Kuntien tuottavuusparadoksi

Kuntien tuottavuusparadoksi

Jyrki J.J. Kasvi

Mitä (työn) tuottavuus on?

Työn tuottavuus

Työn tuloksen arvo

Työn määrä= €/tunti

Tuottavuutta voidaan siis parantaa joko lisäämällä työn tuloksen arvoa tai vähentämällä työn määrää

Jos työn määrän vähentäminen laskee työn tuloksen arvoa, tuottavuus pysyy ennallaan

Taantumassa kansantalouden kokonaisarvo on laskenut eli suomalaisen työn tuottavuus on laskenut

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

Miten tuottavuutta parannetaan? Investoimalla työvälineisiin, osaamiseen tai

toimintaprosesseihin Tuottavuuden parantaminen maksaa aina!

Tuottavuuden nostaminen ei aina paranna kannattavuutta Esimerkiksi tuottavuutta nostava metsätyökone voi olla niin kallis,

ettei siihen kannata investoida, vaan jatkaa moottorisahalla.

Työn siirtäminen paikasta toiseen ei paranna tuottavuutta Tuottavuusohjelmia toteutetaan usein ulkoistamalla tehtäviä Osaoptimointi heikentää koko organisaation tuottavuutta

Toimintaprosessien muutos voi laskea työn laatua, vaikka tuottavuus paranisi

Mitä se on?

Ad

do

z O

y

Investointi älydosetteihin vähentäisi annosteluvirheitä ja tehohoidon tarvetta sekä parantaisi potilaiden elämänlaatua

Ongelma: Älydosetit kustantaa kunta, tehohoidostalähettää laskunsairaanhoitopiiri

Vaatii lääkkeidenannostelundosetteihinkäsityönä


Suomen haaste Suomen vuosikymmeniä jatkuneen talouskasvun perusta, työn

määrän kasvu, on loppunut. Työikäisten suomalaisten laskee ainakin seuraavat 20 vuotta Samaan aikaan myös ns. huoltosuhde laskee eli työelämän

ulkopuolella olevien osuus väestöstä kasvaa

Työn määrän väheneminen tarkoittaa kansantalouden supistumista Kansantalouden pieneneminen tarkoittaa elintason laskua, sillä

vaikka työikäisten määrä laskee, suomalaisten määrä ei laske.

Joko suomalaisen työn tuottavuuden on noustava tai suomalaisen tekemän työn määrää on lisättävä Tästä syystä eläkeiän nostosta puhutaan niin paljon.

Suomen huoltosuhde romahtaa pysyvästi

Tila

stok

esku

s

Kun työvoimaa ei ole luvassa, myös investoinnit Suomeen tyrehtyvät.

Japani Suomea muutaman vuoden edellä:Robottikuutit lohduttavat tsunamista selvinneitä vanhuksia

(NHK Video screenshot)

www.tieke.fi Cen

ter

for

Inte

llige

nt R

obot

ics

KIS

T, K

orea

.

He

lsin

ki ja

Van

taa

kok

eile

vat

Jo v

anh

uste

nh

oito

rob

otte

ja

Innohoiva


Julkisen sektorin Baumolin tauti Yksityisellä sektorilla työn tuottavuus on moninkertaistunut

1970-luvun jälkeen Investoinnit tietotekniikkaa ja työprosesseihin

Tuottavuuden hedelmät on jaettu pääoman, työntekijöiden ja kuluttajien kesken Investoitu tuotantoon, jaettu osinkoina, nostettu palkkoina,

alennettu hintoina

Julkisella sektorilla työn tuottavuus ei ole noussut Palkkoja on jouduttu nostamaan, jotta työvoima ei pakenisi Yhdellä veroeurolla on saatu vuosi vuodelta vähemmän Talouskasvu on lisännyt veroeuroja, mutta nyt se on loppunut Veroja nostettava, palveluita leikattava tai tuottavuutta nostettava


Tuottavuusparadoksi Teollisuudessa investoitiin 1980 voimakkaasti tietotekniikkaan

Monessa yrityksessä tuottavuus teorioiden vastaisesti laski Joissakin yrityksissä tuottavuus kuitenkin nousi nopeasti

Ratkaisevaa ei ollut tietotekniikka vaan tietotekniikan avulla toteutettu toimintaprosessien muutos Vanhojen prosessien tietokoneistaminen laski tuottavuutta! Tietotekniikka poistaa toiminnasta joustavuuden ja hidastaa

toimintatapojen kehittämistä.

Julkisella sektorilla ollaan nyt, 30 vuotta myöhemmin samassa tilanteessa. Vrt pankkien, kansaeläkelaitoksen ja verottajan tuottavuuskehitystä

Teknologia ja tietotyön tuottavuusesim. työmenetelmädokumentit

• Valokuvien ottaminen• Ohjeiden kirjoittaminen

ja tulostaminen ja valokuvien kehittäminen

• Tekstien ja kuvien leik- kaaminen ja liimaaminen paperidokumenteiksi.

• Paperidokumenttien monistus värikopio- koneella

• Paperidokumenttien jakelu työpisteisiin.

• Valokuvien ottaminen digitaalikameralla

• Ohjeiden kirjoittaminen ja digitoitujen kuvien sijoittaminen tekstin lomaan

• Ohjeiden tulostaminen• Paperidokumenttien

jakelu työpisteisiin

• Valokuvien ottaminen digitaalikameralla

• Ohjeiden kirjoittaminen ja digitoitujen kuvien sijoittaminen oikeille paikoilleen

• Multimediadokumenttien sijoittaminen palvelin- tietokoneelle

1990-luvun alku ~ 1995 1999

235 min. 125 min. 91 min.


Prosessienhallintaa

Tapaturma-asemanperusprosessi

Paul Lillrank


Luutunutta sähköistä toimintaa kunnissa Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely ilman prosessin uudistamista

Sisäpostina keskushallintoon, skannataan, sähköpostina takaisin, asiatarkastus, sähköpostina esimiehelle, hyväksytään, sähköpostina keskushallintoon, maksetaan (usein myöhässä)– Saa viedä viisi päivää eli töitä tehdään iltaisin ja viikonloppuisin.– Kukaan ei saa olla sairas, matkalla, tehdä oikeita töitään koko päivää– Kun toimintaprosessi on jäykkä, ihmiset joustavat

Case Espoon sosiaalitoimi Uuden tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeisessä kaaoksessa toimeentulotukipäätöksen

saaminen saattoi kestää jopa 40 päivää– Tarvittiinkin lisää henkilökuntaa tuottavuuden paranemisen asemesta

Rakennuslupa kaavoittamattomalle tontille kesti kahdeksan kuukautta Hakemusta käsitellään vain tunteja tai päiviä, joita kyllä on tehostettu tietotekniikan avulla

Tekniikan on tuettava joustavuutta ja jatkuvaa kehitystä, ei vaikeutettava niitä Kehityksen pyörä ei saa pysähtyä!

Toim

inna

n tu

otta

vuus

ja la

atu Jatkuva

kehittäminen

”Reengineering”

teoria

Jatkuva kehitysei onnistu

Käyttöönotoanongelmat

käytäntö

Kehityksen pyörä pysähtyy


Käyttäjän sähköinen näkökulma Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit

Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi!– Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua

Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa

(sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen

Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin Kehittäjät eivät osaa asettua käyttäjän asemaan Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on

yksinkertaisempi Käytettävyystestaus osaksi tietojärjestelmän hyväksyntää!


Julkisen tuottavuuden jarruja Julkisen sektorin tehtävien määrä kasvaa jatkuvasti

Palveluita ja etuuksia ei kyetä uudistamaan, koska aina jokin ryhmä kokee menettävänsä jotain

Kuntien kaksipäinen, moniportainen johto Muutokset vaativat sekä poliittisen että virkamiesjohdon tuen

Päätöksenteon ja päätösten toimeenpanon hitaus Lain säätäminen tarpeen havaitsemisesta voimaantuloon vie vuosia Lain implementointi tietojärjestelmiin voi viedä vuosia

Kuntien budjetoinnin lyhytjänteisyys Budjetointi ei huomioi elinkaarikustannuksia, vain välittömät menot Investoinnit ja käyttömenot irrotetaan toisistaan, kustannus-

vaikuttavuu tta (ROI) ei huomioida

Kuntalaiset

Operatiivinen

Johto

Johto arvioi, että muutostatarvitaan, mutta ei tunnekonkreettista toimintaariittävän hyvin.

Konkreettisetongelmat jamahdollisuudet(tuotteet, toimintaja asiakkaat)tunnetaankentällä parhaiten

Johdon tehtävänä onhahmottaa kokonaisuusja tukea toiminnanmuutosta toiminnan omista lähtökohdista.

Mitä korkeampi organisaatio, sitä vaikeampaa

Poliittinenjohto


Osallistava toiminnan kehittäminen Tuotteiden, asiakkaiden ja avainprosessien paras asiantuntemus

on suorittavalla portaalla!1. Vanhojen toimintaprosessien ja organisaation tilanteen arviointi 2. Tavoitteiden ja niiden toteutumista arvioivien mittareiden ja muutosta tukevien

kannustinten määrittely– Eli miksi uusi tietojärjestelmä ylipäätään hankitaan?

3. Tavoitteen toteutumista palvelevien uusien toimintaprosessien ja organisaatiorakenteen määrittely

4. TiVi-järjestelmän määrittely– Uudet lelut eli tietotekniikka itse ei saa olla kehittämisen tavoite vaan väline

Myös henkilöstöllä on kehittämistarpeita, jotka hyödyttävät koko organisaatiota. Myös johto on altis muutosvastarinnalle

Mite

n jä

rjeste

lmää kä

yte

tään

Kenen

ja m

ihin

tätä

pitä

isi käyttä

ä

Hei, t

äm

ä h

om

ma e

i ku

ulu

tänne!

Käytt

ölii

ttym

än o

ngelm

at

Mate

riaalin

halli

nnan o

ngelm

at

Ei hajuakaan todellisuudesta.

Valtava määrä marmatusta ja kurinaa.

X

X

Kun johto hankkii tietojärjestelmän…

Case Duunitori.fi(vrt. virkatyönä tuotettuihin sähköisiin palveluihin)

Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin päällä yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.


Suomen osaamishaasteita Suomi on heikko Tivi-teknologian

hyödyntäjä Meillä on paljon tivi-tekniikkaa mutta me käytämme

sitä lähinnä vanhojen prosessien pyörittämiseen

Olemme erityisen huonoja verkostoitujia ja kansainvälistyjiä Suomalaisnuorten halukkuus opiskella ulkomailla heikko Suomalaiset tottuneet elämään suljetussa monokulttuurissa

Suomalaisten tivi-tekninen ja tieteellis-teknologinen osaaminen heikkoa Suomen erinomaisuus tieteessä ja teknologiassa on vaarallinen myytti

CC

SA

Attr

ibut

ion

Sug

ree

30.9.2010 www.kasvi.org 22

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 23

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja

riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.

TIEKEn toiminnan painopisteet ovat1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut

TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €

TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä

2013

Education

Kuntien tuottavuusparadoksi