Toni Ahlqvist
Teknologian tutkimuskeskus VTT
JokuVeli valvoo - ubiyhteiskunnan haasteet
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaari
16.–17. elokuuta 2012 - Otavan Opisto, Mikkeli
Ihminen, yhteiskunta ja evolutionaarinen tulevaisuus: kolme näkökulmaa Mika Mannermaan ajatteluun
210/04/2023
Kolme näkökulmaa
Mannermaa tulevaisuudentutkimuksen luovana teoreetikkona
Mannermaa yhteiskunnallisten tulevaisuuksien systemaattisena pohtijana
Mannermaa yhteiskunnan, politiikan ja ihmisyyden rakentavana kriitikkona
Yves Tanguy, a surrealist painter: Letter To Paul Eluard, 1933
310/04/2023
Esitelmän perustana olevat Mika Mannermaan teokset
1990 1995 2000 2005 2010
1991
1993 1998
1999
2004 2008
2006
410/04/2023
Näkökulma IMannermaa
tulevaisuudentutkimuksen luovana teoreetikkona
510/04/2023
Tulevaisuudentutkimuksen paradigmat
Deskriptiivinen tulevaisuudentutkimus
Skenaarioparadigma Evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus
Tarkastelu-näkökulman laajuus
Kapea-alainen Laaja-alainen Systeeminen
Tavoite Ennustaminen Vaihtoehtojen kartoittaminen Ennakoiminen ja murrosten tunnistaminen sekä arviointi
Metodit Pääosin kvantitatiivisia Pääosin kvalitatiivisia Kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia
Tieteellisyys Tieteellisten ennustemetodien käyttö
Luovuus formaaleja metodeja tärkeämpää
Pyrkimys tieteellisyyteen teorianmuodostuksessa ja
metodeissa
Asennoituminen tulevaisuuteen
Tulevaisuus ennustettavissa Tulevaisuuden vaihtoehdot tunnistettavissa
Ennakoitavien ja ennakoimattomien vaiheiden
vuorottelu
Yhteiskunnallisen muutoksen luonne
Edistys, yleensä kasvu Edistys, katastrofit, muita näkemyksiä
Evoluutio
Soveltuvuusalue Kvantifioitavissa olevat kohteet ei-turbulentissa ympäristössä
Periaatteessa ”mikä vain” Inhimilliset systeemit
Aikajänne Lyhyehkö Vaihteleva Vaihteleva
Tulosten luonne Ennusteita Mahdollisia skenaarioita tulevaisuudesta
Ennusteita ja murrosanalyysejä
Suhde empiriaan Menneisyyden lainalaisuuksien paljastaminen
Vaihteleva Multiversaalinen todellisuuskäsitys
Mannermaa 1991: 328
610/04/2023
Evolutionaarinen kehitysnäkemys
Mannermaa 1991: 240
710/04/2023
1. Yhteiskunnallisten systeemien voidaan ajatella olevan kaukana termodynaamisesta tasapainotilasta olevia dynaamisia, epälineaarisia systeemejä, joiden komponentit muodostuvat ihmisistä ja ihmisten muodostamista yhteenliittymistä sekä fyysistä ja henkisistä tuotoksista ja joiden ympäristön muodostavat toiset yhteiskunnalliset systeemit ja luonto. Yhteiskuntasysteemin kehitys tapahtuu sen omalla organisaatiotasolla. Vaikka se on ihmisten ja ihmisten muodostamien yhteenliittymien toiminnan seurausta, sitä ei voi johtaa suoraan näistä toiminnoista eikä se ole yleensä minkään yksilön tai ryhmän tietoisen suunnittelun tulos.
2. Yhteiskunnan menneisyyden ja tulevaisuuden välillä valitsee ajallinen epäsymmetria, joka johtuu ensisijaisesti siitä, että keskeisimmät yhteiskunnalliset prosessit ovat palautumattomia.
3. Yhteiskunnallisten systeemien itseorganisoituva kehitys sisältää vakaan kehityksen vaiheita, jossa kehityksen kulku on jossain määrin ennakoitavissa ja murroksia (tai kaaosvaiheita), joiden esiintyminen voi myös jossain määrin olla ennakoitavissa, mutta jotka itsessään tai seuraustensa osalta ovat ennakoimattomia, ja jotka tuottavat uusia vakaan kehityksen vaihtoehtoja ja johtavat yhteiskuntasysteemin romahdukseen.
4. Yhteiskunnallisten systeemien kehitys (evoluutio) omaa tendenssin johtaa kohti kasvavaa kompleksisuutta yhteiskuntasysteemien muodostamassa kokonaisuudessa ja näiden systeemien dynaamisuuden kasvuun informaatio-, energia- ja materiaalivirtojen lisääntymisen ja tehostumisen mielessä.
5. Yhteiskunnallisten systeemien kehitys on emergenttiä: se tuottaa jatkuvasti laadullisesti uusia ominaisuuksia yhteiskunnallisen kehityksen eri vaiheissa ja tietyssä vaiheessa olemassa olevien yhteiskunnallisten systeemitasojen vuorovaikutus pyrkii synnyttämään uusia korkeamman tason systeemejä, joilla on vain niille ominaisia emergenttejä ominaisuuksia. Uusi systeemitaso on aluksi edeltäjiään yksinkertaisempi.
6. Evolutionaarisen tulevaisuudentutkimuksen empiirinen tutkimuskohde nykyisyydessä on multiversaalinen useista todellisuuskäsityksistä muodostuva kokonaisuus.
Evolutionaarisen paradigman kuusi postulaattia (oletusta)
810/04/2023
”Mitä tekemistä surrealismilla on tulevaisuudentutkimuksen … kanssa? Ei mitään –
ainakaan vielä. Tulevaisuudessa toivottavasti paljonkin. Se voi tarjota todellista luovuutta … kaikkien hokeman pliisun ”innovatiivisuus siellä, innovatiivisuus täällä” –
jargonin sijaan.” (HSVT 211)
Avauksia: surrealistinen tulevaisuudentutkimus
Surrealistisessa tulevaisuudentutkimuksessa keskeistä on ihmeellisen, jokapäiväisen kokemuksen ylittävän epäsovinnaisen ja spontaanin tason, hyödyntäminen
”Tulevaisuus on ihmeellinen! … meidän tulee kyetä ajattelemaan ihmeellisiä asioita. … rationaaliset metodit … eivät riitä vapauttamaan kaikkea sitä mielikuvitusta, joka aivoissamme majailee, mutta vangittuna aikuisen järkevän ajattelun rautaisiin reunaehtoihin. … lapsille ominainen luovuus … kääpiöidään teknokraattiseksi rationaalisuudeksi, ja sitten nelikymppisinä johtajat ja
muut etsivät kadotettua luovuuttaan erilaisilta luovuuskursseilta.” (HSVT 213)
Salvador Dalí
910/04/2023
Avauksia: surrealistinen tulevaisuudentutkimus Surrealistinen tulevaisuudentutkimus toimii erityisesti
heikkojen signaalien havainnoinnissa Merkityksellisten sattumien ja vapaan assosioinnin
korostaminen Satunnaiset tekijät Ihmisten ennakoimattoman ja yllättävän panoksen
soveltaminen Subjektin kontrollin poistaminen mahdollisimman
pitkälle Materiaalien autonomia ja itsemuokkautuminen, vailla
tietoista ohjausta Kaduilla harhailu sekä ”yllättävä väijyvä
elämänasenne” Taiteen keinojen hyödyntäminen tulosten esittämisessä Skenaario sarjana metamorfooseja: trendimäisiä,
asteittaisia, nopeita, hitaita, havaitsemattomia, historiaan sidottuja…
Tunteiden kenttä tulevaisuudentutkimuksessa Mannermaa vertaa Alvin Tofflerin rakkautta
vaimoonsa Heidiin Dalin tuntemaan ”jumalaiseen rakkauteen” vaimoonsa Galaan
Kauneuden luominen ja havainnointi, joka ei ole mahdollista pelkästään rationaalisin metodein
Yves Tanguy
1010/04/2023
Salvador Dalí: Metamorphosis of Narcissus, 1937
”Dalin metamorfoosissa olennaista on myös taulun surrealistinen tausta. Alastomat ihmishahmot, jotka näyttävät tanssivan, shakkilauta, jonka päällä jalustalla seisoo alaston ihmishahmo, myyttinen eläin syö raatoa, vuoret, kallionjyrkänteet, unimainen taivasmaisema, kaukana
horisontissa siintävä talo. Se voisi olla intuitiivisesti erinomainen kuvaus siitä, miten joihinkin kysymyksiin – trendeihin, muuttujiin, heikkoihin signaaleihin – fokusoidun skenaarion laatijalle
näyttäytyy skenaarion ulkopuolinen maailma. Hyvistä tulevaisuusskenaarioista pitäisi siis maalata taulu tai tehdä elokuva!” (HSVT 216)
1110/04/2023
Avauksia: ubiikkiyhteiskunnan radikaali tulevaisuusajattelu
”Kun tulevaisuudessa luomme mielikuvan esimerkiksi transhumanistisesta bioskenaariosta – todennäköisesti jonkinlaisena virtuaalikokonaisuutena tekstiä, kuvaa, liikkuvaa sellaista, ääntä, siihen liittyen ehkä myös fyysisiä elementtejä, tuoksuja, liikkeitä, muita kicksejä jne. – se on eräänlainen fyysis-mentaalinen totaalivyörytys, josta voi löytää samanaikaisesti elementtejä hyvin kaukaa tai läheltä menneisyydestä, tulevaisuudesta, nykyisyydestä ja jostain ajattomasta ja kaikilta elämänaloilta. Siinä voi olla tunnistettavissa olevia paikkoja, tunnistamattomia tiloja, molempia. Kausaaliset ja teleologiset prosessit singahtelevat menneisyydestä tulevaisuuteen ja päinvastoin. Lisämausteena ovat kaaokset. Ajan merkitys sellaisessa takovassa vyörytyksessä on aivan toinen kuin tavanomaisessa skenaariossa. … Uutta uljasta tapaa ihmetellä maailmaa ja muuttaa sitä voisi luonnehtia näppärällä ja syvän tieteellisellä työkäsitteellä aikapaikkatotaliteettien kicksimylly.” (JV 201-202, kursiivit alkuperäiset)
1210/04/2023
Näkökulma IIMannermaa yhteiskunnallisten
tulevaisuuksien systemaattisena pohtijana
1310/04/2023
Kehityksen aallot
Mannermaa 2004: 56
Kehityksen tempo tiivistyy
Tapahtuu laadullista emergenssiä ja kehitysaallot laskostuvat osittain toisiinsa eli ”ylemmät” kehitysvaiheet sisältävät osittain edeltäviä kehitysvaiheita
Tapahtuu myös määrällistä emergenssiä
Teknologia on kehityksen “prime mover”
1410/04/2023
Ubiikkiyhteiskunta eli tietoyhteiskunnan seuraava vaihe
”Ubiikkiyhteiskunta on yhteiskunta, jossa langaton tiedonsiirto ja verkottuminen on mahdollista kenelle tahansa, milloin tahansa, missä tahansa ja minkä välityksellä tahansa.” (JV 30)
”Ubiikkiyhteiskunnassa äly on autojen renkaissa ja ohjauskeskuksissa, talojen seinissä, kaupan jauhelihapaketissa, motoristin haalareissa, hiihtokeskuksen hissilipussa, halinallessa, mummon pillerilaatikossa ja monessa muussa paikassa.” (JV 33)
”Jokuveli valvoo, tietää, eikä koskaan unohda”
Jokuveli on monikko, ja ”muistuttaa enemmän Adam Smithin klassisen liberalismin markkinoita ohjaavaa ”näkymätöntä kättä” kuin kehityksen sanelevaa Isoaveljeä” (JV 34)
Akvaarioelämästä, monisuuntaisesta läpinäkyvyydestä, tulee yhteiskunnallinen normi, joka koskee sekä kansalaisia että vallanpitäjiä
”Ihmisten itsensä ja yhteiskunnallisten toimijoiden tulisi jo käydä eettistä keskustelua ja määrittää se, kuka tai mikä saa akvaariota katsoa, mistä kuvakulmasta ja miten läheltä.” (JV 40)
1510/04/2023
Ubiikkiyhteiskunnan keskeiset piirteet
UBIIKKI-YHTEISKUNTA
Reaalisen ja virtuaalisen
sulautuminenEnemmistöt
VähemmistötYksilö
Instantismi – koko maailma
taskussa
Mono-kronologiasta polykronolo-
giaan – läsnä-poissaolo
Woody Allen – 24/7
John Wayne – aika- ja paikka-
riippumat-tomuus
Akvaario-elämä vs. yksityisyys
Jokuveli valvoo, tietää,
ei unohdaÄly esineissä – Internet of
things
Systeemiäly ja simplismi
Moni-mutkaistuva
riskiyhteiskunta
VirtuaaliheimotVirtuaalikansat
Mannermaa 2008: 26
1610/04/2023
Systeeminpyörittäjät ja häiriögeneraattorit
”Yhteiskunta tarvitsee systeeminpyörittäjiä, jotka pitävät huolen perusasioiden ennustettavasta hoitamisesta. … Yhteiskunta tarvitsee … lisäksi häiriögeneraattoreita, innovaattoreita, jotka kyseenalaistavat vallitsevat rituaalit ja synnyttävät uusia ratkaisuja.” (HSVT 93)
Vaeltavat ammattilaiset ja organisaatioihmiset
Vaeltavat ammattilaiset tai ”tietoyhteiskunnan nomadit” valtaavat alaa organisaatioihmisiltä, jotka ovat ”suuressa organisaatiossa vakituisessa työssä”
Woody Allen –yhteiskunta eli aina avoinna oleva yhteiskunta
”Haluan asua Manhattanilla, koska jos satun heräämään kello kolme aamuyöllä ja mieleni tekee kiinalaista kanakeittoa ja kevätrullia, Manhattanilta niitä saa milloin vain”.
”Ubiikin tietoyhteiskunnan malli tukee erittäin luontevasi Woody Allen-maailmaa. Ihmiset alkavat elää eri tahdissa ajasta ja paikasta riippumattomuuden lisääntyessä. Ihmisten elämää ei enää rytmitä teollisen yhteiskunnan sanelemat aikataulut, standardit ja pakot, vaan oma, itse valittu rytmi.” (JV 63-63)
Läpäiseviä ideoita
1710/04/2023
John Wayne –yhteiskunta
”Vastaavasti kuin lännen sankari kuljetti huippuosaamisensa mukanaan ja myi sitä hyviksille…, modernin tietoyhteiskunnan nomadeja, vaeltavia ammattilaisia tulee lisää organisaatioihmisten kustannuksella. Sen sijaan, että hakeutuisi pysyvään työpaikkaan suureen organisaatioon, joka on sinänsä teollisen aikakauden tuote, yhä useampi jonkin alan asiantuntija yhtiöittää itsensä ja myy osaamistaan yhden hengen tai muutaman kollegan muodostamassa asiantuntijayrityksessä.” (JV 57)
”John Wayne –yhteiskunta on voimistumassa suurten organisaatioiden kustannuksella, mutta prosessi on vielä kesken. Elämme vielä suhteellisen tukevasti teollisen ajan suurten organisaatioiden, instituutioiden ja ennen muuta mentaalimallien aikaa. Toisaalta on havaittavissa, että moni suuressa organisaatiossakin työskentelee ”Wayne –hengessä””. (JV 60)
Läpäiseviä ideoita
1810/04/2023
Näkökulma IIIMannermaa yhteiskunnan,
politiikan ja ihmisyyden rakentavana kriitikkona
1910/04/2023
Ekonomistien ylivalta
”…merkittäviin yhteiskunnallisiin päätöksiin liittyvä tulevaisuuskeskustelu Suomessa on jokseenkin yksipuolisesti taloudellisiin tekijöihin painottunutta. Aikamme tulevaisuusguruja ja –oraakkeleita ovat valtiovarainministeriön, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Suomen Pankin ja erilaisten taloudellisten tutkimuslaitosten ekonomistit. … Päätöksentekofoorumeilta puuttuu miltei tyystin keskustelu siitä, mitkä ovat yhteiskunnan kehittämisen pitkän aikavälin vaihtoehdot ja millaista edistystä tällä tohinalla oikein tavoitellaan. Ihmisten erilaisia arvostuksia tai äärimmäisen tärkeitä ympäristötekijöitä ei ole helppo sisällyttää ekonomistien matemaattisiin malleihin. Ekonomistien ylivaltaa ei näytä millään tavoin horjuttavan se tosiseikka, että talousennusteet ovat jo useiden vuosien ajan menneet jatkuvasti pieleen. ” (TMM 38–39)
Arvokeskustelun ja teknokratian liitto
”Globaali tulevaisuus pitää sisällään huomattavia uhkia mahdollisesti vain muutaman vuosikymmenen päässä. Niiden välttäminen vaatii nopeita ja voimakkaita toimenpiteitä toisaalta aineellisen kasvun hillitsemiseksi ja toisaalta teknologian kehittämiseksi tukemaan ekologisesti kestävää kehitystä. Julistukset eivät riitä, eikä tavanomaisen löperö poliitikon huoli ympäristöstä. … Tarvitaan ”pehmeän” arvokeskustelun ja kovan teknokraattisen osaamisen liittoa, paikallista ja globaalia viisautta toimia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ja pian.” (TMM 91)
Tulevaisuuskeskustelu Suomessa vuonna 1993
2010/04/2023
”Yhä useammat poliitikot etsivät legitimaatiota talouspoliittisille toimilleen markkinavoimien edustajilta, eivät kansalaisilta. … Yhteiskunnalliset päätöksentekijät luovuttavat näin valtaansa myös vapaaehtoisesti ei-demokraattisille voimille. ”Mediasopulit” ruokkivat innolla tätä kehitystä. Aamutelevisiossa valtion budjettia kommentoivat pankkiiriliikkeiden, eivät kansalaisjärjestöjen edustajat.
Luulisi jo hälytyskellojen soivan jollain suunnalla: millaisessa yhteiskunnassa oikein elämme, kun johtavien poliitikkojen on pyydettävä lupa talouspoliittisiin toimiinsa markkinavoimilta? ... Minusta ilmiö on paitsi huolestuttava myös hyvin vastenmielinen. Parlamentaarikot tuntuvat hämmästyttävän tyynesti sopeutuvan näennäisdemokraattiseen rooliinsa. Kansanedustajille näyttää riittävän kuvitelma demokratian toimivuudesta, kun he painavat viimeistä nappia.
Luullakseni he tietävät, että nappia painavaa sormea ohjailee väkevästi näkymätön käsi, professionalismin (asiantuntijoiden ja virkamiesten) meritokraattinen valta.” (KT 149–150)
Markkinavoimat, asiantuntijavalta ja politiikka
2110/04/2023
Politiikka ja aatehistoria
Politisoidaan tietoyhteiskunta!
”Aatteiden historia ei ehkä sittenkään loppunut liberaalidemokratian evolutionaariseen voittoon kauheasta kommunismista. … Useiden sukupolvien mittainen teollisen yhteiskunnan rakentamisprojekti on päättynyt. Nykyisen sukupolven osaksi on langennut hahmottaa uudet aatteet, yhteiskunnalliset liikkeet ja tietoyhteiskunnan rakentamisen tavat. Samalla tavoin kuin teollinen yhteiskunta synnytti suuret liberalismin ja marxilaisuuden ideat, tietoyhteiskunta tarvitsee omia ideologioitansa. … Itse asiassa tietoyhteiskunta olisi juuri nyt ideologisoitava, politisoitava.” (KT 165)
Teollisen yhteiskunnan politiikka
”Teollisen yhteiskunnan poliittinen päätöksenteko on pahimmillaan keskinkertaisuuden tyranniaa. Olen lukuisia kertoja omin silmin nähnyt, miten lahjakkaat, usein korkeasti oppineet yksilöt, jotka omassa työelämässään korostavat luovuutta, innovointia ja yksilöllisyyttä, ikään kuin jättävät nämä mainiot ominaisuutensa kotiin saapuessaan perinteisen poliittisen puolueen kokoukseen. Poliittinen toiminta latistaa nämä yksilön potentiaalit tylsäksi keskinkertaisuudeksi.” (KT 162)
2210/04/2023
Aikamme ideologiavajeet
Välinerationaalisuus syrjäyttänyt päämäärärationaalisuuden
”…välinerationaalinen keskustelu keinoista (kilpailukyky, huippuosaaminen, innovaatiot…) on syrjäyttänyt päämäärärationaalisen keskustelun tavoitteellisista tulevaisuuden yhteiskunnista.” (JV 203)
Keskustelu hyvästä yhteiskunnallisesta tulevaisuudesta puuttuu
”Ajastamme ei puutu tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, mutta innostavat hyvään yhteiskunnalliseen tulevaisuuteen virittävät aatteet ovat heikoilla. … Nykyisin ihmiskunnan edistyksestä puhuva leimautuu välittömästi naiiviksi idealistiksi, jota ei ole aihetta kuulla. … Yhteiskunnallisista ihanteista, utopioista ja visioista, puhutaan vähän. Kulttuuri ilman ihanteita – enkä nyt puhu totalitaarisista järjestelmistä – muuttuu välinpitämättömäksi, lamaantuu, sen jäsenet muuttuvat itsekkäiksi saalistajiksi ja koko yhteiskunta on vaarassa tuhoutua.” (JV 206)
2310/04/2023Uudet ideologiat?
Meritokratia Asiantuntijavalta ideologiana; ”…asiantuntemus on aina ensisijaista”
Teknokratia Meritokratian erikoistapaus; esim. insinöörivalta; perustuu teknologioiden monimutkaistumiseen ja arvolataukseen, vrt. liikennejärjestelmä tai geeniteknologia
Uusmarxilaisuus ”sosialismin ideaali tällä hetkellä vain lepotilassa”; MM ennakoi, että eri versioita tultaisiin näkemään lähivuosikymmeninä
Uusliberalismi Yksilön ja talouden vapaus, valtion roolin minimointi; ”jokainen on oman onnensa seppä”; jo nyt merkittävä ideologia, joka käytännössä ohjaa monia yhteiskunnallisia toimijoita
Uskonnot Uususkonnollisuus; esim. uskonnollinen fundamentalismi ja uuskonservatismi Yhdysvalloissa
Systeemihumanismi Ajattelumallit, joissa yhdistyvät humanismin ja systeemiajattelun piirteet; monialaisuus ja pitkä aikaväli; filosofokratia eli laaja viisaus ja kansalaiskeskustelut korostuvat
Hedonismi instant Jo nyt vahva ilmiö; itsekeskeisyys; välittömät kicksit; matalaotsainen viihdekulttuuri; hömpän ahmiminen
Transhumanismi Bioyhteiskunnan tulevaisuustoimijat; transhumanistit hyväksyvät kaiken teknologian, joka kehittää ihmistä yksilönä ja lajina
Bioyhteiskuntaliikkeet Bioyhteiskunnan teknologisten mahdollisuuksien ja jännitteiden ympärille syntyvät liikkeet; esim. ihmisen geneettinen muuntelu
Robotti-ideologiat MM:n mukaan ei uskottavaa, koska päätöksenteko tulevaisuudessa yhä selkeämmin aineettoman todellisuuden aluetta – miksi tarvita robotteja väliin?
Muita Esimerkiksi vihaideologioiden uusnousu, potterismi (”elämä kuin sadussa”); virtuaalimaailmojen ideologiat…
2410/04/2023
Ubiikkiyhteiskunnan paradokseja
Eliittiajattelu
”Kaihtelematon eliittiajattelu on vastenmielinen konsensusluutuma. On kummallista, miten sujuvasti nykyajassa konsensuspuhe käyttää sellaisia käsitteitä kuin huippuosaaja ja eliitti. Huippuosaajista jankuttavat ”kaikki” TE-keskusvirkailijoista pääkirjoittajiin ja yritysjohtajiin, ikään kuin kyse olisi jostain itsestäänselvästi muista eroavasta ja muiden yläpuolella olevasta ylivertaisesta ihmisryhmästä. Annetaan ymmärtää, että huippuosaaja on yhtä kaukana rahvaasta kuin jalo lohi surkeasta simpusta.” (JV 156)
Ubiikkiyhteiskunnan teknologia, teollisuusyhteiskunnan ajattelu
”Elämme tietoyhteiskunnassa, siinäkin jo toista, sisältö-, palvelu- ja tarvepainotteista vaihetta, ubiikin ajan alkua, ja ennen pitkää olemme sukeltautumassa uuteen aikaan, ehkä mainitsemaani bioyhteiskuntaan. Kuitenkin rakenteet yhteiskunnassa ja mentaalirakenteet korviemme välissä, kielemme ja tapamme toimia elävät vielä paljolti teollista aikaa. Siinä on yksi nykyajan merkittävimmistä ajatuskahleiden komplekseista.” (JV 170)
Soihdunkantajat ja vahdit
”Heikkojen signaalien soihdunkantajat ja ajatusluutumien vahdit ovat kovin erilaista jengiä. Ne pelaavat tulevaisuuskamppailun vastakkaisissa joukkueissa. Toiset luovat tulevaisuutta, toiset tarraavat menneeseen ja olevaan, vaikka lausuisivat kauniita sanoja tulevasta. Toisilla ei ole asemia, toiset ovat asemiensa vankeja. Soihdunkantajat ovat erittäin niukka resurssi. Vahdeista ei ole koskaan pulaa.” (JV 184)
2510/04/2023
Lopuksi, etäinen kuva
”On syytä ehkä huomauttaa, että (ekologisesti) kestävä kehitys ei merkitse muuttumattomuutta. Luontohan muuttuu evoluution myötä
jatkuvasti. Lajeja ja ilmasto-olosuhteita tulee ja menee, dinosaurusten aika on koettu, samoin jääkausia, ylipäänsä valtavia
mullistuksia. …
Mutta sinä evoluution mittakaavassa todennäköisesti häviävän lyhyenä aikana, jona ihminen on maapallon hallitseva laji, häneltä voidaan vaatia, että hän ei omilla toimillaan tuhoa oman lajinsa ja muiden lajien mahdollisuuksia jatkaa elämää maapallolla. Näin
olkoon, kunnes evoluution meitä suuremmat voimat ilmoittavat, että ihmisen aika on ohi.”
(TMM 157; KT 68–69)