Depressio, depressiiviset

oireet ja metabolinen

oireyhtymä

Helsinki 23.8.2011

Jussi Seppälä

ylilääkäri, tulosaluejohtaja

ESSHP/psykiatrian tulosalue

SISÄLTÖ

YLEISTÄ MASENNUKSESTA

METABOLINEN OIREYHTYMÄ (MBO)

Määritelmä, merkitys

MASENNUS JA MBO, Tutkimustuloksia

Yleisväestössä

Masennuspotilailla

METABOLISEN OIREYHTYMÄN HUOMIONTI MASENNUPOTILAIDEN HOIDOSSA

YKT ja Ebmeier KP. Recent developments and current

controversies in depression. Lancet 2005;366:933-40

Masennus

Yleinen sairaus (esiintyvyys 4-6%)

Elinaikainen prevalenssi 15-17% (8% MDD)

50% potilaista roolisuoriutuminen alentunut

Liittyy sekä psykologisia että somaattisia oireita (2/3 perusterveydenhuollon potilaista oireilee somaattisesti)

Edelleen alihoidettua

Hyvin yleistä osastopotilailla, pitkäaikaissairailla ja niillä jotka ovat toipumassa akuutista sairaudesta

Evans DE et al. Biol Psychiatry 2005;58:175-189.

Depression in Patients With Comorbid

Medical Illness

Comorbid Medical Illness Prevalence Rate (%)

Cardiac Disease 17–27

Cerebrovascular Disease 14–19

Alzheimer’s Disease 30–50

Parkinson’s Disease 4–75

Epilepsy Recurrent 20–55 Controlled 3–9

Diabetes Self-reported 26 Diagnostic interview 9

Cancer 22–29

HIV/AIDS 5–20

Pain 30–54

Obesity 20–30

General Population 10.3

Metabolisen oireyhtymän

kriteeritWHO (1999)

Insres. + 2

NCEP (2000)

Väh 3 krit.

IDF (2005)

Vyötärö + 2

fP-gluk Diabetes, IGT, IFG

tai

insuliiniresistenssi

fP-glukoosi > 6.1 /

5.6

5.6 mmol/l

tai lääkitys

fS-Trigly > 1.7 mmol/l > 1.7 mmol/l 1.7 mmol/l

tai lääkitys

fS-kol-HDL m: < 0.9 mmol/l

n: < 1.0 mmol/l

m: < 1.03 mmol/l

n: < 1.29mmol/l

m: < 1.03 mmol/l

n: < 1.29 mmol/l

tai lääkitys

RR > 140/90 > 130/85 130/85

tai lääkitys

Vyötärönymp BMI >30 kg/m2

WHR > 0.9 M, > 0.85 N

M > 102 cm

N > 88 cm

M > 94 cm

N > 80 cm

Mikroalbuminuria

Vyötärönympärys

Raja-arvot: miehet 94/100 cm (102), naiset 80/90 cm (88)

Erottelee keskivartalolihavat painoindekseillä 25-30 kg/m2

Subcutaneous AT

Visceral AT

Metabolinen oireyhtymä

Esiintyvyys väestötasolla

Euroopassa ~ 15%

USA:ssa ~ 35 %

1 – 39 %, lisääntymässä

MBO:n osastekijät ja ikä

skitsofreniapotilailla

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Waist BB Trig HDL Glu

Heiskanen et al. 2003

Saari et al. 2005

McEvoy et al. 2005

Hägg et al. 2006

De Hert et al. 2006

Suvisaari et al. 2007

Ennen liikuntaa oli aina, ruokaa ehkä;

nykyisin ruokaa aina, liikuntaa ehkä

Metabolinen oireyhtymä

Lisää

- Sydän- ja verisuonisairauksiin

kuolleisuutta 2-3 x

- Tyyppi 2 diabetekseen sairastumisriskiä

4-6 x

Miksi määritellä metabolinen

oireyhtymä?

Tavoite:

Tunnistaa kliinisen ateroskleroosisairauden riskihenkilöt.

Merkitys

Täydentää sydän- ja verisuonitautien tavanomaisten vaaratekijöiden pohjalta tehtävää riskiarviota

Räikkönen K et al. Metabolism 2002;12:1573-77

Healty Women Study (HWS)7.4 vuoden seuranta

N= 425,ei diabetesta, ei RR-tautia,diast rr < 100 mmHg, ei kilpirauhas- eikä lipidilääkitystä, ei psyykenläkkeitä

42-50-v naisia

BDI

Framingham Tension Scale

Spielberger Trait Anxiety Questionnaire

Cohen Perceived Stress Scale

Spielberger Trait Anger Questionnaire

Räikkönen K et al. Metabolism 2002;12:1573-1577

Psykologisten pisteiden yhteys mbo-tekijöiden

lukumäärään – lähtötilanne

Healty Women Study

0 1 2 3-5 p

Bdi 4.3 4.5 6.5 7.1 0.002

Trait

Anxiety

16.9 17.4 19.0 18.9 0.01

Fr

Tension

0.25 0.26 0.34 0.38 0.02

Trait

Anger

17.0 18.0 18.5 19.1 0.01

Coh.

Stress

11.6 11.6 12.6 12.6 0.16

Räikkönen K et al. Metabolism 2002;12:1573-1577

Lisäävätkö psyykkiset tekijät mbo:n

esiintyvyyttä terveillä naisilla? HWS

Mbo 5.9% -> 16.9 %

Lähtötilanteessa Mbo liittyi korkeampiin Masentuneisuus

Ahdistuneisuus pisteisiin

Vihamielisyys

Mbo lähtötilanteessa ennakoi ahdistuneisuuden ja vihamielisyyden lisääntymistä seurannan aikana

Räikkönen K et al. Diabetes Care 2007;30:872-877

Lisäävätkö psyykkiset tekijät mbo:n

esiintyvyyttä terveillä naisilla?

15v seuranta HWS

Lähtötilanteen suurempi masennusoireilu ja stressaavat elämäntapahtumat lisäsivät riskiä 15v:n aikana mbo:lle kaikilla 3 kriteeristöllä (WHO, ATP III, IDF)

1.21 -2.12 (1.0 – 4.25)

Ne, joilla lähtötilanteessa oli toistuvaa tai voimakasta vihaisuutta, jännittyneisyyttä tai kokivat stressiä, oli lisääntynyt riski saada mbo seurannan aikana vähintään yhdellä mbo-kriteeristöllä

RR 1.19- 1.66 (1.00- 2.39)

Mbo prevalenssi 0-tilanne 15 v:n kuluttua

WHO 1.2 % (n=5) 9.5 % (n=41)

ATP III 9.3% (n=40) 31.7% (n=137)

IDF 9.7 % (n=42) 38% (n=164)

Herva A et al. Psychosomatic medicine 2006;68:213-216

Pohjois-Suomen v- 1966 syntymäkohortti

(v.1997, 31-v)

N= 5698

Masentuneisuus ja ahdistuneisuus; HCL-25

Metabolisen oireyhtymän (ATP III) ja masennuksen tai ahdistuneisuuden välillä ei selvää yhteyttä

Verenpaine: käänteinen korrelaatio depressiopisteisiin

Mbo:n prevalenssi Masennuksen prevalenssi

Miehillä 6.8 % 10.4%

Naisilla 4.8% 16.5%

Kinder L et al. Psyhosomatic Medicine 2004,66:316-322

The Third National Health and Nutrition

Examination Survey (USA)

vv. 1988-94

3186 M, 3003 N

17-39-v.

Naisilla, joilla ollut vakava masennus oli

2x enemmän mbo:ta (NCEP)

Skilton MR et al. Biol Psychiatry 2007;

Ranskalainen väestötutkimus

Aineisto n=1598, 30-80 –v.

vv. 1995-2000

Vähint. 1 kardiovaskulaaririskitekijä

Hospital Anxiety and Depresion Scale

HAD-D >8 (24.5%), HAD-A >8 (62.6%)

Mbo ATP III (61.5 %)

Mbo liittyi masennusoireisiin, mutta ei ahdistuneisuusoireisiin sekä miehillä että naisilla

Suomalainen väestötutkimus

Kansallinen 2-tyypin diabeteksen ehkäisyohjelma (FIN-D2D)

Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi

4500:lle kutsu, 45-74v. (45-54, 55-64 ja 65-74) v. 2007

N. = 2840 (63% saapui tutkimukseen)

Depressiiviset oireet:: BDI 10 tai yli

Jos Beck 10 pistettä tai yli ( 432 kpl), psykiatrinen tutkimus

M.I.N.I.- haastattelu depression varmistamiseksi

Table 1. Characteristics of the study population.

Variable Male

N=57

Female

N=105

P-value

Age, years, mean (SD) 61 (8) 62 (8) 0.44

Marriage or common law

marriage, n (%)

38 (67) 74 (70) 0.62

Employment status, n (%) 0.25

Employed 13 (23) 36 (34)

Unemployed 4 (7) 4 (4)

Retired 40 (70) 65 (62)

Educational status, n (%) 0.32

Basic education only 20 (35) 41 (39)

Vocational education 13 (23) 20 (19)

Upper secondary school 15 (26) 36 (34)

Higher education 9 (16) 8 (8)

Leisure-time physical activity 0.95

Low 18 (32) 33 (31)

Moderate 29 (51) 51 (49)

High 10 (17) 21 (20)

Current smoker, n (%) 13 (23) 21 (20) 0.67

Current use of alcohol, n (%) 45 (79) 89 (85) 0.35

Beck-score, mean (SD) 13.6

(4.1)

14.1

(5.0)

0.55

Use of antidepressants, n (%) 6 (11) 17 (16) 0.32

Seppälä et al. Psych. Fennica

2010;42-52.

Table 2. Predicting depression diagnosis on the basis of the BDI.

BDI Cut-off

point

Sensitivity (95%

CI)

Specificity (95%

CI)

Predictive values LR+ (95% CI) †

Positive Negative

14 0.60 (0.44 to

0.74)

0.71 (0.62 to

0.79)

0.44 (0.31to

0.58)

0.82 (0.73 to

0.88)

2.06 (1.43 to

2.99)

15 0.56 (0.40 to

0.70)

0.77 (0.68 to

0.84)

0.48 (0.34 to 0.

62)

0.82 (0.73 to

0.89)

2.41 (1.58 to

3.67)

18 0.24 (0.13 to

0.40)

0.89 (0.82 to

0.94)

0.46 (0.26 to

0.67)

0.75 (0.67 to

0.82)

2.20 (1.06 to

4.55)

† Likelihood ratio for positive result.

Seppälä et al. Psych. Fennica

2010;42-52.

Figure 1. ROC curve for the prediction of depression diagnosis on the basis of the BDI.

False-Positive Probability (1-Specificity)

0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0

Tru

e-P

ositiv

e P

robab

ility

(S

entivity)

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0,8

0,9

1,0

The optimal cut-off value 15LR+ 2.41 (95% CI: 1.58 to 3.67)

Area uder ROC = 0.68 (95% CI: 0.58 to 0.77)

Seppälä et al. Psych. Fennica

2010;42-52.

Depressiiviset oireet ja metabolinen oireyhtymä

Depressiiviset oireet jaettiin ei-melankolisiin ja melankolisiin BDI:n melankolisten muuttujien avulla

MetS:n esintyvyys:

ei-melankoliset depressiiviset oireet: 69%

melankoliset depressiiviset oireet: 55%, p 0.004

ilman depressiivisiä oireita: 51%

Ikä- ja sukupuolivakioitu riskisuhde MetS:lle

ei-melank. DS / ei-depressiiviset 2.10, p < 0.001

melank. DS / ei-depressiiviset 1.15, p 0.44

ei-melank. DS / melank. DS 1.84, p 0.005

BMI, veren sokeri ja S-trig. korkeimmat ei-melank. ryhmässä

Tupakointi yleisintä melank. ryhmässä

Table 2. Logistic regression analysis for the metabolic syndrome (MetS)

Variables *Univariate Multivariate

OR (95% CI) P value OR (95% CI) P value

Male 1.23 (1.07 to 1.43) 0.006 1.26 (1.07 to

1.48)

0.006

Age 1.06 (1.05 to 1.07) <0.001 1.06 (1.04 to

1.07)

<0.001

Smoking 0.84 (0.70 to 1.00) 0.056 0.97 (0.80 to

1.18)

0.76

Using alcohol 0.76 (0.65 to 0.88) <0.001 0.90 (0.76 to

1.06)

0.21

LTPA

Low 1 (Reference) <0.001Ɨ

1 (Reference) <0.001Ɨ

Moderate 0.56 (0.45 to 0.68) 0.54 (0.43 to

0.67)

High 0.29 (0.22 to 0.37) 0.30 (0.23 to

0.39)

Beck

<10 1 (Reference) 1 (Reference)

A 2.10 (1.62 to 2.73) <0.001 1.68 (1.16 to

2.22)

<0.001

B 1.15 (0.81 to 1.61) 0.44 0.92 (0.64 to

1.13)

0.67

Ɨ P for linearity.

LTPA = leisure time physical activity

OR = odd ratio

A = non-melancholic depressive symptoms

B = melancholic depressive symptoms

* Adjusted for age and sex

Seppälä et al. Submitted J.

Affect. Dis. 2011

Figure1. Prevalence of MetS and depressive symptom status

MetS = metabolic syndrome

A = non-melancholic depressive symptoms

B = melancholic depressive symptoms Seppälä et al. Submitted J.

Affect. Dis. 2011

Kuinka metabolisia riskitekijöitä

pitäisi huomioida hoidettaessa

masennuspotilasta ?

Metaboliset riskitekijät ja

masennuksen hoito 1

Masentuneilla on merkitsevästi

enemmän mbo:ta

Somaattisen terveydentilan huomiointi

Mbo:n määrittäminen

RR

Vyötärönympärys

Verikokeet

Metaboliset riskitekijät ja

masennuksen hoito 3

Masennuspotilailla on enemmän mbo:ta vrt. yleisväestö

Somaattisen terveydentilan huomiointi

Elämäntapaohjaus

Lääkevalinnoissa huomioitava mahdollinen painonnousu sivuvaikutuksena

Ensisijainen tavoite masennuksesta toipuminen

Metabolisten riskitekijöiden seuranta

Masennuksen hoidon ohella

Metabolisten riskitekijöiden seuranta hoidon alussa, kuluessa

Lopuksi

Masennus ja mbo ovat vakavia

sairauksia

Hoito on olemassa

Masennuspotilaan kokonaisvaltainen

hoito