Sosiaalinen kestävyys yhteiskunnan sosiaalisen laadun viitekehyksessä

Marja Vaarama

THL

Sosiaalisen Kestävyyden I Foorumi 20.3.2014

,

Marja Vaarama 1

Sisällys

• Yhteiskunnan sosiaalinen laatu

• Sosiaalisen kestävyyden käsite

• Sosiaalinen kestävyys hyvinvoinnin tuotantona

• THL:n SOLA-malli ja tieteellinen perusta

• Suomi ”Wlkinson & Picket –indikaattoreilla”: mitalin kaksi puolta

• SOLA-analyysi em. Indikaattoreilla: sosiaalisen kestävyyden vahvuudet ja haasteet Suomessa

• Haasteita tutkimukselle

• SOLA-mallin käyttö viitekehyksenä

Marja Vaarama 2

Sosiaalista kestävyyttä monin tavoin

• Ei yhteisesti hyväksyttyä määritelmää

• Kirjallisuudessa sosiaalisen kestävyyden elementeiksi yleensä listataan seuraavat (Kautto ja Metso 2008)

1. Omaa elämää koskevan päätöksenteon mahdollistavat resurssit

2. Hyvinvoinnin oikeudenmukainen jakautuminen

3. Sosiaaliset suhteet ja ihmisten välinen vuorovaikutus

4. Luottamus tulevaisuuteen, toisiin ihmisiin ja instituutioihin

• Vd. Maas & Walker (2012): sosiaalisen laadun teoria asettaa yhteiskunnan tavoiteltaviksi arvoiksi yhteisen hyvän sosiaalisesti oikeudenmukaisen jaon, ihmisten voimaannuttamisen ja osallisuuden sekä yhteiskunnan sosiaalisen eheyden

• Wilkinson ja Picket (2009): samat elementit, eriarvo johtava käsite

Marja Vaarama 3

Yhteiskunnan sosiaalinen laatu (Beck, vd Maesen & Walker 1997; Walker & van der Maesen 2003

Marja Vaarama 4

Globaalit prosessit

Yhteiskunnalliset prosessit

Yhteisöt

Ryhmät

Perheet

Yksilöt

Paikalliset prosessit

Elämänkulun prosessit

Järjestelmät

Instituutiot

Organisaatiot

Sosiaali-

turva Sosiaalinen

koheesio

Sosiaalinen

inkluusio

Sosiaalinen

voimaannuttaminen,

valtaistuminen

Sosiaalinen laatu

Sosiaalisen kestävyyden SOLA-malli THL:n työryhmä: Vaarama, Karvonen, Pieper, Mukkila

Marja Vaarama 5

Mallin kehittäminen

• Lähtökohtana sosiaalisen laadun malli

• Kirjallisuuskatsaus sosiaalisen kestävyyden käsitettä, mallinnusta ja empiiristä käyttöä koskeviin tutkimuksiin – (mm. Bruntland 1987, Sachs 1999, UN1992, Polese & Stern 2000, Biart 2002, Omann & Spangenberg 2002,

Baines ja Morgan 2004, McKenzie 2004, Norman& Mc Donald 2004. Littig&Griessler 2005, Ballet, Dubois & Mahieu 2005, Colantonio 2007; 2009a ja b, Kautto & Metso 2008, Dubois 2009, Davidson 2011, vd Maesen

2012,) > useimmiten sosiaalinen kestävyys nähtiin osana taloudellista ja ekologista kokonaisuutta

• Teoreettinen eksploraatio yhdistäen elämänlaadun teorioita (mm. Veenhoven, Lawton), systeemiteoriaa (Parsons), human ekology (Duncan & Duncan) sekä hyvinvoinnin tuotantoteoriaa (Davies & Knapp, Knapp)

• Johtopäätös: sosiaalinen kestävyys on sekä lopputuote (Tavoite) että prosessi (Keino), joka hyödyntää olevia pääomia, myös sosiaalista pääomaa, ja tuotetaan vallitsevien arvojen, taloudellisten ja ekologisten resurssien, teknologian ja väetörakenteen viitekehyksessä

Marja Vaarama 6

Esityksen nimi / Tekijä

The 4 Dimensions after Talcott Parsons

Modified from Parsons, T., Action Theory and the Human Condition, Free Press 1978

Sosiaalisen kestävyyden nelikenttä

Marja Vaarama 8

• Inkluusio viittaa kansalaisten

sosiaalisiin oikeuksiin

• Jatkumo: Inkluusio/ekskluusio

• Huomio epätasa-arvon eri muotoihin,

osallisuuteen, syrjäytymisen

rakenteelliset syyt

Riittävä sosiaaliturva Sosiaalinen inkluusio

• Liittyy sosiaaliseen

oikeudenmukaisuuteen

• Jatkumo: sosioekonominen

turvallisuus-turvattomuus

• ihmisten päivittäisen elämisen

turvaaminen hv-politiikan keinoin

• Valtaistaminen (empowerment)

tarkoittaa oikeudenmukaisuutta

elämän mahdollisuuksien suhteen

• Jatkumo: Autonomia/riippuvuus

• Yksilön tosiasialliset mahdollisuudet

kehittyä täyteen potentiaaliinsa ja

käyttää kapasiteettiaan itsensä ja

yhteiskunnan hyväksi (vrt Sen),

Sosiaalinen valtaistaminen

• Koheesio sisältää toisiinsa kytkeytyneet

(sukupolvien välisen) moraalisen

yhteiskuntasopimuksen ja sukupolvien

välisen solidaarisuuden

• Jatkumo: Sosiaalinen koheesio/fragmentaatio

• Kyse makrotason prosesseista, jotka luovat

ja muovaavat sosiaalisia verkostoja ja

sosiaalisia rakenteita,

• ”Liima” joka pitää ihmisiä, yhteisöjä ja

yhteiskuntia koossa

Sosiaalinen koheesio

Adapted from : vd Maesen & Walker 2012)

Sosiaalisen kestävyyden 4 politiikkaulottuvuutta

1.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 9

Toimeentulon ja elämisen turva Osallisuus Resurssit, rahat, palvelut

Suoja materiaaliselta deprivaatiolta ja ja syrjäytymisestä yhteisestä elintasosta ja palveluista

Kansalaisoikeudet, normit, maan tapa

Suoja syrjäytymiseltä ja syrjäyttämiseltä, TTS –oikeuksien toteutuminen

Valtaistaminen Yhteiskunnan eheys Kapasiteetit, tieto, valta

Varhainen kasvun tuki, pääsy koulutukseen, terveys ja terveyden edistäminen, elinikäinen oppiminen, sosiaalinen liikkuvuus

Luottamus, tasa-arvo

Sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta, sukupolvien välinen ja sisäinen solidaarisuus

Sosiaalisesti kestävä kehitys /Sakari Karvonen 10

Hyvinvointivaltio – suomalainen menestystarina

• (Materiaalinen) hyvinvointi korkea, sosiaalisesti laadukas yhteiskunta

• Köyhyys ja aineellinen deprivaatio vähäistä. Pienten tuloerojen maa OECD-vertailussa (1)

• Korkea mahdollisuuksien tasa-arvo: ylisukupolvinen sosiaalinen ja tuloliikkuvuus korkeat; hyvin koulutetut, aktiiviset ja hyväkuntoiset nuoret ja ikäihmiset (3)

• Hyvä sukupuolten tasa-arvo: yksinasuvien ja perheellisten naisten työllisyys samalla tasolla, palkkaerot 15-20% (2)

• Imeväiskuolleisuus ja teiniraskaudet maailman pienimmät. Suhteellisen korkea hedelmällisyys (1,84) (3)

• Yksi maailman vähiten korruptoituneista maista (4)

• Julkiset palvelut tuottavat ‘huipputuloksia keskikuluin’ (1)

• Huippusija YK:n koulutusindeksissä, hyvät PISA-tulokset (3)

• Talous kilpailu- ja sopeutumiskykyinen, työvoima ammattitaitoista (1)

1.4.2014

Sosiaalisesti kestävä kehitys /Sakari Karvonen 11

Sosiaalisen kestävyyden haasteet ovat suuret ja periytyvät jo 90-luvun laman ajalta

• Suuret sosioekonomiset terveys- ja kuolleisuuserot, yhä kasvussa (3)

• Pitkäaikainen työttömyys pysynyt korkeana koko 2000-luvun (2)

• Perusturvan taso 30-40 % jäljessä keskimääräisestä tulokehityksestä. Toimeentulotuki liian monilla pitkäaikaista. (1)

• Asunnottomien määrä ei vähene (8300, joista 450 perhettä) – maahanmuuttajilla rajusti kasvussa. (1)

• Suhteellinen (lapsi)köyhyys ja tuloerot kasvaneet vsta 1995 eniten OECD-maista (1)

• Alkoholiehtoinen kuolleisuus kaksinkertaistunut sitten v.1997 (3)

• Mielenterveyspalvelujen käyttö nelinkertaistunut sitten v.1997 – joka päivä kuusi nuorta kirjoitetaan työkyvyttömyyseläkkeelle! (3)

• Huostaanotettujen lasten määrä lähes kaksinkertaistunut v:sta 1991 (4)

• Joka kymmenes nuori määrittyy koulupudokkaaksi (3)

• Heikoin elämänlaatu 18-24-v vähän koulutetuilla ja työttömillä nuorilla, työkyvyttömyyseläkeläisillä ja haurailla vanhuksilla (80+) (2)

1.4.2014

Päätelmät

• Sosiaalisen kestävyyden vahvuudet ovat hyvässä materiaalisessa hyvinvoinnissa ja mahdollisuuksissa koulutukseen ja terveyteen

• Heikkoudet ovat samoissa tekijöissä

• Tulos kuvaa yhteiskunnallista eriarvoa, joka tämän valossa näyttää niin suurelta ja säännönmukaiselta, että ellei siihen puututa ollaan luokkayhteiskunnan tiellä

• Huomio paitis päämääriin myös prosesseihin!

Marja Vaarama 12

Esityksen nimi / Tekijä

value standards

equity freedom social justice solidarity

polity

economy

culture

civic society

empowerment

security

inclusion

cohesion

capabilities/

health

social/physical

environment

life valuation/

satisfaction

affective

well-being

societal assets

or „capitals“

social quality

processes

individ.

QoL

Human ecology

environ. resources people technology Org. in time/space

The SOLA-model social sustainability processes (Vaarama & Pieper 2011)

Esityksen nimi / Tekijä

Figure 16: The Social Policy Approach (Vaarama)

Social Investments Social Policies Outcomes

Kiitost

Marja Vaarama 15