Yrittäjäsanomat 2/2012

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Yrittäjät ottavat viestikapulan nuorten työllistämisessä | 3

Hyökkää päälle!Me emme sulata

kopioijia.Timo Lahtinen

2/2012

Yhteinen huoli

Nuoret eivät työllisty, koska taidoissa on puutteita. Samuli Suonpää vaatii

kouluilta enemmän.

4–5

uutiset:NÄILLÄ EVÄILLÄ TALOUS KUNTOON | 6– 7

lau

ra

Ves

a

arjessa:VELKAHELVETISTÄ VOI SELVITÄ HENGISSÄ | 24–25

uutiset:UUdESSAKAUPUNGISSA HYmYILYTTÄÄ | 12 – 13

päättäjille

Eväslaukku

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/20122

UUSI FORD TRANSIT. Täysin uudet voimanlähteet.

Uusi Ford Transit ja täysin uudet, erittäin vääntävät DURATORQ-dieselmoottorit säästävät polttoainetta 0,4–1,6 l/100 km* edistyksellisellä teknologialla. Uusi Transit esim. lataa auton akkuja vauhtia hidastettaessa. Kattavasti varustellun Transitin ohjaamo on entistäkin hiljaisempi. Uusi teknologia yhdessä tutun huippuluokan ajettavuuden ja kuljetuskyvyn kanssa tekee uudesta Transitista kyvykkään kumppanin.

UUSI FORD TRANSIT alkaen 28.246,46 € (+ toim.kulut 600 €)Tervetuloa tutustumaan! ford.fi /hyotyajoneuvot

Ford Transit Van -mallisto alkaen 28.246,46 € (autoveroton suositushinta 24.650 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 178 g/km 3.596,46 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit -pakettiautomalliston CO2-päästöt 178-252 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7-9,6 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. *Verrattuna mallivuoden 2011 Transit-mallistoon Euro 4 moottoreilla.

Uuden Ford Hyötyajoneuvon ostajille metalliväri ja talvirenkaat Ford-kevytmetallivanteilla hintaan 395 €.

Tarjous koskee uusia tilaussopimuksia ajalla 11.1.–29.2.2012.Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin.

ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike • IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Riihikallion Auto VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: Automaa Vantaa • YLIVIESKA: Autoliike Viescar

2/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 3

aiheita:

Nuoret on saatava mukaan työelämään

Anssi Kujala:

Yrittäjät joukolla kuntavaaleihin

Julkista keskustelua ovat viime viikot hallin-neet Kreikan kriisin lisäksi varuskuntien lakkautukset ja Nokian Salon-tehtaan irti-sanomiset.

Varuskuntien työntekijöiden sekä nokialaisten kannalta kyse on inhimillisestä tragediasta, ja hei-dän kimpaantumisensa ymmärtää. Aiheeseen ovat tarttuneet myös lukuisat poliitikot, jotka kalastele- vat ääniä haukkumalla jo tehtyjä ratkaisuja.

Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt työ- ja elinkeinoministeriön julkistama tutkimus, jonka mukaan Suomeen tarvitaan vuonna 2020 yli 150 000 uutta työntekijää suurten ikäluokkien eläköityessä. Luku on järkyttävä, mutta se on ollut kaikkien tiedossa.

Samalla lähes 60 000 alle 30-vuotiasta nuorta on ilman opiskelupaikkaa eivätkä he hae töitä. Sen lisäksi on yli 52 000 työtöntä nuorta, jotka hakevat työpaikkaa.

Tämänkään tiedon ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Jokainen voi myös ynnätä päässään, minkä-lainen lasku kymmenistä tuhansista syrjäytyneistä

nuorista koituu yhteiskunnalle, kun yhden syrjäy-tyneen hintalappu on noin miljoona euroa. Taitaa laskukoneesta loppua numerot kesken.

Yrittäjät kertovat uusimmassa pk-barometrissa, mitkä ovat nuorten palkkaamisen suurimmat ongelmat. Esteiksi nousevat muun muassa ammatil-lisen perusosaamisen puute ja ylipäätään valmiudet siirtyä työelämään.

Miten tämä on mahdollista maassa, jossa Pisa-tut-kimuksen mukaan lasten ja nuorten kouluttaminen on maailman huippuluokkaa?

Kyseessä on jättimäinen yhteiskunnallinen ongel-ma, joka pitää ratkaista. Konkreettisiin tekoihin pitää ryhtyä niin yrittäjien, oppilaitosten kuin päättäjien-kin. Ilman turhia työryhmiä.

Ongelma on nimittäin yhteinen ja akuutti.Tilastot osoittavat, että oi-

keastaan vain pk-yritykset ovat uusia työllistäjiä Suomessa. Se on syytä huomioida.

Suomeksi sanottuna yrityk-sensä omistava yrittäjä ottaa ison riskin palkatessaan uutta

työvoimaa. Niinpä vaikeasti työllistyvien palkkaa-misen hallinnollista työtä on kevennettävä eli yritys olisi vapautettava palkkatuen hakemisesta.

Ehkä tärkeämpää on kuitenkin se, että koulutusta ja kokemusta vailla olevien palkkataso pitää irrottaa alkuvaiheessa työehtosopimusten taulukkopalkoista. Sen lisäksi on kehitettävä oppisopimuskoulutusta.

Kuntien viranomaisten pitäisi seurata aktiivisesti koulunsa päättäneiden nuorten tilannetta, ja nuo-rille täytyy asettaa velvoite aktiiviseen työnhakuun.

Ehdotukset saattavat kuulostaa joidenkin korvaan radikaaleilta. Uusia keinoja kuitenkin tarvitaan, sillä hyssyttelyn ja paapomisen aika on ohi.

Hallituksen ministerit kier-tävät Suomea kuulemassa siitä, mitä mieltä ollaan kun-tauudistuksesta. Kuten arvata

saattaa, keskustelu kulminoituu kuntalii-toksiin. Kunnissa on kuulemma tapahtu-nut ihmeparantumisia kun kunnat, jotka ovat vuosia valitelleet resurssien vähyyttä, ovatkin tervehtyneet. Nyt kerrotaan, että mitään ei tarvitse tehdä: raha riittää, väestön ikärakenne on kunnossa ja työl-listäviä yrityksiä riittää. Hämmentävää.

Keskustelu kuntien lukumäärästä jat-kuu. Yrittäjille tärkeintä on kuntien elin-keinopolitiikan sisältö – se miten kunnat rakentavat yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja siten omaa elinvoimaa. Tässä lehdessä kerrotaan Suomen Yrittäjien Elinkeino-

poliittinen mittaristo -kyselyssä parhaat pisteet saaneen Uudenkaupungin toimista yrittäjyyden edistämisessä ja siitä mi-ten Vantaa aikoo parantaa sijoitustaan.

Mittaristokyselymme osoitti tärkeim-mät kehittämiskohteet. Yli kolmannes 3 300 vastaajasta nimesi hankintapoli-tiikan kehittämisen kolmen tärkeimmän elinkeinopolitiikan osa-alueen joukkoon. Julkisten hankintojen volyymi Suomessa on vuositasolla noin 23 miljardia euroa, josta 75 prosenttia tulee kuntasektorilta. Kuntien hankinnoilla on siis valtava mer-kitys kansantaloudessa, ja ne vaikuttavat erityisesti pk-yritysten toimintaan. Kun- tien pitääkin ottaa vastuu hankintaosaa-misen kehittämisestä, erikokoisten yritys-ten huomioimisesta hankinnoissa

ja etenkin markkinoiden toimivuudesta. Hallitusohjelmassa taas esitetään jul-

kisten hankintojen kynnysarvojen nostoa. Jo nyt on muodostumassa liian suuria hankintakokonaisuuksia. Tämä uhkaa joh-taa markkinoilla tilanteeseen, jossa toimii vain muutama palveluntarjoaja. Tämä taas nostaa julkisen sektorin kustannuk-sia. Kuntapäättäjien onkin huolehdittava siitä, että palvelutuotannossa entinen kunnan monopoli ei korvaudu yksityisellä monopolilla.

Asioihin voi kuitenkin vaikuttaa. Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset valmistautuvat syksyn kunnallisvaaleihin. Yrittäjiä kannustan lähtemään ehdokkaak-si ja siten toimimaan yritysmyönteisem-män Suomen puolesta.

Konkreettisiin tekoihin pitää ryhtyä niin yrittäjien, oppilaitosten kuin päättäjienkin. ilman turhia työryhmiä.

Nyt on muodostumassa liian suuria hankintakokonaisuuksia.

Yrittäjien mukaan nuorilla on isoja puutteita osaamisessa ja ylipäätään valmiuksissa siirtyä työelämään.

KolumniANSSI [email protected]

UUTISET:8 | KOULUT SOTKEVAT

mARKKINAT

10 | Räppäri on myös yrittäjä14 | Tilausajoista tuli tehoajoja16 | Pieni yritys, suuret ongelmat

dEbaTTI:22 | LAURI VÄÄRÄLÄ VS.

HEIdI HAUTALA

22 | Kirje: Miksi pitäisi jäädä kotiin?

arJESSa:24 | VELKATAAKAN

SELVIYTYJÄ

26 | Omistusvaihdokset vievät aikaa

TOIMITILa:28 | LOISTAVA SIJAINTI ON

UNELmIEN TÄYTTYmYS

30 | Näin säästät tuhansia euroja

vapaaLLa:32 | mINNA PARIKKA – KORKEILLA

KOROILLA KOHTI UNELmAA

rESUMé:35 | NYHETER På SVENSKA

yrITTaJaT.fI:Oletko kokenut velkajärjestelyn? Ota kantaa verkossa!

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja Yrittäjäsanomien

vastaava päätoimittaja.


UUTISET Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: [email protected]

Lähetä uutisvinkki: [email protected]

Hirvittävän paljon kuulee, että nuorilla on väärinkä-sityksiä siitä, miten töis-sä kuuluu olla. Ei osata kelloa tai ei tiedetä, miten vastataan puhelimeen. Ei

myöskään ehkä ymmärretä, että töissä pitäisi olla ihan joka arkipäivä, sastama-lalaisen Lexecon FinEst Oy:n toimitusjoh-taja Samuli Suonpää selvittää.

Työharjoittelijoita ja työssäoppijoita työllistänyt Suonpää ei ole kokemusten-sa kanssa yksin, sillä joka neljäs Suomen Yrittäjien pk-barometriin vastannut yrit-täjä piti nuorten työllistämisen suurim-pana esteenä nuorison heikkoja työelä-mävalmiuksia.

Asia voitaisiin Suonpään mukaan kor-jata yrittäjyyskasvatuksen radikaalilla uudistuksella.

– Kovasti innostetaan nuoria yrittäjik-si, mutta tuntuu, että se on turhaa. Ne nuoret, jotka haluavat perustaa yrityk-sen, perustavat sen ilman luentojakin. Parempaa ajankäyttöä olisi se, että kertoi-simme koko ikäluokalle kouluissa, miten työelämä toimii, miten haetaan töitä ja miten töissä pitäisi käyttäytyä.

Samuli Suonpään mukaan syy hep-poisiin valmiuksiin löytyy kotikasvatuk-sesta.

– Virhe on tapahtunut meidän 60 – 70-luvuilla syntyneiden vanhem-pien keskuudessa, kun olemme pääs-täneet lapsemme kylille aivan hunsvot-teina.

Koulutusta käytännön tarpeisiin. Pk-barometriin vastanneet yrittäjät kokivat nuorten työllistämisen esteeksi myös työtehtävissä vaaditun erikoisosaamisen puutteen. Näin ajatteli 24 prosenttia vas-taajista, ja suurimpana ongelmana tilan-ne nähtiin rakennusalalla.

– Työmenetelmät ja käytettävät ko-neet saattavat erota aika tavalla kouluis-sa siitä, mitä ne ovat työelämässä, Suon-pää kertoo.

Sastamalan seudulla tätä on ehkäisty sillä, että koulutusyhtymä tekee yrittäji-en kanssa tiivistä yhteistyötä.

– He kutsuvat esimerkiksi yrittäjiä tutustumaan oppimisympäristöihinsä. Paikallisella koulutuskuntayhtymällä on myös yritys- ja elinkeinoelämän kanssa yhteisomistuksessa useita koneita ja lait-teita. Näin on pyritty varmistamaan, että työmenetelmät vastaisivat käytännön tarpeita.

Alueella on myös kehitetty yhdessä paikallisen teollisuuden kanssa opetus-suunnitelman perusteita, jotta nuoret oli-vat valmistuessaan oman ammattialansa osaajia.

– Tilitoimistossa olemme tottuneet siihen, etteivät vastavalmistuneet osaa vielä mitään. Tilinpäätösharjoittelu, jota koulussa tehdään, on hyvin kaukana käy-tännön työstä. Hitsarin tai kirvesmiehen pitäisi kuitenkin olla jo koulusta tullessa siinä kunnossa, että hänet voi lähettää työmaalle.

Palkkaus helpommaksi. Samuli Suon-pään mielestä yrittäjät voivat kuitenkin hyvin opettaa nuorille sen, miten töitä tehdään.

– Totta kai me haluamme, että työnko-keilijoita on mahdollisimman paljon.

– Yrittäjällä on kuitenkin pelko siitä, että jos palkkaus ei sujukaan toivottuun tapaan, niin irtisanominen on vaikeaa. Onko ammattiyhdistysliike heti kimpus-sa, jos irtisanon jonkun, jonka kanssa työ ei suju, ja palkkaan uuden hänen ti-lalleen? Ehkä pelko on osittain aiheeton, mutta nämä asiat pitäisi selvittää julki-sesti, hän painottaa.

ammatilliset ja työelämä- taitojen puutteet estävät nuorten työllistymisen. Lotta [email protected]

Työelämän taidot hukassa

> Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvoksen Sirpa Raskun mukaan työelämätaitoihin

liittyvät puutteet eivät kosketa kaikkia nuoria.

– Saamme työssäoppimispaikkojen kautta lähinnä yksittäisiä viestejä siitä, että osalla nuorista tällaista ongelmaa on. Jotkut nuoret eivät esimerkiksi tiedä, milloin ja miten töissä kuuluu olla, hän kertoo.

Joissakin ammatillisissa oppilaitok-sissa työssäoppimisjaksoille lähteville on Raskun mukaan järjestetty valmen-nusta, jossa käydään etukäteen läpi työelämän käytäntöjä.

Rasku ei lähde syyttelemään epätie-toisten nuorten tilanteesta ketään – ei kotia, eikä koulua.

– Asiaan vaikuttaa varmasti moni

asia, ihan jo yhteiskunnan elämän-rytmikin. Nuoret näkevät ehkä ajan käsitteenä eri tavalla kuin ennen, eivätkä siten ymmärrä töistä myöhästymisen vaikutuksia.

Rasku myös muistuttaa, että aikai-semmin nuorten oli helpompi saada kesätöitä jo hyvinkin nuorena.

Nykyään tilanne on toinen.– Ensimmäiset kosketukset työhön

saattavat tulla vasta työssäoppimisjak-soilta tai peruskoulun työelämääntutus-tumisista.

– Yritykset katsovat, että on koulun tehtävä opettaa nuorille nämä asiat, ja varmasti koulu pyrkiikin sen tekemään. Yhtä tärkeää on kuitenkin, että myös yritys ohjaa nuorta työpaikan omissa käytännöissä. Vastuu ja urakka ovat yhteisiä, Rasku painottaa.

yhteinen urakka

Ei osata kelloa tai ei tiedetä, miten vastataan puhelimeen. Ei myöskään ehkä ymmärretä, että töissä pitäisi olla ihan joka arkipäivä.

samuli suonpää

työsuoritteen arvo ja palkka kohtaavat• Kokemusta ja koulutusta vailla olevien palkkataso olisi irrotettava työehtosopimusten taulukkopalkoista.

Palkkaaminen ei lisää normaalia enempää hallinnollista taakkaa• Palkkatuki myönnettäisiin suoraan nuorelle, jolloin yritys vapautuisi hakemisen byrokratiasta.

Palkkaamisen riski ei nouse liian korkeaksi• oppisopimus pitäisi olla koko kestoltaan koeaikaa. myös määräaikaisen sopimuksen tekemisen säännöt ja rajoitukset pitää lieventää palkattaessa kokematon henkilö.

jatka keskusteluanuorten työllistymisestä verkossa: www.yrittajat.fi

1

2

3

yrittäjä palkkaa nuoren, kun…

laura Vesa


Ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

juuri nyt:

faktaa vai fiktiota: suomi tarvitsee nyt teollisuuspolitiikkaa. Valtio voisi siis ottaa nykyistä suuremman roolin yrityselämässä.nokian hallituksen puheenjohtaja jorma Ollila Ilkassa.

Tältä näyttää talousvuosi

24 on pk-barometrin liikevaihdon muutos-odotuksien saldoluku.

41 prosenttia vastaajista arvioi yrityksensä liikevaihdon kasvavan, 42 prosenttia ennustaa liike-vaihdon pysyvän ennallaan ja 17 prosenttia vastaajista epäilee liikevaihdon laskevan.

Palvelualojen yritykset ovat kaik-kein optimistisimpia, sen sijaan rakennusalan yritykset ovat pessi-mistisimpiä.

11 on barometrin kannatta-vuuden saldoluku. Odo-tukset kannattavuudesta-

kin ovat heikentyneet. Joka kolmas yritys odottaa kannattavuuden parantuvan, puolet uskoo sen pysy-vän ennallaan ja joka viides uskoo kannattavuuden heikentyvän.

Huoli kannattavuuden laskusta on yhteinen kaikilla aloilla.

-5 on investointiodotuksia peilaava saldoluku. Negatiivinen luku viittaa

siihen, että talouden uudistumi-seen ja kasvuun tarvittavien inves-tointien määrä jää liian pieneksi.

Joka neljäs kaupan ja rakentamisen alan yritys pienentää investointe-jaan tänä vuonna.

Liikevaihto50

40

30

20 1/10 1/11 1/12

Kannattavuus30

20

10

1/10 1/11 1/12

Investoinnit10

0

–10

1/10 1/11 1/12

25 %24 %19 %13 %

Nuorten työllistämisen esteet: yleiset työelämä- valmiudet ..............

ammatillinen perusosaaminen .....

tehtäväkohtainen erityisosaaminen ....

sitoutuminen työnantajaan ..........

lähd

e: P

k-ba

rom

etri

1/2

012

> Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna on huolestunut nuorten syrjäytymisestä, työllistymi-

sen esteistä ja työelämätaitojen puutteesta. – Tästä asiasta puhuminen on tärkeätä,

jotta nekin tahot, joilla on päätösvaltaa työelämän pelisääntöjen kehittämisessä, he-räisivät toimimaan. Tämä ongelma ei ratkea voivottelemalla, vaan nyt tarvitaan tekoja ja toimintaa.

SY:n puheenjohtaja uskoo, että vaikeasti työllistyvät tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saataisiin työelämään eräänlaisella kisällijärjestelmällä, jossa nuorella on työn kautta mahdollisuus oppia ammattiin. Mallin käyttöönottoon kaivattaisiin kuitenkin kan-nusteita.

– Koska pk-yrittäjien taloudelliset resurssit ovat rajalliset, tulisi koulutusta ja työkoke-musta vailla olevan nuoren palkkaamisen

kustannukset työnantajalle pitää kohtuulli-sella tasolla. Varsinkin oppisopimusjakson alussa niiden tulisi olla merkittävästi alle minimipalkkatason.

– Oppisopimusjärjestelmän tulisi olla myös mahdollisimman yksinkertainen ilman han-kalaa byrokratiaa. Lisäksi järjestelmän tulisi mahdollistaa oppisopimussuhteen päättämi-nen perustellusta syystä, mikäli osoittautuu, että sovittuihin tavoitteisiin ei päästä.

Simolinnan mukaan mallissa myös korvat-taisiin nuorelle yhteiskunnan taholta työnan-tajan maksaman palkan ja minimipalkan ero.

– Tämä antaisi nuorelle mahdollisuuden ansaita toimeentulonsa työn ja oppimisen kautta. Itse uskoisin tämän olevan sekä moti-voivaa että palkitsevaa. Samalla yhteiskunnan työllistämiseen allokoituja rahoja ohjattaisiin suoraan työpaikkojen luomiseen, ei työttö-myyden ylläpitämiseen.

yHtEistyötä. lexecon Finest Oy:n toimitusjohtajan samuli suonpään (oik.)mukaan nuorten heikot työelämätaidot estävät työllistymistä. nykyisen työharjoittelijan jari Piiraisen kanssa hommat kuitenkin sujuvat.

Kisällijärjestelmä käyttöön

Kuntien viranomaisille määrätään seurantavastuu• Kunta seuraa koulunsa päättänyttä nuorta ja ottaa aktiivisesti yhteyttä henkilöön, joka on vaarassa jäädä opintojen tai työelämän ulkopuolelle.

Oppisopimusta laajennetaan• oppisopimuskoulutus on laajennettava niin, että nykyistä huomattavasti laajempi joukko yrityksiä olisi valmis hankkimaan työntekijöitä sen kautta ja näin oppisopimus muuttuisi nimenomaan nuorten koulutusmuodoksi.

Nuorelle asetetaan velvoite aktiiviseen työnhakuun• sähköinen työnhaku muutetaan pakolliseksi sekä nuorille että muillekin työttömyyskorvausta saaville.

syrjäytymisen ehkäisyyn…

1

2

3

Mystinen tasohyppely on vuoden kotimainen peliSuomalaisen pelialan yrityksen Housemarque Oy:n peli Outland palkittiin Finnish Game Awards -gaalassa vuoden parhaan koti-maisen pelin palkinnolla.

Vuonna 1995 perustetun pe-lifirman toimitusjohtaja Ilari Kuit-tinen on palkinnosta arvatenkin iloinen.

– Tämä on hieno tunnustus pitkäjänteisestä työstämme. Pelin kehittä-miseen kului kaksi vuotta ja sen tekemises-sä oli mukana lähes kymmenen henkeä.

Outland on tasohyppelypeli, jossa on panostettu taiteelliseen ulkonäköön ja visuaalisuuteen. Pelissä seikkailee mystinen silu-ettihahmo, jonka matka oudossa maailmassa on täynnä vaaroja.

Kuittisen mukaan peliala on kansainvälisesti erittäin kilpailtu

ala. Suomalaiset ovat kuitenkin niittäneet

alalla mainetta.– Suhteessa

väestömäärään suomalaiset ovat pelialalla mer-kittäviä tekijöitä. Kyllä meillä täällä

Suomessa jotakin on, kun täältä tulee

tosi hyviä tekijöitä.

lähde: Pk-barometri 1/2012

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/20126 UUTISET

if.fi/kilometrietu010 19 15 00

MITÄ VÄHEMMÄN AJAT,SITÄ VÄHEMMÄN MAKSAT.IF KILOMETRIETU SÄÄSTÄÄ SELVÄÄ RAHAA YRITYKSEN AUTOVAKUUTUKSISSA.

Uusi If Kilometrietu huomioi ajokilometrit vakuutusmaksuissa. Ja saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Lue lisää ja osallistu samalla kilpailuun.

IF.FI/KILOMETRIETU

VOITA TYÖMAAN KESTÄVÄ

PANASONIC TOUGHBOOK

(ARVO 2000 €)

yrittäjillä on selkeä viesti maaliskuussa kokoontuvalle halli-tuksen kehysriihel-le: julkinen sektori pitää laittaa säästö-

talkoisiin ja näpit irti veronkoro-tuksista.

Hydraulilaitteita Ylöjärvellä val-mistavan Dynasetin toimitusjoh-taja Reijo Karppinen sanoo, että veronkorotukset vaikuttavat välit-tömästi yritysten kilpailukykyyn haitallisesti.

– Valtiolla pitäisi olla velka-asiat paremmin hanskassa. Ei pidä luva-ta enempää kuin voi hoitaa. Näin hoidetaan omankin yrityksen ta-loutta, ei se niin monimutkaista ole, Karppinen viestii.

Hänen mukaansa julkiselta sek-torilta löytyy lukuisia säästökoh-teita.

Vesikiertoisia lattialämmitysjär-jestelmiä myyvän Warmian toimi-tusjohtaja Peter Jansen on Karppi-sen kanssa samoilla linjoilla.

– Esimerkiksi julkiset yritystuet vääristävät kilpailua. Ihmettelen

Leikkuri vaan rohkeasti heilumaanjulkiselta sektorilta on nipistettävissä tarvittavat säästöeurot. Veron- korotukset ovat yrittäjien mielestä tuhoisa tie.Kimmo [email protected]

Esimerkiksi julkiset yritystuet vääristävät kilpailua. Niistä voi luopua, jolloin kaikki yritykset ovat samalla viivalla.

Peter jansen

millä perusteilla niitä ylipäätään jotkut saavat. Niistä voi luopua, jol-loin kaikki yritykset ovat samalla viivalla, Jansen sanoo.

Kannustavuus a ja o. Pentti Pa-tosalmi nostaa esiin yhtenä sääs-tökohteena voimakkaasti keskus-telua herättäneet kuntaliitokset.

Erilaisia kuljetinratkaisuja val-mistavan Ferroplanin toimitusjoh-taja ei voi ymmärtää miksi liitosten yhteydessä on suojattu työpaikkoja vuosikausiksi.

– Virkamiehillä on hyvää aikaa suunnitella uusia tehtävänimik-keitä työpaikkojen säilyttämiseen. Säästöt pitää saada aikaan nopeal-la siirtymäajalla, eikä vuosikym-menten saatossa.

Kukaan kolmikosta ei lämpene veronkorotuksille. Heidän mu-kaansa yrittämisen kannusteita ei saa missään nimessä heikentää.

– Pääomaverotuksen kiristämi-nen oli jo yrittämistä lannistavaa, sillä riskit eivät katoa mihinkään. Palkintopuoli on nyt kuitenkin kapeampi. Työllistämisen verotus voisi olla keveämpää, niin mekin työllistäisimme enemmän, Jansen sanoo.

Ei alv-korotukselle. Erityisen nuivan vastaanoton saa arvonlisä-veroon kajoaminen. Jansenin mu-kaan se näkyy heti kuluttajahin-noissa.

Saariselällä urheilu- ja vapaa-ajan vaatteita myyvän liikkeen omistaja Laila Horsma näkee mah-dollisen alv:n korotuksen hänen kannaltaan vieläkin synkempänä.

– Ihmiset joutuvat maksamaan vaatteistaan silloin entistä enem-män.

Dynasetin Karppinen ei pidä sinällään verojen maksamisessa ongelmaa. Hän maksaa niitä jopa ilolla, sillä Suomessa on toimiva yhteiskunta.

– Joillakin on vaan se odotus-arvo, että koko ajan enemmän ja enemmän. Yhteiskunta hoitaa jo liiaksikin sellaisia asioita, joita sen ei pitäisi, Karppinen sanoo.

Huomio!

Pitkällä aikavälillä puhutaan

työurien pituudesta. Kannattaa

muistaa, että Suomessa

pitää olla menestyviä yrityksiä,

joissa ne työpaikat ovat.

iLOiNEN VErONMaKsaja. Dynasetin Reijo Karppinen maksaa mielellään veroja, mutta kohtuus kaikessa.

dynaset

Ville taKKinen

2/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 7

maaliskuussa kokoontuvan hallituksen kehysriihen olisi syytä keskittyä yritysten kasvun tukemiseen ja tiukkoihin menoleik-kauksiin.

muutaman miljardin leikkaukset onnistuvat loppujen lopuksi helposti, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Veronkorotuksiakin on ikävä kyllä luvassa. osalle yrittäjistä arvonlisäveron korotus on punainen vaate, mutta sitä on vaikea välttää.

yhden prosenttiyksikön korotus tuo valtiolle arviolta vajaat 500 miljoonaa euroa vuodessa. alv:n korotus prosenttiyksiköllä on lopulta siedettävä ratkaisu, jos liikevaihtoon sidottu alv-

huojennus nousee nykyisestä.näin pienet palvelualan yritykset kärsisivät nostosta mah-

dollisimman vähän.siihen sitten korotukset saavat jäädäkin. Katse on käännet-

tävä kasvuun.ministeri jyri Häkämies on luvannut viedä kehysriiheen

kasvun kannustimia yritystoiminnan tukemiseksi. Hyvä niin. Häkämiestä kannattaa kuunnella.

Hallituksen pari ikävää temppua, kuljetustukien leikkaus ja yle-vero, ovat herättäneet kitkerää kritiikkiä.

ja syystä. Kyse on pienistä summista niin valtion kuin yrittä-jienkin kannalta, mutta signaali on selvä. yrittäjiltä on helppo napsaista vähän sieltä sun täältä. mistä siis seuraavaksi?

on hyvä muistaa, että menestyvät ja kasvavat yritykset takaavat myös enemmän jaettavaa. sekin on hyvä muistaa, että suomi tarvitsee enemmän menestyviä yrityksiä kuin menestyjät suomea.

KommenttiKIMMO KOIVIKKO [email protected]

Kasvua ja leikkauksia

läHde: suomen yrittäjät

ajassa:ajassa:

3/2012

seuraaVa Numero ilmestyy 29.3.

Eväslaukku päättäjille

yrittäjien ohje menoleikkauksille ja kannustimille.

Esimerkkejä:Saattue murmanskiin!Kiinnostavatko liiketoimintamahdolli-suudet luoteis-Venäjällä?

lähde mukaan tietojenhakumatkalle murmanskiin 18. – 21.3.2012, niin tie-dät, mitä alueella on tarjottavana juuri sinun yrityksellesi.

suomen yrittäjien yhteistyössä lapin Kauppakamarin ja Barents Keskus fin-landin järjestämä matka sopii kaikille, jotka etsivät liiketoimintamahdollisuuk-sia luoteis-Venäjältä.

ilmoittaudu mukaan 28.2. mennessä. lisätietoja osoitteesta www.yrittajat.fi/murmanskiin

Kuumaakin kuumempi Hot Spot maaliskuussa Helsingissä räjähtää, kun nuoret yrittäjät kokoontuvat Hot spot -tapahtumaan.

Vauhdikkaaseen tapahtumaan saapuu myös nuoren yrittäjäsukupolven tähtiä madven-

turesin rikusta ja tunnasta aina kenkä- guru Minna Parikkaan.

Hot spotissa verkostoidutaan, nauti-taan hyvästä seurasta ja ruuasta sekä palkitaan nuoria onnistujia. ja ennen kaikkea: viihdytään yhdessä!

nuorten yrittäjien Hot spot -tapahtu-ma Helsingissä 16. – 18. maaliskuuta.

Nousu rohkaisee nuoria yrittäjiäelinkeinominis-

teri Jyri Häkämies ja suomen yrittäjät

aloittivat yhteisen nousu-kiertueen nuorten

yrittäjien rohkaisemiseksi.

nousu pitää sisällään neljä tilaisuutta, jossa sy:n johto ja ministeri Häkämies tapaavat nuoria yrittäjiä ja opiskelijoita. Kiertue starttasi 13. helmikuuta tampereelta ja huipentuu toukokuussa Turkuun.

Kiertueaikataulu:

16.3. Helsinki16.4. Kuopio28.5. Turku

16.4. KuOPiO

16.3. HELsiNKi

13.2. taMPErE

28.5. turKu

1

3

24

50

miljoonaa euroa.

Yritystukien

hallintomenojen

leikkaus.50

miljoonaa euroa.

Rakennerahastojen

valtionosuuksien

vähentäminen.

50

miljoonaa euroa.

Tulonsiirtojen

indeksikorotuksista

tinkiminen.100

miljoonaa euroa.

Asuntolainakorkojen

vähennysoikeuden

lisärajoittaminen.

yritystoiminnan

jarrut:

1. Listaamattomien yrityksien osinkoverotuksen

ja pääomaverotuksen kiristäminen

2. Perintöverotuksen kiristäminen

3. Kotitalousvähennyksen leikkaaminen

– Veroja kiristettiin jo vuodesta 2012 alkaen ja uudet kiristykset

olisivat kannustavuuden kannalta erittäin huonoja ratkaisuja.

yrittäjät alkaisivat harkita, kannattaako ottaa riskiä.

– Perintöverotuksen kiristämisellä on selkeä linkki yritysten

omistusjärjestelyihin. yrityskauppojen määrä vähenisi.

– Kotitalousvähennystä leikattiin jo. osui huonoon saumaan

ja sillä on ikäviä vaikutuksia pienten palvelualojen

työllistämiseen. lisäleikkaukset kasvattaisivat

harmaata taloutta.

150 miljoonaa euroa.

Valtion palkkamenojen

nousun hillintä.400

miljoonaa euroa.

Kuntien

valtionosuuksien

vähentäminen.

Kasvulle

kannustimia:

1. Yrityssijoitusten myyntivoittojen

verotuksen keventäminen

myyntivoiton verovapaa siivu 80 prosenttiin

2. Carry back eli tappioiden vähentäminen

edellisvuosien voitoista

jauhettu monta vuotta, vahvistaisi yritysten tasetta

3. Vapaat poisto-oikeudet investoinneille

+ mikään kannustin ei tee aukkoa valtion budjettiin,

vaan tuo tulevaisuudessa lisätuloja.

+ lisää yrittäjien intoa kasvattaa

yritystään.


Yritykset kiukustuivat – koulut sotkevat markkinat

Kouvolalainen sisus-tussuunnittelija Siru Vainio joutuu välillä toteamaan, että jois-sakin kilpailutuksissa

on vastassa epäreilu vastus.– Silloin tällöin huomaa, että

tarjouskilpailussa on palvelutuot-tajan lisäksi myös iso koulutusor-ganisaatio. Siinä vaiheessa itsellä ei ole mahdollisuutta pärjätä tai

Koulut ovat lähteneet oppilailla teetetyillä polkuhintaisilla palveluilla yritysten apajille. tilanteesta kärsivät niin oppilaat kuin yrityksetkin.Lotta [email protected]

see tekemään ja näkemään oikeita töitä, ja yritys voi tutustua opiskeli-joihin ja löytää siten potentiaalisia tulevaisuuden työntekijöitä.

Siru Vainion mukaan myös kou-luista löytyy ymmärrystä yritysten tilanteelle.

– Ymmärrystä oppilaitoksista löytyy, mutta asialle ei tehdä mi-tään, koska ei ole pakko. Asiaan pitäisikin puuttua korkeammalla taholla, kuten opetus- ja kulttuuri-ministeriössä. Ja nyt nopeasti, sillä tilanne alkaa todella tuntua yrityk-sissä, hän painottaa.

KolumniTOMMI FORSSTRÖ[email protected]

Tommi Forsström:Pienenä kalana isossa lammessa

yrittäjyydessä on pohjimmiltaan kyse vapaudesta ja omien haaveiden toteuttamisesta. En silti ikipäivänä olisi uskonut, että yrittäjyys voisi

viedä minut haaveideni perässä New Yorkiin, unelmieni kaupunkiin.

Nyt pari viikkoa tätä isoa maailmaa ihme-teltyäni voi alkaa jo vähitellen myöntämään itselleen tämän kaiken olevan totta. Yli kuusi kuukautta älytöntä säätöä, järjestelyä, stressa-usta ja ahdistusta on takana ja elämä siir-rettynä rapakon yli, mukaanlukien vaimo ja koira. Viranomaispuolen järjestelyistä joudun varmaan kirjoittamaan vielä erillisen tekstin

myöhemmin, koska siinä riitti kyllä ihmette-lemistä ja mutkia. Myös paikallinen luotto-kelpoisuuskäytäntö (luottokelvoton kunnes toisin todistetaan) ansaitsee oman tekstinsä.

Olen siis syksystä asti toiminut Suomesta käsin etänä teknologiapäällikkönä, osaperus-tajana ja osakkaana eräässä käsityöläisille yhteisöpalvelua rakentavassa startup-yrityk-sessä, jonka varsinainen perustaja on kokenut egyptiläis-saksalainen naishenkilö, johon tu-tustuin yhteisen tuttavan kautta viime kesänä. Kansainvälistä touhua, joka tuskin olisi ollut mahdollista ennen digitaalisen viestinnän aikakautta.

Ollakseen yrittäjyyttä ja vapaita markki-noita liputtava yhteiskunta, Yhdysvaltojen byrokratin monimutkaisuus yhdistettynä jär-jestelmien vanhanaikaisuuteen luovat aika ris-tiriitaiset puitteet yrittäjyydelle. Jokainen pie-nikin asia kestää ja on niin monimutkainen, ettei ilman juristia pärjää, mutta toisaalta Suomessa voi vain haaveilla näin innostavasta ilmapiiristä ja kattavasta verkostosta saman-mielisiä pienyrittäjiä, jotka potkivat eteenpäin ja auttavat monimutkaisissa kiemuroissa.

Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.

suomessa voi vain haaveilla näin innostavasta ilmapiiristä.

lanne osuu kipeimmin pk-yrityk-siin, koska niiden on hinnoittelus-saan otettava huomioon todelliset kustannukset ja yritysten välinen kilpailu.

– On ihan käsittämätöntä, että verovaroin voidaan tuottaa mak-sullisia, yritysten kanssa kilpailevia palveluita. Siitä en kyllä pienyrittä-jänä tykkää.

– Paikallisyhdistyksen puheen-johtajana tiedän, että kyseessä ei ole myöskään mikään pieni asia, vaan viestejä tulee jäsenyrittäjiltä paljon. Aloja on myös monia: hyvin-vointipalvelut, muotoilu, mainonta ja markkinointi, cateringtoiminta, autohuollot, käsityö-, parturi- ja ti-litoimistoalat, Vainio luettelee.

toimia nyt. Sen lisäksi, että tilan-ne vahingoittaa yritystoimintaa,

MarKKiNaHäiriöt. siru Vainio joutuu välillä toteamaan, että joissakin kilpailutuksissa on vastassa epäreilu vastus, nimittäin iso koulutusorganisaatio. Verovaroin tuetut koulutusorganisaatiot ovatkin alkaneet tarjota maksullisia palveluita pilkkahintaan oppilastöinä välittämättä niiden todellisesta kustannustasosta.

on se Siru Vainion mielestä kyseen-alaista myös oppilaiden näkökul-masta.

– Oppilaat tekevät töitä koulun projekteissa, koulu saa rahat ja niillä koulu rahoittaa omaa toimin-taansa. Samalla opiskelija sahaa omaa oksaansa. Hän tekee edulli-sia projekteja kouluaikana, mutta valmistuttuaan hän ei saakaan yrittäjänä töitä, kun asiakkaat ovat tottuneet saamaan työt tosi halval-la kouluista.

Vainio tarjoaa tilanteeseen rat-kaisuksi entistä tiiviimpää yhteis-työtä oppilaitosten ja yritysten välille.

– Voisi ajatella mallia, jossa kou-lutusorganisaatio, opiskelija ja yri-tys tekisivät yhteistyössä projekteja asiakkaalle. Työssäoppiminenhan on hieno asia. Silloin opiskelija pää-

On ihan käsittämätöntä, että verovaroin voidaan tuottaa maksullisia, yritysten kanssa kilpailevia palveluita.

siru Vainio

joHannes WieHn

ainakaan hintakilpailuun ei ole mahdollista lähteä. En silloin viitsi lähteä edes tarjoamaan, Sirelle De-sing Oy:n toimitusjohtaja Vainio kertoo.

Tilanteen taustalla on se, että verovaroin tuetut koulutusorgani-saatiot ovat alkaneet tarjota mak-sullisia palveluita pilkkahintaan oppilastöinä välittämättä niiden todellisesta kustannustasosta. Ti-

Ota kantaa!www.yrittajat.fi


suorat:

1

2

Kysymys: Tradenomi- opiskelija Joonas Notkola, 26, huutokauppasit itseä-si työntekijäksi yrityksiin Huuto.netissä. Onko työnhaku perinteisillä menetelmillä takkuillut vai mistä moinen idea?

Vastaus: Mietimme luokkakaverin kanssa erilaisia tapoja saada uudenlaista näkyvyyttä työpaikan etsinnässä. Huuto.netissä on kaupat-tu koko omaisuutta ja elä-mää, joten se tuli mieleen. Olen hakenut työtä myös perinteisimmillä keinoilla ja päässyt muutamaan haastatteluun.

Kysymys: Onko työ-tarjouksia tai yhteyden-ottoja tullut huutokau-pan myötä?

Vastaus: Ilta-Sano-mien uutisen jälkeen on tullut muutama tarjous pääkaupunkiseudulta, mutten ole kerinnyt niihin vielä paneutua. Media kiinnostui ilmoi-tuksesta ja he ovat olleet paljon yhteydessä.

Kysymys: Mikä olisi paras mahdollinen työtarjous, tai mikä vastaavasti kamalin?

Vastaus: Haluaisin työn, jota pääsee muok-kaamaan omannäköi-sekseni ja käyttämään mielikuvitusta. Logis-tiikka-ala kiinnostaa kovasti. Kaupan kassalle en haluaisi enää lähteä. Toivottavasti ne ajat ovat jo takanapäin.

3

innovatiivista työnhakua

Venekaupat käynnistetään messuilla

Suomessa solmittavat venekaupat käynnistetään pääsääntöisesti vuosittain järjestettävillä vene-

messuilla.– Suomessa hankitaan vuosittain

noin 10 000 uutta venettä. Venemes-suilla kaikista vuoden kaupoista käyn-nistetään jopa 75 prosenttia. Hankinta-suhde venemessujen kautta on siis

erittäin hyvä. Esillä ovat käytännössä kaikki Suomessa kaupan olevat mallit, kertoo Venealan Keskusliitto Finnbo-atin toimitusjohtaja Jouko Huju.

– Messut ovat venealan yrityksille vuoden tärkein yksittäinen markki-nointitapahtuma, ihan jo laajuuten-sa ja kestonsakin suhteen. Vuosittain venemessuilla vierailee kymmenen

päivän aikana noin 80 000 veneilystä kiinnostunutta kävijää, Huju jatkaa.

Vene Båt -messut kokosivat hel-mikuun puolessa välissä saman katon alle suuren joukon suo-malaisia venealan yrittäjiä. Kymmenpäiväisillä messuil-la näytteilleasettajia oli yh-teensä 330.

DNA Kaupassa sinua palvelee ihminen.

Moni kuvittelee, että palvelua saa enää verkossa.

Meillä on Suomen laajin myymäläverkosto, 73 myymälää

ja yli 300 asiantuntevaa myyjää, valmiina auttamaan ja

palvelemaan yritysasiakkaita. Poikkea juttusille, niin

päivitetään yhdessä yrityksesi tietoliikenneratkaisut

ajan tasalle. Lähin DNA Kauppa ei varmasti ole

kaukana, katso vaikka osoitteesta www.dna.fi .

2302_DNA_20549_SuomYrSan_Sormi_Busin_210x297.indd 1 16.2.2012 8.34


Aiotko ottaa Voice of Finlandista

tuttuja laulajia Rähinä Recordsin talliin?

Katsotaan. Suunnitelmissa on hypätä ainakin tuotantopuolelle mukaan. Hakusessa on koko ajan

uusia, omaperäisiä artisteja, joilla on vahva visio ja paljon

annettavaa.

Voice of Finlandissa autat nuoria muusikkoja

menestymään. Keneltä olet itse saanut apua?

Iso H on oikeastaan opettanut minulle kaikki perusteet tämän hetken työlleni.

Jukka Immonen on myös ollut suuri vaikut-taja biisinkirjoituspuolen töissäni. Lisäksi olen saanut paljon neuvoja suomalaisilta

alan konkareilta ja lukenut suurim-man osan musa-alan kotimaisista

elämäkerroista.

Onko yrittäjyys hyvä tapa purkaa omaa luovuutta?

Musiikki on tapani purkaa luovuut-ta, yrittäminen enemmänkin raakaa duunia. En usko yrittäjyyden sopivan kaikille. Yksin on vaikeaa, työkaverit

ja osaavat ihmiset ympärillä ovat tärkeitä. Parasta yrittämisessä on se, että onnistumiset palkitsevat

kymmenkertaisesti.

Kuka? Kimmo Laihoikä: 30työura: artisti, tuottaja, toimitusjohtaja vuodesta 1998Perhe: äiti, isä, pikkusisko, isoveliMotto: tahto, taito, tieto

elastinen haluaa valaa Voice of finland -valmennettaviinsa itseluottamusta riisumalla yliyrittämisen ja esittämisen pois. itse räppäri on ammentanut menestymisen ohjeet kollegaltaan iso H:lta. Mirka [email protected]

Kuinka Suomessa tehdään rahaa urbaanilla

musiikilla? Rahaa ei ole helppo ansaita, suurin osa menestyvistäkin artisteista elää perustulorajoilla, ja tämä ei koske

pelkästään urbaaneja artisteja. Suomessa pärjää, jos tekee itse

biisinsä, julkaisee paljon musiikkia, näkee uransa eteen loputtomasti

vaivaa ja jaksaa keikkailla ympäri vuoden.

Mikä on tärkein neuvosi valmennettavillesi?

Tärkeintä on luottaa siihen, että oma itse riittää. Yliyrittäminen ja

esittäminen pois ja oikeat asiat esiin. Valan heihin uskoa ja itse-

luottamusta. Luulen, että ohjelman voittaa se, jonka

kohdalla suurin oivallus tapahtuu.

Perustitte Rähinä Recordsin vuonna

2003 Fintelligensin ja Kapasi-teettiyksikön jäsenten kesken, kun

halusitte jättää välikädet pois ja tehdä kaiken itse. Oliko oman levy-yhtiön

perustaminen nuoren räppärin ainoa tapa menestyä Suomessa?

Ei oikeastaan, olimme menestyneet hienosti jo ennen sitä. Olemme kuitenkin aina katsoneet

reilusti eteenpäin ja tiesimme, että tulevai-suudessa haluamme hallita itse levy-

jämme. Oma firma toi reilusti lisää työtaakkaa ja stressiä, mutta on

ollut sen arvoista.

juttu- tuulella

Oma itse riittää

rä

Hin

ä r

eCo

rd

s


Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 2500min puhetta/kk norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. SMS paketti sis. 100 kpl sms viestejä /kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Pro 21,6 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk ylimenevä tiedonsiirto 5,48 €/alkava 10 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedon-siirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Nokia LUMIA 710 -toimitukset alkavat 22.2.2012. Tarjous voimassa 29.2.2012 asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €/avaus. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

www.elisa.fi /verkkokauppa

Varaa aika Yrittäjäpalvelupisteeseenwww.elisa.fi /ajanvaraus

Soita:010 19 13 19(ark. 8.00–16.30)

Yrittäjä.Uusi Nokia LUMIA 710 tuo kaiken lähellesi entistä edullisempaan

hintaan. Ota mukaan Elisa Idea – saat puhetta, viestejä ja dataa juuri yrityksellesi sopivan määrän.

LUMIA on yrityskäytössä parhaimmillaan, kun hankit Elisa Toimisto 365:n. Microsoft Offi ce –ohjelmat, sähköposti ja kalenteri kulkevat mukanasi kaikkialla.

Elisa Toimisto 365

Alk. 5,55 €/kk

2302_EL_Idea_Lumia_SuomenYS_210x297.indd 1 16.2.2012 15.17

Massa- laskentaohjelma palkittiinPurku- ja rakennusalan ympäristöhallinnointiin erikoistunut joensuulai-nen Dealin Oy on palkittu eurooppalaisessa ym-päristöpalkintokilvassa, European Business Awards for the Environmentissa.

Yrityksen sähköinen massalaskentaohjelma sai tuotesarjassa kunnia-maininnan kansallisessa osiossa. Dealin Oy:n kehit-tämä sähköinen massalaskentaohjelma mahdol-listaa purku- ja rakennus-jätteen tehokkaan seuran-nan sekä kustannusten että ympäristön eduksi. Tiedot voidaan hyödyntää vaivattomasti arvioitaessa jätekustannuksia. Inno- vatiiviselle tuotteelle on markki-noita myös vien- nissä.

Tampereella 13.–15. huhtikuuta järjestettävät Kotimaan Matkai- lumessut esittelevät monipuo-lisesti suomalaista matkailutar-jontaa.

– Kotimaan Matkailumessut on merkittävä messutapahtuma matkailupalveluja tarjoaville yri-tyksille, kertoo matkailukoordi-

naattori Maaret Mattus Pohjois-Lapin Matkailu Oy:stä.

Messuilla Visit Tampere Re-gion -tilaisuudessa tutustutaan Pirkanmaan matkailutarjontaan. Lisäksi Pohjanmaa on hyvin edustettuna. Messuilla on muka-na useita matkailualan toimijoita Keski- ja Etelä-Pohjanmaalta.

Hallitus esittää, että laittomasti maassa oleskelevan kolmannen maan kansalaisen palkkaamisesta seuraisi työnantajalle seuraamus-maksu.

Tavoitteena on kieltää EU:n alueella laittomasti oleskelevien henkilöiden työhönotto ja ehkäis-tä laitonta maahanmuuttoa.

Aritem pisti biokattila-valikoimansa uusiksiSuomalainen biokattila-valmistaja Aritem Oy uusi tuotepalettinsa, koska käyttäjät Euroopassa odot-tavat biolämmitykseltä helppoutta.

– Uudet käyttäjät vaativat biolämmitysjär-jestelmiltä helppoutta: ne on oltava helppo ostaa, myydä, asentaa ja käyttää. Sen takia olemme uudista-neet tuotevalikoimaamme ja kehittäneet Biocomp-kattilatyypin, johon on integroitu niin poltin kuin automaatio, kertoo toimi-tusjohtaja Petteri Korpioja Aritem Oy:stä.

Vinyylikulho-yrityksestä löytyi asennetta Varsinais-Suomen par-haaksi Nuori Yrittäjyys -yritykseksi valittiin neljän yhdeksäsluokkalaisen tytön yritys Tréno NY.

Tréno NY:n liikeideana on valmistaa vanhoista vinyylilevyistä tehtyjä kulhoja.

Tuomariston arvion mu-kaan Treno NY:n liikeidea ja tuote oli innovatiivinen ja selkeä. Tyttöjen asenne yrittäjyyteen ja ryhmän yh-teishenki sai tuomariston myös puolelleen.

Älä palkkaa laittomasti maassa oleskelevaa

Kotimaan matkailuyritykset esillä Tampereella

Seuraamus- maksu voisi olla 1 000 – 30 000 euroa. Seu- raamus- maksun määräisi Maahanmuuttovirasto. Lait on tar-koitettu tulemaan voimaan kevään aikana.


Ja apuun rientää kaupunki

jarKKo Virtanen

Homma sujui kuin tans-si, kun Heidi Jaakkola ja Jani Vilpas päättivät panna pystyyn oman panimon Uuteenkau-punkiin vuonna 2007.

Aiemmin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla työskennellyt kaksikko marssi Uudenkaupungin uus-yrityskeskukseen, jossa todettiin kysees-sä olevan sen verran mielenkiintoinen projekti, että yrityksen perustamiseen määrättiin apumieheksi itse Uudenkau-

pungin kaupunginjohtaja Kari Koski. – Kaupunginjohtaja totesi, että totta-

han toki meidän on saatava kaupunkiin oma panimo, Vakka-Suomen Panimon myynnistä ja markkinoinnista vastaava Heidi Jaakkola muistelee.

Kaupunginjohtajalta saatiin apua muun muassa suhdeverkoston rakenta-miseen sekä yhteistyökumppaneiden ja rahoituksen löytymiseen.

Yksi merkittävä kädenojennus oli myös kaupungilta saatu pääomalaina. Suurimpana apuna Jaakkola kuitenkin pi-

tää toimitilojen etsinnässä saatua tukea. Panimoa kun ei perusteta mihin tahansa koloon.

Mittava remontti. Sopivat tilat löytyi-vät vuonna 2008 Vakka-Suomen Puhe-limen tiloista. Oman haasteensa tilan-teeseen toi se, etteivät Jaakkola ja Vilpas yksityishenkilöinä voineet vuokrata tilo-ja puhelinyhtiöltä.

Tähänkin ongelmaan riensi kaupungin-johtaja avuksi. Ongelma ratkaistiin niin, että kaupungista tehtiin tilojen virallinen vuokralainen ja panimosta kaupungin ali-vuokralainen.

Mittavaan remonttiin saatiin apua kaupungin teknisestä virastosta, ja kau-punginarkkitehdin avulla puhelinyhtiön omistamaan, entiseen kaukopuhelinkes-kukseen syntyi kuin syntyikin panimo, jossa jo juhannusviikolla päästiin pane-maan ensimmäinen 4 000 litran satsi Prykmestar-olutta.

– Missään vaiheessa ei ole tullut seinä vastaan, vaan kaikkiin ongelmiin on löy-

tynyt ratkaisu, Jaakkola kertoo tyytyväi-senä.

Kasvua omin voimin. Panimon kupa-riset keittokattilat löydettiin käytettynä saksalaisesta pienpanimosta, ja samat laitteet ovat käytössä edelleen. Ainoas-taan käymistankkeja on kolmen vuoden aikana jouduttu hankkimaan lisää, kun panimon tuotantokapasiteetti on tup-laantunut.

Kasvuun ei Vakka-Suomen Panimolla ole enää tarvittu kaupungin tukea, vaan investoinnit on tehty omin voimin. Lisä-rahoituksellekaan ei ole ollut tarvetta, kun uudet laitteet saatiin ostettua tulora-hoituksella.

Omin voimin ei kuitenkaan kaikkien tarvitse jaksaa kasvaa, sillä kaupunki tar-joaa tukea myös kasvuyrityksille. Apua voi saada esimerkiksi uusien toimitilojen etsintään, koulutus- ja kehittämishank-keisiin tai uuden työvoiman etsimiseen.

– Paikkakunnalla kasvava yritys on jär-kevä kehittämishanke kaupungin kannal-

uusikaupunki on yrittäjien

mielestä suomen paras

kaupunki jo toista kertaa

peräkkäin.

(suomen yrittäjien elinkeinopoliittinen mittaristo)

uudessakaupungissa yrittäjälle ei tule seinä vastaan. sen tietävät Heidi jaakkola ja jani Vilpas, jotka perustivat kaupunkiin pienpanimon.

uusiKauPunKiMirka [email protected]


ta, koska se on tuttu ja toimiva, kaupungin-johtaja Kari Koski toteaa.

Kaikki voittavat. Uudessakaupungissa yritysten tukeminen nähdään kaikkia osa-puolia hyödyntävänä.

Uudenkaupungin Yrittäjien pu-heenjohtaja Terttu Lundelin kuvai-lee kaupunkia moottoriksi, yrit-täjien ja virkamiesten toimintaa kokoava voimaksi.

Täällä myös yrittäjät puhalta-vat yhteen hiileen.

– Yrittäjien kesken ei ole ka-teutta tai selkäänpuukottamista, panimon Jaakkola kuvailee.

Hyvänä esimerkkinä Jaakkola pitää sitä, että paikalliset kaup- piaat ja ravintoloitsijat ovat alusta asti innolla ottaneet panimon tuot-teita valikoimiinsa. Myös kaupunkilaiset ovat ottaneet oluet omikseen.

– Alkuaikoina meidän oluet loppuivat kaupoista, kun kaupunkilaiset halusivat maistella oman paikkakunnan olutta.

> Vantaalla herättiin kaupungin ja yrittä-jien välisen yhteistyön merkitykseen, kun kaupunki tippui ELPO-kyselyssä

isojen kaupunkien listalla toissavuoden ykkös-sijalta viidennelle sijalle.

Ystävänpäivän tapaamisessa Vantaan Yrit-täjien ja kaupungin johdon kesken pohdittiin,

kuinka viides sija suurten kaupunkien jou-kossa kirkastetaan kahden vuoden päästä jalometalliksi.

– Oli hienoa, että saimme uuden kaupunginjohtajamme, yrityspalveluiden johdon, uuden maankäytön apulaiskau-punginjohtajan sekä Vantaan kaupungin-hallituksen puheenjohtajankin samaan ideariiheen Vantaan Yrittäjien kanssa.

Pelkästään jo tästä hyvästä pitäisi päästä Espoon edelle ELPO-pisteissä, Vantaan

Yrittäjien puheenjohtaja Tommi Valtonen heittää.

Valtosen mukaan Vantaalla on olemas-sa hyvä tukiverkko yrittäjille, mutta viime vuosina välineistä ei ole kyetty tiedottamaan yrittäjille tarpeeksi tehokkaasti.

Kaupungin johdon ja yrittäjien välisessä

tapaamisessa sovittiin, että yrittäjäjärjestö ja kaupungin johto istahtavat jatkossakin vas-taavalla kokoonpanolla saman pöydän ääreen käymään läpi ajankohtaisia asioita.

Tapaamisen parasta antia oli Valtosen mu-kaan se, että kaupunginjohtaja Kari Nenonen lupasi ottaa yrittäjien ja kaupungin väliset asiat uudestaan tarkasteluun ja pohtia, kuinka Vantaalta jo löytyvät välineet voidaan entistä tehokkaammin kytkeä kaupungin elinkeino-politiikkaan.

Myös elinkeinopolitiikan strategia tulee kokemaan päivityksen.

– Tästä viidennestä sijasta noustaan istumalla alas useammin, tekemällä entistä tehokkaammin yhteistyötä kaupungin kanssa ja tiedottamalla asioista myös tehokkaammin ulos, Valtonen summaa.

Selkeää tahtotilaa löytyy siis sekä kaupun-gin että yrittäjien puolelta.

– Vahva yksimielisyys näistä asioista täällä vallitsee, ja Vantaa nähdään varmasti pian yritysten keskuudessa aiempaa houkuttele-vampana ja elinkeinopolitiikaltaan terävöity-neempänä kaupunkina, Valtonen uskoo.

Vantaa koki herätyksen

aPua. Kaupunki tuli hätiin, kun heidi jaakkola päätti yhtiökumppaninsa kanssa perustaa Uuteenkaupunkiin oman panimon.

tuKEa. Uudessa-kaupungissa jokainen aloitteleva yrittäjä saa kaupunginjohtaja Kari Kosken tuen.

”tähän alkaa jo tottua”> Uudenkaupungin kaupungin-

johtajan Kari Kosken mukaan jo toista kertaa voitettu titteli

Suomen yrittäjäystävällisimpänä kaupunkina on hieno todiste siitä, että Uudenkaupungin yrittäjä-myönteinen ilmapiiri on jatku-va, kaupunkiin kiinni kasvanut asenne.

– Tähän kunniamainintaan alkaa jo tottua, Koski vitsailee.

Täällä kaupungin elinkeino-politiikka on kaupunginjohtajan vastuulla.

– Periaatteena on yhden luukun periaate ja se luukku olen minä, Koski kuvailee.

Se tarkoittaa sitä, että jokainen aloitteleva yritys saa kaupungin-johtajan tuen.

– Pahin virhe, jonka kaupunki voi tehdä, on päästää elinkeino-politiikka irti kaupungin omasta toiminnasta ja siirtää se johonkin kehittämiskeskukseen.

Yrittäjä- yhdistyksen vireys.

Uudessakaupungissa kaupunki kustantaa osan yrittäjäyhdistyksen

sihteerin palkkakustannuksista, jotta toimistossa pystytään pitämään yksi päätoiminen

työntekijä.

Jokainen on

elinkeinoasiamies.Koko kaupungin organisaatio

rakennus-, ympäristö- ja kaavoitus- viranomaisineen täytyy saada

mukaan ja ajattelemaan asioita yrittäjyyden kannalta.

Pienikin voi

olla iso. Kaikkia, jotka astuvat ovesta sisään,

täytyy kohdella samalla tavalla, olipa kyseessä pieni tai iso yritys.

Vain isojen kanssa seurustelu saattaa koitua kaupungille

kohtaloksi.

Verkostot.

Uudessakaupungissa uusi yritys liittyy lähes poikkeuksetta

yrittäjäyhdistyksen jäseneksi. Tätä kautta yrittäjä tapaa uusia ihmisiä, luo verkostoja ja löytää

yhteistyökumppaneita.

Valmiita

paketteja. Jokaiselle uudelle yrittäjälle

tarjotaan Uudessakaupungissa konkreettinen ehdotus siitä, kuinka yritystoiminta saadaan rullaamaan.

Aktiivinen elinkeino-politiikka ei ole sitä, että yrittäjä ohjataan

luukulta toiselle.

Kuntien top 10

1. uusikaupunki 2. alavus 3. lieto 4. Humppila 5. ranua 6. Ilmajoki

7. lempäälä 8. muurame 9. Keitele 10. töysä


VUODEN SUURIN & KUUMIN NUORTEN YRITTÄJIEN KOHTAAMINEN!

Tsekkaa ohjelma ja varaa paikkasi:

www.hotspot2012.fi

Uuden sukupolven yrittäjät ja huippuasiantuntijat kohtaavat maaliskuussa Helsingin sykkeessä. Lähde mukaan kokemaan Hot Spot: viikonloppu täynnä viihtymistä ja vaikuttamista sekä mukana tietysti kuumimmat puhujat ja puheenaiheet!

Verkostoitumisbileet, Madventures, Minna Parikka,

Nuorten yrittäjien Gaala, EER-huippuseminaari,

Sami Hedberg...

synergyBus-palvelu paran-taa bussien käyttöastetta ja vähentää turhaa ajoa. Mirka [email protected]

SynergyBus-palvelun avulla bussiyrityk-set saavat paran-nettua kalustonsa

käyttöastetta sekä säästet-tyä ympäristöä välttämällä turhaa ajoa, palvelun ke-hittäjä ja liikenneyrit- täjä Antti Jyrkilä ku-vailee.

Palvelun jäsenlii-kennöitsijät voivat tarkastella netissä tilausajoasiakkaiden tilausajot.net-sivus-tolle jättämiä tarjous-pyyntöjä ja lähettää asiakkaille oman tar-jouksensa. – Ihannetapauksessa kaikki hyötyvät, kun tar- jouspyynnön jättänyt asia-

Tilausajot netistäkas saa edullista alvelua ja lii-kennöitsijä, jolla on vapaata kapasiteettia, saa kalustonsa hyötykäyttöön, Jyr-kilä kertoo.

– Homma toimii täydellisesti esi-merkiksi silloin, jos vaikkapa turkulai-nen liikennöitsijä kuskaa porukan Helsinkiin, vie hei-dät päiväksi mes-suille ja odottelun sijaan tekee päivän aikana pienen siirron Helsin-gin sisällä. Näin liikennöit-sijä saa lisää katetta päivälle eikä kuljettajalle tarvitse

maksaa odottelusta. Myös hukka-ajon määrä

vähenee, kun liikenneyrittä-jät pystyvät palvelun avulla tehostamaan toimintaansa, eikä autojen enää tarvitse pyöriä tyhjinä ympäri Suomea.

Kiinni alalle. Tällä hetkellä valtakunnal-lisessa palvelussa on mukana noin sata bussiyritystä isoista

konserneista yhden auton yrittäjiin.

Tilausajo.net-sivuston kautta palveluun jätetään

noin 1 300 tilausajon tar-jouspyyntöä vuodessa.

Kysyntä ja tarjonta vaihte-levat Jyrkilän mukaan paik-kakunnittain. Pääkaupunki-seudulla tarjouksen pyytäjä voi tällä hetkellä saada yli 10 vastausta, maaseudulla 2 – 3 tarjousta.

Jyrkilän mukaan palve-lusta on tullut erittäin posi-tiivista palautetta varsinkin uusilta, juuri alalle tulleilta yrittäjiltä, joilla ei vielä ole vakiintunutta asiakasver-kostoa.

– Palvelun avulla myös vanhat konkariliikennöitsi-jät saavat mahdollisuuden

kasvaa, kun lisäkalus-toa hankkineet yritykset pääse-vät tarjoamaan lisää ajoja, Jyrki-lä muistuttaa.

100 Palvelussa on mukana jo noin sata

bussi- yritystä.

PiXm

aCSuomen suosituinta rokkaa, Jalostajan Hernekeittoa, val-mistetaan vuosittain vajaat yhdeksän miljoonaa purkkia. Yrityksen koko historian aikana purkkeja on valmistettu yli 300 miljoonaa kap-paletta. Kiloissa se tekee yli 150 miljoonaa kiloa herne-keittoa.

Jalostajan hernekeittojen mark-kinaosuus on noin 89 pro-senttia kaikista Suomessa myydyistä hernekeitoista.

Suomalainen suosii kotimaista hernesoppaa eri-tyisesti talviaikana. Vuoden

kolmen ensimmäisen kuukauden aika-

na myydään noin 40 pro-

senttia koko vuo-den hernekeiton

myyntimäärästä.Jalostaja on

Oy Lunden Ab:n tytäryhtiö. Lunden

on vuonna 1959 perustettu perheyritys, jonka liikevaihto on

noin 80 miljoonaa euroa. Se työllistää tällä hetkellä noin 190 henkilöä.

Jo 300 miljoonaa rokkapurkillista

Jounin kauppa pihtaa energiaaLapin suurin kyläkauppa Jounin kauppa on yksi Suo-men edistyksellisimmistä lämmitys- ja jäädytysratkai-suissaan.

Äkäslompolossa sijait-seva vuonna 2008 valmis-tunut liike hyödyntää uusiu-tuvia energianlähteitä ja kylmälaitteista vapautuvaa lauhdelämpöä. Kaupan kyl-mäjärjestelmässä on puoles-

taan käytetty kylmäaineena hiilidioksidia.

Kauppias Sampo Kau-lanen sanoo innostuksen investointeihin lähteneen hänen omasta kiinnostuk-sestaan uusiutuvan energi-an käyttömahdollisuuksiin.

– Merkittävä investointi ei kaduta, sillä se leikkasi samalla energiakustannuk-sia, Kaulanen sanoo.

nousu

”Yrittäjyyden ihme ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan siinä, että jotkut uskaltavat sen toteuttaa.”

Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja kiertueaikataulu osoitteesta www.yrittajat.fi/nuoretyrittajat

Suomen Yrittäjien ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen Nousu-kiertue Helsingissä 16.3.

Suomen Yrittäjät, elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja alueen nuoret yrittäjät sidosryhmineen kokoontuvat yhdessä keskustelemaan oman alueemme vahvuuksista ja niistä toimista, joilla Suomeen luodaan lisää luottamusta tulevaan ja rohkaistaan yrittäjyyteen.

Mitä yrittäjyys merkitsee sinulle, entä miten menestys mitataan? Mitä mahdollisuuksia omalta alueeltamme on jäänyt huomaamatta? Tule kertomaan oma näkemyksesi ja kuulemaan suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuuden suunnasta.

Tilaisuus on tarkoitettu ▪ nuorille yrittäjille ▪ yrittäjyyttä harkitseville ja opiskelijoille

13.2. Tampere 16.3. HelsiNki 16.4. kuopio 28.5. Turku

uusi yrittäjäsukupolvi – uudet mahdollisuudet

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Tervetuloa

yrittäjä

< 30 v...tai muuten

nuorekkaat


Christine Lund: Tiina on meistä se harkitsevaisempiMinä olen meistä se, joka tulvii uusia ideoita ja heittelee ehdo-tuksia ilmaan. Tiina puolestaan on harkitsevaisempi. On rikkaus, että meillä molemmilla on omat vahvuutemme.

Arvostan myös sitä, että työn-tekijänä Tiina on itsenäinen. Liian usein työntekijät haluavat, että asiat näytetään kädestä pitäen.

Meillä on Lossirannassa paljon kesätyöntekijöitä, jotka kutsuvat meitä tehotytöiksi. Tiinan kanssa olemmekin hyvä tiimi ja hommat hoituvat vikkelästi.

Mirka [email protected]

Christine on ollut niin hyvä pomo, että vielä kuudenkin yhteisen vuoden jälkeen ollaan samassa työpaikassa.

Christine on antanut minulle vastuuta, ja minusta on ollut mukava ottaa sitä vastaan. Sitä mukaa kun kokemusta on kerty-nyt, olen saanut entistä vapaam-mat kädet toimia. On kiva tuntea, että omalla työllä on vaikutusta työyhteisössä ja yrityksen kehittä-misessä.

Pienessä yrityksessä saa kiireai-koina painaa hommia tosissaan, mutta hiljaisina aikoina pääsee palautumaan ja voi tarvittaessa tehdä vähän lyhyempää päivää tai ottaa töistä lomaa. Christine onneksi osaa tulla työtekijää vastaan. Se helpottaa elämää, kun työajat ovat joustavia eikä ole sitoutunut kasista neljään -aikatauluihin.

Mahdollisuus kouluttautua. Pomona Christine tukee minua, ja tiedän, että hän on aina taustalla auttamassa. Haastavissa tilanteis-sa tiedän, että voin aina kääntyä hänen puoleensa. Enimmäkseen kinkkiset tilanteet ovat arkisia ja jokapäiväisiä asioita, joihin Chris-

tine antaa oman näkemyksensä. Lossirannassa ollaan myös

kiinnostuneita työntekijöiden kehittymisestä ja minullekin on annettu mahdollisuus oppia lisää. Christine kannusti minua esimer-kiksi lähtemään Pietariin opin-tomatkalle kehittämään venäjän kielen taitojani ja hotellialan osaa-mistani. Avaintyöntekijän lähtö oli tietenkin pienelle yritykselle ponnistus, mutta Christine hoiti asiat niin, että pääsin lähtemään.

selvät roolit. Talvisin olemme Christinen kanssa täällä Lossiran-nassa enemmän tai vähemmän kahdestaan, jolloin hoidamme yhdessä kaikki hotellin hommat. Roolit ovat selkiytyneet vuosien varrella, ja hommat sujuvat lähes automaattisesti ilman tarvetta neuvotella siitä, kuka minkäkin työn tekee.

Oma työni on konkreetti-sempaa työtä vastaanotossa tai hommia tietokoneen ääressä, kun taas Christine luovana henkilönä keskittyy enemmän ideointiin ja yrityksen markkinoinnin ja tule-vaisuuden suunnitteluun.

Toivon, että kuunteleva ja kes-kusteleva yhteistyömme jatkuu tulevaisuudessakin yhteisymmär-ryksessä siitä, mihin suuntaan Lossirantaa viedään.

Tiina Arminen:Vapaat kädet toimia

minunpomoni

tiina arminen ja Christine lund työskentelevät aisaparina

Hotelli lossiranta lodgessa Savonlinnassa.

tom

mi u

lma

nen


– Jos ei ole isoa aineettomien oi-keuksien salkkua, sodankäynnistä ei tule mitään, Lahtinen sanoo.

aasiassa vaikeaa. Uretek käy tällä hetkellä oikeutta Australiassa, ja nel-jä oikeusjuttua on vireillä USA:ssa. Lahtisen mukaan Kiinassa joudu-taan etenemään Angry Birds -mene-telmällä. Se tarkoittaa sitä, että Ure-tek yrittää saada kopioijat mukaan yhteistyöhön.

Hyökkää kopioijan kimppuunPirkkalalainen uretek Worlwide puolustaa oikeuksiaan kiihkeästi maailmalla. yhtiö ostaa tuplasti isomman yrityksen englannista ja haaveilee pörssistä.PirKKalaKimmo [email protected]

Koreassa hävisimme kaikki viisi oikeuden- käyntiä. siellä vasta-puoli oli tuomarin kanssa saman golfklubin jäsen, joka kirjoitti päätökset etukäteen.

timo lahtinen

KasVuuN. Uretek Worldwiden toimitusjohtajan timo lahtisen suunnitelmissa on ostaa yhtiön lisenssinhaltijoita euroopassa.

mikä polymeeripilari?Polymeeripilari nostaa ja tukee painuneita raken-nuksia. Kyseessä on pieni geoteks-tiilikapseli, joka täytetään kemialli- sesti paisuvalla geopolymeerilla.

1

K

K

4

K

K

K

K

N

Ki

K

3

K

K

K

N

2

Ki

KN

P e r u s t u k s e t

Kaavio havainnollistaa polymeeripilarin muodostumista heikossa maaperässä

Injektioputki

N = nestemäinen

Ki = kiinteytyvä

K = kiinteä

Paisuva ja paineen alainen

geopolymeeri kovettuu perustusten al le

Polymeerimassa laajeneesipulimaisesti ja paine

ympäröivän massan ti ivistymiselle kasvaa

Pilari tukee ylöspäin vaikka se ei ol isi

pohjakosketuksessakiinteään maaperään

Paisuva polymeeri tuottaa painevaikutuksen

ympäri l leen

painuneiden maa-aluei-den ja rakennusten tuke-miseen keskittynyt Ure-tek Worldwide on pieni yritys, jolla on suuren

yrityksen ongelmat.Uretekin omistama Powerpile ke-

hitti runsas kolme vuotta sitten po-lymeeripilarin, joka on lyönyt hyvin läpi Suomessa ja maailmalla.

Keksinnön hienous on siinä, että pilaria asennettaessa ei tarvitse ha-jottaa koko talon lattiaa. Polymeerin voi laittaa maahan pienestä reiästä. Rakenteen nosto käy aiempaa no-peammin ja kustannustehokkaam-min.

Uretekin kannalta huono uutinen liittyy kopioijiin, joita on ollut aina lisenssinhaltijoista kilpailijoihin. Toisin kuin useat suomalaisyrityk-set, Uretek ei ole jäänyt katsomaan kopiointia vain sivusta.

– Me hyökätään aggressiivisesti päälle, vakuuttaa Uretek World-wi- den toimitusjohtaja Timo Lahtinen.

Toimitusjohtaja korostaakin hy-vin kirjoitettujen patenttien merki-tystä. Hänen mukaansa kannattaa myös palkata hyvä juristi, jotta vält-tää kalliit oikeudenkäynnit.

– USA:ssa saamme asiat yleensä sovittua, mutta esimerkiksi Koreas-sa hävisimme kaikki viisi oikeuden-käyntiä. Siellä vastapuoli oli tuoma-rin kanssa saman golfklubin jäsen, joka kirjoitti päätökset etukäteen. Aasiassa ei saa oikeutta, Lahtinen kertoo.

Useista huonoista kokemuksista huolimatta Uretek etsii parhaillaan kymmeniä lisenssinhaltijoita eri puolilla USA:ta ja Kiinaa.

Lahtisen vinkit,

näin pärjäät maailmalla:

• omistajastrategia jumpattava kuntoon.

• Kapteenin täytyy tietää, mihin hän vie laivansa.

• yrityksen pitää löytää oikea tie myydä tuote.

• Patentit pitää kirjoittaa kunnolla.

Osallistu keskusteluunwww.yrittajat.fi

Euroopassa yhtiö vaihtaa taktiikkaa ja ottaa urakointia enemmän omiin käsiinsä.

– Olemme tähän saakka tehneet lisenssinhaltijoista miljonäärejä, nyt aiomme kasvaa enemmän itse, Lah-tinen selvittää.

rohkea yrityskauppa. Ei Uretekin-kaan kasvussa ole valittamista. Yh- tiön liikevaihto oli viime vuonna noin neljä miljoonaa euroa.

Tänä vuonna liikevaihto harppaa lähelle 14:ää miljoonaa euroa, sillä Uretek osti englantilaisen Uretek UK:n liiketoiminnat.

– Yhtiö on kasvanut meidän li-senssillämme kaksi kertaa meitä suuremmaksi. Mobilisoimme voi-makkaasti sinne joukkoja, Lahtinen sanoo.

Hänen mukaansa pilareilla riittää jatkossakin kysyntää. Siitä pitävät huolen maanjäristykset ja tulvat. Länsimaissa rakennetaan koko ajan myös huonommille ja huonommille tonteille.

– Haaveemme on, että viiden kuu-den vuoden kuluttua liikevaihtom-me olisi 80 miljoonaa euroa ja sitten menemme pörssiin, Lahtinen uskoo.

PoWerPile oy


KyLLä. Vaik- kakin Oulunsalossa

on tulossa kuntaiitos Ouluun ja tilanne on ollut jo pitkään odottava. Meillä ei ole elinkeinopoliittista asiamiestä. Yrityksille löy- tyy kuitenkin hyvin toimi-

ja tontti- tilaa.

Vihaiset linnut lentävät vappupalloissaAngry Birds -hahmot tekevät seuraavaksi uuden aluevaltauksen ilmapalloissa.

Espoolainen Ilmapallokeskus Balloon Center tuo markkinoille uudet Angry Birds -ilmapallot vap-puun mennessä. Rovio Entertain-mentin kanssa solmittu lisenssi-sopimus kattaa Pohjoismaat ja Baltian.

– Uskomme Angry Birds -vappu-pallovalikoimamme muodostuvan kauden kysytyimmiksi tuotteiksi, sanoo Balloon Centerin toimitus-johtaja Petri Nieminen.

Paras leipäkauppa löytyy JoensuustaJoensuulainen Juha ja Mari Kupiaisen luotsaama K-citymarket Pilkko on valittu vuoden 2012 Leipäkaupaksi.

Raati perustelee valintaansa sillä, että Pilkko tarjoaa asiakkail-leen näyttävän ja monipuolisen suomalaisen leipäosaston, jossa on runsas valikoima valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten leipomoiden tuoretuotteita.

Myös gluteenittomat leivät saivat raadilta kehuja.

ON. Ylöjärvi on kasvava kaupunki, ja

alueen yritysmäärä on myös nousussa. Yhdessä kaupungin kanssa on tehty elinkeino-ohjelma ja yhteistä

toimintaa löytyy.

Kaupungilla: Onko kuntasi yrittäjäystävällinen?

Katriina Rekinen, Konttori-palvelu K. rekinen, oulunsalo

Valto Koivula, Valto Koivula oy, ylöjärvi

KyLLä. tervossa on uusi kunnanjoh-

taja, ja hän on luvannut paneutua yritysten asioi-hin. toimitiloja on löytynyt hyvin. Meillä on myös käytössä yritystukia, jotka ovat kädenojennuksia

yrittäjille.

KyLLä ON. lempää-lässä on tehty pitkään

elinkeino-ohjelmaa. Meillä on myös elinkeinopoliitti-nen ohjausryhmä. Yritys-vaikutukset otetaan kunnan päätöksenteossa hyvin

huomioon.

Heikki Hakala, Heikki Hakala yhtiöt Ky /mekushop, lempäälä

Sirpa Lindsberg, lemmikki-palvelu sirpanpiha, tervo

Työmatka maistuu nytentistäkin paremmalta!

Päiväkokousristeily Helsingistä Tallinnaan alk. 54 €/hlöHintaan sisältyy: Päiväkokousristeily (meno Tallink Shuttlella, paluu Baltic Princessillä), buffetaamiainen, kokoustila kuudeksi tunniksi ja lounas ruokajuomi-neen uudistuneessa Buffet Tallinkissa. Hinta voimassa min. 6 henkilön ryhmille ma–ke-lähdöillä 12.6.2012 saakka. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti. Koskee vain uusia varauksia.

Kysy lisää matkatoimistostasi tai Tallink Siljan kokous- jaryhmämyynnistä puh. 010 804 123 ma-pe 8–17(010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min,matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min).

”Uskomme, että buffetruokailun uudet ja vanhat ystävät ilahtuvat päästes-sään uuden ajan buffetin ääreen!”

Vesa Borgenströmkeittiöpäällikkö, Silja Europa

Tallinkin ja Silja Linen risteilylaivojen buffetravintoloiden valikoima on uudistunut niin makujen kuin toiminta-ajatuksensa puolesta. Buffet jakautuu toreiksi, joiden sadosta voit nauttia haluamassasi järjestyksessä. Uudenajan noutopöytä on katettu - hyvää ruokahalua!

TallinkSilja_NewBuffet_yrittaja_210x297.indd 1 16.2.2012 15.49


MatKaaja. Kankaisten Öljykasvit Oy:n Virginoa viedään jo

Venäjälle, Ruotsiin ja italiaan.

– Maailmalla viljellään paljon gm-viljeltyä eli muun-togeenistä rypsiä. Ulkomai-sen rypsin puhtautta onkin vaikea taata. Suomalainen luomurypsi on taatusti puh-das tuote, ja se on myynti-valtti esimerkiksi Keski-Eu-roopassa, hän avaa.

Muutenkin luomusekto-rilla menee hyvin. Nielsenin Kuluttajapaneelin tietojen

mukaan luomumarkkinan arvo kasvoi vuonna 2011 jopa 46 prosenttia.

Kasvuluvut ovat innosta-neet myös uuteen yritystoi-mintaan. Viime vuonna 160 yritystä hakeutui Lassilan mukaan luomuvalvontaan. Aiemmin yrityksiä valvon-nassa oli yhteensä noin 450.

Uusien yritysten myötä markkinoille on tullut myös uusia tuotteita. Esimerkiksi luomuoluita on lanseerattu useampia ja Luomuliitto pal-kitsi Nokian panimon Keisari Luomu Pilsin Vuoden Luo-mutuotteena. Myös luomu-jäätelöt lanseerattiin viime vuonna.

Kotimaisella luomurypsiöljyllä on potentiaalia valloittaa maailmanmarkkinat.Lotta [email protected]

Luomuöljy valloittaa maailmaa

L uomuliiton varapu-heenjohtajan Jukka Lassilan mukaan suomalaisessa luo-

murypsiöljyssä on poten-tiaalia maa il man laajuiseksi vientituotteeksi. Samaa vakuuttaa Kankaisten Öljy-kasvit Oy:n toimitusjohtaja Perttu Korolainen.

– Luomurypsiöljyämme viedään jo Venäjälle, Ruot-siin ja Italiaan. Muuallekin yritys on kova. En sulkisi mi-tään ilmansuuntia pois. Suo-malaisen luomurypsiöljyn puhtaus ja terveysvaikutuk-set kiinnostavat erityisesti. Laadukkaampien öljyjen osalta yrityksemme tuotan-nosta jo 40 prosenttia on luomua, Korolainen kertoo.

Luomuliiton Lassilakin suitsuttaa kotimaisten tuot-teiden puhtautta.

Tietovuodot vaikuttavat negatiivisesti yrityksen maineeseen ja liiketoimin-taan. Maine kärsii, jos asia tulee julkisuuteen.

Deltagon Groupin kyse-lyn mukaan 67 prosenttia suomalaisista yritysjoh-tajista arvioi mediajulki-suuden vaikuttavan ikä-västi tietoja vuotaneisiin yrityksiin.

Luottamuksellisten tietojen päätyminen julki-suuteen vaikuttaa myös liiketoimintaan. Yli puolet vastaajista miettisi, jatkaa-ko yhteistyötä tietovuodon uhrin kanssa, jos kyseessä olisi merkittävä yhteistyö-kumppani.

Pesulaitteet matkaavat maailmalleTamperelainen Tammer-matic on saanut ison tilauksen norjalaiselta Statoililta. Yhtiö toimittaa Statoilin huoltoasemille lähes 200 henkilöautojen pesulaitetta. Kauppaan kuuluvat myös pesukemi-kaalit ja huoltopalvelut.

Toimitukset ulottuvat Norjan lisäksi Ruotsin, Ve-näjän ja Viron asemille.

Varo vuotoja – maine menee

+ 46 %Luomumarkkinan arvo kasvoi vuonna 2011 jopa 46 prosenttia.

Pullollaan terveyttäRypsiöljyn maailman-valloitusmahdolli-suuksia perustellaan puhtaudella ja ter-veysvaikutuksilla. Rypsiöljypullosta löytyykin monta elimistölle tärkeää ainetta:

•Omega-3-, omega-6-, omega-7- ja Omega-9-rasvahappoja

•E-Vitamiinia

•Ubikinonia

•K-vitamiinia

•Lesitiiniä

•Kasvisteroleita

Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan 20.4. mennessä osoitteessa: www.yrittajat.fi/kunnallisjohto2012

Kunnallisjohdon seminaariJyväskylä 23.–24.5.2012

Seminaarissa haemme vastauksia elinvoimaiseen uuteen elinkeinopolitiikkaan.

Tervetuloa!

Keskustelemme lisäksi kuntauudistuksessa asetettujen tavoitteiden mahdollisista vaikutuksista pk-yritysten toimintaan. Tavoitteemme on antaa osallistujille eväitä ja ideoita kuntien palvelutuotannon välttämättömään uudistamiseen. Asiapitoisen ohjelman lisäksi vietämme rennonletkeän illan yhdessä.


Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 heLSinki | p. 09 2292 2994 | [email protected]

Laki- ja työsuhdepäivätViking Line m/s Gabriella, Helsinki - Tukholma - Helsinki

18. – 20.4.2012

Ilmoittautuminen viimeistään 4.4.2012 [email protected], puh. 09 229 229 23 /Härkönen tai www.yrittajat.fi/ilmo/laki_ja_tyosuhde

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat.

Peruutus: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdystä peruutuksesta peritään 50 € (+ alv). Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 6 vrk ennen seminaaria peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Keskiviiikkona seminaarin

puheenjohtajana toimii lainsäädäntöasioiden

päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

Torstaina seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari

Ilpo Moisala, Asianajotoimisto

I. Moisala Oy

Tervetuloa mukaan!

KesKIVIIKKo 18.4.

11.00 ilmoittautuminen11.30 Kahvi ja hedelmätarjoilu

12.00 Seminaarin avaus

Oikeusturvavakuutus yrityksen tukenaRiskipäällikkö Virva Ojala, vastuu- ja oikeusturva- vakuutukset, Fennia

12.45 Finnveran rahoitusmahdollisuudet pien- ja pk-yritykselle

Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo, Finnvera Oyj

13.45 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen

14.30 ennusteissa matalapainetta – varaudu parempaan! Fil. tri, Business Coach Eija Mäkirintala, Altonova Oy

▪ Hyvä fiilis on tarttuvaa – altista ympäristösi tekemisen meiningille ja säilytä luova ote myös huonoina päivinä!

15.30 Yritysmuodot, yrityksen toiminta ja vastuutLainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

▪ toiminimiyrittäjä, henkilöyhtiöt, osakeyhtiö ▪ yritysmuodon muuttaminen ja vastuu velvoitteista ▪ yrityksen ja omistajan vastuu sopimuskumppanille ▪ osakeyhtiön hallituksen jäsenen, varajäsenen ja toimitusjohtajan vastuu

▪ voiko vahingonkorvausvastuuta rajoittaa

16.30 Tauko, kahvia tarjolla

Asiakkaan maksut myöhässä – yrittäjän varautumiskeinot ja toimenpiteet

Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät

▪ miten voin varautua etukäteen asiakkaan maksukyvyttömyyteen

▪ maksuajasta sopiminen ja sopimusrikkomus ▪ milloin asiakas maksaa laskun myöhässä ▪ maksuviivästyksen seuraukset: viivästyskorko, perintä, tratta, ulosotto ja maksuhäiriömerkintä

▪ miten toimin, jos asiakas reklamoi laskusta

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

17.45 Puhelinsopimusten sudenkuopat – harhaanjohtavaan markkinointiin varautuminen

Lakineuvoja Tuomas Liinamaa, Suomen Yrittäjät Lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, Suomen Yrittäjät

▪ milloin ja millainen sopimus syntyy ▪ ongelmiin varautuminen ▪ ”Sain silti maksukehotuksen, mitä teen?”

18.30 kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille20.00 Buffetillallinen

TorsTaI 19.4.

7.00 Aamiainen

9.45 Laiva saapuu Tukholmaan

12.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

12.30 VuosilomatLainopillinen asiantuntija, varatuomari Risto Tuominen

▪ vuosiloman ansainta ▪ lomapalkka ja -korvaus ▪ lomaraha ja lomaltapaluuraha

13.30 Työsuhteen mukaiset työntekijän oikeudet ja velvollisuudetLainopillinen asiamies Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät

▪ työsuhteen synty ja määrittäminen ▪ työnantajan työnjohto-oikeus ▪ työntekijän palkka ja muut edut ▪ kilpailukielto ja salassapitovelvoite

14.30 Kahvi ja välipala

15.00 Työsuhteen päättäminen tuotannollisin ja taloudellisin syin

Työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, Suomen Yrittäjät

▪ tarjolla olevan työn väheneminen yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyessä tai työn uudelleen järjestelyn vuoksi

▪ irtisanomismenettely ▪ onko irtisanomiselle vaihtoehtoja

16.00 Lomautus Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

▪ lomautuksen perusteet ▪ roikkulomautus ▪ lomautuksen kierto

16.45 Tauko, kahvia tarjolla (laiva lähtee Helsinkiin)

17.00 Tehovartit:Asiamies, oik.tiet. kand. Max Lindholm, Suomen Yrittäjät

▪ Työsuhteen päättäminen erillisellä sopimuksella ▪ Työntekijän työttömyysturva ▪ Työterveyshuolto poissaolojen aikana

18.00 käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmassaAsianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

▪ KKO:n uunituoreita ratkaisuja ▪ Työtuomioistuimen ennakkotapauksia

18.45 kysymyksiä seminaarin asiantuntijoille 19.45 Seminaarin päätös ja coctail

20.00 A la carte -illallinen

PerjanTaI 20.4.

8.00 Aamiainen (10.00 laiva saapuu Helsinkiin)

Yhteistyössä

osallistumismaksu Jäsenhinta (normaalihinta) 440 € (610 €)/ hlö 2 h ikkunallisessa hytissä470 € (630 €)/ hlö 1 h sisähytissä490 € (650 €)/ hlö 1 h ikkunallisessa hytissä

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

NimityksiäSuomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry ja Fysi Partners Finland Oy on tehnyt seuraavat nimitykset:

Martti HeinonenOikeustieteen maisteri Martti Heinonen, 39, on valittu Suomen Fysiotera-pia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n toiminnan-johtajaksi ja Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy:n toimitusjohtajaksi 1.2.2012 alkaen.

Leila salonenKauppatieteiden maisteri, ekonomi Leila Salonen on valittu Suomen Fysiotera-pia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n järjestöpäälli-köksi 2.1.2012 alkaen.

aino sainioYhteiskuntatieteiden maisteri Aino Sainio on nimetty Fysi Partners Fin-land Oy:n (FPF) päätoimi-seksi toimitusjohtajaksi 15.2.2012 alkaen.

Kahdeksan lupausta tavoittelee voittoaKahdeksan suomalaista ympäristöteknologian yritystä on kelpuutettu mukaan Nordic Cleantech Open -kilpailuun.

Bisneskilpailun tavoitteena on tunnistaa, kan-nustaa ja tuoda näkyvyyttä 25:lle cleantech-alan lupaavimmalle yritykselle Pohjoismaissa.

Mukana ovat Asema Electronics, Ekolite, Enercomp, Enevo, MetGen, Numcore, Pegasor ja Ultranat.

Risut ja ruusut ratkaisevat

Yritysten pitää kiinnittää asiakas- palveluun entistä enemmän huomiota. Toisen mielipi-teellä ja suosituksella on ni-mittäin suuri merkitys, kun kuluttajat etsivät paikallista palveluntarjoajaa.

Taloustutkimuksen tutkimuksesta selviää, että kuluttajat luottavat palvelui-den käyttäjien suositteluun yli kolme kertaa enemmän kuin yritysten omaan vies-tintään tai markkinointiin.Tietoa palveluista haetaan erityisesti internetistä.

31 229Uusia yrityksiä rekisteröitiin viime vuonna 31 229 kappaletta. Määrä kasvoi kaksi pro-senttia edellisestä vuodesta.

Tiedot selviävät Patentti- ja rekisterihalli-tuksen tietokannasta.

Eniten uusia yrityksiä rekisteröitiin Uudenmaan maakuntaan ja seuraavaksi eniten Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle.

Suomen paras hostelli on TampereellaTamperelainen Dream Hostel voitti hostellialan arvostetun Hoscar-palkinnon jo toista kertaa peräkkäin ja se valittiin Suomen parhaaksi hos-telliksi 2011. Valinnan ovat tehneet maailman suurimman hostellivarausivuston Hostelworld.comin asiakkaat kymmenien tuhansien hostel-lien joukosta.

Arvioissa tarkastellaan asiakaspalvelua ja viihtyvyyttä sekä siisteyttä.


Jalokivisepät Sisko ja Hannu Hei-nonen olivat 1980-luvulla kysyt-tyjä toimijoita korumarkkinoilla. Avioparin perustama Kiviseppä Ky toteutti spektroliittikivestä huip-pusuunnittelijoiden luomuksia

Lappeenrannan kupeessa Ylämaalla.– Suomalaisilla koruilla oli silloin todelli-

nen buumi, ja spektroliittikiviämme oli run-saasti esimerkiksi Lapponian mallistoissa. Vienti veti, muistelee Hannu Heinonen.

Koruviennin kulta-aika alkoi hiipua 1990- luvulle tultaessa, mutta Heinoset jatkoivat osaamisensa ja laitteistonsa laajentamista. Pitkäjänteinen työ palkittiin konkreettisim-min vuonna 2005, kun Kiviseppien kyvyt huomattiin Suomen Rahapajassa. Aluksi yh-teistyöstä syntyi kivillä koristeltuja maakun-takivimitaleita ja maakuntakoruja.

– Kyllä silloin jo kävi haaveena mielessä, että jos joskus pääsisimme mukaan tekemään rahaa, Hannu Heinonen kertoo.

– Rahapajan tuotekehityspäällikkö Tuo-mas Pinomaa oli sitten esitellyt maakunta-mitalia Viron keskuspankin pomolle, joka oli todennut, että ennen kuin Viro siirtyy eu-roon, he tulevat teettämään tämäntyylisen juhlarahan.

Ylämaalaista pienyritystä odotti kaikilla mittareilla sen historian suurin tilaus: Viron viimeinen kruunu.

– Moni sanoi meille, että se ei voi onnistua. Ettemme pystyisi te-kemään niin tarkkoja kiviä, että Rahapaja voisi puristaa ne ko-likon keskelle ilman liimaa. Tavattoman vaa-tivaa ja tarkkaa se koruihin verrattuna olikin, ja jouduimme kehittämään työhön omia koneita.

Mittakaavakin muuttui. Samanlaisia ko-ruja pariskunta oli tottunut työstämään kor-keintaan sata, ja nyt kolikon osia piti hioa yli 20 000 – tuhannesosamillien tarkkuudella. Haapsalusta laivattiin raaka-aineeksi 500 ki-loa ruskeaa dolomiittikiveä, jota on Virossa käytetty rakennusmateriaalina vuosisatoja.

– Teimme prototyypin toisensa jälkeen. Kun varsinaisia kolikkokiviä päästiin valmis-tamaan, aikataulu oli jo todella kireä. Kym-menentuhannen kohdalla elämä tuntui kiel-tämättä aika vaikealta, Heinonen naurahtaa.

Suuresta tuotantomäärästä huolimatta pikkutarkka käsityö työllisti Ylämaalla Hei-nosten lisäksi enimmilläänkin vain kolme muuta työntekijää.

Joulukuussa 2010 kiven ja hopean yhdis-telmästä tuli rahaa, kun Viron keskuspankki laski kolikot liikkeelle.

Korupariskunnasta kolikontekijöiksiKoruja vuosikymmeniä suunnitelleet ja tuottaneet sisko ja Hannu Heinonen pääsivät vuonna 2005 yhteistyöhön rahapajan kanssa. sen seurauksena ylämaalla hiottiin maailman ensimmäiset kivillä koristellut kolikot – Viron viimeiset kruunut.Pekka Mäntylä[email protected]

ylämaan spektroliittia löydettiin ensimmäisen kerran kesällä 1940, kun ylämaalle rakennettiin salpalinjan panssariesteitä.

KuVat: ari naKari

ensim-mäisten spektroliit-tisten ranne-kellotaulujen valmistus alkaa.19

81 sisko Heinosen koruja

arizona Congress expon päänäyttelyssä. Vuosien varrella koruja on ollut esillä kymmenissä näyt-telyissä suomessa ja maailmalla. 19

92yritys muuttaa ylä-

maalle, jonne rakennetaan toimitilat ja jalokivihiomo. ”ei ollut vaihtoehtoja, koska halusimme itse myös louhia käyttämämme spektroliittikiven.”19

78

isoin asiakas lapponia jewelry oy. jalokivien valmistusta huippusuun-nittelijoiden design- koruihin sekä vuosittain sisko Heinosen suunnit-telema oma mallisto. 19

80

–

200

4jalokivisepät sisko ja Hannu Heinonen perustavat lahdessa Kiviseppä Ky:n, joka alkaa hioa korukiviä kultaseppäalan yrityksille. ”Kultakeskus taisi olla ensimmäinen asiakas.”19

76

omien koru-jen muotoilu ja valmistus alkaa. ensimmäinen valukone. 19

80


KolumniANTTI [email protected]

Antti Neimala:mikä Eurooppaa pitää yhtenäisenä?

Euroopan unionia pitää koossa velka. Mitään Eurooppaa yhdistävää ideologiaa ei ole. Eikä sitä edes voi olla, koska eurooppalaiset eivät pidä toisistaan.

Suomalaisten mielestä kreikkalaiset ovat työtä vieroksuvia laiskureita ja italialaiset mafiosoja. Italialaiset taas ovat vakuuttuneita siitä, että suomalaiset eivät ikinä kykene valmistamaan yhtäkään kunnollista ateriaa.

Yllä oleva ronskinpuoleinen analyysi EU:n tilasta ja tulevaisuudesta on poimittu aikakaus-lehti Timesta, jossa haastateltiin italialaista pankkiiri-kirjailija Loretta Napoleonia. Napoleo-nin mielestä Yhdysvalloilla on paremmat eväät hoitaa talousongelmia kuin Euroopalla. Amerik-kalaisten optimistisuus ja kyky tehdä asioita vievät talouttakin eteenpäin. Eurooppalaiset ovat perusluonteeltaan pessimistejä ja valittavat aina. Niinpä päätöksiä ei synny ja kriisi jatkuu.

Napoleoni on pitkälti oikeassa, vaikka kärjis-tääkin asiaa rankasti. Talouskriisin eurooppalai-sessa hoidossa on kyräilty, syytelty ja jahkailtu enemmän kuin tehty. Olisiko niin, että ame-rikkalaiset pärjäävät tiukassa paikassa vahvan yrittäjähenkisyytensä ansiosta? Optimistisuus ja toimeen tarttuminen kun ovat hyvin yrittäjä-mäisiä ominaisuuksia. Tässäpä EU:llekin selkeä viesti: enemmän paukkuja yrittäjyyden kannus-tamiseen.

Lihapullasota belgialaisittain. Suomalaiset mediat herkuttelivat vähän aikaa sitten belgialai-sella lihapullasodalla. IKEA joutui paikallisten ravintolayrittäjien hyökkäysten kohteeksi. Väite oli, että IKEA myy lihapulla-ateriat tappiolla houkutellakseen asiakkaita myymälään. Tästä seuraa, että ravintola-alan yrittäjien bisnes kärsii.

Juttu oli niin kiintoisa, että tutkin sitä hieman lihapullan pintaa syvemmältä. Joku tiesi kertoa, että kyse ei ehkä ollutkaan lihapullista vaan paljon vakavammasta asiasta: pihvistä ranskalai-silla perunoilla. Tämä uusi tieto oli vitsikäs mutta todennäköisesti väärä.

Paikalliset kollegani valistivat minua asian juridiikasta. Belgiassa ei saa myydä tuotteita tap-piolla. Alennusmyynnit sallitaan, mutta niiden ajankohdat ja muut ehdot on tarkkaan säännelty. Tarkoitus on suojata pienten yritysten toimintaa isojen aggressiiviselta hinnoittelulta. Sopisiko tällainen Suomeenkin?

Mitään Eurooppaa yhdistävää ideologiaa ei ole. Eikä sitä edes voi olla, koska eurooppalaiset eivät pidä toisistaan.

ammattitaito uhkaa kadota

< Kiina-ilmiö kurittaa myös jalokiviseppää. Tänä päivänä koru-

kivet tuodaan pääosin muualta.

– Korupuolella suomalaisten valmistajien työt vähenevät koko ajan. Suuret kotimaiset tuote-merkit, kuten Lapponia tai Kalevala Koru, eivät enää juuri hyödynnä kotimaista kiveä. Esimerkiksi Tunturi-koru-sarjan kivet on tuotu Brasiliasta, hiottu Aasiassa ja ainoastaan koottu Suo-messa, Hannu Heinonen harmittelee.

Kalevala Korun tuote- päällikkö Mari Kotka myöntää, että viime vuosi-na kotimaisten kivien käyt-tö on ollut vähäisempää.

– Kiinnostus suoma-laisiin kiviin ei ole nyt

ollut yhtä suurta kuin esimerkiksi 1990-luvulla. Pyrimme edelleen hyö-dyntämään kotimaisia kiviä, mutta muodin ja kuluttajien makutottu-musten lisäksi ratkaisevaa on tietysti se, millaista materiaalia taiteilija haluaa mallissa käyttää, Kotka huomauttaa.

Kun tilaukset vähenevät, uhkaa myös perinteisen alan ammattitaito kadota Suomesta, Heinoset pel-käävät. Heidän kaltaisiaan jalokiviseppiä ei enää kovin monta löydy. Vihkisor-musten tekijät kulkevat kuitenkin vastavirtaan.

– Ihmiset satsaavat sormuksiin. Kultasepät käyvät nykyään enemmän häämessuilla kuin koru-messuilla, Heinonen tietää.

KEKsELiäisyys. Käsityöyrittäjältä vaaditaan monipuolisuutta. – Mekin olemme sovittaneet toisiinsa asioita, jotka eivät kuulu yhteen. ei kivi kuulu kelloon tai välttämättä rahaankaan, mutta niitä me vaan olemme tehneet, heinosen pariskunta myhäilee. Kuvassa kolikkokivien pintojen viimeistelyhiomiseen suunniteltu kone.

MaaKuNta- MitaLi. suomen kansalliskivimitalin kes-kellä on Kalvolan graniittia – samaa kiveä kuin eduskuntatalo.

Putinille kivinen kelloHannu Heinosella ei ole monta hyvää sanaa sa-nottavana Ylämaan kaksi vuotta sitten tapahtunees- ta liittämisestä Lappeen-rantaan. Palvelut ovat heikentyneet, ja ainoa pankkiautomaattikin lähti nopeasti. Mutta jo-tain hyvääkin yrittäjälle sentään on seurannut.

– Lappeenranta käyt-tää liikelahjoinaan usein

paikallisia tuotteita. Ylä-maalla sellaisiin ei ennen ollut tarvetta.

Mieleenpainuvimman lahjan Heinoset pääsivät valmistamaan toukokuus-

sa 2010, kun pääminis-terit Matti Vanhanen ja Vladimir Putin tapasivat Saimaan kanavan vuokra-sopimuksen uusimisen yh-teydessä Lappeenrannassa.

– Molemmille annettiin meidän valmistamamme kellot, joiden kivitaulut oli valmistettu Ylämaan spekt-roliitista.

Rahakivet vaihtoon ikean pihallaPienyrittäjän logistiikka toimii joskus joustavam-min kuin ison firman. Kun Kiviseppä Ky hioi Viron viimeisten kruunu-jen kiviä, kiire oli kova.

– Yhden erän saimme valmiiksi sunnuntaina. Lähdin ajamaan niitä saman tien kohti Helsin-

kiä, jotta Rahapajassa päästäisiin työhön heti maanantaiaamuna.

Matkassa oli yksi mutka: ylämaalainen Heinonen ei juuri tunne pääkaupunki-seutua.

– Niinpä soitin matkalta, että sopisiko tavata Van-taan Ikeassa, kun sinne osaisin hyvin ajaa. Ja kyl-lähän se Rahapajalle sopi. Vaihdettiin sitten valtava kasa kolikon osia Ikean parkkipaikalla, Heinonen naurahtaa.

Latien kivikoristeet pöy-distä. Onnistunut urakka poiki lisää: tämän vuoden tammikuussa Heinos-ten käsistä lähti 7 000 kiviosaa Latvian juhlala-teihin, jotka he taiteilivat suomalaisesta Kurun har-maasta graniitista.

– Kurun harmaasta tehdään Ylämaalla pöytätasoja, ja me pystyimme hyödyntämään ylijäämäpaloja, Ylämaan Yrittäjien puheenjohtajana vastikään aloit-tanut Hannu Heinonen paljastaa.

Uusiakin rahaneuvotteluja Heinoset ovat ehtineet käydä, mutta kovin pitkään kivisten rahojen buumiin he eivät usko.

– Tietysti toivomme, että kiinnostus jat-kuu. Juhlarahoissa uutuusarvo kuitenkin häviää äkkiä, ja siksi myös korutuotantoa täytyy jatkaa.

ensimmäiset CnC-työasemat jalometallien ja -kivien työstöön, lasertyöasema vuonna 2006.20

00 yhteistyöhön

rahapajan kanssa. ”on nostettava hattua, että rahapaja valtavana yrityksenä hyödyntää myös pieniä kotimaisia kumppaneita.” 20

05 yrityksestä

ylämaan vuoden yrittäjä, sisko Heinonen etelä-Karjalan taitaja vuonna 2010. 20

08 maailman

ensimmäinen kivellä koristeltu raha lasketaan liikkeelle.

2010


dEbaTTIMuut lehdet

Lauri Väärälälapin yrittäjien puhenjohtaja

isänmaan rakkaus ja kotiinpäin vetä-minen ovat positiivisia ja useimmi-ten maata tukevia luonteenpiirteitä. Mutta kotiin jääminen ja kansain-välisten markkinoiden jättäminen väliin on päinvastaista.

NC Sourcing on ollut kansainvälinen jo ensihetkistään. Yritys on toiminut ensi-askelista lähtien kotimaan ulkopuolella, ensin tuotannon puolella ja hyvin nopeasti myös myynnin puolella. Alun perin toimi-timme kaivonkansia kaivoteollisuuteen, mutta lähdimme tietoisesti laajentamaan toimintaamme muihinkin teollisiin kom-ponentteihin.

NC Sourcing on rakentanut yhä laajem-paa tuotantoketjua ja tiiviimpiä logistiik-karatkaisuja. Viimeisten vuosien aikana yrityksen hankintaketjuun on lisätty uusia toimittajia Kiinassa, Venäjällä, Valko-Venä-jällä, Ukrainassa, Intiassa, Liettuassa ja Pa-kistanissa. Markkina-alue on laajentunut

ensiksi Ruotsiin ja tämän jälkeen Saksaan, Hollantiin, Espanjaan ja jopa Afrikkaan. Samalla yritys on muokkautunut kaivon-kansien toimittajasta kehittyneeksi kom-ponenttien, kokoonpanojen ja lopputuot-teiden sopimusvalmistajaksi, joka tuntee monet tuotantotavat ja materiaalit.

Olisimme tietenkin voineet jäädä vain Suomen rajojen sisäpuolelle, aina-kin myynnillisesti. Meille oli kuitenkin itsestäänselvyys hakea markkinoita myös muualta. Ensinnäkin EU-jäsenyyden suurin hyöty ja merkitys saavutetaan mielestäni suurien markkinoiden lähestyttävyydessä. Rajoja on madallettu ja jäljellä on kieli- ja tapaeroja. Maailmalla toimivat pitkälti samat lainalaisuudet kuin Suomessakin – hyvä tuote hyvään hintaan vetää ostajia.

Jo kymmenen vuoden päästä Kiina lähestyy maailman suurimman talouden tasoa. Ajatus, joka vielä kymmenen vuotta sitten oli melkein naurettava. Muutos

Kirje | edward Blomstedt

Kotimarkkinana maailma – miksi jäädä kotiin?

Eu-jäsenyyden suurin hyöty ja merkitys saavutetaan mielestäni suurien markkinoiden lähestyttävyydessä.

Kaksintaistelu: Lappilaisyrittäjät raivostuivat kehitysministeri Heidi Hautalalle, joka vertasi Lapin kaivosteollisuutta Kongoon. Hautala vastaa nyt sanomisistaan Lapin Yrittäjien puheenjohtajalle Lauri Väärälälle.

Nokian tilalle ei kannata haikailla

yhtä jättiä, vaan ennemminkin tuhatta

kasvunälkäistä startupia.

elinkeinoministeri jyri Häkämies tiedotteessa

Akava ole valmis nostamaan eläkeikää

ennen kuin työelämää ja työllisyyttä saadaan

parannettua.akavan varapuheenjohtaja

olli luukkainen Helsingin sanomissa

Monissa kilpailijamaissam-

me yritykset saavat verohelpotusten kautta

tukea tutkimukseen ja tuote-kehitykseen. Suomessakin

tarvittaisiin tätä.asiantuntija jukka nieminen teknologiateollisuus ry:stä

yle.fissä

Kuljetustuen yrittäjäkohtainen aleneminen ja polttoaineveronkoro-

tukset haittaavat yrittämistä Lapissa, jossa rautatie-, ilma- ja vesiliikenteen vähäisyydestä johtuen tavara liikkuu pää- sääntöisesti rekkaliikenteessä. Tiemäärä-rahoja on leikattu Lapin kohdalla vuosien mit-taan kovalla kädellä. Mitä aiotte esittää Lapin hyväksi hallituksessa, jotta kaivosyhtiöt

uskaltavat tehdä kaivospäätöksiä?

Lähetä [email protected]

lea

Hu

lt

Kreikkalaiset

ovat olleet johtajiensa pettämiä jo kauan.

On viisainta, että Kreikka eroaa eurosta ja aloittaa

velkasaneerauksen.Perussuomalaisten

puheenjohtaja timo soini Helsingin sanomissa

Työelämässä heikoilla pitää olla mahdollisuus elättää itsensä työllä ja

hyvillä mahdollisuus menestyä.

sttK:n puheenjohtaja mikko mäenpää Kauppalehdessä

Lapin vertaaminen Kongoon kauhistuttaa lappilaisyrittäjiä. Koska valtiovalta ei ole ollut kiinnostunut kaivos-

toiminnasta Lapissa, ovat kansainväliset kaivosyhtiöt tarttuneet tilaisuuteen. Mitä

valtio voisi tehdä Lapin kaivosteollisuuden hyväksi, että vertauksia Kongoon ei

tarvitsisi esittää?

alihankinnat tuovat töitä sadoille ja tulevaisuudessa tuhansille työntekijöille. Kai-

vosyhtiöt ovat parhaan kykynsä mukaan ottaneet huomioon paikalliset olosuhteet, poroelinkeinon, maatalouden, ympäris-

tönsuojelun ja Suomen lait. Monella paikkakunnalla ollaan tyyty-väisiä, että paikkakunnan elämä on turvattu vuosikymmeniksi. Kongossa kaivostoiminta perustuu riistoon, työllä tappamiseen ja muihin kyseenalaisiin tekoihin, joista täällä Suomessa voidaan nähdä vain paina- jaisia. Mitä valtiovalta voisi tehdä, jotta muunkin kuin kaivosyrittä-

misen edellytykset säilyvät ja mielellään paranevat Lapissa?

Epäkohtia siis riittää, vaikkei toki Kongon

kaltaisia. Toivotammekin mi-nisteri Hautalan tutustumaan tilanteeseen ja kuuntelemaan

paikallisia näkemyksiä!


Olen vilpittömästi pahoillani Kongo-vertauksen aiheuttamasta mieli-

pahasta. Huoleni liittyy ympäristövaikutuksiin sekä sii-hen, jääkö kaivostoiminnasta paikallisille asukkaille, kunnille ja suomalaiselle yhteiskunnalle reilu osuus vai valuvatko tuo-tot ulkomaille. Valtion on huolehdittava, ettei kaivannaistuloja siirretä harmaan talouden keinoin ulkomaille. ELY-keskusten on valvottava, että yritykset noudattavat ympäristösäädöksiä. Jatkojalostusmahdollisuuksia sekä verotuksen keinoja on hyvä miettiä avoimesti. Tavoitteena pitää olla, että elämä on turvattu vuosisadoiksi, myös kaivostoiminnan loppumisen jäl-

keen.

EI 38%

Ps.

facebook-kommentit

Kysely

Kuukauden kommentti

Kotimarkkinana maailma – miksi jäädä kotiin?Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl.

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaLotta Tammelin, toimittajaMirka Moilanen, toimittajaRaija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja

[email protected] p. 09 229 221, f. 09 2292 2810

Ulkoasu Marko Myllyaho

IlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 [email protected], www.alma360.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, [email protected]

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

edward BlomstedttoimitusjohtajanC sourcing

Vaihdatin talvirenkaat oppilaitoksessa, kympillä. Eivät ne onneksi sentään mainosta. Ylimääräiselle odotteluajalle ei kannata laskea tuntipalkkaa.simo oppilaitosten aiheuttamista markkinahäiriöistä

Suurin este järkevään kuntahallintoon johtaville uudistuksille on poliittiseen kuntaohjaukseen sisältyvä suorastaan patologinen muutoksen pelko.aki kuntaliitoksista

Pitäisi löytää kultainen keskitie virtuaalitodellisuuden ja todellisuuden välillä. Internet on välttämätön näkyvyyden väylä, mutta emme kuitenkaan lähtisi tituleeraamaan sosiaalista mediaa vielä sellaiseksi. Ehkä jonain päivänä, nyt vielä harjoitellaan.JiPS oy

nopeutuu ja jatkossa on yhä tärkeämpää lähteä maailmalle varmistamaan aseman-sa kilpailussa ja laajentamaan markkinoi-tansa. Eväät etenemiseen hankitaan nyt. Meillä on toimiva yhteiskunta ja ammatti-taitoista porukkaa, jolla on hyviä ideoita. Ja olemme usein sosiaalisempia kuin uskommekaan.

Mielestäni viimeistään nyt on aika muuttaa kysymyksenasettelu. Unohde-taan perinteiset ”miten uskalsit tai mikä sinut sai laajentamaan maailmalle?”. Uuden vuosituhannen kysymys olkoon ”mikä sinut vielä pitää täällä rajojen sisällä?”

KyLLÄ45%

EHKÄ 17 %

Kuluvan kuun kahdeksas oli uutismielessä varsinainen superkeskiviikko. Uutiset kertoivat Nokian vähentävän Salossa tuhat työpaikkaa vuoden loppuun mennessä. Yrittäjyys on yksi keino mennä eteenpäin, Salon kaupungin elinkeinoyhtiöllä on hyvä valmius järjestää koulutusta ja etsiä rahoituskanavia yrittäjäksi aikoville. Seudun pk-yrityksillä on rohkeutta ja uskoa tulevaan, Salon sijainti kartalla on edelleen erinomainen.Ari AaltoKuusjoen-Muurlan-Perttelin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja

Lapin elinkeinorakenteen haaste on hajanaisuus: Matkailun ja kaivosteollisuuden

tarpeet ovat usein ristiriitaisia, ja välimatkat luo-vat oman haasteensa. Vihreästä näkökulmasta tärkeää on pitkän aikavälin hyötyjen näkeminen: koskemattomat erämaat, saamelaiskulttuurin säilyminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö luovat Lapin matkailulle tukevan pohjan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Lapissa saisi olla kaivoksia, niiden tulee vain toimia Lapin luonnon ja lappilaisten

ehdoilla, ei päinvastoin.

rautatieyhteyksien parantamisessa elinkeinoelämän, matkailun ja ympäristön

intressit kohtaavat. Näitä pitää edistää. Kaivosten hyö-dyt päätyvät pääasiassa yrityksille. Louhintakorvaukset ovat 0,15 prosenttia louhitun malmin arvosta ja ne kohtaantuvat maanomistajalle, eivät yhteiskunnalle. Jos yhteiskunta kuitenkin huolehtii infrastruktuurin rakentamisesta, voi kysyä onko jako aivan reilu? Kaivosyhtiöiden ja kansantalouden osalta olennaista on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä jatko-jalostus. Näihin on satsattava edelleen enemmän. Outokum-mun ja Thyssenkruppin välisellä yritysjärjestelyllä turvataan

Tornion terästehtaan säilyminen tulevaisuudessa. Tällä on luultavasti myös kaivosteollisuuteen myönteinen

vaikutus.

Facebookin pikakyselyyn saatiin 53 vastausta.

Heidi Hautala kehitysministeri

Kiitos kutsusta, otan sen mielelläni vastaan. Jatketaan

keskustelua!

ale

Ksi P

ou

tan

en

Aiotko palkata avuksesi kesätyöntekijän?


arJESSa

KuVa miKKo maKKonen

Velkajärjestelystä selviää hengissä, viestittää prosessin läpikäynyt ex-yrittäjä liisa Kolmonen.Lotta [email protected]

Velastaan vapautunut

yrittäjän arjessa

Osallistu keskusteluunonko sinulla kokemuksia velkajärjestelystä? www.yrittajat.fi

Entiselle yrittäjälle Liisa Kol-moselle vuonna 1994 alkanut kuusivuotinen velkajärjestely oli samalla pelastus ja piina-penkki.

– En tiedä, mistä löysin lopulta voimia, mutta sain mentyä oikeus-aputoimistoon ja hain apua. Siellä oli ystä-vällinen henkilö, joka otti asiakseen velka-järjestelyhakemukseni tekemisen. En tiedä, miten olisin muuten koskaan päässyt ve-loistani, Liisa Kolmonen, 65, muistelee.

– Kun ihminen joutuu tai pääsee – mi-ten sen nyt ottaa – velkajärjestelyyn, hän tuntee olevansa hirvittävän tiukan tarkkai-lun alla. Ihan kuin olisin ollut rikollinen. Minulla ei ollut kuitenkaan omallatunnol-

lani mitään väärää. En ollut toiminut vil-pillisesti, nykyään eläkkeellä oleva Kolmo-nen kertoo.

joustamattomat tulorajat. Liperiläi-nen Liisa Kolmonen pyöritti vuodesta 1973 lähtien aviomiehensä kanssa maahan-tuontiyritystä, joka rakensi, suunnitteli ja asensi automaattisia voitelujärjestelmiä. Parhaimmillaan yrityksen palkkalistoilta löytyi parisenkymmentä nimeä. 1990-lu-vun alun lama kuitenkin pysäytti kaupan-käynnin ja vei kaiken.

– Joulukuussa 1991 jouduimme hake-maan yrityksen konkurssiin. Olimme yrit-täneet realisoida omistamaamme teolli-suushallia koko sen syksyn, mutta kaupat

eivät onnistuneet. Lopulta pankki myi työl-lä ja vaivalla hankkimamme omaisuuden pilkkahintaan.

Kolmoselle jäi velkaa liki miljoona mark-kaa, aviopuolisolle vielä enemmän.

– Konkurssikäsittely oli selvä muistaak-seni vasta vuonna 2001, joten kymmenen vuotta asiassa meni. Prosessit tuntuvat ai-van käsittämättömän pitkiltä.

Liisa Kolmosen mukaan ainakin 1990- luvulla velkajärjestelyn tulorajat olivat liian tiukat ja taipumattomat – edes yllät-täville hammaslääkärikuluille ei ollut jous-toa.

– Rajat olivat niin tiukat, ettei minulla olisi ollut mitään mahdollisuutta pärjätä. Äiti osti ruokaa ja antoi lapsille taskura-


+3,8Koko talouden palkkasumma kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 loka-joulukuussa 3,8 % verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2010.

rajat olivat niin tiukat, ettei minulla olisi ollut mitään mahdollisuutta pärjätä. äiti osti ruokaa ja antoi lapsille taskurahaa. Perheen tuki oli ehdottoman tärkeää.

Muistathan: tammikuun arvonlisä-veron ja helmikuun työnantajasuoritusten ja muiden ennakonpidätysten osalta paperisen kausiveroilmoituksen on oltava perillä Verohallinnossa 7.3.7

MaaLISKUU

haa. Perheen tuki oli ehdottoman tärkeää. Toivoisin, että velkajärjestelyissä otettai-siin lasten tarpeet paremmin huomion. Meillä esimerkiksi lasten harrastustoi-minta loppui tyystin varojen puuttumisen vuoksi.

tukiryhmä tarvittaisiin. Kolmonen uu-pui konkurssin ja velkajärjestelyn seurauk-sena ja joutui työkyvyttömyyseläkkeelle. Aviomies koetti kuitenkin jatkaa yritystoi-mintaa perustamalla heti konkurssin jäl-keen uuden samalla toimialalla toimivan yrityksen.

– Hän lähti jatkamaan samojen ulko-maisten päämiesten kanssa. Hänellähän oli kuitenkin yhä vahva ammattitaito, jon-

ka avulla yrittää. Yritys kaikesta huolimat-ta kuivui laman jatkuessa kokoon muuta-massa vuodessa. Yrittäjätkin ovat ihmisiä, ja jos ihminen ajetaan tarpeeksi tiukoille, voimat loppuvat eivätkä pyörät jatka pyö-rimistään.

Liisa Kolmonen toivoo, että velkaongel-maisille yrittäjille löytyisi enemmän ver-taistukea.

– Ryhmiä, joissa voisi turvallisesti ja luottamuksellisesti jakaa kokemuksiaan niin ihmisenä kuin yrittäjänäkin. Sellainen mielestäni puuttuu.

– Haluaisinkin sanoa muille samassa tilanteessa oleville, että vaikka prosessi oli raskas, hengissä siitä selviää, Liisa Kolmo-nen viestittää.

PELastus. entiselle yrittäjälle liisa Kolmoselle velkajärjestely toi pelastuksen velkataakan alta, mutta samalla prosessi oli äärimmäisen raskas kokemus.

järjestelmään joustoa

> Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Velaton uusi alku? -julkaisun mukaan tyytymättömimpiä

nykyisiin velkajärjestelyihin ovat entiset yrittäjät. Yrittäjät kritisoivat erityisesti velkajärjestelmän byrokraattisuutta.

– Yrittäjät katsoivat, että velkajärjes-telyyn jouduttaessa heillä olisi ollut vielä halua ja toimintaedellytyksiä jatkaa yri-tystoimintaansa, mutta siihen ei heidän mielestään annettu velkajärjestelyssä mahdollisuutta, kertoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Elisa Valkama.

Myös Suomen Yrittäjien lainsäädän-töasioiden päällikön Janne Makkulan mukaan yrittäjien kritiikki on perustel-

tua ja osoittaa, että nykyisessä velkajär- jestelylaissa on ongelmia, jotka pitää korjata.

– Tavoitteena tulee olla, että lainsää-däntö antaa mahdollisuuden uuteen alkuun nykyistä nopeammin yritystoi-minnan epäonnistumisen jälkeen. Yrittäjä on velkajärjestelyissä saatettava muiden velallisryhmien kanssa tasa-arvoiseen asemaan, Makkula painottaa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että yrit-täjän velkajärjestelyihin liittyviä ongelmia selvitetään ja yksin- ja mikroyrittäjien asemaa parannetaan tällä vaalikaudella. Se miten ja milloin, on kuitenkin vielä epäselvää.

Maksuvaikeuksien uhatessa

Ennakoi yrityksesi taloudellista tilannetta, kassavirtaa ja investointitarpeita.

Kohtele velkojia tasapuolisesti – älä siis suosi äläkä syrji maksuissa ketään velkojaa.

jos rahat eivät riitä, ole hyvissä ajoin yhteydessä velkojiin ja esitä oma-aloitteisesti maksusuunnitelma.

Käytä apunasi taloushallinnon ammattilaista, jolloin tiukat paikat voidaan havaita ajoissa ja tehdä tarvittavia sopeutuksia.

1

2

4

3

KommenttiLOTTA TAMMELIN [email protected]

annettaisiinko velkaistenkin tehdä töitä?moni velkajärjestelyyn joutuneista yrit-täjistä haluaisi jatkaa yritystoimintaansa myös järjestelyn aikana. se ei kuitenkaan ole yleensä mahdollista velkajärjestelylain pullonkaulojen, menetettyjen luottotieto-jen ja ehtyneiden rahoituskanavien vuoksi.

mitä tästä sitten seuraa – masennus-ta, uupumusta ja syrjäytyneisyyttä. tuo yhdistelmä taas johtaa helposti työkyvyt-tömyyteen tai työttömyyteen eli toisin sanoen sosiaaliturvan tai toimeentulo-

etuuksien piiriin. itse asiassa velkajärjes-telyn aikana on tällä hetkellä oikeastaan jopa kannattavampaa maksaa tilityksiä etuuksista, jolloin summat ovat pienem-piä kuin mitä ne normaaleista tuloista olisivat.

ehkä olisikin aika muuttaa velkajärjes-telyä niin, että se kannustaisi työntekoon ja yrittämiseen myös järjestelyn aikana. eikö siitä hyötyisi niin yrittäjä, joka saa jatkaa sitä, minkä osaa parhaiten, ja vel-koja, jonka pussiin tippuu kuukausittain hitusen suurempi tilitys? Voisin laskea hyötyjäksi myös yhteiskunnan, jonka ei tarvitse huolehtia jälleen yhden syrjäyty-neen ihmisen elättämisestä.

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201226 arJESSa

suorat:

1

2

Kysymys: Työ- ja elin-keinoministeriö julkaisi tutkimuksen, jonka mu-kaan Suomessa tarvitaan noin 150 000 uutta työnte-kijää vuonna 2020. Minkä toimialan yritykset ovat eniten pulassa, Tilastokes-kuksen kehittämispäällik-kö Pekka Myrskylä?

Vastaus: Kuntapuolella eniten eläköityy sosiaali- ja terveyspalvelualan työn-tekijöitä. Toimialalla myös yksityinen sektori on kas-vanut voimakkaasti, joten siellä tulee tiukka kilpailu työntekijöistä. Lisäksi kau-pan alalla sekä ravitsemus- ja majoitustoiminnassa on pulaa työntekijöistä.

Kysymys: Miten yritykset voivat varautua tilanteeseen?

Vastaus: Siihen on han-kala varautua. Eläkkeelle siirtymistä voi myöhentää, mutta ei loputtomiin. Yri-tysten pitäisi ottaa reserviä käyttöön eli palkata työttö-miä ja maahanmuuttajia. Mistään muualta apua ei tule.

Kysymys: Missä ovat pahimmat pullonkaulat?

Vastaus: Kovin kilpailu työntekijöistä alkaa alueilla, joista nuori työvoima lähtee pois eli Itä- ja Pohjois-Suo-men maakunnissa.

3

Ketkä kärsivät työvoima- pulasta?

BräNdi. euraconin toimitusjohtaja Peter Fredman sanoo, että yhtiö aikoo jatkossa keskittää brändinsä eskimo-nimen alle.

Oikea roolitus ratkaisee euraconissa suku-polvenvaihdoksen pelisäännöt tehtiin selviksi keskuste-lemalla.

Kimmo [email protected]

fredmanin perheessä huokaistiin helpotuk-sesta lähes kymme-nen vuoden prosessin jälkeen, kun Peter ja Clas saivat Eskimo-

muovipusseista tunnetun Euraco-nin haltuunsa.

Veljekset omistavat Euraconin liiketoiminnan tasaosuuksin, ja heidän isänsä Christian jatkaa yrityksen hallituksen puheenjoh-tajana. Lisäksi Christian omistaa vaihdoksen tuoksinnassa erotetun kiinteistöyhtiön.

– Vaihdos ei ollut kovin help-po. Verotekniset asiat ja rahoitus veivät paljon aikaa. Rahat pitää jostain maksaa, ja se on pois yri-tyksen taseesta, toimitusjohtajana toimiva Peter Fredman kertoo.

Omistusjärjestelyt Euraconissa alkoivat jo vuonna 2002, kun vel-jekset tulivat yhtiöön omistajiksi viiden prosentin osuuksilla. Myö-hemmin osuus nousi 40 prosent-tiin.

Peter Fredman korostaa ulko-puolisen asiantuntijan merkitystä sukupolvenvaihdoksen onnistumi-sessa. Hänen mukaansa asiantun-tijalta tuli arvokasta lisätietoa eri vaihtoehdoista.

Hinta laski. Fredmanit päättivät jakaa yhtiön kahteen osaan, sillä tase keveni ja yrityksen arvo laski. Miinuspuolena oli se, että arvok-kaat kiinteistöt eivät toimineet enää vakuutena.

– Rahoittajat olivat tiiviisti mu-kana ja hyväksyivät jokaisen as-keleen. Lopullinen toteutus myö-hästyi kuukaudella jakautumisen takia, toimitusjohtaja sanoo.

– Saimme sukupolvenvaihdok-seen huojennuksen, ja sillä oli iso merkitys. Verottajalta kannattaa aina pyytää ennakkopäätös, se ei montaa satasta maksa. Verottaja hyväksyi huojennuksen myös toi-seen suuntaan, kun annoimme isälle kiinteistöyhtiön osakkeet, hän jatkaa.

Keskustellaan. Henkisenkään muutoksen merkitystä sukupol-venvaihdoksessa ei ole syytä vä-heksyä.

Päinvastoin. Peter ja Clas kävi-vät etukäteen keskustelun siitä, kumpi ryhtyy toimitusjohtajaksi vai palkataanko yritykseen vetäjä ulkopuolelta.

– Veljeni ehdotti, että minä oli-sin toimitusjohtaja, sillä olen ollut enemmän myynnin kanssa teke-misissä. Meillä on kaikki toiminut hyvin. Se on kuitenkin kiinni hen-kisestä luonteesta, Peter Fredman sanoo.

Hänen mukaansa veljeksien välillä pitää olla väittelyä operatii-visistakin asioista, mutta se ei saa

Oikea tahtotila. luopujan ja saajan pitää molempien tietää, mitä ollaan luovuttamassa ja toisaalta saamassa.

Pelisäännöt. Kaikilla täytyy olla omat roolit, ja niistä on syytä keskustella etukäteen. Kaikkien pitää tietää, mihin yritystä viedään.

aika. Henkinen muutos ja itse toteutus vievät paljon aikaa.

Verotus ja rahoitus. Käytä ulkopuolista asiantuntijaa, joka kertoo eri vaihtoehdot ja niiden veroseuraamukset. muista ennakkopäätös verottajalta.

estää päätöksentekoa.– Silloin puhutaan johtoryhmä-

työskentelystä. Se on hirveä voima-vara toimiessaan. Tai toistepäin, jos se ei toimi.

Luopujaakaan ei saa unohtaa. Vuosikausien yrittäjyys ei lopu nappia painamalla.

– Isällä on vahvat verkostot. Hän on myös sanonut, että ei tule kos-kaan neuvomaan, mutta aina saa häneltä kysyä.

Perheomisteisessa yhtiössä ul-kopuolisten hallitusjäsenten mer-kitys on valtava. Peter Fredman kuvaileekin heidän näkemyksiään ”kultaisiksi” Euraconin strategian kannalta.

Luovutusvoittovero on 30 %, mutta kuitenkin 32 % siltä osin kuin henkilön yhteenlasketut pääomatulot ylittävät 50 000 euroa.

Lahjaveroa maksetaan alla olevan taulukon mukaan. laskuesimerkissä vero on lähes 16 %, koska niin suuri osa lahjasta (1 milj. euroa) ylittää 200 000 euron portaan, jonka jälkeen lahjavero nousee 16 %:iin.

Verotettavan osuuden arvo euroina

Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina

Vero yli menevästä osasta

4 000 –17 000 100 € 7 %

17 000–50 000 1 010 € 10 %

50 000–200 000 4 310 € 13 %

200 000– 23 810 € 16 %

Toteutus- tapa

Arvostus- perusta

Osuuden arvo

Kauppa- hinta

Luovutus- voittovero*

Varain- siirtovero

Lahja-vero

Verot yhteensä

osakekauppa Käypä arvo 1 000 000 1 000 000 191 000 16 000 0 207 000

osakekauppa > 75 % käyvästä arvosta

750 000 750 000 143 000 12 000 0 155 000

lahjoitus Käypä arvo 1 000 000 0 0 0 151 810 151 810

sukupolven- vaihdoskauppa

> 50 % käyvästä arvosta

500 000 500 000 95 000 8 000 0 103 000

sukupolven- vaihdoslahjoitus

osakkeen vertailuarvo

300 000 0 0 0 39 810 39 810

* laskelmassa olevaa luovutusvoittoveroa ei mene, mikäli osakkeet luovutetaan lapselle, lapsen rintaperilliselle, myyjän sisarelle (sisarpuolelle) tai veljelle (velipuolelle).

Näin sukupolvenvaihdos toteutuu (lähde: PwC)

+ luopuja saa kauppahinnan turvaksi eläkepäiviensä varalle.

+ jos tehdään sekä myyjän että ostajan verohuojennuksia hyödyntäen, koko järjestelyn ainoa vero on 1,6 prosentin suuruinen varainsiirtovero.

– ostajan pitää rahoittaa kauppahinnan maksu.

– jollei verohuojennuksia saada, sekä myyjälle että ostajalle voi tulla merkittäviä veroseuraamuksia.

Kauppa

+ jatkajalla ei tarvetta rahoittaa kauppahintaa.

– luopujalle ei tule varallisuutta sukupolvenvaihdok- sesta (turva eläkepäivien varalle)

– ostajan pitää rahoittaa verojen maksu (usein hyvin ongelmallista, jollei verohuojennuksia saada).

Lahjoitus

lähde: PwC

vuonna 2020 tarvitaan

150 000 uutta työntekijää.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

2/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 27arJESSa

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 29.3.2012

Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti: 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. hinta 95 € + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti: kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja 6 kk näkyvyys verkkopalvelussa. hinta suomen Yrittäjien jäsenille 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

suomen Yrittäjät, Pl 999, 00101 helsinki , p. 09 229 221 [email protected] www.yritysporssi.fi

Vanha, hyvin menestyvä sisustus- ja lahja-alan tukku helsingissä (2 myymälää ja nettikauppa).

sy-14122011-1547

Kello- ja kultasepänäliike Keski-Pohjanmaalla. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat.

sy-15122011-1552

Elintarvikekioski / pelipaikka Pohjois-Pohjanmaalla. työntekijöitä 2-3. liikevaihto 500 000 - 600 000. Omat toimitilat 123 m2. hintapyyntö 90 000 €.

sy-04012012-1579

Polkupyöräliike (korjaus ja myyn-ti) Varsinais-suomessa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 1. Omat toimitilat 120 m2.

sy-09012012-1583

Lastentarvike- ja lelumyymälä etelä-Karjalassa. toimintaa koko suomessa ja ulkomailla. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 235 m2. hintapyyntö 50 000 € + vaihto-omaisuus.

sy-13012012-1609

Elintarvikeliike espoossa. liike-vaihto yli 2 000 000 €. Omat toimi-tilat 420 m2.

sy-16012012-1613

Erikoisliikkeen liiketoiminta Uudellamaalla. Myös verkkoliiketoi-mintaa. työntekijöitä 1. hintapyyntö 38 000 €.

sy-17012012-1624

tuottava kukkakauppa (kalustoi-neen, koneineen ja varastoineen) Kouvolassa. liikevaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 1. Vuok-ratut toimitilat n. 100 + 150 m2. hintapyyntö 19 500 €.

sy-19012012-1630

Matto- ja sisustusalan yritys Kanta-hämeessä. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Omat ja vuokratut toimitilat. hintapyyntö 290 000 €.

sy-20012012-1635

Aaa-luottoluokan maahantuon-ti- ja vähittäismyynti yritys Uudellamaalla etsii osakasta tai rahoitusta laajentumiseen. työnte-kijöitä 2 - 3. liikevaihto 1 - 2 milj. €. Vuokratut toimitilat 275 m2. hinta-pyyntö 100 000 €.

sy-30012012-1657

Tilitoimisto Varsinais-suomessa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 95 m2.

sy-21122011-1564

Kauneushoitola helsingissä. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Vuokratut toimitilat 120 m2. hinta-pyyntö 43 000 €.

sy-10012012-1592

Autokoulu Pirkanmaalla. liike-vaihto 300 000 - 400 000 €. työn-tekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat. hintapyyntö 250 000 €.

sy-08022012-1686

Kauppa

Koulutus- ja asiantuntijapal-veluita tarjoava yritys Pohjois-Pohjanmaalla. toimintaa koko suomessa.

sy-09012012-1585

Myydään/myydään osuus työvoi-man vuokrauspalveluyritys, jolla toimintaa koko suomessa. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimi-tilat 170 + 50 + 90 m2. hintapyyntö 500 000 €.

sy-09012012-1584

Muut toimialat

Puualan yritys tai sen toimitilat keskeisellä paikalla pääkaupun-gissa.

sy-16012012-1617

Rakennesuunnittelutoimisto. liikevaihto 400 - 500 000 €. hin-tapyyntö 350 000 €. työntekijöitä 4 - 5, vuokratut toimitilat 178 m2.

Py-07022012-1682

Rakennusalan yritys (kattoturval-lisuustuotteiden ja sadevesijärjes-telmien myynti ja asennus) Uudella-maalla. toimintaa myös ulkomailla. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. hintapyyntö 110 000 €.

sy-14022012-1703

Rakentaminen

Palvelut, liikenne

Myytäviä kohteitammeRautakauppa ...............................2 100 000Koneistus-, levy- ja hitsaustyö- konepaja ..................................... 1 400 000Teollisuuskiinteistö .....................1 200 000Rakennusliike .............................. 1 100 000Vuokrattu hotellikiinteistö sijoittajalle.....................................980 000Eristysasentamista ....................... 650 000Pakkaukset .................................... 500 000Kuormalavojen kierrätys ............. 495 000Rakennusalan konsultointi ...........475 000Rakennusliike ................................ 465 00021-paikkainen hoitokoti ... 400 000 + kiint.Pienkoneiden vähittäis- myynti& huolto .............................400 000Metallialihankintaa ....................... 360 000Kahvila/ravintola/kioski/kauppa ..350 000Sähkö- ja telealan tarvikemyynti ja asennuspalveluita .....................325 000Huonekaluliike ............................... 313 000Lokalahden Mylly ........................... 210 000Ammatillinen perhekoti ................ 185 000Sähköurakointiliike ........................140 000Kuormalavojen kierrätys ................65 000Pääomasijoittaja konepajalle ......... tarjousKäy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

Yritysvälittäjät

20v toimineen pakkausalan tuk-kukaupan liiketoiminta omista-jan eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Valmis asiakaskunta. toimitilat 300 m2. liikevaihto n. 250 000,-.

Kymi-03022012-1671

Viljakauppaan soveltuva maatila ja liikekiinteistöt Pohjanmaan alueelta. 2 - 3 työntekijää. liike-vaihtoluokka yli 2 miljoonaa euroa, omat toimitilat, toimintaa koko suomessa. Mahdollisuus neuvotella myös muista viljankäsittelyyn liitty-vistä liiketoiminnoista.

ePy-07022012-1679

Täyden palvelun huoltoasema Pirkanmaalla. liikevaihto 1,8 milj. euroa. työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 600 m2. hintapyyntö 485 000 €.

sy-16022012-1709

Täyden palvelun huoltoasema enossa, joensuussa. liikevaihto 1,9 milj. euroa. Oma tontti ja rakennus n. 850 m2. hintapyyntö 1,3 milj. euroa.

sy-16022012-1710

Majoitus, ravintola, elintarvike

Chaine Des Rotisseurs kilven oma- ava yli 20 vuotta toiminut, paikka-kunnan johtava ruokaravintola Kymenlaaksossa. Ravintola myy-dään omistajan eläkkeelle siirtymi-sen vuoksi.

Kymi-10012012-1595

Pikaruokaravintola etelä-Pohjanmaalla. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat.

sy-26012012-1649

Lounasravintola/pitopalvelu Päijät-hämeessä. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat n. 400 m2. hintapyyntö 30 000 €.

sy-06022012-1678

Sähköinen tasekirja tuo luotettavan tiedon

Mikä raportointikoodisto?•Raportointikoodisto linkitetään yrityksen tilikarttaan,

tai se voi myös toimia tilikarttana. Koodisto hyödyttää niin yrityksiä, palveluntarjoajia kuin viranomaisiakin.

•Raportointikoodisto nopeuttaa ja helpottaa yritysten pakollista sidosryhmäraportointia, yhtenäistää rapor-tointikäytäntöjä ja mahdollistaa nykyistä sujuvamman viranomaisyhteyksien kehittämisen.

•Taloushallinnon raportoinnista kertyy yrityksille hallin-nollisia kustannuksia vuosittain kahden miljardin euron edestä.

•Hallinnollinen taakka koostuu kirjanpitoon ja palkka-hallintoon perustuvasta raportoinnista.

Kimmo [email protected]

patentti- ja rekisterihal- litukselle siirtyvät yri-tysten tasetiedot ovat

täysin oikeat ja vertailukel-poiset vasta kahden vuoden kuluttua, kun sähköinen tasekirja valmistuu. Tällä het-kellä menossa on rakennus-vaihe.

– Luotettavuuden lisäksi tieto liikkuu jatkossa nope-ammin ja valmiiksi pures-keltuna, sanoo tilitoimisto Hawconin toimitusjohtaja Vuokko Mäkinen.

Hän on myös Taloushallin- toliiton hallituksen jäsen ja varapuhenjohtajana rapor-tointilautakunnassa, jonka vastuulla on raportointikoo-diston ylläpito.

Yrittäjien ja yritysten kan-nalta sähköinen tilikartta on tärkeä.

Mäkisen mukaan yrittä-jien pitäisi olla enemmän huolissaan siitä, mitä tietoja heidän yrityksistään julkais-taan. Verottaja lähettää saa-mansa tilinpäätöstiedot sel-laisenaan eteenpäin PRH:lle.

– Verohallinto haluaa tilin- päätös- ja tasetiedot neljän kuukauden kuluttua tilikau-den päättymisestä. Tasekir-jaa saatetaan kuitenkin kor-jata moneen otteeseen sen jälkeen, Mäkinen kertoo.

Esimerkiksi luottoluokit-tajat arvioivat yrityksen mak-

sukykyä PRH:sta löytyvien tietojen perusteella.

Nykyiseen tilanteeseen on päädytty, kun osa yrityksistä jätti lähettämättä tilinpää-töstietojaan PRH:lle määrä-aikaan mennessä.

– Viranomaiset eivät sil-loin tiedostaneet eri aikarajo-

jen tuomia ongelmia. Veroil-moituksen jättöaika on neljä kuukautta, ja varsinaisen ti-linpäätöksen julkistamiseen voi kulua jopa kahdeksan kuukautta, Mäkinen toteaa.

Koodisto toimii. Sähköinen tasekirja on jatkumo kaksi vuotta sitten lanseeratulle raportointikoodistolle. Koo-disto on jo yhtenäistänyt yri-tysten raportointikäytäntöjä.

– Kyllähän tavoitteena on ollut koko ajan hallinnolli-sen taakan keventäminen. Turhaa työtä tehdään edel-leen paljon, Vuokko Mäkinen sanoo.

Koodiston suunnitteluryh-mään on kuulunut laaja jouk-ko taloushallinnon ammatti-laisia ja viranomaistahoja, kuten Aalto-yliopisto, Talous-hallintoliitto, Verohallitus ja Patentti- ja rekisterihallitus.

Brasilia on noussut varteen-otettavaksi vientimaaksi myös pk-yrityksille.

Brasiliassa kaivataan suo-malaista osaamista etenkin meri- ja offshore-teknologi-assa, biomassapohjaisissa liiketoiminnoissa, kaivosteol- lisuudessa sekä ict-puolella.

Esimerkiksi Suomessa nel- jäsosa energiasta tuotetaan biopohjaisista raaka-aineista

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Ostetaan tilitoimiston liiketoi-minta tai osuus Keski-suomesta. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

sy-23012012-1638

Palvelut, liikenneMuut toimialat

Ostetaan toimiva kuntoklubi, kuntosali, kuntokeskus Porista. Omat/vuokratut toimitilat.

sy-03012012-1577

Ostetaan yritys (liike-elämän pal-velut tai muu palveluliiketoiminta, maahantuonti ja kauppa, sosiaali- ja terveysala jne.) etelä-suomesta. liikevaihto 100 000 - 400 000 €.

sy-13022012-1700

yrittäjien pitäisi olla enemmän huolissaan siitä, mitä tietoja heidän yrityksistään julkaistaan.

Vuokko mäkinen

Suunta kohti Brasiliaaja Brasiliassa ylikin. Suomen energiabiomassat ovat puu-ta ja turvetta, kun taas Brasi-liassa käytetään puun lisäksi myös sokeriruokoa.

– Nämä kaikki bioraaka-aineet ovat haastavia energi-ankäytössä ja vaativat edis-tyneitä jalostustekniikoita. Suomalainen biomassan ja-lostuksen teknologia on erit-täin arvostettua Brasiliassa.

Suomalaisilla on annettavaa esimerkiksi teollisuuden yhdistetyssä sähkön ja läm-mön tuotannossa. Meillä onkin tarkoitus tuoda pieniä ja keskisuuria yrityksiä maan bioenergiamarkkinoil-le, sanoo Finpron Sao Paulon vientikeskuksen päällikkö Matti Landin.


TOIMITILa

sijainti on elinehto. Sijainti on myymälälle kaikki kaikessa, mutta sijainti ratkaisee myös toimistojen ja tuotantotilojen kohdalla.

toimivat liikenneyhteydet. liiketilan on oltava sellaisella paikalla, jonne asiakkaiden ja henkilökunnan on helppo päästä.

1

2 4

3

Sijainti ennen kaikkeaKun yritys etsii uutta toimitilaa, on yrityksillä hyvinkin erilaisia tarpeita ja vaatimuksia tilan suhteen. yksi ratkaiseva tekijä kuitenkin yhdistää erilaisia muuttajia.

Mirka [email protected]

Kaikkihan sen tietävät. Lii-kehuoneistoa valittaessa yksi asia on ylitse mui-den: sijainti.

Sijainti oli ykköskritee-ri myös miestenvaateliike

T’uomon omistajalle Heikki Varriolle, joka halusi laajentaa yritystään ja perusti uuden myymälän Helsingin Bulevardille lokakuussa.

– Vaateliikkeelle sijainti on aina tärkeä ja Bulevardin ympäristö oli meille tar-peeksi exclusiivinen, Varrio sanoo.

Varrio halusi avata uuden liikkeen-sä Helsingin keskustaan, ei kuitenkaan kauppakeskukseen, vaan arvostetun os-toskadun varrelle.

– Osoitteena Bulevardi on kiva ja kuu-lostaa hienolta asiakkaiden korvaan, Var-rio miettii.

Lisäksi lähistöllä on T’uomon laatu-ajattelua korostavalle konseptille sopivia naapureita: toisia korkealaatuisia mies-tenvaateliikkeitä, arvostettu hotelli ja ki-voja ravintoloita.

Sopivan tilan ja sijainnin lisäksi uu-den, 85 neliömetrin kokoisen liikkeen suuret, kauniit näyteikkunat ja fasadi upeine pylväineen ihastuttivat.

Itse asiassa kyseistä liiketilaa oli ihailtu jo vuosia, kun Varrion aiempi liike, mies-ten merkkivaatteiden outlet-myymälä oli majaillut uuden liiketilan naapurissa jo vuodesta 2006.

Keskustan kalliisiin vuokriin oli siis jo ehditty tottua, eivätkä Bulevardin kor-keat hinnat järkyttäneet vaatealan yrittä-jää. Varrio aikookin viihtyä uusissa tilois-sa vielä pitkään.

– Kyllähän vaateliike voi olla samalla paikalla vaikka 50 vuotta, kunhan sijainti vain on toimiva.

työntekijöiden ehdoilla. Vapaita toi-mitiloja tarjoavan Sponda Oyj:n vuok-rauspäällikkö Riku Lähdemäki kehottaa yrityksiä miettimään uusia toimitiloja myös työntekijöiden vinkkelistä.

– Jos yrityksellä ei ole kauheasti asia-kasvirtaa, niin ratkaisevaa voi olla se, missä työntekijät asuvat ja kuinka help-po heidän on tulla töihin, Lähdemäki toteaa.

Järvenpäästä Vantaan Hakkilaan muuttanut, siivous- ja puhtaanapitotar-vikkeiden tukkukauppa Pamark Oy halu-si olla muutossa armollinen henkilökun-nalleen.

– Olimme olleet pitkään Järvenpääs-sä ja henkilökunta oli muotoutunut pitkälti sitä kautta. Halusimme löytää sellaisen tilan, ettei työntekijöiden tar-vitsisi jättää meitä muuton yhteydessä, yrityksen toimitusjohtaja Jussi Nevas kertoo.

Sopivat tilat löytyivät hyvien liiken-neyhteyksien päästä, Kehä III:n varrelta Vantaan Hakkilasta ja sama, Järvenpääs-tä tuttu 43 työntekijän porukka on töissä edelleen.

Liikenneyhteyksien varassa. Kun ta-varantoimitus on kumipyöräliikenteen varassa, ovat toimivat liikenneyhteydet luonnollisesti tukkukaupalle elinehto.

– Asiakkaiden tarpeet tulevat nopeasti ja tuotteen on oltava viimeistään muu-taman päivän sisällä perillä. Meidänlai-selle yritykselle on tärkeää, että kuor-ma- ja pakettiautot pääsevät nopeasti hakemaan tavaraa ja toimittamaan ne edelleen asiakkaalle, Nevas selvittää.

Pamarkin muita, uusiin toimitiloihin liittyviä tarpeita olivat varastotoimin-taan liittyvät vaatimukset toimivista lastaus- ja purkautiloista, rekkataskuista ja lastauslaitureista. Laatu- ja ympäristö-sertifioidulle yritykselle oli lisäksi tär- keää, että uusien tilojen ympäristökritee-rit täyttyivät.

Nykyisiin tiloihin on määritetty kas-vun varaa, eikä Nevaksella ole hoppua muuttaa. Yrityksen toimintaa nostetaan Nevaksen mukaan päivä kerrallaan vas-taamaan toimitilan kokonaiskapasiteet-tia.

– Varaston muuttaminen on suuritöis-tä. Me teimme sitä kokonaisen viikonlo-pun ajan ja meillä oli 29 rekallista täynnä tavaraa. Se oli upea suoritus henkilökun-nalta, mutta en halua laittaa heitä siihen tilanteeseen joka vuosi, Nevas sanoo.

PyLVäät. Uuden liiketilan julkisivu oli heikki Varrion mieleen.

Pyörivätkö mielessä uudet toimitilat?

Pohjaratkaisu. Tilan on oltava toimiva ja sen on sovittava yrityksen tarpeisiin ja henkilökunnan määrään. Vaikka tila olisikin muuntamiskelpoinen, saattaa sen työstäminen nostaa hintaa.

ilmastointi ja lämmitys. Kiinnitä huomiota tehokkaaseen ilmastointiin ja pohdi, tarkeneeko tilassa talvella.

jarKKo Virtanen


2,8%Vuoden 2011 aikana pantiin vireille 2 944 konkurssia, mikä on 2,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Halusimme löytää sellaisen tilan, ettei työntekijöiden tarvitsisi jättää meitä muuton yhteydessä.

jussi nevas

KuLKuyHtEydEt. jussi nevas halusi, että työntekijöillä olisi hyvät yhteydet uusiin toimitiloihin.

Onko keskustalle vaihtoehtoa?

> Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan joka viides yritys etsii koko ajan

uusia toimitiloja. Ketkä ovat näitä muuttajia, Spondan vuokraus-päällikkö, Riku Lähdemäki?

– Toisille yrityksille muut-taminen on helpompaa kuin toisille ja myös nämä yritykset aktiivisemmin hakevat uusia toimitiloja. Esimerkiksi raskaan teollisuuden yritykset, jotka ovat joutuneet tekemään suuria inves-tointeja tuotantolaitteisiin, ovat hyvinkin pitkäaikaisia vuokralaisia, ei-vätkä ole yhtä hanakoita muuttamaan kuin esimerkiksi keskustan toimistot, jotka saattavat muuttaa jopa parin vuoden välein.

Mihin yritykset muuttavat?– Liiketiloja vaihdetaan eniten niillä alueilla,

joilla on myös eniten tarjontaa. Pääkaupunkiseu-dulla liikehdintä keskittyy enimmäkseen Helsin-gin keskustaan, josta vapaita liikehuoneistoja löytyy ihan mukavasti, ainakin toimistojen osalta.

Mutta eikö keskustassa ole kallista?

– Vuokrataso voi si-jainnista, pinta-alasta, kerroksesta ja sopi-muksen pituudesta riippuen vaihdella sa-man korttelin sisällä 20:stä 200 euroon neliöltä. Ykkösalueel-

la katutason pienestä liiketilasta voi joutua

maksamaan kuussa 200 euroa neliöltä, kun

samassa korttelissa, hieman huonommalla kohtaa ylemmässä

kerroksesta neliövuokra voi olla vain 20 euroa kuukaudessa, jos tila on suuri ja vuokralainen on valmis sitoutumaan pitkäksi aikaa.

Onko keskustalle vaihtoehtoa? – Helsingin keskustalle on vaikea löytää kor-

vaajaa, mutta jos kantti riittää lähteä Helsingistä, niin Espoon Leppävaarassa on hyvät palvelut ja yhteydet.

Toimistotilojen keskiarvovuokria€/m2/kk

Oulu

12–14

Vaasa

10–12

Espoo,Keilaniemi

21

Helsinki, ydinkeskusta

29

Jyväskylä

12–15

Turku

12–15

Tampere

13–15 Lahti

10–15

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201230 TOIMITILa

Vain tyhmä heittää rahaa kaivoon

> Lähes puolet kiinteistön kustannuksista koostuu energiakuluista, sanoo energiapal-velujen asiantuntijayritys Skapatin toimi-

tusjohtaja Tommi Vekka.Hänen mukaansa yrittäjän pitäisi saada käsitys

siitä, että jos kiinteistö kuluttaa nyt 50 000 euroa, se voisi jatkossa kuluttaakin vain 25 000 euroa.

– Energia on ihan oikeasti aika merkittävä kulu. Innostus säästämiseen on lähtenyt liikkeelle, kun energian hinta on noussut. Kymmenen prosenttia energiakuluista säästyy helposti, Vekka kertoo.

Hän kehottaakin yrittäjiä miettimään, kuinka paljon tuotteen hintaa pitää kasvattaa tai sääs-tää tuotantokustannuksissa, jotta viivan alle saa saman summan.

Helpoimmin säästöä syntyy oikeasta valaistuk-sesta, ilmanvaihdosta tai lämmityksestä. Myös kiinteistöjen yläpohjaeristykset on usein tehty väärin.

– Monesti tekniikka ja automatiikka on kunnos-sa, mutta sitä ei osata käyttää, Vekka kiteyttää.

Hänen mukaansa yrityksissä pitää myös miet-tiä, missä järjestyksessä energiansäästökohteita on järkevää toteuttaa.

– Ensin kannattaa tehdä 1 – 4 vuoden takaisin-maksuajalla tehtävät toimenpiteet, Vekka sanoo.

älä maksa turhasta

järkevä energianhallinta tuo yritykselle tuhansien eurojen säästöt. juhani lemström korostaa myös työolosuhteiden parantamista. Kimmo [email protected]

LVi-suuNNittELijOiLLE PaiNEtta. M-Componentsin juhani lemström kehottaa yrittäjiä vaatimaan lvi-suunnittelijoilta enemmän, jotta energiansäästöön kiinnitettäisiin huomiota jo kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

tärkeintä on miettiä miten energiankäyttöä voidaan ohjata ja säätää, kuten valaistusta, lämpöä ja ilmanvaihtoa.

juhani lemström

yritysten kiinteistöis-sä muhii valtava mahdollisuus sääs-tää rahaa.

Tuhansissa yri-tyksissä ei nimit-

täin seurata energiankulutusta mitenkään, vaikka turhasta läm-mityksestä säästynyt raha näkyy suoraan viivan alla.

– Emme voi vielä tehdä koko-naisarviota, mutta säästöpoten-tiaali on meillä tuhansia euroja vuodessa, sanoo M-Componentsin toimitusjohtaja Juhani Lemström.

Koneiden osiin erikoistuneella

sopimusvalmistajalla on tuotanto-tiloja Hämeenlinnassa noin 2 000 neliötä ja muuta tilaa 300 neliötä.

Vuosituhannen alussa valmis-tuneeseen teollisuushalliin tehtiin viime vuonna laajennus.

– Tärkeintä on miettiä miten energiankäyttöä voidaan ohjata ja säätää, kuten valaistusta, lämpöä ja ilmanvaihtoa, Lemström selvittää.

– Kiinteistö lämpiää kaukoläm-möllä ja käytämme myös sähköä. Olemme miettineet, onko perusjär-jestelmiä syytä muuttaa ja mitkä

ovat esimerkiksi maalämmön ta-kaisinmaksuajat. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin ihmisten päivit-täisestä toiminnasta, hän jatkaa.

Yksi hyvä esimerkki helposta säästöstä ilmeni laajennuksen yhte-ydessä. M-Componentsilla oli ollut aiemmin liian iso kaukolämpöliitty-mä, jota ei ollut tarve enää kasvat-taa, vaikka tilat suurenivatkin.

Painetta suunnittelijoille. Lem-ström on tyypillinen pk-yrityksen toimitusjohtaja. Hänkin heräsi energiansäästöön, kun lämmitys-laskut jatkoivat kohoamistaan.

M-Componentsin energialaskut ovat kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Se on paljon yritykselle, jonka liikevaihto on noin kolme miljoonaa euroa.

Lemström korostaa, että järke-vämmässä energiankäytössä kyse ei ole pelkästään säästöistä vaan myös paremmista työolosuhteista.

– Tehtaassa syntyy prosessiläm-pöä aika paljon. Meillä on ollut isoja ongelmia saada lvi-suunnit-telijat ymmärtämään, miten järjes-telmämme reagoivat siihen, Lem-ström sanoo.

Käy läpi epä-kohdat, joissa voit säästää rahaa.

suurimmat kulutuskohteet ovat usein kiinteistöjen ilmanvaihto, lämmi-tysjärjestelmä sekä väärin säädetty lämmitys.

aloita toimen-piteistä, joissa takaisinmaksuaika on 1 –4 vuotta.

Kiinteistön kustannuksista 40 prosenttia on energiakuluja. säästöpotentiaali on helposti tuhansia euroja vuodessa.

1

2

4

3

toimi näin:

Osallistu keskusteluunwww.yrittajat.fi

PeKKa HoVi

2/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 31TOIMITILa

www.suomalainen.com

EKOLOGISUUTTATOIMISTOONSUOMALAISESTA

Toimistotarvikkeetnyt vaivattomasti myösSuomalainen.comista!

Hinnat voimassa31.3.2012 saakka.

990

Mappi a4 /7 cM

390

EkologinEntoiMistosEttiSis. rengaskansion,lehtikotelon jalomakelaatikon.

LIITY NYTYRITYSKORTTIASIAKKAAKSI

Yrityskorttiasiakkaana saat 10 % alennuksen toimisto-

ja paperitarvikkeista, kalentereista ja toimistolaskimista

– myös tarjoushintaisista tuotteista. Liity osoitteessa

www.suomalainen.com tai myymälässämme.

asunto-osakeyhtiöi-den kustannusten nousu on saanut taloyhtiöt pohti-

maan huolto- ja isännöinti-palveluiden kustannuksia.

Isännöintiliiton puheen-johtajan Jari Porthénin mu-kaan isännöintipalvelut ei kuitenkaan ole taloyhtiölle oikea paikka säästää, eikä hän kannusta isännöintipal-veluiden kilpailuttamiseen säästösyistä.

– Ennemminkin ammat-titaitoisen ja osaavan isän-nöinnin merkitys tällaisessa tilanteessa korostuu, Port-hén sanoo.

– Isännöitsijä johtaa ta-loyhtiön arkea ja kun isän-nöintipalvelut toimivat hyvin, pysyvät taloyhtiön kus-tannukset kurissa ja yllättä-viltä kulujen nousuilta väl-tytään.

Porthénin mukaan on arvo sinänsä, että isännöitsi-jä on pitkäaikainen ja tuntee taloyhtiön hyvin.

– Siinä mie-lessä isännöin- tipalveluiden kilpailuttami-nen on täysin eri asia kuin vaikkapa jätehuollon kilpai-luttaminen, Porthén muistuttaa.

Siksi isännöinnissä ei kannata poukkoilla ja häti-köidä kilpailuttamisessa.

missä säästää? taloyhtiöt ovat joutuneet kinkkisen pul-man eteen, kun asumisen kustannukset nousevat kohisten. Mirka [email protected]

– On taloyhtiön edun vastaista kil-pailuttaa isän-nöintipalvelut joka vuosi.

Hankinnat syynissä. Joka talo on sii- vottava ja läm-mitettävä edel-leen. Ostoja ja han-kintoja katsotaan kuitenkin taloyhtiöissä aiempaa tarkemmin.

– Taloyhtiöiden huolto-kustannuksissa ei ole sel-laisia eriä, jotka voitaisiin karsia pois. Siivous- ja kiin-teistönhuoltopalveluita ei voida lopettaa, vaan ne on hoidettava jollakin tavalla.

Siitä huolimatta taloyh-tiöissä mietitään nyt, minkä tasoisia palveluita hanki-taan. Fakta on, että jos hoito-kuluja halutaan alentaa, on palveluiden tasosta useim-miten karsittava.

– Taloyhtiössä täytyy pohtia, halutaanko rappujen siisteyden olevan sairaalata-soa vai riittääkö esimerkiksi porraskäytävien siivous kak-si kertaa viikossa, Porthén sanoo.

Korjaukset käyntiin. Vaik- ka taloudellinen tilanne ja ennusteet sen kehittymi-sestä eivät ole kovin kum-moiset, on hetki Porthénin mukaan suotuisa taloyhtiön korjauksille.

– Hyvää tässä nykyisessä taloustilanteessa on se, että alhaisesta korkotasosta joh-tuen taloyhtiöt saavat nyt helposti ja edullisesti lainaa.

Samalla myös vapaata työvoimaa on hyvin saatavil-la, kun uudisrakennus tak-kuilee ja rakennusliikkeiden kiinnostus taloyhtiöiden remonttikorjauksia kohtaan on suurempi.

– Urakointiliikkeillä on nyt enemmän innostusta ja työ-voimaa. Kun rakennusalalla menee lujaa, keskittyvät ra-kennusliikkeet mieluummin uudisrakentamiseen, Port-hén huomauttaa.

säästöLiNja. jari Porthénin mukaan

ostoja ja hankintoja katsotaan taloyhtiöissä nyt aiempaa

tarkemmin.

PiXm

aC


vapaaLLa

Minna ParikkaKoroilla kohti unelmaa1Nuorten Yrittäjien tapahtuma Hot-

Spot järjestetään Helsingissä 16.–18. maaliskuuta. Olet puhumassa lauan-

tain seminaarissa. Mistä aiot puhua? ”Minna Parikka – koroilla kohti unelmaa” on puheeni aihe. Kerron, miten olen täysin itse-näisesti lähtenyt viemään yritystäni eteenpäin. Otin pankkilainan ja omistan edelleen yritykse-ni kokonaan itse. Kun on unelma ja kova tahto toteuttaa se, niin löytyy aina keino. Toivon, että oman tarinani kertominen kannustaa ihmisiä luottamaan itseensä ja unelmiinsa ja tekemään paljon töitä niiden eteen.

2Olet kenkä- ja asustesuunnittelija. Miten päädyit alalle? Kun olin 15-vuotias, siskoni kirjoitti artik-

kelin kenkäsuunnittelija Andrea Pfisteristä MeNaisiin. Silloin tajusin, että joku voi ajatella kenkiä työkseen. Siitä lähtien olen päämäärä-

tietoisesti suunnannut kohti haavettani. 19-vuotiaana lähdin englantiin opiskelemaan

kenkäsuunnittelua De Montfort Universitys-sa. Vietin kuusi vuotta ulkomailla ja koti-ikävän takia palasin Helsinkiin.

3Entä yrittäjäksi? Aloitin yritykseni 2005, ensimmäinen mallisto tuli syksyllä 2006. Heti alusta

alkaen on ollut selkeää, että merkillä on oltava

kansainvälinen ote ja tavoitteena on kansain-välisesti tunnettu kenkäbrändi. Kaikki onkin mennyt suunnitelmien mukaan, ja kansainvä-linen lehdistönäkyvyytemme on erinomainen. Jälleenmyyjiä meillä on 15 eri maassa.

4Olet niittänyt mainetta myös maail-malla, ja monet julkkikset ovat käyt-täneet tuotteitasi. Kenelle haluaisit

suunnitella kengät tai laukun? Levyttävä artisti Lana del Rey juuri julkaisi en-silevynsä. Hänestä varmasti tulee tähti, jonka huomiosta suunnittelijat jo nyt tappelevat.

5Mistä saat inspiraatiota suunnittele-miisi tuotteisiin? Aktiivinen elämä on minulle parasta inspi-

raatiota. Se, että harrastan, näen ja koen, pitää minut kiinnostuneina asioista ja antaa virtaa omaan työhön. Haluan luoda kenkiä, joissa yh-distyy kauneus, värikkyys ja yksityiskohtien leik-kisyys. Tuotteeni ovat hauskoja mutta kuitenkin käytettäviä. Vasta kun näen naisen käyttävän kenkiäni, koen onnistuneeni suunnittelijana.

6Minkälaiset kengät löytyvät omista jaloistasi nyt? Vuorilliset kiiltonahkakorkkarit talven

2007 mallistostani. Ne alkavat jo olla arkistojen aarteita!

aktiivinen elämä on minulle parasta inspiraatiota. se, että harrastan, näen ja koen, pitää minut kiinnostuneina asioista ja antaa virtaa omaan työhön.

Kuka? Minna Parikkaikä: 31työ: kenkäsuunnittelija ja yksityisyrittäjäunelma: rakentaa kansainvälisesti tunnettu designerbrändijuuri nyt: Hotspot 16.–18. 3.

tuomioKuluneen KuuKauden Plussat ja miinuKset

VÄÄRIN JUOTU. Suomalaiset ovat osoittaneet vääränlaista

eurooppalaista juomakulttuuria, jonka johdosta valtion juomayh-tiö Altia päätti alentaa Kosken-

korvan hintaa. Kansanterveyden asiallahan tässä ollaan…

minna PariKKa ltd

SIIPIVEIKOT. Mukavaa, että valtiolta ja kunnilta löytyy yksi yhteinen harrastus: molemmat

haluavat näköjään pumpata kaikki ylimääräiset rahansa

lentoyhtiöille.

YHYY, MEITÄ KIUSATAAN. Ulkoisesti niin karski persu-

kolmikko päätyi vanhaan, joskaan ei niin kunnialliseen keinoon eli kärväykseen, kun

voiman pimeälle puolelle kääntynyt Darth Wallin iski

sanallisen moukarin pöytään.

YOU´RE FIRED. Nokian toimitus-johtaja Stephen Elop piipahti

Salossa julistamassa, että tehtaalla on merkittävä rooli

yhtiössä. Sama suomeksi kitey-tettynä: ”Viimeinen voi valmis-tautua sammuttamaan valot”.

ATLANTTI KUTSUU. Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi

haluaisi upottaa esitetyn kuntakartan Atlanttiin. Kivi-

niemi varmaan myös toivoo, että kartan kiikuttaa perille muuan

kunniapuheenjohtaja.

OODI SAULILLE. Jos joku kuvitteli, että demarinaisten ja Jouni Backmanin esittämä

Tarja Halonen -räp on kaikkien aikojen limbo, niin oli väärässä.

Taiteilijanimet ”Apina” ja ”Orava” onnistuivat tuotta-

maan sellaisen oksennuk- sen, jota pahemmaksi ei enää pääse. Eihän…

6 kysy- mystä


Ilkeä kiusankappale, joka pilaa kaikki

hyvät ideasi lyödä rahoiksi.

Arkistosta yritystoiminnan aarteitaLappeenrannan vanhin yhdis-tys Käsi- ja Pienteollisuusyhdis-tys ry avaa arkistonsa. Lappeen-rannan kaupungin arkistoon luovutettavan aineiston dokumentit koskevat mestari- ja kisällikirjojen hakemuksia, papintodistuksia, koulutodis-tuksia ja ammattitaidon osoit-tamiseen liittyviä vakuutuksia yrityksiltä. Vanhimmat doku-mentit ovat vuodelta 1877.

144-vuotiaan yhdistyksen aineisto on tutkijoiden ja yhdis-tyksen toiminnasta kiinnostu-neiden käytettävissä.

Mitä ihmettä? Pyjamakala pitää yöllä vaatimatonta yöpukua ja vaihtaa päiväksi ykköset päälle. suomupeitteen väri ja kuviointi vaihtelee siis vuorokauden ajasta riippuen.seaLife Oy, linnanmäki

396 Pohjois-Karjalan Yrittäjien verenluovutuskampanjassa kertyi 132 veripussia ja niillä voitiin auttaa 396 potilasta.

yrittäjä–suomi–yrittäjäsivistystä sinulle, yrittäjä. suomennamme yrityssanastoa.

Milloin: Kinnulassa 24.–25.3. klo 11.00.Paikalla myös: Kansanedustaja aila Paloniemi.

KasVuyrityKsEt. Mikkelissä järjestetty KiVi-seminaari tarjosi pk-yrityksille kansain-

välistymiseen liittyvää tietoa. seminaari kiinnosti erityisesti yrityksiä, jotka ovat aloit-

tamassa kansainvälistymistoimintojaan tai laajentavat niitä. (Kuva Mirja hämäläinen)

Baanalla Tapahtumia

juHLaHuMua. hämeen maakunnallista yrittäjägaalaa vietettiin helmikuussa Riihimäellä. Gaalan teemana oli

Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. juhlassa kansaa viihdytti myös Draq Queen nikola, jonka hahmo ”tuksu” tukiainen

näyttää parhaita puoliaan. (Kuva henri sjölund)

NOusussa. suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinomi nisteriön yhteinen nousu-kiertue käynnistyi tampereelta. Kiertueella tavataan

nuoria yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia. ensimmäi-sen kiertuepäivän päättänyt keskustelutilaisuus

järjestettiin hub tampereen tiloissa. Uuden-lainen työtila tarjoaa toimipisteen noin 80 yri-

tykselle. Konseptia esitteli toimitusjohtaja jussi Parviainen (toinen oik.). (Kuva Ville Kulmala)

Kesäduunia nuorilleKesäntekijät-kampanja kannustaa päijäthämäläisiä yrityksiä tarjoamaan kesätöi-tä nuorille tulevana kesänä.

Yritykset voivat osallistua kampanjaan kahdella tapaa: tarjoamalla nuorelle kesä-työpaikan tai lahjoittamalla työpaikan valitsemalleen yhdistykselle.

Kesätyöpaikat ovat esillä TE-toimiston Avoimet työpai-kat -palvelussa. Lista yhdis-tyksistä, joille työpaikan voi lahjoittaa, tarkentuu helmi-kuun 2012 aikana kampan-jasivuille www.phyrittajat.fi/kesatyokampanja.

Aitio Jääkiekon MM-kisoista? Jääkiekon MM-kisat pelataan 4.–20. toukokuuta 2012. Suo-men Yrittäjien jäsenyrityksillä on mahdollisuus osallistua arvontaan, jossa palkintona on kisa-aitio yhteen Suomen jääkiekko-otteluun.

Voittaja voi kutsua aitioon asiakkaitaan, yhteistyökump-paneitaan tai vaikkapa ystä-

viään – mikä vain kuulostaa parhaalta.

Arvontaan voi osallis-tua jättämällä yhteys-

tietonsa 31.3.2012 mennessä [email protected],

p. 050 597 9040 tai www.iihfworlds2012.

com.

Messuilua Wanhassa SatamassaOma Yritys 2012 -tapahtuma kokoaa jälleen yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet Helsingin Wanhaan Satamaan 27.–28. maaliskuuta.

Vuoden 2012 kärkiviestinä on suomalainen menestys. Tapahtumassa kuullaan yrittäjätarinoita eri aloilta ja koulutetaan yrittäjiä oman tuotteensa huippumyy-jiksi.

Oman yrittäjäta-rinansa messuilla kertovat esimer-kiksi Mohamed El-Fatatry Muxlimista, Totti Nyberg Makia Clothingista ja Antti Pasila Kioskedista.

Latua!

yrittäjän SM-hiihdot hiihdetään 24. – 25. maa-liskuuta Kinnulassa. Kisan avaa kansanedus-taja Mauri Pekkarinen.

Lauantaina hiihdetään naisten, miesten ja lasten yksilösarjat vapaalla tyylillä, ja sunnuntaina on joukkueiden vuoro.

Kisa-alueella on myös tarjolla koko perheelle

lumikenkäilyä, pulkkamäkikisa, hevosajelua ja lumizumbaa. Jos vilu yllättää, myydään kotakahvilassa kahvia, mehua ja makkaraa.

Lauantai-iltana huvitellaan myös tansseissa. Ilmoittautumiset 16. maaliskuuta mennessä [email protected] tai 050 517 4130.

starttiraHa. nousussa käytiin tiukkoja keskusteluita. Käytettyjen kameroiden verkko-kauppaa pyörittävän jussi lehmuksen ehdotus liittyi starttirahaan. hyvä ja selkeä tukimuoto pitäisi hänen mukaansa olla myös opiskeli-joiden ja eläkeläisten saatavilla. (Kuva Ville Kulmala)

ro

deo

verottaja

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/201234 parHaaT paLvELUT

Näytä olevasi jäsenKirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2012 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset– auktorisoidut käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

[email protected]

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Yrittäjä!!Kaipaako varastointisi osaavaa,

palvelevaa ja luotettavaa kotimaista tekijää. Ota yhteyttä

M&H Logistics teaM oy040 539 0064 ja 040 569 2005

VARASTOINTIPALVELUT

www.consista.fi

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO

[email protected]

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSPALVELUT

Monipankki integroidusti

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe • sähköinen taloushallinto • palkanlaskenta • pankkiliikenne integroidusti • monipankki • kotisivut ja verkkokaupat • asiakkuudenhallinta • myynninohjaus • tarjousten hallinta • tilausten hallinta • materiaalinhallinta • projektinhallinta • ryhmäkalenterit • tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajan seuranta • työajan laskutus • tuotannon- ja huollonohjaus • ajopäiväkirja ja matkalasku

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

YRITYSSOVELLUKSET

TULOSTINTARVIKKEITA

YRITYSSOVELLUKSET


rESUMéde unga är okunniga om arbetslivet

fakta eller fiktion: Finland behöver nu industripolitik. staten kunde alltså ta en större roll i näringslivet.styrelseordförande Jorma Ollila från Nokia.

Man hör väldigt ofta att de unga har en fe-laktig uppfatt-ning om hur man ska bete

sig på jobbet. De förstår sig inte på klockan eller vet inte hur man svarar i telefon. De begriper kanske inte heller att man ska vara på job-bet alla vardagar, klargör Sastama-laföretaget Lexecon FinEst Oy:s vd Samuli Suonpää.

Suonpää, som själv tagit in praktikanter i sin verksamhet, de-lar dessa erfarenheter med många andra. Var fjärde företagare som svarade i Företagarna i Finlands barometer för små och medelsto-ra företag ansåg nämligen att det största hindret för att ge de unga arbete är att ungdomarna är för dåligt förberedda på arbetslivet.

Enligt Suonpää skulle detta dock kunna åtgärdas om fostran till fö-retagsamhet fick ett helt nytt upp-lägg.

– Ungdomar uppmuntras mycket att bli företagare, men det känns bortkastat. Unga som vill bilda företag gör det även utan fö-reläsningar. Det är bättre att anv-

Läget var det främsta krite-riet när herrekiperingen T’uomos ägare Heikki Var-rio ville utöka sin verksam-

het och öppna en ny butik på Bule-varden i Helsingfors i oktober.

– Läget är alltid viktigt för en klädbutik, och omgivningen vid

Brister i yrkes-skicklighet och arbetslivskunskaper hindrar anställning av unga.

ända tiden till att för hela årskullar i skolorna förklara hur arbetslivet fungerar, berätta om hur man sö-ker jobb och borde bete sig på ar-betsplatsen.

De företagare som deltog i baro-metern upplevde också att avsak-naden av de specialkunskaper som krävs i arbetet hindrade dem att anställa unga. Av dem som svarade

sastaMaLaförEtagEt.lexecon Finest Oy:s vd samuli suonpää (till höger) har fått uppleva att de ungas färdigheter i arbetslivet behöver förbättras. en del av de unga har inte ens klart för sig när och hur man ska vara på jobbet. Arbetstagaren jari Piirainen till vänster.

de förstår sig inte på klockan eller vet inte hur man svarar i telefon.

samuli suonpää

var 24 procent av den åsikten.– De arbetsmetoder och maski-

ner som används i skolorna kan skilja sig rätt mycket från dem som används i arbetslivet, säger Suonpää.

I Sastamalaområdet har detta förebyggts genom ett tätt samar-bete mellan skolorna och företa-garna.

Läget framför alltVart femte företag söker nya lokaler. de som söker nya lokaler har ett krav gemensamt: bra läge.

Bulevarden var tillräckligt exklusiv för oss, säger Varrio.

– Adressen Bulevarden är trev-lig och låter bra i kundernas öron, funderar Varrio.

Förutom den lämpliga lokalen och läget charmas man av den 85 kvadratmeter stora butikens vack-ra skyltfönster och fasaden med sina ståtliga pelare.

I själva verket hade man beund-rat lokalen redan i flera års tid, eftersom Varrios tidigare butik, en outlet-butik för märkeskläder, hade legat granne med den nya lo-kalen sedan 2006.

På de anställdas villkor. Riku Lähdemäki, uthyrningschef vid Sponda Oyj som förmedlar lediga

lokaler, uppmanar företag att tänka även på sina anställda när de funderar på nya loka-ler.

– Om företaget inte har ett stort kundflöde kan det vara av-görande var de anställda bor och hur lätt de kan ta sig till jobbet, konstaterar Lähdemäki.

Pamark Oy, som importerar städ- och rengöringstillbehör, ville vara tillmötesgående mot sin per-sonal och flyttade från Träskända till Haxböle.

– Vi hade verkat länge i Träskän-da, något som i stor utsträckning även hade styrt rekryteringen av personalen. Vi ville hitta en sådan lokal att de anställda inte skulle behöva lämna oss på grund av

flytten, säger företagets vd Jussi Nevas.

Lämpliga lokaler hittades intill Ring III i Haxböle i Vanda. Trafik-förbindelserna är goda och alla 43 anställda är fortfarande kvar i före-taget.

Skolorna snedvrider marknadenUtbildningsorganisationer som stöds med skattemedel erbjuder elevarbeten som avgiftsbelagda tjänster för en spottstyver utan att ta hänsyn till den verkliga kostnadsni-vån.

Det handlar om flera branscher: design, marknads-föring, catering och bilverk-städer samt hantverks-, frisörs- och revisionsbyrå-branscherna.

Problemet kunde lösas med en rekommendation om att läroanstalterna avstår från att sälja avgiftsbelagda tjänster.

Ekologisk olja erövrar världenDen finländska ekologiska rypsoljan har tack vare sin renhet potential att bli en global exportprodukt, hävdar Jukka Lassila, vice ordförande i Förbundet för ekologisk odling.

I övrigt går det också bra för ekologisk produktion. Enligt uppgifter från Nielsens konsumentpanel ökade vär-det på marknaden för ekologiska produkter med hela 46 pro-cent under 2011. Under fjolåret an-slöt sig 160 nya företag till kon-trollsystemet för ekologisk produktion. Tidigare hörde un-gefär 450 företag till sys-temet.

Elektronisk balansbok ger tillförlitlig informationDe balansuppgifter som överförs till Patent- och regis-terstyrelsen är fullständigt korrekta och jämförbara först efter två år när den elektro-niska balansboken blir klar. Just nu byggs systemet om.

För företagare och företag är en elektronisk kontoplan viktig.

Skatteförvaltningen vill ha boksluts- och balansupp-gifterna fyra månader efter utgången av räkenskapspe-rioden. Det är dock möjligt att balansboken justeras flera gånger efter det.

LägEt.är alltid viktigt för en klädbutik, säger herrekiperingen

t’uomos ägare heikki Varrio.

laura Vesa


Tämän palvelimen takuuaikana vaihdat talvirenkaat viidesti.

Viisi vuotta on piiiiitkä aika, ja koko tuon ajan me vastaamme takuulla Fujitsu PRIMERGY -palvelimesi toimivuudesta.

Fujitsu PRIMERGY TX200 S6Kasvavan yrityksen laajennettava palvelin

■ Toisen sukupolven Intel® Xeon® -suoritin E5606, max 2 suoritinta

■ 6 x Hot Plug 3,5” SATA tai SASlevypaikkaa ■ 6porttinen SATA RAID ohjain (tasot 0, 1, 10) ■ 5 vuoden onsitetakuu, vasteaika 4 tuntia arkisin,

maksuton puhelintuki ■ Tuotekoodit: VFY:T2006SX050IN

+ FSP:GA5S60Z00FIPY2 ■ SVH: 1 541 € alv 0 %

www.fujitsu.fi/palvelimet

Lisää tuotteista ja Sinua lähellä olevista jälleenmyyjistä:■ KIRJOITA: [email protected]■ SOITA: puh. 045 7880 8970■ KLIKKAA: www.fujitsu.com/fi

© 2012, Intel Corporation. All rights reserved. Intel, the Intel logo, Xeon and Xeon Inside are trademarks of Intel Corporation in the U.S. and/or other countries.

Hinnat alv 0 % ja ovat valmistajan suositushintoja. Fujitsu Technology Solutions pidättää oikeuden hintojen, saatavuuden ja teknisten tietojen muutoksiin. Voimassa 31.3.2012 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tuotteet kuvien kaltaisia. Kaikki käytetyt nimet ja tuotemerkit voivat olla tavaramerkkejä, joiden käyttö kolmansien osapuolien omissa tarkoituksissa saattaa rikkoa tavaramerkkien omistajien oikeuksia.

Documents

Yrittäjäsanomat 2/2012