Suomalaiset orapihlajat ( Crataegus )

Suomalaiset orapihlajat (Crataegus)

Kyösti LempaTahkonkatu 12 as 2

24100 Salokyosti.lempa@pp.nic.fi

Lajeista

Kaksi lajia: tylppäliuska- ja suippoliuskaorapihlaja

Pääosin Turunmaan saaristossa ja

Ahvenanmaalla. Taantuvia lajeja ilman lain suojaa

Lähde: LEGAAMBIENTE

Orapihlajan vaihtelun lähteet

Lähde:Talent & Dickinson 2005 Can. J. Bot.83: 1268-1304

Partenogeneettinen lisääntyminen Vaatii mekaanisen ärsykkeen Jälkeläiset emon kaltaisia Myös Rosa canina -meioosin kaltaista periyttämistä

Risteymiä Yleisesti kahden suomalaisen lajin

esiintymisalueella Polyploidiaa Malli: risteymä-->triploidi-->apomiksis

Orapihlajan ploidia-asteet

Lähde:http://www.botany.utoronto.ca/faculty/dickinson/CRATAEGUScytology1.HTML

2n=34

Di-, tri- ja tetraploideja

Risteymien kohtalo

Hybridejä 15% orapihlajaesiintymistä (Missouri, Yhdysvallat)

Hybridiesiintymät usein pieniä ja epävakaita.

Lähde: Phipps 2005 Annals of Missouri Botanical Gardens

Suomalaiset lajit

Tylppäliuskaorapihlaja Crataegus monogyna Jacq. Di- ja tetraploideja (2n=34 ja 2n=68). Orat 0.7-2 cm Korvakkeet pitkulaisia, ehytlaitaisia Lehtiruoti 20-25 mm, kalju Lapa 3-5 cm

Parijakoinen-pariosainen, tyvi suippo Hedelmä munanmuotoinen-soikea

Suomalaiset lajit

Suomalaiset lajit

Suippoliuskaorapihlaja Crataegus rhipidophylla Gand., C. curvisepala

Lindman Di-, tri- ja tetraploideja (2n=34, 2n=51 ja 2n=68) Kuten C. monogyna, mutta korvakkeet

sahalaitaisia. Hedelmä munanmuotoinen-suippo

Suomalaiset lajit

Lähde: TY Kasvimuseo. Kimmo Syrjänen/Houtskär, Sundholm

Tylppäliuskaorapihlaja, Houtskär, Sundholm

Lähde: TY Kasvimuseo. Kalevi Alho/Taivassalo

Tylppäliuskaorapihlaja, Taivassalo

Lähde: TY Kasvimuseo. A.V. Auer/Houtskär, Sundholm

Suippoliuskaorapihlaja, Houtskär, Sundholm

Lähde: TY Kasvimuseo. E. Kari /Jomala Ahvenanmaa

Suippoliuskaorapihlaja, Jomala

Lähde: TY Kasvimuseo. Kimmo Syrjänen /Hamnholmen, Rosala

Suippoliuskaorapihlaja, Rosala, Hamnholmen

Lähde: TY Kasvimuseo. Ulla Nordman/Tähtitorni Turku 1921

Tylppäliuskaorapihlaja, Tähtitorni, Turku

Orapihlajaesiintymien tulevaisuus

Ennusteet huonot Kasvupaikat umpeutuvat

Liikenteen ravinnepäästöt Karjanhoidon taantuminen Rakentaminen

Orapihlajaesiintymien tulevaisuus

Orapihlajien lisääntymisstrategiat eivät sovinopeasti muuttuviin olosuhteisiin Suvuton ja osittain suvuton lisääntyminen

hallitsevat Pieniä erillisiä populaatioita

Orapihlajaesiintymien tulevaisuus

Metsähallituksella Mälhamnissa orapihlajien turvakoti Elinkykyisen esiintymän luominen vaatisi laajempaa

ponnistusta Saaristomeren populaatioihin lisää muuntelua

Ahvenanmaalta, Ruotsista ja Viron saarilta?