YHDESSÄ MAAILMALLE

Uudet Team Finland -palvelut yrityksille.

›› Vaatteen matka maailmalla ›› Kiinassa pitää kiirettä

KAUPPAPOLITIIKKATALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTInro 3 | 2014

LENITA TOIVAKKA:

Suomalaiselle

osaamiselle on

kysyntää maailmalla.Terveysteknologian vienti vetää

Nouseva Afrikka

Tilaa lehti tai tee osoitteenmuutoswww.kauppapolitiikka.fi/tilaus

MCI

Monet maat ja yritykset ovat viime vuosina heränneet afrikkalaisten maiden potentiaaliin.

2 Kauppapolitiikka nro 3|2014

”Nyt on tullut aika astua kulisseista näyttämölle.”

Suomi pelaa parhaillaan kori-pallon maailmanmestaruuski-soissa Espanjassa. Koriskuume on maassamme kovassa nou-sussa, ja paikalle on matkusta-nut 8 000 suomalaista kannatta-jaa. Vain muutama vuosi sitten ajatus Suomesta MM-kisoissa

tuntui utopistiselta. Esimerkiksi EM-kisoissa Liettuassa vuonna 2011 paikanpäällä joukku-een esityksiä seurasi vain muutama sata suoma-laista kannattajaa.

Vertailussa kilpailijamaihin Suomen jouk-kue on yksi lyhyimmistä ja suuret tähdet lois-tavat poissaolollaan. Mikä on menestyksen salaisuus? Menestystekijöitä ovat ainakin erin-omainen ja hyvin yhteen hitsautunut joukkue- ja puolustuspeli, mainio joukkuehenki sekä sitou-tuminen yhteiseen tekemiseen. Näillä samoilla eväillä pärjää myös suomalainen pieni ja kes-kisuuri yritys uusia markkinoita etsiessään. Team Finland voi maajoukkueen valmentaja Henrik Dettmannin tavoin mahdollistaa yrityk-sen menestymisen, mutta kaikki lähtee yrityk-sestä itsestään. Asenne ja halu kansainvälistyä ovat edellytyksiä maailmalla menestymiseen.

Kriitikot ovat syyttäneet Team Finlandin ole-van höttöä ilman sisältöä ja matkustelua ilman tuloksia. Paljon on kuitenkin tapahtunut viimei-sen puolentoista vuoden aikana. Uusia yhdessä tekemisen tapoja on kehitetty ja toimijoiden välistä yhteispeliä hiottu. Nyt on tullut aika astua kulisseista näyttämölle. Yrityksille suun-natut kansainvälistymispalvelut julkaistiin syys-kuun alussa (palvelut.team.finland.fi).

Keskiössä ovat yritysten tarpeet. Kerromme tästä lisää lehden sivulla 24 alkavassa jutussa. Tavoitteena on yritysten näkökulmasta sel-keä, helposti lähestyttävä malli, jossa kaikki kansainvälistymispalvelut ovat nähtävissä yhdellä silmäyk sellä. Yhden luukun periaatteen

mukaisesti jokaiselle palvelulle on määritelty vastuutaho. Ulkoministeriölle on tärkeää, että tar joamamme palvelut ovat selkeät ja helposti saatavilla. Tavoitteena on poistaa viimeinen-kin kynnys yrityksille lähestyä edustustojamme maailmalla.

Lehden VIP-vierashaastattelussa on Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka. Ukrainan kriisi ja pakotteet ovat pitä-neet huolen siitä, ettei ministeritaipaleen alkuun juuri luppohetkiä ole mahtunut. Haastattelussa ministeri painottaakin eteenpäin katsomisen merkitystä. Ongelmien sijaan on nähtävä mah-dollisuuksia ja lähdettävä rohkeasti maailmalle löytämään uusia markkinoita.

Afrikkaa on luonnehdittu ikuisen tulevaisuu-den mantereeksi. Monet maat ja yritykset ovat kuitenkin viime vuosina heränneet afrikkalais-ten maiden potentiaaliin. Rakkaat ruotsalaiset naapurimme ovat tässäkin asiassa olleet hieman meitä edellä. Lehden maantieteellinen teema on ”nouseva Afrikka”. Nostamme esille erityisesti kolme maata: Algerian, Ghanan ja Tansanian, joissa on paljon potentiaalia ja jotka heijasta-vat mantereen mahdollisuuksia. Tärkeä yhdis-tävä tekijä taustalla on energia, joka luo pohjan investoinneille ja sitä kautta talouskasvulle.

Sanotaan, ettei maailma koskaan tule val-miiksi. Usean vakavan kriisin riehuessa ympäri maailman ja niistä aiheutuvan ihmisten tus-kan nähdessään on välillä vaikea pysyä opti-mistina. Vastakkainasettelun paluu maailma-politiikkaan on korostanut talouden yhteyttä turvallisuus politiikkaan. WTO:ssa tilanne näyt-tää vähemmän valoisalta kuin joulukuussa Balilla. Suomelle ja Euroopalle tämä korostaa kahdenvälisten kauppasopimusten merkitystä. Kauppa politiikan avulla pyritään tarjoamaan suomalaisille yrityksille tasavertaiset mahdol-lisuudet globaalilla pelikentällä. Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää maailmalla. ›‹

Yritysten asialla

pääkirjoitus

VILLECANTELLPäätoimittaja

3nro 3|2014 Kauppapolitiikka

6”Meidän on haettava uusia markkinoita.”LENITA TOIVAKKA, EUROOPPA- JA ULKOMAANKAUPPAMINISTERI

nro 3 | 2014

sisä

ltö ›› LUE LISÄÄ

www.kauppapolitiikka.fi

20

24

3 Pääkirjoitus

6 VIP-vieras Tapasimme Eurooppa- ja

ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan.

14 Vaatteen matka maailmalla Puolet vaatteen hinnasta on veroja ja

hallinnollisia maksuja valtioiden

välillä.

20 Terveysteknologian vienti vetää Planmeca toimii kasvavilla

terveysteknologian markkinoilla.

24 Yhteisvoimin uusille markkinoille Uudet Team Finland -palvelut yrityksille

28 Nouseva Afrikka Algeriaa, Ghanaa ja Tansaniaa yhdistävät

kasvu ja mahdollisuudet suomalais-

yrityksille.

4 Kauppapolitiikka nro 3|2014

28

PALSTAT

KAUPPAPOLITIIKKA

18

”Tansanian uusista tuotteista ja palveluista kiinnostunut keskiluokka kasvaa huimaa vauhtia.”SINIKKA ANTILA, SUOMEN TANSANIAN SUURLÄHETTILÄS

441 760

JULKAISIJA

Ulkoasiainministeriö

PÄÄTOIMITTAJA

Ville Cantell

puh. 0295 351847

ville.cantell@formin.fi

TOIMITUSSIHTEERI

Riikka Harju

puh. 0295 351832

riikka.harju@formin.fi

TOIMITUSNEUVOSTO

Markku Keinänen (pj.), UM

Matti Anttonen, UM

Ville Cantell, UM

Simo Karetie, EK

Severi Keinälä, TEM

Jouni Mölsä, UM

Kari Hietanen, Wärtsilä

Outi Torniainen, Finpro

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

MCI Press Oy

ILMOITUKSET

MCI Press Oy

puh. 09 2525 0250

ilmoitukset@mcipress.fi

TILAAJAPALVELU JA

OSOITTEENMUUTOKSET

www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

PAINOPAIKKA

Scanweb Oy

PAINOS

10 000 kpl

PAPERI

UPM Fine 90/170g/m2

Irtonumero 9 €

10 Lyhyesti

17 Anttonen Kotimarkkinaksi maailma

18 Kentän ääni Leo Svahnbäck

Suomen suurlähetystö, Peking

36 Lue

37 Q&A Neuvoja kansainvälistymiseen

38 52 vuotta sitten Saharan luonnonkaasun tuonti

Eurooppaan

39 Kolumni Satu Santala: Afrikan avara taivas

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38

ja voit voittaa Samsung

kamerapuhelimen!

5nro 3|2014 Kauppapolitiikka

– Team Finland -toiminta on äärettömän tärkeää Suomelle tällä hetkellä, sanoo ministeri Toivakka.

6 Kauppapolitiikka nro 3|2014

Asenne ratkaisee kaiken, toteaa Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka.

ROHKEASTI MAAILMALLE

TEKSTI VILLE CANTELL KUVAT SAMI TIRKKONEN

7nro 3|2014 Kauppapolitiikka

”OPETTAVAISINTA MITÄ ELÄMÄSSÄNI ON TAPAHTUNUT ”

›› Lenita Toivakalla on omakohtaista kokemusta siitä, ettei yrittäjän arki aina ole ruusuilla tanssimista. Kun he yhdessä miehensä kanssa vuonna 1994 avasivat Citymarketin Mikkeliin, oli heillä paljon unelmia ja kovat tavoitteet.

– ”Suomen paras kauppa”, oli mainoslause, josta lähdettiin liikkeelle. Piti luoda jotain uutta, asiakaslähtöisyys oli päivän sana.

Siperia, tai tässä tapauksessa lama, kuitenkin opetti. Vaikea talous­tilanne ja kova kilpailu pakottivat miettimään kaiken uudestaan. Syvän ja raskaan tien kautta he onnistuivat saamaan yrityksen jaloil­leen ja löysivät paikkansa.

– Opettavaisinta mitä elämässäni on tapahtunut, toteaa Toivakka. Asenne ratkaisee kaiken. Sillä voidaan korvata paljon ja se vie pitkälle.

Hän muistuttaa, ettei mikään ole ikuista ja jokainen kriisi loppuu aikanaan. Niin päättyy myös nykyinen Venäjää koskeva.

– Emme vain tiedä milloin. Tästä mennään eteenpäin ja uusia mah­dollisuuksia avautuu.

”Kannustan lähtemään mukaan matkoille.”

auhdikas. Näin kuvailee juhan-nuksen jälkeen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä aloittanut Lenita Toivakka ministeriuransa alkua. Heinä-kuussa kuumeni säiden lisäksi myös Ukrainan-kriisistä ja pakotteista käytävä keskustelu.

– Tämä antoi välittömän shokkihoidon siitä, miten tär-keää kauppapolitiikka Suomelle

on. Jos siitä ei vähän aikaan ole keskusteltu, niin nyt keskustellaan.

Toivakan mukaan kolme asiaa väkisinkin kannustavat hakemaan Suomelle kauppapoliit-tisin keinoin kasvua ja kilpailukykyä. Taloudelli-nen tilanteemme on jo pitkään ollut heikko ja olemme velkaantuneet. Toinen asia on Venäjän taloustilanne ja kolmas Suomen sisäinen teolli-nen rakennemuutos. Näihin uhkatekijöihin voi-daan vastata vain kauppapoliittisin keinoin.

– Meidän on haettava perinteisten hyvien kumppaneidemme lisäksi uusia markkinoita.

TEAM FINLANDIN OSALTA on tehty erin-omaista työtä lyhyessä ajassa, Toivakka sanoo. Kansainvälinen verkosto on varsin kattava ja toiminta maailmalla on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kehujakin on tullut eri suunnilta.

– On tärkeää, että kotimaan toimintaa nyt vahvistetaan. On luotava selkeä polku yrityk-sille löytää Team Finlandin pariin. Monet yrityk-set ovat huolissaan siitä, onko oma asia riittävän tärkeä. Tämä kynnys tulee saada todella mata-laksi. Yrittäjille tulee tehdä mahdolliseksi toteut-taa unelmansa kansainvälistymisestä.

Hän kertoo tarinan nuoresta yrittäjästä, jonka tapasi Oulussa. Kiinnostusta lähteä maa-ilmalle oli, mutta ei tietoa mistä aloittaa. Tilai-suudessa mukana olleet paikkakunnan Team Finland -toimijat istahtivat yhdessä alas keskus-telemaan yrittäjän kanssa. Tilaisuuden jälkeen

yrittäjä vetäisi Toivakkaa hihasta todeten ”nyt tiedän keneen ottaa yhteyttä”. Polku oli löyty-nyt.

– Team Finland -toiminta on äärettömän tär-keää Suomelle tällä hetkellä. Uudet työpaikat syntyvät pääosin pienissä ja keskisuurissa yri-tyksissä. Rahoitus on usein heille kynnyskysy-mys kansainvälistymisessä.

Suomen koulutusta ja luotettavaa hallin-toa voidaan Toivakan mielestä käyttää vielä nykyistä enemmän hyödyksi Suomi-kuvan kir-kastamisessa. Erityisesti koulutusvienti on olen-nainen osa tätä. Oppilaitosten ja yrityskentän tulisi keskustella enemmän keskenään. Usein kuultu palaute on, että olemme suomalaisina hyviä tekemään tuotteita, mutta heikompia myynnissä ja markkinoinnissa.

– Tärkeää olisi olla valmiita kansainvälisty-mään. Menestyvät suomalaiset yritykset ovat kuitenkin parhaita Suomi-kuvan kirkastajia maailmalla.

Omilla Team Finland matkoillaan ministeri haluaa painottaa erityisesti pk-yritysten osallis-tumista. Heitä pitää erityisesti kannustaa maail-malle, koska niiden kasvuedellytykset ovat kai-kista suurimmat. Ministerin matkakalenterissa ovat Kiina ja Yhdysvallat, jossa erityisesti Silicon Valley ja maan pohjoisosat ovat mielenkiintoi-sia. Toivakka kuitenkin korostaa myös lähimark-kinoiden merkitystä.

– Läheltäkin kannattaa etsiä. Ruotsi, Norja ja Saksa ovat luonnollisia kohteita yritykselle, joka lähtee kansainvälistymään ensimmäistä kertaa. Näiden merkitys on Venäjän vastapakotteiden myötä korostunut viimeaikoina.

MINISTERI PAINOTTAA, ETTÄ tilanne Venäjän osalta on hyvin vakava. Venäjän aset-tamien vastapakotteiden suorat toimialakoh-

V

8 Kauppapolitiikka nro 3|2014

taiset vaikutukset pystytään arvioimaan var-sin hyvin. Pakotteiden piirissä on tällä hetkellä noin viisi prosenttia Suomen suorasta viennistä. Mutta välilliset vaikutukset ovat merkittävästi suuremmat. Mittasuhteena on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että Venäjän vienti on laskenut viime vuosina ja vastaa kahdeksaa prosenttia Suomen kokonaisviennistä.

– Tätä ei pidä kuitenkaan ollenkaan vähek-syä. Esimerkiksi elintarviketeollisuudelle vai-kutukset ovat joka tapauksessa merkittävät. Valtiovarainministeriö pyrkii nyt tarkasti arvi-oimaan, mitä välilliset vaikutukset tulevat ole-maan. Näitä ei tarkalleen tiedetä.

Toivakka painottaa, että realistisen kuvan saamisen lisäksi on tärkeä koko ajan kat-soa eteenpäin. Ei pidä lamaantua. Suuri osa Venäjän-kauppaa tekevistä yrityksistä jatkaa toimintaansa. Kun akuutista kriisistä selvitään, on tärkeä suunnata katse kohti uusia markki-noita. On muistettava, että Venäjän talous-kasvu on ollut heikkoa jo pitkään ja Suomen idänvientikin on heilahdellut paljon.

– Meidän ei tule olla yhden kortin varassa.EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimusneu-

votteluja (TTIP) Toivakka pitää erittäin tärkeinä. – On laskettu, että TTIP-sopimuksen toteu-

tuessa EU:n talous voisi kasvaa 0,48 prosenttia vuosittain 2027 asti, mikä tarkoittaa 86 miljardia euroa vuositasolla. Laskelmien mukaan EU:n vienti Yhdysvaltoihin voisi kasvaa peräti 28 pro-senttia, mikä on aivan huikea lukema.

Sopimus madaltaisi myös pk-yritysten usein korkeaa kynnystä lähteä Yhdysvaltain markki-noille. Nopeampi markkinoillepääsy hyödyttäisi kaikkia eurooppalaisia yrityksiä ja toisi taloudel-lisia etuja.

– Eurooppa tarvitsee ehdottomasti tätä vapaakauppasopimusta. Sen kautta voidaan luoda kestävää kasvua.

Lisäksi tämä vahvistaisi ylipäätänsä euroop-palaisia arvoja ja toimintatapoja kauppapolitii-kassa, mikä olisi globaalistikin hyvä asia Euroo-palle. Toivakka toivoo lisääntyvää keskustelua kauppasopimuksista ja niiden merkityksestä.

– Ukrainan kriisi itsessään on esimerkki siitä, miksi vapaakauppakauppasopimuksia tarvi-taan. Kanadan ja EU:n välinen sopimus puoles-taan on hieno asia ja hyvä esimerkki TTIP:lle.

WTO:N OSALTA TILANNE ON han-kala. Jotkut ovat jopa kyseenalaistaneet koko WTO:n tulevaisuuden. Toivakka pitää vali-tettavana, ettei ratkaisua ole syntynyt. Hän kuitenkin korostaa, että Suomi ja EU, kuten komissaari Karel de Gucht on todennut, ovat sitoutuneita WTO:hon. Intia, joka jätti Balin sopimuksen ratifioimatta, on esiintynyt kehi-tysmaiden puolestapuhujana. Totuus on kui-tenkin, että muut kehitysmaat haluavat sopi-muksen.

– Tahtotila sopimuksen saamiselle on ole-massa. Nyt tarvitaan kompromissi, jonka kaikki

voivat hyväksyä. Tämä ei tarkoita, että yhteistyö kaupan vapauttamiselle on kaatunut. On otettu pieni askel taaksepäin, mutta nyt pyritään otta-maan isompi askel eteenpäin.

MINISTERI KANNUSTAA YRITYKSIÄ olemaan rohkeasti yhteydessä. Hän kuvaille suomalaisia pk-yrittäjiä rohkeiksi ja sinnikkäiksi. Yrittäjäura ei ole syntynyt kenellekään helposti. Nyt voisi olla hyvä hetki lähteä kokeilemaan omia siipiä maailmalle.

– Suomalaiselle osaamiselle on valta-vasi kysyntää maailmalla. Team Finland ver-kosto voi auttaa markkinoiden löytymisessä ja kansain välistymispolun alkuun pääsemisessä. Kannustan ottamaan rohkeasti yhteyttä.

Team Finland -verkon tulee Toivakan mukaan muodostua sellaiseksi, joka aidosti pal-velee, kuuntelee ja auttaa yrittäjää.

– Tulen jatkamaan aktiivista kiertämistä Team Finland -tilaisuuksissa, jotta tapaan yrit-täjiä. Samalla kannustan yrittäjiä lähtemään mukaan matkoille. Viime viikkoina olen erityi-sesti korostanut tätä tapaamilleni elintarvike-alan yrityksille. ›‹

LENITA TOIVAKKA (kokoomus)• 52vuotta• Eurooppa-jaulkomaankauppaministeri

24.6.2014-• Koulutus:kauppatieteidenmaisteri

Helsinginkauppakorkeakoulusta• Työura:aiemminlentoemäntänäFinnairilla,

kymmenenvuottaCitymarket-kauppiaanaMikkelissä,kansanedustaja

• Perhe:mies,kolmeaikuistatytärtä,koira• Harrastukset:suppailu(melominen

seisten),jooga,juoksujalaskettelu

Ministeri Toivakka kannustaa yrityksiä suuntaamaan

rohkeasti maailmalle.

9nro 3|2014 Kauppapolitiikka

Suomesta Euroopan kilpailukykyisin maa

SUOMI Uuden vertailun mukaan Suomi on Euroo-pan kilpailukykyisin maa vuonna 2020. Maailmanta-lousfoorumi WEF on julkista-nut uuden ennusteen, jonka mukaan Suomi on Euroo-pan kilpailukykyisin talous vuonna 2020. Suomen taakse jäivät muun muassa Ruotsi ja Hollanti.

Suomen vahvaa kilpailu-kykyä selittävät vertailussa vahva panostus koulutuk-seen ja opetukseen. WEF:n mukaan Suomi on myös yksi Euroopan innovaatiomoot-toreista ja eturintamassa siirtymisessä digitaaliseen talouteen. Suomen vahvuuk-sia ovat myös työmarkki-noiden toiminta ja yritysten toiminta ympäristö.

Tutustu tuoreeseen raporttiin ”The Europe 2020 Competitiveness Report, Building a More Competitive Europe”.

www3.weforum.org

lyhyesti”Venäjän tuontikielto koskee noin 5 % Suomen viennistä Venäjälle.” LENITA TOIVAKKA @toivakka 7. elokuuta

Team Finland -konseptin alla tarjotaan kansain-välistyville yrityksille selkeämpi palvelukokonai-suus yhteensovittamisen ja työnjaon selkeyttämisen kautta. Finpron julkiset kansainvälistymispalvelut uudistuvat osana Team Finlandia.

Tarkempaa tietoa palveluista löytyy osoitteesta palvelut.team.finland.fi ja lehden sivulta 24.

FRANKFURTIN KIRJAMESSUILLA SUOMI TEEMAMAANA

SAKSA Frankfurtin kirjamessut on maailman tärkein kirja­ ja media­alan tapahtuma, ja Suomi on messujen teemamaa vuonna 2014.

Frankfurtissa 8­12. lokakuuta järjestettävien kirjamessujen tavoitteena Suomelle on kirjallisuus viennin kasvattaminen. Messuille odotetaan vuosittain noin 300 000 kävijää, joista puolet on kustantamisen ammattilaisia.

Suomalainen kirjallisuus kiinnostaa Saksassa. Saksalaiset kustantajat ovat sitoutuneita markkinoimaan ja tekemään kampanjoita Suomen kirjallisuuden hyväksi tänä vuonna.

Ympäri Saksaa kiertävän COOL2014­satelliittiohjelman ydinteemat, suomalainen lukeminen sekä koulutuksen ja kulttuurin saavutettavuus, avaavat ovet suomalais­saksalaiselle yhteis­työlle myös muilla aloilla. Suomen Saksan­instituutti koordinoi ohjelmaa, joka levittäytyy helminauhana koko saksankielisen Euroopan alueelle.

buchmesse.de

2020Suomi on vuonna 2020 maailman kilpailukykyisin maa Maailmantalous- foorumin ennusteen mukaan.

Team Finland -kansainvälistymispalvelut julki

10 Kauppapolitiikka nro 3|2014

Team Finland -päivä pidettiin 28. elokuuta

Team Finland -päivä on ver-koston vuosittainen yhteinen tapahtuma, joka kokoaa Hel-sinkiin verkoston eri orga-nisaatiot, ulkomaan tiimien puheenjohtajat, Suomen alu-eelliset koordinaattorit ja kes-keiset sidosryhmät.

Päivän järjestivät yhteis-työssä valtioneuvoston kans-lia, ulkoasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Tänä vuonna ohjelmassa huo-mioitiin erityisesti Finpron ja ulkoasianhallinnon uudistuvat kansainvälistymispalvelut.

Lähes 30 suomalaista julkista ja yksityistä organisaatiota järjestää Pekingissä syys-joulukuussa Pure Finland Suomi -tapahtumien sarjan. Tapahtumien kautta Suomea esitellään laaja-alaisesti kiinalaisille vaikuttajille ja kuluttajille. Pure Finlandin kautta kiinalaiset kohderyhmät saavat uutta tietoa muun muassa suomalaisista kuluttajabrändeistä, innovaati-oista ja start-up-yrityksistä. purefinland.cn

Mari-Kaisa Brander on aloittanut Team Finlandin viestintäpäällikkönä valtioneuvoston viestintäosas-tolla. Hänellä ja tiimillään on jatkossa vastuu Team Fin-land -verkkosivuista ja sosiaalisen median kanavista. Lisätietoja: Mari-Kaisa Brander, puh. 040 131 3388, valtioneuvosto.fi, team.finland.fi

UUTTA PUHTIA KANADAN KAUPPAAN

KANADA Syyskuun 15. päivä järjestetään eduskunnan Pikkuparlamentissa Suomi–Kanada­bisnesseminaari. Seminaari on alkusysäys useammalle Kanada­aiheiselle tapahtumalle, sillä Suomen pohjoinen kumppanimaa Kanada on nyt ajankohtainen. Kauppaa EU:n ja Kanadan välillä helpottaa jat­kossa vapaakauppasopimus.

EU ja Kanada saivat elokuussa viimein päätökseen vuodesta 2009 käynnissä olleet neuvottelut kattavasta vapaakauppasopimuksesta (Comprehensive Eco­nomic and Trade Agreement, CETA).

Seminaarissa tarkoituksena on kertoa yrityksille, mitä uusia mahdolli­suuksia CETA tarjoaa. Tapahtumaan on kutsuttu puhumaan CETA­sopimuk­sen kanadalainen pääneuvottelija Steve Verheul. Suomen näkökulmasta sopi­musta arvioi ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastopäällikkö Markku Keinänen. Omia kokemuksiaan Suomen ja Kanadan liiketoiminta­ympäristöistä tulevat jakamaan Arctia Shippingin Tero Vauraste, Agnico Eagle Minesin Ingmar Haga ja Wipak Groupin Matti Rovamaa. Tilaisuuden avaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Seminaarissa nostetaan esille Kanadan – arktisen jättiläisen – suomalaisille yrityksille tarjoamat mahdollisuudet. Suomalaiselle arktiselle osaamiselle on jo pitkään ollut kysyntää Kanadassa. Maa kehittää määrätietoisesti pohjoisia alu­eitaan.

Syyskuun lopulla järjestetään pitkän tauon jälkeen myös EU–Kanada­ huippukokous. Huippukokouksessa asialistalla ovat sekä CETA­sopimus että sen rinnalla päätökseen saatu strateginen kumppanuussopimus EU:n ja Kana­dan välillä.

Topspot Afrikassa

AFRIKKA TopSpot on suo-malainen jalkapallon parissa toimiva yritys. He edustavat afrikkalaisia sekä Karibian alueen pelaajia, jotka pelaa-vat eri puolilla maailmaa. Toimintaan kuuluu kyky-jen etsintää Länsi-Afrikassa sekä Väli-Amerikan alueella. Viime vuosina ”TopSpot Talent Tournaments” -kon-septi on kiertänyt Nigeri-assa yli 20 osavaltiossa ja se on paikallistasolla suosittu ja turvallinen reitti pelaajien tulla huomatuksi.

Yritys kantaa yhteis-kuntavastuuta ja huolehtii myös niistä pelaajista, jotka niin sanotusti ”jäävät ran-nalle”, sillä useilla heistä ei ole mitään varasuunni-telmaa. Yritys haluaa antaa myös näille pelaajille kou-lutuksen avulla uusia mah-dollisuuksia. Ammattilai-seksi päätyvistä pelaajista halutaan puolestaan kasvat-taa roolimalleja Afrikan nuo-risolle.

Toiminnan tavoitteet ovat hyvin pitkälti samoja, kuin esimerkiksi suomalaisella LiiKe Ry:llä Tansaniassa. LiiKe Ry ovat kansalais-järjestö, joka urheilun avulla pyrkii saamaan positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan.

Toimintaa on myös ryh-dytty kuvaamaan, ja pie-nestä dokumentista on kas-vanut jo 13-osainen TV-sarja ”TopSpot - Spotting the Top Talent”.

Voit tutustua sarjaan osoitteessa topspotted.com.

Team Finland @teamfinlandfi 16. heinäkuuta

#COOL2014-satelliittiohjelma jatkaa kiertuettaan saksankielisen Euroopan halki. #finnlandinst http://ow.ly/zdfFj #Eurooppa

Suomi on vuonna 2020 maailman kilpailukykyisin maa Maailmantalous- foorumin ennusteen mukaan.

Pure Finland KiinassaTeam Finlandille uusi viestintäpäällikkö

11nro 3|2014 Kauppapolitiikka

lyhyesti”Winter is coming. The registration to Slush 2014 on 18-19 November is now open. www.slush.org.” SLUSH @SlushHQ

Alihankinta 2014 -messut

Alihankinta 2014 -messut jär-jestetään 16.–18. syyskuuta Tampereen messu- ja urheilu-keskuksessa. Kansainväliset Alihankinta-messut kokoa-vat teollisuuden alihankinnan ammattilaiset yhteen saman katon alle.

Suomen johtavan teollisuu-den messutapahtuman tee-mana on tänä vuonna koneen-rakennus. Myös uudistuvan teollisuuden markkinat ja Team Finland -palvelut esitellään messuilla yrityksille.

Team Finland -seminaarissa kuulet, miten yritykset ovat jo hyödyntäneet palveluja. Mes-suille on vapaa pääsy.

Soprano nousee Suomen johtavaksi kansainvälistymis- konsultiksi

Finpro ry on myynyt kaupalli-set kansainvälistymiskonsult-tipalvelunsa Soprano Oyj:lle.

Kaupallisten konsulttipal-veluiden myynti on osa laa-jempaa Finpron pk-yrityk-sille suunnattujen julkisten kansainvälistymispalvelujen uudistusta.

Liiketoimintakaupassa siirtyi 42 kansainvälisen kau-pan asiantuntijaa Sopranon palvelukseen nykyisten 220 konsultin rinnalle.

Suomalaisyritykset saa-vat yhdestä paikasta kaikki Finpron nykyiset kansain-välistymispalvelut sekä vienti-työssä tarvittavat johtamisen, viestinnän ja tietoteknologian koulutukset sekä vienninedis-tämistukien hakupalvelut.

EBAN 2014 European Business Angels Conference

European Business Angels Conference 17.–18. marraskuuta kokoaa yhteen jopa 400 sijoittajaa ja sidosryhmien jäsentä Helsingissä. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Slushin ja European Business Angels Network (EBAN) kanssa. Konfe-renssi on osa European Business Angels -viikkoa.ebanhelsinki2014.com

Oletko jo tilaaja? Onko kollegasi kiinnostunut tilaamaan myös lehden? Tilauksen voit tehdä vaivattomasti internetissä osoitteessa kauppapolitiikka.fi/tilaus

TIETOPAKETTI UUSISTA VENÄJÄ-PAKOTTEISTA

VENÄJÄ EU:n neuvosto on ottanut käyttöön rajoittavia toimen­piteitä Ukrainan tilanteen vakautta horjuttavien Venäjän toi­mien johdosta. Ne koostuvat pääomamarkkinoihin, puolustus­tarviketeollisuuteen, kaksikäyttötuotteisiin ja sensitiiviseen teknologiaan kohdistuvista rajoituksista. Säädökset tulivat voimaan 1. elokuuta.

Neuvosto päätti myös ottaa käyttöön rajoituksia, jotka kos­kevat kuljetus­, telekommunikaatio­ ja energiateollisuuteen sekä luonnonvarojen (öljy, kaasu ja mineraalit) hyödyntämi­seen liittyvää vientiä Krimille tai Sevastopoliin sekä investoin­teja näiden alojen hankkeisiin.

Lisäksi neuvosto lisäsi uusia henkilöitä ja yrityksiä niin sanottuun pakoteluetteloon, jossa mainittujen henkilöiden ja yhteisöjen varat tulee jäädyttää ja joille on kiellettyä luovut­taa varoja.

formin.finland.fi

400EBAN2014 -tapahtuma kokoaa yhteen jopa 400 sijoittajaa ja sidosryhmien jäsentä Helsingissä.

Tilaa Kauppapolitiikan uutiskirje ja maksuton lehti

12 Kauppapolitiikka nro 3|2014

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

Euroopan Unionin maiden kansantalouden kehittyminen on ollut heikkoa jo yli viisi vuotta ja nähtävästi kuluu vielä vuosia, ennen kuin Eurooppa pääsee taloudellisesti uudestaan jaloilleen. Euroalu-een keski määräinen taloudellinen kehitys on maasta riippuen yhden prosentin kummallakin puolella, ja työttömyys on noussut yli 12 pro-senttiin. Kuluttajaindeksi on laskussa ja deflaatio uhkaa Eurooppaa.

Tässä tilanteessa suomalaisen vientiteollisuuden on löydettävä nopeasti uusia markkina-alueita. Miksi ei siis Afrikka?

Afrikka on maanosa, jota suomalaiset yritykset ovat vierastaneet, lukuun ottamatta ehkä vientimaina Etelä-Afrikkaa ja Nigeriaa sekä Tansaniaa, joissa Suomella on ollut pitkäaikaisia kehitysapuohjelmia. Saharan eteläpuoliset, ranskankieliset Länsi- ja Keski-Afrikan valtiot eivät ole historiallisesti tuttuja suo-malaiselle vientiteollisuudelle, vaikka näiden alueiden keskimääräinen bruttokan-santuote kasvaa nykyisin keskimäärin yli kuuden prosentin vuosivauhdilla.

Asiaan on vaikuttanut varmastikin se, että suomalaiset yritykset ovat tähän asti pitäneet Länsi- ja Keski-Afrikkaa epävarmoina markkina-alueina, heikkoina maksajina, poliittisesti korruptoituneina ja fyysisesti vaarallisina alueina. Rans-kan kieli on näillä markkina-alueilla yleensä työkieli, mikä on osaltaan jarrutta-nut suomalaisten yritysten pyrkimyksiä alueelle.

Afrikka on kuitenkin muuttunut paljon ja jatkaa muuttumistaan yhä nopeam-min. Afrikan väestökasvun kehitys on maailman nopeinta. Mantereella on nyt 1, 2 miljardia ja vuonna 2050 2,4 miljardia asukasta. Koko asukasluvusta noin puolet on alle 18-vuotiaita. Koulutettujen nuorten määrä nousee nopeasti. Osal-listava demokratia tulee koulutuksen avulla parantamaan kansantalouden jakoa ja laajentamaan jo olemassa olevaa keskiluokkaa ja sen ostovoimaa. Afrikkaan on syntymässä uusi, erittäin suuri ja progressiivisesti vaurastuva kuluttajaryhmä.

Afrikan maiden taloudelliset kehitysluvut ovat olleet viime vuosien aikana korkeita. Ei pidä silti unohtaa, että nämä luvut perustuvat lähes kokonaan niin sanottuun raaka-ainepohjaiseen markkinatalouteen (esimerkiksi öljy, kaasu, erilaiset mineraalit, kulta, timantit, metsä- ja maataloustuotteet), jossa maailmanmarkkina hintojen vaihtelut voivat keinotekoisesti antaa väärän kuvan maiden taloudellisesta vakaudesta.

Jotta Länsi- ja Keski-Afrikka voisivat rakentaa paremman pohjan taloudelli-selle kehitykselle sekä parantaa asukkaidensa hyvinvointia ja koulutuksen tasoa, tulevat uudet infrastruktuurit sekä paikallisen teollisuuden kehitys olemaan prio-riteetteja tulevina vuosikymmeninä.

Luotettava sähköntuotanto ja -jakelu, juomakelpoisen veden jakelu, toimiva telekommunikaatio sekä tieverkoston ja satamalogistiikan kehittäminen ovat vält-tämättömiä investointeja, joita ilman alueellinen kehitys ei voi onnistua. Lisäksi kaivos-, rakennus- ja metsäteollisuus sekä maataloustuotanto ja siihen liittyvän teollisuuden kehittäminen tulevat olemaan avainasemassa maanosan kestävässä kehityksessä. Näillä sektoreilla suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista.

Tähän mennessä vain muutamat suomalaiset teollisuusyritykset, kuten Wärt-silä ja Metso, ovat saavuttaneet vakiintuneen aseman tytäryhtiöidensä kautta Länsi- ja Keski-Afrikassa. Nykyisin ei näille markkinoille enää pääse käymällä spot-kauppaa, vaan suomalaisten yritysten olisi nyt kiireesti kehitettävä itselleen Afrikan kehitysstrategia ja saatava omilla toimillaan pysyvä jalansija näillä uusilla tulevaisuuden markkinoilla. Aikaa ei ole enää hukattavaksi! ›‹

Afrikka – suomalaisten yritysten uusi eldorado?

PAAVO WIRO

Suomen kunniakonsuli

Kamerun

Kauppapolitiikan seuraavassa numerossa 4/2014: Teemana aina ajankohtainen Venäjä.

MAAILMAN MARKKINAT 2014 JULKISTAMISTILAISUUS

AFRIKKA Tämänvuotisen Maailman markkinat ­julkai­sun teemana on Afrikka. Vuoden 2014 kirja julkaistiin ulkoministeriön järjestämässä tilaisuudessa 21.8., jossa Suomen suurlähettiläät Tansaniasta, Etelä­Afrikasta ja Algeriasta kertoivat maiden markkinanäkymistä. Lisäksi paikalla oli yritysedustajia muun muassa Mafi Oy:stä jakamassa kokemuksiaan.

Monet suomalaisyritykset ovat heränneet lupaavien Afrikan markkinoiden mahdollisuuksiin. Afrikan talo­udet kehittyvät vauhdilla. Maanosa on merkittävästi kehittyvä markkina­alue, joka tarjoaa tulevaisuudessa yhä enemmän mahdollisuuksia myös suomalaisille yri­tyksille.

Afrikan talouksien kasvu tuo mukanaan miljardiluokan investointeja muun muassa energiaan, liikenneinfrastruktuuriin ja tietoliikenteeseen.

Ennakointitieto, maatieto ja tieto liiketoimintamah­dollisuuksista ovat jatkossakin tärkeää yrityksiä tuke­vaa ulkoministeriön toimintaa verkostoitumis­ ja arvo­valtapalvelujen sekä kaupanestetyön ohella.

Julkaisu on luettavissa sähköisesti ulkoministeriön verkkosivuilla osoitteessa formin.finland.fi.

Seuraava lehti ilmestyy

27. marras-kuuta.

13nro 3|2014 Kauppapolitiikka

Vaatteen matka maailmalla10 €

83%

24%

7%

2%

2%

Kauko-Itä ja EU:n ulkopuoliset maat

edustavat 83 prosenttia

kaikesta vaatealan tuonnista.

24%

8%

17%Euroopan maista tuodaan

noin 17 % kaikesta vaatealan tuonnista. Alle 1 % siitä on

suomalaista.

14 Kauppapolitiikka nro 3|2014

Vaate- ja tekstiilialan markkinoilla Suomen omavaraisuusaste oli hyvä vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Tekstiilituotanto on kuiten-kin viime aikoina vähentynyt.

– Tällä hetkellä Kauko-Itä ja EU:n ulkopuoliset maat edustavat 83 pro-senttia kaikesta tuonnista vaatealalla. Euroo-pan maista tuodaan puolestaan noin 17 pro-senttia ja pieni osuus, eli käytännössä alle yksi prosentti on sitten sitä suomalaista, kertoo Tekstiili- ja Muotialat TMA:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.

TILASTOT VÄÄRISTÄVÄT TODELLISUUTTAVienti tekstiilialalla on keskittynyt Venäjälle.

– Me hoidamme logistiikkakeskusten kautta viennin Venäjälle, ja suurin osa tavarasta kul-kee Suomen kautta. Venäjällä on jonkin verran paikallistakin brändiedustusta, mutta käytän-nössä niiden vienti näkyy tilastoissa Suomen vientinä, jatkaa Kankaanpää.

– Ruotsista tulee tänne tilastollisesti eni-ten vaatteita ja jalkineita ja ne näkyvät tilasto-erheinä, sillä suurin osa näistä on todellisuu-dessa ruotsalaisten ketjujen logistiikkaa, joissa vaate ainoastaan kulkee Ruotsin kautta myös esimerkiksi Venäjälle, Kankaanpää toteaa.

Jos vaatteen alkuperämaata ei tiedetä, läh-tömaa merkitään alkuperämaaksi. Tällöin se on monella tuotteella Ruotsi, vaikkei Ruotsissa juuri omaa vaatevalmistusta olekaan.

– Lähes koko vaatetuontimme onkin siis jotain muuta kuin ruotsalaista, vaikka tilastot näyttävät aivan toisin, Kankaanpää pohtii.

KAUPPAPOLITIIKKA MUUTTAA YHTEISKUNTAAEuroopassa on tietulleja, joilla rajoitetaan kau-punkeihin ajamista. Kauppojen aukioloaikoja säännellään. Työvoimakustannukset ovat kas-vamassa entisestään. Verkkokaupat, joihin työntekijöitä ei tarvitse samassa määrin pal-kata, ovat aina auki. Monet näistä asioista muuttavat jo itsessään yhteiskuntaa.

Suomi on pieni markkina-alue ja pelkät kuljetuskustannukset kasvavat tänne asti hel-posti merkittäviksi. Suomessa on vähän omia vahvoja brändejä. Esimerkiksi Italialla on vah-vat brändinsä, jotka myyvät Suomeenkin. Kan-kaanpää pohtiikin, miksi italialainen kuluttaja ostaisi Suomen verkkokaupasta italialaisen brändin, jonka voi tilata suoraan Italiasta?

– Komission selvitys muutaman vuoden takaa paljastaa, että eurobrändejä kopioidaan jo 20 miljardilla eurolla vuosittain Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Aasia on kopioiden kulta-maata ja siellä ne myös eniten myyvät. Tuot-

Vaatteen matka maailmalla TEKSTI RIIKKA HARJU

Suurin kustannuslisä vaatteessa on todellisuudessa tulleja ja veroja, jotka myös jäävät suurimmilta osin Suomeen ja EU:hun. Puolet vaatteen hinnasta on veroja ja hallinnollisia maksuja valtioiden välillä. Tuotteet myös usein kulkevat Suomen kautta, vaikkeivät varsinaista arvonlisää matkalla saisikaan.

KYMMENEN EURON HINTAISEN T-PAIDAN KUSTANNUSTEN JAKAUMAProsenttiosuus ja lukumäärä

30%

7%

2%

3%

100%

15nro 3|2014 Kauppapolitiikka

teiden nopea kiertäminen on onneksi tehnyt kopi-oinnista vaikeampaa, ja tullivalvonta Euroopassa on tehokasta. Vaatteita ei nykyään enää osteta tarpeeseen, vaan niistä on tullut nautintohyödyk-keitä. Ostaminen tuottaa kuluttajalle mielihyvää ja on elämys.

– Vastuullisuuden kautta tulevat lisäksi myös ympäristönäkökohdat. Meidän tulee osoittaa, ettei tuotteita ole valmistettu ympäristöä haittaa-valla tavalla myöskään alkuperämaiden säännös-ten mukaan, Kankaanpää kertoo.

TULLITTOMUUS HYÖDYNTÄISI KAIKKIAKankaanpää kertoo kannattavansa siirtymistä täydelliseen tullittomuuteen kaikessa tuonnissa ja viennissä, muttei usko sen toteutuvan tässä talou-dellisessa tilanteessa.

– Pikemminkin kasvava oman tuotannon suo-jaaminen tulee olemaan oma haasteensa jatkossa, Kankaanpää sanoo.

– EU:n ja Yhdysvaltojen välinen vapaakaup-pasopimus tulee olemaan merkittävä ennen kaik-kea markkinoiden avautumisen vuoksi. Tiukat alkuperäsäännöt estävät vapaakauppasopimuk-sen hyödyntämisen. Tällöin tullimaksutkaan eivät pienene. Jos ei tullittomuutta tule, ei synny hyö-tyjä, Kankaanpää korostaa.

Hänen mielestään vapaakauppasopimuksessa olisikin tärkeää alkuperäsääntöjen mahdollisim-man liberaali tulkinta ja niiden vapauttaminen, erityisesti koskien teollisuustuotteita. Myös Venä-

jän ja EU:n välillä tulisi saada vastaava vapaa-kauppasopimus aikaiseksi.

– Täysi tullittomuus ja alkuperäissääntöjen myönnytykset saattaisivat olla vastaus kilpailu-kyvyn lisäämiseen myös alikehittyneillä mailla, Kankaanpää jatkaa.

ENTÄS AFRIKKA?Afrikka on meille yhä manner, jossa valmistus on hyvin pientä.

– Sieltä mistä hankitaan, perusedellytys eivät ole halvat työvoimakustannukset, vaikka ne sane-levatkin paljon. Esimerkiksi Turkissa työvoima-kustannukset ovat viisinkertaiset Kiinaan verrat-tuna, mutta maa on silti kilpailukykyinen, koska tuottavuus on hyvä. Myös sopimuskäytännöt merkitsevät paljon, sillä kyseessä on sektori, jossa marginaalit ovat hyvin pienet. Tavaran täytyy liik-kua ajallaan ja tavarankierron toimia.

Afrikan maissa aikakäsite on hyvin erilai-nen kuin länsimaissa ja se asettaa haasteita liike-toiminnalle.

Afrikka nauttii lähes kokonaisuudessaan tullittomuutta.

– Näkisin, että nämä ovat syitä, miksi Afrikka on pysynyt pitkään isojen toimijoiden hankinto-jen ulkopuolella myös meidän alallamme, Kan-kaanpää toteaa.

– Etelä-Afrikan tasavallan kanssa on vapaa-kauppasopimus, ja maassa on myös itsenäistä tuotantoa.

Etäisyydet ovat kuitenkin suuret ja kilpailu kovaa myös kehitysmaiden välillä.

– Vaatteissa tullittomuus merkitsee noin 15 prosenttia vaatteen hinnasta pois. Tämä on aika merkittävä ero markkinoilla, joilla kilpailu on kovaa. Tämän vuoksi tilauksia siirtyy paljon pois Kiinasta kolmansiin maihin. Afrikka sellaisenaan nauttii lähes kokonaisuudessaan tullittomuutta, Kankaanpää huomauttaa.

LOGISTISIA HYÖTYJÄTuotteen lopputarkastus tai hinnoittelu halutaan usein tehdä lähellä päämarkkinoita. Logistiikka-keskukset ovat suuria ja tarjoavat tiettyjä logisti-sia hyötyjä. Kysynnän mukaan on mahdollista varastoida ja myydä tuotetta, ja säilytys tapahtuu yhdessä paikassa.

Kankaanpää kertoo, kuinka aiemmin mak-settiin kiintiöistä aiheutuneita kustannuksia. Vienti maasta myönnettiin ensin maksullinen vienti lisenssi, ja Suomessa puolestaan taas tuonti-lisenssi. Kustannuksina lisensointi saattoi ylittää tuotteelle asetetun hinnan. Kiintiöt poistuivat muutama vuosi sitten, mikä näkyi Suomessakin vaatteiden laskeneina hintoina.

– Yhä noin puolet vaatteen hinnasta on hal-linnollisia maksuja ja erilaisia veroja tai vero-luonteisia maksuja. Nyt aletaan kuitenkin olla lähellä sitä tilannetta, että kuluttaja maksaa vaat-teen todellisia valmistuskustannuksia, aikaisem-min erilaisia hallinnollisia kustannuksia makset-tiin vieläkin enemmän, Kankaanpää päättää.›‹

15%Vaatteissa tullittomuus

merkitsee noin 15 prosenttia pienempää

hintaa.

16 Kauppapolitiikka nro 3|2014

”Fiksuille tuotteille ja palveluille on kysyntää.”

Suomen rajojen ulkopuolelle suun-tautuva tavaroiden ja palveluiden myynti on useimmille suomalaisyri-tyksille vieras ajatus. Lähes kaikki yri-tyksemme ovat niin sanottuja koti-markkinayrityksiä. Vientimme on

suuryritysvaltaista, ja alle 50 henkeä työllistävien yritysten osuus viennistä on vajaa viisi prosenttia.

Tähän on saatava tuntuva muutos, mikäli mielimme saada Suomeen lisää työpaikkoja ja taloutemme uudestaan kasvuun. Tarvitsemme satoja ja mieluummin tuhansia uusia yrityksiä, jotka aktiivisesti etsivät markkinoita maamme rajojen ulkopuolelta.

Osallistumalla eurooppalaiseen integraatioon (EFTA-liitännäisjäsenyys, EEC-vapakauppa-sopimus, ETA, EU-jäsenyys) suomalaisille yri-tyksille on pyritty luomaan kilpailijamaidemme yritysten kanssa tasavertaiset olosuhteet ja mah-dollisimman laajat markkinat.

Samaan on tähdätty kun olemme tukeneet EU:n laajentumista ja viimeksi EU:n pyrkimyk-siä laajentaa vapaakauppasopimusverkkoaan esi-merkiksi Etelä-Korean, Kanadan, Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa.

Esimerkiksi Suomen ja Viron välistä vilkasta taloudellista ja muuta kanssakäymistä EU-jäse-nyys on avittanut merkittävästi. Ero Venäjän rajan yli tapahtuvan kaupan ja muun taloudelli-sen kanssakäymisen sujuvuuteen on ilmeinen.

Vaikka maailman markkinat ovat suomalais-yrityksille avoimempia kuin koskaan ja vaikka yritysten ja niiden työntekijöiden koulutus, osaa-minen ja kielitaito on globaalisti huippuluokkaa, kansainvälistymistä ei edelleenkään nähdä yrityk-sen normaalin kehityskaaren osana.

Ero Ruotsiin, joka toimii ihan samoilla EU:n sisämarkkinoilla ja jolla on EU-maana ihan samanlainen pääsy kolmansien maiden markki-noille, on suuri. Pohjanlahden toisella puolella viennin osuus taloudesta on merkittävästi suu-rempi, vaihtotase vahvasti plussalla ja alle 50 henkeä työllistävien yritysten osuus viennistä on

liki 20 prosenttia, eli Suomeen verrattuna nelin-kertainen.

Viimeksi mainitun eron puolittamisessa olisi hyvä ja selkeä tavoite seuraavalle hallituskaudelle.

Miksi kansainvälistyminen ei kiinnosta? Tyy-dymmekö luontaisesti vähempään kuin muut? Onko syynä riskien pelko vai median luoma kuva maailman tilasta?

Viime vuodet on puhuttu globaalista talous-kriisistä, vaikka suurin osa maailman asukkaista elää maissa, joiden talous on kasvanut suoma-laisittain huimaa vauhtia. Ja lähiympäristössäm-mekin Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä (tähän vuoteen asti) talouden kehitys on ollut varsin suo-tuisaa.

Venäjän talous tulee lähiajat ottamaan hen-keä, mutta se perusfakta, että Venäjän vauraim-mat alueet sijaitsevat naapurissamme, ei muutu. Eikä energiatalouden suhdanneherkkyys.

Tässä tilanteessa on hyvä katsoa laajemmalle. Monet IT-alan yritykset ovat jo syntyessään glo-baaleja, mutta myös monilla muilla olisi mahdol-lisuuksia valtamertenkin takana.

Viime vuosien talousvaikeudet Yhdysvalloissa ovat saaneet monet unohtamaan, että se on Venä-jän jälkeen toiseksi suurin EU:n ulkopuolinen markkinamme.

Toukokuussa Chicagon alueella toimivia suo-malaisyhtiöitä tavatessani tunnelma oli varsin myönteinen. Kaikki arvioivat hyötyvänsä kiihty-västä talouskasvusta.

Paikallisten suomalaisten viesti oli selvä: koti-työnsä tehneet voivat kasvaa ja menestyä. Fik-suille tuotteille ja palveluille on yli 300 miljoonan asukkaan markkinoilla kysyntää.

Maailmalla tarjoutuvista mahdollisuuksista pääsevät hyötymään vain ne, jotka ovat valmiit yrittämään. Juuri heidän tukemisekseen Finpron maksuttomia palveluita laajennetaan ja Team Finland -työtä tehdään.

Impivaarasta ei meitä kukaan tule kylille hake-maan. Ne askeleet on otettava ihan itse. ›‹

Kotimarkkinaksi maailma

antt

onen

MATTI ANTTONEN

Alivaltiosihteeri,

taloudelliset ulkosuhteet

17nro 3|2014 Kauppapolitiikka

maanantai Maanantaiaamuna aikainen aamulento Shanghaihin ja Team Finland Kiina ­poru­kan strategiatapaamiseen. Onneksi viikonlop­puna on taas kierretty Pekingin vuoria ja pää on täynnä raikkaampaa happea. Porukkaa on palaverissa mukana niin Tekesistä, Shanghain kauppayhdistyksestä kuin pääkonsulaatista­kin. Tiivis aikataulu ja ensimmäinen agenda­kohta läpi take away ­lounaan lomassa. Luon­nostelua, keskustelua ja ideointia, tiivistystä ja täsmennystä seuraa. Hyvä tästä tulee ja toi­miva juuri meille Kiinassa toimiville. Erityis­tarpeisiin erityinen strategia, tätä tarvitaan!

Strategiaa lähdettiin uudistamaan kysyn­tälähtöisesti. Ensin teetettiin laaja kysely ja kartoitettiin yrityskentän tarvetta. Sitten suurlähettilään ja Finpron vetämänä itse stra­tegiapaperin työstämiseen ja nyt strategia­luonnos on laajalla kommenttikierroksella.

Tavoite on määrittää Team Finland ­työn sisältöä entistä tarkemmin, jotta suomalai­nen kysyntä sekä tarjonta kohtaavat Kii­nassa tarjoamamme taustatuen ja palveluiden kanssa. Lisää strategisuutta ja tavoitteiden määrittelyä – tämä periaate on ohjannut työ­tämme. Iltalennolla takaisin kotiin ja satapäi­sen taksijonon kautta kaupunkiin. Pekingin

lentokenttä on muuten yksi maailman lii­kennöidyimmistä, johtuen suurelta osin valta­vasta sisäisten lentojen volyymista.

tiistaiAamupala toimistolla. Starbuckseja on Kii­nassa jo nyt lähes 1000 kappaletta ja maa on kahvilaketjun toiseksi suurin markkina. Kah­vin jälkeen suunta on kohti Kiinan kauppami­nisteriötä. Tapaamisen teemana syksyn Pure

Finland ­tapahtumakokonaisuus Pekingissä, johon pyritään saamaan yritystemme lisäksi myös ministeriedustusta paikalle. Lehdistö­ ja kulttuurineuvoksemme Mikko Puustinen esittelee tulevaa hanketta ja ajatuksia yhteis­työlle kauppaministeriön kanssa.

Suomi ja Kiina allekirjoittivat vastikään yhteistyöasiakirjan investointien edistämi­sestä ja tapahtuma olisi pikaista seurantaa ja käytännön toimintaa yhteistyösopimuksen hengessä. Seuraavat askeleet sovitaan kaup­paministeriön edustajien kanssa ja jatkoa seu­raa.

Illalla tapaamme Tekesin Kari Hiltusen kanssa Pekingin kauppayhdistyksen puheen­johtajaa Erika Grönroosia. Pekingin kauppa­yhdistys on Shanghain vastaavaa pienempi ja Nokian muutosten aallot vaikuttavat sii­henkin. Toimintaa kehitetään kuitenkin mää­rätietoisesti. Perinteisesti suurlähetystöstä ja toisesta Team Finland ­organisaatiosta on ”neuvonantaja” kauppayhdistyksen hallituk­sessa ja näin pyritään vahvistamaan tiedon­vaihtoa ja ideoimaan yhteistyötä.

Tänään käydään läpi syksyn kalenteria ja silmäillään kauppayhdistyksen toimintasuun­nitelmaa. Hyvä draivi puolin ja toisin. Yritys­kenttämme sitominen tiiviimmin osaksi Team Finland ­työtä on ensisijaisen tärkeää. Team Finlandin ei tule olla virkamieskuplassa.

Taivas ja tavoitteet korkealla

Kiina ei koskaan nuku ja lomailee harvoin. Pohjoinen pääkaupunki Peking ja Kiinan yli 300 suomalaisyritystä, miljardi­investoinnit, jatkuva vierailuvaihto ja syksyn Pure Finland ­tapahtuma pitävät Team Finland ­väen lähetystöstä kauppayhdistyksiin kiireisenä.

LEO SVAHNBÄCKulkoasiainsihteeri,kaupallis-taloudellisetasiat

Suomensuurlähetystö,Peking

Kielletty kaupunki toimi viisi vuosisataa vallan salattuna paikkana Pekingin keskellä.

18 Kauppapolitiikka nro 3|2014

KENTÄN ÄÄNI

keskiviikko Tämän päivän kohokohtani edustaa suoma­laista diplomatiaa parhaimmillaan. Suurlähe­tystön ja presidentti Martti Ahtisaaren käyt­

töön vihkimä sauna saa nimittäin vieraakseen niin kiinalaisviranomaisia kuin muiden mai­den diplomaatteja. Myös suomalaista yritys­kenttää on mukana.

Saunamme on tiivis osa diplomaattista arsenaaliamme ja kiuas käy kuumana ja lau­teet ovat lopulta täynnä väkeä. Pohditaan saunan merkitystä Kekkosen neuvottelutak­tiikoissa, jutellaan Ahtisaaresta, Nobeleista, alastomuudesta ja suomalaisuudesta. Kansal­linen mystisyytemme karisee joiltain osin ja vahvistuu samalla toiselta laidalta. Pieni myk­käkoulu ja lisää löylyä, näin korostetaan vai­kutusta. Yhteenvetona todetaan, että erikoista tämä pohjolan väki – joskin hyvällä tavalla. Vihdan puuttumisesta tulee pyyhkeitä poh­joismaisilta kollegoilta. Ilta päättyy valomerk­kiin ja Pekingissä ulkolämpötila on edelleen 31 astetta.

torstai Torstai­iltapäivällä tapaamme Finpron tiloissa Suomen Patentti­ ja rekisterihallituksen (PRH) asiantuntijoita, jotka ovat tutustumassa kiina­laiseen vastinpariinsa SIPO:on (State Intellec­tual Property Office). Tällä sektorilla suoma­laisosaamista on paljon ja haluamme päästä sisälle tähän yhteistyöhön entistä paremmin.

Tekijänoikeus­ ja patenttikysymyksissä suomalaisyritykset ovat usein ovellamme ja osaamisemme yhdistäminen voi luoda mer­kittävää etulyöntiasemaa Kiinan markkinoilla Team Finland hengessä. PRH on solminut Kii­nan kanssa patenttipikatien, joka mahdollis­taa Suomessa käynnistetyn patenttihakemuk­sen (tai hyväksytyn patentin) pikakäsittelyn myös Kiinassa. Sama koskee vastavuoroisesti kiinalaisia Suomessa. Tästä mahdollisuudesta haluamme jatkossa tiedottaa entistä laajem­min suomalaisyrityksille.

perjantaiPerjantaina lähetystömme kakkonen, minis­teri Paula Parviainen pitää pääpuheen China Investment Federationin tilaisuudessa. Ydin on Suomen investointimahdollisuuksissa ja kiinalaisia varten räätälöidyissä soft landing ­palveluissa.

Kiinalaiset arvostavat investointeja harki­tessaan riittävän suuria kotimarkkinoita, rää­tälöityjä tukipalveluita ja vahvaa olemassa olevaa kauppayhteistyötä. Suomella on näitä kaikkia, erityisesti jos laajennamme kotimark­kina­ajatteluamme Venäjälle, Ruotsiin ja vaik­kapa Viroon. Logistisesti tämä ei olisi meille temppu eikä mikään.

Selväksi viimeisen vuoden aikana on tullut, ettei Suomea tunneta Kiinassa riittävän hyvin. Nokia toki tunnetaan, sillä yritys oli pitkään suurin yksittäinen veronmaksaja Pekingissä ja iso syy kiinalaisille vierailla Suomessa. Nyt tarvitaan lisää näkyvyyttä ja uusia avauksia miljoonien mahdollisuuksien Kiinassa. Pieni­kin siivu riittää tyydyttämään tarpeitamme. Yhdessä Finpron ja Invest in Finlandin kanssa valmisteltu puhe uppoaa sijoittajayleisöön ja yhteyksiä luodaan. Tästä voi syntyä jotain, mutta vain määrätietoisella työllä. Vastaavat tilaisuudet ovat meille arkipäivää Kiinassa. ›‹

Kiinassa perinteet ovat vahvasti läsnä.

Pekingin ankkaa.

Kuvassa Pekingin Central Business District CBD. Lähetystömme sijaitsee kuvan oikean reunan tornissa, kerroksessa 26.

Kuv

a: K

atja

Sva

hnbä

ck

Kuv

a: K

atja

Sva

hnbä

ck

19nro 3|2014 Kauppapolitiikka

Digitaalinen skanneri muodostaa potilaan hampaasta ja ikenistä 3D-mallin. Työ suunnitellaan ohjelmistossa ja sen perus-teella jyrsin valmistaa yksilöllisen, täydel-lisesti suuhun sopivan paikan tai koko-naisen kruunun. Paikka voidaan sovittaa

suuhun vielä saman hammaslääkärikäynnin yhtey-dessä.

Helsingin Herttoniemessä Planmeca-ryhmän myynti- ja markkinointijohtaja Tuomas Lokki esitte-lee ylpeänä Planmeca PlanScan® -intraoraaliskanne-ria, ProMax 3 D Max kuvantamislaitetta.

CAD/CAM-ratkaisut lukeutuvat Planmecan uusimpiin aluevaltauksiin. Sen muita vahvoja alu-eita ovat esimerkiksi hammaslääketieteen digitaaliset hoitokoneet ja 2D- ja 3D-kuvantamislaitteet ja ohjel-mistot. Planmeca-ryhmä valmistaa kuvantamislait-teita myös mammografia-seulontoihin sekä raajojen kuvantamiseen.

Suomalainen yksityisomistuksessa oleva Plan-meca-ryhmä lukeutuu maailman kolmen suurim-man hammasalan toimijan joukkoon. Yhtiöryhmän liikevaihto viime tilikaudella oli 654 miljoonaa euroa. Planmecan laitteita on asennettu noin 120 maahan.

PITKÄJÄNTEISESTI ETEENPÄINPlanmecan tarina alkoi vuonna 1971 hammaslääkä-rin tuoleista ja instrumenttikaapistoista. Ensimmäi-

nen patentoitu tuoli tuli markkinoille vuonna 1975 ja ensimmäinen hoitoyksikkö vuonna 1979. Planmeca alkoi heti perustamisestaan lähtien tarjota määrätie-toisesti tuotteitaan ja osaamistaan ulkomaille.

– Perussyy on yksinkertainen. Suomessa on 4 500 hammaslääkäriä, koko maailmassa hammaslääkä-reitä on noin 1,2 miljoonaa, Tuomas Lokki huo-mauttaa.

Hänen mukaansa yhtiön pitkä historia ja pitkät yhteistyösuhteet ovat yksi syy sen menestykseen.

– Joihinkin maihin olemme toimittaneet ensim-mäiset laitteistomme kehitysyhteistyöprojektien puitteissa. Nyt samaiset maat ovat vaurastuneet ja ne pystyvät tekemään ihan oikeaa kauppaa. Asiakkaat arvostavat pitkäjänteisyyttämme.

Kuvantamis- ja hoitolaitteiden myyntiä vauhdite-taan myös muun muassa kansainvälisten hammas-alan ammattitapahtumien ja kongressien avulla. Planmeca panosti voimakkaasti läsnäoloon ulko-mailla myös esimerkiksi lamavuosina 2008–2009, kun monissa muissa yrityksissä asetettiin henkilös-tölle matkustuskieltoja.

– Me ajattelimme juuri toisin päin, että nyt maail-malla on hiljaista, nyt kannattaa olla aktiivinen. Se osoittautui järkeväksi päätökseksi.

Liikenne käy nykyään vilkkaana myös toiseen suuntaan. Yhtiön hallinto, tuotanto, tuotekehi-tys sekä näyttelytilat on keskitetty Herttoniemeen.

Terveys- teknologian vienti vetääTEKSTI MATTI VÄLIMÄKI KUVAT VESA TYNI

Suomalainen Planmeca on maailman johtavia hammaslääketieteen kuvantamis- ja hoitolaitteiden sekä ohjelmistojen valmistajia. Myös muun suomalaisen terveysteknologian vienti on myötätuulessa.

20 Kauppapolitiikka nro 3|2014

Planmecan myynti- ja markkinointijohtajan Tuomas Lokin mukaan suomalaisella

terveysteknologialla on maailmalla hyvä maine.

21nro 3|2014 Kauppapolitiikka

Herttoniemen Showroomista on tullut maail-man hammaslääkärien kohtaamispaikka.

– Herttoniemessä käy vuodessa 4 500 vie-railijaa ympäri maailmaa tutustumassa tuottei-siimme. Tänään meillä on vieraita esimerkiksi Egyptistä, Ranskasta, Japanista ja Norjasta.

ASIAKASLÄHTÖINEN AJATTELUTAPAPlanmeca-yhtymä työllistää maailmanlaajui-sesti 2 600 henkilöä, joista Suomessa on noin tuhat.

– Meille on valtavasti etuja siitä, että tuo-tanto ja tuotekehitys ovat lähellä toisiaan, se tekee meistä joustavan ja nopean toimijan.

Lokin mielestä Planmecan keskeinen valtti on se, että yhtymä ymmärtää asiakkaitaan ja heidän tarpeitaan. Yhtymä tekee läheistä yhteistyötä myös lukuisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

– Hoitotuolien suunnittelussa olennaisen tärkeitä asioita ovat esimerkiksi hygienia ja ergonomia. Eri kulttuureissa on myös hieman erilaisia käytäntöjä, miten vaikkapa hammas-lääkärin ja hammashoitajan tiimi työskentelee yhdessä, Lokki kertoo.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääkärin ja hoi-tajan jalat eivät saa mennä limittäin ja instru-menttien on oltava visusti piilossa kaapissa.

OHJELMISTOJEN MERKITYS KOROSTUUPlanmeca panostaa tuotekehityksessään voi-makkaasti myös ohjelmistoihin.

– Nykyään puhutaan paljon teollisesta internetistä, missä koneet vaihtavat keskenään informaatiota ja kertovat huoltotarpeistaan. Meidän laitteemme ovat olleet yhdistettyinä verkkoihin jo kymmenen vuotta.

Planmeca pystyy näin tarjoamaan kansainvä-lisille asiakkailleen laitteiden etähuoltopalvelua tai lisäarvopalveluita keskitetysti ja kustannus-tehokkaasti. Esimerkiksi suurille yliopistoasiak-kaille, joiden klinikalla tai eri toimipisteissä voi olla jopa satoja hoitokoneita, verkotettu ratkaisu tuo merkittäviä säästöjä ja etuja.

– Saamme tehtyä vaikkapa uuden ohjelmis-topäivityksen yli verkon yhdellä napinpainal-luksella, Lokki mainitsee.

VALMIINA, KUN INFRASTRUKTUURIA ALETAAN RAKENTAAPlanmeca on markkinajohtaja alallaan Poh-joismaissa sekä esimerkiksi Ranskassa, missä valtio on subventoinut hammaslääketieteen huipputeknologian käyttöönottoa. Planmeca on 2D-kuvantamisen markkinajohtaja myös Yhdysvalloissa.

– Yhdysvalloissa kaikki maavoimien, ilma-voimien ja laivaston alokkaat kuvataan Plan-mecan laitteilla. Taustalla ovat myös hieman proosalliset syyt. Hammaskartat ovat hyvä tapa tunnistaa sotilaita, jos käy huonosti.

Kiinassa, jossa yhtymä on ollut läsnä jo vuodesta 1984, Planmeca on 2D-panoraama-kuvauksen ja 3D-kuvauksen markkinajohtaja.

Planmecan uusimpiin aluevaltauksiin kuuluvat CAD/CAM-ratkaisut.

”Team Finland -toiminta on hyvä konsepti.”

– Alan kannalta on tärkeää myös se, että lainsäädäntöä ei muutettaisi sillä tavalla, että se vaikeuttaisi tieteellistä tutkimusta.

KAIKKI VOITTAVATLokki huomauttaa, että vaikka tuotteet ja toimintaedellytykset olisivat kunnossa, niin uusien yritysten ei silti ole helppo murtautua voimakkaasti kilpaillulle ja teknologiaintensii-viselle alalle.

– Kiina on meille erittäin voimakkaasti kas-vava markkina-alue. Maassa aletaan nyt raken-taa terveydenhuollon infrastruktuuria myös pienempiin kaupunkeihin ja maaseudulle.

Planmecalla on vahva asema myös esimer-kiksi Lähi-idässä, joka muistuttaa Lokin mie-lestä markkina-alueena Kiinaa 10–15 vuotta sitten. Yhtymällä on laaja jakelijaverkosto ja aktiivista toimintaa myös Afrikassa.

– Jonakin päivänä sinnekin tulee samanlai-nen infrastruktuurin tarve, Lokki arvioi.

Planmeca on kasvanut tasaisesti yli sata vii-meisintä vuosineljännestä. Sen tavoitteena on yltää miljardin euron liikevaihtoon 3–5 vuo-den sisällä.

TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ PIDETTÄVÄ HUOLTATuomas Lokin mukaan suomalaisten vahvuus terveysteknologiassa on korkea teknologinen osaaminen – yhdistettynä suomalaiseen lää-ketieteelliseen osaamiseen ja kattavaan, hyvin organisoituun terveydenhuoltojärjestelmään. Tieteellistä tutkimusta auttavat myös esimer-kiksi potilastietojärjestelmiin kertyneet tieto-massat.

– Suomalaisella terveysteknologialla on maailmalla hyvä maine. Toisaalta se ei tieten-kään riitä, että me sanomme laitteidemme ole-van hyviä ja turvallisia, vaan se on aina osoitet-tava myös tieteellisellä evidenssillä.

Lokki arvioi, että suomalaisella terveystek-nologialla on jatkossakin hyvät kasvumahdol-lisuudet – kunhan toimintaympäristöstä pide-tään hyvää huolta.

– Tämä tarkoittaa panostusta esimerkiksi yli-opistoihin, tieteelliseen tutkimukseen ja tervey-denhuoltoon. Myös teollisuuden yleiset toimin-taedellytykset on turvattava.

– Havaittavissa on myös ilmiö, että monet maat haluavat tulkita alaa ohjaavia kriteerejä hieman omalla tavallaan. Suomen pitää jatkos-sakin puhua voimakkaasti kaupan vapauden ja yhteisten standardien puolesta.

– Myös Team Finland -toiminta, jossa ministerit vierailevat eri maissa niin isojen kuin vähän pienempienkin yritysten kanssa, on mie-lestäni hyvä konsepti, Lokki mainitsee.

Hänen mielestään terveysteknologiaan panostamisesta hyötyy koko suomalainen yhteiskunta.

– Huippuyritykset tuovat maahan veroja ja työpaikkoja. Lisäksi toiminnan ansiosta syn-tyy entistä kustannustehokkaampia ja parem-pia hoitomuotoja, Tuomas Lokki korostaa. ›‹

22 Kauppapolitiikka nro 3|2014

Markkinat kasvavat vuosittain noin neljällä prosentilla.

Terveysteknologia on noussut telekommunikaa-tion ohi maamme suurimmaksi huipputeknii-kan vienti alaksi. Vuonna 2013 Suomesta vietiin terveysteknologiaa 1,7 miljardin euron arvosta. Kas-vua edellisvuoteen oli euroissa laskettuna prosentti ja dollareissa laskettuna neljä prosenttia. Ylijäämä

kasvoi myös ja sitä kertyi 750 miljoonaa euroa. Terveysteknologian globaalien markkinoiden arvo on 250–260

miljardia. Markkinat kasvavat vuosittain noin neljällä prosentilla. Lukujen valossa suomalaiset onnistuivat myös vuonna 2013 säilyt-tämään asemansa kasvavilla markkinoilla.

Terveysteknologian Liiton FIHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajasteen mukaan suomalaiset pärjäävät ennen kaikkea vahvan osaamisensa ja erikoistumisensa ansiosta. Alan suurista yrityk-sistä Planmeca on suomalaisomisteinen, monet muut isommat menestyvät suomalaiset yritykset on integroitu osaksi globaaleja monikansallisia yrityksiä. Näistä esimerkkejä ovat GE Healthcare, Thermo Fisher Scientific, PerkinElmer Wallac ja Danaherin omis-tama PaloDEx, joilla kaikilla on Suomessa isohkot tuotantoyksi-köt.

– Tyypillistä on, että suomalaiset ovat fokusoituneet tar-kasti jollekin tietylle korkean teknologian alueelle, jolla he pyrki-vät olemaan parhaita. Tällaisia alueita saattavat olla esimerkiksi hammaslääkärien ja anestesiologien hoitoasemat tai laboratorio-järjestelmät. Suomessa on myös monenlaista diagnostiikkaosaa-mista.

KASVU JATKUUTerveysteknologian globaalille kasvulle ei näy loppua. Esimerkiksi diagnostiikka ja hoitokäytännöt kehittyvät koko ajan.

Kajasteen mukaan havaittavissa on myös, että monet kehit-tyvät maat haluavat hankkia – kenties omanarvontuntoon liitty-

vistä inhimillisistä syistä – parasta mahdollista terveysteknologiaa. Kiina on esimerkiksi kieltänyt käytetyn ja kunnostetun terveystek-nologian maahantuonnin.

Kajasteen mielestä suomalaisilla on erittäin hyvät mahdollisuu-det pärjätä alalla jatkossakin. Haasteitakin toki riittää.

– Suurimmat haasteet liittyvät rahoitukseen. Ala on hyvin tut-kimus- ja tuotekehityspainotteista. Uuden innovaation kehittämi-sestä kestää vähintään 5–10 vuotta ennen kuin se alkaa tuottamaan tuloja.

Toinen hidastava tekijä on Kajasteen mukaan se, että ala on erit-täin säänneltyä ja viranomaisvaatimukset saattavat olla erilaisia eri maissa.

– Toivottavaa olisi, että Suomi pyrkisi edesauttamaan vapaa-kauppasopimuksia ja yrittäisi muutenkin vähentää turhaa säänte-lyä, Kajaste huomauttaa.

Äskettäin julkaistiin myös terveysalan kasvustrategia, jota ovat olleet laatimassa työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveys-ministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Suo-men Akatemian ja Tekesin kanssa. Strategiassa Suomen tavoite on olla kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen, innovaatio-toiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijä. ›‹

Suomalaiset vahvoja erikoisalueillaan

23nro 3|2014 Kauppapolitiikka

YHTEISVOIMIN UUSILLE MARKKINOILLE

palvelut.team.finland.fi

Yrityksille tarjottava kansainvälistymis-

neuvonta ja -koulutus

Neuvonta

Yritysten verkottumista tukevat palvelut

(kumppanit, palveluntarjoajat)

Verkostot

Yritysten liiketoimintaa

edistävät matkat, tapahtumat ja

viestintä

Näkyvyys

Kansainvälistymistä mahdollistava

rahoitus

RahoitusVaikuttamiseen liittyvät

palvelut kohdemarkkinoilla (kontaktit viranomaisiin,

kaupan esteet)

Yhteiskuntasuhteet

Lyhyen ja keskipitkän aikavälin tieto

mahdollisuuksista ja riskeistä maailmalla

Mahdollisuudet

24 Kauppapolitiikka nro 3|2014

TEKSTI LAURA LÄHDEVUORI

KUVITUS SUSANNA TUONONEN

Finpron uusi palvelupolku on rakennettu yritysten näkökulmasta.

Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2014 Team Finland -verkoston toi-mintaa ohjaavan strategian vuo-delle 2015. Strategiapäivityksen myötä Team Finlandin kansainvä-listymispalveluihin liittyvän työn-

jaon selkeytyminen avaa mahdollisuuksia pal-vella yrityksiä paremmin.

Kansainvälistymispalveluiden tarjonnasta on poistettu päällekkäisyyksiä ja palvelu-prosesseista mutkikkuutta. Osana uudistusta Finpro on luonut omaa palvelupolkua, joka on rakennettu yritysten näkökulmasta. Ulko-ministeriön tarjoamat palvelut yhdistetään samaan polkuun.

– Ulkoministeriö ja Finpro ovat luoneet aikaisempaa selkeämmän, yrityksille suunna-tun palvelukokonaisuuden, kertoo Tuomas Tapio, valtio neuvoston taloudellisten ulkosuh-teiden yksikön päällikkö.

Tapion mukaan aiemmin palvelukokonai-suus on ollut siiloutunut, vaikeaselkoinen ja eri organisaatioiden yhteistyössä palvelujen tar-jonnassa on ollut toivomisen varaa. Asiakas-palvelun ja yritysten näkövinkkelistä tilanne on ollut ongelmallinen.

Nyt palvelujen löytäminen helpottuu, asi-akkaiden ”pallottelu” vähenee ja yrityksistä pystytään huolehtimaan kokonaisvaltaisesti, riippumatta siitä mihin organisaatioon tai toi-mipisteeseen yritys ensiksi ottaa yhteyttä.

Suomen vienti kaipaa kipeästi nykyistä voimakkaampaa vetoa. Vastaukseksi tähän huutoon on kotimaiset Team Finland -palvelut myllätty uuteen uskoon. Nyt loppuu yritysten seikkailu tukiviidakoissa ja huhuilu eri palveluluukuilla.

Tavoitteena siis on, että yritysten näkö-kulmasta palvelut löytyvät aiempaa helpom-min ”yhdeltä luukulta” ja palvelutarjonta on kuvailtu selkeämmin. Tätä kautta yritysten on helpompi tietää, mistä aloittaa kansainvälisty-misen kartoitus taikka mihin soittaa ensimmäi-senä kansainvälistymisneuvojen perässä.

KOHTI KONKRETIAAFinpron uudet, julkiset kansainvälistymispalvelut ovat keskeisessä osassa uudistuvaa Team Finland -yhteistyötä, jotka julkistettiin osana Team Fin-land -palveluita 3. syyskuuta.

– Kyseessä on ikään kuin lähtölaukaus uusille Team Finland -palveluille, kertoo Finpron toimi-tusjohtaja Markus Suomi.

Finpron kaupalliset kansainvälistymis-konsultoinnin palvelut myytiin alkukesästä Soprano Oyj:lle, joka tarjoaa jatkossa kansain-välistymiskonsultointia nimellä Finpro Con-sulting. Finpron aiemmin tarjoama maksulli-nen konsultointi jää tätä kautta historiaan.

Käytännössä Finpro muuttuu kokonaan julkisrahoitteiseksi palveluorganisaatioksi ja konsulttitoiminta on yksityistetty.

Jatkossa Finpro keskittyy tarjoamaan neu-vontaa yrityksille, tarjoamaan pk-yrityksille tietoa ja neuvontaa kansainvälistymisestä, tun-nistamaan uusia kansainvälisiä liiketoiminta-mahdollisuuksia ja verkottamaan pk -yrityksiä.

– Maksullista konsultointia emme enää tee, mutta tar joamme pitkälle menevää asiantuntija neuvontaa. Ero on siinä, että nyt kun yritys ottaa meihin yhteyttä, keskustelu ei ala konsultti projektin myyntikeskusteluna, Suomi kertoo.

Nyt Finpro siis auttaa yritystä konkreetti-sesti ja nopeasti selvittämään, millaiset ovat yrityksen mahdollisuudet ja tarpeet kansainvä-listymisen osalta. Uutta on myös se, että otta-essaan yhteyttä kansainvälistymiskysymyk-sissä Finprohon, yrityksen ei tarvitse enää tehdä päätöstä siitä, aikooko se ostaa kansain-välistymisprojektin konsulttipalveluna.

– Neuvonnan avulla yritykselle selviävät kansainvälistymiseen tarvittavat toimenpiteet, jonka jälkeen yritys voi halutessaan etsiä itsel-leen konsultin käytännön toimenpiteitä var-ten – joko Sopranon tai muun tahon, sanoo Suomi.

Suomi toivoo, että laajempi osa yrityksistä tarttuu palveluihin.

– Jos muutama kivenmurikka saadaan kan-sainvälistymispolulta poistettua, niin yrityk-sille jää aikaa keskittyä muihin haasteisiin, hän sanoo.

Suomi korostaa, että kyse ei ole julkis-hallinnon projektista, vaan EK, Teknologia-teollisuus ja Suomen Yrittäjät ovat olleet vah-vasti mukana uudistustyössä.

– Sitä kautta on hyvin löydetty se suunta, jota yritykset kaipaavat.

25nro 3|2014 Kauppapolitiikka

Yritykset ovat olleet varovaisia käyttämään palveluita.

EROON SIILOISTA– Uudistuksessa on ideana, että esimerkiksi yri-tys Kuopiossa saa yksinkertaisella tavalla sel-ville, mitä tukea ja palveluja heille voidaan tar-jota, kun heillä on jokin kansainvälistymisen haave. Ihan sieltä haavevaiheesta voidaan läh-teä liikkeelle, sanoo Markku Keinänen, ulko-ministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osas-ton päällikkö.

”Yhden luukun” -periaatteella yritykset saavat eri toimijoiden tarjoamaa tietoa ja pal-veluja helposti ja keskitetysti.

– Yritysten kannaltahan on sinänsä yhden-tekevää, mistä palvelun saa, mutta on oltava yksi ainut ikkuna, josta näkyy, mitä palveluja heille voidaan tarjota.

Kansainvälistymispalvelut ylipäätään eivät ole Keinäsen mukaan joka puolella yritys-kenttää kovin tunnettuja.

– Esimerkiksi maakunnissa yritykset eivät välttämättä tunne tätä asiaa. Nyt pitäisikin saada tieto ympäri valtakuntaa siitä, että yri-tyksille on tarjolla tällaista apua, Keinänen sanoo.

Ulkoministeriö tarjoaa samoja palveluja kuin ennenkin, mutta uudistus tuo tarjontaan lisää systemaattisuutta.

– Team Finland -toiminnalla pyritään tule-maan pois poteroista ja siiloista ja rakenta-maan järjestelmää, joka kantaa yli ministeriö-rajojen, Keinänen pohtii.

›› Kiinassa toimijat, kysyntä ja tarpeet ovat erityislaatuisia verrattuna moneen muuhun maahan. Kenttä on laaja, yrityksiä paljon ja muutos-vauhti talouden, politiikan ja yhteiskunnan tasolla kova, sanoo Jari Gustafsson, Suomen suurlähettiläs Suomen Pekingin-suurlähetys-töstä.

Näistä syistä Team Finland China -strategian valmistelut aloitet-tiin viime vuonna. Pyrkimyksenä on tarjota palveluita, jotka vastaavat erityisesti Kiinassa toimivien tai sinne tähtäävien yritysten tarpeisiin. Strategia on enemmän kuin pelkkä kuvaus siitä, mitä julkisesti rahoite-tut organisaatiot Kiinassa tekevät.

– Tavoite on strategian myötä luoda suunnitelmallinen toiminta-tapa, joka auttaa suomalaisyrityksiä peilaamaan Kiinassa tapahtuvaa kasvua ja muutostrendejä yritysten omiin mahdollisuuksiin, auttaa suomalaisyrityksiä suoriutumaan Kiinassa entistä paremmin ja saada Kiina kiinnostumaan Suomesta.

Työn eri vaiheisiin ovat osallistuneet kaikki Kiinassa toimivat jul-kiset suomalaisorganisaatiot, Kiinassa toimivat kauppayhdistykset ja joukko suomalaisyrityksiä. Työn pohjana on käytetty yrityskyselyä.

Erityisen tärkeää on, että uusi toimintamalli auttaa julkisten toimi-joiden ja Kiinassa jo läsnä olevien suomalaisyritysten välistä yhteis-toimintaa. Vuoropuhelu tavoitteista ja painopisteistä varmistaa, että Team Finland China tekee oikeita asioita oikeaan aikaan.– Toki tästä voi ottaa oppia muuallakin, kun strategia saadaan val-miiksi, hyvin jalkautettua ja tuloksia aikaiseksi, Gustafsson sanoo.

KIINALAINEN PALVELUMALLI

26 Kauppapolitiikka nro 3|2014

Haussa uusia menestystarinoita

›› Kun ennen kaikki oli paremmin, niin miksemme toistaisi menneitä viennin menestystarinoita? Maailma taitaa vain olla muuttunut niin nopeasti, että tarinoiden toistaminen sellaisenaan voi olla vaikeaa, Sinänsä viennin perusreseptit eivät ole muuttuneet; kovaa työtä, vii-saita analyysejä, asiakaskohtaamisia ja silkkaa onnea.

Isojen ja pk-yritysten viennin perusreseptit kuitenkin poikkeavat toisistaan. Pienemmillä yrityksillä on usein rajalliset henkilöresurs-sit ja vientikaupassa, jossa myydään konkreettisia laitteita, myös kassa tilanne voi olla toiminnan pullonkaula. Myynnin tavoitteena on kauppa ja mahdollisimman nopeasti, mitä tavoitetta vientitoiminnan tuen on palveltava.

Toki sama tavoite on isoilla yrityksillä, mutta pk-yrityksissä on har-voin kassaa tai luottoa edes muutamien kuukausien viivästyksiin. Lisäksi pk-yrityksissä usein yrittäjä tai pieni ydinryhmä käytännössä hoitaa viennin; myyntialueena on koko maailma ja toimistoina lento-kenttien odotushallit. Siksi pk-yritykset tarvitsevat joustavaa ja konk-reettista tukea kohdemarkkinalla, rahoitusapua vientiprojekteihin ja tietysti onnea.

Vienninedistämisen haaste on tunnistaa ja vahvistaa yritysten kipeimmin tarvitsemia palveluita. Ne yritykset, jotka juoksevat maa-ilmalla myymässä, eivät välttämättä ehdi vaikuttaa palvelusisältöön, vaikka juuri näille pitäisi tuen kohdistua, jotta yritykset kasvaisivat riittävän suuriksi menestymään kiristyvässä kilpailussa. Jos yrityksiltä kysytään, haluatteko tätä maksutonta palvelua, vastaus lienee, että varmaankin. Jos taas kysytään, mitkä viisi näistä viidestäkymmenestä palvelusta valitsisit, voi palvelutarjonnan kohdistaminen saada hie-man erilaisen sisällön.

Pk-yritysten tukemiseksi vientiponnisteluissa on osana Team Fin-land -työtä selkeytetty julkisia palveluita vientiyrityksille. Eri toimija-tahot ovat peranneet palveluiden sisältöä ja kokonaistarjoomaa sekä selvittäneet yritysten tarpeita palveluille. Työ ei vielä riittävästi ole näkynyt ulkopuolisille tahoille, vaikka historiaakin on tehty. Toimijat ovat ensikertaa luoneet palvelumatriisin, jossa on esiteltynä kaikki jul-kisin varoin tehtävä vienninedistämistoiminta. Vielä on työn alla kou-luttaa toimijaverkosto ja ennen kaikkea tuoda tieto yritysten ulottu-ville.

Jos emme voi toistaa aiempia viennin menestystarinoita, niin voi-simmeko kopioida ja paranneilla toimivia konsepteja? Esimerkiksi Tanska ei ole pohjoismaisessa vertailussa etujoukossa ulkomaisten investointien houkuttelussa kotimaahan, mutta hyvinkin kärkijou-kossa kehitysmaihin tehtävässä vientityössä. Tanskan mallissa on nerokkaasti yhdistetty diplomatian tuki kansainväliseen kehitysapu-rahoitukseen, ja tuloksena on ollut toistuvia menestystarinoita.

Suomessa Team Finland -yhteistyö on poikinut uudenlaista minis-teriöiden välistä yhteistyötä, mistä esimerkkinä kesäkuussa uutisoitu Tekesin ja ulkoasiainministeriön valmistelema yhteinen kehitysmaa-innovaatio-ohjelma. Ehkäpä voisimme parannella tanskantyylistä konseptoitua kehitysmaavientimallia vaikkapa suomalaisten pk-cleantech-yritysten vientiprojektien edistämiseen.

KOMMENTTI

PIRITA MIKKANEN

Team Finland -ohjausryhmän jäsen

Partner, TM System Finland Oy

TARJOLLA RUNSAASTI PALVELUITAKulunut vuosi on kulunut julkisten toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämiseen ja palveluiden tarkempaan määrittelyyn sekä verkostoitumi-seen ja kouluttamiseen. Nyt huomio on kään-netty yrityksiin.

– Haluamme jalkautua palveluidemme kanssa paremmin yritysten keskuuteen ja tuoda ne asiakaslähtöisemmin esille. Yrityk-sille halutaan esitellä palvelut yhden luukun periaatteella, sillä eri julkisia toimijoita on ollut useita ja on tehty päällekkäistä työtä. Nyt toiminnan tehokkuutta on tarkoitus parantaa, sanoo ulkoasiainneuvos Eero Suominen.

Keskeisiä tarjolla olevia uudistuneita Team Finland -kansainvälistymispalveluita ovat Suo-misen mukaan tieto- ja raportointi palvelut, ver-kostoitumispalvelut ja tilapalvelut. Lisäksi tar-jolla on arvovalta palvelua. Esimerkiksi tila- ja arvovaltapalveluiden puitteissa yrityksen tilai-suuksia on mahdollista järjestää ulkoministe-riön tiloissa, ja paikalle voidaan kutsua tärkeitä kontakteja sekä arvovaltainen vieras.

Tietopalveluiden kautta saa esimerkiksi ajantasaista tietoa eri maista ja niiden markki-noista.Tätä kautta myös tiedotetaan eri mark-kinoiden mahdollisuuksista.

– Näitä voisi sanoa tietopalveluiksi ja mark-kinamahdollisuuspalveluiksi.

Verkostoitumispalveluiden kautta yritys saa tietoa kunkin maan verkostoista ja apua esi-merkiksi kontakteissa eri maiden viranomai-siin ja julkisen sektorin toimijoihin. Monissa maissa tämä rooli on hyvinkin tärkeä. Team Finland toimii samalla ovien avaajana ja ongelmien ratkaisijana sekä avustaa tilanteissa, joissa viejät kohtaavat kaupanesteitä.

Hieman laajempi ”palvelun” muoto on kauppapoliittinen vaikuttaminen, mikä tar-koittaa esimerkiksi kaupan esteiden ratkaise-misen eteen tehtävää työtä. Tätä kautta voi-daan usein auttaa sekä yksittäisiä yrityksiä että yrityssektoria.

Tulevan vuoden haasteena on Suomisen mukaan päästä voimakkaammin ja paremmin yritysrajapintaan ja tuoda palveluita paremmin esille yrityksille.

– Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet varovaisia käyttämään palveluita, mutta nyt ne on määritelty asiakaslähtöisem-min ja selvemmin, Suominen kertoo.

Käytännössä palveluita markkinoidaan yri-tyksille tiedottamisen lisäksi esimerkiksi yritys-tapahtumissa ja messuilla. ›‹

27nro 3|2014 Kauppapolitiikka

Nouseva AfrikkaYli miljardin asukkaan Afrikka on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin maanosa. Algeriaa, Ghanaa ja Tansaniaa yhdistävät energiamarkkinat, kasvupotentiaali ja mahdollisuudet suomalaisyrityksille.

TEKSTI SALLA PELTONEN KUVAT ISTOCKPHOTO, THINKSTOCK

A frikan osuus maailmankaupasta on noin kolme prosenttia. Kaksi kolmannesta kauppatavarasta on polttoaineita ja mineraaleja. Alu-een noin neljän prosentin vuosit-tainen talouskasvu on teollisuus-

maiden kasvua nopeampaa, mutta jää jälkeen kehittyvien markkinoiden tyypillisesti korke-ammista kasvuluvuista. Maailman kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukkoon kuu-luu silti useita Afrikan maita.

Talouden rakenteiden monipuolistamiseksi välttämättömät investoinnit tuotantotekno- logiaan ja infrastruktuuriin luovat mielenkiin-toisia liiketoimintamahdollisuuksia – myös suomalaisyrityksille.

Afrikka jakautuu Pohjois-Afrikan arabimai-den ja Saharan etelänpuolisten maiden mark-kinoihin, joiden liiketoimintaympäristöt eroa-vat toisistaan. Suomen vienti Pohjois-Afrikan maihin on ollut perinteisesti metsä- ja teknolo-giateollisuuden kone- ja laitekauppaa. Vuosita-solla viennin arvo on ollut noin 1-1,5 miljardia euroa. Kulttuurinen naapuruus ja Pohjois-Afri-kan maiden läheinen suhde Eurooppaan helpot-tavat kaupankäyntiä.

Saharan etelänpuolisen Afrikan markkinat ovat Etelä-Afrikkaa lukuun ottamatta valta-osin kehittymässä olevia kehitysmaiden mark-kinoita, joiden säädösympäristö ei ole vakiintu-nut ja infrastruktuuri on puutteellista. Tuotanto perustuu pitkälti raaka-aineiden alkutuotan-

toon. Suomen vienti Saharan etelänpuoliseen Afrikkaan on vuositasolla ollut miljardin euron luokkaa, mistä Etelä-Afrikkaan on suuntautu-nut noin puolet.

Afrikan mantereen kehityksen perustana ja kasvun mahdollistajana on infrastruktuurin kehittyminen. Suomalaisyrityksillä on edelly-tyksiä tukea maiden oman tuotannon vahvis-tumista esimerkiksi lisäämällä investointihyö-dykkeiden ja -palvelujen vientiä Afrikkaan. Kasvusektoreita ovat myös muun muassa terveysteknologia, energia-ala sekä kaivosteol-lisuus. Puhtaalla tuotantoteknologialla ja it-rat-kaisuilla riittää kysyntää.Suomalaisttain kiin-nostavien maiden joukkoon kuuluvat myös Algeria, Ghana ja Tansania.

ALGERIA – VAKAA JA VELATON ENERGIAJÄTTIAlgeria on Pohjois-Afrikan alueen vakain maa.

– Vuonna 2002 päättyneen sisällissodan jäl-keen Algeria on pystynyt vakauttamaan yhteis-kunnallisen tilanteensa ja jatkamaan kasvurai-teilla jo lähes 15 vuoden ajan, Suomen Algerian suurlähettiläs Hannele Voionmaa kuvailee.

Nykykehityksellä Algerian talouskasvun arvioidaan kohoavan vuosina 2014–2019 jopa seitsemään prosenttiin. Runsaat energiavarat ovat siivittäneet maan talouskasvua. Tilastosta riippuen maa arvioidaan yleisesti maailman nel-jänneksi suurimmaksi maakaasun tuottajaksi. Öljyn osalta se sijoittuu kymmenen suurimman tuottajamaan tienoille.

28 Kauppapolitiikka nro 3|2014

1. ALGERIA

1. Väkiluku: 38,8 miljoonaa (2014)2. Bkt per capita: 7 500 USD (2013)3. Bkt:n kasvu: 3,1 % (2013)4. Valtion velka: 13,2 % (2013)5. Työttömyysaste: 10,3 % (2013)

2. GHANA

1. Väkiluku: 25,7 miljoonaa (2014)2. Bkt per capita: 3 500 USD (2013)3. Bkt:n kasvu: 7,9 % (2013)4. Valtion velka: 53,1 % (2013)5. Työttömyysaste: 11 % (2000)

3. TANSANIA

1. Väkiluku: 49,6 miljoonaa (2014)2. Bkt per capita: 1 700 USD (2013)3. Bkt:n kasvu: 7 % (2013)4. Valtion velka: 42,7 % (2013)5. Työttömyysaste: 3,5 % (2012)

1

Ghana kuuluu Afrikan vakaimpiin valtioihin.

Alger

Accra

Dar Es Salaam

29nro 3|2014 Kauppapolitiikka

ALGERIA SUUNNITTELEE LÄHES 300 MILJARDIN DOLLARIN INVESTOINTEJA.

Liuskekaasussa Algerian varantoja pidetään maailman kolmanneksi suurimpina. Energia-tuloillaan Algeria on pystynyt maksamaan pois ulkomaanvelkaansa käytännössä koko-naan. Sen bruttokansantuote vuonna 2013 oli 227 miljardia dollaria.

Talouskasvu näkyy myös algerialaisten elin-olosuhteiden parantumisena. Työttömyys on laskenut hienoisesti alle kymmenen prosenttiin kuuden vuoden takaisesta 40 prosentista.

ONGELMANA VIENNIN YKSIPUOLISUUS Algerian talous nojaa tällä hetkellä lähes täy-sin öljyn ja kaasun vientiin, joiden osuus maan vientituloista on 97 prosenttia. Energiasektorin hintakehitys on näin ollen maalle äärimmäisen oleellinen. EU-maihin algerialaista öljyä ja kaa-sua vietiin viime vuonna jo lähes 65 prosenttia.

Vaurastumisen myötä kulutustarvikkeiden kysyntä on kasvanut nopeasti, ja Algeria onkin poikkeuksellisen riippuvainen tuonnista. Myös huomattava osa elintarvikkeista joudutaan tuo-maan ulkomailta.

– Kansallisen tuotannon lisääminen olisi ensiarvoisen tärkeää, Voionmaa sanoo. Muu-tokset ulkomaankaupan rakenteessa vaatisi-vat kuitenkin perusteellisia talouden rakenne-uudistuksia, joiden ei odoteta tapahtuvan lähivuosina.

Sen sijaan muita uudistuksia on tulossa. Seuraavien viiden vuoden aikana Algeria suunnittelee tekevänsä investointeja lähes 300 miljardilla dollarilla.

– Öljy- ja kaasusektorin kehittämisen lisäksi Algeria investoi mittavia summia muun muassa tie- rautatie- ja satamainfrastruktuu-riin, asuntorakentamiseen, ICT:hen ja jäte-huoltoon, Voionmaa luettelee.

Kiinalaisia rakennustyöntekijöitä Algerissa.

Algerian pääkaupunki Alger on kolmen miljoonan asukkaan kaupunki.

30 Kauppapolitiikka nro 3|2014

SUOMALAISYRITYKSILLÄ VAHVAA POTENTIAALIAEU on Algerian suurin kauppakumppani yli 50 prosentin osuudella sekä tuonnissa että viennissä. Suomen vienti Algeriaan on kas-vanut viime vuosina vahvasti ja nousi vuonna 2013 208,6 miljoonaan euroon. Kasvu edellis-vuoteen verrattuna oli 22 prosenttia.

Suomalaisyrityksille Voionmaa näkee Alge-riassa avautuvan jatkossa yhä enemmän hyvää bisnespotentiaalia.

– Lähitulevaisuudessa maahan rakenne-taan valtavasti uusia asuntoja. Tämä luo mah-dollisuuksia esimerkiksi suomalaiselle puu-teollisuudelle ja elementtivalmistajille. Myös terveyssektorilla tarpeet ovat suuria ja inves-toinnit mittavia. Algeriassa toimii jo 25

22%Suomen vienti Algeriaan kasvoi vuonna 2013 edellisvuoteen nähden 22 prosenttia.

suomalaisyritystä, joista useimmilla menee erittäin hyvin.

LEIKKUUPUIMUREISTA BISNESTÄToistaiseksi merkittävin suomalaisinves-tointi Algeriaan on ollut Sampo Rosenlewin leikkuupuimuritehdas, josta kokemukset ovat Voionmaan mukaan hyvin positiivisia. Vastaavanlaisia hankkeita on vireillä esimer-kiksi uusien energiamuotojen parissa sekä puunjalostus- ja ICT-sektorilla.

– Afrikka on erittäin mielenkiintoinen ja meidän sektorillamme nopeimmin kehittyvä markkina-alue. Pääjoukossa pysyäkseen kan-nattaa jo kiristää tahtia, Sampo-Rosenlew

31nro 3|2014 Kauppapolitiikka

BISNESSIGNAALEJA AFRIKASTA

›› Monissa Afrikan maissa kaupunkien ja keskiluokan huima kasvu luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Infrastruk-tuurin kehittämiseen tehdään valtavia investointeja, ja yksilötasolla laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen kysyntä on kovaa.

Kansainvälistä kasvua tavoitteleville pk-yrityksille tarkoitetussa Team Finland Future Watch -palvelussa havainnoidaan nousevia tren-dejä mielenkiintoisilta kansainvälisiltä markkinoilta, muun muassa Afrikasta, sekä kerätään ja jatkojalostetaan tietoa uusista bisnes-mahdollisuuksista suomalaisyritysten käyttöön. Palvelun avulla yri-tykset pystyvät muun muassa kehittämään liiketoimintaansa kansain-välistymisnäkökulman huomioiden.

Toukokuussa järjestetyssä Team Finland Future Watch Africa Sense Making -työpajassa löydettiin yhteensä 720 Afrikkaan liittyvää signaa-lia, jotka jaettiin 17 eri teemaan. Teemoista työstettiin kahdeksan eri liiketoimintamahdollisuutta suomalaisyrityksille Afrikan markkinoilla: esimerkiksi uusiutuvan energian teknologiat, rakentaminen, koulutus ja pohjoismainen terveysklusteri.

Työpajaan osallistui muun muassa Afrikan tulevaisuudesta kiinnos-tuneita yrityksiä ja asiantuntijoita. Team Finland Future Watch -pal-velu toteutetaan yhteistyössä ulkoasiainministeriön, Finpron, Tekesin ja muiden Team Finland -verkoston toimijoiden kanssa.

Ulkoministeriö ja Tekes valmistelevat parhaillaan Team Finland -yhteistyönä myös kehitysmaihin suuntautuvaa BEAM – Business with Impact -ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on liittää kehitysyhteis-työ tiiviimmin innovaatiotoimintaan ja synnyttää näin uutta kilpailu-kykyistä liiketoimintaa sekä lisää työpaikkoja ja hyvinvointia niin kehitysmaihin kuin Suomeenkin. Ratkaisuja pohditaan nimenomaan kehitysmaiden tarpeista lähtien yhteistyössä paikallisten ja suomalais-ten toimijoiden kanssa.

Lisätietoja: katso Team Finland Future Watch Africa Sense Making -työ-pajan aineisto: slideshare.net/futurewatch/team-finland-future-watch-africa-2014, tekes.fi/futurewatch

Oy:n myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Sami Seppälä kuvailee.

Sampo-Rosenlew Oy on osakkaana CMA-Sampo SPA yrityksessä, joka on valmistanut leikkuupuimureita Algerian markkinoille vuo-desta 2009. Osa komponenteista toimitetaan Sampo-Rosenlewin Porin tehtaalta ja osa val-mistetaan paikallisesti Algeriassa. Lokalisaa-tioastetta lisätään vuosittain. Nyt puimureita valmistuu vuodessa satoja ja noin 40 prosent-tia tuotteen arvosta paikallisesti.

Seppälä kuvailee Algerian toimintakehystä melko byrokraattiseksi ja valtionhallinnon ase-maa vahvaksi.

– Asiat kestävät joskus hyvinkin kauan, mutta toteutuvat loppujen lopuksi aika tarkasti suunnitelmien mukaan. Toimintatavat saatta-vat olla melko vanhakantaisia, mutta myös positiivisia poikkeuksia on olemassa.

GHANA HALUAA VÄLTTÄÄ NIGERIAN ÖLJYKIROUKSEN.

Algeriasta kiinnostuneita yrityksiä Seppälä neuvoo menemään paikan päälle ja varaa-maan runsaasti aikaa oikean kohteen, kump-panin ja yhteyshenkilöjen löytämiseen.

Algeriassa toimivat myös muun muassa Wärtsilä, Nokia, Kone, Metso, Outotec ja Abloy sekä terveyssektoria edustavat Plan-meca ja Merivaara.

– Suomesta löytyy paljon myös täällä tar-vittavaa ICT- ja koulutusosaamista, Voionmaa sanoo ja huomauttaa, että palvelujen tuonnilla voitaisiin avata portteja muullekin myynnille.

Maassa arvostetaan kokonaisvaltaisia palvelupaketteja, joihin sisältyy tuotannon tai kokoonpanon kehittämisen lisäksi myös hankehallintoa ja koulutusta.

HYVÄ TEKEMISEN MEININKI– Usein sanotaan, että Algeriassa haasteena on kieli, mutta sanon aina, että eivät kiinalai-setkaan siitä häiriinny, Voionmaa hymyilee ja muistuttaa, että Kiina ohitti viime vuonna Ranskan Algerian suurimpana yksittäisenä tuontimaana. Toki ranskan kielen hallitsemi-nen on Algerian markkinoilla ehdoton etu.

Vakaudestaan huolimatta Algeria on liiketoimintaympäristönä haasteellinen. Voionmaan mukaan sitä leimaavat jäykkyys ja byrokraattisuus. Myös rahoituksen saaminen on ollut ongelmallista. Rajoittavana tekijänä niin ikään on ollut ulkomaisilta investoinneilta vaadittava vähintään 51 prosentin algerialais-omistus.

Dar es Salaam on Tansanian suurin kaupunki, talouselämän keskus ja entinen pääkaupunki.

32 Kauppapolitiikka nro 3|2014

Suurlähettilään mukaan tähän on kui-tenkin sopeuduttu, ja maassa on hyvä teke-misen meininki. Myös takavuosina räjäh-dysmäisesti kasvanutta korruptiota on onnistuttu kitkemään, joskin se on edelleen merkittävä ongelma.

– On huomioitava, että Algeriassa yhdis-tyvät monenlaiset kulttuurit. Algeria on afrikkalainen, islaminuskoinen arabimaa. Toisaalta se on ollut vuosisatoja osa Roo-maa ja Ranskaa. Algerian markkinoille tule-van yrityksen täytyy tuntea hyvin paikalliset säädökset, ja luotettavan paikallisen kump-panin käyttö on näin ollen usein välttämä-töntä, Voionmaa painottaa.

Myös yritysjohdon henkilökohtaista läsnäoloa arvostetaan.

– Pariisista ja Frankfurtista tänne lentää parissa tunnissa, Voionmaa kannustaa.

40milj.Suomen vienti Ghanaan on noin 40 miljoonaa euroa.

Suomen suurlähetystö on panostanut vah-vasti Suomen näkyvyyteen ja maakuvan rakentamiseen.

– Suomalaisilla on täällä hyvä maine sekä kansan että hallinnon edustajien parissa. Erityisesti korruptoitumattomuuttamme ja moderniuttamme arvostetaan, Voionmaa sanoo.

GHANA – LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ AFRIKAN KÄRKEÄ – Ghana on demokraattinen, turvallinen ja yksi Afrikan alueen vakaimmista valtioista. Todella kiinnostava suomalaisyrityksille, Suo-men Ghanan suurlähettiläs Riitta Korpivaara kuvailee.

– Ghana painiskelee tällä hetkellä talou-tensa tasapainottamiseksi, mutta maa on aina selvinnyt ongelmistaan. Uskon, että rahoitus-vaikeudet saadaan ratkaistua, suurlähettiläs Korpivaara toteaa.

Vuonna 2013 Ghanan bruttokansantuot-teen kasvu hiipui aiemmista vuosista kuuteen prosenttiin. Samaan aikaan inflaatio kohosi 13,5 prosenttiin. Talouden heikkenemisen syitä ovat muun muassa maan vientituottei-den, kuten kullan ja kaakaon maailmanmark-kinahintojen lasku, ylisuuret etuuksien ja julki-sen sektorin palkkojen korotukset sekä öljy- ja kaasusektorin hidas kehitys.

– Tilanteeseen on vaikuttanut myös vuonna 2012 järjestetyt presidentinvaalit. Vaalilupauk-set johtivat budjetinylityksiin, Korpivaara taus-toittaa.

Budjettia pyritään tasapainottamaan laa-jentamalla veropohjaa erityisesti kehittämällä kulutukseen perustuvaa verotusta.

INVESTOINTEJA TUOTANTOTEKNOLOGIAAN JA INFRASTRUKTUURIINHyödyntääkseen tulevaisuudessa öljy- ja kaasu varantojaan ja monipuolistaakseen talou tensa rakenteita Ghana tarvitsee mitta-via investointeja tuotantoteknologian sekä inf-rastruktuurin kehittämiseen. Tällä hetkellä eri-tyisesti sähkön saatavuus ja heikko tieverkosto ovat ongelmia.

– Ghanan öljyntuotanto on vielä hyvin pientä. Maa on halunnut edetä tuotan-non suunnittelussa varovasti välttääkseen naapurimaa Nigerian öljykirouksen, missä mustan kullan tuoma varallisuus on kohdistu-nut vain harvoille ja ympäristö monin paikon pilaantunut. Öljytulojen halutaan hyödyttävän koko yhteiskuntaa, Korpivaara tähdentää.

Tuloja valtiolle öljyn ja kaasun laajamittai-semmasta tuotannosta on kuitenkin odotetta-vissa vasta useiden vuosien jälkeen.

EU TÄRKEÄ KAUPPAKUMPPANIEU on Ghanan ylivoimaisesti tärkein vienti-alue. Sen merkittävimpiä vientituotteita ovat öljy, kulta, kaakao, bauksiitti, puutavara,

Cape Coast on Ghanan nykyisiä turistikohteita. Aikoinaan Ghana tunnettiin nimellä Kultarannikko.

Accra on Ghanan pääkaupunki, maan suurin kaupunki sekä talouden ja hallinnon keskus.

33nro 3|2014 Kauppapolitiikka

tonnikala, timantit, magnesiummalmi ja maa-taloustuotteet. Maahan tuodaan eniten koneita ja laitteita, öljyjalosteita sekä elintarvikkeita. Tuonnissa suurin kauppakumppani on Kiina.

Suomen noin 40 miljoonan euron vienti Gha-naan muodostuu tällä hetkellä suuryritysten toimittamista investointituotteista. Maassa toi-mivat muun muassa Outotec, Metso Minerals, Kone, Wärtsilä, Vaisala ja Nokia.

Korpivaaran mukaan potentiaalia maassa olisi suomalaisyrityksille kuitenkin huomatta-vasti enemmän.

– Keskiluokka kasvaa hitaasti, mutta var-masti ja koulutettua työvoimaa on tarjolla yhä enemmän, hän sanoo.

Erityisesti sähkö- ja energiasektori, kaivos-teollisuus, cleantech-osaaminen, logistiikka-palvelut, maa- ja metsätalouden tietyt osa-alueet sekä ICT-sektori vaikuttavat lupaavilta suomalaisyrityksille.

ULKOMAALAISET TERVETULLEITA GHANAANGhanan hallitus haluaa maahan ulkomaisia investointeja ja toimijoita.

– Yritysten toimintaedellytykset halutaan tehdä mahdollisimman hyviksi, Korpivaara painottaa.

Ghana on pyrkinyt nopeuttamaan Länsi-Afrikan talousyhteisö ECOWASin ja EU:n välille solmittavan EPA-sopimuksen (Eco-nomic Partnership Agreement) allekirjoitta-mista. Aiemmin keväällä Ghanan presidentti John Dramani Mahama valittiin ECOWASin puheenjohtajaksi ja hän on vieraillut aktiivi-

sesti ulkomailla edistääkseen ulkomaisia inves-tointeja maahan.

YRITYSYSTÄVÄLLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖLiiketoimintaympäristönä Ghana on suoma-laisesta näkökulmasta katsottuna helpompi kuin moni muu Afrikan maista. Liiketoiminta-ympäristön ominaisuuksia mittaavan Doing Business -indeksin mukaan Ghana oli viime vuonna sijalla 67 Italian ja Turkin välimaastossa.

– Korruptiota toki on, mutta siihen pyritään puuttumaan. Myös ministerien ja virkamiesten puheille pääsee helpommin kuin monissa muissa maissa, Korpivaara kertoo.

Muut pohjoismaat ovat jo aktivoituneet Ghanan suhteen. Korpivaaran mukaan eri-tyisesti ruotsalaisiin, mutta nyt myös norja-laisiin ja tanskalaisiin törmää joka paikassa. Korpivaara kuvailee suomalaisten mainetta Ghanassa erittäin hyväksi.

– Meidät tunnetaan luottavina kauppa-kumppaneina ja laadukkaiden tuotteiden myy-jinä. Erityisesti Nokia on tehnyt todella hyvää työtä. Monien paikallisten ensimmäinen kän-nykkä on ollut Nokia, jonka hyvä laatu on jät-tänyt luotettavuuden mielikuvan.

Ghanan markkinoille mieliviä suomalais-yrityksiä Korpivaara kannustaa rohkeasti saa-pumaan tutustumisvierailulle sekä käänty-mään Finpron puoleen.

TANSANIA – DYNAAMINEN MARKKINA-ALUE LOISTAVALLA SIJAINNILLA Tansania on kiihkeässä siirtymävaiheessa

TUKEA JA TIETOA SUOMALAISYRITYKSILLE

›› Suomen suurlähetystöt tukevat kaupallisten suhteiden edistämistä muun muassa tuomalla esille Suomen osaamista korkean tason tapaami-sissa ja erilaisissa tapahtumissa sekä edistämällä suomalaisten ja paikallis-ten yritysten kohtaamista.

Vajaan parin vuoden sisällä Algeri-assa, Ghanassa ja Tansaniassa on vie-raillut ahkerasti Suomen ministeri-johtoa ja muita kauppavaltuuskuntia. Myös Suomeen on tehty ministerita-son vastavierailuja.

Finpron paikallistoimistojen ammattilaiset tuntevat hyvin kun-kin maan erityispiirteet ja neuvovat Afrikan markkinoille suuntaavia yri-tyksiä. Niin ikään Finpro järjestää ulkomaille suuntautuvia yritysval-tuuskuntavierailuja sekä kiinnosta-via markkinoita esitteleviä roadshow-tapahtumia eri puolilla Suomea.

Maakohtaiset yhteystiedot: team.finland.fi

Stone Town Tansaniassa on Sansibarin kaupungin vanha osa. Valtaosa kaduista on liian kapeita autoille.

34 Kauppapolitiikka nro 3|2014

kohti monipuolistuvaa taloutta. Viimeisten kymmenen vuoden ajan talous on kasvanut huimaa seitsemän prosen-tin vuositahtia.

– Tansania on tällä hetkellä yksi maailman nopeimmin kaupungistuvista alueista, rakennus buumi on valtava, ja uusista tuotteista ja palveluista kiinnostunut keskiluokka kasvaa huimaa vauhtia, Suomen Tansanian suurlähettiläs Sinikka Antila kuvailee.

Talouden rakenteen kannalta on merkittävää, että koti-mainen kysyntä ruokkii yhä suurempaa osaa talouskas-vusta, vaikka edelleen Tansanian kasvu lepää pitkälti alkutuotantoon liittyvän viennin varassa. Kullan osuus viennistä on 40 prosenttia, mistä johtuen maan talous on herkkä kullan maailmanmarkkinahinnan heilahtelulle.

Rakennusteollisuuden ohella Antilan mukaan houkut-televia kasvualoja myös suomalasiyritysten näkökulmasta ovat telekommunikaatio- ja IT-sektori, vähittäiskauppa, valmistus- ja kaivosteollisuus sekä maa- ja metsätalous.

Tansanian rannikolta on niin ikään löydetty valtavasti kaasua, mutta tuloja odotetaan vasta vuoden 2020 tie-noilla. Kaasun hyödyntäminen tehokkaasti vaatii suuria investointeja. Antilan mukaan suomalaisosaamiselle olisi tarvetta myös energiasektorin rinnakkaistoimialoilla, kuten voimalaitosteknologiassa ja maakaasun kuljettamisessa sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä.

ICT-sektorilla suomalaisille merkittävää potentiaa-lia löytyy erityisesti mobiiliaplikaatioiden kehittämisessä. Lähes 46 miljoonan asukkaan Tansaniassa on jo 30 miljoo-naa kännykkäliittymää.

– Esimerkiksi kännykällä käytettävä maksujärjestelmä M-Pesa on tuonut miljoonia ihmisiä rahoituspalvelujen pii-riin, Antila sanoo.

Kehityksen varjopuolena urbanisoituminen on tuonut mukanaan myös elintasosairaudet.

– Osaavaa hoitoa on vaikea löytää. Tarve on suuri, ja suomalaisilla on paljon teknistä osaamista sekä tietotaitoa myös wellbeing-sektorilla.

KIINNOSTUS TANSANIAAN LISÄÄNTYNYTTällä hetkellä Suomen ja Tansanian välinen kauppa ei ole rahamääräisesti kovin suurta. Vuonna 2013 Suomesta vie-tiin maahan etupäässä elektronisia laitteita, koneita ja inst-rumentteja noin 27 miljoonan euron edestä ja tuotiin muun muassa kahvia, teetä, kaakaota ja mausteita kuudella mil-joonalla eurolla.

– Euroopan taloustilanteen vuoksi suomalaisyritykset kuitenkin etsivät aktiivisesti uusia markkinoita. Lähetys-tössä tämä näkyy selvästi erilaisten kyselyjen ja vierailujen lisääntymisenä, Antila sanoo.

– Liiketoiminnan käynnistämiseksi yritysjohdon on kui-tenkin tultava itse paikalle ja tavattava tulevia kumppaneita moneen kertaan. Etänä näitä asioita ei voi hoitaa.

Suomalaisyrityksistä Tansaniassa toimivat muun muassa Wärtsilä, Nokia, kestävän kehityksen konsulttipal-veluja tuottava Gaia ja valo- ja kuparitelekaapeleita ja asen-nustarvikkeita valmistava Nestor Cables.

– Pohjolassa on talvikuukausina kylmää ja tehtaalla riit-tää kapasiteettia. Lähdimme etsimään uusia markkinoita alueilta, jotka ovat aktiivisia läpi vuoden, Nestor Cablesin toimitusjohtaja Timo Jaakkola kertoo.

Yhtiö on toimittanut kaapeleita Tansanian lisäksi Keni-aan ja Etiopiaan. Nyt kiikarissa on myös Algeria. Jaakkola kuvailee Afrikkaa mielenkiintoiseksi liiketoimintaympäris-töksi, joka kasvaa varmuudella. Suomalaisvinkkelistä kat-

sottuna haasteita ovat muun muassa yhteisen kielen löytäminen sekä erilaisten toimintatapojen ja kulttuurin ymmärtäminen.

– Mieti selkeä budjetti ja tavoite, mitä lähdet hakemaan. Älä pelkää, mutta tutustu huolella, mihin olet menossa. Ole määrätietoinen, mutta nöyrä. Älä lähde opettamaan, miten homma hoidetaan. Ota hallittuja riskejä, Jaakkola kiteyttää.

Niin ikään oikeantyyppisen kumppanin löytäminen, jolla on suhteet paikallisiin organisaatioihin on Jaakkolan mukaan tärkeää.

– Homma ei toimi etätyönä. Paikalla pitää varautua olemaan paljon.

KOKEMUKSIA 16:STA AFRIKAN MAASTAVaativia teräsrakenteita suunnitteleva ja valmistuttava Mafi Oy on toimittanut tuot-teita 16:een eri Afrikan maahan viimeisten 10 vuoden aikana. Yrityksen tärkein vientituote on matkapuhelinmastot sekä niiden suunnitteluun ja valmistuttamiseen liittyvä osaaminen.

– Kilpailu on kovaa. Muun muassa eurooppalaiset, pohjoisamerikkalaiset, kii-nalaiset ja intialaiset yritykset hakevat jatkuvasti markkinaosuuttaan, Mafin toimi-tusjohtaja Mika de la Chapelle sanoo.

– Kehittyvänä talousalueena Afrikassa on valtavasti mahdollisuuksia suomalais-yrityksille. Oman markkinaosuuden saaminen on mahdollista, mutta vaatii pitkä-jänteistä, kovaa työtä. Tuotteet, tarjonta ja toiminta tulee niin ikään sovittaa vas-taamaan kunkin maan tarpeita.

De la Chapelle muistuttaa, että Afrikkaa koskeva uutisointi on hyvin yksipuo-lista ja vähäistä. Jotta voi ymmärtää, mitä markkinoilla todella tapahtuu, on oltava paikan päällä. ›‹

35nro 3|2014 Kauppapolitiikka

Lue

Johtavat ekonomistit ennustavat tule-vaisuutta ytimekkäästi ja mukaan-satempaavasti kirjassa, joka visioi seuraavan vuosisadan tapahtumia taloustieteilijöiden näkökulmasta. Kirja on saanut inspiraationsa John Maynard Keynesin esseistä, jotka ennustivat tapahtumia 1930-luvulla vuodelle 2030.

Ignacio Palacios-Huertan koosta-massa kirjassa 10 maailman johtavaa taloustieteilijää, joukossaan Nobelisteja ja todennäköisiä tulevia sellaisia, ennustavat kirjoituksissaan miltä maailman talous 100 vuoden päästä näyttäisi. Skenaariot vaihtelevat optimis-tisista synkempiin näkökulmiin.

Käsittelyssä on erilaisia aiheita, kuten työn ja palkan muutos, lisääntyvä eriarvoisuus, Kiinan ja Intian talou-dellinen nousu, loputtomasti toistuvat kriisit, teknolo-gian tarjoamat hyödyt, poliittisten ääriliikkeiden vaiku-tukset ja ilmastonmuutoksen seuraukset. Myös ihmisten jatkuvasti pidentyvä elinikä aiheuttaa muutoksia työ-elämään ja siihen, miten ihmiset kokevat tulevaisuuden mahdollisuutensa.

›› Ignacio Palacios-Huerta: In 100 years, Leading economists predict the future; Massachusetts Institute of Technology

Maailman markkinat on ulkoministe-riön vuosittain julkaisema kansainvälis-ten kauppa- ja taloussuhteiden katsaus. Se valottaa maailmantaloudessa, kaup-papolitiikassa ja yksittäisillä markki-noilla tapahtuvia muutoksia.

Elokuussa julkaistu vuoden 2014 Maailman markkinat sisältää kauppa-poliittisen yleiskatsauksen lisäksi maa-kohtaiset katsaukset lähes 30 maasta

kaikilta eri mantereilta avaten niiden viimeaikaista yhteis-kunnallista, taloudellisesta sekä sääntely-ympäristöön liit-tyvää kehitystä.

Tämänvuotisen julkaisun teemana on Afrikka. Viime vuonna maailman kymmenen nopeimmin kasvavan talou-den joukossa oli kuusi Afrikan maata. Monet suomalais-yritykset ovat heränneet näiden lupaavien markkinoiden mahdollisuuksiin. Maailman markkinat -julkaisu on osa Team Finland -verkoston kansainvälisillä markkinoilla toi-miville suomalaisyrityksille tarjoamaa maa- ja markkina-tietoutta.

Tuore Maailman markkinat 2014 -julkaisu on ladatta-vissa ulkoministeriön verkkosivuilta.

›› Formin.finland.fi > Taloudelliset ulkosuhteet > Julkaisut, raportit, katsaukset

Maailman markkinat 2014

In 100 years, Leading economists predict the future

Tunnetko jo ulkoasianhallinnon blogit? Ulkoministeriön vasta uudistuneen blogisivuston kirjoitukset tarjoavat oma-kohtaisia näkökulmia edustustojen arkeen ja maiden muuttuviin tilantei-siin. Suomen Dar es Salaamin -suurlähe-tystön henkilökunta päivittää Muuttuva

Afrikka -blogiin tuoreet kuulumiset Afrikasta. Esimerkiksi suurlähettiläs Sinikka Antila, joka on

työskennellyt Afrikassa yhteensä jo yli 15 vuotta, kirjoit-taa Afrikan noususta. Puolet maailman 20:stä voimak-kaimmin kasvavasta maasta on hänen mukaansa tällä hetkellä Afrikassa ja näiden joukossa on Suomen vii-destä pitkäaikaisesta yhteistyömaasta neljä: Etiopia, Tan-sania, Sambia ja Mosambik.

Lähetystöneuvos Kimmo Laukkanen taas on kir-joittanut blogiin globalisaation ja kaupan kysymyk-sistä, kuten siitä, miten Afrikka on hypännyt suoraan uusimpaan teknologiaan kiinni. Blogissa myös pohdi-taan mikä tekee Afrikasta kiinnostavan suomalaisyri-tysten kannalta juuri nyt? Vastaus ei välttämättä löydy raaka-aineista, uusista investoinneista tai edes pelkäs-tään kauppavaih-don lisäämisestä.

›› Blogit.ulkoministerio.fi > Muuttuva Afrikka

Muuttuva Afrikka -blogi

Kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukossa oli kuusi Afrikan maata viime vuonna.

36 Kauppapolitiikka nro 3|2014

Neuvoja kansainvälistymiseen

toimitusjohtaja,

Finpro

Markus Suomi

TEKSTI LAURA LÄHDEVUORI

Millä tavoin Finpro uudistuu?

Finpron uudistuksen tavoitteena on luoda vahva toimija, joka tuo kasvua Suomeen.Uuden Finpron muodostavat kolme toi-mintoa: Invest in Finland, Visit Finland ja kansainvälistymispalvelut.

Autamme suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankimme Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvatamme ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Finpro jatkaa edelleen kansallisten ohjelmien, kuten Cleantech Finland, FinlandCare ja Future Learning Finland, toteuttamista.

Mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

Finpron kansainvälistymistoiminto kes-kittyy jatkossa valmentamaan ja neuvomaan suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymi-sen eri vaiheissa, tunnistamaan liiketoiminta-mahdollisuuksia sekä verkottamaan yrityksiä Suomessa ja maailmalla. Kansainvälistymis-palvelut ovat maksuttomia tai edullisia ja niitä tarjotaan aiempaa laajemmalle pk-yritysten joukolle.

Kun yritys ottaa yhteyttä, selvitetään heti yrityksen tilanne ja tarpeet kansainvälistymis-suunnitelmien osalta. Neuvonnalla pyritään ensin siihen, että yritykselle kirkastuvat edel-lytykset päästä ulkomaan markkinoille. Tästä eteenpäin esimerkiksi, jos Saksaan haluttaisiin mennä ja pitäisi löytää paikallinen myynti-agentti, niin neuvomme, ketkä kaupalliset toi-mijat voisivat auttaa. Yritys itse päättää kon-sultin valinnasta.

Uudella toimintamallilla uskomme, että aiempaa useampia yrityksiä pystytään aut-tamaan ja palvelun laatua voidaan paran-

taa. Kotimaiset voimavarat kannattaa valjas-taa mahdollisimman tehokkaasti yrityksille avuksi, jotta yritys voi käyttää meitä silminä ja korvina kansainvälisillä markkinoilla.

Minkälainen verkosto Finprolla jatkossa on maailmalla?

Finpron kansainvälisessä verkostossa on yhteensä 58 toimistoa, joista 13 Aasiassa, 12 Euroopassa, 10 Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, 6 Baltiassa ja Venäjällä, 3 Afrikassa, 3 Intiassa ja 2 Lähi-idässä.

Suomessa Finpro palvelee yhdeksällä paik-kakunnalla: Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopi-ossa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Tampe-reella, Turussa ja Vaasassa.

Valottaisitteko vielä hieman konsultti-liiketoiminnan kauppaa Sopranolle?

Osana uudistusta kaupallinen kansain-välistymiskonsultointi siirtyi kesäkuussa lii-ketoimintakaupalla Soprano Oyj:lle. Kaupan yhteydessä 42 konsulttia siirtyi Finprolta Sop-ranon palvelukseen.

Soprano tarjoaa jatkossa yritysten tarpeisiin vastaavia yrityskohtaisia kansainvälistymis-palveluita ja -konsultointia nimellä Finpro Consulting.

Soprano jatkaa aiemmin Finpron tarjo-amien kaupallisten palveluiden tuottamista, esimerkiksi kansainvälistymisidean testausta ja partnerihakuja. Finpro ei enää jatkossa tarjoa maksullisia konsultointipalveluita yri-tyksille, vaan keskittyy yleisemmällä tasolla annettavaan tietoon ja neuvontaan.›‹

Toimitusjohtaja Markus

Suomi on johtanut Finpron

toimintaa huhtikuusta 2014

lähtien.

Finpron kansainvälistymispalvelut uudistuvat syyskuussa osana Team Finlandia. Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi kertoo, mitä muutokset tuovat tullessaan.

37nro 3|2014 Kauppapolitiikka

52 vuotta sitten

Pariisin suurlähetystö rapor-toi Kauppapoliittisissa tiedo-tuksissa 8/1962 vuonna 1956 löydetystä Hassi-R’Mel’in luonnonkaasuesiintymästä Saharassa. Kyseessä oli eräs

maailman huomattavimpia luonnonkaa-sulähteitä. Se käsitti noin 2 000 miljardia kuutiometriä kaasua. Koska Algerian oma kaasu kysyntä oli tuohon aikaan alle mil-jardi kuutiometriä vuodessa, oli luonnol-lista, että kaasun kuljetus- ja markkinointi-mahdollisuuksia Eurooppaan tutkittiin.

Englannin hallitus oli hyväksynyt Saha-ran nestekaasun tuonnin Englantiin. Samassa yhteydessä perustettiin CAMEL (Compagnie Algériennen du Méthane Liquide), jonka pääomistajia olivat Conti-nental Oil ja Shell sekä ranskalaiset yhtiöt.

CAMEL rakensi Arzek’iin tehdaslaitokset luonnonkaasun nesteyttämistä varten. Sen investointikustannukset olivat noin 20 mil-jardia vanhaa frangia.

Kaasu kuljetettiin Englantiin erikois-valmisteisilla säiliölaivoilla. Koska kaasu oli ennen laivaamista nesteytetty, se voitiin kul-jettaa sellaisenaan suurissa säiliöissä. Täl-löin osoitettiin, että nestemäisen kaasun lai-vaaminen oli täysin mahdollista sekä myös taloudellisesti kannattavaa.

Ranskan kaasuyhtiö, Gaz de France, ilmoitti tuolloin, että se tulee vuodesta 1964 lähtien tuottamaan Ranskaan Hassi-R’Mel’in luonnonkaasua. Yhtiö ostaa nesteyttämislaitoksesta 335 000 tonnia nestekaasua vuodessa, joka vastaa määräl-tään puolta Pariisin silloisesta kaasunkulu-tuksesta. ›‹

Saharan luonnonkaasun tuonti Eurooppaan

YHDESSÄ MAAILMALLE

Uudet Team Finland -palvelut yrityksille.

›› Vaatteen matka maailmalla ›› Kiinassa pitää kiirettä

KAUPPAPOLITIIKKATALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

nro 3 | 2014

LENITA TOIVAKKA:

Suomalaiselle

osaamiselle on

kysyntää maailmalla.Terveysteknologian

vienti vetääNouseva Afrikka

Tilaa lehti tai tee osoitteenmuutoswww.kauppapolitiikka.fi/tilaus

MCI

Anna palautetta lehdestä ja voita

Samsungin kamerapuhelin!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osal-listua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmes-tyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syys-kaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistu-vat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka2. Merkitse numerosarja 764287.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Jokainen numero on uusi mahdollisuus

osallistua

Arvottava palkinto on noin 500 euron arvoinen Samsung Galaxy K zoom -kamerapuhelin.

38 Kauppapolitiikka nro 3|2014

”Afrikka on aivan uudella tavalla kiinnostava markkina-alue.”

Afrikan avara taivas

kolum

ni

SATU SANTALA

Maailmanpankin johtokunnan jäsen

(Pohjoismaiden ja Baltian maiden

edustaja)

Sain ensimmäisen kosketukseni ulkomailla työskente-lyyn 1980-luvun lopulla Etiopiassa. Afrikan avara tai-vas ja sen alla elävät ihmiset tekivät minuun suuren vaikutuksen.Sen jälkeen minulla on ollut etuoikeus työskennellä Afrikassa ja sen asioiden parissa monesta näkökulmasta.

Tämän päivän Afrikka on erilainen manner kuin se oli 26 vuotta sitten, kun matkasin sinne ensimmäistä kertaa Punaisen Ristin nuorisodelegaattina. Tuol-loin ajattelimme Afrikkaa lähinnä köyhyyden, sotien ja nälänhätien kotina. Kehitysyhteistyön kautta halu-simme auttaa, mutta harva ajatteli Afrikkaa markki-nana tai yhteistyökumppanina. Nyt yhä useammalla mielikuvissa kurjuuden ja toivottomuuden tilalle on tul-lut talouskasvu, investoinnit ja mahdollisuudet.

Kukapa olisi uskonut, että viimeisen kymmenen vuoden aikana maailman kymmenestä nopeimmin kas-vavasta taloudesta kuusi olisi Afrikassa. Saharan ete-läpuolisen Afrikan talouskasvu on ollut vakuuttavalla tasolla vuosien ajan ja sen odotetaan jatkuvan noin vii-den prosentin tasolla. Ulkomaiset investoinnit ovat jat-kaneet kasvuaan. Tämä tarkoittaa lisää työpaikkoja ja parempia mahdollisuuksia hyötyä globaalista kaupan-käynnistä.

Itse ajattelen, että hallinnon ja instituutioiden para-neminen ovat keskeinen selitys Afrikan menestykselle. Jos takavuosina monissa maissa valtion tilinpito oli rempallaan ja yritysten toimintaympäristö hyvin epä-varma, nyt monissa maissa hallinto toimii. Edistys käy ilmi myös Maailmanpankin vuosittaisissa arvioissa maiden hallinnosta ja instituutioista. Nämä perusasiat luovat pohjaa taloudelle ja hyvinvoinnille.

Toinen tärkeä tekijä on julkiset investoinnit, joita viime vuosikymmeninä on rahoitettu myös kehitysyh-teistyöllä. Panostukset infrastruktuuriin ja inhimilliseen pääomaan kantavat hedelmää. Nyt yhä useammat maat pystyvät myös investoimaan omia julkisia varojaan esi-merkiksi energiantuotantoon, teihin ja koulutukseen.

Luonnonvarat ovat tärkeä osa Afrikan menestystä, sillä 12,5 prosenttia koko mantereen taloudesta tulee

tältä sektorilta. Kaivannaistuotteiden viennin arvo lähes kymmenkertaistui vuosien 1995 ja 2012 välillä, noin 300 miljoonaan dollariin. Tämän rinnalla kuitenkin kotitalouksien kysyntä ja palvelusektori ovat tasaisen varmasti vahvistumassa. Keskiluokka kasvaa ja Afrikka on aivan uudella tavalla kiinnostava markkina-alue.

Nykyisestä näkövinkkelistäni Maailmanpankin johtokunnassa ajattelen, että kolme megatrendiä tulee muuttamaan Afrikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ensinnäkin mantereella panostetaan ennen-näkemättömässä mittakaavassa energian tuotantoon, jakeluun ja energiatehokkuuteen. Toiseksi kaupungistu-minen kiihtyy. Lagos, Kinshasa, Kairo, Dar es Salaam ja Johannesburg ovat mantereen nopeimmin kasvavia kaupunkeja. Kolmanneksi koulutuksen vallankumous auttaa kasvavaa nuorta väestöä vauhdittamaan man-tereen menestystä. Vuonna 2050 Afrikan työikäinen väestö on suurempi ja nuorempi kuin Kiinassa ja Inti-assa.

Kaikki kolme ovat myös aloja, joilla Suomessa on erinomaista osaamista, joten uskon, että monet yrityk-semme hyötyvät Afrikan menestyksestä. Sivumennen sanoen kaikki ovat myös aloja, joille Maailmanpankki panostaa vahvasti.

Tietenkin Afrikan toisetkin kasvot ovat edelleen ole-massa. Erot maiden välillä ovat valtavia ja 19 Afrikan maata on konfliktien vaivaamia tai niin sanottuja hau-raita valtioita. Infrasruktuuri ja logistiikka ovat monin paikoin kehnoja ja yritykset kohtaavat monia riskejä. Myös maiden sisällä erot tuloissa ja hyvinvoinnissa ovat suuria. Kehitysyhteistyötä jatketaan mantereella vielä pitkään, mutta onneksi yhä useammin rinta rinnan yksityisen sektorin kanssa.

Jos niin pitkälle elän, olisi hienoa tarkastella Afrik-kaa seuraavan neljännesvuosisadan kuluttua. Avara tai-vas varmaan on edelleen paikallaan, mutta uskon että köyhyys ja kurjuus ovat harvinaisia ongelmia tuolla upealla mantereella. ›‹

39nro 3|2014 Kauppapolitiikka

on ulkoministeriön julkaisema taloudellisten ulkosuhteiden aikakauslehti

Seuraamme ulkoministeriön ja sen ulkomailla sijaitsevien edustustojen kautta Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta tärkeitä kansainvälisen kaupan ja talouden tapahtumia ja muutosprosesseja. Avaamme niitä sekä

maantieteellisten alueiden että kauppapolitiikan eri sektoreiden kautta.

Lehtemme ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tilaaminen on maksutonta.www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

Kauppapolitiikka

vapaakauppa sopimuspaVENÄJÄ

AlgeriaUusi-Seelanti WEFCETA

startup EUtalouspakotteet

afrikka

Ghana

terveysteknologiaTEAM FINLAND

TansaniaFINPRO

SeuraavaKauppapolitiikka-lehti

ilmestyy 27.11.2014

www.kauppapolitiikka.fi