Upload
yit-corporation
View
184
Download
1
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Virtaavat vyöhykkeet kaupunkehittämisessä. Havaintoja kestävästä yhdyskuntatutkimuksesta
Citation preview
Virtaavat vyöhykkeetJuha Kostiainen,
Kansallinen kaupunkifoorumi, 23.9.2014
Special thanks: VTT Timo Aro, tutkija Leo Kosonen
YIT |
Virtaava maailma
ASIANTUNTIJAT
FYYSISET VIRRAT
(Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen)
OPISKELIJAT
MATKAILIJAT
YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT
Piilaakso
Beijing
Soeul
Lontoo Pietari
Tampere
PÄÄOMA
VIRTUAALISET VIRRAT
TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO
KULTTUURILLISET SISÄLLÖT
2 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
Osaamispohjaiset toiminnotkeskittyvät edelleen
(patentointiaktiivisuus, www.citylab.com)
3 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
YIT |
Kehittyvät maat pyrkivät kohti korkeampaa arvonlisää
Lähde: Seppälä & Ali-Yrkkö 2013
4 | Virtaavat vyöhykkeet
YIT |
Arvonlisäyksien osuudet neljässä tekstiilituotteessa,
kun otetaan huomioon, mistä maasta kuluttaja ostaa tuotteen (valmistettu Kiinassa)
Lähde: Ali-Yrkkö 2013
5 | Virtaavat vyöhykkeet
• Keskimäärin vain joka neljäs seutu sai muuttovoittoa (17/70)
• Kuusi eniten muuttovoittoa saanutta seutua eliHelsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat noin90 % kaikkien seutujen muuttovoitosta (!)
• Määrällisesti eniten muuttovoittoa saaneet seudut keskittyivät erityisesti HHT-vyöhykkeelle ja sen vaikutusalueelle sekä yli 80 000 asukkaanseutukuntiin
• Määrällisesti eniten muuttotappiota saivatmaakuntien 2- ja 3-keskukset ja niiden vaikutusalueet: seutukeskuksista enitenmuuttotappiota saivat Kemi-Tornion, Raahen, Ylä-Savon, Kotka-Haminan, Pietarsaaren jaVarkauden seudut
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom 2014
Kaupunkiseutujen määrällinen nettomuutto kuntien välisestä
muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
6 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
Muuttoalttius eri ikäryhmissä 1970-luvulta 2010-luvulle
• Muuttoliike on erittäin valikoivaaiän suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita.
• Muuttoalttius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
• Muuttoalttius on korkein 20-24-ja 15-19 -vuotiaiden ikäryhmissä: muuttoalttius on kaksinker-taistunut 1990-luvun alkuunverrattuna.
• Huom! Nuoret aikuiset (20-24 v.)muuttavat 11 kertaa useamminkuin esim. 60-64 -vuotiaat.
1972–1974
1975–1979
1980–1984
1985–1989
1990–1994
1995–1999
2000–2004
2005–2009
2010–2012
0
50
100
150
200
250
15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat25–29 -vuotiaat 30–34 -vuotiaat35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014
7 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
Kaupungistumiskehitys jatkuu
• Suomen kaupungistumisaste onnoin 10-15 % jäljessä Ruotsin jamuiden vanhojen EU-maiden kehityksestä.
• Suomessa edelleen noin 500 000-600 000 ihmisenmuuttopotentiaali suuriinkaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuoteen 2030 mennessä, jos kehitysnoudattaa esim. Ruotsinkehitystä.
Suomen kaupungistumisaste on noin 70 %
8 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
100 km
50 km
50 km
50 km 30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km 30 km
30 km
15 km
15 km 15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti:
• Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta
• Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
• Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen,Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueellaasuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
• Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta
Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueillaasuu noin 90 % koko maan väestöstä
• Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai elinvoima-politiikan tarvetta
Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki -konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita.
15 km
30 km
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014Kartta: Timo Widbom 2014
Alue- ja yhdyskunta-rakenteen tuleva vyöhykkeisyys?
9 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
Alueen potentiaalinen saavutettavuus ”paljastaa” vyöhykkeisyyden
Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työ-paikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:
① Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue
② Pohjanmaiden työssäkäyntialue
③ Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue
④ Oulun työssäkäyntialue
Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos
10 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
• Laajan, monipuolisen ja kasvavantyövoimapoolin
• Kasvavat kaupan, palveluiden jaasumisen markkinat
• Mahdollisuuden yhä erikoistuneempienpalveluiden kehittämiseen ja tarjoamiseen
• Kehittyvät liikenneyhteydet; mahdollisuuden optimoida sijaintia tarpeen mukaan
• Kehittyvien yliopistojen osaamispohjan• Imagohyötyä kehityksestä ja kasvusta• Maankäytön suunnittelun,
liikennejärjestelmien suunnittelunja kaavoituksen kokonais-valtaisempaa otetta?
Vyöhykkeiset suuralueetvoivat tarjota yrityksille
Markku Pääkkönen / Suhteet-taideportti (2011) /Vantaan Leinelä.
Kuva: Aino Huovio. Ornamo.
11 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
• Kasvavan ja kehittyvän asuin-ja elinympäristön
• Kiinnostavat työmarkkinatkahdelle korkeasti koulutetulle
• Mahdollisuuden vaihtaa työtäilman muuttoa
• Erilaisia asumisen vaihtoehtoja• Erikoistuvia palveluita, jotka
ovat saavutettavissa yhähelpommin
• Mahdollisuuden valita kotikunta useasta vaihtoehdosta
Vyöhykkeiset suuralueet voivat tarjota kuluttajakansalaiselle
Kuvataiteilija Ilkka Väättiin teos on mukana yhteisteoksessa Väliaika, joka rajaa työmaa-aluetta Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa. Kuva: Aino Huovio. Ornamo.
Juha Suonpää on kuvannut Tampereen Vuoreksen kaupunginosan sähkökaappien kylkiin aikaa ennen rakentamista. Kuva: Aino Huovio. Ornamo.
12 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
• Määrätietoista liikenneratkaisujenkehittämistä: kaupunkien sisäinen joukkoliikenne, liityntäpysäköinti, kaupunkien välinen joukkoliikenne, maksukäytännöt ja lippujärjestelmät,lentoliikenne jne.
• Liikenteen solmukohtien kaupallistenpalveluiden kehittämistä
• Koordinoitua maankäytön suunnitteluaja kaavoitusta, MALPE-strategia Liikennerevoluutio 2011)
• Vetovoimaisten kaupunkiympäristöjenkehittämistä
• Asumisen vaihtoehtojen mahdollista-mista
• Laajempaa ymmärrystä elinkeinopolitiikasta
Hyötyjen saaminenedellyttää mm.
13 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
Havaintoja kestävät yhdyskunnat tutkimuksesta
Asuinympäristön laatu• Puhdas ilma,
puhdas vesi, melu, rikollisuus yms.
• Suomi paras
Mixed-use• Kaupat, posti, pankit,
kulttuuripalvelut kävelyetäisyydellä
• Irlanti 1. Suomi 15.
Joukkoliikenne• Kulkutapaosuus
matkoista
• Unkari 1. (38 %)
Suomi 15. (15 %)
Kasvihuonekaasupäästöt• Päästöt / hlö• Latvia 1.
Suomi 19.
• Asuinympäristöt laadukkaita, mutta yksipuolisia• Autoilukaupunki hallitseva kaupunkisuunnittelun paradigma, joukkoliikenteen kilpailu puuttunut kauttaaltaan• Energiatehokkuudessa fokus jatkossa kiinteistöistä alueeseen ja arjen sujuvuuteen
(Winston 2014)
Kauppakeskus Klaavan julkisivussa on mukana Kirsti Tuokonteos Shoppailijat. Kuva: Aino Huovio. Ornamo.
14 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
Virtaavat vyöhykkeet kaupunkiensisällä: Kaupunkijärjestelmien teoria
Kauppakeskus Klaavan julkisivussa on mukana Kirsti Tuokonteos Shoppailijat. Kuva: Aino Huovio. Ornamo.
C Kuvat: Leo Kosonen
15 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
JalankulkukaupunkiYdinalue (0-1 km)
Reuna-alue (1-2 km)
JoukkoliikennekaupunkiSisempi joukkoliikenne- kaupunki (yleensä < 8 km)
Ulompi joukkoliikenne- kaupunki (nopeat bussilinjat, seutubussit)
AutokaupunkiAutokaupunki (Muiden kaupunkijärjestelmien päällä ja ympärillä)
CBD - Kolmen kaupunki- järjestelmän yhdistelmä
Alakeskukset ovat joukkoliikenne- taiautokaupungin yksiköitä – tai molempia
Lähde: Leo Kosonen
8 km2 km
KAUPUNKIJÄRJESTELMÄT - URBAN FABRICS
Peruskaavio 8 kmKolme kaupunkijärjestelmää
JÄRJESTELMIEN ALUEET JA MITOITTAVAT KEHÄT
16 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
“Eventification” (Jakob 2013)
17 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
Elämyksellisyyteen perustuva markkina-arvo
Yllätykselli-syyteen
perustuvainnovaatio
Nähtävyys, esitys,
tapahtuma
Järjestäjä VierasElämyksellisyys
MaksuSisäänpääsy
Lähde: Jeannerat 2012
• Paikkaan sidottu tuotanto ja kulutuksenkonteksti
• Temaattiset kokonaisuudet, tapahtumat• Yllätyksellisyys: teeman muuntelu,
syvällisempi kokemus
• Perustuu ihmisten liikkuvuuteen sekäasukkaiden ja vierailijoiden sitouttamiseen
• Tuotteiden ja palveluiden laatu kytkeytyy paikan laatuun
• Suomessa Helsinki edelläkävijä,Turku, Tampere ja muut seuraavat
18 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
Asumisen heimot
Yhteisö VarikkoArvoLuonto
Omassa rauhassa
”Kaunis, moderni, edustava koti arvostetulla alueella”
”Rauhallinen, hieno sijainti - tilaa asua ja harrastaa”
”Rauhallinen, edullinen ja tilava perheasunto”
”Helppo sijainti, palvelujen äärellä koko perheen
kodiksi”
”Turvallinen, muokattava perheen koti, johon haluan
panostaa”
”Tietyllä arvostetulla, arvonsa säilyttävällä
alueella lähellä keskustaa”
”Arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella
perheelle koti”
”Edullinen, rauhallinen ja kompakti”
”Keskustassa elämän keskellä ”
Kartanoasujat
Pesänrakentajat
Sosiaaliset Urbaanit
Arvoalueiden kodinrakentajat
Humun keskellä
Edullisesti lähiössä
Esteetikot
19 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
YIT |
Liikennejärjestelmä 2035
Kuopio
Rovaniemi
Helsinki- Vantaa
Oulu
Vaasa
20 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
”Maailma on pelkkää monimuotoisuutta ja erilaisuutta.”
www.nokkelakaupunki.fi
Michel de Montaigne (1533–1592)
21 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet