Yrittäjäsanomat 5/2012

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Klassinen tapaus työkyvyttömyysmaksuissa | 3

Huomio!

Keski-Suomen ja Kymen alueliitteet ilmestyvät

Yrittäjäsanomien välissä.

5/2012

Rahat takaisin

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna vaatii, että

liikaa perityt työkyvyttömyysmaksut palautetaan takaisin pk-yrittäjille.

Kyse on 1,6 miljardista eurosta.

4–5

ale

Ksi

Pou

tan

en

uutiset:HALLITUs sAA väLITodIsTUKsen | 8 – 9

arjessa:KonKURssI oPeTTI sTARTUP-YRITTäJää | 24–25

uutiset:sTUBB AnTAA ITsensä YRITYKsILLe | 6 – 7

YRITTÄJÄSANOMAT • 5/20122

Olisiko aika hankkia kameroillavarustettu hälytysjärjestelmä?

Kutsumattomatvieraat voivatyllättää yrityksesikoska vain.

Uusi Sonera Yritysvartija tuo kunnollisen hälytysjärjestelmän pientenkin yritysten ulottu-ville. Huippuedullinen kuukausimaksu sisältää videovalvontakamerat ja muut laitteet sekä netissä toimivan hallintapalvelun. Hälytykset voit ohjata itsellesi, yrityksen muille avainhenkilöille tai vartiointiliikkeelle.

Vain yritysasiakkaille. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa www.sonera.fi/yritysvartija

Tilaa omasi täältä:• Sonera Myyntipalvelu

0800 134 134 (ma–pe 8–16.30)

• Sonera Kaupasta tai Soneran valtuuttamalta yrityskauppiaalta

• www.sonera.fi/yritysvartija

2990€/kk

Peruspaketti

24 kk sopimus alv 0 %

5/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 3

aiheita:

Päätöksenteko pois sisäpiiristä

Pk-yritysten maksamat työkyvyttömyys- maksut nousivat myrskyn silmään, kun Iltalehti uutisoi näyttävästi työeläkeyh-tiöiden ”puhalluksesta”.

Kyse on siitä, että työeläkeyhtiöiden taseissa ma-kaa 1,6 miljardia euroa pk-yrityksiltä liikaa perittyjä työkyvyttömyysmaksuja. Liikaa peritty summa on osa noin 3,5 miljardin euron tasoitusvastuuta, joka on tarkoitus siirtää eläkeyhtiöiden taseissa varoihin pönkittämään yhtiöiden vakavaraisuutta.

Tämän yli kolmen miljardin joukossa on lisäksi myös suuryritysten ja palkansaajien rahaa.

Aihe on vaikea, joten yksinkertaistetaan.Ensinnäkin, liikaa kerätystä 1,6 miljardista eurosta

pitää palauttaa takaisin pk-yrittäjille ainakin yli mil-jardi. Loput voi jättää puskuriksi. Se on jo oikeuden-mukaisuuskysymys. Järkevimmin palautus hoituu niin, että työkyvyttömyysmaksut painetaan lähelle nollaa vuosikausiksi eteenpäin, jolloin yritysten Tyel-maksut laskevat.

Tällä hetkellä työkyvyttömyysmaksu on pk-yrityk-sille prosentti palkkasummasta.

Toiseksi, tämä ”tasekikkailu” on ihan hyväksyttä-vää, kunhan rahoja ei käytetä jatkossakaan työeläke-yhtiöiden sijoitusriskien kattamiseen, vaan nimen-omaan työkyvyttömyysmenoihin.

Taustalla koko sopan syntymisessä on finanssi-kriisi.

Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuus painui vuonna 2008 lähelle kriittistä 15 prosenttia. Tuolloin sää-dettiin niin sanottu poikkeuslaki. Silloin siirrettiin tasausvastuun puskureista kolme miljardia eläke-yhtiöiden varoihin, jolloin vakavaraisuus saatiin nostettua keskimäärin yli 20 prosentin.

Parhaimmillaan vakavaraisuus huiteli jo lähellä 30:tä, viime vuonna luku oli 22.

Poikkeuslaki päättyy kuitenkin vuodenvaihteessa ja jälleen on vaarana, että vakavaraisuus laskee lähelle tuota 15 prosenttia, ellei mitään tehdä.

Kuten jo sanottua, tämä ”tasekikkailu” on ihan hyväksyttävää. Muussa tapauksessa uhkana on eläke-maksujen korotus.

Tärkein kysymys kuitenkin kuuluu: miksi työkyvyttömyysmaksuja on kerätty vuosi-kausia liikaa?

Pk-yrityksiltä kerätään vuosittain työ-kyvyttömyysmaksuja noin 300 miljoonaa euroa ja menot ovat noin 400 miljoonaa

euroa. Vaikka rahan keräys lopetettaisiin nyt, riittäisi-vät puskurit neljäksi vuodeksi kattamaan menot.

Ilkeämieliset voisivat sanoa, että työeläkeyhtiöiden ahneudella on joku osuus.

Toinen selitys on maksuista päättävä kokoonpano.Työkyvyttömyysmaksusta päättää vuosittain

TELAn laskuperustejaos, jossa on pääasiassa TEL-yhtiöiden edustajia. Yllätys yllätys.

Olisiko tässäkin tapauksessa parasta siirtyä 2010-luvulle ja antaa sosiaali- ja terveysministeriön tehdä päätökset oikeasta maksutasosta? Ja puolueet-tomat asiantuntijat voisivat antaa ministeriölle esitykset.

Vastaus on yksinkertainen: kyllä on.

Liikaa kerätystä 1,6 miljardista eurosta pitää palauttaa takaisin pk-yrittäjille ainakin yli miljardi.

Suomen on vähennettävä rakennerahastoissa hallinnointiin käytettäviä kuluja.

työkyvyttömyysmaksujen määrästä pitää päättää puolueeton taho.

UUTISET:5 | PResIdenTTIKIn

TULee oULUUn

10 | Kesäkahvila työllistää nuoria16 | Oppisopimuksella ammattiin20 | Työntekijän kesäpalkkakuitti

dEbaTTI:22 | JUHA PUnTA vs.

RIKU AALTo

23 | Pirkanmaa ryhtyy työllisyystalkoisiin

arjESSa:24 | nURIn menI,

mUTTA menKöön

26 | Vanhuuteen voi varautua

OMISTajaNVaIHdOS:28 | mIKä on

YRITYKsesI ARvo?

30 | Nokia-insinööristä kuoriutui sorvaamopomo

VaPaalla:32 | vessA ReIssAA

KesäLLä

rESUMé:35 | nYHeTeR På svensKA

yrITTajaT.fI:Pitäisikö liikaa perityt työkyvyttömyysmaksut palauttaa yrittäjille? Ota kantaa verkossa!

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja Yrittäjäsanomien vastaava päätoimittaja.

tässä lehdessä arvioidaan lyhyesti joillakin esimerkeillä ministerien ensimmäisen vuoden aikaansaannoksia yrittäjyyden

kannalta. Vuosi on kiistatta ollut halli-tukselle haastava vaikkapa syventyneen eurokriisin myötä.

Viime vaaleissa keskusteltiin elinkeino-poliittisten tukien ongelmista. Useat puolueet linjasivat säästökohteeksi yritys- ja elinkeinotuet. Tilanne näyttää tasaan-tuneen.

Keskustelua käydään nyt, aivan oikein, varojen kohdentamista ja jakelukanavista. Ongelma nimittäin on ollut liian moni-portainen hallinto, joka on vähentänyt ”loppukäyttäjille” menevän rahoituksen osuutta.

Parhaillaan on käynnissä useita uudis-tuksia, joilla on vaikutusta pk-yrityksien investointi- tai kehittämisrahoitukseen. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan seuraavaa rakennerahasto-kautta ja maa- ja metsätalousministeriös-sä työstetään maaseutuohjelmaa kaudelle 2014 – 2020. Valmista pitäisi olla syksyllä.

Suomen Yrittäjät on edustettuna val-mistelevissa ryhmissä. Olemme korosta-neet, että elinkeinopoliittiset toimet tulisi kohdistaa aiempaa voimakkaammin uutta yritystoimintaa luoviin pieniin ja keski-suuriin yrityksiin.

Paras tuotos panos -suhde saadaan, kun painotukset kohdistuvat näiden yri-tysten tuotekehitykseen, investointeihin ja viennin edistämiseen.

Pelkästään rakennerahasto-ohjelman julkinen rahoitus kaudella 2006 – 2013 on ollut 3,7 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 1,7 miljardia. TEM arvioi EU-rahoituksen vähenevän vuosina 2014 – 2020. Siksikin Suomen on vähen-nettävä rakennerahastoissa hallinnointiin käytettäviä kuluja. Raskaat hallinnolliset menettelyt ovat syystä saaneet vuosien varrella voimakasta kritiikkiä osakseen.

Vaikka monen yrittäjän mielestä nämä tukijärjestelmät saattavat olla turhia tai jopa haitallisia, en näe syytä miksi suoma-laiset yritykset eivät käyttäisi maksimaa-lisesti järjestelmää hyödykseen. Paino-tukset ja ohjelmasisällöt on vaan tehtävä niin, että luodaan uutta osaamista, uutta työtä ja kasvua.

Anssi Kujala:Miljoonia jaossa – hallintoa kevennettävä

KolumniANSSI [email protected]


UUTISET Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: [email protected]

Lähetä uutisvinkki: [email protected]

Työeläkeyhtiöiden taseissa makaa tällä hetkellä 1,6 miljardia euroa sellaista rahaa, jotka kuuluvat pk-yrittäjille. Kyse on liikaa perityistä työkyvyttö-

myysmaksuista. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

Mikko Simolinna vaatiikin, että pk-yri-tysten maksama työkyvyttömyysmak-su on välittömästi pudotettava lähelle nollaa. Näin ylimääräinen summa sulai-si pois muutamassa vuodessa ja yrityk-set saisivat lisäelvytystä Tyel-maksujen laskiessa.

Työkyvyttömyysmaksu on tänä vuonna prosentti palkkasummasta.

– Se on oikeudenmukaisuuskysymys. Tämä on todella vaikea asia ymmärtää ja hahmottaa, kun pelataan pienillä prosenteilla. Lopputulos on kuitenkin iso, Simolinna sanoo.

tasekikkailua. Aihe nousi esille, kun työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta kos-keva määräaikaislaki umpeutuu vuo-denvaihteessa.

Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuus painui finanssikriisin myllerryksessä lähelle 15 prosenttia. Poikkeuslailla ta-seiden varoihin saatiin siirrettyä kolme miljardia euroa vakuutusriskien pusku-reista ja vakavaraisuus nousi keskimää-rin yli 20 prosentin.

Nyt vaarana on, että vakavaraisuus laskisi takaisin lähelle kriittistä 15 pro-senttia, mikäli poikkeuslakia edeltä-vään aikaan palataan. Se puolestaan johtaisi nopeasti työeläkemaksujen nousuun.

Hallitus onkin esittänyt, että niin sanottu 3,5 miljardin euron tasoitus-vastuu siirrettäisiin eläkeyhtiöiden ta-seissa toimintapääoman lisäksi vaka-varaisuutta pönkittämään. Tämän yli kolmen miljardin joukossa ovat myös liikaa perityt työkyvyttömyysmaksut. Muu osa on suuryritysten ja palkansaa-jien rahaa.

Kyse on lähinnä tasekikkailusta.

> Mikko Simolinna kritisoi voimakkaasti raamitupon yh-teydessä sovittua työntekijän

kolmen päivän koulutusoikeutta.Hänen mukaansa edes raami-

tupon neuvotelleet palkansaajien ja elinkeinoelämän edustajat eivät tun-nu tietävän, mitä on sovittu. Asiaa valmistelevan työryhmän määräaika sovinnon saamiseksi on toukokuun viimeinen päivä.

– Pahin skenaario pk-yrittäjän kannalta on se, että kyse on työnteki-jän subjektiivisesta oikeudesta koulu-tukseen. Sehän on täysin mahdoton yhtälö. Yrittäjien tunteet käyvät todella kuumina tästä, Simolinna sanoo.

– Päätös koulutuksen tarpeesta ja toteutuksesta pitää olla yrityksissä.

Tasapäisellä koulutuksella ei saada mitään aikaan, hän linjaa.

Joka tapauksessa uudesta koulutusvelvoitteesta aiheutuisi pelkästään Suomen Yrittäjien jäsen-yrityksille yli 600 miljoonan euron ylimääräinen lasku, kun mukaan lasketaan palkkakulut, tuotannon menetykset ja koulutuskulut.

Simolinnan mielestä mahdolliset verohelpotuksetkin ovat yhtä tyhjän kanssa. Pienellä voittomarginaalilla toimivilla yrityksillä ei ole mistä vähentää.

– Tästä uhkaa tulla uusi pekkas-päivä, sillä pienet yritykset sääs-tävät koulutuskustannuksissa. Työntekijälle annetaan perjantaina kirja käteen ja sanotaan, että lue toi, Simolinna toteaa.

– Tärkeä periaatteellinen kysymys on siinä, että rahoja ei käytetä jatkossa-kaan sijoitusriskien kattamiseen, vaan työkyvyttömyysmenoihin, Simolinna kertoo.

Uusi ajatus. Työkyvyttömyysmaksu-jen keräysperuste on ylipäätään van-hentunut. Kaikki pk-yritykset, joiden palkkasumma on alle 1,8 miljoonaa euroa, maksavat saman prosenttiosuu-den.

Simolinna esittääkin, että pienet yri-tykset pääsisivät samalle viivalle suur-yritysten kanssa. Niiden käytössä on niin sanottu maksuluokkamalli, jonka idea on yksinkertainen: mitä parem-min yritys huolehtii henkilöstöstään, sitä edullisempaan maksuluokkaan se pääsee.

– Se kannustaa yrityksiä pitämään huolta työhyvinvoinnista. On muistet-tava, että lähes kaksi kolmasosaa pal-kansaajista työskentelee 1 – 50 hengen yrityksissä, Simolinna sanoo.

Koulutuspäivistä syntyi todella sekava soppa

Rahat palautettava omistajilleensuomen yrittäjien puheen-johtajan mikko simolinnan mielestä liikaa perittyjen työkyvyttömyysmaksujen palautus on oikeudenmukaisuuskysymys.Kimmo [email protected]

tärkeä periaatteellinen kysymys on siinä, että rahoja ei käytetä jatkossakaan sijoitus-riskien kattamiseen.

mikko simolinna

KiPPari. suomen yrittäjien puheenjohtajan mikko simolinnan mielestä työkyvyttömyysmenot ovat olleet oletettua pienemmät, koska pk-yritykset ovat hyviä työnantajia. lisäksi ne ovat rekrytoineet lisää työvoimaa, eivätkä irtisanoneet työntekijöitä edes talouskriisin aikana.

aleKsi Poutanen


Ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

niinistö YrittäjäpäivilleTasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu lokakuussa Oulussa järjes-tettäville Valtakunnallisille yrittäjäpäiville. Niinistö on lauantaisen gaalaillallisen juhlapuhuja.

Valtakunnallisille yrittäjäpäiville ilmoittautuminen tapahtuu verkkolomakkeella osoitteessa www.yrittajapaivat.fi/ilmoittautuminen/.

Kun ilmoittaudut yrittäjäpäiville 30. kesäkuuta mennessä, olet mukana yhteistyökumppaneiden tarjoamien osallistu-mispakettien arvonnassa. Kaikkiaan arvotaan kahdeksan osallistumispakettia. Yhden paketin arvo on 220 euroa. Voittajille palautetaan rahat ilmoittautumismaksusta.

Ilmoittautuminen loppuu 22. syyskuuta.

juuri nyt:

faktaa vai fiktiota: nuorten työttömyyttä ei torjuta palkka-alella, sillä jo nyt valtio aktivoi nuoria työmarkkinoille erilaisilla tukitoimilla. töitä ei vain ole. saK:n puheenjohtaja Lauri Lyly

Ilmaista näkyvyyttä yrittäjille kunnallisvaaleissaKunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylässä julkaistiin 23. toukokuuta Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma. Ohjelmassa esitettiin kunnille lupakäytäntöjen nopeutta-mista, pienhankintojen ohjeistamista, palvelustrategioiden laatimista, yrittäjyyskasvatukseen panostamista ja kunnan pidättäytymistä kilpailusta yritysten kanssa.

Syksyn kunnallisvaaleja silmällä pitäen Suomen Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksistään ehdolla oleville yrittäjille tiedon ja taustamateriaalin lisäksi myös maksutonta näkyvyyttä kuntasivuillaan yrittajat.fi/kunta.

Rahat palautettava omistajilleen

läH

teet

: elä

Ke t

aPi

ola

, etK

, tel

a

• Palkansaajien palkkasumma pk-yrityksissä on noin 30 miljardia euroa.

• työkyvyttömyysmaksuja kerätään pk-yrityksiltä vuosittain noin 300 miljoonaa euroa.

• Pk-yrityksistä aiheutuvat työkyvyttömyysmenot ovat vuosittain noin 400 miljoonaa euroa.

työeläkerahan kiertokulku 2010, milj. euroa

työeläkeyhtiöiden varat ja vastuuvelka 2010

toimintapääoma 19,4 mrd €

87 mrd €

75 mrd €

osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu 0,7 mrd €

tasoitusvastuu 3,5 mrd €

tasausvastuu 7,2 mrd €

osittamaton lisävakuutus-vastuu 5,1 mrd €

Poikkeuslailla siirretty 3 mrd €

palautuu 2012 lopussa

3,5 mrd € on tarkoitus siirtää toimintapääomaan

2013 alussa

Varat Vastuuvelka

Työnantaja 8 100työntekijä 2 300Yrittäjä 900Valtio 700TVR 480

Varat 31.12.

93 600500

2 360 8 900

2 1509 620

sijoitustuotto

maksetut eläkkeet12 130

Vakuutusmaksut ja valtionosuudet

12 480

Hoitokulu

YRITTÄJÄSANOMAT • 5/20126 UUTISET

Muskelia markkinointiin

Tosi kivaa ja hirveän konkreettista. Siinä missä ulkoministe-rin homma oli reto-riikkaa, niin tämä on praktiikkaa.

Näin vertaa Eurooppa- ja ulko-maankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) edellistä ja nykyistä ministerinpestiään. Hän kokee ny-kyisen työnsä pitkälti markkinoin-niksi.

– Vaikka kannatan markkinata-loutta, niin nykyään valtiollinen muskeli on hyödyllinen. Eli mitä enemmän saadaan ministeritason tai korkeamman eli pääministeri- tai presidenttitason ovenavaajia, sitä parempi suomalaisille yrityk-sille, Stubb kertoo Yrittäjäsanomil-le ulkoministeriön uudistetussa, suomalaistuotteilla sisustetussa neuvotteluhuoneessa.

– Tässä voi ihan tosissaan tuot-taa lisäarvoa. Ainoa mitä annan, on itseni. Toivottavasti sitä kautta yritykset saavat diilejä.

rohkeasti kehiin! Stubb sanoo suoraan, että pienten ja keskisuur-ten yritysten merkitys Suomen viennissä on jättiläismäinen.

– Pk-yritykset tuovat tosissaan lisäarvoa Suomeen työpaikkojen ja kotiutettavan viennin kautta. Suu-rimpien yritysten arvoketjuhan on hajautettu ympäri maailmaa.

Hän toivoo, että yritykset halua-vat kasvaa.

– Ja siihen tarvitaan kansainvä-listymistä. Rohkeasti kehiin vaan! hän tsemppaa.

Kansainvälistymisen täytyy mi-nisterin mukaan kuitenkin lähteä yrityksen sisältä ja heijastaa yri-tyksen sielua.

alexander stubb rohkaisee pk-yrityksiä mukaan viennin- edistämismatkoille. Eeva [email protected]

antOiSia matKOja. Vienninedistämismatkat ovat Alexander stubbin mielestä hirveän antoisia. – niistä saa energiaa. ne ovat kaikki erilaisia: Mongoliassa oli kaivosteollisuutta, shanghaissa satamaklusteria, Yhdysvalloissa startupeja, japanissa energiaklusteri. sinne levitettävä punainen matto on hurja. ja suomalaisista yrityksistä saa olla aika ylpeä.

– Tuote voi sitten olla ihan mitä tahansa kynsilakan poistoaineesta Angry Birdsiin. Pitää olla visio ja rohkeutta.

Stubbilla on takanaan yhdeksän vienninedistämismatkaa 17 kau-punkiin. Hänellä on niistä hyvä olo. Yritykset ovat halunneet reissuille uudestaankin.

– Tässä on uusi markkinointi-henki päällä, ja yritykset ovat huo-manneet sen. En voi tietenkään pa-kottaa ketään mukaan, mutta voin suositella bisneksenteon näkökul-masta, että tästä on potentiaalista hyötyä. Yleensä saadaan ovia ava-tuksi ja kauppoja edistetyksi.

team finland auttaa. Lähitu-levaisuudessa kansainvälistyviä

Pk-yritykset tuovat tosissaan lisäarvoa Suomeen työpaikkojen ja kotiutettavan viennin kautta. Suurimpien yritysten arvoketjuhan on hajautettu ympäri maailmaa.

alexander stubb

HenKilöKuVa: aleKsi Poutanen

turkin matkan ohjelma

Keskiviikkona 18.4. AnkarassaKlo 9–10 Opastustilaisuus yritysvaltuuskunnalle.

Klo 10.20 Pääministeri jyrki Katainen laskee seppeleen Mustafa Kemal Atatürkin monumentille.

Klo 10.30–14 Pääministeri jyrki Katainen ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander stubb tapaavat suomalaisyritysten kanssa yhteensä kymmenen turkkilaista ministeriä.

Klo 14–17 infotilaisuus ja työpaja yritysvaltuuskunnalle.

Klo 14 Ministeri stubbin puhe yliopistolla.

Klo 16–20.30 Katainen tapaa turkin pääministerin Recep tayyip erdoganin.

Torstai 19.4. IstanbulissaKlo 9–13.30 infotilaisuus ja työpaja yritysvaltuuskunnalle.

Pääministeri Katainen ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri stubb tapaavat suomalaisyritysten kanssa ministerin, joka vastaa turkin metsä- ja vesiasioista.

lehdistötilaisuus.

Klo 14–18 seminaari turkkilaisten yritysten ja viranomaisten kanssa.

Klo 18–19.30 Verkostoitumisbuffet.

norjaoslo ja Pohjois-norja

24. – 26.10.2012

Chile, argentiina ja

Uruguay2013

Brasiliario de janeiro ja

são Paulo 13. – 17.2.2012

yhdysvallatWashington, new york,

san francisco ja Palo alto 12. – 16.3.2012

5/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 7

ajassa:ajassa:

6/2012

seuraaVa numero ilmestyy 23.8.

sKAL:n puheenjohtaja vaihtuusuomen Kuljetus ja logistiikka sKal ry:n hallituksen uusi puheenjohtaja valitaan kesäkuussa. Kahden vuoden toimikausi alkaa vuoden 2013 alussa. sKal:n puheenjohtaja on ollut vuodesta 2004 lähtien Ahti Myllys.

liittokokouksessa levillä 9. kesäkuuta yhdistykselle valitaan uusi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toinen varapuheenjohtaja. toistaiseksi ilmoittautuneet ehdokkaat uudeksi puheenjohtajaksi ovat Matti Heik-kilä, Teppo Mikkola ja Harri Sandell.

Muskelia markkinointiin

Jääkö kesäloma väliin?Kesä ja kärpäset ovat taas täällä! Keskimäärin yrittäjä viettää kesälomaa 16,6 arkipäivää. 14 prosenttia ei kuitenkaan kerkeä lomailemaan laisinkaan. Muistakaa kuitenkin nauttia suomen lyhyestä ja vähälumisesta suvesta!

suomi Areenan uutuus: Kokonainen YrittäjyyspäiväPorissa järjestettävällä suomi areenalla on tänä kesänä kokonainen yrittä-jyyspäivä. sen järjestävät yhdessä suomen yrittäjät, Kauppalehti, Kuntalehti ja Pörssisäätiö. jokirannassa Barco-ravintolalaivan edustalla on kiinnostavia yrittäjätapahtumia aamupäivästä myöhäiseen iltapäi-vään torstaina 19. heinäkuuta. teemana ovat syksyn 2012 kunnallisvaalit ja niiden vaikutus yrittäjille.

Keskiviikkoiltapäivänä 18. heinäkuuta suomi areenan pihassa antikatu 2:ssa käydään tiukka keskustelu nuorten työllistämisestä. suomen yrittäjät esittää rat-kaisuksi uudenlaista oppisopimusmallia. suomen yrit-täjien puheenjohtaja Mikko Simolinna saa paneeliin keskustelukumppaneikseen muun muassa arkkipiispa Kari Mäkisen ja asuntoministeri Krista Kiurun.

äänestä parasta ehdokasta!Kauppalehden ja suomen yrittäjien yhteinen vaalikone aukeaa torstaina 24. toukokuuta syksyn kuntavaalien kunniaksi.

Vastaa kyselyyn ja valitse mielestäsi yrittäjyyden kannalta paras kunnanjohtaja. Kyselyyn voit vastata netissä: www.yrittajat.fi tai www.kauppalehti.fi.

ehdokkaat eivät ole oikeita kunnanjohtajia, vaan tunnettuja yrittäjiä. ehdokkaiden valinnalla halutaan korostaa yrittäjien merkitystä kuntien elinvoimalle.

Kuntaministeri Henna Virkkunen julkistaa eniten ääniä saaneen ”kunnanjohtajan” suomi areenassa Porissa 19. heinäkuuta.

miten matkalle mukaan?•Yritysvaltuuskunnat viennin-

edistämismatkoille kokoaa useimmiten ulkopuolinen taho kohdemaasta, matkan näkökul-masta ja osallistujista riippuen, esimerkiksi Finpro.

•Olemalla niihin yhteydessä yritykset saavat tietoa tulevista matkoista ja siitä, miten niille pääsee mukaan.

suomalaisyrityksiä auttaa Team Finland -verkosto. Idea on peräisin toimitusjohtaja Matti Alahuhdan taloudellisten ulkosuhteiden työ-ryhmältä, joka jätti loppuraport-tinsa tammikuussa.

– Team Finland on yhtä kuin yhden luukun -periaate. Suomella on 98 lähetystöä ympäri maailmaa plus Finpron toimipisteet. Näistä määritellään yksi Team Finland -kontaktihenkilö, joka auttaa sen kyseisen alueen markkinoille ha-luavaa suomalaisyritystä, Stubb kertoo.

Myös ELY-keskuksiin tulee kon-taktihenkilöt yrityksille, jotka halu-avat kansainvälisille markkinoille.

Pk-yritysten merkitys korostuu Jyrki Kataisen hallituksen uudes-

sa taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelmassa. Sillä kohden-netaan viennin ja kansainvälisty-misen tukemista entistä tehok-kaammin pk-yritysten tukemiseen, jotta suomalaisyritykset olisivat samalla viivalla kilpailijoiden kanssa.

Lisäksi Stubb, Katainen ja elin-keinoministeri Jyri Häkämies jär-jestävät syksyllä pk-yritysten vien-ninedistämispäivän.

– Kutsumme sinne mahdolli-simman paljon suomalaisia pk-yrityksiä. Pidämme aamupäivän seminaaria ja jakaannumme ilta-päiväksi työryhmiin, jotka laativat ehdotuksen siitä, miten voimme parantaa viennin edistämistä pk-sektorilla.

toteutuneet matkat tulevat matkat

VenäjäKazan

13. – 15.11.2012

Venäjämoskova

25.10.2011

VenäjäPietari

30.5.2012norja

oslo ja Pohjois-norja24. – 26.10.2012

Etelä-Korea2013

Venäjäufa ja tsheljabinsk

12. – 14.12.2011

Venäjäjekaterinburg

2013

mongolia29.8. – 1.9.2011

japanisendai ja tokio

27.11.– 1.12.2011

KiinaShanghai

17. – 20.10.2011

indonesiaJakarta

23. – 25.1.2012

Kazakstan2. – 5.10.2012

intia ja Sri Lanka

2013

Pohjois- afrikka

algeria, libya ja tunisia joulukuu 2012

Etelä-afrikan tasavalta ja

namibia5. – 9.11.2012

mosambik ja Sambia

2013turkkiankara ja istanbul

17. – 19.4.2012

Urheilijana Stubbilla on vienninedistämismatkoille

selkeä määrällinen tavoite: Yksi matka kuukaudessa, ja mahdollisuuk-

sien mukaan kaksi kaupunkia joka matkalla. Tavoitevauhti olisi siis

24 kaupunkia vuodessa, sata kaupunkia vaalikaudessa.


KolumniTOMMI FORSSTRÖ[email protected]

Tommi Forsström:Rahaa tyhjästä

Startup-maailman vuoden suurin uutinen tähän asti on ylivoimaisesti taannoinen Facebookin Instagram-kauppa, jossa liikevaihdoton yritys

vaihtoi omistajaa miljardilla dollarilla.Kuten kaikkien muidenkin isojen startup-

ostojen kohdalla, myös Instagramin osto herätti ”kupla puhkeaa” -mantraansa toistavat tuomiopäivän profeetat kertomaan, kuinka merkit ovat ilmassa ja ratsumiehet laukkaavat jo taivaalla.

Vaikka tiedän varsin hyvin useita strategisia syitä Facebookille ostaa Instagram, on pakko myöntää, että omassakin suomalaisessa pääs-sä on välillä haastavaa ymmärtää tappiollisen, jopa liikevaihdottoman ”liiketoiminnan” kan-nattavuutta ja arvoa. Luterilainen taustamme kun pakottaa aivot helposti ajattelemaan, että vain suoraviivainen välittömään liikevoittoon

tähtäävä toiminta on hyvää ja oikein.Startup-toiminnalle tuo ajatusmalli on

kuitenkin melko vaarallinen.Startupin tehtävä on määritelmällisestikin

uuden liiketoiminnan etsiminen, olemassa olevan bisnesmallin toteuttamisen sijaan.

Vaikka liikevoitto onkin kuulemma liike-toiminnalle yleisesti ihan hyvä asia, voi sen lyhytkatseinen jahtaaminen olla etsimispro-sessille myrkkyä, koska helpoin tapa päästä rahavirtaan kiinni on iskeytyä kiinni tuttuihin ja turvallisiin, mutta samalla yleensä raskaas-ti kilpailtuihin malleihin. Eikä sillä ole enää mitään tekemistä startup-toiminnan kanssa.

Onneksi oma yrityksemme on aika maltil-linen startup, joka yrittää lähinnä lanseerata uudenlaista yhdistelmää olemassa olevista bisnesmalleista, joten olemme hissukseen jo kolmen kuukauden tuotekehityksen jälkeen

siirtymässä moodiin, jossa liikevaihtoa ale-taan maltillisesti kasvattaa.

Oma pääni ei välttämättä kestäisi 100-pro-senttisesti pois ostettavaksi markkinahäiri-köksi tarkoitetussa firmassa toimimista.

On kuitenkin vaikea tasapainoilla perintei-sen liiketoiminnan ja sijoittajarahoitteisen riskiliiketoiminnan välissä. Mukavuuden- ja turvallisuudenhalu ohjaa jatkuvasti raken-tamaan bisnestä perinteisten elementtien varaan sen sijaan, että antaisi rauhassa aikaa ja tilaa niille uusille malleille, joita luotamme löytävämme seuraamamme sateenkaaren päästä.

Onneksi myös sijoittajillamme tuntuisi riittävän uskoa samaan.

On vaikea tasapainoilla perinteisen liiketoiminnan ja sijoittaja-rahoitteisen riskiliiketoiminnan välissä. Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa

ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.

jyrki Kataisen johtamalla hallituk-sella tulee kesäkuun puolivälissä vuosi täyteen. suomen yrittäjät arvioi yrittäjyyden kannalta avainministerien onnistumiset ja epäonnistumiset. lisäksi hallitus saa kolmen kohdan kehitysohjelman.

Jyrki Katainen

pääministeri

Alexander Stubb Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri

Jutta Urpilainen

valtiovarainministeri

Lauri Ihalainen

työministeri

Henna Virkkunen

kuntaministeri

+ tahto pitää yllä kasvua, työlli-syyttä ja yrittäjyyttä haasta-

vassa hallituskokoonpanossa.

– ajoi turhan voimakkaasti raa- misopimusta ilman, että olisi

edellyttänyt siihen kilpailukykyä turvaa-via työmarkkinoiden rakennemuutoksia.

Vinkki tulevaan:Turvaa luottamus talouteen niin,

että yritykset pitävät Suomen pyörät pyörimässä.

+ saanut hyvin haltuun valtio-varainministeriön vaatiman

asiakokonaisuuden. Kuunnellut yrittäjiä verotuksen kehittämisessä.

– menestyjien verotuksen kiris-tymisen näkymät heikentävät

kasvun mahdollisuuksia.

Vinkki tulevaan:Verovapaisiin matkakustannusten

korvauksiin ei pidä nyt puuttua.

+ uusi ja dynaaminen tapa mark-kinoida suomalaisia yrityksiä

kansainvälisissä yhteyksissä.

– linjaukset vienninedistämi-seksi pitää saada nopeammin

pk-yrityksiä hyödyttäväksi käytännöksi.

Vinkki tulevaan:Pk-yritykset huomioitava paremmin

esimerkiksi vientiponnisteluihin tähtäävissä työryhmissä.

+ yrittäjät arvostavat rohkeutta ja halua uudistaa kuntarakennetta

ja keventää hallintoa.

– onko liikaa vauhtia kuntauudis-tuksessa? elinkeinopolitiikka

esiin myös kuntauudistuksessa.

Vinkki tulevaan:Joustavuutta ja kompromisseja

tarvitaan, jotta uudistus on vietä-vissä läpi myös kuntatasolla.

+ merkittävä investointipaketti liikennepoliittisen selonteon

yhteydessä.

– aikeet lisätä kuljetuksien kustannuksia.

Vinkki tulevaan:Muista perustienpito. Ei ruuhka-

maksuja tai sen variaatioita laisinkaan saati sitten yrityksille.

+ nuorten yhteiskuntatakuun käynnistäminen ja lisämäärära-

han hankkiminen.

– ei aitoja kannusteita yrityk-sille nuorten työllistämiseen.

ei halua uudistaa työmarkkinoiden rakenteita.

Vinkki tulevaan:Työelämän rakenteisiin kiinni!

On hallituksen arvioinnin aika

viestintäministeri

liikenneministeri

Merja Kyllönen

8 UUTISET

Jyri Häkämies

elinkeinoministeri

+ näkyvästi esillä kasvuyrittäjyy-den kanssa. aito halu havaita

nuorten yrittäjien merkitys suomen menestykselle.

– Kaivattaisiin enemmän linjauk-sia suomen keskeisten kilpailu-

kykyongelmien ratkaisemiseksi.

Vinkki tulevaan:Rakennerahastouudistuksessa

rahoitus pitää kohdentaa pk-yrityksiin.

5/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

LISÄ-POTKUAPIENYRITYKSELLESI

AMMATTIMAISET VÄRITJOPA

Totea miten edullinen, ammattimainenmustesuihkutulostus tuo lisäpotkua liike-toimintaasi. Nauti ammattimaisesta värijäljestä jopa 50 % laseria edulli-semmin. Hanki HP Officejet Pro nyt. Katso lisätietoja osoitteessa hp.com/fi/officejet

UUSI HP Officejet Pro 8600 Plus e-All-in-One

©2012 Hewlett-Packard Development Company, L.P. *) 50 % alhaisemmat sivukustannukset. Suurin osa alle 400 euron värilaser all-in-one-laitteista (ei sis. ALV:a), maaliskuu 2011. Lisätietoja osoitteessa http://www.hp.com/eur/ojfacts. OJ Pro -laitteen ISO-standardin mukainen sivumäärä suurimman kapasiteetin mustesäiliöillä jatkuvassa tulostuksessa, lisätietoja osoitteessa www.hp.com/go/learnaboutsupplies.

Puh. 010 613 611 www.ateadirect.com

Puh. (09) 58 44 22 www.businessforum.fi

LASERIAEDULLISEMMIN*

KoKeile 30 päivää!

BUY&TRYhp.fi/buyandtry

KIINNOSTUITKO?

KYSY LISÄÄ:

Specialist

2012 GOLDImaging and

Printing Solution

yrittäjäsanomat uuti-soi viime numerossa, että käytettyjen palve-

lusetelien arvo vuonna 2010 oli 26,7 miljoonaa euroa. Yrittäjäjärjestö myös vaati, että palveluseteleiden käy- tön arvo olisi satakertais-tettava. Kuntaliiton erityis-asiantuntija Anu Nemlan- der ei pidä tavoitetta realisti-sena.

– Kuulostaa aika huimal-ta. Jos palvelusetelin piiriin saadaan kuitenkin määri-teltyä erikoissairaanhoidon puolelta vaikka lonkka- tai lihavuusleikkauksia, niin ne-hän tuovat sitten rahamää-riä lisää, Nemlander sanoo.

– Aikajänne pitää myös

olla riittävän pitkä, hän lisää.Nemlander uskoo, että

käytettyjen palveluseteleiden yhteissumma voisi pyöriä yrittäjäjärjestön ehdottele-missa luvuissa aikaisintaan 10 – 20 vuoden kuluttua.

– Vähitellen palvelusetelin käyttö tulee lisääntymään, mutta on vaikea arvioida, millä nopeudella ja missä määrin.

Anu Nemlanderin mu-kaan palvelusetelit toimivat tällä hetkellä parhaiten so-siaalipalveluissa.

– Kotipalveluissa esimer-kiksi niitä on helppo käyt-tää. Siivoukselle on helppo määritellä tuntihinta, ja asiakkaalle voidaan antaa esimerkiksi siivousseteli. Myös päivähoidossa palvelu-seteli on käytetty.

Palvelusetelit vaativat yleistyäkseen aikaa

tätä yrittäjät arvostaisivat jatkossaHallituksen tärkeimmät tehtävät tämän vuoden aikana:

1

2

3

Alexander Stubb

+ oman sektorinsa puolustami-nen.

– on suhtautunut kielteisesti yritysten käyttöön sosiaali- ja

terveyspalvelutuotannossa. näyttää siltä, että haluaa ajaa alas yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelusektorin.

Vinkki tulevaan:Tunnusta tosiasiat ja ota reipas

ote hyvinvointipalvelutuotannon monipuolistamiseksi.

+ on ymmärtänyt yrittäjien kannalta järkevämmän tavan

periä niin sanottu yle-vero.

– yle-veron kerääminen yli-päätään yrityksiltä.

Vinkki tulevaan:Yle-veroehdotus korjattava.

Pk-yrityksien merkityksen voimakkaampi tunnustaminenHallitukselta odotetaan konkreettisia toimenpiteitä, joissa tunnistetaan, että suomalaisten työllistämisen vastuu on siirtynyt pk-yrittäjille. tämän tulee näkyä myös työmarkkinaratkaisuissa, joissa hallitus on osallisena.

Kannustaminen työllistämiseenPk-yrityksille lisää mahdollisuuksia suomalaisten työllistämiseen.

Verotuksen kasvukannusteiden toimeenpanoKehysriihessä päätetyt kasvukannusteet pitää saada nopeasti käyttöön yrityksissä.

On hallituksen arvioinnin aika

Maria Guzenina-Richardsonperuspalveluministeri

Krista Kiuru

viestintäministeri

UUTISET 9

Jyri Häkämies

elinkeinoministeri


Avaatte kaksi kesäkahvilaa Tampereen

Hämeenpuistoon. Niiden tarkoitus on työllistää erityisesti nuoria.

Mistä idea? Nuorten työllistyminen ja työllistäminen on ollut paljon otsikoissa tänä keväänä, mutta meistä tun-tui, että ilmoilla oli enemmän puhetta kuin oikeita tekoja. Tästä ärsyyntyneenä päätimme ryhtyä itse toimiin. Työskentelemme kaikki yrittäjinä, mutta

jo olemassa oleviin yrityksiin emme kesätyön- tekijöitä voineet palkata ja siksi lähdimme

miettimään, millä keinoin voisimme osallistua itse työllistämistalkoisiin ja

tätä kautta syntyi idea kesä-kahviloista.

Työntekijöiden palkka maksetaan

yhteistyökumppanien avulla. Mitä se tarkoittaa?

Jokainen yritys voi osallistua työllistämis- talkoisiin 600 euron hintaisen yhteistyökump-

panuuden kautta. Tällä summalla kahvilaan työllistetään aina yksi työntekijä 2–3 viikoksi.

Tämä antaa kaikille yrityksille mahdollisuuden kantaa oma kortensa kekoon nuorten työllis-

tymisen puolesta, vaikka kesätöitä ei voisi omasta yrityksestään nuorelle osoittaa.

Yhteistyökumppanit kulkevat tieten-kin kaikessa kahvilanmarkki-

noinnissa mukana.

Haluatteko kannustaa myös muita

yrittäjiä työllistämään nuoria?Ehdottomasti. Tässä on myös osasyy siihen, miksi tähän kahvilaprojektiin

lähdimme. Haluamme omalla esimerkillä kannustaa myös muita yrittäjiä mietti-

mään tapoja, miten nuoria voisi työllistää. Yrittäjät ovat valmiiksi luovia ja kekseliäi-

tä, joten uskomme, että työllistämista-poja voisi löytyä yrittäjiltä helposti

tusinoittain lisää.

Kuka? janita Saarinenikä: 25 v.työura: yrittäjäosakas idema Oy:ssä vuodesta 2011 alkaen.motto: ”Kaikki on mahdollista. mahdottoman toteuttaminen vain vie hieman enemmän aikaa!”

juttu- tuulella

Oletteko huolestuneita työt-

tömien ja syrjäytyneiden nuorten tilanteesta?

Kyllä. Varsinkin alle 18-vuotiaiden tun-tuu olevan vaikea saada töitä. Pyrimmekin työllistämään pääasiassa alle 18-vuotiaita nuoria. Toisaalta huolestuttaa myös osan

nuorten aikuisten asenne työntekoa kohtaan. Mieluummin elellään tukien

varassa kuin tehdään työtä, mikäli ei ole juuri sitä omaa koulutusta

vastaavaa hommaa.

lau

ra

Ves

a

Nuorilta töitä nuorillesanoista tekoihin! maria Haapaniemi, janita saarinen ja elina ruuskanen haluavat työllistää muita nuoria.Lotta [email protected]

Kuka? Elina ruuskanenikä: 27 v.työura: yrittäjä ja perustajaosakas yrityksessä Hub tampere vuodesta 2009 alkaen.motto: ”Pelko, jota välttelet, pyörii ympärilläsi ikuisuuden. Pelko, jonka kohtaat, kuolee sekunnissa.” – Walt goodridge

Kuinka monta työpaikkaa on

tarjolla ja kuinka pitkäksi aikaa?

Voimme palkata kahviloihin 15 nuorta 2–3 viikon mit-

taisiin työsuhteisiin.

Kuka? maria Haapaniemiikä: 24 v.työura: yrittäjäosakas idema Oy:ssä vuodesta 2011 alkaen.motto: ”mielikuvitus on kaikki kaikessa. Se kertoo, mitä elämällä on vielä tarjottavanaan.” – albert einstein


CRÉATIVE TECHNOLOGIE

www.citroen.fi

UUDET EURO 5 -MOOTTORIT SEKÄPARANTUNUT TURVALLISUUS- JA MUKAVUUSVARUSTELU > Vakiona mm. ESP-ajovakaudenhallintajärjestelmä, ABS-jarrut, kuljettajan turvatyyny, ilmastointi, CD/MP3-soitin, liukuoven ikkuna ja Webasto ohjelmoitavalla kellolla.> Alkaen 7,4 l /100 km ja CO2-päästö 195 g/km.

UUDISTUNUT CITROËN JUMPER Autoveroton svh. alkaen 23 800 € + arvioitu autovero 3 832,85 € CO2-päästöllä 199 g/km = 27 632,85 € + toimituskulut. Mallisto 8–17 m3, 110–177 hv. Kuvan auto lisävarustein.

499 €

TALVIRENKAAT, VANEROINTI JA VETOKOUKKU

Etusi vähintään 2 000 €.

yht.

Kaakkois-Aasia nousee huminalla Kiinan rinnalleFinpron ohjelma tarjoaa pk-yrityksille tukea liiketoimin-nan rakentamisessa Aasian markkinoilla.

Kasvumarkkinaohjelma Aasia tukee suomalaisyrityk-siä Kaakkois-Aasian alueella muun muassa terveyden-huollossa, infrastruktuuri-

hankkeissa ja cleantech-alal-la. Finpron mukaan alue on toipunut hyvin 1990-luvun lamasta ja maat ovat selvin-neet lähes kolhuitta viimei-sistä laskusuhdanteista.

– Valtavista mahdollisuuk-sista huolimatta alueella toimii vain kourallinen

suomalaisia yrityksiä, Fin-pron Aasian aluejohtaja Jari Hietala kertoo.

– Uusille markkinoille pyrkiville yrityksille ensisijai-sen tärkeää on löytää oikeat markkina-alueet ja saada tukea verkostojen muodosta-miseen, Hietala sanoo.

Visa vinkuuLuottokorttimyynti kasvoi viisi prosenttia viime vuodesta. Suomalaiset vinguttivat korttia aiempaa useammin myös ulkomailla.

Kotimaisten luotto-korttien myynnin arvo oli Suomessa 8,3 miljardia euroa vuonna 2011. Suoma-laisten luottokorttimaksut ulkomailla kasvoivat 6,5 prosenttia, selviää Tilasto-keskuksen luvuista.

Vuonna 2011 Suomessa oli 3,4 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä.

34 milj. € Viime vuonna 69 Keksintösäätiön tukemaa yritysaihiota sai jatkorahoitusta yhteensä 34 miljoonaa euroa kasvuyritysrahoittajilta eli Tekesiltä, Finnveran pääomasijoitustoiminnalta ja yksityisiltä pääomasijoittajilta. Kokonaissumma yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Sotshiin katsomot SuomestaForssalainen Kerko Katso-mot Oy varustaa Sotshin olympialaisten pääareenan ekologisella teleskooppikat-somolla.

Teleskooppikatsomon ideana on, että katsomo ei vie tilaa hallista, kun yleisöä ei ole paikalla.

Sotshin kauppa on mer- kittävä Kerko Katsomoille, sillä kaupan arvo on neljän- nes vuoden liikevaihdosta. Yrityksen tuotteista yli puo-let menee vientiin.

Venäjän autoteollisuus kaipaa suomalaisia pk-yrityksiäVenäjällä rakennetaan maailman suurimpien ajo-neuvovalmistajien autoja, mutta alihankkijoiden ja osatoimittajien verkostoa ei ole kuitenkaan syntynyt.

Selvitysten mukaan venäläisillä ajoneuvovalmis-tajilla on tarvetta 500 – 600 pk-yritykselle. Kouvolan seudun kehittämisyhtiö Kouvola Innovation Oy:n Autoteollisuuden alihankin-taverkosto -projekti houkut-telee alihankintayrityksiä sijoittumaan Venäjälle.

– Venäjän markkinat ovat valtavat. Alihankintaverkos-ton kautta on mahdollista luoda Suomeen ja Kouvolan seudulle huomattava määrä uusia työpaikkoja, toteaa projektipäällikkö Simo Päivinen.


48,4% Pohjois-Pohjanmaalla 48,4 prosenttia yrittä-jistä uskoo liikevaihdon kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Positiivisimmat näky-mät ovat teollisuudessa ja palveluissa. Parhaimmat työlli-syysnäkymät ovat teollisuudessa ja ict-toimialoilla. Kuljetustoimialalla on edelleen sopeutta-mistarpeita noin 16 prosentissa yrityksistä. Tilanne on sielläkin kuitenkin paranemaan päin.

Laivan komentokeskus syntyy sisämaassa

Digimarkki-nointia pk-yrityksilleJoukko keskisuomalaisia pk-yrityksiä lähti mukaan hankkeeseen, jossa koulutetaan digitaaliseen mark-kinointiviestintään ja so-siaalisen median käyttöön liiketoiminnassa.

Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että yritykset varmistavat kilpailukykynsä tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla.

Kaksivuotisessa Keski-Suomen ELY-keskuksen ja EU:n osarahoittamassa hankkeessa ovat Jyväskylän Energian lisäksi mukana kymmenen muuta alueen yritystä. Hanketta toteuttaa Jyväskylän ammattikorkea-koulu ja Jyväskylän yliopis-ton kauppakorkeakoulu.

tuusulalainen telemerkki pärjää kovassa kilpailussa eurooppalaisten valmistajien kanssa.

Pentti [email protected]

mikä telemerkki?•Perustettu vuonna 1971

•Liikevaihto 3 –4 miljoonaa euroa

•Henkilöstö 33 – 34

•Päätuotteet Marine: laivojen komentosiltojen konsolit, konehuoneiden ohjaus-pulpetit, navigointisimulaattorit Hospital: sairaalojen leikkaus-salien ohjauskeskukset

> – Laivanrakennuksessa pärjätään rakenta-malla erikoisaluksia. Tehdään moni-mutkaisia, paljon osaamista vaativia

laivoja vaikka yksin kappalein, arvioi Tele-merkin toimitusjohtaja Petri Konkari.

Laivojen rakentamisen ohella suomalaisyritykset voivat toimia laitetoimittajina esimerkiksi yhdessä venäläisten kanssa.

Telemerkin liikevaihdosta 10 – 15 pro-senttia on tullut Venäjän-kaupasta jo yli kymmenen vuoden ajan.

Eräs merkittävä yhteinen hanke venäläis-ten kanssa koski kuutta alusta, jotka saksalai-nen telakka rakensi Norilsk Nikkelille. Telemerkin

venäläiset asiakkaat toimittivat navigointijärjestelmän, joka asennettiin Telemerkin valmistamiin konsolei-

hin.Mahdolliset Venäjän ja EU-alueen tullit vältet-

tiin, koska alukset rakennettiin EU-alueella ja pääosin ilman tavarantuontia ja vientiä Venäjän rajan yli.

Venäläisten asiakkaiden kannalta on myös merkittävää, että Helsingissä on jo suomalaisten ja venäläisten puoliksi omistama telakka.

– Venäläiset ovat hyvin laatutietoisia ja vaativia asiakkaita. Mutta muuten hyvin paljon suomalais-

ten kaltaisia. Tärkeintä on saavuttaa molemminpuoli-nen luottamus, Konkari sanoo.

Venäjästäkö vetoapua meriteollisuudelle?

laivan rakentaminen on paljon muutakin kuin pelkkää hitsausta tela-kalla.

Esimerkiksi Turussa rakennettavan Viking

Linen M/s Viking Gracen komento-sillan konsolit valmistaa tuusulalai-nen Telemerkki Oy.

Konsolit valmistetaan teräksestä ja varustetaan erityisillä L3 Com-munication -navigointilaitteilla.

Toimitusjohtaja Petri Konkarin mukaan suunnittelu tehdään yh-teistyössä varustamon ja telakan edustajien kanssa.

– Turussa konsolit sitten hitsataan laivan komentosiltaan ja kyt-ketään laivan sähkö-järjestelmiin, Konkari sanoo.

Kova kilpailu. Laivan-rakennus-teollisuudessa riittää kilpailua ja tila-uksista käydään kiivasta taistelua.

Samoista komentosiltojen kon-solitoimituksista kilpailevat muun muassa puolalaiset, saksalaiset ja venäläiset yritykset. Kilpailu on Eu-roopan laajuista.

Konkari uskoo, että Telemerkki pärjää tekemällä laivakohtaisia rat-kaisuja.

Risteilyaluksissa, tutkimusaluk-sissa ja laivaston aluksissa kon-solit, navigointilaitteet ja laiva-kohtaiset vaatimukset ovat hyvin erilaiset.

– Kilpailuvalttimme on nimen-omaan keskittyminen kapealle osaamisalueelle, asiakaskohtaiset,

räätälöidyt ratkaisut ja joustava asiakaskoh-tainen palvelu muu-tostilanteissa, Konkari kertoo.

Telemerkin Marine-liiketoiminta-alueen liikevaihdosta 80 pro-senttia tulee viennistä.

– Tuotanto on vah-vuutemme ja se pide-tään Suomessa. Jos te-

kisimme satoja kappaleita saman-laisia konsoleja, tuotanto ehkä kan-nattaisi siirtää pois täältä. Laiva-kohtaiset ratkaisut vaativat paljon suunnittelua ja osaamista. Jo pelk-kä henkilökunnan koulutus olisi pullonkaula, Konkari sanoo.

Telemerkki päätti kymmenen vuotta sitten keskittyä marine- ja hospital-liiketoiminta-alueille.

Yhtiö on toimittanut Turun yli-opistolliselle keskussairaalalle 14 leikkaussalin ohjauskeskusta.

– Se on varmaan yksi Suomen suurimmista tämän alan kohteis-ta juuri nyt. Referenssejä meiltä

StratEGia. telemarkin toimitusjohtaja Petri Konkari haluaa pitää tuotannon suomessa.

Kuittipakko tulossa lakiinTyö- ja elinkeinoministeriö pohtii parhaillaan tarvetta säätää laki kuitinantovel-vollisuudesta, jolloin kuitin tarjoaminen asiakkaalle tuotteen tai palvelun osta-misesta tehtäisiin yrittäjälle pakolliseksi.

Samalla ministeriö haluaa kuulla kuluttajien kokemuksia ja näkemyksiä kuitin saamisesta lainval-mistelua varten. Vastauksia varten on perustettu jopa oma verkkosivusto ota-kantaa.fi, joka on avoinna toukokuun loppuun asti.

Kuitinantovelvollisuuden tavoitteena on torjua har-maata taloutta.

Kilpailuvalttimme on nimenomaan keskittyminen kapealle osaamisalueelle.

Petri Konkari

löytyy 30 vuoden ajalta, Konkari sanoo.

Yhtenä esimerkkinä Telemer-kin omasta tuotekehityksestä on TrainTalk-ohjaamoradio, joka toi-mitettiin Malux Finland Oy:n kaut-ta VR-yhtymälle Suomen kaikkiin vetureihin.

Malux on myynyt TarinTalk- ohjaamoradioita muun muassa Ruotsiin ja jopa Australian rauta-teille.

80 Telemerkin

Marine-liiketoiminta-alueen

liikevaihdosta 80 prosenttia

tulee viennistä.

aleKsi Poutanen


Yritys, joka pitää huolta henkilöstöstään, menestyy paremmin. Sen työnantajamielikuva on hyvä ja rekrytointitilanteessa se on haluttu työpaikka. Sitoutuneet ja motivoituneet työntekijät ovat merkittävä kilpailuetu yritykselle. Yrittäjä, tule Osuuspankkiin keskustelemaan fi ksuista tavoista kannustaa henkilökuntaasi. Esimerkiksi ryhmäeläkevakuutus on saajalleen houkutteleva ja arvostettu etu – ja sinun kannaltasi taloudellisesti erittäin järkevä. Lisää tietoa löydät osoitteesta op.fi /elakeratkaisut

Yritys kaikkien jakaikki yrityksenpuolesta.

ProFundia Ryhmäeläkkeen myöntää OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistama OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä pankki toimii.


Arvi Ojanperä: Emme ole törmänneet kulttuurieroihinMinulla on alaisia Torniossa yhdeksän ja Luulajassa seitsemän. Meillä on myös Kemissä neljä henkeä töissä. Olen yllättynyt, miten vähän eroa on työskennellä ruotsalaisten ja suomalaisten alaisten kanssa. Odotin, että törmäisimme enemmän kulttuurieroihin. Ruotsalaiset ovat pohjoisessa kuitenkin hyvin samanlaista väkeä kuin suomalaiset.

Keskustelen ruotsalaisten alaisteni kanssa ruotsiksi. Vaikka kie-litaitoni on heikko, olemme pärjänneet ihan hyvin. Peter on ainoa ruotsalaisista alaisistani, joka puhuu suomea.

Järjestän alaisilleni yhteistä tekemistä myös työajan ulkopuolella. Pikkujoulut on odotettu tilaisuus, ja seuraamme myös jääkiekkoa yhdessä. Yhteinen tekeminen nostattaa henkeä työpaikalla.

Peter Keisu:Arvi luottaa ratkaisuihini

minunpomoniPeter Keisu työskentelee

toimitusjohtajana arvi ojanperän autopalvelu

ojanperä oy:n luulajan toimipisteessä.

Lotta [email protected]

Arvi on pomona reilu mies, ja hän pitää sen, minkä lupaa. Olen ollut hänen alaisensa nyt neljä vuotta. Olen toimitusjohtajana Autopalvelu Ojanperä Oy:n Luulajan toimipisteessä. Arvi itse työskentelee pääasiallisesti Torniossa.

Näemme yleensä kerran viikossa, kun hän tulee käymään Ruotsin puolelle. Pidän siitä, että saan tehdä itsenäisiä päätöksiä työssäni, enkä koe ongelmalliseksi sitä, ettei esimieheni ole koko ajan paikalla.

Arvi myös luottaa ratkaisuihini, ja siihen, että hoidan asiat niin kuin kuuluukin. Joskus jutte-lemme isommista päätöksistä puhelimessa, jos tarvitsen hänen neuvoaan jossakin asiassa.

Keskustelemme puhelimessa muutenkin päivit-täin. Pidän kuitenkin myös tärkeänä, että tapaam-me säännöllisesti, koska se parantaa kommunikaa-tiotamme.

Kansalaisuus ei merkitse. Keskustelemme Arvin kanssa suomeksi. Olen Ruotsin pisteen ainoa suomen kieltä puhuva työntekijä. En koe, että sillä olisi mitään merkitystä, että pomoni on suomalai-nen ja minä ruotsalainen. Toki joitakin kulttuuri-eroja löytyy, mutta ne eivät ole merkittäviä.

Emme ole koskaan joutuneet Arvin kanssa riita- tai konfliktitilanteisiin. Hän on hyvin suora ja sanoo aina, mitä ajattelee. Pidän siitä.

Näiden neljän yhteisen vuoden aikana olemme tulleet läheisemmiksi, ja puhumme joskus myös muistakin kuin työasioista.

Seuraamme jääkiekkoa yhdessä, ja koen yhtei-sen tekemisen tärkeäksi. Se vahvistaa yhteishen-keä, kun toimipisteet ovat eri maissa ja etäällä toisistaan. ju

Ha

ni

fra

Ki


Välillä kannattaa yksin-kertaistaa asioita, joiden kuvitellaan olevan mut-kikkaita. Tässä yksinker-

taistetaan.Korkea työttömyys ja varsinkin

pitkäaikaistyöttömyys ovat sen ilmentymiä, että yhteiskunnan toimintasäännöt eivät kaikilta osin ole kohdallaan, kun työtä kuitenkin varmuudella olisi tehtäväksi.

Se, että lähes ikäluokan verran nuoria on ilman työtä ja ilman

peruskoulun jälkeisiä opintoja, syrjäytymisen kierteessä, osoittaa aivan samaa: yhteiskunnan raken-teet eivät ole kunnossa.

Eivät nämä ilmiöt ole mitään luonnonlakeja vaan seurausta ide-ologisista valinnoista.

Mikään yritys ei voi ottaa töihin henkilöä, jonka työpanos ei tuota yritykselle edes TES:n taulukko-palkan ja sivukulujen arvoista tuotosta.

Toisaalta yhteiskunnassa ei tun-nuta myöntävän, että osalla meistä tilanne kuitenkin on tämä. Mitä näiden ihmisten kohdalla sitten tehdään?

Heitä pyöritetään toimenpiteissä, kurssituksissa ja työpajoissa, eikä tule edes mieleen, että kyllä hekin voisivat tehdä ihan oikeaa työtä.

Yhteiskunnan pitäisi sallia hei-dän palkkaamisensa sillä palkkata-solla, joka vastaa heidän työpanok-sensa arvoa.

Samankaltainen on ilmiö nuorten syrjäytymisessä. Ammat-tiopintojen ulkopuolelle jäänei-den nuorten kohdalla tilanne on osaltaan seurausta koulutusideo-logiasta.

Meillä tavoitellaan sitä, että ikä-luokat kokonaisuudessaan koulute-taan oppilaitoksissa laitosmaisesti.

Vaihtoehtoisena väylänä olevaa työn kautta oppimista ei tietoisesti ole haluttu nuorten ihmisten koh-dalla edistää.

Vielä kolmas kyseenalainen opinkappale. Sellaiset yritykset, jotka eivät kykene maksamaan työehtosopimusten mukaisia palkkoja, saavatkin kaatua. Näiden tilalle tulevien yritysten uskotaan palkkaavan työttömäksi jääneet paremmalla palkalla. Tämäkään ei ole toteutunut.

Nämä ideologiset linjaukset pitää kyseenalaistaa.

Ideologia ei voi olla kohdallaan, jos lopputuloksena opinkappalei-den seuraamisesta on pitkäaikaista työelämän ulkopuolelle joutumista ja syrjäytymistä.

Meillä tarvitaan myös nykyistä matalammin palkattuja töitä, joissa palkka vastaa työsuoritteen arvoa. Nyt näitä, usein avustavia töitä te-kevät muiden töidensä ohella hyvän koulutuksen saaneet.

Meillä tarvitaan nuorille mahdol-lisuus myös työn kautta oppimi-seen. Laitoskoulutusideologian ehdottomuudesta pitää luopua.

meillä tavoitellaan sitä, että ikäluokat koulutetaan laitosmaisesti.

KolumniRAUNO [email protected]

Rauno vanhanen: Ideologioista ei seuraa mitään hyvää

Oulusta mallia energiaosaamiseen Build Up Skills Finland kutsui rakennus-alan ammattilaisia työpajaan, jossa mie-titään rakennustyömaan ammattilaisten energiaosaamisen kehittämistarpeita.

Työpajaan osallistui nelisenkym-mentä asiantuntijaa Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta, rakennusalan ammatillisista koulutuslaitoksista sekä rakennus- ja talotekniikka-alan yrityk-sistä.

Työpajojen tavoitteena on koota rakentamisen ammattilaisten näkemyk-siä keinoista, joilla rakennustyömaalla työskentelevien tiedot, osaaminen ja työnlaatu nostetaan paremmalle tasolle.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja.

Kasvuyritykset loivat puolet työpaikoistaSuomen 668 kasvuyritystä loivat 50 000 työpaikkaa, kertoo työ- ja elin-keinoministeriön julkaisema Kasvuyri-tyskatsaus 2012. Katsaus kattaa vuodet 2007 – 2010.

Kasvuyritykset loivat 51 542 työpaik-kaa, mikä vastaa puolta työllisyyden lisäyksestä. Tarkastelujaksolle osuneen kansainvälisen talouskriisin takia kas-vuyritysten määrä laski, mutta niiden luomien työpaikkojen määrä kasvoi. Selvityksen mukaan 70 prosenttia kasvuyrityksistä on palveluyrityksiä.


oppisopimus sopii varsinkin kädentaitoa vaativille aloille.Olli [email protected]

yrittäjä, näin palkkaat oppisopimusoppilaanoppisopimusopiskelusta kiinnostunut työssä oleva tai työtön ottaa yhteyttä työnantajaan ja kertoo kiinnostuksestaan kouluttautua

oppisopimuksella. työnantaja voi myös hakea ilmoituksella oppisopimusopiskelijaa avoimella haulla.

Kun työnantaja ja työntekijä ovat keskus-telleet mahdollisesta oppisopimuksen solmimisesta, ottaa jompi kumpi yhteyttä

oppisopimuskeskukseen. oppisopimuksella on mahdollisuus suorittaa noin 370 erilaista toisen asteen ammatillista tutkintoa. oppisopimuskeskuksia on ympäri suomea yhteensä 82.

oppisopimuskeskuksen koulutustarkastaja varmistaa yrityksen soveltuvuuden työssä- oppimispaikaksi ja solmii opiskelijan ja

työnantajan kanssa kirjallisen oppisopimuk-sen. työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaista

palkkaa ja saa oppisopimuskeskukselta nimellisen koulutuskorvauksen (perustutkinnoissa maksimissaan noin 200 euroa).

työpaikalla opiskelijalle nimetään työpaikka-kouluttaja, joka ohjaa työssä oppimista. oppisopimuskoulutuksessa noin 80 pro-

senttia on työssä oppimista ja 20 prosenttia oppilaitoksessa tapahtuvaa tietopuolista opetusta. työnantaja voi halutessaan maksaa palkkaa myös teoriapäiviltä.

opiskelija, työpaikkakouluttaja ja oppilaitok-sen kouluttaja laativat yhdessä henkilökoh-taisen opintosuunnitelman. opiskelu kestää

tutkinnosta riippuen 1 – 2,5 vuotta. tällä hetkellä ammatillisessa peruskoulutuksessa on 12 500 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 28 000 oppisopimus-opiskelijaa.

1

2

3

4

5

Onko yrityksellä aiemmin ollut oppisopimusoppilaita?Antti on ensimmäinen oppisopi- musoppilas yrityksessä. Meille tä- mä tuo kokemusta työssä ohjaa-misesta ja ammattitaidon vaalimi-sesta. Kokemus on lujittanut käsi-tystäni oppisopimuskoulutuksen hyödyistä ammattiin kouluttautu-misessa.

Miksi yrityksenne palkkasi oppisopimusoppilaan?Päällimmäinen syy oli nuor-

ten syrjäytyminen työelämästä sekä alan ammattiosaajien vä-

heneminen. Itse suoritin ammat-tikoulussa maalarin ammattitut-kinnon kahdessa vuodessa, mutta huomasin opintojen vasta alka-neen, kun siirryin oikeille työmaille. Millaisille yrittäjille oppisopimusopiskelija sopii?Tämä sopii mainiosti monenlai-selle yrittäjälle, sillä oppisopimus on erinomainen tapa rekrytoida henkilökuntaa ja varmistaa hei-dän ammattiosaamisensa. Tärkeää on, että yrityksen henkilökunta on asennoitunut myönteisesti oppi-sopimuskoulutukseen.

Millaisia järjestelyjä oppisopi-mus vaatii yrittäjältä?Aloitusvaiheessa paneutuminen ja töiden suunnittelu on tärkeää. Oman kokemukseni mukaan se ei kuitenkaan ole vaikeaa. En koe, että oppisopimuskoulutus vaati-si minulta erityistä vaivannäköä, vaan halu kehittää ja työllistää korvaa kaiken vaivan.

Mitä tulee ottaa huomioon oppilasta valittaessa?Itse näen oppisopimuskoulutuk-sen mahdollisuutena ja yritystä tu-kevana asiana, mutta tärkeintä on oppilaan motivaatio. Se pitää sel-vittää jo työhaastatteluvaiheessa.

Toinen tie ammattiin

opiskelija Antti Jakku arvostaa yksilöllistä opetusta

Työnantaja Joni Lindblom vaalii ammattiosaamista

Erinomainen tapa rekrytoida ja varmistaa osaaminen.

joni lindblom

Koulutuksessa käsitellään asioita, joita varmasti tarvitaan työssä.

antti jakku

Saatko erilaisen koulutuksen kuin ammattikouluopiskelijat?Omassa koulutuksessani käsitel-lään sellaisia asioita, joita varmasti tarvitaan työelämässä, kaikki yli-määräinen jää pois. Koulussa on ammattitaitoisia opettajia, mutta minua opettaa maalarimestari ja olen hänen työparinaan. Uskon, että Jonia seuraamalla opin parem-min kuin kirjoja lukemalla. Työ myös tapahtuu oikeissa paikoissa eikä oppilaitosten harjoitustiloissa.

Vaatiiko tämä eri asioita kuin perinteinen koulutus?Kyllä tämä vaatii vähän erilaista asennoitumista. Kyse on työelä-mästä ja ilmapiiri on erilainen kuin koulussa. Täällä ei voi seisoskella ja pitää ymmärtää, että ollaan töissä eikä harjoittelussa. Koulussa on

Miksi halusit oppisopimus-koulutukseen? Omalta kohdaltani oppisopimus oli lottovoitto, sillä halusin vaihtaa alaa, mutta kahden lapsen ja asun-tolainan takia normaali koulu ei oli-si ollut mahdollinen. Jos olisin men-nyt kouluun, niin olisin varmasti jo lopettanut ja palannut vanhaan työ-höni. Vaikka olen suorittanut lukion hyvillä arvosanoilla, niin koulun penkillä istuminen on muuttunut iän myötä vaikeammaksi.

Miten pitkään olet ollut oppisopimuskoulutuksessa?Tänä keväänä tuli vuosi täyteen

oppisopimusopiskelua. Alun perin tarkoituksena oli, että oppisopi-mus loppuu vuoden 2013 lopussa. Aikataulua on kuitenkin saatu tii-vistettyä, koska olen suorittanut näytöistä jo puolet.

Mitä järjestelyjä oppisopimus kohdaltasi vaatii?Työnantajalla on tiedossa, koska olen koulussa. Aluksi olin päivän kahdessa viikossa tunnilla, mutta aikataulun tiivistämisen jälkeen olen ollut noin päivän viikossa koulussa. Tunnit ovat muiden ai-kuisopiskelijoiden kanssa, he käy-vät ihan normaalia päiväkoulua.

kuitenkin suh-teellisen vapaa-ta, mutta työssä pitää osata ottaa vastuuta. Aluksi minulla oli vain vähän vastuuta, mutta se on kasvanut ajan myö-tä. Oppisopimus sopii hyvin myös nuorille ja varsinkin niille, joilla tuntuu vaikealta olla koulussa.

KuVat: PeKKa siPola

työSSäOPPiminEn. Antti jakku (oik.) istuu koulun penkillä vain päivän viikossa.


Ruotsalaisille suomalaiset popotSievin Jalkine Oy toimittaa Ruotsin puolustusvoimille 23 000 jalkineparia.

Lisäksi sopimuksessa on optio 14 000 jalkineparin toimitta-misesta. Jalkineet valmistetaan Sievin Jalkineen Sievin ja Oulais-ten tehtailla. Tilauksen työllistävä vaikutus on 14 henkilötyövuotta ja lisäksi option vaikutus noin 10 henkilötyövuotta.

Sievin Jalkine on Pohjois-Eu-roopan johtava jalkinevalmistaja. Viennin osuus tuotannosta on puolet, pääosin Pohjois- ja Keski-Eurooppaan. Vientimaita oli viime vuonna 25. Sievin kaikki jalkineet valmistetaan Suomessa.

Vedestä voi ansaita rahaaMaailmalla on meneillään kymme-niä smart water -hankkeita, jotka luovat uusia liiketoimintamahdolli-suuksia.

FinNoden selvityksen mukaan esimerkiksi kaivosteollisuudessa tarvitaan tarkempaa mittaus- ja en-nakointitietoa vedenkäytön tehosta-miseksi. Suomalaisyritysten kannalta kiinnostavissa hankkeissa vedenkäy-tön mittaus- ja ennakointiteknolo-

giaan yhdistyy vaativat olosuhteet.– Nämä hankkeet tarjoavat mah-

dollisuuksia esimerkiksi antureita ja langattomia lähettimiä valmistaville suomalaisyrityksille, sanoo Finpron toimialajohtaja Janne Hietaniemi.

Smart water -termillä viitataan ratkaisuihin, joissa vedenkäytön tehostamiseksi vesiosaamiseen yhdistetään uusin tietotekniikka ja teknologia.

Jutta Ollila, tmi jutta ollila, Helsinki

Onko verkostoitu-mistapahtumista hyötyä?

Ville Heinikari, tulkkaus- ja käännöskeskus Professional oy, Helsinki

KyLLä. Olen yksinyrittäjä

ja saan mahdollisuuden tavata muita yrittäjiä. Vaikka muut olisivat toisten alojen yrittäjiä, he painivat samojen asioiden kanssa kuin

itse.

KyLLä. Olen yrityksen

edustajana ensimmäis-tä kertaa verkostoitu-massa täällä Yritystä stadiin -tapahtumassa ja uskon, että tästä

on hyötyä.

Natalia Butina, tuleva yrittäjä, Helsinki

KyLLä. tapahtu-mista löytyy uusia

ihmisiä ja kontakteja. jos yritys on olemassa, niin on mahdollista kertoa muille toiminnasta ja saada sitä kautta yritykselle

mainosta.

Sakari Kemppainen, mainostoimisto siberia, oulu

KyLLä. tapahtumissa tapaa yhteis-

työkumppaneita ja voi solmia uusia bisneskump-panuuksia. sekä tietysti

tapaa tuttuja.

Kaupungilla:

K U N M I E T I T Y R I T Y K S E N P E R U S TA M I S TA tai laajentamista suomenmaalla, kerro siitä Harrille. Harri puolestaan kertoo sinulle selvällä suomen kielellä, miksi yrityksesi kannattaa sijoittua Jyväskylän seudulle. Samalla saat yrityksellesi räätälöidyn, konkreettisen kartoituksen ja suunnitelman yrityksesi mahdollisuuksista keskellä Suomea. Ilman sitoumuksia, Harrin kunniasanalla. Ota yhteyttä, voit vain voittaa.

Harri Heinänenmyyntipäällikkö[email protected] +358 (0)400 643 298

MIKSI JYVÄSKYLÄN SEUTU?

1

2

3

Lue lisää: humantechnology.fi jykes.fi


Hoidamme vuosittain enemmän vahinkotapauksia kuin kukaan muu, joten tunnemme yrittäjän riskit. Vahva osaaminen onkin nostanut Ifin ykkösvaih-toehdoksi yrittäjien vakuuttajana.* Soita alueesi myyntipäällikölle tai yritys-palveluumme ja pyydä maksuton Oikea Turva -kartoitus. Sen avulla löydät

itsellesi ja työntekijöillesi sopivan vakuutusturvan, ilman päällekkäisyyksiä tai turhia maksuja. Lisätietoa yrityksen henkilövakuutuksista löydät osoitteesta

if.fi/vakuutahenkilosto *Suomen YrittäjäSanomat lukemis- ja huomioarvotutkimus 8/2011

Lue miksi yhä useampi yrittäjä ottaa henkilövakuutuksensa meiltä.Maiju

MissokiaMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3571

SimoÄmmälä MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

LeilaTörhönen MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

MarjoKonsala MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SamKari MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

HannaMarkkula MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

HannuPulkkinen MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

AnneKoskinen MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SeijaPeltola MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SarahKari MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SariNärhi MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

Mervi Raimo MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

JenniSuominen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

PäiviPeltoniemi PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

HennaSuvanto

MeklariassistenttiYrityspalvelup. 010 19 15 00

PaulaAunio MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

NinaSuontlahti PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

Jan-ErikVuorinenPalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

HarriSalonen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

KatiUhlgren PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

AskoLiimatainenMyyntipäällikköVantaap. 010 514 4588

SariAiraksinen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

Antti ImmonenMyyntipäällikköVantaap. 010 514 4384

AnneErlund PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

OutiJokinen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

SenjaItäsola PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

TaruHeino PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

KirstiKoivuniemi PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

Sanna TiesmaaMyyntipäällikköVaasap. 010 514 8007

MichaelIsakssonMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1232

Seppo HellstenMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1217

Krisse KoivunenMyyntipäällikköTurkup. 010 514 8331

Tomas KäldMyyntipäällikköVaasap. 010 514 1445

Mika WalleniusMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1224

Aki LahtiMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1268

TeemuSuominen

MyyntipäällikköTurkup. 010 514 1222

ChristofferAspegren

MyyntipäällikköEspoop. 010 514 5622

Susanna IkäheimoMyyntipäällikköRovaniemip. 010 514 4266

Michael Stromer


JaakkoPätiäläMyyntipäällikköKokkolap. 010 512 3376

Juha TokeeMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3552

OttoMarjanenMyyntipäällikköLahtip. 010 512 1047

ArtoLaajalahtiMyyntipäällikköEspoop. 010 514 3195

RiittaHeliövaaraMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 4541

JaniMartikainenMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0625

Kim LehtonenMyyntipäällikköSalop. 010 514 1218

Jani KarhuMyyntipäällikköKuopiop. 010 514 8121

JukkaRuohoMyyntipäällikköLahtip. 010 514 1282

KristiinaJaakkolaMyyntipäällikköMikkelip. 010 514 8765

Sirpa HeiskanenMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3556

Timo NiemeläMyyntipäällikköHämeenlinnap. 010 514 3459

JuhaVäisänenMyyntipäällikköOulup. 010 514 3426

Jussi ToikkanenMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 4533

RiittaKartanoMyyntipäällikköJyväskyläp. 010 514 8070

CamillaServin-LahtiMyyntipäällikköJärvenpääp. 010 514 6628

Tomi Ojala

MyyntipäällikköTamperep. 010 514 3570

Tapani LehtoMyyntipäällikköOulup. 010 514 3418

Jan RunstenMyyntipäällikköPorip. 010 514 7999

Mika KeeninenMyyntipäällikköRaumap. 010 514 1975

Pasi JokiniemiMyyntipäällikköEspoop. 010 514 4549

Aila MäkirantaMyyntipäällikköRovaniemip. 010 514 4256

MaaritJalasjokiMyyntipäällikköForssap. 010 514 8040

ValtteriKoskiniemiMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 3709

Jouko KoskelainenMyyntipäällikköKouvolap. 010 514 5994

Mikko VanhanenMyyntipäällikköTamperep. 010 512 1471

KallePaloMyyntipäällikköLahtip. 010 512 1060

Aila Saari

MyyntipäällikköLohjap. 010 514 3582

Maarit MaatraivaMyyntipäällikköEspoop. 010 514 0650

JuusoKorhonenMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0582

LasseKomulainenMyyntipäällikköKuopiop. 010 514 3397

OlliLehtimäkiMyyntipäällikköLappeenrantap. 010 512 2681

PäiviPuolakkaMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0697

HeikkiItärantaMyyntipäällikköJoensuup. 010 514 0262

Lari RunstenMyyntipäällikköJärvenpääp. 010 514 3837

Markku Erholtz

MyyntipäällikköOulup. 010 514 3369

RistoItälinnaMyyntipäällikköPorip. 010 514 7967

Kim HögströmMyyntipäällikköPorvoop. 010 514 0634

Anne SalminenMyyntipäällikköHyvinkääp. 010 512 0321

TuuliLaajalahtiMyyntipäällikköJyväskyläp. 010 514 8074

JuhaLeppänen

MyyntipäällikköKankaanpääp. 010 514 9435

Jukka PohjoismäkiMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3553

VeliSalmelaMyyntipäällikköOulup. 010 514 3423

Mårten HolmströmMyyntipäällikköPorvoop. 010 514 5787

Arto BergmanMyyntipäällikköRovaniemip. 010 514 4268

AulikkiTarvainen

MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

Tero EkmanMyyntipäällikköVantaap. 010 514 0619

Jussi AlveMyyntipäällikköVantaap. 010 514 2753

UllaKosonen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

JariOllikainenMyyntipäällikköVantaap. 010 512 0313

ArjaMyllynen


PiaCajan MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

AnttiJalava MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

TimoSeppä MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

PäiviRenkola MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900


Hoidamme vuosittain enemmän vahinkotapauksia kuin kukaan muu, joten tunnemme yrittäjän riskit. Vahva osaaminen onkin nostanut Ifin ykkösvaih-toehdoksi yrittäjien vakuuttajana.* Soita alueesi myyntipäällikölle tai yritys-palveluumme ja pyydä maksuton Oikea Turva -kartoitus. Sen avulla löydät

itsellesi ja työntekijöillesi sopivan vakuutusturvan, ilman päällekkäisyyksiä tai turhia maksuja. Lisätietoa yrityksen henkilövakuutuksista löydät osoitteesta

if.fi/vakuutahenkilosto *Suomen YrittäjäSanomat lukemis- ja huomioarvotutkimus 8/2011

Lue miksi yhä useampi yrittäjä ottaa henkilövakuutuksensa meiltä.Maiju

MissokiaMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3571

SimoÄmmälä MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

LeilaTörhönen MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

MarjoKonsala MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SamKari MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

HannaMarkkula MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

HannuPulkkinen MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

AnneKoskinen MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SeijaPeltola MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SarahKari MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SariNärhi MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

Mervi Raimo MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

JenniSuominen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

PäiviPeltoniemi PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

HennaSuvanto


PaulaAunio MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

NinaSuontlahti PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

Jan-ErikVuorinenPalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

HarriSalonen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

KatiUhlgren PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

AskoLiimatainenMyyntipäällikköVantaap. 010 514 4588

SariAiraksinen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

Antti ImmonenMyyntipäällikköVantaap. 010 514 4384

AnneErlund PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

OutiJokinen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

SenjaItäsola PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

TaruHeino PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

KirstiKoivuniemi PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

Sanna TiesmaaMyyntipäällikköVaasap. 010 514 8007

MichaelIsakssonMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1232

Seppo HellstenMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1217

Krisse KoivunenMyyntipäällikköTurkup. 010 514 8331

Tomas KäldMyyntipäällikköVaasap. 010 514 1445

Mika WalleniusMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1224

Aki LahtiMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1268

TeemuSuominen

MyyntipäällikköTurkup. 010 514 1222

ChristofferAspegren


Susanna IkäheimoMyyntipäällikköRovaniemip. 010 514 4266

Michael Stromer


JaakkoPätiäläMyyntipäällikköKokkolap. 010 512 3376

Juha TokeeMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3552

OttoMarjanenMyyntipäällikköLahtip. 010 512 1047

ArtoLaajalahtiMyyntipäällikköEspoop. 010 514 3195

RiittaHeliövaaraMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 4541

JaniMartikainenMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0625

Kim LehtonenMyyntipäällikköSalop. 010 514 1218

Jani KarhuMyyntipäällikköKuopiop. 010 514 8121

JukkaRuohoMyyntipäällikköLahtip. 010 514 1282

KristiinaJaakkolaMyyntipäällikköMikkelip. 010 514 8765

Sirpa HeiskanenMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3556

Timo NiemeläMyyntipäällikköHämeenlinnap. 010 514 3459

JuhaVäisänenMyyntipäällikköOulup. 010 514 3426

Jussi ToikkanenMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 4533

RiittaKartanoMyyntipäällikköJyväskyläp. 010 514 8070

CamillaServin-LahtiMyyntipäällikköJärvenpääp. 010 514 6628

Tomi Ojala

MyyntipäällikköTamperep. 010 514 3570

Tapani LehtoMyyntipäällikköOulup. 010 514 3418

Jan RunstenMyyntipäällikköPorip. 010 514 7999

Mika KeeninenMyyntipäällikköRaumap. 010 514 1975

Pasi JokiniemiMyyntipäällikköEspoop. 010 514 4549

Aila MäkirantaMyyntipäällikköRovaniemip. 010 514 4256

MaaritJalasjokiMyyntipäällikköForssap. 010 514 8040

ValtteriKoskiniemiMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 3709

Jouko KoskelainenMyyntipäällikköKouvolap. 010 514 5994

Mikko VanhanenMyyntipäällikköTamperep. 010 512 1471

KallePaloMyyntipäällikköLahtip. 010 512 1060

Aila Saari

MyyntipäällikköLohjap. 010 514 3582

Maarit MaatraivaMyyntipäällikköEspoop. 010 514 0650

JuusoKorhonenMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0582

LasseKomulainenMyyntipäällikköKuopiop. 010 514 3397

OlliLehtimäkiMyyntipäällikköLappeenrantap. 010 512 2681

PäiviPuolakkaMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0697

HeikkiItärantaMyyntipäällikköJoensuup. 010 514 0262

Lari RunstenMyyntipäällikköJärvenpääp. 010 514 3837

Markku Erholtz

MyyntipäällikköOulup. 010 514 3369

RistoItälinnaMyyntipäällikköPorip. 010 514 7967

Kim HögströmMyyntipäällikköPorvoop. 010 514 0634

Anne SalminenMyyntipäällikköHyvinkääp. 010 512 0321

TuuliLaajalahtiMyyntipäällikköJyväskyläp. 010 514 8074

JuhaLeppänen

MyyntipäällikköKankaanpääp. 010 514 9435

Jukka PohjoismäkiMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3553

VeliSalmelaMyyntipäällikköOulup. 010 514 3423

Mårten HolmströmMyyntipäällikköPorvoop. 010 514 5787

Arto BergmanMyyntipäällikköRovaniemip. 010 514 4268

AulikkiTarvainen

MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

Tero EkmanMyyntipäällikköVantaap. 010 514 0619

Jussi AlveMyyntipäällikköVantaap. 010 514 2753

UllaKosonen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

JariOllikainenMyyntipäällikköVantaap. 010 512 0313

ArjaMyllynen


PiaCajan MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

AnttiJalava MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

TimoSeppä MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

PäiviRenkola MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900


näin lasket työn-tekijäsi vuosiloman palkan.Olli [email protected]

Palkka juoksee lomallakin

Täällä Kymenlaaksossa on totuttu toimimaan piip- pujen varjossa, sanoo tutkija

Kyllikki Taipale-Erävala.– Sen vuoksi ei ole osattu val-

mistautua siihen, että piiput voivat joskus himmentyä tai romut-tua kokonaan. Yrittäjyyden kehit-tyminen, eli maaperän muokkaa-

Kuka menestyy muutoksessa?tutkija herättää päättäjiä tekemään käytännöllisiä ratkaisuja suurten visioiden sijasta.Olli [email protected]

minen on jäänyt heikoksi.Taipale-Erävala valmistelee Lap-

peenrannan teknillisessä yliopis-tossa väitöskirjaa, työnimeltään ”Pk-yritysten osaaminen innovaa- tiotoiminnassa”, joka käsittelee yritysten osaamista ja niiden toi-mintaa muutoksessa. Ikänsä Ky-menlaaksossa eläneelle Taipale-

Erävalalle kotiseutu on muuttunut tutkimuskentäksi, kun suuret pa-periyhtiöt ovat siirtäneet tuotan-toa halpamaihin.

Tutkija herättelee päättäjiä te-kemään käytännönläheisiä ratkai-suja.

– Haastattelemani yhteiskun-nalliset vaikuttajat puhuivat ra-kennemuutoksen johtamisesta. Yllättävintä kuitenkin oli, että hyvin rakennemuutoksesta sel-vinneet yritykset eivät olleet edes tietoisia näistä, heihin itseensä kohdistetuista toimista, Taipale-Erävala kertoo.

– Toimet tulisi pikemminkin kohdistaa niihin kipupisteisiin, jot-

ka yritykset itse ovat havain-neet. Ei tarjota bulkkia.

muutos on hyvästä. Taipa-le-Erävala suhtautuu muutok-seen positiivisesti. Tällä hetkel-lä hän seuraa vuosien ajan noin kymmentä yritystä, joille lopetettu paperitehdas oli iso asiakas. Tar-kastelun kohteena on se, miten pk-yrityksen osaaminen muuttuu.

– Sieltä muutoksesta nousee aina hyvää. Uutta tietoa ja uusi tulevaisuus. Oma osaaminen pitää kuitenkin ensin tunnistaa, tutkija sanoo.

Esimerkiksi suunnittelutoimisto ymmärtää mistä toiminnan arvo

tulee, mutta jos koneet tekevät yrityksen lopullisen tuotteen, niin henkilöosaamista ei välttämättä tunnisteta.

– Parhaiten muutoksessa pär-jäävät ne, jotka havainnoivat koko ajan ympäristöään. Huomaavat trendit ja muutokset, Taipale-Erä-vala tiivistää.

laissa vuosilomapalkan laskenta on määritelty seuraavasti:

• alle 35 tuntia kuukaudessa työskenteleville ei kerry vuosilomaa,

mutta heille maksetaan lomakorvausta työsuhteen aikana.• luontaisedut annetaan vähentämättöminä. jos edut eivät

ole käytettävissä loman aikana, korvataan ne rahana. esimerkiksi työpaikan tarjoama lounas tulee

maksaa osana vuosilomapalkkaa.• lomaraha ei perustu lakiin vaan työehto- sopimuksiin. yleensä 50 % lomapalkasta.

Olen opiskelija ja olen tehnyt töitä 40

tuntia kuukaudessa puolen vuoden ajan. Lomaani kertyy 2 päivää kuukaudessa ja saan

vuosilomapalkkaa 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden

palkasta.

minä olen ollut vuosia

kuukausipalkkainen ja vuosilomaani kertyy

2,5 päivää kuukaudessa.

Vil

le t

aKK

inen

Kesäloman aikaisen palkan määräy-tyminen tuottaa monelle työnan-tajalle päänvaivaa vuodesta toiseen.

Pääsääntönä on, että työntekijäl-lä on vuosilomansa ajalta oikeus vähintään keskimääräiseen palk-kaansa. Vuosilomapalkan lasken-taan on erilliset laskentasääntön-sä kuukausipalkkaisille, yli 14 päivää kuukau-dessa työskentele-

ville tuntipalkkaisille ja niille, jotka työskentelevät yli 35 tuntia kuukaudessa mutta kuitenkin alle 14 päivää kuukaudessa. Lisäk-si työehtosopimuksissa on omia sääntöjään vuosilomapalkan mak-samisesta.

Ennen kuin aletaan laskea vuo-silomapalkkaa, on määriteltävä vuosiloman pituus ja määriteltävä sen ajankohta. Vuosiloman mää-räytymistä ja antamista sekä vuo-silomapalkan laskemista koskevat yksityiskohtaiset ohjeet ja sään-nökset on kuitenkin tarpeen var-mistaa yrittajat.fi-sivuston ”Työn-antajan ABC” -osiosta.

3) alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuu-kaudessa työskentelevät tuntipalkkaiset: työsuh-teen kestosta riippuen 9 tai 11,5 prosenttia lomanmää-räytymisvuoden palkasta.

1) Kuukausipalkkainen: saa palk-kansa myös vuosiloman ajalta.2) Vähintään 14 päivää kuukau-dessa työskentelevät tuntipalk-kaiset: keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vuosilomalain mukaisella kertoimella.

30 lomapäivää vuodessa•Vuosiloman määräytyminen:

2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. 2 päivää, jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä yhtäjaksoisesti alle vuoden.

•Loman ajankohta: työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan lain asettamissa rajoissa. työntekijää on kuultava ennen määräämistä.

Olen työskennellyt vuoden alusta tunti-

palkkaisena 37,5 tuntia viikossa. Vuosilomaani kertyy 2 päivää kuukaudessa, eli maaliskuun

loppuun mennessä kuusi päivää. Loman ajalta saan palkkaa

vuosilomalain mukaisen kertoimen perusteella.


marginaalit nousussaYrityslainojen marginaa-lit ovat Suomen Pankin tilastojen mukaan nousus-sa. Alle miljoonan euron yritysluottojen marginaalit olivat korkeimmillaan tämän vuoden helmikuussa, jolloin ne pyörivät runsaan 1,5 prosentin kieppeillä. Kasvua edellisvuoden lukemiin oli noin 0,25 prosenttiyksikköä.

Suomen Pankin viimei-simmät tilastotiedot ovat maaliskuulta, jolloin pank-kien myöntämien uusien yritysluottojen korko oli keskimäärin 2,95 prosenttia. Maaliskuussa 12 kuukauden euribor-korko oli 1,5 pro-senttia. Sen alle on painuttu edellisen kerran vain vuonna 2010.

Vuosia 2011 ja 2012 vertail-taessa suurin hyppäys tapah-tui kuitenkin tammikuussa 2012, jolloin edellisvuoden

tilastoihin verrattuna yritys-luottojen marginaaleissa on kasvua lähes 0,4 prosenttiyk-sikön verran.

Tammikuussa 2011 uusista yritysluotoista maksettiin keskimäärin 2,7 prosentin korkoja. Tämän vuoden tam-mikuussa vastaava keskikor-ko oli pompannut noin 3,4 prosenttiin.

88 649 Yrittäjäsanomien vahvistettu levikki oli 88 649 kappaletta vuonna 2011. Levikkiä ei tarkastettu vuonna 2010. Ammatti- ja järjestölehtien kategoriassa suurin levikki oli Taloustaito-lehdellä, 239 492.

Aalto Henkilöstö- palvelut laajentaaAalto Henkilöstöpalvelut ostaa LHX Consulting Oy:n suorahakuliiketoiminnan. Tavoitteena on laajentaa vuonna 2005 perustetun Aalto Henkilöstöpalveluiden toimintaa. LHX Consunlting on vuonna 1997 perus-tettu ict-asiantuntijoiden henkilöhakuun erikoistunut konsulttiyritys. Samalla Aalto Henkilöstöpalveluiden suorahakuliiketoiminnan vetäjänä aloittaa Jukka Satama. Aalto Henkilöstö-palveluiden liikevaihto oli viime vuonna 5,2 miljoonaa euroa.

www.citroen.fi

UUSI CITROËN C1ALK. 10 395 €

CRÉATIVE TECHNOLOGIE

ALK. CO2-PÄÄSTÖT 99 G/KM, KULUTUS 4,3 L /100 KM.Edullinen hankkia, edullinen käyttää. Citroën-malliston pienin auto on uudistunut. 3- tai 5-ovinen ja näyttävillä led-valoilla varustettu uusi C1 takaa taloudelliset ajokilometrit ja edulliset käyttökustannukset. Nyt lisäksi BMP-automaattivaihteisena.

Alk. autoveroton svh. 8 810 € + arvioitu autovero 1 584,09 € CO2-päästöllä 99 g/km = 10 394,09 € + toim.kulut. EU-keskikulutus 4,3–4,5 l /100 km, CO2-päästöt 99–104 g/km. Kuvan auto lisävarustein.*) Hinta sis. muutostyöt ja muutoskatsastus, autoveroton hinta 7 452,60 € (alv 0 %), autoveroton hinta 9 100 € (alv 23 %), arvioitu autovero 1 584,09 €, kokonaishinta 10 684,09 €.

YRITTÄJÄ!Uuden Citroën C1:n voi muutos-

katsastaa myös pakettiautoksi, jolloin hinta alk. 7452,60 €* (alv 0 %).

Tule ja kysy lisää!

YRITTÄJÄ!Uuden Citroën C1:n voi muutos-

katsastaa myös pakettiautoksi, jolloin hinta alk. 7452,60 €* (alv 0 %).

Tule ja kysy lisää!

399 €

Sisältää: • ilmastointi • keskuslukitus • radio/CD • sähköikkunat edessä

ETUSI1340 €

C1 Attraction -malleihin.

- varustepakettiPACK STYLE

varustepakek tti- varustepakekk ttiPAPP CK STYT LEPPPPPPPPAAAAAAAAAPPPPPPPP CCCCCCCCCKKKKKKKKKK SSSSSSSSSSTTTTTTTTTYYYYYYYYYTTTTTTT LLLLLLLLLEEEEEEEE

Venäläiset hakevat vauhtia SuomestaVenäläisyrityksille järjestet-ty MoneyTalks-tapahtuma keräsi runsaasti itänaapurin kasvuyrityksiä Espooseen. 32 yrityksen ryppäästä lupaavimmiksi valittiin Workle, Computer Visions Systems JSC ja JetTaxi.

– Suomi kiinnostaa kansainvälistymisen kas- vualustana ja porttina EU- markkinoille toimivan lii-ketoimintaympäristönsä ja läheisen sijaintinsa vuoksi, tapahtuman järjestäneen Greater Helsinki Promotio-nin Olivier Bonfils totesi.

Amerikka-laiset saavat Angry Birds -kengätSuomalaisen Rovio porskut-taa eteenpäin. Nyt yritys on tehty lisenssisopimuksen Cortina - Leomil Groupin kanssa kenkien valmistuk-sesta. Angry Birds -kengät tulevat markkinoille Yhdys-valloissa ja Kanadassa ensi syksynä.

Amerikkalaisyrityksen valikoimaan kuuluu jo ennestään laaja valikoima elokuva- ja animaatiohah-moja. Lisenssillä valmistet-tuja Angry Birds kenkiä on puolestaan ollut aiemmin saatavilla muun muassa Kiinassa.


dEbaTTIKaksintaistelu: Kiistely viime syksynä solmitun raamisopimuksen sopivuudesta jatkuu samalla, kun uutta raamia jo valmistellaan. Metalliyrittäjänä elämänuransa tehnyt Juha Punta ja Metallityöväen Liiton puheenjohtaja Riku Aalto ovat aivan eri mieltä raamisopimuksen järkevyydestä.

Poliitikkojen pitää nyt

vain olla valtiomiehiä ja tehdä tarvittavat rakenne-

muutokset.sitran yliasiamies mikko Kosonen

Keskisuomalaisessa

muut lehdet

Viime vuosikymmenenä kaikki yksityisen sektorin uudet

työpaikat syntyivät pieniin ja kes-kisuuriin yrityksiin. Miksi edelleen pitäisi pitää yllä järjestelmää, joka on luotu aivan toisenlaiseen, mennee-

seen maailmaan?

Lähetä [email protected]

Raamisopimus ei ota huomioon

eri alojen ja yritysten palkanmaksukykyä.

suomen yrittäjien toimitusjohtaja jussi järventaus savon sanomissa

Jos omistus-asumisen verotusta

kiristettäisiin, saisimme aidot vuokra-asuntomarkki-nat, mikä lisäisi työvoiman liikkuvuutta ja tarjontaa.Vattin ylijohtaja juhana Vartiainen

Helsingin sanomissa

Kreikalla ei ole muuta vaihtoehtoa

kuin jatkaa rakennemuu-toksia. Verotusjärjestelmän

on oltava yksinkertainen ja läpinäkyvä. Kaikkien on

oltava sen piirissä.suomen Pankin pääjohtaja

erkki liikanen yle.fissä

Huutajat

Ismo ApellAki Louhela

Virve Rosti

Lokakuussa Oulussa yhdistetään voimat suomalaisen yrittäjyyden hyväksi yrittäjien suurtapahtumassa. Tule mukaan!

Ohjelma on julkaistu ja ilmoittautuminen alkanut!www.yrittajapaivat.fi

Ves

a-m

atti

Vä

är

ä

raamin sijasta pitää lisätä paikallista sopimista. Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, ja ne

ovat tutkitusti hyviä työpaikkoja. On yrityksen ja henki-lökunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää, että annetaan mahdollisuuksia ja kannustetaan yrityksiä sekä niiden hen-kilökuntaa rakentamaan yrityskohtaisia ratkaisuja, jotka tu-kevat henkilökuntaa ottamaan vastuuta omasta ja yrityksen tulevaisuudesta. Pienissä yrityksissä työnantajien ja työnte-kijöiden välit ovat yleensä paremmat kuin suuryrityksissä.

Miksei voida uskoa, että palkoista ja muista työehdoista pystytään sopimaan pienissäkin yrityksissä?

Juha PuntaHallituksen puheenjohtajajuha Punta oy

Suomen kilpailukyky on heikko. Sitä on pakko parantaa. Yritysten

on kuitenkin hankala parantaa tuottavuutta ja auttaa Suomen kilpailukyvyn kehittämisessä, kun kustannuskehys ja jakoperusteet on lyöty kiinni. Esimerkiksi meillä metalliteollisuudessa suhdanteet vaihtelevat nopeasti, jolloin sopimuksia olisi pystyttä-vä tarkastelemaan yrityksen kilpailukyvyn lähtökoh-dista. Tukeeko raamisopimus nykymuodossaan yri-

tyksen kilpailukyvyn kannalta riittävän nopeita ratkaisuja?

Uutta raamisopimusmallia – vai miksi tupoa kutsutaankin – ei pidä nykymuo-

dossaan jatkaa. Se ei tunnista riittävästi yritysten ja toimialojen tilanteita. Työllistävänä yrittäjänä minun on vaikea käsittää, miksi Helsingin kabineteissa päätetään asioista minun ja minun työntekijöideni puolesta ilman, että tiedetään tai otetaan huomioon paikallisia oloja, tar-peita ja kilpailukykyä. Harmittaa, kun edessä puhutaan

yrityskohtaisista ratkaisuista, mutta takanapäin kehotetaan käyttämään perälautaa.


raamisopimuksessa sovittiin vain kustannustaso. Alat neuvottelivat sen pohjalta

oman työehtosopimuksensa, jossa sovittiin myös pal-kankorotuksen tavasta. Metallin ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa sovittiin muun muassa se, että työpai-kalla voi sopia palkankorotuksesta työnantajan ja pääluotta-musmiehen kanssa mitä tahansa. Jos sopimusta ei työpaikal-la syntynyt, oli tessissä sovittu ns. perälaudasta, eli miten palkankorotus silloin tehdään. Jos työnantaja haluaa sopia

– ei siis pakottaa – asioista paikallisesti, sopimus antaa siihen mahdollisuuden.

1–2 viikkoa 31%

PS.

facebook-kommentit

Kysely

yrittajat.fi Kuukauden kommentti

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsenToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaLotta Tammelin, toimittajaOlli Hakala, toimittajaRaija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja [email protected] p. 09 229 221, f. 09 2292 2810

Ulkoasu Marko MyllyahoIlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 [email protected], www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, [email protected] Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Tässä vuosien varrella on riidattomia luottotappioita karttunut yli 10 000 euroa. Kerran käytin Contantia apunani. Lopputulos: tuhannen markan saatavasta yli 300 markan perintäkulut, jotka perittiin minun yritykseltäni.Tapani saatavien perinnästä

Epäilen, että mainosalalla pyörii vielä enemmän vale-opettajia. Kun työharjoitteluun hakee valtavasti opiskelijoita, niin sitä ihmettelee, että mitä siellä kouluissa muka opetetaan.Petteri valegraafikoista

Taas haiskahtaa siltä, että kun jotakuta muuta ei työnsä hoitaminen kiinnosta, niin teetetäänpä se sitten yrittäjillä tai tilitoimistolla, jolle yrittäjä palvelusta maksaa.Anne työttömyysvakuutusmaksujen perinnän muutoksista

3–4

viikkoa

39%

Pirkanmaalta liikkeelle laitettu Nuorille töitä -kampanja on vajaassa kuukaudessa saanut mukaan 33 yritystä, jotka ovat antaneet 273 lupausta nuorten työllistämisestä kesätyö-hön, oppisopimus- ja harjoittelupaikkoihin sekä määräaikaisesti tai toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Näistä 47 paikkaa on jo täytetty ja 45 työllistämishaastetta lähetetty. Tavoitteena on saada vuoden aikana 2 000

työtarjousta täyteen. Aika ja talouden suh-danteet näyttävät, onnistummeko. Yhdessä asiassa olemme jo onnistuneet: emme jää-neet voivottelemaan tai odottamaan seuraa-via selvityksiä vaan ryhdyimme toimeen. Tätä arvostavat ehkä eniten nuo 47 jo työllis-tynyttä nuorta ja heidän työnantajansa.

Jari Jokilampitoimitusjohtaja, Pirkanmaan yrittäjät

Viimeisten vuosien aikana metallissa on tehty hyvin

maltillisia ratkaisuja. Muualla yhteiskunnas-sa on sovittu selkeästi korkeammista korotuksista, jotka tulevat myös teollisuuden kustannuksiin. Yksi raamisopimuksen ansio on, että lähes kaikille työn-tekijöille tuli samansuuruiset korotukset ja näin ero teollisuuden ja muiden välillä pysyi samana. Jos raa-mia ei olisi, voi vain kuvitella minkälainen kevät

työmarkkinoilla olisi ollut. Kilpailukyvyn kan-nalta se on merkittävä etu.

työehtosopimus kertoo vähimmäisehdot, jolla työtä teh-

dään. Metallin sopimuksessa on lukuisia asi-oita, joista voidaan sopia toisin, muun muassa palkankorotukset. Jos työnantajalla ja pääluot-tamusmiehellä on yhteinen halu sopia, työeh-

tosopimuksen mukaan se on mahdollista.

Kyselyyn tuli vastauksia 156.

ale

Ksi P

ou

tan

en

Kuinka aiot pitää lomaa kesällä?

Riku AaltoPuheenjohtaja

metalliliitto

En pidä lomaa

30% Sopimisen mahdollisuus on olemassa. Työpaikoilla on suuria eroja sopimisen kulttuurissa.

Saamme usein viestejä, että työnantajat haluavat, että työeh-dot sovitaan keskitetysti. Perusteluna on, että työpaikalla voidaan

keskittyä omien tuotteiden tekemiseen eikä riitelemiseen. Toisaal-ta voi kysyä työnantajilta, halutaanko että myös työrauha sovitaan työpaikkakohtaiseksi? Toimivan paikallisen sopimisen lähtökohta on hyvä neuvottelukulttuuri. Se syntyy avoimuudesta sekä työnanta-jan ja työntekijöiden molemminpuolisesta luottamuksesta. Tähän

panostamalla yrityksissä saadaan varmasti aikaiseksi yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta lisääviä ratkaisuja.


arjESSa

Enemmänkin minulla oli itsevarma olo uutta yritystä perustaessa.

Kai lemmetty

Konkurssi toi itsevarmuutta yrittämiseenmaailma ei lopu konkurssiin. sen tietää startup-yrittäjä Kai lemmetty.Lotta [email protected]

Syksyllä 2009 koko maailman talous näytti heikolta. Sa-ma tilanne oli myös startup-yritys Floobs Oy:n talousluvuissa –

rahakirstun pohja alkoi uhkaavasti pilkottaa.

– Haimme kovasti lisärahoitus-ta ja koko ajan sen piti olla järjes- tymässä. Näin ei kuitenkaan käy-nyt, ja konkurssi oli vääjäämätön.

Totta kai tunnelmat olivat kon-kurssin takia huonot. Suurin huo- lenaiheeni oli tiimini jatko, ja löydetäänkö kaikille uutta työtä, muistelee yrityksen toinen perus-

taja Kai Lemmetty.Lemmetty perusti Floobsin yhdessä

Joonas Pekkasen kanssa vuonna 2007. Yritys ra-kensi videopalve-

lua, jonka avulla kännykästä pystyi lähettämään reaaliaikaista video-kuvaa internetiin. Parhaimmillaan yrityksen palkkalistoilla oli 20 ni-meä. Asiakasreferenssitkin olivat komeita: puolet Espanjan La Ligan jalkapallojoukkueista ja kotimaisia niminä puolestaan The Rasmus ja Don Johnson Big Band.

– Meille ei ollut tarpeeksi no-peasti selvää, miten teemme rahaa palvelullamme. Pyöritimme yritys-tä kolmisen vuotta, ja oikeastaan vasta viimeisenä vuotena pääsim-me tekemään sillä liikevaihtoa. Bisnesmallin löytyminen oli kui-tenkin siinä vaiheessa jo liian myö-häistä

– Ei konkurssi kuitenkaan ollut mikään maailmanloppu. Tiesim-me riskit jo silloin, kun perustim-me yrityksen. Tiesimme, mihin leikkiin olimme ryhtyneet.

itsevarmuutta jatkaa. Startup-yrittäjänä Lemmetylle ei konkurs-sista koitunut suuria henkilökoh-taisia menetyksiä.

– Perustimme yrityksen opis- kelijoina, joten ei silloin ollut vie- lä mitään omaisuutta, mitä fir-maan kiinnittää. Joku merkintä papereihini jäi, ja se saattaa jossa-kin tilanteessa vaikeuttaa esimer-kiksi lainansaantiani. Tilanne on kuitenkin silloin aivan toinen, jos yrittäjällä on firmassa talo kiinni ja suuret lainat. Tällöin konkurssi on henkilökohtaisesti varmasti tosi raskas.

Floobsin kuoppaamisen jälkeen Lemmetty ei heittänyt tuhkaa päälleen, vaan uusi yritys perus-tettiin opiskelukavereiden kesken heti kesällä 2010.

– Gigswiz-yrityk-sen idea on tuoda keikkalippujen myyjät lähem-mäksi bändin

faneja esimerkiksi Facebookin ja Twitterin kautta.

Uuden yrityksen perustami- nen oli Kai Lemmetylle vaivaton päätös.

– Katson murehtimisen sijas-ta mieluummin eteenpäin. Kon-kurssin läpi käyminen oli minulle enemmänkin opettavaista. Tiedän nyt paremmin, mitkä ovat niitä hä-lyttäviä merkkejä, jotka kertovat, ettei projekti etene suunnitellulla tavalla. Enemmänkin minulla oli itsevarma olo uutta yritystä perus-taessa.

Siisti konkurssi. Kai Lemmetty on lähinnä ihmeissään siitä, miksi Suomessa suhtaudutaan konkurs-seihin niin jyrkästi.

– Koen, että epäonnistuminen on ihan hyväksyttävää. Itse olen kohdannut konkurssista huolimat-ta todella kannustavaa asennetta. Oman kokemukseni mukaan se kuvitelma, että ihmisen elämä me-nisi konkurssin takia pilalle, on ai-van turhaa. Suomalaiset pelkäävät kasvojen menetystä liikaa.

– Toki meidän konkurssimme eteni siististi. Tiedotimme siitä avoimesti ja hoidimme kaikki asiat hyvin. Kenellekään ei jäänyt sel-laista kuvaa, että tilanteessa olisi ollut mitään hämärää.

Gigswizin toiminnassa Lem-metty oli mukana noin vuoden verran, mutta yritys jatkaa yhä toi-mintaansa. Nyt hän on omien sa-nojensa mukaan pitänyt välivuotta startupeista ja kehitellyt palkka-työssä pelejä. Veri vetää kuitenkin taas takaisin startup-maail-maan.

– Meillä on yksi projekti, josta saattaisi tulla uusi

startup-yritys. Katse-len kuitenkin avoimin mielin, että mihin suuntaan lähden.

yrittäjän arjessa

tammikuussa floobs on mukana Helsingin sanomien tulevaisuuden lupaukset -kilpailussa. yritys sijoittuu kymmenen parhaan joukkoon.

maaliskuussa red Herring valitsee floobsin 100 parhaan eurooppalaisen teknologia-startupin joukkoon.

marraskuussa yritys alkaa yhteistyöhön espanjalaisten jalka-pallojoukkueiden kanssa.

tammikuussa Kai lemmetty ja joonas Pekkanen perustavat floobs oy:n

Syyskuussa yrityksessä on yhdeksän työntekijää.

marraskuussa englanninkielinen versio sovelluksesta tulee ulos.

2008

aleKsi Poutanen

2007


87%87 prosenttia 27 maan kansalaisista katsoo, että internet kuuluu perusoikeuksiin.

Muistathan: 12. kesäkuuta on sähköisen kausiveroilmoituksen jättö- päivä huhtikuun 2012 arvonlisäveron osalta, sekä verojen maksun eräpäivä.12

KESÄKUU

KommenttiLOTTA TAMMELIN [email protected]

Kaatuminen on ok!Halusin kirjoittaa yrittäjästä, joka on teh-nyt konkurssin ja jatkanut toimintaansa pystypäin. Haluan ajatella, että epäonnis-tuminen tässä täydellisyyteen pyrki-vässä maailmassa on ok. Kaatuvathan kävelemään opettelevat pikkulapsetkin kertakerran perään ennen kuin oppivat askeltamaan eteenpäin horjumatta. ehkä samaa päättäväistä asennetta oppimiseen voisi hyödyntää myös yrittämisessä – ja urallaan muutenkin.

Heti kirjoitusprosessin alkuvaiheessa askeliini heitettiin kapuloita. Haastatel-

tavaa oli mahdotonta löytää. Kukaan ei ilmoittautunut vapaaehtoiseksi haastatel-tavaksi, ja ne joista toimitukseen vinkat-tiin, olivat suorastaan vihaisia siitä, että tällaisesta arasta aiheesta kirjoitetaan lehtijuttuja. Konkurssi on todellakin vielä suomessa tabu.

onneksi keksimme, että startup- yrittäjät ajattelevat asiasta ehkä toisin. ja näinhän asia todella oli. sain haastatel-tavan, ja hyvin inspiroivan sellaisen. jos Kai lemmetty uskaltaa avoimesti kertoa epäonnistuneensa, niin mikset uskal-taisi sinäkin? minäkin kaaduin aamulla portaissa.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

tammikuussa floobs hakeutuu konkurssiin.

Kesäkuussa Kai lemmetty, juuso Vermasheinä ja joonas Pekkanen perustavat gigswiz oy:n.

tammikuussa the rasmus -yhtye siirtyy floobsin asiakkaaksi.

Elokuussa yrityksessä työsken- telee 14 henkeä.

Lokakuussa pitkittynyt rahoituksen haku näyttää entistä hankalammalta.

marraskuussa yritys alkaa yhteistyöhön espanjalaisten jalka-pallojoukkueiden kanssa.

2009 2010

ari rajala ei siltikään kehota salailemaan yrityksen heikkoa taloudellista tilaa.

– tilinpäätösinformaatio on nykyään vapaasti saatavissa. yrityksen oikeaa tilannetta ei pysty kauan salaile-maan. asiat pitää hoitaa rahoittajien ja sidosryhmien kanssa avoimesti, jotta luottamus säilyy. muuten konstit yrityk-sen pelastamiseksi alkavat olla hyvin vähissä.

avoimuutta heikoissa taloustilanteissa

Konkurssin oireet on yleensä nähtävissä yrityksen tilinpäätök-sestä noin kaksi vuotta

ennen konkurssia.– yhdeksän kymmenestä konkurssiin ajautuneesta yrityksestä pystytään tunnistamaan tilinpäätöksen perusteella jo muutamaa vuotta ennen konkurssia. Huono tilinpäätös on yrittäjälle viimeinen hälytyskello. Varsinaiset kriisin syyt ovat kyteneet yhtiön sisällä jo paljon aikaisemmin, analyytikko Ari Rajala muistuttaa. Hänellä on vuosien kokemus yritysten tilinpäätösten analysoimisesta.

rajala painottaa, että yhtiön johdon on syytä olla koko ajan hereillä ja reagoida kaikentyyppi-

siin vaikeuksiin nopeasti.– yhtiötä ei saa päästää liian velkaiseksi. nykyisen tyyppiset globaalit kriisi-tilanteet kiristävät yhtiöiden rahoitus-tilannetta. ylivelkantuneet kriisiyhtiöt kaatuvat ensimmäisinä.

Ensimmäinen oire konkurssin mahdolli-suudesta on rajalan mukaan se, kun yhtiön

kassavirta alkaa hiipua. – silloin, kun käyttökate alkaa olla negatii-vinen, niin tilanne alkaa olla jo hankala. jos tulorahoitus on heikko, mutta tase on vielä kunnossa, on käyttöpääoma-rahoituksesta käytävät neuvottelut vielä mahdollisia. jos tasekin alkaa olla velkainen, omavaraisuus aste matala ja nettovelkaantumisaste korkea, niin pankki suhtautuu lisärahoituspyyntöihin nihkeästi.

1

2

3

4

EtEEnPäin. Startup-yrittäjä Kai lemmetty koki konkurssin.

maailma ei kuitenkaan romahtanut siihen, vaan hän perusti uuden

yrityksen pikapuoliin. Konkurssi toi lisää itsevarmuutta yrittää uudestaan, lemmetty kertoo.

YRITTÄJÄSANOMAT • 5/2012arjESSa26

Vahvan yrittäjätaustan omaava Sakari Huo-vinen lähti Tukikum-

mit-säätiön toimintaan mu-kaan muutama vuosi sitten.

– Kun menestyy enem-män kuin on koskaan us-kaltanut toivoakaan, syntyy jonkinlainen kiitollisuuden

Työn antaminenkin on tukikummiuttatukikummit-säätiö ehkäisee syrjäytymistä. Lotta [email protected]

velka. Silloin tulee halu mak-saa takaisin, Huovinen ker-too.

Tukikummit-säätiö ottaa vastaan lahjoituksia ja estää Suomessa asuvia hädänalai-sessa asemassa olevia lapsia ja nuoria syrjäytymästä. Itse auttaminen tehdään yhteis-työssä Kirkon diakoniara-haston kautta.

– Tämä ei ole siis mitään etäauttamista, vaan apu menee täytenä perille. Yh-tään euroa emme käytä hal-lintoon. Apua ei myöskään anneta rahana, vaan sillä maksetaan esimerkiksi har-rastuksia tai koulukirjoja.

niinistö ja Harkimo ide-oivat. Tukikummit-säätiö käynnistyi vuoden 2007 lo-pulla nykyisen presidensin Sauli Niinistön ja Hjallis Harkimon ajatuksesta. Nii-nistö halusi lahjoittaa kir-jansa tuotot hyvään tarkoi-tukseen.

– Syrjäytyminen on nous-sut jo lähes epidemiaksi, ja sillä voi olla koko kansakun-nan kannalta arvaamatto-mia seurauksia, Huovinen painottaa.

Säätiö on nyt käynnistä-nyt uuden kampanjan nuor-ten auttamiseksi.

– Tukikummit-säätiön

logosta tehtiin rintamerk-ki. Merkkiä myydään 100 euron hintaan, ja tuotto menee Tukikummit-sää-tiölle. Valmistuskustan-nukset ovat vain 9,24 euroa.

Muillakin tavoilla nuoria voi toki tukea.

– Nuorten osalta tärkein tuki on henkinen välittämi-nen, työn antaminen ja kär-sivällinen opastaminen työs-sä. Varsinkin ensimmäinen työpaikka voi olla ratkaiseva nuoren työasenteen kehit-tymisessä. On tärkeää ottaa nuori mukaan työyhteisöön reilusti ja tasapuolisesti.

markkinajohtaja alallaan• sakari Huovisen yritys H&B Communications oy harjoittaa

nykyisin arvopaperi- ja sijoitustoimintaa. se perustettiin vuonna 1988, ja se tarjosi sijoittajaviestinnän palveluja pörssiyhtiöille ja sellaisiksi aikoville.

• 2000-luvun vaihteessa tehdyssä liiketoimintakaupassa yhtiö siirtyi ruotsalaiselle Kreab aB:lle.

mErKKi. tukikummi- rintamerkin on suunnitellut graafikko Antero Päärni ja Ofelia jewelryn kultaseppä Kari hirvonen. Myös Kulta-

taide ja toijalan Kotelo ovat mukana merkin valmistuk- sessa. Merkkejä saa posti-

ennakolla osoitteesta [email protected].

Tiekartta turvalliseen vanhuuteenmiten toimit, jos sinulla diagnosoi-daan muistisairaus? Hyvinvointi- suunnitelma säästää monelta murheelta.

Marja [email protected]

VaraUdU. tukimuotoja on paljon, mutta maallikko ei tiedä, mitä polkua pitäisi kulkea, toteavat Riitta Kalin ja siru hannula.

vontaa iäkkäille ja heidän omai-silleen. Aaria Familyn avulla pal-veluseteli myönnettiin, hoitotuki haettiin ja äidin edunvalvontaval-tuutus rekisteröitiin maistraatissa. Äiti pääsi vihdoin asettumaan yksi-tyiseen palvelutaloon.

– Jos olisin aiemmin tiennyt täl-laisesta palvelusta, olisin säästynyt paljolta. Sitä ennen sain kyllä viral-lista tietoa, mutta en sitä, mitä se tarkoittaa juuri meidän tilantees-samme, Kalin sanoo.

Säilytä itsemääräämisoikeu-tesi. Aaria Familyn liikeideana on auttaa selkiyttämään omaa tai läheisen ihmisen tilannetta, kun oma aika ja kapasiteetti eivät tuo-

liikkeenjohdon kon-sultointiin ja coa-chingiin keskittyvän Leada Oy:n toimitus-johtaja Riitta Kalin käytti toissatalvena useita kuukausia

äitinsä hoitamiseen ja hoitomah-dollisuuksien selvittelyyn. Hänen hyväkuntoiset vanhempansa oli-vat olleet omatoimisia, mutta isän kuoltua äidin kunto romahti no-peasti.

– Oli vaikeaa selvittää, mitkä äi-din oikeudet olivat ja mitkä olivat vaihtoehdot hänen hoidolleen. Esi-merkiksi palvelutarpeen katselmus piti vaatia kaupungilta erikseen. Sen perusteella saimme kotihoi-

tajan käymään äidin luona ja hän pääsi hoitokotijonoon, Kalin kertoo.

Kun kaupungin kotihoidon käynnit neljä kertaa päivässä ei-vät enää riittäneet, Kalin ja hänen sisarensa hoitivat äitiään työnsä ohessa. Kun monta kuukautta oli jo kulunut ja äiti oli yhä jonossa, voimat ja kärsivällisyys loppuivat ja äidille päätettiin etsiä yksityistä palvelutaloa.

– Siitä alkoikin uusi byrokratia eli palvelusetelin hakeminen. Oli epäselvää, mitä tietoja setelin hake-miseen tarvitaan. Asiaa hankaloitti myös isäni kesken oleva perunkir-joitus.

Asiat saivat vauhtia Kalinin kuul- tua yrityksestä, joka tarjoaa neu-

hon työhön riitä. Ikääntyville tuo-daan tietoa heidän oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan tulevaisuu-tensa tarkkaan suunnitteluun.

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen kenttä on nykyisin täysin pirsta-loitunut. Yhden asiakkaan asioita saattaa hoitaa seitsemän henkilöä, jotka eivät koordinoi asioita keske-nään. Tarjolla olevista mahdolli-suuksista saa tietoa, jos osaa kysyä, yrityksen perustaja Siru Hannula kuvailee.

– Erilaisten tukien hakeminen on monimutkainen prosessi. Kun-nissa keskitytään omiin tuotteisiin, eikä siellä osata neuvoa yksityisten palvelujen käytössä. Julkinen jär-jestelmä ei tue omaa elämänhallin-

jarKKo Virtanen

5/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kysymys: Milloin yrittäjän täytyy korvata laskun perimisestä aiheutuneet kulut ja onko perintäkuluille olemassa enimmäismäärää?

Vastaus: Saatavien perinnästä annet-tu laki lähtee siitä, että velallisen tulee korvata kohtuulliset perimiskulut riippu-matta siitä, periikö laskua tai muuta saa-tavaa velkoja vai tämän toimeksiannosta esimerkiksi perimistoimisto. Määritelmä ”kohtuullinen” on sinänsä tulkinnanva-rainen ilmaisu. Lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää velkojalle tai perintä-toimistolle perimisestä todellisuudessa aiheutuvia kustannuksia. Jos vaaditut perintäkulut vaikuttavat kohtuuttoman suurilta pääomaan tai todellisuudessa tehtyihin perimistoimiin nähden, kan-nattaa vaatia yksityiskohtainen selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja vaadittujen

kulujen perusteista.Jos lasku ei perustu sopimukseen tai

ei vastaa sovittua, on siitä syytä välittö-mästi reklamoida kirjalli- sesti sekä velkojalle että perintätoimistolle.

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

seuraava yrityspörssi ilmestyy 23.8.2012

Yrityspörssin ilmoitusehdotYrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

Netti-ilmoituspaketti: 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. hinta 95 € + alv.

Yrityspörssin ilmoituspaketti: kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomis-sa, kaksi ilmoitusta Kauppaleh-dessä ja 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. hinta suomen Yrittäjien jäsenille 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

suomen Yrittäjät, Pl 999, 00101 helsinki , p. 09 229 221 [email protected] www.yritysporssi.fi

Lähikauppa helsingissä. liikevaih-to 500 000 - 600 000 €. työnteki-jöitä 2 - 3. Omat toimitilat 99 m2. hintapyyntö 65 000 €.

SY-26032012-1801

Mainostekstiili- ja liikelahja-yritys jolla toimintaa jo yli 35 vuotta. Markkina-alueena koko suomi. Myös verkkoliiketoimintaa. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3.

SY-16042012-1855

Kamppailu- ja urheiluvarustei-den verkkokauppa www.Wone.Fi etelä-Pohjanmaan alueelta. liikevaihtoluokka alle 100 t€, 1 työntekijä, toimintaa koko suomessa, verkkoliiketoimintaa, vuokratut 50 m2 toimitilat.

ePy-23042012-1880

Kuntosali- ja fysioterapiayritys tai liiketoiminta lapissa. liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 500 m2.

SY-05042012-1835

Autoalan yritystalo Pohjois-Kymenlaaksossa. Oma tontti, kerrosalaa noin 2 000 m2. Kaikki tilat vuokrattuna, lisäksi poltto-ainemyynti.

sy-19042012-1871

Autohuolto- ja korjaamopalve-luja tarjoava yritys Pirkanmaalla. liikevaihto 500 000 - 600 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimi-tilat 500 m2.

SY-26042012-1892

Isännöintitoimisto Uudella- maalla. työntekijöitä 4 -5. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. hinta-pyyntö 150 000 €.

SY-30042012-1901

Pitkään toiminut huoltoasema pienellä paikkakunnalla Pohjois-savossa. Yrityksellä oma tontti ja kiinteistö. liikevaihto noin 1,6 milj. euroa. hintapyyntö 100 000 €.

SY-02052012-1906

Myydään/myydään osuus yksityi-nen lastensuojelulaitos (nuori-sopsykiatrinen erityisosaaminen). työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 350 m2.

SY-04052012-1913

Tilitoimisto ja yritystoiminnan asiantuntijapalveluyritys Pohjois-Pohjanmaalla. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 400 m2. hinta-pyyntö 700 000 €.

SY-11052012-1930

Naisten liikuntakeskus tai osuus helsingissä. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat 870 m2.

SY-21052012-1951

Kauppa

Huoltoasema snack & shop/pizzerian liiketoiminta espoossa. liikevaihto 750 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 120 m2.

SY-26032012-1804

Kiinteistöjen hoitoon ja kun-nossapitoon erikoistunut yritys Uudellamaalla. toimintaa myös etelä -ja Keski-suomessa. liike-vaihto n. 600 000 €. työntekijöitä 10 - 15. hintapyyntö 390 000 €.

SY-24042012-1884

Melonta- ja ohjelmapalveluyri-tys etelä-savossa. työntekijöitä 1. Omat toimitilat 22 m2. hintapyyntö 78 000 €.

SY-11052012-1929

Viemäri- ja jätevesihuoltoalan yritys Uudellamaalla. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 400 m2. hintapyyntö 550 000 €.

SY-02042012-1824

Muut toimialat

Lattia- ja seinänpäällystysalan urakointiyritys Pohjois-savossa. toimintaa koko suomessa. liikevaihto yli 2 000 000 €. työnteki-jöitä 21 - 50. Vuokratut toimitilat 300 m2.

sy-22032012-1794

Maanmittausalan yritys Pohjois-suomessa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 40 m2. hintapyyntö 150 000 €.

SY-14052012-1934

RakentaminenPalvelut, liikenne

Myytäviä kohteitamme:Teknistä kauppaa ja raskas- konehuoltoja ................................590 000 Urheilutarvikemyymälä ..............280 000Energiapalveluyhtiö ....................800 000Puusepänteollisuusyritys ............495 000 Perhekoti Kainuussa .................... 185 000 Kuormalavojen kierrätys .............. 55 000 Koneistus-, levy- ja hitsaustyö- konepaja .................................... 1 400 000 Ilmanvaihtoalan huolto ja urakointi ...................................280 000Alihankintakonepaja ...................395 000 Rakennusalan suunnittelu- ja konsultointiyritys .........................475 000 Laadukas sisustusliike ................. 370 000 Vakiintunut arkkitehtitoimisto ..... 50 000Teräsrakenteiden valmistusta ....380 000 ICT-alan yritys ..............................500 000 Elintarvikealan tukkuliike .........1 500 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

Yritysvälittäjät

Majoitus, ravintola, elintarvike

Kahvila-konditoria Kalajoella. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 125 m2.

SY-18042012-1866

Seurusteluravintola tampereen lähistöllä. Vuokratut toimitilat. hin-tapyyntö 150 000 €.

sy-27042012-1898

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Ostetaan myynti- / maahantuon-tiyritys. etsimme uusia edustuksia tai maahantuontia kulutustavara-sektorille. Yrityksellämme on hyvät liikesuhteet suomen vähittäiskaup-paan.

SY-29032012-1816

Ostetaan lvi-suunnittelu, -asian-tuntija tai -putkifirma etelä-suomesta/pääkaupunkiseudulta. hintapyyntö alle 1 000 000 €.

sy-27042012-1897

Kuukauden kysymys

•Kuvattu kysymys on tyypillinen Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tuleva yhteydenotto ja siinä on pyritty pääpiirteisesti kertomaan, mitä kuvatussa tilanteessa tulee ottaa huomioon. Koska tilanteet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä ja usein myös tässä kuvattuja moni- muotoisempia, ei kaikkia niihin soveltuvia säännöksiä voida tässä jutussa ennakoida. Suosittelem-mekin olemaan rohkeasti yhtey-dessä neuvontapalveluumme, jotta löydämme oikean vastauksen juuri sinulla olevaan kysymykseen!

Teollisuus

Teollisuussähkö- ja automaa-tioalan yritys Pirkanmaalla. toi-mintaa koko suomessa. liikevaihto yli 2 000 000 €. työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 1200 m2.

sy-20042012-1873

Yritysvaatteita myyvä yritys Pirkanmaalla. toimintaa koko suomessa. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat.

sy-20042012-1874

Ohutlevyalan yritys Pirkan-maalla. toimintaa koko suomessa. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimi-tilat 1 200 m2.

sy-20042012-1875

Lihasäilykkeitä valmistava yritys Keski-suomessa.

SY-03052012-1908

arjESSa 27

näin voit varautua

taa. Yksittäisen ihmisen on vaikea ennakoida tilannettaan, kun ei tie-dä, mihin itsensä voi järjestelmässä asemoida, Hannula sanoo.

Yrittäjät tarvitsevat laajasti tie-toa etenkin sukupolvenvaihdok-sen yhteydessä. Huolet eivät koske pelkästään yrityksen järjestelyitä vaan myös läheisiä henkilöitä. Esi-merkiksi omaan tai läheisen sairas-tumiseen liittyviin järjestelyihin ei monikaan ole varautunut.

– Ihmisiä huolettaa epävarmuus omasta kohtalostaan ja siitä, miten pitkälle omat rahat riittävät. Aaria etsii ja analysoi asiakkaalleen toi-mivia ratkaisuja koskien palveluja, tuotteita ja saatavilla olevaa rahoi-tusta. Kartoituksessa käydään läpi sekä kunnallisia että yksityisiä pal-veluita, Hannula kertoo.

Esimerkiksi palveluja hoivako-teja etsittäessä valintaa helpotta-maan tuodaan esille eroja, joita pal-

•Keskustele läheistesi kanssa etukä-teen toiveistasi etenkin, jos suvussa on muistisairauksia. Näissä tilanteis-sa on otettava huomioon useita eri juridisia ja käytännön näkökohtia.

•Osakassopimus. Miten yrityksen omaisuutta myydään ja osakkeita lunastetaan? Ennakoi menettelyt myös sairastumisen varalta.

•Edunvalvontavaltuutus. Nimeä henki-lö, joka tekee talouteesi ja terveyteesi liittyviä päätöksiä, jos et itse pysty siihen. Tee paperit valmiiksi niin kauan kuin olet oikeustoimikelpoinen. Näitä ovat jatkajan talouden suun-nittelu ja hänen ydinperheensä tuki. Edelleen luopujan omat testamentti-asiat ja verotus jne. on hoidettava.

•On myös epämiellyttäviä asioita, joihin tulee varautua kuten yrittäjän mahdollinen avioero, perheen sisäi-set jännitteet jne.

•Paranna omaa tilannettasi – tee oma hyvinvointisuunnitelma.

Kunnissa keskitytään omiin tuotteisiin, eikä siellä osata neuvoa yksityisten palvelujen käytössä.

siru Hannula

Oli epäselvää, mitä tietoja setelin hakemiseen tarvitaan.

riitta Kalin

veluissa on niin taloudellisesti, määrällisesti kuin laadullisesti. Kaikissa valinnoissa huomioidaan asiakkaan oma tahto. Saatavilla ovat myös kaikki asumiseen, hoi-vaan ja hoitoon liittyvät sopimus-asiat.

Aaria Familyn kehittämä koordi-nointipalvelu kiinnostaa yksittäis-ten asiakkaiden lisäksi jo monia kaupunkeja. Yhteistyö on alkanut useiden kaupunkien kanssa ja yri-tys on asiantuntijana myös Joen-suun Tiedepuiston ict-hankkeessa.

Helsingin opetusviraston kans-sa kehitetään parhaillaan muunto-koulutusta palveluneuvojien kou-luttamiseksi.

– Ihanneneuvoja olisi noin vii-sikymppinen nainen, jolla on elä-mänkokemusta jo omien vanhem-pien hoitamisesta ja työtaustaa pankki- tai vakuutusalalta, Hannu-la kertoo.

laajentuneesta yrityspörssistä löydät yli 400 yrityksen myynti-ilmoitusta. tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus

osoitteessa

www.yritysporssi.fi


OMISTajaNVaIHdOS

arvonmäärityksellä on yri-tyksen myynnin kannal-ta keskeinen rooli ja siitä on hyvä lähteä liikkeelle.

Tätä mieltä on Suo-men Yrityskauppojen toi-

mitusjohtaja Juha Rantanen. Hän tietää mistä puhuu, sillä Yrityskaupat on suu-rin välittäjä alle kymmenen miljoonan euron kaupoissa. Viime vuonna yritys oli mukana noin 150 kaupassa.

– Arvonmäärityksen jälkeen voidaan tulla siihen tulokseen, että kauppa kan-nattaa tehdä nyt tai sitten myöhemmin tai sitä ei kannata tehdä ollenkaan, Ran-tanen sanoo.

– Ensin pitää miettiä, että kenen arvos-ta puhutaan. Perinteisesti myyjä miettii asiaa vain myyjän näkökulmasta. Sen sijaan täytyisi arvioida, kuka ostaisi yri-tyksen ja miksi, mitä tämä olisi valmis yrityksestä maksamaan ja miten kauppa rahoitetaan, hän jatkaa.

Yrityksen arvo syntyy laskennallisesti kahdella tapaa: substanssi- tai tuottoar-volla laskettaessa. Se ei kuitenkaan pel-kästään riitä.

Yrittäjän pitää pohtia, että mitä hän on myymässä. Myydäänkö kaikki, vai osa ja millä aikataululla.

– Näitä kysymyksiä ei mietitä riittä-västi etukäteen. On vain epämääräinen toive, jossa asiakaslähtöisyys on kau-kana. Ostajan ostomotiivi on koko ajan syytä pitää mielessä. Ostajat eivät tar-vitse oikeasti näitä firmoja, Rantanen kertoo.

tase kuntoon. Joka tapauksessa yrityk-sen myynnin suunnittelu täytyy aloittaa

yrityskauppa alkaa arvon- määrityksestä. myyjän pitää miettiä kauppaa ostajan kannalta.Kimmo [email protected]

> Ulkomaiset ostajat ovat tulleet näkyvästi Suomen markkinoille.

Suomen Yrityskauppojen toi-mitusjohtajan Juha Rantasen mukaan varsinkin kiinalaisia liik-kuu aktiivisesti näillä nurkilla et-simässä hyviä ostokohteita.

– Kiinalaiset ovat tehneet monta kauppaa. He haluavat etabloitua länsimaihin. Viimeisin isompi kauppa tehtiin virolaisten kanssa. Myös venäläiset ovat aktiivisia, Rantanen sanoo.

Yrityskaupoista ja arvon- määrityksestä kirjankin kirjoitta-nut Rantanen pitää nyrkkisään-tönä edelleen sitä, että ostajia riittää enemmän kuin ostettavia yrityksiä.

Suomen Yrityskauppojen omassa järjestelmässä on 14 500 ostajakandidaattia. Vuosittain kauppoja solmitaan koko maassa noin 1 500.

– Perusvirhe ihan hyvissäkin firmoissa on se, että tehdään ihan kepulisarjan myyntiesittei-tä. Myyntiin panostaminen on investointi. Sijoittajat hakevat yrityksistä tiettyä infoa. Neuvot-teluihin ei päästä, jos esitteistä ei löydy tarvittavaa tietoa, Ranta-nen kertoo.

Toinen perusvirhe löytyy myy-jän peloista. Kilpailijalle ei haluta myydä.

– He kuitenkin maksaisivat eniten, koska heille ostosta on eniten hyötyä.

Ulkomaalaiset ostavat hanakastiyrittäjät tekevät verotuksen takia kaikki mahdolliset konstit, että tulosta heikennetään. Se lyö kuitenkin korville yritystä myytäessä.

juha rantanen

Kaksi tapaa laskea yrityksen arvo

•substanssiarvo on yrityksen velattoman omaisuuden arvo eli varat miinus velat.

• terveissä ja ostajaa kiinnostavissa yrityksissä tuottoarvo ylittää substanssiarvon.

• yrityksen myynti voi olla vaikeaa, jos tuottoarvo alittaa substanssiarvon.

• substanssiarvo on myyjän minimihinta.

1 Substanssiarvo

• tuloslaskelmaa oikaistaan niin, että laskettu tulos vastaa ostajan tulevaa tulosta.

• yrityskaupan takaisinmaksuaika on yleensä 2 – 6 vuotta. Pk-puolella ei ostaja yleensä saa rahoitusta, mikäli takaisinmaksuaika on yli kuusi vuotta.

• mikäli yrityksen viimeisimmästä tilinpäätöksestä oikaistu tulos on esimerkiksi 100 000 euroa, yrityksen tuottoarvo on välillä 200 000 – 600 000 euroa.

• lopullinen kauppahinta riippuu monista tekijöistä, kuten kauppatavasta, rahoituksesta, toimialasta, yrityksen sijainnista, tilauskannasta jne.

2 tuottoarvo

muutama vuosi ennen myyntiprosessia.Rantasen mukaan bisneksestä pääsee

helpommin eroon, jos myydään pelkkä liiketoiminta. Ostajia eivät kiinteistöt välttämättä kiinnosta. Lisäksi yrityksen tuloksella on iso merkitys.

– Yrittäjät tekevät verotuksen takia kaikki mahdolliset konstit, että tulosta heikennetään. Se lyö kuitenkin korville yritystä myytäessä, Rantanen sanoo.

Tyypillinen yrityksen myyjä on eläköi-tyvä yrittäjä, joka työllistää muutaman työntekijän. Yhden miehen yritykset eivät ole houkuttelevia kauppakohteita. Ostaja-taho on puolestaan yli miljoonan euron kaupoissa yleensä toinen yritys.

– Mitä isompi kauppa, sitä enemmän ostaja lähestyy asiaa investoinnin näkö-kulmasta. Kaupan pitää maksaa itsensä takaisin jossain järkevässä ajassa. Pie-

nemmässä päässä ostetaan itselle lähinnä työpaikkaa, Rantanen kertoo.

Vaikka eläkkeelle tekisikin mieli, joutuu myyjä yleensä jatkamaan yrityksessä vä-hemmistöosakkaana tai konsulttina jon-kin aikaa yrityskaupan jälkeenkin.

– Sitä vaihtoehtoa kannattaa aktiivises-ti tarjota ostajalle. Kysymys on luotetta-vuudesta. Rahoittajatkin saattavat vaatia sitä, Rantanen toteaa.

HErättELijä. suomen Yrityskauppojen toimitusjohtaja juha Rantanen toivoo yrityksiään myyvien miettivän myyntiprosessia erilaisesta näkökulmasta.

Vesa-matti Väärä

Hyppää ostajan saappaisiin


OMISTajaNVaIHdOS

Kirjurinluoto

Hallituskatu

Valtakatu

Teatterikatu

Eteläranta

Taavi

Barco

Klo 14.30–15.45

Suuri verokeskustelu

Pörssisäätiön panelisteina: Eero Heinäluoma,

Sampsa Kataja, Mari Kiviniemi ja

Ville Niinistö

Juontajana Sari Lounasmeri

Yhteistyössä

Tule mukaan kunta- ja talouskeskusteluun

Porissa 19.7.2012Kauppalehti, Kuntalehti, Pörssisäätiö ja Suomen Yrittäjät ovat mukana kesän tärkeimmässä taloustapahtumassa.

Torstai 19.7.

YRITTÄJYYSPÄIVÄ

Pääteemana syksyn2012 kunnallisvaalit

sekä yrittäjien jakuntien yhteiset

intressit.Barco-ravintolalaiva

Eteläranta

Klo 10.30–11.15

Kuka on yrittäjien suosikki kunnanjohtajaksi?

Kauppalehti ja Suomen Yrittäjätselvittivät minkälaisia ominai-

suuksia yrittäjät kunnanjohtajassa arvostavat. Yrittäjien suosikin

palkitsevat kuntaministeri Henna Virkkunen, Kauppalehden

Hannu Leinonen ja Suomen Yrittäjien Anssi Kujala.

Klo 11.30–12.15

Yrittäjäaktiivinen kunta menestyy paremmin!

Juontajana Porin kaupungin kehittämispäällikkö,

tohtori Timo Aro.

Satakunnan jaPorin Yrittäjät.

Klo 12.30–13.15

Kilpailua kuntakartalla – onko sitä?

Mukana mm. Anna-Mari Ahonen,

Ari Korhonen, Juha Luukko, Aleksi Randell ja Tapani Venho.

Juontajina Hannu Kataja ja Jyrki Koulumies.

Kauppalehti jaKuntalehti

Klo 13.30–14.15

SuomI–RuoTSI -talousmaaottelu

OTTELIJAT: Casper von Koskull, Nordea

Veli-Matti Mattila, ElisaJuhana Vartiainen, VATT

Mosse Wallen, Dagens IndustriErotuomarina

Hannu Leinonen,Kauppalehti

Suomi Areenalla tapahtuu

Suomi Areena Porissa maanantaista 16.7.perjantaihin 20.7.

Tutustu ohjelmaanwww.suomiareena.fi

YRITTÄJÄSANOMAT • 5/201230 OMISTajaNVaIHdOS

Osallistu keskusteluunwww.yrittajat.fi

Tamperelainen Juhani Lehti teki rohkean ratkaisun run-sas viisi vuotta sitten ja päätti

ryhtyä yrittäjäksi. Siitäkin huolimatta, että hänellä oli Nokialla yli 250 alaista joh-dettavanaan.

– Kun isossa yrityksessä pääsee eteenpäin, niin toi-mintakenttä kapenee. Etsin ostettavia yrityksiä ja löysin kaksi sorvaamoa. Myynnissä olevien yritysten määrä on rajallinen, mutta nämä kak-si sopivat parhaiten yhteen, Lehti perustelee.

Hän päätyi ostokannalle, sillä uuden yrityksen pe-rustamiseen ei löytynyt tar-peeksi hyvää ideaa.

– On helpompi jatkaa muiden aloittamaa liiketoi-mintaa kuin aloittaa alusta. Molemmissa yrityksissä oli seitsemän työntekijää ja kone- sekä tilauskanta kun-nossa, Lehti sanoo.

Eri kokoisia komponentte-ja teollisuudelle valmistavien sorvaamojen yhteenlaskettu liikevaihto oli ostohetkellä eli vuoden 2006 lopussa 1,8 miljoonaa euroa. Yritykset tekivät hyvää tulosta ja oli-vat velattomia.

Hetki omistajanvaihdok-seen oli muutenkin otolli-nen, sillä toinen omistajista oli jo eläkeiässä ja toinen oli kyllästynyt hallinnolliseen taakkaan.

Uusi omistaja pisti tuulemaanjuhani lehti irtisanoutui nokialta ja osti kaksi sorvaa-moa. osaavissa käsissä yrityk-set lähtivät huimaan kasvuun.Kimmo [email protected]

– Hinnan määrittelyn osalta ei ollut ongelmia. Se tuli selkeästi rahoittajien puolelta. Riskejäkin kuiten-kin riitti. Yrityskaupassa on kuitenkin paljon liikkuvia elementtejä, jotka liitty-vät juuri rahoitukseen, sen saamiseen ja ehtoihin. Par-haillaan neuvotteluissa oli mukana kuusi rahoittajaosa-puolta myyjä ja ostaja mu-kaan lukien, Lehti muistelee.

Heti kasvuun. Uudelle omistajalle oli heti selvää, että liikevaihtoa pitää kas-vattaa. Asiakkaat vaativat alihankkijoilta enemmän ta-varaa yhdeltä luukulta.

Lehti käynnisti toimet,

1,8 –> 20Juhani Lehden omistamien yritysten

liikevaihto on noussut 1,8 miljoonasta eurosta yli 20 miljoonaan. Kasvun taustalla on myös

yritysostoja.

jossa komponentteja myy-tiin ristiin sorvaamojen asiakkaille, hän rakennutti yhteisen hallin ja aloitti in-vestoinnit konekannan uu-simiseksi. Lisäksi uudessa Lehti Group -nimisessä yri-tyksessä aloitettiin myynti-ponnistelut.

– Jos yritystoimintaa on lähdetty kasvattamaan mies

ja sorvi -idealla, tulevat rajat vastaan jossain vaiheessa. Itse olen saanut vankkaa kokemusta ihmisten johta-misesta ja kokonaisuuksien hallinnasta, Lehti sanoo.

Lisää yrityskauppoja Leh-ti teki viime joulukuussa, kun kaksi konepajaa siirtyi uuteen omistukseen. Samal-la yrityksen nimi muuttui

Tampereen Konepajaksi. Toi-mitusjohtaja omistaa enem-mistön yhtiöstä.

Nyt koko yritysryppään yhteenlaskettu liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on yli 200.

– Yrityksillä on eri kone-kanta ja erilaista osaamista. Myyntiä on tarkoitus lisätä entisestään ristiin myyn-nillä. En ole tarkkoja lukuja lyönyt lukkoon, mutta tar-koitus on edelleen kasvaa, Lehti kertoo.

Isojenkaan alihankkijoi-den asema ei ole asiakkaiden puristuksessa aina herkulli-nen. Kyykyttämisistä liikkuu useita tarinoita.

– Ainakaan sorvauskappa-

Hypetys startupien ja kasvuyritysten ympärillä ei ota laantuak-seen, eikä tarvitsekaan.

Hienot menestystarinat vaikkapa angry Birdsin kehittänees-tä rovio mobilesta ruokkivat positiivista kuvaa yrittäjyydestä ja sen merkityksestä yhteiskunnalle.

Kasvutarinoiden ei kuitenkaan aina tarvitse alkaa nollasta.juhani lehden esimerkki on rohkaiseva. Hän on kasvattanut kahden hiipuvan yrityksen liikevaihdon

lähes kolminkertaiseksi, lähes triplannut työntekijämäärän ja

ostanut lisää yrityksiä kasvun turvaamiseksi.suomessa on tuhansia yrittäjiä, jotka eivät löydä enää uutta

kasvun siementä, tai haluavat päästä jo eläkkeelle. samalla maassamme on tuhansia korkeasti koulutettuja osaajia, jotka ovat valmiita ryhtymään yrittäjiksi. Heillä on myös tarvittava osaaminen yritysten kehittämiseksi.

jokainen voi tahollaan miettiä, minkälainen potentiaali yhtälöstä syntyy.

aikaa ei ole hukattavaksi. tämä porukka pitää saada yhteen.

KommenttiKIMMO KOIVIKKO [email protected]

Vanhakin voi olla dynaaminenEi tarvitse olla valmista liikeideaa

Saat toimivat asiakassuhteet

Saat sopivan ja ammattitaitoisen henkilökunnan

1

2

3

Osta toimiva yritys, koska…

KaSVUyrittäjä. juhani lehti ei ole vielä kylläinen nykyisen yritysryppäänsä kasvun osalta. lisää kasvua haetaan muun muassa yrityskaupoilla.

leissa alihankkija ei ole enää kapasiteetin tasaaja, sillä asiakkailla ei ole omia konei-ta. Olemme heidän kanssaan tasaveroinen partneri, Lehti sanoo.

laura Vesa


Suomi Areena Porissa 14.–20.7.2012www.suomiareena.fi

Millaista johtajuutta kunnissa tarvitaan?

SovittelijaDiplomaattinen ja humaani johtaja,

joka ajattelee myös heikompia.

ValloittajaValloittava mediapersoona.

Äänitorvi, joka pitää kuntasi puolia.

TaistelijaYritysmaailmassakin tunnettu

moniottelija, joka tekee eikä meinaa.

Äänestä ja voita!

Keskustelu kuntauudistuksesta käy nyt kuumana. Mitä vaaditaan uusilta kunnilta ja millaista johtajuutta nyt tarvitaan? Kauppalehti ja Suomen Yrittäjät ovat asettaneet ehdolle 11 julki-suuden henkilöä vaalissa, jossa valitaan fiktiivinen kunnanjohtaja. Testaa vaalikoneessa, kuka ehdok-kaista on samaa mieltä kanssasi ja äänestä Suomen parasta kunnanjohtajaa. Voit voittaa kesäyön valitsemassasi kunnassa. Osallistu: www.kunnanjohtajavaali.fi


VaPaallatuomioKuluneen KuuKauden Plussat ja miinuKset

Aku IsokangasMonessako kesätapahtumassa liikuteltavat vessanne käyvät?1Vuokraatte liikuteltavia käymä-

löitä. Minkälaisiin tapahtumiin vessoja vuokrataan, Ykkösvessat

Oy:n toimitusjohtaja Aku Isokangas?Niitä vuokrataan ihan kaikenlaisiin ja kokoi-siin tapahtumiin.

2Onko kesä teidän pääasiallista sesonkianne?Näinhän se on. Talvella on joitain kon-

sertteja sisätiloissa, mutta huomattavasti vähäisempää on vuokraustoiminta talvella.

3Kuinka monessa tapahtumassa yksi vessa ehtii kesän aikana kiertää?

No ehkä keskiarvona vessa kiertää noin 5 – 10 tapahtumassa yhden kesän aikana.

4Vaikuttaako tapahtuman luonne siihen, minkälaisia vessoja tila-taan? Tarvitaanko miesvaltaisis-

sa tilaisuuksissa enemmän esimerkiksi pisuaareja?

Kyllä tapahtuman luonne vaikuttaa, mutta ehkä enemmän siihen, että otetaanko tilaisuuksiin posliinisia wc-istuimia vai ei. Pisuaa-reja käytetään kyllä lähes kaikissa tapahtumissa. Aina tapahtumissa on sekä miehiä että naisia. Ehkä pienemmissä yri-tystapahtumissa ja hääjuhlissa ei pisuaareja käytetä.

5Valmistatteko itse vessanne vai mistä hankitte ne?Emme valmista. Toimimme kyllä

maahantuojana tuotteillemme. Tuotteet saapuvat Italiasta, Saksasta ja Yhdysvallois-ta. Valmistutamme myös esiintymislavoja, WC-vaunuja ja pisuaareja. Aidat tapahtumien rajaamiseen tulevat Saksasta.

6Vuokraatteko ainoastaan vessoja vai onko teillä muitakin tuotteita?Päätuotteemme ovat myös esiintymis-

lavat, aitaelementit sekä muu kuivajätteen jätehuolto tapahtumiin. Kauttamme saa myös telttoja.

Kuka? aku isokangasikä: 38Perhe: Vaimo ja pieni tytär (1 v.)Unelma: Unelmat liittyvät perhee-seen ja sen hyvinvointiin. yksi unelma on toteutunut, Elle-tytär. toinen unelma on saada seurata hänen kasvuaan yhdessä vaimon kanssa.

6 kysy- mystä

Vessa kiertää noin 5 – 10 tapahtumassa yhden kesän aikana.

antti eKola

Jätti-inflaatio. Ateenalaiset kuljetusyrittäjät odottavat vesi kielellä Kreikan eroa

eurosta. Onneksi litran maitopurkin ostamisesta

selviää vain yhdellä rekka-autollisella drakmoja.

Huijaustako? Tarkempi tutki-mus Demarien nuorisosiiven ”jäsenistä” paljastaa, että listoilta löytyy sellaisiakin

tulevaisuuden lupauksia, kuten Per Saukko ja Janis Petke.

Ympäristövero. Vihreät vaativat taas uusia ympäristö-

veroja. Puolueen jäsenten suusta tulee nykyään sellainen

määrä saastetta, että heidät pitää laittaa verolle

ensimmäisenä ilmapiirin pilaamisesta.

Takakireä. Päivi Räsänen ilmoitti ottaneensa ensimmäi-

set ja viimeiset kännit 12-vuotiaana. Ja sen kyllä

huomaa.

Kadotettu Sisu. Suomalainen Sisu siirtyy ulkomaille.

Seuraavaksi voisi ulkoistaa Lauri Tähkän, perskännin

ja tuulipuvut.

Paha mieli. Paavo Arhinmäki suivaantui, kun Kalervo

Kummola ilmoitti jättävänsä ministerin mielipiteet omaan

arvoonsa. Arhinmäelle tiedoksi: 5,38 miljoonaa muuta suomalaista on tehnyt niin ajat sitten.


raamitupo

mitä ihmettä? UsA:ssa yli kaksi miljoonaa ihmistä seuraa Barack Obaman twitter-feediä. 80% THL:n tutkimuksen mukaan

80 prosenttia suomalaisista kokee elämänlaatunsa hyväksi aina vanhuusiän kynnykselle saakka.

aUrinKOKUninGaS. toukokuun alussa järjestetyssä Yritystä stadiin -tapahtumassa helsingissä juhani ”tami” tamminen kertoi

kuulijoille yrittäjän kymmenen tärkeintä askelta, joilla saavutetaan varma voitto.

Baanalla Tapahtumia

arVOnta. Yritystä stadiin -tapahtuman iltaloma-osuudessa arvottiin osallistuneiden kesken lippuja suomi-UsA-jääkiekko-otteluun. helsingin Yrittäjien jussi iipponen jakoi palkinnot pelipaitaan sonnustautuneena.

yrittäjäPäiVät. Oulun Yrittäjäpäivien yhteistyösopimus allekirjoitettiin huhtikuun

27. päivä. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat elisa Oyj, Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia,

Finnvera Oyj, Fonecta Oy, Kauppalehti, nordea suomi Oyj, Oulun kaupunki ja Kaleva.

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään 19. – 21. lokakuuta.

Pyssyt paukkuvat Peräseinäjoella

jäsenyrittäjien ensimmäiset hauli-kon ammunnan SM-kilpailut jär-jestetään Peräseinäjoella 9. – 10.

kesäkuuta. Lauantaina kilpaillaan skeetissä ja sunnuntaina on trapin vuoro. Kuusi parasta pääsee finaaliin.

Kilpailussa on sarjat myös naisille ja nuorille.

Tilaisuudessa on tarjolla myös evästä pientä kolehtia vastaan. Tauko-ohjelmaakin on luvassa, kertoo järjestäjä.

Ilmoittautumiset 31. toukokuuta mennessä sähköpostilla [email protected] ja lisätietoja Valio Rajala, 0400 301 672.

PaLKittU. Pirkanmaan Yrittäjien puheenjoh-taja Veikko Kiili ojentaa Vuoden 2012 luovan yrittäjän palkinnon tuotantoyhtiö legenda Oy:n tuottaja ilkka niemelle, joka on yksi yrityksen viidestä osakkaasta.

Kirosana, jolle

ei löydy selitystä. Taas yksi syy siirtää

firma Viroon.

yrittäjä–suomi–yrittäjäsivistystä sinulle, yrittäjä. suomennamme yrityssanastoa.

milloin: Peräseinäjoella 9. – 10. kesäkuutaPaikalla myös: Peräseinäjoen metsästysseura ry

Matoa koukkuunYrittäjien perinteiset SM- ongintakilpailut järjestetään lauantaina 11. elokuuta Vääk-syn kanavalla.

Kisassa on sarjat miehille, naisille ja alle 16-vuotiaille. Lisäksi mukana on myös joukkuekilpailu, joka on yhdistysten välinen. Kunkin yhdistyksen kolmen parhaan onkijan tulos lasketaan yh-teen. Järjestelyistä huolehtii

Asikkalan Yrittäjät. Lisätietoja: Jukka Mant-

sinen p. 0500 490 456, [email protected]

Kajaani juokseeKajaanissa järjes- tetään yrittäjien Street Run. Liikun- nalliseen kesän- aloitukseen voi ilmoittautua yhdessä paikallis- yhdistyksensä jäsenten sekä hen- kilökuntansa kanssa ja kerätä kilometrejä yhdistykselleen. Eniten kilometrejä kerännyt yhdistys voittaa kisan.

Street Runin jälkeen yrittäjät siirtyvät Sokajärven maisemiin Mansikka-ahoon saunomaan, grillaamaan sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja loistavasta musiikista. Illan musiikista vastaa After It!

Ilmoittaudu kesätapahtu-maan [email protected].

Ammattitaidolla EurooppaanSuomen Yrittäjien tiloissa järjestettiin toukokuun puoli- välissä karsintakilpailu Suo-men edustajasta Ammatti-taidon Euroopan mestaruus-kisojen yrittäjyyslajiin.

Karsintaan osallistuivat Suomen Liikemiesten Kauppa-opiston joukkue (SLK) ja Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) joukkue.

OSAO voitti kisan ja näin ollen se matkaa Belgian Spassa lokakuun alussa järjestettävään kisaan. OSAO:n joukkueessa kisa- sivat: Elina Laakko, Virpi Ollila ja Saija Vähänen.

Savon Yrittäjien perinteistä Pisnesrehvit-verkostoitumis- tapahtumaa uudistettiin keventämällä sitä tiiviimmäksi ja rennommaksi iltatilaisuu-deksi. Toukokuun alussa järjestetyt Pisnesrehvit myytiin loppuun heti kättelyssä. Osallistujia oli yli 100, jossa mukana oli edustajia noin 80 yrityksestä eri puolilta maa-kuntaa.

Pisnesrehvien konseptia kevennettiin, jotta tapahtuma voitaisiin järjestää useamman kerran vuodessa eri puolilla maakuntaa.

Pisnesrehvit myytiin loppuun

YRITTÄJÄSANOMAT • 5/201234 ParHaaT PalVElUT

Näytä olevasi jäsenKirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2012 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset– auktorisoidut käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

[email protected]

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

reTKIPALVeLUT

www.consista.fi

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO

[email protected]

Monipankki integroidusti

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe • sähköinen taloushallinto • palkanlaskenta • pankkiliikenne integroidusti • monipankki • kotisivut ja verkkokaupat • asiakkuudenhallinta • myynninohjaus • tarjousten hallinta • tilausten hallinta • materiaalinhallinta • projektinhallinta • ryhmäkalenterit • tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajan seuranta • työajan laskutus • tuotannon- ja huollonohjaus • ajopäiväkirja ja matkalasku

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

YrITYSSOVeLLUKSeT

TULOSTINTArVIKKeITA

YrITYSSOVeLLUKSeT

KIeLIKOULUTUSTA

Liike-elämän englantiaRäätälöitynä yrityksille ja

yksityisille. BigDeal Kielipalvelut

Gsm 040 353 [email protected]

www.bigdeal.fi

TUOTANTO- JA LIIKeTILAT

Myynti:Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio JyväskyläJyväskyläSeinäjokiOulu Rovaniemi LappeenrantaTehdas

040 570 7230044 308 6944050 348 62550400 863 5780400 579 290050 383 4034050 465 4466050 465 44660400 927 9200400 893 0210400 151 656040 146 7322

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA www.parmaco.fi

Halleja yli 1000kohteen kokemuksella.

PARMACOPL 7, 79101 LEPPÄVIRTA010 661 [email protected]


rESUMé

det är en fråga om rättvisa.

mikko simolinna

Pengarna bör returneras till sina rätta ägare

fakta eller fiktion: Arbetslösheten bland unga botas inte med lönesänkningar, och därför har staten redan nu infört olika stödmetoder för att få in de unga på arbetsmarknaden. Det finns helt enkelt inga jobb. ffC:s ordförande lauri lyly

I arbetspensionsbolagens balansräkningar ligger för tillfället 1,6 miljarder euro i sådana avgifter, som egentligen hör till de små och medelstora företagar-

na. Det handlar om för höga inva-lidpensionsavgifter som drivits in.

Företagarna i Finlands ordföran-de Mikko Simolinna kräver även att invalidpensionsavgifterna som de små och medelstora företagen betalar genast sänks till nästan noll. På så sätt skulle det överflö-diga beloppet försvinna på några år och företagarna skulle få en ny stimulans när de räknar ut sina ArPL-avgifter.

I år är invalidpensionsavgiften en procent av lönebeloppet.

– Det är en fråga om rättvisa. Det här är en sak som är oerhört svår att förstå och få grepp om, när det handlar om små procentenhe-ter. Slutresultatet är dock betydel-

enligt ordföranden för företagarna i finland mikko simolinna är frågan om återbäring av för höga invalid-pensionsavgifter en fråga om rättvisa.

Kimmo [email protected]

sefullt, säger Simolinna.Tricksande med balansräkning-

en. Ärendet har kommit upp efter-som den tillfälliga lagen om arbets-pensionsbolagens soliditet löper ut vid årsskiftet.

att det så kallade utjämningsan-svaret på 3,5 miljarder skulle flyttas i pensionsbolagens balansräkning-ar för att även stötta soliditeten ut-över verksamhetskapitalet. Bland dessa 3,5 miljarder euro finns även för höga avgifter som uppbärts för invalidpension. Resten är storföre-tagens och löntagarnas pengar.

Det handlar i det närmaste om tricksande med balansräkningen.

– En viktig principiell fråga är att pengarna inte heller i fortsätt-ningen används för att täcka place-ringsrisker, utan till utgifterna för invalidpension, säger Simolinna.

var modig och kom upp i ringen!alexander stubb uppmuntrar små och medelstora företag att delta i exportfrämjande resor.

Eeva [email protected]

Europa- och utrikeshandels-minister Alexander Stubb (Saml) upplever sitt nu-varande jobb i mångt och

mycket som marknadsföring.– Även om jag stöder en mark-

nadsekonomi är den statliga mus-

keln nyttig nuförtiden. Det vill säga ju fler dörröppnare vi får på ministernivå, och även högre på statsminister- eller presidentnivå, desto bättre är det för de finska fö-retagen, säger Stubb.

– Här finns ett faktiskt mervär-de. Det enda jag erbjuder är mig själv. Förhoppningsvis leder det till bra affärsuppgörelser för före-tagen.

Stubb säger rakt ut att de små och medelstora företagen har en enorm betydelse för Finlands ex-port.

– De små och medelstora före-tagen ger Finland ett faktiskt mer-värde genom arbetsplatser och ex-port som är fördelaktig för Finland. De större företagens värdekedja är däremot spridd över hela världen.

Han hoppas att företagen vill växa.

– Men för det behövs internatio-nalisering. Det är bara att modigt kasta sig in i ringen, uppmuntrar han.

PrinCiP. en viktig principiell fråga är att pengarna inte heller i fortsättningen används för att täcka placeringsrisker, utan till utgifterna för invalidpension, säger Mikko simolinna.

Arbetspensionsbolagens soli-ditet sjönk under finanskrisens tumult till nästan 15 procent. Med undantagslagen kunde man över-föra tre miljarder euro som tillför-da medel för balansräkningarna från försäkringsriskernas buffer-tar, och på så sätt steg soliditeten till över 20 procent i genomsnitt.

Nu är risken att soliditeten igen skulle sjunka till kritiska 15 pro-cent, om vi går tillbaka till det som rådde innan undantagslagen. Det skulle snabbt leda till en ökning av arbetspensionsavgifterna.

Regeringen har även föreslagit

aleKsi Poutanen

Enligt ministern måste dock internationaliseringen utgå från företagets inre och återspegla före-tagets själ.

– Produkten kan sedan vara vad som helst, från nagellacksborttag-ningsmedel till AngryBirds.

Stubb har deltagit i nio export-främjande resor till 17 städer. Han är mycket nöjd med dem.

Företagen har till och med velat ge sig ut och resa igen.

– Just nu råder en ny marknads-föringsanda, och företagen känner av den. Jag kan förstås inte tvinga någon att komma med, men ur businessynpunkt kan jag rekom-mendera det eftersom det finns en potentiell vinst att få. Ofta kan vi öppna dörrar och mana på affärs-uppgörelser.

Självförtroende för att våga försökaHösten 2009 var de ekonomis-ka siffrorna för startup-företa-get Floobs Oy alarmerande.

– Vi sökte akut mer finan-siering. Konkursen kunde dock inte undvikas. Vi förstod inte tillräckligt snabbt hur vi skulle tjäna pengar på våra tjänster, påminner sig före- tagets grundare Kai Lem-metty.

Med hjälp av Floobs tjänster var det möjligt att sända videoklipp i realtid från en mobiltelefon till Internet. Ef-ter Floobs konkurs grundade Lemmetty genast ett nytt företag sommaren 2010.

– Det var lärorikt att gå igenom en konkurs. Jag kände mig säker på mig själv när jag startade det nya företaget.

Servicesedlarna kräver tidI det senaste numret av Yrittäjäsanomat fanns en artikel om att värdet på servi-cesedlarna borde mångdubb-las hundra gånger om. Kom-munförbundets sakkunnige Anu Nemlander anser inte att målsättningen är realis-tisk.

– Det låter ganska svindlan-de. Om till exempel höftope-rationer inom specialsjukvård skulle omfattas av servicesed-larna så skulle de ändå höja beloppen, säger Nemlander.

– Tisdfristen måste även vara tillräckligt lång.

Nemlander tror att man kan uppnå siffrorna som företagarföreningen föreslår tidigast inom 10 – 20 år.

alexander stubb

Niinistö besöker företagar- dagarnaRepublikens president Sauli Niinistö deltar i de riksomfat-tande företagardagarna som ordnas i Uleåborg i oktober. Niinistö är festtalare på lörda-gens galamiddag.

Anmälan till de riksomfat-tande företagardagarna sker med webblanketten på adres-sen www.yrittajapaivat.fi/ilmoittautuminen/.

När du anmäler dig till fö-retagardagarna senast den 30 juni deltar du i utlottningen av samarbetspartnernas del-tagarpaket. Totalt lottas åtta deltagarpaket ut.

Anmälan senast den 22 september 2012.


Documents

Yrittäjäsanomat 5/2012