11
Laajoista terveystarkastuksista kootun luokkakohtaisen yhteenvedon kokoaminen yhteisöllisen oppilashuollon työvälineeksi Lapsen ääni/ Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa 2011-2013 Projektipäällikkö Tiina Palviainen sekä kuraattori Päivi Lehtoranta- Ervaala, Kotka, terveydenhoitaja Reeta Talsi, Virojoki, luokanopettaja Marika Korjus, Hamina ja terveydenhoitaja Susanne Weppling, Pyhtää

Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Projektipäällikkö Tiina Palviainen, Lapsen paras-Etelä-Kymenlaaksossa-hanke. Kouluterveyspäivät 17.9.2013.

Citation preview

Page 1: Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä

Laajoista terveystarkastuksista kootun

luokkakohtaisen yhteenvedon kokoaminen

yhteisöllisen oppilashuollon työvälineeksi

Lapsen ääni/

Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa 2011-2013

Projektipäällikkö Tiina Palviainen sekä kuraattori Päivi Lehtoranta-Ervaala, Kotka, terveydenhoitaja Reeta Talsi, Virojoki, luokanopettaja Marika Korjus, Hamina ja terveydenhoitaja Susanne Weppling, Pyhtää

Page 2: Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä

Miten kehittämistyötä tehtiin?

Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa on osa Etelä-

Suomen alueella toteutettavaa Kaste / Lapsen ääni

- kehittämisohjelmaa.

Etelä-Kymenlaakson alueella on viiden eri

suuruisen kunnan - Pyhtää, Kotka, Haminen,

Virolahti ja Miehikkälä - alueella kehitetty

yhdessä toteutettavan työn muotoja vuosien 2009-

2013 aikana.

Kehittämistyön tavoitteena on ollut kehittää hyviä

käytänteitä lasten ja nuorten sekä perheiden

varhaiseksi tukemiseksi.

Page 3: Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä

Miten kehittämistyötä tehtiin?

Kehittämistyön lähtökohtana on alusta asti

ollut löytää yhteisen työn paikat ja

mahdollisuudet sekä huomioida perustyöstä

esiin nousseet tarpeet.

Tärkeää on ollut monitoimijainen

yhteiskehittäminen sekä mahdollisuuksien

mukaan asiakkaiden osallistaminen

kehittämistyöhön.

Projektityöntekijän tehtävänä on ollut toimia

perustyön tukena ja työrukkasena uusien

toimintamallien suunnittelussa, osittain myös

toteuttamisessa, arvioinnissa sekä valmiiden

toimintamallien levittämisessä.

Yksi kehittämistyön helmi on

toimintamalli luokkakohtaisen

yhteenvedon kokoamiseksi.

Page 4: Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä

Luokkakohtainen yhteenveto

yhteisölliseen oppilashuollon välineenä Kehittämistyön tarkoituksena oli

luoda käytäntö, jossa

terveydenhuoltolain mukaisia laajoja

terveystarkastuksia ja luokkakohtaisia

yhteenvetoja hyödynnetään koulun

yhteisöllisen oppilashuollon välineenä

sekä oppilaiden koulunkäynnin ja

hyvinvoinnin tukemisessa.

Miksi?

Terveydenhuoltoasetus

Yksilötason lisäksi laajoista

terveystarkastuksista kertyvää anonyymia

tietoa koko luokan hyvinvoinnista kerätään

luokka- ja edelleen koulutasoisiksi

yhteenvedoiksi. Nämä yhteenvedot toimivat

yhteisöllisen oppilashuollon työkaluina ja

auttavat suuntaamaan koulun ehkäisevää

hyvinvointityötä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (luonnos

30.11.2012)

Laajoista terveystarkastuksista koottuja

luokka- ja koulukohtaisia yhteenvetotietoja

käytetään oppilashuoltosuunnitelmassa

oppilashuollon kokonaistarpeen arvioinnin

tukena.

Page 5: Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä

Kehittämistyön toimijat, tavoitteet ja

toiminta

Toimijat

– Toimintoja kehitettiin ja pilotoitiin kymmenellä pilottikouluilla ja 15 viitosluokassa

– Työskentelyssä oli mukana rehtoreita(10), luokanopettajia (15), kouluterveydenhoitajia (9), kuraattoreita (7), oppilaita (262), vanhempia (200)

– Kehittämistyötä oli tukemassa yksi projektityöntekijä

– Kumppanuus THL:n kanssa

Tavoitteita

– Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen ja vahvistaminen

– Toimintamallin luominen luokkakohtaisen yhteenvedon kokoamiseksi

– Luokkakohtaisen yhteenvedon hyödyntäminen oppilashuollon työkaluna

– Kodin ja koulun välisen kasvatuskumppanuuden vahvistaminen sekä toiminnallisten vanhempainiltojen kehittäminen

Toiminta

– Talvi ja Kevät 2012: Yhteiskehittelyn aikaa: työkalujen sekä yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja sopiminen

– Lukuvuosi 2012-2013 oli käytännön pilotoinnin vaihetta pilottikouluilla. Keväällä 2013 arvioitiin ja tarkistettiin lomakkeita ja käytänteitä, järjestettiin perehdytystilaisuuksia sekä sovittiin kuntakohtaisesti toimintamallin käyttöönotosta.

– Syksyllä 2013 malli käyttöön Etelä-Kymenlaakson viiden kunnan alueella.

Page 6: Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä

Luokkakohtaisen yhteenvedon kokoaminen

Terveydenhoitaja ja luokanopettaja keskustelevat opettajan näkemyksestä luokasta kokonaisuutena opettajan täyttämän yhteenvedon pohjalta.

Lisäksi he voivat keskustella oppilaskohtaisesti oppilaiden selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa, mikäli vanhemmat ovat antaneet tähän luvan (kirjallinen lupa vanhemmilta).

Esitietojen keräys

Luokanopettaja täyttää luokkakohtaisen yhteenvedon

opettajan näkemyksen luokasta.

Oppilaat täyttävät esitietolomakkeen (THL) koulussa sovitulla oppitunnilla

terveydenhoitajan ohjauksessa

Vanhemmat täyttävät esitietolomakkeen ja

tiedonsiirtolupalomakkeen ja toimittavat ne koululle ennen

terveystarkastusta

Tiedottaminen, kutsut ja materiaalin jako

Lukuvuoden ensimmäisessä oppilashuoltoryhmässä

terveydenhoitaja tiedottaa lukuvuoden aikana toteutettavista

laajoista terveystarkastuksista, luokkakohtaisista yhteenvedoista

sekä niiden aikatauluista.

Luokanopettajaa tiedotetaan prosessista ja sovitaan oppitunti asian

edelleen hoitamiseksi. Opettajalle toimitetaan lomake luokkakohtaisen

yhteenvedon kokoamiseksi.

Oppilaille ja vanhemmille toimitetaan kutsu laajaan terveystarkastukseen

(sisältää lupalomakkeen tiedonsiirtoon) ja vanhemmille myös

esitietolomake.

Page 7: Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä

Luokkakohtaisen yhteenvedon kokoaminen

Luokkatasoisesta yhteenvedosta tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille

sekä sen hyödyntäminen luokkakohtaisessa työssä ja opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisessa.

Luokkatasoisen yhteenvedon käsittely oppilashuoltoryhmässä

Luokkakohtaisen yhteenvedon koonti

Jokaisen terveystarkastuksen jälkeen terveydenhoitaja kokoaa koontilomakkeeseen luokkatasoiseen yhteenvetoon

seurattavaksi sovittuja asioita.

Laajojen terveystarkastusten toteutus

Terveydenhoitaja tapaa lapsen ja suorittaa osan terveystarkastusta

Terveydenhoitaja ja lääkäri tapaavat lapsen ja vanhemmat terveystarkastuksessa.

Page 8: Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä

Luokkakohtaisen yhteenvedon sisältö

- seurattavaksi sovitut mittarit

Terveydenhoitajan näkemys; tieto koottu

oppilaan ja vanhempien

terveystapaamisissa

Terveystottumukset: paino-pituussuhde,

lepo, liikunta, ruutuaika, kouluruokailu

Vanhemmuus sekä kodin ja koulun

välinen yhteistyö

Oppilaiden sosiaaliset suhteet: kaverit ja

kiusaaminen

Oppilaiden mieliala kotona ja koulussa

Oppilaiden kokemus luokan työrauhasta

ja ilmapiiristä

Kuinka Etelä-Kymenlaakson pilottikoulujen

5-luokkalaiset voivat?

Luokkayhteenveto on tilastollista

ja kuvaavaa tietoa luokasta.

Siihen ei sisälly henkilötietoja.

Luokanopettajan näkemys:

Luokanrakenne

Sosiaaliset suhteet ja ryhmän

toiminta

Työskentelyilmapiiri

Kiusaaminen

Osallisuus

Page 9: Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä

Jatkotyöskentelynä:

luokkatyöskentely, luokka- ja

vanhempainillat

Luokkatyöskentelyn tarkoituksena oli

– kuulla ja keskustella oppilaiden

kanssa luokkayhteenvedossa esille

nousseista teemoista.

– kuulla lasten mielipiteitä teemasta

vanhemmuus, hyvä arki, kotityöt jne.

Oppilaiden työskentely sekä

luokkayhteenvedosta esiin nousseet

teemat olivat pohjana

vanhempainillassa käydylle

keskustelulle.

Vanhempainilloissa keskiössä oli

vanhempien välinen keskustelu ja

vertaistuki.

Luokkaillat olivat paikkoja vanhempien

ja lasten väliselle yhteiselle

keskustelulle.

Valitse kortti,

joka kuvaa millä mielellä olet koulussa.

Page 10: Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä

Vaihtoehtoja vanhempainiltoihin –

OVT Omat lapset, Vertaistuki, Tavallinen arki

Haaste:

Miten osallistetaan vanhemmat

yhteiseen keskusteluun?

Mistä löydetään yhteisen keskustelun

paikkoja?

Omat

lapset ja

oma

luokka

Arjen

kokemusten

jakaminen Yhteiset arjen

asiat, yhteinen

pohdinta,

vertaistuki

Tarvitaan

paikkoja ja

luontevia

tilanteita arjen

ympäristöihin

Omien

lasten

mielipiteet

Page 11: Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä

Lapsen ääni 2009-2013

Lisätietoja:

Palvelupäällikkö Tiina Palviainen

[email protected]

”Vanhempien tehtävänä

on tehdä parhaansa,

jotta lapsella on hyvä

olla kotona.”

Lapsen ääni ei kuulu,

jos aikuiset koko ajan Puhuu!