Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 22.10.2014

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 25.11.2014

KaavoitusohjelmaPlanläggningsprogram

2015-2018

Matti KanervaKaavoituspäällikkö

KAAVOITUSOHJELMA 2015-2018

Kaavoitusohjelma on Sipoon maankäytön keskipitkän ai-kavälin toimintaohjelma. Ohjelmassa linjataan lähivuosien suunnittelun ja kaavoituksen painopistealueet ja keskeiset tehtävät. Kaavoitusohjelma laaditaan neljälle vuodelle si-ten, että painopiste on ensimmäisessä vuodessa.

Kaavoitusohjelma sisältää arvion ohjelmakauden yleis- ja asemakaavahankkeiden sekä muiden kaavoituksellisten suunnitteluhankkeiden tavoitteellisesta etenemisestä. Kaavoitushankkeiden ajoitus perustuu arvioon niiden ylei-sestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyk-sestä sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Kohtei-den hyväksymisaikataulu on tavoitteellinen, koska projek-tien aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa. Tulevan vuoden aikana saatetaan asemakaavoi-tuksen työohjelmaan ottaa kunnanhallituksen päätöksellä myös sellaisia kaavahankkeita, joita ei ole tässä kaavoitus-ohjelmassa vielä mainittu.

Kaavoitusohjelman kautta pyritään turvaamaan kunnan kasvuedellytykset strategian mukaisesti. Sipoon päivitetty strategia hyväksyttiin valtuustossa 7.10.2013. Sen mukai-sesti kuluvan valtuustokauden keskeisiä tavoitteita on kaa-voituksen näkökulmasta mahdollistaa myytävien asuin- ja työpaikkatonttien riittävä tarjonta. Tavoitteena on vuosina 2014-2017 keskimäärin 2-3 % vuosittainen väestökasvu ja kaksinkertaistaa Sipoon työpaikat vuoteen 2025 men-nessä. Strategian mukaisesti Sipoossa asemakaavoitetaan pääosin kunnan omistamalle maalle. Suunnitelmakauden alkupuolella rakentamisen painopiste on Nikkilässä ja Tal-massa sekä kauden loppupuolella Etelä-Sipoossa (Söder-kulla-Majvik). Tulevan kaavoituksen painopistealueet ovat yhdyskuntarakenteen täydentämisessä ja uusien joukkolii-kenteeseen tukeutuvien alueiden kaavoittamisessa.

Sipoon kaavoitus- ja asuntorakentamistavoitteita ohjaa osaltaan myös ne seudulliset maankäytön yhteistyöhank-keet ja kehittämisohjelmat, joihin kunta on sitoutunut se-kä valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Voimassa olevan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen 2012-2015 mukaisesti Sipoon tavoitteena on luoda edellytykset kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin noin 330 asunnon vuosituotannolle, josta 20 % on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Kaavoituksen näkökulmasta ko. asunto-tuotantotavoitteen saavuttaminen edellyttää keskimää-rin noin 43 250 k-m2:ä asemakaavoitettua asuinkerrosalaa vuosittain. Uudessa, valmisteilla olevassa, valtion ja kun-tien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen asioi-ta edistävässä aiesopimuksessa on linjattu, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina 2016-2019 kerrosalana mitattuna noin 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL-aiesopimuk-seen. Asuntotonttien asemakaavoituksen lisäys tulee sijoit-taa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin.

Strategisella osayleiskaavoituksella luodaan edellytyk-siä pidemmällä aikavälillä kasvustrategian toteuttamisel-le konkretisoiden Sipoon yleiskaavan 2025 tavoitteita ja suunnitellen yhdyskuntarakenteen tulevaisuutta vielä pi-demmällä aikavälillä. Strategisista osayleiskaavoista ajan-kohtaisia ovat Etelä-Sipoon kehittämistä linjaavat Sibbes-borgin ja Eriksnäsin osayleiskaavat sekä Östersundomin yhteinen yleiskaava. Nikkilään laaditaan vuoden 2015 ai-kana maankäytön kehityskuva, joka ohjaa jatkossa alueen kehittämistä ja asemakaavoitusta.

Asemakaavoituksella pyritään vastaamaan lähivuosi-en asuin- ja yritystonttitarpeeseen. Kaavoitusohjelmassa vuosille 2015-2018 on priorisoitu ensisijaiseksi ne asema-kaavatyöt, jotka ovat keskeisiä kunnan strategian toteut-tamisen ja kaavavarannon kasvattamisen näkökulmasta. Asemakaavoitus painottuu seuraavalla kaavoitusohjelma-kaudella Nikkilän ja Söderkullan taajamien ohella myös Tal-maan. Talman alueen asemakaavoituksen käynnistämisellä luodaan osayleiskaavaratkaisuun pohjautuen edellytykset uuden taajaman rakentumiselle. Strategiaan pohjautuen taajamia kehitetään sosiaalisesti tasapainoisina sekä jouk-koliikenteeseen tukeutuvina ja rakenteeltaan tiiviinä. Työ-paikkavarantoa on seuraavalla kaavoitusohjelmakaudella tarkoitus kasvattaa erityisesti Söderkullan alueella.

Sipoon strategian mukaisesti kyliä kehitetään yhdessä ky-läläisten kanssa kyläsuunnitelmien avulla. Kunnanhallituk-sen päätökseen pohjautuen tavoitteena on myös käynnis-tää vuosittain yhden kyläosayleiskaavan laatiminen. Kylä-osayleiskaavoituksella on tarkoitus ohjata haja-asutustakyläkeskuksiin ja helpottaa yksittäisten lupien käsittelyä. Vuoden 2014 lopulla on tarkoitus käynnistää osayleis-kaavan laatiminen Pohjois-Paippisten alueelle ja tämän jälkeen laadittaisiin kyläosayleiskaavat Linnanpellon EO-aluetta sekä Linnanpellon kylään kytkeytyvän Herralan ky-lää koskien.

Kaavoitusohjelma on laadittu kunnan kehitys- ja kaavoi-tuskeskuksessa yhteistyössä kunnan muiden osastojen (tekniikka- ja ympäristöosasto, sivistysosasto sekä sosiaali- ja terveysosasto) edustajien kanssa.

Kaavoitusohjelma - Planläggningsprogram 2015-18- 1 -

Matti KanervaPlanläggningschef

PLANLÄGGNINGSPROGRAM 2015-2018

Kaavoitusohjelma - Planläggningsprogram 2015-18- 2 -

Planläggningsprogrammet är ett handlingsprogram på medellång sikt för markanvändningen i Sibbo. I program-met dras linjerna upp för insatsområdena och de viktigaste uppgifterna för planeringen och planläggningen under de närmaste åren. Planläggningsprogrammet utarbetas för fyra år med tonvikt på det första året.

Planläggningsprogrammet omfattar en uppskattning om hur general- och detaljplaneprojekt och andra planlägg-ningsprojekt kommer att avancera inom programperio-den. Tajmningen av planläggningsprojekten grundar sig på en bedömning av deras allmänna behövlighet, tidsmäs-siga prioritet sinsemellan och de resurser som reserverats för planläggningen. När det gäller tidtabellen för godkän-nandet av olika planer ska den betraktas som en målsätt-ning eftersom vi i det här skedet inte känner till alla fak-torer som kommer att påverka tidtabellen för projekten. Det fi nns möjlighet att på kommunstyrelsens beslut under det kommande året införa även sådana detaljplaneprojekt i arbetsschemat, vilka ännu inte har upptagits i detta plan-läggningsprogram.

Planläggningsprogrammet syftar till att säkerställa kom-munens tillväxtförutsättningar i enlighet med strategin. Sibbo kommuns uppdaterade strategi godkändes av full-mäktige 7.10.2013. I enlighet med strategin är de cen-trala målen under pågående fullmäktigeperiod för plan-läggningens del, att möjliggöra ett tillräckligt utbud av bostads- och arbetsplatstomter. Målet är en årlig genom-snittlig befolkningstillväxt på 2-3 % och ett fördubblat an-tal arbetsplatser i Sibbo fram till år 2025. I enlighet med strategin detaljplanlägger Sibbo i främsta hand på kom-munägda marker. I början av planeringsperioden ligger byggandets huvudvikt på Nickby och Tallmo och i slutet av perioden på södra Sibbo. Planläggningens prioriterings-områden är i framtiden komplettering av samhällsstruktu-ren och planläggandet av nya områden som stöder sig på kollektivtrafi k.

Målen för planläggningen och bostadsbyggandet i Sibbo styrs även av de regionala samprojekten och utvecklings-programmen för markanvändningen som kommunen har förbundit sig till samt av intentionsavtal mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen om att öka bostads- och tomtutbudet. Enligt det gällande intentionsavtalet rö-rande markanvändning, boende och trafi k 2012-2015 har Sibbo som mål att genom planläggning och markpolitis-ka lösningar skapa förutsättningar för en produktion på ca 330 bostäder per år, varav 20 procent är produktion av hyresbostäder med statligt stöd. Ur planläggningens per-spektiv förutsätter uppfyllandet av bostadsproduktions-målet i genomsnitt ca 42 250 m²-vy detaljplanerad bo-stadsvåningsyta per år. I det nya intentionsavtalet mellan staten och kommunerna rörande markanvändning, boen-de och trafi k är riktlinjen att Helsingforsregionens kommu-ner förbinder sig att öka planläggningen av bostadstomter åren 2016-2019 med 25 % m²-vy jämfört med det gällande MAL-intentionsavtalet. De planlagda bostadstomterna ska placeras på områden som stöder sig på befi ntlig och kom-mande spårtrafi k eller andra kollektivtrafi kförbindelser.

I och med den strategiska delgeneralplaneringen skapas förutsättningar på lång sikt för verkställandet av tillväxt-strategin, genom att konkretisera målen i Generalplan för Sibbo 2025 och planera den framtida samhällsstrukturen på ännu längre sikt. Bland de strategiska delgeneralpla-nerna är delgeneralplanerna för Sibbesborg och Eriksnäs och den gemensamma generalplanen för Östersundom de mest aktuella som linjerar utvecklingen i södra Sibbo. Under år 2015 utarbetas en uppdatering av Nickby utveck-lingsbild, som styr områdets utveckling och detaljplan-läggning.

Detaljplaneringen syftar till att tillgodose behovet av bo-stads- och företagstomter inom de närmaste åren. I plan-läggningsprogrammet för åren 2015-2018 har de detalj-planeprojekt prioricerats som är centrala för genomföran-det av kommunens strategi och ökandet av planreserven. Vid detaljplaneringen vilar tyngdpunkten vid sidan av tät-orterna i Nickby och Söderkulla också på Tallmo. I Nickby och Söderkulla planeras utvidgningsområden, förtätas den befi ntliga strukturen och skapas underlag för utveck-landet av kollektivtrafi ken. När detaljplanläggningen i Tall-mo startar, skapas i enlighet med delgeneralplanelösning-en grunden till en ny tätort. Med strategin som grund fom-ras tätortsområdena till socialt balanserade områden med en tät struktur som stöder sig på kollektivtrafi ken. Under den följande planläggningsprogramperioden är avsikten att öka arbetsplatsreserven i synnerhet på Söderkullaom-rådet.

I enlighet med kommunstyrelsens beslut är ett mål också att starta utarbetandet av en bydelgeneralplan per år. By-delgeneralplaneringen syftar till att styra glesbyggandet till byacentrum och underlätta behandlingen av enskilda tillstånd. I slutet av år 2014 är avsikten att inleda utarbetan-det av en delgeneralplan för Norra Paipis, och efter det en bydelgeneralplan för Borgby EO-område och en för Herts-by, som ligger intill Borgby.

Planläggningsprogrammet har sammanställts i Utveck-lings- och planläggningscentralen i samarbete med repre-sentanter för kommunens övriga avdelningar (avdelning-en för teknik och miljö, bildningsavdelningen samt social- och hälsovårdsavdelningen).

Oheisessa taulukossa ja siihen liittyvissä kartoissa on esitetty neljän seu-raavan vuoden yleis- ja asemakaavoituskohteet sekä arviot kaavoituksen etenemisestä. Kaavoitushankkeiden ajoitus eri vuosille perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä ja kestosta sekä kaavoitukseen varatuista resursseista.

Kaavoitusohjelmaan sisältyvät osayleiskaavat ovat luonteeltaan joko strategisia (S), asemakaavoituksen pohjana toimivia osayleiskaavoja tai kyläalueiden ra-kentamista ohjaavia, mitoittavia kyläosayleiskaavoja (KY).

Kaavoitusohjelman mukaiset asemakaavahankkeet on priorisoitu kolmeen luokkaan: ensisijaisesti kaavoitettaviin (1), toissijaisesti kaavoitettaviin (2) ja ei kiireellisiin kaavahankkeisiin. Ensisijaisesti kaavoitettavat kaavahankkeet ovat keskeisiä kunnan asunto- ja työpaikkavarannon kasvattamisen näkökulmasta. Kunnan maanhankinnan onnistumisesta riippuen, voidaan kesken kaavoitusoh-jelmakauden käynnistää kunnanhallituksen päätöksellä myös jonkin sellainen kunnan kasvun kannalta keskeinen asemakaavahanke, jota ei ole mainittu tässä kaavoitusohjelmassa.

Osa asemakaavahankkeista liittyy asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi-tarpeeseen (AJAN). Maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n mukaisesti kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpi-teisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Tämä MRL:n mukainen asemakaavojen vanhentuneisuutta koskeva erityinen arviointimenettely tuli sovellettavaksi vuoden 2013 alusta. Säännöksen mukaan rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvi-oinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Karkeasti katsoen asemakaava voidaan katsoa vanhentuneeksi, se ollut voimassa yli 13 vuotta ja se on toteutunut kor-keintaan 50 %:sti.

I vidstående tabell med kartor presenteras general- och detaljplaneobjekt för de följande fyra åren samt en uppskattning om hur planeringen kommer att avancera. Planprojektens tidsprogrammering för de olika åren grundar sig på en uppskattning om deras allmänna behövlighet, inbördes priorite-ringsordning och längd samt de resurser som reserverats för planläggning-en.

Delgeneralplanerna som ingår i planläggningsprogrammet är till sin karaktär antingen strategiska delgeneralplaner som fungerar som grund för detaljpla-neringen (S), eller dimensionerande bygeneralplaner som styr byggandet i by-områden (KY).

Detaljplaneprojekten, enligt planläggningsprogrammet, har prioriterats i tre klasser: de som planläggs i första hand (1), de som planläggs i andra hand (2) och icke brådskande planprojekt (3). Planprojekten som planläggs i första hand är centrala för tillväxten av kommunen bostads- och arbetsplatsreserv. Beroen-de på framgången i kommunens markanskaff ning är det möjligt att med kom-munstyrelsens beslut mitt under perioden för planläggningsprogrammet inle-da även sådana detaljplaneprojekt som är centrala för kommunens tillväxt och vilka ännu inte har upptagits i planläggningsprogrammet.

En del av detaljplaneprojekten hör ihop med bedömningen av hur tidsenliga de är (AJAN). Enligt 60 § i markanvändnings- och bygglagen ska kommunen se till att detaljplanerna är aktuella och vid behov vidta åtgärder för att ändra för-åldrade detaljplaner. Detta särskilda bedömningsförfarande för föråldrade de-taljplaner enligt MBL började tillämpas från början av år 2013. Enligt bestäm-melsen får bygglov inte beviljas för uppförande av en ny byggnad som är av väsentlig betydelse för områdesanvändningen eller miljöbilden förrän kommu-nen har bedömt hur aktuell detaljplanen är. Grovt sett kan en detaljplan anses vara föråldrad om den har varit i kraft i över 13 år och bara högst 50 % av den har genomförts.

Kaavoitus tukee ohjelmalli-suutta koko fyysisen ympäris-tön toteutusketjussa: maan-han kin nassa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaavoituk-sen ohjelmoinnilla pyritään var mis tamaan riittävän tont-tivarannon lisäksi se, että ton-tit sijaitsevat alueellisesti ta-sapainoisesti kunnan eri taa-jama-alueilla ja mahdollista-vat monipuolisen asunto- ja työpaikkatuotannon. Kaavoi-tuksen ohjelmointi on tärke-ää myös yhdyskuntatekniikan investointien ennakoinnin ja hallittavuuden näkökulmasta, kuten myös palvelutarjon-nan riittävyyden ja saatavuu-den kannalta sekä palveluiden tuottamiseen tar vittavien in-vestointien ennakoinnin näkö-kulmasta.

Planläggningen stöder ett sys-tematiskt genomförande av hela den fysiska miljön från markförvärv och planering till verkställandet av planerna. Genom programmeringen av planläggningen strävar man, förutom att säkerställa en till-räcklig tomtreserv, efter att tomterna ska fördelas på ett balanserat sätt mellan tätorter-na och möjliggöra en mångsi-dig produktion av bostäder och arbetsplatser. Programmering-en av planläggningen är viktig även när det gäller att förutse och administrera investering-arna i samhällstekniken, lik-som att se till att serviceutbu-det är tillgängligt och tillräck-ligt samt att planera de investe-ringar som behövs för service-produktionen.

Kaavoitusohjelma - Planläggningsprogram 2015-18- 3 -

* Kunnan uuden varikon sijainti vielä epävarma.

Prioriteetti: 1=ensisijaisesti kaavoitettavat, 2=toissijaisesti kaavoitettavat, 3=ei kiireelliset

Omistus: K = kunnan omistuksessa, Y = yksityinen maanomistus, edellyttää raakamaan hankintaa kunnalle tai kunnan ja maanomistajan välillä tehtävää sopimusta (kaavoituksen käynnistämissopimus, maankäyttösopimus), S = aluetta koskien tehty kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä sopimus alueen maankäytöstä

Käyttötarkoitus: A=asuminen, P=palvelut, TP=työpaikat

Asuinrakentamisen luonne: KT=kerrostaloja, PT=pientaloja, OKT=omakotitontteja

Kaavoituskohteet 2015-18

Taulukossa esitetty eri kaavahankkeiden tavoitteellinen eteneminen. Arvioitu valmistumisajankohta merkitsee ajankohtaa, jolloin kaava on tavoiteena saada luottamuselimen (valtuuston, kunnanhallituksen tai jaoston) hyväksyttäväksi.

OSAYLEISKAAVAT Prioriteetti Aloitus 2015 2016 2017 2018 Valmis Omistus K.tarkoitus Asuinrak. luonne Vastuuhlö KonsulttiG 18 Eriksnäsin osayleiskaava (S) 2010 2015 EHa, KYjG 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava (S) 2010 2015 KYj, EHaG 21 Immersbyn osayleiskaava (KY) 2012 2015 PNu, MKa, JHo FCG OyG 22 Sibbesborgin osayleiskaava (S) 2013 2016 KYj, EHa WSP FinlandG 23 Herralan osayleiskaava (KY) 2016 2018 MKaG 25 Linnanpellon EO-alueen osayleiskaava 2015 2016 MKa, BSmG 26 Pohjois-Paippisten osayleiskaava (KY) 2015 2017 KYj, JHo

KAAVARUNGOT ja KEHITYSKUVATNikkilän maankäytön kehityskuva 2014 2015 KYjÅkernäsin kaavarunko 2015 2016 SKa, MKa

ASEMAKAAVAT NIKKILÄN 39 Pelastusasema 3 2010 2017 K TP JLy, SKaN 44 Nikkilän asemanseudun kaavamuutos (AJAN) 2 2015 2016 K, Y A NNN 45 Nikkilän koulukeskus 1 2014 2016 K P JHoN 47 Kunnan uusi varikko* 3 2017 2018 K TP NNN 48 Laaksosuontien itäpuoli 3 2017 2018 Y, K A OKT NNN 49 Korttelin 1015 (nyk. linja-autoasema) asemakaavan muutos 1 2014 2015 K A KT MKa Harris & KjisikN 50 Nikkilän bussiterminaali 1 2014 2015 K P NNN 51 Korttelin 3032 asemakaavan muutos 3 2015 2016 Y A KT MKaN 52 Korttelin 1006 (Kulmakuja) asemakaavan muutos (AJAN) 2 2014 2015 Y A KT JLyN 54 Palvelutalo Joenrannan asemakaavan muutos 3 2015 2015 Y A, P KT MKa Arkkitehtitoimisto Juhani AaltoN 55 Åkernäs (1. vaihe) 2 2017 2018 K TP SKa, JLyN 56 Korttelin 1008 (Mixintie) asemakaavamuutos 2 2014 2015 Y A PT JLyNG 7 Svärdfelt 2 2015 2016 K A OKT, PT PNuNG 8 Nikkilän Kartanon keskus 2 2015 2016 K P KT PNuNG 9 Paippistentien omakotitontit 3 2016 2017 Y A OKT PNuNG 10 Kartanonrinteen EN-tontin kaavamuutos 1 2014 2015 K A OKT PNuNG 11 Kylävuorentien pientalot 1 2015 2016 K A PT PNu

ASEMAKAAVAT SÖDERKULLAS 17B Söderkullan keskusta 2 2014 2016 K A KT JLyS 20 Söderkullan kartano 3 2016 2017 K A PT, OKT MKaS 21 Flisberget ja vesitorninmäki 2 2015 2016 K A PT, OKT MKa, JLyS 22 Sipoonlahden koulu ja urheilupuisto 3 2016 2017 K A PT JLy, MKaS 24 Sipoonlahden ranta 2 2014 2015 S A KT MKa, PNu T 6 Itä-Taasjärvi (1. vaihe) 2 2015 2016 Y, K A OKT JLy, MKaT 7 Pähkinänlehdon laajennus 1 2014 2015 K A KT, PT JLyT 8 Kalliomäki 1 2014 2015 K A KT, PT, OKT JLy, MKa Arkkitehdit Anttila & Rusanen OyT 9 Taasjärvi IV 1 2014 2015 K A OKT MKaE 2 Eriksnäs II 1 2011 2014-15 S A, P KT, PT, OKT PNu, MKa Arkkitehdit Anttila & Rusanen OyE 4 Hangelbyn puutarhakylä 3 2015 2016 S TP PNuK 8B Hiekkamäentie (2. vaihe) 1 2014 2015 K, Y TP MKaK 9 Söderkullan työpaikka-alue (1. vaihe) 2 2015 2017 Y, K TP NNK 10 Söderkullan työpaikka-alue (2. vaihe) 3 2017 2018 Y, K TP NNM 2 Massbyn ratsastuskeskus 2 2014 2015 Y A, P OKT PNu Ramboll OyM 3 Massbyn omakotitontit 2 2015 2015 Y A OKT PNu

ASEMAKAAVAT TALMATM 1 Talma omakotitontit 1 2015 2016 K A OKT SKaTM 2 Talman keskusta 1 2015 2016 K A KT, PT SKaTM 3 Talma Hills loma-asunnot 3 2015 2016 S SKaBA 2 Bastukärr II 1 2011 2015 S TP JLy

ASEMAKAAVAT MUU SIPOOMY 2 Myyraksen kiila 3 2009 2015 S A OKT JLyB 16 Storören Örnvikinranta 2 2011 2015 S A OKT JHo FCG OyB 17 Majvik (1. vaihe) 2 2015 2016 S A PT, OKT MKaNE 1 Nevas gård 2 2013 2015 S TP, P, A OKT PNu, MKa Sveco Ympäristö Oy

RANTA-ASEMAKAAVATRA 3 Kittelnäsin ranta-asemakaavan muutos 3 2013 2015 MKa Arkkitehtitoimisto Juhani AaltoRA 4 Krokholmenin ranta-asemakaavan muutos 3 2013 2015 MKa Ins.toimisto Juha Poutanen

Asemakaavojen aikataulujanoissa on esitetty katkoviivoilla ne kaa-vahankkeet, joiden aikataulutuk-seen liittyy epävarmuustekijöitä. Näitä epävarmuustekijöitä voivat olla mm. maanhankinnan ja/tai sopimustilanteen keskeneräisyys tai kaavahankkeen toteutuksen ra-hoitukseen ja/tai kaavan sisältöön (esim. ei vielä varmuutta minkälais-ta toimintaa alueelle olisi toivotta-vaa sijoittaa) liittyvät epävarmuu-det.

* Platsen för kommunens nya depå är ännu oklar.

Prioritet: 1=planläggs i första hand, 2=planläggs i andra hand, 3=icke brådskande

Ägande: K=kommunens markägo, Y=privat markägo, förutsätter att kommunen anskaff ar råmark eller inår avtal mellan kommunen och markägaren (avtal om start av planläggning, markanvändningsavtal), S=område som kommunen och privat markägare har ingått markanvändningsavtal om.

Användningsändamål: A=boende, P=service, TP=arbetsplatser

Bostadsbyggandets karaktär: OKT=egnahemstomter, PT=småhus, KT=våningshus

Planprojekten 2015-18

I tabellen presenteras en uppskattning om hur planprojekten kommer att avancera. Året då planen beräknas vara färdig avser året då planen godkänns av förtroendeorganet (fullmäktige, kommunstyrelsen eller sektionen).

DELGENERALPLANER Prioritet Start 2015 2016 2017 2018 Färdig Ägande Ändamål Bost.bygg.karaktär Ansvarsperson KonsultG 18 Delgeneralplan för Eriksnäs (S) 2010 2015 EHa, KYjG 19 Gemensam generalplan för Östersundom (S) 2010 2015 KYj, EHaG 21 Delgeneralplan för Immersby (KY) 2012 2015 PNu, MKa, JHo FCG OyG 22 Delgeneralplan för Sibbesborg (S) 2013 2016 KYj, EHa WSP FinlandG 23 Delgeneralplan för Hertsby (KY) 2016 2018 MKaG 25 Deldeneralplan för Borgby EO-område 2015 2016 MKa, BSmG 26 Delgeneralplan för Norra Paipis (KY) 2015 2017 KYj, JHo

PLANSTOMMAR och UTVACKLINGSBILDERUtvecklingsbild för markanvändningen i Nickby 2014 2015 KYjÅkernäs planstomme 2015 2016 SKa, MKa

DETALJPLANER NICKBYN 39 Räddningsstationen 3 2010 2017 K TP JLy, SKaN 44 Detaljplanändring för Nickby stationsområde (AJAN) 2 2015 2016 K, Y A NNN 45 Nickby skolcentrum 1 2014 2016 K P JHoN 47 Kommunens nya depå* 3 2017 2018 K TP NNN 48 Dalskärrsvägens östra sida 3 2017 2018 Y, K A OKT NNN 49 Detaljplaneändring för kvarter 1015 (nuvarande busstationen) 1 2014 2015 K A KT MKa Harris & KjisikN 50 Nickby bussterminal 1 2014 2015 K P NNN 51 Detaljplaneändring för kvarter 3032 3 2015 2016 Y A KT MKaN 52 Detaljplaneändring för kvarter 1006 (Vinkelgränden) (AJAN) 2 2014 2015 Y A KT JLyN 54 Detaljplaneändring för servicehuset Joenranta 3 2015 2015 Y A, P KT MKa Arkkitehtitoimisto Juhani AaltoN 55 Åkernäs (del 1) 2 2017 2018 K TP SKa, JLyN 56 Detaljplaneändring för kvarter 1008 (Mixvägen) 2 2014 2015 Y A PT JLyNG 7 Svärdfelt 2 2015 2016 K A OKT, PT PNuNG 8 Centret vid Nickby Gård 2 2015 2016 K P KT PNuNG 9 Paipisvägens egnahemstomter 3 2016 2017 Y A OKT PNuNG 10 Detaljplaneändring för Herrgårdbrinkens EN-tomt 1 2014 2015 K A OKT PNuNG 11 Bybergsvägens småhus 1 2015 2016 K A PT PNu

DETALJPLANER SÖDERKULLAS 17B Söderkulla centrum 2 2014 2016 K A KT JLyS 20 Söderkulla gård 3 2016 2017 K A PT, OKT MKaS 21 Flisberget och vattentornsbacken 2 2015 2016 K A PT, OKT MKa, JLyS 22 Sibbovikens skola och idrottspark 3 2016 2017 K A PT JLy, MKaS 24 Sibbovikens strand 2 2014 2015 S A KT MKa, PNu T 6 Östra Tasträsk (del 1) 2 2015 2016 Y, K A OKT JLy, MKaT 7 Utvidning av Hassellunden 1 2014 2015 K A KT, PT JLyT 8 Stenkulla 1 2014 2015 K A KT, PT, OKT JLy, MKa Arkkitehdit Anttila & Rusanen OyT 9 Tasträsk IV 1 2014 2015 K A OKT MKaE 2 Eriksnäs II 1 2011 2014-15 S A, P KT, PT, OKT PNu, MKa Arkkitehdit Anttila & Rusanen OyE 4 Hangelby trädgårdsby 3 2015 2016 S TP PNuK 8B Sandbackavägen (del 2) 1 2014 2015 K, Y TP MKaK 9 Söderkulla arbetsplatsområde (del 1) 2 2015 2017 Y, K TP NNK 10 Söderkulla arbetsplatsområde (del 2) 3 2017 2018 Y, K TP NNM 2 Massby ridcentrum 2 2014 2015 Y A, P OKT PNu Ramboll OyM 3 Massby egnahemstomter 2 2015 2015 Y A OKT PNu

DETALJPLANER TALLMOTM 1 Tallmo egnahemstomter 1 2015 2016 K A OKT SKaTM 2 Tallmo centrum 1 2015 2016 K A KT, PT SKaTM 3 Talma Hills semesterbostäder 3 2015 2016 S SKaBA 2 Bastukärr II 1 2011 2015 S TP JLy

DETALJPLANER ÖVRIGA SIBBOMY 2 Myras kil 3 2009 2015 S A OKT JLyB 16 Storörens Örnviksstrand 2 2011 2015 S A OKT JHo FCG OyB 17 Majvik (del 1) 2 2015 2016 S A PT, OKT MKaNE 1 Nevas gård 2 2013 2015 S TP, P, A OKT PNu, MKa Sveco Ympäristö Oy

STRANDDETALJPLANERRA 3 Ändring av stranddetaljplan för Kittelnäs 3 2013 2015 MKa Arkkitehtitoimisto Juhani AaltoRA 4 Ändring av stranddetaljplan för Krokholmen 3 2013 2015 MKa Ins.toimisto Juha Poutanen

På detaljplanernas tidslinje presen-teras med streckad linje de plan-projekt i vilka ingår osäkerhetsmo-ment gällande tidtabellen. Sådana osäkerhetsmoment kan t.ex. vara ofullbordad markanskaff ning eller pågående avtalsförhandlingar, osä-kerhetsfaktorer gällande projektets fi nansiering eller planens innehåll (t.ex. oklart hurdan verksamhet ska placeras på området).

Osayleiskaavoituskohteet 2015-18

Kartassa on esitetty rajauksina kaavoitusohjelman mukai-set osayleiskaavoituskohteet. Rajaukset ovat alustavia nii-den kaavahankkeiden osalta, joita ei ole vielä käynnistetty.

Delgeneralplaneområdena 2015-18

Kartan visar de avgränsade delgeneralplaneområdena i planläggningsprogrammet. Avgränsningarna är prelimi-nära för planprojekt som inte har ännu påbörjats.

G 26G 26

G 25G 25

G 23G 23

G 21G 21

G 22G 22

G 18G 18

G 19G 19

G 19G 19

NikkilänNikkilänmaankäytönmaankäytönkehityskuvakehityskuva

Kaavoitusohjelma - Planläggningsprogram 2015-18- 6 -

Asemakaavahankeet 2015-18

Asemakaavoituskohteiden rajaukset ovat suuntaa-antavia ja rajaukset tullaan määrittelemään tarkemmin kaavatyön yhteydessä. Nikkilän, Söderkullan ja Talman asemakaavoi-tuskohteet sekä ranta-asemakaavakohteet on esitetty tar-kemmilla kaavakohdekartoilla seuraavalla sivulla.

Detaljplaneprojekten 2015-18

Gränserna för detaljplaneområdena är riktgivande och kommer att preciseras i samband med planläggningsarbe-tet. Detaljplaneområdena i Nickby, Söderkulla och Tallmo samt stranddetaljplaneområdena presenteras närmare på följande sida.

B 16B 16B 17B 17

NE 1NE 1

SöderkullaSöderkulla

TalmaTalmaTallmoTallmo

Ranta-asemakaavat Ranta-asemakaavat StranddeteljplanerStranddeteljplaner

NikkiläNikkiläNickbyNickby

MY 2MY 2

Kaavoitusohjelma - Planläggningsprogram 2015-18- 7 -

Nikkilä - Nickby

Söderkulla

NG 8NG 8

N 39N 39

NG 11NG 11

N 45N 45

N 44N 44

N 51N 51

N 48N 48

NG 10NG 10

NG 7NG 7

NG 9NG 9

N 49N 49

N 50N 50

N 56N 56N 52N 52

S 17AS 17AS 17BS 17B

T 6T 6

K 10K 10

K 9K 9

K 8BK 8B

S 20S 20

S 21S 21

S 22S 22T 7T 7

T 8T 8

E 2E 2E 4E 4

M 2M 2

T 7T 7

T 7T 7

S 24S 24

T 9T 9

N 54N 54N 55N 55

S 17BS 17B

Kaavoitusohjelma - Planläggningsprogram 2015-18- 8 -

M 3M 3

TM 3TM 3

TM 2TM 2

TM 1TM 1

TM 3TM 3

BA 2BA 2

Talma - Tallmo

Kaavoitusohjelma - Planläggningsprogram 2015-18- 9 -

Kaavoitusohjelmassa mainitut kaavojen vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner som har nämnts i planläggningsprogram:

BSm Birgitta SmedsEHa Eveliina HarsiaJHo Johanna HorelliJLy Jarkko LyytinenKYj Kaisa Yli-JamaMKa Matti KanervaPNu Pilvi Nummi-SundSKa Suvi KaskiNN Vastuuhenkilö vielä nimeämättä / Ansvarspersoner har inte ännu utnämnts

Ranta-asemakaavat

Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasias-sa loma-asutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä ranta-asemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määrä-ykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämi-sestä ranta-alueella. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia. Ennen ranta-asemakaavanlaatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL74 §). Myös kunta voi laatia ranta-asemakaavan. Ranta-ase-makaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asema-kaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaa-va suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta.

Stranddetaljplaner

En detaljplan som i första hand behandlar fritidsboende iett strandområde kallas stranddetaljplan. I stranddetaljpla-nen ges detaljerade bestämmelser om hur fritidsboende och annan områdesanvändning ska anordnas i området. Stranddetaljplaner är den enda formen av planläggning som markägare kan låta utarbeta. Innan arbetet med att utarbeta en stranddetaljplan inleds ska markägaren vara i kontakt med kommunen (MBL 74 §). Även kommuner kan utarbeta stranddetaljplaner. Stranddetaljplaner motsva-rar detaljplaner till formen, men stranddetaljplaner med-för inga direkta skyldigheter för kommunen på samma sätt som detaljplaner. Kommunen godkänner stranddetaljpla-ner.

RA 4RA 4

RA 3RA 3

Kaavoitusohjelma - Planläggningsprogram 2015-18- 10 -

Julkaisun tiedot

Julkaisija ja tekstit: Kehitys- ja kaavoituskeskus, Sipoon kuntaToimitus ja taitto: Suvi Kaski

Opaskartat: Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikköEtusivun havainnekuva: Näkymä Domino-korttelista © Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy

Uppgifter om publikationen

Utgivare och texter: Utvecklings- och planläggningscentralen, Sibbo kommunRedaktion och ombrytning: Suvi Kaski

Guidekartor: Sibbo kommuns mätnings- och fastighetsenhetFramsidans illustration: Vy från Domino-kvarteret © Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy