Vaikuttavuus ikäihmisten palveluissa – käsite, mittaaminen ja empiirisiä esimerkkejä marja vaarama 21.10.2015

Vaikuttavuus ikäihmisten

palveluissa – käsite,

mittaaminen ja empiirisiä

esimerkkejä

GeroMetron vaikuttavuusseminaari

Helsinki 21.10.2015

Marja Vaarama

Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden professori

Vaikuttavuus terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa –tutkimusalueen johtaja

Itä-Suomen yliopisto

[email protected]

Marja Vaarama 21.10.2015

Luentorunko Käsitteitä ja teoreettisia malleja

Ikäihmisten palvelut – aiheen rajaus

Vaikuttavuus – mystifioitu käsite

Vaikuttavuus laatuketjuna

Vaikuttavuus hoivasta riippuvan elämänlaadun teoreettista mallia vasten

Vaikuttavuuden mittaaminen

Tutkimuksissa

Arjessa

Esimerkkejä tutkimustuloksista

Kotihoito

Laitoshoito

Elämänlaadun, hoidon laadun ja johtamisen laadun väliset yhteydet

Vaikuttavuuden arvioinnin anti palvelujärjestelmälle


Ikäihmisten palvelut

Rajaan empiiriset esimerkkini

Iäkkäiden kotihoitoon

Iäkkäiden laitoshoitoon

Hyvän hoidon ja palvelun

ominaisuuksiin

Hoivasta riippuvaisen elämänlaadun

kokonaismalliin

Perustuen omiin kirjallisuuskatsauksiini

ja tutkimuksiini



Lähtökohta: SoTe- palvelujen

tavoitteena on hyvinvoinnin

tuotanto

Julkiset palvelut ovat lakisääteisiä, säädöspohjaisia, ja niitä koskevat julkishallintoa koskevat ohjeet

Julkisilla palveluilla on aina yhteiskunnalliset tavoitteet; laajasta tarpeiden joukosta on valittu ne, joihin halutaan vastata kollektiivisesti verovaroin

Myös yksityisiä palveluja velvoittaa laki

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on edistää ja parantaa kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä

Sosiaalihuoltolaki velvoittaa seuraamaan toiminnan vaikutuksia

Vanhuspalvelulaki velvoittaa ottamaan asiakkaan tarpeet ja toiveet huomioon, arvioimaan tarpeet, tekemään palvelusuunnitelman ja seuraamaan sen toteumista ja vaikutuksia

Vaikuttavuus käsitteenä Kirjavasti käytetty, kirjavasti määritelty, mysfifioitu

Vaikuttavuus = teho, vaikutus, kyse on asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta

Vaikuttavuutta voidaan tarkastella makro-, meso- ja mikrotasoilla

Yhteiskunnallisena vaikuttavuutena, esim. vanhuspalvelulain tavoitteiden tai palvelumitoitusten saavuttamisen aste ja muutokset tässä

Palvelujärjestelmän, sen organisaation ja siinä toteutetun työn vaikuttavuutena eli organisaatiokohtaisten tavoitteiden saavuttamisena ja ammatillisen työn laatuna ja näiden muutoksina

Asiakkaan tarpeiden tyydyttymisenä (tarvevaikuttavuus) ja yksilötason muutoksina eli yksilön terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun muutoksina

Kun mukaan otetaan kustannukset ja halutaan saada panoksilla mahdollisimman paljon vaikutuksia, kyse on kustannusvaikuttavuudesta

Vaikuttavuudella tarkoitetaan vaikutusta, jonka jokin toimenpide saa aikaan. Tämä liittyy monimutkaiseen kokonaisuuteen jossa toimintaympäristöllä ja ihmisten toiminnalla on suuri vaikutus lopputulokseen

Peruskysymys: johtuuko vaikutus tehdystä toimenpiteestä vai jostain muusta tekijästä?


Vaikuttavuuden mittaaminen

Tutkimuksissa

Tavoitteiden saavuttamisen aste

Muutos asiakkaan hyvinvoinnissa

Muutos organisaation toimintavoissa ja prosesseissa

Kontrolloidut koeasetelmat

Kvasikokeelliset ennen-jälkeen –mittaukset

Prosessianalyysit

Asiakaskyselyt

Määrälliset ja laadulliset menetelmät

Arjessa

Seuranta ja arviointi

Indikaattorit, tiedon keruu, jatkuva laadun kehittäminen


Marja Vaarama 21.10.2015 7

Kaikki vaikutukset ovat tärkeitä

VAIKUTUKSET

Aiotut vaikutukset Ei-aiotut vaikutukset

Hyödylliset(nolla-

vaikutukset)Kielteiset Hyödylliset Kielteiset

Ensisijaiset

Toissijaiset

Jne.

Ensisijaiset

Toissijaiset

Jne.

Ensisijaiset

Toissijaiset

Jne.

Ensisijaiset

Toissijaiset

Jne.

Välittömät

Välilliset

Välittömät

Välilliset

Välittömät

Välilliset

Välittömät

Välilliset

Pysyvät

Väliaikaiset

Pysyvät

Väliaikaiset

Pysyvät

Väliaikaiset

Pysyvät

Väliaikaiset

tärkeys

ajallinen

frekvenssi

ajallinen

pysyvyys

Vaikutusten…

Lähde: Vedung 1997; Virtanen 2007, Jalava 2011

Esimerkki EU-

tutkimushankkeestani Care Keys

Askel 1. Tee suunnitelma, aseta tavoitetila

Mihin pyritään, mitä tulisi saavuttaa

Askel 2. Kerää tietoa, dokumentoi

Asiakkailta

Hoito- ja palvelusuunnitelmista

Kirjauksista

Johdon raporteista

Askel 3. Analysoi tietoa

Asiakas

Ammattityö

johtaminen

Askel 4. Kokoa yhteen, tee päätelmät

Askel 5. Sovella käytäntöönMarja Vaarama 21.10.2015

Käytännön

työssä vastaava

menetelmä on

esim. FOCUS

PDA

• Find the

problem

• Organize

group

• Clarify the

problem

• Understand

the problem

• Study the

problem

• PLAN- DO -

ACT

Askel 1. Mitä vaikutusta tai

vaikutuksia tavoittelemme

vanhustyössä – teoria auttaa

määrittelemään

Asiakastasolla elämänlaatua ja hyvinvointia?

Ammatillisen työn hyvää laatua, jolla tavoitteeseen

päästään?

Hyvää johtamista joka luo mahdollisuuden hyvään

ammatilliseen työhön?

Riittäviä resursseja ja niiden tehokasta käyttöä?

Kaikkia näitä?


Tavoitteena elämänlaadun tukeminen

Fyysinen

toimintakyky ja kognitio

Sosiaalinen

hyvinvointi

Ympäristö“Person-environment –fit”

Psyykkinen

hyvinvointi


Koettu

elämänlaatu

(Lawton 1991, WHO 1998)


HOIDON TAVOITTEET

•Paranna, tue elämänlaatua

•Optimoi toimintakykyä ja terveyttä

•Tue itsenäisyyttä ja

riippumattomuutta

KOTIHOITO-/PALVELU

PALVELUN SISÄLTÖ

Ehkäisevät toimet ja

arvioinnit

•Ehkäisevä arviointi

•Suositukset asiakkaalle

•Seuranta

Yksilöllisiin tarpeisiin

vastaava hoito

•Fyysinen

•Psyykkinen

•Sosiaalinen

•Kognitiivinen

Kotiuttamiseen liittyvä

arviointi ja seuranta

•Arviointi

•Suunnittelu

•Toimeenpano

•Seuranta

Merkittävä toimintakyvyn

parantuminen/huonontumisen ehkäiseminen

•ADL, IADL, A-ADL

•Sosiaalinen aktiivisuus, SOC

•Kognitiotaso

Elämänlaadun parantuminen/hyvänä pysyminen

VAIKUTUKSET

Thomé, Dykes,Rahm

Hallberg; 2003

Elämänlaatu laitoshoidossa

(Tester ym. 2003)


Asuk-

kaan

elämän-

laatu

Itsetunto

IhmissuhteetHoito-

ympäristö

Aktivitee

-tit

Hyvinvoinnin tuotanto on

prosessi


Aineelliset resurssit

Aineettomat resurssit

Välittävät tuotokset

•Määrä

•Laatu

Lopputuotokset

•Hyvinvointi

•Elämänlaatu

Voimavarojen

Yhdistely

•palveluprosessi

Davies & Knapp 1981, Knapp 1995, Vaarama 1995;1999;2008


Arvioinnin

näkökulmat

Panokset,

rakenteet

Prosessit Vaikutukset

Asiakkaan

laatuAsiakkaan

voimavarat,

tarpeet ja

odotukset

Vuorovaikutus

asiakkaan

kanssa, osallistaminen,

voimaannuttaminen,

kohtelu, preferenssien

huomioon ottaminen

Tarpeiden tyydyttyminen,

ongelmien lieventyminen,

elämään tyytyväisyys,

koettu elämänlaatu

(fyysinen, psyykkinen,

sosiaalinen), ympäristön tuki

Ammatillinen

laatuAmmattitaito,

laatukriteerit,

standardit,

dokumentoinnin ja

arvioinnin

välineet,

motivaatio

Asiakkaan voimavarojen

ja tarpeiden arviointi,

palvelusuunnitelmat,

hoidon ja hoivan

käytännöt, tiimityö,

tavoitteellisuus,

joustavuus, ystävällisyys,

Jatkuvuus,

kirjaamiskäytäntö

Ammatillisten

kriteerien

täyttyminen,

asiakkaan ongelmien

ratkaisu tai lieventyminen,

hoidon psykososiaaliset ja

kliiniset tulokset

Johtamisen

laatuToimintaa ohjaava

missio, resurssit,

työn organisointi

ja johtamistyyli,

verkostot,

laillisuus,

Yhteistyö,

seurannan ja

arvioinnin välineet

Resurssien

käyttö, tavoitteelliset ja

määritellyt toiminta- ja

yhteistyöprosessit,

arviointi,

konfliktien ratkaisu,

kehittäminen ja

kehittyminen

Vaikuttavat ja oikein

kohdentuvat palvelut,

oikeudenmukainen jako,

järkevä työnjako, hyvinvoiva

työyhteisö

(Øvretveit 1998, Vaarama & Pieper 2003; 2008)

Moniulotteinen matriisi palvelujen laadun arviointiin

Kokonaisvaltaisen pitkäaikaishoidon 11

ulottuvuutta keskeisten teorioiden

valossa – mitä laadukas hoito sisältää?

1. Terveyden ja sairaanhoito

2. Aistitoiminnoissa ja kommunikoinnissa avustaminen

3. Muistin, kognition tukeminen

4. Henkilökohtaisissa toimissa avustaminen/ADL

5. Arjen askareissa ja toimissa avustaminen/IADL

6. Ympäristön tuki ja apuvälineet

7. Neuvonnan ja ohjauksen/sosiaalityön tarve

8. Psyykkinen tukeminen ja hoito

9. Emotionaalinen ja henkinen tukeminen

10. Identiteetin ja sosiaalisten suhteiden tukeminen

11. Osallistumisen ja aktiivisuuden (toimijuuden) tukeminen


Synteesi pitkäaikaishoidon

laadun ulottuvuuksista

Bowers ym. (2001) yhdistävät em.

lähestymistapoja 3-ulotteisessa luokittelussaan,

minkä mukaan hoidon laatu koostuu seuraavista

samanaikaisista ulottuvuuksista:

care-as-comfort – hoito & hoiva hyvinvoinnin,

hyvän olon, helpotuksen ja lohdun antajana

care-as-relating – hoito & hoiva ihmisten

välisenä vuorovaikutuksena ja ihmissuhteena

care-as-service – hoito & hoiva hoitotoimien

ja avun antamisena, palveluina, hyödykkeinä

Marja Vaarama 21.10. 2015


Elämänlaadun ulottuvuus Hoidon ja palvelun

tehtävä

Fyysinen toimintakyky Autonomian, omatoimisuuden,

mobiliteetin tukeminen, tarvittava

terveyden ja sairaanhoito

Psyykkinen hyvinvointi Emotionaalinen tukeminen ja

rohkaisu, eksistentiaalinen ja

spirituaalinen tuki

Sosiaaliset suhteet ja identiteetti Sosiaalinen tuki, aktiivisuuden

säilyttäminen/tukeminen

Ympäristö ja kompensaatio Tukipalvelut,

asunnon/asuinympäristön

muutostyöt, taloudellinen apu ym.

Elämänlaatua tukevan hoidon ja

palvelun peruselementit(Vaarama, Pieper & Sixsmith, 2008)

Vaikuttavuutta on kohdentaa

palvelut oikein


(Davies et al 1990, Kavanagh & Stewart 1995, Vaarama et al

1997; 2008)

Tarve Oikea

kohdennus Asiakkaat

Tyydyttämätön tarve

Ylipalvelu, väärä

kohdennus

19

ASIAKAS-

VAIKUTUKSET

(QoL)

Onellisuus

Elämään

tyytyväisyys

Tarvevastaavuus

Elämänhalu

Yksinäisyyden

lievittyminen

PREFERENSSIT

-odotukset ja asenteet

-preferoitu hoitaja ja hoitopaikka

TOIMINTAKYKY

-terveys ja riippumattomuus:: havaittu

terveys, ADL, IADL

-psykologinen terveys: kognitio,

masennus, selviytyminen, itsetunto,

elämänmuutokset

-sosiaaliset verkostot, tyytyväisyys

sosiaalisiin suhteisiin, yksinäisyys,

yksin vietetty aika, omaishoito

-osallistuminen

-kontrolli

-valinta

-tyytyväisyys päittäisiin rutiineihin

Hyvinvoinnin tuotanto –malli

Asiakkaan panokset Hoidon panokset Vaikutukset

HOITOINTERVENTIO

-intervention tyypit

-interaktio asiakkaan kanssa

-asiakkaan ja henkilökunnan

välinen suhde

-mahdollisuus aktiviteetteihin

-ruoka

-puhtaus

-sosio-emotionaalinen

ympäristö

-informaatio ja

kommunikaatio

HOITO-

SUUNNITELMA

PALVELU-

KONSEPTI-eettiset

periaatteet

-hallinta ja

itsemääräämisen

tunne

LAATU-

JOHTAMISEN

PROSESSI

YMPÄRISTÖ

-olosuhteet kotona

-pääsy paikallisiin palveluihin

(kuljetus, kauppa ym.)

-objektiivinen ja subj. asumisympäristö

laitoksessa

-tyytyväisyys ympäristöön

MATERIAALISET

RESURSSIT

-henkilöstö-

mitoitus

-henkilöstön

pätevyys

-laatustandardit

JOHTAMIS-

STRATEGIA

-Hoitoregiimi

AMMATILLINEN

VAIKUTTAVUUS

-kliiniset

vaikutukset-haurauteen

vastaaminen

-ammatilliset

standardit

-hoidon jatkuvuus

- subj. hoitoon

tyytyväisyys

JOHTAMISEN

VAIKUTTA-

VUUS

-H, V, H/V, O,

U, Std. H/V

jne.

-hoidon

kustannus-

vaikuttavuus

SOSIO-DEMOGRAFISET TEKIJÄT

-sukupuoli

-ikä

-siviilisääty

-etnisyys

-koulutus

-tulot

-taloudellinen tilanne

Kehitettiin tiedonkeruun ja analysoinnin

välineitä

1. CLINT (KH ja LH) Iäkkäiden kanssa käytettäväksi sopiva

asiakashaastattelulomake, lyhyt ja pitkä versio, voidaan käyttää myös kyselynä

2. RELINFO Tiedonkeruulomake omaisilta, haastattelu ta

kysely, CLINTin kanssa yhteensopiva, mahdollistaa vertailun

3. InDEX (KH ja LH) Lomake avaintietojen poimintaan asiakkaan

hoitoasiakirjoista hoidon ja kirjaamisen laadun ja tulosten arvioimiseksi

4. ManDEX Lomake johtamisen avaintietojen keräämiseen

5. MASST

Ohjelmisto kohdennustehokkuuden ja HPS:ntoteutumisen analyysiin


Askel 3. Analysoi tietoa


Yhteenveto iäkkäiden

elämänlaatua koskevista tuloksista

Elämänlaadun 4 ulottuvuutta (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, aineellinen ja ympäristö) pätevät myös vanhuusiässä – näissä olevien ongelmien lievittäminen ja vahvuuksien tukeminen hoidon ja palvelun lähtökohdaksi

Yksilön kykyjen ja ympäristön vaatimusten yhteensopivuus, kompensaatio iäkkäille tärkeä (Lawton)

Kompetenssi, aktiivisuus ja osallisuus tärkeitä korkeaan ikään saakka – toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisy!

Pystyvyyden tunteen tukeminen olennaista - hyvä itsetunto on kriittinen voimavara elämänlaadulle

Riittävä ja responsiivinen apu tukee elämänlaatua

Tarvitaan elämää vuosiin!


Asiakkaiden elämänlaadun ja

hoidon laadun yhteydet Koti- ja laitoshoidossa on mahdollista tukea

iäkkäiden asiakkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua sekä auttaa heitä sopeutumaan ja hyväksymään tilanteensa, kunhan

Hoito ja palvelu vastaa asiakkaiden fyysisiin, kognitiivisiin, psyykkisiin, emotionaalisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, ja yksilön ja ympäristön välisestä yhteensopivuudesta huolehditaan – asiakkaalla ei ole ”vääriä” tarpeita

Asiakkaan toiveita ja näkemyksiä kunnioitetaan ja kuullaan

Asiakas-työntekijä- suhde on hyvä, lämmin, ymmärtävä, kuunteleva ja kiireetön

Omaiset ja tärkeät läheiset otetaan mukaan


Palvelujärjestelmä kuulee heikosti

iäkkäiden kodinhoidollisia tarpeita

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Työntekijä

Asiakas

Työntekijä

Asiakas

Työntekijä

Asiakas

Työntekijä

Asiakas

Työntekijä

Asiakas

Työntekijä

Asiakas

Ruoan-

laitto

Pyykin

-

pesu

Kevyet

siiv

ous-

työt

Raskaat

siiv

ous-

työt

Muu

kodin

yllä

pito

Kaupassa

käynti ja

asio

inti

Ei avuntarvetta Keskimääräinen Suuri


Ammatillisen työn laadun ja

elämänlaadun väliset yhteydet

Laadun vaihtelu suurta ja yhteiset laatukriteerit puuttuvat pitkäaikaisesta koti- ja laitoshoidosta

Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen hoito ja hoidon hyvä kirjaaminen olivat yhteydessä hyviin hoitotyön prosesseihin ja hyviin tuloksiin (laatu, riittävyys, asiakkaan elämänlaatu) niin koti- kuin laitoshoidossakin

Hoidon kirjaaminen vaihtelevaa ja jopa heikkoa, etenkin kotihoidossa


Johtamisen ja hoidon

tuloksellisuuden väliset yhteydet

Johtamisen rakenteet ja prosessit ovat yhteydessä hoidon ja palvelun tuloksiin (mission selkeys, resurssit ja niiden jako, työn organisointi, yhteistyö ja verkottuminen, johtajan kontakti alaisiin)

Hyvä palvelujen kohdentaminen liittyy hyviin asiakastuloksiin (kohdennustehokkuus)

Asiakkaan elämänlaadun maksimointi tulisi asettaa pitkäaikaishoidon johtavaksi tavoitteeksi, ja työ olisi organisoitava tätä tavoitetta toteuttamaan -kun näin oli menetelty, olivat myös työn laatu ja asiakastyytyväisyys hyvät

Pitkäaikaisen koti- ja laitoshoidon johtamiseen tarvitaan toiminnan omista lähtökohdista rakennettuja johtamisen tukijärjestelmiä


Tuloksena syntyi hoivasta

riippuvan elämänlaadun

teoreettinen malli sekä

käytäntöön soveltuvat

avainindikaattorit ja

tiedonkeruun välineet

yksiköissä tapahtuvaa omaa

vaikuttavuuden

parantamistyötä tukemaan



Työn organisointi, kontrolli

Yhteistyö ja motivointiMissio/arvot

Resurssi-/talousjohtaminen

Emotionaalinen tukiSosiaalinen tuki

Autonomian tukeminenTuki- ja hoitopalvelut

Ympäristö +

resurssit

Funktionaalinen

toimintakyky

Sosiaalinen

identiteetti

Psyykkinen

hyvinvointi

Sopivuus Hallinta

LS

Tunteet

Elämänlaatu

Asiakkaan

elämänlaatu

Psyko-

sosiaalinen

hyvinvointi

Aineelli-

nen

Sosiaali-

nen

Fyysinen

Psyykki-

nen

Hyvinvointi

Aineelli-

set

Sosiaali-

set

Fyysiset

Psyykki-

set

Riskit

Yksilön ja

ympäristön

yhteen-

sopivuus

Johtamisen laatu

Hoidon ja palvelun ammatillinen laatu

Fyysis-sosiaalinen ympäristö Yksilö/systeemi

Hoivasta riippuvan elämänlaadun rakenteellinen malli (CareKeys)

adaptaatio

assimilaatio

akkommodaatio

Affektiivinen sääntely

Dimensiot

Kotihoidon laadun ja johtamisen 34

avainindikaattoria

10 avainindikaattoria asiakkaiden kokeman

laadun arvioimiseksi

2 mittaria muutoksen arvioimiseksi (muutos ja

tason muutos)

14 avainindikaattoria kotihoidon

ammatillisen laadun arvioimiseksi &

kirjaamiseksi

10 avainindikaattoria kotihoidon johtamisen

laadun arvioimiseksi & kirjaamiseksi


Asiakkaan kokeman elämänlaadun

avainindikaattorit (N=12)

1. Millaiseksi arvioitte elämänlaatunne? (WHOQOL-Bref)

2. Kärsittekö päivittäistä toimintaa haittaavasta kivusta? (WHOQOL-Bref)

3. Onko teillä joku akuutti sairaus tällä hetkellä? (WHOQOL-Bref)

4. Millaiseksi koette terveytenne? (WHOQOL-Bref)

5. Paljonko tarvitsette lääkitystä päivittäisen suoriutumisenne kannalta? (WHOQOL-Bref)

6. Nautitteko elämästä? (WHOQOL-Bref)

7. Onko teillä tarpeeksi energiaa jokapäiväistä eleämää ajatellen? (WHOQOL-Bref)

8. Hyväksyttekö ulkomuotonne? (WHOQOL-Bref)

9. Kuinka tyytyväinen olette ystäviltänne saamaanne apuun?(WHOQOL-Bref)

10. Kuinka tyytyväinen olette mahdollisuuksiinne vapaa-ajan viettoon?(WHOQOL-Bref)

11. Kuinka tyytyväinen olette mahdollisuuksiinne käyttää julkisia tai muita liikennevälineitä? (WHOQOL-Bref)

12. Kuinka tyytyväinen olette terveyspalvelujen saatavuuteen?(WHOQOL-Bref)

VAIHTOEHTOISESTI: PGCMS, QUALID+CORNELL


Kotihoidon 10 laatuindikaattoria

asiakkaiden valitsemina

1. Asiakas voi pitää itsensä yhtä puhtaana kuin hän haluaa

2. Asiakas voi pukeutua kuten haluaa

3. Asiakkaan koti on yhtä puhdas kuin hän haluaa

4. Asiakas nauttii aterioista

5. Työntekijät ymmärtävät hyvin asiakasta ja hänen tarpeitaan

6. Jos asiakkaalla on huolia, hän kokee, että työntekijät kuuntelevat häntä

7. Työntekijät tekevät asiat, jotka asiakas haluaa tehdyiksi

8. Asiakas voi mennä sänkyyn ja nousta ylös hänelle sopivaan aikaan

9. Asiakas on tyytyväinen hoitoon

10. Asiakas on valmis suosittelemaan palvelua myös muille


Laitoshoidossa lisäksi tärkeitä

1. Sopiva huone

2. Siisti ja kodikas ympäristö

3. Hyvä sisäilman laatu

4. Helppo päästä ulos

5. Sopivat vierailuajat

6. Tarpeeksi tekemistä ja virikkeitä

7. Että tulee hyvin toimeen toisten asukkaiden ja työntekijöiden kanssa

8. On tyytyväinen sisällä liikkumiseen saatuun apuun

9. Pääsee ulos ja on tyytyväinen siihen saamaansa apuun


Ammatillisen laadun kirjaamisen

avainindikaattorit (N=14)1. IADL-toimintakyky kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan (HPS)

2. ADL-toimintakyky kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan (HPS)

3. Kognitiopisteet kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan (HPS)

4. Depressio kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan (HPS)

5. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan (HPS) on kirjattu arvio asiakkaan kokemasta kivusta

6. Tarpeet sosiaalisella, psyykkisellä ja ympäristödimensioilla kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan (HPS)

7. HPS:aan on kirjattu asiakkaan saama epävirallinen apu

8. Hoito- ja palvelusuunnitelma (HPS) sisältää arvion asiakkaan avun tarpeesta em. toimintoihin

9. HPS:ssa on määritelty profylaksit

10. Asiakkaan ja työntekijän tehtävät on eritelty HPS:ssa

11. Arviointi ottaa riittävästi huomioon asiakkaan preferenssit

12. HPS on tavoitteellinen

13. HPS dokumentoi tiimityön strategioita ja metodeja ja niiden toteutumista

14. HPS raportoi asiakkaan tilan muutoksia ja muuttuu niiden mukana


Johtamisen laadun 10 avainindikaattoria

1. Palvelujen yksiselitteiseksi tavoitteeksi on asetettu tukea asiakkaan autonomiaa, ja toimintojen suunnittelu lähtee tästä

2. Johtamisen tavoitteena on, että käytännön interventiot ja työprosessit ovat aina ja jokaisen asiakkaan kohdalla tavoiteorientoituneita, ja tälle on määritelty rakenteet ja prosessit

3. Kivun hoidolle on määritelty rakenteet ja tavoitteet

4. Profylaksien käytölle on määritelty rakenteet ja prosessit (erityisesti kaatumisen ehkäisy

5. Asiakas ja epäviralliset auttajat osallistuvat hoidon suunnitteluun ja tälle on laadittu rakenteet ja määritelty prosessit

6. Asiakkaat ryhmitellään eri hallinnollisiin tarveryhmiin tai erityisryhmiin

7. Kotihoidon työntekijöiden määrä on riittävä

8. Ulkopuolisia resursseja käytetään tavoitteellisesti hyväksi

9. Palvelut toimitetaan sovittuun aikaan ja työ organisoidaan tätä silmällä pitäen

10. Työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskustelut ja uudet työntekijät perehdytetään huolellisesti


Mitä hyötyä näistä välineistä

on käytännön työlle?


Hoivasta riippuvan

elämänlaadun malli

Nostaa esiin iäkkäiden ja apua tarvitsevien ihmisten elämänlaadun ja hyvinvoinnin osatekijöiden monimuotoisuuden, ja sen, miten heidän hyvinvointiinsa vaikuttavat

Ulkoisten tekijöiden (objektiiviset elinolot, elinympäristö) lisäksi

Sisäiset tekijät (sopeutuminen, pystyvyys) ja

Tilannekohtaiset tekijät ja riskit (akuutti sairastuminen, traumaattinen elämäntapahtuma)

Saadun palvelun riittävyys ja responsiivisuus

Rakennemalli auttaa näkemään hoidon ja johtamisen kokonaisuuden


Moniulotteinen laadun

arvioinnin matriisi

“Moniääninen” hoidon ja hoivan laadun arvioinnin malli (asiakas, ammatillinen työ, johtaminen)

laajentaa käsitystä palvelun laadusta (ei vain kliiniset vaan myös psykososiaaliset tulokset tärkeitä)

auttaa pitämään työn tavoitteen kirkkaana (asiakkaan hyvinvointi)

osoittaa mikä ammattityössä on tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi

osoittaa johtamisen merkityksen ja vastuun laadun aikaansaamisessa


Tiedonkeruun välineet

Soveltuvat iäkkäiden kanssa käytettäviksi ja mahdollistavat säännöllisen asiakaspalautteen keräämisen

Avainindikaattorit mahdollistavat arvioinnin ilman valtavaa vaivaa ja aikapanostusta

Yhteensopivia useiden jo käytössä olevien järjestelmien kanssa

Täydentävät niiden tietoja, joilla jo paljon tietoa tarpeista ja hoidosta

Antavat niillekin jotakin, joilla ei vielä ole kokonaisvaltaisia järjestelmiä käytössään

Käytetty ja edelleen kehitetty kattamaan koko palveluvalikoiman Espoon kotihoidon kehittämishankkeessa

Käytetty Rovaniemen kotihoidon kehittämishankkeessa

Jatkuvassa käytössä eri tutkimuksissa


Lisätietoa Vaarama, M.; Pieper, R. (toim.) 2005. Managing Integrated Care for

Older Persons. European Perspectives and Good Practices. Stakes, EHMA. Saarijärvi: Gummerus Printing.

Vaarama, M. 2006-2009. Useita raportteja Espoon kotihoidosta Care Keys –välineistöllä arvioituna.

Vaarama, M., Pieper, R. & Sixsmith, A. (2007). Care-related quality of life in old age. Conceptual and empirical exploration. Teoksessa: Mollenkopf, H. & Walker, A. (eds) Quality of Life in Old Age. International and Multi-Disciplinary Perspectives. New York: Springer, 215-232

Vaarama M, Pieper R, Sixsmith A. (2008)Care-related Quality of Life in Old Age. Concepts, Models and Empirical Findings. New York: Springer

Vaarama, M. 2009. Care-related quality of life in old age. European

Journal of Ageing: Volume 6, Issue2. Springer. pp. 113–125.

http://link.springer.com/article/10.1007/s10433-009-0115-y

Vaarama, M.; Pieper, R. 2014. Quality of Life and Quality of Care: an

Integrated Model. In: Michalos, Alex C. (ed) Encyclopedia of Quality of

Life and Well-Being Research. Springer Netherlands. Springer

Science+Business Media Dordrecht. pp. 5269−5276. ISBN 978-94-007-

0752-8.


http://link.springer.com/article/10.1007/s10433-009-0115-y

Kiitos!


Government & Nonprofit

Vaikuttavuus ikäihmisten palveluissa – käsite, mittaaminen ja empiirisiä esimerkkejä marja vaarama 21.10.2015