästi vastuut sen tehokkaasta käyttöön ottamisesta ja levittämisestä. Tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan tavoittaa sellaiset maat, joissa on muita heikommassa asemassa olevia terveydenhuoltojärjestelmiä (esimerkiksi Albania), ja hyödyntää edelläkävijämaiden, kuten Sveitsin, asiantuntemusta.

Toiseksi aloitetaan keskeisten sidosryhmien kanssa kehittyneempi yhteinen luova prosessi, jotta voidaan varmistaa mukauttaminen paikallisiin olosuhteisiin.

Kolmanneksi ensisijaisia ja erikoistuneita terveyspalveluja koskevien ja suurelle yleisölle suunnattujen erityisaloitteiden toteuttaminen tuo esiin täytäntöönpanoa haittaavia rakenteellisia ja kulttuurisia esteitä.

Jälkimmäinen seikka otetaan huomioon uudessa tutkimuksessa, jolla pyritään ymmärtämään paremmin esteitä ja kehittää unionin politiikkaa, jolla pyritään panemaan täytäntöön koko Euroopassa ohjelmia, joilla parannetaan tietämystä mielenterveysongelmista ja joiden strategioissa pyritään leimautumisen torjumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen.



Perustelut:Valmistelutoimessa noudatetaan mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskevassa eurooppalaisessa toimintakehyksessä esitettyjä painopisteitä. Koska täytäntöönpanoa käynnissä olevien ohjelmien kautta ei ole suunnitteilla, tarvitaan lisäksi uusi valmistelutoimi.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


41


-------------------------------






17 03 77 30 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000

Varaus

Yhteensä 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000

Nimike:Pilottihanke – Terveysosaamista kaikille


Hankkeen avulle kansalaisille olisi annettava tietoa, oikeanlaisia asenteita ja arvoja, jotka auttavat heitä tekemään omaa terveyttään ja fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointiaan sekä läheistensä terveyttä koskevia tietoisia valintoja ja asianmukaisia päätöksiä. Sen vuoksi olisi laadittava suuntaviivoja ja tukivälineitä terveyskasvatusta varten eri yhteyksissä, kuten koulu-, työ- ja yhteisöorganisaatioissa, ja lapsia, nuoria ja aikuisia tukevien koulutus-, ammatti- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen olisi toteutettava ne.

Laaditaan suuntaviivoja, joiden avulla voidaan määritellä terveyskasvatusta koskeva toimintapolitiikka ja mahdollistaa WHO:n ja Euroopan neuvoston terveyskasvatuksen alan suuntaviivojen mukauttaminen ja täytäntöönpano.

Pilottihankkeella pyritään myös tukemaan ohjelmia, joilla

edistetään terveelliseen käyttäytymiseen kannustavia asenteita ja arvoja

arvostetaan terveelliseen elämäntapaan johtavaa käyttäytymistä

huolehditaan terveysvalistuksen yleisestä saatavuudesta

kartoitetaan terveyskasvatuksen tarjontaa.



Perustelut:Terveyskasvatuksen olisi oltava kohdennettu prosessi, jossa käytetään strategioita, joiden avulla yksilöt ja yhteisöt voivat omaksua käyttäytymistapoja tai muuttaa niitä siten, että mahdollistetaan terveyden tason parantaminen. Vuonna 1984 WHO:n Euroopan aluekomitea hyväksyi alueelliset tavoitteet ”Terveyttä kaikille”, joiden pitäisi muodostaa eri jäsenvaltioiden terveysalan politiikan perusta.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


42


-------------------------------






17 03 77 30 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000

Varaus

Yhteensä 2 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 000

Nimike:Pilottihanke – synnynnäisten infektioiden laboratoriovalvonnan ja kliinisen valvonnan eurooppalainen verkosto


Pilottihankkeen tarkoituksena on

1. kartoittaa tilanne jäsenvaltioissa innovatiivisten lääkkeiden saatavuuden osalta

2. edistää vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä perustamalla monialaisia ryhmiä, jotka analysoivat yksittäisten jäsenvaltioiden tilanteita ja tarpeita

3. ehdottaa unionin tason suuntaviivoja, joiden avulla potilaiden saatavilla on nopeasti turvallisia, innovatiivisia ja kohtuuhintaisia välineitä, joilla voidaan vähentää saatavuuteen liittyviä eroja

4. määrittää alat, joilla voidaan parantaa tutkimus- ja kehitysyhteistyötä unionin tasolla.



Perustelut:Eri jäsenvaltioissa olevilla potilailla on huomattavia eroja tiettyjen hoitojen saannissa, erityisesti innovatiivisten lääkkeiden tapauksessa, ja tilannetta pahentavat useiden jäsenvaltioiden rajoitukset korvausten maksamisessa. Pilottihankkeen tarkoituksena on selvittää todellinen tilanne ja antaa panos ehdotuksiin lääkkeiden saatavuutta parantavista toimista. EU:n ja sen jäsenvaltioiden lääkealan järjestelmien tasapainon vahvistamisesta 17. kesäkuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä tehty vetoomus toimintaan ryhtymiseksi olisi otettava huomioon hankkeen suunnittelussa.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------

43


Momentti 17 04 01 — Eläinten paremman terveystilanteen ja korkeatasoisen eläinten suojelun varmistaminen unionissa





17 04 01 155 500 000 127 540 000 171 000 000 143 880 000 163 000 000 143 880 000 8 000 000 171 000 000 143 880 000

Varaus

Yhteensä 155 500 000 127 540 000 171 000 000 143 880 000 163 000 000 143 880 000 8 000 000 171 000 000 143 880 000


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







17 04 01 155 500 000 127 540 000 171 000 000 143 880 000 163 000 000 143 880 000 8 000 000 171 000 000 143 880 000

Varaus

Yhteensä 155 500 000 127 540 000 171 000 000 143 880 000 163 000 000 143 880 000 8 000 000 171 000 000 143 880 000


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







17 04 01 155 500 000 127 540 000 171 000 000 143 880 000 163 000 000 143 880 000 8 000 000 171 000 000 143 880 000

Varaus

Yhteensä 155 500 000 127 540 000 171 000 000 143 880 000 163 000 000 143 880 000 8 000 000 171 000 000 143 880 000


44

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 17 04 02 — Kasveille haitallisten organismien ajoissa tapahtuvan havaitsemisen ja niiden hävittämisen varmistaminen





17 04 02 22 500 000 10 750 000 30 500 000 19 800 000 28 500 000 19 800 000 2 000 000 30 500 000 19 800 000

Varaus

Yhteensä 22 500 000 10 750 000 30 500 000 19 800 000 28 500 000 19 800 000 2 000 000 30 500 000 19 800 000


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







17 04 02 22 500 000 10 750 000 30 500 000 19 800 000 28 500 000 19 800 000 2 000 000 30 500 000 19 800 000

Varaus

Yhteensä 22 500 000 10 750 000 30 500 000 19 800 000 28 500 000 19 800 000 2 000 000 30 500 000 19 800 000

Perustelut:Palautetaan talousarvioesitys (TE). Määrärahalla katetaan erilaisia metsäekosysteemejä uhkaavien vaarojen torjunta, haitallisten vieraslajien ja tuholaisten leviäminen mukaan luettuna. Sillä katetaan myös EU:n rahoitusosuudet syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä, sillä näiden tuholaisten vaikutus alueiden paikallis- ja aluetalouteen on vakavampi ja pitkäaikaisempi. Sen vuoksi on vaadittava maksusitoumus- ja maksumäärärahojen lisäämistä.


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------

45







17 04 02 22 500 000 10 750 000 30 500 000 19 800 000 28 500 000 19 800 000 2 000 000 30 500 000 19 800 000

Varaus

Yhteensä 22 500 000 10 750 000 30 500 000 19 800 000 28 500 000 19 800 000 2 000 000 30 500 000 19 800 000


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 17 04 04 — Eläinten ja kasvien terveyteen liittyviä kiireellisiä toimenpiteitä koskeva rahasto





17 04 04 50 000 000 50 000 000 20 000 000 20 000 000 20 000 000 20 000 000 30 000 000 30 000 000 50 000 000 50 000 000

Varaus

Yhteensä 50 000 000 50 000 000 20 000 000 20 000 000 20 000 000 20 000 000 30 000 000 30 000 000 50 000 000 50 000 000

Perustelut:Ehdotettu määrärahalisäys on tarkoitettu tehostamaan eläimiin ja lukuisiin metsäekosysteemeihin kohdistuvien uhkien torjuntaa. Tarkoituksena on myös lisätä määrärahoja, jotka kohdennetaan EU:n syrjäisimpien alueiden ja niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat alttiimpia riskeille ja joiden taloudelliset valmiudet ovat heikommat, hyväksi toteutettaviin maatalousalan erityistoimenpiteisiin, sillä näiden tuholaisten ja tautien vaikutus kyseisten alueiden ja jäsenvaltioiden paikallis- ja aluetalouteen on vakavampi ja pitkäaikaisempi.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 18 06 02 — Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA)





18 06 02 15 096 836 15 096 836 16 266 349 16 266 349 15 406 349 15 406 349 4 593 651 4 593 651 20 000 000 20 000 000

Varaus

46





Yhteensä 15 096 836 15 096 836 16 266 349 16 266 349 15 406 349 15 406 349 4 593 651 4 593 651 20 000 000 20 000 000

Perustelut:Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen tarkoituksena on antaa EU:lle ja sen jäsenvaltioille tosiasioihin perustuva yleiskäsitys eurooppalaisista huumausaineisiin liittyvistä ongelmista ja vankka tietopohja tästä asiasta käytävän keskustelun tukemiseksi. Kun otetaan huomioon ongelmat ja tämän vitsauksen laajuus nyky-yhteiskunnassa, tarve lisätä tukea tällä alalla on erittäin suuri.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 23 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun toimintalohkossa





23 01 01 28 584 545 28 584 545 32 525 399 32 525 399 32 299 593 32 299 593 225 806 225 806 32 525 399 32 525 399

Varaus

Yhteensä 28 584 545 28 584 545 32 525 399 32 525 399 32 299 593 32 299 593 225 806 225 806 32 525 399 32 525 399


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 23 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun toimintalohkossa





23 01 01 28 584 545 28 584 545 32 525 399 32 525 399 32 299 593 32 299 593 225 806 225 806 32 525 399 32 525 399

Varaus

Yhteensä 28 584 545 28 584 545 32 525 399 32 525 399 32 299 593 32 299 593 225 806 225 806 32 525 399 32 525 399


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


47


-------------------------------







23 01 02 01 4 587 606 4 587 606 6 370 953 6 370 953 6 286 578 6 286 578 84 375 84 375 6 370 953 6 370 953

Varaus

Yhteensä 4 587 606 4 587 606 6 370 953 6 370 953 6 286 578 6 286 578 84 375 84 375 6 370 953 6 370 953


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







23 01 02 01 4 587 606 4 587 606 6 370 953 6 370 953 6 286 578 6 286 578 84 375 84 375 6 370 953 6 370 953

Varaus

Yhteensä 4 587 606 4 587 606 6 370 953 6 370 953 6 286 578 6 286 578 84 375 84 375 6 370 953 6 370 953


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 23 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun toimintalohkossa





23 01 03 1 916 332 1 916 332 2 133 590 2 133 590 1 975 525 1 975 525 158 065 158 065 2 133 590 2 133 590

Varaus

Yhteensä 1 916 332 1 916 332 2 133 590 2 133 590 1 975 525 1 975 525 158 065 158 065 2 133 590 2 133 590

48


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 23 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun toimintalohkossa





23 01 03 1 916 332 1 916 332 2 133 590 2 133 590 1 975 525 1 975 525 158 065 158 065 2 133 590 2 133 590

Varaus

Yhteensä 1 916 332 1 916 332 2 133 590 2 133 590 1 975 525 1 975 525 158 065 158 065 2 133 590 2 133 590


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 23 02 01 — Nopean, tehokkaan ja tarpeisiin perustuvan humanitaarisen avun ja elintarvikeavun toimittaminen





23 02 01 1 592 271 335 1 540 690 000 1 042 234 779 1 144 000 000 992 234 779 1 144 000 000 50 000 000 1 042 234 779 1 144 000 000

Varaus

Yhteensä 1 592 271 335 1 540 690 000 1 042 234 779 1 144 000 000 992 234 779 1 144 000 000 50 000 000 1 042 234 779 1 144 000 000


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Esther de Lange

-------------------------------

49


Alamomentti 32 02 01 02 — Energian toimitusvarmuuden edistäminen unionissa





32 02 01 02 315 726 595 108 000 000 394 528 000 128 200 000 394 528 000 128 200 000 197 264 000 64 100 000 591 792 000 192 300 000

Varaus

Yhteensä 315 726 595 108 000 000 394 528 000 128 200 000 394 528 000 128 200 000 197 264 000 64 100 000 591 792 000 192 300 000

Perustelut:Sähköverkkojen ylikuormituksesta koskevaan kirjalliseen kysymykseen E-000155/2019 antamassaan vastauksessa komissio toteaa olevansa tietoinen kapasiteettiongelmista, joita syntyy, kun saatavilla oleva infrastruktuuri ei ole riittävä ottamaan vastaan uusiutuvista energialähteistä tuotettua lisäsähköä erityisesti jakelutasolla, jolla useimmat aurinkopaneelit liitetään verkkoon. Komissio toteaa, että verkkojen nykyaikaistamista rahoitetaan edelleen EU:n talousarvio-ohjelmista. Tällä tarkistuksella sitä lisätään entisestään, jolloin unionin energiavarmuus ja järjestelmän kestokyky paranevat.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Catherine Chabaud, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

-------------------------------






32 02 77 16 900 000 900 000 900 000 900 000

Varaus

Yhteensä 900 000 900 000 900 000 900 000

Nimike:Pilottihanke – Kokonaisstrategia saarialueiden sietokyvyn parantamiseksi kestämään ilmastonmuutoksen seurauksiin liittyviä luonnonkatastrofeja


Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 ja 349 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla Euroopan saarilla elää yli 10 miljoonaa asukasta 100 000 neliökilometrin alueella, mikä on 3 prosenttia unionin väestöstä ja 3,2 prosenttia sen pinta-alasta. Saarialueiden, jotka ovat joko osa unionia, kuten syrjäisimmät alueet, tai assosioituneita alueita, kuten merentakaiset maat ja alueet, sijainti laajalla alueella on tärkeä voimavara Euroopalle.

Monet aiemmat ja viimeaikaiset esimerkit ovat osoittaneet, että ihmiset eivät kykene selviämään äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamissa hätätilanteissa. Sama voi koskea myös viranomaisia ja yrityksiä, jotka eivät ole valmistautuneet eivätkä saaneet koulutusta, jotta ne pystyisivät tekemään välittömästi päätöksiä ja toimimaan jälleenrakennuksessa suunnitelmallisesti pelkän tapahtumiin reagoinnin sijasta. Nyt tarvitaan todellista jälleenrakennusstrategiaa alueiden kestävyyden hyväksi, jotta voidaan selviytyä saarialueita koettelevasta ilmastonmuutoksesta ja ilmaston ääri-ilmiöistä. Tämä tarjoaa tilaisuuden muuttaa paradigmaa: näiden alueiden kestokyvyn vahvistaminen vaatii sitä, että otetaan

50

huomioon saaria uhkaavat kasvavat riskit sekä luontoon liittyvät tekijät, kuten äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen, ja niitä pahentavat ihmisen aiheuttamat paineet.

Pilottihankkeen tavoitteena on edistää kattavaa ja yhdennettyä lähestymistapaa, joka perustuu alueiden yhteiseen ymmärrykseen sekä asiaankuuluvien paikallisten sidosryhmien tietoisuuden parantamiseen ja valmiuksien kehittämiseen. Tavoitteena on saarten lukuisten inhimillisten ja alueellisten voimavarojen tuominen esille ja säilyttäminen ekosysteemilähtöisessä lähestymistavassa. Tähän sisältyy ainutlaatuisen biologisen monimuotoisuuden ja sellaisten maa- ja meriluonnonvarojen suojelu ja edistäminen, joilla voidaan edistää kiertotalouden kehittymistä, optimoitua liikennettä ja jätehuoltoa saarilla, jotka ovat entistä enemmän tai kokonaan omavaraisia energian suhteen, ja luonnonympäristöjä, jotka pystyvät tarjoamaan ratkaisuja (NBS) ja ekosysteemipalveluja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Jotta nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa, tässä pilottihankkeessa analysoidaan ensivaiheessa aiempien tapahtumien vaikutuksia eri alueilla ja tehdään sitten yhdennetty diagnoosi ja esitellään parhaat käytännöt ennakoinnissa ja hätäaputoimissa, mutta samalla analysoidaan myös kaikki haasteet ja otetaan mukaan kaikki sidosryhmät: valtiot, viranomaiset, vaaleilla valitut edustajat, työmarkkinaosapuolet, tutkijat, tiedemiehet, kansalaisyhteiskunta ja yksityinen sektori. Varojen käytössä olisi sen jälkeen keskityttävä innovatiiviseen ja yhteiseen saarialueiden paikallishallintoon, jollaista pieniä saaria edustava SMILO-järjestö edistää kaikkialla maailmassa.

Pilottialueilla perustetaan saarikomiteoita, jotka kokoavat yhteen kaikki alueiden sidosryhmät, jotta voidaan edistää mahdollisimman hyvin paikallisiin tarpeisiin ja valmiuksiin räätälöityjen paikallisstrategioiden yhteistä laatimista. Käytettävissä olevien tietojen perusteella paikalliset yhteisöt kehittävät konkreettisia ja alueellisesti räätälöityjä ratkaisuja, joiden avulla voidaan vastata paremmin ilmastonmuutoksen haasteisiin, vahvistaa alueiden selviytymiskykyä ja tehdä niistä ympäristöalan huippuosaajia.

Tähän päästään erityisesti yhdistämällä käytettävissä olevat unionin välineet (esimerkiksi Copernicus) ja paikalliset resurssit (kuten meteorologiset ja seismologiset tutkimuskeskukset, paikalliset kaavoituksesta pelastuspalvelusta ja kestävästä kehityksestä vastaavat virkamiehet, kansalaisyhteiskunta jne.).

Pitkällä aikavälillä ja palautteen perusteella laaditaan etenemissuunnitelma, joka voidaan mukauttaa kullekin unionin saarialueelle. Tavoite: innovatiivisen ja kestävän selviytymiskyvyn edistäminen määrittelemällä saariolosuhteisiin sopivat investointiprioriteetit ja edistämällä siten erityisesti EU:n rahoituksen optimointia.



Perustelut:Saarten altistuminen luonnonkatastrofeille, mistä pyörremyrsky Irman äskettäinen iskeminen Saint Martiniin oli jälleen muistutus, vaatii ennakolta suunniteltujen hätäapuratkaisujen laatimista.

Saarialueiden yhteisiin hallintojärjestelyihin perustuvan ekosysteemiperustaisen lähestymistavan kehittäminen antaisi mahdollisuuden valmistautua tuleviin äärimmäisiin sääilmiöihin ja samalla suunnitella jälleenrakennuksen yhteydessä yhteiskunnan, talouden- ja ympäristön mallia, joka on innovatiivinen ja kestävämpi.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


51


-------------------------------


Momentti 34 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaiseen henkilöstöön liittyvät menot ilmastotoimien toimintalohkossa





34 01 01 19 973 301 19 973 301 20 607 696 20 607 696 20 381 890 20 381 890 225 806 225 806 20 607 696 20 607 696

Varaus

Yhteensä 19 973 301 19 973 301 20 607 696 20 607 696 20 381 890 20 381 890 225 806 225 806 20 607 696 20 607 696


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







34 01 01 19 973 301 19 973 301 20 607 696 20 607 696 20 381 890 20 381 890 225 806 225 806 20 607 696 20 607 696

Varaus

Yhteensä 19 973 301 19 973 301 20 607 696 20 607 696 20 381 890 20 381 890 225 806 225 806 20 607 696 20 607 696


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







34 01 01 19 973 301 19 973 301 20 607 696 20 607 696 20 381 890 20 381 890 225 806 225 806 20 607 696 20 607 696

Varaus

52





Yhteensä 19 973 301 19 973 301 20 607 696 20 607 696 20 381 890 20 381 890 225 806 225 806 20 607 696 20 607 696


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------







34 01 02 01 1 837 932 1 837 932 1 874 741 1 874 741 1 790 366 1 790 366 84 375 84 375 1 874 741 1 874 741

Varaus

Yhteensä 1 837 932 1 837 932 1 874 741 1 874 741 1 790 366 1 790 366 84 375 84 375 1 874 741 1 874 741


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Martin Hojsík, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

-------------------------------







34 01 02 01 1 837 932 1 837 932 1 874 741 1 874 741 1 790 366 1 790 366 84 375 84 375 1 874 741 1 874 741

Varaus

Yhteensä 1 837 932 1 837 932 1 874 741 1 874 741 1 790 366 1 790 366 84 375 84 375 1 874 741 1 874 741



=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------

53


Momentti 34 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja - palvelujen menot ilmastotoimien toimintalohkossa





34 01 03 1 339 027 1 339 027 1 351 817 1 351 817 1 193 752 1 193 752 158 065 158 065 1 351 817 1 351 817

Varaus

Yhteensä 1 339 027 1 339 027 1 351 817 1 351 817 1 193 752 1 193 752 158 065 158 065 1 351 817 1 351 817


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 34 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja - palvelujen menot ilmastotoimien toimintalohkossa





34 01 03 1 339 027 1 339 027 1 351 817 1 351 817 1 193 752 1 193 752 158 065 158 065 1 351 817 1 351 817

Varaus

Yhteensä 1 339 027 1 339 027 1 351 817 1 351 817 1 193 752 1 193 752 158 065 158 065 1 351 817 1 351 817


=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Alamomentti 34 01 04 01 — Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman tukimenot – Ilmastotoimien alaohjelma





34 01 04 01 3 282 000 3 282 000 3 182 000 3 182 000 3 182 000 3 182 000 1 818 000 1 818 000 5 000 000 5 000 000

Varaus

Yhteensä 3 282 000 3 282 000 3 182 000 3 182 000 3 182 000 3 182 000 1 818 000 1 818 000 5 000 000 5 000 000

54

Perustelut:Määräraha on tarkoitettu kattamaan menot, kuten hankkeiden valinta, seuranta, raportointi ja tulosten levittäminen, sekä tietojärjestelmät, jotka liittyvät suoraan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen komission ja edunsaajien sekä muiden sidosryhmien yhteisen edun mukaisesti, sillä ehdotettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii riittävästi varoja.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=



-------------------------------


Momentti 34 02 02 — Ilmastonmuutoksen sietokyvyn lisääminen unionissa





34 02 02 41 500 000 22 700 000 44 350 000 22 500 000 44 350 000 22 500 000 2 500 000 44 350 000 25 000 000

Varaus

Yhteensä 41 500 000 22 700 000 44 350 000 22 500 000 44 350 000 22 500 000 2 500 000 44 350 000 25 000 000

Perustelut:Näillä määrärahoilla on tarkoitus rahoittaa toimenpiteitä, joilla tuetaan unionin roolia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän lainsäädännön laatimisessa, täytäntöönpanossa ja täytäntöönpanon valvomisessa, joten ehdotamme niiden lisäämistä.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Esther de Lange

-------------------------------


Alamomentti 34 02 77 05 — Pilottihanke – Hiilen sitoutumista lisäävä viljely





34 02 77 05 1 015 000 507 500 p.m. p.m. p.m. p.m. 1 015 000 507 500 1 015 000 507 500

Varaus

Yhteensä 1 015 000 507 500 p.m. p.m. p.m. p.m. 1 015 000 507 500 1 015 000 507 500

Perustelut:Turvemaiden hapettuminen edistää kasvihuonekaasun tuotantoa, koska se kuivattaa turvetta ja kuivassa turpeessa hiili reagoi hapen kanssa muodostaen hiilidioksidia. Viljelymenetelmiä mukauttamalla voidaan rajoittaa turpeen hapettumista ja säilyttää orgaaninen aines maaperässä. Terve orgaaninen aines maaperässä ei ole tärkeää pelkästään hiilidioksidin kannalta, vaan se ehkäisee myös lannoitteiden ja torjunta-aineiden valumista ja lisää maaperän vedenpidätyskykyä. Tällä tarkistuksella pyritään torjumaan turvepitoisen maaperän tiivistymistä EU:ssa sellaisten viljelymenetelmien avulla, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai ottavat talteen ja varastoivat hiiltä kasvillisuuteen ja maaperään.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=

55


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Monika Beňová

-------------------------------


S 03 01 15 — Euroopan ympäristökeskus (EEA)

Muutetaan selvitysosa seuraavasti:

Muuta:

Tehtäväryhmä ja palkkaluokka

Euroopan ympäristökeskus (EEA)

2020 2019

Hyväksytty unionin talousarviossa Tosiasiallisesti täytettynä 31.12 2018 Hyväksytty unionin talousarviossa

Vakinaiset virat Väliaikaiset toimet Vakinaiset virat Väliaikaiset toimet Vakinaiset virat Väliaikaiset toimet

AD 16AD 15 1 1 1AD 14 2 3AD 13 1 6 1 1 6AD 12 16 1 8 16AD 11 10 9 10AD 10 11 9 10AD 9 9 11 9AD 8 4 7 4AD 7 3

26 1

AD 6 4 7AD 5

AD Yhteensä1

6661

1 59 1 60

AST 11 2 3AST 10 1 5 2 5AST 9 2 12 1 5 3 12AST 8 11 1 7 12AST 7 11 6 12AST 6 11 9 11AST 5 7 10 5AST 4 1 10AST 3 10AST 2 1AST 1

AST Yhteensä 3 60 2 60 3 60

AST/SC 6AST/SC 5AST/SC 4AST/SC 3AST/SC 2AST/SC 1

AST/SC Yhteensä

Yhteensä4

126121

3 119 4 120

Kaikki yhteensä 130125

122 124

Perustelut:Euroopan ympäristökeskuksen osallistumista on pyydetty seuraavissa lisätehtävissä:

Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevan asetuksen (LULUCF) mukaisesti Euroopan ympäristökeskuksen odotetaan olevan keskeisessä asemassa maankäytön muutosten seurannassa, raportoinnissa ja todentamisessa Euroopassa.

56

Euroopan ympäristökeskuksen olisi kannettava vastuuta tietojen raportoinnista, analysoinnista ja arvioinnista juomavesidirektiivin uudelleenlaadinnan yhteydessä sekä veden uudelleenkäyttöä maatalouden keinokastelussa koskevan uuden asetuksen yhteydessä.

Biologisen monimuotoisuuden alalla Euroopan ympäristökeskuksen odotetaan seuraavan haitallisia vieraslajeja ja metsää koskevia kysymyksiä.

=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-==-=-=-=


jonka on jättänyt käsiteltäväksi Biljana Borzan, Fredrick Federley, Kateřina Konečná, Dolors Montserrat, Cristian-Silviu Buşoi

-------------------------------


S 03 01 19 — Euroopan lääkevirasto (EMA)

Muutetaan selvitysosa seuraavasti:

Muuta:

Tehtäväryhmä ja palkkaluokka

Euroopan lääkevirasto (EMA)

2020 2019

Hyväksytty unionin talousarviossa Tosiasiallisesti täytettynä 31.12 2018 Hyväksytty unionin talousarviossa

Vakinaiset virat Väliaikaiset toimet Vakinaiset virat Väliaikaiset toimet Vakinaiset virat Väliaikaiset toimet

AD 16AD 15 3 3 3AD 14 8 6 7AD 13 12 11 11AD 12 44 42 43AD 11 47 43 43AD 10 44 41 43AD 9 46 45 43AD 8 69

6659 59

AD 7 75 65 65AD 6 48

4523 23

AD 5 2 25

AD Yhteensä 398390

338 365

AST 11 2 2 2AST 10 7 7 7AST 9 8 5 7AST 8 19 16 16AST 7 15 22 22AST 6 15 39 27AST 5 39 43 35AST 4 52 57 57AST 3 44 46 46AST 2 6 7AST 1

AST Yhteensä 201 243 226

AST/SC 6AST/SC 5AST/SC 4AST/SC 3AST/SC 2AST/SC 1

AST/SC Yhteensä

Yhteensä 599591

581 591

57

Kaikki yhteensä 599591

581 591

Perustelut:Eläinlääkkeitä koskeva asetus (EU) 2019/6 tuli voimaan 28. tammikuuta 2019. Siinä Euroopan lääkevirastolle asetetaan lisätehtäviä. Kun komissio ehdotti vuoden 2020 talousarvioesitystä, asetuksen vaikutusta Euroopan lääkevirastoon ei ollut vielä täysin selvitetty. Myöskään vuoden 2014 säädösehdotukseen liittyvää rahoitusselvitystä ei päivitetty vuonna 2019 ottamaan huomioon, että Euroopan lääkevirastolle annetut tehtävät olivat lisääntyneet merkittävästi lainsäädäntömenettelyn aikana. Euroopan lääkevirastolle olisi annettava riittävästi henkilöstöä ja varoja vuonna 2020, jotta se voi valmistautua näiden uusien tehtävien hoitamiseen.

58

Documents

€¦ · Web viewKehittämisohjelman tavoitteena on tukea puolustusalan toimien ja teknologioiden kehittämistä. Unionin tukea myönnetään ainoastaan yhteistyöhankkeille, joihin