uutiset:LUOTTOTIETOIHIN LISÄÄ KILPAILUA | 7

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Keksikää parempi idea nuorten työllistämiseksi | 3

1000 yrittäjää

Kuntavaalit lähestyvät ja Suomen Yrittäjät on asettanut

tavoitteekseen saada läpi 1 000 yrittäjää

valtuustoihin.

6/2012

4–5

Lainan saanti

tiukkeneePankit ovat vääntäneet kevään jälkeen

rahahanojaan entistä tiukemmalle pk-yritysten lainoissa.

arjessa:jUKKA jOKINIEmI ARVOSTAA ERILAISUUTTA | 24 – 25

uutiset:KALLIITA KANSALAISIA | 6

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/20122

Mielestämme kunnilla pitää olla oma unelma siinä missä yrityksilläkin. Ilman sitä tekemisellä

ja päätöksillä ei ole suuntaa. Yrittäjinä olemme tottuneet arvioimaan nykyisyyttä ja

suunnittelemaan tulevaisuutta. Siksi on hyvä valita valtuustoon yrittäjä.

Työpaikkoja Suomessa. Yrittäjät.

Lue lisää tavoitteistamme ja Suomen Yrittäjien vaikuttajakiertueesta yrittajat.fi/kunta

Osallistu keskusteluun facebook.com/suomenyrittajat

Y R I T T Ä J Y Y S L U O E L I N V O I M A A

SUOMEN YRITTÄJIEN VAIKUTTAJAKIERTUE:

Ma 3.9. Tampere

Ti 4.9. Tornio

Ke 5.9. Oulu

Ma 10.9. Kokkola ja Ylivieska

Ti 11.9. Seinäjoki

To 13.9. Pori

Ma 17.9. Turku

Ti 18.9. Helsinki

To 20.9. Kajaani

Ma 24.9. Espoo

Ti 25.9. Joensuu

Ke 26.9. Mikkeli

Ma 1.10. Kouvola

Ti 2.10. Hämeenlinna

Ke 3.10. Lahti

Ke 3.10. Rovaniemi

Ti 9.10. Jyväskylä

Ke 10.10. Vantaa

Tervetuloa! Vapaa pääsy! Katso lisää yrittajat.fi/kunta

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 3

aiheita:

Pitäisikö joskus kuunnella yrittäjää

Kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että suoma-laiset pitää saada mahdollisimman tehok-kaasti mukaan työelämään. Tai ainakin melkein kaikki. Valtiovarainministeriöhän

esittää budjettiesityksessään leikkauksia oppisopi-muskoulutukseen.

Ehdotus on kummallinen, vaikka leikkaus kohdis-tuneekin vain aikuisten jo työssä olevien koulutuk-seen. Yhtä kummallinen ilmiö on voimakas vastustus pääministeri Jyrki Kataisen esittämästä ajatuksesta nuorten oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi. Oppi-sopimuskoulutuksessa on vain noin 200 alle 18-vuo-tiasta opiskelijaa. Pääministerin mukaan opiskelijan

pitäisi voida tehdä töitä ammattilaisen palkkaa pienemmällä palkalla. Näin saataisiin työllistymistä helpotettua.

Idean isä on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna, joka ehdotti niin sanotun kisällijär-jestelmän käyttöönottoa jo keväällä 2011.

Kataisen keskustelunavaus tyrmättiin samalta seisomalta. Varsinaisia rimanalituksiakin on kuultu esimerkiksi AKT:n suunnalta.

Palkansaajajärjestöt puhuvat mieluusti ”palkka-alesta” ja Kansan Uutisten pääkirjoituksessa todet-tiin, että työnantajat etsivät keinoja saada halpaa tai

lähes ilmaista työvoimaa.Älykäs keskustelu lienee Suomessa mahdotto-

muus.Kannattaisiko oppisopimusjärjestelmästä kysyä

joskus ihan tavalliselta yrittäjältä? Yrittäjä on kuiten-kin viime kädessä se, joka maksaa työntekijän palkan ja ylipäätään työllistää. On varsin helppo vastustaa kaikkea mahdollista, jos itsellä ei ole mitään käsitystä yrittäjyydestä tai palkkauksen riskeistä. Eli suomeksi sanottuna, omat rahat eivät ole pelissä.

Oppisopimus on luonteva tapa kouluttaa nuori työelämän taitoihin ja sitä kautta nuori saa jalkansa työpaikan oven väliin. Pelkästään koulunpenkillä työelämän taitoja ei opi.

Samalla oppisopimuskoulutus on tehtävä houkut-televaksi vaihtoehdoksi yrittäjille. Koska pk-yrittäjän taloudelliset resurssit ovat rajalliset, pitäisi työkoke-musta vailla olevan nuoren palkkaamisen kustannuk-set olla kohtuulliset. Varsinkin oppisopimusjakson alussa niiden tulisi olla merkittävästi alle minimipalk-katason. Sen jälkeen palkka luonnollisesti nousee.

Myös byrokratiaa on syytä purkaa.Yrittäjien pikakysely yrityksille osoittaa, että näillä

toimilla olisi mahdollista syntyä jopa 20 000 uutta työpaikkaa.

Ainaisen vastustamisen sijaan olisi mukava kuulla muiltakin tahoilta rakentavia ehdotuksia, miten vas-taaviin lukuihin voidaan yltää.

Vai onko suotavampaa, että nuorten työttömyys kasvaa entisestään ja yritykset pakkaavat laukkunsa ja etsivät työntekijät muualta.

Älykäs keskustelu lienee Suomessa mahdottomuus.

tavoitteemme on saada yle-vero samaan kategoriaan kirkollisveron kanssa.

Pääministerin ehdotus oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä nosti myrskyn. suomen Yrittäjät on ajanut samaa asiaa jo puolitoista vuotta.

KolumniMIKKO SIMOLINNAmikko.simolinna@yrittajat.fi

UUTISET:8 | YRITTÄjÄT VAIKUTTAVAT

KUNNANVALTUUSTOISSA

10 | Seppä ja sepän pojat12 | Odottajan aika on pitkä – Tampereella14 | Jokilaivassa herkutellaan

dEbaTTI:22 | PAULA AIKIO-TALLGREN

VS. jUHA SIPILÄ

23 | PS: Uusikaupunki voi paksusti

arjESSa:24 | VAmmA EI OLE ESTE

26 | Osakassopimus tuo turvaa

VIENTI:28 | ÄLÄ YLENKATSO

LUKSUSTA

30 | ZEF Solutions ei pelkää maailmaa

Vapaalla:32 | NAm, RAPUjA!

rESUmé:35 | NYHETER På SVENSKA

yrITTajaT.fI:Kysymys: Miten vanhemmuuden kustannukset pitää jakaa? Ota kantaa verkossa!

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

”Mikko, nytpä tempun teit, kun suosittelit eurosta luopumista, minun lainakorot hyppäävät taivaisiin.”

Tuttu yrittäjäkollega soittaa ja antaa palautetta luettuaan Ilkassa olleen haastatteluni – tosin vain otsikon ”Ero eurosta ei olisi maailmanloppu”. Yrittäjä rauhoittuu, kun kerron, että en suinkaan ehdottanut eurosta luopumista. Vastasin vain toimittajan esittämään kysymyk-seen, miten yrittäjät selviävät, jos Suomi luopuu eurosta.

Tämä esimerkki osoittaa kuinka vaa-tiva laji viestintä on.

Hallitukselle ja eduskunnalle täytyy antaa tunnustusta siitä, että Suomen Yrittäjien esittämä muutos myös toteu-

tettiin Yle-veroa koskevassa päätöksessä. On erittäin harvinaista, että hallituk-

sen esitykset muuttuvat.

yle-verosta olimme alun perin sitä mieltä, että veroa ei saisi periä pk-yrityk-siltä lainkaan, koska yrittäjä perheineen jo maksaa täyden veron.

Vastustimme ehdottomasti sitä, että veroa perittäisiin yritysten liikevaihdon perusteella, koska liikevaihto ei millään muotoa kerro yrityksen maksukyvystä.

Intensiivisen vaikuttamistyömme tu-loksena syntyi nyt hyväksytty malli, jossa veroa peritään vain osakeyhtiöiltä, joiden tulos ylittää 50 000 euroa.

Yhteisöveron yleisen alentumisen myö-tä kustannusrasite tulosta tekeville yh-

tiöille on tässä mallissa jotenkin siedettä-vä, varsinkin kun 90 prosenttia jäsenkun-nastamme jää veron kannon ulkopuolelle.

Tavoitteemme on kuitenkin saada Yle-vero samaan kategoriaan kirkollisveron kanssa, eli että se rahastoidaan suoraan yhteisöveron tuotosta.

Jotain vastinetta yritysten maksamalle Yle-verolle pitää myös saada. Olemmekin esittäneet, että nyt olisi aika käynnistää ”Y-radio”. Kanava, joka esimerkiksi kerran viikossa kertoisi positiivisia tarinoita pk-yrittäjien arjesta.

Tämä hetki tarvitsee positiivista vies-tintää ja omia arjen sankareita, joiden esimerkki kannustaa ja rohkaisee myös muita yrittäjiä entistä kovempiin ponnis-teluihin menestyksen eteen.

Mikko Simolinna:Haastava laji

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/20124

UUTISET Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Epävarmuutta horisontissa

MELKo taSaiSta. Vedenkäsittelyn asian-tuntemukselle on yhä kysyntää, Pauli takko kertoo.

Suutari-yrittÄjÄ. jouko Kauppalan liikkeen ovi käy liian harvaan.

EPÄvarMuutta. jarmo savikurjen mukaan markkinoiden huolet rajoittavat kasvua.

> Arvonlisäveron hilaus jälleen vuodenvaihteessa ylöspäin syö palveluyrittäjän uskoa tulevai-

suuteen. Teollisuudessa mennään eri tahtia riippuen toimialasta.

Helsingissä Haagan Suutari Oy:ssä liikkeen ovi käy liian harvaan. Suutari-yrittäjä Jouko Kauppala kertoo asiak-kaiden vähentyneen selvästi. Kauppala työllistää yhden osa-aikaisen työn-tekijän. Hän on pettynyt hallituksen päätökseen korottaa alv-kantoja yhdellä prosenttiyksiköllä.

– Pienyrittäjät joutuvat koville tällä alvilla. Ei ole varaa pitää työntekijöitä.

Kauppala penää käsityöaloille pienempää arvonlisäveroa. Suutarit olivat mukana vuoden 2011 lopussa päättyneessä alennetun verokannan kokeilussa.

– Maksut verottajalle ovat nousseet huimasti, mikä näkyy jo nyt hinnoissa.

Kovemmat kannustimet. Ensi vuon-na koittavat kasvukannustimet, kuten

t&k-verokannustin ja investointien poistomahdollisuuksien kaksinkertais-taminen, eivät erikoislaivojen potkuri-koneistoja valmistavan Steerprop Oy:n toimitusjohtajan Jarmo Savikurjen mu-kaan ole riittäviä kotimaisen tuotannon ja tuotekehityksen piristämiseksi.

– Kannustimilla ei ole vaikutusta investointeihimme. Alihankintaverkos-tossamme on kuitenkin useita yrityksiä, joissa kannustimet vaikuttavat.

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset ja tilauskanta ovat vähentyneet

viime kuukausina. Tosin Teknologiate-ollisuus ry:n mukaan esimerkiksi suun-nittelu- ja konsulttialalla sekä koneteol-lisuudessa on esimerkkejä positiivisesta kehityksestä. Raumalla toimivassa Steerprop Oy:ssä on tilausten puolesta pitkän aikavälin normaali tilanne.

– Markkinoilla on kuitenkin havait-tavissa epävarmuutta, mikä rajoittaa kasvuamme, Savikurki kertoo.

Potkurikoneistovalmistaja työllistää suoraan 40 henkilöä.

juonessa mukana. Yritysten tilanne on tässä matalasuhdanteessa epäyhte-näinen. Vedenkäsittelyn insinööritoi-

misto Vesi-Pauli Oy:ssä hymyillään kui-tenkin yhä, vaikka ahdasta tuotantohallia ei vielä lähdetäkään uusimaan.

– Meillä on näköpiirissä kohtalaisesti tilauksia. Olemme juonessa mukana, toimitusjohtaja Pauli Takko tähyää Kera-valla konttorissaan.

Insinööritoimiston projektit ovat pit-käkestoisia, ja työt yrityksen kahdeksalla työntekijällä jatkuvat, vaikka muualla hiipuisikin. Vesi-Pauli Oy:n liiketoimin-nasta yli puolet on tänä vuonna vientiä, kotimaan rooli on pienenemässä.

Edellisen talouskriisin aikaan pk-yritykset kärsivät isojen yksipuolisista maksuaikojen pidentämisistä. Savikurjen ja Takon mukaan tämä trendi ei ole vielä yleistynyt, mutta yksittäisiä tapauksia on ollut.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

Ikäviä signaaleja ilmassa

rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja säätelyn tiukkeneminen näkyy jo käytännössä yrittä- jien hakiessa lainaa pan- keilta investointeja tai

käyttöpääomaa varten.Yrittäjäsanomien eri lähteistä kerää-

mien tietojen mukaan osa pankeista on hyvin valikoivia ja hinnoittelussaan jopa kriittisiä pk-yritysten rahoitukses-sa. Muutos ikävämpään suuntaan on tapahtunut kevään jälkeen.

Käytännössä pankit eivät suostu an-tamaan rahaa tai sitten tarkoituksella antavat tarjouksia, jotka eivät ole kilpai-lukykyisiä. Kovempien marginaalien ja vakuusehtojen lisäksi pankit arvioivat tiukalla seulalla yrityksen luottokelpoi-suutta.

Lainansaannin vaikeudet osuvat huo-noon saumaan, sillä ensi vuonna alv:n

Pankit ovat kiristäneet kevään jälkeen lainaehto-jaan pk-yrityksille.Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

korotus yhdellä prosenttiyksiköllä lisää pk-yrittäjien käyttöpääoman tarvetta. Toisaalta investointien poisto-oikeuden tuplaaminen uhkaa jäädä torsoksi, jos rahaa ei tipu.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjoh-taja Timo Lindholm toivoo, että pankit jaksaisivat käydä yritysten liiketoimin-tasuunnitelmat läpi, eivätkä tuijottaisi vain yksittäisen vakuuden päivän hintaa.

– Rahoituksen sujuvuus on tässä ti-lanteessa entistä tärkeämpää, Lindholm sanoo.

tilitoimisto huomannut saman. Tilitoimisto Talenomin toimitusjohta-ja Harri Tahkola on kiinnittänyt niin ikään huomiota pankkien tiukentunee-seen linjaan.

Hänen mukaansa useat pankit ovat ilmoittaneet tilitoimiston asiakkaille, että uusia asiakkaita ei oteta.

– Nämä yritykset ovat vieläpä hyviä yrityksiä. Vakuusvaatimukset ja korko-marginaalit ovat rajut. Pahimmillaan on käynyt niin, että rahaa ei ole saanut investointiin ja koko kauppa on jäänyt saamatta, Tahkola sanoo.

– Tämä on ihan joka päiväinen ongel-ma ja meillä on lainansaannin vaikeuk-sista lukuisia esimerkkejä, hän jatkaa.

Huomio tähän!

1

2

3

Alv:n nousun haitallisia vaikutuksia yrittäjille pitää kompensoida nostamalla arvonlisäveron liukuva alaraja nykyisestä 22 500 eurosta 50 000 euroon. Tämä koskee noin 60 000 yritystä Suomessa.

Laskujen maksuajat ovat pidentyneet. Yrittäjille olisi hyvä antaa mahdollisuus siirtyä maksuperusteiseen arvonlisäveron tilittämi-seen, jolloin vero makset-taisiin vasta silloin, kun yrittäjä on saanut suori-tuksen laskustaan. Tämä mahdollisuus rajattaisiin yrityksiin, joiden liikevaihto on alle 500 000 euroa.

Ammattiliikenteelle suunnattu polttoaineveron palautusjärjestelmä käyt-töön.

Tältä näyttää vuosi 2013

verotus•Alv:n prosenttiyksikön korotus ja

muut kulutusverojen korotukset syövät ostovoimaa. Yksityinen kulutus kokonaisuudessa ei juuri kasva ensi vuonna.

•Liikevaihdon kasvua ei kannata budjetoida.

•Investoinnit eivät kasva, vaikka poisto-oikeudet tuplaantuvat.

Kysyntä•Teollisuus rämpii ensi vuonna

alamäessä.

•Asunto- ja toimitilarakentami- nen vähenee, vaikka matala korkotaso pitää asuntoraken- tamista vauhdissa vielä toistai-seksi.

•Kaupan kohdalla odotettavissa nollakasvua, koska kuluttajien luottamus on laskenut.

•Palveluissa on yleisellä tasolla odotettavissa nollakasvua, mutta toisaalta toimialan sisältä voi löytyä kasvusektoreita.

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 5

ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

7 000 Suomen Yrittäjien Face-book- yhteisö on saavuttanut huikeat 7 000 tykkääjää. Tyk-

käyksien määrä on alkuvuoden aikana kasvanut tuhannel-la, sillä 6 000 peukuttajan rajapyykki ylittyi tammikuussa.

SY:n yhteisössä ryhmäläiset käyvät päivittäin aktiivista keskustelua yrittäjiä askarruttavista aiheista.

Katainenkin huolestui nuoristaPääministeri Jyrki Katainen on Suomen Yrittäjien kanssa samoilla linjoilla nuorten työllistämisestä. Katainenkin on valmis kehittämään oppi-sopimuskoulutusta.

Oppisopimuskoulutuksessa on Suomes-sa tällä hetkellä vain noin 200 nuorta, mikä kertoo SY:n mukaan nykyisen järjestelmän ongelmista. Yrittäjäjärjes-

tön mukaan yrittäjät olisivat valmiita palkkaamaan nuoria töihin aiempaa

enemmän, mikäli nuoren työsuorit-teen arvo ja palkka saadaan lähemmäksi toisiaan. Nyt myös Katainen on lämmennyt järjestön ehdotukselle.

Pääministeri on sanonut, että opiskelijan pitäisi voida tehdä töitä ammattilaisen palkkaa pienemmällä rahalla.

juuri nyt:

faktaa vai fiktiota: t&k-kannustinta tulisi laajentaa suurempiin yrityksiin.Metson patenteista vastaavan johtaja jouko yli-Kauppila Kauppalehdessä.

Yrittäjien tosielämä telkkuunMTV3 esittää syyskuussa uuden sarjan pk-yrittäjien arjesta. Franck Median yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa tuottama Suomessa on yritystä -dokumenttisarja antaa puheenvuoron yrittäjille.

Sarjaa tehtäessä yrittäjiä ympäri Suomea on kuvattu lähes sata, joista näemme neljäkymmentä sarjan ensimmäisel-lä tuotantokaudella.

Sarjan toteuttamisen on mahdollistanut Fennia-ryhmä, ja neljä ensimmäistä jaksoa nähdään nyt syyskuussa.

KommenttiKIMMO KOIVIKKO kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Katse oleelliseen

Arviot perustuvat Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Timo Lindholmin, tilitoimisto Talenomin toimitusjohtajan Harri Tahkolan, Sampopankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen ja Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajan Pasi Holmin näkemyksiin.

Kahden päähallituspuolueen edustajista on varmasti mukavaa sanailla nokkelasti eri tiedotusvälineissä vanhustenhoidosta ja puuttua jokaiseen nyanssiin, mikä siihen aiheeseen liittyy.

Kuntavaalien paine näkyy, mutta se ei saisi estää järkevien päätösten tekemistä sellaisista asioista, joilla on oikeasti vaikutusta Suomen talouden tilaan.

Varsinkin demarileirissä tuntuu olevan oikein kiima päällä veronkorotuksista. Pankkiveroa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn ”ahneuden” suitsimiseksi. Toisaalta puututaan kilometrikorvauksiin ja otetaan käyttöön solidaarisuusvero. Tätä sitten kutsutaan ”oikeudenmukaisuudeksi”.

Valtio tarvitsee rahaa. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa.

Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja säätelyn tiukkeneminen näkyy jo pankkien lainatiskeillä, kun yrittäjä hakee lainaa. Ja se ei ole pankkien vika.

Budjettiriihessä kannattaisi pohtia, minkälaisia käytännön vaikutuksia on sillä, jos yritykset eivät saakaan enää lainaa käyttöpääomaa tai investointeja varten.

alv:n korottaminen on välttämätön paha valtion rahakirstun täyttämiseksi, mutta samalla se lisää yritysten käyttöpääoman tarvetta. Välttämättömän pahankin dramaattisia vaikutuksia yrityksille voi torjua alv:n huojennuksen alarajaa nostamalla.

Samalla olisi oikeasti oikeudenmukaista, jos ai-naisten verokorotusten lisäksi puututtaisiin tosissaan menoihin. Se taitaa olla kuitenkin liikaa pyydetty.

Työaikadirektiivi uhkaa yrittäjiäYli vuosikymmenen vellonut vääntö kuljetusyrittäjien työ-ajasta ei ota laantuakseen. Laki on käsitteillä eduskunnassa tämän syksyn aikana.

Suomen Yrittäjät vastustaa edelleen direktiivin ulottamista yrittäjiin kansallisella lainsäädännöllä.

Euroopan parlamentti on rajoittanut vuodesta 2009 alkaen kuljetus-yrittäjien työaikaa 48 tuntiin viikossa.

Suomi on vastustanut lakia, koska suuri osa Suomen rekoista kulkee omistajavoimin. Siksi Suomi ei myöskään ole sisällyt-tänyt maaliikenteen työaikadirektiiviä kansalliseen lainsää-däntöönsä.

Viime vuoden loppupuolella komissio antoi Suomelle viralli-sen huomautuksen asiasta.

miten yrittäjä turvaa kasvun ja kannattavuuden?•Myyntiin ja markkinointiin tehoa.

•Omia hankintoja kannattaa tarkastella, taantumassa voi pystyä neuvottelemaan edullisempia sopimuksia.

•Hyvä ajantasainen tilinpäätöstasoinen kuukausiraportointi pitää yrittäjän parhaiten kartalla yrityksen taloustilanteesta.

Kannattaako nyt investoida?•Suurten investointien kanssa on syytä olla

varovainen, mutta nyt voisi olla hyvä aika investoida tietotekniikkaan ja henkilöstön osaamiseen.

•Investoinnin pohjaksi on syytä tehdä erityisen hyvät investointilaskelmat. Pelkästään vero- tai tukikannustimien takia ei kannata investoida.

Kannattaako palkata uusia työntekijöitä?•Hyvää työvoimaa voi olla tarjolla tavallista

enemmän ja myös kohtuullisilla ehdoilla, kun työmarkkinat ovat kiristyneet.

•Tällä hetkellä on helpompi löytää osaavaa työvoimaa kuin 5 – 10 vuoden kuluttua.

minkälaisia vaikutuksia eurokriisillä on ylipäätään pk-yrittäjälle?•Kriisi jatkuu vielä ainakin vuoden, ja se pitää

yllä kuluttajien ja yritysten epävarmuutta.

•Kysynnän kasvu heikkenee.

•Eurokriisin seurannaisena pankkirahoituksen tiukentuminen seurannaisvaikutuksineen on ollut merkittävin muutos.

•Näissäkin oloissa on kuitenkin erittäin hyvin menestyviä yrityksiä, joilla kasvu ja kannatta-vuus on todella kovaa luokkaa.

Saako pankista rahaa ja mihin hintaan?•Rahaa saa tällä hetkellä nihkeästi toimitila-

rakentamiseen ja yrityskauppoihin. Lainan ehdot voivat olla myös raskaat.

•Pk-yritysten rahoituskustannukset ja muut lainaehdot ovat kiristymään päin, vaikka viitekorot ovat alhaalla. Pankkien näkökul-masta taloustilanne on haastava. Ne pyrkivät vaalimaan omaa kannattavuuttaan marginaa-leja korottamalla.

•Pankista saa kuitenkin lainaa hankkeisiin, jotka voi perustella hyvin.

48 h

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/2012

12 000 €

6 UUTISET

Naiset kyllästyivät jahkailuunYrittäjänaiset vaatii vauhtia vanhemmuuden kustannusten tasapuolistamiseen.Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Niitä kuusikymppisiä miehiä ei voi vähempää kiinnostaa se, miten tämä asia ratkaistaan.

Heli Järvinen

KaLLiSta. siivousyrittäjä Paula Kajavan mukaan nuorten naisten palkkaaminen on turhan riskialtista, kun vanhemmuuden kustannuksia ei ole jaettu tasa-arvoisesti.

Keskustelu vanhem-muuden kustannuk-sista nousee tiiviiseen tahtiin tapetille. Tu-lokset ovat silti laihoja – uuden veronmaksa-

jan kustantaa yhä äidin työnantaja.Yrittäjänaisten Keskusliiton toimi-

tusjohtajan Heli Järvisen mukaan liit-to on kyllästynyt jahkailuun asian ym-pärillä. Liitto alkaakin tänä syksynä valmistella yhdessä Suomen Yrit-täjien kanssa ehdotusta ministe-riölle ja kansanedustajille siitä, miten jatkossa vanhemmuuden kustannukset jaettaisiin kaik- kien kansalaisten kesken.

– Meidän ehdotus on se, että kehitetään samanlainen ve-roluonteinen mak-su, joka on käy-tössä Ruotsissa. Maksua Ruotsissa kerätään kaikilta työnantajilta ja

työntekijöiltä. Tästä kootusta potis-ta maksetaan rahaa niille yrityksille, joiden työntekijät saavat lapsia, Heli Järvinen selvittää.

– Suomessa kaikki muut asiat kus-tannetaan yhteisistä verovaroista, jo-

ten on aika omituista, että vauvojen kulut koituvat vain niille yrittäjille, jotka työllistävät naisia. Me kuitenkin kaikki tarvitsemme tulevia veromak-sajia. Tämä asia on hirveä surman-loukku nuorille naisille. Kuka haluaa omalle tyttärelleen tällaista työllisty-misen estettä?

Järvisen mukaan suurin este asian etenemiselle on se, että vanhemmuu-den kustannuksia käsitellään niin sa-notussa tupo-pöydässä.

– Niitä kuusikymppisiä miehiä ei voi vähempää kiinnostaa se, miten tämä asia ratkaistaan. Asiahan ei ole ongelma suurteollisuudelle. Niin

kauan, kun asia pysyy tupo-pöydissä, se ei liikahda mihinkään. Me haluam-me, että se otetaan käsittelyyn edus-kunnassa, kuten muutkin sosiaalitur-van kysymykset.

Liian suuri riski. Sanitar Oy:n sii-vouspalvelu- ja turvatarkastusyrittä-jälle Paula Kajavalle vanhemmuuden kustannukset ovat tuttu juttu. Yrityk-sessä on työntekijöitä noin 30, joista naisia on 26. Tällä hetkellä hoito- tai äitiysvapaalla on kaksi naista.

– Minulla oli hyvin pitkä tauko, jonka aikana en palkannut ollenkaan

nuoria naisia. Sitten taivuin ja otin töi-hin myös nuoria. Pian kaksi heistä tuli raskaaksi. Turvatarkastuksen puolel-le sijaiseksi oli määräysten mukaan otettava nainen, ja paikkaan oli pal-jon aivan ihania nuoria naishakijoita. En vaan voinut ottaa riskiä ja palkata heitä, kun edellisetkin olivat äitiyslo-malla, Paula Kajava pahoittelee.

– Kauhistuttaa ajatellakin, kuinka paljon nuoria naisia jää

työelämän ulkopuo-lelle vain sen takia,

että he tekevät lapsia. Mutta ei

vain voi mi-tään: nuorten

naisten palkkaami-nen tulee äitiyslomien

ja niihin liittyvän sijaisrum-ban vuoksi liian kalliiksi.

Kajava kannattaa Yrittäjänaisten Keskusliiton tapaan kustannusten ja-kamista kaikille.

– Asia on hoidettava yhteisvas-tuullisesti. Silloin on helppo palka-ta myös nuoria. Itse toivon kovasti, että siivousalalle saadaan lisää nuo-ria naisia. On surullista, että joutuu miettimään tämänlaisia asioita palk-kaustilanteessa. Tähän asiaan on tul-tava muutos. Asiat vain kärjistyvät entisestään, jos näitä ei nyt hoideta, Kajava painottaa.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

12 000 euron kullannuppu

> Yksi vauva kustantaa Suomessa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Summaan ei ole laskettu mahdollisia sairaus-lomia tai kokemattomamman sijaisen huonompaa

tuottavuutta. Yleensä sairauslomalle jäädään viikkoa tai kahta ennen varsinaisen äitiysloman alkua.

aleksi poutanen

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 7UUTISET 7

ajassa:ajassa:ministeri Stubb SY:n kansainväliseen seminaariinSuomen Yrittäjät järjestää Suomi–etelä-afrikka-seuran ja suomen liikemiesten lähetysliiton kanssa Yrittäjyysosaaminen vientituotteena -seminaarin 27. syyskuuta. Järjestöjen hyvä yhteistyö yrittäjyyden tukemisessa etelä-afrikassa jatkuu. Seminaariin saapuu puhumaan kansainvälisyyden hyödyntämisestä Eurooppa- ja ulko-maankauppaministeri alexander stubb. Puhetta myös muun muassa kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden tuomasta hyödystä. Ilmoittautumiset 21. syyskuuta mennessä. Katso ohjeet ilmoittautumisesta yrittajat.fi > Tapahtumakalenteri.

7/2012

seuraava numero ilmestyy 27.9.

Pk-barometri kertoo yritystalouden kuvanSyksyn pk-barometri julkaistaan 4. syyskuuta. suomen yrittäjien, finnve-ran sekä TEM:n barometri ilmestyy sekä valtakun-nallisena että alueellisina raportteina. Raportin tämänkertaisina ajankoh-taisina kysymyksinä on selvitetty yritysten maksu-vaikeuksia ja ulkomaalais-taustaisten työllistymistä ja siihen liittyviä haasteita. lisäksi yrityksiltä kysyttiin yrittäjyysilmapiiristä.

Barometri kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muu-toksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Tonni täynnäTuhannen ilmoittautuneen raja Valtakunnallisille yrittäjäpäiville rikkoutui jo heinäkuun lopussa.

Yrittäjäpäivät järjeste-tään 19. – 21. lokakuuta Oulussa. Tapahtuman pääpaikkana on Ouluhalli ja perjantai-illan tapahtu-mapaikkana Teatria.

Päiville odotetaan kahtatuhatta yrittäjää viettämään viikonlop-pua juhlien, nauttien ja verkostoituen, joten vielä mahdut mukaan. Varmista paikkasi vuoden huipputapahtumassa!

Kilpailu kiristyy luottotiedoissaSyksyn aikana toimintansa aloit-tava Intellia aikoo puolittaa hinnat.Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

Älä luota liikaa kumppaniin

> Suomalaiseen kansanluon-teeseen kuuluu, että toisen sanaan luotetaan. Sama

pätee myös yritysten välisessä kaupankäynnissä. Erityisesti pk-sektorilla.

– Olen hieman huolestunut tilanteesta. Yllättävän vähän yrityk-set hakevat tietoa toisesta yrityk-sestä ja ennaltaehkäisevät riskejä, sanoo Asiakastiedon myyntijohtaja Mikko Karemo.

– Samoin yritysten tulisi vahvis-taa myynti- ja markkinointimah-dollisuutensa paremmalla tiedolla,

Karemo jatkaa. Riskien ennaltaehkäiseminen

on tärkeää erityisesti taloudelli-sesti heikompina aikoina. Intrum Justitian uusimman maksuviive-tutkimuksen mukaan perinnän kohteena olevien yritysten määrä kasvoi toisella neljänneksellä peräti 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

– Pienyrittäjä ei välttämättä tunne luottotietomaailmaa ja silloin luottotappiotkin voivat tulla puskista, sanoo Soliditetin varatoi-mitusjohtaja Vesa Kalapuro.

50 milj. Luottotieto-

markkinoiden koko on Suomessa noin

50 miljoonaa euroa.

luottotietomarkkinoille on luvassa lisää kilpailua, kun Intellia-niminen yri-tys aloittaa luottotietojen myynnin vielä loppuvuo-den aikana.

– Edustamme ruotsalaista Credit-safe-yritystä. Creditsafe on yksi Euroo-pan johtavista yritysten luottotieto-raporttien tarjoajista. Intellia tarjoaa asiakkailleen luottoluokitus- ja tilin-päätöstiedot noin 150 000 suomalai-sesta yrityksestä, sanoo Intellian toi-mitusjohtaja Esa Kumpu.

Samalla Kumpu lupaa, että yritys puolittaa luottotietojen hinnat ny- kyisestä. Intellia keskittyy myymään palveluitaan nimenomaan pk-yrityk-sille.

– Pk-yrittäjät ovat jääneet pait- sioon. Hinnat ovat sen verran korkeat. Kuitenkin juuri pk-yrittäjille asiakkai-den talous- ja luottotietojen tarkista-minen sekä maksukyvyn varmistami-nen olisi erittäin tärkeää. Yksittäisen luottotiedon hinta on meillä kymme-nen euron nurkilla, kun kilpailijoilla se on ainakin tuplasti kalliimpi, Kumpu lataa.

Toimitusjohtajan mukaan yhtiö tavoittelee muutaman vuoden sisään merkittävää markkinaosuutta. Mark-kinoiden koko on eri arvioiden perus-teella noin 50 miljoonaa euroa.

Kaksi vahvaa. Luottotietomarkki-noita hallitsee tällä hetkellä kaksi vah-vaa peluria, Asiakastieto ja Soliditet. Myös alun perin perintätoimistona tunnettu Intrum Justitia on ilmoitta-nut tietosuojavaltuutetulle myyvänsä luottotietoja.

Kolmikon lisäksi alalla on useita pienempiä toimijoita, jotka myyvät lähinnä Asiakastiedon tai Soliditetin palveluita.

Asiakastiedon myyntijohtaja Mikko Karemo pitää kilpailua tervetulleena. Hän kuitenkin muistuttaa, että luotto-tiedon hinta määräytyy sen mukaan, kuinka perusteellista tietoa yritys toi-sesta yrityksestä tarvitsee.

– Pikaluottopäätöksestä selviää, kan-nattaako yritykselle myydä luotolla vai ei. Sen lisäksi meillä on tarjolla syvem-piä yritysanalyysejä, Karemo sanoo.

Asiakastieto on luottotietoja tar-joavista yrityksistä suurin 70 prosen-

tin markkinaosuudella. Esimerkiksi monet pankit käyttävät Asiakastiedon työstämää dataa.

– Muuten meidän asiakaskuntam-me on laidasta laitaan, isoista pieniin, Karemo kertoo.

Soliditetin varatoimitusjohtaja Vesa Kalapuro on Karemon kanssa samoilla linjoilla. Kalapuron mukaan luottotie-tojen hinnoittelun arviointi on veteen piirretty viiva, sillä tietoa on monen-laista.

– Hinnan sijaan laatu ratkaisee ja

toiminnan uskottavuus, Kalapuro ar-vioi.

Intrum Justitian johtaja Juha Iskala sanoo, että luottotietomarkkinat kas-vavat Suomessa koko ajan, kun myös luotolla myyminen kasvaa.

Samalla korostuu reaaliaikaisen ta-loustiedon merkitys. Pelkästään tilin-päätöksiin ei voi nojautua.

– Meidän palvelukonseptissamme ei ole lainkaan reittauksia, vaan an-namme tiedon, kuinka paljon yrityk-selle voi luotolla myydä, Iskala kertoo.

aleksi poutanen

HaaStaja. intellian toimitusjohtaja esa Kumpu lupaa hintoihin tarkistuksia alaspäin.

Kannattavuus30

20

10

1/10 1/11 1/12 2/12

?Sald

oluk

u

Liikevaihto50

40

30

20 1/10 1/11 1/12 2/12

?

Sald

oluk

u

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/20128 UUTISET

Tiukkoja valintoja ja menokuria

an

na

rau

ha

nsu

u

3.9. Tampere

4.9. Tornio

3.10. Rovaniemi

5.9. Oulu

10.9. Kokkola ja Ylivieska

11.9. Seinäjoki

9.10. Jyväskylä

2.10. Hämeenlinna

13.9. Pori

17.9. Turku

10.10. Vantaa

25.9. Joensuu

26.9. Mikkeli

18.9. Helsinki24.9. Espoo

3.10. Lahti1.10. Kouvola

20.9. Kajaani

lokakuun 28. päivä vähintään tuhat yrittäjää juhlistaa valintaansa kunnanvaltuustoihin ympäri Suomen. Näin ainakin, jos Suomen Yrittäjien tavoite toteutuu. Vuoden 2012 alussa valtuutettuja oli yhteensä 10 546. Tulevissa vaaleissa valtuutettujen määrä laskee 9 672:een. SY:n ympäri maan kulkevalla kunnallisvaalikiertueella järjestön edustajat ja yrittäjäehdokkaat nostavat yrittäjyyden merkityksen esiin. kartasta löydät tarkat tiedot. lisätiedot: yrittajat.fi

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

1. Miksi haluat vaikuttaa valtuustossa? Koen, että pystyn antamaan jotain kuntamme ihmisille. Haluaisin vie-dä näkemyksiäni haastavasta tule-vaisuudesta eteenpäin.

2. Kannattaisiko kunnan säilyä itsenäisenä vai mennä mukaan liitokseen ja miksi näin?Pöytyän pitäisi viedä liitoshanke Auran kanssa eteenpäin. Silloin ollaan toiminnallisessa kokonai-suudessa, jossa kaikki ihmiset pys-

Kalastustarvikkeita valmistavan Oy lindeman ab:n Helena Boucht- lindeman puurtaa yksin Vaasassa.

Maatalousyrittäjä Janne Rauhansuu vaatii panostuksia nuoriin.

tytään vielä huomioimaan. Olem- me tottuneet tekemään Auran kanssa yhteistyötä muun muassa kansanterveystyön kuntayhtymän puitteissa.

3. Mihin asioihin haluat vaikuttaa seuraavalla kaudella? Pöytyä ja Aura ovat vahvaa maaseu-tualuetta. Toivon, että saisimme alueen tuotantoa kunnan ruoka-pöytiin niin paljon kuin mahdol-lista. Haluan vaikuttaa myös nuor- ten hyvinvointiin. En halua van-huksia unohdettavan, mutta tu-levaisuutemme on nuorissa. Kun tulemme tiukkojen ratkaisujen eteen, kääntyisin silloin nuorten puoleen. Vanhusten pitää pystyä varallisuudellaan hoitamaan pal-veluitaan.

4. Millainen merkitys kunnan luottamustoimen tekemisestä saatavilla palkkioilla on, saako yrittäjä palkkiot suju-vasti? Kokouspalkkiot eivät ole hir-veän iso määrä budjetista. Niiden pitää olla kohtuulli-set, suhteessa vaadittavaan työmäärään. Mielestäni pie-nen korvauksen saaminen on oikein, koska se motivoi teke-mään niitä asioita.

5. Miten yrittäjiä saataisiin enemmän mukaan kunnan luottamustoimiin?Monilla yrittäjillä olisi mahdolli-suus vaikuttaa kunnan kautta sii-hen, että saisi omia palvelujaan tai tuotteitaan markkinoitua. Hankin-tojen kilpailutus on tosin tiukkaa. Yrittäjällä pitää olla kokonaisuu-den näkemystä ja hallintaa, mitä tarvitaan valtuustotyössäkin.

1 000 yrittäjää

NuorEt ENSiN. tiukkoja ratkaisuja on tehtävä.

oiKEiLLE aLoiLLE. Ammattiin johtavassa koulutuksessa on huomioitava työelämän tarpeet.

1. Kuinka paljon valtuustotyö vie aikaa?Se on hyvin suhteellista tietenkin. Sen verran pitää käyttää aikaa, että on asioista hyvin perillä.

2. Miksi yrittäjän kannattaa olla mukana vaikuttamassa kunta-asioihin?Parempi olla vaikuttamassa kuin olla vaikuttamatta. Yrittäjät ovat tärkeä ryhmä, jonka äänen pitäisi kuulua. Taidan olla ainoa yrittäjä Vaasan valtuustossa. Syy tähän on luonnollinen.

3. Mihin asioihin olet päässyt vaikuttamaan kuntalaisten ja yrittäjien parhaaksi?Olen ollut pitkään kaupunginhalli-tuksen suunnittelujaostossa. Siellä olen yrittänyt katsoa, että kaavoi-tus ja suunnittelupuoli olisivat yrittäjäystävällisiä. On tärkeää, että löytyy riittävästi teollisuustontteja ja -tiloja yrityksille. Infrastruktuu-rin pitää houkutella myös uusia yrittäjiä alueelle. Ammatti- ja am-mattikorkeakouluissa tulisi kou-luttaa aloille, joita elinkeinoelämä tarvitsee.

4. Mihin asioihin ensi vaali-kaudella tulisi panostaa?On tärkeää, että kuntaliitos Vä-hänkyrön kanssa menisi mutkat-tomasti. Kunnan taloudessa pitää olla hyvin tarkka näinä aikoina; on mietittävä, paljonko käytetään yksityisiä firmoja ja järkeistet- tävä toimintoja niin, ettei työvoi-man lisääminen olisi aina ainoa ratkaisu.

mik

ko l

ehti

mä

ki

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 9

2

Kysymys: Näkyykö kesälomien loppuminen piikkinä mielenterveys-palveluyrittäjien asia-kasmäärissä, Kehityksen Avaimet Oy:n psykologi, parisuhdekouluttaja Kari Kiianmaa?

vastaus: Kyllä se näkyy. Niin on ollut jo viimeiset kymmenen vuotta. Itse asiassa yhteydenotot ovat lisääntyneet jo lomien ai-kanakin. Terapiapalvelujen kysyntä on vilkasta heti juhannuksesta eteenpäin.

Kysymys: Minkälai-sista syistä syksyllä apua haetaan?

vastaus: Monille kesä on kosteaa aikaa. Useimmille korkin kiinni saaminen onnistuu arjen alkaessa, mutta joillekin se tuottaa isomman haas-teen. Tällöin asiantuntija-apua kannattaa hakea ajoissa.

Parisuhteen odotukset ja pettymykset korostuvat lomien aikana. Joillekin se on viimeinen pisara ja ero pannaan vireille heti loman jälkeen. Toisaalta parisuhteen pettymykset voivat johtaa myös siihen, että suhdetta lähdetään vihdoinkin kehittämään ja siihen haetaan asian-tuntija-apua. Parisuhteen kehittäminen on mahdol-lista, jos molemmat sitä haluavat.

Kysymys: Neuvosi syksyn haasteista selviä-miseen?

vastaus: Syksyn alussa kannattaa miettiä omia arvojaan. Mikä on tärkeää ja mikä ei. Panostamalla oikeisiin asioihin ja hyvin-vointiinsa, pysyy elämä tasapainossa. Erityisesti yrittäjän pitää olla tarkkana oman jaksamisensa suhteen.

3

1Suorat:

KARI KIIANMAA

Paranna vientimahdollisuuksiasiNuorten yrittäjien Suomen mestaruuskilpailu Timangi 2012 järjestetään tänä vuonna kolmannen kerran. Kilpailussa pal-kitaan nuoria yrittäjiä ja yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja rohkealla toiminnallaan nostaneet yri-tyksensä kasvuun.

Timangin pääpalkintona on 30 000 euroa. Kilpailussa toi-

seksi tullut palkitaan 20 000 euron palkinnolla ja kol-

mannelle sijalle tullut 10 000 euron pal-

kinnolla. Palkittavat yritykset saavat lisäksi

neuvontapalvelua Teke-sin ja Finnveran asiantun-

tijoilta yrityksensä toimin-nan kehittämiseen. Kilpailun hakuaika on 3.–28.

syyskuuta.

Timanginen tarina

Antti Inkinen, Yogarocks

Terhi Kaalamo, Pioni ja Piironki

Jukka Kirjavainen, Häkärinteet

SuomeSSa onyrityStä

YHTeIsTYössä:

santeri-Matias Tolonen, sTbarns

ohjelmasarja

tarinoita yrittäjyydestä

Yli puolet maamme työpaikoista syntyy pienyrityksiin. Ohjelmassa yrittäjät poh-tivat yrittämiseen liittyviä kysymyksiä ja kertovat kokemuksistaan yrittäjänä.

Miten pitää kiinni omasta näkemyksestään, kun usko välillä alkaa hiipua? Miten markkinoida tehokkaasti omaa tuotetta ja osaamista? Kuinka yhdistää perhe ja työ? Miten turvata toiminta suhdanteiden heiketes-sä? Kuka on yrittäjän paras ystävä? Kuinka rohkeus, yrittäminen ja epäonnistuminen on usein menestyk-sen salaisuus?

Katso ohjelmat MTV3-kanavalta:

9.9. Kestääkö yrittäjyys rakkauden?

16.9. odottamaton oli viedä kaiken

23.9. Pojissa on virtaa

30.9. Ulos oravanpyörästä

Yritykset voivat vaikuttaa kansainvä-listymispalveluiden tulevaisuuteen 10. syyskuuta järjestettävässä Team Finland -tapahtumassa.

Team Finland on uusi, verkosto-mainen toimintamalli yritysten vien-ti- ja kansainvälistymispalveluiden tuottamiseen.

Finlandia-talolla järjestettävän ti-laisuuden tavoitteena on kuulla pk-yritysten näkemyksiä kansainvälisty-misen haasteista ja siitä, miten Team

Finland -verkoston tulisi niihin vasta-ta. Päivän avaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Yritysten edustajien li-säksi äänessä ovat pääministeri Jyrki Katainen, elinkeinoministeri Jyri Hä-kämies sekä eurooppa- ja ulkomaan-kauppaministeri Alexander Stubb.

Keskustelujen tuloksena syntyy yritysten konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Team Finlandin pk-yri-tysten kansainvälistymispäivään voi ilmoittautua 31. elokuuta mennessä.

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201210 UUTISET

Raution Aika on perheyritys, miten päädyitte

kaikki sepiksi?Minä, Rauno, aloitin kengityssepän työssä käytyäni maatalousseppäkoulun 1970-luvun lopulla. Kipinä

ammattiin syntyi kesälomilla äitini kotipuolessa Pohjois-Karjalassa, missä oli hevosia. Vuonna 1980 aloin tehdä

Helsingissä kivityökaluja kivimiehille. Paja kuitenkin myytiin 1982, ja ainoa vaihtoehto oli perustaa oma yritys, sillä töitä ei ollut muuten tarjolla. Veini, vanhin poikani, sai ensimmäisen tuntuman pajavasaran kalkkeeseen jo äitinsä mahassa, koska vaimollani oli työhuone pajan yhteydessä. Veini vietti paljon aikaansa pajalla, ja oli mukana kansainvälisessä seppätapah-

tumassa Saksassa ollessaan vasta kahdeksan kuukauden ikäinen. Peruskoulun jälkeen Veini ilmoitti tulevansa

pajalle töihin. Vaimoni kuoli 2002, eikä nuorin poikani Ville halunnut iltapäiväkerhoihin, vaan

vietti iltapäivänsä pajalla. Myös Ville tuli pajalle oppiin peruskoulun

jälkeen.

Mitä tuotteita taotte? Oletteko

erikoistuneet johonkin?Pajalla syntyvät tuotteet työkaluis-ta taidetaontaan. Kivirakennus- ja hirsityömiehille teemme työkaluja sekä erikoistyökaluja teollisuuteen. Lisäksi teemme taidetaontaa sisus-

tukseen ja pihatuotteisiin. Meiltä saa myös lahjatavaroita sekä

koruja. Entisöimme myös taottujen töitä.

juttu- tuulella

jar

kko

vir

tan

en

Pajavasaran kalkkeessa kasvaneetlehtosen perheen miehet ovat seppiä. Vanhan ammatin työmenetelmät ovat ajan saatossa pysyneet samoina, mutta tuotteet ovat muuttaneet muotoaan. Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Minkälainen

on tyypillinen asiakkaanne?

Varsinaista tyyppiasiakasta ei ole. Asiakkaina ovat yksi-

tyiset henkilöt, yritykset, yhdistykset ja muut

sellaiset.

Kuka? rauno Lehtonenikä: 54työura: ammatissa vuodesta 1979Motto: rauta on taottava kuumana.

Kuka? ville Lehtonenikä: 17työura: Kisälliharjoittelija vuodesta 2011

Kuka? veini Lehtonenikä: 22työura: ammatissa vuodesta 2006Motto: Sitä saa, mitä haluu, ku tekee ite.

Miten markkinoitte

yritystänne vai löytävätkö asiakkaat teidät?

Markkinointia teemme jonkin verran netissä kotisivujen kautta. Lisäksi

käymme markkinoilla ja erilaisissa tapahtumissa. Paras mainos on kui-tenkin hyvin tehty työ ja tyytyväinen

asiakas. Sen jälkeen pikkulinnut alkavat laulaa ja viesti kulkee

eteenpäin.Miten vanha

käsityöammatti pitää vielä pintansa nyky-

päivänä? Onko työnne muuttunut?

On vaan näytettävä ja valistettava asiakkaita taonnan saloista ja

mahdollisuuksista. Työmenetelmät sinällään eivät ole muuttuneet tuhansiin vuosiin. Vain tehtä-

vät tuotteet ovat muut-tuneet.

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 11

Yrittäjä, älä ota turhiariskejä!Yrittäjä, joka pitää huolen, että yrityksessä perusasiat ovat kunnossa, menestyy paremmin. Jo pelkästään tarkastamalla, onko yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden taustat kunnossa, välttyy monilta turhilta yllätyksiltä.

Ota yrityksessäsi käytännöksi tarkastaa kumppaneiden taustat ennen yhteistyön aloittamista. Se on edullinen vakuutus siitä, että yhteistyöstä saa sovitun korvauksen.

ePortista tarkastat niin yritysten kuin yksityishenkilöiden luottokelpoisuuden. Samasta osoitteesta haet muutkin yritystoiminnan perusasiakirjat; kaupparekisteriotteet, vastuuhenkilöt ja nimenkirjoittajat historiatietoineen sekä tilinpäätökset.

Tutustu ePorttiin, luotettavaan ja monipuoliseen tietopalveluun, osoitteessa tietopalvelut.kauppalehti.fi.Lisätietoja myös asiakaspalvelusta: puh. 0800 141 070.

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201212 UUTISET

KolumniTOMMI FORSSTRÖMtommi@forssto.com

Tommi Forsström:Kädestä suuhun

Startup-elämän ihmeellisin puoli on tasapainottelu järkevän tuoteke-hityksen ja rahoituksen jatkuvuuden turvaamisen välillä.

Toisaalta käyttäjätarpeen kartoittaminen ja siihen vastaaminen pitäisi olla ykkösenä kaikilla prioriteettilistoilla, mutta jotta tätä Graalin maljaa voisi jahdata, pitäisi tarpeeksi tahoja saada vakuuttuneeksi homman järke-vyydestä. Muuten rahakirstu ei aukea. Tämä vaatimus on tietysti omiaan aiheuttamaan runsaasti metatekemistä, joka ajaa tärkeydes-sään ”oikeasti tärkeiden” tehtävien ohi.

Olemme olleet näiden ristiriitaisten päämäärien vietävänä koko kesän, sillä pohjakassaksemme vuoden alussa nostama ns. ”enkelirahoitus” olisi loppunut vuoden lo-pussa, joten ensimmäisen varsinaisen Series A -rahoituskierroksen nostaminen hyvissä ajoin

on ollut firman tulevaisuuden kannalta varsin olennainen tehtävä.

Nyt näyttäisi siltä, että hankkeemme liiketaloudellinen järkevyys ei ole ihan tuu-lesta temmattu, koska rahoituskierroksen hankaluus ei olekaan ollut rahan löytäminen, vaan oikean rahan valitseminen! Vaikka kaikki indikaattorit osoittavat siihen suuntaan, että rahoitusmarkkinat tällä sektorilla ovat kovaa vauhtia hiljenemässä, pääsimme jopa kilpai-luttamaan rahoituskierroksen liidaajapaikkaa eri sijoitusyhtiöiden välillä. Käytännössä liidaaja on siis taho, joka neuvottelee kierrok-sen varsinaiset ehdot, jolla kierroksen muut sijoittajat tulevat mukaan.

Ikävä kyllä vaikka nimet ovat tätä kirjoit-taessa paperissa, rahat eivät ole vielä tilillä, joten en voi sanoa mitään virallista nimistä

tai summista.Kaltaisellemme firmalle on ensiarvoisen

tärkeää, että saamme mukaan oikeat sijoitta-jatahot. Rahaa on toki kiva saada, mutta ensi-luokkaiselta sijoittajalta saa maailmanluokan luotsausapua, avaimia muille lukittuihin oviin sekä vakavasti otettavuutta ja julkisuutta

Olemme pistäneet myös huomattavasti aikaa ja ajatusta rahoituskierroksen koon optimointiin, jotta rahaa riittäisi siihen asti, kun oikeasti ennustamme pärjäävämme liike-vaihdolla, mutta emme luovuttaisi firmasta liian isoa siivua. Onneksi tässäkin oli apua siitä, että halukkaita sijoittajia oli kilpailutet-tavaksi asti ja saimme hilattua arvotustamme tarpeeksi korkealle.

Kaltaisellemme firmalle on ensiarvoisen tärkeää, että saamme mukaan oikeat sijoittajatahot.

Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.

> Työlupa-asiat kuuluvat työ- ja elinkei-noministeriön alaisuuteen. Ruuhkau- tumisen taustalla on ministeriön

mukaan edellisen hallituskauden hallitus-ohjelma.

– Ohjelmaan kirjattiin, että työntekijöiden oleskeluluvat siirtyvät meiltä pois, sanoo työn-tekijöiden oleskelulupa-asioista vastaava

hallitusneuvos Olli Sorainen.– Neljä vuotta odotimme, että siirto tulee

ja kaikki luulivat, että hommat loppuvat. Siirto ei toteutunut ja uusi hallitus linjasi, että tilanne säilytetäänkin ennallaan. Nyt olemme tilanteessa, jossa työlupayksiköt pitää ajaa uudelleen ylös.

Yhtenä ratkaisuna on harkittu kolmen

työlupa-asioita käsittelevien TE-toimistojen toimialueiden uutta jakoa, mikä kuuluisi ministeriön toimivaltaan.

– Tilanne on tällä hetkellä erittäin paha ja tiedämme sen. Tarkoitus on tukea ulkomaisen työvoiman saatavuutta nopeasti ja toimivasti.

Periaatteessa jonoja ei pitäisi olla, Sorainen sanoo.

Paikkakunta ratkaiseeYritykset eivät ole Suomessa tasaver-taisessa asemassa EU:n ulkopuolista työntekijää palkattaessa.

Olli Hakalatoimitus@yrittajat.fi

Kun suomalainen yritys palkkaa työntekijän Eu-roopan unionin alueen ulkopuo-lelta, joutuu

se pääsääntöisesti hakemaan rekrytoinnilleen työntekijän oleskelulupaa. Pitkään jatkunut tilanne lupia myöntävissä työ- ja elinkeinotoimistoissa asettaa kuitenkin yritykset maantieteelli-sesti hyvin erilaiseen asemaan.

– Olen hakenut noin kymmentä työlupaa työntekijöille aikojen ku-luessa. 90 prosentissa tapauksista lupa on saatu, mutta odotus on ollut järjettömän pitkä, sanoo var-sinaissuomalaisen teknologia-alan yrityksen omistava Simo.

Lappeenrannan ja Vantaan TE- toimistoissa lupa heltiää kuukau-dessa, kun Tampereella yritys ja työntekijä joutuvat odottamaan kahdeksan kuukautta. Simon yri-tyksellä on ollut työpaikka auki pitkään, mutta ammattitaitoisia kotimaisia hakijoita ei ole ollut.

– Pienellä porukalla joudutaan pusertamaan enemmän töitä. Jos yrityksen kirjat olisivat Lappeen-rannassa, niin ulkomaisen työnte-kijälupa heltiäisi neljässä viikossa.

– Ei mikään urakka odota kah-deksaa kuukautta, Simo toteaa.

Tampereen TE-toimisto käsitte-lee läntisen Suomen hakemuksen, Vantaa pääkaupunkiseudun ja Lap-peenranta pohjoisen sekä idän. TE-toimisto muun muassa tarkistaa

”Periaatteessa jonoja ei pitäisi olla”

Projektimaailmassa nämä odotusajat eivät missään nimessä ole hyväksyttäviä.

johanna ahlgrén-holappa

odotuS. työlupajonon pituus riippuu yrityksen paikkakunnasta.

ulkomaalaisen työntekijän työsuh-teen keskeiset ehdot ja yrityksen työnantajavelvoitteiden toteutu-misen.

arka aihe. Tampereen TE-toi-miston työlupayksiköstä vastaa-va Johanna Ahlgrén-Holappa tiedostaa ongelmat.

– Ymmärrän yrittäjien huolen. Projektimaailmassa nämä odo-tusajat eivät missään nimessä ole

hyväksyttäviä, hän sanoo.– Jono muodostui kun käsitte-

lijöitä oli vain muutama. Nykyään asiaa hoitaa viisi ihmistä. Tilanne on sellainen, että jono voi purkau-tua, mutta se riippuu myös talous-suhdanteista.

Ahlgrén-Holappa pitää tilannet-ta poikkeuksellisen huonona, eikä muista omalta uraltaan vastaavaa tilannetta.

Yrittäjät eivät halunneet puhua aiheesta omalla nimellään, joten artikkelissa haastatellun yrittäjän nimi on muutettu.

4 kuukautta

1 kuukausi8 kuukautta

7 kuukautta6 kuukautta

3 kk

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 13

1. Yrittäjän päivä on 5.9. Tie-dätkö kyseisen päivän vaa-tesuunnittelija Kisu Korsi?

−Toki tiesin!

2. Mitä tuo päivä sinulle merkitsee?

– On todella hienoa, että yrittäjyyttä ja yrittäjiä muis-tetaan ja nostetaan esille ihan näin juhlapäivänkin ta-solla. Itselleni Yrittäjän päivä on vielä melko vieras juhla-päivä. Ehkä se muutenkin hakee vielä paikkaansa mui-den juhlien rinnalla – aika näyttää millainen juhlapäivä siitä muodostuu.

En tiedä, miten Yrittäjän päivän vietto näkyy vaikka-pa oppilaitoksissa, mutta toivon mukaan esimerkiksi sitä kautta päivä vakiintuu luontevaksi osaksi kalenteri-vuoden juhlia.

3. Miten vietät Yrittäjän päi-vää ja millaisella kokoonpa-nolla?

− Tyypilliseen yrittäjän tapaan tämäkin juhlapäivä mennee töiden merkeissä. Tänä vuonna päätin kui-tenkin hankkia vähän kuo-huviiniä ja kakkua ja aion kutsua naapurin yrittäjän mukaan pieneen juhlahet-keen!

Kuohuviini ja työnteko maistuvat juhlapäivänäYrittäjien merkityksestä on hyvä muis-tuttaa nosta-malla lippu salkoon 5. syys-kuuta.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

tänä vuonna päätin hankkia vähän kuohu-viiniä ja kakkua ja aion kutsua naapurin yrittäjän mukaan pieneen juhlahetkeen!

Kisu Korsi

4. Mitä yrittäminen par-haimmillaan on sinulle?

− Yrittäjyys on minulle tapa elää. Huonoista puolistahan tietävät kaikki yrittäjät, mut- ta ne parhaat puolet näyt-täytyvät itselleni vapautena päättää itse toimintatavois-tani, ideoida vapaasti ja sitten yrittää keksiä, miten visiot parhaiten toteutetaan! Vapaus ja vastuu kulkevat toki aina käsi kädessä, ja tämä, jos mikä pätee myös yrittäjyyteen. Oma työni on luovaa, joten yrittäjyydessä tärkeät itsensä haastaminen ja jatkuva kehitys ovat koko ajan läsnä työssäni.

vesa-matti väärä

liikkeellä on taas useita erilaisia valelaskutus-kirjeitä liittyen tava-

ramerkkien rekisteröinnin uudistamiseen.

Euroopan yhteisön Si-sämarkkinoiden harmo-nisointiviraston, OHIM, si-vuilla on julkaistu varoitus yrityksistä, jotka lähettävät yrityksille harhaanjohtavia maksuvaatimuksia tavara-merkkeihin liittyen.

Virasto painottaa, ettei näillä yrityksillä ei ole mi-tään tekemistä virallisten tavaramerkkiviranomaisten kuten OHIMin kanssa.

Myös kotimainen Patent-ti- ja rekisterihallitus varoit-taa samasta ongelmasta.

– Erääntymässä olevien tavaramerkkirekisteröin-tien haltijoille on lähetetty

Varo tätä huijausta

juHLaN aiKa. toivon, että Yrittäjän päivä vakiintuu luontevaksi osaksi kalenterivuoden juhlia ja muistuttaa kaikkia yrittäjyyden merkityksestä, sanoo Kisu Korsi.

harhaanjohtavia Muistutus-nimellä osikoituja kirjeitä. Kirjeitä lähettäneet yrityk-set ovat käyttäneet sellaisia nimiä ja sellaista kirjeen muotoilua, että ainakin osa asiakkaista on erehtynyt luulemaan muistutuksen olevan peräisin Patentti- ja rekisterihallitukselta (PRH), PRH tiedottaa.

Kaikissa PRH:n lähettä-missä ilmoituksissa ja kir-jeissä lukee selvästi PATENT-TI- JA REKISTERIHALLITUS.

PRH lähettää tavaramerk-kien haltijoille uudistamista koskevan muistutuskirjeen noin 4 – 5 kuukautta ennen tavaramerkkirekisteröinnin erääntymistä.

795

kingston muistitikku Dt100g2 8gb16GB 11,95 32GB 27,95

suomalainen.com

YEs bRonZE koPioPAPERi

A4/500 80G

TARJO

US

1995(4,95)/riisi

/pakkaus (5 riisiä)

muovimAPPiA4/7 jA 4cm

useitA eri värejä

TARJO

US

19952,50/kpl

/10 kpl

toimistoonTarpeellista

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201214 UUTISET

Jatka samalla linjalla.Ota itsellesi työttömyysvakuutus.Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄosaat tehdä viisaita ratkaisuja

maarianhami- nan itäsata- massa kel-luu komea vanha hol-

lantilaisrakenteinen jokilai-va Jan Nieveen. Aikoinaan pursi palveli rahti- ja huvi-aluksena, mutta nyt laivan sisuksissa kokataan kesäi-sin herkkuaterioita turisteil- le ja paikallisille. F.P. von Knorring -nimisen ravintola- laivan hellan takana häärii Isostakyröstä vuonna 2003 Maarianhaminaan muutta-nut yrittäjä ja keittiömesta- ri Kim Harju-Jeanty.

– Vastaanotto on täällä ol- lut myönteinen, en ole huo-

Laiva on lastattu ravintolallaahvenanmaa on yrittäjäystävälli-nen seutukunta. Ruotsia on kui-tenkin puhut-tava, kertoo ravintolalaiva-yrittäjä Kim Harju-Jeanty.maarianhaminaLotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

mannut mitään negatiivis-ta. Olin laivalla jo nuorena töissä kesäisin, joten paikka oli entuudestaan tuttu, ja minulla oli hyvät suhteet paikallisiin yrittäjiin, kertoo Harju-Jeanty.

– Ahvenanmaalla on pal-jon yrittäjiä, ja myös mones-ta eri maasta. Täällä on hyvä yrittäjähenki, hän jatkaa.

Vaikka eroa yrittämisen suhteen ei Manner-Suomen kanssa juuri ole, on yksi asia saarella toisin.

– Yrittäjän on puhuttava täällä ruotsin kieltä. Muu-ten bisneksen teko on aika vaikeaa. Nuorena minulla oli pohjana vain kouluruotsi, mutta nyt kieli sujuu jo vai-vattomasti.

Hollantilaisia vieraita. Vaikka Jan Nieveen viettää rantalaiturissa myös talvet, on ravintola kuitenkin auki vain kesäisin.

– Maarianhamina on ke-säkaupunki. Suurin seson-kimme on juhannuksesta elokuun loppuun. Paikalliset asukkaat käyvät alku- ja lop-pukesästä ja turistit puoles-taan keskikesällä.

Harju-Jeantyn mukaan turistit tulevat ravintolalai-vaan pääasiallisesti Ruotsis-ta ja Suomesta.

– Hollantilaisetkin turistit ovat meistä erityisen kiin-nostuneita aluksen historian takia. Välillä käy hollantilai-sia, jotka kertovat olleensa samaisella aluksella silloin, kun se seilasi vielä Hollan-nissa.

– Meillä on laivan histori-asta kiinnostuneille tarjolla myös siitä kirjoitettu pieni

historiikki, ravintolayrittäjä kertoo.

Puunausta ja putsausta. Merellisessä Maarianhami-nassa ravintolalaiva on idyl-linen ruokailukohde. Laivan ja ravintolan yhdistäminen ei kuitenkaan ole aivan vai-vatonta.

– Keväisin teemme mon-

ta viikkoa töitä ennen kuin voimme avata ravintolan. Tänä keväänä kunnostustöi-hin taisi hurahtaa noin 500 tuntia ja kolmisen viikkoa. Pitää hioa, maalata, putsata, skrapata ja tehdä muita kor-jaustöitä.

– Myös syksyisin täytyy tehdä paljon huoltotöitä, kun suljemme ravintolan.

Syksyllä huoltoihin kuluu arviolta 100 työtuntia. Ra-vintolalaivaa ei voi vain ava-ta ja sulkea.

Välillä vuonna 1928 raken-nettuun alukseen on tehtävä myös isompia korjaustöitä.

– Laiva oli telakalla noin seitsemän vuotta sitten, jol-loin se laitettiin täysin kun-toon, Harju-Jeanty sanoo.

YRITTÄJÄ TAI TYÖNANTAJA!TILAA ITSELLESI VIP-KUTSUETERAN PHP-SEMINAARIIN

Eteran PHP-seminaari auttaa sinua hoitamaan yrityksesi työeläkevakuutusasiat vieläkin nopeammin ja sujuvammin. Tule itse tai tarjoa tämä mahdollisuus yrityksesi palkkahallinnosta vastaavalle! (Arvo 580€)

VIP-KUTSU

PHP-seminaari

Lue lisää ja ilmoittaudu

avoiNNa. Ravintolalaivan avaaminen vaatii paljon työtä, Kim harju-jeanty kertoo.

gilbert gustafsson

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 15

KyLLÄ. Kaatumisella olisi isot

kustannukset. jossain vaiheessa pitää laittaa peli poikki, mutta se aika

ei ole vielä.

Tiina Ahonen tmi annuli, ulvila

Onko väliä, jos euro kaatuu?

Rauno Suominen, k-extra Hinnerjoen Kulmatori, Eura

Jenni Rajahalme Kumppania Oy, Pori

KyLLÄ. Yrittäjän näkökul-

masta on huoli tulevas-ta. Koen, että euron kaa-tuminen olisi huono asia, sillä kaikki jouduttaisiin ajattelemaan taloudessa uudelleen.

Jari Taimi Satacom Oy, Pori

KyLLÄ ja Ei. Yritykset tekevät kaup-

paa, vaikka euro kaatuisi, mutta eihän se silti suo-tava tilanne

olisi.

Kaupungilla:

KyLLÄ. tavalliselle yrittä-

jälle ei niin ole väliä, mutta kansainväliselle kaupalle merkittävä asia. Kaatuminen aiheuttaisi inflaatiota, joka tosin voi olla yrittäjälle myös

hyväksi.

Tutustu tarjouksiin: www.finlandiahotels.fi

Persoonallisesti ja paikallisesti

Kemijärvi Hotelli Mestarin Kievari

KemiHotelli Palomestari

KiteeHotelli Pajarinhovi

Savonlinna Hotelli Pietari Kylliäinen

ImatraImatran Kylpylä

Loviisa Hotelli Degerby

Helsinki Kokoushotelli Rantapuisto Park Hotel Käpylä

Espoo Kokoushotelli

Meripuisto

TuusulaHotelli Krapi

Lahti Hotelli Musta Kissa

TurkuCentro Hotel

Harjavalta Hotelli Hiittenharju

Tampere Hotelli Victoria

Jämsä City-Hotelli Jämsänukko

Jyväskylä Hotelli Alba

JoensuuHotelli Atrium

KuopioHotelli IsoValkeinen Hotelli Jahtihovi

SeinäjokiHotelli Fooninki

KurikkaHotelli Pitkä-Jussi

KokkolaHotelli Seurahuone

YlivieskaHotelli Käenpesä

Oulu Airport Hotel Oulu

Utö Utö Havshotel

KalajokiHotelli Rantakalla

PietarsaariPietarsaaren Kaupunginhotelli

Varaukset 24 h/vrk puhelimitse tai internetistä: puh. 06000-2777 (1,95/min + ppm), www.finlandiahotels.fi

• Suomalainen

• Yksityinen

• Yrittäjä- vetoinen

FINLANDIA HOTELS

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n uu-deksi puheenjohtajaksi valittiin kesäkuun liit-tokokouksessa Teppo Mikkola. Mikkola toimii myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana.

57-vuotias Mikkola sai äänestyksessä 3 700 ääntä. Kuljetusyrittäjä Matti Heikkilä, toinen varapuheenjohtaja Kuusamosta, sai 2 800 ääntä. Kolmantena puheenjohtajaäänestykses-sä oli hallituksen jäsen, kuljetusyrittäjä Harri Sandell Espoosta.

Teppo mikkola SKAL:n kuskiksiÄitiyspakkauksia jaetaan noin 40 000 vuodessa.

Tavarantoimittajille mukaan pääseminen onkin merkittävä juttu.

Syksyllä jakoon tulevassa äitiyspakkauksessa on ensimmäistä kertaa designlaatikko. Pääosa tavarantoimittajista on suomalaisia ja vain pari on ulkomaista. Tuotteiden toimittajia ovat muun muassa Pedihealth Oy, Myllymuksut Oy, Finlayson Oy, Reima Oy, Black Moda Oy ja Prizzi Oy. Tavarantoimittajat kilpailutetaan julkisten hankintojen mukaisesti.

Tampe-relainen tekstiilialan perheyritys Black Moda Oy toimittaa uusiin äitiys-pakkauksiin IVANAhelsinkiPikkuset -mallistoa. Mukana on useampi tuote ja valmistusmäärät lasketaankin sadoissa tuhansissa kappaleissa.

Äitiyspakkaus hyvä bisnes

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201216 UUTISET

raahelaisen lasermerk-kaukseen erikoistuneen Mobilemarking Oy:n toi-mitusjohtaja Niko Karsi-kas on innoissaan. Opis-

kelijaporukka onnistui Arctic Design Maraton -kilpailussa kehittämään hä-nen yritykselleen jotakin aivan uutta.

– Kemi-Tornion ammattikorkea-koulun liiketalouden ja tekniikan opiskelijat ja Lapin yliopiston teolli-sen muotoilun opiskelijat keksivät meidän lasermerkintämenetelmäl-lemme uusia sovelluksia ja kehittivät ne toimiviksi liiketoimintamalleiksi. Projekti sujui todella mallikkaasti, kiittelee Karsikas.

Ja mikäs siinä on kiitellessä, kun tuloksena on uusi konsepti, jonka kautta voidaan tarjota uudentyyp-pistä lasermerkintäpalvelua suoraan asiakkaille.

Hyvin erilaisia projekteja. Arctic Design Maraton oli kilpailu, mutta

ammattikorkeakoulujen kanssa teh-täviä yhteistyöprojekteja on myös muunlaisia.

– Kaikkiaan ammattikorkeakoulu-jen ja pk-yritysten välisiä yhteistyö-projekteja on käynnissä vuosittain muutamia tuhansia. Ne voivat olla hyvin pieniä tai sitten hyvinkin isoja, kertoo AMKtutka-verkoston projekti-päällikkö Riikka Ahmaniemi Jyväsky-län ammattikorkeakoulusta.

– Ne voivat olla selvityksiä, joissa opiskelijaryhmät tekevät esimerkiksi markkina-analyysin tai jonkin rapor-tin yritykselle. Mittaviakin hankkeita on. Pk-yritykset ovat esimerkiksi kiin-nostuneet vastuullisesta johtamises-

ta. Me teimme Jyväskylässä eri alojen pk-yrityksille yritysverkoston, jossa selvitettiin jokaisen verkostoon kuu-luvan yrityksen vastuullisen johtami-sen tilaa ja tarpeita sekä miten sitä voi kehittää.

Projekteista saatu palaute on ollut hyvää.

– Yritykset kokevat, että projektit ovat yrittäjälähtöisiä, ja että niistä saa hyödynnettäviä tuloksia. Haas-teemme on kuitenkin se, etteivät pk-yritykset vielä tunne kehittämistoi-mintaamme.

– Yrittäjän kannattaa ottaa roh-keasti yhteyttä oman alueensa ammattikorkeakouluun. Kaikkien AMK:jen verkkosivuilla on nähtävissä yritysten kanssa tehtävien projektien vastuuhenkilöt. Soittamalla asiat sel-viävät varmasti, Ahmaniemi innostaa.

verkostoja ja rekrytointikanava. Kouluilla voi olla yrityksille tarjolla myös mielenkiintoisia kontakteja. Esimerkiksi Mobilemarkingille löytyi ammattikorkeakoulun kautta myös ulkopuolinen yhteistyötaho.

– Ammattikorkeakoulun tutkija-yliopettajan Timo Kaupin kautta Outokumpu kiinnostui menetelmäs-tämme, vaikka teräksen merkintöjen myyminen ei suoranaisesti heidän toimialaansa olekaan. Olemme nyt tehneet testejä Outokummun teräk-selle ja saaneet samalla heidän teräs-tietämystään, Niko Karsikas kertoo.

Karsikas myös näkee yhteistyö-projektit hyödyllisinä rekrytointi- kanavina.

Suomen yrittäjät näkyy syyskuussa näkyvästi eri puolella Suomea.

Yrittäjäjärjestö käynnistää laajan kenttäkierroksen kuntavaalien mer-

keissä. Keskusjärjestön johto ja yrittäjäehdok-kaat kiertävät yli 20 paikkakunnalla kertomas-sa yrittäjien tavoitteista elinkeinopolitiikan kehittämiseksi kunnissa.

Suomen Yrittäjien ylivoimainen vahvuus on jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistys-verkosto. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä kuntien kanssa on pystytty parantamaan kuntien yrittäjämyönteisyyttä.

Elinkeinopolitiikassa tarvitaan uutta ajatte-lua. Paikallisten päättäjien on entistä parem-min ymmärrettävä elinvoimaisen kunnan ja yritysten yhteistyön tärkeys. Yrittämisen toimintaedellytysten kehittämisen tulee olla avainroolissa kaikessa päätöksenteossa. Jokaisen kunnan tulee panostaa menokuriin sekä tulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen.

Ilman näissä tavoitteissa onnistumista kun-ta ei voi menestyä eikä ole elinvoimainen, ja ilman yrityksiä kunta ei voi näihin tavoitteisiin päästä. Keskeinen tavoite yritysten ja yrittäjien näkökulmasta on, että jokaisen kunnan toimin-ta on yrittäjälähtöistä ja elinkeinopolitiikka on huomioitu kaikessa toiminnassa.

Kuntien asema ja tehtäväkenttä on murroksessa. Kuntauudistus tulee muutta-maan kuntakentän rakenteita ja tehtäviä sekä vaikuttamaan kuntien elinkeinopolitiikkaan. Yrittäjäjärjestöllä on tärkeä tehtävä huolehtia pk-yritysten toimintaedellytyksistä uudistuk-sen edetessä.

Toivon, että yrittäjät osallistuvat aktiivisesti näihin tilaisuuksiin ja tukevat yrittäjien osuu-den kasvattamista kunnanvaltuustoissa. Näin luomme kasvupohjaa suomalaiselle hyvin-voinnille ja voimme viedä viestiä kansalaisille yrittäjyyden merkityksestä.

Syksyn kiertue huipentuu Oulussa Valta-kunnallisilla Yrittäjäpäivillä lokakuun lopussa. Sinne kokoontuu yli 2 000 yrittäjäaktiivia yhteen suuntamaan yrittäjäjärjestön toimintaa seuraavalle vuodelle. Siellä yrittäjillä on mah-dollisuus verkostoitua toisten yrittäjien kanssa. Ohjelmassa on pyritty huomioimaan myös nuorempi yrittäjäpolvi muun muassa palkitse-malla vuoden nuori yrittäjä.

Tulkaa kaikki joukolla mukaan Ouluun. Siellä voimme näyttää yrittäjyyden merki-tyksen suomalaiselle hyvinvoinnille. Suomen tulevaisuus lepää yrittäjien hartioilla.

Kolumni

Kari Hiltunen: Kulut kuriin kunnissa

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja

KARI HILTUNENkari.hiltunen@yrittajat.fi

> Raahelainen Mobilemarking Oy on yritys, jonka Niko Karsikas perusti vuonna 2010.

Yrityksen lasermerkinnällä saavutetaan erittäin tarkat, pysyvät ja kulutusta hyvin kestä- vät merkinnät lähes mille tahansa materiaalille: metalleille, muoveille, puulle, kiviaineksille, nahalle, keraameille ja laseille. Tietokoneohjauk-sen avulla lähes mikä tahansa kuvio, kuva, logo,

teksti tai viivakoodi voidaan työstää merkattavaan tuotteeseen.

Mobilemarkingilla on käytössään myös liikkuva merkkausyksikkö, jonka avulla palvelut voidaan tuottaa myös asiakkaan omissa tiloissa. Lisäksi yri-tys tarjoaa osavalmistusta, tuotesuunnittelua sekä konsultointipalveluita laserjärjestelmiin liittyen.

Yritys työllistää tällä hetkellä viisi henkeä.

Kouluyhteistyö on win-win-projektiammattikorkeakou-lujen ja yritysten kannattaa lyödä hynttyynsä yhteen. Tuloksena on konk-reettista hyötyä kummallekin.Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Merkkauspalveluita myös mobiilisti

LiiKKuva. Mobilemarking Oy:llä on käytössään myös liikkuva merkkausyksikkö, jonka avulla palvelut voidaan tuottaa myös asiakkaan omissa tiloissa, yrityksen toimitusjohtaja niko Karsikas kertoo.

esa melametsä

yrittäjän kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä alueensa ammattikorkea-kouluun.

riikka ahmaniemi

Paikallisten päättäjien on ymmärrettävä elinvoimaisen kunnan ja yritysten yhteistyön tärkeys.

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 17

Miia Pasanen: Annella riittää asennettaAnne on sitoutunut ja ahkera työntekijä. Hänen työn-sä on vähän kausiluonteista – kun töitä on paljon, niin hän purkaa pinoja hartiavoimin. Olen tuntenut Annen pitkään ja tiedän, että häneen voi luottaa.

Tutustuimme, kun hän opiskeli taloushallinnon

tutkintoa ja minä olin kouluttajana. Sitä kautta hän teki vaikutuksen ja kun yritykseni tarvitsi lisää työvoimaa, niin otin häneen yhteyttä. Anne on koko joukolle yrittäjähenkisyyttä ja asennetta tuova työn-tekijä, toisaalta myös muiden naurattaja.

Anne Kinnunen:Pomo luottaa

minunpomoni

anne kinnunen työskentelee Miia Pasasen perustamassa taloushallinnon yrityksessä

dextili oy:ssä.Olli Hakalatoimitus@yrittajat.fi

Miia on reilu pomo ja pystyn puhumaan hänen kanssaan asiasta kuin asiasta. Pihtipudas on pieni paikkakunta ja tiesimme toisemme jo ennen kuin tulin Dextili Oy:n palvelukseen seitsemän vuotta sitten. Emme varsinaisesti tunteneet toisiamme, mutta olemme molemmat synty-neet paikkakunnalla.

Olemme jonkin verran tekemisissä myös työajan ulko-puolella. Joskus marjastamme yhdessä tai kahvittelemme muuten vain. Vapaa-ajalla emme puhu työasioista, vaan juttua riittää muistakin asioista. Aikaisempien pomojeni kanssa olen ollut aina hyvissä väleissä, mutta en kuiten-kaan ole ollut heidän kanssaan tekemisissä vapaa-ajalla.

itsenäistä työtä. Miia on kiinnostunut työntekijöiden hyvinvoinnista ja saamme käyttää tunnin työaikaa vii-kossa liikuntaan. Lisäksi työnantaja kustantaa liikunta-seteleitä. Saan tehdä työni itsenäisesti, eikä Miia puutu siihen. Hän ei ole selän takana katsomassa tekemisiäni. Hän antaa vapaat kädet kehittää omia toimintatapoja, mutta antaa tarvittaessa hyviä neuvoja. Miia luottaa ammattitaitoomme ja siihen, että osaamme kysyä jos tarve vaatii.

uutta potkua. Alun perin suoritin taloushallinnon am-mattitutkinnon juuri tätä työtä varten, kun kuulin, että tällainen kiinteistöalan osaamiskeskus on Pihtiputaalle tulossa. Työllistyin heti koulutuksen jälkeen. Tullessani yritykseen aloitin vastikevalvojana, mutta nyt kaksi vuot-ta olen tehnyt suurelle isännöintitoimistolle isännöinti-todistuksia ja osakerekisteröintejä, lisäksi vastaan uusien vastikevalvojien ohjauksesta.

Olen viihtynyt työssäni erittäin hyvin. Ehkä juuri työkuvan muuttuminen muutama vuosi sitten antoi taas uutta potkua työntekoon, vaikka sitä silloin yritinkin vastustaa.

ar

i-pe

kka

ker

än

en

SUJUVAN TYÖELÄKE-VAKUUTTAMISEN HYÖDYT,

OSA 2/3: SÄÄSTÖ

HELPPOA RAHAA

VIISITOISTATUHATTA EUROA

P O M O

paljonko sinun yrityksesi voisi säästää kiinnittämällä lisää huomiota työhyvinvointiin.

Katso osoitteessa etera. /sujuvampi

15 000 euroa on iso raha. Se on

myös summa, jonka 20 hengen

yritys säästää, jos sairauspoissaolot

vähenevät kaksi päivää vuodessa

per työntekijä. Kun henkilöstö voi

hyvin, vähenevät poissaolot. Eteran

asiakaana saat käyttöösi Kompassi-

työkalun, jonka avulla pystyt

kohdistamaan työhyvinvoinnin

toimenpiteet oikein.

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201218 UUTISET

Hoidamme vuosittain enemmän vahinkotapauksia kuin kukaan muu, joten tunnemme yrittäjän riskit. Vahva osaaminen onkin nostanut Ifin ykkösvaih-toehdoksi yrittäjien vakuuttajana.* Soita alueesi myyntipäällikölle tai yritys-palveluumme ja pyydä maksuton Oikea Turva -kartoitus. Sen avulla löydät

itsellesi ja työntekijöillesi sopivan vakuutusturvan, ilman päällekkäisyyksiä tai turhia maksuja. Lisätietoa yrityksen henkilövakuutuksista löydät osoitteesta

if.fi/vakuutahenkilosto *Suomen YrittäjäSanomat lukemis- ja huomioarvotutkimus 8/2011

Lue miksi yhä useampi yrittäjä ottaa henkilövakuutuksensa meiltä.

Maiju MissokiaMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3571

SimoÄmmälä MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

LeilaTörhönen MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

MarjoKonsala MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SamKari MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

HannaMarkkula MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

HannuPulkkinen MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

AnneKoskinen MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SeijaPeltola MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SarahKari MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SariNärhi MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

Mervi Raimo MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

JenniSuominen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

PäiviPeltoniemi PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

HennaSuvanto

PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

PaulaAunio MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

NinaSuontlahti PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

Jan-ErikVuorinenPalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

HarriSalonen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

KatiUhlgren PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

AskoLiimatainenMyyntipäällikköVantaap. 010 514 4588

SariAiraksinen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

Antti ImmonenMyyntipäällikköVantaap. 010 514 4384

AnneErlund PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

OutiJokinen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

CarolaLinna PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

SenjaItäsola PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

TaruHeino PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

KirstiKoivuniemi PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

ErikaNieminenPalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

Sanna TiesmaaMyyntipäällikköVaasap. 010 514 8007

MichaelIsakssonMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1232

Seppo HellstenMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1217

Krisse KoivunenMyyntipäällikköTurkup. 010 514 8331

Tomas KäldMyyntipäällikköVaasap. 010 514 1445

Mika WalleniusMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1224

Aki LahtiMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1268

TeemuSuominen

MyyntipäällikköTurkup. 010 514 1222

Susanna IkäheimoMyyntipäällikköRovaniemip. 010 514 4266

Michael Stromer

MyyntipäällikköEspoop. 010 514 3196

JaakkoPätiäläMyyntipäällikköKokkolap. 010 512 3376

Juha TokeeMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3552

OttoMarjanenMyyntipäällikköLahtip. 010 512 1047

ArtoLaajalahtiMyyntipäällikköEspoop. 010 514 3195

RiittaHeliövaaraMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 4541

JaniMartikainenMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0625

Kim LehtonenMyyntipäällikköSalop. 010 514 1218

Jani KarhuMyyntipäällikköKuopiop. 010 514 8121

JukkaRuohoMyyntipäällikköLahtip. 010 514 1282

KristiinaJaakkolaMyyntipäällikköMikkelip. 010 514 8765

Sirpa HeiskanenMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3556

TuomasNorrgårdMyyntipäällikköSeinäjokip. 010 514 5303

Timo NiemeläMyyntipäällikköHämeenlinnap. 010 514 3459

JuhaVäisänenMyyntipäällikköOulup. 010 514 3426

Jussi ToikkanenMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 4533

RiittaKartanoMyyntipäällikköJyväskyläp. 010 514 8070

CamillaServin-LahtiMyyntipäällikköJärvenpääp. 010 514 6628

Tomi Ojala

MyyntipäällikköTamperep. 010 514 3570

Tapani LehtoMyyntipäällikköOulup. 010 514 3418

Jan RunstenMyyntipäällikköPorip. 010 514 7999

Mika KeeninenMyyntipäällikköRaumap. 010 514 1975

Pasi JokiniemiMyyntipäällikköEspoop. 010 514 4549

MaaritJalasjokiMyyntipäällikköForssap. 010 514 8040

ValtteriKoskiniemiMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 3709

Jouko KoskelainenMyyntipäällikköKouvolap. 010 514 5994

Mikko VanhanenMyyntipäällikköTamperep. 010 512 1471

KallePaloMyyntipäällikköLahtip. 010 512 1060

Aila Saari

MyyntipäällikköLohjap. 010 514 3582

Maarit MaatraivaMyyntipäällikköEspoop. 010 514 0650

JuusoKorhonenMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0582

LasseKomulainenMyyntipäällikköKuopiop. 010 514 3397

OlliLehtimäkiMyyntipäällikköLappeenrantap. 010 512 2681

PäiviPuolakkaMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0697

PäiviPuolakkaMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0697

HeikkiItärantaMyyntipäällikköJoensuup. 010 514 0262

Lari RunstenMyyntipäällikköJärvenpääp. 010 514 3837

Markku Erholtz

MyyntipäällikköOulup. 010 514 3369

RistoItälinnaMyyntipäällikköPorip. 010 514 7967

Kim HögströmMyyntipäällikköPorvoop. 010 514 0634

Anne SalminenMyyntipäällikköHyvinkääp. 010 512 0321

TuuliLaajalahtiMyyntipäällikköJyväskyläp. 010 514 8074

JuhaLeppänen

MyyntipäällikköKankaanpääp. 010 514 9435

Jukka PohjoismäkiMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3553

VeliSalmelaMyyntipäällikköOulup. 010 514 3423

Arto BergmanMyyntipäällikköRovaniemip. 010 514 4268

AulikkiTarvainen

MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

Tero EkmanMyyntipäällikköVantaap. 010 514 0619

Jussi AlveMyyntipäällikköVantaap. 010 514 2753

UllaKosonen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

TarjaNäätänen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

JariOllikainenMyyntipäällikköVantaap. 010 512 0313

ArjaMyllynen

PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

PiaCajan MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

AnttiJalava MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

TimoSeppä MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

PäiviRenkola MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SeijaTakalaMyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 19

Hoidamme vuosittain enemmän vahinkotapauksia kuin kukaan muu, joten tunnemme yrittäjän riskit. Vahva osaaminen onkin nostanut Ifin ykkösvaih-toehdoksi yrittäjien vakuuttajana.* Soita alueesi myyntipäällikölle tai yritys-palveluumme ja pyydä maksuton Oikea Turva -kartoitus. Sen avulla löydät

itsellesi ja työntekijöillesi sopivan vakuutusturvan, ilman päällekkäisyyksiä tai turhia maksuja. Lisätietoa yrityksen henkilövakuutuksista löydät osoitteesta

if.fi/vakuutahenkilosto *Suomen YrittäjäSanomat lukemis- ja huomioarvotutkimus 8/2011

Lue miksi yhä useampi yrittäjä ottaa henkilövakuutuksensa meiltä.

Maiju MissokiaMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3571

SimoÄmmälä MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

LeilaTörhönen MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

MarjoKonsala MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SamKari MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

HannaMarkkula MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

HannuPulkkinen MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

AnneKoskinen MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SeijaPeltola MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SarahKari MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SariNärhi MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

Mervi Raimo MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

JenniSuominen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

PäiviPeltoniemi PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

HennaSuvanto

PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

PaulaAunio MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

NinaSuontlahti PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

Jan-ErikVuorinenPalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

HarriSalonen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

KatiUhlgren PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

AskoLiimatainenMyyntipäällikköVantaap. 010 514 4588

SariAiraksinen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

Antti ImmonenMyyntipäällikköVantaap. 010 514 4384

AnneErlund PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

OutiJokinen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

CarolaLinna PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

SenjaItäsola PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

TaruHeino PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

KirstiKoivuniemi PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

ErikaNieminenPalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

Sanna TiesmaaMyyntipäällikköVaasap. 010 514 8007

MichaelIsakssonMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1232

Seppo HellstenMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1217

Krisse KoivunenMyyntipäällikköTurkup. 010 514 8331

Tomas KäldMyyntipäällikköVaasap. 010 514 1445

Mika WalleniusMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1224

Aki LahtiMyyntipäällikköTurkup. 010 514 1268

TeemuSuominen

MyyntipäällikköTurkup. 010 514 1222

Susanna IkäheimoMyyntipäällikköRovaniemip. 010 514 4266

Michael Stromer

MyyntipäällikköEspoop. 010 514 3196

JaakkoPätiäläMyyntipäällikköKokkolap. 010 512 3376

Juha TokeeMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3552

OttoMarjanenMyyntipäällikköLahtip. 010 512 1047

ArtoLaajalahtiMyyntipäällikköEspoop. 010 514 3195

RiittaHeliövaaraMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 4541

JaniMartikainenMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0625

Kim LehtonenMyyntipäällikköSalop. 010 514 1218

Jani KarhuMyyntipäällikköKuopiop. 010 514 8121

JukkaRuohoMyyntipäällikköLahtip. 010 514 1282

KristiinaJaakkolaMyyntipäällikköMikkelip. 010 514 8765

Sirpa HeiskanenMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3556

TuomasNorrgårdMyyntipäällikköSeinäjokip. 010 514 5303

Timo NiemeläMyyntipäällikköHämeenlinnap. 010 514 3459

JuhaVäisänenMyyntipäällikköOulup. 010 514 3426

Jussi ToikkanenMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 4533

RiittaKartanoMyyntipäällikköJyväskyläp. 010 514 8070

CamillaServin-LahtiMyyntipäällikköJärvenpääp. 010 514 6628

Tomi Ojala

MyyntipäällikköTamperep. 010 514 3570

Tapani LehtoMyyntipäällikköOulup. 010 514 3418

Jan RunstenMyyntipäällikköPorip. 010 514 7999

Mika KeeninenMyyntipäällikköRaumap. 010 514 1975

Pasi JokiniemiMyyntipäällikköEspoop. 010 514 4549

MaaritJalasjokiMyyntipäällikköForssap. 010 514 8040

ValtteriKoskiniemiMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 3709

Jouko KoskelainenMyyntipäällikköKouvolap. 010 514 5994

Mikko VanhanenMyyntipäällikköTamperep. 010 512 1471

KallePaloMyyntipäällikköLahtip. 010 512 1060

Aila Saari

MyyntipäällikköLohjap. 010 514 3582

Maarit MaatraivaMyyntipäällikköEspoop. 010 514 0650

JuusoKorhonenMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0582

LasseKomulainenMyyntipäällikköKuopiop. 010 514 3397

OlliLehtimäkiMyyntipäällikköLappeenrantap. 010 512 2681

PäiviPuolakkaMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0697

PäiviPuolakkaMyyntipäällikköHelsinkip. 010 514 0697

HeikkiItärantaMyyntipäällikköJoensuup. 010 514 0262

Lari RunstenMyyntipäällikköJärvenpääp. 010 514 3837

Markku Erholtz

MyyntipäällikköOulup. 010 514 3369

RistoItälinnaMyyntipäällikköPorip. 010 514 7967

Kim HögströmMyyntipäällikköPorvoop. 010 514 0634

Anne SalminenMyyntipäällikköHyvinkääp. 010 512 0321

TuuliLaajalahtiMyyntipäällikköJyväskyläp. 010 514 8074

JuhaLeppänen

MyyntipäällikköKankaanpääp. 010 514 9435

Jukka PohjoismäkiMyyntipäällikköTamperep. 010 514 3553

VeliSalmelaMyyntipäällikköOulup. 010 514 3423

Arto BergmanMyyntipäällikköRovaniemip. 010 514 4268

AulikkiTarvainen

MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

Tero EkmanMyyntipäällikköVantaap. 010 514 0619

Jussi AlveMyyntipäällikköVantaap. 010 514 2753

UllaKosonen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

TarjaNäätänen PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

JariOllikainenMyyntipäällikköVantaap. 010 512 0313

ArjaMyllynen

PalveluneuvojaYrityspalvelup. 010 19 15 00

PiaCajan MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

AnttiJalava MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

TimoSeppä MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

PäiviRenkola MyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

SeijaTakalaMyyntineuvottelijaYrityspalvelup. 010 514 1900

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201220 UUTISET

Vuosikymmeniä sit- ten tuholaistentor- juntaan riittivät ko-tikonstit, tai aina-

kaan apua ei ole tilattu ulko-puolelta kovinkaan herkästi. Lajikirjon kasvu, asenteiden muutos ja vaatimusten li-sääntyminen siivittivät kot-kalaisen Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy:n kasvuun.

– Lajeja tulee koko ajan muilta mailta ja ihmiset ovat aiempaa halukkaam-pia pyytämään palveluita, sanoo toimitusjohtaja Jaana Eronen.

– Meillekin tulee uusia lajeja silloin tällöin vastaan. Näissä tilanteissa entomo-logit tunnistavat lajin ja me mietimme torjuntatoimen-piteet. Nykyään banaani-kuormien mukana voi tulla

lutikoiden ja jyrsijöiden saa-listaminen on siivittänyt yri-tyksen ripeään kasvuun.

Olli Hakalatoimitus@yrittajat.fi

Tuholaisten torjujat

esimerkiksi isoja hämähäk-kejä, torakoita tai muita hy-vinkin eksoottisia lajeja.

Yritys aloitti toimintan-sa vuonna 1989 ja työllisti Jaana Erosen aviomiehen Taisto Erosen. Vuonna 1996 palkattiin toinen työntekijä ja viime vuodet liikevaihdon kasvu on ollut 30 prosentin luokkaa. Nykyään työnteki-jöitä on jo kolmatta kym-mentä.

yritykset suurimmat asiakkaat. Tuholaistorjun-tafirman yleisin asiakas on yritys. Tätä selittää osal-taan se, että muun mu-assa elintarvikealalla laki vaatii ennaltaehkäisyä. Muuten toimeen ryhdy-tään vasta, kun tuholaisia on havaittu.

– Yrityksille tuhoisimpia ovat jyrsijät ja elintarviketu- holaiset, Jaana Eronen arvioi.

– Jyrsijät voivat purra vaikka sähköjohdon poikki ja huonolla tuurilla koko tuotanto pysähtyy siihen. Elintarviketuholaisten vuok-

si joudutaan monesti koko-naisia tuotantolaitoksia sul-kemaan torjuntatyön ajaksi.

Syksyn suurimmat mur-heet ovat linnut ja jyrsijät. Linnut aiheuttavat ulosteil-

laan esteettistä vahinkoa, mutta elintarvikkeille ne ovat salmonellan vuoksi hy-vin vaarallisia.

– Me laitamme verkko- tai piikkiesteitä etteivät linnut pääse laskeutumaan, joskus käytämme myös elektroni-sia karkottimia, Jaana Ero-nen sanoo.

– Pyrimme käyttämään vihreitä konsteja, kuten lin-

tuesteitä tai kärpäsille elektronisia ansoja.

Muutama valtakun-nallinen yritys. Taisto Eronen perusti yrityksen alun perin oltuaan töissä

saman alan ulkomaisessa yhtiössä. Työnantaja lopet-ti toimintansa Suomessa vuonna 1989 ja Taisto Ero-nen jatkoi samaa työtä pe-rustamalla oman yrityksen.

Nykyään Suomessa toimii Taisto Eronen Oy:n ohella 2–3 valtakunnallista tuho-laistorjuntaan keskittyvää yritystä ja suurin osa paikal-lisista toimijoista on yhden hengen yrityksiä.

Banaanikuormien mukana voi tulla hyvinkin eksoottisia lajeja.

Jaana Eronen

Jos yrityksesi henkilöstömäärä

vaihtelee kausittain, on

työeläkemaksujen tarkka

arvioiminen koko vuodeksi lähes

mahdotonta. Eteran asiakkaana

voit ilmoittaa työntekijöiden

palkkatiedot kerran kuussa

edellisen kuun toteutuneiden

palkkojen mukaisesti. Ja kun

työeläkemaksut maksaa näin, ei

maksettu summa ole arvio vaan

aivan oikein.

kuinka homma toimii.Katso osoitteessa

SUJUVAN TYÖELÄKE-VAKUUTTAMISEN HYÖDYT,

OSA 3/3: KUUKAUSI-ILMOITTAMINEN

etera. /sujuvampi

torjuNta. jaana erosen mukaan syksyn suurimmat murheet ovat linnut ja jyrsijät. taustalla ruiskun kanssa desinfektori Veli-Matti Muurinen.

jarmo sipilä

Tilaajan vastuu kasvaa – Oletko valmis?Tilaajan on syyskuun alusta alkaen pyydettävä rakenta-mistoiminnassa useimmissa tilanteissa sopimuskump-panilta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja to-distukset.

Selvityksiä pitää pyytää muun muassa yrityksen re-kisteröinnistä, eläkevakuut-

tamisesta, verojen maksa-misesta ja sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Samalla laiminlyöntimak-su nousee. Summat vaihte-levat 16 000 euron ja 50 000 euron välillä. Maksu voidaan määrätä, jos tilaaja on teh-nyt sopimuksen liiketoimin-takiellossa olevan tahon

kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan.

Hallituksen Harmaan ta-louden toiminta -ohjelmalla tavoitellaan hallituskauden aikana 300 – 400 miljoonan euron verojen ja sosiaali-vakuutusmaksujen lisäystä.

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 21

TiisTai 25.9.

11.00 Ilmoittautuminen

11.30 Kahvibuffet

12.00 Seminaarin avaus

Läpi harmaan kiven – 10 askelta voittajaksi

▪ Muiden johtaminen vaatii taitoa johtaa itseään!

Kirjailija, jääkiekkovalmentaja Juhani ”Tami” Tamminen

14.00 Lounas

14.45 Miten lisään myyntiä pienellä panostuksella ▪ perusasiat kuntoon pienellä säädöllä ▪ markkinointiviestinnän uudet tuulet

Toimitusjohtaja Lauri Sipilä, MARK Suomen Markkinointiliitto

15.30 Osallistujien tutuiksi tuleminen

16.30 Tauko

16.20 Yrityksen arvonmäärityksen hyödyntäminen johtamisessa

▪ Lyhyesti eri arvonmääritysmenetelmät (tase- ja tuottoarvo)

▪ Yrityksen arvo eri tilanteissa: yrityskauppa, rahoitus sekä avain- henkilöiden palkitsemistilanteissa

▪ Miten hyödynnän omistuspohjaisia henkilöstön sitouttamis- ja motivointitapoja

▪ Yrityksen arvonnousu menestymisen mittarina – miksi siihen tulisi pyrkiä, vaikka tarkoituksena ei olekaan myydä yritystä

▪ Laskimet mukaan – tai kohtuullinen päässä- laskutaito!

Kauppatiet. Tri, di Toivo Koski, Tulos Akatemia Oy

(Laiva lähtee Tukholmaan kello 17.00)

19.00 Tauko

21.00 Ála carte -illallinen

Johda ja markkinoi -seminaarisilja Line m/s serenade, Helsinki–Tukholma–Helsinki

25.–27.9.2012

OsallistumismaksuJäsenhinta (normaalihinta)465 € (640 €)/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä490 € (665 €)/hlö 1 h sisähytissä510 € (685 €)/hlö 1 h promedane hytissä520 € (695 €)/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä540 € (715 €)/hlö 2 h DeLuxe-luokan hytissä663 € (838 €)/hlö 1 h DeLuxe-luokan hytissä

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Juhani Tamminen

Seminaarinpuheenjohtajana toimii

kauppat. tri, DI Toivo Koski

Riitta Saarikangas

Lauri Sipilä

Marika Siniaalto

ilmoittautuminen viimeistään 10.9.2012www.yrittajat.fi/johdajamarkkinoi/ilmo tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. (09) 229 229 23/Härkönen.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, mahdolliset ruoka-allergiat, hyttivalinta ja yrityksen toimiala.

KesKiviiKKO 26.9.

8.00 Aamiainen9.30 Laiva saapuu Tukholmaan12.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

13.00 Ota sosiaalinen media haltuun – ole mukana järkevästi ja tavoitteellisesti

▪ Tapahtui somessa -esimerkkejä, joita et toivo omalle yrityksellesi

▪ mitä sosiaalinen media oikeasti on? ▪ some-markkinointi tuloksellisesti ▪ sosiaalisen median do’s and dont’s ▪ case-esimerkkejä

Toimitusjohtaja, sosiaalisen median asiantuntija Marika Siniaalto, Grapevine Media Oy

14.30 Tauko ja kahvibuffet

15.00 Myyntihenkisyyttä ja asiakaspalvelun spirittiä johtamisen keinoin

▪ johda tavoitteellisuudella tehoa tekemiseen ▪ kuka kuuntelee, kuka ideoi, ketä kuunnellaan, kenen ideoita toteutetaan

▪ johda yhdessä onnistumista – myönteisiä kokemuksia myös asiakkaille

Toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy

Tauko, kahvia tarjolla (laiva lähtee Helsinkiin klo 17.00)

Erilaisuuden ymmärtäminen asiakaspalvelussa ja johtamisessa

▪ miten erilaisten tyyppien kanssa toimitaan ▪ ymmärrä oma erilaisuus ja vahvuus ▪ hyödynnä muiden toisenlaisuus

Toimitusjohtaja, työyhteisövalmentaja Riitta Saarikangas

18.15 Keskustelua seminaarista 18.45 Tauko19.45 Seminaarin päätös ja coctails20.00 Buffet-illallinen

TOrsTai 27.9.

7.30 Aamiainen9.55 Laiva saapuu Helsinkiin

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi

Tule mukaan – tarjolla on ▪ inspiroivaa asiantuntemusta ▪ ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa ▪ rentoa meininkiä ▪ tuulahdus Tukholmaakin

Tervetuloa mukaan!

Tänne voisi tavaraa viedä enemmänkinEuroopan unionista löytyy yksi maa, jonne suoma-laiset vientituotteet eivät juurikaan kelpaa. Tai sitten kyseisen maan kanssa ei ole edes vaivauduttu käymään kauppaa.

Kyseessä on pieni Välime-rellä sijaitseva saarivaltio Malta. Tullin tilastojen mukaan suomalaisyritykset ovat vieneet tammi-touko-kuussa Maltalle tavaroita vaivaisen miljoonan euron edestä.

Luku on täysin mitätön, kun sitä vertaa Suomen koko EU-alueen vientiin, joka oli tammi-toukokuussa lähes 13 miljardia euroa.

3 729 Yksityisen sektorin palkansaajien säännöllisen työajan ansio oli miehillä keskimäärin 3 729 euroa ja naisilla 2 913 euroa vuonna 2011. Sukupuolen lisäksi myös iän vaikutus ansiokehitykseen on huomattava. Palkansaajien keskiansiot ovat suurimmat ikäryhmässä 40 – 49-vuotiaat.

Vauhtia öljyn-torjuntaanPorvoolainen öljyn-torjuntaan erikois-tunut Lamor Cor- poration on ke-hittänyt yhdessä Etteplanin kanssa uuden öljyn keräin-järjestelmän, joka voidaan asentaa mihin tahansa tasakantiseen alukseen.

Uudet keräinjärjestelmät ovat toimintakunnossa 10 – 15 minuutin kuluttua asennuksesta, ja ne paranta-vat huomattavasti tasakan-tisten alusten valmiutta aloittaa torjuntatoimet.

Perinteiset keräinjär-jestelmät on suunniteltu asennettaviksi kiinteästi vain erityisiin öljyntorjunta-aluksiin.

Lamor tuli kansainväli-sesti tunnetuksi viimeistään siinä vaiheessa, kun yhtiö toimitti öljyntorjunta- kalustoa Meksikonlahdelle muutama vuosi sitten.

Paperirullat liikkuvat energiaa säästäenPorvoolainen Sovellusmes-tarit on kehittänyt energiaa ja tilaa säästävän painekul-jetusjärjestelmän paperirul-lien siirtämiseen.

– Järjestelmällä on monia etuja perinteisiin mekaanisiin ratkaisuihin perustuviin kuljettimiin verrattuna. Kuljettimemme perustuskustannukset ovat pienemmät, se on energia-tehokkaampi, turvallisempi ja helpompi huoltaa, sanoo hallituksen puheenjohtaja Mikko Rantanen.

Paperirullat siirtyvät pai-nekuljetinelementin päällä vierittämällä eteenpäin. Kuljettimessa ei ole liikkuvia osia, jotka voivat vahingoit-taa ihmisiä.

Suomalaisfirma mukana hiv-hoidon kärkikahinoissaFIT Biotech on valittu mukaan kan-

sainväliseen hiv-infektion hoitoon keskittyvään Chait-hankkeeseen.

Mukana ovat myös lääkejätit GSK, Boehringer Ingelheim,

Sanofi Pasteur ja Viiv Healtcare.FIT Biotech kehittää hiv-rokotetta,

jolla on onnistuttu ensimmäistä kertaa maailmassa vähentämään hiv-tartunnan saaneiden henkilöiden

veressä olevaa virusten määrää.– Tämä on konkreettinen osoitus

uuden teknologiamme tarjoamista mahdollisuuksista, sanoo toimitus- johtaja Kalevi Reijonen.

FIT Biotech on perustettu 17 vuotta sitten. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Tampereella ja lisäksi sillä on tuotekehitystoimintaa Tartossa.

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201222

dEbaTTI

Ihmisiä ei saa

haukkua nimeltä, mutta yritys on lähes vapaata

riistaa.Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies

atte rytkönen kalevassa

Kaksintaistelu: Euroopan talouskriisi on vellonut jo vuosia, eikä loppua näy. Kansainvälistä tukkukauppaa käyvä yrittäjä Paula Aikio-Tallgren vaatii oppositiojohtaja Juha Sipilää ohjaamaan oppositiota vahvemmin avuksi kriisin ratkaisemiseen.

Muut lehdet

Keskusta on perusta-nut oman euroryhmän. Mer-

kitseekö tämä suoraan sitä, että keskusta ajaa kuitenkin Suomen

irtaantumista eurosta?

Lähetä mielipiteesitoimitus@yrittajat.fi

Meitä yrittäjiä alkaa ahdistaa kuukau-desta toiseen vellova, puhtaasti poliittinen eu-

rokriisi. Tilanne turhauttaa meitä, kun haluamme päästä tekemään työtämme rauhassa ja luomaan Suo-meen toivottua talouskasvua. Oppositiopuolue keskusta on ollut mukana rakentamassa nykyistä euroaluetta, mut-ta nyt keskustelu velloo populistisissa yksityiskohdissa. Miksi oppositio ei painosta vielä tiukemmin hallitusta viemään läpi päätöksiä, joilla yrittämisen kannusteita täs-sä vaikeassa taloustilanteessa parannettaisiin?

Hallitus ei tule saavuttamaan tavoit-

teitaan, joiden mukaan valtion velkasuhde saa-

taisiin käännettyä laskuun ennen vaalikauden loppua.

aalto-yliopiston rahoituksen professori vesa puttonen

demokraatissa

jukk

a-pe

kka

mo

ila

nen

Paula Aikio-TallgrenPuheenjohtajalänsi-pohjan yrittäjät

Pankkisektorilla on moraalikriisi. Pankit

keräävät omaisuutta, mutta ne eivät kanna vastuuta

tekemistään virheistä.Ulkoministeri Erkki Tuomioja

Hämeen Sanomissa

Syksyn budjettilinjauksissa veron- korotukset ovat etusijalla säästöjen si-

jasta. Tämä vaikuttaa yksityiseen kulutukseen, työllisyyteen ja investointeihin. Nyt pitää kääntää saappaat samaan suuntaan investointien ja työ-paikkojen turvaamiseksi. Miten oppositio voi

auttaa yrittäjiä tässä?

Löytyykö oppositiosta roh- keutta tukea hallituksen poli-tiikkaa silloin, kun kyseessä on yritysten toimintaedellytysten parantaminen?

vientiyrityksiä toivotaan Suo-meen lisää, panostuksia yritysten

kansainvälistymiseen on luvattu lisätä. Mitkä ovat omasta mielestäsi tärkeimmät ja realistisimmat toimenpiteet viennin kasvun

vauhdittamiseksi?

www.yritysporssi.fi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle.

Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 23

Keskusta on nimenomaan halunnut kääntää keskustelun euro-

asiassa pitkään tähtäimeen ja kriisin syi-hin. Minkälaista Eurooppaa haluamme rakentaa? Mitä tapahtuu rapautuneelle kilpailukyvyllemme? Suomi nousee vain yrittämisen avulla, sen vuoksi

fokukseni on ilman muuta kilpailukykyä korjaa-vissa ja kasvuhakuisissa toimissa.

facebook-kommentti

yrittajat.fi Kuukauden kommentti

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsenToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaLotta Tammelin, toimittajaRiikka Koskenranta, toimittajaRaija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. 09 229 221, f. 09 2292 2810

Ulkoasu Marko MyllyahoIlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Paikkakunnalla kukoistavat ”kotikampaamot”. Verottajalla ei ole haisuakaan, että naapurin Irma kiärtää paplaria naapurissa ilman, että on koskaan kuullut, että toiset leivän saadakseen maksavat myös veroja.Elina alv:n korotuksista

Ei tietenkään. Yrittäjänä olen op-pinut, ettei pidä koskaan ajautua päätöksistä

toiseen. Nyt Suomelle on käymässä niin. Oma tah-totila pitää olla selkeä ja vaihtoehdot kartoitettuna. Mielestäni EU:n tulee jatkaa itsenäisten valtioiden liittona ja euron vakauden tulee perustua talousku-riin. Yrittäjät tietävät mikä on edessä, jos velkaan-

tumiskehitystä ei pysäytetä ja keskitetä fokusta kilpailukykyä parantaviin toimiin.

ale

ksi p

ou

tan

en

Juha SipiläPuheenjohtaja

Suomen Keskusta

Meillä on meneillään eurokriisin lisäksi teollisuutemme rakennemuutos. Nyt pitäisi us-

kaltaa investoida biotalouteen ja esimerkiksi julkisen ter-veydenhuollon tietojärjestelmien uusimiseen. Tehottomat

järjestelmät aiheuttavat asiantuntijoiden mukaan 1,5 – 3 miljardin euron ylimääräisen kulun joka vuosi julkiseen ta-louteen. Satsaus tietojärjestelmiin olisi suhdannepoliittinen toimi ja maksaisi itsensä nopeasti takaisin.

PS.Valmet Automotiven saama tilaus on loista-va asia, jolla on suuri merkitys yrittäjillem-me ja koko kaupungin yrityksille. Tilauksen vaikutus ulottuu koko seudulle. Autotehdas on iso työnantaja paikkakunnalla. Sillä on merkitystä meihin kaikkiin vaikuttavan positiivisen ilmapiirin luomisessa. Yhdessä tekemällä eteenpäin. Tilaus työllistää vuosina 2013 – 2016. Terttu LundelinPuheenjohtaja uudenkaupungin yrittäjät

Löytyy. Pidän esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitysvähennystä,

sijoittajakummivähennystä sekä tuplapois-toja oikean suuntaisina toimina ja tuen niitä. Olisin kuitenkin odottanut selkeitä toimia bio-talouden vauhdittamiseksi, yritysten sukupol-venvaihdosten helpottamiseksi sekä suoma-

laisen omistajuuden tukemiseksi.

Meillä satsataan paljon tuotekehitykseen ja tutkimukseen.

Markkinointi ja kansainvälistymisen tukeminen on siihen verrattuna lapsenkengissä. Ehkä osan t&k-rahoista voisi suunnata kotimaisten referenssien aikaansaamiseksi. Moni suomalainen huipputekno-logiayritys joutuu selittelemään asiakkailleen: teillä

on huipputeknologia, miksei kukaan Suomessa ole ostanut laitosta.

Eiköhän työpaikan kahvitkin laiteta kohta verolle?Jari kilometrikorvausten leikkauksista

eduskunnan valtiovarainvaliokunta muutti hallituksen Yleisradio-vero-esitystä siten, että veron perusteeksi otetaan liikevaihdon sijasta yrityksen

tulos ja maksun suuruudesta tehtiin enem-män riippuvainen yrityksen koosta.

Nykyinen televisiolupamaksujärjestelmä oli tullut tiensä päähän. Siksi hallitus esitti eduskunnalle uutta vuotuista Yleisradio-veroa.

Yksityishenkilön maksusta tehtiin prog-ressiivinen ansiotulon ja pääomatulon yh-teismäärään perustuva vero enimmäismää-rältään 140 euroa. Koska aiemmin myös yritykset olivat maksaneet televisiolupamak-sua, ehdotti hallitus yrityksen liikevaihdon määrään perustuvaa veroa. Vero olisi ollut 350 euroa tai 700 euroa liikevaihdon määräs-tä riippuen.

Jo lakiesityksen lähetekeskustelussa arvos-telivat porvarilliset kansanedustajat yrityksil-

le kohdistetun veron laskentatapaa epäoikeu-denmukaisena.

Sy mukana. Valtiovarainvaliokunnan vero-jaostossa paneuduttiinkin yritysten Yle-ve-roon hyvin perusteellisesti. Valiokunta toimi asian valmistelussa tiiviissä yhteistyössä Suo-men Yrittäjien kanssa.

Valiokunta päättikin muuttaa yritysten Yle-veron laskentatapaa. Valtiovarainvalio-kunta esitti Yle-veron laskentaperusteeksi yrityksen tulosta. Liikevaihtoa pidettiin huo-nona perusteena, koska liikevaihto ei kuvasta veronmaksukykyä ja toiminnan kannatta-vuus vaihtelee suuresti eri aloilla.

Tuloon perustuvalla verolla on myös se hyvä ominaisuus, että se on riippuvainen suhdannetilanteesta. Vaikeina aikoina yrityk-sen tulos laskee ja samalla alenee myös veron määrä.

Parhaaksi veromalliksi valittiin niin sanot-

tu lineaarinen malli. Veroa maksettaisiin vas-ta yrityksen voitosta 50 000 euroa ylittävältä osalta. Tuolloin vero olisi sama 140 euroa kuin yksityishenkilön vero. Ylittävältä osalta maksettaisiin veroa 0,35 prosenttia 868 000 euroon asti, jolloin veron maksimimäärä olisi 3 000 euroa.

Hallituksen esittämä 700 euron vero olisi ollut suuryrityksille lähinnä muodollinen maksu. Nostamalla summaa, voitiin olennai-sesti lisätä yritysten välistä oikeudenmukai-suutta eli nostaa alaraja melko korkealle ja pitää veroprosentti varsin kohtuullisena.

Valtiovarainvaliokunnan tekemät muutok-set ovat saaneet varsin suopean vastaanoton. Suomen Yrittäjät tekivät hyvää työtä valmis-telemalla hyviä, käyttökelpoisia veromalleja valiokunnan käyttöön.

Kimmo Sasi (kok)Valtiovarainvaliokunnan pj

Yle-verosta tuli oikeudenmukaisempi

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201224

arjESSajarkko virtanen

totta kai näkövammani haittaa yrittämistäni, mutta se ei kuitenkaan estä menestyksekästä yritystoimintaa.

Jukka Jokiniemi

Innojokin toimitusjohtajan Jukka Jokiniemen mukaan vajaakuntoiset työntekijät voivat olla huippuosaajia.

Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Innojokin toimitiloissa Helsin-gin Kurkimäessä vastaanotto on lämmin. Ovella tulijaa ter-vehtii ensimmäisenä Fanny, joka nuolaisee vieraan kättä ja heiluttaa iloisesti häntäänsä.

Fanny on yrityksen toimitusjohtajan Jukka Jokiniemen opaskoira.

Jokiniemi sokeutui silmäsairauden vuoksi lähes kokonaan 1990-luvun alussa, ja hänen oli valittava joko yrittäminen tai eläköityminen. Yrittä-minen voitti, ja kirkasvalolaitteita ja design-valaisimia valmistavan Innojo-kin tarina sai alkunsa.

Oman taustansa vuoksi Jokinie-mi on pitänyt tärkeänä palkata yri-tykseen töihin osatyökykyisiä. Se on hänen tapansa kantaa yhteiskunta-vastuuta. Yritys valittiinkin vuonna 2008 esimerkilliseksi vammaistyöllis-täjäksi.

– Erilaisuus, oli se sitten minkälais-ta tahansa erilaisuutta, on aina hyväk-si työyhteisölle. Erilaisuus lisää yleistä avarakatseisuutta. Jo se, että meillä on toimitiloissamme koira, lisää tänne rentoutta, Jokiniemi summaa.

– Vajaakuntoisuus voi olla moni-muotoista, mutta taustalla voi olla hirveän kovaa osaamista tai erikois-

lahjakkuutta. Mo-net yritykset voi-sivat löytää aivan huipputyöntekijöi-tä tästä joukosta, jos he vain osaisivat ymmärtää asian mahdollisuudet ja samalla myös hy-väksyä tilanteen ra-joitteet.

Pieniä parannuksia. Innojokissa vajaakuntoisia työntekijöitä on neljä, kun kaikkiaan yrityksessä työskente-lee noin 20 henkeä. Lisäksi Innojokin alihankkijaverkoston kautta työllistyy noin parisenkymmentä osatyökykyis-tä henkilöä.

Työtehtävien sujuvoittaminen kai-kille sopivaksi ei ole vaatinut suuria muutoksia.

– Jos on näön kanssa ongelmia, pitää satsata valaistukseen ja käyt- tää tietokoneen kanssa tarvittavia apuvälineitä. Fyysiset vammat tar-koittavat, että joihinkin paikkoihin on lisättävä esimerkiksi ylimääräi-siä kaiteita. Olemme myös tehneet autojen hallintalaitteisiin pieniä muutoksia. Rahallisesti panostuksis-sa puhutaan meidän kohdallamme

yrittäjän arjessa

40% yrityspäättäjistä ilmoitti Vatesin tutkimuksessa, että heidän yrityksensä on työllistänyt vammaisia tai osatyökykyisiä.

54%yrityksistä oli tehnyt sopeuttamisia työhön tai työympäristöön, jotta alentuneen työkyvyn omaava kykenee työhön.

sadoista euroista – ei sen kummem-mista summista.

Jokiniemi ymmärtää kuitenkin, että kynnys osatyökykyisen palkkaa-miseen on suurempi.

– Jos osatyökykyisyys johtaa sii-hen, että ihmisen suorituskyky ei ole 100-prosenttinen, niin on aivan ym-märrettävää, ettei kukaan palkkaa täl-laista henkilöä ilman sopeuttavia toi-menpiteitä. Mekin saamme joidenkin työntekijöiden kohdalla palkkatukea joitakin satoja euroja kuussa.

Sokea työllistää avarakatseisesti

aSSiStENtti. Opaskoira Fanny on innojokin toimitusjohtaja jukka jokiniemelle tärkeä apuri ja työkaverikin.

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 25

2% Espoo ja Kaskinen saavat verotuloistaan kaksi prosenttia valtionapuna. Ranualla vastaava luku on 70 prosenttia.

muistathan: Kiinteistöveron ensimmäisen erän eräpäivä on 19. syyskuuta. toinen erä maksetaan marraskuussa.19

SyySKUU

KommenttiLOTTA TAMMELIN lotta.tammelin@yrittajat.fi

asenne ja uskallusarvatkaas, mikä on jukka joki-niemen rakkain harrastus? No purjehtiminen tietenkin.

Kolmeviikkoisesta asti mootto-riveneilleen toimittajan leuka lok-sahti tämän vastauksen kuullessa apposen ammolleen. Miten sokea voi purjehtia, ihmettelin.

No helposti, vastasi Jukka. Joko sokea purjehtii äänipoijura-dalla, navigaattorin avustuksella tai sitten veneessä on mukana näkevä apuri. Hetken vastaus-ta pureskeltuani totesin, ettei sokeana purjehtiminen taida sittenkään olla mahdotonta. Kyse on vain asenteesta ja uskalluk-sesta.

Ja samahan se on tämän

vajaakuntoisten työllistämisen-kin kanssa. On vain uskallettava luottaa siihen, että toinen tekee työnsä hyvin, vaikka hän onkin hiukan erilainen kuin ”täysikun-toiset” kollegat.

Ja kuten Jukka Jokiniemi totesi, myös vajaakuntoisten työntekijöiden joukosta löytyy huippuosaamista, taitoa ja erikoislahjakkuuksia. Ehkä heistä joku tarvitsee avukseen kaiteen tai hiukan lisävalaistusta, mutta onko se nyt sitten kovin suuri panostus siihen, että saa vastineeksi ahkeran ja hyvän työntekijän sekä kantaa samalla yhteiskuntavastuunsa – kuten Jukka asian ilmaisi.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

> Innojokin laatuinsinööri ja elektroniikkasuunnit-telija Arto Peltoniemi on

sairastanut lapsena polion, joka vaikeuttaa hänen liikkumistaan. Ennen Innojokiin tuloaan Pelto-niemi asui Turussa, mutta koska työllistyminen sillä seudulla alkoi olla hankalaa, muutti hän työn perässä Helsinkiin.

Innojokissa hän on työsken-nellyt nyt noin vuoden verran.

– Pääsin Innojokiin nopeasti töihin, mutta sanoisin kuitenkin, että osatyökykyisten on haasta-

vampaa löytää työtä kuin niin sanottujen terveiden ihmisten.

– Fyysiset tehtävät ovat minul-le vaikeampia – nostamiset tai sellaiset. En myöskään kiipeile, Peltoniemi naurahtaa.

Peltoniemen avuksi Innojokin kaksikerroksisessa toimitilassa on lisätty kaiteita. Myös yrityk-sen autoon tehtiin pieniä paran-nuksia.

– Ajan vain automaattivaih-teista autoa, joten kytkimeen teh-tiin muutoksia, Arto Peltoniemi kiittelee.

40%ilmoitti, että vammaisten tai osatyökykyisten työhönottoon oli haettu rahallista tukea.

omaa tehden. Jukka Jokiniemen oma näkökyky on hyvin heikko, ja hä-net luokitellaankin sokeaksi.

– Totta kai näkövammani haittaa yrittämistäni, mutta se ei kuitenkaan estä menestyksekästä yritystoimin-taa. Innojok on omalla toimialallaan yksi parhaiten menestyneistä yrityk-sistä Suomessa. Liikevaihtomme oli päättyneellä tilikaudella 5,5 miljoonaa euroa ja nettotulos 665 000 euroa.

Yksi haaste sokeudessa on se, ettei Jokiniemi pysty seuraamaan kilpai-

levien yritysten toimintaa samalla tavalla kuin näkevät kollegat. Senkin mies osaa kääntää voitoksi.

– En ole kiinnostunut kilpailijoista-ni, vaan keskityn omaan tekemiseeni.

– Omassa yrityksessään voi muova-ta toimintatavat sellaisiksi, että vam-masta syntyvät haitat voidaan mini-moida. Ne tehtävät, joissa tarvitaan näkökykyä, hoitavat meillä näkevät ihmiset. Minulla on omat vahvuuteni muotoilun ja tuotekehityksen osalla, Jokiniemi iloitsee.

Sokea työllistää avarakatseisesti

”Kiipeily jää muille” ja

rkk

o v

irta

nen

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201226 arjESSaarjESSa26

Älä heitä yritystä tuulen vietäväksi

yritystä perustet- taessa omistajilla on kova hinku pääs-tä kiinni konkreet-tiseen työhön liike-idean kypsyttelyn

sijaan. Arki voi olla karu, kun alku-huuman jälkeen yhtiökumppanei-den ensimmäiset erimielisyydet paljastuvat. Toivottavasti kaapista löytyy silloin osakassopimus, joka määrittelee omistajien vastuut ja velvollisuudet.

– Jos ensin perustetaan yhtiö ja vasta sitten tehdään osakasso-pimus, niin osakejako voi olla jo mennyt väärin, sanoo Asianajotoi-misto Legistum Oy:n osakas Teppo Laine.

– Yrittäjyys on pitkäkestoinen ja merkittävä ratkaisu, joka tulee val-mistella huolella.

Laine on tehnyt yli sata osakas-sopimusta. Hänen mielestään so-pimuksen tekeminen on samalla hyvä hetki pysähtyä ja miettiä omia sekä yrityksen tavoitteita. Tilaisuus on otollinen, sillä sopi-musta tekemässä on lakimies, joka pystyy arvioimaan tilanteen ulko-puolisena ja selvittämään kunkin

Yhtiökumppaneiden pelisäännöt on hyvä kirjoittaa kiveen jo ennen bisnessuhteen alkua. Osakassopimus on samalla testi siitä, mahtuvatko yhtiökumppanit samaan yritykseen.

Olli Hakalatoimitus@yrittajat.fi

osapuolen motiiveita ja yksilöllisiä tavoitteita.

– Kaikki osapuolet lähettävät suoraan minulle näkemyksensä tilanteesta ja sopimuksen sisällös-tä alustavan luonnoksen pohjalta. Näen heti miten heidän tavoitteen-sa eroavat ja pystyn ennakoimaan ongelmakohdat sekä ehdottamaan niihin ratkaisuja, Laine kertoo.

osakassopimus on yleistynyt. Yksityiset ja julkiset rahoittajat usein vaativat osakassopimuk-sen tekoa ja sen laatiminen onkin yleistynyt Suomessa. Sopimus voi määritellä laajalti eri asioita, mut-ta tärkeimpiä ovat muun muassa työvelvoite, työnjako ja olosuhteis-ta johtuvat muutokset, kuten osa-kasvaihdos.

– Esimerkiksi osakkaan kuo-lema on syytä huomioida. Täl-laisessa tapauksessa äänivaltaa yhtiökokouksessa voi käyttää ul-kopuolinen tai julkinen toimija, joka edustaa kuolinpesää tai toimii edunvalvojana, Laine kertoo.

– On tärkeää sopia miten yhtiön osakkeet voi tällaisissa tapauksis-sa lunastaa takaisin.

Sopimuksessa voidaan määritel- lä myös osakkaiden vastuualueet. Joissain tapauksissa tietyt työt vähenevät ajan myötä ja tähän-kin voidaan osakassopimuksessa varautua. Peruspykäliä ovat myös lojaliteetti-, kilpailukielto- ja salas-sapitoehdot.

– Eräässä tapauksessa 55 pro-senttia yrityksestä omistanut taho perusti uuden firman ja siirsi lii-ketoiminnan uudelle yritykselle. Kaksi muuta osakasta katsoivat ih-meissään vieressä, sillä osakasso-

pimusta ei ollut, Laine muistelee.

yhtiökumppaneiden pelisään-nöt. Osakeyhtiön yhtiöjärjestys on julkinen asiakirja, samoin kuin yh-tiösopimus avoimessa ja komman-diittiyhtiössä. Näihin asiakirjoihin voidaan lisätä minimivaatimusten lisäksi muitakin kohtia.

– On paljon asioita mitä yhtiö-järjestykseen ja yhtiösopimukseen periaatteessa voisi lisätä. Usein sitä ei välttämättä ole järkevää teh-dä, koska asiat ovat sitten kaikkien

Osakkaiden panostukset:•Miten monta tuntia kukin työsken-

telee viikossa tai sijoittaa alku- pääomaa.

Yhtiön hallinnon järjestäminen: •Mitkä valtuudet on kullakin toimijalla

on. Pienessä yhtiössä voidaan esimer-kiksi sopia, että yli 10 000 euron han-kinta vaatii hallituksen tai yli 20 000 euron hankinta vaatii yhtiökokouksen suostumuksen.

Lunastus ja lunastushinta:•Miten ja mihin hintaan osakkaiden

hallussa olevat osakkeet voidaan lunastaa takaisin yhtiölle. Lunastus-hinta voidaan määritellä eri tavoin ja eri suuruiseksi eri tilanteissa. Esimer-kiksi, jos lunastus perustuu osakkaan osakassopimuksen rikkomukseen, voi-daan käyttää alhaisempaa lunastushin-taa, kuin jos kyse on osakkaan vapaa-ehtoisesta osakkeista luopumisesta.

jarkko virtanen

Muista nämä, kun teet osakassopimuksen

nähtävillä, Teppo Laine huomaut-taa.

– Osakassopimus on tarkoitettu nimenomaan yhtiökumppaneiden keskinäisiksi pelisäännöiksi, eli miten yritystä käytännössä hoide-taan.

Osakassopimus tai yhtiömies-ten keskinäinen sopimus avoi-messa tai kommandiittiyhtiössä eivät ole julkisia. Niihin voidaan siis lisätä sellaisia kohtia, joita ei haluta kolmansien osapuolien tie-toon.

lähde: teppo laine, asianajotoimisto legistum oy

Velvollisuudet yhtiön omistajana ollessa ja osakkeista luopumisen jälkeen: •Esimerkiksi salassapitovelvollisuus,

kilpailukielto ja rekrytointikielto.

Immateriaalioikeudet: •Kuka omistaa oikeudet keksintöihin

ja tekijänoikeuksiin.

Osakassopimuksen rikkomisen seuraukset ja vahingon- korvaus: •Lasketaanko mukaan vain välittömät

vai myös välilliset seuraukset sekä sopimussakon määrä. Korkeimmat sakot määrätään yleensä kilpailu-kiellon tai salassapitosopimuksen rikkomisesta.

1

2

3

4

5

6

oSaKaSSoPiMuS. teppo laine pohtii työkseen miten yrityksen omistajien väliset erimielisyydet voidaan ehkäistä jo ennalta.

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 27arjESSaarjESSa 27

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 27.9.2012

Kamppailu- ja urheiluvarustei-den verkkokauppa www.Wone.Fi etelä-Pohjanmaan alueelta. liikevaihtoluokka alle 100 t€, 1 työn-tekijä, toimintaa koko suomessa, verkkoliiketoimintaa, vuokratut 50 m2 toimitilat.

epy-23042012-1880

naisten ja miesten Juhla-asujen erikoisliike/vuokraamo (liike-toiminta) Uudellamaalla. Myös verkkoliiketoimintaa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 80 m2. hintapyyntö 50 000 €.

SY-02052012-1904

Huonekaluliike Pohjois-Pohjan-maalla. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Omat toimitilat 1 200 m2. hintapyyntö 866 000 €.

sy-04062012-1986

Mönkijöiden, mopojen ja moottoripyörien myyntiyritys Uudellamaalla. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 380 m2. hinta-pyyntö 100 000 € + varastoarvo.

sy-18062012-2012

Verkkokaupan liiketoiminta. toi-mintaa koko suomessa. liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 1. hintapyyntö 15 000 € + varasto.

SY-25062012-2021

Lastenvaateliike itä-Uudellamaal-la. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat 130 m2.

sy-02072012-2038

Myydään osuus/haetaan rahoitusta lastenvaate ja -jalkineyrityk- seen. toimintaa koko suomessa ja ulkomailla, myös verkkoliike- toimintaa. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat.

SY-03072012-2042

Myydään tai vuokrataan elintarvi-ke-, matkamuisto- ja tekstiili-myymälä kokonaisuus. Yrityksessä lisäksi monipuoliset oheispalvelut. liikevaihto 750 000 - 1 000 000€ Omat toimitilat 599 neliötä, kannat-tavuus ja asiakasmäärät kasvussa. 2 - 3 työntekijää.

SY-10072012-2053

Siementen ja puutarha-alan tarvikkeiden maahantuonti sekä tukku- ja vähittäiskauppa satakunnassa. samoissa liiketiloissa toimii myös kukkakauppa. liike- vaihto 200 000 - 300 000€, toimi- tilat 240 neliötä, hintapyyntö 149 000€.

SY-11072012-2054

Elintarvikeliike espoon laaksolah-dessa. hyvällä alueella, liike-vaihto yli 2 miljoonaa euroa. 6 - 9 työn-tekijää, omat 320 neliön toimitilat, hintapyyntö 150 000€.

SY-17072012-2069

Huoltoasema-kahvilakiinteistö etelä-Pohjanmaalla kantatie 66 varrella. Omat toimitilat 1200 m2. hintapyyntö 330 000 €.

sy-16082012-2123

Huoltoasema-lounaskahvila Ylä-savon alueelta valtatien 5 varrelta. liikevaihto n. 2 000 000 €. työntekijöitä 2 + 4. Oma tontti ja toimitilat. hintapyyntö 360 000 € (kiinteistö, tontti, katos, säiliöt) + vaihto-omaisuus.

sy-16082012-2124

Isännöintitoimisto Uudellamaal-la. työntekijöitä 4 - 5. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. hintapyyntö 150 000 €.

SY-30042012-1901

Pitkään toiminut huoltoasema pienellä paikkakunnalla Pohjois-savossa. Yrityksellä oma tontti ja kiinteistö. liikevaihto noin 1,6 milj. euroa. hintapyyntö 100 000 €.

SY-02052012-1906

Myydään/myydään osuus yksityi-nen lastensuojelulaitos (nuoriso-psykiatrinen erityisosaaminen). työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 350 m2.

SY-04052012-1913

Tilitoimisto ja yritystoiminnan asiantuntijapalveluyritys Pohjois-Pohjanmaalla. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 400 m2. hintapyyntö 700 000 €.

SY-11052012-1930

Naisten liikuntakeskus tai osuus helsingissä. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat 870 m2.

SY-21052012-1951

Tilitoimisto Pirkanmaalla. liike-vaihto 200 000 - 300 000 €. työn-tekijöitä 5 - 7. Vuokratut toimitilat 100 m2.

SY-30052012-1973

Sosiaali- ja terveydenhuolto-alan yhden yrityksen kaksi toimi- pistettä joko liiketoiminta- tai osa-kekauppana. toinen yritys omassa toimitilassa, toinen vuokratussa. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €, 10 - 15 työntekijää.

SY-11072012-2055

Autokorjaamon liiketoiminta työkaluineen ja varastoineen. liike-vaihto 400 000 - 500 000€, hinta-pyyntö 250 000€.

SY-13072012-2059

Henkilöstövuokrausyrityksen liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. hintapyyntö 40 000 e. työntekijöitä n. 100, vuokratut toimitilat.

sy-30072012-2082

Myydään/ haetaan rahoitusta kun-tosalikonseptin uusiin, avattaviin toimipisteisiin: helsinki, espoo, Van-taa, Kirkkonummi, jyväskylä, turku, lahti, Kuopio, Kotka, Forssa ja Valkeakoski. liikevaihto per toimi-piste 300 000 - 400 000 €. työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 150 - 350 m2.

sy-07082012-2095

Fysiatrinen hoitolaitos Kuopiossa. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 12 - 14. Omat toimitilat 220 m2.

sy-07082012-2100

Kauppa

Kiinteistöjen hoitoon ja kun-nossapitoon erikoistunut yritys Uudellamaalla. toimintaa myös etelä -ja Keski-suomessa. liikevaihto n. 600 000 €. työntekijöitä 10 - 15. hintapyyntö 390 000 €.

sy-24042012-1884

Melonta- ja ohjelmapalveluyri-tys etelä-savossa. työntekijöitä 1. Omat toimitilat 22 m2. hintapyyntö 78 000 €.

SY-11052012-1929

Rengasliike satakunnassa. SY-19062012-2014

Ilmastoinnin puhdistuksia ja huoltoja sekä mittauksia ja säätöjä suorittava yritys. hintapyyntö 50 000€, toimintaa koko suomessa.

sy-18072012-2071

Taidegalleria (taiteen myynti ja kehystyspalvelu) hyvältä paikalta tampereen keskustasta. hintapyyntö: 190 000 €.

py-14082012-2116

Muut toimialat

Lattia- ja seinäpäällystealan urakointiyritys pääkaupunki-seudulla. liikevaihto yli 2 000 000 €. työntekijöitä 10 - 15. Omat toimitilat 200 m2.

SY-02052012-1905

Maanmittausalan yritys Pohjois-suomessa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 40 m2. hintapyyntö 150 000 €.

SY-14052012-1934

Rakentaminen

Palvelut, liikenne

Myytäviä kohteitamme:Korkealaatuisten naistenvaatteiden valmistaja .......................................650 000 Perinteikäs puusepänliike ............695 000 Lähiöravintola Jyväskylässä A-oikeuksilla .................................. 149 000 Autokorjaamoketju ........................950 000 Sähkökonekorjaamo ..................... 295 000 Metallituotteiden valmistus .......1 090 000 Koneistus-, levy- ja hitsaustyökonepaja .................... 1 400 000 Rakennusalan suunnittelu- ja konsultointiyritys ........................... 475 000 Kauneushoitolan liiketoiminta ja -omaisuus .................... 85 000 + varasto Vakiintunut muotivaatekauppa ......90 000 Autovaraosaliike Satakunnassa ... 550 000 Pienkoneiden vähittäismyynti ja huoltoliiketoiminta ................... 400 000 Tilitoimisto .....................................260 000 Ohutlevytuott. valmistusta ...........500 000 Kauppapuutarha -60 % käyvästä arvosta ........................... 750 000 Golf-kentän liiketoiminta .................52 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Yritysvälittäjät

Majoitus, ravintola, elintarvike

Seurusteluravintola tampereen lähistöllä. Vuokratut toimitilat. hintapyyntö 150 000 €.

sy-27042012-1898

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Ostetaan lvi-suunnittelu, -asian-tuntija tai -putkifirma etelä-suomesta/pääkaupunkiseudulta. hintapyyntö alle 1 000 000 €.

sy-27042012-1897

Teollisuus

Lihasäilykkeitä valmistava yritys Keski-suomessa.

sy-03052012-1908

Teollisuustuotteen valmistus- oikeudet etelä-Pohjanmaan alueelta.

epy-31052012-1978

sinä kivialasta kiinnostunut; ryhdy yrittäjäksi. satakunnassa n. 30 v. vakaalla pohjalla toiminut kivialan yritys myytävänä. hautakivien ja kivitasojen valmistus ja myynti. liikevaihto n. 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat. Ota yhteyttä!

SY-06062012-1990

Metalliteollisuuden alihan- kintayritys (teräsrakenteet, profiiliovet, ovet, palo-ovet, hallit, asennus) satakunnassa. Omat toimi-tilat 250 m2.

SY-04072012-2044

Rakennuspuusepän tuotteita valmistava ja markkinoiva liiketoiminta. hyvämaineinen yritys. toimintaa koko suomessa ja vientiprojekteja, parasta aikaa mukana mm. vientirenkaassa. Oma tuotteisto. toiminut yli 16 vuotta Pohjois-savossa, jonka aikana saavutettu erittäin merkittäviä refe-renssikohteita.

SY-05072012-2047

Metallialan yritys Uudellamaalla. Vuokratut toimitilat 200 + 650 m2.

sy-30072012-2081

Brändin rakentamiseen

parasta vinkkiä

RekisteRöi tavaRameRkkisiOman tavaramerkin rekisteröiminen on markkinoinnin perusasioita. Rekisteröity tavaramerkki on yksinoikeudella sinun. Saat myös oikeuden kieltää muita käyttämästä samaa tai siihen sekoitettavissa olevaa merkkiä samanlaisille tavaroille tai palveluille. Tavaramerkki on investointi, jonka arvo oikein käytettynä kasvaa.

sUOJaa mUOtOiLUsiHyvä muotoilu on arvokas kilpailuvaltti. Muotoilulla erotut joukosta. Uuden muotoilun suojaaminen mallioikeudella – mallin rekisteröinti – on välttä­mätön työkalu jäljittelyn torjunnassa.

Oikeat askeLeet Ovat tÄRkeitÄSelvitä jo tuotekehityksen alkuvaiheessa, mitä muut ovat tehneet. Onko tavara merkillesi tai tuotteen muotoilulle – sen käyttöönotolle, markki­noinnille tai yksinoikeuden saamiselle esteitä.

Meiltä saat asiantuntijaneuvontaa. Meillä on kattava määrä maksuttomia tieto palveluja verkkosivuillamme. Voit tilata kauttamme myös ennakko­tutkimuksia.

Hae hyvät neuvot netistä www.prh.fi tai soita yleisneuvontaamme puh. (09) 6939 5855

Maailman valloittaja® ?

Neuvontaa tavaramerkkiasioissa Markkinointiviestinnän Viikolla Wanhassa Satamassa.

26.–27.9.2012 Avoin yleisöluento

PRH:ssa tavaramerkin hakemisesta.

4.10.2012Tule ja tiedä!Lue lisää www.prh.fi

Ilmoitusehdot: www.yritysporssi.fi

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201228

VIENTI

Messuille osallistuminen on paras tapa lähteä kansainvälistymään.

Heidi Jaara

ylellisiä luksustuotteita ja koreilevia status-brändejä on suomalai-sessa kulttuurissa aina pidetty turhakkeina. Näin ei kuitenkaan

ajatella kansainvälisillä markkinoilla. Siitä kertoo esimerkiksi luksustuot-teita valmistavan Balmuirin huikeat kasvuluvut.

– Minulla oli tavoitteena lähteä he-ti kansainvälistymään, kun perustin yrityksen vuonna 2007. Nyt myymme tuotteita 38 eri maahan. Olemme tup-lanneet joka vuosi liikevaihtomme,

ja viime vuonna se oli noin miljoona euroa, kertoo oululaisen Balmuirin perustaja ja pääsuunnittelija Heidi Jaara.

Balmuir on keskittynyt ylellisten sisustustuotteiden ja muotiasustei-den suunnitteluun. Yrityksen hulp-pea tuotekatalogi sisältää kynttilöi-tä, sisustustyynyjä, torkkupeittoja,

aamutakkeja, kaulahuiveja, käsineitä ja hattuja. Materiaalilistalta löytyvät kašmir-villa, kid mohair, poronmok-ka, kivipesty pellava ja jopa lohen nahka.

Hintaa kašmir-huiville kertyy sa-dasta kahteensataan euroon, poron-mokkatyyny irtoaa sadalla eurolla. Kalleimpia tuotteita ei edes myydä kotimaisilla markkinoilla. Ulkomailla luksuksella voi tehdä paremmin bis-nestä.

– Tänä vuonna liikevaihdostamme tulee jo 70 prosenttia ulkomailta. En-sivuodeksi tavoittelemme 90 prosent-tia, Jaara arvioi.

Suomalaisuus on eduksi. Heidi Jaara uskoo vahvasti, että muillakin suomalaisilla olisi loistavat mahdol-lisuudet menestyä luksustuotteillaan maailmalla.

– Olemme saaneet alan kansain-välisillä huippumessuilla runsaasti hyvää palautetta siitä, että olemme Suomesta. Balmuirilla on esimerkiksi aina valikoimissaan jotakin erikoista ja eksoottista, jota muilla ei ole. Mei-dät koetaan innovatiivisiksi.

– Lähtekää suomalaiset katsomaan maailmalle noita oman alanne mes-suja. Olen yrittänyt kovasti houkutella esimerkiksi Japanin muotimessuille muitakin suomalaisia suunnittelijoi-ta. Pohjoismaista siellä ei ole muita kuin me, joten suomalaisille löytyy kyllä tilaa. Messuille osallistuminen on paras tapa lähteä kansainvälisty-mään, Jaara neuvoo.

Balmuir aloitti oman messutaipa-leensa Pariisin muotiviikoilta. Siellä kiinnostuneimpia yrityksen tuotteis-ta olivat japanilaiset, joten looginen siirto oli matkata Japanin vastaavaan tilaisuuteen. Nyt Japani onkin Venä-jän lisäksi yrityksen ykkösmarkkina-aluetta.

– Meillä on Japanissa noin 30 – 40 asiakasta. Japanilaiset tykkäävät laadukkaista luonnonmateriaa-leista. Toinen valtti on se, että olemme suomalaisia. Japanilai-

sille toimitusvarmuus ja täsmällisyys ovat todella tärkeitä.

Myös venäläiset luottavat Jaa-ran mukaan suomalaisiin.

– Venäjällä tärkeä asiak-kaamme on heidän hienoin tavaratalonsa TsUM. Olem-me tavaratalon ainoa skandinaavinen toimit-taja, sillä he ovat aiem-min keskittyneet lähinnä brändeihin kuten Chanel tai Lamborghini.

Keskustelua asiakkaan kanssa. Koska ihmiset ovat eri maissa erilaisia, on Balmui-rin valikoimissa myös markkina-kohdennettuja tuotteita.

– Olemme pyytäneet asiakkailtam-me palautetta esimerkiksi Kiinasta siitä, että minkälaiset lahjatuotteet heillä ovat haluttuja. Lisäksi olemme tehneet esimerkiksi Japanin markki-noille kimonon kanssa käytettäväksi sopivia kid mohair -huiveja. Asiakkaat ovat olleet tästä erittäin kiitollisia.

Jaara korostaa, että myös työnjälki on oltava luksustuotebisneksessä ylit-se muiden.

– Kaikki tuotteemme tehdään per-heyrityksissä. Valitettavasti emme kuitenkaan voi valmistaa kaikkia tuotteitamme Suomessa, vaikka niin haluaisimme. Meillä on haasteena löytää tekijöitä, jotka tekevät todella laadukasta jälkeä. Kaikkien saumojen ja reunojen tulee olla aivan viimeisen päälle tehtyjä, kun myydään tuotteita isoille huipputavara-taloille.

– Pyrimme kuiten- kin valmistamaan kaikki tuotteem-me niin lähellä kuin mahdollista.

Kašmiriin kiedottu unelmaSuomalaiset luksus- tuotteet kiinnostaisivat maailman markkinoilla. Tähän mahdollisuuteen tarttui Balmuirin perustanut Heidi Jaara.Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Mikä luksus?1. Tuote on valmistettu harvinaisesta

materiaalista, josta on pulaa, kuten esimerkiksi kullasta, turkiksesta ym.

2. Sen tuotantoketju synnyttää niukkuutta. Esimerkiksi neule, joka on valmistettu villasta,

jota saadaan vain tietyltä saarelta maailmasta.

2. Tuotteeseen tai sen brändiin liitetään mielikuva esimerkiksi paremmasta

elämästä.

roHKEutta. Balmuirin perustaja

heidi jaara uskoo suomalaisyritysten

mahdollisuuksiin luksustuotteiden

saralla. Rohkeutta suomalaiset, hän

kannustaa!

Keskustele aiheesta verkossa!www.yrittajat.fi

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 29

VIENTI 47 % tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotanto väheni tammi-kesäkuussa eniten kaivostoiminnassa. Pudotusta oli lähes 47 prosenttia.

Kašmiriin kiedottu unelma

> Aalto-yliopiston vieraileva markkinoinnin professori Pekka Mattila uskoo suo-

malaisyritysten mahdollisuuksiin luksuksen saralla. Ensin meidän on kuitenkin opittava myymään.

– Suomessa edelleenkin suh-taudutaan luksukseen alentuvas-ti. Meillä kukoistavat sanalaskut kuten ”rumat ne vaatteilla korei-levat”. Tosiasiassa unohdamme sen, että suhdanteiden heitellessä huikeimpia liikevoittoja ovat teh-neet juuri nämä luksuksen ym-pärille syntyneet konsernit, jotka ovat pääasiassa yrittäjävetoisia ja perheomisteisia, professori Pekka Mattila muistuttaa.

Se, miksi luksustuotteiden myynti ei ole vielä saanut laajem-paa jalansijaa Suomessa, johtuu Mattilan mukaan siitä, että meiltä puuttuu tervettä kaupallis-ta ajattelua ja markkinointiosaa-mista.

– Suomalainen puu kuljetetaan Tanskaan, ja siellä siitä saatetaan valmistaa luksusta. Meiltä puut-tuu markkinointihenkeä ja kykyä ymmärtää, kuinka tärkeä asia brändi on. Haemme rahoitusta uuteen tuotantolinjaan, mutta emme ymmärrä sitä, että pitäisi olla valmis investoimaan myös

hienoon tarinaan ja brändiin.Pekka Mattila kehottaa

suomalaisyrityksiä tähtäämään globaalin luksustuotteen sijasta lokaaliin.

– Kaikkien ei tarvitse lyödä läpi globaalisti. Me saamme ehkä 50 vuoden yrittämisellä muutaman kansainvälisen huippumerkin. Pienuus voi synnyttää niukkuut-ta, joka on yksi luksuksen tun-nusmerkki. Vain harvat ja valitut voivat hankkia tuotteita, joita on todella niukasti saatavilla. Tällai-seen luksustuotantoon Suomes-sa olisi hyvin mahdollisuuksia.

Aivan suossa emme kuiten-kaan ole, sillä Mattilan mukaan Suomesta löytyy jo muutamia luksustuotteita – ja melko yllättä-viltä aloilta.

– Jos ajatellaan suomalai-sia marjoja ja sieniä, ne ovat luksusta, kun mennään Suomen ulkopuolelle. Suomalaiset elin-tarvikkeet ovat muutenkin ala, joka voisi menestyä luksuksen saralla hyvin, sillä meihin liitty- vät mielikuvat kumpuavat eksoottisuudesta, alkuperäisyy-destä ja puhtaudesta. Näillä ele-menteillä syntyy hieno tarina ja sitä kautta huippubrändi, Pekka Mattila painottaa.

Luksus syntyy hienosta tarinasta

Muita onnistujia luksuksen saralla

1

2

3ka

ti l

ein

on

en

Stefan SarpanevaSveitsistä oppia ja osaamista hakeneen kellovalmis-tajan Stefan Sarpanevan kelloissa yhdistyvät huippu-laatu ja uniikki suunnittelu. Vuodesta 2003 asti hän on valmistanut kellojaan käsityönä yrityksensä tiloissa Helsingissä.

annette tillanderViidennessä polvessa korualalla toimiva Annette Tillander perusti oman yrityksensä vuonna 2007. Alalla hän on kuitenkin toiminut jo 30 vuotta. Helsingin Tehtaankadulla sijaitsevassa ateljeessa Tillander tarjoaa henkilökohtaista korusuunnittelua.

Hän panostaa henkilökohtaiseen asiakaspalveluun, ja suunnitellun tuotteen pitää sopia asiakkaan tyyliin ja persoonaan. Korut valmistetaan hopeasta, platinasta, kullasta ja palladiumista. Tillander suunnittelee vain koruja, joista itse pitää.

Genelec oyIisalmelainen Genelec Oy on erikoistunut korkeatasoisten aktiivkaiuttimien suunnitteluun ja valmistamiseen. Yrityksen perinteisiä asiakkaita ovat äänitysstudiot ja radio- ja TV-yhtiöt, mutta kaiuttimet sopivat erinomaisesti myös kotikäyttöön. Kaiuttimien muotoiluun on kiinnitetty erityistä huomiota

sekä toiminnallisuuden että estetiikan kannalta. Genelec onkin tehnyt jo pitkään yhteistyötä muotoilija Harri Koskisen kanssa.

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201230 VIENTI

Kasvaville markkinoille on helpompi mennä

Zef solutions oli mukana egyptin vaaleissakin. Olli Hakalatoimitus@yrittajat.fi

yksi miljardi. Se on ZEF Solutionsin ta- voittelema käyttö-määrä yrityksen so-velluksille kansain- välisesti vuonna 2013.

Täysin realistinen luku, Antti Haap-saari sanoo varmalla äänellä.

– Asetimme unelman ja lähdim-me jahtaamaan sitä.

Haapsaari vastaa ZEF Solutionsin kansainvälisestä myynnistä. Hänen mielestään tavoite on kova, mutta saavutettavissa muun muassa ni-mekkäiden yhteistyökumppaneiden ansiosta.

– Menemme maailmalle vaaliko-neiden kärki edellä. Kun ihmiset tot-tuvat niihin, niin samalla madaltuu porras käyttää muita tuotteitamme, Haapsaari sanoo.

– Varsinaisia kilpailijoita ei kan-sainvälisillä markkinoilla ole, sillä kellään ei ole yhtä selkeää tuotetta, kuten meillä.

Yrityksen vaalikoneet ovat olleet käytössä esimerkiksi Egyptin aiem-min tänä vuonna järjestetyissä pre-sidentinvaaleissa, joissa kumppa-nina oli uutisjätti Al-Jazeera. ZEF:n muita sovelluksia löytyy esimerkik-si verkkokauppojen sivuilta.

Kulttuurierot pitää huomioida. ZEF aloitti konsulttifirmana ja siir-tyi 1990-luvun lopussa sähköisten arviointikoneiden kehitystyöhön. Vuoden 2006 presidentinvaalien ai-kana tehty yhteistyö MTV3:n kanssa oli yritykselle menestys, joka siivitti muihin kumppanuuksiin.

Viime vuonna yrityksen kasvu oli 25 prosenttia, mutta sitä ennen useampana vuonna peräkkäin 40 prosentin luokkaa.

– Alusta asti oli selvää, että me-nemme maailmalle ja sitä ajatel-len olemme rekrynneet porukkaa. Teimme ensimmäisen ulkomaisen vaalikoneemme Yhdysvaltojen pre-sidentinvaalien republikaanien esi-vaaleihin, sen jälkeen egyptiläiselle mediatalolle ja lopulta pääsimme Al-Jazeeran kumppaniksi, Haapsaa-ri selvittää.

Qatarilaiseen tv-uutiskanavaan Al-Jazeeraan ZEF sai kontaktin Fin-pron avustuksella.

– Kaikki kävi hyvin nopeasti. Se auttaa meitä, että netinkäyttäjät ovat tottuneet kaikkialla samantyyp-piseen sisältöön, Haapsaari sanoo.

– Asiakkaalta tulee sisältö ja meiltä ratkaisu. Joudumme silti ot-tamaan kulttuurierot huomioon, sillä esimerkiksi arabiankielisissä maissa vaalikone toimii peilikuva-na, koska tekstiä luetaan oikealta vasemmalle.

vaikeutena kieli. Vaikka maal-likosta saattaa tuntua, että säh-köisten tuotteiden vienti olisi hel-pompaa kuin tehdastuotteiden, on Haapsaari eri mieltä.

– Vaikeutena on eri kieli. Meillä on oma alustamme, joka vastaa teh-taalla tuotantokapasiteettia.

Yritys katsoo tällä hetkellä suu-rennuslasilla Lähi-idän lisäksi muun muassa Yhdysvaltojen ja Englannin markkinoita.

– Meillä on niin sanotusti tehdas näissä kahdessa maassa, koska kieli on tuttu, Haapsaari hymähtää.

ZEF haluaa Haapsaaren sanoin olla ”siellä missä tapahtuu”, joten Lähi-itä on juuri nyt vaalikonetta ajatellen ajankohtainen alue. Muis-sa maissa, kuten Kiinassa, keskity-tään yrityksen muiden sovellusten vientiin.

Vaalikoneilla maailmalle

> Suomalaisyrityksille ensimmäinen ja helpoin ulkomaankohde on yleensä

lähinaapuri Ruotsi, varsinkin pie-nillä yrityksillä. Kun liiketoiminta laajenee, on varsinkin pk-yritysten usein kannattavampaa mennä kasvumarkkinoille, joissa kilpailua on vähemmän.

– Voimakkaasti kasvaville mark-kinoille on uuden pelurin helpompi päästä, sanoo Finpron globaalista partnerinhallinnasta vastaava joh-taja Jyrki Härkki.

– Miten ulkomaille mennään riippuu toiminnan volyymista. Ensimmäisessä vaiheessa yritys hakee yleensä partnerin: agentin tai jakelijan, joka edustaa tuotetta. Markkinat ovat paremmin hallus-sa tytäryrityksen kautta, mutta myös kustannukset voivat nousta suuriksi.

Viisi suomalaisten yritysten kannalta nousevaa kohdemaata

1. indonesia”Asiakaskyselyssämme Indonesia on noussut Kaakkois-Aasian maista niukasti mielenkiintoisimmaksi. Markkinoille pääsy voi kestää kauan, mutta siinä onnistuneet ovat kommentoineet, että katteet ovat parempia kuin muualla. Väestöltään valtava kasvumarkkina.”

3. Peru”Peru on Kolumbian kanssa parantanut harppauksin sijoitustaan bisneksen helppoutta mittaavassa indeksissä ja molemmissa talouskasvu on vahvaa. Öljy- ja kaivosteollisuus sekä kalatalous ovat talouden vetureita.”

4. Puola”Nopeimmin kasvava markkina-alue EU:n sisällä. Puolalla on myös iso koti-markkina, joka tuo liike-toimintamahdollisuuksia monelle alalle.”

läh

de:

jyr

ki h

är

kki,

fin

pro

5. turkki”Vielä suurempi markkina kuin Puola ja maailman nopeimmin kasvavia talouksia. Taloudellisesti ja poliittisesti vakaa. Mahdollisuuksia esimerkiksi energia- sektorilla, jonka kasvu maailman kärki-luokkaa; globaalilla rakennussektorilla ja kasvavalla terveydenhuoltosektorilla.”

2. Kolumbia”Maassa on paljon infrastruktuuri-hankkeita, esimerkiksi rautateitä ja satamia rakennetaan. Ihmiset vau-rastuvat, mikä luo kysyntää laajasti erilaisille tuotteille. Maan levotto-muudet ovat pitkälti loppuneet ja tilanne on poliittisesti vakaa.”

KaNSaiNvÄLiSyyS. ZeF solutionsin maailmanvalloitus alkoi egyptin presi-dentinvaaleista, sanoo kansainvälisestä myynnistä vastaava Antti haapsaari.

varsinaisia kilpailijoita ei kansainvälisillä markkinoilla ole.

jarkko virtanen

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 31

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

HuutajatMikko Salmi

Ismo ApellAki Louhela

Virve Rosti

Maaretta Tukiainen

Kaikki yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet,tervetuloa Ouluun ajankohtaisten asioiden äärelle.

Tasavallan presidentti kunnioittaa tilaisuutta pitämällä lauantain gaalassa

juhlapuheen.

Ilmoittautuminen päättyy 22.9.

Katso vakuuttava ohjelma ja ilmoittaudu:www.yrittajapaivat.fi

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201232

Vapaallatuomiokuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Juha VirkkiMiten nautit rapusi?1Miltä tämän vuoden rapukausi

näyttää, kalastus- ja raputila Lohenrenkaan isäntä Juha Virkki?

Rapuja löytyy kohtalaisesti kylmästä kesäs-tä huolimatta. Keskikokoa toivoisin vaan isommaksi. Isompien kuorenvaihto on vielä vaiheessa eli niitä toivotaan mertoihin kauden lopussa.

2Kasvatatte rapuja omissa altais-sanne. Kumpaa laatua altaissa möyrii, täplä- vai jokirapua?

Lohenrenkaan altaissa on ainoastaan täplära-puja. Sen kasvutahti jokirapuun verraten on nopeampi, eli ruokapöytään sen kelpuuttaa vuoden pari aikaisemmin. Jos malttaa pari kolme lisävuotta, niin täplärapu saavuttaa halutun mammuttikoon optimaalisissa kas-vuolosuhteissa ja hintakin tuplaantuu. Ruttoa täplärapu kestää paremmin kuin perinteinen

jokirapu.

3Minkälaisia rapumääriä tilallanne kesässä kasvaa?Ravun tie syntymästä ruokapöytään

on mutkikas. Vaatii kärsivällisyyttä odottaa vuosia päästäkseen kauppaamaan saalista asiakkaille. Lohenrenkaan rapukanta on vielä nuorta ja suurempia saalismääriä

saa vielä odotella muutaman vuoden, joten tarkkaa määrää tai rahallista arviota on mah-dotonta sanoa. Kaikki näyttää kuitenkin tällä hetkellä hyvältä tulevaisuutta ajatellen.

4Keille ravut maistuvat eli minkä-lainen on asiakaskuntanne? Rapu tuntuu kelpaavan kaikille. Pää-

kaupunkiseutu on parhaiten edustettuna. Paikallisille kesäasukkaille, jotka hekin ovat pääosin Helsingin suunnasta maistuvat rapu-pöydän antimet. Ruotsinkielinen rannikkoseu-tu, missä on perinteitä tähän liittyen.

5Mikä on ravunkasvattajan pahin painajainen?Pahin painajaisista on rapurutto. Siitä

on tiettävästi olemassa myös ärhäkkä muoto, jota on kuulemani mukaan esiintynyt myös Suomessa. Siitä ei selviä täplärapukaan, joka kestää kohtuullisesti täällä aiemmin esiin-tynyttä muotoa. Rapuruton jäljiltä tuotto romahtaa, vaikka kanta olisikin selvinnyt.

6Miten itse nautit rapusi?Paahtoleivän ja valkoviinin kera. Perin-teisellä tavalla keitettynä, eli suolaa 40

grammaa per keittolitra, tilliä, pari sokeripalaa eikä muita mausteita.

Kuka? juha virkkiikä: 54työ: Maatalousyrittäjä, viljatila. omistamamme virkistyskalastus-yritys Lohenrenkaan palvelujen tuottaminen. Kaikenlaiset urakka-työt, kaivuut ja korjaukset, lumen-auraukset kiinteistöille, sahausta kenttäsirkkelillä asiakkaille.Perhe: vaimo Hilkka ja kuusi aikuista lasta, jotka ovat jo omilla teillään opiskelemassa ja työelä-mässä. Nuorin asepalvelustaan suorittamassa.unelma: Elän sitä päivittäin. tietysti tärkeintä on terveenä pysyminen ja aikaa enemmän muillekin harrastuksille kuin töille. Ehkä sitä niillekin vielä löytyy, jos on löytyäkseen.

6 kysy- mystä

ravun tie syntymästä ruokapöytään on mutkikas.

vesa-matti väärä

Kenialainen Mannerheim. Yle sivistää kansaa kenialai-

sella Mannerheimilla ja vankkojen huhujen mukaan tekeillä on salainen jatko-

osa, jossa mustavalkoisessa mykkäfilmissä David Hassel-hoff saunoo presidentti Kek-kosena neuvostoliittolaisen

puoluejohdon kanssa.

Miljoona 65-vuotiasta. Suomi täyttyy vanhuksista ja ensi kesänä alkaa jo Helsingin

”Mummotunnelinkin” laajen-nustyöt nelikaistaiseksi.

Aloitteleva pääministeri. AKT:n leukailijaosasto

ehdottaa, että aloittelevalle pääministerille Jyrki Katai-

selle maksettaisiin vain harjoittelijan palkkaa.

Samalla logiikalla AKT:n pitäisi lopettaa palkan- maksu omalle porukal-

leen kokonaan.

Epäeroottinen työpaikka. Kansanedustajat ovat viime

päivinä kilpaa todistel-leet, kuinka epäeroottinen työpaikka eduskunta on. Moni haikaileekin, että

Riitta ”Liehuva liekinvarsi” Uosukainen toisi vielä uuden

tuulahduksen taloon.

Mystiset luvut. Maria G on nostanut esiin mystisen 0,7:n. Hämärän peittoon on jäänyt, onko kyseessä

ministerin kannatusluku vai kolesteroliarvo.

Valko-Venäjä. Täkäläinen ”kuulanainen” oli lopullinen

todiste siitä, että valkove-näläinen on parhaimmillaan

vain ja ainoastaan lasissa.

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 33

vauva

Mitä ihmettä? nuorten luku- ja kirjoitustaidon taso on laskenut ja erot koulutuksellisen yhden- vertaisuuden näkökulmasta ovat kasvaneet.Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote

15 600 euroa on nyt osuutesi Suomenvaltionvelasta.

yrittÄjiEN SM-GoLf. Golfmenestyksestä kisattiin tahkolla. Kuvassa vasemmalta:

sari Airo, tuomas salonen, sanna teppo, jari nokkonen, Pirjo Kortesoja, Pentti tanskanen.

Baanalla Tapahtumia

SM-oNKi. Voittoisa joukkue saapui Vääksyn kilpailuun helsingistä.

Pori. suomiAreena keräsi heinäkuussa sankoin joukoin väkeä Poriin kuulemaan

ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Poljetaan kunta-asiat kuntoon!pohjois-Karjalan Yrittäjät järjestää Pyhäselän

ympäriajon polkupyörillä perjantaina 31. elokuuta. Pyöräilyn teemana on, kuinka

oman kuntansa alueella voi parantaa yrittämisen olosuhteita. Ajon pysähdyspaikoilla viedään kunta-viestiä päättäjille.

Pyöränselkään hypätään jo aamu kahdeksalta, ja ajoreitti kulkee Joensuusta Ylämyllyyn ja sieltä Lipe-riin. Liperistä poljetaan Rääkkylän ja Hammaslah-den kautta Reijolaan, josta matka jatkuu takaisin Joensuuhun.

Reitin kokonaismatka on 130 kilometriä, ja jokainen saa ajaa haluamansa pätkän. Matkaan voi liittyä sekä poistua mistä tahansa reitin varrelta.

Tapahtumaan voi osallistua myös ilman pyörää ja tulla piipahtamaan pysähdys-paikoilla kahvilla.

Osallistujille tarjotaan aamu-pala lähtöpaikassa Jokiasemalla sekä taukopaikoilla on tarjolla kahvia, teetä, mehua, lisäksi lounaspysähdys on Liperissä.

Tapahtuma on ilmainen Pohjois-Karjalan Yrittäjien jäsenille. Lisätietoja Pohjois-Karjalan Yrittäjien nettisivuilta www.pkyrittajat.fi, kohdasta Tapahtumat.

SuoMiarEENa. Marttaliiton toiminnan- johtaja Marianne heikkilä olisi yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan ihannetyyppi kunnanjohtajaksi. Onnittelemassa Mikko simolinna.

Hauska vekkuli, mutta

varo palkkaamasta vauvan äitiä

töihin.

yrittäjä–suomi–yrittäjäSivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

Milloin: Pyhäselän ympärillä 31. elokuuta klo 08.00–18.00.Paikalla myös: Sinä?

piXm

aC

Verkkovaras syö kaistaasi Tieke järjestää 7. syyskuuta klo 8.10 – 9.10 bisnestreffit, joilla pohditaan verkon vaaroja. Verkossa vaanii yksittäisiä huijareita ja jär-

jestäytyneitä rikollisia. Ei tarvitse olla tyhmäkään

joutuakseen ansaan, mutta varomatonta höynäytetään varmasti.

Keskustelua ovat avaamassa asiansa tuntijat rikoskomisario Timo Piiroinen keskusrikos-poliisista ja tutkimus- ja kehit-tämisjohtaja Jyrki J.J. Kasvi Tiekestä.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille, joita mietityttää verkkoturvallisuus ja rikollisten ansojen välttäminen. Tapahtu-ma järjestetään työ- ja elinkei- noministeriön tiloissa, Rata-katu 3, 00120 Helsinki.

Lisätiedot ja ilmoittautumi-nen Veli Riekki, (09) 4763 0403, veli.riekki@tieke.fi

Yrittäjän Avokonttori aukeaa syyskuussaHelsingin Yrittäjät avaa syys-kuussa yrittäjäystävällisen kah-vilan Helsingin ydinkeskustaan.

Yrittäjäkahvila Avokonttori avataan keskiviikkona 5. syys-kuuta osoitteessa Aleksanterin- katu 16, Torikortteli-alueella Senaatintorin kulmassa. Se on kaikille avoin kahvila, työtila ja kohtaamispaikka Helsingin ytimessä 5. – 28. syyskuuta välisenä aikana.

Työskentelyyn soveltuvassa kahvilassa nähdään kuukauden aikana tapahtumia, jotka tarjoa-vat konkreettista apua yrittäjille ja yrittäjyydestä haaveileville.Maksuton printtaus, työskente-lyyn sopivat tilat sekä henkilö-kohtainen neuvonta palvelevat kahvilan kaikkia asiakkaita.

Stop aivo- vuodolle!BrainStop – Amazing Race -kilpailu Vaasas-sa tarjoaa mahdolli- suuden verkottua muiden yrittäjien sekä tulevaisuuden huippu-tekijöiden kanssa. Kyseessä on vakavan leikkimielinen tapahtuma, jossa tutustutaan vaasalaisiin opiskelijoihin ja yrityksiin hauskojen ja visais-ten tehtävien kera.

Yrittäjistä, opiskelijoista ja yrityskummeista koostuvat joukkueet kiertävät yritys-ten rasteilla, joilta he saavat vihjeen seuraavasta kohteesta. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan Nokia Lumia -puhelin. Kaikki maaliin päässeet pääse-vät osalliseksi buffet-pöydän antimista ja juomatarjoilusta.

Tapahtuma järjestetään 5. syyskuuta klo 15–18.

Makkaraa ja hyvinvointiaRovaniemen Yrittäjät järjestää 5. syys- kuuta klo 17–20 hyvinvointi- illan.

Illan aikana paistel-laan mak-karaa Vaattunki- könkään laavulla. Matkalla laavulle kohdataan yrittäjiä, joilla on hyvinvointiin liittyviä hemmotteluja ja tehtäviä.

Tapahtuma on tarkoitettu koko perheelle ja lapsille on valmisteltu omat rastitehtävät. Mukana muun moassa Arctic Hands, Erika Zopf ja Huikea Olo Jenni Sandgren.

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201234 parHaaT palVElUT

Näytä olevasi jäsenKirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2012 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset– auktorisoidut käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

filial@filialappeenranta.fiwww.filialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

reTKIPALVeLUT

www.consista.fi

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO

0400-604133kari.salko@alma360.fi

Monipankki integroidusti

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe • sähköinen taloushallinto • palkanlaskenta • pankkiliikenne integroidusti • monipankki • kotisivut ja verkkokaupat • asiakkuudenhallinta • myynninohjaus • tarjousten hallinta • tilausten hallinta • materiaalinhallinta • projektinhallinta • ryhmäkalenterit • tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajan seuranta • työajan laskutus • tuotannon- ja huollonohjaus • ajopäiväkirja ja matkalasku

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

YrITYSSOVeLLUKSeT

TULOSTINTArVIKKeITA

YrITYSSOVeLLUKSeT

KIeLIKOULUTUSTA

Liike-elämän englantiaRäätälöitynä yrityksille ja

yksityisille. BigDeal Kielipalvelut

Gsm 040 353 7488heikki.orkimo@bigdeal.fi

www.bigdeal.fi

TUOTANTO- JA LIIKeTILAT

Myynti:Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio JyväskyläJyväskyläSeinäjokiOulu Rovaniemi LappeenrantaTehdas

040 570 7230044 308 6944050 348 62550400 863 5780400 579 290050 383 4034050 465 4466050 465 44660400 927 9200400 893 0210400 151 656040 146 7322

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA www.parmaco.fi

Halleja yli 1000kohteen kokemuksella.

PARMACOPL 7, 79101 LEPPÄVIRTA010 661 5400myynti@parmaco.fi

6/2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 35

rESUméKvinnorna tröttnade på undanflykterna

fakta eller fiktion: Drivfjädrar för forskning och utveckling borde utvidgas till större företag. metsos patentchef jouko yli-Kauppila i Kauppalehti.

Orten avgörNär ett finländskt företag anställer en arbetstagare som inte kommer från EU behöver företaget i regel ansöka om ett uppehållstillstånd för perso-nen. Arbets- och näringsbyrån utfärdar tillstånden, men företagen hamnar i olika ställ-ning beroende på var i landet de befinner sig.

– Jag har ansökt om ca tio arbetstillstånd för arbetsta-gare under åren. I 90 procent av fallen av vi fått tillståndet, men vi har fått vänta orimligt länge, säger Simo som äger ett företag inom teknikbranschen i Egentliga Finland.

Arbets- och näringsbyrån i Villmanstrand och Vanda utfärdar tillstånden inom en månad, medan man måste vänta åtta månader på ett tillstånd i Tammerfors.

Win-win -projektDet lönar sig för yrkeshög-skolorna och företagen att slå sina påsar ihop.

– Det pågår några tusen samarbetsprojekt mellan yrkeshögskolorna och små och medelstora företag per år, berättar AMKtutka-nätverkets projektledare Riikka Ahma-niemi från yrkeshögskolan i Jyväskylä.

– De kan vara utredningar där grupper med studerande till exempel utarbetar en marknadsanalys för företaget. Det finns även mer omfat-tande projekt.

– Företagen upplever att projekten utgår ifrån före-tagens behov och att de ger resultat. Det lönar sig för före-tagen att kontakta yrkeshög-skolan i den egna regionen. E

nligt Heli Järvinen, verkställande direk-tör för företagarkvin-nornas centralför-bund Yrittäjänaisten Keskusliitto, har för-

bundet tröttnat på undanflykterna kring fördelningen av kostnaderna för föräldraskap. Förbundet kom-mer därför att börja förbereda ett förslag till lag om ärendet i höst tillsammans med Företagarna i Finland. Ett spädbarn kostar mam-mans arbetsgivare ca 12 000 euro i Finland.

– Vårt förslag är att vi inför en motsvarande skatteliknande avgift som den som tillämpas i Sverige. Avgiften betalas av alla ar-betsgivare och arbetstagare i Sve-rige. Ur denna pott betalas sedan pengar ut till företag med arbets-tagare som får barn, förklarar Heli Järvinen.

Enligt Järvinen är den största orsaken till att ärendet stampar på

den 28 oktober firar minst 1 000 företagare att de har blivit invalda i kommun-

fullmäktige runt om i Finland, det vill säga om Företagarna i Finlands målsättning uppnås. Två företaga-re berättar varför de tycker att det är viktigt att kunna påverka.

Konkurrensen hårdnar inom kredituppgifts-branschenFöretaget Intellia inleder sin verksamhet under hösten och tänker halvera priserna.

Intellia leds i huvudsak av tidigare anställda på Fonecta och företaget meddelar att de kommer att börja sälja före-tags kredituppgifter i slutet av året.

– Vi representerar det svenska företaget Credit Safe, som kommer att ha sparat alla uppgifter om finländska före-tag innan slutet av augusti. Vi kategoriserar företag i ljuset av uppgifterna från boksluten, säger Intellias verkställande direktör Esa Kumpu.

aleksi poutanen

mer vi ingenstans. Vi vill att den behandlas i riksdagen som andra socialskyddsfrågor.

Paula Kajava äger städ- och sä-kerhetskontrollföretaget Sanitar Oy och känner väl till kostnaderna för föräldraskap.

– Under en väldigt lång tid an-ställde jag inga unga kvinnor över-huvudtaget. Sedan gav jag med mig och anställde även unga. Kort

därefter blev två av dem gravida, berättar Paula Kajava.

– Det är hemskt att tänka på hur många unga kvinnor som hamnar utanför arbetslivet bara för att de skaffar barn. Men vad ska man göra? Det är helt enkelt för dyrt att anställa unga kvinnor på grund av mammaledigheten och den därtillhörande rumban med ersättare.

ENLiGt. städningsföretagaren Paula Kajava är det för riskfyllt att anstlälla unga kvinnor när föräldraskapets kostnader är inte fördelade jämställt.

stället att kostnaderna för föräld-raskap behandlas som en så kallad inkomstpolitisk fråga vid förhand-lingsborden.

– De där sextioåriga männen bryr sig inte överhuvudtaget om att hitta en lösning på problemet. Det är ju inte ett problem för stor-industrin. Så länge ärendet be-handlas som en inkomstpolitisk fråga vid förhandlingsborden kom-

1 000 företagare till fullmäktige

Företagaren Helena Boucht-Lindeman på Oy Lindeman Ab som säljer fisketillbehör och fiskemaskiner strävar ensam framåt.

1. varför lönar det sig för en företagare att vara med och påverka kommunärenden?Det är bättre att påverka än att inte göra det. Företagarna är en viktig grupp vars röst bör höras. Jag är den enda företagaren i Vasa full-mäktige, och det finns ett naturligt skäl till det.

2. vilka saker har du kunnat påverka för kommuninvånar-

Jordbruksföretagaren Janne Rau-hansuu satsar på en andra period.

1. anser du att kommunerna borde förbli självständiga eller slå sig samman? varför?Pöytis borde fortsätta att driva sammanslagningsprojektet med Aura framåt. Då skulle vi vara en funktionell helhet där det fort-farande är möjligt att se till den enskilda människan. Vi skulle då

ha 13 000 – 14 000 kommunin-vånare.

2. vilka saker vill du påverka under den andra perioden? Pöytis och Aura är starka landsbygdsområden. Jag hoppas att vi skulle få så

M

IKKO lEHTIMäKI

aNNa RaUHaNSUU

nas och företagarnas bästa?Jag har försökt se till att planlägg-ningen är fördelaktig för företagar-na. Det är viktigt att vi utbildar folk inom de branscher som näringsli-vet behöver.

mycket närproducerad mat som möjligt på matborden i kommu-nen. Jag vill även påverka de ung-as välmående.

HELENa BoucHt-LiNdEMaN

jaNNE rauHaNSuu

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

företagarkvinnorna fordrar snabba åt-gärder för en jäm-ställd fördelning av kostnaderna för förädräldraskap.

Lotta Tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

YRITTÄJÄSANOMAT • 6/201236 UUTISET

valtakunnalliset jäsenedut 2012

tietotekniikkapalvelut

vakuutukset

Jäsenyrityksille –50 % työpaikkailmoi-tuksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenetuhin-ta on 240 € + alv (norm. 480 €). Jätä ilmoitus Uranus.fi-sivuilta kohdasta

”Työnantaja - Jätä ilmoitus”. Maksamisen yhteydessä tarvitta-van alennuskoodin löydät yrittajat.fi-jäsensivuilta, ja ilmoitusta tehdessäsi, ilmoita SY:n jäsennumero sille varattuun kenttään. Ilmoitus maksetaan luottokortilla tai verkkopankissa. Lisätie-toja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi, www.uranus.fi.

rekrytointi

Fennia tarjoaa 45 %:n alennuksen ja 70 %:n lähtöbonuksen yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutuksen maksutta. Yrittäjän

Henkilöturvaa täydentämään saat maksutta ryhmätapatur-mavakuutuksen. Lisäksi saat alennusta yrityksen sairausku-luvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta. Uusi etu on vain Suomen Yrittäjien jäsenille tarkoitettu Ensimmäisen työntekijän vakuutus. Se antaa yrityksellesi turvaa siltä varalta, että ensim-mäisen rekrytointi epäonnistuisi. Yritysturvassa 1–9 henkilön yrityksille on uutena etuna mahdollisuus laajentaa oikeustur-vavakuutusta ilman lisämaksua. Saat useimmista kodin ja per-heen vakuutuksista 20 %:n alennuksen sekä heti suurimman Fenniabonus-alennuksen 14 % tai 24 %. Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujesi tarkistamiseksi. Tarkemmat tiedot jä-seneduista ja vakuutuksista: www.fennia.fi/suomenyrittajat tai Fennian Yrittäjäpalvelusta p. 010 802 290.

SY:n jäsenille esim. Elisa Yrityspotin koko- luokista 1–5 myönnetään jäsenetuna –25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspot-ti on koko yrityksen käyttöön tuleva puhe-pooli, jossa kaikki mobiililiittymät käyttävät yhtä pakettia. Paketista veloitetaan yksi kuu-

kausimaksu. Elisa Yrityspotti sekä muut jäsenedut osoitteessa www.elisa.fi/yedut. Lisätiedot: p. 010 191 319 mpm/pvm ark. 8–16.30. Varaa tapaaminen lähimpään Yrittäjäpalvelu- pisteeseen: www.elisa.fi/ajanvaraus tai p. 0800 96900.

matkaviestintä ja tietoliikennepalvelut

Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuu-kausihinnalla käyttöön laadukkaat, yri-tyskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat

ja palvelut. IT-Reppu -palvelu kattaa pienen yrityksen koko tietotekniikkatarpeen, ja siihen sisältyy muun muassa Hew-lett-Packard yrityssarjan laadukas kannettava tietokone, Micro-soft Windows 7 Professional ja Office 2010 -ohjelmistopaketti, Microsoft Exchange -sähköpostipalvelu ja kalenteri, F-Secu-re hallinnoitu yritystietoturvapalvelu, automaattinen tietojen varmuuskopiointi suomalaiseen konesaliin, Helpdesk- ja etä-tukipalvelu ja koko Suomen kattava huoltoverkosto käytössä ilman eri veloitusta, uusi kannettavasi toimitetaan täysin käyt-tövalmiina työpisteellesi missä vain Suomessa. Palvelun valta-kunnalliset kumppanit: Hewlett-Packard Oy, Microsoft Oy ja F-Secure Oyj. Lisätiedot: www.vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0. Pyydä palvelutarjous asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus.

hakupalvelut

Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi kirjautumal-la yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennu-

merolla. Jäsenenä saat lisäksi Kuka soittaa -palvelun hintaan 0,45 €/haku norm. 0,8 €/haku tai 4,90 €/kk norm. 6,90 €/kk. Lähetä KUKA tekstiviestinä numeroon 16400 ja saat palvelun 30 päivän maksuttomaan koekäyttöön. Lisätiedot: finder@ fonecta.com tai p. 020 692 999.

SY:n jäsenetuna saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Televisiossa voit olla

liikkuvan kuvan keinoin mukana Suomen suurimmissa puheen-aiheissa joko valtakunnallisesti tai tarkasti kohdentaen omalla talousalueellasi. Kysy, miten helposti ruutuun pääsee tai käväi-se Spotissa osoitteessa www.spotti.fi. Lisätiedot: www.spotti.fi tai soita p. 010 300 300.

markkinointi

Jäsenyrityksille –15 % kaikista Suomes-sa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fi sivustolla

ilmoitetuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Alennus ei koske pre-paid tuotteita. Lisätiedot ja varaukset: www.europcar.fi tai Europcar-varauspalvelu p. 0200 121 54 tai varaukset@europcar.fi.

autovuokraus

SY:n jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % normaalihin- taisista autopesuista. Katso tarkemmat tiedot edusta www.helmisimpukka.fi.

autopesu

SY:n jäsenenä saat mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut jäsenkortilla, autojen nouto- ja sijaisauto- palvelut erikoisehdoin, huoltoleasing- palvelut LaakkonenLeasing jäsenetuhintaan.

Autovalikoima löytyy osoitteesta www.laakkonen.fi. Lisätietoja: suomenyrittajat@laakkonen.fi tai p. 09 5407 4414.

autot

Jäsenyrityksille –5 % Skapat Energia Oy:n kulloinkin voimassa olevan hin-naston mukaisesta palvelumaksusta.

Jäsenedun saa käyttöön jäsenkortista löytyvällä jäsennume-rolla. Skapat Energia tarjoaa SY:n jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Skapat Energia rakentaa vuoden 2012 aikana SY:n jäsenil-le tarkoitetun sähkönhankintapoolin. www.skapatenergia.fi. Lisätietoa: p. 020 741 4110, asiakaspalvelu@skapatenergia.fi.

sähkö

www.yrittajat.fi/jasenedut Jäsenyrityksille 20 %:n alennus päivän hin-nasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava vara-uksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava

SY:n jäsenkortilla. Varaukset: www.bestwestern.fi, internet-va-rauksessa tulee käyttää Suomen Yrittäjien varauskoodia, jon-ka löydät jäsensivuilta kirjautumalla sinne jäsennumerollasi.

Cumulus-hotelleista huoneet sopimus- hinnoin, yhden tai kahden hengen huo-ne samaan hintaan ja päivän kokouspa-

keteista 10 %:n alennus. www.cumulus.fi. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

Rantasipi-hotelleista huoneet sopimus-hinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspake-teista 10 %:n alennus. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Huonevarauk-

set www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista. www.rantasipi.fi.

majoitus-, ravintola- ja kokousedut

Crowne Plaza -hotelleista huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokous-paketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat.

fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset jopa –35 %. Huonevaraukset: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokous- hotellista, www.crowneplaza-helsinki.fi.

Jäsenyrittäjille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pää-ruoan yhteydessä Cumulus hotellien Martina- ja Huviretki-ra-vintoloissa, Holiday Inn-* ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä Ravintola Seurahuone Helsingissä. Etua ei voida yhdis-tää muihin etuihin. Etu on tarkoitettu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. * Etu ei voimassa Holiday Inn Helsinki Messukeskus ja Crowne Plaza Helsinki.

Holiday Inn -hotelleista huoneet sopimus-hinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjo-

ukset jopa –35 %. www.finland.holidayinn.com. Huonevarauk-set: www.hotellimaailma.fi, p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi. Kokoustilatiedustelut kokoushotellista.

laivamatkat

YRITYSKäYTTöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätiedot ja varaukset: ryhmä- ja kokousasiakkaat p. 010 804 123, mai-nitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero, jonka löydät yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.tallinksilja.com

YKSITYISMATKUSTAJAnA Suomen Yrittäjien jäsenenä pää-set Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: www.clubone.fi, liittyminen kanta-asiakasohjelmaan osoitteessa www.clubone.fi/erikoisliittyminen.

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta.

Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fi- jäsensivulta. Risteilyissä online-varaukset yrittajat.fi-jäsensivu-jen tai www.vikingline.fi kautta. Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 1,64 €/ vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdes-sä. Alennuskoodit ja reittitunnukset löydät kirjautumalla yrit-tajat.fi-sivuille omalla jäsennumerollasi.

Neste Oil Yrityskortilla alennusta Neste-asemilta bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/

litra sis. alv, laskutuksen yhteydessä asemakohtaisista vähit-täismyyntihinnoista. Etu ei koske neste Oil Express -verkos-toa. Perusalennuksen lisäksi jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtai-sesti. Suoratoimituksina laadukkaat neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -nestekaasut ja -polttonesteet asiakaskohtaisin sopimushinnoin. Lisätietoja: p. 010 458 8480, ohjeet yritys-kortin hakemiseen saat yrittajat.fi-jäsensivuilta. www.neste.fi.

polttoaineet ja lämmitysöljyt

Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneetti-raidalla käteisalennus 2,2 snt/litra sis. alv bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil

voiteluaineista ei yli 10 l astiat. Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/litra sis. alv sekä voiteluaineista ei yli 10 l astiat, autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Ohjeet yrityskortin hakemiseen saat kirjautuessasi yrittajat.fi-sivuille jäsennumerolla. Lisätietoja: Anne-Maria Juhala anne-maria.juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739.Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen Suo-men Yrittäjien sopimushintaan. Kysy tarjousta ja tilaa suomeksi p. 0800 183 301, ruotsiksi p. 0800 183 20 tai tilauskeskus@ teboil.fi. Kerro tilauksesi yhteydessä SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismää-rä on 1 000 litraa.

Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnois-ta alennuksia: 40 %:n alennus ei ole voimassa juhlapyhinä ja erikois-

tapahtumissa. Muina aikoina –10 %:n alennus Holiday Club kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän hinnasta. Kerro vara-tessa, että on kyseessä SY:n jäsenetu. Varaukset: p. 03 06 8600 (ark. klo 8–18 ja la klo 10–15), www.holidayclub.fi.

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HeLSinki | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Hotel Atlas: huoneet sopimushinnoin (etusi 10–60 %), yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Huonevaraukset ja kokous-tiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi, www.hotelatlas.fi.

lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille!