HIEKKASÄRKKIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS – MARINAN ALUE ASEMAKAAVAEHDOTUS · 2018. 4. 24. · Asemakaavahanke on ollut esillä Kalajoen kaupungin kaavoituskatsauksessa 2012,

Kalajoen kaupunki

HIEKKASÄRKKIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS – MARINAN ALUE

ASEMAKAAVAEHDOTUS

Kaavaselostus 14.12.2015

14.12.2015

Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue Serum arkkitehdit Oy 2

SISÄLLYSLUETTELO

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................ 6 1.1 Tunnistetiedot .................................................................................................................... 6

1.2 Kaava-alueen sijainti ......................................................................................................... 6

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus .................................................................................................... 6

2 TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................. 9 2.1 Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................................... 9

2.2 Asemakaava...................................................................................................................... 9

2.3 Asemakaavan toteuttaminen ............................................................................................. 9

3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA ...................................................................................... 10 3.1 Alueen yleiskuvaus.......................................................................................................... 10

3.2 Maisemarakenne ja maisemakuva .................................................................................. 10

3.3 Luonnonympäristö ........................................................................................................... 11

3.4 Rakennettu ympäristö ..................................................................................................... 16

3.5 Maanomistus ................................................................................................................... 17

4 KAAVOITUSTILANNE ............................................................................................................. 18 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ........................................................................ 18

4.2 Maakuntakaava ............................................................................................................... 18

4.3 Yleiskaava ....................................................................................................................... 21

4.4 Asemakaava.................................................................................................................... 22

4.5 Kalajoen matkailun ideasuunnitelmat .............................................................................. 23

4.6 Kalajoen matkailun kasvuohjelma ................................................................................... 25

5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ........................................................................ 26 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve .................................................................................... 26

5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ................................................ 26

5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ..................................................................... 27

5.4 Viranomaisyhteistyö ........................................................................................................ 27

5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset ..................................................................... 27

5.6 Haetut luvat ja päätökset sekä tehdyt ilmoitukset ........................................................... 27

6 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET .............................................................................................. 28 6.1 Asemakaavatyölle asetetut tavoitteet .............................................................................. 28

6.2 Tavoitteiden tarkentuminen prosessin aikana ................................................................. 28

7 KAAVALUONNOSTA EDELTÄNEET IDEASUUNNITELMAT ............................................... 30 7.1 Alustavat idealuonnokset 1 ............................................................................................. 30

7.2 Alustavat idealuonnokset 2 ............................................................................................. 31



7.5 Viitesuunnitelma kaavoitusta varten ................................................................................ 33

7.6 Valittujen vaihtoehtojen arviointi ja vertailu ..................................................................... 34

14.12.2015


7.7 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ...................................................................... 35

8 ASEMAKAAVAN KUVAUS ..................................................................................................... 37 8.1 Kaavan rakenne .............................................................................................................. 37

8.2 Mitoitus ............................................................................................................................ 37

8.3 Korttelialueet ................................................................................................................... 39

8.4 Muut alueet...................................................................................................................... 41

8.5 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset ........................................................................... 44

8.6 Nimistö ............................................................................................................................ 44

9 KAAVAN VAIKUTUKSET ........................................................................................................ 45 9.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja ihmisten elinoloihin45

9.2 Vaikutukset luontoon ja maisemaan ................................................................................ 46

9.3 Vaikutukset talouteen ja yritystoimintaan ........................................................................ 51

9.4 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen ............................................... 51

10 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ................................................................................................. 53 10.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat .................................................... 53

10.2 Toteuttaminen ja ajoitus .................................................................................................. 53

10.3 Toteutuksen seuranta ...................................................................................................... 53

Kannessa: Kuva 1: Ilmakuvasovitus suunnittelualueesta idästä katsottuna (Serum arkkitehdit Oy).

14.12.2015


LIITTEET (15 kpl)

Liite 1: Kaavakartta, asemakaavamerkinnät ja määräykset 14.12.2015

Liite 2: Havainnekuva 14.12.2015

Liite 3: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 14.12.2015

Liite 4: Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013, Natans Oy / Lassi Kalleinen 24.6.2013

Liite 5: Pesimälinnustoselvitys Kalajoen Hiekkasärkkien alueella 2012 – Keskuskarin ranta ja Ke-säranta, Ramboll Finland Oy 15.1.2013

Liite 6: Lausunto alimmista rakennuskorkeuksista Kalajoen Marinan alueelta (Keskuskari), Kala-joen Hiekkasärkät, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus 11.3.2013

Liite 7: Muistiot

- Kalajoen Keskuskarin vierasvenesataman alueen asemakaava, aloitusseminaari 26.11.2012

- Kalajoen Marinan asemakaavan muutos ja laajennus, työneuvottelu 6.2.2013

- Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue, 1. viranomaisneu-vottelu 29.4.2014

- Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue, 2. viranomaisneu-vottelu 24.3.2015

Liite 8: Asemakaavaluonnos 16.6.2014, nähtävillä 19.6.–15.8.2014

Liite 9: Vastineet asemakaavaluonnoksesta esitettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin 22.12.2014

Liite 10: Marinan alue, viitesuunnitelma, Serum arkkitehdit Oy 30.10.2013

Liite 11: Aluejulkisivu ja alueleikkaus, Serum arkkitehdit Oy 4.6.2014

Liite 12: Satamasuunnitelmat, Serum arkkitehdit Oy, Ramboll Finland Oy 20.8.2015

Liite 13: Aallokkoselvitys, Ilmatieteen laitos 2015

Liite 14: Rakentamistapaohje, Serum arkkitehdit Oy 18.11.2015

Liite 15: Asemakaavan seurantalomake

14.12.2015


MUU LÄHDEMATERIAALI

- Kalajoen Hiekkasärkkien alueella sijaitsevan golfkentän kasteluveden ottaminen pohjave-silammikoista ja lammikoiden pysyttäminen. Lupapäätös nro 97/08/2 (Dnro Psy-2008-y-75). Luvan hakija: Hiekkasärkät Golf Oy, luvan myöntäjä: Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 5.9.2008.

- Kalajoen Hiekkasärkkien ns. lokkilammen maaperä- ja vesinäytteet, tilaaja Kalajoen kau-punki, Tekniset palvelut. Maintpartner Oy: Tutkimustodistus 2013-4583, 8.4.2014 ja Euro-fins Scientific Finland Oy: Tutkimustodistus 2014-1070, 11.4.2014.

- Kalajoen keskustan osayleiskaava, kaupallinen selvitys, Ramboll Finland Oy 17.1.2014.

- Kalajoen liikenneturvallisuussuunnitelma, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen julkaisuja, Ramboll Finland Oy 2012.

- Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset, FCG Finnish Consulting Group Oy 27.4.2012.

- Kalajoen matkailun ideasuunnitelmat, Pöyry Finland Oy 2011.

- Kalajoen matkailun kasvuohjelma 2015–2025, CreaMentors Oy 2014.

- Kalajoen seudun matkailustrategian välitarkastelu, FCG Finnish Consulting Group Oy 3.6.2009.

- Kalajoen Hiekkasärkkien vedenlaatua koskeva viranomaisneuvottelu 17.9.2013, muistio (POPELY/346/07.00/2013)

- Keskuskarin kosteikon kunnostusruoppaus, ruoppausmassojen läjittäminen ja veden joh-taminen luonnonsuojelualueen kautta mereen sekä valmistelulupa, Kalajoki. Lupapäätös nro 11/2015/2 (Dnro PSAVI/64/04.09/2013). Luvan hakija: Kalajoen kaupunki, luvan myön-täjä: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristöluvat 20.2.2015.

- Maalämpökaivojen rakentaminen Vesipostin pohjavedenottamon kaukosuoja‐alueelle, Ka-lajoki. Lupapäätös nro 29/2013/2 (Dnro PSAVI/79/04.09/2012). Luvan hakija: Kalajoen kaupunki, luvan myöntäjä: Pohjois‐Suomen Aluehallintovirasto, Ympäristöluvat 25.3.2013.

- Lokkien pesinnän häirinnän seurantatulokset. Kalajoen kaupunki, Tekniset palvelut 26.9.2014.

- Lokkien pesinnän häirinnän vesistöseuranta. Yhteenvetoraportti. Kalajoen kaupunki, Tekni-set palvelut 26.9.2014.

- Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus valtakun-nallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 11.12.2014. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kaisa Mäkiniemi 2014.

- Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030, Pohjois-Pohjanmaan liitto 31.10.2011.

- Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategian päivitys vuoteen 2015, NordicTrend Oy, ISS Proko Infra 2011.

- Ympäristöterveydenhuollon lausunto Santaholman ja Holmanperän rantojen ja näiden alu-eiden välissä olevien saarien lokkipopulaation aiheuttamasta terveysriskistä. Lausunnon al-lekirjoittajana terveystarkastaja Riitta Fors, 27.2.2015.

14.12.2015


1 PERUS‐ JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 14.12.2015 päivättyä asemakaavaehdotuskarttaa.

Asemakaavan muutos ja laajennus koskee Kalajoen kaupungin Hiekkasärkkien kaupunginosassa olevia alueita. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 2. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 6 ja 109 sekä niihin liittyviä virkistys-, katu-, liikenne- ja vesialueita. Asemakaavan laajennus koskee tiloihin 208-402-3-774 ja 208-402-876-1 kuuluvia maa- ja vesialueita Keskuskarin ja Pikku-Keskuskarin välisellä alueella.

Asemakaavalla muodostuu osa korttelista 109, korttelit 185–196 sekä virkistys-, katu-, liikenne- ja vesialueet.

Kaavan nimi: Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue

Kaavan laatija: Serum arkkitehdit Oy, Nilsiänkatu 11-13 F6, 00510 Helsinki Sami Heikkinen, arkkitehti SAFA, yks 408, pääsuunnittelija

Kaavan vireilletulo: Asemakaava on tullut vireille 8.4.2013. Vireilletulosta on tiedotettu asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 18.4.–10.5.2013.

Kaavan hyväksymis- päivämäärät:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 18.4.–10.5.2013

Kaavaluonnos nähtävillä 19.6.–15.8.2014

Kaavaehdotus nähtävillä 11.1.–11.2.2016

Kaavan pinta-ala: Noin 46,9 hehtaaria

1.2 Kaava‐alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkkien eteläisellä osalla Keskuskarintien, Pikku Kes-kuskarintien sekä Tiitaipaleen rajaamalla ranta-alueella (kuva 2). Noin 46,9 hehtaarin kokoiseen alueeseen kuuluu Keskuskarintien päätteenä oleva venesatama sekä golfkentän harjoituslyönti-alue (range) alueen eteläosassa.

Kaava-aluetta ympäröivät mantereen puolella asemakaavoitetut loma-asuntoalueet (Kuusikkonok-ka, Golf-puisto, Pikku-Keskuskari), eteläpuolella myös golfkenttä klubirakennuksineen. Keskuska-rintien itäpuoliselle alueelle sijoittuvat Hiekkasärkkien leirintäalue sekä uimaranta. Asemakaavoitet-tava alue sijoittuu noin 500 m etäisyydelle Matkailutiestä ja Hiekkasärkkien matkailupalveluiden keskittymästä.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Hiekkasärkkien asemakaavan muutos ja laajennus – Marinan alue. Kaavahank-keen tarkoituksena on kehittää Keskuskarille sijoittuvan vierasvenesataman eli marinan ja sitä ym-päröivän alueen matkailukäyttöä osana Hiekkasärkkien matkailukeskusta.

14.12.2015


Kuva 2: Suunnittelualueen rajaus opaskartalla.

14.12.2015


Kuva 3: Kaava-alueen luonnosvaiheen rajaus vuonna 2007 otetussa ortoilmakuvassa.

Kuva 4: Kaava-alueen ehdotusvaiheen rajaus vuonna 2014 otetussa ortoilmakuvassa. Maanko-hoamisen vaikutus näkyy etenkin Keskuskarin kaakkoispuoleisella matalikolla.

14.12.2015


2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavahanke on ollut esillä Kalajoen kaupungin kaavoituskatsauksessa 2012, 2013, 2014 ja 2015.

Suunnittelu käynnistyi 26.11.2012 aloitusseminaarilla, jossa määriteltiin asemakaavoituksen alus-tavat tavoitteet. Seminaariin osallistui matkailukeskuksen yrittäjiä, matkailuyhdistys sekä kaupungin luottamushenkilöitä ja virkamiehiä.

Kalajoen kaupunginhallitus päätti 8.4.2013 kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointi-suunnitelman nähtäville asettamisesta sekä tarkensi kaavan tavoitteita. Osallistumis- ja arviointi-suunnitelma oli nähtävillä 18.4.–10.5.2013.

Viranomaisten kanssa pidettiin työneuvottelu 6.2.2013. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidet-tiin 29.4.2014.

Kaupunginhallitus päätti 16.6.2014 asemakaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville. Asemakaa-valuonnos oli nähtävillä 19.6.–15.8.2014.

Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 24.3.2015.

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2015 asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Asemakaa-vaehdotus on nähtävillä 11.1.–11.2.2016. Ehdotusvaiheessa pidetään yleisötilaisuus 13.1.2016.

2.2 Asemakaava Asemakaava-alue koostuu kolmesta loma-asumisen ja matkailupalvelujen rakennetusta osa-alueen ja venesataman korttelialueista. Kaava-alueella on uimaranta-aluetta, virkistysaluetta, golf-alueita sekä vesialueita. Alue kytkeytyy osaksi Hiekkasärkkien laajempaa matkailupalvelujen aluet-ta, muodostaen uuden osakeskuksen, jossa on runsaasti palveluita sekä yöpymispaikkoja.

Suunnittelualueen pinta-ala on 46,9 hehtaaria. Korttelialueita on noin 10,0 ha (21,3% koko kaava-alueesta), viheralueita noin 14,4 ha (30,7%), vesialueita noin 15,6 ha (33,3%) ja katualueita noin 3,8 ha (8,1%). Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä noin 73 500 k-m2.

2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kortteleiden tarkempi suunnittelu ja toteuttaminen on tarkoitus aloittaa asemakaavan saatua lain-voiman. Asemakaavan toteuttaminen tulee kestämään useita vuosia rakentamisen laajuudesta johtuen.

14.12.2015


3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA

3.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alueen pinta-ala on 46,9 hehtaaria. Alueeseen kuuluu Keskuskarintien päätteenä oleva venesatama, golfkentän harjoitusalue sekä hiekkarannalta mäntymetsään ulottuva soistuma- ja lampialue, joka on kuutta kesämökkiä lukuun ottamatta rakentamatonta. Pääosa kaava-alueesta on Kalajoen kaupungin omistuksessa, minkä lisäksi Etelänkylän jakokunta omistaa osan vesialu-eesta sekä pieniä osia maa-alueesta.

Kuva 5: Suunnittelualue toukokuussa 2014 otetussa viistoilmakuvassa.

3.2 Maisemarakenne ja maisemakuva Kalajoki kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja seutuun nimeltä Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko (Maisemamaakuntajako: Maisematyöryhmän mietintö 1992, osa I). Suunnittelualue on osa maakunnallisesti arvokasta Hiekkasärkkien–Rahjan maisema-aluetta. Alueelle ovat tunnus-omaisia matalan ja hiekkavaltaisen maankohoamisrannikon erityispiirteet, kuten laajat hiekkaran-nat, rantaniityt sekä eri kehitysvaiheissa olevat dyynialueet, fladat, kluuvijärvet ja soistumat. Kaava-alue sisältää näitä maankohoamista ilmentäviä elementtejä, mutta niiden luonnontilaisuus vaihte-lee pääosan ollessa selvästi ihmisen muokkaamia. Maa kohoaa yhä Perämeren rannikolla noin 7–9 mm vuodessa, mistä johtuen rantaviivan vuosittainen muutos suunnittelualueen kaltaisilla loiva-piirteisillä rannoilla on silminnähtävä.

Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa hienoa hiekkaa, hiekkaa ja hiekkamoreenia. Topogra-fialtaan alue on tasaista. Alueen itäosassa on rantaviivan suuntainen, puolentoista metrin korkui-nen pitkänomainen penger, joka on mäntymetsäksi varttuneen kasvillisuuden sitoma dyynimuodos-

14.12.2015


tuma. Kaava-alueen valumavedet laskevat mereen suoraan tai alueella sijaitsevien soistumien ja lampien kautta. Lampiin purkautuu myös pohjavesiä. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta noin 300 metriä kaava-alueen kaakkoispuolella alkaa noin 9,47 km² laajuinen Kourinkangas A -pohjavesialue.

Perämeri avautuu suunnittelualueen kohdalla lähes saarettomana ulappana. Lännessä näkyy Rah-jan saaristoa ja kaukana horisontissa Maakalla ja Ulkokalla. Hiekkainen rantavyöhyke on matala ja rantaviiva aallokon alati muovaama. Keskuskari on rannasta vain hieman irrallaan oleva pieni lo-mamökkien täyttämä saari, jonka yhteyteen on pengerretty venesatama. Keskuskari on selvä ja kauas näkyvä maamerkki muutoin suuripiirteisessä ja saarettomassa rantamaisemassa.

3.3 Luonnonympäristö

3.3.1 Luontotyypit

Keskuskarin ja Kesärannan alueelle on laadittu luontoselvitys (Natans Oy 24.6.2013), jossa kartoi-tettiin alueen luontotyyppejä ja kasvillisuutta sekä niiden arvoja. Marinan asemakaava-alueella Keskuskarin venesataman ympäristö sekä golfkentän harjoitusalue ovat luonteeltaan rakennettuja ympäristöjä, joille ei sijoitu erityisiä luontoarvoja. Luonnonoloiltaan monipuolisimmat ja arvokkaim-mat alueet sijoittuvat mantereelle rakentamattomalle ranta-alueelle.

Hiekkaranta ja dyyni

Keskuskarin eteläpuolelle on 19.4.2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätöksellä (PO-PELY/1137/07.01/2010) määritetty rajat luonnonsuojelulain 29 §:n tarkoittamalle suojellulle luonto-tyypille (kuva 6). Kohteen nimi on ”Keskuskarin hiekkaranta ja dyyni” ja se edustaa laissa mainittu-ja luontotyyppejä ”luonnontilaiset hiekkarannat” ja ”puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiek-kadyynit”. Alueen muuttaminen niin, että suojeltujen luontotyyppien ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu, on kiellettyä. Aluetta voidaan hoitaa luontotyypin ominaispiirteitä tukevalla tavalla esim. poistamalla ei-luontaista kasvillisuutta. 9,5 hehtaarin kokoisen suojelualueen omistaa Kalajoen kaupunki ja Etelänkylän jakokunta.

Kuva 6: Keskuskarin hiekkaranta ja dyyni -luontotyypin rajaus.

Hiekkaranta ja ensimmäinen dyyni ovat luonnontilaisen kaltaista, avointa ranta-aluetta. Alueen edustavuutta nostavat tyypillinen, edustava kasvillisuus, luonnontilaisuus ja eheä dyynisukkes-siosarja. Dyynien kehitysvaiheista alueella on näkyvissä ”liikkuvia rantavehnädyynejä” sekä kasvit-tuvia ”harmaita dyynejä”, joilla kasvaa mm. sammalia, rantavehnää ja ukonkeltanoita. Itämeren hiekkarannat on erittäin uhanalainen luontotyyppi (EN), luontodirektiivin luontotyyppi ja myös luon-

14.12.2015


nonsuojelulain nojalla suojeltu. Harmaalta dyyniltä on selvityksessä havaittu kaksi uhanalaista kas-via: yksittäinen ahonoidanlukko (silmälläpidettävä, NT, RT 3a,) sekä pieni laikku pe-rämerensilmäruohoa (silmälläpidettävä, NT). (Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013.)

Lammet ja soistumat

Dyynien välissä on laajahko soistuma (kuva 7: dyynisoistuma), jolla kasvaa lähinnä suomyrttiä ja kiiltopajua sekä luhta- ja niittykasvillisuutta. Alueella on monenlaisia jälkiä ihmistoiminnasta, tieuria, raivattua taimikkoa ja rakentamista, eikä sitä voi luontoselvityksen mukaan pitää luonnontilaisena tai edes luonnontilaisen kaltaisena. (Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013.)

Luontoselvityksessä alueella todettiin myös rehevöitynyt kluuvijärvi, joka on kasvittunut ja soistu-nut. Järviruoko valtaa alaa muilta kasvilajeilta eikä jäänteitä merikasvillisuudesta ole enää havaitta-vissa. Merivesi nousee kluuviin vain korkeimman veden aikana laskuojaa pitkin sekä kluuvin reu-nojen ylitse. Kluuvilla ei selvityksessä katsottu olevan erityistä kasvistollista merkitystä.

Kluuvin koillispuolella todettiin luhtien ja suursarojen hallitsema avoin rantasuo (kuva 7: primääri-soistumat). Suolla kasvoi luontoselvityksen mukaan mm. sammalia, suolasaraa ja suomyrttiä. Man-tereen puoleisella reunalla todettiin luonnontilaisia pensasluhtia ja kapea harmaaleppäreunus. Suon laidalla on muutamia kesäasuntoja. (Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013.) Kluuvin lounaispuolella on tekolampi, jonka vettä käytetään golf-kentän kasteluun.

Kluuvin rannat ja primäärisoistumien alue on ollut vesilintujen pesimäaluetta. Vuosina 2012–13 alueella on pesinyt arviolta tuhat paria käsittävä lokkiyhdyskunta, jonka ulosteiden typpi ja fosfori on rehevöittänyt kluuvia ja muodostanut kesäisin hajuhaitan. Kluuvin tuntumassa on myös kolme kesämökkiä, joiden nurmikot yltävät suojavyöhykkeittä vesirajaan saakka. (Keskuskari ja Kesäran-ta, luontoselvitys 2013.)

Metsäiset dyynit

Suunnittelualueen etelä- ja kaakkoisosissa on entisille dyyneille syntyneitä, mäntyä kasvavia kuivia kangasmetsiä. Metsät ovat puistomaisesti hoidettuja ja niissä kulkee polkuja. Valtavarpuna on puo-lukka, lisäksi kanervaa ja variksenmarjaa on jonkin verran. (Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013.) Alueella on myös nurmipintainen golf-kentän lyöntiharjoittelualue (range).

14.12.2015


Kuva 7: Kaava-alueen arvokkaat luontokohteet: dyynit, primäärisoistumat ja kluuvi (Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013, Natans Oy / Lassi Kalleinen, 24.6.2013).

3.3.2 Eläimistö

Keskuskarin ja Kesärannan alueelle on laadittu pesimälinnustoselvitys kevät-kesällä 2012 (Ram-boll Finland Oy, 15.1.2013). Linnustollisesti alueen arvokkaimmaksi osaksi todettiin kluuvin ympä-ristö (kuva 8, alue 1), jossa pesi vuonna 2012 naurulokkien lisäksi vesi- ja rantalintuja. Tavallisem-pien sorsalintujen lisäksi alueella pesi vaarantuneeksi (VU) luokitellut mustakurkku-uikku ja tukka-sotka. Linnustoselvityksessä alueella havaittiin myös harmaasorsapari, joka on Suomessa harva-lukuinen laji. Kluuvijärven rantapensaikoissa todettiin selvityksessä pesivän myös monia varpuslin-tuja, mm. silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltu punavarpunen. Naurulokki on luokiteltu silmällä pidet-täväksi lajiksi. Se on taantunut, mutta edelleen yleinen pesimälaji Suomessa. Naurulokkeja esiintyy suhteellisen runsaasti etenkin Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosien alueella, sillä alueella on paljon turkistarhoja, jotka tarjoavat runsaasti ravintoa naurulokeille. (Pesimälinnustosel-vitys Kalajoen Hiekkasärkkien alueella 2012 – Keskuskarin ranta ja Kesäranta.)

Myös Keskuskarintietä ympäröivällä ranta-alueella (kuva 8, alue 2) pesi selvityksen mukaan useita uhanalaiseksi luokiteltuja lintulajeja, kuten mustakurkku-uikku, tukkasotka, lapintiira ja meriharak-ka. Erittäin uhanalaiseksi (EN) luokitellun pikkutiiran todettiin käyttävän aluetta saalistus- ja ravin-nonhankintapaikkanaan. (Pesimälinnustoselvitys Kalajoen Hiekkasärkkien alueella 2012 – Kes-kuskarin ranta ja Kesäranta.)

Keskuskarin ja Kesärannan alueelta selvitettiin myös liito-oravien ja viitasammakoiden mahdollinen esiintyminen, mutta niiden elinympäristöjä ei suunnittelualueelta löytynyt (Keskuskari ja Kesäranta, luontoselvitys 2013).

14.12.2015


Kuva 8: Alueen merkittävimmät lintupaikat on esi-tetty kartassa punaisella (Pesimälinnustoselvitys Kalajoen Hiekkasärkkien alueella 2012 – Keskus-karin ranta ja Kesäranta).

Linnustosta aiheutuvat ympäristöhaitat ja niiden tor‐juminen

Hiekkasärkkien EU-uimaranta on jouduttiin laitta-maan huonon vedenlaadun vuoksi uimakieltoon terveydensuojeluviranomaisten vaatimuksesta kesällä 2013. Rantaa uhkasi myös sulkeminen koko kesäksi 2014, ellei kaupunki pysty osoitta-maan riittäviä toimia mikrobisaastutuksen poista-miseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL to-tesi kesän aikana tehtyjen näytteenottojen perus-teella vedessä esiintyvien salmonella- ja kampylo-bakteeriesiintymien olevan lintuperäisiä (Testaus-seloste YVES 120/13, THL 11.10.2013). Tulosten perusteella on todennäköistä, että korkeat baktee-ripitoisuudet johtuvat Keskuskarin lampi- ja kos-teikkoalueella pesivästä naurulokkiyhdyskunnasta. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) perustaman asiantuntijatyöryhmän mukaan ongelmalle ei ole löytynyt muuta potentiaalista syytä kuin lokit (Kalajoen Hiekkasärkkien vedenlaatua koskeva viran-omaisneuvottelu 17.9.2013, muistio).

Kaupunki on ryhtynyt toimiin terveyshaitan poistamiseksi tavoitteenaan vähentää alueella pesivien lokkien määrää. Kalajoen kaupunki jätti 30.9.2013 ELY-keskukseen ilmoituksen vesirakennustyös-tä, joka koski kasvillisuuskerroksen poistamista kosteikkoalueelta. Keskuskarin ja Kesärannan luontoselvityksessä (2013) todettiin kluuvin luontotyypin muuttuneen rakentamisen takia, ja että kyseessä on ennemmin rehevä lintukosteikko kuin tyypillinen merellinen kluuvi. Myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoi lausunnossaan 21.22.2013 (Drno POPELY/32/07.00/2013), että kluuviin aikaisemmin kohdistuneihin kaivuutoimenpiteiden johdosta kluuvi on menettänyt luonnonti-laisuutensa, eikä sitä voida pitää vesilain 2 luvun 11 §:n suojaamana luonnontilaisena tai luonnonti-laisen kaltaisena kluuvina. ELY-keskus lausui 21.11.2013 vesirakennustyön olevan mahdollinen ja että työ ei vaadi Aluehallintoviraston lupaa.

Pintakasvillisuuden poistotyöt aloitettiin 23.11.2013. Mittaukset alueella osoittivat, että kasvillisuus oli vesikerroksen päällä, joten sen poistaminen pohjasedimenttiä vahingoittamatta oli mahdollista. Pintakasvillisuuden poiston jälkeen lokkien määrä väheni alueella. Poistettu pintakasvillisuus sisäl-si 16.12.2013 otettujen näytteiden mukaan fosforia noin 0,2 g/kg. Sen sijaan kosteikon pohjalle jäänyt liete sisältää näytteiden mukaan fosforia jopa 0,31 g/kg. Kosteikolta 8.4.2014 otetussa vesi-näytteessä fosforipitoisuus oli 230 mikrogrammaa litrassa, minkä johdosta kosteikkoa voidaan pi-tää edelleen erittäin rehevöityneenä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus oli myöntänyt Kalajoen kaupungille luvan luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lokkien pesinnän häiritsemiseksi kesällä 2014 (POPELY/675/07.01/2012). Häirintä-lupa edellytti linnuston tarkkailua. Tarkkailualueella ei 10.4.–22.7.2014 välisenä aikana tehdyssä seurannassa havaittu yhtään naurulokin pesintää häirintätoimenpiteistä johtuen. Touko–elokuussa 2014 tehdyn veden laadun seurannan perusteella voidaan katsoa, että uimarannan vedenlaatu on saatu toistaiseksi turvattua tehdyillä toimenpiteillä. Lammesta huuhtoutuvat bakteeripitoisuudet ovat vähentyneet lokkien poistuttua alueelta. Lammesta virtaa mereen kuitenkin erittäin ravinnepi-

14.12.2015


toista vettä, joka rehevöittää suojeltua luontotyyppialuetta. Jotta jatkossakin saataisiin turvattua puhdas uimavesi leirintäalueen uimarannalle, tulisi lammen, suojellun luontotyyppialueen ja Kes-kuskarin pohjoisosasta poistaa bakteeri- ja ravinnepitoinen pohjaliete.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on myöntänyt 20.2.2015 Kalajoen kaupungille luvan Keskuskarin kosteikon kunnostusruoppaukseen, ruoppausmassojen läjittämiseen sekä pohjaveden johtamiseen luonnonsuojelualueen (= suojellun luontotyyppialueen) kautta mereen (lupapäätös nro 11/2015/2, PSAVI/64/04.09/2013). Kunnostusruoppauksella kaupunki pyrkii pysyvästi poistamaan uimarantaan kohdistuvan terveydellisen haitan sekä kehittämään lampialueen virkistyskäyttöä.

Kuva 9: Lampi- ja kosteikkoalue Keskuskarintieltä kuvattuna marraskuussa 2012.

Kuva 10: Lampi- ja kosteikkoalue Keskuskarintieltä kuvattuna huhtikuussa 2014.

14.12.2015


3.4 Rakennettu ympäristö Asemakaava-alue on nykyisin pääosin rakentamatonta. Alueeseen kuuluu Keskuskarintien päät-teenä oleva venesatama sekä golfkentän harjoitusalue pysäköintialueineen. Meriharakantien tun-tumaan vuokratonteille sijoittuu muutamia viime vuosikymmenten aikana rakennettuja pienehköjä kesämökkejä. Kalajoen kaupunki on keväällä 2015 hankkinut omistukseensa alueen rakennukset. Alueelle ei sijoitu kulttuurihistoriallisia arvoja.

Kuva 11: Kuvia alueen kesämökeistä.

Palvelut

Suunnittelualueeseen rajautuva golf-kenttä tarjoaa virkistys- ja ravintolapalveluita. Reilun kilometrin päässä suunnittelualueesta on monipuoliset Hiekkasärkkien matkailupalvelut. Kalajoen lentopaikka on matkailualueen kaakkoispuolella, jonne on suunnittelualueelta matkaa alle 2 km. Kalajoen kes-kustan palveluihin on noin 8 kilometrin matka.

Työpaikat, elinkeinotoiminta

Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee golfkenttä Kalajoki Golf. Kalajoen (Rahjan) satamaan on Keskuskarilta matkaa noin 3,5 km. Hiekkasärkkien matkailualue on merkittävä lähi-alueen työpaikka- ja elinkeinotoimintojen keskittymä. Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Kalajoella vuonna 2010 olivat noin 400 työpaikkaa (Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutuk-set, FCG 27.4.2012). Työpaikoista merkittävä osa sijaitsee Hiekkasärkkien Matkailukeskuksessa.

Virkistys

Kaava-alue on osa Kalajoen Hiekkasärkkien matkailu- ja virkistysaluetta, joka tunnetaan maanlaa-juisesti. Keskuskarin mantereen puoleisia ranta-alueita käytetään yleisesti uimiseen. Sen sijaan alueen keskellä olevan soistuma- ja lampialueen virkistyskäyttö on vähäistä. Suunnittelualueen vieressä on golf-kenttä, jonka harjoittelulyöntialue (range) kuuluu kaava-alueeseen. Alueen läpi kulkee seudullinen ulkoilureitti sekä valaistu hiihtolatu/ulkoilureitti. Keskuskarin venesatamassa on nykyisin noin 40 venepaikkaa.

14.12.2015


Liikenne

Keskuskarintie liittää alueen osaksi Hiekkasärkkien matkailualuetta. Alueen liikenne on lähinnä matkailutoimintaan, loma-asumiseen ja venesatamaan liittyvää. Kesän sesonkikuukausina Kes-kuskarintie ruuhkautuu ajoittain uimarannan pysäköinnistä. Alueen läpi kulkee seudullinen ulkoilu-reitti.

Alueella ei ole vakituista joukkoliikennettä. Keskikesän aikana on liikennöinyt alueen yrittäjien sponsoroima Beachbus Kalajoen keskustan ja Hiekkasärkkien väliä. Lisäksi Kalajoella toimii kut-superiaatteella toimiva palveluliikenneauto. Vesibussi mantereen ja Maakallan välillä kulkee vaihte-levasti vuodesta riippuen. Osa Oulun ja Kokkolan välisestä kaukoliikenteen linjoista pysähtyy lä-heisellä Matkailutiellä reilun kilometrin päässä kaava-alueelta.

Tekninen huolto

Alueelle on järjestetty sähköverkko, muttei kunnallisteknisiä verkostoja veden tai viemäröinnin suh-teen. Rakennusten vesi- ja viemärihuolto on toteutettu kiinteistökohtaisesti.

3.5 Maanomistus Asemakaava-alue on lähes kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa kiinteistöineen. Etelänky-län jakokunta omistaa osan vesialueesta sekä pieniä osia maa-alueesta.

Kuva 12: Kalajoen kaupungin omistamat maa- ja vesialueet on merkitty kuvaan sinisellä värillä.

14.12.2015


4 KAAVOITUSTILANNE

4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan alueiden suunnittelussa on huolehdittava valtakunnal-listen alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperintö-arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäy-tön suunnittelun lähtökohtana. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.

Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. Erityisenä aluekokonaisuutena tavoit-teissa on kuitenkin mainittu maankohoamisrannikon taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset.

Lisäksi valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin sisältyy muun muassa seuraavia erityismää-räyksiä:

- Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa- ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuu-ria.

- Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kan-nalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.

- Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viih-tyisyys.

- Maankohoamisrannikon erityispiirteiden säilyttäminen: maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa ra-kennetta uudistettaessa ja uuttaa suunniteltaessa

4.2 Maakuntakaava Alueella on voimassa oleva Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 17.2.2005). Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Energiatuotantoa ja -siirtoa, kaupan palvelurakennetta, aluera-kennetta ja taajamia, luonnonympäristöä sekä liikennejärjestelmää ja logistiikkaa käsittelevä 1. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013, mutta sitä ei ole vielä vahvistettu. Kulttuuriympäristöä, maaseudun asutusrakennetta, virkistystä ja matkailua, seudullisia jätteenkäsit-telyalueita sekä seudullisia ampumarata-alueita käsittelevän 2. vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä 25.3.–30.4.2014. Kolmas, mm. kiviaines- ja pohjavesialueita ja uusia kaivoksia käsittele-vä vaihemaakuntakaava on suunniteltu käynnistyväksi vuoden 2015 aikana.

4.2.1 Pohjois‐Pohjanmaan maakuntakaava

Pohjois-Pohjanmaan vuonna 2005 vahvistetussa maakuntakaavassa (kuva 13) asemakaava-alue on osoitettu matkailupalvelujen alueeksi, jonka suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet (RM-1). Alue on osa luonnon monikäyttöaluetta ja Hiek-kasärkkien–Rahjan maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueen halki kulkee rantaviivan suuntainen viheryhteystarve. Keskuskarille on merkitty venesatama, josta on osoitettu rannikon suuntaiset veneväylät sekä veneväylä Maakallaan.

Maakuntakaavassa suunnittelualue on matkailun vetovoima-aluetta / matkailun ja virkistyksen ke-hittämisen kohdealuetta (mv-5), jonka kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu Hiek-

14.12.2015


kasärkkien matkailukeskuksen palveluihin sekä Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja -reittien verkoston muodos-tamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen so-peuttamiseen ympäristöön.

Maakuntakaavassa ohjataan rantarakentamista lisäksi muun muassa seuraavilla kehittämisperiaat-teilla ja yleisillä suunnittelumääräyksillä:

- Turvataan tasapuoliset mahdollisuudet ranta-alueiden käyttöön varaamalla rantaa riittävästi yleiseen virkistykseen.

- Varaudutaan loma-asutuksen kasvun jatkumiseen ja erityyppisten loma-asuntoalueiden ky-syntään: perinteinen omarantainen asutus järvialueilla, tiivis lomakylä-tyyppinen asutus me-renrannikolla ja matkailukeskusten läheisyydessä. Tavoitteena on hyvien vapaa-ajan ympä-ristöjen muodostaminen tasapuolisesti eri käyttäjäryhmille.

- Rakentamista ohjataan sietokyvyltään hyville rannoille. Rakentamattomien ja pienten vesis-töjen rannoille rakentamista ei suosita. Maisemallisesti keskeiset ja arat rannat jätetään ra-kentamisen ulkopuolelle.

- Vakituisen asumisen ja loma-asutuksen sijoittumisessa suositaan kyläkeskusten, taajamien ja matkailukeskusten läheisyyttä.

- Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon ranta-alueen ympäristöolo-suhteet, vesihuollon järjestäminen sekä rakennusoikeuden, yhteiskäyttöalueiden ja yleisten alueiden tasapuolinen jakautuminen eri maanomistajille.

Kuva 13: Ote Pohjois-Pohjanmaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta (vahv. 17.2.2005).

4.2.2 Pohjois‐Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava

Pohjois-Pohjanmaan uuden maakuntakaavan 2.12.2013 hyväksytty 1. vaihekaava (kuva 14) sisäl-tää seuraavat suunnittelualuetta koskevat määräykset:

14.12.2015


- ge-3, tuuli- ja rantakerrostuma

- mv-5 Kalajoen alue, Alueen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu Hiek-kasärkkien matkailukeskuksen palveluihin sekä Rahjan saariston ja muun maankohoamis-rannikon luonnon‐ ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys‐ ja vapaa‐aikatoimintoihin.

- kk-6 Kaupunkikehittämisen kohdealue: Kalajoen matkailukaupunki

Merkinnällä osoitetaan aluetta, jota kehitetään kansainvälisenä matkailu- ja kaupunkikes-kuksena. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää toiminnallisesti monipuolisen sekä maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen matkailukaupungin kehittämistä Ka-lajoen kaupunkikeskustan ja Hiekkasärkkien matkailukeskuksen muodostaman kaksoiskes-kuksen varaan.

- A-1, Taajamatoimintoje alue, lisämerkintä -1 osoittaa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet.

Kuva 14: Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavasta (hyv. 2.12.2013).

4.2.3 Pohjois‐Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava

Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 25.3.–30.4.2015 (kuva 15). Kaavaluonnos sisältää seuraavat suunnittelualuetta koskevat määräykset:

- Suunnittelualue on matkailupalvelujen aluetta, jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelus-sa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet (RM-1): ”Mer-

14.12.2015


kinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävien matkailukeskusten ydinalueita, joihin si-sältyy hotelli- ym. palveluja.”

- Keskuskarille on merkitty venesatama: ”Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ve-nesatamat.” Satamaan johtavat veneväylät ovat ”Perämeren rannikon ylikunnallisia vene-väyliä”.

- Suunnittelualue on osa maakunnallisesti arvokasta Kalajoen Hiekkasärkkien ja Rahjan saa-riston maisema-aluetta, jota on Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivi-tysinventoinnissa (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014) ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi.

- Luonnon monikäyttöalueen merkintä poistuu

Kuva 15: Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaavaluonnoksesta (nähtävillä 25.3.–30.4.2015).

4.3 Yleiskaava Asemakaava-alueella on voimassa Hiekkasärkkien rantaharjualueen osayleiskaava (hyväksytty 26.2.2008, kuva 16). Siinä Keskuskariin on osoitettu satama-aluetta (LS) sekä matkailupalvelujen aluetta (RM-1). Golfkentän alue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU-1) ja sen äärelle on osoitettu matkailupalvelujen aluetta (RM-2), matkailupalvelujen keskittymä (rm-p) sekä ulkoilureitin linjaus. Rantaviivan tuntumaan on osoitettu uimarantavaraus (VV) sekä hotellien, ma-

14.12.2015


joitus- ja kaupallisten palvelujen keskittymä (rm-h). Siihen liittyy sisämaan puolella retkeily- ja ulkoi-lualue (VR-3), joka on matkailutoimintojen tavoitteellista laajenemisaluetta. Alueen käyttötarkoituk-sen muutos matkailukäyttöön on selvitettävä yleiskaavan tarkistuksella tai asemakaavalla. Lisäksi suunnittelualuetta koskee luo-2 määräys, Keskuskarin kainalo. Alueelle sijoittuu luonnonsuojelulain tarkoittamia arvokkaita luontotyyppejä. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otetta-va huomioon vesilain 15 a §:n mukainen vesistön muuttamiskielto.

Kuva 16: Ote Hiekkasärkkien rantaharjualueen osayleiskaavasta (hyv. 26.2.2008).

4.4 Asemakaava Alue on osin asemakaavoittamatonta. Osalla alueesta on voimassa Hiekkasärkkien asemakaava, jota on laajennettu ja muutettu lukuisia kertoja. Alkuperäinen Hiekkasärkkien asemakaava (vahv. 4.2.1986) ei ulotu käsillä olevalle suunnittelualueelle, vaan sillä ovat voimassa 28.1.1993, 30.5.2000, 29.8.2006 ja 27.2.2007 vahvistuneet laajennukset ja muutokset. Asemakaavassa Kes-kuskarin länsipuoli on osoitettu kokonaisuudessaan satama-alueeksi (LV). Golfkentän harjoitusalue ja siihen liittyvä rinne on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Kesärannan alueen asemakaava ja asemakaavanmuutos välittömästi suunnittelualueen lounaispuolella hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.5.2014.

14.12.2015


Pohjakartta

Alueen pohjakartta on MRL:n 54a §:n mukainen ja täyttää JHS 185:n vaatimukset. Pohjakartta on laadittu vuoden 1998 ilmakuvauksen pohjalta ja sitä on ajantasaistettu täydennyskartoituksin. Kart-ta vastaa maastossa tämän hetken tilannetta.

Rakennuskiellot

Alueella ei rakennuskieltoa.

Kuva 17: Ajantasa-asemakaava suunnittelualueen ympäristöstä.

4.5 Kalajoen matkailun ideasuunnitelmat Kalajoen kaupunki tilasi Pöyry Finland Oy:ltä matkailun ideasuunnitelman kolmelle Hiekkasärkillä sijaitsevalle alueelle, joista yksi oli Keskuskarin ranta. Suunnittelun tavoitteena oli ”tiivis, itsessään vetovoimainen merenrantaan ja golfiin tukeutuva korkeatasoinen palveluja majoitusalue”, jonka ”vetovoima saavutetaan huolellisella, alueen maisemaan ja luonnonolosuhteisiin sopeutetulla suunnittelulla ja rakentamisella.” Lisäksi kehittämisen tavoitteiden mukaan ”Keskuskarista muodos-tuu kansainvälisten esikuvien mukainen ”marina”, jossa merellä ja veneillä on suuri sisällöllinen merkitys” ja että ”Keskuskarista muodostuu matkailijoiden viihtyisä ulko-olohuone”.

Työssä tutkittiin kolmea erilaista rakennemallia, joista jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin tiiviin ra-kentamisen malli (VE3). Keskuskarin yleissuunnitelman mukaan ”alue toteutetaan korkealaatuise-na ja omaleimaisena” sekä ”tiiviinä kokonaisuutena”. Rakentamisen korkeus vaihettuisi golfkentän

14.12.2015


viereisestä, enintään 5-kerroksisesta hotellista merenrannan enintään 2-kerroksisiin rakennuksiin. Rakentamisessa pyrittäisiin majoituskohteista avautuviin hyviin merinäkymiin sekä ympäristön yleisilmeessä yhtenäiseen ja korkeatasoiseen arkkitehtuuriin. Suunnitelman palveluvalikoimaan kuului majoitustilojen lisäksi mm. ”merihenkinen paviljonki-ravintola, hotellin ravintola ja mahdolliset pienet erikoisliikkeet, veneilyn palvelut, pursiseura, mahdolliset pienliiketilat majoitusrakennusten katutasossa, torialue, kappeli sekä viihdekeskus (ulkoilmatapahtuma-areena 500 henkilölle)”.

Kuva 18: Kalajoen matkailun ideasuunnitelmat 2011, Keskuskarin rakentamisen yleissuunnitelma (Pöyry Finland Oy).

14.12.2015


Kuva 19: Kalajoen matkailun ideasuunnitelmat 2011, havainnekuva (Pöyry Finland Oy).

4.6 Kalajoen matkailun kasvuohjelma Kalajoen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kalajoen matkailun kasvuohjelman 24.2.2015. Kalajo-en matkailustrategiassa (2009) asetettiin tavoitteeksi Kalajoen matkailutulon, vuodepaikkojen ja yöpymisvuorokausien kaksinkertaistuminen vuoteen 2020 mennessä. Matkailun kasvuohjelmassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä, aikatauluja, toteuttajatahoja ja resursseja tavoitteen toteutta-miseksi. Kalajoen matkailun kasvuohjelman loppuraportin on laatinut CreaMentors Oy (2014).

Kuva 20: Kalajoen matkailun kasvuohjelman konsepti (CreaMentors Oy 2014).

14.12.2015


5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen kaavoitus on esitetty kaavoitusohjelmissa useampana vuonna. Kaavahankkeen vireilletu-losta päätettiin kaupunginhallituksen kokouksessa 8.4.2013. Alueen kaavoittaminen nähtiin tar-peelliseksi, jotta matkailukeskuksen kehittyminen tulevaisuudessakin mahdollistuu.

Marinan alue on matkailun kehittämisohjelman mukaan tarkoitus kehittää korkealuokkaiseksi vie-rasvenesatamaksi. Sataman eteläpuolinen ranta on yleiskaavassa matkailutoimintojen tavoitteellis-ta laajenemisaluetta. Alueen käyttötarkoituksen muutos edellyttää asemakaavoitusta.

5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Vireilletulo

Asemakaavahanke on ollut esillä Kalajoen kaupungin kaavoituskatsauksessa 2012, 2013, 2014 ja 2015. Tekninen johtaja on tehnyt viranhaltijapäätöksen kaavan laadinnan hankinnasta Serum ark-kitehdit Oy:ltä 3.10.2012.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan päätti 9.11.2012, että suunnittelu käynnistetään 26.11.2012 pidettävällä aloitusseminaarilla.

Kalajoen kaupunginhallitus päätti 8.4.2013 kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointi-suunnitelman nähtäville asettamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 18.4.–10.5.2013.

Osalliset

Osallisia ovat kaikki, joiden oloihin asemakaavan muutos ja laajennus saattaa huomattavasti vai-kuttaa. Osallisia ovat siten kaava-alueen asukkaat, alueella työssä käyvät henkilöt, alueella toimi-vat yritykset ja yhdistykset, alueen maanomistajat sekä myös ne viranomaiset ja kaupungin toimie-limet, joiden toimialueeseen kaava-alue kuuluu. Alueen suunnittelu tapahtuu vuorovaikutuksessa osallisten, suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa.

Osallisia ovat ainakin:

- Kalajoen kaupungin tekninen ja ympäristölautakunta - Pohjois-Pohjanmaan Liitto - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - Pohjois-Pohjanmaan museo - Jokilaaksojen pelastuslaitos - alueen maanomistajat - alueen vuokraoikeuden haltijat - alueen yrittäjät - Pohjanmaan PPO Oy - Osuuskunta Valkeavesi - Elenia Verkko Oy - Kalajoen Lämpö Oy - Kalajoen matkailuyhdistys - Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys - Kalajoen luonnonsuojeluyhdistys

14.12.2015


5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Marinan alueen kaavoituksesta järjestettiin aloitusseminaari 26.11.2012. Seminaariin oli kutsuttu elinkeino- ja maankäyttötoimikunta, alueen yrittäjiä sekä kaupungin viranhaltijoita. Seminaarista on laadittu muistio (liite 7).

Kaavan sisältöä ja laadintaa kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti Kalajoen kaupungintalolla 18.4.–10.5.2013 sekä kaupungin www-sivustolla. Asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on ilmoitettu kaupungin ilmoituslehdessä (Kalajokiseutu) sekä kirjeellä osallisille. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä 3.

Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 19.6.–15.8.2014. Asemakaavaluonnoksesta jätettiin sen nähtä-villäoloaikana kuusi (6) lausuntoa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan museo, ELENIA Verkko Oy, Elisa Oyj, Jokilaaksojen pelastuslaitos ja Hiekkasärkät Golf Oy) ja yhdeksän (9) mielipidettä, joista yhden oli jättänyt Kallan Purjehtijat Ry ja loput olivat yksityishenkilöiden laa-timia. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on laadittu perustellut vastineet. Lausunnoissa otettiin kantaa erityisesti keskeneräiseen ruoppauslupaan, lisäselvitystarpeisiin, kaavaprosessin etenemiseen sekä golftoimintojen sijoittamiseen. Mielipiteissä kommentoitiin erityisesti satamaratkaisua ja vaiku-tuksia, jotka kaava aiheuttaa ranta-alueen mökkiläisille. Kalajoen kaupungin ja Kalajokilaakson Golf Oy:n kesken pidettiin palaveri 20.8.2014. Alustavan satamasuunnitelman osalta on keskustel-tu Kallan Purjehtijat ry:n kommodorin kanssa 26.2.2015. Tiivistelmä luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä niihin laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä 9.

Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana 11.1.–11.2.2016 järjestetään yleisötilaisuus 13.1.2016.

5.4 Viranomaisyhteistyö Marinan alueen tavoitteista keskusteltiin viranomaisten kanssa työneuvottelussa 6.2.2013. Asema-kaavaprosessin ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin kaavaluonnosvaiheessa 29.4.2014. Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin kaavan ehdotusvaiheessa 24.3.2015. Neuvotte-luista laaditut muistiot ovat kaavaselostuksen liitteessä 7.

5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Kalajoen kaupunginhallitus päätti 8.4.2013 kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointi-suunnitelman nähtäville asettamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 18.4.–10.5.2013. Kaupunginhallitus päätti 16.6.2014 asemakaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 19.6.–15.8.2014. Kaupunginhallitus hyväksyi 22.12.2014 pide-tyssä kokouksessaan vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin. Kaupun-ginhallitus päätti 14.12.2015 asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Asemakaavaehdo-tus on nähtävillä 11.1.–11.2.2016.

5.6 Haetut luvat ja päätökset sekä tehdyt ilmoitukset Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt Kalajoen kaupungille luvan luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lokkien pesinnän häiritsemiseksi kesällä 2014 (POPELY/675/07.01/2012).

Kalajoen kaupunki teki Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ilmoituksen vesirakennustyöstä eli lampialueen pintakasvillisuuden poistosta 30.9.2013. ELY-keskuksen kannanoton 21.11.2013 mu-kaan vesirakennustyölle ei ole estettä eikä se vaadi aluehallintoviraston (AVI) lupaa.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on myöntänyt 20.2.2015 Kalajoen kaupungille luvan Keskuskarin kosteikon kunnostusruoppaukseen, ruoppausmassojen läjittämiseen sekä pohjaveden johtamiseen luonnonsuojelualueen (= suojellun luontotyyppialueen) kautta mereen (lupapäätös nro 11/2015/2, PSAVI/64/04.09/2013).

14.12.2015


6 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET

6.1 Asemakaavatyölle asetetut tavoitteet Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella on tarkoitus kehittää Keskuskarille sijoittuvan mari-nan ja sitä ympäröivän alueen matkailukäyttöä osana Hiekkasärkkien matkailukeskittymää. Alueen suunnittelun tavoitteet teemoittain ovat:

1. Yhdyskuntarakenne ja liikenneyhteydet: Tavoitteena on ennakkoluuloton ja kokonaisvaltainen maankäytön suunnitelma. Alueesta muodostetaan solmukohta, joka kytkee muun matkailualueen palvelut ja reitit merelle ja vesiliikenteeseen.

2. Matkailun kehittäminen: Tavoitteena on muodostaa alueelle laadukas, vetovoimainen ja taloudellisesti toteutus-kelpoinen matkailupalvelujen keskittymä Pohjois-Pohjanmaan ja Kalajoen matkailustrate-gioiden mukaisesti. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota erityisesti merellisiin matkailu-palveluihin, vierasvenesataman kehittämiseen, ympärivuotisuuteen, laadukkaisiin majoi-tuspalveluihin ja lokkikolonian muodostaman haitan poistamiseen.

3. Maisema- ja taajamakuva: Huomioidaan alueen sijainti suurmaisemassa sekä maankohoamisrannikon erityispiirteet. Muodostetaan Keskuskarintielle nykyistä jäntevämpi rajaus sekä laadukas näkymän pää-te. Avataan ja hyödynnetään merellisiä näkymiä.

4. Rakentaminen: Rakentaminen on korkeatasoista, omaleimaista ja tehokasta, ja se huomioi alueen eri-tyispiirteet. Olevaa rakennuskantaa ei ole tarkoitus säilyttää kokonaisuudessaan.

5. Vierasvenesatama: Venesatamasta ja Keskuskarin matkailupalveluista muodostetaan yhtenäinen, laadukas kokonaisuus. Satamaa laajennetaan merelle ja mahdollistetaan pysyvä tekninen ratkaisu sataman toiminnalle.

6. Viheralueet ja ulkoilureitit: Turvataan alueen nykyisten reittien ja ulkoilualueiden säilyminen. Houkuttelevat ja suju-vat reitit ulotetaan Keskuskarille asti.

7. Luonnon monimuotoisuus: Lampialueen rehevöityminen pysäytetään, lammet kunnostetaan ja niitä hyödynnetään virkistysalueena. Rannan hiekkadyynit ja uhanalaisten, silmällä pidettävien kasvilajien esiintymät säilytetään. Luontoarvoiltaan vähäisemmille dyyni- ja primäärisoistumien sekä mäntymetsää kasvaville alueille voidaan rakentaa.

8. Vuorovaikutus: Alueen suunnittelu toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kaupungin toimialojen, Kala-joen matkailuyrittäjien, lähialueiden asukkaiden sekä muiden osallisten kanssa.

6.2 Tavoitteiden tarkentuminen prosessin aikana Kaavan tavoitteita tarkennettiin luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella. Kaavasta saa-tuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin laadittiin perustellut vastineet (liite 9). Liikenne- ja paikoitusrat-kaisuissa otettiin huomioon uimarannan käyttäjien pysäköintitarve, joka jo nykyisellään aiheuttaa Keskuskarintien ruuhkautumista kesäkuukausina. Pelastusteiden toimivuus on tarkistettu. Varmis-tettiin, että kaavan toteuttamisella ei ole haitallisia vaikutuksia Kourinkankaan pohjavesialueeseen. Golf-kentän kastelun tarpeet sekä lyöntialueiden turvaetäisyydet on huomioitu. Merivesivirtaamaa

14.12.2015


ja sen vaikutuksia tarkasteltiin jatkosuunnittelun ja satamasuunnittelun yhteydessä. Meriveden kor-keusvaihtelut ja aaltoilun vaikutus selvitettiin tilaamalla Ilmatieteenlaitokselta aallokkoselvitys, jota hyödynnettiin kaavan viimeistelyssä. Kiinteistöjen pysäköintiratkaisuja tutkittiin: rakenteellisen py-säköinnin kustannuksista on tehty tonttikohtaisia laskelmia. Tämän osalta arvioitiin, että tonttikoh-taiset investoinnit nousevat korkeiksi, mutta ne ovat pitkällä aikavälillä kannattavia.

Kuva 21: Näkymä suunnittelualueelta pohjoiseen huhtikuussa 2013.

14.12.2015


7 KAAVALUONNOSTA EDELTÄNEET IDEASUUNNITELMAT

7.1 Alustavat idealuonnokset 1 Serum arkkitehdit Oy laati alustavan maankäyttösuosituksen pohjalta vaihtoehtoisia ideasuunni-telmia, jotka esiteltiin kaupungin viranhaltijoista koostuvalle ohjausryhmälle työpalaverissa maalis-kuussa 2014. Vaihtoehdoilla tutkittiin erilaisia lähestymistapoja ja painopistealueita. Erityislaatui-seen maisemaan sovittamista haettiin tekemällä useita vaihtoehtoja kaikille kolmelle rakentamisen osa-alueelle. Ohjausryhmä karsi vaihtoehdoista lupaavimmat jatkotyöstettäväksi.

Kuva 22: Alustavat idealuonnokset 1: Alustavat rakennusalueet (1.3.2013, Serum arkkitehdit Oy).

14.12.2015


Kuva 23: Alustavat idealuonnokset 1 (1.3.2013, Serum arkkitehdit Oy).

7.2 Alustavat idealuonnokset 2 Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan kokouksessa 22.4.2013 esiteltiin kaava-alueen alustavia idealuonnoksia. Todettiin, että alueen maanpinnan korkotasot on selvitetty ja että luontoselvityk-seen tullaan tekemään tarkennuksia. Esiteltiin alustavat idealuonnokset. Karkeita massamallinnok-sia ja ideoita alueen kehittämisestä on esitetty satamaan (alue A) kolme sekä ranta-alueen taakse (alue B) ja metsäiselle alueelle (alue C) molempiin kaksi. Toimikunta merkitsi suunnittelutilanteen tiedoksi ja linjasi, että suunnittelua laajennetaan satamasuunnitteluun. Vaihtoehtojen tutkimista jatkettiin toimikunnan linjauksen ja käydyn keskustelun mukaisesti.

14.12.2015



7.3 Alustavat idealuonnokset 3 Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan kokouksessa 12.8.2013 esiteltiin vaihtoehtoja osa-alueille B ja C. Todettiin, että alueen korkotasoja on tutkittu ja alueelle on hahmoteltu mahdollista vesiaihetta. Suunnitelmassa on esitetty alueelle B vaihtoehdot Nuput ja Dyynit sekä alueelle C vaihtoehto Seepra. Toimikunta merkitsi suunnittelutilanteen tiedoksi ja päätti järjestää työkokouksen Serum arkkitehtien kanssa jatkosuunnittelun pohjaksi.


14.12.2015


7.4 Alustavat idealuonnokset 4 Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 16.9.2013 luonnoksia ja antoi ohjeita jatkosuunnitteluun. Todettiin luonto- ja linnustoselvitysten valmistuneen. Esiteltiin kehiteltyjä idealuonnoksia. Vierasve-nesataman (alue A) yksityiskohtaisempaa suunnittelua aloitetaan. Alueen B (rannan ja soistuman välinen alue) osalta on laadittu kaksi vaihtoehtoista luonnoshahmotelmaa, joiden ratkaisua on arvi-oitu. Alueen C (golfkentän reuna-alue) maankäytön ratkaisua ”Seepra” on viety eteenpäin.

Kaupunginhallitus merkitsi suunnittelutilanteen tiedoksi ja evästi suunnittelijoita seuraavasti: linja-taan uudelleen Keskuskarintie, Keskuskarintien varteen suunnitellaan tehokkaampaa rakentamista dyynivaihtoehtoa mukaillen sekä eteläisemmällä alueella edetään nuppuvaihtoehtoa toteuttaen.

Kuva 26: Alustavat idealuonnokset 4: vasemmalla vaihtoehto ”nuput” ja oikealla vaihtoehto ”dyynit” (10.9.2013, Serum arkkitehdit Oy).

7.5 Viitesuunnitelma kaavoitusta varten Idealuonnoksista työstettiin kaupunginhallituksen ohjeistuksen mukaisesti viitesuunnitelma kaavoi-tuksen pohjaksi. Suunnitelma esiteltiin Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan kokouksessa 5.11.2013. Vierasvenesataman (alue A) suunnittelua on tarkennettu. Keskuskarintien linjausta on muutettu ja sen varteen on osoitettu tehokkaampaa rakentamista. Rannan ja soistuman väliselle alueelle on yhdistetty nuput- ja dyynit-vaihtoehtoja. Lisäksi on tutkittu näkymiä ja julkisten tilojen luonnetta.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta merkitsi suunnittelutilanteen tiedoksi ja päätti seuraavaa: ase-makaavan luonnosvaiheen aineiston valmistelu aloitetaan välittömästi, kaavahankkeen ensimmäi-nen viranomaisneuvottelu järjestetään mahdollisimman pian, lammen kunnostamisen luvan käsitte-lyä kiirehditään ELY:ltä ja kaupunki kutsuu matkailualan toimijoita alueen esittelytilaisuuteen.

14.12.2015


Kuvat 27 ja 28 (alla): Viitesuunnitelman kuvitusta: Marina (30.10.2013, Serum arkkitehdit Oy).

7.6 Valittujen vaihtoehtojen arviointi ja vertailu Eri suunnitteluvaiheissa laadittujen vaihtoehtojen vertailussa on kiinnitetty huomiota rakentamisen määrään, koko alueen ja osa-alueiden ilmeeseen ja liittymiseen maisemaan sekä teknistaloudelli-seen toteutettavuuteen ja vaiheittaisuuteen. Vaihtoehtojen vertailua on tehty sekä arkkitehtonisten että toiminnallisten seikkojen pohjalta.

7.6.1 Rakentamisen määrä, sijoittelu ja massoittelu

Rakentamisen määrän vertailussa arvioitiin tehokkaan rakentamisen vaikutusta kaukomaisemaan. Eri vaihtoehtojen välille syntyi eroja myös liittymisessä lähiympäristöön. Matkailualueen viihtyvyys oli tärkeänä vertailukohtana eri ratkaisuja pohdittaessa. Kaikissa vaihtoehdoissa säilytettäväksi todetut luontoarvot jätettiin rakentamisen ulkopuolelle. Pitkät näkymät majoitustiloista sekä alueen halkaisevat näkymälinjat olivat tärkeitä rakentamisen suuntaamisessa.

7.6.2 Kaupunkikuva ja liittyminen maisemaan

Liittyminen katuihin ja viheralueisiin on to-teutettu vaihtoehdoissa eri tavoin. Tehok-kaasta rakentamisesta ja kylämäisen mat-kailuilmeen luomiseksi tiivis rakentaminen ja rakentamisen sijoittuminen lähelle katua todettiin toimivaksi ratkaisuksi. Alue näkyy kauas Hiekkasärkkien rantamaisemassa. Siksi valitun ratkaisun tuli istua hyvin ympä-ristöönsä ja täydentää rantamaisemaa luontevalla tavalla. Rakentamisen sijoittu-misen tarkka määrittely tontille todettiin olevan tärkeää, jotta pitkässä toteutukses-sa varmistetaan kaupunkikuvallisten tavoit-teiden toteutuminen.

14.12.2015


7.6.3 Rakentamisen korkeus

Rakentamisen osa-alueet ovat erilaisia keskenään. Siksi suunnittelualueen eri osa-alueille on tar-peellista määritellä erilaiset kerrosluvut. Keskuskarin venesataman yhteyteen tulevan rakentami-sen korkeus vaihtelee kahden ja kolmen kerroksen välillä. Hiekkarannan viereisellä alueella raken-tamisen maksimikorkeudeksi arvioitiin kolme kerrosta. Golfkentän viereinen alue tukeutuu metsän reunaan ja voi olla siten korkeampaa. Alueelle on tarpeellista saada vaihteleva loma-asumisen ilme ja siksi kerrosluvut vaihtelevat yhdestä neljään kerrokseen.

7.6.4 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta

Vaihtoehdoissa tutkittiin koko suunnittelualueen ja osa-alueiden suhdetta maisemaan, rakentami-sen määrää ja laajuutta sekä etsittiin alueelle omaleimainen ja maisemaan sopiva arkkitehtoninen ilme. Kaikille kolmelle eri osa-alueelle katsottiin tarpeelliseksi luoda oma luonteensa rakentamisen määrän ja ilmeen suhteen. Liikenneverkosta haettiin tehokasta ja matkailualueen luonteeseen so-pivaa, kävelyyn ja pyöräilyyn ohjaavaa ratkaisua. Viheralueiden liittymistä matkailualueeseen pidet-tiin tärkeänä.

7.7 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaluonnoksen kehityksen pohjaksi valittiin jokaiselle osa-alueelle parhaiten sopiva vaih-toehto. Osa-alueiden erilaisuus palvelee parhaiten monipuolisen matkailukeskuksen kehittämista-voitteita.

Keskuskarin venesataman (osa-alue A) ratkaisuksi valittiin vaihtoehto, joka luo pienen kalastajaky-län tiiviin tunnelman venesataman ympärille. Se sopii parhaiten näkyvälle merelliselle paikalle ja täydentää viereistä loma-asumista.

Hiekkarannan viereinen alue (osa-alue B) on yhdistelmä kahden vaihtoehdon parhaista puolista. Uudelleen linjatun Keskuskarintien varteen sijoittuu dyynimaisemaa jatkavat rakennusmassat ja etelässä rakentaminen sijoittuu pieniin kylämäisiin ryppäisiin. Valinnalla saavutetaan tavoitteellinen tehokkuus, toiminnallisuus ja maisema-arvot.

Yleiskaavaan merkitty retkeily- ja ulkoilualue (VR-3), joka on matkailutoimintojen tavoit-teellista laajenemisaluetta, muutetaan tällä asemakaavalla yleiskaavan tavoitteen mu-kaisesti matkailukäyttöön.

Golfkentän viereinen alue (osa-alue C) rat-kaisu on tehokkaasti rakennettu hotellien ja loma-asuinrakennusten alue. Ratkaisu hyö-dyntää parhaiten sijainnin mahdollisuudet ja muodostaa omaleimaisen, yhtenäisen koko-naisuuden.

Asemakaava poikkeaa osayleiskaavaan merkityn matkailupalvelujen keskittymän osalta (rm-p). Matkailupalvelujen keskittymä on sijoitettu myös Keskuskarintien läheisyy-teen.

Kuva 29: Viitesuunnitelman kuvitusta: Dyyni-keskus (30.10.2013, Serum arkkitehdit Oy).

14.12.2015


Toinen keskittymä on paremmin tavoitettavissa Hiekkasärkkien matkailukeskuksen muista osista ja palvelee siten laajempaa joukkoa matkailijoita. Golfklubin läheisyydessä oleva matkailupalvelujen keskittymä on sijainniltaan sopiva erityisesti golfiin liittyvien palveluiden tarjoamiseen.

Matkailupalvelujen (RM-2) alue on laajempi kuin yleiskaavan merkintä. Tavoiteltujen kerrosalamää-rien sijoittaminen alueelle siten, että rakentaminen istuu maisemaan korkeussuhteiltaan ja toimin-noiltaan, edellyttää laajempaa aluetta matkailupalveluille.

Kuva 30: Viitesuunnitelman kuvitusta (30.10.2013, Serum arkkitehdit Oy).

14.12.2015


8 ASEMAKAAVAN KUVAUS

8.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueelle sijoittuu kolme matkailua palvelevien rakennusten korttelialuekokonaisuutta, venesatama, uimaranta-alueita, virkistys- ja urheilualueita, katualueita, kioskirakennukselle varattu alue sekä erilaisia vesialueita. Alue kytkeytyy osaksi Hiekkasärkkien laajempaa matkailupalvelujen aluetta, muodostaen uuden osakeskuksen, jossa on runsaasti palveluita sekä yöpymispaikkoja.

Kaava tukee valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ohjaamalla matkailu- ja muita vapaa-ajan palveluita keskitetysti Hiekkasärkkien matkailukeskuksen yhteyteen. Näin ehkäistään kauempana olevien yhtenäisten aluekokonaisuuksien pirstoutumista. Ohjaamalla matkailuelinkeinon laajentu-mistarpeita Hiekkasärkille turvataan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä tarkalla asema-kaavalla varmistetaan loma-asumisen viihtyisyys.

Kaava toteuttaa maakuntakaavassa osoitetut toiminnot alueelle. Ranta-alueelle on osoitettu riittä-västi rantaa yleiseen virkistyskäyttöön. Asemakaava monipuolistaa matkailupalvelujen tarjontaa ja toteuttaa tavoitetta tiiviistä lomakylä-tyyppisestä asutuksesta merenrannikon ja matkailukeskusten läheisyydessä. Alue toimii hyvänä vapaa-ajan ympäristönä eri käyttäjäryhmille. Suunnittelussa on kehitetty luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja -reittejä sekä säilytetty tärkeimmät mai-sema- ja ympäristöarvot. Rakentaminen on sovitettu maankohoamisrannikon ympäristön olosuh-teisiin.

Kaavassa osoitetut toiminnot ovat pääasiassa yleiskaavan mukaisia. Asemakaavatyössä laadittu-jen analyysien pohjalta mm. rakentamisen painopisteitä, rakentamisalueita ja tielinjauksia muokat-tiin yleiskaavaan nähden. Esimerkiksi yleiskaavassa Keskuskarin sillan kupeeseen osoitetun mat-kailupalveluiden alueen (RM-1) katsottiin toimintojen ja maiseman kannalta olevan paremmin sovi-tettavissa yleiskaavassa satama-alueeksi (LS) osoitetun Keskuskarin yhteyteen. Asemakaava to-teuttaa yleiskaavan virkistysreittiyhteyden. Yleiskaavassa esitetty retkeily- ja ulkoilualueen (VR-3) tavoitteellinen kehittyminen matkailutoimintojen laajenemisalueena on selvitetty tällä asemakaaval-la.

Asemakaava luo edellytykset alueen kehittämiselle matkailukäyttöön osana Hiekkasärkkien mat-kailukeskittymää. Alue muodostaa kokonaisvaltaisen suunnitelman alueesta matkailupalvelujen merellisenä solmukohtana. Suunnitelma toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kalajoen matkailustrate-gioiden tavoitteita matkailun kehittämisestä. Sijainti suurmaisemassa ja maankohoamisrannikon erityispiirteet on huomioitu. Keskuskarintietä on kehitetty ja merinäkymiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Rakentaminen, vierasvenesatamantoiminnot, viheralueet ja ulkoilureitit ovat tavoitteiden mukaisia.

Alueen suunnittelussa on pyritty sovittamaan rakennukset hienovaraisesti maisemaan. Viistokattoi-set rakennusmassat nousevat luonnonympäristöstä, jolle paikallisella kasvillisuudella istutetutut viherkatot muodostavat luontevan jatkeen. Rakennusten väliset alueet palautetaan rakentamisen jälkeen lähelle luonnonmukaista, ilmeeltään hoidettua dyyniympäristöä. Uudet elementit, kuten päällystetyt pinnat ja rakenteet, sovitetaan huolellisesti ympäristöön turhia lisäyksiä välttäen.

8.2 Mitoitus

Rakentaminen

Suunnittelualueen pinta-ala on 46,9 hehtaaria. Korttelialueita on noin 10,0 ha (21,3% koko kaava-alueesta), viheralueita noin 14,4 ha (30,7%), vesialueita noin 15,6 ha (33,3%) ja katualueita noin 3,8 ha (8,1%). Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä noin 75 500 k-m2, josta matkailua palvele-vien rakennusten korttelialueille (RM) sijoittuu Keskuskarin Marinan alueelle 12 600 k-m2, Dyyniky-

14.12.2015


lään 22 800 k-m2 ja Hotellikylään 39 600 k-m2. Lisäksi kahdella pienellä liikerakennusten kortteli-alueella (KL) on rakennusoikeutta yhteensä 460 k-m2.

Kuva 31: Havainnekuva kaava-alueesta.

14.12.2015


Vuodepaikat

Alueelle tulee noin 125 loma-asuntoa, joissa on 625 vuodepaikkaa. Mitoitusperusteena on käytetty 5 vuodepaikkaa loma-asuntoa kohden. Hotelleissa on arvioitu olevan 1950 vuodepaikkaa. Mitoi-tusperusteena on pidetty 80% rakennusoikeudesta majoitustilaa ja 20 k-m2 vuodepaikkaa kohden. Asemakaava mahdollistaa yhteensä lähes 2600 vuodepaikkaa.

Pysäköinti

Suunnittelualueella on käytetty yleisesti pysäköintinormina yhtä autopaikkaa 100 kerrosneliömetriä kohden lukuun ottamatta Keskuskarin Marinaa, jossa pysäköintinormi on yksi autopaikka 140 ker-rosneliömetriä kohden. Kortteleissa 188, 193, 195 ja 196 pysäköinti on osoitettu maan alle. Maan-alainen pysäköinti lisää kustannuksia, mutta sillä mahdollistetaan kaavan mukainen tiivis rakenta-minen ja korkeatasoiset ulkotilat.

Keskuskarin Marinan kiinteistöillä 42 autopaikkaa maantasossa. Dyynikylän kiinteistöillä on 253 autopaikkaa maantasossa ja 90 autopaikkaa maanalaisissa laitoksissa (joista 50 ap on tarkoitettu Keskuskarin Marinan kiinteistöjen käyttöön). Hotellikylän kaikki kiinteistöjen 400 autopaikkaa sijait-sevat maanalaisissa laitoksissa. Golf-rangen yhteyteen on mahdollista toteuttaa 148 kannenalaista autopaikkaa maantasoon. Yleisessä käytössä olevia autopaikkoja on 100 kpl Keskuskarintien var-ressa sekä Marinan alueella 11 kpl.

Kuva 32: Illustraatiokuva pienvenesatamasta (Serum arkkitehdit Oy).

8.3 Korttelialueet

Osa‐alue A: Marina

Olemassa olevan, kehitettävän venesataman yhteyteen rakentuu monipuolinen marina-alue (osa-alue A), jossa on venesataman (LV) lisäksi matkailupalveluja (RM-9, RM-10), lähivirkistysaluetta (VL) sekä lounaaseen avautuva uimaranta-alue (VV). Rakennusoikeutta muodostuu 12 600 ker-rosneliömetriä. Keskimääräinen korttelitehokkuus on noin 0,94. Venesataman nykyisiä rakenteita hyödynnetään mahdollisimman paljon ja rakentamisen edistyessä vaiheittain, venesataman toimin-toja järjestetään uudelleen. Keskuskarin marinan molempien laitureiden ympäri kulkee julkinen ulkoilureitti. Pohjoisen laiturin reitti kulkee osittain rakennusten ulokkeiden alitse, puisia laituriraken-

14.12.2015


teita pitkin. Mittakaavaltaan rakentaminen on pientä ja yhteen liitetyt rakennusmassat harjakattoi-neen luovat perinteiseen rakentamiseen liittyvää miljöötä. Rakennusten mutkiin jää terasseja ja erilaisia pihatiloja. Rakennuksissa voi sijaita erilaisia matkailupalveluita, kuten ravintoloita ja venei-lyyn liittyviä palveluja, sekä loma-asumista. Alin sallittu rakennuskorkeus on +3,00 m N2000-järjestelmässä.

Alueelle tehdään vain välttämättömimmät huoltoajoreitit ja pysäköintipaikat. Osa pysäköintipaikois-ta on osoitettu Dyynikylän keskuskortteliin (kortteli nro 188). Liikenne ohjataan takaisin mantereelle kiertoliittymästä heti sisääntulon yhteydessä. Joukkoliikenteelle ja turistibusseille on varattu pysäh-tymispaikka matkustajien jättämistä ja mukaan ottamista varten, mutta varsinainen linja-autojen pysäköinti on osoitettu mantereen puolelle. Veneiden nosto- ja laskupaikka sijoittuu Marinan altaan luoteiskulmaan. Venelaiturit on toteutettavissa esteettöminä. Vaihtoehto esteettömien laitureiden toteutukselle on rakentaa nostolaite polttoaineen jakeluaseman yhteyteen.

Osa‐alue B: Dyynikylä

Dyynikyläksi kutsutun alueen pohjoisosaan (osa-alue B), Keskuskarintien varteen, tulee matkailu-palvelujen keskittymä (RM-9, RM-11). Dyynikylän yhteenlaskettu rakennusoikeus kaavassa on yhteensä 22 860 kerrosneliömetriä. Keskimääräinen korttelitehokkuus on noin 0,57. Paikka muo-dostuu torimaisen tilan ympärille, josta aukeaa näkymät merelle. Pohjoisen korttelialueen raken-nuksen ympärille muodostuu eri suuntiin aukeavia aurinkoisia terasseja ja rakennus toimii ranta-alueen aktiivisena keskipisteenä. Rakennuksen katolle ohjataan julkinen kävelyreitti, joka toimii näköalapaikkana. Päärakennuksen (RM-9) kaltevat kattopinnat saavat jatkoa viereisten Keskuska-rintien eteläpuolella olevien matkailupalveluiden (RM-11) alueiden rakennusten kaltevista viherka-toista. Rakentamisen tiiveydestä johtuen pysäköinti on järjestetty maanalaisena.

Keskuskarintieltä alkava pihakatu kulkee loma-asuntojen korttelialueiden (RM-13) läpi. Tontit muo-dostuvat tiiviiden pihapiirien ympärille. Rakennukset ja pihat on nostettu tulvakorkeuden yläpuolelle (+2.0). Alin rakentamiskorkeus on +2,42 metriä (N2000-järjestelmässä). Nykyisiä kaava-alueella olevia mökkirakennuksia ei asemakaavaratkaisussa esitetä, vaan kaupunki tavoittelee alueelle tehokkaampaa rakentamista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen määrittelemä alin rakentamis-korkeus ei myöskään mahdollista rakennusten osoittamista kaavassa.

Kuva 33: Illustraatio, näkymä Dyynikylän loma-asuntoryhmien välistä merelle (Serum arkkitehdit Oy).

14.12.2015


Osa‐alue C: Hotellikylä

Osa-aluetta C kutsutaan hotellikyläksi. Kaava mahdollistama rakennusoikeus hotellikylän alueella on yhteensä 40 000 kerrosneliömetriä. Keskimääräinen korttelitehokkuus on noin 0,97. Tiitaipaleen liittymää Keskuskarintielle siirretään, jotta se palvelee paremmin uusia matkailupalvelujen kortteli-alueita (RM-12). Alueelle on mahdollista rakentaa useita hotelleja ja niihin liittyviä matkailupalvelu-ja. Lisäksi alueelle on mahdollista sijoittaa muuta loma-asumista, esimerkiksi chalet- eli huoneisto-hotelli-tyyppistä rakentamista. Alueelle saa sijoittaa myös seurakunnallisen kappelirakennuksen. Rakentaminen on sijoitettu siten, että rinteensuuntaisen rakennusrintaman välistä aukeaa näkymiä merelle. Rakentamisen tiiveydestä johtuen pysäköinti on järjestetty maanalaisena. Tiitaipaleen varrella olevan katuaukion pohjoisreunalle voi sijoittaa enintään kaksikerroksisen 400 k-m²:n kokoi-sen liikerakennuksen. Tiitaipaleen ja Keskuskarintien risteyksen pohjoispuolen kortteleihin osoite-tusta rakennusoikeudesta tulee toteuttaa vähintään 80%. Muissa hotellikylän kortteleissa vastaava luku on 60%.

8.4 Muut alueet

Virkistysalueet

Marinan etelärannalle rakennetaan uusi uimaranta (VV) ja lähivirkistysalue (VL). Pohjoisrannan virkistysalueelle sijoittuu näköalapaikka. Marinan luoteiskulmaan saa rakentaa myös enintään 40 metriä korkean majakan. Avomeren puoleinen ranta suunnitellaan kivikkoiseksi tyrskyrannaksi, jonka lohkareet vaimentavat aaltojen vaikutusta.

Hiekkaranta ja dyynit säilyvät nykyisessä käytössä ja luonnonmukaisessa tilassa. Alueet on osoi-tettu uimaranta-alueeksi (VV). Alueen läpi kulkee rantareitti ja siihen liittyvät ulkoilureittiyhteydet muualle suunnittelualueella, jonka toteutussuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonto-arvojen säilymiseen ja luonnon kulumisen ehkäisemiseen. Pohjoisen uimaranta-alueen yhteyteen keskuskorttelin taakse voi sijoittaa enintään 60 k-m²:n kokoisen kioskirakennuksen.

Säilytettävät luontoalueet on osoitettu merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo). Laajin näistä on Keskuskarin hiekkaranta ja dyyni (luo-5), jonka rajaus kattaa lähes koko Keskuskarintien eteläpuoleisen dyynialueen. Alue on luonnonsuojelulain 29§:n nojalla suojeltu luontotyyppialue, joka jatkuu kaava-alueen lounaispuolelle rannan suuntaisesti. Kaava-alueen arvokkaita kasvillisuuskohteita ovat rannan dyynialueella sijaitsevat ahonoidanlukon (luo-6) ja perämerensilmäruohon esiintymät (luo-7).

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on myöntänyt 20.2.2015 Kalajoen kaupungille luvan Keskuskarin kosteikon kunnostusruoppaukseen, ruoppausmassojen läjittämiseen sekä pohjaveden johtamiseen luonnonsuojelualueen (= suojellun luontotyyppialueen) kautta mereen (lupapäätös nro 11/2015/2, PSAVI/64/04.09/2013). Tarvittaessa luvan kohteena olevat virkistys- ja vesialueet voi-daan kaavan puitteissa toteuttaa myös tavalla, joka ei edellytä voimassa olevaa ruoppauslupaa.

Tavoitteena on, että rakentamisalueiden väliin jäävälle golf-kentän kastelulammen ja primäärisois-tuman kohdalle muodostetaan lampialue (W), joka on osa matkailualueen korkeatasoista rakennet-tua ympäristöä. Lammen ja sen rantojen toteutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suunnitte-lussa tulee pyrkiä luontevaan suhteeseen Hiekkasärkkien luonnonympäristön kanssa. Lampiin saa kiinteistöiltä johtaa ainoastaan käsiteltyjä ja viivytettyjä hulevesiä, jotka eivät saa heikentää lam-men vedenlaatua. Lampialueelle purkautuu pohjavesiä ja se toimii myös golf-kentän kasteluvesiva-rastona. Hiekkasärkät Golf Oy:n voimassa olevan luvan mukaan pohjavettä saadaan ottaa enin-tään 350 m3/vrk kuukausikeskiarvona laskettuna ja enintään 500 m3/vrk.

Lampien ympärille muodostuu lähivirkistysalue (VL), joka toteutetaan korkeatasoisena rakennettu-na viherympäristönä. Kasveina käytetään pääosina paikallista lajistoa. Keskuskarin Marinan ranto-

14.12.2015


jen viheralueet (VL, VV) rakennetaan osittain täyttämällä korkeatasoisiksi ja luonnonvoimia kestä-viksi julkisiksi viheralueiksi. Alueelle on varattu mahdollisuus majakan sijoittamiselle.

Golf-kentän lyöntiharjoittelualue eli range (VU) sijoittuu suunnittelualueen kaakkoiskulmaan. Kaa-vamerkintä mahdollistaa toiminnan säilymisen ja kehittämisen. Golf-kentän pysäköinnille on osoi-tettu mahdollisuus rakentaa kansi, jonka päälle voi sijoittaa rangen lyöntipaikan ja lähipeliharjoitte-lualueen. Golf-range rajataan tarvittavilta osin suojaverkoilla.

Kuva 34: Suunniteltu kävely- ja pyöräilyreitistö.

14.12.2015


Kävely ja pyöräily

Alueelle on suunniteltu kattava kävely- ja pyöräilyreitistö, joka liittyy muihin Hiekkasärkkien matkai-lualueen reitteihin. Keskuskarintien ja Tiitaipaleen varressa kulkee koko kaava-alueella toispuolei-nen kevyen liikenteen väylä lukuun ottamatta tiiviimmin rakennettua hotelli- ja dyynikylien aluetta, jossa kadun molemmin puolin on kevyen liikenteen väylä. Korttelialueille johtavat pihakadun täy-dentävät kevyen liikenteen verkostoa.

Virkistysalueille on lisäksi osoitettu ohjeellisia yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja reit-tejä. Reittien tarkka sijainti määritellään jatkosuunnittelussa, mutta kaavassa osoitetut yhteydet ovat sitovia. Alueen halki kulkee yksi Hiekkasärkkien pääulkoilureiteistä. Reitti on linjattu uudelleen kulkemaan korttelin 109 (RA) eteläpuolelta Tiitaipaleen yli rakennettavaa kevyen liikenteen siltaa pitkin, golf-rangen pohjoispuolitse Hotellikylän (osa-alue C) halki ja eteläisen lammen ja hotellikort-telin välistä Pikku Keskuskarintielle. Reitin rinnalla kulkee latuyhteys. Muut virkistysalueille sijoittu-vat pyöräily- ja kävelyreitit sijaitsevat pohjoisemman lampialueen ympäristössä sekä pihakatujen (Dyynikylä, Svingi ja Putteri) jatkeina.

Pääasiassa kävelyyn tarkoitetut yhteyksiä on hiekkarannan ja harmaiden dyynien alueella sekä Keskuskarin marinan rannassa. Keskuskarin venesataman rantareitti toteutetaan puurakenteisena laiturina, jonka korkeusasema on noin 1,5 m merenpinnasta (jk/l). Keskuskarin ja mantereen hiek-karannoilla sekä niiden tuntumassa kulkevat kävelyreitit toteutetaan puupäällysteisinä kuten muu-alla Hiekkasärkkien alueella. Nämä reitit on kaavassa osoitettu pääosin ulkoilureitti-symbolilla (pal-loviiva). Reittien sijainti on ohjeellinen, mutta yhteydet ovat sitovia.

Liikennealueet

Keskuskarin marina liittyy mantereeseen nykyisen sillan ja Keskuskarintien kautta. Sillan aukko säilytetään nykyisen kokoisena. Satamasuunnittelun yhteydessä on arvioitu, että kannaksen läpäi-sevän aukon suurentaminen ei merkittävästi parantaisi veden virtausta ja vaihtuvuutta rannan ma-taluudesta ja hiekan jatkuvasta liikkeestä johtuen.

Keskuskarintien linjausta siirretään kauemmaksi rannasta, jolloin se palvelee paremmin uutta ra-kentamista. Kadusta tehdään osittain hidaskatu ja sen varteen tulee mm. uimarantaa palvelevia kadunvarsipaikkoja. Kadun marinaa kiertävä pohjoispää on osoitettu pihakatuna. Tiitaipaleen lin-jausta muutetaan: Tiitaipaleen ja Keskuskarintien risteys siirretään nykyisestä paikastaan noin 80 metriä rannan suuntaan. Pikku Keskuskarintie muutetaan pihakadusta kaduksi lukuun ottamatta kadun pohjois/länsipäätä, joka sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle. Korttelialueille johtavat kadut ovat pihakatuja, joilla ajoneuvoliikenteellä on väistämisvelvollisuus jalankulkijoihin nähden. No-peusrajoitus pihakaduilla on 20 km/h.

Keskuskarintielle on mahdollista osoittaa noin 100:lle autolle kadunvarsipysäköintiä, mikä palvelisi uimarannan sesonkiluonteista käyttöä. Tällöin rannan tuntumaan ei tarvitsisi osoittaa pääosan vuodesta tyhjillään olevaa pysäköintialuetta, joka täyttyisi vain muutamana päivänä vuodessa ui-marannan käyttäjistä. Kadunvarsipaikat hyödyttäisivät myös matkailupalveluiden käyttäjiä. Myös Tiitaipaleen varressa on tilaa kadunvarsipysäköinnille (noin 50:lle autolle). Linja-autojen pysähty-mispaikkoja on mitoitettu Keskuskarin Marinan alueelle 2, Dyynikylään 1 ja Hotellikylään 1 kpl.

Venesatama

Keskuskarin marinasta kehitetään vierasveneilijöitä, paikallisia veneilijöitä sekä vesibussiliikennettä palveleva venesatama (LV). Satamaan mahtuu 44 kiinteää venepaikkaa sekä 28 vierasvenepaik-kaa. Vesibussin kääntö- ja pysähdyspaikka on altaan eteläpäässä sijaitsevan aukion laidalla. Sa-taman pohjoisosaan sijoittuu tankkausasema, septitankin tyhjennyspaikka sekä veneiden nosto-luiska. Satamaan johtavan väylän syvyys on 3,0 metriä, ja vesibussin kääntöpaikalla syvyys on 3,5 metriä. Satama-altaan suuaukko suojataan 3,5–4,0 metriä korkealla aallonmurtajalla, minkä lisäksi

14.12.2015


marinan lounaispuolelle rakennettava tekosaari suojaa aallokon vaikutukselta. Aallonmurtajan itä-puolella on mahdollisuus 20:een lisävenepaikkaan.

8.5 Asemakaavamerkinnät ja ‐määräykset Asemakaavassa on annettu erityisiä kaavamääräyksiä ohjaamaan pääasiassa matkailua palvele-vien korttelialueiden (RM) toteutusta. Toisistaan poikkeavat alueet on erotettu indekseillä (9–13). Määräykset koskevat mm. palveluja liiketilojen määrää, rakennusten kattomuotoja ja julkisivuma-teriaalia, piha-alueiden käsittelyä sekä pysäköinnin järjestämistä. Lisäksi yleisissä määräyksissä RM-alueille on annettu määräyksiä koskien autopaikkojen vähimmäismää

Documents

HIEKKASÄRKKIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS – MARINAN ALUE ASEMAKAAVAEHDOTUS · 2018. 4. 24. · Asemakaavahanke on ollut esillä Kalajoen kaupungin kaavoituskatsauksessa 2012,