Suomen YrittäjäSanomat 9/2011

n:ro 9 • MArrASkuu 2011 SuoMen yrittäjät • företAgArnA i finlAnd • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Taistelu jatkuu!

JUSSI PARTANEN

Hyvät viiksetsivu 17

Kirotut korotukset • Raamisopimus ei todellakaan turvaa työpaikkoja, sanoo porilainen kampaamoyrittäjä Anneli Kangas. sivu 3

Verottaja mokasi tilitiedotsivu 7

Kiina ei ole välttämättä onnelasivu 10

•Metallisorvaaja Juhani Udelius on yksi tuhansista Directaa vastaan vuosikausia tapelleista pienyrittäjistä.

juuri näin

FUTU

REIM

AGEB

ANK

www.yrittajat.fi/tilaa

Tilaa

-lehti


Tilaa

-lehti


Tilaa

-lehti

TeliaSonera. Paikallisesti kansainvälinen, palveluksessasi.

Nyt laskut lähtevät nopeammin eivätkä kasaudu iltapuhteeksi”

”

Tarjous on voimassa 31.12.2011 asti. Palvelun hinta normaalisti 9,90 €/kk + 0,39 €/sähköinen lasku. Tarkemmat tarjoustiedot www.sonera.fi/laskuta

Sonera Laskuta on netissä ja älypuhelimessa toimiva laskutus ohjelma, jolla luot ja lähetät yrityksesi laskut käden käänteessä mistä ja milloin vain.

Lue lisää: www.sonera.fi/laskuta

0€Kokeile!

Sonera Laskuta 3 kk ja

100 sähköistä laskua

Kun Päijät-Hämeen Metalliromu vaihtoi Sonera Laskuta -palveluun, laskutus helpottui ja raha virrat alkoivat löytää nopeammin tilille.

Nykyään laskujen lähettäminen onnistuu vaikka työmaalta. Koko laskutus kulkee mukana kännykässä!” kiittää yrittäjä Jani Määttänen.

”

ensi vuoden veromuutokset käyvät yrittäjän kukkarolle. korotusten keskellä yhteisöveron lievä lasku ei paljon lämmitä.

sivut 18-19

sivu 5

Nyt on cocktailien aika!sivu 12

Vanhassa vero parempi

VILLE TAKKINEN

Käännetty alv kiehautti tunteetsivu 19

Hinnalla ei voi kilpailla vaan ainutlaatuisella palvelulla.

Anne Väre

02 N:o 9 • Marraskuu 2011

Land Cruiser-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 48 830 €, arvioitu autovero 21 006,87 €, arvioitu kokonaishinta 69 836,87 €. Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 1200 €/kk. EU-yhdistetty kulutus 8,1-8,5 l/100 km, CO2-päästöt 213-217 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.

LAND CRUISER 60-VUOTIS JUHLAMALLISTO. EI MITÄÄN LISÄTTÄVÄÄ.

www.toyota.

03N:o 9 • Marraskuu 2011

avaus: Mitä nyt:

Kysymys&vastaus:

Kysymys: Kuinka taksiautojen sähköinen Kela-laskutus on lähtenyt käyntiin?Vastaus: Kelan korvaamiin taksimatkoihin liittyvä säh-köinen tiedonsiirto on käynnistynyt suunnitelmien mukaan asteittain sairaanhoitopiiri kerrallaan. Jo yli 2500 taksia on suoralaskutuksen piirissä ja vuoden 2013 loppuun mennessä järjestelmä kattaa koko Suomen.

Sähköisen suoralaskutuksen myötä taksien työ on hel-pottunut, kun korvaushakemuksia ei tarvitse enää täyttää ja toimittaa Kelaan. Kaikki maksuliikenteessä tarvittava tieto lähtee nyt automaattisesti autosta eteenpäin matkan päätyt-tyä. Luonnollisesti sähköinen tiedonsiirto on helpottanut ja nopeuttanut työtä myös Kelan korvauskäsittelyssä.

Matkatilaukset keskitetään uudessa sähköisessä suora-korvausjärjestelmässä taksien tilausvälityskeskuksiin, joten matkoja voidaan yhdistellä ja säästää näin yhteiskunnan varoja. Taksialalle uuden sähköisen järjestelmän käyttöön-otto taas tuo mahdollisuuden palvella entistä paremmin ja tehokkaammin myös muissa tulevissa yhteiskunnan kulje-tustarpeissa.

Lauri säynäjoki, toimitusjohtaja, suomen taksiliitto

raamitupon sisältö sovittiin yrittäjiltä kysymättä. tuloksena ovat huikean korkeat palkankorotukset.

Kovien korotusten raami • Raamisopimuksen koukerot ovat yrittäjille hepreaa. Sopimukseen kirjatut palkankorotukset tuntuvat

kuitenkin kampaamoyrittäjä Anneli Kankaasta hurjan korkeilta tässä taloustilanteessa.

Lotta Tammelin, teksti

On tämä raamisopimus kyllä mielen-kiintoinen, parturi-kampaajayrittäjä Anneli Kangas päivittelee.

– Paperissa puhutaan Suomen kil-pailukyvyn ja työllisyyden turvaami-sesta sekä hyvinvointiyhteiskunnan

todellisista perusteista, mutta niitä on kyllä tavat-toman vaikea oikeasti löytää tästä sopimuksesta.

Anneli Kankaan yritys Fanletti työllistää likipi-täen 60 henkeä. Vaikka hiusalan toimialajärjes-tössäkin mukana oleva Kangas on sopimuspape-ria tavannut, on hänelle kuitenkin vielä epäselvää, mitkä raamisopimuksen todelliset vaikutukset yritystoiminnan arkeen tulevat olemaan.

– Vaikea on kuitenkin kuvitella kyseisen sopi-muksen lisäävän työllistäviä vaikutuksia, Kangas arvelee.

– On tietenkin toimialajärjestön tehtävä tiedot-taa kentälle, mitkä sopimuksen vaikutukset tule-vat olemaan, mutta kaikki alan yritykset eivät ole järjestäytyneitä. Tieto ei siis edes välity heille. On myös myönnettävä, etteivät yrittäjät ehdi päivä-työnsä lomassa lukemaan valtiovallan hankalalla kielellä kirjoittamia sopimuspapereita.

alv-hyppy. Raamitupoon on kirjattu seuraavan 25 kuukauden ajaksi yhteensä 4,3 prosentin pal-kankorotukset.

– Kaavailtu palkankorotusmalli tuntuu tässä taloudellisessa tilanteessa todella huikealta. Jos se aiotaan tuollaisenaan toteuttaa, niin olemme sitten kyllä totuuden edessä. On katsottava peiliin ja mietittävä, mistä vähennetään, Kangas tuumii.

Sopimusraamien lisäksi Kankaalla on myös muuta päänvaivaa. Kampaamoalaan, kuten mui-

hinkin käsityövoittoisiin aloihin, on muutaman vuoden ajan sovellettu alennettua yhdeksän pro-sentin arvonlisäverokantaa. Nyt kokeilu on kui-tenkin loppu ja tammikuusta alkaen kampaajan on lätkäistävä hiustenvärjäystyön lisäksi asiak-kaan kuittiin 23 prosentin arvonlisävero.

– Tällä tulee omaan aivan mielettömät vaiku-tukset. Hyppäys tulee tarkoittamaan sitä, että joudumme siirtämään korotuksen kokonaisuu-dessaan hintoihin. Asiakkaat osoittavat meille sen seuraukset jaloillaan. Helposti asiakas kokee, että hinnat ovat nousseet, vaikka korotus menee-kin suoraan valtiolle.

– Alv-asia onkin jättänyt raamisopimuksen vaikutukset hieman taakseen, kun ei ole jaksanut murehtia molempien vaikutuksia, Anneli Kangas huokaa.

Paikallisella sopimisella tyytyväisyyttä. Suomen Yrittäjät olisi jäykän raamisopimuksen sijasta tarjonnut epävakaaseen taloustilantee-seen vaihtoehdoksi paikallista sopimista. Se olisi mahdollistanut, että jokainen yritys olisi voinut omasta taloudellisesta tilanteestaan riippuen so-pia henkilökunnan kanssa kohtuullisista palkka-muutoksista.

Myös Anneli Kangas puolustaa paikallisen so-pimisen mallia.

– Sillä tavalla me saamme tyytyväisiä työnteki-jöitä. Tämän päivän ihmiset haluavat sopia yksi-löllisistä työajoista ja -ehdoista. Sillä varmistam-me, että ihmiset pysyvät töissä.

– Paikallisen sopimisen mahdollisuutta olisi ehdottomasti lisättävä entisestään. On kummal-lista, että me yrittäjät, jotka työllistämme ihmi-siä, emme saa päättää asioista. Valtiovalta päät-tää meidän puolestamme, Kangas harmittelee.

raaMituPossa kaavailtu palkankorotusmalli tuntuu tässä taloudellisessa tilanteessa todella huikealta. jos se aiotaan tuollaisenaan toteuttaa, on katsottava peiliin ja mietittävä, mistä vähennetään, kampaamo-yrittäjä ja fanletti oy:n toimitusjohtaja Anneli kangas huokaa.

JUSSI PARTANEN

Näin se vaikuttaa

FU

TUREIM

AGEBANK

Palkankorotuksista voi luopua, jos tilanne on vakavaUhkaava taloustaantuma antaa metallialan yrityksille jopa mahdollisuuden luopua työntekijöidensä palkanko-rotuksista, jos asiasta löytyy yhteisymmärrys työpaikalla.

Suomen Yrittäjien johtajan Rauno Vanhasen mukaan Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton välisen työehto-sopimuksen allekirjoituspöytäkirjasta löytyy tällainen pykälä.

Pykälä on tarkoitettu niille yrityksille, joilla on taloudel-lisia vaikeuksia esimerkiksi tilauskannan romahtamisen takia. Palkankorotusten siirtäminen tai niistä luopumi-nen edellyttää kuitenkin, että asiasta sovitaan paikalli-sesti pääluottamusmiehen tai työntekijöiden edustajan kanssa.

Jos yritys on jäsenenä Teknologiateollisuus ry:ssä, sen on toimitettava poikkeussopimus tiedoksi työehtosopimus-osapuolille.

Teknologiateollisuuden palkantarkistukset ratkesivat lokakuun lopulla. Sopimuksessa sovittiin, millä tavoin niin sanotussa raamisopimuksessa sovitut korotukset toteutetaan työpaikoilla.

3,5 Kuluttajahintojen vuosi- muutos eli inflaatio oli lokakuussa kova 3,5 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintoja nosti viime vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen.

Raamisopimus koskettaisi syntyessään lähtökohtaisesti kaikkia työllistäviä yrityksiä. Ne alat, joilla ei päästä raa-

min mukaiseen työehtosopimukseen, jäisivät kuitenkin sen ulkopuolelle.

Raamitupon mukainen palkkaratkaisu 25 kuukauden ajaksi:• ensimmäisen 13 kuukauden sopimuskorotus 2,4 %.• seuraavien 12 kuukauden sopimuskorotus 1,9 %.

• 150 euron kertaerä vuoden 2012 ensimmäisen palkan-maksun yhteydessä.

Raamitupo sisältää myös laadullisia määräyksiä, jotka tulevat koskettamaan aivan kaikkia työllistäviä yrityksiä. • Isyysvapaata pidennetään yht. 54 arkipäivään nykyisestä 42 päivästä. • Vuokratyövoiman käyttäminen saattaa tulla nykyistä vaikeammaksi. • Henkilöstösuunnittelun velvoitteita lisätään yhteistoimintalainsäädännössä. • Lomakorvausten jaksotuksesta luopuminen työsuhteen päättymistilanteissa lisää työttömyysturvan kustannuksia.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osal-listua vuosittain kolmen päivän ajan koulutukseen. Jos kirjaus merkitsee pakollisia vuosittaisia koulutuspäiviä, se tulisi pienille yrityksille hyvin kalliiksi. Kahdeksan henkilön yrityksessä pelkät palkkakulut olisivat koulutuspäivien osalta 4 000 euroa vuodessa. Koulutuspäivät merkitsisivät huomattavaa kustannuslisäystä yli 50 000:lle pienyritykselle.

Mikäli sopimukseen päästään, lupaa hallitus perua vuorotteluvapaakorvausten leik-kaukset. Vuorotteluvapaajärjestelmä ei ole tutkimusten mukaan pidentänyt työuria vaan päinvastoin.

Hallituksen lupaamat muutokset veroihin:• 0,2 %-yksikön alennus ansiotuloveroon kompensoi-

maan työeläkemaksujen nousua• 0,5 %-yksikön alentaminen yhteisöverokantaan aiemmin päätetyn lisäksi• t&k-verovähennyksestä selvitys, tavoitteena käyt-

töönotto 1.1.2013

Raamituposopimuksessa sovitaan myös työttömyys- turvajärjestelmän yksinkertaistamisesta ja selkeyttämi-

sestä. Uudistus tullee vaikuttamaan myönteisesti myös yrittäjän työttömyysturvaan. Valtio osallistuu kahtena seuraavana vuotena lomautuspäivä-rahojen rahoitukseen peruspäivärahojen osalta.

Lisäksi sopimuksessa luvataan edistää osatyökykyisten työmarkkinoiden kehittä-mistä. Tässä asiassa erityistä huomiota kiinnitetään työnantajien kannusteiden kehittämiseen.

Eri alojen liitojen pitää ilmoittaa keskusjärjestöille 24.11., että onko raamisopimusten mukaiset työehtosopimukset syntyneet. 25.11. keskusjärjestöt kokoontuvat ja myös hallitus arvioi tuolloin, onko riittävä kattavuus saavutettu.

Raamisopi- muksen koh-talonpäivä on 25. marras-kuuta. Hyvä niin, mutta mitä raami tarkoit-taa tavallisen yrittäjän kannalta?

Hyvin menevissä yrityksissä pal-

kankorotukset tuntuvat siedettäviltä, huonom-min menevillä yrityksillä palkankorotusvaraa ei ole lainkaan. Lisää hankaluuksia aiheuttavat käsittämättömät työntekijöiden ”koulutuspäivät”, joista koituu yrittäjälle helposti tuhansien euro-jen ylimääräinen lasku.

Vastalahjaksi hallitus on luvannut kosmeet-

tisen lisäalennuksen yritysveroon. Samalla kiristetään pääomaveroa ja osinkoveroa oikeudenmukaisuuden nimissä. Lisäksi on annettu epämääräisiä lupauksia kasvuyrittä- jyyden kannustamisesta ja t&k-verovähennyk-sistä.

Kaikille tasapuolisesti kaikkea -ideologian kannattajilta tuntuu olevan täysin hukassa tieto siitä, minkälainen on suomalainen yrittäjä. Hehän tämän lystin kuitenkin viime kädessä maksavat.

Tiedoksi vaan, että jokainen yrittäjä on erilai-nen. Jokaisella yrittäjällä on erilaiset ongelmat ja mahdollisuudet toteuttaa raamin velvoitteita. Mihin siis unohtui paikallinen sopiminen?

Mihin ovat myös unohtuneet poisto-oikeuk-sien laajentaminen investoinneissa ja mihin jäi kohtaanto-ongelman ratkaisu?

Ja eikö ketään tunnu häiritsevän, että Tallin- na on vain 1,5 tunnin laivamatkan päässä Hel- singistä.

Kuka unohti yrittäjän

FU

TUREIM

AGEBANK

Konkurssit edellisen taantuman perintöäTilastokeskuksen mukaan tammi–syyskuussa pantiin vireille 2 254 konkurssia, mikä on 5,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Nouseeko konkurssien määrä myös loppu- vuonna, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja pääekonomisti Timo Lindholm?

– Vuoden loppuun ei ehdi suurempaa kään-nettä tulemaan. Arvioisin koko vuoden konkurssiluvun olevan noin 3 000. Se ei ole mikään katastrofiluku, mutta sevästi normaalivuosia korkeampi,Lindholm arvioi.

Lindholm uskoo, etteivät tämän vuoden konkurssit ole vielä euromaiden velkakriisin seurausta vaan pikem-minkin häntiä syksyllä 2008 alkaneesta taantumasta.

– Ensi vuoden tilanne on kuitenkin täysin riippuvainen siitä, miten hyvin tai huonosti Euroopan velkakriisin hoidossa edistytään.

Henkilökunnan määrä kaikissa syyskuuhun mennessä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli runsaat 10 000 eli samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin. Tämä kertoo siitä, että konkurssit ovat koskettaneet enimmäkseen pieniä yrityksiä, kertoo Lindholm.

– Pienten yritysten maksuvalmius on helposti tiukalla, mutta näissä epävarmoissa talouden oloissa on kuiten-kin pärjätty kohtuullisen hyvin, Lindholm sanoo.

timo lindholm

Kimmo KoivikkoKom

men

tti

PEKK

A SI

POLA


On itsestään selvää, että kasvavat nuoret mu-kautuvat siihen minkä-lainen heidän lähiym-

päristönsä on. Olemme kaikki jo pidempään työssä eläneet kokeneet saman.

Nyt näyttää ikävästi siltä, että nuorista jotkut selviävät ja suuri osa tippuu työelämästä pois ennen kuin he ehtivät edes aloittaa omaa työuraansa.

Ratkaisujakin löytyy, jos nii-hin vain halutaan oikeasti tart-tua.

Ensinnäkin koulutus pitäisi remonteerata täysin. Kun pe- rusasiat on opeteltu, pitäisi aloittaa suora työssä oppimi-

nen pienissä yrityksissä, joissa isäntä itse tekee työntekijöi-neen töitä.

Kun näin kasvatettaisiin uut-ta sukupolvea, tulisi heille himo osata tehdä hyvin järjellään ja käsillään. Koulutus vaan tulisi hoitaa toisin kuin nykyisin.

Nyt koulutuksen ulkoiset puitteet maksavat valtavia summia ja tulos on se mikä on. Työntekijöitä kyllä on, mutta tekijöitä et sitten saa mistään. Ne, joita työnteko kiinnostaa tai ovat todellisia osaajia, tekevät pitkää päivää.

Jotta nuorten tehokas kou-lutus onnistuu pienissä yrityk-sissä, on siitä yhteiskunnan maksettava yrittäjälle kunnon korvaus.

Jo muutenkin keskinäises-

sä kilpailussa olevat yrittäjät vieroksuvat tärkeää oppisopi-muskoulutusta, koska he mak-savat toimintansa kautta jo te-hottomalle yhteiskunnalliselle koulutukselle lakisääteisesti erilaisina maksuina valtavia summia.

Sekin hyvä puoli opitaan pie-nissä yrityksissä, että kaiken mitä teet pitää kattaa ainakin omat kulut. Ei saisi ensimmäi-senä nuorelle lyödä saavutettu-ja etuja käteen ja tehdä työnan-tajasta vihollista.

Tällä pienen yrittäjän tiellä kuljin itse ja lopputulos on täs-sä. Eikä ole kaduttanut päivää-kään.

Yrittäjyys on maamme hyvinvoinnin perusta. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeinen

työllisyyden ja talouskasvun lähde.

Perussuomalaisten eduskun-taryhmä julkaisi hiljattain var-jobudjettinsa, jossa esitimme useita muutoksia suomalaisen yrittäjäkulttuurin edistämisek-si. Politiikan pitäisi aiempaa paremmin tukea innovatiivisia pk-yrityksiä.

Kankea ja taloudellisesti te-hoton yritystukijärjestelmä on aika uudistaa. Tutkimusten mu-kaan se suosii suuryrityksiä ja suurin osa tukemista investoin-neista olisi tehty ilman tukiakin. Tilalle esitämme tutkimus- ja kehitystoimintaan kannustavia verotukia esimerkiksi Hollannin mallin mukaisesti. Hollannis-sa tuesta noin 70 prosenttia on kohdentunut pk-yrityksille. Kas-vu alkaa pienestä.

Esitämme myös isänmaal-listen yritysten verotukea. Tuo-tannollisten investointien vero-tuksessa hyväksyttävät poistot tulisi kaksinkertaistaa uusien investointien osalta. Talous-kehitykseen liittyy suurta epä-varmuutta, joten tarvitsemme

täsmäelvytystä, joka kannustaa sijoittamaan Suomeen.

Siemenvaiheen rahoitus on kasvuyrittäjyyden keskeisiä haasteita. Julkisilla tuilla on roo-linsa, mutta erityisesti tarvitaan yksityisten sijoittajien osallistu-mista. Bisnesenkelit tarjoavat alkuvaiheen kasvuyrityksille rahoituksen ohella arvokasta kokemusta yrittäjyyden haas-teista. Bisnesenkelitoiminta on Suomessa lapsenkengissä, joten sitä tulisi aktiivisemmin edistää.

Uuden hallituksen isoimpia virheitä on kotitalousvähen-nyksen tuntuva leikkaaminen. Se uhkaa lukuisia kotipalvelu-yrityksiä, jotka ovat syntyneet viime vuosina. Leikkaus vahin-goittaa lapsiperheitä ja vaikeut-taa kotona asuvien vanhuksien

mahdollisuuksia palkata koti-apua ja asua pitempään omis-sa kodeissaan. Hallitus uskoo säästävänsä sillä 80 miljoonaa vuodessa, mutta lopullinen vai-kutus tulee olemaan pienempi, koska leikkaus vahvistaa har-maan talouden kasvua.

Tarvitsemme politiikassa pk-yrittäjyyden edunvalvojia. Hei-dän puutteensa on tullut taas ilmi asiassa koskien työkyvyt-tömyyseläkkeiden menoja var-ten kerättyä tasoitusvastuuta, jota on varsinkin pk-yrityksiltä kerätty viime vuosina yli kak-si miljardia euroa liikaa. Virhe tuli julkisuuteen jo 2005, jolloin Kari Puro myönsi, että ylimaksu

on palautettava asiakkaille. Vir-hettä ei kuitenkaan korjattu, ja nyt sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee varojen käyttämistä eläkevakuutusyhtiöiden pää-omien lisäämiseen.

Ei ole asiallista, että eläke-vakuutusyhtiöiden sijoitustap-pioiden hävittämiä pääomia täydennetään pk-yrityksiltä ai-heettomasti perityillä maksuil-la. Oikea tapa korjata virhe olisi alentaa pk-yritysten työelä-kemaksuja 2–3 vuoden aikana. Se edistäisi työllistämistä taan-tumajakson aikana, sillä suu-rempi työntekijämäärä lisäisi yrityksen osuutta palautettavis-ta varoista.

pääkirjoitus | Anssi kujala, vastaava päätoimittaja | 24. marraskuuta 2011

Viime viikolla saimme kuulla nipun ikäviä talousuutisia. Italian lainakorot ylittivät haamurajana pidetyn seit-semän prosenttia, Suomen bkt-luvut ovat viime kuukausilta mitättömät, yritysrahoituksessa on paineita mar-

ginaalien nostolle, konkurssien määrä on noussut ja Viroon tosissaan haluavien yritysten määrä laske-taan jo tuhansissa.

Negatiivisten uutisten massa on valtava. Paljon kysytään, että olemmeko taas menossa kohti taan-tumaa. Osa asiantuntijoista on jo ilmoittanut Suo-menkin joutuvan taantuman syövereihin. Elämme sumussa, josta pitää päästä pois. Huonot uutiset ruokkivat itse itseään.

Makrotason ongelmat vaikuttavat vääjäämättä myös mikrotasolle. Pienten ja keskisuurten yritysten omistajat miettivät kuumeisesti, että mitä tapahtuu ensi vuonna. Pahinta on epätietoisuus.

Laskeeko kuluttajien luot-tamus ja kulutus? Miten käy tilauskannalle? Kannattaako investoida ja saako investointia varten edes rahaa?

Huonojen lukujen vastapai-noksi on kuitenkin syytä muistaa muutama fakta.

Ensinnäkin, suurin osa pk-yrityksistä kasvattaa tänä vuonna liikevaihtoaan vähintään viisi prosenttia, lisäksi yritysten kannattavuusluvut ovat hyvällä tasolla ja puolet yrityksistä on nettovelattomia.

Toisekseen, Suomeen on syntynyt aivan uudenlainen yrittämisen kulttuuri, jossa kansainvälisille markkinoille haluavaa nuorta yrittäjää ihan-noidaan eikä enää kadehdita. Startup-yrittäjyyden buumi on kasvussa.

Suuret kansainvälistä kaup-paa tekevät pörssiyritykset

muodostavat yhä Suomen viennin ja talouden selkä-rangan, mutta kasvu tulee aivan muualta. Nousu on jatkossa rakennettava pienemmistä palasista – pien-ten yrittäjien menestyksestä.

Liian usein näiden yritysten menestyksen ja kasvun esteeksi muodostuu puute osaavasta työvoi-masta. Se tuntuu täysin käsittämättömältä maassa, jossa nuorisotyöttömyys on yli 25 prosenttia.

Edelleen vaalitaan tuttua porkkanalinjaa kepin sijaan.

Tuoreessa hallitusohjelmassa puhutaan paljon nuorten työllistämisestä ja sitä kautta syrjäytymisen estämisestä. Tavoite on erittäin hyvä, mutta siinä onnistuminen vaatii muutoksia työelämän nykyisiin pelisääntöihin eikä pelkästään holhoamista.

Suomen Yrittäjien liittokokous esitti Seinäjoen Yrittäjäpäivillä raikkaan ja rohkeankin idean nuorten

työllistämiseksi. Idea ammuttiin varsinkin vasemmalla laidalla alas. Miksi?

Ehdotus niin sanottujen lauta-hommien palauttamisesta käytän-töön avaisi nuorille mahdollisuu-den päästä mukaan työelämään ensin oppimaan ja sitä kautta osaaville nuorille avautuisi myös pysyvä työpaikka. Samalla yrittäjän riski palkata työntekijöitä pienenisi oleellisesti.

Ehdotuksessa ei ole suinkaan kysymys mistään halpatyövoiman käytöstä, kuten on epäilty. Suoma-laisen työehtosopimusjärjestel-män jäykkyys ei saa olla esteenä uusille avauksille ja niiden toteut-tamiselle. Päättäjiltäkin toivoisi näissä asioissa enemmän avoi-muutta poteroihin kaivautumisen sijaan.

Loppujen lopuksi on kaikkien etu, jos nuoret työllistyvät ja yrityk-set saavat tarvitsemaansa työ-voimaa. Yrittäjät rakentavat kyllä nousun, kunhan ylimääräiset esteet raivataan edestä pois.

YLÖsotEttujA

keskustelu

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI

KustantajaSuomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittajaMirka Moilanen, toimittajaRiikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla)Raija Lehtonen, taittoAnna Lantee, [email protected]. 09 229 221, f. 09 2292 2810

ISSN 1795-7982Aikakauslehtien Liiton jäsen

IlmoitusmyyntiAlma360/AsiakasmediaPL 356, 00101 Helsinkip. 010 665 [email protected]

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen YrittäjätPL 999, 00101 Helsinkip. 09 229 [email protected]

PainoSuomen Lehtiyhtymä OyTuusula

Toimituksellinen aineistoLehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämät-tä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vas-tuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuk-setta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaa-miseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

IlmoitusaineistotPdf-tiedostoina osoitteeseen [email protected]. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoi- tukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää.

Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoi-tushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoi-tuksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimite-tusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikir-joituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännös-virheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.– Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistos-ta tai ylivoimaisesta esteestä.– Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedok-sesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston jul-kaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Ilmestymisaikataulu 2011Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot

01/2011 27.01. 18.01. 20.01.

02/2011 24.02. 15.02. 17.02.

03/2011 24.03. 15.03. 17.03.

04/2011 28.04. 14.04. 18.04.

05/2011 26.05. 17.05. 19.05.

06/2011 25.08. 16.08. 18.08.

07/2011 22.09. 13.09. 15.09.

08/2011 27.10. 18.10. 20.10.

09/2011 24.11. 15.11. 17.11.

10/2011 15.12. 07.12. 09.12.

Sumusta pitää päästä pois

KirjE | Pirkko ruohonen-lerner, kansanedustaja

KirjE | esa Halttunen, kitee

Starttiraha on sukupuolineutraali tuote, koska päätösten määrä jakautuu lähes tasan naisten ja miesten kesken.

työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastajan natalia Härkin uutispäivä demarissa

On todennäköistä, että euroalueen talouskriisi johtaa Suomessakin säästötoimiin. Päätöksiä tehdään hallituksen kehysriihessä maaliskuussa 2012. Vaikeudet voi rinnastaa 1990-luvun laman jälkihoitoon.

Pääministeri jyrki katainen yle.fissä

Hyksin Oy tarvitsee Etelä-Suomen aluehallinto- viraston luvan. Kyseessä on ennakkotapaus uudenlaisesta julkisen sektorin yksityistämisestä, joten lupaprosessi saattaa kestää.

Viraston päällikkö kirsti riihelä uusimaassa

Autoedun verotusarvoissa on nousupaineita. Vapaassa autoedussa kyse voi olla noin 15 eurosta kuukaudessa. Verotuspäätös valmistuu marras-kuun 2011 lopulla.

Verohallinnon ylitarkastaja tomi Peltomäki kauppalehdessä

Tunnelmat pk-yrityksissä ovat heikentyneet nopeasti kesän 2011 jälkeen. Yleisten arvioiden mukaan pk-yritysten lainansaanti on vaikeutu-massa. Yrittäjät ovat kuitenkin taisteluhenkisiä.

Suomen yrittäjien toimitusjohtaja jussi järventaus Pohjolan Sanomissa

Velkakriisi on jo aiheuttanut vaurioita reaali- taloudelle eri puolella Eurooppaa. Italian kaatu-minen ei kuitenkaan aiheuttaisi suuria vaurioita suomalaisille suursijoittajille.

finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila Helsingin Sanomissa

Lähivuosina perusterveydenhuolto pitää tuotteistaa. Silloin potilaille paljastuvat hoitojen hinnat. Tarvitaan kattava terveydenhuollon uudistus, jonka ytimessä on kuluttajan vapaus valita palvelun tuottajansa.

terveystalon johtavan ylilääkäri juha tuominen kauppalehdessä

Emu-puskurit ovat propagandaa, jolla pehmitet-tiin suomalainen työmies hyväksymään Euroopan talous- ja rahaliittoon liittyminen.

esko Seppänen iltalehdessä

Kasvu alkaa pienestä – myös yrittäjyydessä

Nuoret vaikka pakolla töihin

Liian usein yritysten menestyksen ja kasvun esteeksi muodostuu puute osaavasta työvoimasta.

kirjoittaja on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Bisnesenkeli- toiminta on Suomessa lapsen- kengissä, joten sitä tulisi aktiivi-semmin edistää.

Pirkko ruohonen-lerner

Jotta nuorten tehokas koulutus onnistuu pienissä yrityksissä, on siitä yhteiskun-nan maksettava yrittäjälle kun-non korvaus.

esa Halttunen


Edunvalvonta

Suomen yrittäjät saa alku-vuodesta lähtien valtavasti directaan liittyviä yhteyden-ottoja jäseniltään, jotka ovat kokeneet tulleensa harhaan-johdetuiksi.

MtV3 uutisoi, että poliisi on aloittanut esitutkinnan hakemisto- ja yhteys-tietopalveluja tarjoavan directan toiminnasta. uutisen mukaan netti- luetteloyhtiö directaa epäillään törkeästä petoksesta ja markkinointi-rikoksesta.

keskuskauppakamarin liiketapalauta-kunta toteaa kahteen otteeseen directa oy:n markkinoinnin harhaanjohtavaksi ja siten hyvän liiketavan vastaiseksi.

2008

julkisuudessa olleiden tietojen mukaan syyttäjä on nostanut syytteen törkeästä petoksesta ja markkinointirikoksesta directaa ja viittä sen vastuuhenkilöä vastaan.

Vaihe vaiheelta – näin Directa-tapaus on edennyt

SY yrittäjien tukena Myös Suomen Yrittäjissä ollaan tyytyväisiä siihen, että Directan yksittäisiä yrittäjiä vastaan nostamissa velkomuskanteis-sa on vihdoin annettu useita pääkäsittelyyn perustuvia tuomioita.

– On hyvä, että pitkään jatkuneita kiistoja on nyt saatu käräjäoikeustasolla ratkaistua, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Lauri Rautio toteaa.

– Helsingin käräjäoikeuden kyseisissä kahdessatoista rii-dassa yrittäjien eduksi antamat ratkaisut ovat perustuneet käräjäoikeudessa järjestettyihin suullisiin pääkäsittelyihin, jois-sa on yleensä suullisesti kuultu asianosaisina olleita yrittäjiä sekä mahdollisia todistajia.

Kyseisissä ratkaisuissa käräjä- oikeus on hylännyt Directan

nostamat velkomuskanteet, vapauttanut vastaajina olleita yrittäjiä niin sanottujen haku-osumalaskujen maksuvelvolli-suudesta ja tuominnut Directan maksamaan yrittäjien oikeu-denkäyntikuluja.

SY on neuvonut jäsenyrittä-jiään Directa-riidoissa vuoden 2008 alkupuolelta lähtien, jolloin Suomen Yrittäjiin alkoi tulla runsaasti yhteydenot- toja yrittäjiltä, jotka kummas-telivat Directalta saamiaan laskuja.

– Olemme arvioineet saa-neemme useita tuhansia yhtey-denottoja jäsenyrittäjiltämme Directaan liittyen. Neuvon-nassamme ei todennäköisesti koskaan ole tullut vastaan toista yritystä, josta olisi kyselty näin paljon, Rautio sanoo.

Directa-taistelu jatkuu • Jättiläismäisessä Directa-rikosoikeudenkäynnissä on asianomistajina 1 403 pienyrittäjää.

Rikosprosessin pääkäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa 31. lokakuuta.

Mirka Moilanen, tekstiMika Kanerva, kuva

Yrittäjien ja Directan välinen kädenvääntö jatkuu. Directaa ja sen johdossa toimineita syytetään törkeästä

petoksesta ja markkinointirikok-sesta. Syyttäjän mukaan Direc-tan toiminnassa harhautettiin tietoisesti asiakkaita antamalla puhelimitse markkinoidusta pal-velusta virheellistä ja harhaan-johtavaa tietoa.

Pääkäsittely Directaa koske-vassa rikosoikeudenkäynnissä alkoi Helsingin käräjäoikeudessa 31.lokakuuta. Oikeudenkäynnis-sä asianosaisina on 1403 pien-yrittäjää, jotka aikoinaan ovat tehneet Directasta tutkintapyyn-nön poliisille.

Syyttäjä vaatii Directa Oy:ltä, sen toimitusjohtajalta sekä enti-seltä myyntijohtajalta yhteisvas-tuullisesti rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä korvauk-sia valtiolle yhteensä 1 772 369 euroa. Lisäksi vastaajina oleville Directan nykyisille ja yhdelle en-tiselle johtohenkilölle vaaditaan liiketoimintakieltoa.

riitaoikeudenkäynneissä tuomioita. Juhani Udelius on yksi ainakin kahdestatoista yrit- täjästä, jotka ovat saaneet Direc-tan nostamassa velkomuskan-teessa Helsingin käräjäoikeudes-ta kanteet hylkäävän ratkaisun.

Vaikka Directa on valittanut asiasta hovioikeuteen, on kärä-jäoikeuden päätös luonut uskoa yhtiötä vastaan taistelleelle pien-yrittäjälle. Kaikkiaan Directa on yhtiön oman kertoman mukaan vaatinut tai vaatimassa saatavia lähes 6 000 suomalaiselta yrityk-seltä.

Metallisorvaaja Udeliuksen tarina on tyypillinen. Mies oli aiemmin maksanut hakuyhtiöl- le noin 50 euron suuruisen vuo-simaksun, kun lasku yhtiön ni- menmuutoksen myötä pomppa-

sikin yhtäkkiä yli kymmenenker-taiseksi.

– Kyllä nämä laskutusperus-teet ihmetyttivät minua. Seu-raan itse nettisivujeni kävijä- laskuria, jonka mukaan sivuilla on kahdeksan vuoden aikana käynyt neljä tuhatta kävijää. Di-recta laskutti minua 6 000 käyn-nistä vuodessa, Udelius kum-mastelee.

Udelius jätti laskun maksa-matta ja otti yhteyttä Directaan, mutta yhteistyön ja sopimuksen irtisanominen ei onnistu-

nutkaan tuosta vain. Directan mukaan uusi, vuoden mittainen sopimuskausi oli ehtinyt alkaa, eikä irtisanominen ollut enää mahdollista.

– Tietämättäni olin jälleen sitoutunut yhdeksi vuodeksi ja aloittanut uuden sopimuskau-den.

oikeus voitti. Nyt, vuosien riitelyn jälkeen käräjäoikeuden päätös tuntuu hyvältä.

– Sanon, että oikeus voitti ja usko Suomen oikeusjärjestelmää kohtaan säilyi.

Juhani Udelius harmittelee sitä, että moni pienyrittäjä on joutunut lopettamaan yritystoi-minnan, kun voimat ovat lop-puneet kesken oikeusprosessin. Hän toivottaa voimia yrittäjäkol-legoilleen, joiden riita-asiat ovat vielä kesken.

– Lykkyä pyttyyn. Toivon, että pienillä yrityksillä on voimaa, ei-vätkä ne nosta käsiä pystyyn, jos joku huijari heitä huijaa.

Suomen yrittäjiä kuultuaan käräjäoikeus hylkää directan turvaamistoimihakemuksen ja määrää samalla myös väliaikai-sen turvaamistoimen raukea-maan.

Helsingin käräjäoikeus antaa täysimittaisten pääkäsittelyjen jälkeen useita ratkaisuja, joissa directan velkomuskanteet yrittäjiä kohtaan on hylätty.

Suomen yrittäjät ja directa oy sopivat directan keväällä 2009 Helsingin käräjä-oikeudesta hakemasta turvaamistoimesta aiheutuneen vahingonkorvausprosessin. osana sovintoa directa maksaa Suomen yrittäjille korvauksia.

rikosasian varsinainen käsittely alkaa Helsingin käräjä-oikeudessa.

2009 2010 2011

2008 21.12.2008 ja 23.3.2009

2.6.2008

Huhtikuu 2009

directa hakee Helsingin käräjäoikeudesta Sy:ä vastaan turvaamistoimea. Hakemuk-sen johdosta käräjäoikeus antaa Suomen yrittäjiä kuulematta uhkasakolla tehos-tetun väliaikaisen turvaamistoimen, jonka vuoksi Sy ei väliaikaisesti antanut neuvoja directa-asioissa.

Helmikuu 2009

Kesä 2010

rikosasian käsittely alkaa Helsingin käräjä- oikeudessa valmisteluistun-nolla.

Kesä 2011

Lokakuu 2011

13.6.2011 13.10.2011

MEtaLLisorvaaja juhani udelius sai Helsingin käräjäoikeuden ratkaisun omassa riita-asiassaan directan kanssa.

2012

Suomen yrittäjät vaatii markkinaoikeutta kieltämään directaa menettelemästä hyvän liiketavan vastaisesti. Asia on edelleen markkina-oikeudessa vireillä.

Toukokuu 2009

Toivon, että pienillä yrityksillä on voimaa, eivätkä ne nosta käsiä pystyyn, jos joku huijari heitä huijaa.

juhani udelius


Terveydenhuoltoalan yk-sityiset yritykset eivät luovu taistelusta markki-nahäirikkö HYKSin Oy:n

perustamissopassa.Lääkäripalveluyritykset ry:n

toiminnanjohtaja Ismo Parta-sen mukaan on arveluttavaa, että HYKSin Oy aikoo ryhtyä har-joittamaan elinkeinotoimintaa alan palvelumarkkinoilla ja sitä pyöritetään sairaanhoitopiirin toimitiloja yksinoikeudella hyö-dyntäen.

– Liiketoimintasuunnitelman mukaan yhtiö saa hyödyntää

verorahoituksella hankittuja sai-raanhoitopiirin resursseja yksin-oikeudella. Tätä ei voi missään tapauksessa hyväksyä. Julkinen omistaja voi toki omistaa mitä tahansa tuotantoa, mutta jos se siirtyy avoimille markkinoille, niin sen täytyy pelata samoilla pelisäännöillä kuin muidenkin toimijoiden.

Helsingin ja Uudenmaan sai-raanhoitopiirin hallitus hyväk-syi yksityissairaala HYKSin Oy:n perustamissuunnitelman loka-kuun lopussa äänin 981–101,5. Suunnitelman toteuttamisessa on kuitenkin vielä monta kysy-mysmerkkiä ennen kuin ensim-

mäistäkään potilasta voidaan kirjata sairaalaan sisään.

Sairaanhoitopiirin yhtymä-valtuusto myönsi äänestyksen jälkeen HUS:n hallitukselle lu-van yksityissairaalan perusta-miseen. Lääkäripalveluyritykset LPY ry valittaa päätöksestä hal-linto-oikeuteen. Perusteena on yhtymävaltuuston toimivallan ylitys.

Kantelu ja selvityspyyntö. Lääkäripalveluyritykset ry ja Terveyspalvelualan Liitto jättivät jo lokakuun alussa kantelun EU-komissiolle HUS:n yksityissai-

raalan perustamisesta. – Perusteena on yhtiön saa-

man valtiontuen aiheuttamat kilpailuvääristymät sekä yhtiön erityisasema markkinoilla, Par-tanen selvittää.

Marraskuun alussa selvitys-pyyntö lähti myös Kilpailuviras-toon.

– LPY on jättänyt ennakko-selvityspyynnön myös Kilpailu-virastolle. Siinä LPY esittää, että Kilpailuvirasto selvittäisi ja an-taisi kannanottonsa siitä, miten HYKSin Oy:n suunniteltu toimin-ta vaikuttaa markkinoiden toi-mintaan ja kilpailuolosuhteisiin alalla.

Kilpailuviraston kannanottoa LPY odottaa vuoden vaihteessa ja EU-komission alkuvuodesta 2012.

Ei vain uudenmaan asia. LPY:n toiminnanjohtajan mu-kaan kysymys on huomattavasti suuremmasta asiasta kuin yh-den sairaanhoitopiirin tavasta ratkaista omia haasteitaan.

– Kyseessä on merkittävä pe-riaatteellinen ennakkopäätös, jonka vaikutukset olisi hyvä sel-vittää huomattavasti tehtyä tar-kemmin ennen sairaalayhtiön perustamista. Asia ei suinkaan

ole vain paikallinen asia, sillä HYKSin Oy:n perustaminen syn-nyttänee vastaavanlaisia mark-kinahäirikköjä myös muualle Suomeen ja muille toimialoille, Partanen epäilee.

– Nyt tilannetta joudutaan valitettavasti selvittämään oi-keusjärjestelmän kautta. LPY tai muutkaan elinkeinoelämän toimijat eivät valita valittamisen ilosta, toiminnanjohtaja Parta-nen muistuttaa.

Partasen mielestä on kuiten-kin hyvä selvittää kunnallisen elinkeinotoiminnan rajat ja pe-lisäännöt ennen tämänlaisten hankkeiden toteutumista.

Kapuloita Hyksin rattaisiin • Lääkäripalveluyritykset ry on jättänyt HYKSin Oy:n perustamisesta kantelun EU-komissiolle ja Kilpailuvirastoon.


PÄÄttÄjÄ PuNtarissa | Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Oikea työpaikka on paras lääke syrjäytymisuhkaanEeva Ketvel, teksti

Suomen Yrittäjät esitti lokakuussa uutta mal-lia nuorten syrjäyty-misen ehkäisyyn. Siinä yrittäjä voisi palkata työkokemusta ja koulu-

tusta vailla olevan nuoren töihin erityisin ehdoin. Palkka voisi olla työsuhteen alussa työehtosopi-muksen minimipalkkaa pienem-pi ja koko työaika koeaikaa, eli nuoren voisi irtisanoa, jos työ ei sujuisikaan. Idea tyrmättiin tuo-reeltaan.

Nyt kuuluu myös myönteistä kommenttia.

– Minusta idea on hyvä, kan-sanedustaja Juha Sipilä (kesk) sanoo.

Vain peruskoulun käyneitä, työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria on peräti 40 000. Syrjäytymisuhka on valtava.

– Olemme nostaneet riman ammatillisessa koulutuksessa liian korkealle. Liian monella koulu jää kesken liian teoreetti-sena. Fakta on kuitenkin se, että käytännön tekijöitä tarvitaan edelleenkin, ja moniin tehtäviin voi kouluttautua vanhassa mes-tari-kisälli -suhteessa, Juha Sipilä sanoo.

Pois askartelukerhoista. Vii-den lapsen isän mielestä nimen-omaan oikea työpaikka on nuo-rille monesti parasta lääkettä syrjäytymisuhkaan.

– Jokaisen pitäisi saada tuntea olevansa tarpeellinen ja yhteisöl-le hyödyllinen. Tällainen tunne ei synny väkisin keksityllä työl-

• Juha Sipilä puolustaa Suomen Yrittäjien ideaa kouluttamattomien nuorten työllistämisestä.

listymistyöllä niin sanotuissa ”askartelukerhoissa”, hän sanoo.

Suomen Yrittäjät perustelee malliaan sillä, että yrittäjä ei us-kalla työllistää kouluttamatonta nuorta, jos pitää heti sitoutua maksamaan täysi palkka ja pitä-mään nuori töissä, vaikka kävisi ilmi, ettei työnteko onnistukaan.

– Yrityksen näkökulmasta työllistämisen kynnys on korkea juuri noista syistä, Sipilä toteaa.

– Pitää löytää keinoja, millä yritysten työllistämiskynnystä pienennetään. Nuoren osalta se tarkoittaa myös pienemmän

Suomen Yrittäjien puheen-johtajan Mikko Simolinnan avaus nuorten työllistämistä helpottavista keinoista ottaa koville vasemmistossa.

Yrittäjien ehdotukseen ovat ottaneet kantaa muun muassa valtiovarainminis-teri Jutta Urpilainen (sd) ja SAK:n kehittämisjohtaja Sanna Siekkinen, joka tyrmäsi ajatuksen tuoreel-taan.

Simolinna ehdotti Seinä-joen Yrittäjäpäivillä noin kuukausi sitten, että vanhat periaatteelliset opinkappa-leet on syytä unohtaa ja katsoa rehellisesti mitä on tehtävä työtilaisuuksien löytymiseksi nuorille.

Hänen mukaansa suoma-laisista pk-yrityksistä löytyy paljon sellaisia avustavia tehtäviä, joita varten ei ny-kyisin ole palkattu erikseen ketään, vaan koulutetumpi

väki tekee muiden töiden ohessa nämä avustavatkin tehtävät. Nämä niin sanotut lautapojan hommat loppui-vat yhteiskunnasta viimeis-tään 1990-luvun laman seurauksena.

Myös työehtosopimus-järjestelmä on ollut omiaan poistamaan yrityksistä kaik-ki ne työt, joissa yrityksen saama suorite ei vastaa edes TESin mukaista vähimmäis-palkkaa.

– Työehtosopimusten yleissitovuus ei nykypäivänä saa olla niin betoniin valet-tua, että se estää nuorten pääsemisen työelämään. Kysymys ei ole myöskään kahden kerroksen työmark-kinoiden luomisesta. Päin- vastoin nyt pitää saada nuoret pois kellarikerroksen työttömyydestä ja ulkopuo-lisuudesta mukaan työelä-mään, Simolinna sanoi.

Simolinna sohaisi ampiaispesää

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER / EDUSKUNTA

juha sipiläikä: 50 v.Koulutus: Diplomi-insinöörityöura: Kansanedustaja (kesk) 2011-, toimitusjohtaja fortel invest oy:ssä 1998-2002 ja 2005-2011, toimitusjohtaja Elektrobit oyj:ssä 2002-2005, tuotantopäällikkö ja toimitusjohtaja solitra oy:ssä 1988-1998, suursarjatuotteiden tuotekehityspäällikkö LK Products oy:ssä 1985-1988. Perhe: vaimo, neljä poikaa ja tytär.Harrastukset: Puukaasuautoilu, ”sähkön tekeminen” ja lenkkeily.

palkkakustannuksen hyväksy-mistä siihen saakka, että työteh-tävät on opittu, pitkän yrittäjä-uran tehnyt Sipilä sanoo.

tavoitteena työsuhde. Oppo-sitioedustaja huomauttaa, että mallista olisi hyötyä myös yh-teiskunnalle.

– Työttömyysmenot vähenisi-vät. Ja ennen kaikkea saisimme yhden uuden keinon käyttöön syrjäytymisen ehkäisemisessä. Uskon, että malli toisi pysyviä työpaikkoja ja nimenomaan niil-

le, jotka ovat vaarassa jäädä ko-konaan työelämän ulkopuolelle.

Kritiikkiä Suomen yrittäjien idea sai erityisesti hallituksen vasemmalta laidalta.

– Minusta syrjäytymisuhka on pahempi ongelma kuin määräai-kainen pienempi palkka. Tieten-kään työnantajat eivät saa käyt-tää tilannetta hyväkseen, vaan pyrkimyksenä pitää olla pysyvä työsuhde. Syrjäytymisen ehkäisy ja uusien oikeiden työpaikkojen syntyminen luulisi olevan kaik-kien etu ja tavoite, oppositio-edustaja sanoo.

Minusta syrjäytymis- uhka on pahempi ongelma kuin määräaikainen pienempi palkka.

juha Sipilä

juHa siPiLÄ haluaa etsiä keinoja millä yritysten työllistämiskynnystä pienennetään.

Varovan Pekka Laitinen Perheyritysten liiton johtoonPerheyritysten liitto on valinnut hallituksen uudek-si puheenjohtajaksi Varova Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laitisen. Laitinen aloittaa kolmevuotisen puheenjohtaja-kautensa tammikuussa 2012.

Laitinen haluaa olla mu-kana nostamassa kasvollisen omistajuuden merkitystä.

– Perheyritykset ovat aina olleet jykevä osa suomalais-ta hyvinvointiyhteiskuntaa. Taloudellisesti haasteellisina aikoina pitkäjänteisen yrittä-jyyden merkitys korostuu en-tisestään. Menestyvä perheyri-tys työllistää ja työllistämisen kautta resurssit ja hyvinvointi lisääntyvät, Laitinen toteaa.

Laitisen perheyritys Varova on vuonna 1948 perustettu kuljetus- ja huolintaliike. Varo-va työllistää viidessä toimipis-teessään 170 henkilöä. Pekka Laitisen isä Leevi K. Laitinen osti yrityksen 1960-luvun alussa itselleen. Pekka Laitisen molemmat pojat työskentele-vät yhtiössä, ja myös Leevi-isä on edelleen hallituksen jäsen.

Laitinen vastaanottaa Perheyritysten liiton hallituksen vetovastuun Vallila Inte-rior Oy:n toimitusjohtajalta Anne Berneriltä.

Hintatiedot numerosta 0800 11 020202 tai www.fonecta.com.

NUMERO, JOSTA SAATOSOITTEET JOULUKORTTEIHIN.

Yrittaja_sanomat_020202_joulu_380x255mm.indd 1 18.11.2011 9.25

Tietoturvariskit eivät pelotaPk-yritykset eivät koe tietotur-variskiä toiminnassaan suu-reksi. Viestintäviraston teettä-mään kyselyyn vastanneista yrityksistä 60 prosenttia arvioi tietoturvariskinsä olevan pieni ja vain neljä prosenttia piti riskiä suurena.

– Viime viikkojen tietovuo-totapaukset osoittavat, että yrityksissä on paljon tekemistä tietojen suojaamisen osaami-sessa, sanoo Viestintäviraston verkot ja turvallisuus -tulos-alueen johtaja Timo Lehti-mäki.

Kyselyssä ilmeni, että yri-tykset etsivät tietoturvatietoa yleisimmin internetistä.


talouspäättäjät Yrittävät

Harmaata ja hämärää Kimmo Koivikko, teksti

Lähes 30 000 yrityksen ti- linpäätöstiedot ovat jää-neet päivittymättä Vero-hallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen vä-

listen tietojärjestelmäongelmien takia.

Käytännössä yhdenkään vuo-den 2011 puolella tilikautensa päättäneen yrityksen tilinpää-

töstiedot eivät siirtyneet kaup-parekisteriin. Ongelmat on saatu ratkaistua vasta marraskuun alussa, ja nyt kaupparekisteri on ajan tasalla.

– Olemme tosi pahoillamme, että tällainen tilanne on pääs- syt syntymään. Palautetta on tullut yrityksistä. Esimerkiksi asiakkaat ovat epäilleet joiden-kin yritysten luotettavuutta. Tämä on vakava paikka, sanoo

ylitarkastaja Olli Sierla Verohal-linnosta.

Myös luottoluokittajat ovat kyselleet tilinpäätösten perään.

Uusimpien tilinpäätöstietojen näkyminen kaupparekisterissä on tärkeää esimerkiksi niille yri-tyksille, jotka hakevat pankista lainaa.

Pahimmassa tapauksessa koko laina voi jäädä saamatta tai ainakin marginaaleihin tehdään

viilauksia.– Jos joku kokee kärsineensä

vahinkoa, hän voi olla yhteydes-sä meihin, Sierla toteaa.

järjestelmä petti. Ongelmia alkoi syntyä, kun tilinpäätös-tietojen välityksessä siirryttiin teknisesti uuteen menettelyyn vuoden alussa.

Ideana on niin sanottu yhden

luukun periaate, jossa verottaja lähettää kaikki osakeyhtiöiden tiedot liitetietoineen Patentti- ja rekisterihallitukselle. Aiemmin yrittäjä on joutunut lähettä-mään esimerkiksi liitetiedot itse PRH:lle.

– Tietojen välitystä viivästyt-tivät ongelmat sekä PRH:n että Verohallinnon päässä. Verohal-linnon järjestelmää testattiin ja järjestelmä toimi testeissä oi-

kein, Olli Sierla sanoo.Suman purkaminenkaan ei

sujunut aivan ongelmitta, sil- lä kaupparekisterin tietojärjes-telmässä on rajoite, jonka mu-kaan järjestelmä ottaa vastaan vain 4 000 yrityksen tiedot päi-vässä.

Normaalin toimitusrytmin mukaan PRH:n olisi pitänyt saa-da tilinpäätöstiedot verottajalta 1 – 5 viikossa.

Verottaja pahoittelee – Tuhansien yritysten tiedot jäivät päivittymättä

• Tietojärjestelmäongelmien takia lähes 30 000 yrityksen tilinpäätökset päivittyivät vasta nyt. Asiakkaat ovat kyselleet yritysten luotettavuuden perään.

Osavoitto sodassa harmaata taloutta vastaan saavutettiin, kun eduskunta hyväksyi äskettäin rakennusalaa koske-van lain pakollisesta veronumerosta ja viranomaisen ylläpitämästä veronumero-rekisteristä.

Lain nojalla työntekijän pakollisessa tunnistekor-tissa pitää näkyä Verohallinnon antama veronumero merkiksi siitä, että työmaalla toimitaan pelisääntöjen mukaan, ainakin mitä verotukseen tulee.

Pakollinen veronumero ja siihen liittyvä rekisteri oletetaan tehokkaaksi toimeksi harmaata taloutta vastaan. Rajusti kilpaillun alan yrittäjiä on pitkään rieponut, että urakkakilpailujen voittajiksi ovat pakan-neet selviytymään hämäräfirmat, jota jättävät kylmästi veronsa maksamatta.

Valvontakeinojen heikkouden vuoksi se on ollut vieläpä lapsellisen helppoa.

Vaikka veronumero ei olekaan ongelman lopullinen eikä aukoton ratkaisu, se on askel kohti tervettä ja tasapuolista kilpailua.

Jotenkin näin todettiin myös Suomen Yrittäjien eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle jätetyssä lau-sunnossa.

•••Lakia voitiin valmistella laajan yksituumaisuuden vallitessa.

Työntekijöiden SAK:lainen Rakennusliitto ja työantajan Rakennusteollisuus ry olivat lujasti asian kannalla.

Eduskunnassa laki meni läpi sulan yksimielisyyden vallitessa. Myös valtiovarainvaliokunnan lakia koskevat lausunnot olivat yksisuuntaisen myönteisiä.

Oppositiokaan ei soraääniä esittänyt. Suukopua käytiin vain siitä, kenelle suurin kunnia lain aikaansaa-misesta kuuluu.

Eduskuntakeskustelussa jotkut halusivat laajentaa lakia myös muille harmaalle taloudelle alttiille aloille, kuten kiinteistö- ja siivousalalle.

•••

Laki koskee useiden yritysten yhteisiä työmaita, joilla valvonta- ja ilmoitusvelvollisuus on päätoteuttajalla ja omien työntekijöidensä osalta työnantajalla.

Kimmo Sasi (kok.) ja muutama muu olisivat mielel-lään nähneet, että jonkinmoinen vastuu verotietojen toimittamisessa veroviranomaiselle voisi olla myös työntekijällä itsellään.

Laki astuu voimaan joulukuun 15. päivä, ja siihen liittyviä asetuksia valtioneuvosto antaa vuoden 2012 aikana. Se on hallituksen mukaan ensimmäinen vaihe hallitusohjelman lupaamista harmaan talouden tehos-tetuista torjuntatoimista.

Verovalvontaa on harmaan talouden torjunnan nimissä tarkoitus laajentaa myöhemmin. Vuonna 2013 ilmoitusmenettelyä aiotaan laajentaa niin, että Vero-hallinto saisi lähes reaaliaikaista tietoa rakennusalan työntekijöistä ja urakkasuorituksista.

•••”Luottamus hyvä, valvonta parempi”. Näin tavattiin kuulemma sanoa ns. reaalisosialismin maissa, kun perusteltiin arkea mutkistavaa byrokratiaa ja tarvetta kytätä kansalaisia.

Sanonnan isäksi väitetään itseään Isä Aurinkoista, Josif Stalinia. Mene ja tiedä.

Oli niin tai näin, valvonnan lisääminen on kaksipiip-puinen miekka. Tai ehkä kaksiteräinen piippu.

Valvonnan lisääminen ja erilaiset ilmoitusvelvolli-suudet viranomaisille merkitsevät aina jossain määrin yritykselle hallinnollista taakkaa. Lainsäätäjän ja valvo-van viranomaisen tulee harkita myös tarkoituksenmu-kaisuusnäkökohtia. Se on harkintaa saatavan hyödyn ja aiheutetun haitan välillä.

Pienet yritykset tulevat yleensä toimeen varsin ohu-ella hallinnolla ja byrokratialla. Se on osa niiden kilpai-luetua. Paperinpyöritykseen ja selvitysten tekemiseen viranomaisille menee aikaa, joka on pois varsinaisesta työstä.

On viisasta pitää huolta, ettei liiallisilla viranomais-määräyksillä ja ylimitoitetulla valvonnalla aiheuteta kohtuutonta haittaa yrityksille.

Tässä mielessä onkin syytä toivottaa menestystä hyvää lainsäädäntöä ja hallintotapaa edistäville hank-keille.

Entistä osaavampi työkaveri.

DNA Toimisto -pakettiin sisältyy: Nokia N9 -älypuhelin sekä puhe- ja nettipaketti. Lisähintaan Google-sovellukset ja DNA Domain -palvelu 3,33 €/kk. Tarjous voimassa 31.12.2011 asti.

Nokia N9 + puhe- ja nettipaketti alk.

Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan, soita 044 144 099 tai tilaa tekstiviestillä numerosta 044 044 1441. Palveluksessasi on yli 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

35 59€/kk/24kk

(alv. 0%)


taloustErvEisiä BrYssEListä | Antti neimala

JARI KIPPOLA

HaNNa PaLKoNEN toimii vero-asiantuntijana kPMg:llä keskittyen omistajajohtoisten perhe- ja kasvuyritysten veropalveluihin.

Minimoi verotus yritysjärjestelyissä

Timo Sormunen, tekstiPekka Sipola, kuva

Yrityksen sujuva sukupolvenvaihdos on paperilla helppoa, mutta käytännössä var-sin mutkikasta. Tä-män sai huomata

myös helsinkiläinen Risto Wal-den.

Hänen eteensä tuli kolmisen vuotta sitten tilanne, jossa isän pyörittämälle tilitoimistolle oli löydettävä jatkaja tai laitettava lappu luukulle.

– Isällä oli tuolloin ikää jo yli 70 vuotta, mutta hän ei yksinker-taisesti halunnut luopua firman-sa vetämisestä, vaikka olimme sisarusten kanssa siihen patista-neet jo vuosikaudet. Vasta liikun-tavamma sai pään kääntymään. Eli käsittääkseni aika tyypillinen tarina monessa pienessä pk-yri-tyksessä, Walden muistelee.

Tänä vuonna 40 vuotta täyttä-vä ja vuonna 1985 Kaarle Walde-nin omistukseen yrityskaupalla siirtynyt Bilanssi Oy oli vain yksi energisen ja osaavan yrittäjän tilitoimistoista. Muista hän oli luopunut asteittain vuosien var-rella, mutta Bilanssissa työpäivät jatkuivat entiseen malliin, vaik-ka virallinen eläkeikä oli täytty-nyt jo aikoja sitten.

– Se näkyi luonnollisesti myös firman tunnusluvuissa ja kehi-tyspanoksissa. Monet avainlu-vut olivat kääntyneet hiljalleen alaspäin ja investoinnit jääneet vähiin, Walden toteaa.

Kissa pöydälle. Yrittäjäisän lii-kuntavamman jälkeen Bilanssin sukupolvenvaihdos käynnistyi koko perheen yhteisellä palave-rilla, jossa kissa nostettiin pöy-dälle ja eri vaihtoehdot, myös ne kaikkein ikävimmät, käytiin avoimesti läpi.

Etuna oli, että jatkajaksi oli tarjolla toimialan asiantuntija.

– Isän firma oli tullut minul-le tutuksi jo opiskeluvuosina ja avustelin siellä satunnaisesti eri-laisissa hommissa palkanlasken-nasta varastojen järjestämiseen. Jatkamispäätös vaati tottakai kypsyttelyä. Merkittävistä mo-dernisointitarpeista huolimatta firmalla oli osaava ja kokenut henkilöstö, hyvä maine ja asia-kaskunta sekä tätä kautta kehi-tyspotentiaalia, Walden muiste-lee.

Päätöstä helpotti sekin, että muun muassa verohallinnossa ja kauppakorkeakoulussa työs-kennellyt veroekspertti oli asteit-tain jo valmistautunut konsultti-yrittäjyyteen.

– Kovin ja perusteellisin miet-timinen oli lopulta siinä, kuin-

Ikävätkin asiat pitää puhua •Waldenit hoitivat sukupolvenvaihdoksen yrityskaupalla.

Ennen vaihdosta perhe kävi useita tunteikkaita keskusteluja.

Lähde ajoissa liikkeelleBilanssin tapauksessa yrityksen siirto isältä pojalle sujui lopulta sutjakkaasti, kiitos tarkan tilannekartoituksen, huo-lellisen suunnittelun ja perillisten kesken löytyneen yhteis-ymmärryksen.

Risto Waldenin neuvot sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä oleville yrittäjille ovatkin selkeät. Niistä ensimmäinen on se, että liikkeelle lähdetään ajoissa eikä vasta pakon edessä.

– Ihmisellä on tapana siirtää vaikeita asioita kalenterissa eteenpäin ja tämä pätee myös sukupolvenvaihdoksiin. Asia pitää ottaa ajoissa puheeksi ja siirtyä sitten sanoista myös tekoi-hin, Walden toteaa.

Toinen avainasia on jatkajan motivaatio. Väkisin syliin lankeava yritys voi pahimmillaan olla perilliselle henkinen ja taloudellinen taakka, joka ajaa sekä yrityksen että yrittäjän

ahdinkoon.–Yrityksen tarkka tilannekartoitus ja tulevaisuudennäky-

mien selvittäminen on tärkeää. Jos ne ovat hyvällä tolalla, se nostaa aina myös seuraavan yrittäjän innostusta, Walden muistuttaa.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin löytää yhteisen pöydän ääressä ratkaisu, joka ei tuota liian raskaita vero- tai rahoitus-seuraamuksia yhdellekään asianosaiselle. Suoraan perintönä annettu yritys tuottaa perijälleen mojovan jälkilaskun, josta riittää usein maksettavaa myös sisaruksille.

Luopuva yrittäjä jää puolestaan ilman yrityksensä myynti-tuloja ja niiden tuomaa eläkevuosien talousturvaa.

– Valitettavasti tämä kokonaisuus on monessa sukupolven-vaihdoksessa ylitsepääsemätön yhtälö, Walden toteaa.

ka omistajanvaihdos saataisiin hoidetuksi kaikkien osapuolten kannalta mahdollisimman oi-

keudenmukaisesti ja kohtuulli-sin veroseuraamuksin. Parhaak-si vaihtoehdoksi nousi perinnön sijasta ihan perinteinen yritys-kauppa käypään hintaan, Wal-den toteaa.

tunteet mukana. Pääsyynä oli rahoitustaakan tasaisempi jakaantuminen sekä perillisten että perittävän kesken.

– Jos olisin saanut Bilanssin suorana perintönä, minun olisi pitänyt maksaa siitä toiset sisa-

rukset ulos tai isän kompensoida lahja muille sisaruksille. Pankki-lainaa voi maksaa useita vuosia, mutta verot on hoidettava mää-räpäivänä, Walden toteaa.

Vuonna 2008 tehdyn omis-tajavaihdoksen jälkeen Bilans-si on kasvanut ja laajentunut laskenta- ja verokonsultointiin. Yhtiössä on investoitu niin tieto-järjestelmiin, toimitiloihin kuin henkilöstön osaamiseen. Työn-tekijöitä on jo 12 ja liikevaihto lähestyy miljoonaa euroa.

– Yleisenä ohjeena voi sanoa,

Yhtiöillä voi monesta syys-tä olla paineita yrityksen toiminnan tai omistuksen

uudelleenjärjestelyyn. Taustalla saattaa olla aikai-

semmin toteutettu kilpailijan hankinta, tarve yhdistää useampi yhtiö hallinnon keventämiseksi taikka tarve erottaa yhtiön ope-ratiivinen toiminta ja kiinteistöt erillisiksi yhtiöikseen. Myös Eu-roopan velkakriisiin liittyvä ta-loudellinen epävarmuus saattaa johtaa tarpeeseen muokata yh-tiön liiketoimintaa tai omistusta.

Yritysjärjestelyitä toteutet-taessa riskinä kuitenkin on, että mikäli järjestely ei noudata elinkeinoverolain säännöksiä, seurauksena voi olla yllättäviä ja huomattaviakin veroseuraa-muksia.

sulautuminen ja jakautumi-nen. Elinkeinoverolain 52 a §:n mukaan sulautumisella tarkoite-taan järjestelyä, jossa vähintään yksi sulautuva yhtiö siirtää kaik-ki varansa ja velkansa vastaan-ottavalle yhtiölle, ja jossa sulau-tuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena vastaanot-tavan yhtiön osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa, mutta sen määrä on rajoitettu kymmeneen prosenttiin vastikkeena annetta-

vien osakkeiden yhteenlasketus-ta nimellisarvosta.

Vastaavasti elinkeinoverolain 52 c §:n mukaan jakautumisel-la tarkoitetaan järjestelyä, jossa jakautuvan yhtiön osakkeen-omistajat saavat jakautumisvas-tikkeena vastaanottavan yhtiön liikkeelle laskemia osakkeita tai rahaa vastaavin edellytyksin kuin sulautumisessa.

Mikäli yritysjärjestely toteute-taan edellä mainittujen elinkei-noverolain yritysjärjestelysään-nösten mukaisesti, keskeinen etu liittyy jatkuvuusperiaattee-seen: sulautuvan tai jakautuvan yhtiön ei katsota purkautuvan verotuksessa.

Mikäli järjestelyssä sen sijaan ei noudateta elinkeinoverolain määräyksiä, on kyseessä yhtiöoi-keuden näkökulmasta sulautu-minen tai jakautuminen, mutta

verotuksessa asia käsitellään elinkeinoverolain 51 d §:n mu-kaisena yhtiön purkuna.

Joissakin oikeustapauksissa verotuksellinen kysymys on kos-kenut sulautumis- ja jakautumis-vastiketta ja sen jakautumista osakkeenomistajille.

Korkeimman hallinto-oikeu-den viimeaikaisesta oikeus-käytännöstä voidaan nostaa esille KHO 2011:2, jossa korkein hallinto-oikeus katsoi, että su-lautumiseen voitiin soveltaa EVL 52 a § ja 52 b §:n säännöksiä sulautumisesta, vaikka sulautu-van yhtiön osakkeenomistajana olevalle vastaanottavalle yhtiölle ei suoritettu sulautumisvasti-ketta. Edelleen tapauksessa KHO 2010:79 korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautuvan yhtiön omistavalla henkilöllä ei ollut tarvetta saada sulautumisvas-tikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia osakkeita, koska hän omisti vastaanotta-van yhtiön joka tapauksessa ko-konaan. Sulautumiseen voitiin soveltaa EVL 52 a § ja 52 b §:n säännöksiä sulautumisesta.

varmista järjestely. Yritys-järjestelyn veroneutraalisuus voidaan varmistaa hakemalla Verohallinnolta verotusmenet-

telylain 85 §:n mukaista ennak-kotietoa tietoa siitä, kuinka Ve-rohallinto tulee hakemuksessa tarkoitetussa asiassa verotusta toimitettaessa menettelemään.

Ennakkotietohakemuksessa tulee antaa mahdollisimman tarkka kuvaus suunnitteilla ole-vasta yritysjärjestelystä ja ha-kemukseen tulee liittää kaikki asian ratkaisemieksi tarvittavat selvitykset.

Haetaan asiaan ennakkotie-toa tai ei, yritysjärjestelyn asian- mukaisella ja asiantuntevalla suunnittelulla on suuri merkitys järjestelystä johtuvien veroseu-raamusten ennakoinnissa ja mi-nimoinnissa.

että sukupolvenvaihdos on aina haasteellinen paikka, vaikka olisikin selvillä siihen liittyvis-tä pykälistä. Mukana on usein myös suuria rahoituskysymyk-siä ja tunteita, Walden lisää.

Keneltä sitten kysyä neuvoa, kun asia tulee ajankohtaiseksi? Tilitoimistosta, pankista vai laki-mieheltä?

– Itse kysyisin ensin yrittäjä-kollegoilta, jotka tuon sukupol-venvaihdoksen ovat jo tehneet. Käytännön kokemusta ei mikään kirjatieto täysin korvaa.

LaPPua ei tarvinnut laittaa tilitoimisto Bilanssi oy:n luukulle, kun risto Walden päätti jatkaa isänsä jalanjäljissä. – Paperilla sukupolven-vaihdos on helppoa, mutta käytännössä kuitenkin mutkikasta, kertoo jopa alan ammattilainen, veroekspertti, Walden.

Sukupolven-vaihdos on aina haasteellinen paikka, vaikka olisikin selvillä siihen liittyvistä pykälistä.

risto Walden

Ennakkotieto- hakemuksessa tulee antaa mahdollisimman tarkka kuvaus suunnitteilla olevasta yritys-järjestelystä.

Hanna Palkonen

”Italian poliittinen kriisi voi olla euron loppu.” ”Euron loppu alkoi viikko sitten.””Lagarde: Maailmantalous voi ajautua kadotettuun vuosikymmeneen.””Reuters: Saksa ja Ranska suunnittelevat jo euroalueen supistamista.”

Yllä on kokoelma marraskuun alun yhden päivän talousuutisten otsikoita. Ne on poimittu johtavien suomalaisten medioiden uutistar-jonnasta. Uutiset ovat musertavia. Kielteisten uutisten kierre on niin syvä ja voimakas, että se ruokkii itse itseään. Mitkään toimet eivät näytä riittävän luottamuksen palauttamiseksi talouden toimintaan, poliittisesta järjestelmästä puhumattakaan.

Talouskriisin suitsiminen vie päähuomion Euroopan unionin toiminnassa, ku-ten pitääkin. Unionilla ei ole mitään tärkeämpää tehtävää kuin rauhoittaa tilanne ja palauttaa yritysten toimintaympäristö normaaliin tilaan. Samalla on kuitenkin haettava keinoja, joilla voidaan luoda edellytyksiä tulevalle kasvulle.

EU:n johtajat ovat toki ymmärtäneet, että juuri nyt on äärimmäisen tärkeätä panostaa sisämarkkinoiden toimivuuteen. Yrityksiä ja kuluttajia pitää kannustaa tarttumaan niihin mahdollisuuksiin, joita yhteiset markkinat tarjoavat.

Valitettavasti talouskriisi häiritsee sisämarkkinoiden tehostamistyötä. Ensinnä-kin EU-instituutioiden parhaat resurssit on kohdistettu kriisinhoitoon. Tulevai-suuden rakentajat ovat hieman kuin vilttiketjussa.

•••Toinen, hieman yllättävältä kuulostava ongelma on, että kriisin oloissa viedään ryminällä eteen-päin hankkeita, jotka edellyttäisivät enemmän valmistelua ja harkintaa. Yhteisinä nimittäjinä tällaisille hankkeille ovat yleinen tarve saada aikaan myönteisiä uutisia, tarve vakuuttaa kan-salaisille sisämarkkinoiden toimivan heidänkin edukseen ja yksittäisten komissaarien tarve saada poliittisia voittoja.

Ajankohtainen esimerkki hyvistä tavoitteis-ta ja kyseenalaisesta sisällöstä on komission lokakuussa antama esitys yhteiseksi eurooppa-laiseksi sopimuslaiksi (Common European Sales Law). On totta, että EU:n jäsenmaiden erilaisista oikeusjärjestyksistä on aiheutunut ongelmia

rajat ylittävälle kaupankäynnille. Siksi on aivan oikein, että komissio pyrkii purka-maan ongelmia. Tarvitaan sääntelyjärjestelmä, joka toimii paremmin. Komission esitys on kuitenkin nostattanut perustellun kritiikin aallon. Ehdotusta vastus-tavat useimmat jäsenmaat sekä niin yritysten kuin kuluttajienkin edustajat. Näillä eväillä on vaikea nähdä, kuinka uusi uljas laki voisi lunastaa siihen ladatut odotukset käytännössä.

•••Toinen saman sarjan esimerkki on komissiossa valmisteltavana oleva julkisia hankintoja koskeva lakiuudistus. Esitys on määrä antaa joulukuun puolivälissä parlamentille ja neuvostolle. Tavoitteena on taas kerran systeemin yksinkertaista-minen ja pk-yritysten aseman parantaminen. Kuulostaa hyvältä. Into voi valitet-tavasti laantua, kunhan esitys annetaan. Tekeillä on muutoksia, jotka toisivat hankintojen sääntelyyn sellaisia uusia elementtejä, jotka voivat haitata jo nyt käytännössä huonosti toimivaa systeemiä. Elinkaarikustannusten ja sosiaalisten ulottuvuuksien huomioiminen sekä ympäristönäkökulman korostaminen ovat tärkeitä teemoja. Jos ne viedään hankintalain sisälle väärällä tavalla, tulos voi olla katastrofaalinen. Tämän takia yritysten edusmiehet ovat vastustaneet koko hanketta: Pandoran lipas pysyköön kiinni.

Kummassakin esimerkkitapauksessa komissio on jättänyt sidosryhmien kritiikin huomiotta. Sopimuslakiesitys on komissaari Redingin lempilapsi, hankintalakiuudistus taas komissaari Barnierin päähänpinttymä. Neuvoston ja parlamentin soisi noudattavan suurempaa harkintaa näiden tärkeiden uudis-tusten käsittelyssä. Ennuste ei ole hyvä.

Tärkeitä uudistuksia tekeillä – mutta onko suunta oikea?

Tavoitteena on taas kerran systeemin yksinkertaistaminen ja pk-yritysten ase-man parantaminen. Kuulostaa hyvältä. Into voi valitettavas-ti laantua, kunhan esitys annetaan.

Henkilöyhtiöidenkin verotusta kevennettäväSuomen Yrittäjät ja Maatalous-tuottajien Keskusliitto vaativat elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotuksen keventämistä tasapuolisesti osakeyhtiön verokannan laskun kanssa. SY ja MTK vaativat, että kun osakeyhtiön verokantaa alennetaan, myös muiden yritysmuotojen vero-tusta tulee madaltaa.

Kun pääomaverokantaa korotetaan ja osakeyhtiöihin sovellettavaa yhteisöverokan-taa alennetaan, elinkeinonhar-joittajien ja henkilöyhtiöiden pääomatulo-osuuden verotus kiristyy noin 7,1 prosenttia. Kiristys iskee yrityskentässä erityisesti nettovaroja kartut-taneisiin ja työllistäviin pien-yrityksiin sekä ajaa muutta-maan toimintaa osakeyhtiöksi.

Verotuksen kiristyminen voidaan estää säätämällä elinkeinotoiminnan ja maa-talouden pääomatulo-osuus, metsätalouden pääomatulo sekä yhtymän osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus esimerkiksi 90-prosenttisesti veronalaiseksi.

SY:n ja MTK:n mukaan muutos tulee valmistella siten, että sitä voidaan soveltaa jo vuoden 2012 alusta lukien.



Etsimme sinua yritteliäs

Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta www.kauppalehti.fi/yrittaja

Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa.

talous

Valaisinyritys palaa Kiinasta kotiin

Jos et maksa, työntekijä vaihtaa firmaa ja laatu kärsii. Jos taas maksat, kärsii budjetti.

Markku laatikainen

• Valtavalo investoi Kajaaniin lähes miljoonan. Kiinassa oli kasapäin ongelmia aina sähkönsaannista logistiikkaan.

vaLtavaLoN toimitusjohtaja Markku laatikainen sanoo, että kajaanilaisyrityksen piti alun perinkin siirtää jossain vaiheessa tuotantonsa Suomeen. Se aika on nyt.

Kimmo Koivikko, tekstiToni Etelämäki, kuva

Led-valoputkista tunnettu Valtavalo siirtää koko tuo-tantonsa Kajaaniin. Aiem-min yhtiön valoputket val-

mistettiin pelkästään Kiinassa, mutta omistajien mukaan on-gelmia kasaantui vieraalla maa-perällä lopulta liikaa.

– Meillä oli paljon ongelmia aina sähkönsaannista logistiik-kaan. Myös työntekijät vaihtui-vat tiuhaan, ja tekniikan suojaa-minen on työlästä maassa, jossa on vallalla kopiointikulttuuri. Yllättäviä sivukustannuksia tuli todella paljon, sanoo Valtavalon toimitusjohtaja Markku Laati-kainen.

Laatikainen kertoo myös esimerkin. Hänen mukaansa Kiinassa on tyypillisesti oven takana odottamassa maalta tul-leita, jotka haluavat töihin. Kun he oppivat työn, alkavat palk-kaneuvottelut isomman palkan toivossa.

– Ja jos et maksa, työntekijä vaihtaa firmaa ja laatu kärsii. Jos taas maksat, kärsii budjetti, Laa-tikainen kuvailee.

Logistiikassa ylimääräisiä kustannuksia aiheutti lentorah-ti. Kasvuyritys tarvitsee tavaraa tarvittaessa nopeasti, jotta va-rasto ei tyhjene.

– Samaan aikaan purkautui-vat tulivuoret ja oli lentolakko-ja. Kiinan tullikin teki yllättäviä tarkastuksia, Laatikainen muis-telee.

Miljoona Kajaaniin. Valtavalo ei ole ensimmäinen pk-yritys, joka huomaa tuotantovaikeudet Kiinassa ja palaa Suomeen.

Yhtiö investoi kotikaupun-kiinsa Kajaaniin lähes miljoona euroa ja aloittaa valoputkituo-tannon Renforsin Rannan yri-tysalueella ensi vuoden alussa. Miljoonan euron kaivaminen ei ole pieni raha yritykselle, jonka liikevaihto lähentelee tänä vuon-na kahta miljoonaa.

– Osakeannilla saimme ka-saan puolet summasta, ja loppu on pankkilainaa, Laatikainen sanoo.

Tuotanto on myös pitkälti automatisoitu, joten henkilös-tökustannukset pysyvät kurissa. Automatisoitua robottilinjastoa on kehitetty yhdessä kuopio-laisen EID Techin kanssa parin vuoden ajan.

Kolme vuotta vanhalla yrityk-sellä on kovat kasvutavoitteet. Liikevaihto on tarkoitus tuplata vuosittain.

Valtavalo valmistaa led-va-loputkia, joilla pääsääntöises- ti korvataan perinteiset loiste-

putket. Yhtiön pääasiakkaita ovat paljon valoa tarvitsevat teollisuusyritykset ja julkinen sektori.

– Led-valo on edullisempi, jos valot palavat yli 2 500 tuntia vuodessa, Laatikainen sanoo.

Anniina Makkonen, tekstiMolok Oy, kuvat

Suomalaisten clean-tech-yritysten liike-vaihdosta yli puolet tulee viennistä.

Finpron ohjelma-johtaja Santtu Hulk-konen kertoo, että

pienet kotimarkkinat saavat monet yritykset suuntaamaan ulkomaille. Hulkkosen mukaan suurin haaste viennissä on vas-tata kysyntään. Tarjonnan tulee täyttää tarpeet vientimaissa. Teknologian lisäksi tärkeää on oikea konseptointi, rahoitus ja hyvien kumppanuuksien löytä-minen.

– Yleisimpiä tapoja pk-yrityk-sille päästä vientimarkkinoille on kumppanuus suuremman yh-tiön kanssa, Hulkkonen toteaa.

Käytännössä yhteistyö clean-tech-alalla lähtee usein loppu- asiakkaan tarpeesta, kuten ve-sihuollosta tai jätehuollosta. Vastuullinen päätoimija kerää toimittajat eri osa alueille.

Molok löysi kaverin. Vastaa-valla tavalla toimi myös nokia-lainen Molok Oy.

Molokin perustaja Veikko Salli kehitti syväkeräysjärjestel-män, jossa kaksi kolmasosaa jätekeräysastiasta on maanpin-nan alapuolella. Ensimmäisenä jäteastiat yleistyivät tieverkoston levähdyspaikoilla, mutta nyt ne ovat levinneet Sveitsin alppiky-listä Kiinan suurkaupunkeihin.

Yksi Molokin yhteistyökump-paneista on Cargotecin kuorman-käsittelyyn erikoistunut liike-toiminta-alue Hiab. Hiab vastaa Molokin jätteiden syväkeräysjär-jestelmien myynnistä Aasiassa. Molokin järjestelmät muodosta-vat tärkeän osan Hiabin ympäris-töliiketoiminnan tarjonnasta.

Yhteistyö Hiabin kanssa on Molokin toimitusjohtajan Jukka Blomin mukaan tuonut selviä etuja molemmille. Hiab on avan-nut markkinat Molokille useisiin muihin Kiinan suurkaupunkei-hin. Hiab taas pystyy Molokin avulla tarjoamaan kokonaisval-taista ratkaisua asiakkaille.

Laajaa näkyvyyttä. Yksi suu-rimmista ja merkittävimmistä yhteisistä hankkeista oli Pekin-gin Olympiapuiston jätehuolto.

Molokin syväkeräyssäiliöitä oli Olympiapuistossa noin 200 hehtaarin alueella, jolla sijaitse-vat puiston virkistysalueet, ku-

Pk-yrityksille työnsarkaa vuosikymmeniksiFinpron ohjelmajohtaja Santtu Hulkkonen kertoo, että Suomi on cleantech-alalla merkittävämpi toimija kuin mitä maan koko antaisi ymmärtää.

Suomessa toimii pari tuhatta yritystä, joista suuria yrityksiä on joitain kymmeniä. Pääosa alan toimijoista on pk-yrityksiä.

Sadan merkittävimmän toimijan liikevaihto on lähes 18 miljardia euroa, mikä kattaa 95 prosenttia alan liikevaihdosta. Vuoden 2011 kasvuksi ennustettiin keväällä liki kymmentä prosenttia, mutta Hulkkonen ei usko sen täysin toteutuvan. Pk-yrityksillä ei kuitenkaan ole syytä huoleen.

– Cleantech-ala kasvoi myös vuonna 2009 taantumasta huolimatta. Kasvua tekivät erityisesti pk-yritykset, Hulkkonen sanoo.

Suomen lisäksi johtavia cleantech-maita ovat muut Pohjois-maat ja Keski-Eurooppa. Suurimmat uhat tulevat perinteisistä vientimaista Kiinasta ja Intiasta, jossa kotimarkkinat kasvavat.

– Nyt kannattaa ottaa kaikki irti osaamisesta. Suomalaiset yritykset voivat tuoda taitoa ja lisäarvoa vielä pitkään.

Hulkkosen mukaan cleantech-alalla riittää tekemistä kymme-niksi vuosiksi. Mahdollisuuksia riittää teollisuuden energiate-hokkuudessa tai rakentamisessa. Suomessa on myös globaalisti tärkeää vesi- ja jäteosaamista.

– Menestystä haluavan pk-yrityksen pitää nähdä maail-manmestaruus omassa toiminnassa. Kotimarkkinoilla kasvu-mahdollisuudet ovat rajalliset, joten osaaminen pitää nähdä suuressa mittakaavassa.

Suomessa cleantech-alasta yli puolet liittyy teollisuuden energiatehokkuuteen. Kovimmat kasvuodotukset liittyvät uu-siutuvaan energiaan, kuten tuuleen ja biopolttoaineisiin.

– Suomessa osataan uusiutuva bioenergia. Esimerkiksi ketju metsäteollisuuden hakkuujätteiden hyödyntämisestä sähkön ja lämmön tuotantoon on tehokas, Hulkkonen kehuu.

Turha mustasukkaisuus sulkee ovet • Yhteistyö muiden yritysten kanssa antaa cleantech-alan pk-yritykselle tarpeellisia vientimahdollisuuksia.

Ovet ulkomaisille markkinoille avautuvat muun muassa suuremman yrityksen kumppanina.

ten kahvilat ja ravintolat. Molok toimitti säiliöt, Hiab suoritti tyh-jennyksen.

– Sekä Molok että Hiab pääsi-vät tällä todelliselle näköalapai-kalle, Blom sanoo.

Aasian-toiminnassa Molok ja Hiab ottavat huomioon paikalli-sen kulttuurin sekä jätehuollon yhteiskunnallisen merkityksen.

Menestystä haluavan pk-yrityksen pitää nähdä maailmanmestaruus omassa toimin-nassa. Kotimarkkinoilla kasvumahdollisuu-det ovat rajalliset, joten osaaminen pitää nähdä suuressa mittakaavassa.

Santtu Hulkkonen

Ratkaisut kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa.

Pekingin lisäksi Molok ja Hiab ovat toimineet muun muassa Nanjingissa. Yhtiöt toteuttivat pi- lottihankkeen, jossa syväkeräys-järjestelmän, puristinkonttien ja siirtokuljetusautojen yhdistel-mällä vähennettiin selvästi jäte-virran ympäristökuormitusta.

MoLoK oy:N toimitusjohtaja jukka Blomin mukaan yhteistyö kuorman- ja lastinkäsittelyalan yrityksen Hiabin kanssa tuo selviä etuja molemmille. Hiab on avannut Molokille markkinoita kiinaan, ja Molokin ansiosta Hiab pystyy tarjoamaan kokonaisvaltaisempia ratkaisu-ja asiakkailleen.

Pohjois-Savossa vaarassa jopa 600 työpaikkaa vuosittainVuosittain noin 250 – 300 pk-yritystä Pohjois-Savossa tulee omistajanvaihdostilan-teeseen. Näissä yrityksissä työskentelee arvion mukaan noin 600 henkilöä.

– Alueemme hyvinvoinnin ja verotulojen turvaamisen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää säilyttää työpaikat omistajanvaihdoksissa, toteaa Savon Yrittäjien projektipääl-likkö Simo Sutinen.

EU:ssa tehdyn selvityksen mukaan valmiin yrityksen ostaminen on uuden yrityk-sen perustamiseen verrattuna noin kolme kertaa turvalli-sempi vaihtoehto aloittaa yrittäjänä. Lisäksi noin 70 prosenttia omistajanvaihdok-sen toteuttaneista yrityksistä kasvattaa liikevaihtoa.

– Aloittava yrittäjä voisi miettiä millaisia mahdolli-suuksia on lähistön yrityk-sissä ja kartoittaa tilannetta ennen yrityksen perustamis-ta, Simo Sutinen neuvoo.

Savon Yrittäjät on uudista-nut omistajavaihdoksien hel-pottamiseksi Pohjois-Savon Yrityspörssiä. Yrityspörssi on maakunnallisesti avoin fooru-mi, jossa julkaistaan yritysten osto- ja myynti-ilmoituksia.

– Tavoitteenamme on tuo-da kaikki yrityksien myyntiä ja ostoa välittävät tahot maa-kunnallisen palvelun piiriin, jolloin voimme yhdessä tarjo-ta kattavan avun omistajan-vaihdoksissa, kertoo Sutinen.

Pohjois-Savon Yrityspörssi on osoitteessa: www.pohjois-savonyritysporssi.fi

Eficode laajenee EurooppaanIt-palvelutalo Eficode on laa-jentanut Autonomy Corpora-tionin ohjelmistotuotteisiin liittyvää liiketoimintaansa yri-tysostolla. Nuori yritys toimii Suomen, Kiinan ja Venäjän lisäksi nyt myös Tanskassa ja Isosssa-Britanniassa.

Helsingissä pääkonttoriaan pitävä it-palvelutalo Eficode on ostanut Kööpenhami-nassa ja Lontoossa toimivan Autonomyn ohjelmistotuot-teiden implementaatioon ja jälleenmyyntiin erikoistuneen Videnhuset a/s:n.

Yrityskaupan myötä Efi-codesta tulee Pohjoismaiden suurin Autonomyn implemen-taatiopartneri ja jälleenmyyjä. HP:n omistama Autonomy kehittää organisaatioiden tie-donhallinnan ja liiketoiminta-prosessien automatisaation ratkaisuja.

Eficode arvioi henkilöstö-määränsä kasvavan yritys-kaupan seurauksena kuluvan vuoden aikana nykyisestä yli sataan.


talous

jalanjäljille mittaritEu-komissio julkisti syyskuussa etenemissuunnitelman kohti resurssitehokasta Eurooppaa.

Makro- ja mikrotason visio ulottuu vuoteen 2050. väli- tavoitevuosi on 2020.

Komissio lanseeraa Euroopan luonnonvarojen tuottavuudelle yhteiset mittarit. tarkoitus on tilastoida tuotteiden ja palvelujen jalanjäljet elinkaariarvioinnin ja muiden jo olemassa olevien mallien pohjalta. ohjausvälineenä toimii ekosuunnitteludirektiivi.

Komission alustavassa ehdotuk-sessa jäsenmaat aiotaan asettaa paremmuusjärjestykseen vertaa-malla bruttokansantuotetta mate-riaalien kokonaiskulutukseen.

Mittaria on kritisoitu, sillä se kohtelee kaikkia luonnonvaroja yhtenä massana, eikä erottele esimerkiksi soraa ja puuta.

suomen hallituksen ehdotus kansalliseksi materiaalitehok-kuusohjelmaksi ohjaa kehitystä samaan suuntaan komission suunnitelman kanssa.

Oikeilla valinnoilla säästää tuhansia euroja • Tehokas materiaalien käyttö säästää rahan lisäksi myös ympäristöä.

Arja Haukkasalo, teksti

Raaka-aineet ovat tuotan-toyrityksille usein suurin yksittäinen kustannus-erä. Esimerkiksi Uponor

Oy:n Forssan-tehtaalla raaka-ai-neiden osuus on noin 90 pro-senttia materiaalivirtojen koko-naiskustannuksista.

Uponor oli yksi Motivan ma-teriaalikatselmuksen viidestä pilottiyrityksestä. Uponorissa havaittiin, että muovien käytön optimoinnilla yrityksen kustan-nukset vähenevät keskimäärin 1450 euroa säästettyä muoviton-nia kohden.

– Rahan ja luonnonvarojen säästöt tulevat ilmi vasta, kun lasketaan materiaalivirrat ja nii-den kustannukset tuotannon alkupäästä valmiiseen tuottee-

seen saakka. Hukkamateriaali-kin maksaa, muistuttaa Motivan materiaalitehokkuusyksikön päällikkö Henrik Österlund.

Katselmustukea yrityksille. Österlund muistuttaa tulevai-suuden haasteista. Samalla kun tuotanto ja kysyntä kasvavat kehittyvissä maissa, maailman luonnonvarat ehtyvät ja kilpai-lu raaka-aineista nostaa niiden hintaa.

– Materiaalien tehokas käyt-tö säästää rahaa ja ympäristöä. Jätteiden määrän minimointi ja hyötykäyttö jossain toisessa prosessissa on erittäin järkevää, Österlund sanoo.

Motivan materiaalikatselmus-malli on nyt valmis, ja hankkees-sa mukana olevilla konsulteilla

on lupa ryhtyä työhön sen poh-jalta. Tavoite ensi vuodelle on 10 – 15 materiaalikatselmusta. Keskikokoisen yrityksen katsel-mus vie aikaa keskimäärin 2 – 3 henkilötyökuukautta ja maksaa 20 000 – 30 000 euroa. Motiva korvaa noin kolmasosan sum-masta kehityshankkeen varoista.

Österlundin mukaan tavoit-teena on saada materiaalite-hokkuuskatselmuksille ener-giakatselmusten kaltainen valtiontukijärjestelmä vuonna 2013.

Paljon potentiaalia. Pilotti-vaiheessa tehdyt materiaalikat-selmukset Uponorissa, Orak-sessa, Kidexissä, Lumonissa ja Uudenkaupungin Rautavalimos-sa ovat paljastaneet useiden sa-

tojen tuhansien eurojen vuosit-taisen säästöpotentiaalin.

Motivan materiaalitehokkuus-yksikön asiantuntija Paula Esko-la korostaa, että kaikki toimenpi-teet eivät vaadi investointeja.

Usein riittää toimintatapojen kohennus ohjeistuksella, kou-lutuksella ja tuotantoprosessin tarkemmalla valvonnalla.

tiedä nykytilanteesi. Par-vekejulkisivutuotteita ja lasite-rasseja valmistavan Lumonin katselmuksessa nousi esiin 68 parannusehdotusta ja peräti lä-hes 800 000 euron vuotuinen säästöpotentiaali.

–Merkittävimmät säästöt saa-daan tehostamalla lasin jumbo-levyn optimointia, analysoimal-la hävikkiä entistä tarkemmin

sekä vähentämällä alumiinipro-fiilin sahaushukkaa, kertoo Lu-monin tuotantojohtaja Pekka Oikarinen.

Hänen mukaansa nykytilan analyysi helpottaa tulevien ke-hittämisprojektien käynnistämi-sessä.

Kiteeläisen pöytien kansile-vyjen ja kaappikomponenttien sopimusvalmistajan Kidexin materiaalikatselmuksessa löy-tyi 17 parannusehdotusta ja yli 50 konkreettista toimenpide- ja säästöehdotusta. Säästöpoten-tiaaliksi arvioitiin 290 000 euroa vuodessa, investointitarpeeksi 90 000 euroa.

– Puolet ehdotuksista voidaan ottaa melko nopeasti käyttöön pelkästään tarkkaavaisuutta li-säämällä, kertoo Kidexin toimi-tusjohtaja Mika Kärnä.

Saastuneiden maiden ja yhdys-kuntalietteen käsittelyyn eri-koistunut rovaniemeläisyritys Savaterra on saanut merkittävän urakan Ranskasta.

Savaterran työmaa on Rans-kan rautateiden entinen rata- pölkkykyllästämö, jonka kreo-soottisaasteen maaperälle aiheuttamat vahingot puhdiste-taan paikan päällä.

Ranskan valtion omistaman rautatieliikenneyhtiön (SNCF) tarjoama urakka avautui Sava Group -konserniin kuuluvalle rovaniemeläisyritykselle kaksi vuotta kestäneiden sopimusneu-vottelujen jälkeen.

Savaterran teknisen johtajan Jussi Uotilan mukaan sopimus ja aloitettu puhdistustyö on hyvä osoitus siitä luottamuk-sesta, jota Suomen johtaviin ympäristöteknologian yrityksiin kuuluvaa Savaterraa kohtaan tunnetaan Suomessa ja maam-me rajojen ulkopuolella.

– Näytöt ja referenssit puhu-vat puolestaan. Me käytämme huomispäivän menetelmiä pois-

tamaan entiset ja mahdolliset tulevaisuuden ongelmat. Kaiken lisäksi tämä tapahtuu lopullises-ti ja kokonaistaloudellisesti.

Eu:n normien mukaisesti. Pi-laantuneiden maiden käsittelyn eturiviin Savaterra on edennyt kolmella tärkeällä tekijällä: lait-teiston siirrettävyydellä, täyttä- mällä EU:n normit ja päästömää-räykset sekä kustannustehok-kuudella.

Savaterran Ranskan-urakka toteutetaankin EU:n jätteidenkä-sittelydirektiivin mukaisesti.

– Me emme loppusijoita, vaan me siivoamme saasteet pois, sa-noo Uotila.

Hänen mielestään on järjetön-tä ajaa ongelmallisia maita kaa-topaikalle.

Rovaniemeläisyritys on kuljet-tanut kalustonsa ja noin kymme-nen hengen miehistönsä Rans-kaan työmaallensa. Saastuneen maan arvioidaan ulottuvan 7 – 8 metriin. Työn arvioidaan olevan valmis ensi keväänä.

Savaterra siivoaa maata Ranskassa

Marjavasu Oy on voittanut tä-mänvuotisen InnoElma-palkinnon ELMA-maaseutumessuilla. 3 000 euron arvoinen palkinto myönnettiin innovatiiviselle elintarvikeyritykselle.

Marjavasu Oy valmistaa ja pakkaa toimipisteessään Kuo- piossa Delimax-tuotemerkillä mehuja ja juomatiivisteitä, joi-den valmistukseen on käytetty suomalaisia marjoja.

Marjavasun tuotteita tarjoil-laan juoma-automaateissa ho-telleissa, liikenneasemilla ja jul-kisen ruokapalvelun yksiköissä. Yritys toimittaa juomien lisäksi myös juoma-automaatteja.

Marjavasu Oy:n toimitusjoh-taja Esa Vainikainen on iloinen tunnustuksesta.

– Käytämme mehuissamme kotimaisia raaka-aineita aina kun vain on mahdollista ja li- säksi satsaamme mehujen tuo-tekehitykseen. Sen lähtökohtana on markkinoiden hyvä tutkimi-nen ja tunteminen, mutta lisäksi meille tärkeää on toimintaket-jun ekologisuus, Esa Vainikainen kertoo.

Palkintolautakunta arvosti Marjavasun rohkeutta toimia tuotteillaan tuoteryhmissä, jois-sa kotimaisuutta ei juuri näe.

– Marjavasu on lähtenyt roh-keasti kilpailemaan tuotteillaan tuoteryhmiin, joissa suomalaisia

tuotteita on todella vähän tai ei ollenkaan. Laajan tuoteperheen lisäksi uutena aluevaltauksena yrityksellä ovat urheilujuomat, joiden valttina on aito maku. Juomaperhe on saanut koemark-kinoinnissa hyvän vastaanoton, MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi peruste-lee.

– Urheilujuomamarkkinoilla Marjavasun Fatburner-rasvan-polttojuoma on ensimmäinen suomalaisuudesta kertovalla Joutsenlipulla varustettu marja-pohjainen urheilujuoma maas-samme, lisää Anni-Mari Syvä-niemi.

Mehufirma palkittiin rohkeista ratkaisuistaan

MAR

JAVA

SU

Ford Mondeo -mallisto alkaen 26.612,13 € (autoveroton suositushinta 20.480 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 159 g/km 6.132,13 €). Ford Mondeo EcoBoost alkaen 28.811,79 € (autoveroton suositushinta 22.500 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 149 g/km 6.311,79 €).Hintoihin lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Mondeo -malliston CO2-päästöt 114-179 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 4,3-8,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein.

FORD MONDEO ja EcoBoost – Edistyksellistä teknologiaa.

Suorituskykyisten, uuden sukupolven EcoBoost-bensiinimoottoreiden ansiosta käytössäsi on nyt enemmän tehoa (160 hv-240 hv) ja vääntöä pienemmällä polttoaineen kulutuksella ja CO2-päästöillä. Esimerkiksi 1.6 EcoBoost 160 hv Start/Stop-bensiinimoottori tuottaa 240 Nm väännön ja sen CO2-päästöt ovat vain 149 g/km. Ford Mondeo -mallisto alkaen 26.612,13 € (+ toim.kulut 600 €)Ford Mondeo EcoBoost-moottorilla alkaen 28.811,79 € (+ toim.kulut 600 €) Tervetuloa koeajolle! www.ford.fi

ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike • IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu • KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike • ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Riihikallion Auto • VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: Automaa Vantaa • YLIVIESKA: Autoliike Viescar

TESTIVOITTAJADIESELFARMARIVERTAILUTuulilasi (8/2011)

Golflahjat.fi -verkkokauppa on erikoistunutgolflahjatavaroiden myyntiin

www.golflahjat.fiTervetuloa!Hinta: 19,50 € Hinta: 29,90 €


Nuori yrittäjätÄyttÄ asiaa | jussi turunen

Nuorisotyöttömyydestä



Oletko sinäsellainen

SANKARI

Mirka Moilanen, tekstiHeikki Sarviaho, kuva

Neljä vuotta sitten Juk-ka Räisänen päätti yhdessä kavereiden-sa Pekka Paurolan ja Tomi Pylvänäisen kanssa laittaa drink-

kibaarin pystyyn Oulun keskus-taan.

– 1bar on cocktail- ja drink-kiravintola. Kaiken a ja o on asiakaslähtöinen palvelu ja lep-poinen meininki, Räisänen ku-vailee.

Drinkit eivät vielä neljä vuot-ta sitten olleet Oulussa kovin kovassa huudossa. Baarimik-koina työskennelleet kaveruk-set alkoivat kuitenkin kehitellä ideaa cocktailbaarista ja miettiä, millaisia drinkkejä ihmiset halu-aisivat juoda.

Syntyi idea kansanomaisesta drinkkibaarista. Nykyään 1baris-sa saa hörppiä tuoreista raaka-aineista valmistettuja drinkkejä rennossa ilmapiirissä.

– Meille ei tarvitse tulla kra-vatti kaulassa, vaan voi nostaa jalat pöydälle ja nauttia hyvistä juomista, Räisänen kertoo.

Liian virallinen meininki ei Räisäsen mukaan olisi sopinut Ouluun.

– Nykyään saattaisi sopiakin, kun jengi on oppinut juomaan drinkkejä ja vaatimaan juomilta laatua.

Baarimikot yrittävät. Kaikilla kolmella 1barin omistajalla on pitkä kokemus ravintola-alalta. Kokemuksesta ja aiemmista suh-teista alan toimijoihin on Räisä-sen mukaan ollut hyötyä, sillä nuorten miesten käsitys yrittä-misestä ei 1barin alkuaikoina ol-lut vielä kovin selkeä.

– On me monta kertaa nau-rettu, että ei me ensimmäiseen kahteen vuoteen tajuttu yrittä-misestä mitään. Me oltiin kaikki baarimikkoja, jotka eivät välttä-mättä ole niitä kaikkein nume-raalisesti lahjakkaimpia ihmisiä maan päällä.

Viimeisen kahden vuoden ai-kana yrittäminen on korostunut, kun hommat alkoivat jakautua niin, että Jukka panosti markki-nointiin, Pekka keskittyi nume-roihin ja Tomi otti käytännön asiat haltuun.

– Meillä on jokaisella oma jut-tunsa yrityksessä. Tietotaitoa on nyt huomattavasti enemmän, kun jokainen meistä on ottanut oman alueensa haltuun.

Drinkkejä jalat pöydällä • Oululainen 1bar tarjoilee rentoja cocktaileja.

oma juttu. 1barin asiakaskun-ta on Räisäsen mukaan nuoren-tunut vuosien saatossa. Suu-rimmaksi osaksi asiakkaat ovat nuoria, alle kolmekymppisiä oululaisia. Alkuillasta käy van-hempaa väkeä ja loppuiltaa koh-den porukka nuorentuu. Baarin omistajat keikkuvat itse ikähaa-rukan ylärajoilla.

– En tiedä, jaksaako vanhat olla enää myöhään ravintolassa, itse en ainakaan jaksa, Räisänen hekottaa.

Räisänen on tyytyväinen sii-hen, että vaikka Oulun keskus-tassa onkin runsaasti ravinto-loita, ovat oululaiset ravintolat kivasti keksineet oman juttunsa ja kaikilla on tarjota asiakkaille jotain erilaista.

– On brittipubeja, irkkupube-ja, livebaareja, cocktailravinto-loita, yökerhoja. Jos kaupungissa olisi viisi irkkupubia vierekkäin, alkaisi se aika nopeasti menettää hohtonsa, Räisänen miettii.

Kaveria autetaan. Ravintoloi-den välisestä kilpailutilanteesta huolimatta ovat oululaiset baa-rit Räisäsen mukaan kavereita keskenään. Kaikki hyötyvät, kun kaveria autetaan ja tapahtumia järjestetään yhteistoimin.

– Se on onni onnettomuudes-sa, että Oulussa ei ole ihan järje-töntä hintakilpailua. Enemmän porukka tässä kaupungissa ar-vostaa laatua, ja onneksi löytyy myös niitä, jotka ovat valmiita maksamaan vähän myös fiilik-sestä.

Kilpailutilanteessa alkoholi-veron korotukset eivät ainakaan helpota yrittäjän arkea. 1barin olemassaolon aikana alkoholi-veroa on nostettu neljän vuoden aikana jo kuusi kertaa.

Ravintoloitsija joutuu tiukan paikan eteen, kun katteet on re-vittävä jostain. On pakko nostaa hintoja ja panostaa tuntitehok-kuuteen.

– Me olemme tehneet sellai-sen päätöksen, ettei me haluta olla se kallein, mutta ei myös-kään se halvin baari. Meillä on

jukka räisäsen vinkit menestymiseen ravintola-alalla

Kokemus. Kokemus on kaikkein tärkein asia. Älä lähde soitellen sotaan!

asiakaskunta. valmista asiakaskuntaa on hyvä olla. ole mukava ihmisille, sitä kautta ne asiakkaat tulevat.

sijainti. Kuten kaikessa yrittämisessä, sijainti on tärkeä juttu.

idea. Muista poikkeava idea houkuttelee varmasti asiakkaista.

aika järkiperäiset hinnat, ja hintojen nostossa on tultu vä-hän jälkijunassa. Olemme myös yrittäneet kuunnella asiakkaita ja tunnustella, mistä asiakkaat tykkäävät ja mitä he ovat valmii-ta maksamaan mistäkin.

Hauskoja tapahtumia. 1barin omistajat ovat mukana järjestä-mässä tapahtumia ja vilkastut-tamassa oululaista kulttuurielä-mää. Ravintola tekee aktiivisesti töitä muiden oululaisten taho-jen kanssa ja ottaa osaa erilaisiin tapahtumiin.

Vuosittain omistajat ovat esi-merkiksi mukana marraskuus-sa järjestettävässä Movember-hankkeessa, jossa kasvatetaan viiksiä, herätetään huomiota ja lahjoitetaan rahaa miesten etu-rauhastutkimukseen. Samalla

pidetään kemuja ja nautitaan hyviä drinkkejä.

– Me tehdään kaikkea, mikä kuulostaa hauskalta ja onkin hauskaa. Olen vähän sitä mieltä, että nykyään ihmiset eivät jaksa käydä ravintolassa, jos siellä ei tapahdu mitään.

Vekkulit pojat ovat yrityksen pyörittämisen ohella ehtineet niittää mainetta flair barten-dingissa eli baarimikkojen har-rastamassa asiakkaiden viih-dyttämisessä pullojen, lasien ja juomashakerien avulla. Näh-däänkö omistajien vakuuttavia temppuja myös 1barin tiskin takana?

– No suomalainen asiakashan on sellainen, että se haluaa sen juomansa mahdollisimman äk-kiä, mutta onneksi on niitäkin, jotka tykkää katsella temppuja drinkkienvalmistuksen ohessa.

Onneksi löytyy myös niitä, jotka ovat valmiita maksamaan vähän myös fiiliksestä.

jukka räisänen

Mirka Moilanen, teksti

Tuoterenkaan Matka-pro-jektissa on puolentoista vuoden aikana saatettu työelämään tai jatkokou-

lutukseen lähes kaksikymmentä alle 30-vuotiasta miestä.

Projektin työpaja on työttö-mille tai syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille matalan kyn-nyksen väylä takaisin työelä-mään, itseä kiinnostavalle alalle. Työpajalla voi myös suunnitella tulevaisuutta, jos opiskelupaik-kaa ei heti peruskoulun jälkeen ole löytynyt.

Pääasiassa projektin työpajal-la Nastolassa tehdään puusepän töitä, mutta sieltä saa valmiuk-sia myös yleisemmin teollisen alan työpaikkoihin. Myös esimer-kiksi kierrätykseen ja metallia-laan keskittyviä harjoittelupaik-koja on tarjolla Tuoterenkaan Lahden-yksikössä.

Työpajatoiminta pitää sisäl-lään työskentelyä pajalla, liikun-taa sekä ammatillisia valmiuksia edistäviä toimintapäiviä. Projek-tin aikana toteutetaan osallistu-jalle mielekäs jatkosuunnitelma.

Myös naiset mukaan. Projek-tin työpajatoiminta kohdistet-tiin alun perin nuoriin miehiin, koska heidän joukossaan oli

Työpaja kiinnittää työelämään

eniten työttömiä. Nyt toimintaa laajennetaan, ja työpaja on auki myös naisille.

– Tuntui, että olemme osal-tamme jo käyneet läpi alkuperäi-seen kohderyhmään kuuluneet nuoret miehet, joten halusim-me laajentaa toiminnan kaikille avoimeksi, kertoo projektipääl-likkö Jukka Karlsson.

Kuinka monta naista on jo ilmoittautunut mukaan Matka-työpajaprojektiin?

– Muutama nuori nainen on jo ollut mukana. Naisia ehkäpä enemmän kiinnostavia toimin-toja, kuten kirjansidontaa ja

• Nastolassa työttömät nuoret miehet ovat löytäneet tiensä takaisin työelämään työpajatoiminnan kautta.

myymälätoimintaa, on esimer-kiksi meidän Lahden-yksikössä, mutta kyllä naisia otetaan mu-kaan myös vaikkapa metallitoi-mintoihin. Tärkeintä on, että harjoittelupaikka löytyy sellai-selta alalta, joka nuorta itseään kiinnostaa.

Matka – Matalan kynnyksen työpajatoiminnasta alkuun -projekti kestää vuoden 2012 lop-puun asti, ja sen aikana työpa-jalle otetaan nuoria joustavasti ympäri vuoden. Projektin taus-talla ovat Euroopan sosiaalira-hasto, Nastolan kunta ja Tuote-rengas.

työPajatoiMiNta pitää sisällään myös ryhmävalmennuspäiviä. kuvassa pajalaiset kesäisellä laavuretkellä.

JUKKA SINKKONEN

JAANA TAMS

MotivoiviNa töinä pajalaiset ovat tehneet laserpolttokonetöitä.

Hallitusohjel- man ratkaisumalleja lukiessa tulee mieleen, että asioita on valmisteltu eri työryhmissä, jotka eivät ole olleet toistensa tekemisistä tietoisia.

Oli ilo olla kuulemassa Seinäjoella, Suomen Yrittäjien liittokokouksessa, järjestön kantavan huolta nuorisotyöttömyydestä. Kuten puheen-johtaja Mikko Simolinna kokouksessa totesi: ”Yhteiskunnalla ei ole työikäisen väestön vä-

hentyessä varaa siihen, että suuri määrä nuoria ihmisiä jää työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle”.

Liittokokouksessa nostettiin esiin varteenotettavia vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi.

Tutustuin pääministeri Jyrki Kataisen 22.6.2011 eduskunnalle tiedonantona antamaan hallitusohjelmaan nuorisotyöttömyyden näkökulmasta.

Hallitusohjelmasta löytyy useita mainintoja nuoriso-työttömyydestä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä, mutta varsinaiset ratkaisumallit tuntuvat ristiriitaisilta.

Kotitalousvähennystä päätettiin heikentää merkittä-västi. Säästöjä tällä haetaan 150 miljoonaa euroa.

Samalla harmaan talouden torjumiseen on varattu 20 miljoonaa euroa.

Oppisopimuskoulutuksen menoja hallitusohjelman mukaan vähennetään 21 miljoonalla eurolla.

Hallitusohjelman mukaan toteutetaan nuorten yhteiskunta-takuu niin, että jokai-selle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuo-tiaalle vastavalmistu-neelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntou-tuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Määrä-rahaa voidaan käyttää työllistämistoimien lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan amma-

tillisen koulutuksen opiskelijapaikkoihin, oppisopimus-koulutukseen, työpajatoimintaan ja etsivään nuoriso-työhön. Tähän vuosittaiseksi kustannukseksi on merkitty 60 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman ratkaisumalleja lukiessa tulee mie-leen, että asioita on valmisteltu eri työryhmissä, jotka eivät ole olleet toistensa tekemisistä tietoisia.

Suomen kansa ikääntyy, ja vanhusten kotona asumi-sen mahdollisuuksia on pyrittävä lisäämään. Mielestäni tässä on yhtälö, jota tulisi miettiä uudestaan. Vanhuksia tulisi kannustaa hankkimaan suomalaisilta yrityksiltä palveluita, jotka edesauttavat heidän mahdollisuuksiaan kotona asumiseen.

Meillä on nuorisossa työvoimapotentiaali, josta mer-kittävä osa voidaan työllistää kotitalouksille tarjottavien palveluiden parissa. Oppisopimuskoulutus on erinomai-nen työväline nuoren siirtymiseen työelämän palveluk-seen. Jo nykyisin yrittäjän on mahdollista kouluttautua oppisopimuskoulutuksen avulla ammattiin. Tämä yrit-täjyyden ja kouluttautumisen muoto ei valitettavasti ole monien syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tiedossa.

Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista tiedottamista tulee lisätä ja loppuun asti suunnitelluilla veroratkaisuilla ohjata kotitalouksien palveluhankintaa. Näin uskon nuorisotyöttömyyden vihdoin kääntyvän laskuun.

Jussi TurunenSaimaan Nuohous OyNuorten Yrittäjien valiokunnan jäsen

PEKKa PauroLa (vas.) ja jukka räisänen halusivat perustaa ouluun rennon drinkkibaarin.


Haastattelu:

Maailmalle, mars!

Asenne ja halu kokea jotain aitoa ja saada matkasta mahdollisimman paljon irti yhdistää asiakkaitamme.

Anna nordberg

StA travel tarjoaa nuorille suunnattuja matkoja. Pakettimatkailusta ei kuitenkaan ole kysymys.

Henkilö: Anna nordberg avasi kansainvälisen sta travelin suomen- toimipisteen lokakuussa. Koulutukseltaan hän on kauppatieteen kandidaatti.

•Maailman suurin nuorten ja opiskelijoiden matkatoimisto STA Travel tekee paluun Suomen matkailumarkkinoille. Tällä kertaa suomalaisyrittäjän voimin.

Mirka Moilanen, tekstiJarkko Virtanen, kuva

Anna Nordbergillä riittää uskoa STA Trave-lin menestymiseen Suomessa. Maailman suurin nuorille ja opiskelijoille suunnattu matkatoimisto saapui Suomeen muuta-ma vuosi sitten, mutta poistui markki-noilta vähin äänin.

Nordberg epäilee, että STA Travelin aikaisempi yritys kaatui kulttuurieroihin. Matkatoimisto tuli silloin kaik-kiin Pohjoismaihin samanaikaisesti, ja markkinoiden eroavaisuudet tulivat brittiläisorganisaatiolle yllätyk-senä.

Nyt aika on oikea uudelle yritykselle. Oleellista tässä kerrassa on se, että se tehdään nyt suomalaisyrittäjän voimin.

Lokakuun alussa avatut toimitilat Helsingin keskus-tassa ovat Nordbergin mukaan selvästi kiinnostaneet ohikulkijoita.

– Ihmiset pysähtyvät ja katselevat esitteitä, joita olemme laittaneet ikkunalaudalle. Jotkut uskaltautuvat sisälle asti, mutta yleisempää on se, että käsi menee tas-kuun ja sieltä tulee esiin kännykkä. Luulen, että ihmiset googlaavat meidät ja sitten jatkavat matkaa, Nordberg nauraa.

Lisäarvoa matkalle. 30 vuot-ta toiminut STA Travel on nuo-rille tarkoitettu matkatoimisto. Se tarkoittaa sitä, että osa tuot-teista, erityisesti lennoista on sellaisia, joihin liittyy ikäraja tai joiden ostaminen vaatii opiske-lijastatuksen.

Mutta tarvitaanko STA Tra-velin kaltaista matkatoimistoa maailmassa, jossa nuoret osaa-vat käyttää internetin matkaha-

kuja ja etsiä omatoimisesti edullisia lentoja? – Aina tulee olemaan niitä, jotka järjestävät kaiken

itse ja aina tulee olemaan niitä matkoja, joihin ei tar-vitse matkatoimistoa. Mutta on väärin ajatella, etteivät nuoret arvostaisi palvelua.

Kaikki riippuu Nordbergin mukaan ihmisestä. Siitä, kuinka suuri riskinottohalu nuorella on ja missä pis-teessä alkaa tuntua siltä, että tuleva matkakohde onkin ehkä aika kaukana eikä luotettavaa tietoakaan ole niin kauhean paljoa saatavilla.

Myös budjetti ohjaa ihmisiä matkatoimistoon. Nuo-rilla on usein hyvät mahdollisuudet irtautua pitkälle matkalle, ja kun ollaan tekemässä isoa ja kallista mat-

kaa, halutaan useimmiten varmistua siitä, että rahoille myös saadaan vastinetta.

– Aika on toinen rajoittava tekijä. Jos aikaa ei ole määrättömästi mutta haluaa saada matkastaan mah-dollisimman paljon irti, antaa yhteistyö meidän kans-samme varmasti lisäarvoa matkalle, Nordberg vakuut-taa.

yksilöllisiä ratkaisuja. Lontoosta johdettu STA Travelin laaja kansainvälinen organisaatio pystyy te-kemään edullisiaa sopimuksia lentoyhtiöiden kanssa. Näistä sopimuksista hyötyvät nyt myös STA Travelin Suomen-asiakkaat. STA Travelin lennot eivät tarkoita perinteistä meno-paluulippua samalla yhtiöllä, ei vält-tämättä edes samalla allianssilla, vaan yhtiön lennot ovat joustavia ja ne ovat aina vuoden voimassa.

– Meidän lentoliput ovat ihan fantastisia. Ne ovat hal-poja, niistä voi tehdä vaikka minkälaisia kombinaatioi-ta. Voimme tehdä maailmanympärimatkoja, jollaisia ei saa mistään muualta, Nordberg luettelee.

Matkan suunnittelu lähtee Anna Nordbergin mukaan aina keskustelusta asiakkaan kanssa. Tarjouspyynnöt tulevat usein sähköpostilla tai nettisivujen kautta, mut-ta silloinkin asiakkaalle aina soitetaan, jotta matkasta saadaan tehtyä juuri se unelmien reissu kyseiselle hen-kilölle.

Yli 60 maassa toimiva STA Travel yrittää tarjota mo-nenlaisia ratkaisuja. Kaikki ei sovi kaikille, vaan vaihto-ehtoja on monia.

– Dialogi meidän ja asiakkaan välillä on tärkeää, Nordberg kertoo.

Lentolippujen ja majoituksen lisäksi STA Travelin kautta voi vuokrata auton sekä varata päiväretkiä, seik-kailumatkoja ja erilaisia kiertomatkoja.

Uusin hitti ovat vapaaehtoismatkat. Matkat ovat pro-jekteja esimerkiksi luonnonsuojelun tai lasten parissa, ja niihin voi osallistua pariksi viikoksi tai reilusti pi-demmäksi aikaa. Niitä voi myös tehdä osana pidempää reissua.

– Sen sijaan, että viettäisi kolme kuukautta rannalla, voi jossain vaiheessa osallistua vaikkapa opetusprojek-tiin ja opettaa lapsille englantia jossain kyläkoulussa.

– Asenne ja halu kokea jotain aitoa ja saada matkasta mahdollisimman paljon irti on se, mikä yhdistää asiak-kaitamme. Nämä asiat ovat tärkeämpiä kuin ikä. Emme ole vain nuorten matkatoimisto.

Millaiselle seikkailulle yrittäjä itse olisi valmis lähte-mään?

– Thaikokkauskurssi on yksi, jonka haluan ehdotto-masti mennä tekemään ja jostain syystä minua kiehtoo myös thain kielen alkeiskurssi. En kyllä tiedä, missä nii-tä alkeita käyttäisin, mutta se kiinnostaisi kauheasti!




Tunnistatko tästä itsesi TYÖ-

JUHTA

työelämäYhdistyksen ilmoittaminen yhdistysrekisteriin helpottuuYhdistyksen ilmoittaminen yhdistysrekisteriin helpottui lokakuun alusta lähtien. Kun yhdistys tekee perustamisil-moituksen, muutosilmoituk-sen tai purkautumisilmoituk-sen, tarvitsee sen toimittaa vain yhdet ilmoituskappaleet aikaisemman kolmen sijasta.

Ilmoitukset yhdistysrekiste-riin voi tehdä täysin sähköises-ti netissä osoitteessa www.prh.fi. Nettiosoitteesta löytyy myös rekisteröintiin liittyvää tietoa ja ohjeistusta sekä ehdotuksia erilaisten yhdistysten sään-nöiksi ja malli yhdistyksen perustamiskirjasta. Myös maistraatti vastaanottaa ilmoi-tuksia entiseen tapaan.

Yhdistysrekisteri toimii osana Patentti- ja rekisterihal-litusta. Yhdistysrekisterissä on reilut 130 000 yhdistystä.

kunnes toisin todistetaan

Kinat eivät johda käräjilleVerottajan lisäksi yrityksen saattaa haastaa kä-räjille myös toinen yritys tai yhteistyökumppani. Asianajotoimisto Teperi & Co Oy:n asianajajan Väinö Teperin mukaan yritykset kuitenkin sopi-vat useimmiten kinansa keskenään.

– Mutu-tietoni on se, että jos kahdella yrityk- sellä on 10 000 kinaa, niin yksi niistä päätyy oikeuteen – jos sekään, Teperi arvelee.

Väinö Teperin mukaan yritystoiminnasta ei tulisi mitään, jos kaikki yritysten väliset kinat setvitettäisiin oikeussaleissa.

– Esimerkiksi rakennusteollisuudessa tulee

niin paljon virheitä, että ne sovitaan aina yritys-ten sisällä. On materiaali-, aikataulu- ja toimitus-virheitä. Jotta toiminta ei halvaantuisi kokonaan, virheet hoidetaan sopimalla esimerkiksi hinnan-alennuksista ym.

– Yritysten väliset sopimismekanismit pitävät ne poissa oikeudesta. Yrittäjät tekevät mieluum-min sovintoja kuin lähtevät kalliisiin oikeus-prosesseihin. Oikeidenkäynnit maksavat tänä päivänä hirmuisesti. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen tapaus, kun puhutaan jo tonneista, Teperi muistuttaa.

• Verottajan kanssa käydystä oikeustaistosta on leikki kaukana. Syytetyn penkille voi joutua myös verotarkastuskertomukseen jääneen väärinkäsityksen vuoksi.


Vuonna 2010 käy-tiin satoja verot-tajan ja yrittäjän välisiä oikeuden-käyntejä. On mel-ko tavallista, että yrittäjä joutuu

verottajan hampaisiin annet-tuaan verottajalle vahingossa virheellisiä tietoja. Joskus myös verotarkastaja ymmärtää vero-tarkastuksessa jotakin väärin.

Kyse voi olla Asianajotoimis-to Teperi & Co Oy:n asianajajan Väinö Teperin mukaan vaikka yksikertaisesta sanavirheestä.

– Yhdessä tapauksessa yritys valmisti hiihtohissejä ja niissä olevia vetoankkureita. Yritys meni konkurssiin ja toimitusjoh-taja laitettiin pesänselvityksessä syytteeseen ankkurivarkaudesta. Tarkastaja oli luullut, että tosit-teissa puhuttiin veneiden ank-kureista, jollaisia ei yrityksen varastoista tietenkään löytynyt, Teperi kertoo.

itse vastuussa. Väärinkäsityk-siä siis tulee, ja ne olisi vikkelästi oikaistava verottajalle, jotta oi-keudelta vältyttäisiin. Käräjillä verottaja on haastava vastus.

– Yrittäjän on toki mahdol-lista todistaa syyttömyytensä. Verottaja pelaa puhtailla pape-reilla ja myöntää myös joskus olevansa väärässä. Todistustaa-kan kääntäminen on verottajan kanssa kuitenkin yhä vaikeaa. Verotarkastajaa uskotaan oikeudessa lähes aina, Teperi ker-too.

Suurin osa verorikkeistä tai kirjanpitovirheistä ei kuitenkaan koskaan päädy oikeuteen asti, vaan ne selvitetään hallintome-nettelynä, eikä niistä nosteta syytettä. Seuraamuksena näistä erheistä on yleensä korotetut jäl-kiverot.

Huolella ja oikein tehty kirjan-pito onkin helppo keino vältellä vaikeuksia. On kuitenkin syytä muistaa, että viimekädessä yrit-täjä on itse vastuussa kirjanpi-dostaan.

– Vaikka yrittäjä olisi aivan pö-silö talousasioissa ja kirjanpitäjä olisi huolehtinut jopa yrityksen maksuliikenteestä, on vastuu aina yrittäjällä itsellään, Teperi painottaa.

aikaa kuluu. Jos verosotkuja lähdetään selvittelemään oikeu-teen asti, on tiedossa pitkä ja kivinen tie. Vaikeissa talousri-kosjutuissa saattaa Teperin mu-kaan hurahtaa kymmenenkin vuotta.

– Ja koko tämän ajan yrittäjä roikkuu löyhässä hirressä. Se on tässä oikeuden käymisessä kamalinta. Valtio on kuin väki-valtakoneisto, kun se tällaiseen prosessiin lähtee. Yrittäjien koh-dalla tämän koneiston syyte- ja tuomitsemiskynnys on vie- lä paljon tavallisia kadunkulki-joita alhaisempi, Teperi harmit-telee.

– Verottajan ammattitaito on kuitenkin lisääntynyt vuosien saatossa, ja he eivät enää puutu epäolennaisiin asioihin.

Oikeusprosessi verottajaa vas-taan on siis äärimmäisen raskas, mutta siitä on kuitenkin mah-dollisuus selviytyä – jopa voitta-jana.

– Se vaatii kuitenkin paljon selvitystyötä. Jos sekä yrittäjä että verottaja ovat sotkeneet asioita, on yrittäjän oman edun mukaista selvittää ne, ettei ve-ropetossyytettä nosteta, Teperi muistuttaa.

Syyllinen Verottaja pelaa puhtailla papereilla ja myöntää myös joskus olevansa väärässä.

Väinö teperi

Teperin mukaan myös verot-tajan kynnys tarttua veroerhei-siin on aiempaa suurempi. Väinö teperi

RODEO


Lady Line Internatio-nalin kehityspäällikkö Sarita Nobile, mikä on Lady Trainer?

Lady Trainer -palvelu on suun-niteltu yhdessä työterveystahon kanssa. Yhteistyö Lady Traine-rin kanssa rakentaa sillan fy-sioterapeutin tai lääkärin työn ja työuria pidentävän, terveen elämäntavan löytämisen välille. Tähän saakka sairaudenhoito ja ennaltaehkäisevä hoito liikun-nan muodossa ovat olleet vah-vasti erillisiä toimijoita.

Oho! Lady Trainer onkin siis henkilö. Mitä hän tekee?

Lady Trainer on henkilökohtai-nen valmentaja, joka on erikois-tunut kohtaamaan ne asiakkaat, joiden tulisi aloittaa terveelli-sempi elämäntapa oman tervey-dentilansa takia. Asiakkaalta saattaa puuttua motivaatio liik-kumiseen tai hänen terveyden- tilansa saattaa asettaa omat haasteensa liikunnan aloittami-selle.

Koska tuote on suunniteltu nimenomaan naisille, kuuluu

Lady Trainerin osaamiseen myös naisen elinkaaren eri vai-heet: raskaudet, ruuhkavuodet ja vaihdevuodet sekä tietenkin niiden asettamat fysiologiset ja henkiset haasteet.

Mitä Lady Trainerin kanssa puuhataan?Asiakkaan henkilökohtaiset tar-peet ja tavoitteet kartoitetaan syvällisesti, jotta osataan löytää jokaiselle asiakkaalle häntä mo-tivoiva ja kannustava liikunta- ja hyvinvointipaketti. Kartoituk-seen käytetään sekä Life Coach -mentaalivalmennusta että tek-nisiä työkaluja kunnonkartoi-tukseen.

Liikunnan tulee olla help-poa ja asiakkaalle mieluisaa, joskus se voi olla vaikka käve-lylenkki sienimetsässä yhdes-sä ohjaajan kanssa. Asiakas valmennetaan ottamaan itse vastuu omasta terveydestään. Näin saavutetaan pitkäkestoi-nen ja pysyvä elämäntapamuu-tos.

Mistä löydän oman Lady Trainerini?Asiakas voi tulla palvelun piiriin joko lääkärin liikuntalähetteellä tai esimerkiksi yhdessä työfysio-terapeutin kanssa.

Lady Trainer pidentää työuraasi

Ensimmäiset Lady Trainerit aloittivat työskentelyn marras-kuun alussa Lady Line -keskuk-sissa ympäri Suomea: ensimmäi-seksi Mikkelissä, Varkaudessa, Kuopiossa, Turussa, Kouvolassa,

Kotkassa, Porvoossa, Järvenpääs-sä ja Lahdessa. Pääkaupunkiseu-dulla Lady Trainerin voi tavata Tapiolassa, Lauttasaaressa, Ki-venlahdessa ja Pikku-Huopalah-dessa.

LaDy traiNEriN avulla olo kevenee ja työura pitenee.

• Lady Trainer -palvelu pyörähti käyntiin Lady Line -kuntokeskuksissa.

Wiwell Safety -hälytysjärjestelmä vei voiton liikeidea-kilpailussaVerkossa käytävä startup-yritysten liikeideakilpailu SomePitching.com ratkesi W-Securen Wiwell Safety- häly-tysjärjestelmän voittoon.

Toista kertaa järjestetty, täysin sosiaalisen median välityksellä internetissä käy-dyn SomePitching-liikeidea-kilpailun voittajaksi selviytyi W-Secure Oy:n kehittämä Wiwell Safety -hälytysjärjes-telmä, joka valvoo arvokkaita tavaroita ulkotiloissa.

Kilpailussa toiselle sijalle sijoittui Pätkät.fi-palvelu, ja kolmannelle Tribevine Oy. Yleisön suosikki oli puolestaan Sports Teamtool.

SomePitching-kilpailun taustalla on neljä kokenutta yrittäjää ja liiketoiminnan käynnistämisen, tuotekehityk-sen, myynnin ja markkinoin-nin, sekä sosiaalisen median ammattilaista, jotka haluavat auttaa toimintansa alkuvai-heessa olevia yrityksiä ja ra-hoittajia kohtaamaan toisensa paremmin ja näin nopeuttaa ideoiden jalostumista tuotta-vaksi liiketoiminnaksi.

Uutuuskirja pohtii esimiestyön vaikeutta ja viisauttaPekka Järvisen uutuusteos, Esimiestyön vaikeus ja viisaus, haastaa lukijan pohtimaan käsitystään ihmisestä ja hänen käyttäytymistään ohjaavista tekijöistä työssä ja työyhtei-sössä. Kirja lisää ymmärrystä ihmisten ja ryhmien käyttäy-tymisestä: monien järjettö-myyksien takaa löytyy yleen- sä jokin järki ja mielekkyys.

Esimiehelle ihmiskäsityk- sen selkiyttäminen on erityi-sen tärkeää, sillä ymmärtä- mätön johtaminen aiheuttaa työyhteisössä tyytymättö- myyttä, tehottomuutta, tur-hautumista ja konflikteja. Jos esimiehellä ja organisaation johdolla on vinoutunut tai yksipuolinen käsitys ihmisen käyttäytymisestä, saatetaan ihmisten johtamisessa tehdä merkittäviä virheitä ja vaa-rantaa näin organisaation menestys.

Teoksen luettuaan esi-miehen ei tarvitse niin usein turhautua tai pettyä ihmisten ja ryhmien käyttäytymiseen, vaan hän voi kasvaneen ihmis-mielen ymmärryksen avulla taidokkaasti ohittaa monet tyypilliset johtamisen karikot.

Etera-todistus torjuu harmaata taloutta Etera on kehittänyt sähköisen, kuukausittaiset työntekijätie-dot sisältävän eläkevakuutus-todistuksen.

– Se auttaa urakkakilpai-lussa löytämään reilua peliä pelaavat yritykset, kertoo Eläkevakuutusyhtiö Eteran toimitusjohtaja Hannu Tark-konen.

Vakuuttamisen laiminlyön-nit käyvät entistä vaikeam-miksi, kun todistus sisältää työntekijätiedot.

Etera-todistuksen voi tulos-taa Eteran verkkosivuilta. M

AINO

STOI

MIS

TO P

OINT

ER


työelämäValmiit konseptit takaavat tuloksia

• Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen on helpompaa, jos yritys tietää, mistä kenkä puristaa.

Kehittämismenetelmiä ja työkaluja yrityksille

Pekka Malmberg, teksti

Kotimarkkinoihin keskittynyt yritys voi hyvin lähteä kan-sainvälistymään, jos kotipesä

on kunnossa. Yrityksellä pitää olla asenteen lisäksi myös tietoa siitä, miten kansainvälisille markkinoille on mahdollista mennä.

Apuakin on yrityksille tarjolla. Esimerkiksi ELY- keskuksesta löytyy valmis kehittämiskonsepti eli tuot-teistettu asiantuntijapalvelu Glo- baali.

– On todella tärkeää, että yritys todella tietää oman tilanteensa, korostaa monen vuosikymmenen kokemuksella Uudenmaan ELY-kes-kuksen kehittämispäällikkö Taavet-ti Mutanen.

Mitä yritys tarvitsee? Yritys voi parantaa sisäistä tehokkuutta muun muassa Tuotto+ -kehittämis-ohjelmalla. Balanssi-ohjelma on puolestaan räätälöity rahoitustilan-teen selvittämistä varten.

Jos yrityksessä ei olla selvillä omasta tilanteesta eikä tiedetä, mitä pitäisi tehdä, niin silloin on yrityk-sen koko toiminta käytävä läpi. Tähän aika normaaliin ongelmaan soveltuvat hyvin Kunto-analyysi tai pk-yrityksen liiketoimintaohjelma.

Omaa hallitusta ja tilintarkasta-jaa pitää hyödyntää. Asiantuntijoita voi hakea ja vertailla myös Asian-tuntijahaku.fi-palvelusta, joka on kaikille maksuton, valtakunnallinen ja luotettava palvelu. Katso: www.asiantuntijahaku.fi

johto vastuussa tuloksista. Useiden yritysten talous on yskinyt nyt vuodesta 2008 lähtien enem-män tai vähemmän.

Tästä on seurannut monessa fir-massa kehittämistyön vähentämi-nen tai lopettaminen kokonaan.

Liikkeenjohdon konsultti Erkki Niskanen Frannet Oy:stä lisää vielä vaaran merkkeihin saamisten kas-vun. Vastuun talouden ja toimin-nan seurannasta ja seurauksista kantavat toimitusjohtaja ja hallitus. Sama vastuu koskee kehittämistyön johtamista.

sähköiset työkalut yrityksille. Suomalaisille yrityksille on saatavil-la sähköisesti käytettäviä työkaluja. Tekesin työelämän kehittämisohjel-ma Tykes on eri tutkimuslaitosten kanssa kehittänyt verkostojen kehit-tämismenetelmän Verka.

Yrityksen verkoston tilanteen ja oman aseman voi yrityksen oma väki analysoida myös itse sähköisen

työkalun avulla. Itse verkoston ke-hittäminen on investointi, johon pi-tää panostaa VTT:n verkostotiimin vetäjän Katri Valkokarin mukaan. Verkosto voi nousta strategiseksi kil-pailutekijäksi pitkäjänteisellä työllä, jossa tarvitaan myös yrityksen ulko-puolista asiantuntijaa.

VTT on Verkan lisäksi tuottanut myös KehitysPlus-arviointimene-telmän pk-yrityksen toiminnan konkreettiseksi työvälineeksi. Me-netelmä sitoo henkilöstön mukaan kehittämistoimintaan.

Turun ammattikorkeakoulu on kehittänyt yrityksen toimintaan ja tuotteiden kehitysprosessiin koko-naisvaltaisen ja pitkäjänteisen ana-lysointimenetelmän, simulaatiopeli Pro Desimin.

Lappeenrannan teknillinen yli-opisto on valmistanut yrityksille suorituskyvyn analysointiin kehit-tämismenetelmä SUMOn. Kaikki nämä työkalut ovat löytyvät PKT- säätiön asiantuntijapalvelusivuilta. Katso: www.pkt.fi

asiaNtuNtija | lakipalsta

Varatuomari inga koskinen Asianajotoimisto inga koskinen ky

Olen saanut testamentilla osakeyh-tiön osakkeita. Osakeyhtiö harjoit-taa elinkeinotoimintaa ja tarkoituk-seni on nyt osallistua myös yhtiön toimintaan. Miten minun pitäisi toi-mia?

• Erityisjälkisäädöksellä eli legaa-tilla tarkoitetaan muun muassa sel-laista testamenttimääräystä, jolla saajalle annetaan tietty esine omis-tusoikeuksin. Legaatin saaja ei ole kuolinpesän osakas, jollei testamen-tin tulkinnasta joissakin poikkeus-tapauksissa muuta johdu. Legaatti

täytetään jakamattomasta pesästä. Kuitenkin esimerkiksi lakiosien suu-ruus on määrättävä, jotta varmiste-taan legaatin täytettävyys.

Testamentin tekijän kuoltua testa-mentti on annettava tiedoksi vaina-jan oikeudenomistajille. Tiedoksianto on tehtävä todisteellisesti. Perilliset voivat testamentin tiedoksiannon yhteydessä hyväksyä testamentin ja sitoutua olemaan sitä moittimatta. Mikäli kaikki perilliset toimivat näin, on testamentti heti tiedoksiantojen jälkeen lainvoimainen.

Mikäli testamentin tekijällä on rin-taperillisiä (lapsia), voi testamentti loukata rintaperillisten lakiosaoi- keutta. Rintaperillisen lakiosa on puolet perintöosasta. Rintaperillisen on esitettävä lakiosavaatimuksensa testamentin saajalle kuuden kuukau-den kuluessa testamentista tiedon saatuaan.

Perillisellä on oikeus moittia tes-tamenttia nostamalla moitekanne kuuden kuukauden kuluessa testa-mentista tiedon saatuaan. Mikäli testamentin moitekannetta ei ole nostettu tässä määräajassa tai moi-tekanne on hylätty lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä, on tes-tamentti myös lainvoimainen.

Kun kuolinpesä on selvitetty, on

jokaisella osakkaalla oikeus vaatia pesän jakoa. Perinnönjakosopimus voidaan tehdä myös osasta kuolinpe-sän omaisuutta. Mikäli testamentin tekijä oli kuollessaan avioliitossa, on ennen perinnönjakoa suoritettava ositus. Ositus ja perinnönjako voi-daan tehdä kirjallisella sopimuksella, jonka sopijapuolet allekirjoittavat kahden esteettömän todistajan to-distaessa. Osituksen ja jaon toimitta-minen on mahdollista myös virallis-toimituksena.

Osakkeen omistukseensa saaneella henkilöllä ei sinällään ole rekisteröi-tymispakkoa. Osakeomistukseen liit-tyvien oikeuksien käyttäminen kui-tenkin edellyttää, että saajan omistus on merkitty osakeyhtiön osakeluet-teloon tai saaja on ilmoittanut saan-tonsa yhtiölle ja esittänyt luotettavan saantoselvityksen.

Osakeyhtiön yhtiöjärjestykses-sä mahdollisesti olevat lunastus- ja suostumuslausekkeet on myös huomioitava, samoin osakeyhtiön vähemmistöosakkeiden lunastamis-mahdollisuus. Mikäli jollakin on yli 90 prosenttia osakeyhtiön osakkeis-ta ja niiden tuottamista äänistä, on tällä oikeus ja vaadittaessa myös velvollisuus vähemmistöosakkeiden lunastamiseen.

Testamentilla osakkeita

katri Valkokari, ver-kostotiimin vetäjä, Vtt

erkki niskanen, liik-keenjohdon konsultti, frannet oy

taavetti Mutanen, kehittämispäällikkö, uudenmaan ely- keskus

Finnveranrahoituksella

eteenpäin!

Tarvitsetko nytsuhdannerahoitusta?

Finnveran suhdannelaina ja -takaus sopivat yrityksen investointien, kasvun ja yritysjärjestelyjen

rahoitukseen sekä käyttöpääomaksi.

Lisätietoja www.fi nnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

1. ELY-keskuksesta saatavia subventoituja tuotteistettuja asiantuntijapalveluja

Balanssi – Talouden ja rahoituksen kehittämisohjelma

Globaali – Kansainvälistymisen kehittämisohjelma

Kunto – Liiketoiminnan kehittä-misohjelma

PK-LTS – Pk-yritysten liiketoiminta-suunnitelman laatimisohjelma

Tuotto+ – Tuotannollisen yrityk-sen kehittämisohjelma

• www.ely-keskus.fi ja sieltä kohdasta elinkeinot, osaaminen etc./ yritystoiminta

2. PKT-säätiön palvelut yrityksen talouden vahvistamiseksi

Talousapu-neuvontapalvelu – vaikeuksissa olevan yrityksen maksuton ja luottamuksellinen puhelinneuvonta ja nettipalvelu

• Soita: 029 007 4990 ark. 10–16. • www.talousapu.fi TalousapuPLUS – tuotannollisen

yrityksen maksuton testimenetel-mä ja talouden kehittämisohjelma

• Soita: 040 593 3157 • jari.leskinen@pkt-fi 3. Sähköisiä työkaluja yrityksen

toiminnan kehittämiseen Verka – verkostojen toimivuuden

analyysi- ja kehittämismenetelmä • http://www.vtt.fi/pikaverka/ KehitysPlus – yrityksen toiminnan

jatkuvan kehittämisen työkalu pk-yritykselle

• http://ttuki.vtt.fi/kehitysplus/ ProDesim – simulaatiopeli yrityk-

sen analysointiin • www.prodesim.fi SUMO-palvelu, internetissä tehtävä

yrityksen suorituskyvyn analysoin-ti ja kehittämismenetelmä

• www.sumo.lut.fi/

Samalle viivalle • Työsopimuslain muutoksilla pyritään parantamaan

vuokratyöntekijöiden asemaa vuokraajayrityksissä.

Helsingissä, K-supermarket Itä-keskuksessa käytetään kauppias Joonas Heinosen mukaan vuok-ratyövoimaa noin parikymmenen tunnin verran viikossa.

Eniten vuokratyövoimaa käy-tetään ruuhka-aikoina: jouluna ja alkusyksystä, kun vakituiset kassatyöntekijät, joista suurin osa on opiskelijoita, ovat kiireisiä opiskelujen kanssa.

– Vuokratyötä käytetään meillä

Vuokratyövoimasta apua ruuhkiin

K-suPErMarKEt itäkeskuksen kauppias joonas Heinonen käyttää vuokra- työvoimaa paikkaamaan varsinaista työvoimaa.


Hallitus on ehdottanut vuokra-työntekijöiden asemaa paran-tavia lakimuutoksia, joiden on tarkoitus parantaa vuok-ratyöntekijöiden yhdenver-

taista kohtelua ja edistää yritysten tasa-vertaista kilpailua. Lakimuutokset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

– Työsopimuslain muutoksilla pyri-tään varmistamaan, että vuokratyönte-kijät saavat samat työehdot eli työajan, palkan sekä työolot kuin vuokratyövoi-maa käyttävän yrityksen varsinaiset työntekijät, työ- ja elinkei-noministeriön vanhempi hallitussihteeri Päivi Kanta-nen kertoo.

Muutokset koskevat aloja, joilla ei ole voimassa työnvälitysfirmaa tai käyttä-jäyritystä sitovaa työehtosopimusta.

Päivi Kantasen mukaan vuokratyönte-kijöitä käyttävällä yrityksellä on jatkossa velvollisuus tiedottaa myös vuokratyön-tekijöille yrityksessä avoinna olevista työpaikoista samalla tavoin kuin se an-taa niistä tietoa omille työntekijöilleen.

– Tämä edistää vuokratyönte- kijöiden tiedonsaantia ja parantaa vuok-ratyöntekijän työllistymismahdollisuuk-sia käyttäjäyrityksessä, Kantanen toteaa.

Yrityksen on myös tarjottava vuok-ratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen. Näitä ovat esi-merkiksi ruokalapalvelut ja kuljetusjär-jestelyt.

paikkaamistarkoituksessa, eli lähin-nä sairaslomatuurauksina.

K-supermarket Itäkeskuksessa vuokratyövoiman käyttäminen ei ainakaan toistaiseksi ole synnyttä-nyt vakituisia työsuhteita.

– Pääosin vuokratyöntekijät ovat yksittäisiä vuoroja tekeviä keik-katyöntekijöitä, mutta toki heitä pyritään mahdollisimman hyvin kohtelemaan, kauppias Heinonen vakuuttaa.

Suomen Yrittäjien, MTV3:n ja Franck Median yhteisessä hankkeessa tuodaan yrittäjien ta-rinat esille.

Tarinat talteen -kiertue kerää yli 100 yrit-täjän tarinat syksyn 2011 aikana eri puolilta maata ja parhaat niistä pääsevät mukaan uu-teen Suomessa on yritystä -tv-sarjaan, joka esitetään Maikkarilla syyskaudella 2012.

Kiertue starttasi Helsingistä jo lokakuussa, mutta jäljellä on vielä monta paikkakuntaa. Tule kertomaan oma yrittäjätarinasi!

Tahdotko tarinasi telkkariin?• Kokkola 28.11.• vaasa 30.11.• Lahti 7.12.• Kajaani 12.12.• oulu 14.12.

MoNENLaisia tarinoita. Huomenta Suomen lauri karhuvaara pukeutuneena eri alojen yrittäjiksi.

PIIA HEINONEN

FRAN

KMED

IA


kaupungilla

Kauppakeskus ei olekaan mörkö • Pienet kivijalkakaupat panostavat parempaan palveluun. Asiakkaat osaavat arvostaa teemailtoja.

NaistENvaatEKauPPayrittÄjÄ Anne Väre sanoo, että pienyrittäjän on mietittävä tarkkaan oma valikoimansa: massatuot-teilla ei pysty kilpailemaan.

KirjaKauPPias Markus tikkanen on ollut yrittäjänä parikymmentä vuotta, samassa paikassa koko ajan. yksityis- ja yritysasiakkaiden tunteminen ja tarpeiden tietäminen on kilpailutekijä.

Mikkeli antaa tukensa kivijalkakaup-piaille.

Erilaisissa hankkeissa pyritään kehit-tämään yrityksissä asioimista elämyksel-lisempään suuntaan, muuttamaan kiin-teistöjen ulkoasua nykyaikaisemmaksi ja houkuttelevammaksi sekä parantamaan erityisesti jalankulkumahdollisuuksia ydinkeskustaa laajemmallakin alueella.

Mikkeliin valmistui moderni kävely-katu ja torin alle paikoitustalo alkuvuo-desta.

Kivijalkakauppahankkeet organisoi Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämis-yhdistys Mikke ry, joka on kaupungin kes-kustan yritysten, kiinteistöjen ja Mikkelin kaupungin muodostama organisaatio. Sillä on parisataa jäsentä.

Rahoituksesta Mikke ry neuvottelee paikallisen rahoituksen lisäksi muun muassa Tekesin ja EU:n alueellisten kehi-tysrahoittajien kanssa.

Kaupunki ohjaa asiakkaita. Mikkelin kaupungilla on marraskuun puolivä-lissä kaupungin keskustassa avatussa kauppakeskuksessa oma neuvontapiste kaupunkilaisille ja matkailijoille.

– Siellä neuvomme asiakkaita kauppa-keskusten ulkopuolisiinkin erikoistava-rakauppoihin. Tarkoitus on tuottaa jaettavaksi karttoja, joihin on merkitty kivijalkakaupat, sanoo Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n toimitusjoh-taja Kyösti Ylijoki.

Neuvontapisteeseen yrittäjillä on myös mahdollisuus tulla esittelemään toimintaansa.

Kari Kauppinen, tekstiJere Lauha, kuvat

On hyvä, että kaup-pakeskukset tulevat tähän lähelle kau-pungin keskustaan eivätkä jonnekin pel-lolle viiden kilomet-

rin päähän, sanoo mikkeliläinen kirjakauppayrittäjä Markus Tik-kanen.

Mikkelissä avattiin marras-kuun puolivälissä iso kauppakes-kus Stella, ja tasan kaksi vuotta sitten avasi ovensa kauppakes-kus Akseli. Niissä on yhteensä noin 70 liikettä. Tikkasen Info Kirjakauppa on molemmista 1 – 2 minuutin kävelymatkan päässä, katutasossa.

– Pieni notkahdus näkyy liike-toiminnassa aina tällaisten ava-tessa, mutta pitkässä juoksussa kauppakeskus lisää asiakasvir-taa. Uskon, että myös meillä.

Kirjakauppa pyrkii erottu-maan henkilökohtaisella pal-velulla, persoonilla ja omilla tuotteilla kaupungin kahdesta muusta kirjakaupasta, joista toi-nen on ketjumyymälä ja toimii kauppakeskuksessa.

– Kun on pieni määrä vakitui-sia myyjiä, he tuntevat asiakkaat ja muistavat, millaista kuittinau-haa yritysasiakas tarvitsee ja millaisia kirjoja joku on ostanut, Tikkanen sanoo.

Pitkässä juoksussa kauppakeskus lisää asiakasvir-taa. Uskon, että myös meillä.

Markus tikkanen

Kivijalka- kaupoilla on arvonsa

MiKKELiN sEuDuN elinkeinoyhtiö Miset oy:n toimitusjohtaja kyösti ylijoki sanoo Mikkelin keskustan olevan kauppapaikkana hyvä, sillä keskusta on tiivis, enintään kolme korttelia torilta.

– Pyrimme siihen, että asiak-kaalle tulee mukava tunne. It-sekin tykkään käydä paikoissa, joissa tavat tunnetaan, hän jat-kaa.

Hinnalla ei voi kilpailla. Mar-kus Tikkasen kanssa samoilla linjoilla on naistenvaatekaup-payrittäjä Anne Väre, kivijalka-yrittäjä hänkin. Väre uskoo myös muista erottuvaan linjaan.

– Hinnalla en voi kilpailla vaan ainutlaatuisella sortimen-tilla ja palvelulla, omalla tyylillä, Väre sanoo.

Väre ei usko siihen, että kaikki haluavat asioida kauppakeskuk-sissa.

– Saan kiitosta jopa siitä, että kun tähän liikkeeseen astuu si-sään, ei musiikki soi eikä ole läpi-kulkuliikennettä. Että tänne voi tulla rauhoittumaan. Ja esimer-kiksi pääkaupunkiseudulta tule-vat mökkiläiset etsivät omanlai-siaan liikkeitä kauppakeskusten ulkopuolelta.

Pois mustasukkaisuus. Pär-jääminen ja menestys syntyvät pienistä asioista ja pienyrittäjien yhteistyöstä.

– On tärkeää olla mukana eri-laisissa yrittäjien tapahtumis- sa. Sitä kautta sana omista pal-veluista kiertää, Tikkanen ker-too.

Pienellä paikkakunnalla vii-dakkorumpu on tärkeä media.

– Pitää jaksaa olla aktiivinen, tehdä itsestään mielenkiintoi-nen.

Anne Väre puolestaan järjes-tää muotinäytöksiä muiden liik-keiden kanssa, joista kaikki eivät ole vaateliikkeitä.

– Siitä syntyy se kokonaisuus. Yksin en sellaista pystyisi järjes-tämään.

Väre tarjoaa myös näyteikku-nassaan tilaa muille yrittäjille, jos saa omia tuotteitaan muiden ikkunoihin.

Markus Tikkasen liikkeessä on myynnissä valokuvateoksia paikkakunnan historiasta ja itse valokuvattuja Mikkeli-aiheisia postikortteja. Niitä ei saa muu-alta.

Se ei ole iso bisnes, mutta tuo asiakkaita, jotka tulevat ehkä toistekin. Tikkanen järjes-tää myymälässään myös muun muassa erilaisia kirjailijavie-railuja, teemailtoja yhteistyö-kumppaneille ja piirustuskilpai-luja.


kaupungilla


Turussa designyrittäjät pi-tävät tiukasti yhtä. Yh-teistyöstä kumpusi myös Helsingissä

järjestetyt myyjäisetTurun kulttuuri-

pääkaupunkivuoden ohjelmistoon kuuluva Tur-kuDesign ILMIÖ -hanke toi marraskuun toiseksi viimeisellä viikolla 12 turkulaista muotoilu-yrittäjää Helsingissä järjestettyi-hin Turku Design -myyjäisiin.

– Nyt kun Turun kulttuuri-pääkaupunkivuosi vuosi alkaa lopuillaan ja vastaavasti Helsin-gin Design Capital -vuosi aluil-laan, niin oli aika luonnollinen jatkumo suunnata katseet kohti pääkaupunkia. Halusimme tulla vielä juhlavuoden lopuksi moik-kaamaan tulevaa muotoilupää-kaupunkia, Turku Design ILMIÖ -hankkeen tuottaja Helinä Lehtonen kertoo.

Kauppakeskus Fo-rumissa järjestetyssä myyntinäyttelyssä oli kolmen päivän ajan esillä muotoiluyrittäjien tuottei-ta muun muassa päähineitä, ekologista muotia, sisustustuot-teita, värikkäitä magneettiliitu-tauluja ja retrolastenvaatteita. Kaikki myynnissä olleet tuotteet olivat suunniteltu ja valmistettu Suomessa.

– Valitsimme kauppakeskus Forumin, jotta pääsisimme sel-laistenkin ihmisten arkireitin varrelle, jotka eivät välttämättä seuraa designrintamaa tarkasti. Näin uudetkin ihmiset pääsivät tutustumaan muotoiluun.

tiiviisti yhdessä. Turkulaiset yrittäjät saapuivat nyt ensim-mäistä kertaa Helsinkiin, mutta vastaavanlaisia tem-pauksia on järjestetty jo aikai-semmin.

– Olimme Berliinissä kesällä 2010 ja saman vuoden syksyllä Budabest Design Weekillä. Li-säksi järjestimme kesällä Turku Design Festivalin, joka oli iso ti-laisuus kymmenine eri tapahtu-mineen, Helinä Lehtonen kertoo.

Turussa on jo ennen kulttuu-ripääkaupunkivuottakin oltu ak-tiivisia muotoiluprojekteissa.

– Paikalliset yrittäjät ovat itse järjestäneet erilaisia joulumyy-jäisiä ja muita tilaisuuksia.

Lehtosen mukaan turkulaiset yrittäjät ovat todenneet, että yh-distämällä jokaisen omat pienet resurssit, saadaan aikaiseksi iso-ja ja näyttäviä kokonaisuuksia.

– Turkulaiset designyrittäjät ovat muutenkin poikkeukselli-sen tiiviissä yhteistyössä. Kaikki tuntevat toisensa ja auttavat toi-siaan.

Turkulaista designia myytiin Helsingissä

Turku Design ILMIÖ -hanke on nostanut esiin turkulaista muotoilukenttää niin koti- kuin ulkomaillakin ja ylläpitää in-ternetsivustoa sekä uutisblogia osoitteessa turkudesignnow.fi. Muotoilu-uutisia yhteenkeräävä blogi jatkaa toimintaansa hank-keen päättymisen jälkeenkin.

Woodoo des

ign

klo des

ign

turk

u-kass

i

Ckuura

body

tonfisk

des

ign

Punainen n

orsu

Varaukset matkatoimistostasi tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä ma-pe klo 8-17 puh. 010 804 123010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min. Koskee vain uusia varauksia. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinta voimassa min. 10 hengen ryhmille. Paikkoja rajoitetusti. Hintaan sisältyy polttoainemaksu 2 €/hlö.

PORUKALLA TALLINNAAN!

Päivä Tallinnassa -risteilytarjous ryhmille:

Voimassa 22.12. asti

20 e /hlö, ma–pe

29 e /hlö, la

Lähde nauttimaan joulunalustunnelmasta Tallinnassa. Kerää työporukka, kaverit tai sukulaiset yhteen ja piipahda kaupunkiin päiväristeilylle tai pidemmäksi aikaa hotellimatkalle. Tallink Shuttle -aluksilla matka taittuu kahdessa tunnissa - kelissä kuin kelissä!

Hotellimatkatarjous ryhmille:

Voimassa valituilla arkilähdöillä 28.12. asti

52 e /hlö Tallink Express ** tai Pirita TOP Spa ***

65 e /hlö Tallink City Hotel ****

Naama ajamattaMirka Moilanen, teksti

Oletko ihmetellyt miksi työntekijäsi ovat jättäneet viime aikoina viikset aja-matta? Kyse on tietenkin

jokavuotisesta Movember-tem-pauksesta, jossa miehet ympäri maailmaa kasvattavat viikset tarkoituksenaan kerätä varoja ja lisätä tietoisuutta miesten terveysongelmista, erityisesti eturauhassyövästä.

Wiurila Golf Oy:n toimitusjoh-taja Markus Blomin mielestä Movember on hauska tapa muis-taa vakavaa asiaa.

Kuinka muhkeat ovat toimitus-johtajan viikset?

– No sen verran mitä ne nyt

ovat kasvaneet, eli muutaman hapsun, mies hekottaa.

– Miesten terveysasiat ovat erittäin tärkeitä ja tämä on haus-ka tapa nostaa ne esiin.

Ensimmäiset Movember-viikset kasvatettiin Australiassa vuonna 2003. Siitä lähtien Movemberin viesti miesten terveyden puolesta on levinnyt ja miehet ympäri maailmaa ovat omistaneet marraskuun viiksien kasvattamiselle.

Pysyvätkö Blomin viikset naa-massa kuun loppuun asti?

– Aiempina vuosina olen aina jossain vaiheessa joutunut aja-maan viikset pois. Nyttenkin on hyvin suuri haaste, että pystynkö olemaan viiksien kanssa loppuun

asti, mutta en aio luovuttaa, nuo-ri toimitusjohtaja nauraa.

Vaikket enää ehtisikään kasvattaa viiksiä, lahjoitusten tekeminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Movemberin aikana kerätyt varat käytetään syöpätut-kimukseen ja -neuvontaan.

Myös naisilla on ollut mah-dollisuus tukea kampanjaa. Perjantaina 18.11. vietettiin osana Movemberia Harrasta seksiä viiksekkään miehen kanssa -päi-vää. Mikä hieno tapa osallistua hyväntekeväisyyteen! KoMEat KaLaPuiKot! Markus Blom kasvatti viikset hyvän asian puolesta.

MARKUS BLOM

VILLE TAKKIN

E N


taloushallinto uusi vuosi ja uudet kujeet verorintamalla. yhteisövero laskee – isot osingot ja sukupolvenvaihdokset kallistuvat. kampaajille luvassa vaikeat ajat. Mikä muutos kolahtaa kipeimmin sinuun?

Yritysveron alennus laiha lohtu

26 % 25 %

Suurin yritysten arjessa näkyvä veromuutos on yhteisöveron lasku 26 prosentista 25 prosenttiin tai mikäli raamisopimus syntyy niin 24,5 prosenttiin.

Muutos näkyy voittoa tekevän osakeyhtiömuotoisen yrityksen pussissa hiukan keveämpänä tuloverotuksena.

Näin verotus muuttuu+

Palkkaa vai osinkoa?Kuviossa on vertailtu palkan kokonaiskustannuksia osingon kokonaiskustannuksiin tilanteessa, jossa osinkojen määrä ylittää 9 prosentin tason nettovaroista vuonna 2012. Pystyakselilla on yhtiön ja osak-kaan maksamien verojen ja maksujen kokonaismäärä ja vaaka-akselilla on palkan/osingonmaksuvara.

• Pääomaverotus ja osinkotuloverotus kiristyvät. Käsityöalan yrittäjät saavat niskaansa korotetun alv:n.Lotta Tammelin, teksti

Ensi vuosi tuo tullessaan veromuutoksia, jotka tun-tuvat useimpien yritysten arjessa – toiset enemmän ja toiset vähemmän.

Ernst & Youngin vero-asiantuntijan Satu Grekinin mukaan kaikkia osakeyhtiömuotoisia yrityksiä koskettava veromuutos on yhteisöve-ron lasku nykyisestä 26 prosentista 25 prosenttiin.

– Vielä on tosin osittain avoinna se, että jos työmarkkinoiden raami-sopimus toteutuu, niin toteuttaako hallitus lupauksensa ja laskee yhteisö-veron 24,5 prosenttiin, Grekin kertoo.

Yhteisöveron lopullinen prosent-tiluku selviää marraskuun lopussa, mutta nyt tiedetään jo sen positiiviset vaikutukset.

– Yhteisöveron lasku näkyy kaikki-en voittoa tekevien osakeyhtiömuo-toisten yritysten arjessa tuloverotuk-sen lievänä keventymisenä.

isot osingot kalliimpia. Vuoden alusta pääomatulon verotus nousee 28 prosentista 30:een. Jos pää-omatuloja kertyy vuodessa yli 50 000 euroa, pomppaa prosentti 32:een. Satu Grekinin mukaan muutos kirpai-see kaikkia voitollista tulosta tekeviä yrityksiä. Muutos on myös erityisesti kasvuyritysten kannalta kielteinen, sillä se voi vähentää pääomansijoit-tajien halukkuutta sijoittaa kasvuyri-tyksiin.

Ilahduttavaa kuitenkin on se, että osinkoverotuksen rakenne säilyy ny-kyisellään ja yhteen kertaan verote-tun osingon määrä pysyy yhdeksässä prosentissa yrityksen nettovaroista.

Osinkoveron rakenteen säilymi-sestä huolimatta kertaalleen vero-tettavan osingon enimmäismäärä

alennetaan 90 000 eurosta 60 000 eu-roon. Jos osinkotu-loja siis kilahtaa tilille yli 60 000 euroa, joutuu ylimene-vältä osalta pulittamaan 32 prosent-tia veroa.

– Osingonsaajan kädessä suuri osinko tulee siis olemaan hiukan en-tistä kalliimpaa.

Kylmää kyytiä kampaajille. Ensi vuoden lukumääräisesti suurin ve-romuutos koskettaa käsityövaltaisia aloja. Aiemmin alennettua yhdeksän prosentin arvonlisäverokantaa nou-dattaneet parturi-kampaajat, suutarit ja ompelijat ym. hyppäävät ensi vuon-na 23 prosentin alv-kantaan. 14 pro-senttiyksikön korotus huolettaa alan toimijoiden lisäksi myös veroasian-tuntijaa.

– Toivon, että yrittäjät vievät ko-rotuksen hintoihin. Niin myös val-tiovalta asian on ajatellut. Omasta katteestaan korotusta ei ole tarkoitus maksaa, mutta sellainenkin tilanne saattaa tulla, jos yritys ei huomaa verokannan nousua ja laskuttaa asi-akkaitaan entiseen malliin, Grekin muistuttaa.

Käsityövaltaiset alat pelkäävät, että hinnannousu tulee vähentämään pal-veluiden kysyntää.

– Kun hinnat nousevat, jätetään pyörät korjaamatta ja vaatteet parsi-matta. Eurot kannetaan sen sijaan ul-komaisiin vaatekauppoihin, ja silloin katteenkerääjä on rajojemme ulko-puolella, Satu Grekin kertoo.

Alv:n nousu saattaa hänen mu-kaansa myös houkutella ostamaan palvelua rehellisen sijaan pimeältä kampaamopalvelun tarjoajalta.

Yhteisöveron lasku näkyy kaikkien voittoa tekevien osake-yhtiömuotois-ten yritysten arjessa tulo- verotuksen lievänä keven-tymisenä.

Satu grekin

Hallitusohjelmassa luvataan selvittää myös muita elinkeinoverolain muutoksia:

• tappiontasausjärjestelmän laajentaminen (carry back)

• investointien poisto-oikeuksien laajentaminen

• tulolähdejaon poistaminen

• t&k- tai kasvuyrittäjyysvähennys 2013 alusta

vEroasiaNtuNtija Satu grekinin puhelin soi kiivaasti, sillä veromuutokset aiheuttavat yrityksille päänvaivaa.

LOTTA TAMMELIN

FUTU

REIMAGEBANK

Osinko tärkein asia verotuksessa on, että osinkoverotuksen rakenne säilyy nykyisellään ja yhteen

kertaan verotetun osingon määrä säilyy 9 prosentissa nettovaroista.

50 %

45 %

40 %

35 %

30 %

25 %

20 %

15 %

10 %

5 %

0 %

palkka + sotu / yrityksen verotettava tulo

0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000

osinko

yel-palkka (sis sotu 2,13 %)

LÄHD

E: V

ERON

MAK

SAJA

T

Yrittäjät selvisivät säikähdyksellä SEPAsta

Timo Sormunen, teksti

Koti- ja ulkomaan mak-suliikenteessä siirryttiin marraskuun alussa SEPA- aikaan, jolloin maksu-

aineistojen lähetyksessä perinteiset kotimaiset maksuaineis-tomuodot korvautuivat SEPA-standardilla ja vanhojen kaksi-osaisten tilinumeroiden tilalle tuli yleiseurooppalainen IBAN-numero.

Isommat ja taloushallinnon palveluja käyttävät yritykset näyttivät varautuneen muutok-seen jo hyvissä ajoin etukäteen, eikä isompia ongelmia tunnu ol-leen pk-kentälläkään.

– Muutamaa hetkellistä, marraskuun alkuun osunutta pank-kipalvelukatkosta lukuun otta-matta siirtymävaihe näyttää su-juneen hyvin. Ainakaan meidän tietoomme ei ole tullut mitään ihmeempää, kertoo Finanssialan Keskusliiton johtava asiantun-tija Inkeri Tolvanen.

Hänen mielestään se osoittaa, että pitkään jatkunut rummu-tus maksuliikennettä koskevista SEPA-muutoksista näyttää men-neen perille.

– Monet pienet mikroyritykset ja yksinyrittäjät käyttävät mak-samiseen yritysten verkkopank-kia tai ovat ulkoistaneet maksa-

• Lähiviikot ratkaisevat puuttuvatko IBAN-merkinnät.

Muutoksia taas muutaman vuoden päästäVaikka maksamisessa käytetyt kansalliset aineistomuodot on nyt korvattu xml-pohjaisella SEPA-tilisiirrolla, ottavat muu-tamat pankit edelleen vastaan myös vanhan muotoisia ai-neistoja ja muuntavat ne SEPA-muotoon. Se ei kuitenkaan anna perustetta pantata asiaa enää kovin pitkälle eteenpäin.

– Mattimyöhäisten on syy- tä olla yhteydessä omaan

pankkiinsa ja mitä pikem-min, sen parempi, painottaa Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen.

Seuraava SEPA-askel koskee kansallisia suoraveloitus-palveluja, joiden on arvioitu päättyvän vuoden 2014 alussa. Tuolloin ne korvataan e-laskulla ja suoramaksulla tai SEPA-suoraveloituksella.

misen tilitoimistolle. Samalla ne ovat itse välttyneet suuremmilta muutoksilta, kun pankit ja tilitoi-mistot ovat huolehtineet maksa-miseen liittyvistä SEPA-asioista. IBAN- ja BIC-tietojen sisällyttämi-nen laskuille koskee kuitenkin kaikkia yrityksiä. Mattimyöhäi-set heräävät viimeistään silloin, kun asiakkaat eivät enää pysty maksamaan vanhalla tilinume-rolla lähetettyjä laskuja, Tolva-nen toteaa.

Täydellistä pysähdystä ei tosin tässäkään ole vielä edessä, sillä useimmat pankit jatkavat tilinu-meroiden IBAN-muuntopalvelua

Sinä ihan älytön



verkkopankeissaan ja maksuoh-jelmissaan.

– Todellinen tilanne selviää varmasti lähiviikkojen aikana. Jos asiakas joutuu jättämään las-kut puuttuvan IBAN-tilinumeron takia maksamatta, niin eiköhän laskun lähettänyt yrittäjä hoida asian aika pian kuntoon. Ja pitää muistaa, ettei vanhasta tutusta tilinumerosta tarvitse laskuissa vieläkään luopua kokonaan. Sen rinnalla on vain oltava tuo hie-man pidempi IBAN-koodi, Tolva-nen opastaa.

Palkkapäivä todellinen tes-ti. Espoolaisen Tilitoimisto Pie-tarilan toimitusjohtaja Timo Riissanen on pitkälti Tolvasen linjoilla.

– Aika vaikea tältä SEPA-rum- mutukselta on ollut pienyrit-täjänkään välttyä, vaikka ei käyttäisikään ulkopuolisia ta-loushallinnon palveluja. Kirjan-pitotoimistojen asiakkailla tämä SEPA-asia on kyllä kunnossa, Riissanen toteaa.

Sormia napsauttamalla hom-ma ei kuitenkaan ole tilitoimis-toissa sujunut. SEPAn tiimoilta jo aiemmin hankitut ohjelmisto-päivitykset kun eivät monipank-kiohjelmistoissa toimineetkaan h-hetkellä aivan odotetusti.

– Tämä teetti ainakin meillä

ylimääräistä työtä, kun eräässä ohjelmassa jo olevia numero-sarjoja oli yllättäen naputeltava saman ohjelman toiseen osaan käsin. Asiakkaiden maksuliiken-teeseen sillä ei kuitenkaan ole ol-lut vaikutusta, Riissanen kertoo.

Hän itse ennustaa, että SEPA-ruljanssin todellinen koetinkivi osuu marraskuun lopulle ja pal-kanmaksupäiviin.

– Vasta silloin testataan kun-nolla, kuinka systeemit toimivat ja minkä verran uusissa IBAN-ti-linumeroissa on lopulta virheitä, Riissanen ennustaa.

Vanhasta tutusta tilinumerosta tarvitse laskuissa vieläkään luopua kokonaan. Sen rinnalla on vain oltava tuo hieman pidempi IBAN-koodi.

inkeri tolvanen

Jutussa on oletettu, että verolaki muuttuu hallituksen esityksen mukaan.

inkeri tolvanen

FKL


23%23%

–aiheesta:uusi vuosi ja uudet kujeet verorintamalla. yhteisövero laskee – isot osingot ja sukupolvenvaihdokset kallistuvat.

kampaajille luvassa vaikeat ajat. Mikä muutos kolahtaa kipeimmin sinuun?

2000 € kotitalousvähennyksen enimmäis-määrää alennetaan nykyisestä 3 000 eurosta 2 000 euroon. työkorvauk-

sesta on jatkossa vähennyskelpoista 45 prosenttia, kun aiemmin se oli 60 prosenttia.

Muutos voi leikata palveluiden kysyntää ja siten vaikeuttaa pal-veluyritysten toimintaa.

13 % 16 %

lahjavero nousee vuoden alusta 200 000 euroa ylittävissä siir-roissa nykyisestä 13 prosentista 16 prosenttiin. Muutos yhdessä pääomatuloveroprosentin nousun kanssa merkitsee sitä, ettei-vät sukupolvenvaihdokset ole enää ensi vuonna yhtä edullisia kuin ne tähän saakka ovat olleet.

Mahdolliset keskeneräiset sukupolvenvaihdokset olisikin syytä hoitaa kiireen vilkkaan päätökseen vielä tämän vuoden puolella.

ALV Arvonlisäveromuutokset vaikuttavat joidenkin alojen yrityksiin.

käsityövaltaisten alojen alv-kokeilu loppuu tähän vuoteen. Aikaisemmin suutarit, parturi-kampaajat, om-pelijat ja pyöränkorjaajat ym. ovat olleet alennetun verokannan piirissä eli heihin on sovellettu yhdeksän prosentin arvonlisäve-roa. nyt käsityöalojenkin alv nousee 23 prosenttiin.

Myös lehtiala on muutoksen kourissa, sillä aikaisemmin lehti-tilaukset ovat olleet alvittomia. ensi vuonna lehtitilauksesta maksetaan kuitenkin yhdeksän prosentin arvonlisävero.

30 000 €Näin verotus muuttuu

90 000 60 000

Varakkaimpien yritysten on syytä huomata, että vaikka osinkoverotuksen rakenne säilyy nykyisellään, kertaalleen verotettavan, eli 9 prosenttia nettovaroista alittavan osingon enimmäismäärää alennetaan 90 000 eurosta 60 000 euroon.

Muutoksen jälkeen yli 60 000 euroa ylittävistä osingoista maksetaan 32 prosenttia veroa.

28 % 30 %

Pääomatulon verotus kiristyy 28 prosentista 30 prosenttiin. Mikäli pääomatuloja on yli 50 000 euroa vuodessa, prosentti nousee 32:een.

lähtökohtaisesti omistajayrittäjän kannattaa pyrkiä ottamaan tulonsa yrityksestä juuri pääomatuloina. todennäköistä onkin, että monet pyrkivät saamaan tulonsa vuoden 2011 puolella, jolloin se on vielä edullisem- paa. tappiot puolestaan pyritään ajoitta- maan mieluummin ensi vuodelle.

isojen osinkojen saajille pääomatulo- veron nousu merkitsee hiukan kalliimpia osinkotuloja.

Muutos on myös kasvuyritysten kannalta kielteinen.

Joka viides pelkää rahoitusvaikeuksiaElinkeinoelämän keskusliiton pk-yritysten toiminta- ympäristökyselyn mukaan yritykset ennakoivat rahoi-tusvaikeuksiensa pahenemista lähitulevaisuudessa. Lähes viidennes vastaajista arvioi rahoitus- ja maksu- valmiustilanteensa heikentyvän lähikuukausina. Tilanteen kohentumista ennakoi noin joka kahdeksas yritys.

Maksuvaikeudetkin ovat edelleen yleisiä. Jopa 17 pro-sentilla yrityksistä oli ollut jonkinasteisia ongelmia laskujensa maksamisessa.

+ Joulukauppa porskuttaa edelleen myötätuulessaKaupan liitto ennustaa joulukaupan arvon kasvavan tänä vuonna noin neljä prosenttia. Talouden epävar-muudesta huolimatta kasvu on varsin hyvää ja yltää 2000-luvun keskiarvoon. Kaupan liiton ennuste jou-lukaupan arvosta on kuitenkin hiukan pienempi kuin viime vuoden ennuste ja toteuma.

Myös vähittäiskauppiaiden odotukset ovat viime vuot-ta varovaisempia. Kyselyn mukaan vähittäiskauppiaat odottavat joulumyynnin olevan hieman viime vuotta maltillisempaa, mikä osaltaan tukee joulukauppa- ennusteen tulosta. Epävarmuus on kuitenkin syksyn edetessä kasvanut, ja noin viidennes vähittäiskaup-piaista odottaa jopa myynnin laskua. Joulusesonki lisää kuluttajien verol- lista rahankäyttöä hieman runsaalla miljardilla eurolla tänä vuonna keskimääräiseen kulutukseen verrattuna. FUTUREIMAGEBANK

Aprillipäivä nosti tunteet pintaan • Tuhannet yrittäjät ovat soittaneet verottajalle rakennusalan käännetyn alv:n soveltamisesta.

Rakennusteollisuuden mielestä kaikki on sujunut jopa yllättävän hyvin.

Kimmo Koivikko, teksti

Tuhannet yrittäjät ovat ottaneet verottajaan yhteyttä rakennusalan käännetyn alv:n astut-tua voimaan viime ap-

rillipäivänä. Verottajalta on tivattu tietoa

ja ennakkopäätöksiä muun mu-assa rakentamispalvelun määri-telmästä, myynnin satunnaisuu-desta ja siirtymäsäännöksistä. Soittoja on tullut etenkin yrityk-sistä, joiden päätoimialana ei ole rakentaminen.

Käännetty arvonlisävero tar-koittaa sitä, että verovelvollinen onkin ostaja eikä myyjä. Verovel-vollisuus ei koske yksityishenki-löitä.

– Puhelinruuhka osui maalis-kuun loppuun, kun lain voimaan-tulo läheni. Puheluja tuli noin 2 000 viikossa. Kevään ja kesän aikana Verohallinnossa annet-tiin noin 200 kirjallista ennakko-ratkaisua tai kirjallista ohjausta käännetystä verovelvollisuudes-ta, sanoo johtava veroasiantun-tija Päivi Taipalus Verohallinnon yritysverotusyksiköstä.

Viimeisten kuukausien aikana puhelinrumba on kuitenkin rau-hoittunut.

– Tyytymättömyyttä uudis-tukseen on myös ollut. Puheluita tuli lopulta enemmän kuin osa-simme odottaa, Taipalus myön-tää.

Verohallinnon arvion mukaan käännetyn verovelvollisuuden piirissä on 70 000 – 80 000 vero-velvollista, joista 10 000 – 20 000 on muita kuin rakennusalalla toimivia.

yritykset hereillä. Harmaan talouden torjuntaan kehitetty rakennusalan käännetty arvon-lisävero herätti voimakkaan kritiikkiryöpyn ennen lain voi-maanastumista.

Veroasiantuntijat, yrittäjät ja tilitoimistot pitivät käännettyä alv:tä huonona ratkaisuna itse harmaan talouden kitkennässä. Tulkinnanvaraisuuksien ja epä-selvien poikkeusten lisäksi uusi käytäntö on aiheuttanut paljon kustannuksia.

Esimerkiksi Rakennusteolli-suus RT esitti laskelman, jonka mukaan uuteen järjestelmään siirtymisen pelkät investointi-kustannukset olisivat olleet noin 80 miljoonaa euroa.

Rakennusteollisuuden työ-markkinajohtaja Tapio Kari

myöntää kuitenkin, että muutos on viety alan yrityksissä läpi su-juvasti.

– Rehellisesti sanottuna kaik-ki on mennyt yllättävän hyvin. Ehkä näimme tämän osalta liikaa piruja. En silti usko, että käänteisellä alv:llä on vaikutusta harmaan talouden torjuntaan, Kari sanoo.

– Niille yrityksille tämä on ollut tuskaista, joiden pääasial-linen toimiala on jotain muuta kuin rakentaminen, hän jatkaa.

Karin mukaan ongelmat kos-kevat erityisesti niitä yrityksiä, jotka ovat joutuneet tekemään verottajalle lisäselvityksiä. Sa-

malla rahojen saanti tilille on viivästynyt.

Pienten yritysten kassan kes-tävyys oli yksi iso huolenaihe jo alkuvuodesta.

Jos yrittäjä ostaa tukusta tava-raa arvonlisäverolliseen hintaan ja myy sen eteenpäin rakennus-palveluna, jää kassaan alv:n mentävä aukko. Alv-palautusten saaminen kestää parhaimmil-laankin yli kuukauden.

– Meillä ei ole toistaiseksi syntynyt ruuhkaa palautusten maksamisessa negatiivisen alv:n osalta, Verohallinnon Taipalus vakuuttaa.

Asiakastietojen vaihto alkaa – palvelu nopeutuu Julkisten yrityspalvelujen tarjoajat Finnvera, Tekes ja ELY-keskukset ovat aloittaneet asiakastietojen vaihdon keskenään. Tavoitteena on parantaa, nopeuttaa ja yhtenäistää yrityksille tarjottavaa asiakaspalvelua. Samalla päällekkäinen työ eri organisaatioissa vähenee.

Tiedonvaihto koskee tarkoin rajattuja asiakastietoja ja tapahtuu tätä tarkoitusta varten kehitetyn sähköisen järjestelmän välityksellä. Vaihdettavat tiedot liittyvät

muun muassa yhteyshenkilöihin, asiakkaan palve-luhistoriaan, myönnettyihin tukiin, rahoitukseen,

riskiluokitukseen ja oikaistuihin tilinpäätöstietoi-hin.

Kaikki tiedonvaihto perustuu luottamuksellisuu-teen ja salassapitoon. Myös Finnveralta saatuihin

tietoihin liittyvä pankkisalaisuus koskee kaikkia tiedonsaajia.

Laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä (ns. ASKO 2 -laki) astui voimaan 15. joulukuuta 2010. Se mahdollistaa julkisten rahoittajien ja muiden julkisten toimijoiden aiempaa laajemman yhteistyön asiakastietojen jakamisessa.

Ansiotulon kriittinen piste

YEL-yrittäjän kannattaa nostaa palkkaa noin 30 000 euroa (vero alle 25 %), sen jälkeen osinkoa 9 % nettovaroista enintään 60 000 euroa (vero 25 %). Tämän ylittävät tulot kannattaa nostaa yhteensä lähes 100 000 euroon asti palkkana, ja tämän jälkeen vielä pääomatulo-osinkona, jos nettovarat riittävät (vero 40,75 % tai 41,8 %). 100 000 euroa ylittävillä tuloilla verotus ei merkittävästi poikkea, olipa korvaus palkkaa vai ansiotulo-osinkoa. Tulos on karkea ja palkanmaksun edullisuus osinkoihin nähden kannattaa aina laskea osakas- ja yrityskohtaisesti.

Pelastaako karppileipä leipomoteollisuuden?Kilpailutilanne leipomo- teollisuudessa jatkuu kireänä. Tuotannon määrä on ollut laskeva ja osa kuluttajista on vähentänyt hiilihydraattien syöntiä. Leipätiedotuksen keväisen tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia kuluttajista oli vuoden aikana vähentänyt tai kokeillut hiilihydraattien vähentämistä.

Leipomoyritykset seuraavatkin aktiivisesti yhä yksilöi-tyvämpää kulutuskäyttäytymistä. Perinteisen leivän rinnalle on tuotu markkinoille erilaisia ”karppaus-leipiä”. Niiden menekki on yllättänyt yritykset posi-tiivisesti. Myös muita uutuustuotteita lanseerataan jatkuvasti.

FUTUREIMAGEBANK

Työeläkevakuutusmaksuihin korotuksiaSosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2012 työeläkevakuutusmaksut. Vuonna 2012 työn-tekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työelä-kevakuutusmaksu on 22,8 prosenttia palkasta eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2011.

Ensi vuonna alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläke-maksu on 5,15 prosenttia palkasta eli 0,45 prosentti-yksikköä korkeampi kuin vuonna 2011. Työeläkemak-su 53 vuotta täyttäneille on 6,50 prosenttia eli se nousee 0,5 prosenttiyksikköä.

Työnantajan maksu on vuonna 2012 keskimäärin 17,35 prosenttia, joka on 0,25 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2011.

Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmak-suprosentti ovat ensi vuonna alle 53-vuotiailla 22,50 prosenttia eli ne nousevat 0,9 prosenttiyksikköä ja 53 vuotta täyttäneillä 23,85 prosenttia eli 0,95 prosentti- yksikköä enemmän kuin vuonna 2011.

vastuu pitkälti myyjälläKäännetty verovelvollisuus astui voimaan 1. huhtikuuta.arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on palvelun myyjä. Käännetty arvonlisävero tarkoittaa sitä, että palvelun myynnistä verovelvollinen onkin ostaja.rakennusalan käännettyä verovelvollisuut-ta sovelletaan, jos ostaja on elinkeinon-harjoittaja, joka myy rakentamispalveluita muutoin kuin satunnaisesti. ostaja ei siten voi olla esimerkiksi yksityishenkilö.Käännetty verovelvollisuus koskee vain rakentamispalvelun myyntiä, ei tavaran myyntiä. jos rakentamispalveluun sisältyy myös materiaalia, pidetään sitä kuitenkin yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi käännetty alv koskee työvoiman vuokrausta rakenta-mispalvelua varten.vastuu käänteisen alv:n noudattamisesta jää pitkälti myyjän harteille.

LÄHDE: VEROHALLINTO


© M

-Bra

in O

y

Eurooppaa edestakaisin

ulkomaat

Marjaana Roponen, tekstiJutta Myyryläinen, kuva

Seija Hirstiö ja Jutta Myy-ryläinen kohtasivat tam-perelaisessa Hubissa vuo-si sitten. Dokumentaristi

Hirstiö ja Tampereen ammatti-korkeakoulun, TAMK:n, Proaka-temian kasvatti Myyryläinen toimivat silloin molemmat tuo-reessa Hubissa osa-aikaisina hosteina. Hub on kuuluisa siitä, miten eri alojen toimijat kohtaa-vat toisensa ja syntyy raja-aitoja kaatavia projekteja. Ja niin syntyi myös tästä kohtaamisesta.

Jutta Myyryläinen oli opiskelu-aikanaan mukana TAMK:n kou-lutusvientiprojektissa Namibias- sa. Hän rakensi vuonna 2008 vaihdossa ollessaan paikalliseen korkeakouluun Proakatemian oppimismetodeilla toimivan tiimiyrittäjyyden ProLearning-koulutusohjelman.

Vuonna 2010 Hirstiö ja Myy-ryläinen yhdistivät voimansa ja lähtivät tekemään dokumenttia Namibian nuorten yrittäjyys-koulutuksesta. Ilman isompia rahoituksia jäänyt projekti syn-nytti 17-minuuttisen internetis-sä julkaistun videon, joka kertoo namibialaisnuorten haasteista ja yrittäjyyden arjesta. Näillä nuorilla riittää ideoita, mutta niiden toteutumiseen voi olla pitkä matka.

– Inspiroiduin namibialais-nuorten innosta, luovuudesta ja älykkyydestä. Nuoret siellä

Namibialainen yrittäjäintohimo suomalaisyritysten voimavaraksi

• Tampereen Hubissa syntynyt projekti auttaa suomalaisyrityksiä ja nuoria namibialaisyrittäjiä löytämään toisensa.

NaisEt KuvaaMassa Windhoekin kaupungin kukkulalla haastattelua siitä, onko yrittäjyys varteenotettava vaihtoehto nuorille. Vasemmalta: Seija Hirstiö, lauren Vries, laura tiainen.

Linkki dokumenttiin: http://www.vimeo.com/heartwavesdesign

Inspiroiduin namibialaisnuorten innosta, luovuudesta ja älykkyydestä.

Seija Hirstiö

haluavat rakentaa yhteiskuntaa. Heillä on sama todellisuus kuin täällä, henkinen pääoma on yh-teistä. Nuorten on vain uskottava itseensä, ja siihen he tarvitsevat tukea, Hirstiö kertoo.

Kaukana olevat maailmat ja kulttuurit. Dokumentin jäl-keen naiset lähtivät miettimään, miten tästä eteenpäin. TAMK

lainen Ville Haaraoja painottaa, että yritykset voivat olla miltä tahansa osaamisalueelta.

– Nuorilla yrittäjillä on Nami-biassa valmiit paikalliset verkos-tot sekä mediakontaktit. Heidän etunaan on kielitaito ja liiketa-louden osaaminen. Mutta ennen kaikkea heitä kannattaisi hyö-dyntää, koska heillä on todelli-nen tekemisen meininki, asenne kohdallaan, Haaraoja mainostaa.

Yksi esimerkki nuorten perus-tamista yrityksistä on ProLear-ning-ohjelman kautta syntynyt Mahtava Creations cc. Yhdeksän nuoren osuuskunta tarjoaa ta-pahtumasuunnittelua, markki-nointia ja graafista suunnittelua.

Yrittäjyyden tukemisessa on kyse siitä, että nuoria kannus-tetaan ottamaan vastuu omasta työllistymisestään – Namibiassa kun on yli 50 prosentin työttö-myys. ProLearning-koulutus-ohjelmaa jatketaan edelleen ja siellä on parhaillaan vaihdossa Tampereen Proakatemian opis-kelijoita.

Juha Europaeus, teksti

Saksalaisten into ryhtyä yrittäjäksi on lopahta-nut. Vain neljä prosenttia Euroopan talousveturin väestöstä on joko perus-

tamassa yritystä tai työskentelee aloittelevissa yrityksissä, kun esimerkiksi Suomessa vastaava luku on lähellä kuutta.

Düsseldorfin kauppakamarin johtaja Ralf Mittelstädt löytää monia syitä kiinnostuksen hii-pumiseen.

Hänen mukaansa entistä useampi kokee rahoituksen saannin vaikeutuneen viime vuosien aikana, kun saksalais-pankit ovat kiristäneet lainan-antoaan taloudellisesti epävar-moina aikoina.

Toiseksi, verotus ja lainsää-däntö eivät suosi työllistämistä ja pääomasijoittamista. Epäon- nistumisen pelko koetaan suu-rena. Saksan lakien mukaan esimerkiksi konkurssin tehnyt ei saa toimia enää toimitusjohta-jan tehtävissä.

Myös perinteet vaikuttavat. Yrittäjyyttä ei ole jostain syystä

Rohkeus ja halu kateissa • Yrittäjyysinto hiipuu Saksassa taloustaantuman jäljiltä.

Vähäinen uusien yritysten määrä huolettaa jo maan hallitustakin.

Raha ei motivoiKansainvälisen yrittäjyystut-kimuksen, GEMin, mukaan saksalaisia aloittavia yrittäjiä ei motivoi vaurastuminen tai yrityksen kasvattaminen. Yrityksiä perustetaan itsensä työllistämisen ja oman parem-man ajanhallinnan takia.

Ironista kyllä, Saksa käyt-tää julkista rahaa yrittäjyy-den edistämiseen enemmän kuin muut Euroopan maat. Julkisella panostuksella ei ole kuitenkaan juuri uusia menestyviä yrityksiä synnytet-ty. Esimerkiksi Yhdysvalloissa julkista tukea aloitteleville yrityksille on tarjolla huomat-tavasti vähemmän.

Saksassa yrityksen perusta-minen kestää 15 päivää, mikä on hieman enemmän kuin teollisuusmaissa keskimäärin. Yrityksen perustamiskustan-nukset vastaavat keskimää-räistä eurooppalaista tasoa.

pidetty Saksassa erityisen halut-tavana urapolkuna.

– Saksalainen yhteiskunta perustuu järjestykseen ja selviin sääntöihin. Se on auttanut syn-nyttämään menestyviä suuryri-tyksiä, mutta meiltä puuttuu riskinottokykyä ja halua, Mit-telstädt sanoo.

Periaatteessa yrittämi-selle olisi Saksassa hyvät edellytykset. Saksalaisilla tuotteilla on ulkomailla hyvä maine, maan infra-struktuuri on kunnossa ja yrittäjille on tarjolla tukea ja neuvontaa.

– Taloutemme perustuu vientiteollisuuteen, jota hallitsevat suuret monikan-salliset yritykset, Mittelstädt vahvistaa.

Kampanjat käyttöön. Saksan työmarkkinat ovat muuttuneet muutamassa vuodessa aiempaa joustavammiksi.

Lyhennetyn työajan järjestel-mässä (Kurzarbeit) oli pari vuot-ta sitten lähes neljä prosenttia työvoimasta. Edes työttömyys-

korvausehtojen ja työn vastaan-ottovelvoitteen tiukentaminen eivät ole lisänneet kiinnostusta yrittäjyyteen.

Saksa on maailman neljän-neksi suurin talous, jossa kilpai-lu markkinoilla on kovaa.

Uusien tuotteiden lansee-raaminen on kallista, sa-

moin työntekijän palkkaa-minen. Nimellisten palk-kakulujen päälle yrittäjän on lisättävä karkeasti 40 prosenttia sosiaali- ja va-kuutusmaksuja.

Kasvuyrittäjien vähäi-syys huolettaa jo polii-tikkojakin. Viime vuonna Saksan hallitus ryhtyi

edistämään kansalaisten riskinottoa erityisellä yrit-

täjyyskampanjalla. – Kampanjan ajatus on

hyvä, mutta se on vasta ensim-mäinen askel yrittäjyyden edis-

tämisessä, Mittelstädt toteaa.– Tarvitsemme sekä lukumää-

räisesti uusia yrittäjiä että kykyä innovoida ja kasvattaa yrityksiä. Yritysten määrää tärkeämpää on yritysten elinkelpoisuus, hän jatkaa.

Suomi kulkee keskiarvossaStartup-vaiheessa olevien tai yrityksen perustamista suunnittelevien määrä, %

Britannian vienti kasvaa euroalueen kriisistä riippumatta

› Britannian viennin kasvu on ollut nopeaa. Polttoainei-den vienti eU:n ulkopuolisiin maihin on toiminut kasvun veturina. British Chambers of Commerce arvioi tulokset hy-viksi, mutta vaatii hallitukselta vienninedistämistoimia. lisäksi kauppakamari vaatii vienti-

yrityksiä diversifioimaan myyntiään kohti kasvutalouk- sia, kuten Kiinaa, intiaa ja Brasiliaa. nykyisin suurimpia vientikumppaneita ovat Yh-dysvallat, jonne vientimäärät kasvoivat, sekä saksa, Ranska ja Alankomaat.

johtajilla yhä työtä › johtajien työnäkymät ovat

edelleen hyvät. tuoreimpien kyselyiden mukaan 53 prosent-tia yrityksistä aikoo palkata vähintään yhden johtajan vuo-den loppuun mennessä. silti

epävarmuutta on ilmassa. tilanne on hyvä esimerkiksi it-alalla ja tutkimuksessa ja ke-hityksessä, mutta pankki- ja vakuutusalalla sekä rakennus-alalla tilanne on heikompi.

Pienyritysten kriisi helpottaa › Ruotsalaisten pienyritysten

vienti on kääntynyt uudestaan nousuun. jo puolet pienyri-tysten viennistä suuntautuu kasvumarkkinoille ja tämän

suuntauksen odotetaan vah-vistuvan. Kauppaministeri ewa Björling pitää tulosta toivotun-laisena ja näkee viennin tuke-misen tärkeänä tehtävänään.

ulkomaiset osaajat jättävät saksan

› Ulkomaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut saksas-sa tasaisesti vuodesta 2007. saksan tilastokeskuksen mu-kaan tänä lukukautena 12,7 prosenttia opiskelijoista tulee ulkomailta, useimmin Kiinasta, Venäjältä ja Puolasta. Vaikka saksassa koulutuksen hankki-

vat ulkomaalaiset ovat yleen-sä korkeasti koulutettuja, vain neljäsosa heistä päätyy saksan työmarkkinoille – siitäkin huo-limatta, että maassa tarvitaan pätevää työvoimaa. Ulkomaa-laisilla on monesti esimerkiksi vaikeuksia rahoittaa työn- hakuun kuluva aika.

talousilmapiiri heikentymään päin

› ilmapiiri ranskalaisyrityksissä heikentyi lokakuussa. Yritysten johtajat ovat hiukan aiempaa

pessimistisempiä tulevaisuuden suhteen.

tehoisku ruotsin elinkeinoelämän digitalisoimiseksi

› Företagarna, Google, Posten, telenor ja Binero ovat käynnis-täneet yhteishankkeen, jonka tavoitteena on saada ruotsa-laiset pk-yritykset kehittämään verkkotoimintaansa. Yrityksille

tarjotaan ilmaista apua verk-kotoiminnan kehittämisessä, sillä niillä on usein liian vähän tietoa verkon tarjoamista mah-dollisuuksista.

Diesel on pian yhtä kallista kuin bensiini

› saksassa dieselin ja bensii-nin hintaero on kaventumas-sa. tällä hetkellä litra dieseliä maksaa 1,48 euroa, e10-polt-toaine maksaa puolestaan 1,54 euroa litralta. Autoalan järjes-tön ADAC:n mukaan

dieselin hinta on liian korkea. Öljyalan yritys Aral perustelee hinnannousua suurten jalosta-mojen ongelmilla, joiden seu-rauksena osa huoltoasemista ei enää tarjoa dieseliä.

Hallitus helpottaa oppisopimusohjaajaksi pääsyä

› Ranskan hallitus aikoo höllä-tä kriteereitä oppisopimusohjaajaksi pääsylle. siten opis-kelijoiden olisi helpompi löytää itselleen ohjaaja yritysjohtajas-

ta tai yrityksen työntekijästä. Ohjaajalta vaadittaisiin esimer-kiksi vain kolmen vuoden työ-kokemusta ohjattavalta alalta aiemman viiden vuoden sijaan.

Pienyritysten ei tulisi hyväksyä korkeaa sähkön hintaa

› Ruotsi on jakamassa energia-markkinoitaan neljään osaan. Ruotsin pienyritysten liiton liittosihteeri Camilla littorin näkee, että sähkömarkkinoilla vallitsee harvainvalta ja vaatii yrittäjiä taistelemaan korkeaa sähkön hintaa vastaan. Kun sähköverkko jaetaan neljään osaan, saattaa sähkön hinta

etelä-Ruotsissa olla kilovatti-tunnilta muutamia äyrejä kal-liimpaa kuin Pohjois-Ruotsissa. littorin muistuttaa, että yhdek-sän kymmenestä pienyrityk-sestä toimii skoonen, Blekin-gen, smoolannin ja hallannin alueilla. Yrittäjät ovatkin huo-lissaan sähkön hintakehityk-sestä tulevan talven aikana.

työttömien määrä laski saksassa

› työttömien määrä väheni saksassa edelleen lokakuussa, joskin hitaammin kuin edelli- senä kuukautena. työttömyys-aste on nyt 6,5 prosenttia. saksan työvoimatoimiston mukaan suhdanteen heiken-

tyminen ei näy vielä työmark-kinoilla, eikä tiedossa ole, että yritykset suunnittelisivat mer-kittäviä työvoiman vähennyk-siä. joillain aloilla vallitsee yhä työvoimapula.

oli kiinnostunut kokeilevista-kin hankkeista ja niin lähdet-tiin suunnittelemaan projektia, jossa suomalaiset Afrikkaan suuntautuvat yritykset hyödyn-täisivät nuorten namibialaisten osaamista ja palveluja.

– Myös TAMK:n lähtökohta on ollut tukea koulutuksen jälkeen yrittäjien työllistymistä. Tämä projekti tähtää siihen, Hirstiö painottaa.

Tyypillistä on, että suomalai-nen yritys rantautuu Afrikkaan paikallisen Kauppakamarin tai suurlähetystön kautta. Projek-tin tarkoituksena on saada suo-malaisyritysten voimavaraksi nuoret yrittäjät, joissa on Na-mibian tulevaisuus. Nuoret te-kevät yhdessä tiimin kanssa do-kumenttielokuvan, joka toimii tutkimusvälineenä perinteisen markkinatutkimuksen sijaan.

– Dokumentissa käsitellään niitä kysymyksiä, joita mukana olevat suomalaiset yritykset ha-luavat selvittää ulkomaanvien-nin päätöksenteon tueksi, Hirs-tiö kertoo.

Projektin haasteena on, miten yhteys suomalaisten ja afrikka-laisten välille todella syntyy, kos-ka maailmat ja kulttuurit ovat kaukana toisistaan. Apuna käy-tetään internetissä toimivaa yh-teisöllistä alustaa, jonka kautta esimerkiksi tutkimusvälineenä käytettävän dokumentin käsi-kirjoitus tehdään. Nuoret ovat myös mukana konkreettisessa kuvaamistyössä.

– Lähtökohtani dokumentin tekoon on yhteisöllinen, ns. osal-listava dokumentti. Netin alusta on kuitenkin suunniteltava niin, että nuoret voivat huonoine tietoliikenneyhteyksineen olla konkreettisesti mukana, Hirstiö kuvailee projektin haasteita.

yrittäjyyden into ja motivaa-tio. Naisten projekti etsii par-haillaan yrityksiä mukaan toi-mintaan työllistämään Afrikan nuoria. Keskusteltu on muun muassa kierrätysmateriaaleja sekä opetusteknologiaa edusta- vien yritysten kanssa. Projektis-sa mukana kuvaajana ja verkko-sivujen ylläpitäjänä oleva hubi-

LÄHDE: GEM-RAPORTTI 2010

RODEO

Italia Japani Belgia Tanska Saksa Espanja Portugali Slovenia Ruotsi Sveitsi Kreikka Suomi Israel Ranska Iso-Britannia Korea Irlanti Hollanti USA Norja Australia Islanti

5,04,3

7,2

5,7

3,3

3,84,2

2,3

4,5 4,7 4,9

5,75,55,8

6,4 6,6 6,8

7,77,6

Keskiarvo

5,6

3,7

7,8

10,6


Kauppa Yritysvälittäjät

yrityspörssin ilmoitusehdot

Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisäl-töisiä ilmoituksia, jotka koskevat yri-tyksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalve-lussa. netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv.

Yrityspörssin ilmoituspaketti sisäl- tää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomis-sa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verk-kopalvelussa.

lehti-ilmoitukset julkaistaan peräk-käisissä Yrittäjä-sanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmes-tyvissä Kauppalehden perjantainume-roissa.

Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

Yhteystiedot: suomen Yrittäjät, Pl 999, 00101 helsinki p. (09) 229 221 [email protected] www.yritysporssi.fi

MyyDÄÄN yrityKsiÄ

Luontaistuotekauppa etelä-Poh-janmaalta. 1 henkilötyövuosi, liike-vaihtoluokka alle 100 t€. Vuokratut 30 m2 toimitilat.

ePy-21092011-1350

Optikkoliike Ylitorniolla. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 125 m2.

Sy-22092011-1354

Mainostekstiili- ja liikelahja- yritys jolla toimintaa koko suo-messa. Myös verkkoliiketoimintaa. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat.

Sy-14102011-1403

Kirjakauppa/osuus Keski-suomes-sa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimi-tilat 200 m2.

Sy-20102011-1419

Terveydenhuoltoalan tukkuliike jolla toimintaa koko suomessa. työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimi-tilat.

Sy-25102011-1428

Työvaatteisiin erikoistunut yritys Pirkanmaalla, jolla toimintaa koko suomessa. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat.

Sy-27102011-1437

Merkkivaatteiden erikoisliike Uudellamaalla. liikevaihto 200 000 – 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 75 + 50 + 20 m2. hintapyyntö 100 000 €.

Sy-17112011-1487

Palvelut, liikenne

Kuntokeskus Uudellamaalla ja Päijät-hämeessä. liikevaihto 200 000 - 300 000 €.

Sy-21092011-1349

Autohuolto- ja korjaamopalve-luja tarjoava yritys Pirkanmaalla. liikevaihto 500 000 - 600 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 500 m2. hintapyyntö 135 000 €.

Sy-24102011-1426

Isännöintipalveluyritys Uudella-maalla. liikevaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimi-tilat. hintapyyntö 75 000 €.

Sy-28102011-1440

Muut toimialat

Perusta oma paikallis- tai alue- lehti meidän tuellamme. Meiltä saat valmiin peruspaketin liiketoimintaasi varten franchising-periaatteella.

Sy-13102011-1402

Osuus it-alan yrityksestä, jolla toimintaa koko suomessa ja ulko-mailla. Myös verkkoliiketoimintaa. liikevaihto n. 600 000 €. Vuokratut toimitilat 300 m2. hintapyyntö 100 000 €.

Sy-11112011-1473

Myydään Pirkanmaalla yritys jonka toimialana ympäristön putaana-pito. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 250 m2.

Sy-17102011-1409

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

Myytäviä kohteitammeKiinteistösijoitusyhtiö ......................... 1 400 000Keittö- ja kylpyhuonetuot. maahantuonti ...................................... 1 100 000Tekninen kauppa .................................... 950 000Autokorjaamoketju ................................. 950 000Puusepänliike ......................................... 695 000Kuormalavojen kierrätys ....................... 495 000Konepaja ................................................. 485 000Rakennusalan konsultointi .................... 475 000Rakennusliike .......................................... 465 000Pienkoneiden vähitt.myynti & huolto.... 400 000Metallialihankintaa................................. 360 000Lounasravintola ...................................... 350 000Sähkö- ja telealan tarvikemyynti ja asennuspalveluita .................................. 325 000Huonekaluliike ........................................ 313 000Lokalahden Mylly .................................... 210 000Karaokepub ............................................. 190 000Ammatillinen perhekoti ......................... 185 000Sähköurakointiliike................................. 140 000Pizzeria ................................................... 125 000Polttoaineen jakeluasema ............. 60 000 + vrst20% osuus ravintolisäalan yrityksestä alk. 5 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

Majoitus, ravintola, elintarvike

Kalaruokiin erikoistunut lounas-ruokala Pirkanmaalla. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat n. 200 m2. hintapyyntö 58 000 €.

Sy-27092011-1361

Kahvila-lounasravintola Uudella-maalla. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 95,9 m2. hintapyyntö 100 000 €.

Sy-03102011-1370

Chaine Des Rotisseurs kilven omaava yli 20 vuotta toiminut, paikkakunnan johtava ruoka-ravintola Kymen-laaksossa. Ravintola myydään omistajan eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

kyMi-11102011-1397

Majoitus- ja ravintola-alan yritys (myös luontaishoitoja) Pohjois-Pohjanmaalla. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat n. 1000 m2.

Sy-17102011-1405

Rakentaminen

Jäähdytyslaitteden myyn-ti-, asennus- ja huoltoyritys Kymenlaaksossa. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 150 m2.

Sy-26102011-1434

Teollisuus

Myydään yritys joka valmistaa liima-puisia kaarihalleja (kasvihuoneet, ratsastusmaneesit, erikoishallit jne.) Uudellamaalla. toimintaa koko suomessa. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 800 m2. hinta-pyyntö 380 000 €.

Sy-04102011-1373

Kultasepän verstas kiinteistöi-neen lounais-suomessa. Omat toimitilat 326 m2.

Sy-17102011-1410

Automaatioalan yritys Pirkan-maalla, jolla toimintaa koko suomes-sa. liikevaihto yli 2 000 000 €. työn-tekijöitä 10 - 15. Omat toimitilat.

Sy-27102011-1436

Seuraava yrityspörssi ilmestyy 15.12.2011

tekoja & tapahtumiaHenkilömuutoksia Suomen Yrittäjien viestinnässä

eeva ketvel

URUR *PJ *BG *ACIS UR OR PJ BG *NC *HC *AC UA

Tammikuu 2012

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

2MAANANTAIAapeli2–364 3TIISTAI

Elmeri Elmo3–363 4KESKIVIIKKO

Ruut4–362

© Ajasto Osakeyhtiö, Vantaa 2008. Nimipäivät © Helsingin yliopisto

RU

TammikuuVk M T K T P L S52 11 2 3 4 5 6 7 82 9 10 11 12 13 14 153 16 17 18 19 20 21 224 23 24 25 26 27 28 295 30 31

HelmikuuVk M T K T P L S5 1 2 3 4 56 6 7 8 9 10 11 127 13 14 15 16 17 18 198 20 21 22 23 24 25 269 27 28 29

RU SE* AT CH* CY DE* ES FI GR HR IT RU SE SK

Tammikuu 2012 Viikko 1

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

5TORSTAILea Leea5–361 6PERJANTAI

Harri6–360

Loppiainen

7LAUANTAIAku Aukusti7–359

8SUNNUNTAITitta Hilppa8–358

Nro 2617162702

TAMMIKUU

1 S 522 M 13 T

4 K

5 T

6 P

7 L

8 S

9 M 210 T

11 K

12 T

13 P

14 L

15 S

16M 317 T

18 K

19 T

20 P

21 L

22 S

23M 424 T

25 K

26 T

27 P

28 L

29 S

30M 531 T

Uudenvuodenpäivä

Loppiainen

Rukouspäivä

Vainojen uhrien muistopäivä

© Ajasto Paperproducts Oy, 2011

HELMIKUU

1 K

2 T

3 P

4 L

5 S

6 M 67 T

8 K

9 T

10 P

11 L

12 S

13M 714 T

15 K

16 T

17 P

18 L

19 S

20M 821 T

22 K

23 T

24 P

25 L

26 S

27M 928 T

29 K

Kynttilänpäivä J.L. Runebergin päivä n

Saamelaisten kansallispäivä m

Ystävänpäivä

Laskiaissunnuntai

Laskiaistiistai

Kalevalan päivä n

Karkauspäivä

MAALISKUU

1 T

2 P

3 L

4 S

5 M 106 T

7 K

8 T

9 P

10 L

11 S

12M 1113 T

14 K

15 T

16 P

17 L

18 S

19M 1220 T

21 K

22 T

23 P

24 L

25 S

26M 1327 T

28 K

29 T

30 P

31 L

Kansainvälinen naistenpäivä

Minna Canthin päivä n

Kevätpäiväntasaus

Marian ilmestyspäivä Kesäaika alkaa

HUHTIKUU

1 S

2 M 143 T

4 K

5 T

6 P

7 L

8 S

9 M 1510 T

11 K

12 T

13 P

14 L

15 S

16M 1617 T

18 K

19 T

20 P

21 L

22 S

23M 1724 T

25 K

26 T

27 P

28 L

29 S

30M 18

Palmusunnuntai

Pitkäperjantai

Pääsiäispäivä

2. pääsiäispäivä Mikael Agricolan päivä n

Kansallinen veteraanipäivä n

TOUKOKUU

1 T

2 K

3 T

4 P

5 L

6 S

7 M 198 T

9 K

10 T

11 P

12 L

13 S

14M 2015 T

16 K

17 T

18 P

19 L

20 S

21M 2122 T

23 K

24 T

25 P

26 L

27 S

28M 2229 T

30 K

31 T

Vappu n

Eurooppa-päivä n

J.V. Snellmanin päivä n

Äitienpäivä n

Helatorstai

Kaatuneitten muistopäivä n

Helluntaipäivä

KESÄKUU

1 P

2 L

3 S

4 M 235 T

6 K

7 T

8 P

9 L

10 S

11M 2412 T

13 K

14 T

15 P

16 L

17 S

18M 2519 T

20 K

21 T

22 P

23 L

24 S

25M 2626 T

27 K

28 T

29 P

30 L

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä n

Maailman ympäristöpäivä

Kesäpäivänseisaus

Juhannuspäivä n

HEINÄKUU

1 S

2 M 273 T

4 K

5 T

6 P

7 L

8 S

9 M 2810 T

11 K

12 T

13 P

14 L

15 S

16M 2917 T

18 K

19 T

20 P

21 L

22 S

23M 3024 T

25 K

26 T

27 P

28 L

29 S

30M 3131 T

Eino Leinon päivä n

Unikeonpäivä

ELOKUU

1 K

2 T

3 P

4 L

5 S

6 M 327 T

8 K

9 T

10 P

11 L

12 S

13M 3314 T

15 K

16 T

17 P

18 L

19 S

20M 3421 T

22 K

23 T

24 P

25 L

26 S

27M 3528 T

29 K

30 T

31 P

SYYSKUU

1 L

2 S

3 M 364 T

5 K

6 T

7 P

8 L

9 S

10M 3711 T

12 K

13 T

14 P

15 L

16 S

17M 3818 T

19 K

20 T

21 P

22 L

23 S

24M 3925 T

26 K

27 T

28 P

29 L

30 S

Yrittäjän päivä

Syyspäiväntasaus

Mikkelinpäivä

LOKAKUU

1 M 402 T

3 K

4 T

5 P

6 L

7 S

8 M 419 T

10 K

11 T

12 P

13 L

14 S

15M 4216 T

17 K

18 T

19 P

20 L

21 S

22M 4323 T

24 K

25 T

26 P

27 L

28 S

29M 4430 T

31 K

Aleksis Kiven päivä n

YK:n päivä n Rukouspäivä

Kesäaika päättyy

MARRASKUU

1 T

2 P

3 L

4 S

5 M 456 T

7 K

8 T

9 P

10 L

11 S

12M 4613 T

14 K

15 T

16 P

17 L

18 S

19M 4720 T

21 K

22 T

23 P

24 L

25 S

26M 4827 T

28 K

29 T

30 P

Pyhäinpäivä

Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä n

Isänpäivä n

Lapsen oikeuksien päivä

JOULUKUU

1 L

2 S

3 M 494 T

5 K

6 T

7 P

8 L

9 S

10M 5011 T

12 K

13 T

14 P

15 L

16 S

17M 5118 T

19 K

20 T

21 P

22 L

23 S

24M 5225 T

26 K

27 T

28 P

29 L

30 S

31M 1

1. adventtisunnuntai

Itsenäisyyspäivä n

Jean Sibeliuksen päivä n



Talvipäivänseisaus


Joulupäivä

Tapaninpäivä

Viattomien lasten päivä

2012Seinämuistio

Yrittajat_covers_2012.indd 1 26.9.2011 15.18

www.syt.

YRITTÄJÄosaat tehdä

viisaita ratkaisuja

Jatka samalla linjalla.Ota itsellesi työttömyysvakuutus.Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

Haluatko rekisteröityä ruotsinkieliseksi jäsenyrittäjäksi?Tiesitkö, että sinulla on mahdollisuus rekisteröityä Suomen Yrittä-jien ruotsinkieliseksi jäseneksi?

Jos olet jäsen, ja haluat saada jäsenpalvelua ruotsiksi ja ilmai-seksi kotiinlähetetyn ruotsinkielisen yrittäjälehti Företagsnyckelnin, voit ilmoittautua ruotsinkieliseksi jäsenyrittäjäksi ilmoittamalla asiasta sähköpostitse osoitteeseen: [email protected]

OikaisuKirjoittajat ja kuvat sekaisinYrittäjäsanomien edellisessä numerossa olleesta yrittäjäpalkituista kertoneesta jutusta (sivu 24) oli jäänyt alkuperäisen toimittajan nimi pois. Alkuperäiset tekstit kirjoitti toimittaja Anne Kytölä ja paketin muokkasi Lotta Tammelin.

Myös sivulla 23 Erja Saarelaisen ja Sirpa Pii-Keinosen gallup-kuvat olivat vaihtaneet paikkaansa.

Suomen Yrittäjien viestintäpäälliköksi on nimi-tetty Eeva Ketvel. Hän aloitti tehtävässä marras-kuun puolivälissä.

Eeva Ketvel on 35-vuotias filosofian maisteri. Hän vastaa työssään Suomen Yrittäjien media-suhteista ja ulkoisesta viestinnästä.

Ketvel siirtyy tehtävään Ilta-Sanomien politii-kan toimittajan paikalta. Hän on aiemmin työs-kennellyt mm. Suomenmaan toimittajana.

Ketvel raportoi varatoimitusjohtaja Anssi Kujalalle.

sisäisen viestinnän tehtävien hoitoSuomen Yrittäjissä muun muassa sisäisestä viestinnästä vastannut tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola on jäänyt eläkkeelle lokakuun lopussa.

Tiedotuspäällikön tehtäviä hoitaa toistaiseksi viestintäassistentti Anna Lantee, kunnes sisäisen viestinnän tehtäviin palkattavan tiedottajan toimi täytetään.

Anna Lanteen yhteystiedot: p. 09 2292 2855, [email protected].

laajentuneesta yrityspörssistä löydät lähes 300 yrityksen myynti-ilmoitusta.

tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa

www.yritysporssi.fi


Yritykset

parhaat palvelut

Paavo helin: Minä – MYYjä292 sivua, isBn 978-452-9612-70-3hinta suomen Yrittäjien jäsenyrityksille 69,00 euroa + alv 9 % + toimituskulutMuille 95 euroa + alv 9 % + toimituskulut

Tilaa: www.yrittajat.fi/kirjallisuus tai p. 09 2292 2946

Minä – MYYJÄMinä – MYYjä on käytännönläheinen myyntityön opas lukuisine esimerkkei-neen ja vinkkeineen. Kirja on tarkoitettu hyödynnettäväksi jokapäiväisessä työssä. Kirja on koottu usean vuoden aikana käytännön myyntityössä saatu-jen kokemusten kautta. Minä – MYYjä auttaa sinua selviämään edessä olevista haasteista. Minä – MYYjä käy läpi 50 eri menetelmää, jotka auttavat asiakasta tekemään sinulle tilauksen. Minä – MYYjä esittelee 30 eri segmen-tointimenetelmää, jotka tuovat helpo-tusta asiakkaiden tarveryhmittelyssä.

Ymmärrän ongelmasi. Ratkaistaan se

yhdessä!

Haapajärveläinen Earthpac Oy investoi uuteen lavalinjaan. Uu-tuus kolminkertaistaa tuotan-tokapasiteetin mahdollistaen 10 000 kuormalavan päiväkoh-taisen tuotannon.

Earthpac Oy:n tuotevalikoima käsittää kuormalavat, kaulukset ja muut puupakkaukset, sekä yleisimmin käytetyt kuljetus-pakkaamisen aaltopahvi-, kar-tonki- ja muoviratkaisut.

Yrityksen tuotantokalusto on pitkälle automatisoitua ja mo-dernia ja Äänekosken tehtaalle

tehty investointi vahvistaa ka-lustoa entisestään.

Myyntijohtaja Jarmo Jääs-keläisen mukaan tekemällä suuren investoinnin kuormala-vojen tuotantolinjaan Earthpac halusi paitsi kasvattaa tuotan-tokapasiteettiaan merkittäväs-ti, myös lähettää asiakkailleen ja sidosryhmilleen viestin siitä, että se katsoo rohkeasti tulevai-suuteen ja uskoo vahvasti me-nestykseen myös parhaillaan vallitsevan taloustaantuman keskellä.

Tästä kertoo myös niin ikään Äänekoskelle samaan pihaan tehtaan kanssa valmistunut 4000 neliön logistiikkatermi-naali, joka palvelee Earthpacin asiakkaita etelästä pohjoiseen. Yrityksen toimipaikat sijaitse-vat Haapajärvellä, Äänekoskella, Lieksassa ja Norjan Lødingenis-sä.

Earthpac on myös sitoutunut toimintansa jatkuvaan kehittä-miseen, mihin sitä velvoittaa jo vuonna 2008 sille myönnetty ISO 9001 laatustandardi.

Earthpac vahvistaa asemaansa pakkaustuotteiden valmistajana

Flexim Security Oy:n on valittu Turun kaupungin kulunvalvon-taja työaikaseurantajärjes-telmän sopimustoimittajaksi. Kokonaisuudessaan hankkeen arvo nousee noin kolmeen mil-joonaan euroon. Sopimus on kymmenvuotinen ja sisältää kulunvalvonnan ja työajanseu-rannan lisäksi ruokailuseuran-nan laitteineen ja ohjelmistoi-neen.

– Kyse on ehdottomasti yh-destä turvallisuusalan mer-kittävimmistä sopimuksista Suomessa. Järjestelmä edustaa kulunvalvonnan ja työaikaseu-rannan suurinta kokoluokkaa sekä edistyneimpiä tietoturva-

ratkaisuja, Flexim Securityn toi-mitusjohtaja Jukka Laakso luon-nehtii syntynyttä sopimusta.

Kulunvalvontajärjestelmä kattaa noin 190 rakennusta Tu-run kaupungin alueella sekä Turusta hallinnoituja yksiköitä. Valvontajärjestelmän piirissä ovat muun muassa sairaalat, terveyskeskukset, päiväkodit, koulut ja oppilaitokset, vanhain-kodit, museot, kirjastot, tekniset tilat, paloasemat ja toimistoja.

Järjestelmän kokonaiskäyttä-jämäärä on alkuun noin 25 000 henkilöä, mutta järjestelmä mahdollistaa kaksinkertaisen määrän tunnisteita.

Flexim Security rakentaa jär-

jestelmän valmiiksi puolessa-toista vuodessa. Järjestelmään liitetään muun muassa 1 319 kulunvalvontalukijaa, -ovia ja -portteja 1 166 kappaletta, 174 valvottua ovea, porttia tai luuk-kua, 109 ohjattua tai aikaoh-jattua ovea sekä rikosilmoitin-järjestelmän liitynnät. Lisäksi toimitukseen kuuluu työaika-seuranta- ja lounaspäätteitä.

Flexim Security huolehtii so-pimuskaudella myös ohjelmis-ton ylläpidosta, korjaushuollos-ta, akuston vuositarkistuksesta ja akustojen vaihdoista, verkon-valvonnasta, varmuuskopioin-nista, dokumentaationhallin-nasta ja koulutuksesta.

Flexim Security teki miljoonakaupat Turun kanssa

Teräsportailla ykköseksiUusyrityskeskus Ensimetrin järjestämän Nuorten Yritysidea -kilpailun palkinnot jaettiin marraskuussa.

Tämän vuoden voittajaksi valittiin tyylikkäitä teräsporras-ratkaisuja toteuttavan Grado Design Oy:n Pirkkalasta. Yri-tyksen perustaja on 25-vuotias tuotekehitysinsinööri Lauri Kristo. Yritys suunnittelee, valmistaa, toimittaa ja asentaa yksilöllisiä teräsportaita sekä lasikaiteita. Asiakkaat ovat pää-asiassa omakotirakentajia.

Toiseksi sijoittui innovatii-visia ja haastavia mobiilipelejä suunnitteleva Décron Studios Oy, jonka perustivat Joni-Matti Määttä ja Eero Oinas maalis-kuussa 2011. Yritysideana on hyödyntää pelihahmoja sosiaa-lisen median markkinoinnissa sekä antaa yliopisto-opiske-lijoille mahdollisuus käyttää yrityksen teknologiaa ja saada pelejä julkaistua kaupallisesti.

Kolmannen palkinnon raati myönsi käytetyn valokuvauska-luston vähittäis- ja nettikauppa Kameratori Oy:n Jussi Leh-mukselle ja Juho Leppäselle. Kameratori on Suomen ensimmäinen käytetyn valo- kuvauskaluston internetkaup-pa. Yritys ostaa käytettyjä kameroita ja oheistarvikkeita esimerkiksi lopettavilta stu-dioilta ja huoltaa, listaa sekä laittaa hankitut valokuvaus-kalustot myyntiin pääasiassa nettisivuilleen.

Pirkanmaan Yrittäjät ry palkitsee voittajat rahapalkin-noilla: voittaja saa 400 euroa, toiseksi tullut 250 euroa ja kolmanneksi tullut 150 euroa.

Riipisen Riistaherkut Kovalaisen F1-haalariinFonectan Paikkakunnan Paras -kil-pailun viimeisen osakilpailun voit-taja, Riipisen Riistaherkut, sai val-takunnallisesti eniten suosituksia ja voitti mainospaikan F1-kuljettaja Heikki Kovalaisen ajohaalarista.

Yritys markkinoi itseään aktiivi-sesti viimeisen osakilpailun aikana ja markkinoinnin hyödyt näkyivät jo ennen voittoa.

Riipisen Riistaherkut tarjoaa pohjoisista raaka-aineista tehtyjä herkkutuotteita. – Fiilikset ovat olleet mahtavat koko yhtiössä. Pienen paikkakunnan yrityksenä

emme aluksi uskoneet ihan näin korkeaan sijoitukseen, mutta mark-kinointi kannatti. Merkittävästä pal-kinnosta ja laajasta näkyvyydestä on meille paljon hyötyä, koska avasim-me juuri riipisen.fi-riistanettikaupan, josta myymme riista-, kala- ja mar-jatuotteita koko Suomeen, halli-tuksen puheenjohtaja Markus Riipinen iloitsee.

Suomalaiset suositteli-vat kolmen osakilpailun aikana omien paikkakun-tiensa suosikkiyrityksiä yli 230 000 kertaa.

Satakunnan Yrittäjät ry. palkitsi Rauman vuoden 2011 Yrittäjä-aktiivisimpana kutana Satakun-nassa. Kilpailun tavoitteena oli kehittää kuntien ja yritysten vä-listä yhteistyötä sekä parantaa yritysten toimintaedellytyksiä: jos yritykset menestyvät, niin kunnat ja kuntalaisetkin me-nestyvät.

Raumalla on erittäin tulok-sekasta yhteistyötä yrittäjien ja kaupungin välillä, muun muas-sa elinkeinotiimi on toiminut pitkään ja yrittäjäyhdistyksen ja kaupungin edustajat tapaavat säännöllisesti.

Lisäksi yritysvaikutusten ar- viointi ja ajantasainen elinkei-

Rauma on Satakunnan yrittäjäaktiivisin kunta

nopoliittinen ohjelma ovat käytössä. Hankintaohjeistus ja yrittäjyyskasvatus ovat myös Raumalla hyvin toimivia käy-täntöjä.

Valintakriteereissä painotet- tiin yrittäjien toimintaedelly-tysten kehittämistä, kuten elin- keinopoliittisen ohjelman ajan-tasaisuutta, yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönottoa ja yrittäjien ja kunnan yhteistyötä.

Pienten yritysten mahdol-lisuudet osallistua julkisiin hankintoihin, palvelusetelin käytön lisäys ja yrittäjyyskas-vatuksen opetussuunnitelman laatiminen kuuluivat myös kri-teereihin.

taLous- ja strategiapäällikkö Asko Aro-Heinilä ja kiertopal-kinto.

OLLI ANNALA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

Monipankki integroidusti

NetBaron®

Tietokone-lehden testivoittaja

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe• sähköinen taloushallinto• pankkiliikenne integroidusti• monipankki• kotisivut ja verkkokaupat• asiakkuudenhallinta• myynninohjaus• tarjousten hallinta• tilausten hallinta• tuotannon- ja huollonohjaus

• materiaalinhallinta• projektinhallinta• ryhmäkalenterit• tilan- ja ajanvaraus- järjestelmä• työajanseuranta• työajan laskutus• ajopäiväkirja ja matkalasku

YRITYSSOVELLUKSET

YRITYSSOVELLUKSET

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

fi lial@fi lialappeenranta.fi www.fi lialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715www.consista.fi

TILITOIMISTOT

KIRJAPAINOT

Suomen Lehtiyhtymä OyTuusula, puh. 0206 100 100

www.lehtipainot.fi

YRITYSPALVELUT

TULOSTINTARVIKKEITA

Yrittäjä!!Kaipaako varastointisi osaavaa,

palvelevaa ja luotettavaa kotimaista tekijää. Ota yhteyttä

M & H LOGISTICS TEAM OY040 539 0064 ja 040 569 2005

VARASTOINTIPALVELUT

PETT

ERI V

ILKK

I


svensk resumé översättning av Pekka Sörensen

Försäkringstjänster nu även mobilt Försäkringsbolaget Fennia har öppnat en särskilt för bilister och resenärer avsedd mobil webbtjänst som kan ge snabb hjälp i nödsisuationer. Tjäns-ten innehåller alla behövliga kontaktuppgifter vid trafik-olyckor eller sjukdomsfall under resan. Bara genom att trycka på en knapp får man kontakt med t.ex. Fennias ska-deersättningsrådgivning eller en bärgningstjänst. Adressen är m.fennia.fi.

Raumo företagaraktivast i SatakundaFiF:s regionorganisation i Satakunda har premierat Raumo som den företagarakti-vaste kommunen i Satakunda. Avsikten med tävlingen var att utveckla samarbetet mellan kommunerna och företagen och förbättra företagens verksamhetsförutsättningar. Framgångsrika företag innebär oftast att även kom-munerna och invånarna är framgångsrika. I Raumo har samarbetet mellan staden och före-tagarna varit särskilt re-sultatrikt. Det s.k. näringstea-met är en gammal institution och företagarföreningens och stadens representanter träffas regelbundet. Härtill ser man till att ta företagen i beak-tande vid all planering och håller sig med ett uppdaterat näringspolitiskt program. Upphandlingsdirektiven och företagsamhetsfostran fung-erar också i Raumo.

Upptill 600 jobb i fara årligen i norra SavolaxÅrligen står 250 – 300 sm-företag i norra Savolax inför ägarskifte. Dessa företag sys-selsätter kring 600 personer. Simo Sutinen vid FiF:s region-organisation i Savolax anser att det är livsviktigt att bevara arbetsplatserna i regionen i samband med ägarskiften. Enligt EU:s utredning är det tre gånger vanligare att köpa ett färdigt företag än att starta nytt när det gäller att bli sin egen. Härtill ökar 70 procent av företag som bytt ägare sin omsättning.

– En ny företagare kunde reflektera över de möjligheter som företagen i närheten erbjuder innan han eller hon grundar eget, säger Sutinen.

För att underlätta ägarskif-ten har FiF:s regionorganisa-tion i Savolax uppdaterat den lokala ”företagsbörsen”, ett öppet forum som publicerar köp- och säljannonser på företagsmarknaden. En-ligt Simo Sutinen är målet att samla landskapets alla aktörer som säljer eller köper företag. Detta för att tillsam-mans kunna erbjuda heltäck-ande hjälp i samband med ägarskiften.

Ge inte påöktom du är i knipaDen hotande recessionen gör det möjligt för företag i metall-branschen att låta bli att betala de anställda högre löner. Detta förutsätter dock att enighet om saken nås på arbetsplatserna. En sådan här klausul finns enligt FIF-direktören Rauno Vanhanen i underteckningsprotokollet för kollektivavtalet mellan Teknolo-gi-industrin och Metallförbun-det. Klausulen är avsedd för de företag som hamnat i svårighe-ter på grund av t.ex. plötsligt ras i orderingången. Att avstå eller flytta lönehöjningar föreutsät-ter dock att man avtalar lokalt om saken med antingen huvud-förtroendemannen eller arbets-tagarna. Teknologi-industrin rf:s medlemsföretag måste i så fall informera kollektivavtalsparter-na om avtalet.

Teknologi-industrins lönejus-teringar löstes i slutet av oktober. Man kom till avtal om hur de i det s.k. ramavtalet upptagna höj-ningarna vidtas på arbetsplatser-na. Syftet med lokala avtal är att finna en sådan löneuppgörelse som är anpassad efter arbets-platsens situation och behov. De företagsspecifika avtalen om löneförhöjningar borde för inne-varande års del göras senast den 15 december och för nästa års del senast den 31 oktober.

Ifall enighet om förhöjningar inte nås, får alla arbetstagare allmänt påökt med 2,4 procent för 2011 och med 1,9 procent för 2012. Härtill kommer en en-gångsrat om 150 euro ifall ar-betsmarknadens huvudparters ramavtal blir verklighet.

Belysningsföretag lämnar Kina,investerar stort i KajanaKina är på god väg att tappa status som låglöneland. Un-der de senaste tiderna har en del av sm-företagen börjat för-flytta tillverkningen närmare hemmamarknaden. Valtavalo Oy, tillverkare av led-lysrör, är det nyaste exemplet.

Enligt vd Markku Laati-kainen antas det allmänt att tillverkningen i Asien blir som helhet taget fördelaktigare. Verkligheten kan dock vara överraskande. Särskilt när det gäller långt automa-tiserade processer och nyaste robotik. Han anser också att leverans-säkerheten och hela kedjan från produktutveckling till tillverkning är pålitligare i Finland.

Valtavalo inleder egen tillverkning av led-lysrör i Kajana. Tidigare förlitade man sig på kinesiska med-leverantörer. Investeringen i Kajana är värd nästan en miljon euro. Tillverkningen kör i gång i början av 2012 i hyrutrymmen på industriom-rådet Renforssin Ranta där UPM:s pappersfabrik tidigare verkade.

Directa-kampen fortsätter

Ramen höjer rejältJUSSA PARTANEN

MIKA KANERVA

Lotta Tammelin, text

Nog är det här ramav-talet ju ett intressant papper, himlar Anne-li Kangas. Man talar om att öka landets konkurrenskraft och

trygga sysselsättningen, men var finns dom sakerna konkret i papperet?

Hennes företag Fanletti syssel-sätter inemot 60 personer. Trots att Anneli Kangas är aktiv inom branschens intresseorganisation och har stavat igenom ramavta-let så är det fortfarande oklart för henne vad avtalet i praktiken kommer att innebära för företa-gets vardag. Hon har svårt att se hur avtalet skulle kunna förbätt-ra sysselsättningen.

–Det är förstås branschorga-nisationen plikt att informera fältet, men alla företag är inte or-ganiserade och nås följaktligen inte av informationen. Det måst medges att företagarna mitt inne i sitt dagliga jobb inte hin-ner bekanta sig med innebörden i avtalspapper avfattade på stats-maktens snirkliga språk.

Moms-kliv. ”Raminpon” före-skriver en 4,3 procents löneför-höjning för de kommande 25 månaderna.

– Det här känns som otroligt mycket i nuvarande konjunktur-läge. Om man verkligen går in för det, så då står vi inför sanning-ens ögonblick och tvingas tänka på var vi ska dra in, säger Kangas.

Även andra saker än ramavta-let ger Kangas huvudbry. I hen-nes bransch, och i andra hand-arbetsintensiva branscher, har under några år en lägre moms

• Ramavtalets krumelurer är rena hebreiskan. Men så mycket är dock klart att de löneförhöjningar som ingår verkar vara tagna i överkant men tanke på dagens ekonomi. Det anser frisörföretagaren Anneli Kangas.

om nio procent tillämpats. Nu är det dock slut med experimentet och från och med januari måste frisörerna slå en 23 procents moms på allt arbete.

– Det här kommer att ha helt otroliga följder. Vi blir tvungna att lägga höjningen i sin helhet på kundpriserna och kunderna kommer att rösta med sina föt-ter. Kunderna ser endast att pri-serna stiger utan att tänka på att höjningen går i statens, inte företagets, kassa.

Lokala avtal ger nöjda ar-betstagare. Företagarna i Fin-land anser att lokala avtal är bättre än det styva ramavtalet så länge ekonomin är så här insta-bil. Genon lokala avtal kan före-tagen och de anställda förhandla om lönerna utgående från före-tagens bärkraft.

Även Anneli Kangas försva-rar de lokala avtalen som enligt henne skulle ge nöjdare anställ-da. I dag vill folk ha individuella arbetstider och villkor. På så sätt kan företagen behålla sina an-ställda.

– Möjligheterna till lokala av-tal måste absolut utvidgas. Kon-stigt att vi företagare som syssel-sätter människor inte får besluta om saken. Staten fattar våra be-slut, säger Kangas harmset.

Mirka Moilanen, text

Directa Oy och dess ledning står åtalade för grovt bedrägeri och marknadsbrott. Enligt åklagaren vil-seledde Directa sina

kunder medvetet genom att per telefon ge bristfällig informa-tion om den marknadsförda tjänsten.

Åklagaren vill att Directa, dess vd och f.d. säljdirektör solidariskt erlägger till staten 1 772 396 euro som brottsligt förskaffad ekono-misk fördel. Härtill krävs att Di-rectas nuvarande ledning och en f.d. ledande person belägges med näringsförbud.

tvistemål avgjorda. En del av de företagare som kämpat med Directa har redan kunnat dra en lättnadens suck. Juhani Udelius förde krig mot Directa i åratal. Nu är han en av de åtminstone tolv företagare som har fått rätt mot Directa i Helsingfors’ tings-rätt som har förkastat Directas käromål mot sina kunder.

Directa uppger att företaget

• Den enorma Directa-rättegången har 1 403 målsägande; alla småföretag som bett polisen undersöka Directas verksamhet. Brottsmålets huvudhandläggning inleds vid Helsingfors’ tingsrätt den 31 november.

det var inte sådär bara att säga upp avtalet. Directa menade att en ny avtalsperiod hade hunnit börja och att det inte mera gick att uppsäga avtalet. Så blev det.

rättvisan vann. Nu, efter åra-tal av processande, känns det bra att tingsrätten gett honom rätt.

– Rättvisan vann och tron på Finland som rättsstat förstärk-tes, säger Juhani Udelius och beklagar djupt att många småfö-retag måst lägga lapp på luckan när resurserna inte pallat för alla rättegångar.

Udelius önskar alla kolleger med rättsprocessen ännu i gång krafter och kämpa-anda.

– Lycka till, och lyft inte upp händerna inför en skojare!

var sKaLL MaN skära ner om höjningarna enligt ramavtalet förverkligas, frågar sig frisörföretagare Anneli kangas.

Det här känns som otroligt mycket i nuva-rande konjunk-turläge.

Anneli kangas

juHaNi uDELius är en av de åtminstone tolv företagare som har fått rätt mot directa i Helsingfors’ tingsrätt som har förkastat directas käromål mot sina kunder.

var den tiofaldigt större p.g.a. att Udelius’ företag bytt nam.

– Nog är de här fakturerings-grunderna märkvärdiga. Jag kollar alltid själv hur ofta mina webbsidor besöks och enligt

egna beräkningar var besöken ca 4 000 under åtta år. Men Directa debiterade för 6 000 besök, per år, uppger Udelius.

Han lämnade fakturan obe-tald och kontaktade Directa men

Lycka till och lyft inte upp händerna inför en skojare!

juhani udelius

har sökt eller söker ersättningar av inemot 6 000 (!) finska före-tag. Metallsvarvare Udelius var ett typfall. Han hade tidigare er-lagt en ca 50 euro stor årsavgift åt Directa men när fakturan kom Belysningsföretag

lämnar Kina, investerar stort i KajanaKina är på god väg att tappa status som låglöneland. Under de senaste tiderna har en del av sm-företagen börjat förflytta tillverkningen närmare hem-mamarknaden. Valtavalo Oy, tillverkare av led-lysrör, är det nyaste exemplet.

Enligt vd Markku Laatikai-nen antas det allmänt att till-verkningen i Asien blir fördel-aktigare. Verkligheten kan dock vara överraskande. Han anser att leveranssäkerheten och hela kedjan från produktutveckling till tillverkning är pålitligare i Finland.

Valtavalo inleder egen till-verkning av led-lysrör i Kajana. Tidigare förlitade man sig på kinesiska medleverantörer. Investeringen i Kajana är värd nästan en miljon euro.

Kimmo Koivikko, text

Problem i datorkommuni-kationen mellan Skatte-förvaltningen och Patent- och registerstyrelsen var

orsaken till att nästan 30 000 företags bokslutsuppgifter blivit utan uppdatering. I praktiken har inga uppgifter från företag med redovisningsperiodens slut inom 2011 nått handelsregistret.

Skadan har reparerats först i bör-jan av november och nu är han-delsregistret upp to date.

– Vi är verkligen ledsna över att sådant här kunnat inträffa. Feed back har vi inte saknat. Kun-der har hört sig för om huruvida vissa företag är att lita på. Det här är allvarligt, säger överinspektör Olli Sierla vid Skatteförvaltning-en. Även kreditvärdighetsinstitut har hört sig för angående bok-

slut. Att bokslutsuppgifterna är färska har betydelse för företag som söker banklån. Anteckning-ar i marginalen kan förekomma och i värsta fall kan hela lånet bli obeviljat.

– Ifall någon anser sig ha lidit förluster så är det bara att kon-takta oss, påminner Sierla.

systemet fallerade. Proble-men började torna upp sig när

man vid förmedling av data övergickt till ett nytt system i början av året. Tanken var att införa principen ”en lucka” där Skatteförvaltningen sänder alla uppgfter och bilagor om aktie-bolag till Patent- och registersty-relsen.

Tidigare var det så att före-tagen själva måste se till Pa-tent- och registerstyrelsen får bilagorna. Enligt Olli Sierla hade

systemet fungerat klanderfritt vid testkörningar.

Avhjälpandet av strulet var inte alldeles enkelt genom att handelsregistret har en spärr som tillåter emottagning av data från endast 4 000 företag per dag. I normala fall borde Patent- och registerstyrelsen ha fått bokslutsuppgifterna från Skatteförvaltningen inom 1–5 veckor.

Kimmo Koivikko, text

Det är främst uppgifter om prejudikat, defini-tionen av byggtjänster, tillfällig försäljning och

övergångsregler som har intres-serat de frågvisa. Telefonsamtal har kommit särskilt från företag utanför byggbranschen.

Omvänd moms innebär att det är köparen, inte säljaren, som är skattepliktig. Privatper-soner är inte skattepliktiga i det här fallet.

– Telefonköerna var som värst i slutet av mars då den första april närmade sig. Det kom in kring 2 000 samtal per vecka. Under våren och sommaren gav Skatteförvaltningen ca 200 för-handbeslut om omvänd moms, uppger Päivi Taipalus vid Skat-teförvaltningens enhet för före-tagsbeskattning.

Hon medger att missnöjet varit utbrett och att kontakterna varit fler än vad man förväntat sig. Under de senaste månaderna har telefonerandet dock börjat avta.

företagen vakna. Innan den nya moms-lagen trädde i kraft väckte den häftig kritik. Skatte-experter, företagare och bokfö-ringsbyråer ansåg att omvänd moms är ett dåligt vapen mot

Första april fick känslorna att svalla

• Tusentals företagare har kontaktat skatteförvaltningen för rådgivning efter att byggbranschens omvända moms trätt i kraft senaste första april. Enligt Byggindustrin har allt gått t.o.m förvånansvärt bra.

den gråa ekonomin. Tolkningar och oklara undantag befarades medföra stora kostnader. T.ex. Byggförbundet RT presenterade en kalkyl på att införandet av det nya systemet skulle kräva nyin-vesteringar värda ca 80 miljoner.

Arbetsmarknadsdirektör Ta- pio Kari vid Bygginusyrin med-ger dock att reformen genom-försts smidigt i branschföreta-gen.

– Ärligt sagt så har allt gått förvånansvärt väl. Kanske hade vi sett alltför många spöken i det här. Men trots det tor jag inte att omvänd moms biter på den gråa marknaden, säger Kari som ock-så tror att reformen varit särskilt smärtsam för företag utanför byggbranschen.

De företag som måst ge Skatte-förvaltningen extra information har varit illa ute. Samtidigt har pengar influtit på kontot med fördröjning. Småföretagens likvi-ditet har varit ett stort problem redan från början av året. Om fö-retaget upphandlar varor i parti till momsbelagt pris och säljer det vidare genom byggtjänster, uppstår det ett momshål i kas-san. Återbäringar av moms kan ta över en månad.

Päivi Taipalus påpekar dock att återbäringar på omvänd moms inte stockat sig hos Skat-teförvaltningen.

faKtarutaAnsvaret ligger främst hos säljaren. Trädde i kraft den 1 april. I momsbeskattningen är den som säljer tjänster skattepliktig. Vid omvänd moms är det köparen. I byggbranschen tillämpas omvänd moms om köparen är en näringsidkare som säljer byggtjänster annat än tillfälligt. Köparen kan sålunda inte vare en privatperson. Omvänd moms gäller endast vid försäljning av byggtjänster, inte vid försäljning av varor. Ifall byggtjänsten innefattar även material betraktas det dock som en helhet och försäljning av byggtjänster. Härtill gäller omvänd moms vid uthyrning av arbetskraft för byggtjänster.

KÄLLA: SKATTEFÖRVALTNINGEN

Skatteförvaltningen beklagar:

Uppgifter från tusentals företag blivit utan uppdatering • På grund av strul i datasytem uppdateras uppgifter från inemot 30 000 företag först nu.

Kunder har frågat efter företagens pålitlighet.

Företagandet är en livsstil För mig.

Jag är medlem av företagarföreningen. Ju fler vi är, desto starkare är vår förening.

kom med du oCksÅ!

Teresa De Rita - CavlekMove Wellness & Dance Center


Documents

Suomen YrittäjäSanomat 9/2011