LASTENSUOJELUN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KUNNISSA Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

14.11.2012

Hannele Vesterlin

Lapset ja perheet Kaste-hanke Itä-Suomessa/

Etelä-Savon osahanke

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma (L417/ 12§).

Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa.

Suunnitelma varmistaa, että lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista sekä pitkäjänteistä ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen.

Hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeita sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Suunnitelman on oltava lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on koko ajan oltava lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen.

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA jatkoa Hyvinvointisuunnitelma on strateginen toimintaa

linjaava sekä konkreettiset toimet sisältävä toimintaohjelma.

Suunnitelma antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista sekä tarvittavista voimavaroista.

Suunnitelman tulee perustua erilaiseen tietoon myös kokemustietoa ja laadullista tietoa ja sen yhteistä tulkintaa tarvitaan. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta kertova tieto ohjaa entistä enemmän päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä kunnassa.

ESIMERKKI: PIEKSÄMÄKI

Pieksämäki on n. 19700 asukkaan kaupunki Keski- Savossa. Junaliikenteen ohella Pieksämäen elinkeinoelämää hallitsevat kauppa ja muut palveluelinkeinot. Teollisuudesta saa elantonsa vajaa kolmannes pieksämäkeläisistä. Metalliteollisuus ja mekaaninen puunjalostus sekä hyvinvointipalvelut ovat johtavia aloja.

Pieksämäellä oli vuoden 2011 lopussa . 0-14 -vuotiaita väestöstä, 13,2 % (koko maa 16,5), 15-64 -vuotiaita 61,8 % (koko maa 65,4), 65 vuotta täyttäneitä 24,9 % (koko maa 18,1).

Lapsi- ja nuorisotyötä Pieksämäellä ohjaa vuoden 2009 lopussa hyväksytty Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2009-2013.

PIEKSÄMÄEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Pitää sisällään lapsi – ja nuorisopoliittisen kehittämissuunnitelman, lastensuojelulain 12§ vaatiman lastensuojelusuunnitelman sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman hyvinvointisuunnitelman. Laadittu ohjelma on kytketty talousarviorakenteeseen.

Sisältää kunnan arvopohjan ja tahtotilan (visio), konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat linjaukset ja painopisteet sekä kehittämisehdotukset eri vuosille.

Varmistaa, että kunnan lasten – ja nuorten hyvinvointiin liittyvä toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista sekä pitkäjänteistä, ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen.

Suunnitelmassa kartoitettiin nykytila ja kirjattiin tulevan kehityksen ennakointi. Nykytilassa asioita vertaillaan tasolla Pieksämäen kaupungin/ Etelä-Savon/ koko maan tilanne. Vahvistettiin suunnitelman strateginen suunta ja keskeiset painopisteet, kehittämisehdotukset ja konkreettiset toimet sekä sovittiin päätöksentekotapa, toteutus ja seuranta

PIEKSÄMÄEN HYVINVOINTISUUNNITELMA jatkoa Suunnitelman strategiat: Päätöksenteko - Koko kaupunki edistää aktiivisesti toiminnoissaan ja

päätöksenteossaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä turvallista kasvua ja kehitystä.

Vanhemmuus ja elämänhallinta - Lasta ja nuorta sekä perheitä tuetaan elämänhallinnassa. Vanhemmat saavat tukea kasvatustehtävässään.

Kasvuympäristö - Kaupungin kaikissa toiminnoissa edistetään lasten ja nuorten tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista.

Palvelujen resurssit ja prosessit - Peruspalveluihin ja erityispalveluihin varataan riittävät resurssit. Erityispalveluilla tuetaan peruspalvelujen ennaltaehkäisevää työtä ja hoidetaan vaikeimmat ongelmat.

Osallisuus - Lasten ja nuorten luovuutta, osallistumista ja osallisuutta kannustetaan.

Yhteistyö - Lasten ja nuorten sekä perheiden kanssa työskentelevien yhteistyötä tehostetaan palveluiden toimivuuden varmistamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

PIEKSÄMÄEN HYVINVOINTISUUNNITELMA jatkoa

Esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä:

Tavoite Toimenpide Aikataulu Vastuutaho

1. Kunta kehittää yhteistyötä muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa ( järjestöt, elinkeinoelämä seurakunnat, poliisi jne.)

Vuosittainen määräraha kolmannen sektorin toiminnan tukemiseenKehitetään yhdessä kolmannen sektorin kanssa hankkeita ja projekteja sekä kunnan palveluja täydentäviä palvelumalleja

Vuosittain talousarvion laadinnan/hyväksymisen yhteydessä

Hankeaikataulujen mukaisesti

Kaupungin hallitus, lautakunnat, yksiköiden esimiehet ja vastuuhenkilöt

2. Luodaan edellytykset vanhempien keskinäiselle tuelle ja vuorovaikutukselle

Mahdollistetaan ja järjestetään erilaisia vanhempainryhmiä

2009 - Perhepalvelukeskus, varhaiskasvatus, koulu, vapaa-aika

HYVINVOINTISUUNNITELMIEN SEURANTA JA ARVIOINTI Lastensuojelulain mukaan hyvinvointisuunnitelma hyväksytään

kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa ja se on otettava huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja –suunnitelmaa laadittaessa.

Suunnitelman toteutumista seuraa kunnissa monialainen yhteisryhmä, jonka tehtävänä on edistää suunnitelman toteuttamista ja yhteistyötä eri toimialojen ja toimijatahojen sekä kuntalaisten ja asiakkaiden kesken ja joka raportoi vuosittain kunnanhallitukselle ja tekee tarvittavat parantamisehdotukset kokoamansa yhteenvetoraportin perusteella. Ryhmään nimetään edustajat lasten ja nuorten hyvinvointityön eri toimialoilta ja toimijatahoilta, myös päättäjien edustajia. Ryhmä voi nimetä tarvittaessa myös pienen ryhmän ns. työrukkaseksi.

Esimerkiksi Pieksämäellä seurantaryhmä laatii vuosittain raportin lautakunnille ja kaupunginhallitukselle suunnitelman toteutumisesta. Työryhmä kokoontuu 4 – 5 kertaa vuodessa arvioimaan suunnitelman toteutumista ja tekee tarvittavia muutoksia sekä uusia ehdotuksia tavoitteiden saavuttamiseksi.

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMIEN TILANNE SUOMEN KUNNISSA 2010

Suomen Kuntaliiton kysely kaikkiin Mannersuomen kuntiin: Vastanneista 94 % ilmoitti, että suunnitelma on tehty tai tekeillä. Lähes 90 % vastanneista kunnista arvioi, että yhteistyöprosessin

kuluessa on syntynyt yhteinen käsitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta ja palveluiden toimivuudesta sekä tarvittavista kehittämistoimista. Yhteinen valmisteluprosessi on sitouttanut yhteisiin tavoitteisiin sekä edistänyt yhteistyötä, vastuita ja työnjakoja.

Kuntalaisille suunnittelun valmistelusta ja sen sisällöstä ei juuri ollut tiedotettu.

Vastaajista 65 % mielestä suunnitelma huomioidaan hyvin yhteistyön kehittämisessä ja 62 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että kehittämistoimet vastaavat hyvin lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeisiin. 

Ehdotetut kehittämistarpeet on otettu huomioon yli puolessa kunnista (56 prosenttia). Sen sijaan vain 31 % arvioi, että suunnitelma huomioitiin hyvin lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä.

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMIEN TILANNE SUOMEN KUNNISSA 2010 jatkoa Määrärahoissa ja henkilöstöresursseissa suunnitelman otettiin

hyvin huomioon ainoastaan 26 % mielestä. Keskeisimpänä syynä pidettiin kunnan heikkoa taloustilannetta.

Suunnitelman toimeenpano on vastuutettu eri toimialoille 92 % vastanneista kunnista. Suunnitelman seurantaa ja arviointia varten on asetettu tai aiotaan asettaa erityinen monialainen yhteistyöryhmä 63 % vastanneista kunnista.

Seuraavassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa haluttiin vastausten mukaan lisätä lasten, nuorten ja vanhempien, järjestöjen ja seurakunnan suoraa osallistumista. Henkilöstöresurssia arvioitiin tarvittavan lisää valmisteluun, tiedottamista aiottiin parantaa ja toivottiin saatavan käyttöön  paremmat indikaattorit  suunnitelman toteutumisen seurantaan ja arviointiin.  Suunnitelman seurannan  ja arvioinnin vastuista  ja työnjaoista arvioitiin tarvittavan selkeämmät sopimukset eri toimijoiden kesken ja  suunnitelmatyötä toivottiin kiinnitettävän enemmän arkeen. 

Lähteet:

Laitinen Seija: Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma2009 -2013, LaNuKe jalkautui Pieksämäelle – Mutta miten?; Dia-esitys, kesäkuu 2011.

Lasten ja nuorten Pieksämäki – hyvinvointisuunnitelma 2009 – 2013.

Puustinen-Korhonen Aila: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien tilanne kunnissa 2010. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/lapset/hankkeet/hyinvointisuunnitelmien_tila/tilanne_2010/Sivut/default.aspx .

Roussu Sirkka (toim): Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa. Opas lakisääteisen suunnitelman laadintaan. Osa 1. Suunnitelman valmistelu ja Osa 2. Suunnitelman seuranta ja arviointi.