TORSDAG 31.7.2014 TORSTAI 31.7.2014Grundad 1890 - Perustettu 1890www.hangotidningen.fi www.hangonlehti.fi

HANGONLEHTI

HANGÖTIDNINGEN Nr.

Nro 31

1,60€

TORSDAG 31.7.2014 Grundad 1890 - Perustettu 1890www.hangotidningen.fi www.hangonlehti.fi

HANGÖTIDNINGEN HANGONLEHTITORSTAI 31.7.2014

➛ Lukten av alger hör sommaren till på samma sätt som bromsar och fästingar. Många har rentav lärt sig uppskatta lukten av alger som ett tecken på den annalkande hösten. Men längst inne i Kapellhamnen är stanken så stark att man nog snarast kommer att tänka på andra saker. Idyllen bryts av ett litet sommarpro-blem. De som cyklar förbi kommen-terar lukten och en ung pappa med barnvagn håller för näsan för vatt-net stinker så det känns ända bor-ta vid vägen. Den stickande lukten från Kapellhamnen känns också på gårdsplanerna till närliggande bygg-nader. Stig och Aune Nyberg som bor i korsningen av Konstapelsvägen och Hamnholmsvägen är bekymra-de över lukten.

– Jag har bott i Hangö i hela mitt liv så jag trodde jag visste hur alger luktar. Men detta stinker likt något alldeles annat. Det ser också kon-stigt ut för i vattnet ser man knöliga bruna flottar, säger Stig.

Aune tar en kratta och går mot stranden. Dit är det knappt hundra meter. Efter korsningen vid pump-stationen är det ett tjugotal meter till stranden. Stanken är störande men relativt mild. Mellan stranden och vägen finns ett litet parkområ-de.

– Vi invånare håller platsen i skick. Marken tillhör staden men det är vi som håller stället trivsamt, säger hon.

När det är bara ungefär sex meter till stranden slår stanken mot an-siktet i starka vågor. Lukten är stark och stickande. I parken luktar det skit. Lukten blir starkare ju närma-re stranden man kommer.

– Vi trodde först att det var pump-stationen som luktade en smula. Igår märkte vi att lukten kommer från stranden, berättar Aune.

Vid stranden ser det bedrövligt ut. Strandlinjen är täckt av ett tjockt lager smörja. Här och där ser man lite grönt men mest brunt. Mörka, torra och knöliga flottar driver på vattnet ett par meter från stranden.

Bruna algflottar stinker i Kapellhamnen

Vattnet stinker och är täckt av hårda bruna flak. Det är antagligen fråga om alger. Lukten tyder dock på annat.

I dyn och på stenarna ser man klart bruna fläckar. Det ser ut som om det flöt skitar i sjön. Avloppsröret intill bubblar lite.

– De här flottarna är helt hårda. De går inte sönder om man rör vid dem så som blåalgsansamlingar gör, berättar Aune.

Nyberg slår med krattan på en brun flotte intill stranden. Den hål-ler ihop, sjunker delvis under vatt-net och ploppar sedan upp till ytan och driver bortåt från stranden. När krattan lyfts ur vattnet följer något brunt med från bottnen. Stanken blir starkare och redaktören blir tvungen att avlägsna sig från plat-sen.

Kontaktförsöken stannade i växeln

Nybergs berättar att stanken har blivit ett hett samtalsämne bland in-

vånarna. Några har försökt ta kon-takt med staden men med klent re-sultat.

– Jag försökte själv ringa igår men samtalen styrdes till växeln. Jag för-sökte få tag på miljösidans och av-lopssidans folk men växeln sade att alla är på semester. Det sades inget om någon dejourering, berättar han.

Invånarna är rädda för att obe-handlat avloppsvatten har hamnat i havet.

– Ur röret borde det inte rinna an-nat än något slags dagvatten. Men då det rinner hela tiden är vi oroade för vad där riktigt rinner ut, säger Aune.

– Att vattnet ser så förskräckligt ut är tillräckligt störande. Ännu mer irriterad blir man när alla verkar vara samtidigt på semester. Ingen är intresserad. Inte får det ju gå till så-här. Vi vill bara veta om det rinner

ut smutsvatten ur röret och om så är huruvida staden tänker åtgärda detta, säger Stig.

Vatten- och avloppsverkets bruks-chef Jan Lindqvist svarar snabbt på telefon. Det förefaller som om be-skrivningen av läget och spekulatio-nerna om ett eventuellt rörläckage skulle irritera honom.

– Det är inget fel på vår anlägg-ning. Ingenting har runnit ut från oss. Övervakningsapparaturen visar ingenting.

Kan den vara sönder?– Men lilla vännen, den är inte

sönder. Den sänder ett provalarm varje dag.

Är det alldeles otänkbart att det kunde ha runnit ut avlopps-vatten i Kapellhamnen?

– Jag kan inte säga att det är omöjligt men om så vore skulle sys-temet ha alarmerat och det har det

inte gjort.Men vattnet luktar och ser ut

som avloppsvatten. Hur kommer det sig?

– Sådant kan jag inte veta. Jag har inte besökt platsen.

Kunde du följa med mig dit?– Det gör jag inte. Saken hör in-

te till mig. Jag kan gå dit och snusa när jag är ledig. Ta kontakt med min förman. Saija Hakala är på semes-ter men Tom Wickström är på jobb. Ring honom.

Stadens rörmästare Tom Wick-ström går med på att komma till Ka-pellhamnen på eftermiddagen. Un-der hela träffen sitter han i sin bil.

– Jag besökte stranden efter lunch och det var ett dåligt beslut. Det stin-ker ju rent förfärligt. Jag går inte dit mera, säger han.

Han tror att stanken beror på al-gerna. Fast det luktar människoav-föring menar han att avloppsvatten luktar på ett annat sätt.

– Jag är inte sakkunnig ifråga om alger så jag vet inte hur den där stanken uppstår. Men det är åtmins-tone säkert att den inte härstammar från vårt rör.

Vad rinner ut genom röret?– I princip dräneringsvatten. Som

jag förstår är röret inte ens anslu-tet så, att det kunde leda ut avlopps-vatten. Det är helt begripligt att folk tänker på röret, vattnet och avföring men det har faktiskt inte förekom-mit något utsläpp ur vårt system. Vi har också tidigare fått liknande förfrågningar och det har alltid va-rit fråga om alger. Det lönar sig att kontakta miljösidans folk.

Johanna Holmberg vid Sydspet-sens miljöhälsa berättar att en per-son har kontaktat beträffande luk-ten i Kapellhamnen.

– Personen ifråga talade om stin-kande alger så jag anmälde saken till parkavdelningen. Vi kan inte åt-gärda algerna. Om vattnet verkigen luktar av avföring så är det vår an-gelägenhet. Vi tänker följa med lä-get, säger hon.

Jonas Johnhem/IS

➛ Katja Ukonaho kröntes igår på kvällstorget till Årets Positivaste Hangöbo. Juniorhandelskamma-ren delade ut utmärkelsen för tred-je gången. Den positivaste Hangö-bon väljs på basen av förslag från allmänheten. I fjol valdes Agneta Möller-Salmela, som är känd för att inspirera barn att läsa böcker. I år inlämnades 108 förslag.

Enligt juryn berörs alla av Katjas leende och äkthet. Hon utför ett vär-defullt arbete för de unga och bar-nen i vår lilla stad, hon är en person som strävar efter att se något gott i alla och hon har också gett prov på stor vilkestyrka och flit. I motive-ringarna från allmänheten nämnde man också om hur fembarnsmam-man t.o.m. med foten i bandage be-tedde sig som en vitaminspruta full av energi och positivt tänkande.

Katja Ukonaho är Hannele Sou-lasmaas äldsta dotter, en av balett-skolans forna elever. Hon har utex-aminerats 2001 från danslinjen vid folkhögskolan och samtidigt blivit färdigt skolgångsbiträde. Katja har verkat som lärare vid balett- och

Årets mest positiva Hangöbo är Katja Ukonahomotionsskolan från år 1998 och är den tredje verksamma generationen i släkten. Nästa år firar skolan sitt 50-årsjubileum.

Hedersomnämnande till fotoaffären

Juniorhandelskammaren gav också ett hedersomnämnande till företagarparet Arja och Väinö Jär-vilehto som med stor hängivenhet verkar i foto- och inredningsaffä-ren Fotoparia. Enligt juryn har pa-ret gjort sig förtjänt av ett heders-omnämnande för sin flexibilitet och för sina nya tjänster. Allmänheten värdesätter att de håller öppet sent på kvällarna. Det är också parets förtjänst att Hangö har fått en foto-festival.

I panelen satt juniorhandelskam-marens ordförande Kristian Sepp-änen, biblioteksfunktionär Agneta Möller-Salmela, Kai Nygård från Hangö Casino, vd Anita Bergbom från Hotell Regatta, stadens perso-nalchef Nina Granqvist, HT:s chef-redaktör Kristoffer Nöjd samt ju-niorhandelskammarens projektchef

Camilla Öhman.Juniorhandelskammarens pro-

jekt är en del av ett nationellt pro-jekt som Positiivarit Oy och Junior-handelskamrarna i Finland startade

upp i början av 1990-talet. Tillsam-mans valde de Årets mest positiva finländare. I fjol var det Elastinen. Sedermera har de lokala juniorhan-delskamrarna börjat utse lokala per-

soner, föreningar och företag. Avsik-ten med de lokala kampanjerna är att väcka invånarna till insikt om positiva saker i den egna närmiljön.

CÖ/IS

Agneta Möller-Salmela, Arja Järvilehto, Katja Ukonaho, Kristian Seppänen och Camilla Öhman ler som hangökex.

TORSTAI 31.7.2014 Perustettu 1890 - Grundad 1890www.hangonlehti.fi www.hangotidningen.fi

HANGÖTIDNINGEN HANGONLEHTITORSDAG 31.7.2014

➛ Levän haju kuuluu kesään, yh-tä lailla kuin paarmat ja punkit. Moni on jopa oppinut arvostamaan hajoavan levän hajua merkkinä lä-hestyvästä syksystä. Kappelisataman lahden supukassa haju on kuitenkin niin voimakas, että sen tuomat mie-lenyhtymät vievät aivan muualle.

Kappelisataman ympäristön idyl-lin murtaa pieni kesäinen vaiva. Ohiajavat pyöräilijät kommentoi-vat ja lastaan vaunussa ulkoiluttava nuori isä peittää nenänsä: vesi löyh-kää tielle saakka. Kappelisataman rantavedestä kumpuava pistävä le-mu kantautuu sataman lähellä ole-vien talojen pihalle. Konstaapelin-tien ja Satamasaarentien kulmassa asuvat Stig ja Aune Nyberg on ha-justa huolissaan.

– Koko elämäni Hangossa asunee-na luulen tietäväni miltä levä hai-see, sanoo Stig. Tämä haisee kyllä joltain aivan muulta. Tämä on myös oudon näköistä, sillä vedessä kellu koppuroita ruskeita lauttoja.

Aune tarttuu haravaan ja kulkee kohti rantaa. Rannalle on Nybergi-en pihalta matkaa vajaat sata met-riä. Tienristeyksen jälkeen, pump-puaseman kohdalla, matkaa on parisenkymmentä metriä. Haju on häiritsevä, mutta suhteellisen mie-to. Rannan ja tien välissä on pieni puistoalue.

– Me alueen asukkaat pidämme tätä siistinä, kertoo Aune. Tämä on kaupungin maata, mutta me teem-me tästä viihtyisän.

Kun rantaan on enää kuutisen metriä matkaa iskee haju voimak-kaana aaltona kasvoille. Haju on voimakas, pistävä. Puistossa haisee ulosteelle. Haju voimistuu, kun lä-hestyy rantaa.

– Luulimme ensin, että pumppu-asema vähän lemuaa, Aune sanoo. Eilen huomasimme, että haju tulee-kin rannasta.

Rannalla näky on karu: rantavii-van on paksun liejun peitossa. Siellä täällä näkyy vihreää, mutta hallit-sevana värinä on ruskea. Tummat, kuivat koppuralautat kelluvat vedes-sä, parin metrin päässä rannasta.

Ruskeat lautat haisevat vedessä

Vesi haisee ja on kovien ruskeiden lauttojen peitossa. Kyse on luultavasti levästä. Jopa valkoposkihanhet suhtau-tuivat veteen varovaisesti.

Mudassa ja kivissä näkyy kirkkaitta ruskeita länttejä. Näyttää siltä, kuin vedessä olisi sitä itseään. Vieressä oleva viemäriputki lorisee.

– Nämä lautat ovat aivan kovia, Aune kertoo. Ne eivät hajoa koske-tuksesta, niin kuin sinilevä tekee.

Nyberg lyö haravalla yhtä rannan lähellä olevaa ruskeaa lauttaa. Se kestää lyönnin voiman, vajoaa osit-tain pinnan alle, ja pulpahtaa ta-kaisin pinnalle lilluakseen poispäin rannasta. Haravan nostaminen ve-destä nostaa pohjasta jotain ruske-aa. Haju voimistuu jälleen.

Toimittaja joutuu poistumaan paikalta.

Yhteydenotot jäivät vaihteeseen

Nybergit kertovat rannan löyhkän olevan kuuma puheenaihe naapu-reiden kesken. Jotkut ovatkin yrittä-neet ottaa yhteyttä kaupungin puo-

leen, mutta laihoin tuloksin.– Yritin itse soittaa eilen, mut-

ta puhelut ohjautuivat vaihteeseen, Stig Nyberg kertoo. Yritin tavoittaa sekä ympäristöpuolen, että viemäri-puolen ihmisiä, mutta vaihde vain sanoi kaikkien olevan lomalla. Mis-tään päivystäjästä ei ollut tietoa.

Alueen asukkaat pelkäävät, että rannan viemäriputkesta on valunut veteen käsittelemätöntä viemärivet-tä.

– Putkesta pitäisi kai valua jotain pintavettä, Aune sanoo. Mutta kun putkesta valuu vettä koko ajan, niin olemme huolissamme siitä, että mi-tä sieltä tulee.

– Se että vesi on iljettävää on jo tarpeeksi häiritsevää, Stig sanoo. Ärsytystä lisää se, että kaikki tuntu-vat olevan lomalla samaan aikaan. Ketään ei tunnu kiinnostavan. Ei tämän näin pitäisi mennä. Halu-amme vain tietää, että valuuko put-

kesta likaista vettä, ja jos näin on, niin aikooko kaupunki tehdä asialle mitään.

Vesi- ja viemärilaitoksen käyttö-mestari, Jan Lindqvist, vastaa no-peasti puhelimeen. Tilanteen kuva-us ja spekulointi mahdollisesta put-kivuodosta tuntuu ärsyttävän Lind-qvistiä.

– Meidän laitteissamme ei ole mi-tään vikaa, Lindqvist sanoo. Meiltä ei ole vuotanut mitään veteen. Kone ei näytä mitään sellaista.

Voiko kone olla rikki?– Voi pientä ihmistä. Kone ei ole

rikki. Se lähettää koehälytyksen jo-ka päivä.

Onko siis mahdotonta, että Kappelisatamaan olisi vuotanut viemärivettä?

– En voi sanoa, että se olisi mah-dotonta, mutta jos niin kävisi, niin järjestelmä hälyttäisi, eikä järjestel-mä ole hälyttänyt.

Vesi kuitenkin haisee ja näyt-tää viemärivedeltä. Mistä se joh-tuu?

– En minä voi tietää tuollaista. En ole käynyt siellä.

Tulisitko kanssani käymään rannalla?

– En tule. Asia ei kuulu minulle. Voin käydä sitten vapaa-ajalla hais-telemassa. Ota yhteyttä esimiehii-ni. Saija Hakala on lomalla, mutta Tom Wickström on paikalla. Soita hänelle.

Putkimestari Tom Wickström suostuu tulemaan Kappelisataman lahdelle iltapäivällä. Hän istuu ko-ko tapaamisen ajan autossaan.

– Kävin rannassa luonaan jäl-keen, ja se oli huono päätös, sanoo Wickström. Haju on aivan hirvittä-vä. En mene takaisin rannalle.

Wickström uskoo hajun johtuvan levästä. Vaikka lemu muistuttaakin ihmisten jätösten hajua, niin Wick-strömin mukaan viemäri haisee eri-laiselta.

– En ole asiantuntija levien suh-teen, joten en tiedä miten tuo haju syntyy. Se on kuitenkin varmaa, että se ei tule meidän putkesta.

Mitä putkesta valuu?– Sieltä tulee perustusten kui-

vatusvettä. Käsittääkseni putkea ei edes ole kytketty niin, että siitä voisi tulla jätevettä. On täysin ym-märrettävää, että ihmiset yhdistävät putken, veden ja ulosteen ajatuksis-saan, mutta meidän puolelta mitään vuotoa ei ole tapahtunut. Olemme saaneet samanlaisia kyselyitä aikai-semminkin. Kyse on aina ollut le-västä. Tässä kannattaa kääntyä ym-päristöihmisten puoleen.

Johanna Holmberg Eteläkärjen ympäristöterveydestä kertoo yhden henkilön ottaneen heihin yhteyttä liittyen Kappelisataman hajuun.

– Hän puhui haisevista levistä, jo-ten ilmoitin asiasta puisto-osastolle, Holmberg sanoo. Emme voi tehdä mitää leville. Jos vesi tosiaan haisee ulosteelle, niin tämä kuuluu meille. Aiomme seurata tilannetta.

Jonas Johnhem

➛ Katja Ukonaho kruunattiin ei-len Hangon iltatorilla Vuoden Posi-tiivisimmaksi hankolaiseksi.

Hangon nuorkauppakamari jakoi tunnustuksen nyt kolmatta kertaa; positiivisin hankolainen valitaan yleisön ehdotusten perusteella. Vii-me vuonna lapsia lukemisen pariin innoittajana toimiva Agneta Möl-ler-Salmela palkittiin. Ehdotuksia tuli tänä vuonna 108 kappaletta.

Raadin mukaan Katjan hymy ja aitous koskettaa kaikkia. Hän tekee arvokasta työtä pienen kaupunkim-me nuorten ja lasten hyväksi, hän on persoona joka pyrkii näkemään kaikissa jotain hyvää, hän on myös osoittanut suurta tahdonvoimaa ja ahkeruutta. Yleisön perusteluissa mainittiin miten viiden lapsen äiti-nä jopa jalka paketissa oli vain yhtä energiaa ja positiivisuutta pursuava ilopilleri.

Katja Ukonaho on Hannnele Soulasmaan vanhin tytär, Hannele Soulasmaan baletti- ja tanssikoulun kasvatti, on valmistunut 2001 folk-högskolanin tanssilinjalta ja samai-

Katja Ukonaho on vuoden positiivisin hankolainensesti valmistunut koulunkäyntiavus-tajaksi. Katja on toiminut tanssikou-lu Baletti- ja Liikuntakoulu Hanne-le Soulasmaan opettajana vuodesta 1998 ja jo kolmannessa sukupolves-sa. Tanssikoulu viettää ensi vuonna 50–vuotisjuhlavuottaan.

Kunniamaininta valokuvaus-alan erikoisliikkeelle

Nuorkauppakamari jakoi myös kunnia maininnan Arja ja Väinö Järvilehdon yrittäjäpariskunnal-le jotka pyörittävät suurella antau-muksella valokuvausliike sekä sisus-tusliike Fotoparia. Raadin mielestä muuntautumiskykyinen ja uusia palvelumuotoja löytävä pariskun-ta on kunniamaininnan arvoinen. Yleisö arvostaa että he pitävät lii-kettään myöhään auki ja että tämän pariskunnan ansiosta myös valoku-vafestivaalit ovat löytäneet tiensä hankoon.

Paneelissa olivat mukana Nuor-kauppakamarin puheenjohtaja Kristian Seppänen, kirjastovirkai-lija Agneta Möller-Salmela, Hangon

Casinon yrittäjä Kai Nygård, Ho-tell Regattan toimitusjohtaja Ani-ta Bergbom, Hangon Kaupungin henkilöstöpäällikkö Nina Gran-qvist, Hangonlehden päätoimittaja Kristoffer Nöjd sekä Nuorkauppa-kamarin projektipäällikkö Camilla Öhman.

Nuorkauppakamarin projekti on osa valtakunnallista hanketta jonka käynnistivät jo 1990-luvun alussa Positiivarit Oy sekä Suomen Nuorkauppakamarit Ry. Yhdessä ne valitsevat Vuoden positiivisimman suomalaisen, viime vuonna voitta-ja oli Elastinen. Sittemmin paikal-liset Nuorkauppakamarit ovat alka-neet palkita paikallisia henkilöitä, yhdistyksiä sekä yrityksiä. Paikal-listen kampanjoitten tarkoituksena on havahduttaa asukkaat huomioi-maan positiivisia asioita omassa lä-hiympäristössä.

Voittajien kelpaa hymyillä. Kuvassa Agneta Möller-Salmela, Arja Jär-vilehto, Katja Ukonaho, Kristian Seppänen ja Camilla Öhman.

H A N G Ö T I D N I N G E N H A N G O N L E H T I t o r s D A G 3 1 j u l i 1 41 4 t o r s tA i 3 1 . h e i n ä k u u tA

Redaktionen/Toimitus: newsdesk@hangotidningen.fi newsdesk@hangonlehti.fiJonas Johnhem: 044 7835 863, jonas.johnhem@hangotidningen.fiCharlotta Levin: 044 7835 883, charlotta.levin@hangotidningen.fiKristoffer Nöjd: 044 7835 783, kristoffer.nojd@hangotidningen.fi

Utgivare:KSF Media AbTfn: 019 312 140 Fax: 019 2489 107VD och ansvarig utgivare:Barbro Teir Chefredaktör: Tommy Westerlund 029 0801 392T.f. redaktionschef: Kristoffer Nöjd 044 7835 783Adress: Boulevarden 20, 10900 HangöKontoret öppet: må-ons 10–16, to-fre 10–14Hemsida: www.hangotidningen.fiFörmånskort: www.kortet.fi

Julkaisija:KSF Media AbPuh: 019 312 140 Fax: 019 2489 107TJ ja vastaava julkaisija: Barbro TeirPäätoimittaja: Tommy Westerlund 029 0801 392V.t. toimituspäällikkö: Kristoffer Nöjd 044 7835 783Osoite: Bulevardi 20, 10900 HankoKonttori avoinna: ma-ke 10–16, to-pe 10–14Verkkosivut: www.hangonlehti.fiEtukortti: www.kortet.fi

Annonser/Ilmoitukset:annons@hangotidningen.fi ilmoitus@hangonlehti.fiJohan Lindholm: 050 3551 504, johan.lindholm@ksfmedia.fi Svante Westerlund: 044 5406 148, svante.westerlund@hangotidningen.fi

Grundad 1890 - Perustettu 1890 ISSN 0789-8193

Tryckeri/Paino: Salon Lehtitehdas, 2014

Prenumerationer/Tilaukset: hangonlehti@hangotidningen.fiNina Harjunpää: 044 7835 859, nina.harjunpaa@hangotidningen.fi

Priser/Hinnat: Fortl./Kesto Tidsb./Määräaik.12 mån/kk 52,00 70,00 6 mån/kk 31,00 37,00 3 mån/kk 23,00

Deadline för texter tisdag kl. 12.Tekstien jättö viimeistään ti klo 12.

Distributionsstörningar: tidig utdelning i Hangö 0200 127 127 dagsposten 0200 271 00Jakeluhäiriöt varhaisjakelu Hangossa 0200 300 11 päiväposti 0200 710 00

Distributör: Posten - Jakelija: Posti

Vi betjänar Hangö • Palvelemme Hankoa

taxi

StädningService - SiivouShuolto

KiinteiStöhuolto - faStighetSService

juridiSKa byråer – laKiaSiaintoimiStoja

vvS-Service lvi -huolto

bevaKning – vartiointieleKtroniK – eleKtroniiKKa

hälSa - terveyS

➛ Maailmanlaajuisesti 1,2 miljoonaa jäsentä yli 34 000 klubissa yli 200 maassa. Sii-nä on Rotary lukuina. Vaik-ka vuonna 1905 perustetun vapaaehtoisjärjestön toimin-ta onkin ollut poikkeukselli-nen menestystarina, niin ylei-sö tietää harvinaisen vähän järjestöstä ja sen toiminnas-ta. Tähän Rotary hakee nyt muutosta.

– Mehän olemme täysin avoin järjestö, sanoo Birger Stjernberg, Rotaryn 1420 piirin kuvernööri. Emme sa-laile mitään, vaan pyrimme kertomaan toiminnastamme avoimesti.

Uudenmaan ja Viron rota-rypiirejä valvova Stjernberg tarkisti Hangon piirin per-jantaina. Hangon rotaryker-hon jäsenten lisäksi paikalla oli myös apulaiskuvernöö-ri Irmeli Viherluoto-Lind-ström. Rotaryvuosi alkaa heinäkuussa, joten ensitöik-seen uudet tehtävänsä aloit-taneet johtajat tarkastavat

Rotary haluaa näkyä

Rotarylaiset tapaavat kuukauden viimeisenä perjantain ravintola Makasiinissa. Kuvassa piirikuvernööri Birger Stjern-berg ja Hangon klubin presidentti Krister Sjöström.

alaisuudessaan olevat piirit. Hangon piirin presidentti, Krister Sjöström, ottaa in-nolla vastaan piirikuvernöö-rin ja apulaiskuvernöörin. Myös Sjöström aloitti pestis-sään heinäkuun alkaessa.

– Olemme pieni, mutta ak-tiivinen piiri, Sjöström ker-too. Olimme esimerkiksi jä-senmäärän suhteutettuna ak-tiivisin klubi, kun keräsimme varoja Tapaninpäivän tsuna-min uhreille.

Tänä vuonna Rotaryn kan-sainvälisenä tavoitteena on korottaa järjestön profiilia. Vaikka järjestö on menestynyt loistavasti kansainvälisissä ja paikallisissa projekteissaan, niin ihmisten vähäinen tietä-mys järjestöstä ja sen toimin-nasta huolestuttaa rotarylai-sia. Järjestö on toteuttanut menestyksekkäitä hankkeita lukutaidon lisäämiseksi, nä-län ja köyhyyden vähentämi-seksi sekä polion hävittämi-seksi. Vuonna 1985 aloitetun PolioPlus-rokotushankkeen

myötä maailman poliotar-tuntojen määrä on pudonnut 99 prosentilla. Suomessa tär-keintä toimintaa on Rotaryn nuorisovaihto, jonka avulla 9000 nuorta joka vuosi saa tutustua toiseen kulttuuriin Rotaryn hyvän tahdon lähet-tiläänä. Kuka tahansa saa hakea Rotaryltä vaihtopaik-kaa ulkomailla. Viherluoto-Lindström kertoo 1420 piiris-tä lähtevän joka vuosi reilut kolmisenkymmentä nuor-ta hyvän tahdon lähettilästä maailmalle.

– Olemme aikaisemmin antaneet tekojemme puhua puolestaan, mutta se ei enää riitä, sanoo Stjernberg. Mei-dän pitää alkaa näkyä aikai-sempaa enemmän. Tämän vuoden teemana onkin Light up Rotary. Aiomme siis tuoda Rotaryn valokeilaan. Meidän pitää siis vähän kehua itse-ämme, mutta aiomme tehdä sen positiivisella tavalla.

Hangon klubi saa Stjern-bergiltä kiitosta toiminnas-

taan. Hän kuitenkin toivoo, että klubi olisi näkyvämmin esillä.

– Meidän pitää saada Rota-ry-logo näkyviin, Stjernberg sanoo. Tämä tarkoittaa siis sitä, että osallistumme tapah-tumiin omin banderollein ja ilmapalloin.

Rotarylaisten keskuudes-sa Hangon klubi on erittäin suosittu vierailu kohde, eten-kin kesä-aikaan. Tapaamiset ovat avoimia kaikille jäsenille klubista riippumatta. Jäsenet saavat kutsua kokouksiin myös vieraita.

– Jos toimintamme yhtään kiinnostaa, niin voi ottaa yh-teyttä keneen tahansa rota-rylaiseen, sanoo Stjernberg. Kerromme oikein mielelläm-me toiminnastamme.

– Ja nuorisovaihto kaipaa koko ajan lisää isäntäperhei-tä, huomauttaa Viherluoto-Lindström. Kaikki ovat terve-tulleita mukaan.

jonas johnhem