TALLINNA 19.4.2007Helinä Sairanen

MO-liitto Järvi-Suomi

YHTEISMETSÄ kolhoosi vai

vaivaton mahdollisuus

2

YHTEISOMISTUSMUODOT

KuolinpesäYhtymäOsakeyhtiö/muu yhteisöYhteismetsä

3

NYKYISET YHTEISMETSÄT SUOMESSA

Noin 140 toiminnassa olevaa18 000 osakastaOsakasmäärä/yhteismetsä 2 – 6 000Pinta-alat vaihtelevat 20 – 85 000 haYht. 500 000 ha, 3,5% yksityismetsien alasta Suomessa

4

MIKÄ ON YHTEISMETSÄ?Oikeudellinen luonne

Yksityismaata, kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue. Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat =>OSAKASKUTA Osakkuus kiinteistöjen kautta. Osakaskunta ei omista yhteismetsän aluetta, vain hoitaa ja hallinnoi sitä osakkaiden puolestaOsakaskunta on oikeushenkilö, kantaa ja vastaa. Osakkaat eivät vastuussa sitoumuksista

5

YHTEISMETSÄN TARKOITUS

Tarkoituksena on ensisijaisesti harjoittaa kestävää metsätaloutta, YML 1§Aluetta voidaan käyttää muuhunkin toimintaan, jos se on tarkoituksenmukaista (osakaskunnan kokous päättä mm. tästä) YML 2 §

6

YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN

Ennen ryhtymistä osakkaiden käytävä läpi yhteismetsän tarkoitus ja toiminta. Samalla aloitetaan ohjesäännön valmisteluVähintään 2 metsänomistajaa.Kirjallinen sopimus, perustamissopimus. Sen tulee sisältää ehdotus ohjesäännöksiHaetaan kiinteistötoimitusta (se joka luovuttaa aluetta yhteismetsän muodostamiseksi, voi hakea toimitusta kotipaikkakunnan maanmittaustoimistosta )

7

LISÄÄ PERUSTAMISESTAYhteismetsään luovutettavien kiinteistöjen rasiteoikeudet ja osuudet yhteisiin alueisiin eivät voi siirtyä kiinteistön mukana yhteismetsään. Ne jäävät osakaskiinteistölle. (esim. haamukiinteistö)Yhteismetsä perustetaan muodostamistoimituksessa, KML 10 luku (Maanmittaustoimitus)Pidetään ensimmäinen kokous, metsäkeskus kutsuu koolle. Hyväksytään ohjesääntö, metsäkeskus vahvistaa senLaaditaan metsäsuunnitelma

8

OSUUKSIEN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINENTilusten arviointi joko jyvitysarvo- tai kokonaisarvoperiaatteella (tästä voidaan kirjata ehto perustamissopimukseen) Myös muut, kuin metsätalouden arvot huomioon (rannat, sora, rakennuspaikat ym.)Lähtökohtana ja ehtona on ,ettei minkään kiinteistön omistajan varallisuusasema yhteismetsän perustamisen jälkeen huonone. Ei loukata kenenkään oikeutta

9

KUSTANNUKSET YHTEISMETSÄN PERUSTAMISESTAMaanmittaustoimitus on maksutonTila-arviota, sopimuksia ja ohjesäännön laatimista ei ole tulkittu maksuttomiksi palveluiksiYhteismetsään liittymistä osuuksia vastaan ei ole katsottu kiinteän omaisuuden luovutukseksi, joten varainsiirtoveroa eikä luovutusvoiton veroa mene tämänhetkisen tulkinnan mukaan (1/2007)Tasingeista tms. tili ja rahakorvauksista tod.näk. meneeMetsävähennyspohja siirtyy osakaskunnalleTodennäköisesti teiden ja ojien poistoja voidaan jatkaMetsäsuunnitelman laatiminen maksullinen palvelu

10

YHTEISMETSÄN TOIMINTAMetsäsuunnitelma pakollinenToimielimenä hoitokunta ja/tai toimitsija/tOsakaskunnan kokous on yhteismetsän korkein päättävä elinPäätöksenteossa 10%:n äänikattoMetsästys- ja kalastusoikeuksista syytä sopia ja päättää selkeästiKirjanpito ja tilinpäätös poikkeavat muista yhteisöistä

11

YHTEISMETSÄ VERRATTUNA MUUHUN YKSITYISMAAHAN

Samat Kemera-edut, kunhan vähintään puolet osuuksista yksityisillä Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen, yhteisetuus, joten yhteisöverokanta 26%Metsävähennysoikeus, menovaraus ja muut yksityisten metsänomistajien veroedut

12

MUUTA HUOMIOITAVAA

Ohjesääntöön voidaan kirjata luovutusrajoitus, YML 17§. Tiettyä osuuslukua pienempää yhteismetsäosuutta ei saa erikseen luovuttaa, jollei saajana ole osakaskunta tai toinen yhteismetsän osakas. Rajoitus on osakaskiinteistökohtainenYhteismetsäosuuden etuosto-oikeus YML 18§

Ohjesäännössä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on etuosto-oikeus erikseen myytyyn yhteismetsäosuuteen kaupassa sovituin ehdoinYhteismetsällä voi olla kahdenlaista maata; yhteismetsän alue, joka on osakaskiinteistöihin kuuluva yhteisalue TAI osakaskunnan omistamat alueet

13

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKIMo ja 3 aikuista perillistä, metsää 45ha 200km perheen asuinpaikasta. Kaikki saavat toimeentulonsa muualta, kuin metsätaloudesta. Kenelläkään ei ole ennestään metsäomaisuutta. Jako halutaan tehdä tasapuolisesti, on pientä pelkoa tulevista riitaisuuksistaSisarosuuksien rahallinen arvo koetaan vaikeaksi. Kukaan ei ole kovin halukas sijoittamaan rahaa sisarosuuksiin, ellei saa niitä halvalla.Kaikilla jonkinlaista kiinnostusta vanhaan kotipitäjään, sekä maanomistukseen (metsästys, kalastus harrastuksena osalla)

14

JATKOA ESIMERKKIIN Tilan lohkominen voisi onnistua, mutta se ei ole

mielekästä. Yhtymänäkin voitaisiin jatkaa, mutta ketään ei kiinnosta ryhtyä asianhoitajaksi

YHTEISMETSÄN PERUSTAMISVAIHTOEHTOJA:1. Elinaikainen liittyminen yhteismetsään ja osuuksien

jako tien jälkeläisille (reksiteritila+yhteismetsäosuus kullekin)

2. Elinaikainen liittyminen yhteismetsään ja jälkeläiset päättävät aikanaan, jaetaanko osuudet ja miten (esteenä voi olla luovutusrajoitus ohjesäännössä pirstomisen estämiseksi)

15

JA VIELÄ JATKUU ESIMERKKI

3. Ei tehdä nyt mitään, mutta kp. tai yhtymä liittyy aikanaan yhteismetsään ja osuudet jaetaan osakkaille. Etukäteen ei kuitenkaan voi tietää, haluaako mikään yhteismetsä tuolloin ottaa uutta osakasta ja huom. mahd. luovutusrajoitus

4. Perustetaan uusi yhteismetsä. Periaatteessa mahdollista kaikissa em. tilanteissa ,mutta edellyttää käytännössä suurempaa metsäaluetta. 45ha ei riitä.

16

YHTEENVETO VAIHTOEHDOISTA

1. KAUPPA; Yhteismetsä ostaa normaalilla kaupalla lisämaata. Se joko liitetään yhteismetsän metsämaahan tai jätetään erilliseksi kiinteistöksi osakaskunnan omistukseen.

2. LIITTYMINEN; Maanomistaja ja osakaskunta sopivat maan liittämisestä yhteismetsään. Maanomistaja ei saa vastikkeeksi rahaan, vaan yhteismetsäosuuksia

3. MUODOSTETAAN UUSI YHTEISMETSÄ