Kuntien edunvalvonta Brysselissä

Kuntaliiton Brysselin toimiston rooli ja ajankohtaiset asiat

Kuntaliiton Brysselin toimistoHenrik Rainio, toimiston johtaja

2

Kuntaliiton Brysselin toimisto• Kuntaliiton Brysselin toimisto avattiin tammikuussa 1993, jolloin

oli yhteinen tila Ruotsin keskusjärjestön kanssa.

• Nykyiseen ”Euroopan Kuntataloon” muutettiin keväällä 2007. Talo mahdollistaa yhteiset tilat alue- ja paikallistasoa edustaville edunvalvojille Brysselissä.

Samalla käytävällä Pohjoismaiden, Baltian ja Skotlannin liittojen Brysselin toimistot.

Yläkerrassa CEMR ja alakerrassa Eurocities

Talossa lisäksi muita Kuntaliiton sisarjärjestöjä sekä kaupunkien ja alueiden toimistoja, mm. Tampereen ja Pirkanmaan aluetoimisto.

Yhteensä talossa noin 30 alue- ja paikallistason toimijaa.

|||

Brysselin toimiston tehtävät

Kuntaliiton, kuntien ja kuntayhtymien yhteydenpito- ja edunvalvontaväylä Euroopan unioniin• EU-tiedonhankinta Kuntaliitolle, kunnille ja maakuntien liitoille• EU:n päätöksentekoon vaikuttaminen• Suomen kunnallishallinnon ja hyvinvointijärjestelmän

tunnetuksi tekeminen • Kuntaliiton asiantuntijoiden ja alueiden komitean Suomen

valtuuskunnan tukikohta• Yhteistyö suomalaisten aluetoimistojen, CEMRin ja ELAN-

verkoston kanssa• Tapaamisten ja seminaarien järjestäminen

4

EU:n vaikutukset kuntasektoriin• EU:lla ei ole toimivaltaa alue- ja paikallishallinnon

järjestämiseen – se on jäsenmaiden sisäinen asia.

• Unioni vaikuttaa yhä enemmän kuntasektoriin eri ohjausmekanismien ja strategioiden kautta.

Ruotsin kuntaliiton teettämän tutkimuksen mukaan EU vaikuttaa 50-60 prosenttiin alue- ja paikallistasolla tehtävistä päätöksistä (SALAR 2010).

• EU:n tarjoamat yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuudet kunnille.

• Eri maissa kuntien rooli, tehtävät ja rahoitusrakenteet erilaisia.

Vaikuttamisen kohteena olevat toimielimet

Vaikuttamisen merkitys kasvaa

Alueiden komitea

Parlamentti

Komissio

Vaikuttamisen vaikeus kasvaa

Neuvosto

Paras lopputulos, kun samaa viestiä viedään kaikkia kanavia pitkin!

- Suomen valtuuskunnan kautta- Raportoijien tapaamiset- ELAN –verkosto- Kuntaliiton asiantuntijat

- Suomalaismeppien tapaamiset

- Meppiavustajabrieffit- Tarkistusehdotukset- ELAN –verkosto- CEMR

- Komission asiantuntijoiden ja pääjohtajien tapaamiset

- Kuulemiset, vihreät kirjat

- CEMR- CEEP- Aluetoimistot

- Suomen EU-edustusto- ELAN –verkosto- Suomessa Kuntaliiton

lausunnot ja EU-jaostot

|||

Ajankohtaista edunvalvonnassa, syksy 2013

1. Tietosuojalainsäädännön uudistaminen2. Julkisen talouden sääntely ja talouden EU-ohjausjakso3. Koheesiopolitiikka 2014-20204. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri5. Hankintadirektiivien uudistaminen 6. Valtiontukisääntöjen uudistaminen (ml. lentoliikenteen valtiontuki)7. Jätelainsäädännön uudistaminen8. Ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2030 9. Työllisyysasiat (nuorisotakuu, työaikadirektiivi, CEEPin edunvalvonta)10. Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

+ Europarlamenttivaalit, Eurooppa 2020 –strategia monitasohallinnon edistäminen, Itämeren alueen strategia,

|||

Esimerkki: Talouden EU-ohjausjakso ja kunnat Suomen maakohtaisissa suosituksissa vuonna 2013 todetaan mm., että

”Julkisten palveluiden tuottavuuden kasvu ei ole vastannut koko talouden tuottavuudenkasvua, sillä väestön ikääntymiseen liittyvä rasitus kasvaa. Periaatteet kuntienuudistamiseksi on vahvistettu. Kuntien yhdistyminen on kuitenkin edelleenvapaaehtoista, vaikkakin valtio tarjoaa taloudellisia kannustimia. ”

sekä suositetaan, että Suomi toteuttaisi vuosina 2013–2014 toimia, joilla se

”arvioi edelleen vuosittain väestön ikääntymiseen liittyvän kestävyysvajeen suuruutta ja sopeuttaa julkisia tuloja ja menoja pitkän aikavälin tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti”

”huolehtii pitkäaikaishoidon kustannusvaikuttavuudesta ja kestävyydestä ja painottaa enemmän ennaltaehkäisyä, kuntoutusta ja itsenäistä asumista”

”huolehtii käynnissä olevien kuntarakennetta koskevien hallinnollisten uudistusten tehokkaasta toteuttamisesta, jotta voidaan parantaa tuottavuutta ja saavuttaa kustannussäästöjä julkisten palvelujen tarjonnassa, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut mukaan lukien”

Edunvalvonnan kannalta: Mikä on näiden suositusten sitovuus ja mihin kehitys johtaa?

|||

Onnistumisia EU-edunvalvonnassa?

Basel III -pankkisääntely

Energiatehokkuusdirektiivi Hankintadirektiivin uudistaminen

Suomen EU-rahoitus 2014-2020

Lopputulos: Kuntia rahoittaville erityisluottolaitoksille erillinen prosenttiluku.

Esitys: 3 % vähimmäisomavaraisuusvaatimus kaikille luottolaitoksille, Kuntarahoitukselle tarkoittaisi 500 milj. € lisäystä.

Yhteistyössä: Jari Vaine, Kuntarahoitus, EUE, ELAN, Rehnin kabinetti, Sirpa Pietikäinen, Carl Haglund.

Lopputulos: Suomen rahoitusosuus 1,32 mrd. €, Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuki 30 €/asukas.

Esitys: Suomen rahoitusosuus kaudelle 1,1 mrd. €, Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuki 20 €/asukas.

Yhteistyössä: Annukka Mäkinen, EUE, aluetoimistot, Riikka Pakarinen (Manner).

Lopputulos: in house -raja 80 %, strategisia tavoitteita ja pilkkomista kannustetaan, lainat ei hankintojen piiriin.

Esitys: in house –raja 90 %, strategisten tavoitteiden huomioiminen ja hankintojen pilkkominen pakollista, lainat hankintojen piiriin.

Yhteistyössä: Katariina Huikko, CEMR, EUE, Sari Essayah, Sirpa Pietikäinen, alueiden komitea.

Lopputulos: Ei sitovaa velvoitetta, mutta energiatehokkuutta edistettävä.

Esitys: Julkiselle sektorille 3 % vuotuinen peruskorjausvelvoite, kustannukset kunnille 600- 700 milj. € vuodessa.

Yhteistyössä: Kalevi Luoma, CEMR, alueiden komitea.

9

Kuntaliiton Brysselin toimisto

Kiitos mielenkiinnosta!www.kunnat.net/bryssel

henrik.rainio@kuntaliitto.fi