Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen julkaisu

5 1

1

Globalisaation näkymätön käsi

2 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

JulkaisijaUlkoasiainministeriö

PäätoimittajaKimmo LaukkanenPuh. (09) 160 56350kimmo.laukkanen@formin.fi

Toimituspäällikkö Mikko Taivainen, Edita Publishing OyPuh. 040 860 2548mikko.taivainen@edita.fi

ToimitussihteeriRiia JärvenpääPuh. (09) 160 55814riia.jarvenpaa@formin.fi

ToimitusneuvostoJorma Korhonen (pj.), UM/KPOJukka Ahtela, EKEsko Hamilo, UM/KPOVeera Heinonen, UM/VKOSeveri Keinälä, TEMMatti Rasimus, FinproJukka Seppälä, MetsoKimmo Laukkanen, UM/VKOMikko Taivainen, Edita

KustantajaEdita Publishing Oy, PL 700, 00043 EDITAwww.edita.fi/publishing, puh. 020 450 00fax 020 450 2750

UlkoasuAdults – Aikuinen Mainostoimistosuhde

TaittoCrisme Kotilainen, Edita Publishing Oy

IlmoituksetJulkaisu Bookers OyOrvokki ToivanenPuh. (09) 773 821 orvokki.toivanen@bookers.fi

Tilaajapalvelu jaosoitteenmuutoksetpuh. 020 450 05asiakaspalvelu.publishing@edita.fi

PainopaikkaEdita Prima Oy, 2011ISSN 0783-490X

Painosmäärä11 000 kpl

Paperi:Lumiart Silk 115g

www.kauppapolitiikka.fi

Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön kantaa.

5/20

11

Pääkirjoitus: Manu Virtamo ................................................................................. 3

VIP-haastattelu: Martin Granholm, ICC ................................................................ 4

Yksi katto, tiimi ja tavoite ..................................................................................... 8

Kuolemanlaakson tarinoita ................................................................................ 10

Säästöt sulkevat ovia .......................................................................................... 13

Kunniakonsulien kuulumiset: Chicago, Yhdysvallat .......................................... 15

Nousevan kuluttajan maa .................................................................................. 16

Dan Steinbock’s Global Trends ........................................................................... 19

Vientiyritykset esittäytyvät .......................................................................... 20–21

IPR Strategy in China: The Do’s and Don’ts ....................................................... 22

Yli esteiden Intiassa ............................................................................................ 24

Näkökulma: Kiinalaisten globaalit sijoitukset .................................................... 26

Kirja-arvio: First make friends, then business ................................................... 29

Kiertävätkö arvoketjut Suomen kautta? ........................................................... 30

Kasvua, kuluttajia ja optimismia ........................................................................ 32

Kaukokohteet kiinnostavat ................................................................................ 34

Karjalasta kajahtaa globalisaatio ......................................................................... 36

Lyhyesti ............................................................................................................... 37

Kauppapolitiikan ABC ......................................................................................... 38

Ministerin mietteet ............................................................................................ 39

Suomen verkosto ulkomailla väljenee.13

Kan

ne

n k

uva

: Sh

utt

ers

tock

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 3

Kuluneen syksyn aikana Suomen VKE-toimintaan on tullut uusia ulottuvuuksia. Eurooppa- ja ulko-maankauppaministeri Alexander

Stubb on lyhyessä ajassa luonut uudenlaista linjaa aktiviteetteihin.

Vienninedistämismatkoja tehdään edelleen perinteisin muodoin – muun muassa yhteistyössä Finpron ja Suomalais-venäläisen kauppakamarin kanssa. Niiden rinnalle ovat tulleet eräänlaiset VKE-täs-mäiskut, jossa matkoja tehdään rajatum-min yritysdelegaatioin ja keskittyen har-vemmille toimialoille.

Lokakuussa Shanghaihin tehty matka on hyvä esimerkki uudesta toimintatavasta. Tälle matkalle lähti vain joukko meriklus-teria edustavia yrityksiä, ja ohjelma peril-lä rakennettiin pitkälti Shanghaihin jo aset-tuneiden suomalaisyritysten tukemiseksi. Väriläiskänä mukana oli peliyritys Rovio, jonka Angry Birdsit saivat ministerin tuel-la vahvemmin ilmaa siipiensä alle Kiinassa.

Matkaohjelma jatkuu ripeänä. Kohteet kattavat uusia potentiaalisia markkinoita Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Af-rikassa mutta vahvistavat myös jo avattu-ja yhteyksiä Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa ja vaikkapa Kazakstanissa. Kohdennetuilla ja toiminnan jatkuvuutta korostavilla mat-koilla ennakoidaan osaltaan sitä, mitä voi-daan odottaa ohjenuoraksi Stubbin syys-kuussa asettamalta taloudellisten ulkosuh-teiden työryhmältä.

Hallitusohjelmaan perustuvan ja kor-keista yritys- ja järjestöjohtajista koostuvan työryhmän vetäjäksi valittiin Kone Oy:n toimitusjohtaja Matti Alahuhta. Ryhmäl-tä odotetaan yritystoiminnan toimintaym-päristön muutosten analyysin ohella strate-gista näkemystä siitä, miten Suomen VKE-järjestelmää tulisi kehittää. Voidaan olettaa,

että työryhmä tulee raportissaan kiinnit-tämään toimijoiden yhteistyön tehostamisen ohella huomiota juuri julkisen toiminnan pitkäjänteisyyteen ja johdonmukaisuuteen sekä korostamaan tarvetta keskittyä oleelliseen.

Kasvuyritysten merkitys taloudellisen kilpailukyvyn ajureina ja uusien työpaikko-jen luomisessa on kiistaton. Stubbin aloit-teesta kasvuyritysmaailman parhaita suo-malaisia tuntijoita yhteen kokoava ”Start Me Up!” -ryhmä pohtii tapoja, joilla ulko-asiainministeriö voisi arvovalta- ja verkot-tumispalveluillaan tukea paremmin kasvu-yritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Ko-keneeseen ryhmään kuuluvat muun muas-sa F-Securen Risto Siilasmaa, Piilaaksossa vaikuttava Mårten Mickos, Nexit Venture-sin Michel Wendell, Chempolisin Esa Rou-sun ja Aalto Venture Garagen alullepanija Kristo Ovaska.

Kaikki nämä prosessit kuvaavat Suo-melle tyypillistä innovatiivisuutta asioiden käsittelyssä. Mennään ennakkoluulotto-masti asiat edellä tavoitteena yhteisen hy-vän aikaansaaminen. Tälle periaatteelle ra-kentuu myös pitkin vuotta puhuttanut ky-symys Suomi-talosta, House of Finlandista, jonka ydin on yhdessä tekemisessä.

Fyysiset rakenteet ovat tärkeitä, mutta tärkeämpää on luoda otolliset puitteet yh-teiselle toiminnalle, olivat ne sitten fyysi-set tai virtuaaliset. Se onnistuu, jos tavoit-teet on riittävän selkeästi yhdessä määri-telty, ja niiden toteutumista yhteisesti val-votaan. Syksyn prosessit lupailevat, että oi-keaan suuntaan ollaan menossa.

Manu VirtamoVKE-koordinaattori

Pääkirjoitus

16 Dynaaminen Vietnam on mahdollisuuksien maa.

4Nyt on aika verkottua

toimialojen välillä, sanoo Martin Granholm.

Uusia ulottuvuuksia VKE-toiminnassa

4 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

VIP

Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala

SEKTORIT

Suomessa globalisaatio on nähty liiketoimintasektoreittain, ja menestyksem-me on perustunut juuri sektorikohtaiseen osaamiseen. Olen itse saanut olla mukana metsäteollisuuden globalisaatiossa ja samalla nähnyt, että tämä toi-miala on hyvin samanlaista ympäri maailmaa teknisesti ja jopa markkinamie-lessä.

Globalisaatioon liittyy myös se, mitä tapahtuu liiketoimintasektorien välil-lä ja ulkopuolella. Sektorien väliset ja yhteiskunnalliset verkostot ovat suoma-laisille tuntemattomampi alue. Toivon, että suomalaiset ottaisivat myös sekto-rit ylittävät verkostot vakavammin.

Liiketoimintasektorit samanlaistuvat globalisaatiossa, mutta muuten voi kysyä, meneekö maailma vastakkaiseen suuntaan. Suomessa ajatellaan hel-posti, että globalisaatio merkitsee kaiken yhtenäistymistä, mutta maailman eri alueet pikemminkin etääntyvät toisistaan kulttuurisesti.

Suomalaisten menestys globalisoituneessa maailman-

taloudessa on perustunut liiketoimintasektorikoh-

taiseen osaamiseen. Nyt on yritysten aika verkottua

toimialojen välillä ja laajemmin ympäröivään yhteiskun-

taan. Näin arvioi ICC:n eli kansainvälisen kauppakama-

rin hallitukseen kuuluva Martin Granholm Kauppapoli-

tiikka-lehden VIP-haastattelussa.

Toimittaja: Mikko Taivainen

Verkostot rakentavat menestystä

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 5

6 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

VIP

YHTEISKUNTA

Yhteiskunnat ovat yhtä erilaisia kuin aina ennenkin, eikä niitä voi ymmärtää, ellei verkostoidu laajemmin. Varsinkin kan-sainvälisten suuryritysten tulisi huomioi-da tämä tarve ja rakentaa oma organisaa-tio seuraamaan sitä, mitä tapahtuu liike-toiminnan rajojen ulkopuolella.

Globalisaatio on laaja käsite, johon liittyy yhteiskunnallinen ulottuvuus. Liiketoimintasektorit samankaltaistu-vat maailmanlaajuisesti, mutta kulttuu-rit eivät muutu, vaikka kuinka globali-soidutaan. Yritystasolla on parempi pu-hua kansainvälistymisestä, ja siinä pär-jää oman liiketoimintasektorin puitteis-sa. Globalisaatiomielessä yrityksen tulisi verkottua myös sektorirajojen yli.

VERKOSTOT

Maailma kehittyy siihen suuntaan, että liiketoimintaan tulevat voimakkaimmat vaikutteet yhteiskuntien puolelta. Esi-merkiksi G20-ryhmän toiminta on hy-vä esimerkki siitä, että yritysten verkos-toitumisen ja vaikuttamisen tarve on kas-vanut.

Verkostoitumiseen liittyvä kanssa-käyminen saattaa olla suomalaisille haas-tavampaa kuin muille kansallisuuksille. Suomi on tähän mennessä pärjännyt eri-koistumisen ja asiantuntijuuden avulla, mutta nyt olisi aika ottaa lisäaskel kohti yleisosaamista.

Monissa muissa maissa oppimisjär-jestelmät käsittävät enemmän yleistiedon hallintaa kuin Suomessa. Verkostoitumi-sen tarve kasvattaa yleistiedon merkitys-tä, minkä voisi huomioida myös Suomen koulutusjärjestelmässä. Laaja yleistiedon hallinta on enemmän kuin smalltalkia, sillä sen avulla voi osoittaa mielenkiintoa laajempiin, koko maailmaa koskeviin ky-symyksiin ja rakentaa luottamusta.

KASVUN RAJAT

Silloin, kun maailman kasvu hiipuu tai jopa alueittain supistuu, protektionis-mi kasvaa. Tästä on olemassa paljon esi-

merkkejä. Globalisaation käsite on saa-nut ympärilleen myös negatiivisia vivah-teita, jotka liittyvät suuriin yhteiskunnal-lisiin kysymyksiin kuten väestönkasvuun, ruokapulaan ja taloudelliseen epätasa-ar-voon.

Kansainväliset suuryritykset ovat läh-teneet siitä, että uusista alueista kehittyy niille suuria tulevaisuuden markkinoita. Nyt on havahduttu, ettei näin tule käy-mään, elleivät asiat muutu. Kasvavat vä-estömassat saattavat edelleen elää köy-hyydessä. Siksi on alettu pohtia pitäisikö keskittyä laajempiin liiketoimintasektorit ylittävien kysymysten ratkaisuun.

EUROOPPA

Eurooppa ei välttämättä jää muiden maanosien kelkasta, sillä maailma muut-tuu muuallakin. Hieman yksinkertaista-en Euroopan tilanne on se, että EU:n laa-jentuessa on keskusteltu liian vähän sii-tä, millaisen Euroopan me todella halu-amme.

Omat kansainväliset ystäväni eivät ole koskaan ymmärtäneet, miten Euroo-passa voi olla esimerkiksi yksi valuutta il-man yhteistä finanssipolitiikkaa. Tästä ai-heesta puhutaan paljon näinä päivinä, mutta minun verkostoissani aiheesta on puhuttu vuosia.

Eurooppa on erittäin suuri mark-kina-alue. Kun talouskriisi iski vuonna 2008, minulla oli sellainen tuntuma, että Aasiassa ja Amerikassa ajateltiin, että Eu-rooppa saa hoitaa kriisinsä itse. Nyt Aa-sia näkee Euroopan merkittävänä aluee-na viennin kannalta, kun Yhdysvalloissa kulutus yskii.

Vuonna 2008 Aasiassa ehkä ajatel-tiin, että kriisistä selvitään ilman Euroop-paa, mutta nyt näkemykset ovat muuttu-neet. Siksi BRIC-maat miettivät, pitäisikö niiden osallistua näihin talkoisiin. Se on tavallaan hieman yllättävää, sillä näissä maissa ansiotaso on noin kolmannes Eu-roopan tasosta.

ARVOT

Suomessa tarvitsemme kykyä kaupallis-taa perustavanlaatuisia asioita. Meillä on lähes vaistonvarainen kyky erottaa oikea väärästä. Maailma ei ole koskaan tarvin-nut enemmän perusarvojamme kuin nyt.

Viime aikoina olen havainnut, et-tä muun muassa amerikkalaiset suosi-vat green-sanan käyttöä. Yhdysvallois-sa ei puhuta periaatteellisista asioista, ku-ten lainsäädännöstä ja päästörajoista yh-tä paljon kuin EU:ssa. Minulla on kuiten-kin sellainen käsitys, että siellä tehdään enemmän kuin meillä.

Teollisuusneuvos Martin Granholm on ainoa pohjoismaalainen, joka istuu ICC:n eli Kansainvälisen kauppakamarin hallituksessa. Yli 40-vuotisen uran met-säteollisuudessa tehnyt Granholm on myös Åbo Akademin ja Algol Oy:n halli-tuksien puheenjohtaja sekä Rettig Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja.

Granholmin toinen kolmivuotiskausi ICC:n hallituksen jäsenenä päättyy ensi kesänä. Kaudet on rajattu kahteen, jo-ten uudelleenvalinta ei ole enää mah-dollinen.

– Tämä on ollut äärimmäisen an-toisaa aikaa. Olemme käyttäneet pal-jon aikaa oman toiminnan kehittämi-seen. Olen saanut osallistua strategia-prosessiin, joka huipentuu siihen, että ICC toimii elinkeinoelämän viestinviejä-nä G20:een.

Vapaakaupan rooli on Granholmin mukaan vahvasti ICC:n agendalla. Kan-sainvälisessä kauppakamarissa usko-taan, että sen avulla voidaan saada ai-kaan paljon positiivista vaikeissakin talo-udellisissa tilanteissa.

– WTO:n Dohan kierroksen – taval-la tai toisella – loppuun saattamisella on suurempi merkitys kuin koskaan. Myös G20:n piirissä on tultu siihen tulokseen, että Doha on vietävä loppuun, mutta on keksittävä uudet eväät.

ICC on myös maailman johtava rii-tojen ratkaisuelin. Kun maailmantalous yskii, riitojen määrän on tapana lisään-tyä. Vuoden 2008 jälkeen riitatapausten määrässä on Granholmin mukaan ha-vaittavissa kasvua.

Konkari näköalapaikalla

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 7

Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala

En halua herätä siihen aamuun, kun amerikkalaiset ovat kaupallistaneet sen, minkä me osaamme paremmin. Suomes-sa on innovatiivisuutta ja paljon hyviä projekteja, mutta on pidettävä mielessä, että suuressa maailmassa asiat kaupallis-tetaan aikaisemmin.

INVESTOINNIT

Olen toiminut 40 vuotta metsäteollisuu-den palveluksessa uusiutuvan raaka-ai-neen parissa. Maailma on nyt tosissaan heräämässä, että luonnon resurssien yli-käytölle tarvitsee tehdä jotakin. Meidän pitää olla tässä asiassa todella aktiivisia.

Uskon, että meillä on perinteeseen perustuva etumatka resurssien hyödyntä-misen tehokkuudessa. Tältä pohjalta voi-daan luoda edellytykset innovaatioiden kaupallistamiselle ja investointimahdolli-suuksille. Uskon, että metsäteollisuus py-syy merkittävässä asemassa Suomessa.

Ylipäätään meillä puhutaan liian vä-hän teollisista työpaikoista. Minulla on insinöörimäinen näkemys, jonka mu-kaan hyvinvointi perustuu vahvaan pe-rusteollisuuteen. Ymmärrän palvelui-den roolin yhteiskunnassa, mutta jaetta-van kakun luontiin tarvitaan vahvaa teol-lisuutta.

Teollinen osaaminen on pystyttävä säilyttämään tässä maassa. Suomi on ol-lut pitkään maailman johtavia teollisuus-maita, ja sen varaan tulevaisuus kannat-taa rakentaa jatkossakin. Suomessa on esimerkiksi kuitua, joka tulee olemaan eri muodoissaan kiinnostava asia tule-vaisuudessa. Metsäteollisuus on ottanut ensimmäiset askeleet siinä, mitä kaikkea kuidulla voi tehdä.

YLIOPISTO

Syvä huoleni on se, että teollisuus ei hou-kuttele nuoria osaajia, kun siitä puhu-taan niin kuin puhutaan. Näen Åbo Aka-demin hallituksen puheenjohtajana, että houkuttelevuus on lähes kriittisellä tasol-la. Åbo Akademissa niin kuin muissakin yliopistoissa on ollut vaikeuksia saada ha-kijoita teknillisiin koulutusohjelmiin.

Kun perustimme ympäristöasiat ja energian yhdistävän koulutusohjelman,

sinne haki huomattava määrä kiinnos-tuneita. Se osoittaa, että on vain löydet-tävä oikeat yhdistelmät. Nuoret ovat niin fiksuja, että näkevät sektorirajojen yli. Tällainen poikkitieteellisyys on yksi tie eteenpäin ja verkostoitumiseen.

YRITTÄJYYS

Olen kotoisin Pohjanmaalta ja asun suu-rimman osan aikaa siellä. Näen paljon yrittäjiä, ja yrittäjyyttä sinänsä on paljon. Jokin vika suomalaisessa järjestelmässä kuitenkin on, koska meiltä puuttuvat kes-kisuuret yritykset.

Mikä estää pienten yritysten kasvun keskikastiin? Siihen kysymykseen ei ole vielä löydetty vastausta. Onko meissä jo-takin, joka estää riskinoton? Ehkä kasva-tuksen vuoksi pelkäämme virheiden te-kemistä myös liike-elämässä.

Tässä lienee suomalaisten ja esimer-kiksi amerikkalaisten perusero. Meil-lä riskinottajaa ei palkita riittävästi. Li-säksi riskin ottaja aina välillä epäon-nistuu, minkä pitäisi olla sallitumpaa.

Tämä on saattanut jopa johtaa siihen, että riskipääoman saanti on Suomessa vaike-ampaa kuin muualla.

TEHOKKUUS

Vaikka kaikki eivät substanssimielessä tiedä maailmalla paljon Suomesta, maal-lamme on kuitenkin positiivinen maine. Suomi tunnetaan pohjoisena työtä teke-vänä kansana, mikä luo Suomi-brändil-le arvoa.

Suomi sijaitsee kaukana päämark-kina-alueistaan, joten täällä on jouduttu panostamaan tehokkuuteen. Luotan, että tämä tehokkuuskäsite kantaa, kunhan pi-dämme siitä kiinni. Se kantaa niin pitkäl-le kuin minun silmäni kantavat.

Tehokkuus on luonnollisesti kyettävä ylläpitämään ja parantamaan niillä sekto-reilla, joilla siihen on tarvetta. Meidän pi-tää myös keskittyä hyvien asioiden kau-pallistamiseen ja verkostoitua yli perin-teisten sektorirajojen. Suomi on esimer-kiksi maailman huippua energiasektorilla mutta muitakin hyviä toimialoja löytyy.

VALTIO

Valtiollisen vienninedistämisen rooli on merkittävä, sillä se avaa väyliä liiketoimin-tasektorit ylittävälle toiminnalle. Lisäksi yhä enemmän liiketoimintaan vaikuttavia päätöksiä tehdään politiikan piirissä.

Politiikan ja liike-elämän välisen ra-ja-alueen hallinta edellyttää verkottu-mista ja työntekoa yrityksiltä. Tilanne on haastava yrityksille, sillä niiden on kyet-tävä edustamaan itseään selkeästi monis-sa asioissa. Esimerkiksi kansalaisjärjestöt voivat ajaa yhtä asiaa, mutta yritysten on ajatettava moninaisia intressejä.

Aasiakin kohtaa haasteita, mutta sii-tä on kehittymässä talouden voimanpesä, jossa järjestelmä perustuu verkostoihin. Varsinkin toimitusjohtajatasolla verkos-toihin pääseminen edellyttää pitkäjäntei-syyttä, raakaa työtä ja luottamuksen ra-kentamista. Liian harvoin näkee suoma-laisia elinkeinoelämän kannalta tärkeissä kansainvälisissä verkostoissa.

– Valtiollisen vienninedistämisen rooli on merkittävä, sillä se avaa väyliä liiketoimintasektorit ylittävälle toiminnalle, sanoo Martin Granholm.

8 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

BRICS

Kokouksen puheenjohtajana toi-minut Suomen Hongkongin pääkonsuli Annikki Arponen asetti tavoitteet.

– Mitä terveisiä voimme lähettää Suomen taloudellisten ulkosuhteiden oh-jelman laatijoille? Miten teemme jokai-sen organisaation omasta Kiina-ohjel-masta Suomen Kiina-ohjelman?

Kokousosanottajien pääviesti talou-dellisten ulkosuhteiden ohjelman laati-joille oli selkeä: Kiinan on syytä edelleen olla Suomen vahva painopistealue, min-kä tulee heijastua resursseihin.

Viranomaisten vahva läsnäolo on merkittävä tekijä Kiinassa.

Yksi katto, tiimi ja tavoiteSuomi-talo, Suomi-tiimi, Finland Village. Rakkaalla lapsella

on monta nimeä, kun suomalaiset toimijat kokoontuivat

Kiinan kaupan koordinaatiokokoukseen loka–marraskuun

vaihteessa Hongkongissa.

Toiseksi pienten ja keskisuurten yri-tysten mahdollisuus vaikuttaa ohjelmaan tulisi huomioida. Tärkeänä pidettiin myös kaikkien taloudellisten ulkosuhtei-den parissa toimivien tahojen yhteistyön tiivistämistä ja tavoitteiden priorisointia.

Suurlähettiläs Lars Backström pohti Kiinan yleistä tilannetta Euroopan velka-kriisin valossa.

– Kiina yli-investoi ja alikuluttaa. Mi-tä tapahtuu, kun Kiinassa siirrytään in-vestoinneista kuluttamiseen – voiko Kiinakin joutua velkakriisiin? Pidem-män aikavälin haasteista huolimatta Kii-nan talouskasvu on vahvaa. Kenties 9–10 prosentin kasvuun ei ylletä tänä vuonna,

mutta luvut ovat joka tapauksessa tois-ta luokkaa kuin valtaosassa muuta maa-ilmaa.

Backström totesi Suomen ja Kii-nan suhteiden olevan hyvä: – Vienti ve-tää edelleen ja luvut kasvavat, mutta krii-sin vaikutusta tosin on vaikea vielä enna-koida.

Menestyksellinen vuosi

Vuosi 2011 on Kiinassa ollut suomalai-syrityksille huippuvuosi. Vienti on vah-vassa kasvussa, Kiinassa toimivien yritys-ten määrä nousee. Yritykset menestyvät, ja myönteisen vireen odotetaan jatkuvan, vaikka epävarmuus lisääntyy.

Kiinan uuden viisivuotissuunnitel-massa priorisoidut seitsemän strategis-ta alaa ovat tarkan tarkastelun alla. Eten-kin ympäristöala, energia-ala, korkea tek-nologia ja ICT nähdään suomalaisten yri-tysten kannalta merkittävinä mahdolli-suuksina.

Ku

vat:

Mat

ti H

ein

on

en

ja S

hu

tte

rsto

ck

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 9

Kiinan siirtyminen yleisesti kor-keammalle teknologian tasolle ja kou-lutustason nostaminen tarjoavat monia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Tosin samoja markkinoita tutkivat myös kilpailijat. Siksi muut kuin prioriteetti-alat, jotka kasvavat, voivat olla mielen-kiintoisia kohteita.

Yritysten toimintaan vaikuttavat lähi-ajan haasteet liittyvät etenkin kustannus-tason nousuun. Lisäksi työvoiman saata-vuus ja pysyvyys puhuttavat, ja työnantaji-en maineen merkitys korostuu entisestään.

Lainsäädännöllisistä asioista nostet-tiin esille muun muassa ulkomaalaisia työntekijöitä koskeva sosiaaliturvalaki ja ulkomaalaisiin yritysostoihin liittyvä tur-vatarkastusjärjestelmä. Näihin pyritään vaikuttamaan suurlähetystön toimesta eri tavoin. Myös suomalaisen kauppakama-rin perustaminen on riippuvainen Kiinan viranomaisista.

Kiinan tavoite on vahvistaa sisämaan provinsseja ja niissä sijaitsevia miljoona-kaupunkeja. Tämä edellyttää yrityksiltä lisää voimavarjoa, mutta avaa myös mie-lenkiintoisia mahdollisuuksia.

Yksi seurattava trendi on Kiinan kas-vava keskiluokka, jonka matkailu-, kou-lutus- ja kulutustarpeisiin on suomalaisil-lakin toimijoilla paljon tarjottavana. Suo-malaiset korkeakoulut ovat vahvasti ha-kemassa yhteistyökumppaneita Kiinassa samoin useat palveluyritykset.

Suomalaisyritysten menestys Kiinas-sa on edelleen riippuvainen perusasiois-ta: on tunnettava markkinat, tarvitaan selkeä ansaintalogiikka ja on panostetta-va asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen.

– Kiinaan on annettava parhaan-sa, ja tänne on lähetettävä yrityksen yk-kösosaajat, totesi Finpron Pekingin vien-tikeskuksen vetäjä Eija Tynkkynen.

Suomi-talon perustuksia ruodittiin

Yhteistyön tiivistäminen ja yhteisten ta-voitteiden priorisointi olivat keskeisiä teemoja, kun keskusteltiin hallitusohjel-massa olevan Suomi-talo -konseptin ke-hittämisestä. Kiina voisi toimia eräänlai-sena Suomi-talon lippulaivana. Kiinassa kaikki toimijat ovat vahvasti läsnä, ja yh-teistyötä on menestyksellisesti harjoitettu jo vuosien ajan.

Yhteistoiminta Pekingissä ja Shanghaissa nostettiin esille esimerk-keinä jo toimivista Suomi-taloista. Te-hokas yhteistyö lähtee ulkoisesta tar-peesta, sillä nopeasti muuttuvassa lii-ketoimintaympäristössä asioita ei ehdi tekemään yksin.

Shanghain tapauksessa yhteistyö pohjautuu kunkin toimijan roolin ym-märtämiseen ja toisten tukemiseen. Hy-vä tiedonvaihto on keskeistä – pitämällä yhteistä kalenteria ja kokoontumalla riit-tävän usein päästään parempaan suunni-telmallisuuteen ja tehokkuuteen.

Kokouksessa todettiin, että olisi tar-vetta koota yhteen parhaat käytännöt Suomi-talo -konseptin selkeäksi mallin-tamiseksi, jolloin sitä olisi helppo monis-taa muualla käytettäväksi. Riittävän suu-ri joustavuus olisi jätettävä, jotta konsep-ti voidaan räätälöidä paikallisten olosuh-teiden mukaan. Paikalla olevien yritys-ten huomioiminen pidettiin tärkeänä, sa-moin kauppakamareiden ja muiden vas-taavien toimijoiden sisällyttäminen ra-kenteisiin.

Konseptin kehittämisen välineinä eh-dotettiin yhteistä tietohallintaa tai tiedon-jakoalustoja. Yhdessä sopiminen ja sovit-tujen asioiden seurantaa pidettiin myös tärkeänä. Yhteinen palvelukartta voisi ol-la tapa selkeyttää toimintaa myös yrityk-sille ja muille ulkoisille sidosryhmille.

Myös Suomen päässä tapahtuvaan koordinaatioon ja julkisten tahojen yh-teisen strategian merkitykseen kiinnitet-tiin huomiota. Suomesta käsin hoidetta-van ja kentällä tapahtuvan toiminnan vä-lillä tulisi olla selkeä yhteys.

Nicola LindertzLähetystöneuvos

10 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

VKE-palvelut

Maailma on muuttumassa eri-koistuneeksi ja jalostetuksi. Jotta tällaiseen maailmaan voi tuoda kilpailukykyisiä

tuotteita ja palveluita, yritykset joutuvat tekemään merkittäviä markkinatutki-mus-, tuotekehitys- ja innovaatioponnis-teluja ennen myyntitulojen syntyä. Tämä synnyttää yrityksen syklissä tilanteen, jo-ta kutsutaan kuolemanlaaksoksi.

Uudelle yritykselle ei riitä, että on yh-tä hyvä kuin kilpailijansa. Sen on osoi-tettava jossakin asiakkaillensa tärkeäs-sä asiassa paremmuutta kilpailijoihin-sa nähden. Tulokkaalla tulee olla esimer-kiksi sellainen tuote- ja palvelukokonai-suus, joka tarjoaa asiakaskunnalleen hyö-tyjä. Vieläpä sellaiseen hintaan ja sellai-sin ehdoin, että se voi vallata tilaa mark-kinoilta.

Se, että merkittävä osa uusista aloit-tavista yrityksistä joutuu kuitenkin lopet-tamaan toimintansa pian perustamisen jälkeen, on osoitus markkinoilla olevien

Kuoleman-laaksontarinoita

Arviolta jopa puolet uusista aloittavista yrityksistä katoaa

toiminnan alkuvaiheessa niin sanottuun kuoleman

laaksoon. Päästäkseen laakson yli yrityksen on kyettävä

osoittamaan paremmuutta markkinoilla.

yritysten kilpailukyvystä. Kuolemanlaak-son ylityksiä tarvitaan, jotta yrityskanta uusiutuu.

Kannattavuus ratkaisee

Kuolemanlaaksossa ongelmat voivat joh-tua siitä, että kannattavuutta ei ehkä ole koskaan saavutettu. Jos yrityksen histori-asta voidaan eritellä kannattava ajanjak-so, niin edellytykset kannattavuuden pa-lauttamiseksi voivat olla olemassa. Täl-löin rahoituksen järjestäminen markki-naehtoisestikin on helpompaa.

Viimeisen 15 vuoden aikana Suo-meen on syntynyt suuri määrä it-alalla toimivia yrityksiä. Jos yrityksen tuotan-

tokoneistoksi riittää yrittäjä ja kannettava tietokone, niin halu ja herkkyys yrittäjyy-teen on melko matala verrattuna vaikka perinteiseen tuotannolliseen yritykseen. Sen on löydettävä rahoitus koneisiin, toi-mitiloihin, mahdollisiin koneenkäyttäjiin ja niin edespäin.

Vaikkeivät yritykset kilpaile vain aloi-tusinvestointiensa varassa, pienillä inves-toinneilla käynnistyvän yrityksen on hel-pompi hyväksyä korkeampi liiketoimin-tariski. Siten nuorena kuolleet yritykset kertovat myös riskinottohalusta. Yritys-tä perustettaessa on enemmän tai vähem-män tietoisesti oltu valmiita hyväk-symään korkea riskitaso.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 11

Ku

va:

T. P

arta

ne

n

Julkisen yritysrahoituksen tarkoituksena on lähinnä madal-taa ja lyhentää kuolemanlaaksoa jakamalla yrityksen perus-tamisesta, investoinneista ja kehittämisestä syntyvää kus-tannustaakkaa

Yritysten oma pääoma on yleensä melko pieni ja yritykset tavoittelevat usein etupainotteista tukea, käyttöpääomaa. Innovaatiojärjestelmässämme etupainotteiset tuet ovat kui-tenkin lainaa ja takauksia. Avustusmuotoiset tuet makse-taan jälkikäteen, tukiprosenttien mukaisina, mutta vasta to-teutuneiden kustannusten perusteella.

Yritykset, joiden käteisvarat eivät mahdollista avustusmuo-toista jälkikäteen maksettavaa tukea, keräävät kuoleman-laaksossa lainaa taseeseensa. Jos kehityshanke viivästyy tai myyntitulojen syntyminen kestää odotettua kauemmin, on myös mahdollista, että pitkämielinen julkinen rahoitus pit-kittää kuoleman laaksoa, muttei pysty tarjoamaan tietä pois sieltä.

Järjestelmämme on melko avokätinen, kun yritykset tarvit-sevat rahoitusta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopainotuk-siin. Yritysten tulee aina laittaa siihen myös omaa rahallis-ta panostaan. Yhdistelemällä omaa ja julkista panosta saa-daan kunnianhimoisia tuotekehityksellisiä hankkeita aikai-seksi.

Kun tuotteet ovat valmiit ja markkinatkin selvitetty, ovat yri-tykset kuitenkin pääasiassa oman tulorahoituksen ja mark-kinaehtoisen rahoituksen varassa myyntiään kehittäessään. Innovaatioiden kaupallistamiseen on huomattavasti pie-nemmät julkiset tukijärjestelmät kuin niiden kehittämiseen.

Yritysten täytyisi kuolemanlaaksossa jättää vielä omia rahoi-tusreservejä sitä hetkeä varten, kun tuotekehityslaboratori-on tuotokset voi esitellä maailmalla.

Julkinen tuki tiekarttana ulos kuolemanlaaksosta

Ku

va:

T. P

arta

ne

n

VKE-palvelut

LJBBERGMANNA s i a n a j o t o i m i s t o

www.bjl-legal.com

Kansainvälisten transaktioidenasiantuntijanne

– Rajat ylittävän liiketoiminnan tarpeisiin

räätälöidyt palvelut

– Fokuksessa asiakkaan liikeidea ja

tavoitteet

BJL Bergmann Attorneys at LawEteläranta 4 B 9, 00130 Helsinki

Tel. +358 9 696207 0Fax: +358 9 696207 10

helsinki@bjl-legal.com

Mutta onko osa nuorena kuolleista yrityksistä hävinnyt

markkinoilta ”turhaan” ja miten tähän voitaisiin vaikuttaa?

Suomessa on pyritty kehittämään yritysten perustajien tiedollisia valmiuk-

sia muun muassa yrittäjäkursseilla, yri-tyksen perustamisneuvonnalla ja tarjoamal-

la apua esimerkiksi liiketoimintasuunnitel mien laadinnassa. Yritysten tulee pystyä varautumaan

muun muassa mahdollisiin tuotekehityshankkeiden vii-västymiseen tai odotettua hitaampaan myynnin kasvuun. Yritysten ”survival rate” on osoittautunut paremmaksi niis-

sä yrityksissä, jotka aloittavat toimintansa yrityshau-tomoissa. Siksi myös tällaisen infrastruktuurin ke-hittymistä on pyritty edistämään. Yritykset tarvitse-vat pääomia myös tuotekehitykseen ja tuotteidensa markkinavastaavuuden varmistamiseen.

Kohti kunniankukkuloita

Tie kuolemanlaaksosta pitäisi käydä kasvavan myyn-nin voimin, mutta varsinaista myyntiä ei voi julkisel-la rahoituksella tukea. Siitä seuraisi kilpailun vääris-tymää, joka toisi vain lisää yrityksiä rahoitettavaksi.

Julkisen tuen tehtävä on varmistaa, että yritykset tuntevat mark-kinansa, toimivat markkinoillaan johdonmukaisesti ja löytävät osaamispuutteisiinsa apua.

Pääomasijoittaja on valikoiva – kaikkea ei suinkaan ole tar-koitus rahoittaa. Niihin, joihin sijoitetaan, satsataan yleensä riit-tävän vahvasti. Pääomien niukkuus ohjaa rahoitusta niin, että se valikoituu – toivottavasti – tuottavimpiin kohteisiin. Pääomasi-joittajien puute on ilmeisin aloittavan yritystoiminnan puolella eli siemenrahoituksessa, jossa riski on korkea.

Pääomasijoittajien puutetta ei silti voi pitää kuolemanlaak-son ongelmien syynä. Rahoituksella pyritään ratkaisemaan liike-toiminnan kehittämisen ongelmia eikä aiheuttamaan niitä.

Toimenpiteet yritysten tulorahoituksen kehittämiseksi ovat elintärkeitä. Se on viimekädessä tie, joka

johtaa kuolemanlaaksosta kunniankuk-kuloille.

Teknologiapainotteisten yritys-ten ydinosaaminen on yleensä teknolo-gian kehittämisessä. Jos rahat on käytet-ty kuolemanlaaksossa teknologian kehit-tämisen, niin onko paukkuja jäljellä asia-kassuhteen kehittämiseen. Rahoituksel-lisia pullonkauloja voi olla erivaiheissa yrityksen kuolemanlaaksoa.

Onko kansainvälistymisestä lääkkeeksi?

Mittakaavan muutos on aina haasteellista. Kovin moni aloittava yritys kokee Suomen pieneksi ja haluaa murtaa tiensä kuoleman-laaksosta suuntautumalla suuremmille markkinoille. Harva kui-tenkaan on valmis tai kykenevä kaksinkertaistamaan myyntire-surssejaan Ruotsin markkinoita varten tai yli kymmenkertaista-maan niitä edetäkseen Saksaan. Jos lähtee isompien kalansaalii-den perään, täytyy vaihtaa pyydykset sen mukaisiksi.

Aika ajoin vastaan tulee liikkeenjohdon osaamisen puuttei-ta. Erityisesti jos pienillä resursseilla ja jo yrityksen alkuvaihees-sa pyrkii kansainvälistymään, niin on markkinafokus rajattava tehokkaaksi. Erityisesti internet-jakelukanava tuntuu hämärtä-vän yritysten käsitystä omasta asiakaskunnastaan. Jos maantie-teellisiä markkinarajauksia ei tehdä, täytyy muita rajauksia teh-dä senkin edestä, jotta saavuttaa edes jonkinlaisen kosketuksen asiakaskuntaansa.

Jonkun verran kohtaan edelleen yrityksiä, joiden ansaintalo-giikka perustuu siihen, että ensin kerätään iso käyttäjäkunta il-maispalvelulla. Myöhemmin muutetaan ilmaispalvelu maksul-liseksi tai ilmaispalvelun oheen liitetään markkinointi tai muu-ta ansaintaa.

Tämän tyyppisten yritysmallien kuolemanlaakson pituus on vaikeasti kenenkään arvioitavissa. Ajassamme tuntuu ole-van melko suuri alttius ottaa vastaan ja omaksua ilmaispalveluita käyttöön, mutta lähes yhtä suuri valmius hylätä ne, jos toimitus-ehdoissa tapahtuu muutos.

Kimmo Laukkanenyhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 13

Ku

va:

UM

Edustustoverkko

Ulkoasiainhallinnon edustustoverkko tekee Finpron toi-mitusjohtaja Kari Häyrisen mukaan merkittävää työtä Suomen tunnettuuden hyväksi. Maan maine vaikuttaa suoraan Finproon ja suomalaisiin yrityksiin.

– Jos Suomen näkyvyys maailmalla vähenee, se heikentää niin Finpron kuin suomalaisyritysten toimintaedellytyksiä. Edustusto-jen tarjoamia arvovaltapalveluita tarvitaan joka paikassa ja erityi-sesti kehittyvissä talouksissa.

Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) maajohtaja Timo Vuori luonnehtii edustustoja Suomen tuntosarviksi kohdemaiden kanssa, ja edustustoilla on keskeinen merkitys maabrändin rakentamisessa.

– Ne voivat auttaa myös yksittäisiä yrityksiä. Sinänsä edustus-to ei ole itseisarvo, mutta sillä on keskeinen merkitys arvovalta-palveluissa.

Elinkeinoelämän keskusliiton kansainvälistymisen asiantuntija Outi Ervasti korostaa, että valtionhallinnon säästöt on otettavana

Säästöt sulkevat oviaUlkoasiainhallintoon kohdistuvien säästöpaineiden vuoksi edustus-

toverkostoa joudutaan karsimaan ensi vuonna. Miten tämä vaikuttaa

suomalaisyritysten toimintaedellytyksiin maailmalla?

Ku

va:

Shu

tte

rsto

ck

14 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

Edustustoverkko

kaa. Yrittäjät saatetaan masentaa käymäl-lä läpi kaikki kansainvälisen kaupan riskit.

– Suomella pitäisi olla entistä selke-ämpi kokonaiskuva, tahtotila ja työnjako kansainvälistymisen edistämisessä. Or-ganisaatioiden yhdistäminen ei ole vält-tämättä ratkaisu vaan toimivat yhteistyö-verkostot.

Julkisen rahoituksen tavoitteellisuut-ta ja tuloksellisuutta pitäisi Vuoren mu-kaan kehittää. Hän liittää julkisiin inves-tointeihin samanlaisen tuotto-odotuksen kuin yksityisellä sektorilla.

– Ei voida odottaa, että julkinen ra-hoitus kattaa koko kansainvälistymisen kaaren. Joidenkin yritysten kansainvälis-tyminen päättyy, kun julkinen rahoitus loppuu. Osittain tämä johtuu asenteista, osittain siitä, ettei yksityistä rahoitusta ole saatavilla.

Ervasti katsoo, että julkisen vke-toi-minnan rakenteet eivät ole pysyneet toi-mintaympäristön muutosten mukana. Palveluita tuotetaan organisaatiolähtöi-sesti, jolloin asiakasnäkökulma on kärsi-

nyt. Yritysten voi olla hankala löytää itsel-leen sopivat palvelut.

– Kenttä on syytä käydä läpi, ja sel-keyttää toimijoiden tehtävät ja työnjako. Tarvitaan lisää strategista suunnitelmal-lisuutta, tavoitteen asettamista ja priori-sointia. Kokonaisuutta pitää tarkastella yhdessä ja ohjausta tehostaa.

Yhteistyö paikkaa resursseja

Häyrinen arvioi, että Finpron taloudelli-set resurssit ovat alhaisemmat kuin vas-taavilla organisaatioilla kilpailevissa maissa. Hän huomauttaa, että moni muu maa laajentaa tällä hetkellä verkostoaan maailmalla.

– Suomen vahvuuksia kansainvälis-tymisen edistämisessä ovat pitkät perin-teet, ja se, että organisaatioiden ajatteluta-vat ovat yhtenäiset. Oli leikkauksia tai ei, aina on tarpeellista harkita, miten syner-gia voidaan maksimoida.

Suomen toimintamalli on Vuoren mukaan kansainvälisessä vertailussa laa-dukas, vaikka resurssit ovat vaatimatto-mat verrattuna vaikkapa Ruotsiin.

– Tehokkuus ei ole aina resursseista kiinni, jos organisaatioiden välinen yh-teistyö toimii. Olemassa olevan verkos-ton kautta onkin synnytettävä lisäarvoa vienninedistämisessä. Kunniakonsulit ja yhteiseen Finncham-verkostoon linkit-tyvät kauppakamarit ja -killat ovat vielä hyödyntämätön voimavara.

Ervasti on samaa mieltä, että talou-delliset resurssit eivät aina korreloi tulok-sellisuuden kanssa. Suomessa käytetään työ- ja elinkeinoministeriön taannoisen laskelman mukaan noin 150 miljoonaa euroa vuosittain vke-työhön.

– Rahamäärä on kohtuullinen, vaik-ka eri maiden resursseja on vaikea suh-teellistaa keskenään. Monimutkaisen ra-kenteen vuoksi varoja kuluu hallinnoin-tiin palvelutuotannon sijasta.

Ervasti korostaa kustannustehokkai-den toimintatapojen kehittämisen mer-kitystä, vaikka vke-toiminnan osuus val-tion budjetista on pieni.

– Niiden avulla ei päästä merkittäviin säästöihin. Ylipäätään kansainvälistymi-seen käytettävät varat ovat investointi, jo-ka maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Mikko Taivainen

annettuna tosiasiana. Siksi on pystyttävä tarkastelemaan julkisen rahankäytön vai-kuttavuutta ja tehokkuutta – myös vien-nin ja kansainvälistymisen edistämisessä.

– Maailman muuttuessa on kyettävä kyseenalaistamaan vanhoja toimintamal-leja. Tällaisessa tilanteessa on hyvä miet-tiä, toimiiko ulkoasiainministeriön lähe-tystöverkko parhaalla mahdollisella ta-valla. Luotamme ministeriön kykyyn teh-dä järkeviä ratkaisuja verkoston suhteen.

Miten aukot täytetään?

Häyrinen arvioi, että Finpro ja ulkoasi-ainministeriö toimivat kentällä hyvin yh-teen toisiaan täydentäen. Lähetystöjen merkitys korostuu maissa, joissa Finpro ei ole itse läsnä. Tällöin edustusto on ai-noa rajapinta, ja se välittää hyödyllistä kaupallistaloudellista informaatiota.

– Finpro pyrkii laajentumaan edus-taja- ja kumppaniverkoston avulla. Kas-vu on voimakkainta kehittyvissä talouk-sissa, eivätkä perinteiset markkina-alu-eet juurikaan kasva. Tällaisessa tilantees-sa tuntuisi hurjalta, että ulkoasiainhallin-non edustustoverkkoa leikattaisiin.

Ulkoasiainministeriön edustustojen sulkemisesta voi syntyä kartalle valkoisia aukkoja, jotka Ervastin mukaan olisi ky-ettävä kattamaan uusien toimintamallien avulla tai yhteistyössä muiden vke-toimi-joiden kanssa.

– Haaste on se, että Suomen edunval-vonta voi heiketä alueellisesti. Edustusto-verkon uudistamiseen tarvitaan selkeät linjat ja periaatteet. Yrityksien on jatkos-sakin tiedettävä, mitä palveluita on tarjol-la ja mikä taho ne tuottaa.

Vuori painottaa, että ilman edustus-toa yritykset eivät saa yhtä hyvää maa-kohtaista palvelua.

– Jos edustusto lopetetaan, niin ku-ka auttaa yrityksiä käytännön ongelmis-sa. Kenen puoleen voi kääntyä?

Vuori muistuttaa, että edustuston lo-pettaminen on viesti, joka on helppo tul-kita kohdemaassa väärin. Täälläkään ei he-rätä ihastusta se, että jotkut maat hoitavat Suomen agendansa Tukholman kautta.

Laadukkaita palveluita

Vuoren mielestä viennin ja kansainvälis-tymisen edistämispalvelut ovat erittäin laadukkaita, mutta niitä vaivaa tietty hal-lintokeskeisyys ja riskejä korostetaan lii-

Vahvempaa läsnäoloaSuomen pitäisi lisätä läsnäoloaan markkinoilla maailmantalouden muutosten kiihtyessä. Näin totesi Perheyritysten keskusliiton toimi-tusjohtaja Matti Vanhanen Kaup-papolitiikka-lehdelle.

– Poliittinen seuranta voidaan ehkä hoitaa tulevaisuudessa myös EU:n ulkosuhdehallinnon kautta. Yrityskohtaiset ongelmat ovat nii-tä, joita nimenomaan Suomen lä-hetystöjen tulee pystyä hoitamaan.

Vanhanen toivoo, että mikäli pitkälle menevään karsintaan pää-dytään, maailmankaupan paino-piste huomioidaan.

Kimmo Laukkanen

” Suomen edunvalvonta

voi heiketä alueellisesti.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 15

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

Chicago ja sen talousalue käsittää 14 countya (kuntaa) Illinoisin pohjoisosassa sekä neljä Indianassa ja yhden Wisconsinin puolelta. Alueella asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Michiganjärven länsirannalla sijaitsevan Chi-

cagon väkiluku on noin 2,3 miljoonaa. Chicago, Windy City, on arkkitehtonisesti ainutlaatuinen ja

hyvin kansainvälinen. Suuresta koostaan huolimatta se on miel-lyttävä suurkaupunki, jossa on hyvä asua ja nauttia monipuoli-sesta kulttuurielämästä.

Chicagon talousalue on merkittävä talouskeskus koko maa-ilman mittapuun mukaan. Sen alueellinen bruttokansantuote (GRP) vuonna 2010 oli 500,3 miljardia dollaria, mikä on melkein kaksi kertaa suurempi kuin koko Suomen bruttokansantuote.

Teollisuusjakauma on erittäin monipuolinen. Suurimpia sek-toreita ovat liiketoimintojen tuki- ja rahoitus, vahva valmistuste-ollisuus, lääke-, biolääke- ja biotekninen ja infotekninen sektori, terveyspalvelut sekä logistiikkasektori. Noin puolet alueen tuot-tamista palveluista ja tuotteista kulutetaan Chicagon Metropolin alueella ja loput viedään muualle Yhdysvaltoihin tai ulkomaille.

Chicagon talousalueen vahvuus ei pelkästään perustu suu-reen kuluttajien määrään vaan myös koulutettuihin työntekijöi-hin ja hyvään infrastruktuuriin. Chicagon sijainti keskellä maa-ta hyvien lentoyhteyksien, moottoriteiden ja rautateiden solmu-kohdassa on merkittävä etu.

Toisaalta vahva finanssipuolen ja business-toimintojen osaa-minen sekä tarjonta ovat olleet merkittävät tekijät alueen kehit-tämisessä. Vahva talousosaaminen on keskittynyt rahoitus- ja va-kuutustoimintojen sekä historiallisten pörssiyritysten ympärille. Keskuspankin (Federal Reserve) seitsemännen alueen keskus si-jaitsee Chicagossa.

Suomesta katsottuna Yhdysvaltojen Keski-Länsi on ollut melko tuntematon alue, joka nyt American Airlinesin uuden suoran lentoyhteyden – vaikkakin se on toistaiseksi kausiluon-teinen – avulla on kehittymässä mielenkiintoiseksi vaihtoehdok-si etsittäessä toimintakohteita.

Mielikuva Chicagosta ja yleensä Keski-Lännestä on usein peittynyt vanhaan ja harhaanjohtavaan kuvaan gangstereista ja raskaasta teollisuudesta Chicagossa sekä vanhastavasta elämän-tyylistä. Usein unohdetaan, että tämä alue on USA:n valmistus-teollisuuden kehto, jossa edelleen toimii vahva autoteollisuus se-kä sen alihankkijat ja monet suuryhtiöt kuten Caterpillar, John Deere ja Motorol.

Alue on nyt voimakkaan rakennemuutoksen kourissa, mi-kä toisaalta antaa uusille ideoille oivan kasvualustan ja paikallis-

ten viranomaisten varauksettoman tuen kaikille toimijoille, jot-ka luovat työpaikkoja ja tuovat uuden tyyppistä teollisuutta paik-kakunnalle.

Uuden kehityksen painopiste perustuu vahvasti yliopistojen ja muiden tutkimusinstituuttien panokseen uuden teknologien ja sovellusten kehittämisessä useilla sektoreilla. Erityisesti clean-tech- ja ICT- teollisuus ovat nostamassa päätään.

Chicagossa on esimerkiksi 17 eri tuulivoimalavalmistajaa. Exelon, joka on alueen suurin energiayhtiö, on valmistelemassa smart gridin käyttöönottoa energia käytön tehostamiseksi. Lisäk-si uudet jätteenkäsittelytekniikat ja energian tuottaminen jättees-tä ovat julkisen keskustelun alla.

Budjettien alijäämäisyys julkisen talouden piirissä sekä ki-reä kilpailutilanne yritysten välillä vaatii jatkuvaa myös vanho-jen teollisuusprosessien ja -mallien tehokkuuden lisäämistä kus-tannusten alentamiseksi.

Pääasiassa täällä olevat suomalaiset yritykset toimivat myyn-tikonttoreiden ja tuotehuollon kautta. Yrityshankintojen myötä chicagolaiset Navteq (Nokia) ja Motorolan verkkopalvelut (No-kia-Siemens) ovat siirtyneet suomalaiseen omistukseen. Koneen Pohjois-Amerikan pääkonttori on Chicagon esikaupungissa. Fis-kars toimii Madisonissa Wisconsinissa. UPM:n Raflatac ja pape-rin myyntikonttori löytyvät myös täältä.

Paikallista metalliteollisuutta palvelevat Outokumpu Stain-less ja Peak Metal Inc (Rautaruukki). Amerin yhtiö Wilson val-mistaa urheiluvälineitä. Mielenkiintoinen uusi toimija Chicagos-sa on Golla, joka valitsi Chicagon Amerikan pääkonttorin koti-paikaksi. Golla valmistaa korkealaatuisia ja muodikkaita laukku-ja kannettaville tietokoneille ja puhelimille.

Planmeca myy laitteita hammaslääkäreille. HUR:n myynti-konttori Chicagon pohjoispuolella myy kuntoiluvälineitä. Myös kaivosteollisuuden toimijoita löytyy: porausalustoja kaivoksille valmistavan Normetin huolto- ja varaosakeskus sijaitsee lähellä Milwaukeeta noin kahden tunnin automatkan päässä O`Haran lentokentältä.

Toimintojen aloittaminen uusissa ympäristössä on aina iso riski yrityksille ja niille henkilöille, jotka siirtyvät uusiin olosuh-teisiin. On hyvä tietää, että täällä toimii monia aktiivisia suoma-laisia yhteisöjä kuten Finnish -American Chamber of Commer-ce/Midwest, Finnish-American Society of the Midwest ja Chica-gon Suomi-koulu, jotka voivat auttaa sopeutumisessa ja tarjota sosiaalisen verkon uusille expateille ja heidän perheilleen.

Tervetuloa Chicagoon!

Olavi GöösKunniakonsuli,

Suomen kunniakonsulaatti, Chicago

Chicago ja Keski-Länsi business-kartalla!

16 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

Vietnam

Vietnam väestö: 88 miljoonaa

suurimmat kaupungit: Ho Chi Minh City, Hanoi, Danang, Hai Phong

merkittävimmät vientituotteet: vaate- ja jalkineteollisuus, raakaöljy, kalatalous

merkittävimmät tuontitavarat: koneet ja laitteet, öljy, teräs, kankaat, elektroniikka ja tietokoneet

valuutta: dong, 1e = 29 000 dongia

inflaatio: 19 % (2011)

tärkeimmät jäsenyydet: WTO 2007, ASEAN 1995, APEC, useita alueellisia vapaakauppajärjestelyitä

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 17

Ku

va:

Päi

vi H

ein

o

Nousevan kuluttajan

maaJatkuvassa liikkeessä oleva Vietnam

suhtautuu optimistisesti tulevaisuuteen.

Suomalaisyritysten kannattaa tutkia

tämän dynaamisen markkinan

mahdollisuudet.

Vietnamin talouskasvu on 2000-luvulla yl-tänyt keskimäärin 6–7 prosentin vuosi-vauhtiin, ja kasvun vaikutukset ovat näh-tävissä etenkin maan suurkaupungeis-

sa Ho Chi Minh Cityssä, Hanoissa ja Danangissa. Vaurastuva Vietnam on ollut ulkomaisten sijoit-tajien kiikarissa siitä lähtien, kun maa liittyi Maa-ilmankauppajärjestön WTO:n jäseneksi vuonna 2007. Vietnam luo mahdollisuuksia myös suoma-laisille toimijoille.

Sosialistisessa yksipuoluevaltiossa valtaa käyt-tää Vietnamin kommunistinen puolue, jonka tär-keimpiä pyrkimyksiä ovat vakauden säilyttäminen ja taloudellisen kasvun ylläpitäminen. Poliittiset ja kansalaisvapaudet ovat tarkkaan rajattuja, mut-ta talous- ja kauppapolitiikassa pyrkimys on ollut kohti liberaalimpaa ja markkinavoimien johtamaa järjestelmää.

Maan merkittävimpiin voimavaroihin lukeutu-vat vietnamilaiset itse. 88-miljoonaisesta kansasta yli puolet on alle 35-vuotiaita. Maa kaupungistuu kovaa vauhtia, ja työpaikat siirtyvät maataloudesta teollisuuden ja palveluelinkeinojen pariin.

Valtion politiikkana on houkutella ulkomaisia investoijia perustamaan tuotantolaitoksiaan Viet-namiin: halukkaita työntekijöitä olisi paljon ja kus-tannustaso on vielä verrattain edullinen. Kaupun-gistuva keskiluokka muodostaa myös Vietnamin nousevan kulutusyhteiskunnan perustan.

Liiketoimintaympäristö kehittynyt

Eurooppalaisen Kauppakamarin eli EuroChamin toiminnanjohtaja Matthias Dühn muistuttaa, että Vietnam on parantanut sijoitustaan Maailmanpan-kin liiketoiminnan helppoutta kuvaavassa Doing-Business -listauksessa selvästi. Maa saa tällä hetkel-lä yleisarvosanan 78 – parannusta edelliseen vuo-teen on kymmenen sijaa. Kehitettävää vielä löytyy, sillä esimerkiksi IPR-suoja on Vietnamin heikoin osa-alue.

Vietnam jäsenyys Maailmankauppajärjestö WTO:ssa avasi markkinoita merkittävästi kansain-väliselle liike-elämälle. Jäsenyydellä on ollut tärkeä rooli Vietnamin liiketoimintaympäristön ja lain-säädännön kehittämisessä ja kansainvälisten me-nettelytapojen vähittäisessä luomisessa.

Suorat ulkomaiset investoinnit lähtivät WTO-jäsenyyden ansiosta nopeaan kasvuun, ja vuoden 2011 alkupuolella FDI-virta Vietnamiin oli vii-den miljardin luokkaa. Prosessi ja tuotantotoimin-not vastasivat 60 prosenttia FDI-virroista. Suurim-mat suomalaisinvestoinnit Vietnamissa ovat suun-nitteilla oleva Nokian kännykkätehdas Bac Ninhin provinssissa pohjoisessa ja Huhtamäen pakkaus-tehdas etelässä, Binh Duongin provinssissa.

Kaakkois-Aasian yhteisjärjestö ASEAN:in jäse-nyyden kautta Vietnam on osa useita alueellisia va-paakauppajärjestelyitä, joiden kautta vietnamilais-tuotteille avautuvat muun muassa Japanin, Etelä-

18 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

Ku

va:

Päi

vi H

ein

o

Korean, Kiinan, Intian, ja Australian se-kä Uuden-Seelannin markkinat. Euroo-pan unioni ja Vietnam ovat selvittelemäs-sä edellytyksiä vapaakauppasopimuksesta neuvottelemiseksi.

Realismia ja riskinhallintaa

Dühnin mukaan Vietnamin kotimaan markkinoiden potentiaali on vahvassa kasvussa. Väestö on nuorta ja innokas-ta, ja kuluttajien ostovoima kasvaa. Tämä luo suuria mahdollisuuksia vähittäiskau-palle, joka on viime vuosina kasvanut 15–20 prosentin vauhtia.

Samoin lääketeollisuuden tuotteet ovat vahvassa kasvussa. Muita voimak-kaasti kasvavia sektoreita ovat televiestin-tä, energia ja palvelut. Työvoimakustan-nukset ovat lähialueen hintatasoon näh-den vielä edullisia.

Dühn muistuttaa, että nousevien mahdollisuuksien kääntöpuolena tulevat kehittyvän markkinan haasteet. Yrityk-sen perustamiseen saa Vietnamissa vara-ta aikaa enemmän kuin lähiseudulla kes-kimäärin. Maanhankinta voi olla myös haasteellista, ja joskus tarvitaan yhteisyri-tys vietnamilaisen kumppanin kanssa

Korruptio on Vietnamissa edelleen merkittävä ongelma. Maa sijoittuu Trans-parency Internationalin vuoden 2010 luo-kituksessa sijalle 116 yhteensä 178 maan joukosta. Yritykset nimeävät byrokratian yhdeksi merkittävimmistä haasteista toi-minnalleen Vietnamissa.

Tunnettu ja arvostettu Suomi

Suomella on positiivinen imago Vietna-missa jo 1970-luvulla alkaneen kehitys-yhteistyöhistorian ansiosta. Suomalainen osaaminen tuli tunnetuksi vesi- ja sani-taatioalalla sekä metsätaloudessa – sit-temmin myös ympäristöystävällisten rat-kaisujen sovelluksissa ja innovaatioissa.

Suomalaiset tuotteet mielletään kor-kealaatuisiksi ja turvallisiksi, ja suomalai-siin yrityksiin liitetään korkea sosiaalisen vastuun periaate. Vietnamin asema yhte-nä Suomen pitkäaikaisen kehitysyhteis-työn kumppanimaista tuo konkreettisia apuvälineitä liiketoimintamahdollisuuk-sien kartoittamiseksi ja kumppaneiden ja asiakkaiden löytämiseksi.

Vietnamissa on vielä runsaasti kehi-tystyötä jäljellä. Esimerkiksi lainsäädän-

tö elää koko ajan, pykälät jättävät paljon tulkinnan varaa, ja niitä yritetään kattaa erilaisilla hallinnollisilla kiertokirjeillä ja säännöillä. Kertaalleen jo muuttuneet asi-at voivat muuttua vielä monta kertaa uu-destaan. Tämä tekee Vietnamista haas-teellisen markkinaympäristön suomalai-selle toimijalle.

tiongelmia. Kilpailu on kuitenkin kovaa puhtaan teknologian ratkaisuissa.

Karjalainen muistuttaa myös pyra-midin pohja -lähtöisestä liiketoiminnas-ta. 1 200 dollarin asukaskohtaisen brut-tokansantuotetason Vietnamissa sovel-lusmahdollisuuksia on esimerkiksi mo-biilipalveluissa ja ohjelmistotuotannos-sa. Nouseva keskiluokka hakee myös toi-sentyyppisiä palveluita, joissa esimerkiksi suomalaisella hyvinvointipalveluilla olisi paljon tarjottavaa.

Kiinnostus Suomen koulutusosaami-seen on näkynyt Vietnamista Suomeen tehtyjen korkean tason vierailujen yhtey-dessä. Myös julkinen sektori on merkittä-vä investoija maassa. Perusinfrastruktuu-ri on Vietnamissa lähivuodet isojen kor-jaus- ja uudisrakentamisen edessä, mikä luo mahdollisuuksia myös suomalaiselle rakennusteknologialle.

Karjalainen kehottaa varautumaan myös koulutustarpeisiin: tehtävästä riip-pumatta tarvittavat työntekijät pitää yleensä ensin kouluttaa tehtäväänsä. Neu-vottelutyyli saattaa aluksi vaikuttaa hyvin viralliselta, sillä asioiden virallinen eteen-päin vieminen ja sopiminen edellyttävät usein muotoseikkojen mukaista perinteis-tä kirjeenvaihtoa.

Vietnam on haastava markkina , jossa taustatyö on tehtävä huolellisesti ja mah-dollisuudet kannattaa arvioida pitkällä tähtäimellä. Realismiin on myös tarvet-ta: se mikä on yksinkertaista Suomessa, ei välttämättä ole sitä Vietnamissa. Suun-nitelmilla on taipumusta muuttua ja aika-tauluilla venyä.

Silti Vietnam tempaa helposti mu-kaansa. Vauhdin ja eteenpäin painavan dynamiikan sykkeessä vietnamilaiset elä-vät arkeaan ja suunnittelevat tulevaisuut-taan. Vakaumus on vahva, että tänään on paremmin kuin eilen, ja huominen on vielä tätäkin päivää parempi.

Elina Poikonen Kirjoittaja työskenteli Sl Hanoissa 2008–2011. Seuraajana jatkaa Terhi Bunders.

Linkkejä:www.finland.org.vnwww.finpro.fiwww.eurochamvn.orgwww.nordchamhn.org.vn

Vietnam

– Tavoitetasoksi tulee asettaa pit-kän aikavälin strategia, eikä pikavoitto-jen tavoittelu yleensä toimi, toteaa Fin-pron Vietnamin maajohtaja Pietro Karja-lainen. Vietnamin markkinoiden vedos-ta kertoo se, että Finprolla on maassa toi-mistot Hanoissa ja Ho Chi Minhissä.

Karjalainen korostaa, että Vietnamis-sa vältetään ei-vastausta viimeiseen as-ti kasvojen menettämiskulttuurin vuok-si. Neuvotteluihin pitää varata aikaa, sil-lä yleensä kaupan hieromiseen tarvitaan monta tapaamiskierrosta.

Puhdasta teknologiaa vientiin?

UNDP:n mukaan Vietnam on yksi niistä viidestä maasta, joihin ilmastonmuutos ja merenpinnan nousu tulevat vaikuttamaan eniten maailmassa. Ympäristötietoisuu-teen on havahduttu, sillä nopea kehitys ja kaupungistuminen luovat uusia ympäris-töhaasteita.

Suomalaisella puhtaan teknologian osaamisella olisi paljon käyttöä Vietna-missa. Energiatehokkuuden tarve on yhä suurempaa tarvetta, sillä Vietnamissa on energia- ja sähkötuotantoalan kapasiteet-

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 19

GLOBAL TRENDS

Ku

va:

An

tero

Aal

ton

en

In fall 2008, I concluded that export-led growth will be facing overwhelming challenges. In February 2009, I thought that full U.S. recovery would take until the mid-2010s. In spring 2010, I argued that debt restructuring in Greece and other

crisis economies was inevitable and problems would deteriorate when the turmoil arrives in eurozone economies that account for more than 10% of the region’s GDP, especially Italy and Spain.

For three years, the global crisis has not been taken seriously enough. In the process, precious time has been lost. Globalization is at risk.

A short history of globalization

Economic integration occurs through trade, migration, and capital flows. Starting around 1870, all these flows rapidly became substantial, driven by falling costs of transportation. This first wave was reversed by a retreat into nationalism and protectionism between 1914 and 1945.

After World War II, trade barriers came down, while transport costs continued to fall. This second wave of globalization benefited primarily the advanced economies. It was the “golden era” of the advanced economies.

Since 1980 many developing countries broke into world markets for manufactured goods and services; concurrently, foreign direct investment increased. This era triggered the rise of the large emerging economies, or the “BRICs.”

That era ended in fall 2008.

Far below the peak

In spring 2008, the Baltic Dry Index, which is often used as a short-hand for international trade, climaxed at 11,800; today, it lingers at about 1,800.

In late October, the WTO’s report said that weak growth and macroeconomic imbalances globally are “testing the political resolve of many governments to abide by the G-20 commitment to resist protectionism.”

The challenges are reflected in the financial sector, as evidenced by the market capitalization of more than 50 stock exchanges worldwide. It, too, peaked $64.5 trillion at the end of 2007. After gradual recovery, it climbed to $59.2 trillion last April. With the escalation of the eurozone crisis, it has varied around $45-$49 trillion in the past month.

In the post-recession periods, stock exchanges and international trade typically pick up. This time is different.

Surpassing the Threats

Due to the accumulation of debt, growth is likely to be sub-optimal in the advanced economies in the short-, perhaps even medium-term.

Due to the stagnation in the export markets and FDI sources, growth will also be relatively slower, though solid, in the emerging and developing economies.

What makes things worse in is that, after more than two decades of cheap energy, rising energy prices have come to stay.

As downside risks are heightened, globalization is lingering. The path of nationalism, protectionism and competitive currency devaluations was tested in the 1930s. Today, the stakes are far higher and global.

It is time to recognize the magnitude of the threats. Surpassing them can only occur through decisive, multifaceted international cooperation.

The third wave of globalization crumbled with the onset of

the global financial crisis. Is globalization over?

Dr. Dan Steinbock is Research Director of International Business at the India, China and America Institute. He is also on the editorial board of the African Journal of Business Management.

END OF GLOBALIZATION?

20 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

Yritykset

Nousevat taloudet houkuttelevat myös suomalaisia

yrityksiä. Kysyntää löytyy niin terveydenhuollon

tietopalveluille, nettisivujen luotettavuuden selvittämiselle

kuin sähköisen oppimisen ratkaisuille.

Avauksia nousevilla markkinoilla

Mylab OyMylab Oy on suomalainen terveyden-huollon teknologiayritys ja kliinisten la-boratorioiden tietopalvelujen markkina-johtaja. Noin 80 prosenttia Suomen ter-veydenhuollon laboratoriotutkimuksista tehdään Mylabin tietopalveluja käyttävis-sä laboratorioissa.

Toimitusjohtaja Esa Soinin mukaan Mylabin tavoitteena on luoda parempaa

terveydenhuoltoa tarjoamalla asiakkail-leen tieteeseen ja tekniikkaan perustuvia ratkaisuja. Lisäksi Mylab haluaa olla pit-käikäinen ja menestyvä yritys, joka ei elä kvartaaleittain.

Mylab tuo terveydenhuoltoon uut-ta ajattelua: tietopalvelut tarjotaan val-takunnallisesta palvelukeskuksesta, jol-loin jokaisen sairaalan ei tarvitse itse yl-läpitää omia tietojärjestelmiään ja lait-teistojaan.

Tiedot kirjataan selainpohjaiseen käyttöliittymään, jonka suunnittelussa on kuultu erityisesti käyttäjien mielipiteitä. Uutta ovat myös mobiiliratkaisut, joiden avulla tietoja voi käyttää ja kirjata ajasta ja paikasta riippumatta.

Vuonna 2009 Mylab laajeni Pekin-giin ostamalla paikallisen laboratoriojär-jestelmiä valmistavan yrityksen. Nyt My-lab Chinan tietojärjestelmiä käytetään jo 23 keskussairaalan laboratoriossa Pekin-gissä, Tianjinissa ja Shandongissa. Erityi-sen suuri markkinaosuus yrityksellä on puolustusvoimien sairaaloissa, sillä puo-let niistä käyttää Mylab Chinan tuotteita Pekingissä.

– Olemme Kiinan markkinoilla pit-källä tähtäimellä. Ymmärrämme, että markkina on vaikea, eikä tavoitteena ole-kaan saada nopeasti voittoja, Soini kertoo.

Mylab selvittää Soinin mukaan mui-takin avauksia kansainvälisille markki-noille.

– Haluamme levittää pohjoismaiseen terveydenhuoltomalliin liittyvää tekno-logiaa ulkomaille. Toisena tavoitteena on yrityksen kasvu. Emme voi enää kasvaa kotimaassa, joten pyrimme kasvamaan sen rajojen ulkopuolella.

Lisätietoja: www.mylab.fi

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 21

Ku

vat:

Yri

tyst

en

om

at k

uva

pan

kit

WordDiveWordDive -kielenoppimispalvelussa käyttäjä oppii sanastoa, oikeinkirjoitus-ta ja ääntämistä uudella tavalla, yhtiöstä kerrotaan. Vuonna 2011 WordDive pal-kittiin vuoden parhaana sähköisen oppi-misen ratkaisuna Suomessa.

WordDive -verkkopalvelussa jokai-sen opittavan asian toisto optimoidaan henkilökohtaisesti. Yhtiön mukaan mi-tään ei toisteta tarpeettomasti, vaan huo-miota kiinnitetään juuri niihin asioihin, joissa käyttäjä tarvitsee kertausta.

Vuonna 2009 perustettu WordDi-ve on levinnyt nopeasti yli 70 maahan. TOP10-käyttäjämaiden joukossa on myös kehittyviä markkinoita, kuten Ko-lumbia, Meksiko, Philippiinit ja Chile. Asiakkaina on tavallisia kuluttajia, joita kiinnostaa uuden kielen opiskelu helposti ja kustannustehokkaasti silloin, kun heil-le sopii.

WOT Services OyWOT Services Oy kehittää ja ylläpitää Web of Trust (WOT) -verkko-palvelua, joka auttaa löytämään luotettavat nettisivut aitoihin käyttä-jäkokemuksiin perustuen. WOT:n avulla Internetin käyttäjät arvioi-vat käyttämänsä nettisivustot niiden luotettavuuden, asioinnin tur-vallisuuden, tietosuojan ja lapsiturvallisuuden perusteella.

WOT laskee käyttäjien arvioihin ja luotettaviin tietolähteisiin pe-rustuen nettisivuille maineet, jotka se näyttää liikennevaloja muis-tuttavien symbolien avulla linkkien yhteydessä esimerkiksi hakutu-loksissa, sosiaalisessa mediassa ja sähköposteissa. Ne auttavat käyt-täjiä löytämään luotettavat sivut ja välttämään vaarat kuten tietojen-kalastelu, verkkohuijaukset, lapsille sopimaton sisältö ja epäluotetta-vat verkkokaupat.

Ilmaisella palvelulla on lähes 30 miljoonaa käyttäjää maailman-laajuisesti, ja sen avulla on luokiteltu yli 33 miljoonaa verkkosivua. Muun muassa Facebook ja Venäjän suurin ilmaissähköpostiohjelma Mail.ru hyödyntävät WOT:n mainetietokantaa suojatakseen käyttäji-ään epäluotettavilta linkeiltä. WOT:n keksivät Tampereen teknillisen yliopiston jatko-opiskelijat Sami Tolvanen ja Timo Ala-Kleemola. WOT Services Oy (ent. Against Intuition) perustettiin vuonna 2006.

Lisätietoja ja lataus: www.mywot.com

Esimerkiksi Etelä-Amerikassa Word-Divella opetellaan japania ja amerika-nenglantia espanjankielisillä käännöksillä espanjankielisellä käyttöliittymällä. Suo-messa WordDivella on myös oppilaitos- ja yritysasiakkaita ja pyrkimys on nyt kan-sainvälistyä myös näissä segmenteissä.

WordDive on aktiivisesti mukana Finpron vetämässä Future Learning Fin-

land -ohjelmassa, jossa viedään suoma-laista koulutusosaamista ulkomaille. Pää-tähtäin on espanjankielisessä markkinas-sa, Japanissa ja Venäjällä, joille tampere-laisyrityksellä on jo valmis tarjonta.

Lisätietoja: www.WordDive.com

22 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

IPR

Intellectual Property Rights are legally enforceable rights over the use of inventions or other creative works. They confer a right to exclude others

from their use. Securing the IPR will prevent and enforce against infringers from profiting from an innovation or a brand by passing it off as their own. IP falls into the categories of registrable and non-registrable IPR rights.

The best way to prevent IPR-related issues is to use a layered, holistic IPR protection strategy, which includes protection both by registering the registrable rights and applying other

IPR Strategy in China:

The Do’s and Don’tsRegistrable IP rights are territorial, which means they

have to be claimed and asserted in each country

individually. Registered IP in another country is not

automatically recognised in China; therefore, it is strongly

recommended that the IP assets are registered in China

before entering the market.

methods such as contractual protection (confidentiality agreements, IP protection clauses in employee agreements) and internal security measures (limited access to certain work areas, etc.).

The main types of IP rights are:

Copyrights

Copyright protection is provided for written, oral, musical, dramatic, choreographic, artistic, architectural, photographic, cinematographic, audio-

visual, graphic works and computer software. While it is not mandatory to register the copyright for protection, it is advisable to voluntarily register to prove ownership in China.

Trademarks

A trademark is a sign or name that serves the specific and primary purpose of identifying the goods or services of a producer, thus allowing the consumers to distinguish goods or services of one producer from those of another. A trademark can be registered either by filing an application directly at the China

The China IPR SME Helpdesk is a Eu-ropean Commission funded project that provides European SMEs with free, practical business advice rela-ting to China IPR. Information of in-tellectual property rights in China is available at www.china-iprhelpdesk.eu. Free expert advice on China IPR can be obtained by sending e-mail questions to: question@china-ipr-helpdesk.eu. A reply from one of the Helpdesk experts will be delivered within seven working days. The Chi-na IPR SME Helpdesk is jointly imple-mented by DEVELOPMENT Solutions and the European Union Chamber of Commerce in China.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 23

Trademark Office (domestic application) or by filing an application at the World Intellectual Property Organisation (international application). As to an international application, the trademark may have to be registered in one’s home country before requesting the extension of the trademark to China.

Patents

A patent is a set of exclusive rights granted to the inventor of a technical solution of a product for a limited amount of time.

There are three different types of patents in China: 1. invention patents, which are granted for innovations in the field of technology that are new and inventive over the prior art; 2. utility models, which are granted for a new shape and/or structure of an object; and 3. design patents, which are granted for the original shape, pattern, colour, or a combination thereof, of an object. Foreign companies without a registered office in China must file a patent or trademark application with the help of a local patent or trademark attorney.

Further information on copyrights, trademarks and patents is available by contacting the Helpdesk or by downloading free IP guides from the Helpdesk website www.china-iprhelpdesk.eu/.

An effective IPR strategy is essential to the development and success of businesses everywhere, including China. It is best to prevent IPR issues before they arise by carefully guarding and registering the IP assets before entering any new markets.

An example from the business world: Trademark Registered by a Competitor

A Dutch SME (Small or Medium-sized Enterprise) discovered that its trademark had been filed in China by a Chinese company and a Chinese individual. The SME contacted the Helpdesk and asked for advice on how to address this issue.

The Helpdesk suggested that the SME search through the online trademark search engine of the China Trademark Office (CTMO) to learn more details about the filing. The SME then learned that the two filings included the same name and a near identical graphic design as the Dutch company’s trademark.

The Helpdesk then informed the SME that it could file an opposition against the trademark, as the filing date was recent and therefore still within the trademark opposition window (three months after the publication of the trademark in the Trademark Gazette).

The Helpdesk recommended a strategy for trademark opposition action which the SME successfully implemented to negate the filing.

Lessons Learnt

China is a first-to-file jurisdiction. If the IP assets are not registered (i.e., trademarks, patents, design, domain names) in China, Chinese competitors

Do’s:The key IP assets have to be identified and prioritised. It is essential to know which ones are important for the business and how to protect them effectively.

The IP has to be registered before entering the Chinese market. The infringement can be dealt with more efficiently if one already has protection in the territory.

It is advisable to consider measures to protect one’s know-how and other unregistrable and registrable rights, such as:

Signing agreements with business partners which include IPR protection, clearly defining the ownership and transferability of IP.

Signing non-disclosure agreements with business partners and employees to safeguard the IPR and business secrets.

Don’ts:It must not be presumed that the IPR is automatically protected in China if one already has registrations in other countries.

It must not be assumed that IPR is only confined to products. Brochures, websites and other promotional materials can be infringed as well.

It must not be presumed that because it takes a very long time (24–36 months) to get a trademark granted in China, it means that there is no real use to apply for a trademark in China. China uses the first-to file system (as opposed to the first-to-use), which means that the party who files an application first is the one most likely to become the owner of the trademark. Awareness of these issues is paramount when devising an entry strategy to the China market.

Registering one’s own IPR must not be entrusted to any other party. Instead of leaving this to a sourcing partner or a manufacturer, the registration has to be carried out independently with the help of a China-experienced IPR lawyer.

can, and often will, register those rights in China first. This may lead to the possibility of needing to buy back one’s own trademark, or facing legal action or even seizure. Preventative registration is essential to any IPR strategy and strongly recommended before entering the China market.

In this particular case, the Dutch SME became aware of IPR infringements through the careful monitoring of competitor registration activities and immediately took action to protect its rights.

If the SME had discovered the infringement after the trademark opposition window had closed, it would have had to proceed with the trademark invalidation procedure or buy back the trademark from the infringer, which are longer and more expensive processes.

Monitoring and defensive action will often prove much quicker and more effective than enforcement proceedings.

24 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

BRICS

Stera Engineeringin toimitusjoh-taja Jyri Kontio Intian Chennais-ta kertoo, että erityisesti korkeat tuontitullit asettavat liiketoimin-

nalle vaatimuksia. Maassa on erityisiä oh-jelmia ja Special Economic Zoneja (SEZ), joilla tulleja voidaan välttää.

– Jos esimerkiksi voi todistaa, että ja-lostaa tuotteen Intiassa ja laittaa sen edel-leen vientiin, voi kustannuksia välttää. Kuitenkin tuodessa tavaraa myytäväksi maassa, voi tullien ja logistiikan yhteis-kustannuksiksi tulla jopa 30 prosenttia. Tämä pakottaa katsomaan maan sisäisiä toimittajia, mutta aina niitä ei löydy.

Alhaisten myyntihintojen maassa ko-vat tullausmaksut aiheuttavat tuotteille kustannuspaineita. Vaconin toimitusjoh-taja Vesa Laisi toteaa, että tilannetta mo-nimutkaistuttaa entisestään Intian liitto-valtiorakenne, sillä myös osavaltioiden välissä on tulleja.

Aikataulujen pettäminen ja tullauk-seen liittyvä dokumentaation määrä ai-heuttavat päänvaivaa. Jos papereihin on lipsahtanut painovirhepaholainen, saat-taa tulla pitkiä viivytyksiä. Pitää myös va-rautua siihen, että välillä tullauskäsitte-ly saattaa kestää päivän, joskus taas kol-me viikkoa.

Yli esteiden IntiassaViime vuosina suomalaisyritykset ovat päässeet hyvään vauhtiin

Intiassa. Taajuusmuuttajia valmistavan Vaconin, sähköverkon

tarvikkeita tekevän Enston sekä elektroniikan ja mekaniikan

sarjavalmistaja Steran matkalle on mahtunut myös haasteita.

– Pääoman liikkuvuus saattaa olla vaikeaa, joskus omankin dokumentaati-on tasosta riippuen. Leimoja ja papereita pitää olla paljon. Nämä varoajat pitää ot-taa huomioon konsernin sisäisessä rahoi-tussuunnitelmassa, kertoo Kontio.

Ensto Intian toimintojen johtaja Ju-hani Hovilehto painottaa huolellisen do-kumentaation tärkeyttä.

– Meidän toiminta-alueellamme, jos-sa asiakkaita ovat sähköverkon omistajat ja rakentajat, dokumentointi on kaiken A ja O. Kun paperit ovat kunnossa, ongel-mat ovat hallittavissa.

Hovilehto toteaa, että Intiassa on mo-nia standardeja ja määräyksiä, jotka poik-keavat eurooppalaisista vaatimuksista. Kun paperityö on hallinnassa, suurim-mat haasteet ovat tuotteiden markkinoil-le saaminen ja toiminnan saattaminen kannattavaksi.

Tärkeät tukiverkot

Intiaan mentäessä tukiverkko on tär-keä. Siksi Finpro ja sen kontaktit ovat olleet monelle yritykselle tärkeitä eten-kin liiketoimintaa aloitettaessa. Esi-merkiksi Ensto sai Finpron tarjoaman avaimet käteen -palvelun avulla oman toimintansa pyörimään ripeästi, eikä

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 25

Ku

va:

Shu

tte

rsto

ck

kokenut suurempia ongelmia lupame-nettelyissä.

Intiassa talous ja politiikka ovat vah-vasti kytköksissä. Suomen New Delhin edustuston järjestämät korkean tason ta-paamiset avaavat yrityksille ovia, esimer-kiksi kuluvana vuonna suomalaiset yri-tykset tapasivat muun muassa Intian uu-siutuvan energian ministerin Farooq Abdullahin.

– Indo-Finnish Business foorumi oli hyvä verkottumistapahtuma. Siellä sai paljon kontakteja, joiden luomiseen it-senäisesti olisi ollut pitkä matka, kertoo Kontio.

Suurlähettiläs Terhi Hakalan läsnä-olo yrityksen uuden Intian toimipaikan avajaisissa auttoi Kontion mukaan saa-maan mediassa paljon palstatilaa ja he-

rätti uudentasoista kiinnostusta yritystä kohtaan.

Suurlähetystö tarjoaa myös tietoa yri-tysten käyttöön. Viime aikoina edustus-to on nostanut esiin analyysillaan esimer-kiksi Intian televiestintäsektorin kehi-tysnäkymiä, uusiutuvan energian mark-kinoita ja tarkkaillut ulkomaisten inves-tointien asteittaista vapauttamista.

Ulkoministeriö vaikuttaa aktiivises-ti liiketoimintaympäristön kehitykseen. Kaupanesteitä pidetään esillä kahden-välisissä viranomaiskontakteissa ja EU-yhteyksissä. Ulkoministeriölle voi il-moittaa kohtaamastaan kaupanestees-tä ministeriön verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella.

Mahdollisuuksia ja epävarmuuksia

Suomalaisten innovaatiotoimijoiden ver-kosto FinNode avasi uuden toimipisteen New Delhiin syksyllä 2011. FinNode Inti-an tuottamien uusien avausten tavoittee-na on lisätä suomalaisten yritysten kiin-nostusta Intiaan ja viedä tutkimus- ja in-novaatioyhteistyötä eteenpäin. Syksyllä on toteutettu esimerkiksi terveys- ja hy-vinvointialalla toimiville suomalaisille yrityksille Intia-liiketoiminnan intensii-vivalmennus.

Silva Paananen Chennain Finpros-ta sanoo, että usein Intiassa toimimisen haasteet liittyvät siihen, ettei yrityksellä ole kokemusta niin erilaisessa ympäris-tössä toimimisesta. Toinen ongelma liit-tyy usein siihen, että lähdetään liikkeel-le varovaisesti pienin investoinnein. Täl-löin ei ole mahdollista rekrytoida riittä-vää määrää avainhenkilöitä, eikä saada aikaan riittävän aggressiivista otetta.

Suomalaiset yritykset tuntuvat ole-van varsin yksimielisiä siitä, että Intias-sa volyymit kasvavat. Luottoa oli myös siihen, että yhä useampien ulkomaisten yritysten läsnäolo tulee muuttamaan In-tian liiketoimintaympäristöä suotuisam-maksi.

Tähän tähtää myös ulkoministeriön kahdenvälisesti ja eritoten osana EU-rin-tamaa tehtävä pienten askelten työ Inti-an säätely-ympäristöön vaikuttamisek-si. Parhaillaan neuvotellaan EU:n ja Inti-an vapaakauppasopimuksesta, joka voi-maan astuessaan poistaisi suuren osan tullimaksuista maiden välillä sekä helpot-taisi tullimenettelyjä ja standardisointi-prosesseja.

Riia Järvenpää

Intiassa talous ja politiikka ovat vahvasti kytköksissä.

”

26 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

Näkökulma

Kiinan talouskasvun vaa-

timat energia- ja perus-

hyödykesijoitukset ovat

synnyttäneet mediassa

populistisia kuvauksia

”rohmuamisesta”. Mui-

den liiketoiminnallisten

sijoituksien taustalta yri-

tetään vainoharhaisesti

etsiä ”todellisia syitä”.

1980-luvulla japanilaisten yritysten ulkomaiset sijoitukset nähtiin usein val-tion orkestroimina salajuonina. ”China-bashing” ei ole kuitenkaan edes USA:ssa yltänyt varhaisen ”Japan-bashingin” ta-solle kongressin protektionistisesta uhos-ta huolimatta.

Punaisen usvan hälventämiseksi on syytä tarkastella, minkälaiselta pohjal-ta Kiina ponnistaa globaaleille markki-noille.

Kiinan lähtiessä opettelemaan glo-baalimarkkinoilla operoimista sen on-gelmana on ollut ensinnäkin suuryritys-ten kehittäminen monikansallisiksi kil-pailijoiksi.

INSEAD:in Aasia-keskuksen vetä-jä, Gordon Redding, on johtava Itä Aasi-an yritysorganisaatioiden tuntija. Kirjoit-tamiensa kymmenen teoksen lisäksi hän on konsultoinut Aasian tycooneita ja jo-pa paria suomalaista monikansallista yri-tystä.

Redding arvelee kolmen vuoden ta-kaisessa kirjassaan ”The Future of Chine-se Capitalism”, että rakennetekijät jarrut-tavat sellaisten monikansallisten yritys-ten syntyä, jotka pystyisivät nykyisillä te-hokkuusvaatimuksilla hallitsemaan maa-ilmanluokan yritysten moniulotteista ja kompleksista toimintakenttää.

Hiljattain käymässämme kes-kustelussa Redding varoitteli, että kun katselee Kiinan muutosvauhtia, kirjan arviot saattavat piankin olla vanhentuneita.

Itä Aasian ja Kiinan yritysorga-nisaatiot ovat olleet tähän päivään saakka klaanikonglomeraatteja, per-heitten omistamia yritysryppäitä. Ne perustuvat voimakkaisiin henkilö-siteisiin ja keskinäiseen luottamuk-seen. Tällainen perhesidonnainen verkostokapitalismi estää ammatti-maisen liikkeenjohdon kehittymisen. Institutionaalisen luottamuksen syn-nyttäminen on Kiinassa uusi sisäpo-liittinen haaste.

Vanhassa rakennelmassa omis-tajat eivät täysin luota toimitusjohta-jiin. Nämä eivät luota työläisiin, jotka puolestaan epäilevät johtoa ja niin edes-päin. Vastahakoisuus delegoida jäykistää alati monimutkaistuvaa globaalia liike-toimintaa.

Toisaalta monikaan ei uskonut, että Korean ”mammuteista” tulisi maailman-luokan kilpailijoita. Lisäksi tehokkuus, jolla Kiina imuroi globaalia tietämys-tä ja integroi alati laajenevaa tieto- tai-tomassaa yhteiskuntaan, saattaa nopeut-taa muutosta myös klaanikapitalismissa.

Kiinalaisten globaalit

sijoitukset

Yleensä unohdetaan, että johtavat länsimaat ovat omaa kasvuaan ruokkiakseen jo ”rohmunneet” tuottavimmat kohteet.

Maailman suorista sijoituksista Bri-tannian osuus nousi 45 prosenttiin vuon-na 1914. USA:n osuus oli vuoden 1957 huipussaan 50 prosentissa. Kiina oli vii-me vuonna vielä kaukana ”maailman omistuksesta” – laskentatavasta riippuen 1,5–6,6 prosentin osuudellaan.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 27

Ku

vat:

Sh

utt

ers

tock

Tällä hetkellä ainoa pysyvä ilmiö Kiinas-sa on muutos. Kiina muuttaa maailmaa, mutta vielä enemmän se muuttaa itseään.

Ei edes Pekingin puoluekoulussa ope-teta enää maxsilais-leniniläistä taloutta vaan moderneja liiketalousmalleja. Luen-noitsijoiksi kutsutaan ulkomaisia asian-tuntijoita, jotka miehittävät oppituoleja myös yliopistoissa ja MBA-kouluissa.

Osallistuin viime toukokuussa Pe-kingissä keskusteluun, jossa oli muka-na myös amerikkalaisen Conference Bo-ardin Kiina-keskuksen johtaja David Hoffman. Hän epäili muutosten nopeut-ta ja näytti kaaviota, joka osoitti histori-allisen ”dynastinen mallin” tekevän pa-luuta kiinalaiseen liiketoimintaan. Noin 3 000 ”aristokraattista klaania” kontrol-loi tänään satojen miljardien dollareiden omistuksia.

Tosiasiassa kiinalaisen kapitalismin taustalla on useita yrityshybridejä: val-tionyritykset, yhteisyritykset yksityisten ja valtiotaustaisten yritysten välillä, täy-sin yksityiset yritykset, paikallishallinto-jen omistamat yritykset, yksityisten si-joitusrahastojen omistamat yritykset ja lopulta varakkaat yksityishenkilöt. Vii-meksi mainittujen sijoitusvarallisuus las-ketaan sadoissa miljardeissa dollareissa.

Nämä henkilöt ostavat vaivihkaa lisuk-keiksi myös viinitarhoja Ranskasta, kiin-teistöjä New Yorkista ja taidetta Sothebyn huutokaupoista.

Ulkomaisia suursijoituksia – mukaan lukien valtionlainat – rahoittavat ensi-sijaisesti valtionrahasto CIC (China In-vestment Corporation) ja maan valuut-tareserviä hallinnoiva SAFE (State Admi-nistration of Foreign Exchange).

Vuonna 2010 kiinalaisten yritys-ten sijoituskohteina oli 3 125 ulkomais-ta yritystä 129 maassa ja alueessa. Aasi-an osuus oli 71,4 prosenttia, Latinalai-sen Amerikan 13 prosenttia, Euroopan 5,9 prosenttia, Oseanian 4,4 prosenttia, USA:n 2,7 prosenttia ja Afrikan 2,6 prosent-tia. Näiden suorien si-joitusten kokonaisar-vo oli 59 miljardia US dollaria – puolet Kii-naan samana vuonna menneistä suorista si-joituksista.

Suorien sijoitus-ten kohteina ovat etu-päässä energiasopi-mukset, osakkuudet kaivos- ja öljyteollisuudessa sekä yritys-fuusiot ja -ostot. Viimeksi mainittujen avulla yritetään opetella länsimaisen ma-nagementin lisäksi myös jakeluverkosto-jen ja alihankintaketjujen hallintaa. Öl-jy- ja jalostamokaupat ulottuivat viime vuonna myös Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Ranskaan ja Skotlantiin.

Amerikkalaisten Asia Societyn ja Wilson Centerin 4.5.2011 julkaisemas-sa tutkimuksessa Kiinan ulkomaansijoi-tusten arvioidaan pian kasvavan 100–200 miljardia dollaria vuodessa. Vuoteen 2020 mennessä näiden sijoitusten arvo olisi noin 2 000 miljardia dollaria.

Euroopan johtavissa teollisuusmaissa pääkohde on ollut Saksa, ja Suomen lähi-naapuristossa Ruotsi ja Norja. Suomeen ei merkittäviä kiinalaisia sijoituksia ole vielä ollut näkyvissä – viranomaismant-roista huolimatta.

Go Global -strategian merkittävä ulottuvuus on myös Kiinan RMB:n käy-tön nopea kansainvälistyminen kaupassa ja sijoitussalkuissa. Uusi ulkopolitiikkaa muovaama ulottuvuus on taloudellisen suurvallan globaalin läsnäolon ja maail-mantalouden riippuvuussuhteiden syn-nyttämät huolet ja vastuut.

Kiinalaisyritysten kehittymistä sofis-tikoiduiksi monikansallisiksi jarruttavat lopulta globaalin yritysjohdon puute ja brändikehittelyn heikkous. Tähän men-nessä vain Lenovo, Heier ja Huawei ovat olleet ensimmäiset näytöt kansainväli-sen brändirakentamisen omaksumisesta. Vuonna 2005 perustettu National Comis-sion for Brands Promotion kantaa samaa huolta kuin suomalaiskansalliset brän-dääjät.

Mitä tulee laadun lisäksi epäilyihin puutteellisesta innovaatiosta ja luovuu-

desta, näihin liittyvää nopea-ta kehitystä yritysten lattia-tasolla on vaikea nähdä aja-tushautomoista tai popu-läärimediasta käsin.

Asia Societyn ja Wil-son Centerin tutkimukses-sa Yhdysvaltoihin suuntau-tuville kiinalaissijoituksille vaaditaan avoimien ovien politiikkaa, koska ne ”lisää-vät työllisyyttä ja hyödyttä-vät sekä kuluttajia että infra-

struktuurikohteita”. The Economist-lehti kirjoitti pääkirjoituksessaan 13.11.2010, että Kiinan ulkomaisen sijoitustoimin-nan jarruttaminen olisi ”karhunpalvelus tuleville sukupolville”.

Pasi Rutanensuurlähettiläs

It’s our business to help yours bloom!

Financing solutions and guarantees in a flexible yet responsible manner. We are an official Export Credit Agency (ECA) in Finland. For more information please go to www.finnvera.fi

FV_gtr_150211.indd 1 15.2.2011 13.20

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 29

Kiina on ollut viimeisen kolmen-kymmenen vuoden ajan maa, jossa mitkään negatiiviset ske-naariot eivät toteudu. Päinvas-

toin – kehitys on ollut paljon ennustettua nopeampaa. On tuskin liioiteltua väittää, että muutoksen nopeus kasvaa vielä enti-sestään lähivuosina.

Tällaisessa tilanteessa mikä tahansa Kiinan taloutta käsittelevä teos vanhenee nopeasti. Miten lienee Sari Arho Havre-nin ja Pasi Rutasen teoksen laita?

Sanottakoon ensiksi, että kirjan suu-rimmat ansiot ovat siellä, missä tieto van-henee hitaammin. Teos käsittelee hy-vin ansiokkaasti etabloitumiseen liit-tyviä kulttuurisidonnaisia kysymyksiä. Teoksen keskeinen opetus on, että hen-kilösuhteilla ja jatkuvalla yhteydenpidol-la on Kiinassa kriittisen suuri merkitys. Sosiaalinen verkostoituminen on siis me-nestymisen edellytys.

Muilta osin Kiinan kasvu on ollut niin kovaa, että tämä kirja tuntuu van-hentuneena jo syntyessään. Osa esimer-keistä on kiusallisen pitkän ajan takaa.

Tiedon nopea vanhentuminen nä-kyy muun muassa ympäristöteknologi-aa koskevassa osassa. Siinä ei riittäväl-lä tavalla heijastu Kiinan nykyiset val-tavat investoinnit vihreään teknologi-aan. Kiinan suuntautuminen ulospäin jää

vähälle huomiolle eikäAfrikka tule esil-le. Diasporan roolista taloussuhteissa oli-si toivonut enemmän. Protektionismi ja harvinaiset maametallit – ehkä ne vaati-sivat jo oman teoksensa?

Kirjaan voisi myös lisätä luvun Onko jo liian myöhäistä lähteä Kiinaan?

Kaikesta puutteista huolimatta kirja sisältää runsaasti hyödyllistä informaa-tiota. Erityisen kiinnostava on kohta Suo-malainen verkostoitumisen vaje (s. 88–89). Kommunikaatio ulospäin on ehdot-tomasti suurin puute, kun Suomea on ar-vioitu suorien investointien kohteena.

Jos suomalaisilla on vajetta verkostoi-tumisessa, niin suomalainen yrityskult-tuuri ja johtamismalli on sitäkin kilpai-lukykyisempää, todetaan kirjassa toisaal-la. Lisäisin tähän, että esimerkiksi Mår-ten Mickosin mukaan suomalaiselle joh-tamiselle on tänä päivänä globaalista ky-syntää.

Kirjassa on hyödyllistä tietoa etabloi-tumisesta ja neuvottelukulttuurista. Kii-naan menoa suunnittelevia evästetään siinä, miten kulttuurieroihin tulee suh-tautua yhteisyrityksessä, jota kiinalaisit-tain nimitetään kauniisti ”sama peti, eri unet”. Suuri kulttuuriero Suomen ja Kii-nan välillä piilee siinä, että kiinalaiset kantavat enemmän huolta keinoista kuin lopputuloksesta. Ei mikään helpoin mah-dollinen lähtökohta.

Tärkeä on myös luku jossa käsitel-lään arvovaltapalveluja, joiden merkitys on jälleen nousemassa maailmatalouden kasvun painottuessa nimenomaan kehit-tyviin maihin.

Kiina on menestynyt yllättävän hy-vin kansainvälisissä kilpailukykymitta-uksissa, mutta huonommin liiketoimin-taympäristöä kuvaavissa Doing Business-vertailuissa. Tämän kirjan case-luvut pal-jastavat useita syitä Kiinan huonoon me-nestykseen. Kiinassa toimiessa edessä on

runsaasti haasteita: laiton kopiointi, kak-soishinnoittelu, laatuongelmat, yritysten mustamaalaus ja korruptio.

Osa yrityksen ongelmista saavut-taa jopa koomisia mittasuhteita. Vai mi-tä ajattelette sivun 229–230 saksalaisesta yrityksestä jonka koko identiteetti varas-tettiin? Kiinalainen hallintojohto loi rin-nalle oman varjoyrityksen, joka otti it-selleen sekä asiakaskunnan että voitot – mutta maksatti kulut saksalaisyrityksel-lä. Tämänkaltainen järjestelmä on saanut hupaisan käenpesä-nimityksen.

Epätoivoon ajautunutta yrittäjää saat-taa kuitenkin lohduttaa tieto Kiinassa vallitsevasta ikiaikaisesta tärkeysjärjes-tyksestä: 1) perhe ja ystävät 2) kasvojen säilyttäminen 3) lain noudattaminen.

Jossain määrin lukijaa häiritsee kir-jan alun voimakas Kiina-mielisyys, joka kääntyy tekstin edetessä vähitellen kui-tenkin lähes päälaelleen. Kirjan alussa näkyy myös voimakas itseruoskinta: län-si on tehnyt kaiken väärin, ja Kiina korjaa potin. Tällainen nollasummapeli kaipaisi pientä hienosäätöä. Keskinäisriippuvuus on kasvamaan, ei supistumaan päin. Län-nen talousvaikeudet heijastuvat juuri nyt kasvavassa määrin myös Kiinaan, joka on riippuvainen läntisestä kysynnästä.

Kirja teksti on yleisesti ottaen hy-vin sujuvaa. Olisi kuitenkin toivonut, et-tä kustantaja olisi käyttänyt enemmän ai-kaan sinällään korkeatasoisen kokonai-suuden ja rakenteen oikolukuun. Teos-ta olisi voinut tiivistää varsin reilusti, jol-loin keskeinen viesti olisi mennyt parem-min perille. Nyt teosta vaivaa tietty ras-kaus ja rytmityksen puute. Tietolaatikoi-den käyttö on tämän kirjan erityinen on-gelma. Niitä on liikaa, ne ovat liian pitkiä eivätkä välttämättä toimi viestinnällisesti.

Kimmo Laukkanen

Sari Arho Havrén ja Pasi Rutanen

Menestyvä liiketoiminta Kiinassa

WsoyPro 2010

First make friends, then business

KIRJA-ARVIO

Suomalaisen on joskus vaikeaa ymmärtää miten tärkeää suh-teiden ylläpito on maailman markkinoilla. Jos tämä jätetään vähälle huomiolle, voi siitä muodostua menestyksen este.

30 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

Ku

va:

Inve

st In

Fin

lan

d

Ulkomaiset investoinnit

Kiertävätkö arvoketjut Suomen

kautta?Kansainväliset arvoketjut leviävät ja jalkautuvat

sinne, missä kukin vaihe on tehokkainta toteuttaa.

Se, pääsevätkö suomalaiset mukaan globaaleihin

arvoketjuihin, riippuu toimialasta ja myyntityön

tarmokkuudesta, sanoo Invest in Finlandin

toimitusjohtaja Tuomo Airaksinen.

Mikko Taivainen

Millaisissa arvoketjun osissa suomalaiset ovat vahvoilla ja missä olisi parantamisen varaa?

Suomalaiset ovat vahvoja arvoketjun alkupäässä eli tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, mutta uusien ideoiden kaupallistamisessa em-me ole yhtä hyviä. Osittain tästä syystä Suomeen ei synny juurikaan uutta teollisuutta. Suomalaisella metsäteollisuudella on rakenne-muutoksestaan huolimatta hyvin koko arvoketju hallussaan. Clean-techiin ja uusiin energiamuotoihin on satsattu merkittävästi, ja niis-tä on muodostumassa uusi nouseva klusteri. Myös perinteisemmät laitetoimittajat ovat lähteneet mukaan Cleantech-alalle.

Millaisena näet Suomen roolin kansainvälisissä arvoketjuissa?Suomella voi olla monta roolia, jotka riippuvat pitkälti toi-

mialasta. Joillakin aloilla Suomi tunnetaan hyvin, toisilla haemme vielä omaa rooliamme. Mobiiliklusterimme on esimerkiksi niin tunnettu, että kaikki alalla tietävät sen merkityksen. Kyse ei ole yh-destä lippulaivayrityksestä vaan myös tuotekehityksestä ja start up -yrityksien kentästä.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 31

Nousevat investoijat

Nousevat taloudet ovat nousemassa merkittävik-si investoijiksi maailmantaloudessa. UNCTAD:n tilas-

tojen mukaan viime vuonna 25 prosenttia suorista ulko-maisista sijoituksista tuli kehittyvistä talouksista.– Sijoituskohteista on tullut sijoittajia. Kiina on kaik-

kein aktiivisin ja näkyy eniten ulospäin. Myös Venä-jä ja Intia investoivat rajojensa ulkopuolelle. Bra-

silian merkitys kasvanee jatkossa, arvioi Tuomo Airaksinen.

Mitkä tekijät houkuttelevat ulkomaisia investointeja Suomeen?

Edelleen tärkein asia on aito liiketoimintamahdolli-suus, sillä yritykset tulevat Suomeen tekemään bisnestä. Se on hyvä asia, että Suomessa infrastruktuuri ja liiketoi-mintaympäristö ovat kunnossa, mutta ensisijaisesti yritys-ten pitää pystyä tekemään rahaa.

Kun markkinoimme Suomea investointikohteena, asiakassegmentit on tarkasti määritelty. Lähestymistapa riippuu toimialasta. Teollisuusyritys suunnittelee inves-tointia 20–30 vuoden aikajänteellä. Tietointensiiviset yri-tykset tulevat nopeasti maahan ja hankkivat osaamista, mutta saattavat lähteä yhtä nopeasti ulos.

Minkälaisia ulkomaisia investoin-teja Suomeen tarvitaan?

Erityisesti pyrimme vahvista-maan ennestään vahvoja klustereita ja tuomaan uutta liiketoimintaa ja osaa-mista Suomeen. Työllistävät investoin-nit ovat tärkeitä, sillä joillakin alueilla ja toimialoilla tarvitaan uusia sysäyk-siä, jotta kasvu saadaan käyntiin. Tek-nologiateollisuus, kauppa ja palvelut tarjoavat työpaikkoja ja ovat siksi tär-keitä.

Vaikein tilanne on rakennemuuto-salueilla, joissa perinteisen teollisuu-den menestysedellytykset ovat sula-neet, joten on keksittävä jotain aivan uutta tilalle. Rakennettua infrastruk-tuuria voidaan hyödyntää uuden luo-misessa. Esimerkiksi metsäteollisuu-den infrastruktuuri on hyvin hoidet-tua, joten sen puolesta Suomeen on helppo tulla, koska riskit ovat pienet.

Vaikuttaako arvoketjuajattelu siihen, millaisia investointeja Suo-meen houkutellaan?

Kyllä se Invest in Finlandin toiminnan taustalla vaikuttaa. Yri-tykset eivät tosin suunnittele kansainvälistymistä arvoketju-käsitteen kautta. Kun yritys etsii uutta sijaintipaikkaa, se määrittelee kriteerit tark-kaan, ja Suomi on vain yksi vaihtoehto muiden joukossa.

Yritykset investoivat markkinahakuisesti, jolloin ne hakevat uusia asiakkaita. Suomi tunnetaan myös osaamisesta ja teknologiasta, joita voidaan hankkia investoinneilla. Kustannuslähtöisiä investointeja ei Suo-meen tule, koska tuotanto voidaan järjestää kilpailukykyisemmin toisaal-la. Resurssipohjaisten investointien merkitys voi tulevaisuudessa nousta, kun puhtaan veden arvo raaka-aineena nousee.

Pääsevätkö suomalaisyritykset mukaan kan-sainvälisiin arvoketjuihin?

Maantieteellinen etäisyys vaikuttaa Suomeen tunnettuuteen. Pohjois-Euroopassa Suomi tunne-taan hyvin, ja maamme löytää helposti paikkan-sa arvoketjuissa. Keski- ja Etelä-Euroopassa jou-dutaan tekemään enemmän töitä, ja Euroopan ul-kopuolella tarvitaan rutkasti raakaa myyntityötä. Suomalaista mobiili- ja metsäsektoria ei tarvitse esitellä, sillä ne kyllä tunnetaan maailmalla.

32 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

BRICS

Viimeisen viidentoista vuoden aikana Brasilia on muuttunut merkittäväksi kulutusyhteis-kunnaksi. Vuonna 2010 teh-

dyn väestölaskennan mukaan väkiluku on noin 190,7 miljoonaa, josta yli 60 pro-senttia lasketaan kuuluvan keski- tai ylä-luokkaan. Se on tärkeä syy yrityksille ym-päri maailmaa kohdistaa katseensa Bra-siliaan.

Brasiliassa on seurattu hieman huo-lestuneina globaalia taloustilannetta. Maan talousuutisissa on vihjattu oman-kin talouskasvun hiipumisesta. Keskus-pankki on leikannut kasvuennustettaan 3,16 prosenttiin, mutta ensi vuonna ta-louskasvun odotetaan virkistyvän 3,5 prosentin tasolle.

Tuleva öljymahti

Brasilian pré-sal-öljylöydökset alkoi-vat vuonna 2007, ja tällä hetkellä val-tion enemmistöomistuksessa oleva Pet-robras-öljy-yhtiö tuottaa 100  000 bar-relia öljyä päivässä. Vuonna 2020 Pet-

Kasvua, kuluttajia ja optimismiaBrasiliaa pidetään yhtenä vakaammin kasvavista talouksista,

eikä brasilialaisten kulutusinnolle ei näy loppua. Maassa toimivat

suomalaisyritykset tuntuvat edelleen luottavan Brasiliaan.

robrasin arvioidaan tuottavan jopa seit-semän miljoonaa barrelia öljyä ja kaasua päivässä, ja Brasiliasta ennustetaan tule-van maailman kolmanneksi suurin öl-jyntuottaja.

Merenalaisten öljylähteiden hyödyn-tämiseen Brasilia tarvitsee ulkomaisia ratkaisuja ja tuotteita. Suomalaisilla yri-tyksillä on hyviä mahdollisuuksia esimer-kiksi alusten ja voimalaitteiden toimitta-misessa.

Suomi on onnistunut työntämään jal-kaa ovenväliin. Ulkomaankauppaminis-teri Paavo Väyrysen loppuvuodesta 2009 tekemän Brasilian vierailun seuraukse-

na Petrobras vieraili Suomessa vuonna 2010. Brasilialainen laivanrakennusalan Sinaval-yritysjärjestö vieraili tämän vuo-den elokuussa Suomessa. Kaikki vierailut ovat onnistuneet ja vahvistaneet yritysten ja tiedealan yhteistyötä.

Tiede- ja teknologiayhteistyö tukee vientiä

Brasilian perinteiset vahvat alat tietees-sä ja tutkimuksessa ovat syvänmeren öl-jynporaus, trooppinen maataloustuotan-to sekä lentokone- ja etanoliteollisuus. Kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää li-säinvestointeja erityisesti innovaatioihin.

Investointeja syrjäseuduilleBrasilia houkuttelee yrityksiä eristyneille alueille ja integroi näin kaukaisia alueita paremmin muuhun maahan. Esimerkiksi Manauksen tullivapaalla alueella toimii nykyään noin 550 teollista tuotantoa harjoittavaa yritystä. Suomalaisista yrityk-sistä Nokialla on siellä merkittävää tuotanto- ja tutkimustoimintaa Manauksessa.

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 33

Ku

va:

Shu

tte

rsto

ck

on merkittävä osuus matkan agendassa. Vierailun valmistelut on aloitettu yhdes-sä Finpron kanssa. Suomen suurlähetys-tö Brasiliassa toimii läheisessä yhteistyös-sä vienninedistämisasioissa Finpro Brasi-lian kanssa.

Finpron toimisto sijaitsee São Pau-lon lähellä. Tänä vuonna on avattu Fin-pron Rio de Janeiron toimipiste vastaa-maan öljybuumin aiheuttamaan kysyn-

tään. Se toimii Suomen kunniapääkonsu-laatin tiloissa Rio de Janeirossa. Suomella on eri puolilla Brasiliaa kymmenen hyvin verkostoitunutta ja aktiivista kunniakon-sulia, jotka auttavat vienninedistämispyr-kimyksissä.

Katja Karppinen-Njock

Uudessa tutkimusvaihto-ohjelmassa tuetaan ulkomaille lähteviä perus- ja jat-ko-opiskelijoita tai tutkijoita. Perustut-kinto-opiskelijoiden ohjelmaan on mah-dollista sisällyttää harjoittelujakso labo-ratoriossa tai teollisuuden palveluksessa. Tässä voisi olla mielenkiintoisia mahdol-lisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Lukuisilla Suomen yliopistoilla on yhteistyötä brasilialaisten instituut-tien kanssa. VTT ja Kemira avasivat tä-nä vuonna São Paulon lähelle tutkimus-keskuksen, joka keskittyy erityisesti vesi-kemiaan ja biomassan hyödyntämiseen. Lisäksi VTT:llä on tutkimusyhteistyö-tä EU-Brasilia tiede- ja teknologiayhteis-työn puitteissa.

Protektionismi nostaa päätään

Brasilian huonoja puolia maahan tule-vien ulkomaisten yritysten kannalta on heikko infrastruktuuri sekä monimut-kainen ja työntekijöitä pitkälle suojele-va työlainsäädäntö. Lisäksi osaavan työ-voiman saatavuus on muodostunut on-gelmaksi. Brasilian verotusjärjestelmä on kenties maailman monimutkaisin, ja sii-nä yksinkertaistaen liittovaltio-, osaval-tio- ja kunnallishallinnoilla on oikeus ve-ronkantoon.

Brasilia kuuluu Mercosuriin ja on WTO:n jäsen. Vaikuttaa, että viime aikoi-na protektionismi on nostanut päätään. Brasiliassa on otettu kuitenkin käyttöön erilaisia kansainvälistä kauppaa hanka-loittavia toimenpiteitä, joilla pyritään ke-hittämään oman teollisuuden kilpailu-asemia. Kiinan kasvava taloudellinen vai-kutus on varmasti tärkeä syy kasvavalle protektionismille. Kiina ohitti Yhdysval-lat Brasilian suurimpana kauppakump-panina vuonna 2010.

Kotimaista tuotantoa suosivan poli-tiikan takia etabloituminen – paikallisen tuotannon ja joskus jopa tutkimustoi-minnan aloittaminen – on monesti edel-lytys menestymiselle Brasilian markki-noilla.

Mitä Suomi tekee?

Vuonna 2012 Suomen pääministeri ja ulkomaankauppaministerin vieraile-vat Brasiliassa, ja vienninedistämisellä

Brasilia on suurin kauppakumppanim-me Latinalaisessa Amerikassa. Tullin ti-lastojen mukaan vuonna 2010 kauppa saavutti noin 1,2 miljardin euron arvon. Suomen pääasiallisia vientituotteita ovat olleet voimalat, telekommunikaatiolait-teet, paperi ja kartonki sekä erilaiset ko-neet ja laitteet. Lisäksi Brasilian öljyteol-lisuuden kasvun myötä offshore- ja me-riteollisuuden tuotteet ovat voimakkaas-ti kasvava ala.

Kaikkiaan Brasiliassa toimii noin 50 suomalaisen intressin omaavaa yritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on sel-västi suurempi kuin, mitä pelkät vienti-

luvut antavat ymmärtää. Yritykset työl-listävät yhteensä noin 20 000 henkeä. Lisäksi noin 200 suomalaisyrityksellä on maassa edustaja.

Aloja, joilla suomalaisyrityksillä on merkittäviä liiketoimintamahdollisuuk-sia, ovat offshore- ja meriteollisuuden lisäksi metsäsektori, telekommunikaa-tiosektori, kaivostoiminta, vesi- ja jä-tehuolto, energian tuotanto, jakelu ja energiatehokkuus, koulutus, terveyden-huolto sekä luovat alat kuten musiikki ja muotoilu. Brasilia on myös potentiaali-nen suomalaisen koulutus- ja cleantech-viennin kohdemaa.

Suomalaisten vahvat alat

34 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

Opiskelijavaihto

Nousevat taloudet kasvattavat kysyntäänsä

vaihto-opiskelijoiden keskuudessa.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn mu-kaan Aasia on kasvattanut suo-siotaan vaihto-opiskelukohtee-

na 2000-luvulla. Viime vuonna suoma-laiskorkeakoulujen vaihto-opiskelijois-ta 18 prosenttia valitsi kohteekseen jon-kin Aasian maan. Myös Afrikan, Latina-laisen Amerikan ja Oseanian osalta suun-ta on nouseva.

– Erityisesti Kiinan, Japanin ja Kore-an tasavallan suosio on kasvanut. Kiina oli seitsemäntenä suomalaisten korkea-kouluopiskelijoiden Top 10 -listalla viime vuonna. Brasilian ja muun Etelä-Ameri-kan suhteen ei näy yhtä nopeaa kehitys-tä, vaikka kyllä sinnekin lähteneiden ab-soluuttiset määrät ovat 2000-luvulla kas-vaneet, sanoo CIMOn tutkimus- ja selvi-tystoiminnan vastaava asiantuntija Irma Garam.

Nousevien talouksien yleinen läpi-murto maailmalla epäilemättä on eräs te-kijöistä vaihto-opiskelun muutoskehityk-sen taustalla.

– Kiinassa hankitun opiskelukoke-muksen voi hyvin kuvitella olevan hyö-dyksi työelämän kannalta. Yksittäisen opiskelijan näkökulmasta myös kaukai-sempien maiden eksoottisuus saattaa houkutella, arvioi Garam.

Kiina vetää puoleensa

Aalto-yliopiston korkeakouluissa on huomattu kaukokohteiden kasvava suo-sio opiskelijavaihdossa. Nousevista ta-louksista etenkin Kiina vetää puoleensa opiskelijoita sekä kauppatieteellisen, tai-deteollisen että teknillisten alojen kor-keakouluista.

– Jo vuosia myös Singapore on ollut todella suosittu kauppatieteellisten alojen opiskelijoiden keskuudessa, mutta nyt-temmin vaihtomahdollisuuksien laaje-neminen Kiinassa ja Thaimaassa on ta-sannut tilannetta, kertoo Kansainvälisten opiskelijapalvelujen suunnittelija Minna Pekkanen.

Kohdemaiden suosio on Pekkasen mukaan paljolti riippuvainen niissä tar-jolla olevien vaihtoyliopistojen tasokkuu-desta.

– Vaihto-opiskelijamme suosivat nousevien talouksien maista ennen kaik-kea Kiinaa. Yhteistyöyliopistoverkosto-amme Kiinassa on voimakkaasti kehitet-ty viime vuosina. Kauppatieteiden opis-kelijat ovat hyvin tietoisia maailmanta-louden kehityksestä ja Kiinan asemas-ta tulevaisuudessa. Lisäksi moniin kiina-laisyliopistoihin on tullut enemmän eng-lanninkielistä opetusta, Pekkanen listaa taustatekijöitä.

Kauko- kohteet kiinnostavat

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 35

Hän mainitsee Venäjälle hakeneiden vaihto-opiskelijoiden määrän pysyneen tasaisena viime vuodet, mutta maa kui-tenkaan ole tällä hetkellä suosituimpien kohteiden joukossa.

– Intiaan, Brasiliaan ja Etelä-Afrik-kaan lähetämme vuosittain yksittäisiä opiskelijoita. Intian kohteemme ovat hy-vin vaativia opintojen suhteen. Brasilias-sa on vasta hiljattain saatu riittävästi tar-jolle englanninkielistä opetusta.

Kulttuuria ja opintokokonaisuuksia

Kansainvälisten asioiden koordinaattori Hanna Karkku toteaa, että muun muassa espanjankieliset kiinnostavat taideteollisen korkeakoulun opiskelijoita. Lisäksi Latina-laisesta Amerikasta suosituin on Brasilia, jonka design tunnetaan täällä eteläamerik-kalaisesta muotoilusta parhaiten.

– Etelä-Koreaan, Kiinaan ja Brasili-aan lähtee vuosittain useita opiskelijoita. Motiivina on toisinaan yleinen kiinnos-tus tiettyä maata ja kulttuuria kohtaan, toisinaan tarjolla olevat opintokokonai-suudet. Mielenkiintoa voi lisätä sekin, et-tä kaukokohteissa on sellaista valmista-vaa teollisuutta, jota Euroopasta ei kaikil-ta aloilta löydy.

Karkku arvioi taideteollisesta korkea-koulusta Kiinaan suuntautuvan vaihto-opiskelun olevan yhä yleistymään päin. Suhteet Intiaan ovat toistaiseksi vähem-

män vakiintuneita. Venäjälle taas on yh-teistyösuhteita, mutta käytännössä vaih-dot Venäjälle ovat osoittautuneet hanka-liksi lähinnä niihin liittyvän byrokratian ja kielihankaluuksien takia.

– Olemme kehittämässä verkos-toamme Kaakkois-Aasiassa, joten sii-tä tullee uusi kiinnostuksen kohde. Ensi vuonna panostamme myös Etelä-Ame-rikkaan, mistä tavoittelemme lisää yhteis-työsuhteita opiskelijoittemme kiinnos-tusta vastaaviin kouluihin.

Venäjä vetää insinöörejä

– Kaukokohteiden suosio on ollut nou-sussa. Kiinaan hakee vuodesta toiseen entistä useampi opiskelija. Myös Venä-jälle oli viime kierroksella huomattavas-ti enemmän hakijoita kuin aikaisemmin, sanoo Aalto-yliopiston tekniikan korkea-koulujen opiskelijavaihdon suunnittelija Margita Slätis.

Kiinaan aikovien vaihto-opiskelijoi-den hakemuksista on hänen mukaansa ollut todettavissa, että maan maine nou-sevana taloutena on tuonut kiinnostusta hakea sieltä vaihto-opiskelupaikkaa.

– Nimenomaan kaukokohteita kos-kevista hakemuksista voi usein huomata, että hakijalla on suuri kiinnostus tiettyä maata kohtaan, Slätis painottaa.

Maria Salminen

0,1

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

18,0

20,0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Aasia

Afrikka

Latinalainen Amerikka ja Karibia

Pohjois-Amerikka

Oseania

Vaihto-opiskeluksi tilastoidaan vähintään 3 kuukautta kestävät opiskelu- ja harjoit-telujaksot ulkomailla, mikäli ne sisältyvät kotikorkeakoulussa suoritettavaan tut-kintoon.

Luvut sisältävät kaikkien vaihto-ohjel-mien kautta liikkuneet sekä itse vaihto-paikkansa järjestäneet opiskelijat.

Lähde: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Vaihto-opiskelu korkeakouluissa kohdemaanosittain 2000–2010

Ku

vat:

Sh

utt

ers

tock

0,1

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

18,0

20,0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Aasia

Afrikka

Latinalainen Amerikka ja Karibia

Pohjois-Amerikka

Oseania

36 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

Ku

va:

Shu

tte

rsto

ck

Lähialueet

Tänäkin vuonna monet Karjalan asutuskeskukset ovat palelleet ensipakkasissa, kun kaupunkien lämmityskattilat eivät ole käyn-

nistyneet. Karjalan lämmöntuotanto on nojautunut tähän saakka hyvin pitkälti öljyyn ja hiileen.

Katse on käännetty kaasuun, joka on ollut käytössä aiemmin vain Petroskois-sa ja Kontupohjassa. Tasavallan hallitus ja Gazprom ovatkin sopineet kaasuput-ken vetämisestä Laatokan pohjois- ja itä-rannoille vuosina 2012–2015, mikä tu-lee pitkälti ratkaisemaan Lahdenpohjan, Sortavalan, Pitkärannan ja Aunuksen pii-rien lämmitysongelmat. Kaasu johdetaan Karjalaan Uralin suunnalta.

Tämän lisäksi suuria toiveita asete-taan Shtokmanin kaasukentän rakenta-miseen. Jos hanke toteutuu, se tarkoittaa kaasuputken kulkua Karjalan läpi, jolloin myös useat Karjalan pohjoisosien asutus-keskukset pääsisivät kaasuverkon piiriin. Karjalassa suunnitellaan myös puun ja turpeen tehokkaampaa hyödyntämistä. Tasavallan hallituksen tavoitteena on li-säksi rakentaa tulevina vuosina useita pieniä vesivoimaloita eri puolille Karja-laa.

Karjalan liikenneinfrastruktuurin ul-koinen kuva on hyvin kehno. Suurimmat päätiet alkavat kuitenkin olla jo kelvolli-sessa kunnossa. Kansainvälisiä rajanyli-

Karjalasta kajahtaa

globalisaatioKarjala pääsee talousotsikoihin Suomessa

lähinnä vain metsäasioissa. Mitä muuta

Karjalassa tapahtuu juuri nyt?

tyspaikkoja Karjalan tasavallan ja Suo-men välisellä rajaosuudella on kolme.

Rautatiekuljetukset Niirala–Värtsi-lässä ovat puutavaraa, Vartius–Lytässä myös rautapellettejä. Paikalliset toimijat ovat toivoneet molemmille myös kontti-liikennestatusta. Karjalan puolella on esi-

tetty ajatuksia myös uusista henkilölii-kenneyhteyksistä reiteille Petroskoi–Sor-tavala–Joensuu ja Petroskoi–Kostamus–Kajaani–Oulu.

Lentoliikenne Petroskoin ja Helsin-gin välillä käynnistyi uudestaan marras-kuussa. Petroskoista pääsee lentäen myös Moskovaan ja Pietariin. Petroskoin lento-kentän infrastruktuuri ei mahdollista vie-

lä laajempaa lentoliikennettä. Kentän pe-rusparantaminen kuuluukin tasavallan keskeisiin infrastruktuurihankkeisiin.

Karjala rajautuu itäosiltaan Vienan-mereen – siis Pohjoisen jäämeren lah-teen. Tasavallan tulevien vuosien suurim-piin liikenne- ja logistiikkasuunnitelmiin kuuluukin Vienanmeren rannalla sijait-sevan Belomorskin sataman uudistami-nen syväsatamaksi, jonka toivotaan voi-van kilpailla Pohjoisen jäämeren kulje-tuksista.

Satamahankkeen valmistelu on jo käynnistynyt, ja uudistettu Belomorsk olisi tämänhetkisten suunnitelmien mu-kaan tarkoitus saada toimintaan vuonna 2015. Sataman syvyys olisi ensi vaihees-sa 12,5 metriä, myöhemmin 16,5 metriä. Sen vuosikapasiteetiksi kaavaillaan yh-deksän miljoonaa tonnia, myöhemmin tätä olisi tarkoitus kasvattaa 15 miljoo-naan tonniin saakka.

Karjalassa käynnistynyt tai tulevina aikoina on käynnistymässä myös muu-tamia muita kehityshankkeita. Venäjän suurimmaksi kutsuttu marjanjalostusteh-das aloitti toimintansa Petroskoissa päät-tyneenä kesänä. Rakenteilla on Venäjän ensimmäinen OSB-levytehdas, jonka on määrä aloittaa tuotantonsa kesällä 2012.

Karjalassa kaavaillaan myös laajamit-taisen kirjolohenkasvatuksen aloittamis-ta, mutta hanke on saanut osakseen ym-päristönsuojelijoiden kritiikkiä.

Kritiikkiä on esitetty myös uusia met-säsuunnitelmia kohtaan. Tasavalta ha-luaisi muuttaa metsiensuojelusuunnitel-maansa niin, että suojelualueiden määrä supistuisi kolmannekseen tähän asti aio-tusta.

Tasavallalla itsellään ei ole rahaa suurten investointihankkeiden rahoitta-miseen. Se ei ole edes taloudellisesti oma-varainen, vaan noin kolmannes sen bud-jettituloista on federaatiotason tukia. Tar-vitaan siis yksityisen sektorin investointe-ja. Jää nähtäväksi, miten Karjalan tasaval-ta saa niitä houkuteltua.

Anna-Kaisa HeikkinenSuomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin-toimipiste

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 37

Lyhyesti

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja työministeri Lauri Ihalainen nimittivät 18. lokakuuta vuori-

neuvos Jorma Elorannan selvitysmieheksi laatimaan esitystä investointistrategiaksi, jolla edistetään in-vestointeja Suomeen.

Selvitysmies tekee ehdotuksen toimintaohjel-maksi, jolla lisätään edellytyksiä yritysten kilpailu-kykyä vahvistaviin ja liiketoimintaa kehittäviin in-vestointeihin Suomeen. Näin edistettäisiin kestävää talouskasvua ja työllisyyttä.

Eloranta selvittää mahdollisuuksia lisätä Suo-men houkuttelevuutta investointimaana ja tekee konkreettisia esityksiä keinoista, joilla investointeja voidaan edistää. Selvitystyö koskee sekä ulkomais-ten että kotimaisten yritysten investointeja ja käsit-tää niin kiinteät kuin aineettomat investoinnit.

Selvitysmies on työnsä aikana yhteydessä syys-kuun alussa työnsä aloittaneeseen kansallista pää-omamarkkinastrategiaa valmistelevaan työryh-mään, jonka puheenjohtajana toimii konsernijohta-ja Kari Stadigh.

Jorma Eloranta selvittää investointien lisäämistä Suomeen

Kauppapolitiikka-lehti 25 vuotta sitten:

EC ja Euroopan syrjäkylätKehityserot kärjistyvät talousyhteisössä

Kaup

papo

litiik

ka 1

/198

6

Yleisesti pidämme EC:n talousaluetta vauraana, teollistunee-na, maailman suurimpana kaupparyhmittymänä jne, vaikka

muistammekin sen työttömyyden kasvun, vanhentuneen teolli-suusrakenteen ja teknologisen jälkeenjääneisyyden.

Keskiarvo hyvinvointi-EC:stä on kuitenkin varsin harhaan-johtava. EC:n järjestelmällisempi alueellinen tarkastelu osoittaa keskuksen ja periferian, pohjoisen ja etelän väliset huomattavat kehityserot, kirjoittaa ulkoasiainsihteeri Pauli Mäkelä EC-edus-tustosta Brysselistä.

Aalto on Waves risteilee Brasiliaan

Aalto on Waves vie 110 Aalto-yhteisön jäsentä risteilijällä Brasili-aan. Marraskuun 16. päivä yli sata taiteen, kauppatieteen ja teknii-

kan opiskelijaa sekä Aalto-yhteisön jäsentä lähti lähes kuukauden pitui-selle risteilylle kohti Brasiliaa.

Aalto on Waves vie aaltolaiset Kanarian saarten, Recifen, Salvador de Bahian ja Rio de Janeiron kautta Saõ Pauloon. Laivamatkan aikana opiskelijat osallistuvat kursseille ja työpajoihin, joiden teemat kattavat talouden, yrittäjyyden sekä taiteen.

Aalto on Waves on opiskelijavetoinen ja poikkitieteellinen projek-ti, jossa on mukana osaajia teknillisten tieteiden, kauppatieteiden sekä taideteollisilta aloilta. Aalto on Waves -matkan aikana järjestetään opis-kelijoille monipuolista ohjelmaa sekä laivassa että määränpäässä Brasi-liassa. Opiskelijat järjestävät itse suuren osan kursseista ja työpajoista.

Tämän lisäksi ohjelmaan kuuluu kymmenkunta Aalto-yliopiston järjestämää kurssia, merkittävimpinä meritekniikan- sekä kansainvä-lisesti arvostetun International Design Business Management-ohjel-man kurssit sekä TEDx Aalto University -tapahtuma. Aalto on Waves on myös osa Helsinki World Design Capital 2012-ohjelmaa.

Miten Suomi selviää EU:n talouskriisistä?

Ulkoministeriön Eurooppatiedotus julkaisee tii-viin, 28-sivuisen perehdytyspaketin ”EU:n ta-

louskriisi – termit ja taustat”. Monet sisällöltään mut-kikkaat ja hankalasti muistettavat, mutta talousuuti-sointia seurattaessa välttämättömät termit, lyhenteet ja käsitteet on koottu ja purettu sanastoksi, jossa niiden merkitys selvitetään.

Esitteeseen on myös haastateltu kahta Suomen etu-rivin talousasiantuntijaa, Etlan toimitusjohtajaa Sixten Korkmania ja Aalto-yliopiston rahoituksen professo-ria Vesa Puttosta. Heiltä kysytään muun muassa, mi-ten EU ja Suomi selviävät ulos kriisistä ja miten käy suomalaisen rivikansalaisen.

Esite ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi paperi- ja verkkoversiona. Se löytyy Eurooppatiedotuksen verk-kosivuilta: www.eurooppatiedotus.fi. Samasta osoit-teessa voi tilata julkaisua tai sen voi noutaa lähimmäs-tä Eurooppatiedotuksen asiakaspisteestä.

Xxxxxxxxxx

Ku

va:

Xxx

xxxx

xxxx

xxx

38 • Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1

KAUPPAPOLITIIKAN ABC LYHYET JOHDATUKSET PERUSKäSITTEISIIN

TuLLITARIFFI Tullitariffinimik-keistö on kaiken kauppatavaran sisäl-

tävä tavaranluokitusjärjestelmä, jossa tuotteet on jaettu ryhmiin ja nimikkeisiin. Kunkin nimikkeen kohdalla ilmoitetaan kyseiseen maahan tai tulliliiton alueelle tuotavasta tuotteesta kannettava tulli. Tul-li on useimmiten määritelty tietyksi pro-senttiosuudeksi tuotteen arvosta. Maail-man kauppajärjestö WTO:n piirissä jä-senmaat ovat sitoneet tullitariffejaan tiet-tyyn maksimitullitasoon, jota sovellettava tariffi ei saa ylittää. Kaikki maat eivät ole sitoneet kaikkia nimikkeitä. Lisäksi mo-net maat ovat sitoneet niitä selvästi sovel-tamaansa tasoa korkeammalle. Neuvotte-luja sidottujen tullitasojen alentamiseksi käydään sekä monenvälisesti WTO:n pii-rissä että kahdenvälisesti eri maiden tai tulliliittojen kesken. WTO-neuvotteluis-sa pyritään siihen, että jäsenmaat sitoisi-vat tariffinimikkeitään mahdollisimman laajasti.

uNCTAD eli YK:n kauppa ja kehitys konferenssi (United Nations Confe-

rence on Trade and Development) on vuonna 1964 perustettu YK:n alainen py-syvä hallitustenvälinen toimielin. Sen toi-minnan päätavoitteena on edistää kehitys-maiden mahdollisuuksia kaupan, inves-tointien ja kehityksen suhteen sekä aut-taa niitä kohtaamaan globalisaation aihe-uttamat haasteet ja integroitumaan maail-mantalouteen. Suomi osallistuu järjestön hallitustenväliseen työhön samoin kuin järjestön tutkimus- ja teknisen avun oh-jelmien rahoittamiseen.

VKE Viennin ja kansainvälistymi-sen edistäminen eli VKE-toimin-

ta kuuluu ulkoasiainministeriön pai-nopistealueisiin. Edustustoverkko tarjo-aa yrityksille viennin ja kansainvälistymi-sen edistämiseen liittyviä julkisia palve-luja yhteistyössä muiden VKE-toimijoi-den kanssa. Ulkoasiainministeriö toteut-taa VKE-strategiaansa kolmen peruspila-rin kautta: ulkoisen toimintaympäristön

seuranta ja siihen vaikuttaminen tarkoit-taa sekä raportointia uusista liiketoimin-tamahdollisuuksista että työtä kaupanes-teiden poistamiseksi, promootiotoimin-nan avulla luodaan yrityksille yhteyksiä asemamaan viranomaisiin ja yrityskent-tään ja tietopalveluilla jaetaan edustusto-verkon asiantuntemus asemamaan poliit-tisesta ja taloudellisesta kehityksestä myös yritysten käyttöön. Promootiotoimintaan kuuluvat myös ministerien ja korkeiden virkamiesten tekemät vienninedistämis-matkat.

WEF Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, WEF)

on Genevessä majapaikkaansa pitä-vä, voittoa tuottamaton säätiö. Säätiön pe-rusti vuonna 1971 sveitsiläinen taloustie-teilijä Klaus Schwab. WEF tunnetaan eri-tyisesti Davosissa vuosittain järjestettä-västä liikemaailman tärkeimmät johtajat, merkittävät poliitikot sekä toimittajat yh-teen kokoavasta tapaamisesta, jossa pu-heenaiheina ovat päivänpolttavat maail-manlaajuiset aiheet. WEF järjestää myös erilaisia alueellisia tapaamisia sekä laatii raportteja muun muassa tasa-arvon toteu-tumisesta eri maissa. Tänä vuonna Suo-mi sijoittui kolmannelle sijalle tasa-arvoa mittaavassa vertailussa sekä informaatio-teknologian valmiutta selvittäneessä ra-portissa. Suomi oli neljäntenä kilpailuky-kyä mittaavassa tutkimuksessa. Suomi on pitänyt hallussaan kilpailukykyvertailun ykkössijaa vuosina 2001, 2003 ja 2004.

WTO Maailman kauppajärjestön (World Trade Organization) tavoitteena on kau-pan vapauttaminen, johon pyritään pois-tamalla valtioiden asettamia esteitä kan-sainvälisen kaupan tieltä. Järjestön toise-na tärkeänä tehtävänä on kehittää sään-töjä, joilla tavoitellaan kaupan ennustet-tavuutta ja kauppaa ohjaavien kansallis-ten normien läpinäkyvyyttä. WTO toi-mii monenvälisten kauppaneuvottelujen foorumina, ja sen riitojenratkaisujärjestel-mä valvoo WTO-sääntöjen noudattamis-ta. Järjestö perustettiin vuonna 1995 kor-

vaten vuodesta 1947 asti toimineen GAT-Tin. WTO:ssa on tällä hetkellä 153 jäsen-tä. Jäsenmäärä kasvaa vuonna 2012 nel-jälle uudella jäsenellä, mikäli ministeri-kokous hyväksyy uudet jäsenet – muun muassa Venäjän – joulukuun kokoukses-sa. WTO:n sääntöjärjestelmä muodosta-vaa EU:n ja samalla Suomen monenväli-sen kauppapolitiikan perustan.

YLEINEN TuLLIETuuSJäRJES-TELMä eli GSP (Generalised Sys-

tem of Preferences) on EU:n järjes-telmä, jolla edistetään kehitysmaiden in-tegroitumista maailmankauppaan myön-tämällä niille tullietuuksia yksipuolisesti. Tämän on tarkoitus edistää kehitysmai-den talouskasvua ja vähentää köyhyyt-tä. Järjestelmällä pyritään kannustamaan kestävää kehitystä ja hyvän hallinnon pe-riaatteiden noudattamista. Mukana järjes-telmässä on tällä hetkellä 176 kehitysmaa-ta. Järjestelyn puitteissa nämä maat voivat tuoda ei-arkoja tuotteita tullivapaasti, ar-koja tuotteita alennetuilla tulleilla ja vähi-ten kehittyneille maille myönnetään tul-liton ja kiintiötön kohtelu kaikissa paitsi aseissa ja ammuksissa.

Suomen tavoitteena on jatkaa tuonnin esteiden aktiivista vähentämistä ja poista-mista järjestelmän avulla. Tämä on kehi-tysmaiden tukemisen ohella tärkeää Suo-melle raaka-aineiden saannin, kuluttajien edun ja kotimarkkinoiden tehokkaan kil-pailun takaamisen kannalta. EY:n ensim-mäinen GSP-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1971, myös muilla teollisuusmail-la on omia GSP-järjestelmiä. EU:n neu-vosto käsittelee parhaillaan ehdotusta jär-jestelmän uudistamisesta, jonka on tarkoi-tus astua voimaan vuoden 2013 alusta.

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ

Kau p p ap o l i t i i k k a • 5 / 2 0 1 1 • 39

Ku

va:

Pe

kka

Kiir

ala

Ministerin mietteet

Maailmantalouden ja -politii-kan rakennemuutos on no-peaa ja syvenee entisestään: kehittyvät markkinat pors-

kuttavat länsimaiden polkiessa enemmän tai vähemmän paikallaan. Osassa kehit-tyviä markkinoita puhutaan jo ylikuu-menemisesta. Vuoden 2008 jälkeen kaksi kolmasosaa maailman kysynnän kasvus-ta on ollut Aasiassa, ja ennusteiden mu-kaan taloudellinen siirtymä kohti uusia markkinoita jatkuu.

Myös maailmankauppa on muuttu-nut. On syytä unohtaa vanhat merkanti-listiset periaatteet, joiden mukaan vien-ti on hyvä ja tuonti huono. Esimerkiksi Nokian Kiinassa valmistetun ja USA:ssa myydyn älypuhelimen lisäarvosta kol-mannes päätyy Suomeen. Maailmankau-pan toimiessa kaikki voittavat.

Nyt pelin rakentamiseen tarvitaan uusia ideoita. Läntisten teollisuusmai-den joukkueet eivät ole varmoja pelitak-tiikastaan. Ne joutuvat miettimään, teh-däänkö Kiinan kanssa yhteistyötä vai ol-laanko napit vastakkain? Kiina voisi ottaa pelissä enemmän vastuuta ja tuoda ryhtiä maailmankaupan kaukaloon. Se piristäisi WTO-turnausta ja toisi kaivattua uskotta-vuutta peliin.

Kiina liittyi WTO:n jäseneksi kym-menen vuotta sitten tiukoin ehdoin ja si-toi tullinsa monia maita alhaisemmalle tasolle. Nyt, kun Kiinan sopeutumisjak-son voidaan katsoa olevan ohi, olisi ase-telmaa tarkasteltava uudelleen. Kiina on toiminut WTO:n jäsenenä pragmaatti-sesti ja rakentavasti. Se ei kuitenkaan vielä ole ottanut järjestössä painoarvoaan vas-taavaa roolia. Olisi toivottavaa, että Kii-na kantaisi näkyvämmin vastuuta globaa-lia kauppaa rakentavasta monenkeskises-tä prosessista.

Kiina on kauppajärjestössä osittain ristiriitaisessa asemassa. Se on sekä johta-va kehitysmaa että kasvava teollisuusmaa ja talousmahti. Kiinan olisikin valittava, minkä roolin se haluaa ottaa ja miten se haluaa profiloitua.

Eurooppa ja euroalue kärsivät velka-kriisistä. Euroopan taloushuolet heijas-tuvat myös Kiinaan, sillä EU on Kiinalle tärkeä vientimarkkina. Viennin tyrehty-minen näkyy nopeasti Itä-Kiinan kasvu-alueilla. Kiinalla on haasteita kotimarkki-noillaan, kuten inflaatio ja paikallishallin-tojen velkaantuminen, mutta Euroopan tilanne ei ole maalle yhdentekevä.

USA:n talous on säästöliekillä, joten Kiinan reaktiot kiinnostavat niin Brysse-lissä kuin Washingtonissakin. Vahvistaa-ko Kiina kansainvälistä rooliaan? Vai ve-täytyykö se rakentamaan kotimarkkinoi-taan ja ohjaa resurssit muun muassa ko-timaisen kysynnän tervehdyttämiseen ja palvelusektorinsa kehittämiseen?

Investointien suunta on toistaisek-si ollut kohti Kiinaa, mutta Kiina on vii-me vuosina etsinyt kasvunsa tueksi muun muassa raaka-aineita ja uutta teknologiaa maailmanmarkkinoilta. Lienee vain ajan kysymys, milloin sen ulkomaille suun-tautuvat investoinnit ylittävät investoinnit Kiinaan. Tässä taloustilanteessa Kiinalla on varaa valita ja mahdollisuus ottaa ta-kaisin paikkansa maailman kauppajärjes-telmän johdossa – ehkä paljon odotettua nopeammin.

Kiinan kasvava rooli maailmankaupassa

Kiinan talouden kasvu on ollut huike-aa jo 30 vuotta, ja sitä on näkemättä vai-kea ymmärtää. Vierailin itse Shanghais-sa ensimmäistä kertaa lokakuussa ja olin suoraan sanottuna äimän käkenä. Shang-hain apulaiskaupunginjohtaja kertoi mi-nulle, että Shanghain kasvu – noin yhdek-sän prosenttia – on Kiinassa vielä vähän.

Kiinan talous kasvanee seuraavat 20 vuotta seitsemän prosentin vuosivauhtia. Kiinan osuus maailman BKT:sta lienee vuonna 2030 jopa 20 prosenttia ja maail-man kokonaiskaupasta 15 prosenttia. Kii-nassa on jo 70 miljoonaa yritystä, ja 480 Fortune 500 -listan yrityksistä toimii Kii-nassa. Kiinan valuuttavaranto on 3 200 miljardia dollaria.

Tätä kehitystä voi seurata vierestä tai siitä voi yrittää saada osansa. Kiinaa, tai edes sen yhtä monista miljoonakaupun-geista ei voi valloittaa sähköpostin välityk-sellä. Markkinoilla on oltava läsnä. Niinpä suomalaisten yritysten määrä Kiinassa kas-vaa nopeasti, panokset suurentuvat ja in-vestointiemme määrä lähentelee jo 10 mil-jardia euroa. Yrityksemme eivät enää me-ne Kiinaan halpojen tuotantokustannusten perässä vaan asiakkaiden luokse.

Kiinan kohdalla emme voi enää pu-hua ainoastaan kasvavasta vientimarkki-nasta. Globalisoituville yrityksille Kiinas-ta on tullut uusi kotimarkkina ja jalansi-ja Aasian muille kasvualueille. Kiina on muuttumassa vaiheittain teknologiaa tuo-vasta maasta yhä vahvemmin teknologian kehittäjäksi.

Kilpailu Kiinan markkinoilla on ko-vaa ja yhä enemmän paikallisia toimijoita vastaan. Tästäkin syystä paikallisen tuote-kehityksen merkitys ja tuotteiden lokali-sointi on yhä tärkeämpää.

Kiinan osuus yritystemme liikevaih-dossa kasvaa voimakkaasti. Edellisen taantuman aikana monen suuryrityksem-me tukijalkana oli vahva läsnäolo Kiinas-sa, minkä avulla pystyttiin säilyttämään työpaikkoja myös Suomessa. Kiinasta ei ole syytä olla poissa eikä sitä kannata pe-lätä. Kiinassa on paljon tilaa suomalaisel-le osaamiselle.

Alexander StubbEurooppa- ja ulkomaankauppaministeri

ULKOMAANKAUPANperustiedot viennistä ja tuonnista!

Ulkomaankaupan Tietopalvelut

kauppakamaritieto.fi -palvelusta löydät ulkomaankauppaan liittyvät tiedot luotettavasti ja nopeasti. Palvelu on helppokäyttöinen verkkopalvelu: asiamuutok-set esitetään kootusti, hakutoiminnolla tieto löytyy nopeasti ja tieto uusimmista asiamuutoksista tulee sähköpostitse.

Palvelu koostuu kahdesta osiosta:

Ulkomaankaupan perustieto ja asiakirjat sisältää perustiedot vientiin ja tuontiin liittyvistä asioista sekä tärkeimmät ulkomaankaupan asiakirjat. Tulossa 2012 mm. ulkomaankaupan arvonlisä- ja tuloverotuksen päivitykset.

Ulkomaankaupan kuljetus, huolinta ja tullaus sisältää tiedot kaikista ulkomaankaupan kuljetusmuodoista ja niiden toiminnasta sekä parhaimmasta omiin tarkoituksiin sopivasta kuljetustavasta. Palvelu sisältää yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi erikoiskuljetuksista, verotuksesta ja tavaran vakuuttamisesta. Hinta: alkaen 98 euroa / 12 kk. Hinta sisältää irtolehtikansion, verkkopalvelun, sekä sopimusmalleja sisältävän CD ROMin.

www.kauppakamarikauppa.fi/ukktietopalvelut

Kauppakamari Kouluttaa

1.12.2011 INTRASTAT – sisäkaupan tilastoinnin perusteet

12.12.2011 Tullauksen perusteet haltuun

3.2.2011 Incoterms 2010 käytännön tapausten valossa

Varaa paikkasi seminaareihin osoitteessa www.kauppakamarikauppa.fi