27
- 28.3.2017 1 Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä 28.3.2017 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM

Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

  • Upload
    thl

  • View
    70

  • Download
    4

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

- 28.3.2017 1

Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

28.3.2017 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM

Page 2: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

- 28.3.2017 2

Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla.

• Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakaskeskeinen kokonaisuus.

• Asiakkaalla on nykyistä monipuolisempi valinnanvapaus.

• Digitalisaation hyödyt otetaan käyttöön

• Kustannusten kasvu taittuu.

• Palvelujen yhdenvertaisuus, saatavuus ja vaikuttavuus on parempi.

• Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät.

Sote-uudistuksen tavoitteet

Page 3: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

Uuden soten kulmakivet

1. Vahva järjestäjä • 18 maakuntaa

2. Palvelujen integraatio • Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi • oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttämä osaaminen oikeaan aikaan • sujuva hoito- ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan

3. Valinnanvapaus • tuki asiakaslähtöisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle

4. Kustannusten kasvun hillintä • kasvun taittuminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä • oikea-aikainen palvelu • parhaiden käytännöt ja vaikuttavimmat palvelu- ja hoitomuodot

5. Digitalisaatio • Arki on digitalisoitu • Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia • Tiedolla johdetaan

28.3.2017 3

Page 4: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

28.3.2017 4

Uusi sote-rakenne 1.1.2019

Page 5: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen

VALTUUSTO Maakuntastrategia

Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen

HALLITUS

MAAKUNTAJOHTAJA

MAAKUNTAKONSERNI

Järjestäjän ja tuottajan erottaminen

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet

• Suorat vaalit • Aloiteoikeus • Neuvoa-antava kansanäänestys • Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet • Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot • Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin

Valtakunnalliset palvelukeskukset (3): ICT, Talous ja henkilöstö, Toimitilat ja kiinteistöt

59–99 jäsentä

MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET

Liike-laitos

Yhtiöitetty toiminta

Page 6: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

Maakuntien palvelukseen yli 215 000 työntekijää

Page 7: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

- 28.3.2017 7

(1/2) Maakuntien rahoitus 1

Page 8: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

- 28.3.2017 8

• Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos ja sen yhtiöt.

• Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa.

• Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla.

• Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä.

Tärkeimmät palvelutuotantoa koskevat ehdotukset

Page 9: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

Sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävät monia palveluja

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio rahoittaa verovaroilla. Jatkossa maakunnat järjestävät kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

• avoterveydenhuollon palvelut

• sairaalapalvelut

• suun terveydenhuolto

• mielenterveys- ja päihdepalvelut

• äitiys- ja lastenneuvolat

• aikuissosiaalityö

• lastensuojelu

• vammaispalvelut

• vanhusten asumispalvelut

• kotihoito

• kuljetuspalvelut

• ympäristöterveydenhuolto

28.3.2017 9

Page 10: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

Page 11: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

- 28.3.2017 11

Page 12: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

Palvelutarve ja kustannukset asiakkaan eri tilanteissa

28.3.2017 12

n. 60 % väestöstä

(arvio)

100 %

Korkea hoidon tai palvelun tarve

Laajempi hoidon tai palvelun tarve

Satunnainen hoidon tai

palvelun tarve

Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen

Sote-kustannuksista 80 % Sote-kustannuksista 20 %

Page 13: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

- 28.3.2017 13

• Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja.

• Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita ylläpitämään itse toimintakykyään ja terveyttään.

• ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti.

Digitalisaatio Palveluja uusilla tavoilla

Page 14: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

• Sairaalavetoisesta järjestelmästä perustason vahvistamiseen

• Sote-keskuksen peruspalveluita täydennetään erityis/vaativan tason konsultaatioilla (esim. erikoislääkärit ja sosiaalialan ammattilaiset)

• Yhdistetään uudella tavalla personoitu palvelu ja palvelutarpeen arviointi sekä koko väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Kansanterveystyö ja rakenteellinen sosiaalityö uuteen arvoon Nämä tavoitteet esillä myös LAPEssa

28.3.2017 14

Page 15: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

Valinnanvapaus lyhyesti

28.3.2017 15

• Voit vaikuttaa nykyistä enemmän palveluihisi. Voit valita vapaammin kenen tarjoamia sosiaali- ja terveyspalveluja käytät.

• Valitset sote-keskuksen ja hammashoitolan. Ne voivat olla julkisesti omistettuja tai yksityisiä.

• Palvelut ja asiakasmaksut ovat samat.

• Jos on hätätilanne, soitat 112 tai menet lähimpään päivystykseen.

Page 16: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

- 28.3.2017 16

Mitä palveluja asiakas voi valita?

SOTE-KESKUS, HAMMASHOITOLA, MAKSUSETELI -Lääkäri ja hoitaja, lyhytaikaisia sosiaalipalveluja ja neuvontaa, myös erikoislääkärin vastaanottoja -Hammaslääkäri ja suuhygienisti -Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta -Asiakas voi saada halutessaan maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta

MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN OMAT PALVELUT

-päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoitoa ja sosiaali- palveluja -Asiakas voi valita toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidon julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa

ASIAKASSETELI -Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen. -Maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön esim. koti- hoidossa tai tietyissä erikoissairaanhoidon toimenpiteissä. -Asiakas valitsee haluamansa rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta.

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI -Vanhus- tai vammaispalvelujen asiakas voi

asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja

kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten

henkilökohtaiseen avustajaan tai kuljetuspalveluihin

Page 17: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

Valinnanvapaus maakunnan näkökulmasta

• Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja

terveyspalveluista alueellaan.

• Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut,

ja että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus.

• Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista palveluista.

• Maakunta päättää palveluntuottajien rahoituksesta lain mukaan.

• Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja,

tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset.

Page 18: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

• Ihmisen omavastuu

• Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

• Kunnat ja maakunnat saavat rahoitusta

• Maakunnat tarjoavat asiantuntemusta kunnille

• Järjestöt yhteistyökumppanina

Hyvinvoinnin edistäminen kaikkien vastuulla

28.3.2017 18

Page 19: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

29.3.2017 19

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Mitä se on?

• Laaja-alaista kaikkia hallinnonaloja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin sekä niiden taustatekijöihin vaikuttamista

• Suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista

Mihin sillä pyritään?

• kavennetaan väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja

• ylläpidetään ja parannetaan hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä

• vahvistetaan mielenterveyttä

• ehkäistään sairauksia, tapaturmia, syrjäytymistä ja osattomuutta

Keneen se kohdistuu?

• Yksilöön

• Väestöön

• Yhteisöihin

• Elinympäristöön

Page 20: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

29.3.2017 20

Maakuntien tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä - Maakuntalaki

20

Maakuntastrategia (35 §)

Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen huomiointi maakunnan strategiassa

Maakunnan tehtävät (6 §)

1) Sosiaali- ja terveydenhuolto – Ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut

2) Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille

– Kuntien hyvinvointikertomustyön ja ennakkoarvioinnin tuki

– Hyvinvointi- ja terveystiedon tuottaminen kunnille sekä tuki niiden tulkitsemiseen

– Alueellinen koulutus, kehittämis- ja tutkimushankkeiden koordinaatio sekä valtakunnallisten ohjelmien toimeenpano

Page 21: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

29.3.2017 21

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjaus ja kannusteet

• Valtion ja maakuntien neuvottelut sekä järjestämistä koskevat yhteistyösopimukset, perustana mm. valtakunnalliset tavoitteet

• Maakuntien ja palveluntuottajien julkinen vertailutieto – mm. palveluiden kustannukset, toiminta, tuotokset ja laatu

• Maakuntien ja kuntien valtionosuuteen liitettävä osuus (ns. HYTE-kerroin)

• Maakunnan strategia, palvelustrategia sekä palvelulupaus

• Maakuntien ja palveluntuottajien väliset sopimukset

• Palveluntuottajille maksettuihin korvauksiin liitettävät kannusteet? – esimerkiksi HYTE-kertoimen pohjalta määritellyt maksuperusteet

Page 22: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

Page 23: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

LAPE Lapsen oikeuksiin ja

tietoon perustuva

toimintakulttuuri

(lapsiystävällinen

kunta/maakunta)

Perhekeskustoimintamalli

– matalan kynnyksen

palvelut

Varhaiskasvatus/koulu/op

pilaitokset lasten

hyvinvoinnin tukena

(matala kynnys)

Erityis- ja vaativimpien

palveluiden uudistaminen

(lastensuojelu,

erikoissairaanhoito ym)

SOTE /tammikuu 2017

Tuotanto käynnissä

Tuotanto käynnistyi

1.1.2017

Valmistelu käynnissä,

raportti tehty

Valmistelu käynnissä

Valmisteluryhmät

aloittaneet

28.3.2017 23

Page 24: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

Yhteistyö maakunta-kunta yhdyspinnalla

SOTE

• Kunta /maakunta -yhteistyörakenteen valmistelu käynnistynyt 16 maakunnassa

LAPE

• Sivistystoimi kattavasti mukana maakuntien hankkeissa, ”SI-SO-TE”

• Tarvitaan yhteistyötä myös liikunta-, kulttuuri- ja kaavoitustoimen kanssa, ruokapalvelujen kanssa jne.

• Yhdyspinnat TE-palveluihin, poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaan ym.

• Luodaan edellytykset terveyttä ylläpitäville ja edistäville valinnoille sekä yhteen sovitetuille palveluiden kokonaisuuksille.

Page 25: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

• Muutos tehdään yhdessä

• Luottamus, yhteinen tahtotila, sitoutuminen

• Mukaan

• kaikki keskeiset toimijat

• henkilöstö

• alueen asukkaat

• Sote- & maakuntauudistuksen ja LAPEn yhteensovittaminen tärkeää

Muutos tehdään maakunnassa

28.3.2017 25

Page 26: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

-

Uudistuksen onnistumisen avaintekijät • Sitoutuneisuus ja keskinäinen

luottamus kaikkien toimijoiden välillä

• Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä

• Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi

• Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen

• Rohkea ote tulevaisuuteen

28.3.2017 26

Maakunta voi olla

suuri tai pieni. Ovathan

valtiotkin.

Page 27: Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä

- 28.3.2017 27

SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ● VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Lisätietoja: alueuudistus.fi

Uutiskirjeiden tilaus: alueuudistus.fi/uutiskirjeet

Twitter:

@STM-Uutiset #sote, #sote2019