Keskiviikkona 24. heinäkuuta 2013 9

metsätalous

Mikko Pohjola valittiin viime vuonna Pääkaupunkiseudun metsänomistajien hallituksen varapuheenjohtajaksi. ”Yhdistys tarjoaa ennen kaikkea vertaistu-kea kaupunkilaismetsänomista-jille”, Pohjola kuvailee.

Etämetsänomistajien liiton alla toimivalla tuhannen jäsenen yhdistyksellä on jo jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia.

Heiltä on muun muassa pyy-detty lausuntoa metsä- ja met-sänhoitoyhdistyslakimuutoksiin sekä kutsuttu työryhmiin.

Uuteen metsälakiin Pohjola suhtautuu myönteisesti.

”Suunta on oikea. Järkevä metsänomistaja hoitaa kyllä omaisuuttaan”, hän tuumii.

Myös MTK:n suunnitelmiin ottaa metsänhoitoyhdistyksiin kuuluvat metsänomistajat auto-maattisesti myös MTK:n jäse-niksi Pohjola suhtautuu tyynesti.

”MTK on ei-viljelijöille hie-man vieras, mutta jos metsäjä-senistä tulee viljelijöiden kanssa tasavertaisia jäseniä, niin hyvä.”

SUVI NIEMI

Yhdistyksestä saa vertaistukea

HANKASALMI (MT)Kauppatieteitä opiskelleet Mik-ko ja Matti Pohjola ryhtyivät hoitamaan metsäomaisuuttaan aktiivisesti viitisen vuotta sitten.

”Huomasimme, että pas-siivisesta metsänomistajasta aktiiviseksi siirtyminen ei ole helppoa, koska meillä etämet-sänomistajilla ei ole kunnollisia sosiaalisia verkostoja metsä-tilan sijaintipaikkakunnalla”, Mikko Pohjola kuvailee.

Veljekset tuumasivat, että ratkaisu ongelmaan on helppo-käyttöinen työkalu, jolla met-sänomistaja tavoittaa paikallisia metsäpalvelujen tarjoajia tai puunostajia.

Keväällä Pohjolat ja kaksi ohjelmoijaa ovat kehittäneet Metsätie.fi-nimistä verkkopal-velua. Se on suunnattu tilaltaan

kaukana asuville, jotka tietävät, mitä metsässä pitää tehdä, mut-ta jotka etsivät töille tekijää.

”Muun muassa paikallisilla viljelijöillä voisi olla rahkeita avustaa kaukana asuvia metsä-tilallisia pienissä töissä, kuten tuulenkaatojen raivauksessa”, Mikko Pohjola pohtii.

Vielä koekäytössä oleva palvelu on metsänomistajille maksuton. Palveluntarjoajille Pohjolat ovat kaavailleet tie-tynsuuruista kuukausimaksua, jolla palvelun ylläpito katetaan.

Pohjolat arvelevat, että palve-lu voisi helpottaa myös esimer-kiksi mökkinaapureita teettä-mään töitä samanaikaisesti.

”Metsätien kunnostus on hyvä esimerkki yhteistyöstä”, Mikko Pohjola toteaa.

SUVI NIEMI

Kauppatieteilijät ja koodaajat lanaavat sähköistä metsätietä

HANKASALMI (MT)Metsäala on MTK:ta, Metsä-teollisuutta ja jopa ministeriä myöten rummuttanut viime vuodet yrittäjämäisen metsäta-louden puolesta.

Hankasalmen Kynsiveden rehevillä mailla metsiä kasvat-taa Pohjolan perhe, joka vastaa näihin huutoihin.

Turussa asuva Mikko Pohjo-la, 36, hänen Helsingissä asuva pikkuveli Matti, 32, sekä Vih-dissä asuva isoveli Sampo, 39, perivät kymmenen vuotta sitten isotädiltään metsäpalstat.

Maanviljelystaustaa suvulla ei ole, vaan Pohjoloiden isoiso-isä osti metsätilan 1920-luvulla vaneriyhtiö Wilh. Schaumanil-ta.

Vuonna 2010 veljekset päät-tivät yhdessä isänsä kanssa yh-distää voimansa. He perustivat Rangunkorven yhteismetsän.

”Yhteismetsään päädyttiin muuta omistusmuotoa alem-man verotuksen vuoksi”, Matti Pohjola toteaa.

”Osakeyhtiötä mietimme, mutta metsänomistukseen yh-teismetsä on selkein muoto”, Mikko jatkaa.

Velkarahalla lisää metsää”Olemme tyypillisiä kaupunki-laismetsänomistajia. On tehty hakkuita ja istutuksia, mutta kovin aktiivista metsänhoito ei aikaisemmin ole ollut”, Mikko toteaa.

Viime vuosikymmenen puoli-välissä Pohjolat päättivät ryhtyä hoitamaan metsiään suositus-ten mukaisesti ja tavoittelemaan mahdollisimman hyvää tuottoa. Yhteismetsän perustaminen oli osa kehityskulkua.

Perhe on sittemmin haalinut lisää metsämaata. Metsätilaa on kasvatettu velkarahalla 350:een hehtaariin.

”Puukaupat kilpailutamme aina. Myytävää riittää säännöl-lisesti”, Mikko kertoo.

Pohjolat kertovat kokeilleen-sa Pellervon taloustutkimuksen metsätalouslaskuria, mutta omat laskelmat ovat osoittautu-neet käyttökelpoisemmiksi.

”Ilahduttavaa on, että met-sätaloudessa on ruvettu puhu-maan enemmän euroista mot-tien sijaan”, Matti tuumaa.

Perheen yhteinen juttuPohjolat ovat hankkineet mön-kijän, tukkinostimen sekä rai-vaussahoja ja muita työkaluja metsänhoitoon, mutta työläim-mät hoitotoimet he teettävät hyväksi havaitulla metsurilla.

”Meillä matka kotoa palstalle

on pitkä, ja ammattilainen te-kee hyvää jälkeä, ettei oma työ oikein kannata”, Matti puntaroi.

Metsänhoidosta on kuitenkin tullut Pohjoloille projektiluon-toinen harrastus. Joka vuosi sukulaiset kokoontuvat milloin istuttamaan, milloin heinää-mään.

Erimielisyyksiltä on kuulem-ma vältytty, ja päätökset ovat sujuneet sopuisasti.

”Metsä yhdistää perhettäm-me. Tunneside palstaan on vah-va”, Matti vakuuttaa.

Metsässä tuntuvat viihtyvän myös Mikon kaksi vanhinta tytärtä, viisivuotias Ilona ja kol-mevuotias Aamu, joille maistuu mustikka.

SUVI NIEMI

Sukulaisten yhteismetsä tähtää korkeaan tuotokseenPohjolan veljekset innostuivat metsä-omaisuudestaan ja perustivat yhteis-metsän. Metsä tarjoaa vuosittain työsarkaa ja tuloja. Lisähehtaareja he hankkivat systemaattisesti.

Pohjoloiden viime syksynä istuttamat kuusentaimet ovat miltei hautautuneet horsman ja vatun alle. ”Reikäperkauksessa on veljenpojalle kesätöitä”, Mikko Pohjola tuumaa.

Matti (vas.) ja Mikko Pohjola mittailevat katseellaan metsäkuvioitaan. Matin sylissä Mikon tytär Aamu.

Sami Karppinen

Mikko ja Matti Pohjolan idea metsänomistajien ja palve-luntarjoajien treffipaikasta verkossa ei ole ainutlaatuinen. Metsäkeskus on yrittänyt samaa Metsään Palstat -nimi-hirviöllään. Vuoden innovaa-

tiopalkintoa en siis Metsätie.fi:lle antaisi, mutta hattua nostan silti. Päättäjät kyselevät usein metsäalan pk-yritysten perään. Pohjoloiden yritys on niistä yksi esimerkki.

SUVI NIEMI

Hatunnosto rohkeudelleKOMMENTTI

Päästöjä rakennus-materiaaleistaYmpäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan rakennus-materiaaleilla on merkittävä vaikutus rakennuksen kasvi-huonekaasupäästöihin.

50 vuoden tarkastelussa materiaalien merkitys kasvi-huonepäästöjen tuottajana on samansuuruinen kuin lämmi-tyksen osuus.

Selvityksen mukaan uudisra-kentamisessa tulisikin käyttää mahdollisimman paljon kierrätettävää materiaalia.

Aiemmissa VTT:n ja Suomen ympäristökeskuksen selvityksissä on todettu, että hiilensidonnan ja kierrätyksen ansiosta puu tuottaa rakennus-materiaaleista vähiten kasvi-huonepäästöjä.

Hyötyä laadun omavalvonnastaMetsäntutkimuslaitoksen mukaan metsänhoidon laadun seurannalla on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia työjälkeen. Suurimman hyödyn paremmasta työn laadusta saa metsänomistaja.

Omavalvonnassa ensin mää-ritellään mitä on hyvä laatu, ja mihin laadun tekijöihin työssä tulee erityisesti kiinnittää huomiota.

Varsinaisen työsuorituksen aikana työntekijä mittaa itse työnsä jälkeä ja vertaa sitä annettuun tavoitteeseen.

METSÄSTÄ LYHYESTI

Puukaupassa on menossa kesän hiljaisin viikko, jos aikaisempi-en vuosien rytmi toistuu. Koko vuonna hiljaisempaa on yleensä vain joulun tienoilla. Elokuun alussa lomien päättyessä kaup-pa alkaa jälleen viritä.

Tahti on hiipunut pitkin hei-näkuuta. Viime viikolla Metsä-teollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat puuta yksityismetsistä 178 797 kuutiometriä, mikä oli lähes 50 000 kuutiometriä vä-hemmän kuin edellisviikolla.

Toistaiseksi paras viikko sat-tui toukokuun lopulle, jolloin 1 269 469 kuutiometriä vaihtoi omistajaa.

Tänä vuonna kauppaa on käyty selvästi vilkkaammin kuin edellisinä vuosina.

Metsäteollisuus ry:n metsä-asiantuntijan Anu Islanderin mukaan viime viikon loppuun mennessä järjestön jäsenyri-tykset olivat ostaneet puuta 17,1 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on 1,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin viime vuonna ja peräti 6,4 miljoonaa kuutiomet-riä enemmän kuin vuonna 2011 vastaavana aikana.

Kuidun hinta nousi hiemanTukkien hinnat ovat ovat olleet loivassa laskussa kesän kulues-sa.

Mänty- ja koivukuitupuun alkuvuoden pohjat nähtiin toissa viikolla. Viime viikolla sellupuiden hinnat nousivat aavistuksen.

Mänty- ja kuusitukin hin-nat olivat viime viikolla koko maassa keskimäärin kolme prosenttia korkeammat kuin viime vuonna vastaavalla vii-kolla. Koivutukista maksettiin saman verran kuin vuosi sitten.

Havukuitupuiden hinnat

olivat prosentin huonommat ja koivukuitupuun hinta kaksi prosenttia parempi kuin viime vuonna vastaavalla viikolla.

Kirjanpainajat huolestuttavatMetsänhoitoyhdistys Itä-Savon metsäneuvojan Aleksi Asikai-sen mukaan kauppaa käydään keskikesästä huolimatta tasai-seen tahtiin.

”Tarjousaikoja on jouduttu jonkin verran venyttämään normaalista, kun lomakauden vuoksi ostopuolellakin muuta-

ma mies pyörittää isoa aluetta”, Asikainen sanoo.

Harvennusleimikoista sol-mitaan enemmän kauppoja kuin päätehakkuuleimikoista.

”Leimikot ovat olleet selvästi hoitopainotteisia, sekä ensi-harvennusta että harvennusta”, Asikainen kuvaa tilannetta.

Entistä useampi metsän-omistaja on ollut tänä kesänä huolissaan kirjanpainajahyön-teisten aiheuttamista vahin-goista kuusikoissa, ja neuvoja on kyselty metsänhoitoyhdis-tyksistä.

Vuoden 2010 Asta-myrsky kaatoi paljon metsää Itä-Savossa. Myrskytuhoalueiden reunoilla näkyy nyt kuivuneita kuusia.

Laajoilta kirjanpainajatu-hoilta on Itä-Savossa Asikaisen mukaan ainakin toistaiseksi vältytty. Pienialaisia vahinkoja on ollut siellä täällä.

”Isommassa laajuudessa ei kirjanpainajaepidemiaa ole onneksi ilmennyt, eikä aukkoja ole sen vuoksi tarvinnut ryhtyä hakkaamaan”, Asikainen sanoo.

JUHA KAIHLANEN

Etelä-SuomiKeski-SuomiSavo-KarjalaKymi-SavoEtelä-PohjanmaaKainuu-PohjanmaaLappiKoko maa

58,6 58,3 41,0 17,4 19,0 17,357,9 57,8 42,5 16,8 18,5 17,756,4 55,8 42,9 17,0 18,0 17,257,6 57,5 44,1 17,4 19,2 17,357,1 56,8 - 18,2 18,9 17,754,7 55,2 - 18,8 18,6 18,050,0 46,5 - 18,6 - 16,457,0 57,4 42,7 17,6 18,8 17,5

Puun hinnat 17.6.–21.7.2013

Kantohinnat, päätehakkuut

Alue Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu KoivukuituLähde: Metsäntutkimuslaitos

Euroa/m3 (alv 0 %)

Etelä-SuomiKeski-SuomiSavo-KarjalaKymi-SavoEtelä-PohjanmaaKainuu-PohjanmaaLappiKoko maa

51,4 51,0 38,3 14,7 15,8 14,749,9 49,3 38,0 15,0 15,9 14,548,6 47,1 39,0 14,5 15,0 14,951,0 49,5 38,7 15,1 15,9 14,748,1 - - 15,3 15,2 14,947,0 46,1 - 14,2 15,0 13,843,4 - - 13,7 - -49,7 49,3 38,5 14,7 15,6 14,6

Kantohinnat, harvennushakkuut paitsi ensiharvennukset

Etelä-SuomiKeski-SuomiSavo-KarjalaKymi-SavoEtelä-PohjanmaaKainuu-PohjanmaaLappiKoko maa

56,2 63,1 - 30,5 32,5 30,2- - - 31,6 - 32,656,0 55,4 46,0 28,5 27,9 30,058,7 56,8 49,2 29,7 30,3 30,7- - - 30,4 - 30,359,7 56,8 - 29,6 - 30,7- - - 30,3 - 30,057,5 57,5 46,4 29,7 29,7 30,5

Hankintahinnat, kaikki hakkuut

Hintojen muutos jaksolta 22.4.2013–20.5.2013: ↑ = noussut ↓ = laskenut ↔ = pysynyt ennallaan (±1 %)

↑

↔↑

↑

↑

↔↔↔↔↑↑↑↔

↔↓↓↓↔↑↑↓

↑

↔↑

↔

↑

↔↑↓↓

↔

↔↓↓↓↑↑↓↓

↔↔

↓

↔↓↑↓

↔

↓↓↓↓

↓

↑↑↓↑↑↑↑↑

↓↑↔↓↔↑↑↔

↔↓↓↓↓↑↑↓

↑

↓↑

↔

↓↑↓↓↔↑

↔

↓↓↓↓↓↑

↓

↑↑↑↑↔↑↔↑

↓↑↑↔↔↑

↑

↓↓↓↓↓↑↑↓

Puukaupassa kesän hiljaisin viikko

Tarjousaikoja on jouduttu jonkin verran venyttämään normaalista, kun lomakauden vuoksi ostopuolellakin muutama mies pyörittää isoa aluetta. METSÄNEuvOja aLEKSI aSIKaINEN, METSÄNHOITOYHdISTYS ITÄ-SavO

www.maaseuduntulevaisuus.fi

UUSI KESTOTILAAJAN ETU!

Suomen 2. luetuin päivälehti

Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta. Tee uusi kestotilaus tai vaihda määräaikainen kestotilaukseksi osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi/kestotilaus tai soita 020 413 2277.

Maaseudun Tulevaisuuden voi nyt lukea myös lukulaudalta, joka on painetusta lehdestä tabletille sovitettu versio.

Sitä voi lukea kaikilla iPad- ja Android-lukulaitteilla sekä

uusimmilla iPhone- ja Android-älypuhelimilla.

Ole hyvä – kestotilaajana saat sen maksutta!

Lukulautalehden käyttö on helppoa. Menet vain

lukulaitteella osoitteeseen

lukulauta.mt1.fi

Lue lukulaudalta!

*4.0 käyttöjärjestelmäversiosta alkaen

*