Pelisäännöt vuokratyölle

Pelisäännöt vuokratyölle

Vuokratyöhankkeen raportti:Toimet vuokratyötä koskevien

pelisääntöjen luomiseksi

SAK · Vuokratyöhankkeen raportti 1

SISÄLLYS

1 TIIVISTELMÄ ............................................................................................ 3

2 VUOKRATYÖHANKE ............................................................................... 52.1 Hankkeen kuvaus .............................................................................. 52.2 Hankkeen aikataulu ........................................................................... 52.3 Hankkeen kokoukset ......................................................................... 52.4 Hankkeen kokoonpano...................................................................... 6

3 NYKYTILAN KUVAUS .............................................................................. 7

3.1 Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö ........................................................ 73.2 Tilaajavastuulaki ja yhteistoimintalaki................................................ 83.3 Sopimukset........................................................................................ 93.4 EU-neuvottelut ja Ruotsin malli ....................................................... 103.5 Työpoolikokeilu................................................................................ 123.6 SAK:n edustajakokouksen päätökset ja SAK:n vaaliohjelma .......... 12

4 VUOKRATYÖN ONGELMAT.................................................................. 134.1 Ongelmat vuokratyöntekijän kannalta ............................................. 134.2 Ongelmat käyttäjäyrityksen työntekijän kannalta............................ 154.3 Vuokratyön suhde pakkoyrittäjyyteen.............................................. 174.4 Järjestötoiminnan näkökulma .......................................................... 17

5 VUOKRATYÖ TYÖN VÄLITTÄJÄNÄ...................................................... 18

6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI.......................... 196.1 Käyttäjäyritykset ja työvoiman käyttö............................................... 196.2 Vuokratyöntekijöiden työsuhteet ja oikeudellinen asema ................ 216.3 Työsuhteen ehdot ja palkka............................................................. 226.4 Työterveyshuolto ............................................................................. 246.5 Järjestötoiminta ja edunvalvonta ..................................................... 256.6 Ammattiliiton/ luottamushenkilöiden kanneoikeus ........................... 26

7 JATKOSELVITYKSET ............................................................................ 277.1 Ammattiliiton/ luottamushenkilön kanneoikeus................................ 277.2 Pakkoyrittäjyys................................................................................. 277.3 Järjestäytyminen.............................................................................. 27

8 VUOKRATYÖN KÄYTÖN KEHITYS TILASTOISSA............................... 28

2 SAK · Vuokratyöhankkeen raportti


1 TIIVISTELMÄVuokratyön käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2005vuokratyön käyttö yleistyi aikaisempaa enemmän. Edellisvuoteen verrattu-na vuokratyöntekijöiden määrä kasvoi 58,2 %:lla 102 800 henkilöön jakäyttäjäyritysten määrä nousi 49,6 %:lla 20 800 yritykseen. Vuokratyövoi-man osuus työllisistä on kasvanut vuosituhannen alun noin 2 %:sta 4,3%:iin.

Käyttö on laajentunut tilapäisestä työvoiman käytöstä korvaamaan osittainvakituista ja omaa työvoimaa. Tällainen kehitys vääristää työmarkkinoita jaluo epätervettä kilpailua työehtojen kustannuksella. Vuokratyöntekijöidentyöehdot ja erityisesti työsuhdeturva on käytännössä hyvin heikko, koskavuokratyö on lähes poikkeuksetta määräaikaista työtä. Työsuhteen kestoon riippuvainen käyttäjäyrityksen tilauksesta.

Käyttäjäyrityksen henkilöstö on saatettu korvata osittain tai jopa kokonaanvuokratyövoimalla. Tällä tavoin käyttäjäyritykset ovat halukkaita siirtämäänosan työnantajavastuustaan vuokrayrityksille. Vuokratyövoimasta on tullutmyös eräänlaista ”puskurityövoimaa”, jolla varaudutaan kysynnän vaihtelui-hin ja niiden aiheuttamiin henkilöstövaihteluihin.

Käyttäjäyrityksen luottamushenkilöillä on vain vähän mahdollisuuksiapuuttua vuokratyövoiman käyttöön. Luottamusmiessopimusten valtuudetulottuvat yleisesti vain käyttäjäyritykseen eikä ulkopuoliseen työvoimaan.Myös palkkatietojen saatavuus on lähes olematon muun muassa siksi, ettävuokratyön ostohinta merkitään muuksi kuin palkkakuluksi käyttäjäyrityksenkirjanpidossa.

Lukuisten vuokratyöhön liittyvien ongelmien lisäksi vuokratyössä on ole-massa työllistäviä elementtejä. Monet nuoret ja opiskelijat saavat mahdolli-suuden tutustua monipuolisesti työelämään ja hankkia lisäansioita opiske-lun aikana. Vuokratyöyritykset ovat myös merkittäviä rekrytointikanavia,joilla työ ja tarjolla oleva työvoima kohtaavat.

Kokonaisuutena vuokratyön käyttöä kuitenkin leimaa sen sääntelemättö-myys ja se, että vuokratyöhön liittyy useampi osapuoli kuin perinteiseentyösuhteeseen, jossa osapuolina ovat työnantaja ja työntekijä. Vuokratyölläon myös vaikutusta käyttäjäyrityksen henkilöstöön.

Työsopimuslaki ei anna riittävästi nykymuodossaan suojaa vuokratyönteki-jälle tai käyttäjäyrityksen työntekijöille tilanteissa, joissa vuokratyötä käyte-tään. Alalla ei ole olemassa kattavaa työehtosopimustoimintaa, vaan lähin-nä yksittäisiä yrityskohtaisia työehtosopimuksia.


Tämän hankkeen tuloksena on esityksiä vuokratyöhön liittyvien keskeistenongelmien ratkaisemiseksi. Niitä ovat:

• käyttäjäyrityksen toimintaan vaikuttaminen• vuokratyöntekijöiden ja käyttäjäyrityksen työntekijöiden oikeuksien

parantaminen• vuokratyösuhteen ehtojen täsmentäminen• luottamushenkilöiden oikeuksien parantaminen• työterveyshuollon toteuttaminen• ammattiliiton/ luottamushenkilöiden kanneoikeuden luominen

työsuhteisiin liittyvien epäselvyyksien ratkaisemiseksi.


2 VUOKRATYÖHANKE

2.1 Hankkeen kuvausHankkeen tarkoituksena on ollut selvittää liittojen näkökulmasta vuokratyö-hön liittyviä ongelmia ja erityisesti sitä, miten vuokratyötä ja siitä aiheutuviahaittoja voidaan vähentää. Johtopäätösten tukena on ollut:

• kartoittaa nykyinen laki- ja sopimustilanne• arvioida vuokratyön käytön laajuutta tilastoin (Työministeriö, v. 2005)• selvittää eri tahojen, kuten työnantajien näkemyksiä asiaan• kuvata lyhyesti Ruotsissa olevaa sopimusta vuokratyöstä sekä kuvata

EU-neuvottelujen tilannetta vuokratyöstä

Näiden aineistojen pohjalta ja jo tehtyjen selvitysten perusteella työryhmäon päätynyt esittämään konkreettisia toimenpiteitä ja keinoja niiden toteut-tamiseksi.

2.2 Hankkeen aikatauluTyöryhmä asetti tavoitteekseen saada raportti SAK:n hallituksen käsittelyynvielä vuoden 2006 aikana. Aikatauluun vaikuttivat tulossa olevat eduskun-tavaalit, hallitusohjelman valmistelu ja sopimuskierros. Myös kesän lopullaalkanut työministeriön asettaman työryhmän työn aikataulu (määräaika31.12.2006) tuki raportin ripeää valmistumista. Kesällä pidetty SAK:nedustajakokous antoi päätösten muodossa myös liikkumavaran ja raamittyöryhmän työlle. Nämä päätökset on otettu huomioon hankkeen johto-päätöksissä.

Hankkeen perustarkoitus – käytännöllisten toimenpiteiden asettaminen –on osoittanut joidenkin asioiden jatkovalmistelun tarpeellisuuden. Näitä asi-oita on esitelty lyhyesti raportin lopussa.

2.3 Hankkeen kokouksetHanke varasi neljä päivää työlleen. Hankkeen ”perusselvityksenä” oli koottuolemassa olevista selvityksistä ja tiedossa olevista haitoista lyhyt yhteen-veto.

Ensimmäisessä kokouksessa kartoitettiin työhön osallistuneiden liittojen ti-lanne vuokratyön suhteen ja arviot vuokratyön käytön lisääntymisestä taivähentymisestä. Toisessa kokouksessa selvitettiin vuokratyön käyttöä ti-lastojen valossa ja pyydettiin sekä vuokratyöyrityksen että työnantajajär-jestön näkemystä asiasta.


Kolmannessa kokouksessa keskityttiin seulomaan kaikkein keskeisimmäthaittatekijät vuokratyön suhteen ja arvioimaan käytettävissä olevia keinojahaittojen poistamiseksi. Samalla arvioitiin keinojen vaikuttavuutta.

Viimeisessä kokouksessa työryhmä hioi raportin valmiiksi ja sopi jatkotoi-mista raportin liittokäsittelyn suhteen.

2.4 Hankkeen kokoonpanoTyöryhmä muodostettiin liittojen ilmoittamista henkilöistä. Tavoitteena olisaada myös mahdollisimman laaja-alainen näkemys vuokratyöstä. Hank-keeseen osallistui sopimus- ja järjestötoimitsijoita, lakimiehiä ja henkilöviestinnästä. Projektiryhmässä olivat mukana:

Keijo Karhumaa, JHLVäinö Lahtinen, AKTAnnika Rönni-Sällinen, PAMEsko Auvinen, RakennusPetri Ahokas, KemiaAri Huuki, SELJyrki Virtanen, MetalliLottaliina Lehtinen, Muusikkojen LiittoPirjo Pajunen, SAKReijo Paananen, SAKNikolas Elomaa, SAK


3 NYKYTILAN KUVAUS

3.1 Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntöVuoden 2001 työsopimuslakiin (TSL) otettiin säännöksiä koskien vuokra-työtä. TSL 1:7 §:n mukaan työn johto ja valvonta ovat käyttäjäyrityksen oi-keus/ velvollisuus ja TSL 2:9 §:n mukaan vuokrayritys noudattaa vuokra-työntekijään käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta, ellei vuokrayritystäsido jokin muu työehtosopimus.

TSL 1:7 §Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminenTyösopimuksen osapuolet eivät saa siirtää työsopimuksesta johtuviaoikeuksiaan tai velvollisuuksiaan kolmannelle osapuolelle ilman toi-sen osapuolen suostumusta, ellei jäljempänä toisin säädetä.

Erääntynyt saaminen voidaan kuitenkin siirtää toisen sopijapuolensuostumusta.

Työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksen mukaisestitoisen työnantajan (käyttäjäyritys) käyttöön, käyttäjäyritykselle siirty-vät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetytvelvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen jär-jestelyihin.

TSL 2:9 §Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettava työehto-sopimusJos työnantaja on vuokrannut työntekijänsä toisen työnantajan (käyt-täjäyritys) työhön eikä työntekijänsä vuokrannut työnantaja ole sidottu7§:n 3 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen eikä ole velvol-linen noudattamaan työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta,on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttä-jäyritystä sitovan 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun tai yleissitovan työ-ehtosopimuksen määräyksiä.

Työturvallisuuslain 3 §:n mukaan käyttäjäyrityksen vastuulla on huolehtiavuokratyöntekijän työturvallisuudesta.

Voimassa olevan yhteistoimintalain 9 §:n mukaan työnantajan tulee tiedot-taa henkilöstölle ulkopuolisen työvoiman käytöstä ennen kyseistä käyttöätehtävää sopimusta.

Oikeuskäytäntöä vuokratyöstä on olemassa varsin vähän. Tämä koskeeerityisesti uuden työsopimuslain jälkeistä aikaa. Tuomioistuinten päätöksetovat lähes yksinomaan hovioikeustason tapauksia, joista ei voida antaaselkeää linjaa oikeuskäytännöstä.


TT – SAK- yleissopimusta on sovellettu vuokratyön osalta ainakin ta-pauksissa TT 1991 – 34, TT 1994-77 ja TT 2005-22. Työvoiman kor-vaaminen vuokratyöntekijöillä on ollut kiistana ainakin tapauksissaHHO 15.5.2003 S 02/1101, THO 23.4.1993 S 92/493 ja TT 2006-64.

Määräaikaisuuden käsitteeseen on otettu kantaa tapauksissa VHO17.10.2001 S 01/35, HHO 1.12.2005 S 04/2452 ja HHO 25.2.2000 S98/1239.

Uusi työsopimuslaki merkitsi selvää parannusta vuokratyöntekijöiden ase-maan verrattuna vanhaan työsopimuslakiin, jossa ei ollut lainkaan mainin-taa vuokratyöstä. Uuden työsopimuslain tarkoitus ei ole kuitenkaan toteutu-nut siltä osin, kuin lain tarkoitus on kohdella eri työntekijäryhmiä yhdenver-taisesti. Uuden työsopimuslain soveltaminen käytännössä on johtanut ti-lanteeseen, jossa vuokratyöntekijät ovat heikommassa asemassa kuinkäyttäjäyrityksen työntekijät. Toisaalta käytäntö on osoittanut, että käyttä-jäyrityksen henkilökuntaa on pyritty korvaamaan vuokratyöntekijöillä. Uusityösopimuslaki ei kuitenkaan anna yksiselitteistä turvaa käyttäjäyrityksentyöntekijöille näissä tilanteissa.

Myös määräaikaisten työntekijöiden aseman parantaminen on johtanut sii-hen, että määräaikaisten työntekijöiden käytöstä ollaan siirrytty käyttämäänvuokratyöntekijöitä.

Tällaiset laissa olevat epätervettä työvoiman käyttöä tukevat tulkinnat taimahdollisuudet on poistettava. Oikeuskäytäntöä asiasta on vähän ja oike-uskirjallisuudessa asiasta esitetään monenlaisia mielipiteitä.

Koska vuokratyöntekijöiden asema lainsäädännön osalta on ilmeisen tul-kinnanvarainen ja voi osaltaan johtaa vuokratyöntekijöiden määrän voimak-kaaseen kasvuun, on lainsäädäntöä muutettava tai säädettävä erikseenvuokratyösuhteista.

3.2 Tilaajavastuulaki ja yhteistoimintalaki

TilaajavastuulakiLaki työn tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta on tullut voimaan1.1.2007.

Lain tarkoitus on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehto-jen noudattamista sekä luoda yrityksille edellytyksiä varmistaa, että niidenkanssa sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantaji-na lakisääteiset velvoitteensa. Tilaajalla on velvollisuus selvittää sellaisensopimusosapuolen taustoja, jonka kanssa hän tekee sopimuksen vuokra-työn käytöstä tai alihankintatyöstä. Tilaajan sopimusosapuolella on ensisi-jainen velvollisuus toimittaa tiedot tilaajalle ja toissijaisesti tilaajan on pyy-dettävä niitä sopimusosapuoleltaan.


Laki koskee Suomessa tehtävää työtä. Lakia sovelletaan, jos vuokrattujentyöntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihan-kintasopimuksen vastikkeen arvo ylittää 7 500 euroa.

Tilaajan selvitysvelvollisuus kattaa selvityksen siitä, onko yritys merkitty en-nakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisävelvollisten re-kisteriin. Siihen kuuluu myös kaupparekisteriote, todistus verojen maksami-sesta tai selvitys verojen maksamisesta. Lisäksi selvitysvelvollisuus kattaatodistukset eläkevakuutusten ottamisesta sekä selvityksen työhön sovel-lettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Vastaavat tie-dot on hankittava myös ulkomaisista yrityksistä. Tiedot eivät saa olla kol-mea kuukautta vanhempia.

Tilaajan ei kuitenkaan tarvitse pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syyluottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa taijos sopimusosapuolen toiminta tai sopimustoiminta on vakiintunut.

Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta tilaaja määrätään maksa-maan erityinen laiminlyöntimaksu. Päätöksen maksusta tekee lakia valvo-va työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. Maksu on vähintään 1 500 euroa jaenintään 15 000 euroa, ja sen suuruus vaihtelee laiminlyönnin vakavuudenmukaan.

Lain mukaan tilaajan tulee myös pyynnöstä ilmoittaa ulkopuolista työvoi-maa koskevasta sopimuksesta luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle.

YT-lakiEduskunnassa on käsiteltävänä laki yhteistoiminnasta yrityksissä. Lakieh-dotuksen mukaan yhteistoimintamenettelyssä on myös otettu kantaa ulko-puolista työvoimaa ja vuokratyötä koskeviin kysymyksiin. Esityksen 17 §:nmukaan yhteistoiminnassa on käsiteltävä vuokratyövoiman käytön periaat-teet. Tähän sisältyy erityinen ilmoitus ja jatkuva neuvottelumenettely.

Myös yritystoiminnassa tapahtuvat muutokset muun muassa ulkopuolisentyövoiman käytön osalta sisältyvät lain soveltamisalaan.

3.3 SopimuksetSAK ja TT:n välillä sovittu Yleissopimus sisältää ulkopuolisen työvoimankäyttöä koskevia määräyksiä. Sopimuksessa on rajoitettu vuokratyövoimankäyttöä. Vastaavanlaista sopimusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ei oleSAK:n ja PT:n välillä sovittu.

SAK:laisista liitoista Rakennusliitto ja PAM ovat solmineet yrityskohtaisettyöehtosopimukset Varamiespalvelu Oy:n kanssa. JHL on solminut työeh-tosopimuksen SEURE henkilöstöpalvelut Oy:n kanssa. Kemianliitto on so-pinut työehtosopimuksen kemianalan työstä Palvelualojen toimialaliiton


(ent. TT:n liitto) kanssa. STTK:lainen ERTO on sopinut Henkilöstöpalvelu-yritysten liiton (ent. PT:n liitto) kanssa työehtosopimuksen toimisto-, talous-hallinto- ja tietojenkäsittelyaloilla työskenteleville vuokratyöntekijöille. Suo-men Muusikkojen Liitto on solminut työehtosopimuksen, jonka osapuolinaovat Henkilöstöpalveluyritysten liitto, Suomen Hotelli- ja ravintolaliitto SHRry sekä Suomen Muusikkojen Liitto ry.

3.4 EU-neuvottelut ja Ruotsin malli

EU-neuvottelutVuokratyön Eurooppa-tason sääntelyn periaatteista komissio kuuli työ-markkinaosapuolia, EAY:tä, UNICEA ja CEEP:iä vuonna 1999. Keväällä2000 käynnistyivät työmarkkinaneuvottelut, jotka olivat siis jatkoa epätyypil-listen työsuhteiden paketin edellisille osille.

EAY listasi omia tavoitteitaan neuvotteluille seuraavasti:• vuokratyöntekijän yhdenvertainen kohtelu suhteessa käyttäjäyrityksen

vastaavaa työtä tekeviin työntekijöihin palkka- ja muissa työehdoissa;• säätelyn tulee koskea niin yksityistä kuin julkista sektoria;• vuokratyöntekijä tulee olla sääntelyn piirissä riippumatta siitä, onko

hänellä määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimusvuokrausliikkeen kanssa;

• vuokratyöntekijän pääsylle käyttäjäyrityksen palvelukseen ei saa asettaaesteitä;

• vuokratyöntekijöiden järjestäytymis- ja osallistumisoikeudet sekävuokrausliikkeessä että asiakasyrityksessä tulee turvata;

• kansallisesti tulee voida päättää työntekijöiden paremmasta suojelusta.

Maaliskuussa 2001 eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen neuvottelutkuitenkin päättyivät tuloksettomina 11 kuukauden neuvottelujen jälkeen.Vuokratyöntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaatteen kirjaaminen sopi-mukseen muodostui kompastuskiveksi, vaikka periaatteesta oli jo sovittuosa- ja määräaikaisten työntekijöiden kohdalla.

Neuvottelujen loppuvaiheessa toukokuussa 2001 UNICE:lle näytti olevanmahdollista hyväksyä keskeisten työsuhteen ehtojen osalta käyttäjäyritys-periaatteen noudattaminen vuokrausliikkeen määräaikaisiin työntekijöihin,mutta se edellytti vuokrausliikkeen palveluksessa olevien vakituisten vuok-ratyöhön käytettävien työntekijöiden jättämistä käyttäjäyritysperiaatteen ul-kopuolelle.

Sopimusneuvottelujen kariuduttua lopullisesti palautui aloite asiassa komis-siolle.

Komissio päätti hyväksyä direktiiviehdotuksen tämän jälkeen. Vuokratyödi-rektiivin oikeusperustana on perussopimuksen 136 ja 137 artiklat ja siinä


säädetään vähimmäistyöehdot, joita sovelletaan, kun työjakso samassakäyttäjäyrityksessä on kestänyt kuusi viikkoa.

Tuona ajankohtana yhdeksässä jäsenvaltiossa oli jo säädetty komissionehdottama samanlaisen kohtelun periaate. Tanskassa ja Ruotsissa asiastaon sovittu työehtosopimuksin ja Saksassa periaatetta sovelletaan työjaksonkestettyä 12 kk. Englannissa ja Irlannissa tämäntyyppistä työtä ei ole mi-tenkään säännelty.

Samanlaisen kohtelun periaate käsittää työajan, lepoajan, yötyön, raskaanaolevat naiset ja nuoret, maksetut lomat, muttei eläkkeitä, sosiaaliturvaa,bonuksia eikä terveydenhuoltoa. Komission esityksen mukaan periaat-teesta voitaisiin poiketa,1. jos vuokrausliikettä sitoo työntekijälle riittävän turvan antava

työehtosopimus;2. kun kyseessä on pitkäaikainen työsuhde, jonka nojalla työntekijä saa

palkkaa myös odotuspäiviltä;3. jos vuokratyötä tekevällä ei esim. ole yhtä vahvaa kokemusta kuin

henkilöllä, jonka sijaisena hän toimii.

Komission esitys ei kuitenkaan edennyt useiden EU-maiden, kuten Iso-Britannian ja Saksan vastustuksen takia. Syyskuussa 2005 komissio poistilainsäädäntöhankkeiden listalta vuokratyödirektiivin. Tämä ei kuitenkaantarkoita sitä, että asia olisi kokonaan haudattu. Palveludirektiivin hyväksy-minen on osaltaan vaikuttanut siihen, että asia saattaa tulla esille uudel-leen. Palveludirektiivin soveltamisalasta kun vuokratyö on jätetty pois.

Ruotsin malliRuotsissa on vuokratyöstä olemassa työehtosopimus, joka pitää sisälläänmm. takuupalkkamääräyksen. Takuupalkka antaa toimeentulon niiltä ajoil-ta, jolloin vuokrayritys ei pysty tarjoamaan työtä. Tämä edellyttää kuitenkinsitä, että työntekijä ei voi kieltäytyä tarjotusta työstä. Ruotsissa on myössuurin osa vuokratyösuhteista toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita,vaikka myös määräaikaiset työsuhteet ovat mahdollisia.

Ruotsissa on olemassa myös alan vapaaehtoinen ns. auktorisoimismenet-tely. Tämä tarkoittaa sitä, että alan järjestäytyneet yrityksen sitoutuvat nou-dattamaan alan ”eettisiä pelisääntöjä”. Auktorisoimisjärjestelmässä on ole-massa myös erityinen neuvosto, joka voi antaa esimerkiksi yritykselle”varoituksen”, jos neuvosto katsoo yrityksen menetelleen sääntöjen vastai-sesti. Neuvostossa on työmarkkinaosapuolten edustus.

Työehtosopimus on jossain määrin vähentänyt vuokratyövoiman määränkasvua Ruotsissa. Kuitenkin, sopimuksen alakohtaiset sovellutukset eivätkaikilta osin ole ongelmattomia ja Ruotsissa kyseistä sopimusta ja erityi-sesti työsuhdeturvaa on tarve tarkastella uudelleen seuraavalla sopimus-kierroksella


3.5 Työpoolikokeilu

Mikä Työpooli onTyöpooli on yritysten ja työvoimahallinnon perustama yhteenliittymä, jokaaloitti toimintansa lokakuussa 2001 itäisellä Uudellamaalla. Sen tarkoituk-sena on toimia työnvälitystä täydentävänä yritys- ja työntekijäverkostona.Työpooliin kuuluu n. 20 yritystä Itä-ja Keski –Uudeltamaalta sekä Itä-Helsingistä. Työpooli on ollut toimiva vaihtoehto vuokratyön käytölle. Työ-pooli ei ole itsenäinen työnantaja vaan henkilöt sopivat työsuhteen suoraankäyttäjäyrityksen kanssa. Työpooli on saanut toiminnalleen tukea julkisistavaroista.

Tehtävä ja tavoitteetTyöpooli pitää säännöllistä yhteyttä jäsenyrityksiinsä tunteakseen yrityksis-sä suoritettavat työt ja työvoimatarpeet. Työpooli hakee ja rekrytoi työnte-kijöitä yritysten palvelukseen. Uusia työntekijöitä voidaan kouluttaa ja val-mentaa tuleviin työsuhteisiin räätälöidysti yrityksen toiveiden mukaan.

Työpoolin jäsenyritykset toteuttavat seuraavia periaatteita:

• Työntekijöitä kohdellaan tasavertaisesti riippumatta työsuhteen laadustatai työntekijän iästä, sukupuolesta tai kansalaisuudesta.

• Työntekijöiden kanssa solmitaan kirjalliset työsopimukset, joissa onselkeästi määritelty työn sisältö ja viikoittainen työaika.

• Mikäli työnantaja palkkaa saman henkilön toistamiseen, tulkitaan hänentulevan työsuhteeseen kuten vanha työntekijä. Tämä tarkoittaa mm:

o Työntekijälle maksetaan vähintään samaa palkkaa, kuinmaksettiin hänelle edellisen työsuhteen päättyessä.

o Työntekijälle maksetaan edellisestä työsuhteestamahdollisesti maksamatta jääneet lomaltapaluurahatviimeistään uuden työsuhteen ensimmäisen palkanmaksunyhteydessä.

o Sairastumistapauksissa ei uuden työsuhteen ensimmäisenkuukauden aikana sovelleta 50% omavastuuosuutta.

3.6 SAK:n edustajakokouksen päätökset jaSAK:n vaaliohjelmaSAK:n edustajakokous kesäkuussa 2006 keskusteli runsaasti vuokratyöstä.Keskustelu johti selkeisiin kannanottoihin, joiden mukaan:

• vuokratyövoiman käyttöä on rajoitettava (esim. sijaisuuksiin jatyövoimahuippujen tasaamiseen)

• ulkomaisen vuokratyöntekijöiden ongelmat on selvitettävä• on oltava mahdollisuus solmia vuokratyötä koskevia työ- ja

virkaehtosopimuksia, jotka perustuvat käyttäjäyrityksen alantyöehtosopimukseen


• työsopimuslakia on selkiytettävä siten, että vakituinen työsuhdemuodostuisi pääsäännöksi myös vuokratyössä

• työsuojelumääräykset ja työterveyshuolto on toteuduttava myösvuokratyössä

SAK:n vaaliohjelma- asiakirjaan vuosille 2007 – 2011 asetettiin tavoitteeksi,että vuokratyölle on luotava säännöt, jotka antavat turvaa työntekijöille riip-pumatta siitä, kenen palveluksessa he ovat.

4 VUOKRATYÖN ONGELMAT

4.1 Ongelmat vuokratyöntekijän kannalta

Asema työyhteisössä ja epävarmuustekijätTyöministeriön tutkimuksen (Työntekijä vuokrattuna, Työministeriö 2005,Riitta Viitala, Jutta Mäkipelkola) mukaan vuokratyöntekijän asema työyhtei-sössä on epävarma. He tuntevat itsensä ulkopuolisiksi, sitoutuvat heikostikäyttäjäyritykseen, eivät saa osakseen yrityksen koulutustarjontaa tai työs-sä kehittymisen mahdollisuuksia, joutuvat tekemään runsaasti ylitöitä jakohtaavat käyttäjäyrityksen työntekijöiden pelon asemansa puolesta.

Myös jatkuva epävarmuus työn jatkumisesta ja töiden lyhytkestoisuus jaäkillisyys vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua ja tuo mukanaan epävar-muutta toimeentulosta.

Osa vuokratyötä tekevistä henkilöistä elämäntilanteestaan johtuen ovattyöhön tyytyväisiä, erityisesti siihen, että he saavat itse päättää ja vaikuttaasiihen, mitä työvuoroja he haluavat ottaa vastaan. Osa henkilöstöstä ei ha-lua vakituista työsuhdetta. Esimerkiksi opiskelijoille tämänkaltainen työs-kentelymuoto saattaa hyvinkin sopia.

Käyttäjäyrityksissä vuokratyöntekijät ja käyttäjäyrityksen omat työntekijätsaattavat jakautua kahteen ”leiriin”. Käyttäjäyrityksen omat työntekijät ko-kevat oman asemansa uhatuiksi vuokratyöntekijöiden käytön takia ja vuok-ratyöntekijät taas itsensä ulkopuolisiksi käyttäjäyrityksessä.

Määräaikaisuuden käsite työsopimuslain mukaanVuokratyösuhteet ovat pääasiassa määräaikaisia työsuhteita. Vuokra-työnantajat perustelevat määräaikaisia työsuhteita yksinkertaisesti käyttä-jäyrityksen tarpeella. Työsuhteet solmitaan siis kulloisenkin tilauksen ajaksi.

Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työvoimavuokrausalan luonneantaa mahdollisuuden käyttää jatkuvasti ja toistuvasti määräaikaisia työ-suhteita (mm. Tiitinen-Kröger, Rautiainen – Äimälä, Saarinen). Toisaalta


todetaan, että työvoimanvuokrausalaa koskevat määräaikaisuutta koskiensamat säännöt kuin muitakin työsuhteita muilla aloilla.

On kuitenkin muistettava, että työsopimuslain perustelujen mukaan vakitui-nen työsuhde on pääsääntö ja määräaikainen työsuhde poikkeus.

Koeaikojen käyttöToistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa solmitaan koeaika, jonka pi-tuus määräytyy työsopimuslain tai työehtosopimusten perusteella. Koeai-kasäännös koskee myös vuokratyösuhteita.

Käytännössä työntekijällä saattaa olla samasta työstä peräkkäin kaksikineri koeaikaa: työntekijä on voinut ollut ensin ”testattavana” vuokrayrityksenpalveluksessa ja tämän jälkeen siirtynyt käyttäjäyrityksen palvelukseen.Molemmat työnantajat ovat sisällyttäneet koeajan työsopimukseensa.Työnantajat perustelevat koeaikoja sillä, että käyttäjäyrityksen työsuhde onuusi työsuhde uuden työnantajan palveluksessa.

Työsuhde-etuudet ja niiden laskentaTyösopimuslain mukaan työsuhde-etuuksien on kerryttävä kuten yhdenja-koisessa työsuhteessa, mikäli työsuhteiden väliin jää vain lyhytaikaisia kes-keytyksiä useissa määräaikaisissa työsuhteissa tai mikäli määräaikaisiatyösuhteita on useita peräkkäin.

Käytännössä useat työsuhde-etuudet jäävät kuitenkin vuokratyöntekijöiltäsaavuttamatta määräaikaisuuden takia. Tällaisia ovat mm. mahdollinenpalkallinen äitiysvapaa, äitiysvapaan aikana kertyvä vuosiloma, lomakorva-usten tai loma/lomaltapaluurahojen saaminen, sairausajan palkka, erilaisettyöaikaan liittyvät etuudet kuten ns. pekkaset tai pyhäpäiväkorvaukset.

Osa edellä mainituista eduista jää saamatta siksi, ettei vuokratyöntekijällämääräaikainen työsuhde enää jatku määräajan umpeuduttua tai työnteki-jälle ei enää tarjota uutta määräaikaista esimerkiksi äitiysvapaan alkamisentakia. Osa eduista, kuten esimerkiksi palkalliset työaikajärjestelmiin sidotutvapaapäivät taas saattavat jäädä saamatta työehtosopimuksen vapaan an-saintasäännön takia.

Useimmiten vuokratyöntekijät jäävät ilman erilaisia talokohtaisia, käyttä-jäyrityksen palveluksessa oleville työntekijöille suunnattuja etuisuuksia ko-konaan.


Irtisanomissuojan puuttuminenVuokratyöntekijän ollessa määräaikaisissa työsuhteissa hänen työsuhteen-sa päättyy aina kunkin määräajan päättyessä. Käyttäjäyritys määritteleetyövoiman tarpeen. Mikäli käyttäjäyritys ei ole tyytyväinen työntekijään taihaluaa uuden työntekijän vuokratyöyrityksestä, vuokratyöntekijän työsuhdepäättyy vaikka työ jatkuisikin.

Vuokratyöntekijä ei uskalla käytännössä puuttua käyttäjäyrityksessä esiin-tyviin epäkohtiin, koska tällöin uhkana on se, että käyttäjäyritys ilmoittaahaluttomuudestaan ottaa kyseistä vuokratyöntekijää enää työskentelemäänkäyttäjäyritykseen. Käytännössä vuokratyöntekijä on siis vailla irtisanomis-suojaa, koska hänen työsuhteensa on jatkuvasti määräaikainen.

Vuokratyöyrityksen ja käyttäjäyrityksen välinenbusiness -sopimus ja niiden sisältämät työvoimanliikkuvuutta estävät ”rekrytointipalkkiot”Ennen työvoiman vuokrausta vuokratyöyhtiö ja käyttäjäyritys solmivat so-pimuksen työvoiman vuokrauksesta. Näissä sopimuksissa määritelläänvuokrayrityksen ”hinta” työvoiman vuokrauksesta, esimerkiksi ns.”kertoimin”, jotka suhteutetaan työn hintaan. Samoissa sopimuksissa mää-ritellään usein myös ns. rekrytointipalkkio siltä varalta, että käyttäjäyritysottaa työntekijän omaan palvelukseensa. Tällä tavalla vuokrayritys”kiinnittää” työntekijän omille listoilleen.

Rekrytointipalkkion suuruus voi olla esimerkiksi 1000 euroa, jonka käyttä-jäyritys joutuu maksamaan vuokratyöyhtiölle. On ollut tapauksia, jossamyös vuokratyöntekijöille on yritetty työsopimuksen liittein määrätä”siirtymämaksu”, mikäli työntekijä itse rekrytoituu käyttäjäyrityksen palve-lukseen.

Ongelmana näissä sopimuksissa on myös se, että käyttäjäyrityksen javuokratyöyhtiön välinen sopimus on liikesopimus, johon ei henkilöstönedustajalla tai työntekijällä ole oikeutta saada tutustua.

4.2 Ongelmat käyttäjäyrityksentyöntekijän kannalta

Työntekijöiden asemaKäyttäjäyrityksen palveluksessa olevat kokevat usein asemansa uhatuiksi,mikäli yritys käyttää runsaasti ulkopuolista työvoimaa. Työnantaja saattaavahvistaa tunnetta avoimilla uhkauksilla siitä, että vakituinen henkilöstö ul-koistetaan tai korvataan vuokratyöntekijöillä.

Osa-aikatyöntekijät saattavat jäädä ilman työsopimuslain mukaista oikeut-taan lisätyötunteihin, koska näihin töihin palkataan vuokratyöntekijöitä. On


tapauksia, joissa työtunnit ovat vähentyneet vakituisella henkilöstöllä jatunnit ovat saaneet heidän sijaansa vuokratyöntekijät.

Ärtymystä herättää myös se, että useimmiten vakituinen henkilöstö koulut-taa oman työnsä ohella jatkuvasti vaihtuvia vuokratyöntekijöitä, mikä vaike-uttaa oman työn hoitamista.

Lisätyön tarjoamisvelvollisuusTyösopimuslain mukaan työnantajan on tarjottava tarjolla olevaa työtä en-sisijaisesti omille työntekijöilleen. Vasta kun tämä ns. lisätyön tarjoamisvel-vollisuus on täytetty, voidaan harkita lisähenkilöstön palkkausta. Joidenkintyönantajaliittojen tulkinnan mukaan tämä lainkohta ei tarkoita sitä, etteikötyönantaja voisi kuitenkin hankkia vuokratyövoimaa tekemään tarjolla ole-vaa työtä, koska tällöin työnantaja ei varsinaisesti palkkaa itselleen uuttatyövoimaa.

Työvoima vuokrayrityksen palvelukseenMikäli käyttäjäyritys päättää siirtää henkilöstönsä – kokonaan tai osittain –vuokrayrityksen palvelukseen, on ollut epäselvyyttä siitä, mitkä ovat siirret-tävän henkilöstön oikeudet. Onko heillä oikeus vastaavanlaiseen vakitui-seen työsuhteeseen vuokratyöyrityksessä ja siirtyvätkö he ns. vanhoinatyöntekijöinä vuokrayrityksen palvelukseen? Sovelletaanko liikkeen luovu-tusta koskevia säännöksiä tällaisiin ulkoistamistilanteisiin?

Takaisinottovelvollisuus suhteessa vuokratyöhönOikeuskirjallisuudessa on esitetty näkemys, jonka mukaan työnantajan ta-kaisinottovelvollisuus ei koskisi tapauksia, joissa käyttäjäyrityksen työnte-kijät on irtisanottu kollektiiviperustein ja sen jälkeen on palkattu työhönvuokratyöntekijöitä (Valkonen). Tätä tulkintaa moni työnantajaliitto käyttäämielellään argumentoinnissaan.

Tätä tulkintaa tukee myös tuore työtuomioistuimen päätös (TT 65-2006),jossa vuokratyön käytön ei katsottu olevan sellainen seikka, mikä olisi es-tänyt irtisanomasta käyttäjäyrityksen omaa väkeä tai milloin yrityksen olisipitänyt ennen vuokratyöntekijän palkkaamista noudattaa takaisinottovel-voitetta.

UlkoistaminenMyös ns. toiminnan ulkoistaminen on herättänyt kysymyksiä. Voidaankoyksittäinen työntekijä irtisanoa sillä perusteella, että tilalle palkataan vuok-ratyöntekijä? Tällaisiakin väitteitä työnantajapuolelta on esitetty. Toisaaltavoidaan kysyä, onko kyseessä liikkeen luovutus, jos osa henkilöstöstä siir-retään vuokrayrityksen palvelukseen. Kysehän ei ole tällöin toiminnan luo-vutuksesta vaan työvoiman.


4.3 Vuokratyön suhde pakkoyrittäjyyteenEräillä aloilla on yleistynyt huolestuttavasti myös ilmiö, jossa vuokratyöstäon siirrytty vastentahtoisen yrittäjyyden piiriin erilaisten laskutusyritystenkautta.

Ilmiö kuvaa tilannetta, jossa palkansaaja asemassa oleva työntekijä”ulkoistetaan” omaan yritystoimintaan ja johon yleisesti liittyy hyvin läheinenja jopa toimintaa rajoittava liikesuhde entisen työnantajan kanssa.

Vuokratyönantajilla on ollut pyrkimys siirtää työnantajavelvoitteita työnteki-jöille joko kiistämällä työnantajuus tai asettamalla työn tarjoamisen edelly-tykseksi palkan laskuttaminen jonkin laskutusyhtiön kautta. Vuokratyönte-kijä ei aina itsekään tiedä, kuka hänen työnantajansa on vai katsotaankoettä hän on yrittäjäasemassa, jolloin työsopimuslakia ei sovelleta häneenlainkaan. Ongelma johtaa vuokratyökäsitteen hämärtymiseen ja nk. pakko-yrittäjyyteen.

Laskutusyhtiön käyttäminen ei saisi olla esteenä työsuhteen tunnusmerkki-en täyttymiselle vuokratyönantajan ja vuokratyöntekijän välisessä työsuh-teessa, eikä palkan laskuttaminen vuokratyönantajalta laskutusyhtiön taityöntekijän oman yhtiön kautta automaattisesti tekisi vuokratyöntekijästäyrittäjää.

Kyseinen yrittäjyyteen liittyvä ongelmat jätetään tässä raportissa maininnanvaraan ja esimerkkinä siitä, johon runsas vuokratyön käyttö voi johtaa. Siksityöryhmä suositteleekin, että asiaa käsitellään yhdessä pakkoyrittäjyyttämuutoin selvitettäessä.

4.4 Järjestötoiminnan näkökulmaVuokratyöntekijöiden järjestäytymiseen liittyy useita ongelmia, jotka tässämuistiossa jätetään maininnan varaan ja viitataan sekä SAK:n sopimusra-joja selvittävään työhön että jäsenhankintaa koskevaan hankkeeseen.

Useat vuokratyöntekijät ovat opiskelijoita, jotka eivät ole kiinnostuneita si-toutumaan ammattiliiton jäsenyyteen. Joillakin vuokratyöntekijöillä saattaaolla vaikeuksia tietää, mitä tarjottavaa liitolla tai sen jäsenyydellä on.

Myös vuokratyöntekijöiden ja käyttäjäyrityksen työntekijöiden välinen kitkasaattaa aiheuttaa ongelmia järjestäytymisen kanssa, silloinkin kun molem-mat osapuolet ovat ammattiliiton jäseniä. Eturistiriidat saattavat aiheuttaamolemmissa tyytymättömyyttä ammattiliittoa kohtaan.

Järjestäytymistä ei helpota se, että vuokratyöntekijät saattavat työskennelläusealla eri toimialalla. Tällöin ”oman liiton” löytäminen voi olla vaikeaa. Sa-ma koskee työsuhteeseen liittyvää neuvontapalvelua: usealla eri alalla


työskentelevä vuokratyöntekijä ei saa tietoa alansa sopimuksesta, mikäliliitto ei solmi kyseisen alan työehtosopimusta.

5 VUOKRATYÖ TYÖN VÄLITTÄJÄNÄVuokratyö tarjoaa monelle väylän työelämään. Se mahdollistaa nuorille jaopiskelijoille mahdollisuuden työskennellä erilaisissa yrityksissä, joista saahyödyllisiä kokemuksia työelämään. Samalla työkokemus täsmentää eten-kin nuorille omaa kiinnostuksen kohdetta, mikäli oman alan löytyminentuottaa vaikeuksia.

Vuokratyöyritykset ovat aktiivisia rekrytointikanavia, joiden avulla on mah-dollisuus löytää julkisten työvoimapalvelujen ohella työtä. Viime aikoinaeräät vuokratyöyritykset ovat myös toimineet aktiivisesti pitkäaikaistyöttö-mien työllistymisen edistäjinä sekä toimineet maahanmuuttajien kotoutta-mistoiminnassa.

Vuokratyöalan työvoimasta vuonna 2005 siirtyi 7 % käyttäjäyrityksen pal-velukseen. Vuokratyöyritykset ovat monissa tapauksissa toimineet erään-laisina henkilöstöpankkeina, joilla on tarjota enemmän työtä kuin yhteenyritykseen sidotuilla henkilöstöpankeilla.

Monet työntekijät näkevät myös positiivisena sen, että on heidän päätös-vallassaan päättää kuinka paljon ja missä he ovat halukkaita työskentele-mään. Joidenkin alojen työvoimapula on myös johtanut siihen, että tuntipal-kat ovat saattaneet nousta korkeammiksi kuin mitä olisi perinteisessä työ-suhteessa käyttäjäyrityksen palveluksessa.


6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSETJA NIIDEN ARVIOINTIAlla esitetyt toimenpide-ehdotukset työryhmä on todennut sellaisiksi, jotkaolisi saatava ensisijaisesti korjattua. Näillä toimenpiteillä parannettaisiin se-kä vuokratyöntekijöiden että käyttäjäyritysten työntekijöiden asemaa jaedunvalvontaa.

Työryhmä on käsitellyt työnsä aikana useita erilaisia toimintaesityksiä yk-sittäisten ongelmien korjaamiseksi, mutta päätyi kuitenkin kokoamaan on-gelmat laajempien ratkaisuvaihtoehtojen malliin. Tällainen esimerkki onmuun muassa vakituisen työn saaminen vuokratyöalalle; vakituinen työ rat-kaisee useita vuokratyöntekijöiden asemaan liittyviä yksittäisiä epäkohtia.

Tässä vaiheessa työryhmä ei eritellyt eri keinojen yhteydessä sitä, millä ta-solla tai kuka olisi soveliain tekemään esitellyt toimenpiteet. Tämä siksi,että esimerkiksi lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tarvitaan laajaa jayksimielistä toimintaa asian korjaamiseksi, eikä niiden toimien alkuunsaattaminen ole kenenkään yksittäisen taho vastuulla.

6.1 Käyttäjäyritykset ja työvoiman käyttöKäyttäjäyritykset tekevät käytännössä ratkaisun siitä, käyttävätkö ne vuok-ratyövoimaa ja kuinka paljon. Käyttäjäyrityksen toiminta myös määrittääsen, millaisin työsuhteen ehdoin ja eduin vuokratyöntekijä työtään käyttä-jäyrityksessä tekee, vaikka muodollinen työnantaja onkin vuokrayritys.

Edelleen käyttäjäyritys määrittelee varsin tarkasti vuokratyön tarpeen, mikätaas vaikuttaa vuokratyösuhteen pituuteen. Mitä suurempi yritys on kysees-sä ja mitä enemmän vuokratyösuhteita käytetään, sitä enemmän käyttä-jäyrityksellä on tosiasiallisia mahdollisuuksia myös vaikuttaa käyttäjäyrityk-sen ja vuokratyöyrityksen väliseen liikesopimukseen.

Koska käyttäjäyritys määrittelee tarpeen ja määrän, on pyrittävä vaikutta-maan käyttäjäyritykseen ja sen työvoiman käytön periaatteisiin. Tähän onolemassa jo valmiita sekä sopimuksiin perustuvia että lainsäädännöllisiäkeinoja (mm. YT-laki ja keskusjärjestösopimukset ja niiden alakohtaiset so-vellutukset, teollisuusaloilla). Myös luottamushenkilöiden ja henkilöstönedustajien oikeudet on tarkoitettu toimintaan käyttäjäyrityksen suuntaan.


EHDOTUKSET

Toimenpide1. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat sopimukset on laajennettava

koskemaan kaikkia aloja.

2. Käyttäjäyrityksen palveluksessa olevia henkilöitä ei voi korvatavuokratyöntekijöillä. Työsopimuslain takaisinottovelvollisuutta onsovellettava sekä toistaiseksi voimassa oleviin että määräaikaisiintyösuhteisiin.

3. Vähintään työsopimuslain mukaiset määräaikaisuuden perusteet ontäytyttävä käyttäjäyrityksessä, jotta vuokratyötä voidaan käyttää, elleityöehtosopimuksissa ole tätä tiukempia määräyksiä. Tätä pitääkäyttäjäyrityksen palveluksessa olevan luottamushenkilöiden pystyävalvomaan.

Keino1. Keskusjärjestösopimukset on uudistettava ja ulkopuolisen työvoiman

käyttöä koskevat rajoitukset on laajennettava koskemaan myösyksityistä palvelusektoria ja julkista sektoria. Nämä määräykset onneuvoteltava myös alakohtaisiin sopimuksiin.

2. Työsopimuslakia on tarkennettava siten, että vuokratyöntekijänpalkkaaminen rinnastetaan uuden työntekijän palkkaamiseen.Työsopimuslain mukainen takaisinottovelvollisuus on laajennettavakoskemaan myös määräaikaisia työsuhteita.

3. Vuokratyötä sekä määräaikaisuuden perusteita on valvottavatehokkaammin sekä luottamushenkilöiden että työsuojelupiirientoimesta. Työsuojelupiirien painopistealueena on oltava seuraavallakaudella myös pätkätyöt ja niiden valvonta.

VaikutusTyövoiman käytön periaatteisiin puuttumalla voidaan yhdessä henkilöstönkanssa etsiä vaihtoehtoja vuokratyövoiman käytölle. Valvomalla käyttä-jäyrityksen määräaikaisen työn laillisuutta voidaan parantaa sekä määräai-kaisten työntekijöiden asemaa korostamalla määräaikaisuuden perusteitasekä vähentää vuokratyövoiman käyttöä korvaamaan käyttäjäyrityksen va-kituisia työsuhteita.


6.2 Vuokratyöntekijöiden työsuhteet jaoikeudellinen asemaVuokratyöntekijät eivät ole yhdenvertaisessa asemassa käyttäjäyrityksentyöntekijöiden kanssa. Sekä työsuhdeturvan että palvelussuhteeseen liitty-vien etuuksien osalta yhdenvertaisuutta on verrattava erityisesti käyttä-jäyrityksen palveluksessa oleviin työntekijöihin nähden. Yhdenvertaisenkohtelun periaate ei voi siten koskea ainoastaan tilannetta vuokrayrityksensisällä.

Työnantaja soveltaa tällä hetkellä työsopimuslakia niin, ettei vuokratyönte-kijöillä olen käytännössä lainkaan irtisanomissuojaa. Koska vuokratyöyrityskatsoo käyttäjäyrityksen tilauksen olevan aina määräaikaisuuden peruste,ei vuokratyöntekijää koske lainkaan kollektiivinen irtisanomissuoja.

Myös individuaaliperusteinen irtisanomissuoja on käytännössä heikko,koska sitä ei tarvitse juurikaan testata: työnantaja ei määräaikaisen työ-suhteen päättymisen jälkeen tarjoa uutta vuokratyösuhdetta, mikäli henkilöei miellytä käyttäjäyritystä tai vuokratyönantajaa.

Ainoa keino, jolla normaalit työsopimuslain ja –sopimusten mukaiset työ-suhdeturva koskisi myös vuokratyösuhteita on se, että vuokratyösuhde eiole määräaikaisen työsuhteen peruste, vaan jo ensimmäinen vuokra-työsuhde on juridisesti toistaiseksi voimassa oleva työsuhde.

Eräillä aloilla on esiintynyt ilmiö, jossa työsopimukseen merkitty työaika-määräys voi vaihdella 0-tunnista aina täyteen työaikaan saakka – jopa sa-maan aikaan, kun vuokratyösopimuksen määräaikaisuuden perusteenamainitaan ”käyttäjäyrityksen tarve”.

Tällaisessa työaikamuodossa työntekijä ei voi tietää ennen työvuorolistaatai luetteloa, millainen työaika hänellä kulloinkin on. Tämä voi vaikuttaamyös palkkaan ainakin sellaisilla aloilla, joissa palkka maksetaan tuntipalk-kana tehtyjen työtuntien perusteella.

Sopimustoiminnassa olisi pyrittävä siihen, ettei tällaista työaikamallia ryh-dyttäisi käyttämään vuokratyöalalla, mikäli alalle saataisiin vakituisia työ-suhteita. Olisi myös selvitettävä, onko 0-sopimus ylipäätään työsopimuslain2:4 §:n (selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista) mukainen tieto lainkoh-dan edellyttämästä ”säännöllisen työajan” tiedosta.


EHDOTUKSET

ToimenpideVuokratyöntekijöille on taattava lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa olevatyösuhde.

KeinoTyösuhteiden vakinaisuus on taattava työsopimuslakia muuttamalla. Muu-tos voidaan tehdä joko lisäämällä työsopimuslakiin erillinen vuokratyötäkoskeva luku tai säätämällä vuokratyöstä erillislaki.

VaikutusVakituisen työsuhteen myötä työsopimuslain työnantajavelvoitteet tulevattäysimääräisesti koskemaan myös vuokratyöntekijöitä, samalla tavoin kuinmuitakin työnantajia.

Vakituinen työsuhde asettaa vuokratyöntekijät yhdenvertaiseen asemaansuhteessa muihin työntekijäryhmiin riippumatta siitä, kuka on heidän työn-antajansa. Vakituisen työsuhteen myötä myös vuokratyöyritys joutuu kan-tamaan työnantajavastuuta työntekijöistään kuten muutkin yritykset.

Vuokratyöyritystoiminta saatetaan samaan asemaan kuin muutkin toimialatsuhteessa työntekijän työsuhdeturvaan.

6.3 Työsuhteen ehdot ja palkkaTyösopimuslain mukaan vuokratyöntekijälle on maksettava sama palkkakuin käyttäjäyrityksen palveluksessa olevalle työntekijälle. Käytännössävuokratyöntekijä tulee kuitenkin usealla tavalla edullisemmaksi kuin käyttä-jäyrityksen omat työntekijät.

Tämä ilmenee tavoilla, joista osa liittyy palkkajärjestelmään, osa mahdolli-siin tulokseen sidottuihin palkanlisiin ja osa työaikajärjestelmistä aiheutuviinlisiin.

Palkkajärjestelmissä saattaa olla yrityksen palvelusaikaan sidottuja lisiä,jolloin uudet työsuhteet ovat aina ”halvempia” kuin pitkään jatkuneet työ-suhteet.

Palkkajärjestelmissä vaativuuteen perustuvissa järjestelmissä vaati-vuusosan voidaan arvioida osuvan asteikon alapäähän, jolloin työn hintasaattaa olla matalampi kuin omien työntekijöiden osalta. Erityisesti henkilö-kohtaisen lisän osalla tämä arvio on useasti käytännössä todettu. Tämän


lisäksi käyttäjäyrityksen luottamushenkilöillä on vain vähän mahdollisuuksiatutkia tai puuttua vaativuusarviointiin.

Tulokseen sidotut erilaiset palkanosat maksetaan yleensä vain käyttäjäyri-tyksen omalle työntekijäryhmälle, vaikka tuloksen tekemiseen on saattanutosallistua mittava määrä ulkopuolista työvoimaa.

Edellä luetellut palkkaan ja etuuksien tasoon liitetyt seikat eivät ole välttä-mättä alipalkkaa tai työehtosopimusten rikkomuksia. Vaativuusjärjestelmiinsaattaa liittyä myös tietämättömyyttä tai muita seikkoja, joissa ei voidaväittää työnantajien välttämättä syyllistyneen sopimusrikkomuksiin. Käytän-nössä nämä seikat kuitenkin tekevät vuokratyönkäytön edullisemmaksi jopalkkakustannusten osalta.

Edullisuuskeskustelussa on syytä pitää mukana myös se seikka, että työ-voiman joustavalle käytölle on vaikea laskea suoranaista hintaa, vaikka sesaattaakin usein olla pääasiallinen syy vuokratyövoiman käytölle.

Ruotsissa on käytössä takuupalkkajärjestelmä niille ajanjaksoille, joillevuokratyönantajalla ei ole tarjota työntekijälleen työtä, Tämän kaltainenjärjestelmä on otettava käyttöön myös Suomessa. Tämä edesauttaa työn-tekijän työllistymistä ja asettaa vuokratyönantajan samaan asemaan muutyritykset suhteessa esimerkiksi osa-aikatyöntekijöiden lisätyön tarjoamisensuhteen.

EHDOTUKSET

ToimenpideKäyttäjäyrityksen luottamushenkilöillä tulee olla oikeus tarkastaa vuokra-työntekijälle maksettavan palkan perusteet. Myös henkilökohtaisten osienmäärä tulisi antaa luottamushenkilöiden tietoon. Näistä aiheutuvat kiistatvoisi käyttäjäyrityksen luottamushenkilö tai liitto riitauttaa.

Vuokratyöntekijälle on annettava käyttäjäyrityksen tasoiset etuudet, myöstuloksen tekemisen yhteydessä.

Vuokratyöntekijällä oltava oikeus takuupalkkaan, mikäli vuokratyöyritys eipysty tarjoamaan työntekijälleen työtä.

KeinoTyösuhde-etuuksien osalta paras vaihtoehto on selkiyttää työsopimuslakia.Toinen mahdollisuus on liittojen ja käyttäjäyrityksen väliset työehtosopi-mukset ja luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeuden osalta keskusjärjes-tösopimus ja alakohtaiset luottamusmiessopimukset.

Takuupalkkajärjestelmästä voidaan sopia keskusjärjestösopimuksena vä-himmäistason osalta ja lisäksi täydentää liittokohtaisin sovellutuksin.


VaikutusTakaamalla vuokratyöntekijälle samat työsuhteen etuudet myös käytännös-sä asetetaan molemmat työntekijäryhmät samaan asemaan. Tämä vähen-tää houkutusta välttää oman työvoiman palkkaamista ja siirtää käyttäjäyri-tyksen kustannuksia myös vuokratyön hankintaan.

Samalla vähennetään työntekijöiden välistä kahtiajakoa työpaikalla, kunkaikki työntekijät ovat myös käytännössä samassa asemassa. Työllistymi-sen kannalta tämä saattaa edesauttaa vuokratyöntekijän työllistymistäkäyttäjäyrityksen palvelukseen sekä lisätä vuokratyöntekijän että käyttä-jäyrityksen sitoutumista toisiinsa.

Käyttäjäyrityksen luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus sekä oikeusneuvotella ja tarpeen vaatiessa riitauttaa työsuhteen etuuksiin liittyvät asiatlisäävät työntekijäryhmien välistä yhdenvertaisuutta ja lisää sekä vuokra-työntekijän että käyttäjäyrityksen työntekijöiden oikeusturvaa.

6.4 TyöterveyshuoltoTyöterveyshuollon järjestäminen on työterveyshuoltolaissa säädetty vuok-ratyöyrityksen vastuulle. Lain velvoittama ”minimitaso” on kuitenkin useinvarsin eri kuin mitä on käyttäjäyrityksen palveluksessa olevalla henkilöstöl-lä.

Tämä aiheuttaa eriarvoisuutta työntekijäryhmien välille. Tämän lisäksi työn-antaja säästää työterveyshuollon kuluissa kun se voi ostaa vuokrayrityksenjärjestämän hoidon halvemmalla ostopalvelusopimuksessaan kuin jos sehankkisi omien työntekijöidensä tasoista työterveyshuoltoa.

Valtioneuvosto on antanut asetusesityksen, jonka mukaan rakennusalantyöntekijällä olisi oltava työssään mukanaan henkilökohtainen työterveys-kortti. Siihen merkittäisiin henkilötietojen lisäksi suoritetut terveystarkastuk-set ja seuraavan tarkastuksen ajankohta. Rakennusalalle ehdotettu työter-veyskortti –malli sopisi myös vuokratyöalalle.

EHDOTUKSET

ToimenpideVuokrayritys sitoutuu hankkimaan saman vapaaehtoisen työterveyshuollonkuin mikä on käyttäjäyrityksessä.

Vuokratyöntekijöille on saatava käyttöön työterveyskortti.


KeinoVuokratyötä edustavien työnantajajärjestöjen kanssa sovitaan työterveys-huollon järjestämisen tasosta.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään työterveyskortista vuokratyöalalle.

VaikutusVuokratyöntekijän kannalta työterveyshuollon taso paranee, mikäli käyttä-jäyrityksessä on paremman tasoinen työterveyshuolto kuin vuokrayrityk-sessä.

Vuokratyöntekijöiden työsuojelu paranee, kun sekä työntekijä, että työnan-taja ja työsuojelutarkastajat voivat valvoa työterveyshuollon toteutumistatyöterveyskortista.

6.5 Järjestötoiminta ja edunvalvontaKäyttäjäyrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden asioita hoitaa tavalli-sesti näiden valitsema luottamusmies. Kemian alaa lukuun ottamatta luot-tamusmiehellä ei ole valtuuksia puuttua toisen työnantajan palveluksessaolevien työntekijöiden asioihin. Tämä koskee myös vuokratyöntekijöitä.

Vuokratyöalalla ei ole olemassa luottamusmiehiä muilla kuin ERTOlla ja ra-vintolamuusikoilla. Vuokratyöntekijät ovat sekä omaan työnantajaansanähden että käyttäjäyritykseen nähden ilman luottamusmiesten antamaasuojaa. Kun työnantajavastuut ovat jaettu eri yritysten kesken, on yksittäi-sen vuokratyöntekijän erittäin vaikea saada asiaansa ajetuksi tai puututtuamahdollisiin epäkohtiin työsuhteessa tai työoloissa. Tätä tilannetta vaikeut-taa myös se, että määräaikainen työsuhde voi hyvin herkästi päättyä, vaik-ka työntekijä asiansa esille ottaisikin.

Käyttäjäyrityksen luottamusmiehet ja henkilöstön edustajat saattavat ollamyös tietämättömiä oikeuksistaan ulkopuolisen työvoiman suhteen. Käy-tännössä myös käyttäjäyrityksessä työntekijöiden asioita hoitava luotta-musmies voi joutua ristiriitatilanteeseen, jossa vastakkain ovat vuokratyön-tekijän edut ja asema sekä käyttäjäyrityksen työntekijöiden edut ja asema.Tästä syystä olisi tärkeää, että käyttäjäyrityksen luottamusmiehellä olisi oi-keus ja valtuutus hoitaa myös vuokratyöntekijöiden asioita käyttäjäyrityk-seen nähden. Käyttäjäyritys olisi velvollinen sitten hoitamaan asian vuok-ratyöyrityksen kanssa.


EHDOTUKSET

ToimenpideKäyttäjäyrityksen luottamusmies voi ottaa hoitaakseen vuokratyöntekijänasian ja neuvotella siitä käyttäjäyrityksen kanssa. Käyttäjäyritys joutuu hoi-tamaan ”työnantajan roolissa” neuvotteluvelvoitteen ja on velvollinen hoi-tamaan asiaa vuokrayrityksen kanssa.

KeinoLuottamushenkilöiden neuvotteluvaltuuksia laajennetaan ja täsmentäminenkoskemaan myös vuokratyöntekijöitä. Tämä voidaan tehdä joko keskusjär-jestösopimuksin ja liittotason sopimuksin tai lainsäädännöllä luottamusval-tuutetun tapaan tai molempia tapoja käyttäen. Lainsäädännön keinot ulot-tuvat myös järjestäytymättömään kenttään.

VaikutusVuokrayöntekijöiden asema ja oikeusturva paranee ja tämä parantaa myösheidän järjestäytymistään.

6.6 Ammattiliiton/ luottamushenkilöidenkanneoikeusEdellä esitettyihin toimenpiteisiin liittyy läheisesti ajatus siitä, että ammatti-liitolla tai luottamushenkilöllä täytyy olla kanneoikeus – lainsäädännöllä taisopimuksin säädettynä – tilanteissa, joissa on aihetta epäillä työelämän pe-lisääntöjen rikkomista tai tapauksissa, joissa on jo olemassa selkeä sään-töloukkaus.

Tämä kanneoikeuden irrottaminen yksittäiseltä työntekijältä esimerkiksiluottamusmiehelle auttaisi erityisesti vuokratyöntekijöitä, jotka useinkaaneivät uskalla riitauttaa asiaansa työsuhteen loppumisen pelossa. Tällöinluottamusmies voisi asiaa harkittuaan nostaa asian esille tutkittavaksi nor-maalissa työehtosopimuksen rikkomista koskevassa menettelyssä.


7 JATKOSELVITYKSET

7.1 Ammattiliiton/ luottamushenkilönkanneoikeusNs. tilaajavastuulakia pohtinut työryhmä on jo selvittänyt, miten eri Euroo-pan maissa ratkaistaan työelämää koskevia erimielisyyksiä. Ajatus ns. työ-elämän kanneoikeudesta on myös otettu SAK:n vaali- ja hallitusohjelmaan2007 – 2011.

Kantajana työelämän kanteessa olisi ammattiliitto. Liitto edustaisi sitätyöntekijää/ niitä työntekijöitä, joita asia voisi koskea. Yksittäisellä työnteki-jällä olisi kuitenkin oikeus irrottautua kanteesta. Vastaajana olisi työnantaja,jonka väitetään syyllistyneen rikkomukseen.

Tämän asian selvittäminen ja vaikutusarviointi edellyttää erillistä hanketta.

7.2 PakkoyrittäjyysEdellä kuvattu erityisesti pakkoyrittäjyyden ja vuokratyön rajaus sekä pak-koyrittäjyys muutenkin käsittää laajan joukon kysymyksiä, jotka on syytäjättää eri selvityksen varaan. Työministeriö selvittää kysymystä omassahankkeessaan, mutta asiaa olisi syytä selvittää myös SAK:laisesta näkö-kulmasta.

7.3 JärjestäytyminenVuokratyöntekijöiden järjestäytymisen edistämiseksi asiaa käsitellään erityöryhmässä, joka parhaillaan pohtii yleensä ay-liikkeeseen järjestäytymis-tä.


8 VUOKRATYÖN KÄYTÖN KEHITYSTILASTOISSATyöministeriö on tilastoinut vuokratyöntekijöitä vuodesta 1999 lähtien. Tie-tojen keruuta on kehitetty vuosittain ja otospohjaa on tarkennettu. Tästäjohtuen viimeisten vuosien tietojen vertailu ensimmäisten vuosien tietoihinei tarjoa aivan luotettavaa kuvaa tilanteesta. Lisäksi toiminnan luonteen,alalla tapahtuneiden muutosten ja määrittely- ja rajanvetohankaluuksienvuoksi lukuja on syytä tarkastella suuntaa-antavina.

Suomessa oli vuonna 2004 vuokratyöntekijöitä noin 65 000 ja käyttäjäyri-tyksiä noin 13 900. Vuodesta 1999 vuoteen 2004 käyttäjäyritysten määräoli pysynyt jokseenkin samana, mutta vuokratyöntekijöiden määrä on kak-sinkertaistunut. Vuonna 2005 vuokratyön käyttö yleistyi aikaisempaaenemmän. Edellisvuoteen verrattuna vuokratyöntekijöiden määrä kasvoi58,2 %:lla 102 800 henkilöön ja käyttäjäyritysten määrä nousi 49,6 %:lla 20800 yritykseen. Vuokratyövoiman osuus työllisistä on kasvanut vuosituhan-nen alun noin 2 %:sta 4,3 %:iin.

Vuokratyöntekijöistä 33,8 % on työllistynyt palvelualan töissä (joista 84,3 %on ollut hotelli-, ravintola- ja catering- alan töissä), 24 % teollisessa työssä(joista 40.9 % metallialan töissä) 12,9 % hallinto-, toimisto-, matkailu- ja it-alan töissä, 12,5 % kaupallisessa työssä ja 6,9 % sosiaali- ja terveyden-huoltoalan töissä.

Vuokratyön jälkeen työsuhteeseen sijoittuneista 43,7 % on teollisuudenpalveluksessa, 18,5 % hallinto-, toimisto-, matkailu- ja it-alan palvelukses-sa, 15,5 % palvelutyössä ja 9,7 % kaupallisessa työssä. Vuonna 2005 noin7 300 henkilöä rekrytoitui työsuhteeseen vuokratyön jälkeen.


Tilastoja vuokratyöstä

Vuokrattuja hlö Käyttäjäyr. Osuus työllisistä Vuosi102800 20 800 4,3 % 200565 000 13 900 2,8 % 200447 000 13 200 2,0 % 200347 000 11 600 2,0 % 200240 000 10 000 1,7 % 200140 000 12 400 1,8 % 200031 200 14 200 1,4 % 1999

Vuokrasuhteen kesto Työsuhteita/ Vuosi vuokratt. 81 vrk 4 200584 vrk 4 200466 vrk 6 200354 vrk 4,5 2002100 vrk < 3 200179 vrk < 3 200043 vrk 5 1999

Vuokratyösuhteiden määrä Vuosi415 900 2005261 000 2004285 000 2003208 500 2002100 000 2001131 200 2000153 700 1999

Vuokratyön jälkeen työsuhteeseen (käyttäjäyritykseen) rekrytoidut

Henkilöä Vuosi7 300 20055 000 20044 800 20032 800 2002

Lähde: Työministeriö, Työvoiman vuokraus ja yksityinen työnvälitys Suo-messa vuonna 2005

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157 FI-00531 Helsinkipuh. +358 20 774 000fax +358 20 774 0225www.sak.fi

News & Politics

Pelisäännöt vuokratyölle