PSYYKKINEN TYÖKYKY, SEN ARVIOINTI JA
TYÖHÖN PALUU
29.8.2017 HELSINKI
TYÖKYKYKOORDINAATTORIKOULUTUS
PSYKIATRI, VAKUUTUSLÄÄKÄRI
HELENA GALKIN-JOKINEN
Työikäisillä tavallisia mielenterveysoireita ja häiriöitä
• Psyykkinen kuormittuneisuus ♀17%, ♂ 14 %
• Työuupumus lievä ♀24%, ♂ 23%, vakava ♀3%, ♂ 2%
• Unihäiriöt ♀15%, ♂ 11%
• Masennus ♀7%, ♂ 4 % (perusterveydenhuollossa 10-15%)
• Ahdistushäiriöt ♀5 %, ♂ 4 %
• Alkoholiriippuvuus ♀2%, ♂ 7%
2
Psyykkiset oireet, sairaudet ja niiden vaikutus
työkykyyn
Oire
• Aloitekyvyttömyys
• Keskittymiskyvyn puute
• Uupuminen
• Stressinsiedon heikentyminen
• Paljon pieniä poissaoloja,
sairastavuuden lisääntyminen
• Ongelmat työyhteisössä
• Ahdistuneisuus
• Eristäytyminen
• Ajatteluhäiriöt
• Päihteiden käytön
lisääntyminen
Vaikutukset työssä
• Työssä suoriutumisen
heikentyminen
• Pitkittyvät työpäivät tai kesken
työpäivän pois lähteminen
• Vaikeus selvitä haastavissa
tilanteissa
• Jännittäminen esim.
palavereissa tai muissa
sosiaalisissa tilanteissa
• Kahvihuoneen välttely
• Riitely työyhteisössä
• Kiusaaminen tai sen kohteeksi
joutuminen
1. Sairauden syntymekanismiin ja sairaudelle altistavaan
rakenteeseen kuuluvat –pysyviä tai pitkäaikaisia, esim.
neuropsykiatrisia tai persoonallisuuspiirteitä.
2. Sairauden välittömät oireet -tilapäisesti voi heikentää
toimintakykyä, yleensä hoito lievittää, oirehallintataidot auttaa
3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset
-huomiotta voivat vakiintua haitallisiksi käyttäytymismalleiksi, joita
täytyy tunnistaa ja purkaa. Esim välttäminen, itselääkintä
4. Sairaanrooliin liittyvät –haitallinen sairaanrooli, avuttomuus,
kapeutuminen, riippuvuus hoito- ja tukijärjestelmästä, turvan
rakentuminen sairauden varaan, kuntoutusmotivaation, toivon ja
pystyvyydentunteen menetys
Miten eri tavoin mielenterveyshäiriö voi heikentää
toimintakykyä? Psykiatrinen työ- ja toimintakykyarvio -miksi, milloin ja miten? Duodecim 2012;128:2251–9.
Missä arvioidaan työikäisen psyykkistä työ-ja
toimintakykyä
Perustaso ensin
-Työterv. huollossa kaikki, joilla on työterv. huolto (terveystarkastukset, vo.
käynnit,esimiehen ohjaamana, muun terveydenhuollon ohjaamana)
-Työttömät terveyskeskuksessa- TE ohjaa tarvittaessa, vaikeat työkykyarvioon
Erikoistaso:
-Vaikea dg, hoito,työkyvyttömyys 2 –3kk(suositus)
-erikoissairaanhoito, työterv. huollon erikoislääkärikonsultaatiot, yksityissektorin
erik. lääk. -> verkostoyhteistyö työterveyshuollon kanssa!
-Työttömien ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu työhallinnon kanssa (TE
toimistot)
Laajat ja vaativat työkykyarviot
-kuntoutustutkimusyksiköt ja laitokset, erityiset psykiatrian yksiköt,
Työterveyslaitos
Työnjako
• SV-lain muutos 2012 painottaa työterveyshuollon roolia eli 90pv. Jälkeen
työterveyshuollon lausunto, arvio jäljellä olevasta työkyvystä
• Työsuhteessa olevien kannanotot ensisijaisesti työterveyshuollosta, avuksi
psykiatrin konsultaatiovastaus, erillinen psykiatrin B-lausunto esim. pkl:lta ja
verkostoyhteistyö
• Psykiatrinen hoitopaikka/hoitotiimi arvioi psyykkistä toimintakykyä,
työterveyslääkäri työkykyä ja vakuutuslääkäri etuisuusperusteita
Työ-ja toimintakykyarvion perusteita
• Tarve, tavoite ja oikea-aikaisuus
• Tietoa toimintaympäristöstä
• Verkostoyhteistyö arviossa ja kuntoutussuunnittelussa
• Neutraali asiantuntijuus, objektiivisuus ja läpinäkyvyys
• Riittääkö toimintakyky työn vaatimuksiin?
• Voidaanko vaikuttaa toimintakykyyn tai työn vaatimuksiin?
• Liittyykö toimintakyvyn lasku todettuun sairauteen? Muuhun?
• Onko sairaus hoidettavissa, kuntoutusmahdollisuudet?
• Toimintakyvyn vahvuudet ja rajoitteet, mihin riittää?
Psykiatrisen työ-ja toimintakykyarvion menetelmiä
• Pitäisi olla perusteellinen psykiatrinen tutkimus
• Psykiatriset haastattelut, strukturoidut diagnostiset menetelmät ja
oiremittarit
• Suorat havainnot, statuslöydökset
• Potilasasiakirjat, muuta esim. työterv. huollon asiakirjat
• Kliininen seuranta: pkl-käynnit, päiväosastojakso, sairaalajakso, kotikäynti
• Lähiverkoston havaintojen keruu haastattelemalla, verkostoneuvottelussa
(koti, työpaikka, koulu,muut läheiset). Työssä selviäminen, paluun
mahdollisuudet
• Sosiaalisen tilanteen ja työhistorian kartoitus
• Toimintakyvyn tutkimus, ryhmämuotoinen hyödyllisin
• Psykologin ja / tai neuropsykologin tutkimus -> kognitiiviset toiminnot,
psyykkinen oireenmuodostus, persoonallisuuden tarkempi tutkimus
• Subjektiivinen kokemus omasta toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista
tekijöistä, rajoitteet, vahvuudet, suhde työhön
Perusteellisesti tehtynä käytännössä:
• Lääkärin tapaamisia 3
• Hoitajan tapaamisia 3
• Sosiaalityöntekijä 2
• Psykologi 3
• Neuropsykologi 2-3
• Toimintaterapeutti 3
• Laboratoriotutkimukset (verenkuva, maksa-arvot, kilpirauhasarvot, valvottu
huume-ja lääkeseula)
• Pään MRI tai varjoainetehosteinen kuvaus
• Neurologin konsultaatio
• Verkostoneuvottelu tai soitot esimiehelle ja työterv. lääkärille
• Läheistapaaminen tai soitto
• Yhteydenotto hoitopaikkaan tai terapeuttiin
• Loppuneuvottelu
Mitä havainnoidaan
• Orientaatio, realiteettitaju, ajatusvääristymät
• Harha-aistimukset, -luulot ja niiden vaikutukset
• Toiminnanohjaus, muisti-ja havaintotoiminnot
• Kyky havainnoida oma käytöstään ja omia ajatuksiaan
• Psykomotoriikka, vireystaso, aloitekyky, aktiivisuus
• Tunteiden säätely, impulssikontrolli
• Sosiaaliset- ja vuorovaikutuskyvyt, ymmärrys ja tilannetaju
• Selviytymiskeinot, sopeutuminen ja oirehallinta
Työkyvyttömyys
• KELA: sairauspäivärahaoikeus 300 arkipv. (+50 lisäpv.
työhönpaluuyrityksen 30 pv. jälkeen)
• Määritelmä: sairaudesta johtuen ei pysty tavalliseen työhönsä tai siihen
läheisesti verrattavaan työhön
• Osasairauspäivärahaoikeus:16-67v kokoaikaiselle työntekijälle tai
yrittäjälle
• Työntekijän ja työnantajan suostumus tarvitaan
• Ei saa vaarantaa terveyttä tai toipumista
• 12-120 pv
työkyvyttömyyseläke
• KELA:
• Sairaus, vika tai vamma oltava
• 16-64v kykenemättömyys työhön, jota on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut
seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisena toimeentulon
turvaajana
• Sokea, liikuntakyvytön, toisen avun varassa oleva
• Ei osatyökyvyttömyyseläkettä
• Työeläkepuolen asiakkaat:
• Työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman johdosta vähintään
2/5 (osa) tai 3/5 (täysi) yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan
• Huomioidaan työntekijän jäljellä oleva työkyky hankkia itselleen
ansiotuloja(koulutus, ikä,asuinpaikka, kohtuullisuus huomioon ottaen)
• Ei nimen omaan omaan ammattiin paitsi julkinen puoli
• Kuntoutuksen ensisijaisuus
• Onko hoito-ja kuntoutuskeinot hyödynnetty riittävästi
• Jäljellä oleva työ-ja toimintakyky
Sairausloma mielenterveyshäiriöissä
• Perusteita: toimintakyky ei riitä työn vähimmäisvaatimuksiin joustojenkaan
rajoissa
• Sairauden pahenemisen estäminen
• Epäonnistumiskokemusten välttäminen, ammattiroolin säilyminen
• Työturvallisuus, riskien hallinta, uhkaako työssäkäynti toipumista
• Uhkaako sairas työntekijä koko työyhteisöä, saa aikaan virheitä ym.
• Hoidolliset syyt (vrk rytmin palautus, lääkityksen aloitus, päiväosasto)
• Vaikeat mielenterveyden häiriöt
• Haittoja: Eristäytyminen, passivoituminen
• Vrk rytmin menetys, päihteiden käytön lisääntyminen (huom, päihteen
käyttö yksistään ei oikeuta etuuksiin paitsi vieroituksen ajalta)
• Sosiaalisen ympäristön ja tuen menetys
• Pystyvyyden tunteen menetys, haitallinen sairaanidentiteetti
• Työhönpaluun kynnys nousee
• Työyhteisöongelmien pakeneminen ratkaisuyritysten sijaan
Eri sairausryhmien vaikutus työkykyyn –
käytännön havaintoja
Sairausryhmä
• Ahdistuneisuushäiriöt
• Masennus
• Toistuva masennus
• Psykoosi
• Psykoosisairaus
• Kaksisuuntainen mielialahäiriö
• Persoonallisuushäiriöt
• Päihdehäiriöt
Vaikutus työkykyyn
• Lievä → keskivaikea
• Lievä → vaikea
• Lievä → vaikea
• Keskivaikea → vaikea
• Lievä → vaikea
• Lievä → vaikea
• Lievä → keskivaikea
• Lievä → vaikea
Työkyvyttömyyden
riskitekijöitä
huoli, ahdistus
Masennus
Heikko usko paranemiseen
Epätietoisuus tulevaisuudesta
Työkyvyttömyysajatukset
Sairaan rooli
Passiiviset selv. Strategiat
Tehottomien hoitojen kierre
Kokemus työn stressaavuudesta
Heikko työtyytyväisyys
Suuret fyysiset vaatimukset
Työkykyä tukevia
järjestelymahdollisuuksia
• Apuvälineet
• Työtehtävien rajaaminen
• Töiden järjestäminen uudelleen
• Työtahdin muuttaminen(esim.
alemmat tavoitteet)
• Aikataulutuksen muuttaminen
(esim. vain iltavuoroja)
• Toinen työpiste
• Keskittyminen niihin töihin, mitä
pystyy tekemään
• etätyö
Riskitekijöitä
• Heikot vaikutusmahdollisuudet
• Heikot sos. Suhteet työssä
• Joustojen puute(toipumisen
aikana)
• Ta:n vähäinen yhteyden pito
• Taloudelliset kysymykset
• Viivytykset (mm. hoitojonot,
kiistat hakemuksista
• Työhönpaluun epäonnistumiset
• Sosiaalinen eristäytyneisyys
• Läheisten kielteinen asenne
Järjestelymahdollisuuk-
sia
• Ammatillinen kuntoutus
• Osa-aikatyöhön siirtyminen
Onnistunut työhön paluu – tiimityötä
• Kuntoutuja itse
• Lähiesimies, työtoverit, HR, mahd. ohjaaja/perehdyttäjä
• Työterveyshuollon ammattilaiset ja asiantuntijat
• Työhallinnon urapalveluiden asiantuntijat, kuntoutusohjaajat,
ammatinvalintapsykologit jne.
• Lähiverkosto, perhe, ystävät, vertaistuki
• Mielenterveysalan ammattilaiset –konsultoiva psykiatri, tai
muu psykiatrinen hoitotiimi, psykoterapeutti
• Muut kuntoutuspalveluiden tuottajat
• Vakuutuslaitoksen kuntoutuksen asiantuntijat
• Työhönpaluun ammattilaiset: Työkykykoordinaattorit,
työhönvalmentajat
Kuntoutujan rooli
• Tarve hakea muutosta omaan tilanteeseen, valinnan vapaus
• Omien vahvuuksien ja rajoitteiden tunnistaminen ja
hyväksyminen
• Motivaation etsiminen, oman tilanteen selvittely ja vaihtoehtojen
jäsentäminen
• Palveluihin hakeutuminen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen
rakentaminen, sitoutuminen yhteistyöhön
• Kuntoutustavoitteiden määrittely yhteistyössä terveydenhuollon
palveluntuottajien (ja työhön paluussa myös esimiehen) kanssa
• Tavoitteiden seuranta, oman hyvinvoinnin asiantuntijuuden ja
vastuun vahvistuminen, omien voimavarojen asteittainen
haltuunotto
Esimiehen rooli
• huolehtia työturvallisuudesta ja sopivasta työkuormituksesta
yhteistyössä (työterveyshuolto, työsuojelu)
• olla tukena ja antaa rakentavaa mutta avointa palautetta
• huomioida edistysaskeleet, osata nähdä työntekijän vahvuudet ja
hyödyntää niitä mielekkäällä tavalla
• huomioida ongelmat työsuorituksessa, työturvallisuudessa ja
ennakoida/ estää/korjata ongelmia työterveysyhteistyössä
• sopia paluuta edistävistä työjärjestelyistä ja terveydentilan
edellyttämistä joustoista työterveysyhteistyössä
• tukea yksilön lisäksi työyhteisöä toimimaan kokonaisuutena, ja
valmistaa työyhteisöä ottamaan kuntoutuja vastaan myönteisesti,
yhteisenä tavoitteena onnistunut paluu.
• Yksilön ja työyhteisön tarpeiden yhteensovittaminen.
• Organisaation ohjeet ja säännöt tukevat/rajoittavat
• informoida työyhteisöä paluusta siten kuin on sovittu kuntoutujan
kanssa työterveysneuvottelussa.
Työterveyshuollon rooli 1.
• Lakisääteinen työterveyshuolto palkansaajilla. Työterveyshuollon piirissä 1.8 milj. työntekijää. Sairaanhoitosopimus 90%:lla työterveyshuolloista
• Työterveyshuollon erityispiirteenä on työolojen ja työn vaatimusten tuntemus, työkuormituksen ja työturvallisuuden arviointi, työoloihin vaikuttaminen ja työkyvyn tukeminen yhteistyössä työpaikan kanssa
• Yhteistyövelvoite: työterveyshuolto-työsuojelu-työnantaja-työntekijä
• Työpaikan työkyvyn tuen malli:
• Puheeksiottaminen, varhainen välittäminen, sairauspoissaolokäytännöt,-seuranta, työterv. neuvottelukäytännöt, kuntoutukseen ohjaamisen käytännöt, työhön paluun tukeminen, päihdeohjelma,hoitoonohjaus, toimintaohjeet epäas. Kohtelun ehkäisemiseksi
Työterveyshuollon rooli 2.
• Sairauspoissaolojen hallinta ja koordinaatio (SV laki: työterveyshuolto selvittää työssä jatkamisen mahdollisuudet ennen kuin 90 päivää täyttyy)
• Terveystarkastukset, mielenterveys- ja päihdeongelmien seulonta ja varhainen tuki
• Työperäisten/työhön liittyvien ja Työkykyyn vaikuttavien häiriöiden tunnistus ja hoito/hoitoon ohjaus, kuntoutukseen ohjaus
• Työkyvynarvio ja työssä jatkamisen tuki, kuntoutustarpeen selvitys
• Tuettu työssäkäynti ja työhön paluu osana hoitoa ja kuntoutusta
Riittävän ajoissa, ennen työkyvyn pysyvää menetystä
• Työ-ja toimintakyvyn tutkimus tarvittaessa
Toipumisvaiheessa tai ennakoivasti
• Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelua
• Työllistymis- ja koulutusneuvontaa ja ohjaamista
• Työ- ja koulutuskokeiluja
• Valmentavaa ja ammatillista aikuiskoulutusta
• Työharjoittelu, työhönvalmennus
Pitkäaikaissairauksissa, kun työllistyminen ajankohtaista
kuntoutumisprosessissa
• Työolosuhteiden järjestelytuki työnantajalle
• Palkkatuki työllistävälle yritykselle, starttiraha
Pitkäaikaisia elämänhallinnan ongelmia, sosiaalinen kuntoutus
ensisijaista
• TYP: Kuntouttava työtoiminta
Työhallinnon rooli
Kelan rooli
• Nuoret
• Työelämään vakiintumattomat
• Työelämästä pudonneet
• Vajaakuntoisuuden kriteerit täyttävät työttömät (sairaudesta johtuva työkyvyttömyyden uhka, ansiomahdollisuuksien olennainen heikentyminen, nuorilla sairaudesta johtuvat rajoitteet työn ja ammatin valinnassa
• Työ-ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, kuntoutustarveselvitys
Työeläkekuntoutus
• Vakiintunut yhteys työelämään
• Työkyvyttömyyden uhka seuraavan 5v aikana
• Ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden
• Työkokeilu
• Työhön valmennus
• Uudelleenkoulutus
• Palveluntuottajan käyttö
26
Asteittain, tuetusti takaisin työhön
Sosiaaliturva:
• Osasairauspäiväraha
• Työkokeilu, lisäkoulutus, uudelleen koulutus, palvenluntuottajan
palvelut
• Osakuntoutustuki
Työn muokkaus, eräitä esimerkkejä:
• Rajattu ja selkeä työnkuva, mahdollisuus suoriutua ”asia
kerrallaan”
• Hallittava määrä ärsykkeitä/ informaatiotulvaa/ sosiaalista
kuormitusta
• Asteittain etenevät haasteet ja vastuu
Esimiehen ja työyhteisön tuki
• Yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, ainakin
toipumisvaiheessa
• Paluuvaiheen tehtävät yhteisesti hyväksytty
• Valmistetaan työyhteisöä ottamaan vastaan työhönpalaaja,
poissaolon syytä ei kerrota, tai kerrotaan sillä tarkkuudella kuin
sovitaan työterveysneuvottelussa.
Kuntoutuja tarvitsee onnistumiskokemuksia työstä, pienten
voittojen ja edistysaskelien tunnistamista, niistä rakennetaan
voimia jatkoon!
Erilaisia työn muokkauskeinoja
• Työajan lyhentäminen: osasairauspäiväraha (Kela), työkokeilu (eläkevakuutusyhtiö), osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke (oltava henkilön oma valinta, koska alentaa pysyvästi palkkatasoa)
• Työnkuvan keventäminen: valitaan helpompia työtehtäviä tai vähennetään työn määrää
• Oman työn korvaaminen helpommalla tai turvallisemmalla työtehtävällä määräajaksi tai kokonaan (korvaavan työn malli joissakin yrityksissä käytössä)
• Tukihenkilön nimeäminen
• Työyhteisön valmistaminen paluuseen
• Säännöllinen seuranta riittävän pitkään: • esimiehen kanssa tapaamiset
• työterveyshuollossa sovitut käynnit
• muu tukihenkilö (esim. työkykykoordinaattori)
• Uudelleen kouluttaminen työnantajan tai eläkevakuutusyhtiön toimesta
Mikä edistää työhön paluuta tutkimusten mukaan?
• Vakituinen työsuhde, varmuus työn jatkuvuudesta
• Esimiehen yhteydenpito työntekijään sairausloman aikana
• Työtovereiden tuki: Työyhteisöllä voi olla myös kielteinen reaktio ja
vaikutus: Kuormittuminen oman työmäärän lisääntymisestä,
työhönpalaajan vamman kyseenalaistaminen ja harmistuminen tämän
kevyemmästä työmäärästä -> työtovereiden kielteinen suhtautuminen
voi kuormittaa, heikentää vointia.
• Sairauspoissaolojen koordinaatio työterveyshuollossa ja työkyvyn
varhainen selvittely työterveyshuollossa, työterveysyhteistyössä.
• Työn muokkaus: esim tehtävien rajaus, sopivien valinta, tauotus,
työtahdin väljennys, työpäivän lyhennys jne
• Lähteet: Joensuu ym. 2008, Johansson ja Lundberg 2005, Mc Eachen
ym. 2011, Tjuln ym. 2011, Institute for Work and Health, Toronto 2007)
Mitkä kuntoutujaan liittyvät tekijät vaikuttavat työhön paluuseen?
•+ Optimistinen näkemys omasta työhönpaluusta•+ Pystyvyyden tunne •+ Nuorempi ikä•+ Korkeampi koulutustaso
• - Oireiden koettu liittyvyys työhön• - Oireiden vaikeus ja pitkittyminen • - Useampi psykiatrinen sairaus ja päihdekäyttö• - Työttömyys, irtisanomiset
Lähteet: Blank ym. 2008, Cornelius 2010, Lagerveld ym. 2011, Martimo ym. 2010, Riihimäki 2014
Ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuusmielenterveyshäiriöissä
• Ammatillinen kuntoutus alkaa usein liian myöhään mt-potilailla
• Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista, kun se toteutetaan läheisessä yhteydessä työhön ja työpaikkaan
• Suomessa tuloksellisuutta haittaa sopivien työpaikkojen puute
• Suomessa sch potilaiden työllisyysaste on heikompi 7% kuin yleensä Euroopan maissa 10-20%. Suomessa tkv eläkkeellä sch potilaista n 80%.
• Psykoosi: Tuetun työllistymisen ja työhönvalmennuksen keinoin psykoosipotilaista kolmannes työssä vuoden kuluttua Työpaikka+ työhön valmennuksen tuella työtaitoja ja valmiuksia.
• Mielialahäiriöt: Työkokeilun kautta 50-70% ajoituksesta riippuen
Lähteitä: Burns ym. 2007, Bond ym. 2008, Crowther ym. 2010,Gould ym. 2008 ja 2012, Kivekäs ym. 2008, Penttilä ym. 2015, Sailas ym. 2007, Saari 2013, Saarnio 2012
28.8.2017
/ 31
Mikä työssä kuormittaa?
• Suuret vaatimukset suhteessa suorituskykyyn (+vähäinen palkitsevuus)
• Vähäiset vaikutusmahdollisuudet (+suuri vastuu)
• Vähäinen työssä saatu sosiaalinen tuki (+suuri kuormittavuus)
• Huono työilmapiiri
• Kokemus kiusaamisesta tai epäoikeudenmukaisesta kohtelusta
• Työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta
• Jatkuvat keskeytykset tai häiritsevät esteet työssä
• Kohtuuton vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä
• Arvostuksen puute
• Epäselvät työn tavoitteet
• Epävarmuus työn jatkumisesta
Medikalisaatioriski
• Ongelmat on syytä selvittää tuoreeltaan työpaikalla, kuulla
kaikkia osapuolia, etsiä toimivia ratkaisuja enemminkin kuin
syyllisiä tai yhtä oikeaa totuutta asiasta
• Kiusaamiskokemus voi johtaa työpaikan välttelyyn,
sairausloman hakemiseen ilman perusteita, tai sen
tarpeettomaan pitkittymiseen
• Työuupumusta ei pidä medikalisoida yksilön sairaudeksi, vaan
kyseessä on epäsuhta työntekijän voimavarojen ja työn
vaatimusten kesken. Vakavassa työuupumuksessa usein on
mukana jo sairastavuutta.
• Työhönpaluun ongelmat eivät aina johdu sairaudesta,
pitkittynyt työstä poissaolo tuo tullessaan muutakin kynnystä ja
sopeutumishaastetta, sekä työyhteisöllisiä haasteita
APUVÄLINEITÄ JA TIETOLÄHTEITÄ
Toimia-suositus 2016:
Työkyvyn heikkenemisen varhainen
tunnistaminen
• Työntekijän työssä selviytymiseen vaikuttava toimintakyvyn heikkeneminen on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain, jotta työkykyä tukevat toimenpiteet voidaan ajoittaa ja kohdistaa oikein
• Toiminta edellyttää neuvottelevaa ja kuntoutumista tukevaa otetta kaikilta työkyvyn ylläpitoon osallistuvilta tahoilta. Näitä ovat työterveyshuolto ja muu terveydenhuolto, yrityksen johto, henkilöstöhallinto ja esimiehet, luottamushenkilöt sekä työntekijä itse.
• Suosituksessa esitellään erilaisia toimintakyvyn heikkenemisen tunnistamista helpottavia työkaluja:
• oirekyselyt, mittarit ja toimintakyvyn arviointiasteikot
Toimintakykyarviointisuosituksia työikäisille
mt-potilaille www.toimia.fi
35
• Mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn arviointi
• Päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitiivisen
toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö
• Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä
arviointikäytäntö
• Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö
terveydenhuollossa:
• Huomioidaan jäljellä oleva työkyky, mihin työhön toimintakyky
ja osaaminen voisivat riittää? miten niitä voisi vahvistaa?
• Toimintakykyä uhkaavat sairaudet tunnistetaan -> hoito,
kuntoutus
• Työttömyys heikentää mielentervettä, työllistyminen vahvistaa
Työhön paluun tuki -suositus, Terveysportti
Terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisten täytyy aina sairauspoissaolokauden alkaessa pohtia varhaisen työhön paluun mahdollisuutta koska:
• Työ tukee terveyttä ja työkykyä. Työstä poissaolon pitkittyminen itsessään lisää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä.
• Työtehtävien muokkaus toimintakyvyn mukaisesti edistää paluuta
• Pysyvään työhön paluuseen vaikuttavat työpaikan tuki, työn kannusteet ja riittävä työ- ja toimintakyky
• HUOM. Työhönpaluuvalmiusarvio työkykyarvioon ja työhönpaluun valmisteluun
Työhön paluuvalmius (Lähde: Terveysportti)
Valmius palata työhön
Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi)
0___1___2___3___4___5___6___7___8___9___10 en lainkaan valmis täysin valmis
Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta?
1.
2.
3.
Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta?
1.
2.
3.
MIKSI TYÖHÖN PALUUN TOTEUTTAMISEEN
KANNATTAA PANOSTAA?
Työ on hyväksi mielenterveydelle
• Työssä käynti on tärkeää elämänlaadun, päivärytmin,
toimintakyvyn, toipumisen, yhteiskuntaan osallistumisen,
identiteetin rakentumisen, arvostuksen ja yhdenvertaisuuden
kannalta
• Tuettu työssä käyminen vähentää psyykkisiä oireita ja parantaa
elämänlaatua
• Työllä on paljon suotuisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia
vajaakuntoisille. Koettu hyvinvointi työssäkäyvillä parempi
sairauden vaikeusasteesta riippumatta.
• Työ kohentaa SCH-potilaiden itsetuntoa, vähentää
eristäytymistä
• Meta-analyysi OEM 2014, 33 seurantatutkimusta:
Työllistyminen vähentää masennusriskiä puoleen, vähentää
hieman psyykkistä kuormittuneisuutta, suojaa psykiatrisilta
sairauksilta, vähentää sairastavuutta ja edistää psyykkistä
toipumista
Lähteet: Black 2008, Jahoda 1982, van der Noord ym 2014, Uppal
2006, Waddell ym. 2008.
Sairauspoissaolon haittoja
• Eristäytyminen, passivoituminen
• Vuorokausirytmin menetys
• Sosiaalisen ympäristön ja tuen menetys
• Mielekkään toiminnan menetys
• Päihdeongelmien aktivoituminen
• Pystyvyydentunteen menetys
• Haitallinen sairaan identiteetti
• Työhönpaluukynnyksen nousu poissaolon pitkittyessä
• Työpaikkaongelmia pakeneminen ratkaisuyritysten sijaan
• Etäisyys tuo tilaa vääristyneille tulkinnoille
• Sairauslomalla on taipumus pitkittyä, joskus on helpointa hakea vain jatkoa...
• Saadakseen jatkoa potilaan on osoitettava olevansa yhtä sairas kuin sairausloman alkaessa -> vaikutus kuntoutusmotivaatioon ja hoitosuhteen laatuun
Työttömyys uhkaa mielenterveyttä
• Masennus ja ahdistusoireet kaksinkertaistuvat 1/2 vuoden
työttömyyden aikana, mutta työllistyminen vähentää oireita ja
palauttaa hyvinvoinnin
• Pelkkä terveysvalikoituminen ei selitä työttömien masennusoireiden
lisääntymistä
• Pitkäaikaistyöttömyydessä kasautuvat pettymykset, pelot, itsetunnon
ja elämänhallinnan heikentyminen heikentävät
työllistymismotivaatiota
• Työttömyys on haitallisempaa mielenterveydelle kuin huonot työolot,
paitsi jos useita kuormitustekijöitä kasautuu
Lähteet: Butterworth ym 2011, Morrell ym 1994, Yin 1995, Montgomery
ym. 1999, Ahlström ym. 2001, Nyman 2002, Kontula 2008, Kuvaja
2012, TEM 2008, OECD 2008, Pensola ym. 2006, Vuori 1998).
Lähdetieto masterille
Työstä poissaolo uhkaa kuntoutumista
• Masennus yksin ei ennusta työkyvyttömyyseläkettä ilman
yhteisesiintyvyyttä muiden psyykkisten sairauksien/oireiden kanssa,
huonoja työoloja ja lähtötilanteen pitkää sairauspoissaoloa
• Pitkä sairauspoissaolo itsenäisenä tekijänä, sairauden
vaikeusastekin huomioituna ennustaa työkyvyttömyyseläkettä Pitkä
sairauspoissaolo käynnistää syrjäytymisprosessin
• Psykiatrisilla työkykyarviopotilailla työhön paluuseen vuoden
seurannassa ei vaikuttanut diagnoosiryhmä, vaan lähtötason
työtilanne: oliko työsuhde, ja oliko ollut työelämästä pois yli puoli
vuotta
Lähteet: Ahola ym. 2011, Hultin ym. 2012, Heikinheimo ja Tuisku 2014
Lähdetieto masterille
Työkyvynkolmiomalli (Duodecim 2012; 128:2251-9 )
ToimintakykyTyökyky
Työssä käyminen
Yksilön voimavarat ja arvot
Terveydentila
Työympäristö vaatimukset palkitsevuus
Motivaatio, työrooli, TyötyytyväisyysTaidot, yhteensopivuus