View
259
Download
0
Category
Preview:
DESCRIPTION
Ilmarisen asiakas ja sidosryhmälehti 4/2012
Citation preview
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 1
STARKIN RIIKKA TARKIAINEN: TYÖHYVINVOINTI ON JOKAISEN VASTUULLA 23
4/12ILMARINEN
AUTTAVAT KASVUUN
INTO JA ROHKEUS
Subway-yrittäjä Markku Jyrkiäinen
8
“Suomalaisissa yrityksissä on töissä ammattitaitoista, kokenutta ja hyvinkoulutettua henkilöstöä. Heidän osaamisensa ja ideansa pitäisi saada paremmin käyttöön parantamaan työn sujuvuutta.” – Marko Kesti, Mcompetence s. 20
JAAKKO KIANDER: SUOMALAINEN ELÄKE PÄRJÄÄ VERTAILUSSA 14
DEBATTI: AUTTAISIKO RUOTSIN MALLI YLI 55-VUOTIAIDEN TYÖLLISTÄMISESSÄ? 24
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2
ON HIENOA HYÖDYNTÄÄ KAIKKEA
OSAAMISTAAN. SINIKKA LUMME, NESTE OIL
Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus
SEB-konserni on onnistunut pienentämään hiilijalanjälkeään. Miten se tehtiin? Mitä kiinteistöltä vaadittiin?
Tällä merkillä varustetut hyötyjutut löydät Ilmarisen
verkkosivuilta.
Sisältö
6
18
24
15
Työhyvinvointi
Näin teet vuosi-ilmoituksen
verkossa. Ilmoitus on tehtävä 31.1.
mennessä.
4/12Paljonko
työntekijästä maksetaan hänen elämänsä aikana
eläkemaksuja? Ja paljonko siitä kertyy
eläkettä? Katso esimerkki!
Onnistuuko osa-aikaeläke? 5 Hyöty irti kehityskeskusteluista 13 Suomalainen eläkejärjestelmä menestyi OECD:n
vertailussa 14 Lyhyesti: Työeläkemaksu 2013, varhennettu vanhuuseläke poistuu, työeläkkeet nousevat 28
Starkilla henkilöstö kehittää työtä ja Riikka Tarkiainen
on mielissään.23
WWW.ILMARINEN
.FI
7
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 3
Julkaisija: Ilmarinen
Päätoimittaja: Päivi Sihvola
Toimitusneuvosto:
Vappu Aura, Pirkko Auvinen,
Päivi Hansio, Anna Hyrske,
Milla Kauppila, Jaakko Kiander,
Satu Malkamäki, Heidi Mannio,
Mari Merilampi, Antti Miettinen,
Mika Paananen
Palautteet ja juttuvinkit:
Toimitus & ulkoasu:
Maggie Oy | Zeeland
Painopaikka: Erweko Oy
ISSN: 129-050X
Painos: 86 000
Painettu joulukuussa 2012.
Yhteystiedot:
Käyntiosoite:
Porkkalankatu 1, Helsinki
Postiosoite:
00018 Ilmarinen
Puhelin: 010 284 11
Eläke- ja vakuutusasiat:
010 195 000
Asiakastietojen muutokset:
Ilmarisen yhteistyökumppaneita
ovat OP-Pohjola-ryhmä
ja Pohjantähti.
iin taloudessa, tieteessä kuin urheilussakin jonkin-
asteinen kilpailu yleensä auttaa kehittymään parem-
maksi. Kun yksin ei saa olla kukkulan kuninkaana,
on pakko miettiä keinoja, miten olisi hiukan parempi
kuin muut.
Suomessa eläkkeitä hoitavat useat eri työeläke-
laitokset, jotka kilpailevat asiakkaista keskenään. Kilpailu keinoina
käytetään muun muassa palvelua, sijoitustuottoja ja toiminnan
tehokkuutta. Lähivuosina kilpailukeinojen listaan on tulossa uusi
tekijä: hinta.
Uudistus on tervetullut. Tähän asti asiakkaat
eivät ole riittävästi päässeet hyötymään toiminnan
tehokkuudesta, kun palvelun hinta on kokonaisuu-
dessaan määrätty ministeriöstä. Nyt on valmisteilla
muutos, jossa ns. yhtiökohtainen hoitokustannus-
osa otettaisiin hintakilpailun välineeksi. Tällä tavoin
yhtiö voisi selvästi vaikuttaa pieneen osaan eläke-
vakuutusmaksusta.
Uudistus on ennen kaikkea asiakkaan etu. Mitä
tehokkaampaan toimintaan me täällä Ilmarisessa
kykenemme, sen paremman hinnan voimme tarjota
asiakkaille. Tietenkään tämä ei saa merkitä sitä, että eläkkeet vaaran-
tuisivat tai palvelun laadusta ryhdyttäisiin tinkimään. Tämän ovat
lain säätäjä ja viranomaiset huolellisesti turvanneet.
Lisääntynyt kilpailu vie kehitystä eteenpäin. Me Ilmarisessa olem-
me jo pidemmän aikaa trimmanneet toimintaamme kilpailukuntoon:
olemme kehittäneet palvelua, tehostaneet prosesseja ja uudistaneet
järjestelmiä. Tämä työ jatkuu nyt entistä innokkaammin. Me olemme
valmiina.
Harri Sailastoimitusjohtaja
Ilmarinen toivottaa rauhallista joulua ja menestyksekästä vuotta 2013!
Parempaa elämää, ole hyvä.
Pääkirjoitus
N
KILPAILU KEHITTÄÄ
Ilmarisen lehti on uudistunut. Kehitämme lehteä jatkuvasti ja kehitystyöhön tarvitsemme lukijoiden apua. Kerro meille, mistä pidät Ilmarinen-lehdessä ja mitä haluaisit muuttaa. Ilmianna meille myös hyviä haastateltavia, mielenkiintoisia yrityksiä ja hyviä tyyppejä.
Palautteen antaminen on helppoa! Anna pikapalaute puhelimellasi QR-koodin avulla tai käy sivulla www.opinator.net/opi/ilmarinen. Vapaamuotoisen palautteen voit lähettää osoitteeseen
Mistä pidit, mistä et pitänyt
KERRO PALAUTTEESI
Ilmarinen haluaa tarjota työn iloa ja naurua suomalaisille työpaikoille. Ryhdy sinäkin työpaikkanaurajaksi ja ota osaa Selkääntaputtelutalkoisiin.
Lähetä (työ)kaverille virtuaalinen selkääntaputus hyvästä suorituksesta tai tsempiksi tiukassa kurvissa – tai täysin ilman ketunhäntää kainalossa puhtaasti työhyväntekeväisyyden nimissä. Saatatpa samalla lunastaa kunnon selkähieronnan koko tiimille!
Ilmarinen haluaa tarjota tsuomalaisille työpaikoilletyöpaikkanaurajaksi ja otSelkääntaputtelutalkoisii
selkähieronnan koko tiimille!
TOISTEN ONNISTUMINEN MOTIVOI
4 Innostus
MIKSI PIDÄN TYÖSTÄNI?
Se, että näkee toisten onnistuvan, on aina motivoinut minua.
Nyt autan kasvuyrityksiä kaupallistamaan tuotteita maailman-
laajuisesti. On hienoa nähdä, että Suomesta löytyy ideoita ja
tuotteita, jotka pärjäävät kansainvälisesti.
MITEN ESTÄÄ SE, ETTEI TYÖSSÄ VÄSY, TAI ETTEI TYÖSTÄ
PIDÄ LIIKAA?
Vaikea kysymys, kun työ on niin hauskaa ja uusia asioita tulee
koko ajan vastaan! Mutta muista riittävä liikunta ja uni. Anna
myös itsellesi lupa irtautua rutiineista ja ota aikaa ajatteluun.
MITEN JAKSAA ETEENPÄIN, VAIKKA YRITYSELÄMÄSSÄ
VASTAAN TULEE VAIKEITAKIN ASIOITA? MISTÄ USKO YRIT-
TÄMISEEN?
Ei tässä sen kummempaa ole kuin että notkon jälkeen hui-
pulta on mukava katsella eteenpäin. Muistetaan myös vanha
sääntö, että suurimmat rikkaudet on luotu kriiseissä. Vaikka Euroopan talous
on vaikeuksissa, on täällä samaan aikaan syntynyt kasvuyritysten ekosystee-
mi, josta on hyvä ponnistaa. Nyt on oikea aika investoida Suomen kasvuun
ja tulevaisuuden työpaikkoihin.
MITEN PYSYÄ KÄRRYILLÄ GLOBAALISSA BISNEKSESSÄ?
Ihmiset luovat bisneksen, joten verkostoidu laajalti ja luo
jatkuvasti uusia kontakteja oppiaksesi uutta. Pistä sirpaletie-
to laajempaan perspektiiviin lukemalla paljon ja työstämällä
informaatiota aktiivisesti. Modernit viestintävälineet mahdol-
listavat yhteydenpidon myös ilman matkustamista.
MIKÄ PELEISSÄ ON JUURI NYT KUUMINTA HOTTIA?
Ihmiset ovat aina olleet kiinnostuneet pelaamisesta – muodot
vain ovat muuttuneet. Uusinta uutta on niin sanottu plat-
form-lähestyminen, jossa peli ei ole vain peli, vaan laajempi
digitaalinen jakelualusta. Rovio on hyvä esimerkki tästä. Pitää
myös muistaa, että pelit ovat osa laajempaa apps-taloutta, joka kehittyy
huimaa vauhtia. Toinen kuuma trendi on pelillistäminen, eli pelimäisiä piir-
teitä tuodaan muihin sovelluksiin. Esimerkiksi oppimateriaali uudistuu tätä
kautta. Appsit ja pelit eivät olekaan vain irrallisia ilmiöitä, vaan vaikuttavat
lähes joka toimialaan.
Tero Ojanperä uskoo kasvuyritysten ekosysteemeihin
1
2
3
4
5
Tero Ojanperä Vetää Vision+-pääomasijoitusrahastoa
-
-
KUKA
THOMAS FREUNDLICH
MILLOIN JA MITEN OSA-AIKAELÄKKEELLE? Ikäraja nousee vuoden vaihteessa.
Kysymys & vastaus
5
JARI MATVEINEN
osastopäällikkö, asiakaspalveluosasto
MIKÄ LAKIMUUTOS?
OSA-AIKAELÄKE KIINNOSTAA, MITEN TOIMIN?
MILLOIN OSA-AIKAELÄKETTÄ HAETAAN?
MISTÄ LISÄTIETOJA? ME ILMARISESSA
AUTAMME!
Lisätietoja saat verkos-
ta ilmarinen.fi/osa_ai-
kaelake tai puhelimitse
Ilmarisen asiakaspal-
velusta
puh. 010 195 000.
NYKYISIN OSA-AIKAELÄKKEELLE voi päästä
aikaisintaan 60-vuotiaana. Lakia on nyt
esitetty muutettavan niin, että ikäraja
nousee yhdellä vuodella eli 61 vuoteen.
Muutos koskee vuonna 1954 tai sen
jälkeen syntyneitä. Toisin sanoen, jos
olet syntynyt vuonna 1953, voit jäädä
halutessasi osa-aikaeläkkeelle ensi vuonna
60 vuoden iässä. Jos olet syntynyt vuonna
1954, voit jäädä osa-aikaeläkkeelle aikai-
sintaan 61-vuotiaana.
Lain on tarkoitus tulla voimaan
1.1.2013, ja se koskee sekä työntekijöitä
että yrittäjiä.
TARKISTA ILMARISEN VERKKOPALVELUSTA
ILMARINEN.FI/OSA_AIKAELAKE täytätkö
osa-aikaeläkkeen saamisen edellytykset.
Selvitä eläkkeesi määrä jo etukäteen.
Tee arviolaskelmapyyntö osa-aikaeläk-
keestäsi Ilmarisen verkkopalvelussa www.
ilmarinen.fi/elakepalvelu. Ennakkoarvio
kannattaa tehdä korkeintaan yksi vuosi
ennen arvioitua eläkkeelle siirtymistä.
Neuvottele työnantajasi kanssa mah-
dollisuudesta jäädä osa-aikaeläkkeelle.
Suurin osa työnantajista suhtautuu
positiivisesti osa-aikaeläkkeeseen, mutta
kaikilla toimialoilla ja tehtävissä osa-aika-
työ ei ole mahdollista. Sovi työnantajasi
kanssa osa-aikatyön työajasta ja ansioista
sekä siitä, milloin jäät osa-aikaeläkkeelle.
HAE ELÄKETTÄ TÄYTTÄMÄLLÄ JA ALLEKIR-
JOITTAMALLA OSA-AIKAELÄKEHAKEMUS.
Kun toimitat samanaikaisesti työnantajan
täyttämän kokoaikatyön päättymisilmoi-
tuksen, nopeutat hakemuksen käsittelyä.
Tarvittaessa pyydämme tiedot suoraan
työnantajaltasi. Eläkehakemuksen ja
päättymisilmoituksen löydät verkkopalve-
lustamme ilmarinen.fi/osa_aikaelake.
Lähetä hakemuksesi noin kuukausi
ennen haluttua eläkkeen alkamisajankoh-
taa suoraan Ilmariseen.
Varaa aikaa hakemuksesi käsittelylle,
sillä osa-aikaeläkettä ei myönnetä takau-
tuvasti. Eläkepäätöksen saat Ilmarisesta
yleensä sen kuukauden aikana, jona
eläkkeesi alkaa.
WWW.ILMARINEN
.FI
*vuoden 2012 tasossa | **keskimääräisen elinajanodotteensa mukaisesti Esimerkkien työura on oletettu 40 vuoden mittaiseksi.
Työnantaja maksaa työansioistani eläkemaksua. Saanko eläkkeenä sen, mikä minusta on maksettu eläkemaksuina? Kuinka pieneksi nuorempien sukupolvien eläke jää?
MILLAINEN ON ELÄKEPOTTINI?
6 Tietokulma
WWW.ILMARINEN
.FI
Töihin 23-vuotiaana
Bruttoansiot työuralta 1,6 miljoonaa €*
Kertyneet työeläkemaksut
Eläke
Eläkettä yhteensä
Eläkettä yhteensä Eläke Työeläkemaksut Bruttoansiot
Jos sama henkilö jää työkyvyttömäksi
51-vuotiaana
Palkka keskimäärin
Palkka keskimäärin
TYÖNTEKIJÄ, 35 V.
TYÖNTEKIJÄ, 63 V.
Töihin 27-vuotiaana
Eläke
Eläkettä yhteensä
*
Elää 89-vuotiaaksi**
Elää 84-vuotiaaksi**
Eläkkeelle 67-vuotiaana
Kertyneet työeläkemaksut
Bruttoansiot työuralta 1,6 miljoonaa €*
Eläkkeelle 63-vuotiaana
Näin laskelma tehtiin: Eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet on laskettu olettaen, että ansiot eivät muutu. Palkka- tai urakehitystä tai indeksiä ei ole huomioitu. Työeläkemaksuprosentin on sovittu nousevan 0,4 % vuodessa vuoteen 2017. Laskelmassa oletetaan, että se pysyy muuttumatto-mana siitä eteenpäin. Ns. elinaikakerroin eli sukupolvien yli kehittyvä eliniän odote on huomioitu. Kertoimen vaikutusta eläkkeeseen voi pienentää jatkamalla työelämässä pidempään. Todellinen eläke määräytyy vasta henkilön jäädessä eläkkeelle, tässä esitetyt määrät ovat esimerkkejä.
Laskelma kertoo, että eläke on enemmän kuin eläkemaksut. Eläke on myös vakuutus työkyvyttömyyden tai puolison kuoleman varalta. Jos 35-vuotias esimerkkihenkilö jää työkyvyttömäksi , hänellä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Suomessa eläketurva on laki-sääteinen. Oikeus eläkkeeseen on taattu kaikille.
Nuoremmat sukupolvet aloittavat työelämän myöhempään ja elävät pidempään. Jos he haluavat päästä samalle eläketasolle kuin
vanhemmat sukupolvet, he siirtyvät eläkkeelle vanhempina. Esimerkissä 27-vuotiaana työt aloittanut jää eläkkeelle 67-vuotiaana.
Laskelman mukaan sukupolvien väliset erot eläkkeissä eivät ole suuria. Nuoremmat sukupolvet saavat eläkettä pidempään, vanhemmat sukupolvet ovat maksaneet etenkin eläkejärjestel-män alkuvuosina eläkemaksuja vähemmän.
Työhönsijoituskoordinaattorin työ ei ole ihan juniorin hommaa, vaan siinä tarvi-
taan kokemuksen tuomaa pelisilmää. Sinikan vuosien aikana solmimat verkostot ja
ymmärrys yrityksen liiketoiminnasta ovat avainasemassa uudessa työssä.
”Koen työni varsin merkitykselliseksi sekä yksilöiden että yhtiön kannalta.
Hienoa on, että saan hyödyntää kaikkea osaamistani”, Sinikka iloitsee. ”Koordi-
naattorin täytyy olla luotettava henkilö, joka osaa kysyä oikeat kysymykset ja jonka
kanssa voi puhua vaikeistakin asioista”, hän jatkaa.
Työkyvyttömyyseläkkeiden välttäminen hyödyttää kaikkia. Jos ihminen ei
terveydellisten syiden vuoksi pysty jatkamaan nykyisessä tehtävässään, hän ei
välttämättä ole työkyvytön. Työntekijä pyritään sijoittamaan uusiin tehtäviin
koulutuksen, perehdytyksen ja tarvittaessa
työkokeilun kautta. Aivan uudenlaisiin
tehtäviin voi siirtyä myös ammatillisen
kuntoutuksen avulla.
Uuden toimenkuvan löytäminen
vaatii joustavuutta ja ennakkoluulot-
tomuutta puolin ja toisin. Työkyvyt-
tömyyseläkkeelle joutumisen riskit
on tunnistettava ajoissa. Pro-
sessien ja mallien sekä sisäisten
työmarkkinoiden tulee toimia,
jotta työhönsijoitustoiminta olisi
mahdollista.
Neste Oilissa on toki
aiemminkin tehty vastaavaa
työhönsijoitustoimintaa, mutta nyt malleja ja prosesseja ke-
hitetään järjestelmällisesti, yhteistyössä Ilmarisen ja muiden
tahojen kanssa.
”Lisäksi meille on perustettu ohjausryhmä, jossa on
erilaisista lähtökohdista olevia ihmisiä. Ryhmästä saan tukea
ja neuvoja tarvittaessa”, kertoo Sinikka.
Neste Oil on iso yhtiö, jossa on hyvin erilaisia toimintoja.
Yhtiössä tehdään paljon myös vuorotyötä ja esimerkiksi me-
rityötä. Sinikka arvioi, että työhönsijoitustoiminta koskee yhtiössä
vuosittain noin 10–20:tä henkilöä.
Jo nyt on löydetty uusia mahdollisuuksia niille, joita työkyvyttömyys on
uhannut. Keinoja on useita. Työntekijä voidaan siirtää esimerkiksi vuoro-
työstä päivätöihin. Sinikka kertoo useista tapauksista, joissa uudelleensijoit-
tamisesta on saatu todella hyviä kokemuksia:
”On upea nähdä, miten iloisia niin työntekijät kuin esimiehet ovat, kun
henkilö saadaan onnistuneesti uuden uran alkuun.”
PIDEMPIÄ TYÖURIA, ENEMMÄN TYÖNILOA
7
Neste Oilin uuden työhönsijoituskoordinaat-torin, yli 30-vuotisen uran talossa tehneen Sinikka Lumpeen tehtävänä on luoda toimiva järjestelmä työurien kehittämiseksi.
RIITTA SIRÉN
OLLI U
RP
ELA
Juuri nyt suunnittelen...
Työhönsijoituskoordinaattorin tehtävänä on laittaa toimin-tamallit ja prosessit kuntoon, jotta työkyvyttömyysuhan alla olevia saadaan sijoitettua uusiin tehtäviin. Tärkein rooli on toimia yhdistävänä linkkinä eri osapuolten välillä. Toimin-nalla halutaan myös helpottaa esimiestyöskentelyä. Hyvät työkalut sujuvoittavat koko prosessia.
Uuden toimen-kuvan
löytäminen vaatii joustavuutta ja ennakkoluulotto-muutta puolin ja toisin.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI8 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI8
Yrittäjä Markku Jyrkiäiseltä itseltäänkin sujuu tarvittaessa Subway-leipien tekeminen.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 9
ikä subi? Millä leivällä? Tuleeko
juustoa, paahdetaanko?
Täytettyjä leipiä tarjoavaan
Subway-ravintolaan saapuva
asiakas saa varautua kysymys-
tulvaan. Hänellä on toden totta
valinnan varaa. Tilanne on sikä-
likin poikkeava, että ateriaa ei
valmisteta seinän takana keittiössä, vaan leipä kasataan
suoraan asiakkaan silmien edessä.
”Mitä kasviksia tulee? Otatko mukaan vai syötkö
täällä?”
Subway-patonkeja valmistetaan asiakkaan toiveiden
mukaan jo yli sadalla tiskillä
ympäri Suomen. Sadas ravin-
tola avattiin Kuopion Päivä-
rannassa lokakuun lopussa, ja
jo seuraavana päivänä start-
tasi seuraava upouusi Subway
samaisen savolaiskaupungin
Matkus-kauppakeskuksessa.
KUOPION UUSIEN RAVINTOLOI-
DEN taustalla on pohjanmaalai-
nen Subcom Oy, jolle Päivä-
rannan ja Matkuksen Subwayt
olivat järjestyksessään 16:s ja
17:s. Yritys pyörittää paitsi
muutama vuosi sitten Kuopion
keskustassa avattua Subway-
ta, myös lukuisia ravintoloita
Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-
Pohjanmaalla, Tampereella ja
Orimattilassa.
Subcomin omistavat pohjalaiset yrittäjät Markku
Jyrkiäinen ja Petteri Lehtimäki. Kolmas osakas on
Terhi Lehtimäki, joka nähdään Kuopion Päiväran-
nassa avajaispäivänä tiiviisti myös palvelemassa asiak-
kaita.
Kiirettä piisaa etenkin lounasaikoina, kun pai-
kalle saapuvat nälkäisinä samassa rakennuksessa
olevan automarketin sekä lukuisien erikoisliikkeiden
työntekijät. Ruoka maistuu tietysti myös ostoksilla
oleville ihmisille.
Myös Jyrkiäinen on valmiina hyppäämään tar-
vittaessa tositoimiin, mikäli kiire kasvaa sietämättö-
mäksi.
”Kaikkea tulee tehtyä, varsin-
kin Vaasassa. Jos tulee esimerkiksi
sairauslomatapauksia, olen val-
mis tekemään hommia. Viimeksi
toissa viikolla olin tiskin takana”,
Jyrkiäinen kertoo.
”Ja pieniä huoltotehtäviä käyn
tekemässä ravintolassa paikan
päällä viikoittain.”
LUMISADE ON VÄRJÄNNYT Kuopi-
ossa maan valkoiseksi ja pakkanen
on liukastuttanut kulkuväylät pe-
tollisiksi. Subwayn avajaisiin saa-
punut Jyrkiäinen kertoo, että oli
pihalla autosta noustuaan lähellä
liukastua. Hän selvisi kuitenkin
säikähdyksellä ja pysyi jaloillaan.
Hyvä niin, sillä kertaalleen louk-
kaantuminen on jo muuttanut
miehen työuran suunnan.
Pohjalaismiesten Subway-kipinä syttyi Jenkeissä ja roihahti Oulussa. Nyt heillä on ravintoloita ympäri Suomen.
INNOSTUKSESTA KASVOI LEIPÄPUU
TEKSTI IIRO-PEKKA AIROLA
KUVAT PENTTI VÄNSKÄ
Suomen ensimmäinen Subway avattiin Helsingissä vuonna 2000. Nyt Suomessa on yli sata ravintolaa. Kaikkien aikojen ensimmäinen Subway avattiin Yhdysvalloissa vuonna 1965.
Suomen Franchising-yhdistys valitsi Subway-ravintolan Vuoden franchising -ketjuksi 2012.
Subway-ketjun työeläkevakuuttaja on Ilmarinen.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI10
Jyrkiäinen työskenteli aiemmin luokanopettajana,
minkä jälkeen hän suoritti liikuntapaikkojenhoitajan
erikoisammattitutkinnon. Työt kuitenkin loppuivat sel-
kävammaan, jota ei voitu leikata. Lääkäri ilmoitti, että
edessä on alan vaihto.
”Olin ollut pari viikkoa sairaalassa kuntoutuksessa,
kun Petteri kysyi, lähdenkö kaveriksi perustamaan Sub-
way-ravintolaa”, Jyrkiäinen muistelee.
Tämä tapahtui vuonna 2005.
TYÖMATKALLAAN YHDYSVALLOISSA Petteri Lehtimäki
tutustui Subway-ravintoloihin. Se tapahtui, kun matkapu-
helinteollisuudessa työskennelleen Lehtimäen jenkkikol-
lega vei hänet lounaalle patonkiravintolaan.
”Tykkäsin konseptista ja tuotteista”, Lehtimäki kertoo.
Lopullinen sysäys tuli heinäkuussa 2005, kun Lehti-
mäen silloiseen työkaupunkiin Ouluun avattiin ensimmäi-
nen Subway-ravintola. Oulussa oli samaan aikaan asun-
tomessut ja pesäpallon Itä-Länsi-ottelu, ja jonot uuteen
ravintolaan ulottuivat kadulle asti.
Väenpaljouden nähnyt Lehtimäki tarttui luuriin, soitti
Jyrkiäiselle ja sanoi, että oma Subway on avattava nyt jos
koskaan. Vaasan liikkeen avajaisia vietettiin seuraavana
vuonna.
”Ensimmäisessä liiketoimintasuunnitelmassa oli
kolme ravintolaa: Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola”, Lehtimäki
valottaa.
Suunnitelma piti Vaasan ja Seinäjoen osalta, mutta
sen jälkeen latu avautui suuremmin. Yrittäjät saivat muun
muassa mahdollisuuden ostaa samaisen Oulun ravinto-
lan, jonka avajaisten jonosta Lehtimäki aikanaan sai
lopullisen kipinän omalle Subwaylle.
Myös Kokkolaan tuli sittemmin Subway, mutta
toisten yrittäjien perustamana.
SUUNNITELMIA ON RUKATTU sittemmin moneen ottee-
seen, ja Subcomista on kasvanut 17 ravintolan ja 180
työntekijän kokonaisuus.
”Monen vuoden alussa on ollut tunne, että nyt
tämä riittää, mutta vielä ei ole sellaista vuotta tullut”,
Jyrkiäinen naurahtaa.
”Kyllä minä uskon, että siihen kahteenkymme-
neen ravintolaan mennään”, uskoo Petteri Lehtimäki.
SUBWAY ON maailmanlaajuisesti suurin ravintola-alan
franchising-ketju.
Suomen Yrittäjien verkkosivuilla kerrotaan, että
franchising rantautui Suomeen 1970-luvulla auton-
vuokraus- ja pikaruokaketjujen mukana. Tätä nykyä
ketjuja on jo lähes kaikilla toimialoilla. Tunnettuja
franchising-yrityksiä ovat muiden muassa R-kioski,
Kotipizza ja Filmtown.
Markku Jyrkiäisellä on näkemys, miksi franchi-
sing-yrittäjyys kiinnostaa.
”Se on tietyllä tavalla helpompaa. Markkinointi
järjestyy itsestään, kun ketjulla on mainostoimisto.
Lisäksi tuotteet ovat valmiina”, hän luettelee.
PETTERI LEHTIMÄKI KATSOO tätä nykyä Subwayn
kehitystä myös laajemmasta vinkkelistä. Vuoteen
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 11
2010 asti Lehtimäki toimi matkapuhelinalan töissä ja
ravintola-alan yrittäjänä rinta rinnan, kunnes hänelle
tarjoutui mahdollisuus siirtyä Subwayn maajohtajaksi.
Lehtimäki tarttui siihen.
Hän jos kuka tietää, miten Subwaylla Suomessa
menee. Hyvin.
Sadan ravintolan rajan rikkonut ketju laajenee Suo-
messa edelleen.
”Kymmenen seuraavaa on jo työn alla. Kasvutavoit-
teet ovat edelleen aggressiiviset ja kartoitus on käynnissä,
missä kaupungeissa ja montako ravintolaa voisi olla vii-
den vuoden päästä.”
Lehtimäen mukaan ketjulla on positiivinen ongelma
siinä, että varsinkin hyville liikepaikoille yrittäjiksi halua-
vista on ylitarjontaa.
Maajohtaja laskeskelee, että Subway-ravintolan
perustaminen vaatii yrittäjältä liiketilasta riippuen noin
100 000–200 000 euron investointia.
”Yleensä ollaan lähempänä sitä sataatuhatta”, Lehti-
mäki ynnää.
Frannchising-yrittämmminneen on tiietyllä tavalla hhheelppoommmppppaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa.... Markkkinointi järjeessttyyyy iiiitttttsssseeeesssttttääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääännnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnn... Lisäksi tuotteet oovvattt vvvvvaaalmmmmmiiiiiiinnnnnnaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa...........
MMARMARARRM KKKKUK JYYYRKIRKRKIRKIRKIÄINNNÄINNNNINNII ENNNNNNNENENENNNENNNNENNNNENNEENNNEENNNNNNNNNN
YRITTÄJÄN VINKKI
YRITTÄJÄ MARKKU JYRKIÄISEN TOIVEET TYÖNTEKIJÖILLE
Palveluhenkisyyttä ja sosiaalisuutta pitää olla.
Asiakkaan kohtaaminen Subwayssa on pitkä tapahtuma, joten monta asiaa voi hoitaa hyvällä palvelulla.
Ravintola-alan koulutus ei ole välttämätöntä, mutta perusteet on hyvä hallita.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI12
Hän kuitenkin muistuttaa, että pikaruoka-ala ei ole
mikään sijoitus, vaan ravintolat saadaan kannattavaksi
kovalla työllä. Lehtimäki korostaa, että jokaisen Subway-
ravintolan on pärjättävä omillaan.
”Tulos ja liikevaihto tehdään euro ja asiakas kerral-
laan.”
PALJON ON MUUTTUNUT siitä, kun ensimmäinen Subway
avattiin Helsingin Annankadulle vuonna 2000. Ketjun
tunnettavuus on kasvanut, ja sille tarjotaan jo oma-aloit-
teisesti liikepaikkoja. Muun muassa Kuopion Päivärannan
ravintolan synnyn taustalla on kauppakeskuksen oma
yhteydenotto.
Mutkia sen sijaan riitti ketjun aloittaessa Suomessa
vuosi tuhannen taitteessa. Sille piti sorvata muun muassa
oman laisensa vakuutus. Taustalla on Subwayn kotimaan
Yhdys valtojen tarkka sopimusviidakko. Jenkeissähän pika-
ruokaravintoloita on haastettu oikeuteen ties millä veruk-
keella.
”Toiminnan vastuuvakuutukset ovat erilaisia kuin
Suomessa. Silloin sorvattiin ketjun vaatima erityisehtoi-
nen vahinkovakuutus”, OP-Pohjolan asiamies Markku
Sedbom muistelee.
SUBWAYSTA ON KASVANUT myös merkittävä työllistäjä.
Useimmin tiskin takana palvelee nuoria naisia, mutta
tälle on yrittäjien mukaan selvä syy: Subway-ravintoloi-
hin hakeutuukin töihin pääasiassa juuri heitä. Nuoret
miehet ovat harvassa.
Petteri Lehtimäen mukaan työntekijöiden saatavuus
ei ole ongelma, vaikka Markku Jyrkiäinen näkeekin siinä
alueellisia eroja.
Rekrytoinnissa on omat haasteensa, kun hakijoina
on paljon nuoria, opiskelijoita tai juuri koulunsa päättä-
neitä, joilla ei ole cv:ssä merkintöjä tai aiempia työnanta-
jia, joille soittaa.
”Monelle olemme ensimmäinen vakituisempi työ-
suhde”, Lehtimäki muistuttaa.
Uusia työntekijöitä koulutetaan muun muassa Uni-
versity of Subway -internetpalvelussa, jossa kerrotaan
muun muassa perustietoa vuonna 1965 perustetusta yri-
tyksestä ja sen tuotteista.
Subwayssa voi myös edetä vuoropäällikön tai ravin-
tolapäällikön tehtäviin. Kuopion Päivärannassa ravinto-
lapäällikkö on Taina Heikkinen, varsin nuori nainen
hänkin. Juuri Subwayssa aloittanut Heikkinen puhkuu
tyytyväisyyttä uuteen tehtäväänsä.
”Oikein hyvältä on vaikuttanut. Tämä vaikuttaa
haasteelliselta ja tässä on ison työnantajan edut”, Heik-
kinen tuumii, ennen kuin kiirehtii jälleen palvelemaan
seuraavia nälkäisiä asiakkaita.
Pikaruoka-alaei ole sijoitus, vaan ravintolat
saadaan kannattaviksi kovalla työllä. Jokaisen Subway-ravintolan on pärjättävä omillaan.PETTERI LEHTIMÄKI
Markku Jyrkiäisen, Petteri Lehtimäen ja Terhi Lehtimäen Subcom Oy avasi ensimmäisen Subway-ravintolan Vaasaan vuonna 2006.
Tätä nykyä Subcom Oy pyörittää yhteensä 17:ää ravintolaa Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Tampereella, Kuopiossa ja Orimattilassa.
Työntekijöitä Subcomilla on 180.
OLEN SUHTEELLISEN TUORE ESIMIES työpaikassani. Yrityksessämme on alle sata
työntekijää. Firmassamme on käyty joitain kehityskeskusteluja, mutta ne eivät
ole noudattaneet mitään yhtenäistä mallia eivätkä ne ole olleet säännöllisiä.
Haluaisin nyt ryhtyä hyödyntämään kehityskeskusteluita apuna johtamisessa
systemaattisemmin, mutta en tiedä, mistä saisin hyvän mallin. Tarvitsenko jotain
lomakkeita avuksi? Minkälaisia asioita kehityskeskusteluissa tulisi käsitellä?
KEHITYSKESKUSTELULLA TARKOITETAAN esi-
miehen ja työntekijän välistä kahdenkeskistä
perusteellista keskustelua, joka keskittyy
kuluvan vuoden tulosten läpikäyntiin, tule-
van vuoden tavoitteiden asettamiseen sekä
työntekijän oman kehittymisen arviointiin.
Hyvä kehityskeskustelu on yksi tehokkaim-
mista strategian jalkauttamisvälineistä.
Esimies saa kahdenkeskisessä istunnossa
tilaisuuden varmistaa, että kukin alaisista
on ymmärtänyt, mitä strategia juuri hänen
työssään tarkoittaa.
Onnistunut kehityskeskustelumalli
perustuu selkeään prosessiin, keskustelua
tukeviin lomakkeisiin ja hyvään esimiestyö-
APUA KEHITYSKESKUSTELUJEN KÄYMISEEN
löydät Ilmarisen verkkopalvelusta
Esimiehen käsikirjasta. Käsikirjassa on
kuvattu kehityskeskustelun käymisen malli,
tavoitteet ja hyvät käytännöt. Palvelusta
löydät myös kehityskeskustelua tukevan
lomakkeen. Esimiehen käsikirjasta saat
myös muuta hyödyllistä tietoa työsuhde- ja
henkilöstöasioista. Ilmarisen asiakkaat saavat
Esimiehen käsikirjan maksutta käyttöönsä.
Käsikirjan löydät Ilmarisen verkkopalvelusta:
www.ilmarinen.fi/tyohyvinvointi.
Jos et vielä omista tunnuksia työhy-
vinvoinnin verkkopalveluun, voit tilata ne
sähköpostitse osoitteesta tyohyvinvointi@
ilmarinen.fi.
MITEN HYÖDYNNÄN KEHITYSKESKUSTELUJA?
WWW.ILMARINEN
.FI
MISTÄ APUA KEHITYSKESKUSTELUUN?
MIKÄ ON KEHITYSKESKUSTELU?
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 13
Ilmarisenratkaisu
hön. Silti parhaatkin prosessit ja työkalut
vesittyvät, ellei yrityksen johtamiskulttuuri
ole kunnossa. Tämän takia esimiesten
omat kehityskeskustelut ovat avain yrityk-
sen johtamiskulttuurin kukoistukseen
Kehityskeskustelun on oltava vuoro-
vaikutteinen, ja oleellinen osa keskustelua
onkin tehdyn työn arviointi ja palautteen
antaminen. Keskustelun ilmapiirin on
oltava avoin ja rentoutunut, jotta se täyt-
täisi tarkoituksensa. Kehityskeskustelu on
aina myös luottamuksellinen. Vain sellai-
set keskustelun kuluessa esiin tulleet asiat
kirjataan, joiden kirjaamisesta yhteisesti
sovitaan.
ELÄKEJÄRJESTELMÄMME PÄRJÄÄ VERTAILUSSA
14
Puheenvuoro
JAAKKO KIANDER johtaja, talous ja eläkepolitiikka
OECD:n raportista selviää, että Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen monia muita maita paremmin.
SUOMALAINEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ on rahastoinut tulevia eläkkeitä varten
yhteensä yli 140 miljardia euroa. Tästä summasta yksityisten työeläkeyhtiöiden
osuus on noin 90 miljardia. Varat ovat kertyneet vähitellen viimeisen 50 vuoden
aikana. Rahastoidut varat ovat suuret, mutta ovatko ne suuria muihin maihin
verrattuina?
Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tuoreen vertailun mukaan Suo-
men eläkerahastot olivat vuonna 2011 noin 75 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Luku on samaa luokkaa kuin Yhdysvalloissa ja jonkin verran OECD-maiden kes-
kiarvon yläpuolella. Teollisuusmaat jakautuvat kuitenkin selvästi kahteen ryhmään
eläkerahastojen suhteen. Toisaalta on vähemmistö, jolla on merkittäviä eläke-
rahastoja. Tähän ryhmään kuuluvat Suomi ja muut Pohjoismaat sekä Hollanti,
Britannia ja Sveitsi. Useimmat Euroopan maat kuuluvat kuitenkin ryhmään, jossa
mainittavia eläkerahastoja ei ole kartutettu. Tällaisia maita ovat muun muassa
Espanja, Kreikka, Ranska ja Saksa.
MONISSA MUISSA TEOLLISUUSMAISSA julkiset eläkejärjestelmät ovat verorahoitteisia
jakojärjestelmiä. Ne joutuvat vaikeuksiin viimeistään siinä vaiheessa, kun väes-
tön ikääntyminen alkaa merkittävästi heikentää huoltosuhdetta. Suomessa tähän
muutokseen on sen sijaan alusta pitäen varauduttu eläkerahastoja kasvattamalla:
eläkemaksuina on kerätty enemmän rahaa kuin eläkkeitä on maksettu, ja näin
syntynyt ylijäämä on rahastoitu tulevaisuuden tarpeita varten.
ELÄKKEIDEN TASOSSA on myös merkittäviä eroja maiden välillä. Korvaussuhteel-
taan parhaat eläkkeet on eteläisen Euroopan maissa. Nämä ovat kuitenkin myös
maita, joissa eläkerahastoja ei ole, joten hyvät eläkelupaukset ovat heikolla poh-
jalla. Monissa maissa, joissa eläkerahastot ovat suuria, julkisen vallan tarjoamat
peruseläkkeet ovat vaatimattomia ja niitä täydennetään säästämiseen perustuvilla
yksityisillä lisäeläkkeillä. Näiden eläkkeiden taso riippuu taas sijoitusten tuotosta.
SUOMALAISTEN ELÄKE-ETUUDET ovat tässä katsannossa hyvin turvatut. Eläkkeiden
taso on hieman OECD-keskiarvoa parempi ja niihin liittyvät riskit vähäisiä. Tästä
on osoituksena, että eläkkeitä ei ole tarvinnut nykyisen finanssikriisin aikana
leikata. Tämä on jo sinänsä huomattava saavutus, koska monissa muissa maissa
on samaan aikaan jouduttu turvautumaan leikkauksiin. Yksi selitys vakauteen on
se, että Suomessa on väestön ikääntymiseen varauduttu jo etukäteen eläkevarojen
rahastoinnilla. Rahastointi mahdollistaa myös sen, sijoitusriskit eivät meillä ole
eläkeläisten kannettavina vaan eläkelaitosten vastuulla.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 15
KOHTI VIHREÄMPÄÄ TOIMISTOASEB-konserni lähti määrä-tietoi sesti pienentämään hiilijalan jälkeään muutama vuosi sitten. Nyt ympä-ristötietoiset pankkilaiset tinkivät bisnesmatkois-ta, käyttä vät portaita hissien sijaan ja syö-vät lähiruokaa.
TEKSTI SATU MALKAMÄKIKUVAT SINI PENNANEN
INANSSIPALVELUKONSERNI SEB:N
Helsingin toimiston dealing-salissa
on marraskuisena iltapäivänä keskit-
tynyt tunnelma. Vierailijan huomio
kiinnittyy asiantuntijoiden lähes
paperittomiin työpisteisiin: eikö pöy-
tien kuuluisi notkua raporteista ja
analyyseista, joiden avulla onnistu-
neita kauppoja tehdään?
Yhtiön Suomen rahoitusjohtajan Pia Ali-Tolpan
vastaus kysymykseen on ”ei”.
”SEB:llä on kunnianhimoiset tavoitteet hiilijalan-
jälkensä vähentämisessä, ja paperittomampi toimisto
on yksi keino päästä tähän. Olemme erittäin säästeli-
äitä printtaajia”, hän naurahtaa.
SEB on sitoutunut pienentämään hiilijalanjälke-
ään 45 prosentilla vuoden 2008 tasosta vuoteen 2015
mennessä. Käytännössä tämä tavoite tarkoittaa lukui-
sia isompia ja pienempiä arjen tekoja, joihin vaaditaan
sitoutumista koko henkilöstöltä.
”Olemme vähentäneet bisnesmatkailua maasta
toiseen ja hyödynnämme video- ja puhelinneuvottelu-
tekniikkaa. Työsuhdeautoissa olemme siirtyneet vähä-
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 15
F
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI16
päästöisempiin malleihin, ja paperinkulutuksessa tingimme
muun muassa printtaamalla kaksipuolisesti”, Ali-Tolppa
luettelee.
Hänen mukaansa näyttää siltä, että SEB
pääsee tavoitteeseensa hiilijalanjäljen vähen-
tämisessä.
”Esimerkiksi työsuhdeautojen kohdalla
pystyimme vähentämään päästöjä 15 pro-
senttia vuonna 2011.”
Ali-Tolppa pitää onnistumiselle keskei-
senä sitä, että ympäristönäkökulma ulottuu
konsernin strategiaan.
”Silloin asia saa ansaitsemansa painoar-
von ja heijastuu kokonaisvaltaisesti yhtiön
toimintaan. Ympäristöasiat eivät voi olla
irrallisia muusta tekemisestä”, hän toteaa.
WWF:N GREEN OFFICE (Vihreä Toimisto) -ympäristöjärjes-
telmästä oli Ali-Tolpan mukaan iso apu, kun Suomen SEB
halusi muutama vuosi sitten lähteä edistämään vihreitä
arvoja toiminnassaan.
”Saimme systemaattista ohjausta ja hyviä vinkkejä.
Lisäksi Green Office innosti henkilöstömme mukaan ener-
giansäästötalkoisiin. Joka osastolta pääsi edustaja mukaan
hankkeeseen. Se helpotti asian jalkauttamista.”
Vihreämpi arki tarkoittaa myös muun muassa kertakäyt-
töastioiden hylkäämistä ja jätteiden lajittelua. Ali-Tolpan
mukaan hissien käyttö on huomattavasti vähentynyt.
”Ihmiset ryhtyivät ihan vaistomaisesti käyttämään por-
taita, kun energia-asiat olivat olleet meillä niin paljon esillä.”
Myös henkilöstöruokala lähti mukaan yhteistyöhön hii-
lijalanjäljen pienentämiseksi. Pankkilaiset syövät tätä nykyä
paljolti lähiruokaa.
ILMARINEN OMISTAA Helsingin ydinkeskustan vanhan
arvokiinteistön, jossa SEB:n toimitiloja sijaitsee. Pia
Ali-Tolpan mukaan vuokranantajalla on ollut tärkeä rooli
energiansäästötalkoissa.
”Haluamme toimia talossa, jossa on nykyai-
kainen talotekniikka. Esimerkiksi tässä kiinteis-
tössä ilmastointi on päällä vain virka-aikaan ja
jäähdytys toimii kaukokylmän avulla.”
Lisäksi valaistus on automatisoitu siten, että
valot sammuvat illoiksi ja viikonlopuiksi sekä sil-
loin, kun tiloissa ei ole ihmisiä.
”Erilaisten toimien yhteisvaikutuksesta säh-
köenergian kulutuksemme on viime vuosina
vähentynyt huomattavasti”, Ali-Tolppa kertoo.
Häntä ilahduttaa myös se, että SEB:llä on
mahdollisuus käyttää vihreää sähköä.
”On tärkeää, että vuokranantaja kuuntelee vuokralai-
sen toiveita ja näkemyksiä myös energiansäästökysymyk-
sissä.”
ASIAKKAAT JA MUUT SIDOSRYHMÄT arvostavat Ali-Tolpan
mukaan entistä enemmän sitä, että yhteistyökumppanin
arvoihin mahtuu myös ympäristön kunnioittaminen.
”Vastuullinen toiminta ympäristöasioissa on tätä päi-
vää, ja me haluamme toimia sen mukaisesti. Vaikka toimi-
alamme ei ole niitä suurimpien hiilijalanjälkien tuotta-
jia, voimme mekin tehdä osamme. Ja jos kaikki tekisivät
samoin, vaikutus olisi vielä isompi!”
Ali-Tolppa on pannut merkille myös sen, että esimer-
kiksi Green Officen mainitseminen rekrytointitilanteissa
herättää kiinnostusta.
”Vihreät arvot voivat kaiken muun hyvän lisäksi myös
lisätä työnantajan houkuttelevuutta”, hän sanoo.
Pia Ali-Tolppa
SEB-konsernissa on vähennetty
bisnesmatkailua ja siirrytty yhä
enemmän videoneuvotteluhin.
Niiden sujuvuus edellyttää hyviä
teknisiä välineitä.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 17
Kannatan itse vihreitä arvoja, joten pidän tärkeänä, että myös työnantaja kunnioittaa kestävää kehitystä.
Sammutan tietokoneesta virran yöksi, tulostan mahdollisim-man vähän, kierrätän paperit ja biojätteen.
Työyhteisö on suhtautunut tosi hyvin! Muistuttelemme hyvän-tahtoisesti toinen toisiamme pikku laiminlyönneistä.
Gallup
Mitä merkitystä sinulle on sillä, että työnantajasi pyrkii vähentämään yhtiön hiilijalanjälkeä?
Mitä itse teet vähentääksesi työpaikkasi energiankulutusta?
Miten työyhteisönne on suhtautunut yhteisiin energiansäästötavoitteisiin?
On kiva, että työnantaja pitää tärkeinä samoja asi-oita, mitä itsekin arvostan – kuten vihreitä arvoja.
Tulostan mahdollisimman vähän, vaikka se juristin työn kannalta joskus on-kin hieman haastavaa.
Yhteisiin energiansääs-tötavoitteisiin suhtautu-minen on ollut mielestäni positiivista.
Ilmarinen pyrkii kiinteistöjen huollossa ja käyttötavoissa
määrätietoisesti ympä ristön kannalta entistä vastuul-
lisempiin toimintatapoihin.
Tavoitteena on vähentää energi-
ankulutusta yhdeksän prosenttia
vuoden 2006 tasolta vuoteen
2016 mennessä.
”Se on kova tavoite siksi, että
jo lähtötilanteessa kiinteistöjen
energiankulutus oli hyvin hallit-
tua”, kertoo Ilmarisen kiinteistö-
päällikkö Heikki Niemi.
Niemen mukaan tavoitteen saavuttamisessa on tois-
taiseksi edistytty suunnitelmien mukaan muun muassa
uusimalla ja automatisoimalla kiinteistöjen talotekniik-
kaa kuten ilmastointia, jäähdytyslaitteita sekä valaistusta.
Oman haasteensa asettavat arvokiinteistöt, joita
Ilmarinen omistaa useita.
”Päänvaivaa syntyy, kun vanha, jopa suojeltu kohde
kohtaa nykytekniikan. Aina ratkaisu on kuitenkin löyty-
nyt.”
Vihreiden arvojen lisäksi energiatehokkuus on järke-
vää myös puhtaan taloudellisesta näkökulmasta.
”Kantamalla vastuuta omistamiemme rakennusten
energiatehokkuudesta saamme kiinteistöhuollon kulut
kuriin, mikä taas näkyy parempina sijoitustuottoina. Ja
tämä on tietenkin loppujen lopuksi Ilmarisen asiakkai-
den etu”, Niemi kiteyttää.
ILMARINEN ON SUOMEN MERKITTÄVIMPIÄ
KIINTEISTÖSIJOITTAJIA
Omistuksessa lähes viisi tuhatta asuntoa ja yli mil-
joona neliötä toimisto- ja liiketilaa pääasiassa pää-
kaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.
Kiinteistösijoitusten arvo 3,4 miljardia euroa eli 12
prosenttia koko sijoitusomaisuudesta.
PANOSTAMME KIINTEISTÖJEMME ENERGIATEHOKKUUTEEN
Vuonna 2011Ilmarinen teki energiaa säästäviä investointeja 700 000 euron edestä.
17
Miina Harava, johdon assistentti,SEB
Wille Lindgren, juristi,SEB
”Aluksi tuli vähän napinaa, kun pahvimukeista piti luopua, mutta siitäkin on toivuttu.”
”Valoja ei tarvitse sammutella, koska ne sammuvat itsestään silloin, kun huoneissa ei ole ihmisiä.”
Ei tunnuksia tai tunnus hukassa? Verkkopalveluun kirjaudu-taan käyttäjätunnuksilla. Ne voit tilata palvelunumerosta
Ohjeita?
-kaspalvelumme numerossa
TARVITSETKO APUA?
Valitse vasemmalla olevasta valikosta:Ansio- ja vuosi-ilmoitukset.
-
TEE VUOSI-ILMOITUOn aika tehdä vuosi-ilmoitus! Näppärimmin teet sen verkossa. Vuosi-ilmoituksella varmistat, että työntekijöillesi kertyy oikea määrä eläkettä ja yrityksesi vakuutusmaksu on kunnossa.
18
Prosessi
Vuosiansiot voit ilmoittaa
Kirjaudu palveluun osoitteessa:
vakuutuspalvelu
-
esille klikkaamalla: Seuraavat.
klikkaamalla: Uusi työsuhde.
Voit korjata antamiasi tietoja kirjoittamalla uuden tiedon entisen tilalle ja klikkaamalla: Tallenna ja lähetä.
2
1
Kesä Syksy
Kevät Talvi
US VERKOSSA
SYKSY Tarkista ennakkopalkkasumma kuluvalle vuodelle ja muuta palk-kasummaa tarvittaessa.
Näin varmistat, että saat laskunne oikeansuuruisina ja ne vastaavat yrityksenne todellisia palkka-menoja.
MUISTA MYÖS NÄMÄ VUODEN AIKANA
WWW.ILMARINEN
.FI
Anna työntekijöiden vuoden 2012 ansiot sarakkeessa Ansio 2012. Jos työsuhde on päättynyt, anna päättymispäivä sarakkeessa Päättyi.
Tallenna antamasi tiedot jokaisella sivulla erikseen klikkaamalla: Tallenna ja lähetä.
Jos vuonna 2012 ei ole lainkaan palkanmaksua tai olet ilmoittanut tiedot jo aiemmin, lähetä tie-to kohdasta Vakuutuksen tiedot > Lähetä viesti.
Voit lähettää vuosi-ilmoituksen myös palkkahal-lintosi tiedostona kohdasta Tiedoston lähetys.
Ansiotiedot voit ilmoittaa sähköisesti myös Aditron Personec linkki -palvelun, Itellan TYVI-palvelun sekä Logican TYVI-palvelui-
3
4
ILMOITATHAN YRITYKSESI TYÖNTEKIJÖIDEN ANSIO-TIEDOT 31. TAMMIKUUTA MENNESSÄ.
Eläkevakuutusasiat sujuvat mutkattomasti ja pysyvät kunnossa, kun muistat hoitaa muutamat asiat vuoden aikana
Tee tammikuun aikana vuosi-ilmoitus eli ilmoi-ta työntekijöiden tarkat ansiotiedot.
Näin varmistamme, että henkilöstöllenne kertyy oikea määrä eläkettä.
KEVÄT Saat kevään aikana vuosilas-
kelman, jossa on verrattu maksa-mianne ennakko-maksuja todellisiin palkkatietoihin. Vuosi-laskelman lopputulokse-na voitte saada joko palautusta tai lisämaksua.
Henkilökohtaiset työeläkeotteet valmistuvat toukokuussa. Otteelta näet edellisen vuoden loppuun mennessä kertyneen eläkkeesi ja saat arvion vanhuuseläkkeestäsi. Tarkista ote ja tee mahdolliset korjauspyynnöt osoitteessa
KESÄ Kesätyöntekijöiden palkat vaikuttavat palkkasummaan ja ennakkomaksuihin. Ilmoi-ta kesätyöntekijöiden ansiot ja työsuhdetiedot sekä tarkista samalla ennakko-palkkasumma.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI20
Hiljainen signaali on tehokas työkaluHenkilöstön hiljaisen tiedon hyödyntäminen vähentää sähläystä ja lisää tehokasta työaikaa. Näin yrityksen tuottavuutta voidaan merkittävästi parantaa, sanoo tutkija ja kouluttaja Marko Kesti.
iplomi-insinööriksi koulu-
tuksen saanut Marko Kesti
on työurallaan toiminut
teollisuudessa asiantunti-
jana sekä johtotehtävissä.
Johtoryhmän jäsenenä
toimiessaan Kesti havahtui
huomaamaan, että henkilös-
tövoimavaroja ei hyödynnetä yrityksissä riittävästi.
”Ajatteluni jalostui koskemaan niin sanotun hil-
jaisen tiedon parempaa hyödyntämistä organisaati-
oissa. Tämän idean hyödyntämiseksi ja tuotteistami-
seksi päätin perustaa oman yrityksen Mcompetencen
vuonna 2001. Yrityksen strategiseksi päämääräksi
muodostui halu kehittyä Suomen parhaaksi henkilös-
tötuottavuuden asiantuntijayritykseksi”, Marko Kesti
sanoo.
Organisaatioiden kehittämistä on tutkittu paljon,
mutta tutkimustuloksia on ollut vaikea hyödyntää
käytännössä. Yritykset ovat kaivanneet selkeää mallia,
jonka avulla henkilöstövoimavarat voidaan linkittää
liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantamiseen.
”Yritysten johdossa ei vielä täysin ymmärretä
henkilöstövoimavarojen merkitystä liiketoiminnalle.
Suomalaisissa yrityksissä on töissä ammattitaitoista,
kokenutta ja hyvin koulutettua henkilöstöä. Heidän
osaamisensa ja ideansa pitäisi saada paremmin käyt-
töön parantamaan työn sujuvuutta ja ilmapiiriä.”
TYÖNTEON ISO ONGELMA on sähläys. Esimerkiksi
toimimattomat tietojärjestelmät, hukassa olevat tie-
dostot ja tiedon kulussa olevat katkokset aiheuttavat
sähläämistä.
”Sähläys kuulostaa terminä ikävältä, mikä on
oikeastaan vain hyvä asia: työyhteisöt haluavat päästä
siitä eroon. Sähläystä aiheuttavat ongelmat on syytä
nostaa avoimeen keskusteluun ja etsiä niihin ratkaisu.
Samalla kun ratkaistaan ongelmia, saadaan onnistu-
misen elämyksiä ja hyvää fiilistä työpaikalle.”
Marko Kestin mukaan tehollisen työajan osuus
on tyypillisesti noin 50–60 prosenttia kokonaistyö-
ajasta. Noin 40 prosenttia kuluu siis muuhun kuin
tuottavaan työhön. Ensimmäinen 20 prosenttia
menee lomaillessa, sairastaessa tai opiskellessa, loppu
20 prosenttia kuluu suurimmaksi osin sähläykseen.
”Jos saisimme osan sähläykseen kuluvasta ajasta
käytettyä teholliseen työntekoon, työnjälki paranisi,
töissä olisi viihtyisämpää ja pärjäisimme kansainväli-
sessä kilpailussa paremmin”, Marko Kesti linjaa.
Sähläystä vähennetään ja työntekoa tehostetaan
parhaiten erilaisilla työelämän innovaatioilla. Työelä-
män innovaatioilla ei tarkoiteta perinteistä, kankeaa
ja byrokraattista aloitetoimintaa, vaan systemaattista
kehittämistä läpi organisaation, missä työyhteisöt itse
toteuttavat pieniä parannuksia työn ääressä.
”Professori Pauli Juuti on todennut, että jokai-
nen työntekijä on oman työnsä maailman paras
asiantuntija. Tutkimukseni mukaan työntekijöiden
ideoita hyödyntämällä ja sähläystä vähentämällä
on mahdollista saada viisi tehokasta työpäivää lisää
jokaista työntekijää kohden vuodessa.”
Yrityksen liikevaihtoa nostavat virtuaaliset työpäi-
vät saadaan kehittämisen myötä useana vuonna perä-
tysten käyttöön. Tehokkaaseen työntekoon vapautuva
aika tarkoittaa vuosittain noin 1 000–2 000 euron
lisäystä liikevoittoon jokaista työntekijää kohti.
TEKSTI SAMI KELHÄKUVAT MIKKO KÄKELÄ
D
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 21
Ilmarinen on kehittänyt yhdessä Mcompetencen kanssa ainutlaatuisen laskentamallin muun muassa sairauspois-saolojen ja työelämän laadun liiketoimintavai-kutusten analysointiin. Laskentamallin avulla työhyvinvoinnin ja talou-dellisen menestyksen välinen yhteys selkeytyy ja henkilöstön kehittä-mistä voidaan arvioida tuottavana investointina.
Laskentamallin avulla voidaan esimerkiksi todeta, että yhden pro-senttiyksikön vähennys sairauspoissaoloissa tuo
500 hengen yrityksessä ja antaa samalla yrityk-selle mahdollisuuden kasvattaa liikevaihtoa yli 1,3 miljoonalla eurolla.
”Kehittämämme laskentamalli avaa henkilöstötuottavuuden merkityksen selkeinä lukuina asiakasyritystem-me johdolle. Laskenta-mallin käyttö tuo selkeitä ja mitattavia säästöjä, sillä sen ansiosta hen-kilöstöresursseja johde-taan tehokkaammin ja kehittämistoimenpiteet kohdennetaan parem-min”, sanoo Ilmarisen asiakkuuksista vastaava johtaja Timo Aro.
Jos saisimme osan sähläykseen
kuluvasta ajasta käytettyä teholliseen työntekoon, työnjälki
paranisi, töissä olisi viihtyisämpää
ja pärjäisimme kansainvälisessä
kilpailussa paremmin.
EURON SÄÄSTÖT
180 000
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI22
palkkio. Jos idean toteuttaminen ei tapahdu
sovitussa aikataulussa, järjestelmä käyn-
nistää automaattisesti työyhteisökohtaisen
varhaisen välittämisen mallin.”
TYÖELÄMÄN LAADUN PARANEMINEN näkyy
tuloksessa. Marko Kestin yritys Mcom-
petence on toteuttanut yrityksissä hiljaisia
signaaleja luotaavia tutkimuksia ja samalla
seurannut, miten signaaleista poikineet
ideat ja tekemiset ovat päätyneet yritysten
tuloskorteille ja miten henkilöstötuottavuus
on yrityksissä parantunut.
”Olemme saaneet selkeän näytön, että
työelämän innovaatiot ja mitattu työelämän
laatu korreloivat yrityksen liikevaihdon ja
henkilöstötuottavuuden kasvun kanssa.
Ilmarisen kanssa tehdyissä henkilöstötuot-
tavuuslaskennoissa olemme myös löytäneet
tälle korrelaatiolle selityksen: työelämän
laadun parantaminen vähentää sähläystä ja
auttaa työntekijöitä keskittymään tehokkaa-
seen työntekoon. Henkilöstötuottavuuden
laskenta mahdollistaa suunnitelmallisen ja
tavoitteellisen kilpailukyvyn parantamisen
henkilöstövoimavaroja kehittämällä.”
Hiljaisia signaaleja voidaan mitata niin
pienissä kymmenen hengen yrityksissä
kuin isoissa konserneissakin. Tuottavuu-
den vipuvaikutus on suurimmillaan isoissa
organisaatioissa, eli tuottavuuden tehostu-
minen kertautuu näissä moninkertaisesti.
Marko Kestin elämään tuovat tasapai-
noa henkisesti antoisan, mutta myös vaa-
tivan työn ohella perhe-elämä ja liikunnan
harrastaminen sekä lasten valmentaminen
telinevoimistelussa.
”Itse aloitin telinevoimisteluharrastuk-
sen kypsässä 39 vuoden iässä. Aivan kuten
organisaatioidenkin kehittämisessä, pitkä-
jänteinen harjoittelu tuottaa tuloksia – nyt
menee spagaatit molempiin suuntaan”,
Kesti kertoo hymyillen.
HILJAISET SIGNAALIT luotaavat yrityksen tilaa.
Marko Kesti väitteli lokakuun lopussa organisaa-
tioiden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantami-
sesta hiljaisten signaalien avulla. Hiljaiset signaalit
ovat toimintaa ohjaavia ideoita, jotka kumpuavat
henkilöstön kokemuksista.
”Hiljaiset signaalit -kyselyssä henkilöstöltä
kysytään kehittämistarpeista, jotka ovat organisaa-
tion menestymisen kannalta olennaisia. Työnteki-
jöille tehdystä kyselystä selviää esimerkiksi,
onko henkilöstön mielestä kehittämisen
painopiste tärkeintä kohdistaa määrän
nostamiseen vai laadun parantamiseen.
Kehittämisen kohteet voivat liittyä esimies-
toimintaan, toimintakulttuuriin tai työpro-
sesseihin. Yrityksen työntekijöistä osa voi
esimerkiksi kokea, että yhteisiä palavereita
järjestetään riittävästi, mutta niiden laatu
ei ole tyydyttävä, kun taas osa kaipaa lisää
palavereja. Kehittämiskohde on siis sama,
mutta kehittämisen toimenpide on eri”,
kertoo Marko Kesti.
Hiljaiset signaalit -tutkimuksella saa-
tua tietoa visualisoidaan tarkoitusta varten
kehitetyn matemaattisen mallin avulla.
Tutkimuksen avulla saadaan selville kyse-
lyn kohteena olevalle työyhteisölle oikea
kehittämisen suunta, jolloin työyhteisö voi
itsenäisesti sopia tehtävistä toimenpiteistä
– ulkopuolista konsulttia ei kyselyn tulos-
ten tulkitsemisessa tarvita.
Hiljaisten signaalien käyttö parantaa
työhyvinvointia, koska kaikki kehittäminen
lähtee henkilöstöstä ja heidän ideoistaan.
Kun henkilöstö kokee voivansa vaikuttaa, motivaatio työntekoon
paranee. Turhan sähläyksen väheneminen nostaa myös työtyyty-
väisyyttä.
”Kuukauden sisällä hiljaiset signaalit -mittauksen toteuttami-
sesta järjestetään ideointipalaveri, jossa sovitaan yhdessä sähköi-
seen järjestelmään kirjattavat toimenpiteet. Koko organisaatiolle
avoimesta järjestelmästä näkyy, mistä työyhteisöryhmästä idea
on lähtöisin, tehtävät toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulu.
Onnistuneesta innovaatiotoiminnasta voidaan jakaa kollektiivinen
Henkilöstö-tuottavuuden laskenta mahdollistaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kilpailukyvyn parantamisen.
”Olemme saaneet selkeän näytön, että työelämän innovaatiot ja mitattu työelämän laatu korreloivat yrityksen liikevaihdon ja henkilöstötuottavuuden kasvun kanssa”, sanoo Marko Kesti.
Lomat
Poissaolot Koulutus 0,5 %
Oma kehittäminen 0,5 %
Muu työaika
Tehollinen työaika
Aik
a t
yöhö
n 7
7 %
23 %
Työn opastus 3 %
TYÖAIKAJAKAUMA
11 %
23 %
54 %
8 %
RAKENNUSTARVIKEYRITYS STARKKI
työllistää Suomessa noin 1 000 ihmistä.
Ketjun 22 yksikössä palvellaan rakenta-
jia ja remontoijia 19 eri paikkakunnalla.
Starkissa on pieni henkilöstövaihtuvuus
ja pitkiä työsuhteita. Starkki onkin tehnyt
Mcompetencen ja Ilmarisen kanssa pitkä-
jänteistä henkilöstönkehittämistyötä.
”Yhteistyö Mcompetencen kanssa
alkoi vuonna 2005. Etsimme silloin
yhteistyökumppania tutkimaan, miten
päivitetty strategiamme on organisaati-
ossa sisäistetty. Mcompetencen kanssa
tehty kysely räätälöitiin meidän tarpei-
tamme varten ja laajeni luotaamaan myös
henkilöstön kehittämisajatuksia. Star-
kin johto sitoutui hankkeeseen voimak-
kaasti”, kertoo Starkin henkilöstöpääl-
likkö Riikka Tarkiainen.
Kolmena ensimmäisenä vuonna hil-
jaisia signaaleja luodattiin vuosittain läpi
koko yhtiön. Kyselyjen kautta esiin nous-
seet ongelmakohdat ja kehitysehdotukset
käytiin läpi yksiköittäin yhteisissä keskus-
telutilaisuuksissa.
”Näissä workshopeissa henkilökun-
tamme mietti, miten parhaista ideoista
saataisiin toteutuskelpoisia. Toteutetta-
viksi ideoiksi valikoituvat sellaiset asiat,
joihin kyseisessä yksikössä on mahdol-
lista vaikuttaa.”
YHTEINEN IDEOINTI PARANTAA TYÖHYVINVOINTIA JA PALVELUA
Workshopin lopuksi eri ideoista
äänestettiin ensiksi toteutukseen
pääsevät. Kaikki ideat kirjattiin myös
avoimeen tietojärjestelmään, missä
ideoihin saattoi tutustua ja niitä
voi kommentoida. Tietojärjestelmä
myös hälytti, jos ideat eivät edenneet
sovitussa aikataulussa.
”Ensimmäisenä vuonna kehitys-
ehdotukset saattoivat koskea hyvin
konkreettisia asioita, kuten sadeasu-
jen laatua. Toisena vuonna ideat kos-
kivat enemmän liiketoimintamme
prosesseja, kuten esimerkiksi myynti-
prosessia. Kolmantena vuonna kehit-
täminen jalostui koskemaan esimer-
kiksi tiedon kulun parantamista ja turhan sähläyksen vähentämistä”,
Riikka Tarkiainen muistelee.
Hiljaisten signaalien luotaaminen on tuonut Starkkiin toimin-
takulttuurin, jossa henkilöstö pääsee aidosti vaikuttamaan omaan
työhönsä. Henkilöstön omien kehitysajatusten toteuttaminen myös
sitouttaa ja tekee työn merkityksellisemmäksi. Systemaattinen kehittä-
minen näkyy asiakkaille parempana ja sujuvampana palveluna.
”On upeaa nähdä, miten henkilöstö aidosti innostuu ja haluaa
kehittää työtä ja työympäristöä. Ja yksi asia on varmasti tullut kaikille
starkkilaisille selväksi: työhyvinvointi on jokaisen vastuulla, ei pelkäs-
tään esimiesten”, Riikka Tarkiainen painottaa.
Henkilöstölähtöinen kehittäminen on tuonut Starkille myös
konkreettista taloudellista hyötyä, joka on Mcompetencen ja Ilma-
risen kehittämällä laskentamallilla tehty näkyväksi, liiketoiminnan
kehityksen ennustamista helpottavaksi tiedoksi.
On upea nähdä, miten
henkilöstö aidosti innostuu ja haluaa kehittää työtä ja työympäristöä.RIIKKA TARKIAINEN
Starkin Paavo Mustonen ja Riikka Tarkiainen ovat tyytyväisiä
työpaikkansa työhyvinvointiin.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 23
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI24
Kuka työllistäisi yli 55-vuotiaan?
TEKSTI SARI OKKO KUVAT JANNE LEHTINEN, SHUTTERSTOCK
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI24
Vallalla olevien mielikuvien mukaan yli 55-vuotiaat ovat vanhoja työmarkkinoille. Mutta ovatko ennakkoluulot turhia? Mitä asialle pitäisi tehdä, kun työuria haluttaisiin pidentää, mutta yritykset eivät halua palkata ikääntyviä työntekijöitä? Olisiko Ruotsin mallista apua?
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 25
YÖNANTAJIEN halukkuudesta palkata 55
vuotta täyttäneitä lähtivät keskustelemaan
henkilövuokrausyhtiö Suomen Seniorivä-
litys Oy:n omistaja Mauri Koskenniemi
sekä Suomen Pienyrittäjien puheenjohtaja
ja liikkeenjohdon konsulttina toimiva yrit-
täjä Harri Jyrkiäinen.
Työnantajat eivät halua työllistää
55+-vuotiaita työntekijöitä. Tutkimus-
ten mukaan pienet yritykset ovat erityisen
haluttomia.
MAURI KOSKENNIEMI: Valitettava tosiasia on,
että yt-neuvottelujen tuloksena ensimmäisenä lähtevät
yli 50-vuotiaat. Yksi syy on taloudellinen: pitkään yri-
tyksessä työskenneellä on yleensä niin korkea ansio-
taso, ettei häntä kannata pitää. Toinen syy on asenne-
vamma: HR-osastojen kolmikymppisten työntekijöiden
perspektiivistä viisikymppiset ovat liian vanhoja.
HARRI JYRKIÄINEN: Kaiken kaikkiaanhan pienyrittä-
jät ovat äärimmäisen nihkeitä palkkaamaan ketään.
Ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen kynnys
on pienyrittäjälle todella korkealla. Sen sijaan, että
puhutaan työurien pidentämisestä, pitäisi mieluummin
puhua siitä, miten saataisiin pidettyä nykyinen aktiivi-
väestö työelämässä.
KOSKENNIEMI: Suurin este eläkeläisten palkkaamiseen
ovat työnantajakustannukset. Eduskunta on täynnä
eläkeläisiä, mutta yrityksiin heitä ei palkata. Senio-
reilla on paljon sellaista tietotaitoa ja osaamista, jota
ei käytetä hyväksi. Ammattiyhdistysliike saisi katsoa
peiliin ja hoitaa homman siten, että pienyrittäjillä olisi
mahdollisuus palkata ihmisiä työttömyysputkesta ja
pitää vanhemmat ihmiset töissä.
JYRKIÄINEN: Suomalaisilta yrityksiltä puuttuu kasvu-
alusta. Ajatellaan vaikka kahta kukkaruukkua. Toinen
puutarhuri iskee kukan ruukkuun ja olettaa, että siinä
Ruotsissa valtio tulee eläkeläisten
työllistämistä. Tuki näkyy esimerkiksi siten, että työeläkemaksu puolittuu. MAURI KOSKENNIEMI
se kituuttaa. Toinen puutarhuri hoitaa, kastelee
ja lannoittaa kasvia saaden sen kukoistamaan.
Suomen hallitus harjoittaa ensimmäisen puutarhu-
rin kaltaista toimintaa. Kasvualustaa pitäisi luoda,
jotta saisimme yritykset kasvamaan ja kansainvälis-
tymään, mitä kautta syntyisi myös työpaikkoja.
KOSKENNIEMI: Työllistimme vielä vuosi sitten paljon
eläkeläisiä kotitalouksiin. Sitten nousi keskustelu
kotitalousvähennyskelpoisuuden alentamisesta.
Mitä tapahtui? Kysyntä loppui kuin seinään. Tai
ei kysyntä loppunut, mutta se siirtyi harmaan ta-
louden puolelle. Ruotsissa valtio tukee eläkeläisten
työllistämistä voimakkaasti. Tuki näkyy esimerkiksi
siten, että työeläkemaksu puolittuu eikä sairaselä-
kevakuutusmaksuja ole.
JYRKIÄINEN: Seniori-ikäisistä löytyy varmasti
hyödyntämätöntä potentiaalia, tietotaitoa, osaa-
mista, kokemusta ja näkemystä, jota moni yrittäjä
ja yritysjohtaja kaipaavat. Jäykkä työlainsäädäntö
tekee jopa mahdottomaksi hyödyntää tätä osaamis-
potentiaalia.
”Kun ihminen täyttää 65 vuotta, hänet heitetään työelämän roskakoppaan”,
Harri Jyrkiäinen pohtii.
”Kun yrityksessä on laaja kirjo eri ikäisten osaamista, se on imagolle hyvä asia”, Mauri Koskenniemi sanoo.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI26
KOSKENNIEMI: Törmäämme usein
tilanteeseen, jossa olemme löytäneet
tehtävään sopivan eläkeläisen. Hän
ei kuitenkaan voi tienata tiettyä tasoa
ylittävää summaa kuukaudessa,
koska lainsäädäntö estää sen. Tämä
on selkeä työllistämisen este, mutta
siihen ei puututa.
JYRKIÄINEN: Yli 80 prosenttia uusista
työpaikoista syntyy pk-sektorilla.
Suomessa on yli 300 000 yritystä,
joista pk-yrityksiä on noin 98
prosenttia. Pk-yrittäjät tuottavat
Suomen bruttokansantuotteesta
arviolta 70-75 prosenttia ja
työllistävät Suomen työvoimasta
noin 60–70 prosenttia. Siltikään tätä
Suomen yhteiskuntaa ylläpitävää
moottoria ei kuunnella.
JYRKIÄINEN: Omassa työssäni oli
jokin aika sitten tilanne, jossa yritys
halusi myyntiin lisää kokemusta.
Yrittäjä löysikin pian potentiaalisen,
tarmokkaan, kyvykkään ja osaavan
60-vuotiaan kandidaatin. Nainen
tuli rekrytointihaastatteluun, jossa
hän kertoi pitävänsä ihmeenä sitä,
että ylipäätään pääsi haastatteluun.
Yleensähän homma menee siten,
että hakemus lentää roskiin suoraan
syntymävuoden perusteella, vaikka cv
olisi kuinka vakuuttava. Viikonlopun
asiaa mietittyään työnhakija kuiten-
kin ilmoitti, ettei sittenkään ryhdy
hommaan. Työ olisi vaativaa ja hakija
saisi lähes palkkaa vastaavan korva-
uksen olemalla työttömänä.
KOSKENNIEMI: Törmäsimme jokin
aika sitten tilanteeseen, jossa eräässä
suuressa yrityksessä tarvittiin vahvaa
talousalan osaajaa, pitkää kokemusta
ja tietotaitoa, jota ei koulunpenkiltä
löydy. Valitettavasti yrityksen HR-
henkilö sanoi, että osaaja ei sitten
saisi olla yli 40-vuotias.
JYRKIÄINEN: Kun ihminen täyttää 65
vuotta, hänet heitetään käytännössä
katsoen työelämän roskakoppaan.
Tänä päivänä meillä on kuitenkin
paljon yli 65-vuotiaita tai jopa yli
75-vuotiaita, joiden henkinen vireys
on kunnossa, ja he hakevat itselleen
aktiviteettiä.
KOSKENNIEMI: Ruotsissa työnantaja-
kustannukset on ratkaistu mainiosti.
Vuosina 1946–1984-syntyneiden
työssä olevien työnantajamaksu on
31,42 prosenttia. Vuonna 1945 tai
sitä aikaisemmin syntyneiden työn-
antajamaksu on vain 10,21 ja vuonna
1985 tai myöhemmin syntyneiden
15,49. Malli kannustaa palkkaamaan
sekä eläkeläisiä että nuoria. Ruotsissa
on myös yrityksiä, jotka työllistävät
vain eläkeläisiä, koska lainsäädäntö
antaa siihen mahdollisuuden.
”Seniori-ikäisistä löytyy varmasti hyödyntämätöntä osaamista ja kokemusta, jota moni yritys kaipaa”, Harri Jyrkiäinen toteaa.
Moni pienyrittäjä olisi valmis palkkaamaan hen-
kilöstöä, mutta työ-lainsäädäntö estää
sen. Tällaista palau-tetta saan kentältä.
HARRI JYRKIÄINEN
SUOMEN PIENYRITTÄJÄT on perustettu
vuonna 2005. Yhdistyksen tavoit-
teena on pienyritysten ja -yrittäjien
sekä yrittäjien perheiden aseman ja
toimintaedellytysten kehittäminen
Suomessa.
SENIORIVÄLITYS on pääkaupunkiseu-
dulla toimiva kokeneen työvoiman
välittämiseen erikoistunut henkilöstö-
palveluyritys. Vuonna 2011 perustet-
tu yritys on laajenemassa koko maan
kattavaksi.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 27
Ikäihmisten työllistämiseksi
Suomen lainsäädäntö pitäisi
saada kuntoon. Myös asenneilmastoa on syytä
tuulettaa.MAURI KOSKENNIEMI
Eläketurvakeskus on tutkinut työnantajien halukkuutta työllistää nykyistä enemmän 55 vuotta täyttäneitä ja vanhuuseläkeikäisiä.
Myönteisesti suhtautuvien toimipaikkojen osuus on hieman kasvanut vuoden 2004 tutkimukses-ta. ”Kyllä” vastanneita on molempina tutkimus-kertoina ollut neljäsosa toimipaikoista, mutta ”mahdollisesti” vastanneiden osuus on kasva-nut. Vuonna 2011 kolmasosa toimipaikoista ar-vioi mahdollisesti voivansa työllistää ikääntyneitä ihmisiä nykyistä enemmän, kun vuonna 2004 toimipaikoista neljäsosa oli samaa mieltä.
Vastaavasti kielteisesti ikääntyneiden työllis-tämiseen suhtautuvien osuus on pienentynyt. Vuonna 2011 selvästi alle puolet katsoi, ettei ikääntynyttä työvoimaa voida käyttää nykyistä enempää.
Kiinnostusta työn tarjoamiseen 63 vuotta täyttä-neille on joka kymmenennessä toimipaikassa.
Halukkuutta pysyvän työn tarjoamiseen van-huuseläkeikäisille on vähemmän kuin osa-aikaisen tai tilapäisen työn tarjoamiseen. Vajaa kymmenen prosenttia olisi halukas työllistämään vanhuuseläkeikäisiä pysyvästi. Tilapäistä tai osa-aikaista työtä olisi valmis tarjoamaan joka kolmas toimipaikka.
TUTKITTUA TIETOALÄHDETÄÄN MURTAMAAN MYYTTEJÄ
Ikääntyneillä ihmisillä on paljon sairauspoissaoloja, eivätkä he jaksa nykyrytmissä.KOSKENNIEMI: Ei pidä paikkaansa. Jaksaminen riippuu työs-
tä. Eläkeläisen paras paikka ei välttämättä ole liukuhihnalla,
mutta monissa muissa tehtävissä hän pärjää mainiosti.
JYRKIÄINEN: Jos ihminen pitää itsensä kunnossa niin fyysi-
sesti kuin psyykkisesti, niin kyllä hän seisoo hihnalla vaikka
75-vuotiaaksi.
Ikääntyneet eivät opi uusia asioita, eivätkä pysy kärryil-lä esimerkiksi nykytekniikan kanssa.KOSKENNIEMI: Kaikki meille tulevat työhakemukset tulevat
sähköpostitse. Eläkeläisillä ei välttämättä ole omaa tietoko-
netta, mutta he käyvät sitten vaikkapa kirjaston tietokoneel-
la. Monet ryhtyvät eläkeläisinä opiskelemaan ja tekemään
jopa väitöskirjoja.
JYRKIÄINEN: Tutkimustulosten mukaan ihminen on kuolin-
vuoteelle asti oppimiskykyinen. Kokemukseen perustuva
oppiminen voi luoda ihan uudenlaisia innovaatioita.
Ikääntyneet eivät ole motivoituneita, koska he odotta-vat vain eläkkeelle pääsemistä.JYRKIÄINEN: Voi olla, että joillakin ainoa motivaattori on
kuusikymppisenä eläkkeelle pääsy. Tämä johtuu esimerkik-
si siitä, että ihminen on tehnyt liian pitkän uran samoissa
työtehtävissä. Jokainen leipiintyy välillä. Motivaatio ei ole
iästä kiinni.
KOSKENNIEMI: Voi olla niinkin, että eläkkeelle pääsyä odot-
tanut ihminen toteaa parin kuukauden kuluttua eläkkeen
alkamisesta, ettei tästä tule mitään. He ovat usein valmiita
muutokseen ja ryhtymään vaikkapa iltapäiväkerhon ohjaa-
jaksi aiemmasta urasta riippumatta.
28
Varhennettu vanhuuseläke eläkemuotona
poistuu työeläkejärjestelmästä kokonaan,
mikäli hallituksen esitys menee läpi. Ny-
kyisin varhennetulle vanhuuseläkkeelle
voi jäädä 62-vuotiaana. Lakimuutos tar-
koittaa, että vanhuuseläkkeelle voi jäädä
jatkossa aikaisintaan 63-vuotiaana, mikä
on vanhuuseläkkeen alaikäraja työeläke-
järjestelmässä.
Kansaneläkejärjestelmässä varhen-
nettu vanhuuseläke säilyy, mutta sen ikä-
raja nousee 63 vuoteen. Muutos koskee
vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneitä.
Työeläkelakia muutetaan myös niin,
ettei työttömyysturvan lisäpäivärahaa
saavilla pitkäaikaistyöttömillä ole enää
mahdollisuutta jäädä 62-vuotiaana var-
hennusvähennyksellä vähentämättömälle
vanhuuseläkkeelle. Lisäksi takuueläk-
keestä annettua lakia ehdotetaan muu-
tettavan niin, että vanhuuseläkettä tai
varhennettua vanhuuseläkettä saavalla
olisi oikeus takuueläkkeeseen aikaisintaan
63-vuotiaana. Nämä muutokset koskevat
vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneitä.
Myös osa-aikaeläkkeen ikäraja nou-
LyhyestiLyhyesti
TyEL-maksu on vuonna 2013 keskimäärin 22,8 % palkoista eli sama kuin vuonna 2012. Työeläkemaksulla kustannetaan sekä nykyisiä että tulevia työeläkkeitä, eli osa maksusta rahastoidaan.
Keskimääräisessä maksussa on otettu huomioon hy-vitys ja muut alennukset. Hyvityksen määräksi on arvioitu keskimäärin 0,4 prosenttia palkoista (tänä vuonna 0,3 %). Liian korkeina kerättyjen työkyvyttömyysmaksujen oikaisujen johdosta vuoden 2013 maksuun tehdään alennus, jonka suuruus on 0,4 prosenttia palkoista.
Maksun laskennassa käytettävä perustekorko pysyy ennallaan.
VARHENNETTU VANHUUSELÄKE POISTUU
Työeläkemaksut ennallaan
Perittävä keskimääräinen työeläkemaksu % palkoista
2012 2013
Vanhuuseläke 2,9 2,9
Työkyvyttömyyseläke 1,0 0,9
Tasausosa 18,3 18,9
Muut osat 0,9 0,9
Asiakashyvitykset -0,3 -0,4
Yhteensä 22,8 23,2
Alennus -0,4
Maksu keskimäärin 22,8 22,8
Pientyönantajan maksuPientyönantajan TyEL-maksu on 23,4 prosenttia palkoista, kun siinä on huomioitu oikaisujen johdosta tuleva maksun alennus. Maksua voi alentaa vakuutuskohtainen asiakas-hyvitys.
Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu on 23,8 prosenttia palkoista. Tilapäinen työnantaja ei saa asiakashyvityksiä eikä maksun alennuksia.
Yrittäjän YEL-maksuAlle 53-vuotiaiden yrittäjien YEL-maksu on 22,50 prosent-tia ja 53 vuotta täyttäneiden maksu 23,85 prosenttia eli maksut ovat samat kuin tänä vuonna.
Suurilla yrityksillä omat työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat maksuun Kun yrityksen vuoden 2011 palkkasumma ylittää 1 879 500 euroa, maksuun vaikuttaa sen työkyvyttömyys-riskiin perustuva maksuluokka.
Vuoden 2013 maksuun vaikuttavat yrityksen omat vuosina 2010 ja 2011 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Työnantajat on jaettu 11 maksuluokkaan. Kuntoutustuet eivät vaikuta maksuluok-kaan. Jos kuntoutustuen saajalle myönnetään myöhem-min työkyvyttömyyseläke, otetaan se siinä vaiheessa huomioon maksuluokkaa määrättäessä. Työnantajilla, joiden palkkasumma on välillä 1,8795–30,072 miljoonaa euroa, yrityksen oma maksuluokka vaikuttaa maksuun vain osittain, tätä suuremmilla yrityksillä täysimääräisesti.
Maksuluokka neljä on perusluokka, johon kuuluvilla yri-tyksillä työkyvyttömyysmeno on keskimääräisellä tasolla.
Asiakashyvitysten lisäksi suurimmilla yrityksillä maksua pienentävät myös maksutappioalennus ja hoitokustannus-osan suuruusalennus.
Työnantajan ja työntekijän maksuosuudet % palkoista(Asiakashyvitykset ja muut alennukset on huomioitu)
2012 2013 Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus 5,15 5,15 53 vuotta täyttäneen työntekijän osuus 6,50 6,50 Työnantajan osuus keskimäärin 17,35 17,35
see yhdellä vuodella 61 vuoteen. Lue
tästä lisää sivulta 5.
Lakimuutosten tavoitteena on
pidentää työuria. Ehdotukset perus-
tuvat hallitusohjelmaan ja työmarkki-
nakeskusjärjestöjen keväällä teke-
mään työurasopimukseen, jonka
toimenpiteet hyväksyttiin hallituksen
kehysriihessä.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan
1. tammikuuta 2013.
Ensi vuonna aloittavat yrittäjät saavat
YEL-maksustaan 22 prosentin alennuk-
sen. Alennus koskee yrittäjätoiminnan
neljää ensimmäistä vuotta, ja siihen ovat
oikeutettu ne, jotka ryhtyvät yrittäjäksi
ensimmäistä kertaa.
Esitetty lakiehdotus nostaa hie-
man aloittavan yrittäjän eläkemaksua.
Nykyisin aloittavan yrittäjän alennus on
25 prosenttia. Ennen vuodenvaihdetta
aloittaneiden yrittäjien alennus pysyy 25
prosentissa, jos yritystoiminta jatkuu kes-
keytyksettä. Esimerkiksi yrittäjä, joka on
29
Ensi vuonna aloittavan yrittäjän eläkemaksu nousee
LyhyestiLyhyesti
Työeläkkeet nousevat ensi vuonna
noin 2,8 prosenttia vuoden 2012
tasosta. Työeläkeindeksi on 2475.
Työeläkeindeksillä tarkistetaan
maksussa olevat työeläkkeet. Työ-
eläkeindeksiä laskettaessa palkkojen
muutoksen osuus on 20 prosenttia
ja hintojen muutoksen 80 prosenttia.
Palkkakertoimeksi vahvistettiin
1,327. Sen nousu on vajaat 2,8 pro-
senttia. Palkkakertoimella tarkiste-
taan vuosiansiot eläkkeen alkamis-
vuoden tasoon tulevaa työeläkettä
laskettaessa. Palkkakertoimessa
palkkojen muutoksen osuus on 80
prosenttia ja hintojen muutoksen 20
prosenttia.
Työeläkkeet nousevat ensi vuonna 2,8 prosenttia
aloittanut yritystoiminnan ensim-
mäistä kertaa tammikuussa 2012,
saa YEL-vakuutuksensa 25 prosen-
tin alennuksella joulukuuhun 2015
saakka.
Lainmuutos vähentää yrittäjien
eläkelakiin liittyviä valtion kustan-
nuksia. Valtio rahoittaa yrittäjäeläk-
keet siltä osin kuin vakuutusmaksut
eivät riitä eläkkeiden kustannuksiin.
Laki tulee voimaan 1. tammi-
kuuta 2013.
Yrittäjänä vaikutat itse eläkkeesi
määrään. Yrittäjän eläkkeen pe-
rustana on työtulo, joka vaikuttaa
lisäksi mm. sairaus- ja vanhempain-
päivärahan suuruuteen.
Tarkista ja muuta työtulosi verkossa
ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu.
Ilmarisen sijoitussalkun tuotto tammi-
syyskuussa ylsi 5,3 prosenttiin. Sijoitusten
markkina-arvo oli 29,1 miljardia euroa.
”Olemme sijoitustuottoon varsin tyyty-
väisiä, etenkin pääomasijoitusten ja ulko-
maisten osakesijoitusten osalta. Sen sijaan
suomalaisten osakesijoitusten tuotto oli sel-
västi muita markkinoita heikompaa”, sanoo
varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio.
Noteeratut osakesijoitukset tuottivat 5,8
prosenttia. Myös pääomasijoitukset tuottivat
hyvin, 10,7 prosenttia, kuten myös korkosi-
joitukset, 4,9 prosenttia. Kiinteistösijoitukset
tuottivat vakaan 3,8 prosentin tuoton.
Yhtiön pitkän aikavälin reaaliset sijoitustuotot olivat syyskuun lopussa
3,6 prosenttia. Työeläke-maksun tulevaa kehitystä arvioidessaan Eläketur-
vakeskus käyttää 3,5 prosentin reaalista tuotto-oletusta.
”Pitkän aikavälin sijoitustuottojen tilanne näyttää osaltamme hyvältä.
Vaikka raportoimmekin sijoitustuottojamme neljännesvuosittain, on muis-
tettava, että työeläkesijoittaminen on hyvin pitkäjänteistä toimintaa ja
”kvartaalimme” pikemminkin 25 vuoden pituinen”, Ritakallio sanoo.
Ilmarisen vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla ja vahvistui vuoden takai-
seen verrattuna.
OSAKESIJOITUKSET NOSTIVAT ILMARISEN SIJOITUSTUOTTOA
YRITTÄJÄ, TARKISTA TYÖTULOSI!
ILMARISEN VERKKOPALVELUT
on nyt yhdessä osoitteessa:www.ilmarinen.fi/palvelut
30 LyhyestiLyhyesti
Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton Vuoden vanhusteko -palkin-
non on saanut vantaalainen Luovat nuoret -ryhmä. Ryhmä toteutti
yhteistyössä paikallisten vanhusten kanssa Kultainen nuoruus
-musikaalin. Musikaali syntyi, kun nuoret vierailivat vanhusten pal-
velukeskuksessa ja kokosivat heidän elämäntarinoitaan. Palkinto on
suuruudeltaan 5 000 euroa ja se myönnettiin nyt viidennen kerran.
Musikaalin tekemisestä oli iloa sekä nuorille että vanhuksille.
”On hyvin koskettavaa nähdä, miten kahden niin eri-ikäisen
porukan yhteistyöstä kumpuaa iloa ja elämyksiä, jotka liikuttavat.
Tästä voivat ottaa oppia ihan kaikki – erilaisuus ei ole uhka vaan rik-
kaus”, sanoo Ilmarisen viestintä- ja henkilöstöjohtaja Päivi Sihvola.
Ilmarinen pärjäsi jälleen työeläkeyhtiöiden väli-
sessä kilpailussa asiakkaista vuoden 2012 kolman-
nella neljänneksellä.
Ilmarisen TyEL-vakuutusten nettomäärä kas-
voi heinä-syyskuun asiakashankinnan myötä yli
540 kappaleella ja YEL-asiakaskanta lähes 450
vakuutuksella. Molempien vakuutusten määrä
kasvoi merkittävästi viime vuoden vastaavaan ajan-
kohtaan verrattuna.
”Tulos on hyvä ja olemme siihen tyytyväisiä.
Olemme iloisia myös siitä, että asiakaspysyvyy-
temme on säilynyt erittäin hyvänä. Tämä osoittaa,
että olemme tehneet asioita oikein ja asiakkailla
on vahva luottamus Ilmariseen”, Ilmarisen asiak-
kuuksista vastaava johtaja Timo Aro sanoo.
Työeläkeyhtiöiden vakuutusmatemaatikot laskevat parhaillaan
tulevien vuosien työkyvyttömyyspuskurin tarvetta, riittävyyttä
ja käyttöä kevään työeläkemaksupäätösten pohjaksi. Puskurit
lähtivät kasvamaan 90-luvun lopulla, kun työkyvyttömyyseläk-
keelle jäi oletettua pienempi joukko työntekijöitä.
Sittemmin puskureita on purettu maksunalennuksin. Esi-
merkiksi ensi vuodelle yritykset ja palkansaajat saavat tyel-mak-
sun yleistä korotusta (0,4 %) vastaavan maksunalennuksen.
Tämän syksyn aikana on myös esitetty arvioita, että pienten ja
suurten työnantajien puskurit olisivat keskenään epäsuhtaiset.
”Uusimpien laskelmien mukaan olemme tasapainotilan-
teessa ja puskurit on suhteessa vakuutusriskiin oikeudenmukai-
sesti mitoitettu suurten ja pienten työnantajien välillä,” sanoo
Reijo Vanne Työeläkevakuuttajat Telasta.
Työkyvyttömyys- puskurit mitoitettu oikein
ILMARISEN ASIAKAS-MÄÄRÄ VAHVASSA KASVUSSA
Ilmarinen palkitsi nuorten ja vanhusten yhteismusikaalin A
NT
ER
O A
ALT
ON
EN
Uusi Työn iloa -blogi
KERTOO TYÖHYVINVOINNISTA
Ilmarisen työhyvinvointia ja hyvää työelämää
käsittelevä Työn iloa -blogi on julkaistu. Blogi
on osa uutta Kollega.fi -verkkolehteä. Blogin
tavoite on jakaa Ilmarisen laajaa kokemusta
työhyvinvoinnista lukijoiden hyödyksi. Blogin
kirjoittajina toimivat Ilmarisen ja kumppani-
verkostomme asiantuntijat.
Tutustu blogiin: www.kollega.fi/tyoniloa
0-LUVUN LOPUSSA suomalaiset olivat netinkäytössä maailman parhaita.
Jenkkien tv-kanavat ja kiiltäväpaperiset bisneslehdet ramppasivat teke-
mässä juttuja meidän erinomaisuudestamme. Mistä tämä johtui?
Veikkaanpa, että yksi syy oli suomalainen keksintö: nettipankki.
90-luvun puolivälissä suuret massat oli yksinkertaisesti pakotettu pois
konttoreista oman nettinsä ääreen. Silloin paheksuttiin pankkien pal-
velumaksuja, vaikka ne taisivat lopulta johtaa suomalaisten nettietu-
matkaan. Olihan se nyt järjetöntä, että pienimmässäkin kyläpahasessa oli kohtuupalkkaisia
ihmisaivoja tekemässä työtä, jonka tietokone hoiti varmemmin ja halvemmin.
HARVA SUOMESSA OSAA edes arvostaa nettipankkisysteemiä, mutta on uskomatonta,
miten hyvin se meillä toimii. Esimerkiksi Jenkeissä voit edelleen maksaa netissä
usein vain oman pankkisi toiselle tilille. Jos haluat maksaa toisiin pankkeihin, se
täytyy edelleen tehdä shekillä. Kyllä – shekillä – sillä paperiläpyskällä, jonka muis-
tamme juuri ja juuri 70-luvulta. Kapitalismin ja tehokkuuden nimiin vannovassa
maassa on satoja tuhansia ihmisiä tekemässä ihan työkseen käsillään sitä, minkä
me suomalaiset olemme tehneet jo parisenkymmentä vuotta tietokoneella.
Tämä parantaa työllisyyttä, sanoo joku. Totta kai se parantaa. Samalla logii-
kalla voisimme kieltää tietokoneet kokonaan ja siirtyä helmitauluihin. Silloin
sitä työvoimaa vasta tarvittaisiinkin. Ja joka ainoan työsekunnin maksaa
lopulta kuluttaja.
MIKSI JENKEISSÄ mikään systeemi ei sitten vakiinnu? Siksi, että jos siellä
yritettäisiin sopia yhdestä standardista, aina löytyisi joku toinen mahdol-
linen edunsaaja, joka lupaisi toimittaa järjestelmät vielä paremmin kuin
edellinen. Jatkuva kilpailu, joka yleensä on hyväksi taloudelle, saattaa
johtaa myös siihen, että lopulta mikään järjestelmä ei vakiinnu. Kääntö-
puolena Suomen hommassa on tietysti monopolisoituminen. Suomessa
paljon pilkattu konsensus on meille joissakin asioissa hyödyllinen.
MUISTAN, KUN MAKSOIN ensimmäisen kerran laskun tietokoneella.
Jännitin, koska olin aiemmin tottunut asioimaan elävän pankki-ih-
misen kanssa. Suurin pelkoni oli se, että joku todella nappaisi rahani
välistä. Tai että ne katoaisivat jonnekin. Alkukankeus hävisi äkkiä
ja pian netissä maksaminen oli yhtä itsestäänselvää kuin
vessassakäynti.
ENÄÄ SUOMI EI OLE nettiedelläkäviäjä. Kun Suomen net-
tipankki kehitettiin 90-luvun alussa, Viro oli vielä neu-
vostotasavalta, jossa todellakin laskettiin helmitauluilla.
Nyt Virossa voi jopa äänestää netissä. Suomessa tähän
ei ole lähdetty, sillä koko hommaa pidetään turvallisuus-
riskinä. Outoa, että olemme valmiita siirtelemään satojen
tuhansien eurojen summia netissä, mutta pelkäämme yhden
ainoan äänen päätymistä vääriin käsiin.
TUOMAS ENBUSKE
Netti vai helmitaulu?
31 Enbuske
9
Suurin pelkoni oli se, että joku todella nappaisi rahani välistä. Tai että ne katoaisivat jonnekin.
KU
VA
VIL
LE
JU
UR
IKK
AL
A
Tule kehittymäänTyöhyvinvoinnin johtamisella tulostaPauli Juuti
Vaasa 21.3.Tampere 18.4.
Varhaista välittämistä 2.0Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt, Stella Polaris
Rovaniemi 14.2. Helsinki 14.3.Turku 11.4.Jyväskylä 16.5.
Ihmisten johtamisen perusteetPekka Järvinen Kuopio 12.2. Oulu 6.3.Lappeenranta 10.4. Turku 14.5.
Ajattelun johtaminen ja sen mahdollistaminen Arto Miekkavaara ja Mikael Sallinen
Jyväskylä 5.2.Helsinki 4.6. Joensuu 6.6.
Tilaisuudet
Työyhteisötaidoilla työhyvinvointiinJuha Wiskari
Seinäjoki 14.2. Tampere 12.3.Helsinki 22.5.
Erinomaisuutta erilaisuuden johtamisella Matti Ylikoski
Mikkeli 19.3.Helsinki 16.4.Tampere 21.5.
Uuteen aikaan – työelämän ja sen rakenteiden suuri muutos Esko Kilpi
Helsinki 7.2.
AJANKOHTAISSEMINAARIT
iAreena 2013: Lisää virtaa! Ikäihmisen kehon ja mielenhyvinvointi
KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA ILMOITTAUDU OSOITTEESSA WWW.ILMARINEN.FI/TILAISUUDET
Kevään seminaaritarjonnassa on mukana kestosuosikkeja ja ajan-
kohtaisia työhyvinvoinnin uutuuksia. Tutustu ja ilmoittaudu mu-
kaan osoitteessa www.ilmarinen.fi/tilaisuudet!
TYÖHYVINVOINTISEMINAARIT
Recommended