Hannu Piekkola, Hannu Törmä, Pekka Mannonen, Mikko Lintamo

Kansantaloustieteen perusteet*Syyskuu 2010

Vaasa

*Hannu Törmän ja Hannu Piekkolan luentomonisteet perustuvat Matti PohjolanAalto yliopiston kauppakorkeakoulussa pitämään Taloustieteen perusteidenluentomonisteisiin. Haluamme ystävällisesti kiittää Matti Pohjolaa ja olemmekiitollisia mahdollisuudesta käyttää kalvoja kurssillamme.

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010 Luennoitsijat ja aiheet

• Hannu Törmä Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate, mikrotaloustiede

(kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino, markkinat, tehokkuus ja

hyvinvointi, julkisen vallan rooli) Mankiw & Taylor luvut 1-12

• Pekka Mannonen Yrityksen teoria, kysyntäfunktio, yritys kilpailullisilla

markkinoilla, rahoitusjärjestelmä

• Mikko Lintamo Työmarkkinat Mankiw & Taylor luvut 18-20

• Hannu Piekkola BKT, talouskasvu ja tuottavuus Mankiw & Taylor luku 5

täyd.

2

Kuulustelut

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010

Kuulustelu monivalintana– kuulustelu 13.12.– 1. ylimääräinen kuulustelu 18.2. – 2. ylimääräinen kuulustelu 5.4.

3

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010

Sisältö:

1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta

2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate

Mikrotaloustiede:

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia

6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla

9 Tuottavuus ja kilpailukyky

10 Monopoli

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu4

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010

Makrotaloustiede:

12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta

13 Elintaso, hyvinvointi ja onnellisuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus

15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä

17 Työmarkkinat ja työttömyys

18 Raha ja inflaatio

19 Avotalouden makroteoriaa

20 Suhdannevaihtelut

21 Raha- ja finanssipolitiikka

22 Työttömyys ja inflaatio lyhyellä aikavälillä

23 Havaintoja nykyisestä talouskriisistä

24 Lopuksi

5

Talouden kuvaus neoklassisessa talousteoriassaTeoriaKuluttajat

Yritykset

Kunnat ja valtio

muu Suomi jaulkomaat

hyödyn maksongelma

voiton maksongelma

oman alueenkauppa-kumppanit

politiikka-tavoitteet javälineet

Käyttäytymissäännöt

työn ja pääoman tarjonta,yksityinen kulutus,säästäminen

työn ja pääoman kysyntä,välituotekysyntä,investoinnit

tuloverot, panos- ja tuotantoverot, alv, tulonsiirrot, tuet

kotim vienti = kotim tuonti,ulkom vienti > = < ulkomtuonti, pienen avotaloudenviitekehys

Reaaliset ja rahavirrat

työn ja pääoman määrät, työ- ja pääomatulot, verot ja tulonsiirrot, käytettävissä olevat tulot, yksityiset kulutusmenot

tuotanto, panosten käyttö, palkka- ja pääomakustannukset, verot ja tuet, liikevaihto, investointimenot

verotulot, tulonsiirto- ja tukimenot, julkisten palveluiden tarjonta

kotim ja ulkom viennin ja tuonnin tulot and menot, ulkomaan kaupan tasapaino

palkat, pääoman ja kuluttajahinnat

6

1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta

Niukkuus – on tehtävä valintojaTaloustiede – oppi rajallisten resurssien käytöstä

Päätöksenteko: periaatteet 1-4Kanssakäyminen, periaatteet 5-7Koko talouden toiminta, periaatteet 8-10

1. On tehtävä valintoja (kotitalous, yritys, julkinen sektori, yhteiskunta, tehokkuus vs oikeudenmukaisuus)

2. Minkä tahansa valinnan kustannus on se mistä joutuu luopumaan saadakseen haluamansa (hyöty vs kustannus, välittömät ja vaihtoehtoiskustannukset)

3. Rationaaliset ihmiset valitsevat rajahyötyjä ja rajakustannuksia vertaamalla [johdonmukaisuus, esim. MU(x) = P(x) = optimi]

7

4. Ihmiset reagoivat kannusteisiin (hyödykkeen hinnan nousu, työelämässä, informaatio: vakuutusyhtiöt)5. Vaihdanta = kauppa) kannattaa (erikoistuminen, työnjako)6. Markkinat ovat pääsääntöisesti hyvä keino organisoida taloudellista toimintaa (markkinatalous, keskusjohtoinen talous, oman edun tavoittelu)7. Julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden toimintaa (toimimattomuus, tulonjaon oikeudenmukaisuus, ulkoisvaikutukset,markkinavoima)8. Elintaso perustuu kansantalouden kykyyn tuottaa hyödykkeitä = tavaroita ja palveluita (työn tuottavuus vs työpanos)9. Rahan määrä on inflaation perimmäinen syy (hintaso, setelirahoitus, tavoite = vakaus)10. Yhteiskunnan on valittava inflaation ja työttömyyden kesken (Phillipsin käyrä, palkkakäyrä-teoria, suhdannevaihtelu)

8

Elintason osatekijät Suomessa 1900-2008 (indeksejä, 1900=1)

9

Inflaatio Suomessa 1901-2008

10

2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate

Adam Smith (1776), An Inquiry into the Nature and Causesof the Wealth of Nations– ”…never attempt to make at home what it will cost himmore to make than to buy”

absoluuttinen etu (suorat kustannukset, panokset vs tuotokset)suhteellinen etu (vaihtoehtoiskustannukset, erikoistutaan siihen missä

suhteellinen etu on suurin)arkipäivä: vaatteet, ruoka, kulkuvälineet, mitä jos tekisit kaiken itse?

1. Vaihdannan perusta on luottamus instituutioihinluotamme tuntemattomien valmistamiin hyödykkeisiin?instituutiot kuten omistusoikeus ylläpitävät luottamustainstituutiot ovat käyttäytymissääntöjäelintaso pääsi kasvuun paljon myöhemmin

11

Teknologian kehitys ja mailman väkiluku

12

Luottamus ja rahoitusmarkkinat

Rahoitusmarkkinattoimivat periaatteessa kuten muutkin markkinatvälittävät rahoitusta = lainoja ylijäämäisiltä (säästäjät) talousyksiköiltä

alijäämäisille (investoijat)luottamus korostuu, sopimukset ovat pitkäaikaisialuottoriskikäytännössä ei vaihtoehtoa: jokainen ei voi rahoittaa investointejaan

itse kulutuksestaan luopumalla (vrt asunnon 100% ennakkosäästäminen)tehoton ratkaisu kuten omavaraistalous

13

Luottamus pankkien maksukykyyn heikkeni rahoitusmarkkinoiden kriiseissä 2008 ja 2009

14

2. Suhteellisen edun periaateesimerkki kahdesta viljelijästä: F(armer) ja R(ancher), jotka tuottavat

perunoita ja lihaaR:llä on molemmissa tuotteissa absoluuttinen etu

molemmat tekevät töitä 8 h päivässä

… tai lineaarinen kombinaatio

15

Tuotantomahdollisuuksien käyrät

16

17

Erikoistuminen ja kaupankäynti

Miten F:n käy jos tuottajat ryhtyvät vaihdantaan?pitäisikö R:n tuottaa yksin ja F:n olla toimettomana?vrt Kiina-ilmiöstä käytävä keskustelumolempien kannattaa erikoistua tuottamaan suhteellisen edun

(vaihtoehtoiskustannukset) periaatteen mukaanvaihtoehtoiskustannus (= suhteellinen hinta) on se määrä yhden

hyödykkeen tuotantoa, josta joudutaan luopumaan, kun lisätään toisen hyödykkeen tuotantoa

suhteellinen etu tuotteen valmistuksessa on sillä tuottajalla, jollavaihtoehtoiskustannus on pienin

18

… kuten edellä

19

ErikoistuminenF erikoistuu perunan viljelyyn jos saa perunakilosta > ¼ kg lihaaR erikoistuu lihan valmistukseen jos saa perunoita halvemmalla kuin ½ kg lihaavaihdannan toteutumisen ehto: perunan hinta lihassa mitattuna > ¼, mutta < ½yhteistuotanto ja kokonaiskulutus kasvavat, kun resurssien = ajan käyttö

tehostuu

20

21

Kaupankäynti lisää kulutusta

22

23

3. Mitä voimme oppia?

yksinkertaisen esimerkin opetukset pätevät yleisesti, myös maillekun tuotannossa jokainen erikoistuu siihen missä on paras suhteellinen

etu niin kokonaistuotanto kasvaa, tästä hyötyvät kaikki kulutuksen kasvun kautta

tuotanto kasvaa siksi, että erikoistumalla ja käymällä kauppaa saadaantuotteita halvemmalla kuin itse valmistamalla, sillä niitä voidaan ostaasiltä, jolla tuotannon vaihtoehtoiskustannus on pienin

suhteellinen etu mitataan tavaroissa, kaupankäynti on pohjimmiltaantavaraa tavaroista

rahassa ajattelu sekoittaa: kaikki tuotanto Suomessa voi olla kalliimpaakuin Kiinassa ja silti hyödymme kaupasta

vaihdannan täytyy olla vapaaehtoista ja perustua sääntöihin, kutenomistusoikeuteen, ilman luottamusta ei synny kauppaa

protektionistiset argumentit sotkevat absoluuttisen ja suhteellisen edunvapaa kauppa mielletään usein nolla-summa-peliksivrt EU27+, vapaakauppa-alueet, WTO-sopimus

24

Elintaso ja talouden avoimuus: Koreoiden vertailu

25

Suomen ulkomaankauppa

26

Suomen vienti maaryhmittäin 2009

27

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

Markkinatasapaino ja -muotojamarkkinat ovat paikka jossa ostajat ja myyjät kohtaavat (pörssi, sähkö-

markkinat, eBay, kahdenkeskinen neuvottelu …)kysyntäkäyrä = relaatio kysytyn määrän ja hinnan välillätarjontakäyrä = relaatio tarjotun määrän ja hinnan välilläkyseessä suhteellinen eli reaalihinta, esim. P/KHI, P = nimellishintamarkkinat ovat tasapainossa, kun tuotteen hinta on sellainen, että:

kysyntä = tarjota

kilpailulliset markkinat (ostajia ja myyjiä paljon, ettei kukaan voi vaikuttaa hintaan, kaikki ottavat hinnat annettuina)

täydellinen kilpailu (markkinat kilpailulliset, tuotteet samanlaisia)monopoli (yksi myyjä, joka voi määrätä hinnan)oligopoli (muutamia myyjiä, yksittäinen myyjä voi vaikuttaa hintaan)monopolistinen kilpailu (useita myyjiä ja ostajia, tuotteissa eroja, jokainen

myyjä voi asettaa oman hintansa, mutta tuotteelle on olemassa korvaava tuote)28

”Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen”

tarjonta

kysyntä

tasaphinta

tasap määrä

kuntien ja valtionbudjetit, verotus, tulonsiirrot ja tuet

työ- ja pääoma-panokset

tuotannontekijämarkkinat

ulkomaan kauppa

kotimaan kauppa

yksityinen ja julkinen kulutus

tavaroiden japalveluiden tuotanto

hyödykemarkkinat

yksityiset jajulkiset investoinnit

nettomuuttoliike,työttömyys jaräätälöinti sovellukseen

toimiala- ja aluedimensiot

staattinen tai dynaaminen analyysi sovelluksen mukaan

aikadimensio

2010, 2011 … 2015 … 2020 …

yleinen tasapaino

29

Markkinatalouskotitalouksien = kuluttajien päätökset itsenäisiä (ostot, työnteko)yritysten päätökset itsenäisiä (valmistus, myynti, tuotannontekijät)tuottaja- ja kuluttajahinnat muodostuvat markkinoillamarkkinat allokoivat kansantalouden tuotannolliset resurssit

kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseenmarkkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaamutta julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin,

kun ne eivät toimi hyvin

1. Kysyntäkäyrä

tuotteen markkinakysyntäkäyrä kertoo kuinka paljon sitä ostetaankullakin hinnalla

estimointi edellyttää tietoja: määrät, hinnat, muut kysyntään vaikuttavattekijät

30

Kysyntäkäyrän kuvitteellinen estimointi

31

32

Kuluttajan valintateoriaselvittää kysyntään vaikuttavia tekijöitäoletus: kuluttaja toimii rationaalisesti (valintaperusteet: Lidl vs CM)ostot tyydyttävät kulutustarpeita”goods are good”kuluttaja maksimoi hyötyään = tarpeentyydytyksen asteannetut tekijät: hinnat, muiden tuotteiden hinnat, käytettävissä olevat tulot,

tarpeet

Budjettirajoiteasettaa rajat kuluttajan valinnoillePa Xa + Pb Xb + … + Pn Xn < tai = Y,

jossa P = tuotteen hinta, X = määrä ja Y = tulot

Hyötyfunktiokertoo mitä kuluttaja haluaa = kulutustarpeet = tarpeentyydytyksen asteU = U(Xa, Xb, …, Xn)

33

Hyödyn maksimointikuluttaja valitsee määrät = hyödykekorin asetelmassa:

Maksimoi U = U(Xa, Xa, …, Xn) siten, että Pa Xa + Pb Xb + … + Pn Xn < tai = Y

hyödyn tulee olla mahdollisimman korkea, mutta tulojen pitää riittääkulutusmenoihin

optimaalinen valinta X* on se jossa MU(X) = P, jossa MU = rajahyötyMU mittaa hyödyn muutosta kun kulutetaan yksi tuoteyksikkö enemmän,

oletetaan laskevaksi määrän suhteen (vrt syödyt pizzapalat Raxissa)

34

Rajahyöty MUkuvaa kuluttajan maksuhalukkuuttaesittää kysyntäkäyrää eli kuluttajan valintoja tuotteen eri hinnoilla

35

Markkinakysyntäkäyrä (mk)yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä on ”hänen päässään” ja vaikeasti

havainnoitavissa (vrt markkinatutkimus)mk saadaan teoreettisesti selville laskemalla kullakin hinnalla kaikkien

kuluttajien kysymät määrät yhteentarvitaan yritysten markkinointia ja talouspoliittista päätöksentekoa

varten

36

Markkinahinta ja rajahyödytkun tuotteen markkinahinta on annettu, jokainen kuluttaja ostaa sitä

määrän X, jolla MU(X) = Phinta sama kaikille, joten kaikkien kuluttajien rajahyödyt ovat samatkuluttajille A ja B: MU_A(Xa) = MU_B(Xb) = Pkuviossa: MU_A(4) = MU_B(3), kun hinta on 2 dollaria per tötteröhinta = maksuhalukkuus on sama, joten rajahyöty on sama, vaikka

kulutetut määrät eroavat

Erilaisia hyödykkeitänormaalihyödykkeet: kysyntä kasvaa tulojen kasvaessainferioriset hyödykkeet: kysyntä vähenee tulojen kasvaessasubstituutit: toisiaan korvaavia, toisen hinnan nousu vähentää toisen kysyntääkomplementit: toisiaan täydentäviä, toisen hinnan nousu lisää toisen kysyntäämuut tekijät kuin hyödykkeen oma hinta siirtävät kysyntäkäyrää

koordinaatistossa, jonka akseleina ovat tuotteen hinta ja kysytty määrä

Kysyntäkäyrän siirtyminen (a = kysyntä vahvistuu,b = kysyntä heikkenee esim tulojen muutosten takia)

37

38

2. Tarjontakäyrätuotteen markkinatarjontakäyrä kertoo, kuinka paljon sitä tarjotaan

markkinoille kullakin hinnalla (voidaan estimoida jos on tarvittavia tietoja)tuotteet valmistetaan yrityksissä = tarjoajatyrityksen teoria opettaa mm miten tarjonta määräytyy

yritysten oletetaan maksimoivan voittojaanvoitto = = myyntitulot – tuotantokustannukset

= R(X) – C(X) = PX – C(X), jossa R on myyntitulot (PX), C tuotantokustannukset ja X on myyty määrä

voiton maksimiin pääsemisen ehto on P = MC(X)MC on rajakustannus ja kertoo kuinka paljon tuotantokustannukset

kasvavat, kun tuotettu määrä kasvaa yhden yksikönjos P > MC, tuotantoa kannattaa kasvattaa koska tulot kasvavat

nopeammin kuin kustannukset, jolloin voitto kasvaajos P < MC, niin päinvastoin

Yrityksen optimaalinen tuotanto

39

oletettu, että kustannukset kasvavat tuotetun määrän kasvaessaoptimaalinen = voiton maksimoiva valinta X* on se, jossa

MC(X) = P

40

Rajakustannukset ja tarjontakäyrärajakustannusten kuvaaja esittää, miten yritys reagoi markkinoilla

vallitsevaan hintaan,jolloin se kuvaa myös tuotteen tarjontakäyräätuotteen markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten

yritysten tarjoamat määrät kullakin hinnalla

supplied

41

Hin

ta

Markkinatarjontaan vaikuttavat tekijättuotteen oma ja tuotantopanosten hinnattuotantoteknologiamuut tekijät siirtävät tarjontakäyrää hinta-määrä-koordinaatistossavahvistavat tekijät => oikealleheikentävät tekijät => vasemmalle

42

3. Markkinatasapainomarkkinat ovat tasapainossa, kun hinta on sellainen, että

kysyntä = tarjontajos P >, niin liikatarjontaa, jos P <, niin liikakysyntääkysyntä- ja tarjontafunktiot: kysyntä P = D(X), tarjonta: P = S(X)tasapaino: D(X) = S(X) => X* ja P*

Jäätelömarkkinoiden tasapaino

43

44

Jäätelön kysynnän ja tarjonnan jakautuminen

45

MU_A(4) = MU_B(3) = 2 $ = markkinahintaMC_1(3) = MC_2(4) = 2 $ = markkinahintatasapainotilanne!

46

4. Markkinat, resurssien kohdentuminen ja joustotrajahyöty MU(X) kertoo kuluttajien tarpeistarajakustannus MC(X) kertoo yritysten tuotantomahdollisuuksistakun MU(X) = MC(X) tarpeet ja mahdollisuudet vastaavat toisiaanoletetaan, että tuotteesta ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin ennenkysyntäkäyrä siirtyy oikealle, uusi tasapaino määräytyy tasolle P2, X2kysynnän ja tarjonnan reagointi riippuu vastaavista joustoista

47

Kysynnän hintajoustomittaa kysynnän määrän reagoimista hinnan muutokseenon: kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna (÷) hinnan suhteellisella

muutoksella (tästä lähtien symboli X = Q)e = Q/Q ÷ P/P, jossa e on jouston arvo, Q kysytyn määrän muutos,

P hinnan muutosjousto on arvoltaan negatiivinen, koska hinnan noustessa kysyntä vähenee

ja laskiessa kasvaa

48

49

Esimerkki kysyntäjouston laskemisesta keskipistemenetelmällä

50

Tulkinta: hinnan noustessa22 %, kysyntä laskee 67 %, elihinnan noustessa 1 %, kysyntälaskee 3 %

51

Urbaani legenda: Saudi-Arabian ministerin poika oppi Harvardissa, ettäöljyn kysynnän hintajousto on -0.5. Jäi sitten miettimään mitä tärkeää kertoisi isälle oppineensa. Hän vieraili kotonaan vuonna 1972 …

52

Jousto kertoo siitä, miten ostajien tuotteeseen käyttämä rahamäärä (PQ) eli myyjien siitä saamat tulot muuttuvat hinnan muuttuessa

53

54

55

56

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

onko em kriteerein valikoitunut markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta

hyvä vai huono = toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

yhteiskunnan hyvinvointi maksimoituu kun kuluttajan ja tuottajan ylijäämien

summa on mahdollisimman korkea

1. Kuluttajan ylijäämä

yksittäisen kuluttajan ylijäämä yhdeltä ostetulta yksiköltä

= maksuhalukkuus - hinta, joka täytyy maksaa

maksuhalukkuus voi olla > hinta esim ensimmäiseltä yksiköltä

(vrt ensimmäinen pala pizzaa)

kuluttajat erovat toisistaan maksuhalukkuuden suhteen

Esimerkki maksuhalukkuudesta ja kysyntäkäyrästä

57

Kysyntäkäyrä

58

59

60

100 – 70 = 30

Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään

61

kuluttajan hyöty kulutusmäärästäQ1 on alue 0BACQ1

kuluttajan menot ovat alue 0BCQ1

nettohyöty = kuluttajanylijäämä on alueABC

62

kysyntäkäyrän avulla voidaan mitata kuluttajien hyvinvointiatuotteen hinnan lasku lisää kuluttajien hyvinvointia ja nouse

vähentää hyvinvointia

63

2. Tuottajan ylijäämätuottajan ylijäämä mittaa sitä ”hyötyä”, jonka myyjä saa markkinoille

osallistumisestatuottajan eroavat toisistaan rajakustannusten suhteen

64

65

66

Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään

67

68

Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät markkinatasapainossa

69

markkinoille tuotetaan ja sieltä vaihdetaan määrä, joka maksimoikuluttajien ja tuottajien ylijäämillä mitatun yhteiskunnan hyvinvoinnin

70

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksiahyvinvointiteoria tarkastelee miten resurssien allokoituminen

kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiinopimme edellä, että markkinat toimivat tehokkaasti kun tehokkuutta

mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla

tarkastelutapaa voidaan käyttää esimerkiksi– hyödykeverotuksen vaikutusten tarkasteluun– hintasäännöstelyn vaikutusten ymmärtämiseen– kansainvälisen kaupan vapautumisen vaikutusten mittaamiseen

1. Verotuksen kohtaantojulkinen valta kerää veroja rahoittaakseen julkisia menojaverotus nostaa verotettavan hyödykkeen hintaa ja vähentää sen

markkinoilla vaihdettua määrää=> yhteiskunnan kokonaishyvinvointi laskee, julkiset menot toisaalta nostavat hyvinvointia

71

verotuksen kohtaanto mittaa kuka veron maksaa: kuluttaja vai tuottajavastaus riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustostaasetetaan 0.50 euron vero jäätelön myyjille (esim alv = 23 %)

72

se kumpi osapuoli veron lopulta maksaa, riippuu siitä, miten veron aiheuttama hinnan korotus vaikuttaa markkinatasapainoon

tämä puolestaan riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoistase osapuoli maksaa suuremman osan, jonka käyttäytyminen on

joustamatonta

73

74

olkoon P tuotteen hinta kuluttajalle ja T tuoteyksiköltä maksettava vero, jolloin hinta tuottajalle on P–T

75

2. Verotuksen tehokkuustappio

76

77

78

79

80

81

82

83

84

3. Kansainvälisen kaupan hyvinvointivaikutus

85

86

87

88

89

90