Kotiseutuposti 2/2012

Katse Mikkelin suuntaan! s. 6–10

Kotiseutuposti2 / 2012Suomen Kotiseutuliiton jäsenlehti 22.5.2012

PÄÄSIHTEERIN KYNÄSTÄ

Muistakaa ihminen

Kuntaliitoskeskustelu ryöpsähti käyntiin ministeri Virk-kusen työryhmän raportin ilmestyttyä. Osittain kes-kustelu on ollut pohdiskelua rahasta, palveluista ja

kuntien kyvystä selvitä lakisääteisistä velvoitteistaan. Mutta samalla alkoi kuulua huolestuneita kannanottoja, tunteikkai-ta puheenvuoroja, joissa heijastui pelko ja epävarmuus: ”Miten meidän käy, kun kotikunta viedään.”

Suomen Kotiseutuliitto on kiinnittänyt tähän suuren mul-listuksen ilmiöön huomiota ja on saanut pyydetyssä lausun-nossaan mahdollisuuden esitellä näkemyksiään, jotka keskit-tyvät paikallisuuden ja kulttuurisen identiteetin kysymyksiin. Pääteemana on: ”Kuntaliittäjät, älkää unohtako ihmistä!” Ja samalla liitto toteaa, ettei kotiseutu eikä kotipitäjä mihinkään katoa – hallintorakenteet vain muuttuvat, jos ovat muuttuak-seen. ”Kunta asuinalueena ja sen osa-alueet nimettyinä koti-seutuina ovat ihmisille, asukkaille, tärkeämpiä kuin muodolliset hallintorakenteet”, liitto toteaa valtiovarainministeriölle Elin-

voimainen kunta- ja palvelurakenne -selvityksestä antamassaan lausunnossa. Liiton lausunto löytyy kotisivuiltamme uutisista.

Liiton toiminnan kehittämiseksi teimme jäsenkyselyn vuosi sitten. Toivomme, että ne, jotka eivät vielä ole ehtineet vastata kyselyyn, ottaisivat asian uudelleen eteensä. Kyselylomake löytyy kotisivuiltamme. Ne jotka haluavat vastata paperiseen kyselyyn, voivat tilata sen toimistolta. Koska toimintamme on jatkuvassa kehitysvaiheessa, olisimme liiton hallinnossa kovin kiitollisia kaikista jäsenyhdistysten tiedoista, joita kyselyn avulla voidaan tutkiskella. Vastaaminen ei vie paljon aikaa.

Minulla on kevään ja alkukesän aikana ollut ja tulee olemaan mahdollisuus tavata järjestöaktiiveja maakuntakier-roksella. Se on todella mieluista. On hyvä nähdä niitä, jotka todella tekevät kotiseututyötä niin maaseudulla kun kaupunki-oloissakin. Jokainen mahdollisuus osallistua kulttuuriperinnön vaalimiseen ja siirtämiseen uudelle sukupolvelle on mahdolli-suus rakentaa uutta kulttuurisesti monimuotoistuvaa Suomea. Se on työtä isänmaan hyväksi.

LASSI SARESSALO

pääsihteeri

Kotiseutuposti on Suomen Kotiseu-tuliiton jäsen- ja tiedotuslehti. Jäsen-yhteisöjen jäsenet voivat tilata lehden sähköisen version omaan sähköpostiinsa osoitteesta: [email protected] .

TO I M I T U S

Päätoimittaja pääsihteeri Lassi Saressalo puh. 050 590 [email protected]

Toimitussihteeritiedottaja Anna-Maija Halmepuh. (09) 612 [email protected]

I L M O I T TA M I N EN

www.kotiseutuliitto.fi /ajankohtaista/ilmoittaminen

O S O I T T EEN M U U TO KS E T

Kotiseutuliiton toimistopuh. (09) 612 [email protected]

S I S Ä LLY S

Lassi Saressalo: Muistakaa ihminen s. 2Kotiseutuliitto: Henkinen ulottuvuus asukkaille hallintoa tärkeämpi s. 4Kotiseudun laulu kotiseutuyhdistysten käyttöön s. 5Kristiina Markkula: Miä oon Mikkelistä– Mistäpä sinä? s. 6 Mikkeliläiset ja mäntyharjulainen:Hineintä eteläsavolaisuudessa? s. 8–9Kalenteri s. 11Palkinnot ja avustukset s. 12–13Tuupovaaraseuralle EU:n ja Europa Nostran palkinto s. 14Uutta netissä: Jäsenet tiedottavat s. 16Kotiseutuidea: Koirankakkaroskis s. 16Rakennusperintöpäiviä vapaalla tyylillä s. 17Julkaisuja: s. 18Anna-Maija Halme: Rakas karvanoppa-kaupunki s. 19Sami Myllyniemen Perinnesarjakuva s. 20

2 / 2012

Kotiseutuposti

ÄLKÄÄ

UNOHTAKO

KOTOSTAKAAN!

3Kotiseutuposti 2 / 2012

Tuupovaara-Seuralle kan-sainvälinen tunnustus

Tuupovaara-Seuran Työtä ja restauroin-

tiosaamista Joensuun maaseudulle 2009–

2012” -hanke on saanut Euroopan unionin ja Europa Nostran tämänvuotisen kulttuuriperin-töpalkinnon.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hallinnoi-massa hankkeessa Tuupovaara-Seuran palkkaamat pitkäaikaistyöttömät saivat työtä sekä mahdolli-suuden kouluttautua restauroinnin ammattilaisiksi.

Käytännön restaurointiosaamisen lisäksi hank-keeseen osallistuneet 75 työllistettyä oppivat ra-kennusperinnön ja kulttuuriympäristön arvoja.

Aiheesta lisää sivulla 14.

Hankkeen avoimien ovien tilaisuus ja työnäy-

töksenä punamultamaalin keittoa Tuupovaaras-

sa. Kuva: Hannu Piipponen.

Kansikuva: Puumalan satama

Mikkelin seudun kotiseutupäivien Kappale kauneinta Suomea -retki tehdään Puumalaan, jossa vietetään retkipäivänä 4. elokuuta Siltakemmakat-kesätapahtumaa. Retkistä on lisää tietoa päivien käsiohjelmassa, jonka voi tilata Kotiseutuliitosta puh. (09) 612 6320. Käsiohjelman sähköinen versio on päivien nettisivuilla osoitteessa www.mikkelinkotiseutupaivat2012.% . Kuva: Matti Vainikka, Puumalan kunnan arkisto. AH

Kotiseutupostin ilme uudistui

Kotiseutupostissa alkaa tästä numerosta lähtien ilmestyä Sami Myllyniemen Perinnesarjakuva, joka kertoo piirtäjän vaimon Satumaarit Myllyniemen perinteenkeruutyöstä. Sarjakuva on tällä kertaa lehden takakannessa.

Lehden kehitystyö on edennyt myös tässä numerossa näkyvään graa% sen ilmeen kohotukseen. Toivot-tavasti lehti on nyt entistä ilmeikkäämpi ja helppolukuisempi. Kotiseututyötä tehdään pitkälti vapaaehtoi-sin voimin, ja pyrkimyksenämme on tehdä lehteä, jota olisi yhtä hauskaa lukea kuin kotiseututyön tekemi-nenkin parhaimmillaan on.

Ulkoasu-uudistuksen teki graa% kko ja arkkitehti Susanna Raunio, joka suunnitteli myös Kotiseutulii-ton Kotiseutusi asialla -esitteen. Esitettä voi tilata Kotiseutuliiton toimistosta. AH

4 Kotiseutuposti 2 / 2012

Suomen Kotiseutuliitto korostaa henkisen ulottu-

vuuden huomioimista kuntauudistuksissa.

”Kunta asuinalueena ja sen osa-alueet nimettyi-

nä kotiseutuina ovat ihmisille, asukkaille, tärkeäm-

piä kuin muodolliset hallintorakenteet”, liitto toteaa

valtiovarainministeriölle Elinvoimainen kunta- ja

palvelurakenne -selvityksestä antamassaan lausun-

nossa. Liiton mukaan kuntauudistuksen henkinen

ulottuvuus on jäänyt prosessissa huomiotta.

Kotiseutuliitto ei ota kantaa siihen, ovatko liitos-selvitykset tarpeellisia vai eivät. Liitto on kuiten-kin raportin laatijoiden kanssa yhtä mieltä siitä, että kunnissa on oltava riittävä taloudellinen ja toimin-nallinen vakaus, jotta ne pystyvät järjestämään kun-talaisilleen laadukasta ja yhdenvertaista perusope-tusta sekä muita kulttuuripalveluita.

Kuntalaisia autettava sopeutumaan

Liitto haluaa, että huomiota kiinnitettäisiin erityi-sesti niihin toimiin, joilla katoavien kuntien asuk-kaita autetaan sopeutumaan tilanteeseen. Pai-kallisuutta ja paikallista identiteettiä tulisi vaalia esimerkiksi kiinnittämällä huomiota paikannimis-töön ja nimien taustalla olevaan kulttuuriperintöön.

Kotiseudun kulttuurihistorian tunteminen on tärkeää sekä paikallisidentiteetille että lähtökoh-ta kansainvälisen kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämiselle. Perusopetukseen tulisi näin ollen sisällyttää kotiseututiedon ja kulttuuriperinnön opetuskokonaisuus.

Kuntalaisen valta täytyy näkyä ja kuulua

Kuntalakia kehitettäessä on tutkittava, millä tavalla lähidemokratia, osallisuustoiminta, kansalaistoi-minta, kolmannen sektorin vaikuttamismahdolli-suudet, e-demokratia, vaaliaktiivisuus ja muut kan-salaisvaikuttamisen keinot saadaan palvelemaan niin paikallistason kuin kokonaisuudenkin kehittä-

mistä. Kansalaisilla on oltava oikeus ja mahdollisuus

vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin myös uudis-tuvissa, suurenevissa ja sisäisesti erilaistuvissa kun-nissa.

Samalla on syytä selvittää kaksoiskuntalaisuu-den toteuttamismahdollisuudet, sillä eläkeläisten ja etätyötä tekevien määrän kasvamisen ja lisääntyvän vapaa-ajan vuoksi yhä useampi asuu käytännössä kahdella paikkakunnalla.

Symbolit paikallisyhteisöjen käyttöön

Kuntavaakunat, kotiseutuviirit, kotiseutulaulut ja muut kuntien symbolit ovat merkittävä osa paikal-lista identiteettiä. Lakkautettavien kuntien kunta-vaakunoista on valtuustopäätöksillä tehtävä koti-seutuvaakunoita ja annettava niiden käyttöoikeus ja käytön valvonta paikallisyhteisölle.

Toimintansa lopettavan kunnan historia on kir-joitettava valmiiksi. Samalla on selvitettävä, mitä tapahtuu lakkautettavan kunnan arkistolle ja tuet-tava vapaaehtoisvoimin ylläpidettävien paikallisten kotiseutuarkistojen kehittämistä.

Paikallistoiminta turvattava

Kuntaliitokset eivät saa merkitä paikallisten kult-tuuri-, nuoriso- ja liikuntayhdistysten yhdistysten ja niiden tapahtumien resurssien heikentämistä. Huomiota tulisi kiinnittää myös evankelis-luteri-laisen kirkon paikallisten palvelujen turvaamiseen sekä paikallishallinnon ja lähidemokratian kehittä-miseen.

Moni henkiselle turvallisuuden tunteelle tärkeä paikallislehti on vaarassa kadota asioimisen keskit-tyessä keskuksiin, ja niiden säilymistä tulisi kun-tauudistuksen yhteydessä tukea. Hallituksen tulisi harkita arvonlisäveron poistamista paikallislehdiltä.

AH

Suomen Kotiseutuliitto kuntauudistuksesta:

Henkinen ulottuvuus asukkaille hallintoa tärkeämpi

Kotiseudun laulu kotiseutuyhdistysten käyttöön

Kaj Chydenius ja Pauli Ylitalo ovat antaneet luvan Suomen Kotiseutuliitolle ja liiton jäsenyhdistyk-sille käyttää säveltämäänsä ja sanoittamaansa Kotiseudun laulua kaikissa tilaisuuksissa. Laulun saa myös levyttää. Laulu on kuultavissa www.youtube.com-sivustossa Oulaisten Nuorisokuoron esittä-

mänä hakusanalla ”Kotiseudun laulu”.



VIERASKYNÄ

”Miä oon Mikkelistä ja meil’ o hineetä”! Tällai-sen tervehdyksen saattoi hyvinkin kuulla Mik-kelin kaduilla aika yleisesti vielä 1980-luvulla.

Tällä lauseella Mikkelin seudun asukkaat toivotta-vat kaikki tervetulleiksi elokuussa Mikkelin seudun Valtakunnallisille kotiseutupäiville, joilla pureudu-taan kulttuuriperintöön ja sen rooliin paikallisen sekä alueellisen identiteetin luojana. Teemme neli-päiväisen aikamatkan kivikaudesta digiaikaan. Jär-jestelyt ovatkin jo hyvässä vauhdissa ja ilmoittautu-minen kotiseutupäiville on käynnissä.

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna mietim-me yhdessä, mitä se kulttuuriperintö oikein on ja missä se luuraa. Onko se aineellista vai henkistä ja voiko sitä kenties syödä? Pohdimme myös, miten monta kuntaa Suomeen mahtuukaan tulevaisuu-dessa. Ja mikä hauskinta, tapaamme taas tuttuja ko-tiseutuihmisiä eri puolilta Suomea. Oma tehtäväni tapahtuman pääsihteerinä on pidellä lankoja käsissä ja katsoa, että kaikki asiat hoituvat ja että vieraat ja oma väkikin viihtyy.

Kotiseutupäivät puhaltaa virallisesti käyntiin

Ratsuväen perinnesoittokunta ja puolustusvoimien vartioparaati Mikkelin torilla perjantaina 3. elokuu-ta. Retkitoimikunta on laatinut viisitoista toinen toistaan houkuttelevampaa retkeä Mikkelin seu-dulle. Kauniit kartanot pitopöytineen tarjoavat retkeläisille puhdasta savolaista luomu- ja lähiruo-kaa. Astelemme tietysti myös Marskin jalanjäljis-sä, ollaanhan päämajakaupungissa, jossa kansam-me kohtaloita on monesti ratkottu karttojen ääressä Marsalkka Mannerheimin johdolla. Asiantuntevat oppaat kertovat meille kiehtovia tarinoita savolai-sesta muinaisuudesta, unohtamatta tätä päivää.

Mikkelin satamassa meitä tervehtivät perinteik-käät höyrylaivat, jotka tupruttavat savupiipuistaan höyryä laineille vieraiden iloksi.

Mikkeli, arkkienkeli Mikaelin kaupunki, on si-jainnut idän ja lännen risteyskohdassa, ja sekä lu-terilaisuus että ortodoksisuus ovat jättäneet siihen jälkensä. Nykyaikainen Mikkeli tuntee juuren-sa mutta haluaa myös pysyä kehityksessä tiiviisti mukana. Mikkelin mittava keskustauudistus palkit-tiinkin vuoden 2012 kaupunkikeskustapalkinnolla. Niin hyvin olimme kuulemma onnistuneet sijoit-tamaan vanhan maineikkaan torin ympärille uutta keskustaa.

Lauantain iltana vietämme kotiseutujuhlaa Mikkelin uuden kauppakeskuksen Stellan Tähti-torilla. Illallinen on huolella valittu ja sisältää savo-laisen keittiön suussa sulavia herkkuja. Meitä viih-dyttävät illallisen lomassa Mikkelin orkesteri, Duo Mitrej, Tanssiorkesteri Avalon sekä Mikkelin Re-vyyteatteri, joka ei taatusti jätä ketään kylmäksi! Gaalan juontaa näyttelijä Manuela Bosco.

Kotiseutu on kaikille meille tärkeä ja sieltä am-mennamme eväitä elämäämme. Sehän on kuin sal-miakki tai hapankorppu, jotka pakkaamme matka-laukkuun lähtiessämme ulkomaille.

Nähdään elokuussa arkkienkeli Mikaelin kau-pungissa!

KRISTIINA MARKKULA

kotiseutupäivien pääsihteeri

Kristiina Markkula. Kuva: A. Halme.

Miä oon Mikkelistä – Mistäpä sinä?


Kulttuuriperinnöstä enemmän hyötyä ja iloa

rinnön arviointiin ja luettelointiin on palkattu kaksi määräaikaista rakennusinventoijaa.

Toisena osa-alueena hankkeessa on kulttuuri-perintökasvatus. Kouluja mm. autetaan tuomaan esiin paikallista kulttuuriperintöä tarjoamalla heille valmista aineistoa aiheesta.

Kolmantena näkökulmana on kulttuuriperinnön hyödyntäminen yritystoiminnassa. Tätä varten on palkattu tutkija selvittämään paikallista ruokakult-tuuria ja esimerkiksi kasvavaa venäläistä matkailua varten etsitään historiastamme ja kulttuuristamme muitakin yhtymäkohtia kuin yhteisiä sotia.

Seminaarissa Pia Puntanen kertoo hankkees-ta. FM Emma Susi ja professori Helena Ruot-sala kommentoivat ohjelmaa kulttuuriperinnön tuotteistamisen sekä minuuden ja meikäläisyyden symboliikan näkökulmista. AH

Kulttuuriperintö ja identitetti -seminaari Etelä-Sa-

von ammattiopiston auditoriassa to 2.8. kello 14–17.

Mikkelin elokuun alussa vietettävien koti-seutupäivien seminaari pohjautuu Mik-kelin kaupungin uraauurtavaan pon-

nistukseen kulttuuriperintöohjelman luomiseksi kaupungille sekä lähikunnille Hirvensalmelle ja Ristiinalle.

Ohjelmaa rakennetaan kaksivuotisessa EU-osa-rahoitteisessa hankkeessa, joka päättyy ensi vuoden keväällä. Hanke sai alkunsa kaupungin strategias-ta, jossa määriteltiin seudun kulttuuriperintö kau-pungin vetovoimatekijäksi. Tästä juontui tarve kar-toittaa, mitä kulttuuriperintöä seudulla on ja millä tavalla sitä voitaisiin tuoda esiin.

”Jotta kulttuuriperintöä voitaisiin hyödyn-tää, sitä pitää ensinnäkin olla ja se pitää tunnistaa, hankkeen projektipäällikkö, historiantutkija Pia Puntanen toteaa.

Merkittävä osa hanketta on aloittaa seudun kulttuuriympäristön kartoitus, sillä sitä ei ole aiemmin inventoitu systemaattisesti. Rakennuspe-

Laiva- ja kartanoretki suosituimpia

Retki Saimaata seilaten Astuvansalmen kal-

liomaalauksille on ollut odotetusti tähän mennessä Mikkelin kotiseutupäiville il-

moittautuneiden suosikkikohde lauantain retki-päivänä. Toiseksi suosituin retkistä on ollut Karta-

noelämää Savossa -kokopäiväretki. Päivien pääsihteeri Kristiina Markkula toivoi-

si vielä lisää ilmoittautuneita perjantaina iltapäiväl-lä järjestättävään Pukstaaveista pikseleihin -retkelle. Retki on samaan aikaan Kotiseutuliiton vuosiko-kouksen kanssa ja tarkoitettu näin ollen erityises-ti vuosikokousedustajien seuralaisten virkistykseksi. Muutkin ovat tervetullleita.

”Kaikille gastronomiasta kiinnostuneille suo-sittelisin Maistellen Mikkelissä -retkeä, jossa on todella hyvät tarjoilut. Erityisesti lounas on aivan huippu!”, Markkula kehuu.

Retkistä lisää: www.mikkelinkotiseutupaivat2012.% .AH

Maistellen Mikkelissä -retkellä nautitaan mm. Tertin karta-

non antimista. Kuva: Tertin kartano.


Mikkeliläiset ja mäntyharjulainen kertovat:

Hineintä eteläsavolaisuudessa? Hinein paikka Mik-kelin seudulla? Hinein makuelämys meilläpäin? Hi-neintä meiän kotiseutupäivillä?

GALLUP

Pia Puntanen, Mikkeli-Seuran puheenjohta-

ja, paljasjalkainen mikkeliläinen

”Hineintä eteläsavolaisuudessa on leppoisuus.Hineimmät paikat ovat arkistot, joita Mikke-

lissä riittää. Mikkelin keskustassa oleva Pulkkisen kulman vanha talo, joka on empire-Mikkelin vii-meinen talo ja jossa on erinomainen teehuone-kah-vila ja käsityökauppa, on myös hinee paikka. Tertin kartano on myös tosi hinee.

Hineimmät makuelämykset meilläpäin ovat kesän uusi sato Mikkelin torilta, Vilee Puoti ja Bistron ateriat ja puutarhavatut aurinkoisena kesä-aamuna omasta tarhasta.

Kaikkein hineintä on se, että on lähdetty järjes-tämään kotiseutupäiviä. Päivillä hineintä ovat retket ja ohjelma upealla torillamme, valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä, joka on sekä meidän paikallisten, kotiseutupäivien vieraiden että turistien kohtaamispaikka.”

Pia Puntanen. Kuva: Anna-Maija Halme.

Taiteilija Kaija Juurikkala, yksi Ahdin anti-

met -retken emännistä, uussavolainen

”Etelä-Savossa hineintä on hiljaisuus, mutta eri-tyistä eteläsavolaisuutta en osaa määritellä, vaikka olen asunut täällä jo kymmenen vuotta. Toisinaan mietin, mikähän tämän salaisuus on. Hämmäs-tyksekseni olen huomannut tulleeni tänne täyttä-mään oman elämäntehtäväni. Olen kokenut tullee-ni kotiin, ja aion lähteä vasta jalat edellä, sillä täällä Kiururannassa Mäntyharjulla minusta on tullut oman polun taiteilija.

Hinein paikka Mikkelin seudulla on oma laituri Pienen Pyhäveden rannalla.

Paras makuelämys meilläpäin on omasta jär-vestä saatu rapu valkoviinin kera kaksin miehen kanssa.

Hineintä kotiseutupäivillä on olla niillä itse läsnä eteläsavolaisena taiteilijana. ”

Kaija Juurikkala. Kuva: Charlotta Bergqvist.


Manuela Bosco, gaalan juontaja ja paljas-

jalkainen mikkeliläinen

”Luonnollisuus ja tietynlainen helppous ja vieraan-varaisuus on eteläsavolaisuudessa kaunista, samoin luontoyhteys, joka muodostuu ympäristön tähden lähes automaattisesti.

Paras paikka on kesämökkimme Saimaan ran-nalla Mikkelissä... sekä Tertin kartano ja uskomat-toman hienot vesistöt ja metsät lähes kaikkialla Mikkelin alueella.

Hienoimmat makuelämykset ovat varmas-ti torilta ostetut tuoreet vihannekset, marjat ja he-delmät sekä muikku ja todella maukas leipä. Tertin kartanossa on myös ihanat antimet.

Hienointa kotiseutupäivillä lienee kohtaami-set upeassa ympäristössä, järvien ja metsän keskellä, samalla kun kulttuuri on vahvasti läsnä.”

Manuela Bosco. Kuva: Risto Kuulasmaa.

Heikki Hirvonen, päivien järjestelytoimi-

kunnan puheenjohtaja, Pohjois-Savosta

”Eteläsavolaiset ovat varovaisempia, eivät aivan niin piällysmiehiä kuin me pohjoissavolaiset.

Minä kun olen tämmöinen luontoihminen, sa-noisin, että Anttolan Neitvuori on hienoin paikka Mikkelin seudulla. Siellä maisemaa katsellessa on helppo ymmärtää, miksi monet eränkävijöistä päät-tivät jäädä juuri tänne asumaan.

Arvostan lähiruokaa. Paras makuelämys meillä-päin ovat lähimuikut hyvin paneroituna ja lankulla tarjottuna, perunamuussilla, mielellään itse pyydet-tynä ja hyvässä seurassa, valkoviinin kera.

Torin Kemmakat uudistetussa kaupunkikeskus-tassa on parasta, mitä Kotiseutupäivillä tulossa on, nyt kun olemme saaneet sen vuoden 2012 Suomen paras kaupunkikeskusta -palkinnonkin.”

Heikki Hirvonen. Kuva: Anna-Maija Halme.


Tervetuloa vuosikokoukseen!

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 3. elokuuta klo 13 Mik-kelissä. Kokouspaikka on Etelä-Savon ammattiopiston liikuntasali, Otavankatu 4. Valtakirjojen tarkastus on ammattiopiston aulassa klo 9–13.

Vuosikokouksen esityslista ja valtakirjalomake on lähetetty yhdistyksille ko-kouskutsun liitteenä. Henkilöjäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Ideoita jaettavaksi ja kotiinviemisiksi

Kotiseutupäivillä kokeillaan myös uudenlaista ideakammarointia. Liiton kaupunkijaosto on työstänyt joukon teemoja, joiden avulla pyritään saamaan esiin uusia ja miksei vanhojakin toimivia kotiseututyön muotoja.

Miten onnistuin hankkimaan rahaa yhdistykselleni? Sainpahan nuoria mukaan kotiseututyöhön. On-nistuin pelastamaan myllyn, sahan, museon, tai minkä muun tahansa kulttuuriperintökohteen. Jäsentiedo-tuksemme toimii hyvin! Saimme runsaasti uusia jäseniä!

Tällaisia huudahduksia ja monia muitakin toivomme kuulevamme kotiseutupäivillä ideakammareissa, joihin voi ilmoittautua, kun tulee hakemaan kokouskassin päivien toimistosta.

Mikäli ja kun teillä/sinulla on tällaisia hyviä onnistumisesimerkkejä, pyydämme välittämään niistä tiedon liiton toimistoon; näin voimme kaapata juuri teidät/sinut esittelemään oivaa toimintaanne ja toi-mimaan samalla keskustelun avaajana kammarissa. Ei luennointia vaan tiivis esitys siitä, miten onnistuitte!

IDEAKAMMAREIDEN VALMISTELU TIIMI

Kammareissa haetaan yhteistä kuntaliitossäveltä

Aamusella ennen kotiseutupäivien avajaisia pidetään perinteinen alueellisten kotiseututoimijoiden keskus-telukammari, jonka vetää liiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander. Etsitään yhteisiä hyvän toi-minnan muotoja, annetaan esimerkkejä ja katsellaan tulevaisuuteen.

Iltapäivällä käynnistetään keskustelukammari kuntaliitoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista ta-vallisen ihmisen minuuteen. Pääsihteeri Lassi Saressalo alustaa ja toivoo vilkasta keskustelua – ei välttä-mättä juuri kunkin oman kunnan tilanteesta vaan siitä, miten kotiseutuliikkeen tulisi reagoida liitoskes-kusteluun ja ennakoida niiden vaikutuksia. Hyvänä pohjana tälle on Kotiseutuliiton lausunto, joka löytyy kokonaisuudessaan kotisivujen uutisista. Uutinen lausunnosta on myös tämän lehden sivulla neljä. Puheen-vuorot kootaan yhteen ja saatetaan vielä suoraan ministeri Virkkusen esikuntaan tiedoksi. LS


KalenteriKalenteri

ILMOITTAUTUMINEN MIKKELIN KOTISEUTUPÄIVILLE PÄÄTTYY 31/5

Ilmoittautuminen normaalihinnalla päättyy 31.5. Lisämaksusta on mahdollista ilmoittautua päiville vielä 15.6. saakka. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.mik-kelinkotiseutupaivat2012.% .

HYVÄN KORJAUKSEN PALKINNON HAKUAIKA PÄÄTTYY 31/5

Palkinto annetaan seurantalolle, jota on korjattu perinteitä kunnioittaen ja jonka käyttömukavuutta korjaus on parantanut. Lisätietoa Leni Pakkalalta puh. (09) 612 63221, leni.pakkala@kotiseutuliitto.% , www.kotiseutuliitto.% .

VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT MIKKELIN SEUDULLA 2/8–5/8

Katso sivut 6-10.

VUODEN KOTISEUTUKIRJA -PALKINNON HAKUAIKA PÄÄTTYY 15/8


EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 7/9–9/9

Tapahtumia järjestetään myös muina ajankohtina. Ks. sivu 17.

SUOMEN PARHAAN MAISEMAHANKKEEN HAKUAIKA PÄÄTTYY 14/9

Ks. sivu 12.

SEURANTALOJEN KORVAUSAVUSTUSTEN HAKUAIKA PÄÄTTYY 30/9


EUROOPAN KULTTUURIPERINTÖPALKINTOJEN HAKUAIKA PÄÄTTYY 1/10

EU:n ja Europa Nostran kulttuuriperintöpalkinnoista lisää sivulla 12.

KOTISEUTUARKISTO-OSAAJAN KURSSI HÄMEENLINNASSA 14–22/9

Ks. www.kotiseutuliitto.% > Ajankohtaista > Tapahtumakalenteri.

KOTISEUTUARKISTO-OSAAJAN KURSSI ROVANIEMELLÄ 28/9–16/10


Euroopan unionin ja Europa Nostran vuoden 2013 kulttuuriperintöpalkintojen hakuaika päättyy 1. lokakuuta. Palkinnot ovat haettavana neljässä eri kategoriassa: suojelu, tutkimus, yksilön tai yhtei-sön kulttuuriperintötyölle omistautunut toiminta sekä koulutus ja tietoisuuden lisääminen.

Enintään 25 hyvää eurooppalaista kulttuuriperintöä säilyttävää hanketta palkitaan vuosittain. Niistä kuusi parasta saa 10 000 euron Grand Prix -palkinnon.

Hakemuskohteen tulee olla Euroopan mittakaavassa erinomainen, ja hakemuksen tekemiseen kannat-taa varata aikaa, jotta dokumentoinnin laatu ei olisi esteenä palkinnon saamiselle.

Palkinnon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä ja parantaa sen ar-vostusta. Ajatuksena on myös esimerkin voimalla rohkaista uusiin toimiin kulttuuriperinnön varjelemi-seksi, tukea korkeatasoista konservointiosaamista sekä edistää tietojen ja kokemuksien vaihtoa Euroopas-sa. Europa Nostra on vastannut Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinnon jakamisesta vuodesta 2002 lähtien.

Lisätietoa palkinnon hakemisesta

www.europanostra.% > Palkinnot > Palkinnon hakeminen Europa Nostra Finlandin puheenjohtaja Tapani Mustonen [email protected].% puh. (09) 825 31 220.Europa Nostra Finlandin varapuheenjohtaja Markus Bernoulli, markus.bernoulli@nic.% , puh. 044 511 5734.Heritage Awards Coordinator Elena Bianchi, Europa Nostra, [email protected] puh. +31 70 302 40 58.

PALKINNOT JA AVUSTUKSET

Europa Nostran ja EU:n kulttuuriperintöpalkinnot

Suomen paras maisemahanke 2012 -kilpailu on avattu! Kilpailussa etsitään hankkeita, joissa kansa-laisjärjestöt tai paikalliset ja alueelliset viranomaiset ovat onnistuneet alueensa maisemien hoitami-sessa, suojelemisessa tai suunnittelussa.

Kilpailun järjestävät ympäristöministeriö, Museovirasto ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Voitta-ja lähetetään Suomen ehdokkaaksi kilvoittelemaan Euroopan neuvoston maisemapalkinnosta, joka on nyt jaossa kolmannen kerran. Hakemuksen viimeinen jättöpäivä on 14. syyskuuta.

Lisätietoja

www.ymparisto.% > Luonnonsuojelu > Maisemansuojelu ja -hoito > Suomen paras maisemahankesuunnittelija Sonja Forss, Suomen ympäristökeskus, sonja.forss@ymparisto.% , puh. 040 356 7553.ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, ympäristöministeriö, tapio.heikkila@ymparisto.% , puh. 050 594 7515.

Suomen paras maisemahanke


Nyt on viimeistään aika alkaa suunnitella seurantalon remonttia, jos yhdistys aikoo hakea korjausavustusta vuodelle 2013.

Avustusten hakuaika päättyy 30. syyskuuta.

PALKINNOT JA AVUSTUKSET

Seurantalojen korjausavustukset

Korjauksen suunnitteluun ja avustushakemuk-seen liittyviä ohjeita saa Kotiseutuliitosta raken-nustukija Leni Pakkalalta, puh. (09) 612 63 221.

Vuoden kotiseutukirjan palkitsemisella kannustetaan kotiseutuun liittyvien tietokirjojen tekijöitä.Palkintaraati valitsee Vuoden kotiseututietokirjan vertailemalla ehdolla olevien teosten ulko-

asua, kuvatarjontaa, taittoa, viimeistelyä, tekstien loogisuutta sekä miten sisältöaines on valittu ja toimitettu.

Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, onko teoksessa vertailutietoa ja konteks-timateriaalia, jolla sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin.

Vuoden kotiseutukirja -kilpailuun osallistuvat kirjat tulee toimittaa liiton toimistoon 15. elokuuta men-nessä. Lisätiedot: pääsihteeri Lassi Saressalo lassi.saressalo@kotiseutuliitto.% , puh. 050 590 2210.

Vuoden kotiseutukirja

Espoolaisessa Nuuksio-Seurassa on paneuduttu perusteellisesti Honkamajan korjauksen suunnitteluun. Talolta löytyi yllättäen suunnittelun

tueksi kopioita alkuperäisistä rakennusmestari Heikki Siikosen laatimista piirustuksia, joista ilmenee myös rakenteellisia yksityiskohtia. Hy-

vät korjaussuunnitelmat vaikuttivat siihen, että seura sai tänä vuonna 23 000 euroa avustusta näyttämön entistämiseen ja perusparantamiseen.

Kuva: Leni Pakkala.


Tuupovaara-Seuralle EU:n ja Europa Nostran palkinto

Joensuulaisen Tuupovaara-Seuran ja Pohjois-Karjan ELY-keskuksen yhteishanke on saanut Euroopan unionin ja Europa Nostran tämän-

vuotisen kulttuuriperintöpalkinnon. ”Tätä mallia voidaan käyttää kaikkialla Euroopas-sa ja edistää näin rakennusperintömme konservoin-tia”, palkintotuomaristo toteaa perusteluissaan.

ELY-keskuksen hallinnoimassa hankkeessa Tuupovaara-Seuran palkkaamat pitkäaikaistyöt-tömät saivat työtä sekä mahdollisuuden koulut-tautua restauroinnin ammattilaisiksi. Käytännön restaurointiosaamisen lisäksi Työtä ja restaurointi-

osaamista Joensuun maaseudulle 2009–2012 -hank-keeseen osallistuneet 75 työllistettyä oppivat raken-nusperinnön ja kulttuuriympäristön arvoja.

Tuomaristo kehuu hanketta esimerkillisestä yh-teistyöstä vapaaehtoistoimijoiden, julkisen sektorin ja koulutusinstituutioiden välillä. Yhteistyön tulok-sena työttömät ovat saaneet restaurointikoulutusta, kansallisesti tai paikallisesti tärkeitä perinteikkäitä kulttuurihistoriallisia puurakennuksia on entisöi-ty ja tietoisuus rakennusperinnöstä on lisääntynyt. Kaikkiaan hankkeessa restauroitiin 32 kulttuuri-historiallisesti arvokasta rakennusta ja suoritettiin

kuusi restaurointikisällin ammattitutkintoa, yksi osatutkinto ja yksi restaurointimestarin erikoisam-mattitutkinto.

”Tuupovaara-Seura ei saanut tästä melko työ-läästä hankkeesta minkäänlaista rahallista korvaus-ta. Meille tärkeintä oli se, mitä hankkeella saatiin aikaan”, seuran puheenjohtaja Aino Kakkonen kertoo.

Mukana EU-rahoitteisessa hankkeessa olivat myös Joensuun kaupunki sekä lapinlahtelainen Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu.

Hankkeen projektipäällikkönä toimi Poh-jois-Karjalan ELY-keskuksen rakennusarkkitehti Hannu Piipponen ja työnjohtaja-työopettajina res-taurointikisällit Juhani Nuutinen ja Kari Tarnanen.

Esitarkastajat hankkeille etsii Suomen Arkki-tehtiliitto SAFA.

Kaikkiaan palkintoa haettiin 226 hankkeelle 31 Euroopan maasta. Tänä vuonna palkinnon sai 28 hanketta.

Palkinnot luovuttavat EU:n kulttuuriasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou ja Europa Nostran puheenjohtaja tenori Plácido Domingo

kesäkuun alussa Lissabonissa järjestettävässä pal-

Alapihan navetta Tuupovaaran He-

rajärvellä on yksi Joensuun palkitun

hankkeen restauroiduista rakennuksista.

Kuva: Hannu Piipponen.


kintoseremoniassa. Tilaisuutta suojelee Portugalin presidentti Aníbal Cavaco Silva.

Edellisen kerran EU:n ja Europa Nostran kult-tuuriperintöpalkinto tuli Suomeen vuonna 2009, ja palkinto meni tuolloinkin Pohjois-Karjalaan. Kesä-lahden kirkon kellotapulin konservointihanke sai tuolloin pääpalkinnon 10 000 euron rahapalkin-

Kiinteistöverotuksesta kulttuuriympäristöystävällinen

”Europa Nostra Finlandin tämän hetken tärkein hanke on pyrkiä vaikuttamaan kiinteistövero-tukseen, jotta siitä tulisi kulttuuriympäristöys-

tävällisempi – eli että se kannustaisi historiallisesti ja maisemallisesti tärkeiden rakennusten säilyttä-miseen”, Europa Nostra Finlandin tuore puheen-johtaja Tapani Mustonen kertoo.

Nykyisin verotus nousee, kun vanha rakennus kunnostetaan. Epäkohdasta on tulossa vielä suu-rempi ongelma, jos kiinteistöveroa nostetaan ja pe-rintää tehostetaan, kuten suunnitelmissa on. Vanha rakennus ei ole yleensä yhtä tuottava kuin uusi ra-kennus, mikä tulisi huomioida verotuksessa, jotta houkutus jättää rakennuksia tyhjilleen tuhoutu-maan ei olisi näin suuri.

Tapani Mustonen on Alvar Aalto -asiantuntija, joka on tehnyt lukuisia palkittujakin korjaussuun-nitelmia Aallon suunnittelemiin rakennuksiin. Hän toimii Europa Nostran lisäksi kansainvälisessä mo-dernin arkkitehtuurin suojelun asiantuntijajärjestö Docomomossa.

Suomen Kotiseutuliittoa EuNoFin hallitukses-sa edustaa liiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi

Moisander. Muut hallituksen jäsenet ovat Europa Nostran valtuuston jäsen arkkitehti Markus Ber-noulli, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön pu-heenjohtaja Benito Casagrande, arkkitehtuurin historian professori Olli-Paavo Koponen, dosent-ti Heikki Kukkonen, professori taiteilija Riitta Ne-limarkka ja ritarihuonekamreeri Johan Grotenfelt. Sihteerinä jatkaa Kotiseutuliiton tiedottaja, hanke-suunnittelija Anna-Maija Halme. AH

toineen. Myös Joensuun res-taurointihankkeella on mah-dollisuus tulla valituksi yhdeksi kuudesta Grand Prix -palkitus-ta, jotka julkistetaan Lissabonin palkintoseremoniassa. AH

Eurooppalaista kulttuuriperintöä vaaliva kansalaisjärjestö

Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöä vaaliva kansalaisjärjestö sekä paikallisten ja kansallisten kulttuuriperintöyhdistysten liitto. Järjestöllä on yli 400 jäsen- tai kannatusjäsen-yhteisöä eri puolilla Eurooppaa. Se toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja Unescon kanssa.

Suomessa toimii järjestön paikallisyhdistys Europa Nostra Finland (EuNoF), jonka toimisto on Suomen Kotiseutuliiton toimiston yhteydessä Helsingissä. Lisätietoja: www.europanostra.% .

Tapani Mustonen valittiin Europa Nostra Finlandin puheen-

johtajaksi yhdistyksen vuosikokouksessa Eduskuntatalossa 19.

maaliskuuta. Kuva: A. Halme.


Jäsenet tiedottavat

Kotiseutuliitto avasi muutama kuukausi sitten www.kotiseutuliitto.% -sivunsa kalenterin jäsenten ta-pahtumailmoituksille, ja jäsenet ovatkin löytäneet palvelun mukavasti.

Nyt jäsenille on avattu myös sivujen uutispalsta. Jäsenyhteisöjen uutisten uusimmat otsikot tulevat näkyviin etusivuille samalla tavalla kuin liiton omatkin uutiset, mutta ne arkistoituvat Ajankohtais-ta-osion Jäsenet tiedottavat -sivustoon. Nettisivuilta uutista voi jakaa eteenpäin esimerkiksi linkittämällä se sähköiseen jäsentiedotteeseen tai yhdistyksen Facebook-sivustoon.

Uutiset lähetetään vt. järjestöpäällikkö Elina Björkqvistille osoitteeseen elina.bjorkqvist@kotiseutuliit-to.% . AH

UUTTA NETISSÄ

KOTISEUTUIDEA

Koirankakkaroskis

Nokialaiset koiranomistajat Johanna

Hulkko ja Jussi Kallioniemi saivat reilu kaksi vuotta sitten kelpo kansalaisen aja-

tuksen, harmitellessaan koiria ulkoiluttaessaan, ettei reitin varrella ollut roskiksia, joihin talteen kerätyt koiran jätökset voisi jättää. Kaupungilta olisi turha vaatia roskiksia joka kortteliin pientaloalueella, koska ne vaativat huoltoa ja säännöllistä tyhjennys-tä. Jospa jätökset voisi jättää omakotitalojen roskik-

siin. Tiiviisti suljetussa muovipussissa niistä ei olisi kesäkuumallakaan hajuhaittaa ja moni antaisi mie-lellään luvan käyttää roskistaan, jos kotikulmat py-syisivät siten siistimpinä.

Syntyi ajatus tarrasta, jonka voisi liimata roska-laatikkoonsa ja ilmoittaa näin koiranulkoiluttajille, että omaa roskista saa käyttää.

Hankkeelle löytyi sponsoreita, joiden tuella tarroja painettiin. Tarroja postittamaan on ilmoit-tautunut lisäksi iso joukko vapaaehtoisia, jotka maksavat postimerkit omasta rahapussistaan. Idean keksijät ovat silti hoitaneet ison osan postituksista ja painatuksista itse.

Nyt mukaan hankkeeseen on liittynyt jo 42 kuntaa, jotka painattavat ja jakavat tarroja. Myös esimerkiksi kotiseutuyhdistykset voivat tarttua toimeen. Painokelpoisen version tarrasta voi ladata vapaasti hankkeen nettisivuilta osoitteesta www.koirankakkaroskis.% .

Koirankakkaroskiksia on tällä hetkellä arviol-ta 20 000 eri puolilla Suomea. Niiden omistajista peräti 2 762 on merkinnyt roskiksensa em. netti-sivuston kartalle. Kartan avulla koiranulkoiluttajat voivat katsoa, missä ovat oman kotiseudun koiran-kakkaroskikset. AH

Koirankakkapussi kädessä käveleminen kilometrikaupalla ei ole mu-

kavaa. Koirankakkaroskis-tarran voi liimata omaan roskapönttöön ja

auttaa näin koiranomistajia kotiseudun puhtaanapidossa.


Rakennusperintöpäiviä vapaalla tyylillä

taan tietoa reitistä ja sen varrella olevista rakennuk-sista.

Analyyttisellä otteella

Luennoilla, avointen ovien päivillä ja opastetuil-la kierroksilla liikunta- ja urheiluympäristöihin voidaan tutustua pintaa syvemmältä tarkastele-malla suunnittelua ja arkkitehtuuria. Ovatko rat-kaisut toimivia? Kaiteet, katokset ja katsomot on voitu piirtää huolella. Vai onko jokin tärkeä käyttä-jien näkökulma on unohtunut suunnittelussa? Entä paikan sijainti, kulkuyhteydet, esteettömyys – ja es-teettisyys?

Tapahtumaa voi suunnitella myös Kansallismu-seon liikuntapaikkakyselyn ympäriltä, joka esiteltiin tämän lehden viime numerossa. Ohjelmassa voi olla vaikka muistelupaja, jossa kerrotaan, piirretään tai kirjoitetaan liikuntapaikkamuistoista.

Keksitkö lisää? Ideoista voi ilmoitella meille: [email protected] tai [email protected], puh. 0400 143 956 / Sanna Käyhkö.

www.rakennusperinto.% /erphttp://rakennusperinto.blogspot.com

SANNA KÄYHKÖ

ympäristöministeriö

Euroopan rakennusperintöpäivien (ERP) tapahtumanjärjestäjillä on vapaat kädet ideoida ja järjestää tapahtumia haluamal-

laan tavalla. Tapahtumien ei tarvitse liittyä Lii-kunta- ja urheiluympäristöt -vuositeemaan, sillä päivien tärkein tavoite on joka vuosi sama: tehdä rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä tutuksi ja lisätä niiden arvostusta.

Vaikka vuositeema ei ole pakollinen, sen avulla voi tutkiskella rakennusperintöä uudesta näkökul-masta ja houkutella tapahtumiin uutta yleisöä.

Tapahtumanjärjestäjillä ei kalenteriin ilmoite-tuista tapahtumista päätellen ole ollut pulaa ideois-ta, mutta silti toisinaan on toivottu myös valmiita ehdotuksia. Tässä niitä tulee, toivottavasti ideat in-nostavat keksimään lisää kiinnostavaa ohjelmaa ra-kennusperintöpäiville.

Paikallista urheiluperinnettä

Urheiluhistoria vaikuttaa mielikuviimme eri pai-koista ja alueista. On paljon paikkakuntia, jotka tunnetaan ensisijaisesti jonkin urheiluun liittyvän asian, kuten pesäpallon tai hyppyrimäkien kautta.

Rakennusperintöpäivien ohjelmaa voi hahmo-tella miettimällä, mitä ovat tai ovat olleet paikka-kunnan valtalajit. Miten ne näkyvät maisemassa? Entä miten urheilu- ja liikuntaympäristöjen raken-nusperintö voi tänään?

Toimintaa tapahtumiin

Mahdollisuus tehdä ja kokeilla asioita kiinnostaa yleisöä. Nyt kannattaa yhdistää voimat urheiluseu-ran kanssa ja järjestää tapahtumaan mahdollisuus kokeilla jotakin urheilu- tai liikuntalajia.

Rakennusperintöpäivät on hyvä tilaisuus järjes-tää talkoot ja parantaa lähiympäristön viihtyisyyttä yhteisvoimin. Kunta ja urheiluseurat mukaan!

Rakennusperintöpäivät voi myös yhdistää jo-honkin urheilutapahtumaan. Esimerkiksi kulttuu-rimaisemassa järjestettävä juoksutapahtuma sopii hyvin teemaan, kun osallistujille ja yleisölle tarjo-

Rakennusperintöpäivien teema 2012 on Liikunta- ja urheilu-

ympäristöt. Kuvassa on rantojen rakennusperintöä Hangossa.

Kuva: Pirjo Ferin / ympäristöministeriö.


Suomen murteiden sanakirja

Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30.Jatkuvasti päivitettävä julkaisu.

Maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen mittavaan aineistoon perustuva täydennettävä verkkojulkaisu korvaa alunpe-rin 20-osaiseksi kirjasarjaksi tarkoitetun painetun teoksen. Uusia sana-artikkeleita ilmestyy vuosittain noin 6000. Osoite: http://kaino.kotus.% /sms.

Yhteisöllisyydellä hyvinvointia ja palveluja maaseudulleMari Kattilakoski, Arja Kilpeläinen, Pirja Peltomäki (toim.), maaseu-tupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2012

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän netissä julkaistu artikkelikokoelma käsittelee yhteisölli-syyden mahdollisuuksia tukea maaseudun elinvoimaisuutta. Nettiosoite:www.maaseutupolitiikka.% /% les/2196/MMM_YTR_2012-WEB.pdf

Miten vaikutan? – Kansalaistoimijan vaikuttamisopas, Miten tiedotan? – Yhdistystoimijan tiedottamisopas, Miten johdan – Yhdistystoiminnan johtamisopas

Anne Iivonen, OK-opintokeskus, 2011

OK-opintokeskus toimitti vuonna 2011 uudistetut painokset kol-mesta pienestä yhdistystoiminnan perusoppaastaan.

Kulttuurisesti kestävä kehitys – käsitteiden koonti

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry

Kulttuurisesti kestävän kehityksen hankkeen väliraporttiin on koottu vuonna 2011 toteutettujen kyselyiden, seminaarin, sähköi-sen työskentelyn ja asiantuntijatyöryhmien tuottamaa aineistoa. Ai-neisto on jäsennelty alustavasti sanastoksi, lopullinen analyysi to-teutetaan vuoden 2012 aikana. Tiedosto on luettavissa osoitteessa: http://kulttuuriperinto.blogspot.com.

JULKAISUJA


OMAKULMA

Olen keravalainen paluumuuttaja. Monesti tunnen tarvetta selittää, miksi asun juuri radanvarsi-Kera-valla. Aivan kuin se olisi jollain tavalla vähähistori-allista seutua, koska se on kaupunkina melko nuori. Todellisuudessa varsinkin seudun teollisuudella on pitkä ja hieno historia, josta riittää kerrottavaa.

Kotini tuntumassa on jäljellä runsaasti arvokasta rakennusperintöä. Kävelen päivittäin juna-asemal-le pitkin 1600-luvulta peräisin olevaa myllytietä, jota nykyisin reunustavat rintamamiestalot hoidet-tuine pihoineen. Niiden jälkeen pääsen ihailemaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta Savion Kumiteh-taan viime vuosisadan alkupuolella työntekijöil-leen rakennuttamaa kivitaloaluetta – ja viimein asemalla itse kaunista punatiilistä tehdasrakennus-ta ja tehtaan toista arvokasta asuma-aluetta, jota on onneksi viimein alettu kunnostaa.

Kerava on nopeasti kasvanut, suurelta osin maalta muuttaneiden ihmisten kaupunki. Vanhem-pani asuivat aikoinaan Helsingin kantakaupungis-sa, mutta lapsia saatuaan he halusivat oman talon, varmaan luodakseen lapsilleen samantyyppiset puitteet, joista itse olivat lapsena nauttineet Kittilän Hanhimaassa ja Hausjärvellä.

Kun olin nuori, kaupunkia leimasi valtava lasten ja nuorten määrä, jonka kerrottiin olleen väestöön nähden isoin koko maassa. Tunsin paljon harras-tajamuusikoita, joista jotkut päätyivät ammattilai-siksi. Oli itse järjestettyjä isoja teemabileitä, joita varten jopa vuokrasimme tiloja ja itsenäisyyspäivän aaton pukujuhlat paikallisella rockklubilla.

Kotiseututunne oli ystäväpiirissäni vahva, ja sitä vahvisti kaupungin omalaatuinen maine. Kieli oli värikästä ja uusia sanojakin tuotettiin. Myöhemmin ulkomailla asuessani en ikävöinyt niinkään suo-menkielistä seuraa, ainoastaan keravalaista puheta-

paa ja ironiaa. Kerava oli jo tuolloin todellinen itsenäinen kau-

punki, josta ei ollut tarvetta lähteä Helsinkiin kuin huviretkille. Se oli myös monen tuusulalaisnuoren keskus. Arvoa nosti erityisesti kaupungin musiik-kielämä.

Osasimme kyllä myös naureskella kaupunkipa-hasellemme ja omalaatuiselle nurkkakuntaisuudel-lemme. Vielä 2000-luvun alussa Keravalla saattoi nähdä % ftari-tyyliin muotoiltuja miesten kampa-uksia – omituinen jäänne 1970- ja 80-luvun Teddy and the Tigers -meiningistä ja amerikkalaisten autojen harrastuksesta. Kulttuuriperintönsä ja oma-leimaisuutensa kullakin.

Joitakin viikkoja sitten kaupunki lanseerasi tun-nuksekseen vihreät karvanopat. Minusta se oli hieno tunnustus tälle perinnölle. Kerava voisi hyvin perustaa viestintänsä sen varaan, että junaradan kotiseudulleni houkuttelema Jean Sibelius sävelsi Finlandia-hymninsä Keravalla ja että kuuluim-me muutoinkin Tuusulanjärven kulttuuripiiriin sen kulta-aikaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Jotain paljon aidompaa ja keravalaisempaa on kui-tenkin siinä, että se valitsi pohjaksi oman kansan-kulttuurinsa.

Noppien vihreys viitannee radanvarsiasujien työmatkaliikenteen ekologisuuteen. Kaupunkini on ollut lisäksi edelläkävijä keskustan vapauttami-sessa autoilta ja pyöräteiden rakentajana. Pikkuisel-la Keravalla joka paikkaan jaksaa mainiosti pyöräil-lä. Se oli nuorena suuri etu. On hienoa, että omat lapseni saavat nauttia tuosta edusta, viihtyisän lähi-ympäristön lisäksi.

ANNA-MAIJA HALME

tiedottaja, hankesuunnittelija

Rakas karvanoppakaupunki

SUOMEN KOT ISE U T ULI I T TO

KALEVANKAT U 13 A

00100 H ELSI NKI

PUH ELI N (09) 612 6320

FAK SI (09) 6126 3250

toimisto@kotiseutuli itto.f i

Sam

i M

ylly

niem

i, Y

lä-K

ainu

un T

arin

akar

tast

o -h

anke

, ww

w.t

arin

akar

tast

o.fi

Perinnesarjakuva

Documents

Kotiseutuposti 2/2012