Digitaalinen Suomi ja uusi liiketoiminta - Saimaa Summit Viitasaari Saimaa Summit ICT.pdf · • Suomessa on vahvoja tietoliikennejärjestelmäyrityksiä (NSN, Ericsson, ... • Suomalaiset

Digitaalinen Suomi ja uusi liiketoiminta– Suomen ja alueiden mahdollisuudet

Jukka Viitasaari

15.8.2014

Miksi digitalisaation hy ödyntäminen ON tärke ää juuri nyt?

Marketvisio ja Teknologiateollisuus, 2014

Tuottavuutta on parannettava työvoiman hupenemisen ja julkisen

sektorin koon vuoksi

Miksi nimenomaan teollinen internet onsuuri mahdollisuus Suomelle?• Globaalisti kilpailukykyisiä koneenrakennusyrityksiä (Kone, Konecranes,

Cargotec, Wärtsilä, ABB, Metso, Valmet, Normet jne.) sekä muita toimialoja, jotka voivat hyödyntää toiminnassaan teollisen internetin tuomia mahdollisuuksia uusien lisäarvopalveluiden kehittämisessä.

• Suomalainen yrityskenttä on tottunut hyödyntämään toiminnassaan uutta teknologiaa.

• Suomessa on vahva teknologiaosaaminen liittyen teolliseen internetiin: osaaminen kattaa ”piistä pilveen” eri teknologiat aina sensoreista verkkojen kautta palveluihin ja datan käsittelyyn.

• Suomessa on vahvoja tietoliikennejärjestelmäyrityksiä (NSN, Ericsson, Elektrobit) sekä pienempiä ICT- ja elektroniikkayrityksiä, jotka hakevat uusia markkinoita Nokia-murroksen jälkeen.

• Suomalaiset ovat vahvoja insinööri-innovaatioissa, ja maan pienuus on etu uusia yhdistelmiä haettaessa.

• Tuotantoa siirtyy yhä enemmän pienempiin verkottuneisiin robotisoituihin tuotantoyksiköihin, ja Aasiasta takaisin Eurooppaan.

• Suomalainen tietoturvaosaaminen on maailman huipputasoa.

18.8.2014

Vain kahdella prosentilla on yksi strategia - digitaalistrategia

"To what extent does your organization have a digital strategy today?"

49% have a digital strategy

N = 391 CEOs & Senior Business Executives Worldwide

Lähde: Gartner 2013

Julkistus 6.2.2014 klo 13–

Musiikkitalolla Helsingissä

Aivot

TuomoLuomaVerkkoteoll.

JaakkoTalvitieDigile

ReijoPaajanenDigile

JukkaViitasaariTeknologiateoll.

Jalat

MikaPajarinenEtlatieto

PetriRouvinenEtlatieto

JanneRajalaRajala Cons.

KirsiJuvaComo Helsinki

12345678910111213141516171819202122

Edel

lyty

kset

Yritykset1 1

2345678910111213141516171819202122

Käyt

tö

17

Suo

mi

1 12345678910111213141516171819202122

12345678910111213141516171819202122

Edel

lyty

kset

Käyt

tö

Kansalaiset

Suomi

2

7

12345678910111213141516171819202122

12345678910111213141516171819202122

Edel

lyty

kset

Käyt

tö

Julkinen

Suomi

8

2

3Ruotsi4 4

Ruotsi65

Ruotsi

1

18.8.2014 7

Verkkokauppa: Suomi vs.Ruotsi

Suomesta Ruotsiin 21%

Suomeen Ruotsista 2%

Verkkokauppa vs. kivijalkakauppa

Pohjanmaalainen kivijalkakauppa kesällä 2014.

Muutostarve tunnistetaan mutta n äkyyk ö se investoinneissa?

Minkä liiketoimintaanne liittyvän ulkoisen ilmiön arvioitte eniten vaikuttavan IT-panostuksiinne seuraavan kahden vuoden aikana?

Market-Visio Oy 2013,

Tietohallinto- ja liiketoiminta-

johdon ICT prioriteetit

© Market-Visio Oy, 2013. All rights reserved.

Tietotekniikan käyttö suomalaisissa vähintään 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä 2013, % kaikista yrityksistä

Lähde: Matti Pohjola, Aalto-yliopisto 2014

18.8.2014 11

Suomalaisyritykset eiv ät tavoittele kasvua

Lähde: ITS 2012

Ovatko ideat loppuneet ja kasvu pysähtynyt?

”There never has been a worse time to be competing with machines, but there never has been a better time to be a talented entrepreneur.”

“The great inventions of IR #2 were just more important than anything that has happened since.” Robert Gordon

Tablettien laskentateho vastaa supertietokoneita 10 -15 vuotta sitten

Seuraavan kahden vuoden aikana koko maailman laskentakapasiteetti kasvaa enemmän kuin koko ihmiskunnan historian aikana!

Tuottavuuskasvu ICT:n avulla toimintatapoja muuttamalla on kesken

http://www.economist.com/node/21556221(Raoul Katz ja Pantelis Kountroumpis)

Physical OfficeService

ATM Services

TelephoneService

MobileInternet Service

InternetService

Near Field CommunicationMobile Services, payment terminals

30-50€Visit

15-20€Call

1-2€

Transaction

..0.30 €Session

..0.10 €Session

Kustannus/asiakas eri palvelukanavissa

5-15€

Transaction

Correspondence

..0.50€Transaction

Lähde: Flashtec (business cases in Finland)

”Miljoona robottia seuraavan kolmen vuoden aikana”

�Miljoona kiinalaista ylös (vai ulos) arvoketjussa?

�Arvoketjujen pilkkoutuminen, 3D-tulostus jne. siirtää työtä takaisin

Foxconnin hallituksen puheenjohtaja Terry Gou, Reuters, 1.8.2011

Robotit korvaavat teollisen ihmisty ön

Perinteinen: 1. Ankka: $ 10,000.00

Seuraavat: $ .20

3D:1. Ankka: $ 20

2. Ankka: $ 20... ...

Lähde: Anderson (2012). Makers: The

New Industrial Revolution. Crown

Business.

Tuotantokustannus:

perinteinen vs. 3D-ankka

Teollinen internet – uusi messias?

Teollinen internet – yhden prosentin ihme

Lähde: Evans ja Annunziata, Industrial Internet, GE, 2012

Kuinka k äy Suomen?Teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta y htä paljon, kuin tieto- ja viestintäteknologia 1990-2000 –luvuilla!

Lähde: Matti Pohjola: Suomi uuteen nousuun (Teknologiateollisuus ry, 2014, julkaisematon tutkimus)

”Pelkk ää hype äkö?

•”Uusi teknologia on tekemässä mahdolliseksi laitteiden laajamittaisen ja edullisen anturoinnin , mikä puolestaan tekee koneista aivan eri tavalla kuin aiemmin tietoisia omasta tilastaan . Kun laitteet kytketään reaaliajassa verkkoon , avautuu kokonaan uusi mahdollisuuksien maailma teollista tuottavuutta parantavien palveluiden tarjoamiseen. Tässäon oiva uusiutumishaaste suomalaiselle koneenrakennusteollisuudelle, ja samalla vahva kilpailuase esimerkiksi aasialaisia, edelleenkin pääasiassa halpaan hintaan keskittyviä kilpailijoita vastaan!”

- Pekka Lundmark, Konecranes

•”Teollinen internet ei ole mahdollisuus, se on pakko”- Pertti Korhonen, Outotec

•“After Microsoft deal, what’s left of Nokia? Will bet on internet of things”- Henry Tirri, Nokia

18.8.2014

Suuret amerikkalaiset yhteen maaliskuussa

18.8.2014

Teollinen internet Suomessa 2014

Perustuu ylimm än johdon haastatteluihin

• Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittääsuomalaisten ja Suomessa toimivien teollisuusyritysten ylemmän johdon suhtautumista Teolliseen internetiin tai asioiden internetiin (Internet of Things).

• Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisina haastatteluina, joihin osallistui 33 yritystä tai organisaatiota, vastaajia oli 37.

Haastatteluihin osallistuivat mm. seuraavat yritykset ja organisaatiot:

Aalto yliopisto Halton Outokumpu

Andritz Klinkmann Outotec

Cargotec Konecranes Remion

Cybercube Metso Tekes

GE Suomi Murata There Corporation

EK Novotek Vacon

Ericsson NSN VTT

FISC, IoT työryhmä Okmetic

© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.


Teollinen internet on kiinni kaikessa liiketoiminnassa


Teollinen internet Suomessa 2014n = 37

Uudet palvelumallit?Laite vai ohjelmisto?

Sensoridatan hyödyntäminen?

Ennakoiva huolto?Robotiikka?

Tuotteen elinkaari?

Ansaintalogiikka?Myynnin

osaaminen?Asiakaskokemus?

Etävalvonta / yhdistetty valvonta?

Health & Safety?3D printtaus?

Läpimenoaika?Time-to-Customer?Datan liikkuvuus?

Läpimenoaika?Datan oikeellisuus?

Automatisointikehitys?Siiloutuminen vaivaa sekä

prosessien ettäliiketoimintojen

välillä.

Tukifunktioiden kuten

tietohallinto, markkinointi tai

HR osaamista ei osata

hyödyntää.

Mittaristoja mietitään

Polttavat kysymykset samansuuntaisia kaikilla

toimijoilla

Alkutuotanto

Laitevalmistaja

Järjestelmä-valmistaja

Kokonais-palveluntarjoaja

Loppukäyttäjä

”Sensoreita, joita joku toinen hyödyntääomassa

liiketoiminnassaan, M2M”

”Muutkin pääsevät käsiksi laitteisiin, datan

ja analytiikan hyödyntäminen”

”Esineet ja laitteet tekevät

asioita keskenään, ei tarvita ihmistä

väliin.”

”Fyysisen kuten laitteiden ja

abstraktin kuten erilaisten tietojen

yhdistämistäuudella tavalla, ansaintamallin

muutosta.”

”Teollinen internet kääntää katseen

ulospäin, asiakkaaseen. Prosessien ja

ihmisten yhdistämistä

uudella tavalla.”• Sensorit• Datan laajempi

jakaminen• Uudet toimijat• Analytiikka

• Automatisointi ja sähköistäminen

• Laitteen ja ohjelmiston yhdistäminen uudella tavalla

• Prosessien ja ihmisten yhdistäminen uudella tavalla



Ansaintamallit?Takaisinmaksuaika?

Verkostojen kehittäminen?Asiakkaiden kyky hyödyntää?

Kansainvälisten verkostojen merkitys?

Teknologiavalinnat?Vanhan teknologian modernisointi?Tuntemattoman mahdollistaminen?

Todellisen loppuasiakkaan – kuluttajan –päätösten vaikutukset?

Mikä ihmeen teollisen internetin alusta?

Teollisen internetin alustat pohjaavat kykyyn analysoida ja hyödyntää dataa uudella tavalla ja

uusiin tarkoituksiin

Toimialoja yhdistävä

teknologia-alusta?

Toimialakohtainen teknologia-alusta?

Operatiivisten tausta-

järjestelmien alustat?

Geneeriset analytiikka-

alustat?

© Market-Visio Oy 2014. All rights reserved.

Asioiden internet (Internet of Things) –tutkimussarja 2014

KuluttajatAsiakkaat

Viranomaiset

Järjestöt

Kumppanit

Kilpailijat

Tilaus-toimitus-ketju

Tehtaat

Liike-toiminnot

Tuki-toiminnot

DATA JA ANALYTIIKKA

Uudet toimijat

Teollisen internetin alustatasot

Teollisuustoimijoiden analytiikka-alustat: GE, Rockwell Automation,

Schneider Electric, ABB..

Geneeriset datanhallintaan erikoistuneet alustat: IBM, SAP, SAS..

Operatiiviset alustat: ERP, MES, PDM/PLM, DMS/CMS, muut operatiiviset järjestelmät

Muiden toimijoiden analytiikka-alustat:

Axeda, Eurotech Ltd, Xively..

Lisäarvokerros, jossa suomalaiset teollisuuden arvok etjun toimijat voivat luoda uutta liiketoimintaa!

Ero

ttaut

umin

en,

toim

iala

osaa

min

en

Lähde: Marketvisio ja Teknologiateollisuus 2014

Mitä osaamista Suomen teollisuus tarvitsee?

Teollisen internetin tekevät ihmiset

Johtaminen on murroksessa –nykyinen osaaminen ja ”digiversatiilien”(jatkuvasti muuntuva) osaaminen eivät

kohtaa

Digiversatiili tiimi tarvitsee

johtajan, joka luo edellytykset

tuottavalle yhteistyölle

Ekosysteemien ja verkostojen merkitys

jatkaa kasvuaan© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.


Teollinen internet vaatii ketterää johtamista

”Viime vuosituhannen johtamismallit on aika

päivittää kun teknologiassa mennään jo 2020-luvulle.”

”Loppuasiakas ja lopulta siis kuluttaja on myös B2B

kaupassa lähempänä kuin koskaan aikaisemmin.”

”On ehdottoman tärkeääsaada koko organisaatio mukaan murrokseen.”

”Verkostoitumis- ja palveluistumiskehitys

muuttaa kilpailuasetelmaa.”

”Mittaristot on rakennettu tehokkaan teollisen prosessin ja

kustannustehokkuuden päälle. Jos myynnin mittari on laitemyynti,

miksi se myisi palvelua tai softapäivitystä?”

”On pystyttävätunnistamaan onnistujat: niin teknologioissa, ihmisissä kuin

kumppani-yrityksissäkin.”

”Nykyjohtamisessa ei ole tilaa yritykselle ja

erehdykselle. Omistaja haluaa tuottoa

investoinneilleen.”

n = 37© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.


Targeted attacks per day in 2012

Industries attacked

Who hurts the most?

Manufacturing and Finance suffers the most…

http://www.businessweek.com/articles/2012-08-02/the-cost-of-cyber-crime

Tietoturva on keskeinen osa teollista internetiä

Lähde: FISC/Cyberlab, 2014

Perusosaaminen on kohdallaan, suurimmat haasteet analytiikka- ja ohjelmisto -osaajien houkuttelussa teollisuuden palvelukseen



Miten teollinen internet n äkyy teollisuusyritysten arjessa?

Suurimmat hidasteet löytyvät ostosta, myynnistäja tuotannosta - yhteisymm ärrys

kehitysinvestoinneista vaikea saavuttaa

© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014

n = 37

”Start-upit etenevät

nopeammin kun niillä ei ole

legacyn haasteita.”

”Legacya ei voi ohittaa – sen voi

kyllä kiertääohjelmisto-

ratkaisujen avulla osittain tai kokonaan.”

Tuote- ja palvelukehitys lähtee liian helposti tekemään itse,

innovaatiokyky taas luonnollinen osa toimintaa

Huolto ja ylläpito on palveluistumisessa pisimmällä, uudet

ansaintamallit tuntuvat tutummilta

Myynnin haasteena on ohjelmistojen tuoman lisäarvon

argumentointi

Tuotannolle on vaikeaa hahmottaa verkostojen

hyötyjä

Toimitusprojekteissa kokonaisuuden hallinta on

vaikeaa, dokumenttikeskeisyys vaivaa

Osto ei osaa ostaa digitaalisia

kokonaisuuksia

”Fail fast, act smart” vaatii uusia ohjausmalleja ja mittareita

”Ohjelmistojen kanssa on mahdollista liikkua nopeasti – toimivan proton saa aikaan jo

parissa kuukaudessa.”

”Ei kannata jäädäodottamaan mitä

muut tekevät. Silmät auki omassa

organisaatiossa ja testaamaan!”

”Täytyy uskaltaa epäonnistua. On

parempi tietää nopeasti että suunta on vääräkuin käyttää rahaa ja

aikaa ylisuunnitteluun.”

”Kokeilemisen kautta eteneminen ei tarkoita etteikö

kokeiluilla olisi tavoitteet ja tuotto-odotukset asetettuina.

Täytyy olla kyky ja mekanismi myös tavoitteiden

uudelleensuuntaamiselle.”

”Jos et tiedä mistälähteä liikkeelle, puhu verkostosi kanssa–

etsikää yhteisiäliikkeellelähtöjä.”

”Protojen kanssa ei päästä eteenpäin kun asiakas ei ole valmis

ostamaan – panostukset on kohdennettava

oikein.”

”Kun myytävien laitteiden /

järjestelmien elinikä on 30-50

vuotta, fokuksen on

oltava laitteissa.”

”Oman organisaation kyky muuttaa

nykyistäliiketoimintaa ei ole

tarpeeksi hyvä.””Tuloksentekokyky ei saa häiriintyä.”

© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014

n = 37

Mahdollisuudet on tunnistettu – etenemistähidastavat kvartaalitalouden realiteetit: yli

puolet hakee kustannustehokkuutta



Kehityshankkeet py öriv ät automatisoinnin, sähk öistämisen ja tehokkuuden ymp ärillä

Uuden liiketoiminnan konkretisointi

kehityshankkeiksi on vielä haastavaa.

Digitaalisuus on tullut osaksi

palvelu-liiketoiminnan kehityskaarta.

Teollisen internetiin liittyvään

kehittämiseen käytetään

keskimäärin 10-25% T&K-budjetista.



Vastaajien nime ämiä edelläkävijöitä



Teollinen internet vaatii toiminnan kokonaisvaltaista ja kriittistä tarkastelua



Voittava yhdistelm ä?

Kone, ihminen, hybridi...?

• Teollinen automaatio: Kone voittaa ihmisen

...koska kone korvasi hevosenkin

• Tietotyön automaatio – 1. erä: Kone voitti

vs.

• Tietotyön automaatio – lopputulos? – ihminen + kone + prosessi = voittava yhdistelmä

� henkinen osaamispääoma + digitaaliteknologia + uudet tuotantotavat => tuottavuuden uusi kasvu

Lähde: Matti Pohjola, Aalto-yliopisto

Teolliset vallankumoukset perustuvat aina voimantuotannon , valmistuksen ja jakelun mullistukseen

Maatalous- Teollisuus- Digitaalinen Neljäsyhteiskunta yhteiskunta, palvelutalous, yhteiskunta,1800- luku 1900-luku 2000-luku 2060

___________________________________________________________________________________________________________

Voiman- Höyry Sähkö ja Sähkö ja Hiilivapaatuotanto polttomoottori mikroprosessori uusiutuva

energia___________________________________________________________________________________________________________

Tuotanto- Koneellinen Teollinen Digitaalinen Hajautettumalli maatalous massatuotanto tuotanto kolmiulotteinen

tulostus___________________________________________________________________________________________________________

Jakelu Höyrylaivat ja Kumipyöräjakelu Tietoverkot Tietoverkon jarautatie fyysisen jakelu-

tien uudetyhdistelmätLähde: Matti Lehti, Etla

NYTHUOMENNA!

�Ennakkoluulottomuus

�Ketterä käyttöönotto� Sähkö tuli mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan kansainvälisestikin tarkastellen sangen varhain.

Sähködynamon ja sähkölampun keksimisestä ehti kulua vain muutama vuosi, kun keksinnöt otettiin

käyttöön myös Suomessa. Voidaan jopa arvella, että ensimmäinen vakituiseen käyttöön asennettu

sähkölaitos Euroopassa, jopa maailmassa, käynnistyi Finlayson & Co:n tehtailla Tampereella 15.

päivä maaliskuuta vuonna 1882. Tehtaalle oli hankittu Edisonin valmistamat dynamot

sarjanumeroiltaan 3 ja 4 syöttämään virtaa tehtaan 160 hehkulampulle. Yleisesti maailman

ensimmäiseksi sähkölaitokseksi mainittu Edisonin New Yorkiin toimittama laitos vihittiin syyskuussa

1882 eli puoli vuotta myöhemmin kuin Suomen ensimmäinen sähkölaitosinstallaatio. Ja 1910-luvulle

ehdittäessä oli maahamme syntynyt jo yi 200 paikallista sähkölaitosta.

� Myös heikkovirtapuolella suomalaiset olivat eturintamassa. Daniel Wade´n sai toimiluvan

puhelinlaitoksen perustamiseksi Helsinkiin vuonna 1882, jo sitä ennen oli puhelinyhteys rakennettu

Turun ja Salon välille. Ja vielä nykymittapuunkin mukaan sangen edistyksellinen "Keisarillinen

telefoonijulistus" annettiin vuonna 1886. Tämä asetus loi pohjan ripeästi levinneelle

puhelintoiminnallemme.

� Maamme nykyisin sangen kehittyneen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden varhainen ja nopea kehitys

perustuu varmasti suurelta osin tähän sähkön käytön nopeaan leviämiseen. Kysyntää tuotteille oli ja

innovatiivisille ja ennakkoluulottomilla yrittäjillä oli uskallusta luottaa uuteen tekniikkaan.

Lähde: Kari Kairamo, Juhlapuhe Suomalaisen Sähköteollisuuden 100-vuotisjuhlassa 3.6.1987

”

Euroopan ensimmäinen sähkölaitos Tampereelle

Helsinkiin Euroopan ensimmäisiä puhelinlaitoksia

Lähde: SA-kuva. Kumiritsa munakranaateille. Luutnantti Kauniskangas ja vänrikki Turunen jännittävät kojetta.

Osattiin sitä ennen vihaisia lintujakin...

Toimeen

ryhtyminen!!!

Tiim

ala

sio

ng

elm

aErinomaiset edellytykset!

Valtavia mahdollisuuksia!

48

Documents

Digitaalinen Suomi ja uusi liiketoiminta - Saimaa Summit Viitasaari Saimaa Summit ICT.pdf · • Suomessa on vahvoja tietoliikennejärjestelmäyrityksiä (NSN, Ericsson, ... • Suomalaiset