LATAA TÄSTÄ KIRJAN LAKILIITE! (.pdf)

KOULUTUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ KÄYTÄNNÖSSÄ – SÄÄDÖKSET

Lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 1125/2015(julkaisupäivä 10.9.2015) saakka.

3

SISÄLLYS

I PERUSOPETUSPerusopetuslaki 21.8.1998/628 7Perusopetusasetus 20.11.1998/852 21Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen

valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 20.12.2001/1435 (kumottu) 25

Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 28.6.2012/422 29

II LUKIOLukiolaki 21.8.1998/629 34Lukioasetus 6.11.1998/810 43Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 26.8.2005/672 45Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta 17.11.2005/915 48Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä

valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 14.11.2002/955 (kumottu) 50Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä

valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 13.11.2014/942 54Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista

lukiokoulutuksessa 19.9.2006/856 58

III AMMATILLINEN KOULUTUSLaki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630 59Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta 6.11.1998/811 73Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 77Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 6.11.1998/812 83Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

9.10.2014/801 85Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen

tutkintorakenteesta 9.10.2014/835 86Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista

ammatillisessa peruskoulutuksessa 20.12.2012, 4/2013 92Opetusministeriön asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan

opintososiaalisista eduista tietopuolisen opetuksen aikana 9.8.2007/799 98

4

IV OPISKELUHUOLTOOppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287 99Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveyden-

huollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 6.4.2011/338 104

V TAITEEN PERUSOPETUSLaki taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 107Asetus taiteen perusopetuksesta 6.11.1998/813 109

VI VAPAA SIVISTYSTYÖLaki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632 110Asetus vapaasta sivistystyöstä 6.11.1998/805 118

VII HALLINTO JA HENKILÖSTÖLaki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta 21.8.1998/634 121Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden valtion oppilaitosten

johtokunnista 3.5.2011/410 122Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista 10.12.2009/1061 123Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta

tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä 18.12.1998/1058 124Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja

perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä 10.4.2014/294 126

Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä 14.10.2010/882 128Laki eräistä opetusalan eläkejärjestelyistä 4.9.1998/662 130Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986 132Asetus eräiden taidealojen opettajien pedagogisesta kelpoisuudesta

14.12.1998/948 140Valtioneuvoston asetus eräiden Oulun yliopistossa suoritettujen opintojen

tuottamasta kelpoisuudesta teknisen työn opetukseen 6.9.2001/780 141

VIII RAHOITUSLaki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 29.12.2009/1704 142Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

30.12.2014/1446 154Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 29.12.2009/1705 156

5

Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 29.12.2009/1766 171

Opetusministeriön asetus vieraskielisten sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista 29.12.2009/1777 179

Opetusministeriön asetus eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista 19.12.2001/1323 180

Opetusministeriön päätös eräiden valtion oppilaitosten maksullisista suoritteista 22.12.1998/1097 182

IX AMMATTIKORKEAKOULUTAmmattikorkeakoululaki 14.11.2014/932 183Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129 195

X YLIOPISTOTYliopistolaki 24.7.2009/558 201Valtioneuvoston asetus yliopistoista 15.10.2009/770 218Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumis-

koulutuksista 19.8.2004/794 220

XI AMMATTIPÄTEVYYSLaki ammattipätevyyden tunnustamisesta 30.11.2007/1093 235Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta

virkakelpoisuudesta 11.7.1986/531 239Laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä 16.3.2007/273 241

XII OPINTOTUKIOpintotukilaki 21.1.1994/65 249Opintotukiasetus 8.4.1994/260 264Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden

koulumatkatuesta 10.1.1997/48 267Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen

opiskelijoiden koulumatkatuesta 23.4.2015/530 270

i perusopetus 7

Perusopetuslaki 21.8.1998/628

1 luku. Soveltamisala ja tavoitteet

1 §.(19.12.2003/1136) Soveltamisala. Tässä lais sa sää-detään perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta.

Lisäksi laissa säädetään pääsääntöisesti oppivelvolli-suuden alkamista edeltävänä vuonna annettavasta esi-opetuksesta, perusopetuksen oppimäärän suorittaneille annettavasta lisäopetuksesta, maahanmuuttajille järjes-tettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Jos tämän lain mu-kaista esiopetusta järjestetään lasten päivähoidosta anne-tun lain (36/1973) 1 §:n 2 tai 3 momentin tarkoittamas-sa päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan lisäksi, jollei tässä laissa tai sen nojalla asetuksella toisin säädetä, mitä lasten päivähoidosta annetussa laissa tai sen nojalla asetuksella säädetään.

Muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä perusope-tuksesta säädetään 46 §:ssä.

Aamu- ja iltapäivätoiminnasta säädetään 8 a lu-vussa. Muista tämän lain säännöksistä aamu- ja ilta-päivätoimintaan sovelletaan 40, 41 ja 43 §:n sekä 44 §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä.

Tässä laissa mainitulla esiopetuksessa olevalla op-pilaalla tarkoitetaan 26 a §:n mukaiseen esiopetukseen osallistuvaa lasta. (12.12.2014/1040)

2 §. Opetuksen tavoitteet. Tässä laissa tarkoitetun ope-tuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyy-teen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyy-teen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja tai-toja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhais-kasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.

Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä ai-kana.

Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yh-denvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.

3 §. Opetuksen järjestämisen perusteet. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita si-ten kuin tässä laissa säädetään.

Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytys-ten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. (13.6.2003/477)

Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.

2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä

4 §. Velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetusta. (23.12.1999/1288) Kunta on velvollinen järjestä-mään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille pe-rusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltä-vänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esi-opetusta 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidenne-tyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niil-

le lapsille, jotka 27 §:n mukaisesti aloittavat perusope-tuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Kunta voi jär-jestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne 7 tai 8 §:ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yk-sityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukai-sesti. (23.12.1999/1288)

Edellä 1 momentissa tarkoitettua kuntien välistä yh-teistyötä varten voidaan perustaa kuntayhtymä. Kun-tayhtymästä on voimassa, mitä opetuksen järjestäjästä säädetään.

3 momentti on kumottu L:lla 30.12.2013/1267. Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä

asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. (23.12.1999/1288)

4 a §. (30.12.2013/1267) Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetus. Tässä pykälässä tarkoitetulle esi- tai perusopetuksessa olevalle oppilaalle annetaan opetusta, jolla on oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppi-laan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite. Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa tämän lain 6 tai 28 §:ssä tarkoitetussa koulussa tai esiopetuksen järjes-tämispaikassa, johon oppilas on otettu. Sairaalan sijain-tikunta on kuitenkin velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä huomioon ottaen on mahdollista. Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa ole-valle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistar-peensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutuk-selliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole tämän tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista. Myös kunnat, joissa sijaitsee erikoissairaan-hoitolaissa (1062/1989) tarkoitettu erikoissairaanhoidon muu toimintayksikkö, voivat järjestää opetusta erikois-sairaanhoidossa olevalle oppilaalle.

Hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaan-hoidon toimintayksikön sijaintikunta ja oppilaan ope-tuksen järjestäjä sekä oppilaan kotikuntalain mukainen kotikunta sopivat yhdessä tässä pykälässä tarkoitetun opetuksen järjestämisestä oppilaalle kuultuaan ensin op-pilasta, tämän huoltajia tai muuta laillista edustajaa, op-pilaan opetuksen järjestäjää sekä oppilaan oppilashuol-losta vastaavia henkilöitä. Mikäli sopimukseen ei päästä, päätöksen tekee hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta.

Oppilaan opetuksen järjestäjän tulee hoidosta vastaa-van sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayk-sikön sijaintikunnan kanssa moniammatillisessa yhteis-työssä sopia ja järjestää siirtymisen kannalta välttämä-

8 i perusopetus

tön tuki opetuksen järjestämiseksi oppilaan siirtyessä 1 momentissa tarkoitettuun opetukseen ja takaisin. Mikäli oppilaan opetuksen järjestäjä on muu kuin oppilaan hoi-don aikainen kotikunta, myös oppilaan kotikuntaa tulee kuulla. Oppilaan tulee voida 1 momentissa säädettyjen velvollisuuksien lakattua palata siihen opetukseen, johon oppilas osallistui ennen siirtymistään 1 momentissa sää-dettyyn opetukseen.

Erikoissairaanhoidossa oleva oppilas on oikeutettu 32 §:n 1 momentin mukaiseen ilmaiseen kuljetukseen tai riittävään avustukseen osallistuessaan tämän pykälän mukaiseen opetukseen.

5 §. (29.12.2009/1707) Muu opetus ja toiminta. Kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, lisä-opetusta ja kunnan päättämässä laajuudessa perusopetuk-sen 7–9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Kunta päättää perusopetuksen järjestämisestä muille kuin oppivelvollisille.

Joustavan perusopetuksen toiminnan järjestämisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

6 §. Oppilaan koulupaikan määräytyminen. Ope tus tu-lee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämis-paikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ot-taen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetuk-seen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivä-hoitopalveluita. (23.12.1999/1288)

Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä lais-sa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukai-sen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan ope-tusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoit-taa myös vastaavat edellytykset täyttävä 4 §:n 1 mo-mentissa tarkoitettu päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskiel-tä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. (23.12.1999/1288)

Lasta ei ilman huoltajan suostumusta saa osoittaa opetukseen, jossa 31 §:n 3 momentin nojalla peritään oppilaalta maksuja, eikä opetukseen, jossa kunnan pää-töksen tai opetuksen järjestämisluvan perusteella nouda-tetaan erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatus-opillista järjestelmää.

3 luku. Muut opetuksen järjestäjät

7 §. Rekisteröity yhteisö tai säätiö opetuksen järjestäjänä. Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tässä laissa tarkoitetun opetuksen jär-jestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, et-tä opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulu-tus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Lupa vieraskielisen opetuksen, erityisopetuksen, erityi-seen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen ja kansanopistossa

muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen jär-jestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakun-nallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella, vaikka opetuksen järjestäjä ei ole tehnyt edellä tarkoitettua so-pimusta. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjes-tettävää opetusta varten.

Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa luvassa määrätään kunnat, joissa opetusta järjestetään, opetuskieli, erityi-nen koulutustehtävä, koulutuksen järjestämismuoto se-kä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksesta opetuksen järjestämislupaan päättää asianomainen ministeriö.

Valtioneuvosto voi peruuttaa opetuksen järjestämistä koskevan luvan, jos koulutus ei täytä 1 tai 2 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos ope-tus järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä.

Esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut opetuksen järjestäjä voi hankkia esiopetuspalvelut julkiselta tai yksi-tyiseltä palveluiden tuottajalta. Opetuksen järjestäjä vas-taa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. (23.12.1999/1288)

8 §. Valtio opetuksen järjestäjänä. Valtio voi järjestää tässä laissa tarkoitettua opetusta. Opetuksen järjestämi-sestä ja toiminnan lopettamisesta päättää asianomainen ministeriö noudattaen soveltuvin osin, mitä 7 §:n 2–4 momentissa säädetään.

4 luku. Opetus

9 §. Opetuksen laajuus. Perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan yhdeksänvuotinen.

Esiopetus ja lisäopetus kestää yhden vuoden. Esiope-tus voi 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn op-pivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa sekä asian omaisen ministeriön luvalla 10 §:n 4 momentissa tarkoitetussa vieraskielisessä ope-tuksessa kestää kaksi vuotta.

Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen val-mistavan opetuksen laajuus vastaa yhden vuoden oppi-määrää. (19.12.2008/1037)

Opetuksen laajuudesta säädetään tarkemmin asetuk-sella.

10 §. Opetuskieli. Koulun opetuskieli ja muualla kuin koulussa järjestettävässä opetuksessa käytettävä kieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kie-lellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. (23.12.1999/1288)

Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. Kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa ope-tusta myös viittomakielellä.

Jos opetuksen järjestäjä antaa opetusta useammalla kuin yhdellä sellaisella 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla

i perusopetus 9

opetuskielellä, jolla oppilas pystyy opiskelemaan, oppi-laan huoltaja saa valita opetuskielen.

Lisäksi erillisessä opetusryhmässä tai koulussa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin 1 mo-mentissa mainitulla kielellä.

11 §. Opetuksen sisältö. Perusopetuksen oppimäärä si-sältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai mää-rätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjalli-suutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristö-oppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, ku-vataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perus-tua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrä-tään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi 7 tai 8 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutusteh-tävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. (1.6.2001/453)

Oppilaalle voidaan antaa opetusta muissakin kuin 1 momentissa mainituissa perusopetukseen soveltuvissa aineissa sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrä-tään. Näiden aineiden opiskelu voi olla oppilaalle osittain tai kokonaan vapaaehtoista tai valinnaista.

Oppilaalle tulee antaa oppilaanohjausta. Esiopetuksesta, lisäopetuksesta ja perusopetukseen

valmistavasta opetuksesta on sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, voimassa, mitä 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään.

12 §. Äidinkielen opetus. Äidinkielenä opetetaan oppi-laan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä.

Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta op-pilaan äidinkieltä.

13 §. (6.6.2003/454) Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mi-hin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmis-tö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Op-pilas, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi huoltajan ilmoitettua asiasta perusopetuksen järjestä-jälle osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.

Vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirk koon tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnon opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa ope tusta.

Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnol-lisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle oppi-laalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskon-tonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät.

Jos oppilas kuuluu useampaan kuin yhteen uskon-nolliseen yhdyskuntaan, oppilaan huoltaja päättää, min-kä uskonnon opetukseen oppilas osallistuu.

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppi-laalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitet tuun us-konnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulu valle oppilaalle, jol-

le ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opete-taan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Perus-opetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustie-don opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.

Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajan pyynnöstä osallistua myös sellaiseen perusope-tuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, jo-ka oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perus-teella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.

14 §. Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet. Valtio-neuvosto päättää tässä laissa tarkoitetun opetuksen ylei-sistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aine-ryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).

Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiainei-den ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauk sen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskei-sistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja op-pilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitel-man perusteet). (13.6.2003/477)

Opetusministeriö valmistelee 1 momentissa tarkoi-tetun tuntijakoa koskevan päätöksen esiopetusta koske-vilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Opetushallitus valmistelee 2 momentissa tar-koitetun opetussuunnitelman perusteita koskevan pää-töksen esiopetusta, oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveys alan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. (13.6.2003/477)

15 §. Opetussuunnitelma. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua opetusta varten opetus-suunnitelma. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten.

Opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perus-teista säädetään 14 §:n 3 momentissa, laatia yhteistyös-sä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Ope-tuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja koulun yhteistyön sekä opetussuunnitelman perusteiden mukai-sen oppilashuollon järjestämistavasta. (13.6.2003/477)

Asianomaisen ministeriön luvalla perusopetusta ja lu-kiokoulutusta varten voidaan hyväksyä yhteinen opetus-suunnitelma tai perusopetuksen opetussuunnitelma voi sisältää ammatillisia opintoja.

16 §. (24.6.2010/642) Tukiopetus ja osaaikainen erityisopetus. Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhyt-aikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta.

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai kou-lunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisope-tusta muun opetuksen ohessa.

16 a §. (24.6.2010/642) Tehostettu tuki. Oppilaalle, jo-ka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään sään-nöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuun-nitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja

10 i perusopetus

huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edus-tajan kanssa. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle annettavia, erityisesti 16, 31 ja 31 a §:ssä tarkoitettuja tukimuotoja sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostetun tuen ja oppimissuunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa.

Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitel-lään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. (30.12.2013/1288)

17 §. (24.6.2010/642) Erityinen tuki. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mu-kaan annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppi-laan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai koko-naan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Täs-sä momentissa tarkoitetun oppilaan opetuksessa voidaan poiketa 11 §:stä sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään.

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosi-luokalle siirtymistä. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä oppilaan pääsääntöinen ope-tusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut 31 §:ssä tarkoitetut palvelut sekä tarvittaessa 1 momentissa tarkoitettu oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemis-tä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa siten kuin hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään sekä hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etene-misestä ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilan-teesta sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteel-lisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. (30.12.2013/1288)

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai pe-rusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja op-pimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymi-sen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan eri-tyisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Edellä tarkoite-tussa tilanteessa erityisen tuen päätöstä tarkistetaan siten kuin 2 momentissa säädetään.

Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä 1 mo - mentissa tarkoitettua tukea, päätöksen oppilaalle järjestet-tävästä erityisestä tuesta tekee opetuksen järjestäjän esi-tyksestä oppilaan asuinkunta.

Niiden opetusryhmien muodostamisesta, joissa on yksi tai useampia erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita tai pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia oppi-laita, säädetään valtioneuvoston asetuksella.

17 a §. (24.6.2010/642) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityistä tukea koske-

van päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadit-tava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tar-vittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Suun-nitelmasta on käytävä ilmi oppilaan erityistä tukea kos-kevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen an-taminen. Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mu-kaiseksi. Suunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa.

18 §. Erityiset opetusjärjestelyt. Oppilaan opiskelu voi-daan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojal-la säädetään ja määrätään, jos:

1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot;

2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai

3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvis-tä syistä.

Jos oppilaan huoltaja ei ole tehnyt esitystä opiske-lun järjestämisestä 1 momentissa tarkoitetulla tai sen nojalla säädetyllä tavalla, on huoltajalle varattava tilai-suus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Muil-le kuin oppivelvollisille järjestettävässä opetuksessa on vastaavasti varattava oppilaalle tilaisuus tulla kuulluksi. (13.6.2003/477)

19 §. Opetuksen julkisuus. Tässä laissa tarkoitettu ope-tus on julkista. Perustellusta syystä voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta rajoittaa.

20 §. (13.6.2003/477). Kokeilu. Koulutuksen tai ope-tuksen kehittämiseksi järjestettävässä kokeilussa voidaan poiketa 14 §:ssä tarkoitetusta tuntijaosta ja opetussuun-nitelman perusteista sekä säännöksistä, jotka koskevat:

1) oppilaalle annettavan opetuksen vuosittaista ja vii-koittaista määrää sekä oppilaan päivittäistä työmäärää;

2) koulunkäynnin aloittamisajankohtaa; ja 3) vuosiluokalta toiselle siirtymistä. Kokeiluluvan myöntää opetusministeriö. Jos kokei-

lussa ei poiketa 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetuista säännöksistä eikä tuntijaosta, kokeiluluvan myöntää ope-tushallitus.

Kokeilulupa myönnetään opetuksen järjestäjän hake-muksesta. Lupa tarpeelliseen kokeiluun voidaan myön-tää sellaiselle opetuksen järjestäjälle, jolla on edellytyk-set toteuttaa kokeilu sen tarkoitusta vastaavalla tavalla ja opetukseen liittyviä oppilaiden oikeuksia vaarantamatta. Kun samaan kokeiluun osallistuu useiden opetuksen jär-jestäjien kouluja, koulut valitaan alueellisesti ja kieliryh-mittäin mahdollisimman edustavasti.

Kokeilulupa voidaan myöntää enintään kolmeksi vuo-deksi ja sitä voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella. Kokeilussa tulee noudattaa opetushallituksen hyväksy-mää kokeiluohjelmaa.

5 luku. Arviointi

21 §. (30.12.2013/1296) Koulutuksen arviointi. Kou-lutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain

i perusopetus 11

tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittä-mistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.

Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa kou-lutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa ar-viointiin.

Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta sääde-tään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta an-netussa laissa (1295/2013).

Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia sään-

nöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä. 22 §. Oppilaan arviointi. Oppilaan arvioinnilla pyri-

tään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehit-tämään oppilaan edellytyksiä itsearvioin tiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.

Opintosuoritusten arvioinnista ja opinnoissa etene-misestä on voimassa, mitä niistä asetuksella säädetään ja opetushallitus määrää. Todistuksiin merkittävistä tie-doista päättää opetushallitus.

Jollei oppilaan huoltaja ole tehnyt esitystä oppilaan jättämisestä vuosiluokalle oppilaan yleisen koulume-nestyksen vuoksi, huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. (13.6.2003/477)

6 luku. Työaika

23 §. Lukuvuosi. Perusopetuksessa lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Lu-kuvuodessa on 190 työpäivää. Asianomaisen ministeriön luvalla työpäivien määrä voi erityisestä syystä olla sää-dettyä suurempi. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.

Lukuvuoden koulutyön päättymisajankohdasta sää-detään asetuksella.

Milloin opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu jär-jestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuun-nitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa, on menetetyt työpäivät korvattava lisäämällä työpäiviä enintään kuudella päivällä.

24 §. Oppilaan työmäärä. Perusopetuksessa oppilaan työmäärä saa olla enintään sellainen, että hänelle kou-lunkäyntiin, koulumatkoihin ja kotitehtäviin käytettävä aika huomioon ottaen jää riittävästi aikaa lepoon, virkis-tykseen ja harrastuksiin.

Oppilaalle annettavan perusopetuksen päivittäisestä ja viikoittaisesta määrästä säädetään asetuksella.

7 luku. Oppivelvollisuus sekä oppilaan oikeudet ja velvollisuudet

25 §. Oppivelvollisuus. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvol-lisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suori-tettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta.

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mah-dollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivel-vollisuus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta.

26 §. Oppivelvollisuuden suorittaminen. Oppivelvolli-sen on osallistuttava tämän lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuk-sen oppimäärää vastaavat tiedot. Edellä 25 §:n 2 mo-mentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden pii-rissä olevan tulee osallistua oppivelvollisuuden alkamis-vuonna järjestettävään esiopetukseen. (13.6.2003/477)

Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huolta-jan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suo-ritettua. (13.6.2003/477)

Jos oppivelvollinen ei osallistu tämän lain mukaises-ti järjestettyyn opetukseen, oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä.

26 a §. (12.12.2014/1040) Esiopetukseen osallistuminen. Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muu-hun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen 25 §:n 2 mo-mentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiris-sä olevan lapsen on osallistuttava 26 §:n 1 momentin mu-kaisesti esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamisvuonna. Lisäksi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona lapsi täyttää viisi vuotta.

Sellaisella lapsella, joka 27 §:n mukaisesti aloittaa pe-rusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on oikeus saa-da esiopetusta tämän pykälän 1 momentissa säädetyn li-säksi myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna.

Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osal-listuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.

Esiopetukseen hakeutumisesta ja opetusryhmien muo-dostamisesta esiopetuksessa voidaan säätää valtioneuvos-ton asetuksella.

27 §. Opetuksen poikkeava aloittamisajankohta. Lapsel-la on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikai-semmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääke-tieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suo-riutua opiskelusta. Opetuksen järjestäjä voi mainittujen selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perus-opetus vuotta säädettyä myöhemmin.

28 §. Koulutuspaikka. Perusopetuksessa oppilaalla on oikeus käydä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua koulua.

Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun kouluun. Tässä mo-mentissa tarkoitettuja oppilaita otettaessa hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Jos opetuk-sessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otet-taessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoi-tettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi kuiten-kin päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan en-sisijaisesti kunnassa asuvia lapsia.

12 i perusopetus

28 a §. (30.12.2013/1263) Valtuus säätää lisäopetukseen hakemisesta.

Hakumenettelystä lisäopetukseen voidaan säätää val-tioneuvoston asetuksella.

28 b §. (30.12.2013/1263) Päätös lisäopetuksen oppilaaksi ottamisesta. Jos päätös oppilaaksi ottamisesta teh-dään käyttäen 28 a §:n nojalla säädettyjä hakumenette-lyitä, joissa useaan koulutukseen voidaan hakea yhdellä hakemuksella, valitsematta jättämisestä voidaan ilmoittaa hakijalle postitse kirjeellä.

Jos oppilasvalinnan tuloksesta on ilmoitettu kirjeel-lä, opetuksen järjestäjän tulee antaa oppilaaksi ottamista koskeva kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen ha-kijan pyynnöstä. Hakijan tulee kirjallisesti tai suullisesti pyytää päätöksen antamista 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedoksi 1 momentissa tarkoitetun il-moituksen oppilasvalinnan tuloksesta.

Tässä pykälässä tarkoitetussa menettelyssä noudate-taan muutoin, mitä päätöksen antamisesta hallintolaissa säädetään.

29 §. (30.12.2013/1267) Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turval-liseen opiskeluympäristöön.

Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hal-lussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väki-vallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhtey-dessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuun-nitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelmien laatimisesta.

Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssään-nöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen jär-jestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetön-tä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyi-syyttä.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyh-teisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeel-lisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukai-sesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 mo-mentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan an-taa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siis-teydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumises-ta koulurakennuksissa ja koulun alueella.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voi-massa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitel-man tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häi-rinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllisty-neen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

30 §. Oikeus saada opetusta. Opetukseen osallistuval-la on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mu-kaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimi-sen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. (24.6.2010/642)

Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voi daan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoit-teet.

Oppilaan huoltaja päättää 11 §:ssä tarkoitettuja oppi-aineita ja oppimääriä koskevista valinnoista. Valittu ai-ne tai oppimäärä voidaan, sen jälkeen kun huoltajaa on asias ta kuultu, muuttaa toiseksi, jos opetusta ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää oppilaan omassa eikä muussa koulussa.

31 §. Opetuksen maksuttomuus. Opetus ja sen edellyt-tämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edel-lyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus-palvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 §:n nojalla järjes-tettävät palvelut. (13.6.2003/477)

Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työ-päivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täy-sipainoinen maksuton ateria.

Ulkomailla järjestettävässä opetuksessa ja yksityisen yhteisön tai säätiön asianomaisen ministe riön antaman erityisen koulutustehtävän perusteella muulla kuin 10 §:n 1 momentissa tarkoitetulla opetuskielellä järjestä-mässä opetuksessa voidaan oppilaalta 1 ja 2 momentin estämättä periä kohtuullisia maksuja.

31 a §. (13.6.2003/477) Oppilashuolto. Oppilas-huollosta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). (30.12.2013/1288)

2 momentti on kumottu L:lla 30.12.2013/1288.3 momentti on kumottu L:lla 30.12.2013/1288.4 momentti on kumottu L:lla 30.12.2013/1288.5 momentti on kumottu L:lla 30.12.2013/1267.32 §. Koulumatkat. Jos perusopetusta tai lisäopetus-

ta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pi-tempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetuk-seen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoite-tusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoi-dosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivä-hoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saa-valla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppi-laalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Mak-suttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljetta-mista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. (19.12.2003/1139)

i perusopetus 13

Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enin-tään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden al-kaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enin-tään kolme tuntia. (24.6.2010/642)

Jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, et-tä huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattami-sesta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi, jos esiopetus-ta saava lapsi osallistuu toisessa kunnassa järjestettävään lasten päivähoitoon lasten päivähoidosta annetun lain 11 c §:ssä tarkoitetulla tavalla, opetuksen järjestäjällä on oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kul-jettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksis-ta päivähoito- ja esiopetuspaikan välillä. (8.4.2011/324)

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mah-dollisuus ohjattuun toimintaan.

33 §. Majoitus. Jos perusopetusta, lisäopetusta tai 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvolli-suuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan kou-lumatkaa ei voida järjestää 32 §:n 2 momentissa sääde-tyllä tavalla, on oppilaalla oikeus maksuttomaan majoi-tukseen ja täysihoitoon. (23.12.1999/1288)

Koulun työvuoden aikana oppilaalla on oikeus mak-suttomiin matkoihin majoituspaikan ja kodin välillä lo-mien ja viikonloppujen yhteydessä.

Majoitetut oppilaat ovat velvolliset majoituspaikas-saan suorittamaan kohtuullisen määrän heille soveltuvia tehtäviä.

Oppilaalta, joka on otettu muuhun kuin 6 §:n 2 mo-mentissa tarkoitettuun kouluun, voidaan 1 ja 2 momen-tin estämättä periä kohtuullisia maksuja.

34 §. Tapaturman hoito ja terveydenhuolto. Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton. (23.12.1999/1288)

Kouluterveydenhuollosta sekä oppilaiden sosiaa listen ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi tarvittavista palveluista säädetään erikseen.

34 a § on kumottu L:lla 19.12.2014/1225.35 §. Oppilaan velvollisuudet. Oppilaan tulee osallistua

tässä laissa säädettyyn opetukseen johon hänet on otettu, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. (12.12.2014/1040)

Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa va-hinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Va-hingoista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle. (30.12.2013/1267)

Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestä-mään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaa-man tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan. Tehtävä tulee suorittaa valvotusti eikä se saa muodostua oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ot taen oppilaalle vaaralliseksi tai raskaaksi eikä sen suorittami-nen saa kestää enempää kuin kaksi tuntia. Oppilas ei voi

tehtävän suorittamisen vuoksi jäädä pois opetuksesta. Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuo-lella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Tehtävän suorittaminen tulee ot-taa huomioon päätettäessä tämän lain mukaisista kurin-pidollisista toimenpiteistä. (30.12.2013/1267)

35 a §. (30.12.2013/1267) Kasvatuskeskustelu. Oppi-las, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita op-pilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaise-na toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enin-tään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kas-vatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.

Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppi-laan hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai reh-tori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoit-taa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdol-lisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tar-peelliseksi.

36 §. (13.6.2003/477) Kurinpito. Oppilas, joka häirit-see opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kir-jallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jäl-ki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjal-linen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurin-pitorangaistuksia.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistu-maan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemas-sa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kär-sii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeu-tuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvon-nan alaisena suorittamaan tehtäviään.

Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kas-vatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitys-taso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voi-daan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. (30.12.2013/1267)

Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas jou-tuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman

14 i perusopetus

tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mu-kaisesta opetuksesta. (30.12.2013/1267)

36 a §. (13.6.2003/477) Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppi-laalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitä-vä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuulta-va oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. En-nen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huol-tajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erot-tamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.

Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka es-tää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuo-siluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetul-le oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus to-teutetaan ja oppimista seurataan.

Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täy-täntöönpanosta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 §:n 1 ja 2 momentissa ja 32 §:ssä sääde-tään, ja lisäksi, mitä jäljempänä 4 momentissa säädetään.

Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muus-sa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmei-nen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täy-täntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.

Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täy-täntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöön-panon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään.

Rehtorin ja opettajan päätösvallasta jälki-istunnon määräämisessä sekä 36 §:n 2–4 momentissa tarkoitetusta asiasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen jär-jestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Sosiaa-lihuollosta vastaavan toimielimen edustuksesta käsiteltä-essä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koske-vaa asiaa säädetään lastensuojelulain 24 §:n 2 momen-tissa. Kirjallisen varoituksen antamisesta voi opetuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös koulun rehtori. (30.12.2013/1267)

36 b §. (13.6.2003/477) Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen. Rehtorilla ja opettajal-la on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetus-tilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei nouda-ta 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemäl-lä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppi-

laan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoite-tuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttö-välineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opetta-jan tai rehtorin tulee antaa kir jallinen selvitys tapahtu-neesta opetuksen järjes täjälle.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

36 c §. (13.6.2003/477) Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Sinä aikana, jolloin oppilasta vastaan on vireillä syyte yleises-sä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syyttees-tä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jo-ta ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan ran-gaista kurinpidollisesti.

Jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistuk-seen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitoran-gaistusta. Oppilas saadaan kuitenkin erottaa määräajak-si, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.

36 d §. (30.12.2013/1267) Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita. Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa op-pilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista.

Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää hal-tuun ottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oi-keus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottami-seksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain oppilaan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita sekä esineitä tai aineita, joita käyte-tään oppimisen tai opetuksen häiritsemiseen.

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotos-sa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voi-massa myös ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuun-nitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toi-mintaan.

36 e §. (30.12.2013/1267) Oikeus tarkastaa oppilaan tavarat. Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän ai-kana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päälli-sin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momen-tissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ot-tamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turval-lisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on

i perusopetus 15

ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hal-lussaan niitä ole.

Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkas-tuksen syy.

Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa suku-puolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäk-si toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.

Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorit-tamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kan-nalta ehdottoman välttämätöntä.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voi-massa myös ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuun-nitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toi-mintaan.

36 f §. (30.12.2013/1267) Haltuunoton ja tarkastamisen yleiset periaatteet. Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvalli-sesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökoh-taiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottami-sessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuh-teiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa.

Edellä 36 d §:n mukaisten voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjalli-nen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Oppi-laan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ot-taminen tulee kirjata. Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoite-tuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajille mahdollisimman pian.

36 g §. (30.12.2013/1267) Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen. Opettajan tai rehtorin 36 d §:n perusteella haltuun ottama häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle oppitun-nin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on to-dennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häi-rintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä.

Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esi-neet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muul-le lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomai-selle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hal-lussaan.

Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjes-tää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luo-vuttaa poliisille välittömästi.

Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuun-ottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen tulee kirjata.

36 h §. (30.12.2013/1267) Oppilashuolto kurinpidon ja ojentamisen yhteydessä. Opetuksen järjestäjän on huoleh-dittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu kurinpitorangaistus tai jolta ope-tus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi 36 §:n 2 tai 3 momentin nojalla, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa 36 §:n 2 ja 3 mo-mentissa tarkoitettujen toimenpiteiden jälkeen.

36 i §. (30.12.2013/1267) Kurinpidollisten ja kasvatuksellisten toimien seuraaminen. Opetuksen järjestäjän tulee seurata 35 a, 36, 36 b, 36 d ja 36 e §:n mukaisten toimenpiteiden käyttöä ja niiden kehittymistä.

8 luku. Erinäiset säännökset

37 §. Henkilöstö. Jokaisella koululla, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori.

Opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestä-mismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan vir-koja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä.

Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista sääde-tään valtioneuvoston asetuksella. Opetushallitus voi tar-vittaessa antaa asetuksen säännöksiä täydentäviä määräyk-siä. Aluehallintovirasto voi erityisestä syystä myöntää kel-poisuusvaatimuksista erivapauden. (22.12.2009/1444)

38 §. Erityinen tutkinto. Perusopetuksen oppimäärä tai sen osa voidaan suorittaa erityisessä tutkinnossa sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

39 §. (24.6.2010/642) Erityisopetuksen tukitehtävistä huolehtiminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päät-tää, että opetuksen järjestäjän on huolehdittava 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun erityisen tuen yhteydessä an-nettavasta kuntoutuksesta sekä opetukseen liittyvistä ke-hittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä.

40 §. (24.6.2010/642) Henkilötietojen salassapito ja käsittely. Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 §:ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveyden-huollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmais-ta, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun hen-kilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtai-sista oloista ja taloudellisesta asemasta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapito-velvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppi-lashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtoril-le ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmu-kaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. (30.12.2013/1288)

16 i perusopetus

Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yk-silöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta.

Jos alle 18-vuotias oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tämän lain, lukiolain (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisesti järjestämään opetukseen, toimin-taan tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestä-jän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimi-tettava oppilaan opetuksen tai koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyyn-nöstä. (30.12.2013/1288)

Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salas-sapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisil-le henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tie-dot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olo-suhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäil-lä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. (20.3.2015/272)

41 §. Tietojensaantioikeus. Opetuksen järjestäjällä on tehtäviään hoitaessaan oikeus saada valtion ja kunnan vi-ranomaiselta koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen edellyttämät tilastotiedot ja muut vastaavat tiedot.

Opetuksen järjestäjän tulee pyynnöstä toimittaa val-tion opetushallintoviranomaisille niiden määräämät koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tiedot.

Jos oppilaan opetus järjestetään muussa kuin oppi-laan asuinkunnan koulussa, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppilaasta oppivelvollisen valvontaa varten op-pilaan asuinkunnalle.

Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten es-tämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen jär-jestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja tervey-denhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveyden-huollon ammattihenkilöltä. (24.6.2010/642)

41 a §. (30.12.2013/1288) Tiedonsiirto teknistä käyttöyhteyttä hyväksikäyttäen. Tässä laissa tarkoitettuihin rekistereihin sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa tietoon oikeutetulle teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen tek-nisen käyttöyhteyden avaamista tietoja luovuttavan on varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehdi-taan asianmukaisesti.

42 §. (7.8.2015/959) Oikaisuvaatimus. Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua aluehal-lintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä, jos päätös koskee:

1) oppilaaksi ottamista;2) 13 §:ssä tarkoitettua oikeutta saada uskonnon ja

elämänkatsomustiedon opetusta;3) 17 §:ssä tarkoitetun erityisen tuen järjestämistä;4) 18 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä;5) 25 §:n 2 momentissa säädettyä pidennettyä oppi-

velvollisuutta; sekä6) 27 §:ssä säädettyä perusopetuksen poikkeavaa

aloittamisajankohtaa.

L:lla 959/2015 muutettu 42 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

42 §. (22.12.2009/1444) Muutoksenhaku. Tässä laissa tarkoi-tettuun opetuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee 13 §:ssä tarkoitettua uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta, oppi-laalle annettavaa varoitusta, oppilaan määräaikaista erottamista, 31, 31 a, 32 ja 33 §:ssä ja 34 §:n 1 momentissa säädettyä etua ja oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muuhun kuin tässä mo-mentissa mainittuun 36 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa ha-kea muutosta valittamalla.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätökseen hae-taan muutosta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hal-lintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee:

1) oppilaaksi ottamista;2) 17 §:ssä tarkoitetun erityisen tuen järjestämistä;

(24.6.2010/642)3) 18 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä; sekä4) 27 §:ssä säädettyä perusopetuksen poikkeavaa aloittamis-

ajankohtaa.Päätökseen, jonka aluehallintovirasto on antanut 2 momentin

1–3 kohdassa tarkoitettua asiaa koskevasta valituksesta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolain-käyttölaissa säädetään. Päätökseen, jonka aluehallintovirasto on antanut 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun valitukseen, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Valitus 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä ja pää-töksestä, jolla oppilaalle on annettu kirjallinen varoitus tai hänet on erotettu määräajaksi, tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu oppilaan huoltajalle tiedoksi. Tässä momentissa tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä.

Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 3 ja 4 mo-mentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Edellä 22 §:ssä tarkoitettuun oppilaan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oppilaan huol-taja voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Arvioinnin uusimi-sesta ja oikaisusta säädetään tarkemmin valtioneuvoston ase-tuksella.

Kun opetusta järjestetään ulkomailla, toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hallinto-oikeus ja toimivaltainen aluehallin-toviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

42 a §. (7.8.2015/959) Muutoksenhaku hallintooikeuteen. Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen, joka koskee oppilaalle annettavaa kirjallista varoitusta, oppilaan mää-räaikaista erottamista, tai 31, 32 tai 33 §:ssä taikka 34 §:n 1 momentissa säädettyä etua ja oikeutta, saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hal-lintolainkäyttölaissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa ha-kea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei tässä laissa toi-sin säädetä.

L:lla 959/2015 lisätty 42 a § tulee voimaan 1.1.2016.42 b §. (7.8.2015/959) Muutoksenhakuaika. Valitus

päätöksestä, joka koskee oppilaalle annettavaa kirjallista varoitusta, oppilaan määräaikaista erottamista taikka 42 a §:n 2 momentissa tarkoitettua asiaa sekä oikaisuvaati-

i perusopetus 17

mus 42 §:ssä tarkoitetussa asiassa tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tiedoksi. Tässä pykälässä tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä.

L:lla 959/2015 lisätty 42 b § tulee voimaan 1.1.2016.42 c §. (7.8.2015/959) Muutoksenhaku oppilaan ar

viointia koskevaan päätökseen. Edellä 22 §:ssä tarkoitet-tuun oppilaan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluo-kalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioin-nin uusimista 2 kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudes ta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppi-laan opettajat yhdessä.

Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse saa vaatia oikaisua pyynnös-tä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyn-tö on hylätty, aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa sää-detään. Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen, hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.

L:lla 959/2015 lisätty 42 c § tulee voimaan 1.1.2016.42 d §. (7.8.2015/959) Valituskiellot. Muuhun 36 §:n

nojalla tehtyyn kuin kirjallista varoitusta tai oppilaan määräaikaista erottamista koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Aluehallintoviraston päätökseen, jolla on ratkaistu 42 c §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva oikaisuvaatimus, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Hallinto-oikeuden päätökseen 42 §:ssä tarkoitetussa asiassa ei saa hakea muutosta valittamalla.

L:lla 959/2015 lisätty 42 d § tulee voimaan 1.1.2016.42 e §. (7.8.2015/959) Valituslupa. Jollei tässä laissa

toisin säädetä, hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

L:lla 959/2015 lisätty 42 e § tulee voimaan 1.1.2016.42 f §. (7.8.2015/959) Toimivaltainen hallintooikeus

ja aluehallintoviranomainen. Kun opetusta järjestetään ulkomailla, toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hallinto-oikeus ja toimivaltainen aluehallintoviranomai-nen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

L:lla 959/2015 lisätty 42 f § tulee voimaan 1.1.2016.43 §. (29.12.2009/1707) Rahoitus. Tässä laissa tarkoi-

tettua esiopetusta ja perusopetusta varten myönnetään valtionosuutta siten kuin kunnan peruspalvelujen val-tionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Esiopetuksen ja perusopetuksen käyttökustannuksiin myönnetään muuta rahoitusta siten kuin opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. Aamu- ja iltapäivätoimintaa varten myönne-tään rahoitusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen ra-hoituksesta säädetään.

Perusopetuslain mukaiseen opetukseen ja toimintaan voidaan valtion talousarvioon otetun määrärahan rajois-sa myöntää valtionavustusta siten kuin opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään. Valtionavustusta voidaan myöntää myös investointi-hankkeisiin siten kuin valtionavustuslaissa (688/2001)

säädetään. Investointihankkeiden valtionapu-viranomai-sena on aluehallintovirasto. (30.12.2014/1412)

44 §. Oppilailta perittävät maksut. Asianomainen mi-nisteriö päättää tämän lain nojalla oppilailta perittävien maksujen perusteista soveltuvin osin sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeudelli-sista suoritteista perittävistä maksuista säädetään.

Jos tässä laissa tarkoitettua oppilaalta perittävää mak-sua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista vii-västyskorkoa periä eräpäivästä siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään.

Maksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä si-ten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään.

45 §. Oppivelvollisen valvonnan laiminlyönti. Jos oppi-laan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivel-vollisuuden täyttämistä, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon.

46 §. Muiden kuin oppivelvollisten opetus. Muille kuin oppivelvollisille annettavasta perusopetuksesta on sovel-tuvin osin voimassa, mitä 2 §:ssä, 3 §:n 1 ja 2 momentis-sa, 9 §:n 1 momentissa, 10–15, 18–22 ja 29 §:ssä, 30 §:n 1 momentissa sekä 35, 37, 38 ja 40–44 §:ssä säädetään. Opetus, oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Opetuksessa, jo-ka on kunnan tai kuntayhtymän päätöksen taikka 7 §:ssä tarkoitettuun lupaan sisältyvän määräyksen perusteel-la järjestetty sisäoppilaitosmuotoisesti, oppilaalla on oi-keus maksuttomaan asumiseen sekä riittävään päivittäi-seen maksuttomaan ruokailuun. Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työ-päivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa opetuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspai-kassa. Oppilaalle voidaan 36 §:n 1 momentissa mainituil-la perusteilla antaa kirjallinen varoitus tai oppilas voidaan erottaa enintään yhdeksi vuodeksi.

Oppilaaksi voidaan ottaa myös sellainen henkilö, jon-ka tarkoituksena on ainoastaan yhden tai useamman pe-rusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen suorit-taminen. Tässä momentissa tarkoitetuilta oppilailta voi-daan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa opetuksessa voidaan poiketa 11 ja 13 §:stä sen mukaan kuin opetus-suunnitelman perusteissa määrätään. Oppilaalle, joka on täyttänyt 18 vuotta, opetetaan hänen valintansa mukai-sesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.

Tässä pykälässä tarkoitettu opetus voidaan järjestää osaksi tai kokonaan etäopetuksena.

47 §. Perusopetusta tukeva muu toiminta. Perusopetuk-sen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoi-mintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa.

47 a §. (30.12.2013/1267) Osallisuus ja oppilaskunta. Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittä-miseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suun-nitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun.

Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla koululla tu-lee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppi-

18 i perusopetus

laskunta voi olla useamman koulun yhteinen. Oppilas-kunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä.

Opetuksen järjestäjän tulee kuulla koulun oppilaskun-taa ennen 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä ennen muita oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä.

Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta järjestetään op-pilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti paikalli-set olosuhteen huomioon ottaen. Tarkemmin toiminnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Toiminta tu-lee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden koulun toimintaa ohjaavien suunnitelmien osana tai yhteydessä.

Opetuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää oppi-laiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä koulun ja ope-tuksen järjestäjän toiminnasta.

48 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

8 a luku (19.12.2003/1136) Aamu- ja iltapäivätoiminta

48 a §. (19.12.2003/1136) Tavoitteet ja perusteet. Aa-mu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitys-tä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yh-teiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille mo-nipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkis-tävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa.

Opetushallitus päättää tässä laissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä (aamu ja iltapäivätoiminnan perusteet). Opetushallitus valmistelee perusteet yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa.

48 b §. (19.12.2003/1136) Järjestäminen ja laajuus. Kunta voi järjestää ja hankkia tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta järjestää tai hank-kii tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tu-lee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäi-sen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosi-luokkien osalta 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille oppi-laille kunnan päättämässä laajuudessa. (24.6.2010/642)

Aamu- ja iltapäivätoimintaan tulee hakea kunnan edellyttämällä tavalla. Kunnan tulee etukäteen ilmoit-taa aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista, toiminnan alkamis- ja päättymisajankohdasta sekä sii-tä, miten sen järjestämään tai hankkimaan aamu- ja il-tapäivätoimintaan haetaan. Otettaessa lapsia aamu- ja il-tapäivätoimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia pal-velut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuotta-jalta. Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän

tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Toimin-taa järjestettäessä tulee ottaa huomioon eri kieliryhmien tarpeet. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Aamu- ja iltapäivä-toimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että niillä toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on 32 §:n mukai-nen oikeus koulumatkaetuun, on mahdollisuus käyttää tätä etuutta.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaan osallistu-minen on lapselle vapaaehtoista. Toimintaa voidaan jär-jestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin pääsääntöi-sesti kello 7.00–17.00 välisenä aikana. Toimintaa suun-niteltaessa tulee olla yhteistyössä kotien ja toiminnan järjestäjien kanssa. Kunnan tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimin-tasuunnitelma. Valtioneuvoston asetuksella voidaan an-taa tarkempia säännöksiä toimintasuunnitelman sisällös-tä. (8.12.2006/1081)

48 c §. (19.12.2003/1136) Arviointi. Aamu- ja ilta-päivätoiminnan arvioinnin tarkoituksena on tur vata 48 a §:n mukaisten tavoitteiden toteutuminen. Kunnan tu-lee arvioida antamaansa tai hankkimaansa aamu- ja ilta-päivätoimintaa sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioin tien keskeiset tulokset tulee julkistaa.

48 d §. (19.12.2003/1136) Oikeus turvalliseen toimintaympäristöön ja opintososiaalisiin etuihin. Aamu- ja ilta-päivätoimintaan osallistuvalla lapsella on oikeus turval-liseen toimintaympäristöön. Aamu- ja iltapäivätoimin-taan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. Aamu- ja ilta päivätoiminnassa sattuneen tapaturman hoito on lapselle maksuton.

48 e §. (19.12.2003/1136) Henkilöstö. Aamu- ja ilta-päivätoiminnassa tulee olla toiminnan järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaa-jia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuus-vaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

48 f §. (19.12.2003/1136) Maksut. Aamu- ja iltapäi-vätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuu-kausimaksujen määrästä, joka saa olla 570 tunnin osal-ta enintään 60 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 80 euroa. Maksu voidaan periä jokaiselta sellaiselta kuu-kaudelta, jona lapsi osallistuu aamu- tai iltapäivätoimin-taan. Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain puolet maksusta. Samoin jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuu-kauden aikana osallistua aamu- tai iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet. Jos sairau-desta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukau-den, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Toimintaan osallistumisesta ei voida periä muita maksuja. (8.12.2006/1081)

Maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alen-taa, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedelly-tykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen sii-hen on syytä.

i perusopetus 19

9 luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

49 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin myöhem-min tehtyine muutoksineen:

1) 27 päivänä toukokuuta 1983 annettu peruskoulu-laki (476/1983);

2) 31 päivänä tammikuuta 1985 annettu harjoittelu-koululaki (143/1985);

3) kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikun-tavammaisten kouluista 27 päivänä toukokuuta 1983 an-nettu laki (481/1983);

4) Suomalais-venäläisestä koulusta 21 päivänä touko-kuuta 1976 annettu laki (412/1976);

5) Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta 7 päi-vänä tammikuuta 1977 annettu laki (33/1977);

6) vieraskielisistä yksityisistä kouluista 28 päivänä ke-säkuuta 1963 annettu laki (373/1963);

7) ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta yk-sityiskoulusta 29 päivänä toukokuuta 1981 annettu laki (379/1981);

8) Steiner-koulusta 27 päivänä toukokuuta 1977 an-nettu laki (417/1977);

9) steinerpedagogisista erityiskouluista 12 päivänä joulukuuta 1986 annettu laki (932/1986);

10) Anna Tapion koulusta 23 päivänä joulukuuta 1988 annettu laki (1197/1988); sekä

11) yhteisistä opettajista 3 päivänä elokuuta 1992 an-nettu laki (710/1992).

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sovellettaessa peruskoululain 102 §:n 4 momenttia on sellaisella opettajalla, joka on itse siirtynyt entistä toin-taan tai tehtäväänsä vastaavaan peruskoulun, kunnan lukion tai iltalukion virkaan tai tehtävään, oikeus hake-muksesta saada lukea välittömästi siirtymistään edeltä-nyt aika peruskoululain 71 ja 73 §:n mukaiseen valtion varoista suoritettavaan eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi siten kuin peruskoululain 101 §:n nojalla siirretyllä opettajalla. Vastaava oikeus hyväksilu-kemiseen on hakemuksesta myös sellaisella opettajalla, jolla on ennen siirtoa tai siirtymistään ollut oikeus työn-tekijäin eläkelain (395/1961) mukaiseen eläkkeeseen opetustehtävistä. Hakemus toimitetaan valtiokonttoril-le. Valtion varoista suoritettavasta eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä vähennetään työntekijäin eläkelain mukainen eläke ja perhe-eläke siltä osin kuin se perustuu samaan palvelusaikaan. (1.10.1999/932)

50 §. Kumottavien säännösten nojalla annettujen määräysten ja päätösten soveltaminen. Edellä 49 §:n 2 mo-mentissa mainittujen lakien nojalla annetut tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita koskevat päätökset jäävät voimaan siihen saakka, kunnes tämän lain nojalla toisin päätetään.

Opetuksessa voidaan noudattaa 49 §:n 2 momentis-sa mainittujen lakien nojalla hyväksyttyjä opetussuunni-telmia, kunnes opetuksen järjestäjä hyväksyy tämän lain mukaisen opetussuunnitelman.

Tässä pykälässä tarkoitettuihin päätöksiin sisäl tyviä määräyksiä ala-asteesta sovelletaan 1–6 luo kalla annet-

tavaan opetukseen ja määräyksiä yläasteesta sovelletaan 7–9 luokalla annettavaan opetukseen.

Edellä 49 §:n 2 momentissa mainittujen lakien no-jalla tehdyt esiopetuksen järjestämistä koskevat päätök-set ovat voimassa päätöksissä määrätyn ajan, jollei asian-omainen ministeriö toisin päätä.

Edellä 49 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojal-la asetetut toimielimet jatkavat toimikautensa loppuun, jollei opetuksen järjestäjä toisin päätä. Toimielimen ko-koonpanoon ja jäsenten valintaan sovelletaan toimikau-den loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa ollei-ta säännöksiä ja määräyksiä.

51 §. Opetuksen järjestämistä koskeva siirtymäsäännös. Edellä 49 §:n 2 momentissa mainittujen lakien ja las-tensuojelulain (683/1983) 33 §:n nojalla tämän lain voi-maan tullessa toimivien koulujen ylläpitäjät jatkavat toi-mintaansa tässä laissa tai lukiolaissa (629/1998) tarkoi-tetun opetuksen järjestäjinä. Peruskoulua korvaava koulu jatkaa toimintaansa 7 §:ssä tarkoitettuna kouluna.

Asianomainen ministeriö päättää tarvittaessa tämän lain voimaan tullessa toimivan yksityisen koulun ylläpi-täjälle opetuksen järjestämistä varten myönnetyn luvan muuttamisesta 7 §:n 3 momentin ja lukiolain 4 §:n 2 momentin mukaiseksi luvaksi. Sen estämättä mitä 10 §:ssä säädetään, voi Helsingin Rudolf Steiner -koulun opetuskielenä olla sekä suomi että ruotsi.

52 §. Valtion oppilaitoksia koskeva siirtymäsään nös. Edellä 49 §:n 2 momentissa mainittujen la kien ja las-tensuojelulain 29 §:n nojalla tämän lain voimaan tullessa toimivat valtion oppilaitokset jatkavat toimintaansa tässä laissa tai lukiolaissa tarkoitettuina oppilaitoksina.

Asianomainen ministeriö päättää tarvittaessa tä-män lain voimaan tullessa toimivan valtion oppilai-toksen perustamista koskevan päätöksen muuttami-sesta 8 §:n ja lukiolain 3 §:n 2 momentin mukaisek-si päätökseksi. Edellä 49 §:n 2 momentin 3 kohdas-sa mainitun lain 17 §:n nojalla valtion oppilaitoksel-le määrätyt tehtävät muuttuvat tämän lain 39 §:ssä tarkoitetuiksi erityisopetuksen tukitehtäviksi.

53 §. Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös. Edellä 49 §:n 2 momentissa mainittujen lakien ja lastensuojelulain 29 ja 33 §:n nojalla toimivissa kouluissa työskentelevät viran- ja toimenhaltijat, työntekijät sekä tuntiopettajat jatkavat tämän lain voimaan tullessa aikaisemmissa teh-tävissään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla viran- ja toimen-haltijoilla, työntekijöillä sekä tuntiopettajilla, joilla tä-män lain voimaan tullessa on oikeus toistuvaan kor-vaukseen tai lakkautuspalkkaan, on edelleen oikeus mai-nittuihin etuuksiin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. (31.5.2000/516)

Viran- ja toimenhaltijan, työntekijän, sekä tuntiopet-tajan eroamisikä määräytyy tämän lain voimaan tulles-sa voimassa olleiden säännösten mukaan, jos hän pe-ruskoululain 71 ja 72 §:n muuttamisesta annetun lain (104/1989) voimaantulosäännöksen mukaan on valinnut tai viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1999 valitsee mai-nitun lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisen eläkeiän.

54 §. Peruskoulua korvaavia kouluja ja harjoittelukoulujen oppilaaksiottoa koskeva siirtymä säännös. Kunnan ja yksityisen koulun ylläpitäjän välillä tehty tämän lain

20 i perusopetus

voimaan tullessa voimassa oleva sopimus, jonka mukaan yksityinen koulu korvaa kunnan peruskoulua, muuttuu tämän lain voimaan tultua 7 §:n 1 momentissa tarkoite-tuksi sopimukseksi, kunnes kunta ja yksityinen opetuk-sen järjestäjä toisin sopivat.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita har-joittelukoulujen oppilaaksiottoalueita koskevia päätök-siä sovelletaan, kunnes koulutusta järjestävä yliopisto ja harjoittelukoulun sijaintikunta sekä muut kunnat, joiden aluetta sopimukset koskevat, toisin sopivat.

55 §. Muiden kuin oppivelvollisten opetusta koskeva siirtymäsäännös. Edellä 46 §:n 3 momentin toisessa virk-keessä tarkoitettua oppilaan oikeutta valita uskonto tai elämänkatsomustieto sovelletaan niihin oppilaisiin, jot-ka aloittavat opintonsa tämän lain voimaantulon jälkeen. Ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa aloittaneisiin oppilaisiin sovelletaan, mitä aikuislukiolaissa (439/1994)

ja -asetuksessa (660/1994) tämän lain voimaan tullessa säädetään ja niiden nojalla määrätään.

56 §. Opintososiaalisia etuja koskeva siirtymäsäännös. Oppilaalla, joka on aloittanut opintonsa ennen tämän lain voimaantuloa, on oikeus vähintään lain voimaan tul-lessa voimassa olleisiin opintososiaalisiin etuihin.

L:n 7.8.2015/959 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun

hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voi-massa olleita säännöksiä.

HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014

i perusopetus 21

Perusopetusasetus 20.11.1998/852

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) nojalla:

1 luku. Opetus ja työaika

1 §. Opetuksen järjestämistapa. Perusopetus järjestetään luokanopettajien antamana opetuksena, eri oppiaineiden opettajien antamana aineenopetuksena, oppilaanohjaa-jien antamana oppilaanohjauksena sekä erityisopettajien antamana erityisopetuksena.

Vuosiluokilla 1–6 opetus on pääosin luokanopetusta ja vuosiluokilla 7–9 pääosin aineenopetusta, ellei opetus-suunnitelmassa toisin määrätä.

2 §. (21.10.2010/893) Opetusryhmien muodostaminen. Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos ope-tuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyt-tää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa. Perusopetukseen valmistavan opetuk-sen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä.

Silloin kun opetusta annetaan perusopetuslain (628/1998) 17 §:ssä tarkoitetuille oppilaille, jotka saa-vat erityistä tukea, saa opetusryhmässä olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työs-kentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetusryhmässä opiskelevien oppilaiden opetuksen ta-voitteiden saavuttamista.

Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pi-dennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enin-tään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammai-sista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tässä momentissa tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryh-mässä tai yhdessä niiden 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, jotka saavat erityistä tukea, määräy-tyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, min-kälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa tarkoitettu-jen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta.

3 §. Opetuksen vuosittainen ja viikottainen määrä. Pe-rusopetusta annetaan oppilaalle ensimmäisellä ja toisel-la vuosiluokalla keskimäärin vähintään 19, kolmannel-la vuosiluokalla keskimäärin vähintään 22, neljännellä vuosi luokalla keskimäärin vähintään 24, viidennellä ja kuudennella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 25, seit-semännellä ja kahdeksannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 29 ja yhdeksännellä vuosiluokalla keskimäärin vähintään 30 tuntia työviikossa. (28.6.2012/423)

Esiopetusta annetaan vähintään 700 tuntia ja lisä-opetusta vähintään 1100 tuntia vuodessa. Lisäopetuk-seen voidaan ottaa oppilaaksi nuori, joka on saanut pe-rusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna.

Perusopetuksen valmistavaa opetusta annetaan 6–10 vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vä-hintään 1000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seu-raamaan perusopetusta tai esiopetusta. (9.4.2015/363)

Opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoi-tuksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.

Osa työajasta saadaan käyttää työelämään tutustutta-miseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin.

4 §. Päivittäinen työmäärä. Esiopetuksessa ja perus-opetuksen kahdella ensimmäisellä vuosiluokalla oppi-laan työpäivään saa kuulua enintään 5 oppituntia ja mui-na vuosina sekä lisäopetuksessa enintään 7 oppituntia.

Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, voi oppilaan työpäivä 7–9 vuosiluokilla olla väliaikaisesti 1 momentissa säädettyä pitempi.

Perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetussa vieraskielisessä opetuksessa ja ulkomailla järjestettävässä opetuksessa voidaan sen mukaan kuin opetuksen järjes-tämisluvassa määrätään, poiketa siitä, mitä tässä pykäläs-sä säädetään.

5 §. Korvaavan opetuksen järjestäminen. Oppilaalle, jolle ei perusopetuslain 13 §:n mukaisesti opeteta uskon-toa tai elämänkatsomustietoa tai joka on perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä muutoin kuin tilapäi-sesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

Oppilas, joka osallistuu muuhun kuin koulun järjes-tämään oman uskontonsa opetukseen tai jolla voidaan katsoa perusopetuslain 18 §:n 1 kohdan mukaisesti ole-van joltakin osin ennestään perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, voidaan huoltajan pyynnöstä vapauttaa osallistumasta 1 momentissa tarkoitettuun opetukseen tai ohjattuun toimintaan. Oppilaan saaman opetuksen määrä voi tällöin alittaa 3 §:ssä säädetyn tun-timäärän. (18.6.2003/560)

6 §. Päivänavaus. Päivän työ aloitetaan lyhyellä päi-vänavauksella.

7 §. Koulutyön päättymisajankohta. Lukuvuoden kou-lutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arki päivänä. Jos pe-rusopetuslain 23 §:n 3 momentin perusteella joudutaan korvaamaan menetettyjä työpäiviä, koulutyö päätetään kuitenkin opetuksen järjestäjän päättämänä ajankohta-na.

Ulkomailla järjestettävässä opetuksessa ja opetukses-sa, jossa työpäivien määrä on asianomaisen ministeriön perusopetuslain 23 §:n 1 momentin nojalla myöntämän luvan perusteella mainitussa pykälässä säädettyä suurem-

22 i perusopetus

pi, opetuksen järjestäjä päättää koulutyön päättymisajan-kohdasta.

8 §. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus. Muil-le kuin oppivelvollisille annettavassa perusopetuksessa opetusta annetaan eri oppiaineissa keskimäärin 28 tun-tia kestävinä kursseina. Oppilaalle vapaaehtoiset kurssit voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pi-tempiä. Perusopetuksen oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Vankilassa järjestettävässä opetuksessa oppimää-rä sisältää kuitenkin vähintään 30 kurssia.

Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 40 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jae-taan tarkoituksenmukaisiksi opetus jaksoiksi.

Muista edellä tässä luvussa säädetyistä asioista päättää opetuksen järjestäjä.

9 §. Opetuksen ja työaikojen suunnittelu. Opetuksen jär-jestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, josta määrätään opetuksen ylei-sestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhtey-dessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista.

Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilail-le ja näiden huoltajille keskeisistä 1 momentissa tarkoi-tetuista asioista.

9 a §. (29.12.2009/1768) Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen kes-keyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mu-kaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tu-kea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulus-sa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moni-ammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen.

9 b §. (29.12.2009/1768) Oppilaan ottaminen joustavan perusopetuksen toimintaan. Joustavan perusopetuksen toimintaan voidaan ottaa perusopetuksen 7–9 vuosiluok-kien oppilas. Poikkeuksellisesti joustavan perusopetuk-sen toimintaan voidaan ottaa myös perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa säädettyä erityisopetusta saava oppi-las, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan pe-rusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitel-maa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena.

Oppilas valitaan joustavan perusopetuksen toimin-taan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuk-sen perusteella. Opetuksen järjestäjä päättää oppilas-valinnan perusteista ja valintamenettelystä. Otettaessa oppilaita joustavan perusopetuksen toimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

2 luku. Oppilaan arviointi

10 §. Arviointi opintojen aikana. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäy-tymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppi-las on saavuttanut asetetut tavoitteet, sekä arvio oppilaan käyttäytymisestä. Opetushallitus määrää, mitkä oppi-aineet voidaan arvioida yhdessä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu arvio annetaan nu-meroin tai sanallisesti. Numeroarvostelussa käytetään as-teikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä sekä 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Sanallista arviota voidaan käyttää, jollei opetushallitus toisin määrää:

1) arvioinnissa 1–7 vuosiluokalla; 2) valinnaisena aineena opetettavan aineen tai aine-

ryhmän arvioinnissa; 3) perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun

pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ole vien oppilai-den arvioinnissa;

4) niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on, suomen ja ruotsin kieltä lukuun ottamatta, muu kuin opetuksessa käytettävä kieli, päättöarviointia lukuun ot-tamatta; sekä

5) aina numeroarvostelun lisäksi. 11 §. Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtymi

nen. Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja tai taitoja osoittavan numeron taikka vastaavan sanallisen arvion, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraa-valle vuosiluokalle. Oppilaalle, jonka suoritus on hylät-ty, tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväk-syttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuus voidaan antaa myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut 1 momentissa tarkoitettuja eri aineiden opintoja hyväksy-tysti tai jos sitä on oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi pidettävä tarkoituksenmukaisena. Opetushallitus voi määrätä, milloin suorituksen hylkääminen jossakin aineessa ei aiheuta vuosiluokalle jäämistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta rau-keavat.

Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, että eri op-piaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jae-tun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Opetussuunnitelmassa määrätään opinto-kokonaisuuksista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen asianomaisessa aineessa. Oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyt-tyä seuraavalle vuosiluokalle. Yhdeksännellä vuosiluokal-la oppilas luetaan asianomaisen vuosiluokan oppilaaksi niin kauan kuin oppilas saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta. Mahdollisuudesta suorittaa opinnoissa etenemisen esteenä oleva opintokokonaisuus erillisessä kokeessa sekä vuosiluokalle jäämisestä yleisen koulume-nestyksen vuoksi on voimassa, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.

12 §. Päättöarviointi, erotodistus ja todistus yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittamisesta. Perusope-tuksen koko oppimäärän hyväksytysti suorittaneelle op-

i perusopetus 23

pilaalle annetaan päättötodis tus. Kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamista koulusta eroavalle oppilaalle annetaan erotodistus. Perusopetuslain 46 §:n 2 momen-tissa tarkoitetun yhden tai useamman aineen oppimää-rän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorit-tamisesta.

Päättö- ja erotodistukseen sekä perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitetulle oppilaalle annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 10 §:ssä säädetään. Arvio-ta oppilaan käyttäytymisestä ei kuitenkaan merkitä.

13 §. Arvioinnin suorittaja ja tieto arviointiperusteista. Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Käyttäytymisen arvioi oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opet-tajat yhdessä. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.

Oppilaalla ja tämän huoltajalla on oikeus saada tie-to arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin.

14 §. Arviointi eräissä tapauksissa. Lisäopetuksessa, perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetussa vie-raskielisessä opetuksessa, ulkomailla järjestettävässä ope-tuksessa ja muille kuin oppivelvollisille annettavassa pe-rusopetuksessa voidaan sen mukaan kuin opetushallitus määrää, poiketa siitä, mitä edellä tässä luvussa säädetään.

Esiopetuksen ja maahanmuuttajille järjestettävän, pe-rusopetukseen valmistavan opetuksen arvioinnista on voimassa, mitä opetussuunnitelmassa määrätään.

3 luku. Oppilaan oikeusturva

15–17 § on kumottu A:lla 18.6.2003/560. 18 §. (18.6.2003/560) Rehtorin ja opettajan päätösval

ta eräissä tilanteissa. Perusopetuslain 36 §:n 1 momentis-sa tarkoitetusta jälki-istunnosta, pykälän 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan luok-kahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, ja pykälän 4 momentissa tarkoitetusta tehtävien suorit-tamisesta työpäivän päätyttyä päättää oppilaan opettaja. Mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan koulun järjestämästä tilai-suudesta päättää rehtori tai opettaja. Mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä päät-tää rehtori.

19 §. (18.6.2003/560) Arvioinnin uusiminen ja oikaisu. Opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä kos-kevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista on pyy-dettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkai-su, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lää-ninhallitus voi oppilaan huoltajan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä, mikä arvosana oppilaalle on annettava, tai määrätä opin-noissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen muutettavaksi.


20 §. (29.12.2009/1768) Opetuksen järjestämisluvan hakeminen. Lupaa perusopetuslain 5 ja 7 §:ssä tarkoi-tetun opetuksen järjestämiseen on haettava viimeistään vuotta ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Asian omainen ministeriö voi tarvittaessa ottaa käsitel-täväksi myös mainittua ajankohtaa myöhemmin tehdyn hakemuksen.

Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys opetuksen tarpeellisuudesta sekä muiden luvan myöntämisedelly-tysten täyttymisestä.

21 §. Majoitukseen liittyvä täysihoito. Majoituksen yh-teydessä annettavaan täysihoitoon kuuluu maksuton ra-vinto ja puhtaanapito.

22 §. Opetusharjoittelijat. Perusopetusta voi opettajan ohjauksessa antaa myös opettajaksi opiskeleva henkilö.

23 §. Erityinen tutkinto. Perusopetuslain 38 §:ssä sää-detyn erityisen tutkinnon voi järjestää se, jolla on lupa järjestää perusopetusta.

Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa pe-rusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja. Pe-rusopetuksen koko oppimäärän suorittamiseksi tulee op-pivelvollisen osallistua tutkintoon kaikissa perusopetus-lain 11 §:n 1 momentissa mainituissa aineissa ja muun kuin oppivelvollisen äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toi-sessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä, historiassa, yhteiskuntaopissa, matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa ja maantiedossa.

Erityisen tutkinnon hyväksytysti suorittaneelle anne-taan todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamises-ta kokonaan tai osittain.

Erityisen tutkinnon arvioinnista ja oikaisun hakemi-sesta arviointiin on soveltuvin osin voimassa, mitä 10, 12 ja 19 §:ssä säädetään.

23 a §. (30.3.2000/326) Esiopetukseen hakeminen. Esi-opetukseen tulee hakea ennen opetuksen alkamista ope-tuksen järjestäjän edellyttämällä tavalla. Opetuksen jär-jestäjän tulee etukäteen ilmoittaa esiopetuksen järjestä-mispaikoista, opetuk sen alkamis- ja päättymisajankoh-dasta sekä siitä, miten sen järjestämään tai hankkimaan esiopetukseen haetaan.

Esiopetukseen voi hakea oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukaan osoittamaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Näitä op-pilaita otettaessa on sovellettava yhdenvertaisia valinta-perusteita. Kunta voi kuitenkin päättää, että sen itse jär-jestämään tai hankkimaan esiopetukseen otetaan ensisi-jaisesti kunnassa asuvia lapsia.

Lapsen asuinpaikan tai huoltajan työ- tai opiskeluti-lanteen muuttuessa taikka muusta vastaavasta erityises-tä syystä esiopetukseen voi hakea opetuksen järjestäjän 1 momentin mukaisesti edellyttämää ajankohtaa myö-hemmin.

24 i perusopetus


24 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivä-nä tammikuuta 1999.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

25 §. Esiopetuksen ja lisäopetuksen tuntimäärää sekä korvaavan opetuksen järjestämistä koskeva siirtymäsäännös. Edellä 3 §:n 2 momenttiin sisältyviä säännöksiä esiope-tuksen ja lisäopetuksen vähimmäistuntimäärästä sovel-letaan lukuvuoden 1999–2000 alusta. Siihen saakka so-velletaan, mitä mainitun opetuksen tuntimäärästä tämän asetuksen voimaan tullessa säädetään ja määrätään.

Jos oppilas on ennen tämän asetuksen voimaantuloa muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen ope-tuksesta, noudatetaan korvaavan opetuksen järjestämiseen 5 §:n sijasta, mitä korvaavan opetuksen järjestämisestä tä-män asetuksen voimaan tullessa säädetään ja määrätään.

26 §. Oppilasarviointia koskeva siirtymäsäännös. Edel-lä 10–12 §:ään sisältyviä säännöksiä oppilasarvioinnista sovelletaan lukuvuoden 1999–2000 alusta. Siihen saakka oppilaiden arviointiin sovelletaan tämän asetuksen voi-maan tullessa voimassa olevia arviointia koskevia sään-nöksiä sekä niiden nojalla annettuja määräyksiä ja pää-töksiä.

Lukuvuonna 1998–1999 annettavissa todistuksissa äi-dinkielestä ja kirjallisuudesta, käsityöstä ja kuvataiteesta voidaan käyttää mainittujen aineiden tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita nimiä.

27 §. Eräiden valtion virkojen erityistä eläkeikää koskeva siirtymäsäännös. Kuulovammaisten ja näkövam-maisten koulun rehtorin, apulaisrehtorin, oppilasko-dinjohtajan ja opettajan sekä koulukodin johtajan, apu-laisjohtajan ja opettajan, jonka oikeudesta eläkkeeseen on voimassa, mitä valtion eläkeasetuksen (611/1966) 5 §:ssä säädetään, eläkeikä määräytyy mainitun asetuk-sen säännöksen mukaisesti niin kauan kuin hän toimii vastaavassa perusopetuslain mukaisessa tehtävässä val-tion oppilaitoksessa.

A:n 28.6.2012/423 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2012.

(15.5.2014/379)Ennen tämän asetuksen voimaantuloa noudatettavaa opetus-

suunnitelmaa ja tuntimäärää noudatetaan siihen saakka, kunnes Opetushallitus päättää tämän asetuksen mukaisista opetussuun-nitelman perusteista ja niiden mukaan laadittavien opetussuun-nitelmien käyttöönotosta. (15.5.2014/379)

Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman pe-rusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön vuosiluokkien 1–6 osalta viimeistään 1 päivä-nä elokuuta 2016, seitsemännen vuosiluokan osalta viimeistään 1 päivänä elokuuta 2017, kahdeksannen vuosiluokan osalta viimeis-tään 1 päivänä elokuuta 2018 ja yhdeksännen vuosiluokan osalta viimeistään 1 päivänä elokuuta 2019. (15.5.2014/379)

i perusopetus 25

Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

perusopetuksen tuntijaosta 20.12.2001/1435 (kumottu)

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusmi-nisteriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 14 §:n 1 momentin nojalla:

1 luku. Yleistä

1 §. Soveltamisala. Tässä asetuksessa säädetään perus-opetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esiopetuksen, perus-opetuksen, lisäopetuksen ja maahanmuuttajille järjestet-tävän perusopetukseen valmistavan opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käy-tettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).

2 luku. Opetuksen valtakunnalliset tavoitteet

2 §. Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyy teen. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilai-den kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteis-kunnan jäseniksi. Läh tökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuk sien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaali-minen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin.

Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyö-hön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamuk-seen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskun-nan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä.

3 §. Tarpeelliset tiedot ja taidot. Opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemi-seen. Tämä edellyttää ihmisten tunteiden ja tarpeiden, uskontojen ja elämänkatsomusten, historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, luonnon ja terveyden sekä talouden ja teknologian tuntemusta. Opetuksen on tarjottava esteet-tisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja.

Opetuksessa tuetaan oppilaiden ajattelun ja viestin-nän taitojen kehittymistä. Tavoitteena on äidinkielen monipuolinen hallinta sekä valmiudet vuorovaikutuk-seen myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielil-lä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat matemaattisen

ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteita sekä hallitsevat tietoja viestintätekniikkaa.

Muulla kuin äidinkielellä annettavassa opetuksessa oppilaille annetaan lisäksi opetuksessa käytettävään kie-leen ja siihen liittyvään kulttuuriin perustuvia erityisiä tietoja, taitoja ja valmiuksia. Opetuksen järjestämisluvan mukaan erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kas-vatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestel-mään perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia.

4 §. Koulutuksellisen tasaarvon edistäminen ja elinikäinen oppiminen. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yh-teistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokai-nen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mu-kaista opetusta, ohjausta ja tukea. Opetuksessa otetaan erityisesti huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Oppilashuollon tulee edistää oppilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset.

Oppimisympäristön tulee antaa oppilaalle mahdolli-suuksia kasvuun ja oppimiseen yksilönä ja ryhmän jäse-nenä. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvaikeuk-sien varhaiseen tunnistamiseen ja voittamiseen sekä syr-jäytymisen torjumiseen ja sosiaalisten taitojen oppimi-seen.

Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen, kriittiseen tiedonhankintaan ja monipuolisiin yhteis-työtaitoihin. Oppimistaitojen kehittämisessä pyritään tuottamaan valmiudet ja halu jatko-opintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen. Tavoitteena on, että oppi-laalle kehittyy myönteinen minäkuva. Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa.

5 §. Muille kuin oppivelvollisuuttaan suorittaville oppilaille annettavan opetuksen erityiset tavoitteet. Esiope-tuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimis-edellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskoke-musten avulla.

Lisäopetuksen erityisenä tavoitteena on kehittää nuo-ren valmiuksia uranvalintaan, parantaa edellytyksiä jat-ko-opintoihin sekä edistää elämänhallintataitoja.

Aikuisille annettavan perusopetuksen erityisenä ta-voitteena on oppilaan elämänkokemus, olosuhteet ja ikä huomioon ottaen tarjota mahdollisuus saavuttaa perus-opetuksen tiedot ja taidot sekä jatko-opintovalmiudet.

Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tar-

26 i perusopetus

peelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusope-tukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden ta-sapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yh-teiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta.

3 luku. Perusopetuksen tuntijako

6 §. Oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako. Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiai-neiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen seuraavasti:

Aineryhmä, Vuosiviikkotunnit1) opetuksen aloittamisajan- Vuosiviikko-oppiaine kohdasta tai edellisestä tuntien määritys- tunnit kohdasta laskettuna vähintään: yhteensä vähintään:

Vuosiluokat 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Äidinkieli ja kirjallisuus 14 14 14 42Vuosiluokilta 1–6 alkava kieli (A-kieli) - - 8 8 16Vuosiluokilta 7–9 alkava kieli (B-kieli) - - - - - - 6 6Matematiikka 6 12 14 32Ympäristö- ja luonnontieto 9 31 Ympäristöoppi Biologia ja maantieto 3 7 Fysiikka ja kemia 2 7 Terveystieto 2) 3 Uskonto tai elämänkatsomustieto 6 5 11Historia ja yhteiskuntaoppi - - - - 3 7 10Taide ja taitoaineet 26 30 56 Musiikki 4 3 Kuvataide 4 4 Käsityö 4 7 Liikunta 8 10Kotitalous - - - - - - 3 3Oppilaanohjaus - - - - - - 2 2Valinnaiset aineet 13Vapaaehtoinen A-kieli - - 6 63) 12

1) Vuosiviikkotunti = 38 oppituntia 2) Terveystietoa opetetaan integroidusti vuosiluokilla 1–6 ja kolme vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 7–9. 3) Oppilas voi vuosiluokilla 7–9, kielestä riippuen, opiskella vapaaehtoista A-kieltä joko valinnaisena aineena tai B-

kielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena. - Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä.

i perusopetus 27

Valinnaisena aineena voidaan opettaa 1 momentissa mainittujen oppiaineiden syventäviä tai soveltavia op-pimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonai-suuksia, vieraita kieliä sekä tietotekniikkaan liittyviä ai-neita. Valinnaisten aineiden nimet määritellään opetus-suunnitelmassa.

7 §. Muille kuin oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako. Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen seuraavasti:

Aineryhmä Pakolliset kurssit Valinnaisena tarjottavien Oppiaine vähintään kurssien vähimmäismäärä

Äidinkieli ja kirjallisuus 4 1 Kielet 14 6 Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet Matematiikka 8 1 Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 2 Yhteiskunnalliset ja luonnontieteelliset aineet 12 Historia ja yhteiskuntaoppi Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Muita perusopetukseen soveltuvia aineita tai aihealueita Yhteensä vähintään 44

Oppilaan tulee valita 1 momentissa säädetyistä yhteis-kunnallisten ja luonnontieteellisten aineiden ryhmään kuuluvista aineista vähintään neljä.

Oppilaan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen oppimäärän mukaisesti ja vähintään yhtä kieltä B-kielen oppimäärän mukaisesti. Oppilaalle tulee vara-ta mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa vierasta kieltä.

Vankilassa järjestettävässä opetuksessa voidaan poike-ta 1 momentista sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

8 §. Kieltenopetusta koskevat erityissäännökset. Jos ope-tus annetaan osittain tai kokonaan muulla kuin koulun opetuskielellä, voidaan äidinkielen ja kirjallisuuden se-kä A-kielen opettamiseen käytettävä tuntimäärä jakaa 6 tai 7 §:stä poiketen koulun opetuskielen mukaan mää-räytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sekä opetuksessa käytettävän kielen opettamiseen opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tuntimäärä tulee määrittää siten, et-tä koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkie-len ja kirjallisuuden opetuksessa voidaan perusopetuksen aikana saavuttaa äidinkielelle ja kirjallisuudelle asetetut tavoitteet. Koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärän tulee olla kui-tenkin vähintään puolet äidinkielen ja kirjallisuuden sekä A-kielen 6 tai 7 §:n mukaisesta tuntija kurssimäärästä perusopetuksen aikana.

Koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidin-kielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voi-daan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruot-sin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppi-määrän mukaisesti.

Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieras-kieliselle oppilaalle opetetaan perusopetuslain 12 §:n mukaan äidinkielenä oppilaan omaa äidin kieltä, voi-daan oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä muiden kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jakaa 6 tai 7 §:stä poiketen kielten opettamiseen opetuksen järjestä-jän päättämällä tavalla. Tässä momentissa tarkoitetulle oppilaalle opetetaan toisen kotimaisen kielen sijasta suo-men kieltä tai ruotsin kieltä erityisen oppimäärän mu-kaisesti.

Koulussa, jossa on saamelaisten kotiseutualueella asu-via oppilaita, tulee valinnaisena aineena olla saamen kieli. Koulussa, jossa saamenkielisille, romanikielisille ja vie-raskielisille oppilaille opetetaan äidinkielenä oppilaan omaa äidinkieltä, tulee valinnaisena aineena olla ruotsin kieli tai suomen kieli.

Viittomakielen opetus järjestetään äidinkieleen ja kir-jallisuuteen sekä muihin kieliin varatuilla tunneilla.

9 §. Erityisopetusta koskevat erityissäännökset. Perus-opetuslain 17 §:n 2 momentin mukaan erityisopetuk-seen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus voidaan, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua, järjestää perusopetuslain 18 §:n perusteella 6 tai 7 §:stä poiketen siten kuin oppilaalle laaditussa hen-kilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suun-nitelmassa määrätään.

Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettujen pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilai-den opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yh-teisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vie-rasta kieltä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ole-vien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdis-

28 i perusopetus

tää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden ope tus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

10 §. Erityisen koulutustehtävän saaneen opetuksen järjestäjän antamaa opetusta koskevat erityissäännökset. Pe-rusopetuslain 7 §:n 3 momentin mukaisen erityisen kou-lutustehtävän saaneen opetuksen järjestäjän antamassa opetuksessa voidaan poiketa 6 tai 7 §:stä sen mukaan kuin opetuksen järjestämisluvassa määrätään.

11 §. Erinäiset määräykset. Opetussuunnitelman pe-rusteissa määrätään ne tiedot ja taidot, jotka oppilaan tu-lee perusopetuksen oppimäärän suorittaes saan saavuttaa.


12 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päi-vänä elokuuta 2002.

Tällä asetuksella kumotaan peruskoulun tunti jaosta 23 päivänä syyskuuta 1993 annettu valtioneuvoston pää-tös (834/1993) sekä aikuislukion tuntijaosta 26 päivänä syyskuuta 1994 annetun opetusministeriön päätöksen (873/1994) 1 § ja 3 §:n 4 momentti, ensin mainittu sää-dös siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja jäl-kimmäisen säädöksen 3 §:n 4 momentti sellaisena kuin se on päätöksessä 1203/1998.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpitei-siin.

13 §. Siirtymäsäännös. Edellä 12 §:n 2 momentissa mainittujen päätösten mukaan laadittua opetussuun-nitelmaa voidaan noudattaa siihen saakka kunnes ope-tushallitus päättää tämän asetuksen mukaisista opetus-suunnitelman perusteista ja niiden mukaan laadittavien opetussuunnitelmien käyttöönotosta. Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan viimeistenkin vuosiluokkien osalta käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2006.

i perusopetus 29

Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen

valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

28.6.2012/422

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään perusopetuslain (628/1998) 14 §:n 1 momentin nojalla:

1 luku. Yleistä

1 §. Soveltamisala. Tässä asetuksessa säädetään perus-opetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esiopetuksen, perus-opetuksen, lisäopetuksen ja maahanmuuttajille järjestet-tävän perusopetukseen valmistavan opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista, joiden saavuttamista ope-tussuunnitelman perusteiden, opetussuunnitelmien sekä opetuksen ja kasvatuksen tulee varmistaa. Tässä asetuk-sessa säädetään lisäksi perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).

2 luku. Opetuksen valtakunnalliset tavoitteet

2 §. Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilai-den kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuunkykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskon-nollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimai-sen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Opetuksella ja kasvatuksella edistetään elämän, ihmisar-von loukkaamattomuuden, ihmisoikeuksien, luonnon ja toisten ihmisten kunnioittamista sekä tuetaan oppilai-den kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaa-viksi ihmisiksi. Tavoitteena on oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kasvu hyviin tapoihin.

Opetus ja kasvatus tukevat oppilaiden kasvua erilai-suuden kunnioittamiseen sekä vastuullisuuteen, yhteis-työhön ja toimintaan, joka edistää ihmisryhmien, kan-sojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kun-nioittamista ja luottamusta. Opetuksella tuetaan oppi-laan kasvua aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi, luodaan edellytyksiä toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistetään kestävää kehitystä.

3 §. Tarpeelliset tiedot ja taidot. Opetuksen tavoittee-na on oppilaan laajan yleissivistyksen muodostuminen, maailmankuvan avartuminen ja syveneminen. Tämä edellyttää ihmisten tarpeiden ja tunteiden, kulttuurin, taiteiden ja kirjallisuuden, ympäristön ja luonnon, histo-rian ja yhteiskunnan perusteiden, uskontojen ja elämän-katsomusten sekä talouden ja teknologian tuntemusta. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elä-myksiä kulttuurien ja taiteiden eri aloilta.

Opetuksessa vahvistetaan oppilaiden ajattelun, oppi-maan oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön taito-ja sekä motivaatiota. Opetuksen tulee edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta ja arjenhallintaa se-kä kehittää niihin liittyviä valmiuksia.

Tavoitteena on, että oppilaille kehittyy äidinkielen monipuolinen kirjallinen ja suullinen hallinta sekä val-miudet vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Tavoitteena on, että oppilaat op-pivat matemaattis-luonnontieteellisen ajattelun ja sovel-tamisen perusteita sekä talous- ja kuluttajataitoja. Ope-tuksen tulee tukea taiteen, käsityön ja liikunnan taitojen kehittymistä sekä oppilaiden kasvua luovuuteen. Opetet-tavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.

Opetuksen tavoitteena on tukea aktiivista kansalai-suutta ja antaa oppilaille valmiuksia yhteiskunnalliseen ajatteluun ja toimintaan sekä kestävän kehityksen edis-tämiseen. Lisäksi opetuksen tulee vahvistaa oppilaiden eettistä ajattelua ja toimintakykyä ja vahvistaa heidän kansalaisvalmiuksiaan ja tietojaan työelämästä ja yrittä-jyydestä.

Muulla kuin äidinkielellä toteutettavassa opetuksessa oppilaille annetaan lisäksi opetuksessa käytettävään kie-leen ja siihen liittyvään kulttuuriin perustuvia erityisiä tietoja, taitoja ja valmiuksia.

Opetuksen järjestämisluvan mukaan erityiseen maa-ilmankatsomukseen perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailman-katsomukseen perustuvia arvoja, tietoja, taitoja ja val-miuksia painottavaa opetusta läpäisyperiaatteella. Erityi-seen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa ope-tuksessa käytetään asianomaiseen kasvatusjärjestelmään kuuluvia pedagogisia ratkaisuja. Toiminnan, kasvatuksen

30 i perusopetus

ja opetuksen tulee noudattaa perusopetukselle asetettuja yleisiä kasvatustavoitteita ja opetukselle asetettuja tavoit-teita, sitouttamatta tiettyyn opetuksen taustalla olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusjärjestelmän taus-talla olevaan arvo- tai kasvatusfilosofiseen näkemykseen.

4 §. Sivistyksen, tasaarvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen. Kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauk-sessa sekä kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuut-ta. Kasvatus ja opetus tulee järjestää yhteistyössä koti-en ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea ja siten, että se edistää oppilaiden ter-vettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa otetaan erityisesti huo mioon sukupuolten väliset kasvun ja kehityksen erot. Oppilashuollon tulee edistää oppilaan fyysistä, psyykkis-tä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia ja siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen sekä koulunkäynnin edelly-tykset.

Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä, huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet, tukea yksilön ja yhteisön kasvua, op-pimista ja vuorovaikutusta. Toiminnassa edistetään hy-vää työrauhaa ja oppimisympäristön turvallisuutta. Eri-tyistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja op-pimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoi-mien oikea-aikaiseen kohdentumiseen sekä syrjäytymi-sen ehkäisemiseen. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan ja heille annetaan valmiudet sitä edellyttävän tietoja viestintä-teknologian käyttöön.

Opetuksessa vahvistetaan oppimisen taitoja ja edel-lytyksiä jatko-opintoihin sekä halua koko elämän kes-

tävään oppimiseen. Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa.

5 §. Muille kuin oppivelvollisuuttaan suorittaville oppilaille annettavan opetuksen erityiset tavoitteet. Esiopetuk-sen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyk-siä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itse-tuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla.

Lisäopetuksen erityisenä tavoitteena on kehittää nuo-ren valmiuksia uranvalintaan, parantaa edellytyksiä jat-ko-opintoihin sekä edistää elämänhallintataitoja.

Aikuisille annettavan perusopetuksen erityisenä ta-voitteena on oppilaan osaaminen, elämänkokemukset, olosuhteet, ikä sekä kieli- ja kulttuuritausta huomioon ottaen tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen tiedot ja taidot sekä parantaa oppimaan oppimisen tai-toja ja jatko-opintovalmiuksia. Perusopetuksen koko op-pimäärän suorittamisen lisäksi opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon myös yhtä tai useampaa oppiainetta opiskelevat.

Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tar-peelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusope-tukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden ta-sapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yh-teiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta. Opetuksen tavoitteet on tarkem-min määriteltävä valmistavan opetuksen oppilaan omas-sa opinto-ohjelmassa.

i perusopetus 31

3 luku. Perusopetuksen tuntijako

6 §. Oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako

Kuhunkin pystyviivojen rajaamaan osaan on merkitty kunkin oppiaineen tai aineryhmän kyseisillä vuosiluokilla yh-teensä järjestettävän opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (= 38 oppituntia)

32 i perusopetus

Valinnaisena aineena voidaan opettaa perusopetuk-seen soveltuvia, syventäviä ja soveltavia tässä asetuksessa säädettyjä tavoitteita tukevia aineita tai useasta ainees-ta muodostettuja ainekokonaisuuksia sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

Oppilaan tulee valita 1 momentissa säädetyistä yhteis-kunnallisten ja luonnontieteellisten aineiden ryhmään kuuluvista aineista vähintään neljä.

Oppilaan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen oppimäärän mukaisesti ja vähintään yhtä kieltä B-kielen oppimäärän mukaisesti. Oppilaalle tulee vara-ta mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useam paa vierasta kieltä.

Vankilassa järjestettävässä opetuksessa voidaan poike-ta 1 momentista sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

8 §. Kieltenopetusta koskevat erityissäännökset. Jos ope-tus annetaan osittain tai kokonaan muulla kuin koulun opetuskielellä, voidaan äidinkielen ja kirjallisuuden se-kä A-kielen opettamiseen käytettävä tuntimäärä jakaa 6 tai 7 §:stä poiketen koulun opetuskielen mukaan mää-

räytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sekä opetuksessa käytettävän kielen opettamiseen opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tuntimäärä tulee määrittää siten, et-tä koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkie-len ja kirjallisuuden opetuksessa voidaan perusopetuksen aikana saavuttaa äidinkielelle ja kirjallisuudelle asetetut tavoitteet. Koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärän tulee olla kui-tenkin vähintään puolet äidinkielen ja kirjallisuuden sekä A-kielen 6 tai 7 §:n mukaisesta tuntija kurssimäärästä perusopetuksen aikana.

Koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkie-len ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimää-rän mukaisesti.

7 §. Muille kuin oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako. Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppi aineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen seuraavasti:

i perusopetus 33

Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskielisel-le oppilaalle opetetaan perusopetuslain 12 §:n mukaan äidinkielenä oppilaan omaa äidinkieltä, voidaan oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä muiden kielten opetta-miseen käytettävä tuntimäärä jakaa 6 tai 7 §:stä poiketen kielten opettamiseen opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tässä momentissa tarkoitetulle oppilaalle opete-taan toisen kotimaisen kielen sijasta suomen kieltä tai ruotsin kieltä erityisen oppimäärän mukaisesti.

Koulussa, jossa on saamelaisten kotiseutualueella asu-via oppilaita, tulee valinnaisena aineena olla saamen kieli. Koulussa, jossa saamenkielisille, romanikielisille ja vie-raskielisille oppilaille opetetaan äidinkielenä oppilaan omaa äidinkieltä, tulee valinnaisena aineena olla ruotsin kieli tai suomen kieli.

Viittomakielen opetus järjestetään äidinkieleen ja kir-jallisuuteen sekä muihin kieliin varatuilla tunneilla.

9 §. Erityisopetusta koskevat erityissäännökset. Perus-opetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun oppilaan opetus voidaan, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua, järjestää 6 ja 7 §:stä poi-keten siten, kuin perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetussa erityisen tuen antamista koskevassa pää-töksessä määrätään.

Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettujen pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilai-den opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yh-teisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vie-rasta kieltä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ole-vien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdis-tää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

10 §. Erityisen koulutustehtävän saaneen opetuksen järjestäjän antamaa opetusta koskevat erityissäännökset. Pe-rusopetuslain 7 §:n 3 momentin mukaisen erityisen kou-lutustehtävän saaneen opetuksen järjestäjän antamassa opetuksessa voidaan poiketa 6 tai 7 §:stä sen mukaan kuin opetuksen järjestämisluvassa määrätään.

11 §. Erinäiset määräykset. Opetussuunnitelman pe-rusteissa määrätään tarkemmin ne tiedot ja taidot, jotka oppilaan tulee perusopetuksen oppimäärän suorittaes-saan saavuttaa.



Tällä asetuksella kumotaan Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus perus-opetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista ta-voitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001).


13 §. Siirtymäsäännös. Edellä 12 §:n 2 momentissa mainitun asetuksen mukaan laadittua opetussuunnitel-maa noudatetaan siihen saakka kunnes Opetushallitus päättää tämän asetuksen mukaisista opetussuunnitelman perusteista ja niiden mukaan laadittavien opetussuunni-telmien käyttöönotosta.

Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitel-man perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset ope-tussuunnitelmat otetaan viimeistenkin vuosiluokkien osalta käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016.

34 ii lukio

Lukiolaki 21.8.1998/629


1 §. Soveltamisala ja tarkoitus. Tässä laissa säädetään nuorille ja aikuisille annettavasta perusopetuksen oppi-määrään perustuvasta yleissivistävästä lukiokoulutukses-ta. Lisäksi tässä laissa säädetään maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävästä lukiokoulutukseen valmis-tavasta koulutuksesta. (20.12.2013/1044)

Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa.

2 §. Koulutuksen tavoitteet. (20.12.2013/1044) Lukio-koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasva-mista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuu-den monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tie-toja ja taitoja. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille jär-jestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tar-vittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyk-siä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elä-mänsä aikana. (20.12.2013/1044)

Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.

2 a §. (20.12.2013/1044) Määritelmät. Tässä laissa maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myön-netyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty ulkomaalaislain (301/2004) 161 §:ssä tarkoitettu oleskelukortti.

Tässä laissa vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöä, jonka äidinkieli on väestötietojärjestelmästä ja Väestö-rekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) tarkoittamassa väestötietojärjestelmässä muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

2 luku. Koulutuksen järjestäminen

3 §. Koulutuksen järjestäjät. Opetus- ja kulttuuriminis-teriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekiste-röidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomail-la järjestettävää opetusta varten. Lupa sisältää oikeuden järjestää maahanmuuttajille ja vieraskielisille lukiokoulu-tukseen valmistavaa koulutusta. (20.12.2013/1044)

Lukiokoulutusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Opetuk-sen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta päättää ministeriö noudattaen soveltuvin osin, mitä 4 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa.

4 §. Koulutuksen järjestämislupa. Edellä 3 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Luvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjeste-tään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityi-nen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksesta koulutuksen järjestämislupaan päättää asianomainen ministeriö.

Ministeriö voi peruuttaa koulutuksen järjestämistä koskevan luvan, jos koulutus ei täytä 1 momentissa lu-van myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos koulu-tus järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä.

5 §. Yhteistyö ja koulutuksen hankkiminen. Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lu-kiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun kou-lutuksen järjestäjien kanssa.

Koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan tässä lais-sa tarkoitetuista palveluista 3 §:ssä tarkoitetulta koulu-tuksen järjestäjältä tai muulta yhteisöltä taikka säätiöl-tä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.

3 luku. Opetus

6 §. Opetuskieli. Lukiokoulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä, jos se ei vaaranna opiskelijan mahdollisuutta seurata opetusta.

Jos koulutuksen järjestäjä antaa opetusta useammalla kuin yhdellä sellaisella 1 momentissa tarkoitetulla ope-tuskielellä, jolla opiskelija pystyy opiskelemaan, saa opis-kelija valita opetuskielen.

Erillisessä opetusryhmässä tai oppilaitoksessa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin 1 mo-mentissa mainitulla kielellä.

7 §. Opetuksen laajuus ja sisältö. Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen.

Lukion oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 10 §:n nojalla säädetään tai määrätään, äidinkieltä ja kirjalli-suutta, toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, mate-maattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteis-kunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, liikuntaa ja muita taitoja taideaineita sekä terveys tietoa. Tässä momentissa mainituissa opinnoissa voi, sen mu-kaan kuin 10 §:n nojalla säädetään tai määrätään, ol-la erilaajuisia oppimääriä. Taito- ja taideaineet sekä terveys tieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka 18 vuotta täytettyään aloittavat lukiokoulutuksen. Kou-lutuksen järjestäjä voi 4 §:n nojalla määrätyn erityisen

ii lukio 35

koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. (1.6.2001/454)

Lukion oppimäärään voi sisältyä myös ammatillisia opintoja ja muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Täs-sä momentissa tarkoitetut opinnot ovat osittain tai koko-naan vapaaehtoisia tai valinnaisia.

Opiskelijalle tulee antaa myös opinto-ohjausta. Lukiokoulutukseen valmistava koulutus on laajuu-

deltaan yhden lukuvuoden opintokokonaisuus, ja se si-sältää erityisesti suomen tai ruotsin kielen ja tarvittaessa muiden kielten opintoja, lukio-opintoja sekä lukio-opis-kelussa vaadittavia tietoja ja taitoja. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijalle tulee antaa opinto-ohjausta. (20.12.2013/1044)

Opetuksen laajuudesta säädetään tarkemmin valtio-neuvoston asetuksella. (20.12.2013/1044)

8 §. Äidinkielen opetus. Äidinkielenä opetetaan opis-kelijan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saa-men kieltä.

Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta op-pilaan äidinkieltä.

9 §. (6.6.2003/455) Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijoi-den enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnol-liseen yhdyskuntaan opiskelijoiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat opiskeli-jat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Opiskeli-ja, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi halutessaan osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.

Vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa ope tusta.

Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnol-lisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle opis-kelijalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskon-tonsa opetusta, jos opiskelijat sitä pyytävät.

Jos opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskon-nolliseen yhdyskuntaan, opiskelija päättää, minkä uskon-non opetukseen hän osallistuu.

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle opis-kelijalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, ope-tetaan hänen pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Kou-lutuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustie-don opetusta, jos opetukseen oikeutettuja opiskelijoita on vähintään kolme.

Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton opiskeli-ja voi osallistua myös sellaiseen koulutuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, joka opiskelijan saa-man kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmei-sesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.

Opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.

10 §. Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet. Valtio-neuvoston asetuksella säädetään tässä laissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiainei-den ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako). (20.12.2013/1044)

Opetushallitus päättää eri aineiden, aineryhmien ja aihekokonaisuuksien sekä muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä op-pilaitoksen ja kodin yhteistyön ja opiskelijahuollon kes-keisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiske-lijahuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). (13.6.2003/478)

Opetushallitus valmistelee 2 momentissa tarkoitetun opetussuunnitelman perusteita koskevan päätöksen kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä sekä opiskelijahuoltoa kos-kevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tut-kimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. (13.6.2003/478)

Tässä tarkoitetut päätökset tehdään tarvittaessa erik-seen nuorille ja aikuisille annettavaa opetusta varten. Ko-din ja oppilaitoksen yhteistyötä ja opiskelijahuoltoa kos-kevia asioita ei sisällytetä aikuisille annettavaa opetus-ta varten laadittaviin opetussuunnitelman perusteisiin. (13.6.2003/478)

11 §. Opetussuunnitelma. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma hy-väksytään erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saa-menkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten.

Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja kos-keviin valintoihin tarvittaessa myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen.

Asianomaisen ministeriön luvalla lukiokoulutusta ja perusopetusta varten voidaan hyväksyä yhteinen opetus-suunnitelma.

Opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perus-teista säädetään 10 §:n 3 momentissa, laatia yhteistyös-sä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Kou-lutuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja oppi-laitoksen yhteistyön sekä opiskelijahuollon järjestämis-tavasta. (13.6.2003/478)

12 §. Koulutuksen järjestämismuoto. Koulutus voidaan järjestää osaksi tai kokonaan lähiopetuksena tai etäope-tuksena.

Lukion oppimäärä tai osa siitä voidaan suorittaa oppi-määrään kuuluvien tietojen ja taitojen hankkimistavasta riippumatta kokeissa, joiden toimeenpanosta ja arvoste-lusta huolehtii tässä laissa tarkoitettu koulutuksen järjes-täjä siten kuin asetuksella säädetään.

13 §. Erityiset opetusjärjestelyt. Opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos:

1) opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään ole-van lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot;

2) lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huo mioon ottaen jol-takin osin kohtuutonta; tai

3) se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liitty-vistä syistä.

36 ii lukio

Jos opiskelija ei ole tehnyt esitystä opiskelun järjestä-misestä 1 momentissa tarkoitetulla tai sen nojalla sääde-tyllä tavalla, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. (13.6.2003/478)

14 §. Opetuksen julkisuus. Opetus on julkista. Perustel-lusta syystä voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta rajoittaa.

15 §. (13.6.2003/478) Kokeilu. Koulutuksen tai ope-tuksen kehittämiseksi järjestettävässä kokeilussa voidaan poiketa 10 §:ssä tarkoitetusta tuntijaosta ja opetussuun-nitelman perusteista.

Kokeiluluvan myöntää opetusministeriö. Jos kokeilus-sa poiketaan vain opetussuunnitelman perusteista, ko-keiluluvan myöntää opetushallitus.

Kokeilulupa myönnetään koulutuksen järjestäjän hakemuksesta. Lupa tarpeelliseen kokeiluun voidaan myöntää sellaiselle koulutuksen järjestäjälle, jolla on edellytykset toteuttaa kokeilu sen tarkoitusta vastaaval-la tavalla ja opetukseen liittyviä opiskelijoiden oikeuksia vaarantamatta. Kun samaan kokeiluun osallistuu usei-den koulutuksen järjestäjien oppilaitoksia, oppilaitokset valitaan alueellisesti ja kieliryhmittäin mahdollisimman edustavasti.

Kokeilulupa voidaan myöntää enintään kolmeksi vuo-deksi ja sitä voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella. Kokeilussa tulee noudattaa opetushallituksen hyväksy-mää kokeiluohjelmaa.

4 luku. Arviointi ja ylioppilastutkinto

16 §. (30.12.2013/1297) Koulutuksen arviointi. Kou-lutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittä-mistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.

Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa ar-viointiin.



nöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä. 17 §. (30.12.2008/1116). Opiskelijan arviointi. Opis-

kelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itse-arviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen.

Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kieli-taidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa opetushallitus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään opintosuori-tusten arvioinnista opintojen aikana, opinnoissa etene-misestä sekä päättötodistuksesta ja muista opiskelijalle annettavista todistuksista. Opetushallitus antaa opinto-

suoritusten arvioinnista tarkentavia määräyksiä ja päättää todistuksiin merkittävistä tiedoista.

17 a §. (30.12.2008/1116) Opiskelijan arvioinnista päättäminen. Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioin-nista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on usei-ta, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

18 §. (13.8.2004/766) Ylioppilastutkinto. Lukiokou-lutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksu-neet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukai-sen riittävän kypsyyden. Tutkintoon sisältyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vierais-sa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettäviä kokeita.

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koet ta. Tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä valintansa mukaan kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat toisessa kotimai-sessa kielessä, yhdessä vieraassa kielessä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Näiden kokeiden lisäksi tutkintoon osallistuva voi suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.

Ylioppilastutkinnon järjestämisestä säädetään erik-seen lailla. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkem-pia säännöksiä osallistumisesta ylioppilastutkintoon, ko-keista ja niiden uusimisesta, arvostelusta ja muusta tut-kinnon toimeenpanosta. (26.8.2005/673)

Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin.

18 a §. (13.8.2004/766) Muun henkilön kuin lukion opiskelijan oikeus ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Muu henkilö kuin lukion oppimäärää suorittava opiskelija saa osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokei-siin, jos hän on suorittanut:

1) lukion oppimäärän tai vastaavan ulkomaisen lukion oppimäärän;

2) vähintään kaksi ja puolivuotisen ammatillisen tut-kinnon;

3) edellä 2 kohdassa tarkoitettua lyhyemmän, kuiten-kin vähintään kaksivuotisen perusopetuksen tai sitä vas-taavalle aikaisemmalle oppimäärälle perustuvan tutkin-non tai opinnot sekä jäljempänä 18 b §:ssä tarkoitetun lautakunnan määräämät lisäopinnot.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa mainittua tutkintoa suorittava opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon ollessaan vielä opiskelijana asianomaiseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opiskelija voi osallistua tut-kintoon aikaisintaan suoritettuaan puolentoista vuoden laajuiset opinnot.

18 b §. (13.8.2004/766) Ylioppilastutkintolautakunta. Opetusministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan ylioppilastutkintolautakunnan, joka vastaa ylioppilastut-kinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia sään-nöksiä lautakunnasta ja sen tehtävistä.

Ylioppilastutkintolautakunta antaa määräyksiä kokei-den sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta.

ii lukio 37

5 luku. Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

19 §. Opiskelijaksi hakeutuminen. Opiskelijaksi pyrki-vällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon.

Hakumenettelystä tässä laissa tarkoitettuun koulutuk-seen säädetään valtioneuvoston asetuksella. (26.6.2015/ 790)

19 a §. (30.12.2013/1264) Päätös opiskelijaksi ottamisesta. Jos päätös opiskelijaksi ottamisesta tehdään käyttä-en 19 §:n nojalla säädettyjä hakumenettelyitä, joissa use-aan koulutukseen voidaan hakea yhdellä hakemuksella, valitsematta jättämisestä voidaan ilmoittaa hakijalle pos-titse kirjeellä.

Jos opiskelijavalinnan tuloksesta on ilmoitettu kir-jeellä, koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijaksi ottamista koskeva kirjallinen päätös muutoksenhakuoh-jeineen hakijan pyynnöstä. Hakijan tulee kirjallisesti tai suullisesti pyytää päätöksen antamista 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedoksi ilmoituksen opiskeli-javalinnan tuloksesta.

Tässä pykälässä tarkoitetussa menettelyssä noudate-taan muutoin, mitä päätöksen antamisesta hallintolaissa (434/2003) säädetään.

20 §. (20.12.2013/1044) Opiskelijaksi ottamisen perusteet. Opiskelijaksi lukiokoulutukseen voidaan ottaa hen-kilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, joka ei ole suorittanut pe-rusopetuksen oppimäärää mutta jolla katsotaan muutoin olevan riittävät edellytykset lukio-opinnoista suoriutu-miseen.

Lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen voi-daan ottaa opiskelijaksi henkilö:

1) joka on maahanmuuttaja tai vieraskielinen;2) joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai

sitä vastaavan oppimäärän taikka jolla katsotaan muu-toin olevan vastaavat tiedot ja taidot;

3) jolla ei ole riittäviä kielellisiä valmiuksia suoriutua lukio-opinnoista suomen tai ruotsin kielellä;

4) jonka tavoitteena on jatkaa opiskelua lukiossa lu-kiokoulutukseen valmistavan koulutuksen jälkeen; ja

5) joka ei ole suorittanut yliopistolain (558/2009) 37 §:n 1 momentissa mainittua tutkintoa tai korkeakoulu-tutkintoa.

Koulutuksen järjestäjä päättää muista opiskelijaksi ottamisen perusteista sekä mahdollisesti järjestettävistä pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin opiske-lijaksi ottamisen perusteista. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Opiskelijaksi 1 momentissa tarkoitettuun koulutuk-seen voidaan ottaa myös sellainen henkilö, jonka tarkoi-tuksena on ainoastaan yhden tai useamman lukion oppi-määrään kuuluvan oppiaineen suorittaminen.

21 §. (30.12.2013/1268) Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiske-luympäristöön.

Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pi-tää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussa-pito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti so-

veltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussa-pidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitel-man yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaami-seksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toi-meenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Koulutuksen järjestäjän tulee opetussuun-nitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma ku-rinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menet-telytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitel-man perusteissa antaa määräykset suunnitelmien laati-misesta.

Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssään-nöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestys-määräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiske-lun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvalli-suutta ja viihtyisyyttä.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöis-sä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa oppi-laitosyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asian-mukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voi-daan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja sen alueella.

Mitä 3 momentissa säädetään, ei koske aikuisten kou-lutukseen tarkoitettuja opetussuunnitelman perusteita eikä opetussuunnitelmia. Aikuisten koulutusta varten ei tarvitse myöskään hyväksyä järjestyssääntöjä eikä muita järjestysmääräyksiä.

22 §. Oikeus saada opetusta. Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opin-to-ohjausta.

Opinto-ohjauksesta säädetään tarkemmin asetuksella. 23 §. (30.12.2008/1116) Osaamisen tunnustaminen.

Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman ta-voitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suo-rittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen ar-vioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion op-pimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa nouda-tetaan, mitä 17 ja 17 a §:ssä säädetään opiskelijan arvioin-nista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erik-seen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hy-väksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tar-kemmin osaamisen tunnustamisesta ja sitä koskevasta menettelystä.

24 §. Opiskeluaika. Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustel-lusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Lukio-koulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärä tulee suorittaa yhdessä vuodessa, jollei sairauden tai muun eri-tyisen syyn vuoksi myönnetä suoritusaikaan pidennystä. (20.12.2013/1044)

38 ii lukio

Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää 1 momentissa mainitussa ajassa, katsotaan eronneek-si. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, jo-ka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja.

25 §. Opiskelijan velvollisuudet. Opiskelijan tulee osal-listua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä va-pautusta.

Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). (30.12.2013/1268)

26 §. (13.6.2003/478) Kurinpito. Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka me-nettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoi-tettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määrä-ajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, sekä erottaa asuntolas-ta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia.

Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä pois-tumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuonees-ta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka op-pilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaa-ra, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kär-sii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeu-tuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymi-sen vuoksi. (30.12.2013/1268)

Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, hä-neltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiske-luun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

26 a §. (13.6.2003/478) Menettely kurinpitoasiassa ja kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano. Ennen 26 §:n 1 tai 4 momentissa tarkoitettua päätöstä on yksilöitävä toimen-piteeseen johtava teko tai laiminlyönti taikka epäilty rikos tai siihen liittyvä seikka, kuultava opiskelijaa ja hankitta-va muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuk-sen antamista on opiskelijan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 26 §:ssä tarkoitetuista toimenpi-teistä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa oppilaitoksen sijaintikunnan so-siaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Edellä 26 §:n 1 ja 4 momentissa tarkoite-tuista toimenpiteistä tulee antaa päätös, ja 26 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.

Opiskelijan määräaikaista erottamista tai asuntolas-ta erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, ellei koulutuksen järjestäjä tai hallinto-oikeus toisin päätä.

Päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla oleva-na ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on pää-tettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta tai asuntolasta erottamisesta päätetään.

Rehtorin ja opettajan päätösvallasta 26 §:n 2 ja 3 mo-mentissa tarkoitetusta asiasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta ja opiske-lusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asian-omainen monijäseninen toimielin. Kirjallisen varoituksen antamisesta voi koulutuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös oppilaitoksen rehtori. (30.12.2013/1268)

26 b §. (13.6.2003/478) Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen. Rehtorilla ja opet-tajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata 26 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumis-määräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus pois-taa oppilaitoksen alueelta opiskelija, joka ei poistu saa-tuaan tiedon 26 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta ope-tuksen epäämisestä.

Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemäl-lä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voi-makeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskeli-jan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoite-tuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttö-välineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opetta-jan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtu-neesta opetuksen järjestäjälle.


26 c §. (13.6.2003/478) Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte ylei-sessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syyttees-tä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti.

Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistuk-seen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitoran-gaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määrä-ajaksi tai erottaa opiskelija-asuntolasta, jos se opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perus-teella on perusteltua.

26 d §. (30.12.2013/1268) Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita. Rehtorilla ja opettajalla on yhdessä tai erik-seen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa opiskelijalta 21 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine.

Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pi-tävä opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää hal-tuun ottamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämät-tömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan va-kavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ot-taen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain opiske-lijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita.

ii lukio 39

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käy-tön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 mo-mentissa ja 7 §:ssä.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voi-massa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuun-nitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toi-mintaan.

26 e §. (30.12.2013/1268) Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat. Opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oi-keus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opis-kelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat se-kä päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 21 §:n 2 momentissa tarkoitetun esineen tai aineen haltuun otta-miseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvalli-suutta, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällai-sia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.

Opiskelijalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkas-tuksen syy.

Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa suku-puolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuu-luva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa oppilaitoksen henkilökuntaan kuulu-va, jos tämä on saapuvilla.

Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorit-tamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kan-nalta ehdottoman välttämätöntä.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voi-massa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuun-nitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toi-mintaan.

26 f §. (30.12.2013/1268) Haltuun ottamisen ja tarkastamisen yleiset periaatteet. Edellä 26 d ja 26 e §:ssä tar-koitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua opiskelijan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja tur-vallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden hal-tuun ottamisessa ja opiskelijan tarkastamisessa on nou-datettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee oppilaitoksissa suunnitella ja ohjeistaa.

Edellä 26 d §:n mukaisten voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle. Opiske-lijan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ot-taminen tulee kirjata. Haltuun ottamisesta ja tarkasta-misesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajille mahdollisimman pian.

26 g §. (30.12.2013/1268) Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen. Edellä 26 d §:ssä tarkoitetut opiskelijalta haltuun otetut esineet ja aineet luovutetaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailli-

selle edustajalle tai, jos opiskelija on täysi-ikäinen, hänelle itselleen. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa polii-sille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos opiske-lijalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan.

Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjes-tää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, am-mukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Opiskelijalle itselleen luovutettavat esineet ja aineet luovutetaan työpäivän päätyttyä.

Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuun-ottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen tulee kirjata.

27 §. (30.12.2013/1268) Osallisuus ja opiskelijakunta. Koulutuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien opiskeli-joiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla opiske-lijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimin-taan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä opiske-lijoiden asemaan liittyvistä asioista. Opiskelijoille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä 21 §:n 4 momentissa tarkoitetun järjestyssäännön valmisteluun.

Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla sen opiskelijoista muo-dostuva opiskelijakunta. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistu-mista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjes-täjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat myös osaltaan valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansa-laisuuteen. Koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiske-lijakuntaa ennen 1 momentissa mainittujen suunnitel-mien ja määräysten vahvistamista sekä, ellei se ole asian luonteen vuoksi tarpeetonta, ennen opiskelijoiden ase-maan vaikuttavien muiden päätösten tekemistä. Koulu-tuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoi-den ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta.

Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden siihen perustuvien suun-nitelmien osana tai yhteydessä.

28 §. Opintososiaaliset edut. Opetus on opiskelijalle maksutonta. Edellä 20 §:n 4 momentissa tarkoitetulta opiskelijalta sekä 18 §:ssä tarkoitetusta ylioppilastutkin-nosta ja 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuista kokeista voi-daan kuitenkin periä maksuja. (26.6.2015/790)

Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus mak-suttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuun-nitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen jär-jestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Asetuksella sää-detään, milloin opinnot ovat päätoimisia. Koulutuksessa, joka on 4 §:n 2 momentin perusteella järjestetty sisäop-pilaitosmuotoisesti, opiskelijalla on lisäksi oikeus muu-hun riittävään päivittäiseen ruokailuun.

Asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamassa asun-tolassa on opiskelijalle maksutonta.

40 ii lukio

Ulkomailla järjestettävässä opetuksessa ja yksityisen yhteisön tai säätiön asianomaisen ministe riön antaman erityisen koulutustehtävän perusteella muulla kuin 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla opetuskielellä järjestämässä opetuksessa voidaan opiskelijoilta 1–3 momentin estä-mättä periä kohtuullisia maksuja. Lisäksi ministeriö voi erityisestä syystä antaa luvan maksujen perimiseen muil-takin opiskelijoilta.

29 §. Muut edut. Opiskelijan koulumatkoista aiheutu-viin kustannuksiin myönnettävästä tuesta ja opintotuesta säädetään erikseen.

Vammaisella tai muusta syystä erityistä tukea tarvit-sevalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opetuspalveluihin ja opiske-lijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin siten kuin siitä erikseen säädetään. (13.6.2003/478)

29 a §. (30.12.2013/1289) Opiskelijahuolto. Opiskeli-jan oikeudesta opiskelijahuoltoon säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013).


29 b § on kumottu L:lla 19.12.2014/1226.30 §. Henkilöstö. Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjes-

tetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla toi-minnasta vastaava rehtori.

Koulutuksen järjestäjällä tulee olla koulutuksen järjes-tämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulu-tuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta hen-kilöstöä.

Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista sää-detään valtioneuvoston asetuksella. Opetushallitus voi tarvittaessa antaa asetuksen säännöksiä täydentäviä mää-räyksiä. Aluehallintovirasto voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden. (22.12.2009/1445)

31 § on kumottu L:lla 30.12.2013/1268. 32 §. Salassapito. Koulutuksen järjestämisestä vastaa-

vien toimielinten jäsenet, 30 §:ssä tarkoitetut henkilöt ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää opiskelijoiden ja täs-sä laissa tarkoitetun henkilöstön sekä heidän perheen-jäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut henkilöt sekä koulu-terveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat sen estämättä, mitä 1 momentissa tai sa-lassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, antaa toisil-leen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opiske-lun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämät-tömät tiedot.


33 §. Tietojensaantioikeus. Koulutuksen järjestäjällä on tehtäviään hoitaessaan oikeus saada valtion ja kunnan vi-ranomaiselta koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen edellyttämät tilastotiedot ja muut vastaavat tiedot.

Koulutuksen järjestäjän tulee pyynnöstä toimittaa valtion opetushallintoviranomaisille niiden määräämät koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tiedot.


34 §. (7.8.2015/958) Oikaisuvaatimus. Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallin-tovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jos pää-tös koskee:

1) opiskelijaksi ottamista;2) 13 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä;3) muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista;4) lukion suoritusajan pidentämistä ja opiskelijan kat-

somista eronneeksi lukiosta; sekä5) edellä 9 §:ssä tarkoitettua oikeutta saada uskonnon

ja elämänkatsomustiedon opetusta.L:lla 958/2015 muutettu 34 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi

sanamuoto kuuluu:34 §. (22.12.2009/1445) Muutoksenhaku. Tässä laissa tarkoitet-

tuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee 9 §:ssä tar-koitettua uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta, opiskeli-jalle annettavaa varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelijan erottamista asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäl-jellä olevaksi ajaksi, koulutuksesta pidättämistä rikostutkimuksen ajaksi tai 28 §:ssä säädettyä etua ja oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muuhun kuin tässä momentissa mainittuun 26 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätökseen hae-taan muutosta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hal-lintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee:

1) opiskelijaksi ottamista;2) 13 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä;3) muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista; sekä4) lukion suoritusajan pidentämistä ja opiskelijan katsomista

eronneeksi lukiosta.Päätökseen, jonka aluehallintovirasto on antanut 2 momen-

tissa tarkoitettua asiaa koskevaan valitukseen, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölais-sa säädetään.

Valitus päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa va-roitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista mää-räajaksi tai lopullisesti, koulutuksesta pidättämistä rikostutkinnan ajaksi taikka 2 tai 3 momentissa tarkoitettua asiaa, tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu opiskelijalle tiedok-si. Tässä momentissa tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä.

Hallinto-oikeuden päätökseen ja aluehallintoviraston päätök-seen, jolla on ratkaistu 3 tai 4 momentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Edellä 17 §:ssä tarkoitettuun opiskelijan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Opiskelija voi

ii lukio 41

pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Jos opiskelija on tyytymätön pyyn-nöstä tehtyyn uuteen arvioin tiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Arvioinnin uusimisesta ja oikaisusta säädetään tarkemmin valtio-neuvoston asetuksella.

Kun opetusta järjestetään ulkomailla, toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hallinto-oikeus ja toimivaltainen aluehallin-toviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

34 a §. (7.8.2015/958) Muutoksenhaku hallintooikeuteen. Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa varoi-tusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelijan erottamista asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljel-lä olevaksi ajaksi, koulutuksesta pidättämistä rikostutki-muksen ajaksi tai 28 §:ssä säädettyä etua ja oikeutta, saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Edellä 34 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen an-nettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hal-linto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa sääde-tään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

L:lla 958/2015 lisätty 34 a § tulee voimaan 1.1.2016.34 b §. (7.8.2015/958) Muutoksenhakuaika. Valitus

päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa varoi-tusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista määräajaksi tai lopullisesti, koulutuksesta pidättämistä rikostutkinnan ajaksi taikka 34 a §:n 2 momentissa tar-koitettua asiaa sekä oikaisuvaatimus 34 §:ssä tarkoitetussa asiassa, tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu opiskelijalle tiedoksi. Tässä pykälässä tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä.

L:lla 958/2015 lisätty 34 b § tulee voimaan 1.1.2016.34 c §. (7.8.2015/958) Valituslupa. Jollei tässä laissa toi-

sin säädetä, hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muu-tosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myön-tää valitusluvan.

L:lla 958/2015 lisätty 34 c § tulee voimaan 1.1.2016.34 d §. (7.8.2015/958) Muutoksenhaku opiskelijan ar

viointia koskevaan päätökseen. Edellä 17 §:ssä tarkoitet-tuun opiskelijan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Opiskelija voi pyytää rehto-rilta opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päät-töarvioinnin uusimista kahden kuukauden kuluessa tie-don saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Opiskelija saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uu-teen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tie-doksisaannista siten kuin hallintolaissa säädetään. Otet-tuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen aluehallinto-virasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen, hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.

L:lla 958/2015 lisätty 34 d § tulee voimaan 1.1.2016.34 e §. (7.8.2015/958) Valituskiellot. Muuhun 26 §:n

nojalla tehtyyn kuin varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista tai opiskeluoikeuden pidättämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 34 §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva valitus, ja aluehallintovi-raston päätökseen, jolla on ratkaistu 34 d §:ssä tarkoitet-tua asiaa koskeva oikaisuvaatimus, ei saa hakea muutosta valittamalla.

L:lla 958/2015 lisätty 34 e § tulee voimaan 1.1.2016.34 f §. (7.8.2015/958) Toimivaltainen hallintooikeus ja

aluehallintoviranomainen. Kun opetusta järjestetään ulko-mailla, toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hal-linto-oikeus ja toimivaltainen aluehallintoviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

L:lla 958/2015 lisätty 34 f § tulee voimaan 1.1.2016.35 §. (30.12.2014/1413) Rahoitus. Tässä laissa tarkoi-

tettua koulutusta varten myönnetään valtion talousarvios-sa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa valtion-avustusta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään (1705/2009). Valtionavustusta voidaan myöntää myös investointihankkeisiin siten kuin valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Valtionapuviranomaisena inves-tointihankkeissa on aluehallintovirasto.

36 §. Opiskelijoilta perittävät maksut. Asianomainen ministeriö päättää ylioppilastutkintoon ja siihen kuulu-viin kokeisiin sekä valtion oppilaitoksessa järjestettäviin 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin kokeisiin osallistu-misesta valtiolle perittävistä maksuista sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeudelli-sista suoritteista perittävistä maksuista säädetään.

Tämän lain nojalla opiskelijoilta perittävien muiden kuin 1 momentissa mainittujen maksujen perusteista ministeriö päättää soveltuvin osin sen mukaan kuin val-tion maksuperustelaissa julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään.

37 §. Viivästyskorko ja maksujen periminen. Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä siten kuin korkolaissa (633/1982) sää-detään.


38 §. Lukiokoulutuksen yhteydessä järjestettävä muu toiminta. Lukiokoulutuksen yhteydessä voidaan opiske-lijoille järjestää koulutukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa.




Tällä lailla kumotaan seuraavat lait ja asetus niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1) 27 päivänä toukokuuta 1983 annettu lukiolaki (477/1983);

2) 3 päivänä kesäkuuta 1994 annettu aikuislukiolaki (439/1994); sekä

42 ii lukio

3) valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista 20 päivänä elokuuta 1948 annettu ase-tus (620/1948).

Kumottavan lukiolain nojalla annettu ylioppilastut-kintoasetus (1000/1994) jää edelleen voimaan, kunnes toisin säädetään.


41 §. Kumottavien säännösten nojalla annettujen määräysten ja päätösten soveltaminen. Edellä 40 §:n 2 mo-mentissa mainittujen lakien nojalla annetut päätökset lukion ja aikuislukion tuntijaosta sekä opetussuunnitel-man perusteista jäävät voimaan siihen saakka, kunnes tä-män lain nojalla toisin päätetään. Opetuksessa voidaan noudattaa 40 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojal-la hyväksyttyjä opetussuunnitelmia, kunnes koulutuksen järjestäjä hyväksyy tämän lain mukaisen opetussuunni-telman. Lukiolle 40 §:n 2 momentissa mainittujen la kien nojalla määrätty opetussuunnitelmaan perustuva erityi-nen tehtävä muuttuu tämän lain 4 §:n 2 momentissa tar-koitetuksi koulutuksen järjestämislupaan sisältyväksi eri-tyiseksi koulutustehtäväksi.

Edellä 40 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojal-la asetetut toimielimet jatkavat toimikautensa loppuun, jollei koulutuksen järjestäjä toisin päätä. Toimielimen kokoonpanoon ja jäsenten valintaan sovelletaan toimi-kauden loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä.

42 §. Koulutuksen järjestämislupaa koskeva siirtymäsäännös. Edellä 40 §:n 2 momentissa mainittujen la-kien nojalla tämän lain voimaan tullessa toimivien oppi-laitosten ylläpitäjät jatkavat toimintaansa tässä laissa ja

perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun koulutuksen järjestäjinä.

Asianomainen ministeriö päättää tarvittaessa lukio-koulutusta järjestävän oppilaitoksen ylläpitäjälle myön-netyn perustamisluvan muuttamisesta 4 §:n 2 momentin ja perusopetuslain 7 §:n 3 momentin mukaiseksi koulu-tuksen järjestämisluvaksi.

43 §. Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös. Edellä 40 §:n 2 momentissa tarkoitettujen lakien nojalla toimi vien oppilaitosten viran- ja toimenhaltijat, työntekijät sekä tuntiopettajat jatkavat tämän lain voimaan tullessa aikai-semmissa tehtävissään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla viran- ja toimen-haltijoilla, työntekijöillä sekä tuntiopettajilla, joilla tä-män lain voimaan tullessa on oikeus toistuvaan korvauk-seen tai lakkautuspalkkaan, on edelleen oikeus mainit-tuihin etuuksiin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. (31.5.2000/517)

Viran- ja toimenhaltijan, työntekijän sekä tuntiopet-tajan eroamisikä on 65 vuotta myös silloin, kun eläkeikä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännös-ten mukaan on mainittua ikää alempi. (30.12.1998/1184)

44 §. (30.12.1998/1184) Aikuisopiskelijoita koskeva siirtymäsäännös. Edellä 7 §:n 2 momentin kolmannen virkkeen säännöstä liikunnan ja terveystiedon sekä tai-toja taideaineiden vapaaehtoisuudesta sekä 9 §:n 5 mo-mentissa tarkoitettua opiskelijan oikeutta valita uskonto- ja elämänkatsomustieto sovelletaan niihin opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa tämän lain voimaantulon jäl-keen. Ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa aloitta-neisiin opiskelijoihin sovelletaan, mitä aikuislukiolaissa ja -asetuksessa tämän lain voimaan tullessa säädetään ja niiden nojalla määrätään.

ii lukio 43

Lukioasetus 6.11.1998/810

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

1 luku. Opetus

1 §. (23.1.2014/52) Opetuksen määrä. Lukion oppi-määrä sisältää vähintään 75 kurssia. Opetusta eri oppiai-neissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittuja lyhempiä tai pi-tempiä. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia.

Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa oppimäärä sisäl-tää vähintään 44 kurssia ja kurssin kesto on keskimäärin 28 tuntia. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 40 minuuttia. Aikuisille tarkoitettuun opetukseen osallistuvan alle 18-vuotiaana opintonsa aloittaneen opiskelijan tulee lisäksi osallistua liikunnan ja terveystiedon sekä taitoja taideaineiden opetukseen.

Lukiokoulutukseen valmistava koulutus sisältää vä-hintään 25 kurssia. Nuorille suunnattavan opetuksen kesto on keskimäärin 38 tuntia kurssia kohden ja aikui-sille keskimäärin 28 tuntia kurssia kohden. Lähiopetuk-sessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia ja aikuisille tarkoitetussa opetuksessa vähin-tään 40 minuuttia.

Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmu-kaisiksi opetusjaksoiksi.

2 §. Opintoohjaus. Opinto-ohjauksena opiskelijoil-le annetaan 1 §:n mukaan toteutetun ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta.

Opinto-ohjauksesta määrätään opetussuunnitelmassa. 3 §. Opetustarjonta ja opetuksen suunnittelu. Ope-

tus tulee järjestää siten, että opiskelija voi suorittaa lu-kion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen vuodessa. (23.1.2014/52)

Koulutuksen järjestäjän tulee laatia vuosittain opetus-suunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnas-ta, työajoista, koulutuksen järjestäjän yhteistyöstä muiden koulutuksen järjestä jien kanssa, koulutuksen hankkimises-ta muul ta koulutuksen järjestäjältä sekä muulta yhteisöltä tai säätiöltä, itsenäisestä opiskelusta sekä muista tarpeelli-sista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista.

Koulutuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa opis-kelijoille ja opiskelijoiksi pyrkiville keskeisistä 2 momen-tissa tarkoitetuista asioista.

4 §. Itsenäinen opiskelu. Osa opinnoista voidaan edel-lyttää opiskeltavaksi itsenäisesti.

Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.

5 §. Päivänavaus. Nuorille annettavassa lukiokoulu-tuksessa päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.

2 luku. Opiskelijan arviointi

6 §. Arviointi opintojen aikana. Opiskelijan työsken-telystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tieto-jen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitel-massa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Opetushalli-tus määrää, mitkä oppiaineet voidaan arvostella yhdessä.

Lukiolain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetussa vieraskie-lisessä opetuksessa ja ulkomailla järjestettävässä opetuk-sessa voidaan, sen mukaan kuin opetushallitus määrää, poiketa siitä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään.

Lukiolain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu suulli-sen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Koe arvioidaan numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoi-tettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. (30.12.2008/1117)

7 §. Opinnoissa eteneminen. Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseis-ta, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asian omaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etene-miseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä tar-koitettuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdolli-suus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jot-ka mahdollistavat opinnoissa etenemisen.

Opetushallitus voi antaa tarvittaessa tarkempia mää-räyksiä tässä pykälässä säädetyistä asioista.

8 §. (23.1.2014/52) Päättöarviointi, erotodistus ja todistus yhden tai useamman aineen suorittamisesta. Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merki-tään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useam-man aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta.

Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelle-taan mitä 6 §:ssä säädetään. Todistus suullisen kielitai-don kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.

Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorite-tuista opinnoista annetaan todistus.

44 ii lukio

Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosa-naa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelus-sa arvosanan korottamiseen.

Opetushallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä säädetyistä asioista.

9 § on kumottu VNA:lla 30.12.2008/1117.

3 luku. Opiskelijan oikeusturva

10 § on kumottu VNA:lla 19.8.2004/796, joka tuli voimaan 1.9.2004.

11 § on kumottu A:lla 18.6.2003/561. 12 §. (18.6.2003/561) Rehtorin ja opettajan päätösval

ta eräissä tilanteissa. Lukiolain 26 §:n 2 momentissa tar-koitetusta opiskelijan määräämisestä poistumaan luok-kahuoneesta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi ja opis-kelijan määräämisestä poistumaan muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, päättää oppituntia tai muuta opetus-tilaisuutta pitävä opettaja. Mainitun pykälän 2 momen-tissa tarkoitetusta opiskelijan määräämisestä poistumaan oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta päättää rehtori tai opettaja. Mainitun pykälän 3 momentissa tarkoite-tusta opetuksen epäämisestä päättää rehtori.

13 §. (18.6.2003/561) Arvioinnin uusiminen ja oikaisu. Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättä-vät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkai-su, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lää-ninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.


14 §. (18.3.2010/185) Koulutuksen järjestämisluvan hakeminen. Lupaa lukiokoulutuksen järjestämiseen on haettava viimeistään vuosi ennen opetuksen suunnitel-tua aloittamista. Opetusministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös edellä mainittua myöhemmin tehdyn hakemuksen.

Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys koulutuksen tarpeellisuudesta sekä muiden luvan myöntämisedelly-tysten täyttymisestä.

15 §. Opintojen päätoimisuus ja opintojen aloittamisajankohtaa koskeva määritelmä. Opinnot katsotaan pää-toimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on vähintään 75 kurssia. Lukiokoulutukseen valmistava

koulutus katsotaan päätoimiseksi, kun sen laajuus on vä-hintään 25 kurssia. (23.1.2014/52)

Kahdeksantoista vuotta täyttäneen opiskelijan katso-taan aloittaneen opintonsa alle 18-vuotiaana, jos hän jat-kaa saman tai muun koulutuksen järjestäjän opetukses-sa alle 18-vuotiaana aloittamiaan lukio-opintoja, eivätkä opinnot ole olleet keskeytyneenä vähintään vuoden ajan.

16 §. Opetusharjoittelijat. Lukio-opetusta voi opetta-jan ohjauksessa antaa myös opettajaksi opiskeleva hen-kilö.

17 §. Erityinen tutkinto. Lukiolain 12 §:n 2 momen-tissa säädetyt kokeet voi järjestää se, jolla on lupa järjestää lukiokoulutusta.

Kokeisiin osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tie-tonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa aikuisille tarkoitetun opetuksen oppimäärien mukaisia tietoja ja taitoja. Kokeet hyväksytysti suorittaneelle annetaan to-distus lukion oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden arvioin-nista ja oikaisun hakemisesta arviointiin on soveltuvin osin voimassa, mitä 6–9 ja 13 §:ssä säädetään.

18 §. Lukiokoulutuksen yhteydessä järjestettävä muu toiminta. Lukiolain 38 §:ssä tarkoitettua toimintaa on op-pilaskerho- ja koulukirjastotoiminta sekä muu lukiokou-lutukseen läheisesti liittyvä toiminta.




20 §. Korvaavien opintojen valintaa koskeva siirtymäsäännös. Jos opiskelija on ennen tämän asetuksen voi-maantuloa muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, katsotaan opiskelijan 1 §:n estämättä suorittaneen lukion oppimäärän, vaikka opiskelijan suo-rittamien kurs sien määrä jäisi mainitussa säännöksessä todettua kurssimäärää pienemmäksi.

21 §. Opiskelijoiden arviointia koskeva siirtymä säännös. Edellä 6–8 §:n säännöksiä opiskelijan arvioinnista sovel-letaan vuoden 1999 elokuun alusta lukien. Siihen saakka arviointiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita arviointia koskevia säännöksiä sekä nii-den nojalla annettuja määräyksiä.

Ennen vuoden 1999 elokuun alkua annettavissa to-distuksissa äidinkielestä ja kirjallisuudesta, kuvataitees-ta, liikunnasta ja terveystiedosta sekä opinto-ohjauksesta voidaan käyttää mainittujen aineiden tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita nimiä.

ii lukio 45

Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 26.8.2005/672

1 §. Ylioppilastutkinto ja pakolliset kokeet. Lu kion oppi-määrää suorittava opiskelija osallistuu ylioppilastutkin-toon suorittaakseen tutkinnon. Muun henkilön oikeu-desta suorittaa tutkinto säädetään erikseen.

Ylioppilastutkinto suoritetaan suomeksi tai ruotsik-si. Ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet ovat kirjallisia. Niihin voi kuulua suullisia tehtäviä.

Tutkinnon pakolliset kokeet ovat äidinkielen koe ja ne kokeet, jotka tutkintoon osallistuva valitsee pakollisiksi lukiolain (629/1998) 18 §:n 2 momentissa tarkoitetusta kokeiden ryhmästä.

2 §. Äidinkielen kokeet, kahden eri tason mukaiset kokeet ja vieraiden kielten kokeet. Äidinkielen kokeina järjeste-tään suomen, ruotsin ja saamen kielen kokeet. Suomen ja ruotsin kielessä voidaan järjestää äidinkieleltään suo-men- ja ruotsinkielisille tarkoitettujen kokeiden lisäksi kokeet, jotka perustuvat oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä.

Matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä jär-jestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset ko-keet. Vieraissa kielissä voidaan järjestää kahden eri tason mukaiset kokeet.

Lukiolain 18 b §:ssä tarkoitettu ylioppilastutkintolau-takunta päättää, missä vieraissa kielissä kokeet järjeste-tään ja missä kielissä järjestetään kahden eri tason mu-kaiset kokeet.

3 §. Kokeiden järjestäminen. Ylioppilastutkintoon kuu luvat kokeet järjestetään lukiokoulutusta antavissa oppi laitoksissa samanaikaisesti kaksi kertaa vuodessa. (22.12.2006/1229)

Tutkinnon ja kokeiden järjestämisestä oppilaitoksessa vastaa lukiolain 30 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimin-nasta vastaava rehtori.

4 §. Edellytykset osallistua kokeisiin. Ylioppilas-tutkintoon osallistuminen edellyttää, että lukion oppi-määrää suorittava on ennen osallistumista tutkintoon kuuluvaan kokeeseen opiskellut lukiolain 10 §:ssä tar-koitetun tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Reaaliaineen kokeeseen aineessa, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, lukion op-pimäärää suorittava voi osallistua opiskeltuaan kaksi ai-neen lukio kurssia. Jos vieraan kielen koe perustuu op-pimäärään, jossa ei ole pakollisia kursseja, lukion oppi-määrää suorittava voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan kolme lukiokurssia.

Rehtorin tehtävänä on tutkia, täyttääkö kokelas ko-keisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset.

Rehtorin päätöksellä kokeeseen voi erityisestä syystä osallistua myös lukion oppimäärää suorittava, joka ei ole opiskellut 1 momentissa tarkoitettuja oppimääriä, mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset kokeesta suoriutumiseen.

Tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistuvia kutsutaan tässä laissa kokelaiksi.

5 §. Ilmoittautuminen kokeisiin. Kokelaan tulee ilmoit-tautua kirjallisesti kutakin tutkintokertaa ja koetta varten lukion rehtorille viimeistään ylioppilastutkintolautakun-nan määräämänä päivänä. Ilmoittautuessaan kokelaan on ilmoitettava kokeen vaativuustaso ja se, suorittaako hän kokeen pakollisena vai ylimääräisenä. Kokeen valin-ta pakolliseksi tai ylimääräiseksi on sitova koko tutkin-non osalta. Kokeen vaativuustason valinta on sitova koko tutkinnon osalta, jollei taso ole vaihdettavissa jäljempänä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä.

Rehtorin hyväksymä ilmoittautuminen voi-daan peruuttaa kirjallisesti viimeistään 1 momentis-sa tar koitetun määräajan päättymispäivänä. Ylioppi-lastutkintolautakunta voi erityisen painavasta syystä hy-väksyä määräajan päätyttyä tapahtuneen ilmoittautumi-sen.

Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta eri-tyisen painavan syyn vuoksi mitätöidä tutkintoon kuu-luvaan kokeeseen tai erilliseen kokeeseen tehdyn sito-van ilmoittautumisen. Koetta, johon ilmoittautuminen on mitätöity, ei lasketa kyseisen aineen kokeen suoritus-kerraksi. Jos ilmoittautuminen mitätöidään eikä kokelas ole osittainkaan osallistunut kokeeseen, kokeesta ei pe-ritä maksua tai peritty maksu palautetaan lautakunnan määräämässä ajassa tehdystä hakemuksesta. Ylioppilas-tutkintolautakunta voi hakemuksesta erityisen painavas-ta syystä myös hyväksyä muutoksen ilmoittautumiseen sisältyviin tietoihin, jos ilmoittautumisessa on todistetta-vasti tapahtunut virhe.

6 §. Ylioppilastutkinnon suorittaminen. Ylioppilastut-kintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Äidinkielen koe voi olla oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe, jos kokelaan oma äidin-kieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viit-tomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. Toisen kotimaisen kielen kokeena voi suorittaa ruotsin tai suomen kielen oppimäärään perustuvan kokeen sijas-ta ruotsin- tai suomenkielisille kokelaille tarkoitetun äi-dinkielen kokeen kyseisessä kielessä.

Vähintään yhden tutkinnon pakollisista kokeista tu-lee olla 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu vaativampi koe tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkie-len koe. Valtioneuvoston asetuksella säädetään mahdol-lisuudesta kokeen vaativuustason vaihtamiseen silloin, kun tutkinnon pakollisesta kokeesta on annettu hylätty arvosana.

Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun kokelas on suorittanut hyväksytysti pakolliset kokeet. Tutkinto tu-lee suoritetuksi pakollisessa kokeessa annetun hylätyn arvosanan estämättä, jos arvosana ei ylioppilastutkinto-lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan estä tut-kintotodistuksen antamista eikä kokelas ole kirjallisesti kieltänyt hylätyn arvosanan merkitsemistä todistukseen.

Kun koe katsotaan 10 §:n nojalla keskeytyneeksi ja hylätyksi tai 11 §:n nojalla hylätyksi, tutkintoon ei sovel-

46 ii lukio

leta, mitä edellä 3 momentissa säädetään tutkinnon suo-rittamisesta hylätyn arvosanan estämättä.

7 §. Ylioppilastutkinnon suorittamiseen käytettävä aika. Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena pe-räkkäisenä tutkintokertana. Valtioneuvoston asetuksella säädetään mahdollisuudesta suorittaa tutkinto pitem-män ajan kuluessa silloin, kun pakollinen koe hylätään tai tutkinnon suorittaminen keskeytyy.

Jos kokelas ei ole suorittanut tutkintoa 1 momentissa säädettyjen tutkintokertojen rajoissa tai 1 momentin no-jalla säädetyn pitemmän ajan kuluessa, suoritetuista ko-keista ei muodostu ylioppilastutkintoa eikä kokeita voi sisällyttää ylioppilastutkintoon. Tutkinnon suorittamisen voi tällöin aloittaa alusta.

Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta eri-tyisen painavan syyn vuoksi päättää, että kokelas voi tut-kinnon ollessa kesken aloittaa tutkinnon suorittamisen alusta.

8 §. Koesuoritusten arvostelu. Koesuoritukset tarkas-taa ja arvostelee valmistavasti lukiokoulutusta järjestävän oppilaitoksen asianomaisen aineen opettaja ja lopullises-ti ylioppilastutkintolautakunta. Jos oppilaitoksessa ei ole kyseisen oppiaineen opettajaa, joka voisi arvostella suori-tuksen, alustavaa arvostelua ei tehdä.

Kokeista annettavista arvosanoista säädetään valtio-neuvoston asetuksella. Kokeesta voidaan ylioppilastut-kintolautakunnan päätöksen mukaan antaa myös arvo-sanaa yksityiskohtaisempi arvostelu.

Jos kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa tutkinnon tai erillisen kokeen, tai kokelaan äi-dinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidin-kielen kokeen, taikka kokelaan koesuoritusta on heiken-tänyt jokin muu erityisen painava peruste, ylioppilastut-kintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon.

9 §. Tutkinnon täydentäminen ja erillisten kokeiden suorittaminen. Ylioppilastutkinnon 6 §:n 3 momentin mu-kaan hyväksytysti suorittanut henkilö voi täydentää tut-kintoa sellaisten oppiaineiden kokeilla, jotka eivät sisälly hänen suorittamaansa tutkintoon, ja sellaisten oppiai-neiden kokeilla, jotka ovat eri tasoisia kuin hänen suo-rittamaansa tutkintoon sisältyvät samojen oppiaineiden kokeet.

Henkilö, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voi suorittaa tutkintoon kuuluvia kokeita erillisinä. Eril-lisistä kokeista ei muodostu ylioppilastutkintoa, eikä nii-tä voi sisällyttää tutkintoon.

10 §. Keskeytynyt koe. Jos kokeeseen ilmoittautunut henkilö jää saapumatta koetilaisuuteen tai ei jätä koe-suoritusta arvosteltavaksi, koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi.

11 §. Seuraamus vilpillisestä menettelystä ja järjestyksen rikkomisesta. Kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menette-lyyn tai vilpin yritykseen taikka avustaa siinä tai muutoin törkeästi rikkoo järjestystä, menettää oikeutensa osallis-tua kokeisiin kyseisenä tutkintokertana. Kokeet, joihin kokelas on samalla tutkintokerralla ilmoittautunut, kat-sotaan hylätyiksi.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen mää-räämistä kokelaalle on ilmoitettava, mistä teosta häntä epäillään, häntä on kuultava todistajan läsnä ollessa ja asiasta on hankittava muu tarpeellinen selvitys. Päätös

on annettava todisteellisesti tiedoksi kokelaalle, jota se koskee.

Päätöksen 1 momentissa tarkoitetussa asiassa tekee lukion rehtori. Rehtorilla on oikeus saada poliisiviran-omaiselta virka-apua asian selvittämiseksi.

12 §. Tutkintotodistus ja kokeiden suorittamisesta annettavat todistukset. Ylioppilastutkintotodistus annetaan ko-kelaalle, joka on 6 ja 7 §:ssä säädetyllä tavalla suorittanut tutkinnon ja jolle annetaan lukion päättötodistus tai to-distus ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta, sekä henkilölle, joka on osallistunut tutkintoon lukiolain 18 a §:n 1 momentin nojalla sekä edellä 6 ja 7 §:ssä säädetyllä tavalla suorittanut tutkinnon.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mitkä arvosa-nat merkitään ylioppilastutkintotodistukseen, tutkinto-todistuksen päiväämisestä ja muista todistuksista, joita ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden suorittamisesta annetaan.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen todistusten antaminen edellyttää, että tutkintokertoihin ja kokeisiin osallistumisesta säädetyt maksut on suoritettu.

13 §. Muutoksenhaku ylioppilastutkintolauta kunnan päätökseen. Ylioppilastutkintolautakun nan pää tökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeu-delle siten kuin hallinto lainkäyttö laissa (586/1996) sää-detään, jollei jäljempänä tai muualla laissa toisin säädetä.

Ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen, jolla koe-suoritus on arvosteltu, ei saa hakea muutosta valittamalla. Jäljempänä 14 §:ssä tarkoitetun tarkistusarvostelun tu-lokseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

14 §. Tarkistusarvostelu. Ylioppilastutkintolautakun-nan päätökseen, jolla koesuoritus on arvosteltu, saa ha-kea lautakunnalta tarkistusarvostelua. Hakemuksen voi tehdä kokelas, alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja tai koesuorituksen valmistavasti arvostellut opettaja. Tarkis-tusarvostelu ei johda alkuperäistä arvosanaa heikompaan arvosanaan, eikä sen perusteella anneta alkuperäistä hei-kompaa 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua arvostelua.

Tarkistusarvostelua koskeva hakemus on toimitettava lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kokeeseen osallistuneella on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos henkilökohtaisesti tietoonsa. Ylioppilas-tutkintolautakunta määrää tarkistusarvostelua toimitta-maan arvostelijat, joista kukaan ei ole aikaisemmin ar-vostellut kohteena olevaa koesuoritusta. Arvostelijoita tulee olla vähintään kaksi.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään ylioppilastut-kintotodistuksen ja muun 12 §:n 2 momentissa tarkoi-tetun todistuksen antamisesta silloin, kun suoritukseen haetaan tarkistusarvostelua, sekä tarkistusarvostelun tu-loksen ilmoittamisesta.

15 §. Muutoksenhaku rehtorin päätökseen. Lukion reh-torin päätökseen, jolla rehtori on evännyt osallistumis-oikeuden ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan ko-keeseen, saa kirjallisesti hakea oikaisua aluehallintoviras-tolta. Aluehallintoviraston päätökseen tässä momentissa tarkoitetussa asiassa haetaan muutosta valittamalla hal-linto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa sääde-tään. (22.12.2009/1452)

Päätökseen, jolla lukion rehtori on määrännyt 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen, haetaan muutos-

ii lukio 47

ta valittamalla hallinto-oikeuteen. Päätös pannaan täy-täntöön tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusvi-ranomainen kiellä täytäntöönpanoa.

Valitus 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallinto-lainkäyttölaissa säädetään. Valitukset tulee käsitellä kii-reellisinä.

Jos 2 momentissa tarkoitettu päätös kumotaan, il-moittautuminen niihin kokeisiin, joihin henkilö on jää-nyt rehtorin päätöksen jälkeen osallistumatta, mitätöityy hakemuksetta ja koekohtaiset maksut palautetaan. Hal-linto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus voi valituksen hyväksyessään päättää, että kokelas saa aloittaa tutkin-non suorittamisen alusta.

16 §. Tietojensaantioikeus. Ylioppilastutkintolauta-kunnalla on oikeus saada maksutta lukiokoulutuksen jär-jestäjiltä kokeiden järjestämistä ja arvostelua varten tar-peelliset tiedot.

17 §. Eräät ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavat tutkinnot. International Baccalaureate -tutkinnon, Reifeprü-fung-tutkinnon sekä Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin lukiolain 18 §:ssä ja tässä laissa tarkoitetun tutkinnon suorittaminen.

18 §. Tarkemmat säännökset. Valtioneuvoston asetuk-sella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tämän lain täy-täntöönpanosta.


Tällä lailla kumotaan 21 päivänä marraskuuta 1994 annettu ylioppilastutkintoasetus (1000/1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kuitenkin asetuk-sen 11 §:n 2 momentin säännöksiä noudatetaan, sellai-sina kuin ne ovat olleet asetuksessa 733/2002, vuoden 2007 loppuun kokelaan osalta, joka ei lukion opetus-suunnitelman mukaisesti opiskele pakollisena oppiai-neena perusopetuksessa alkanutta toista kotimaista kiel-tä tai joka on ennen 1 päivää syyskuuta 2004 lukiolain 13 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla vapautettu toisen kotimaisen kielen opiskelusta lukiossa. Tämän momen-tin nojalla suoritetut kokeet voidaan uusia hyväksyttyjen ja hylättyjen kokeiden uusimista koskevien säännösten mukaan.

Mitä muualla laissa säädetään ylioppilastutkintoase-tuksessa tarkoitetusta ylioppilastutkinnosta, koskee lu-kiolain 18 §:ssä sekä tämän lain voimaan tultua tässä laissa tarkoitettua ylioppilastutkintoa.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

48 ii lukio

Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta 17.11.2005/915

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusmi-nisteriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 anne-tun lukiolain (629/1998) 18 §:n 3 momentin ja 18 b §:n 1 mo-mentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, 18 §:n 3 momentti laissa 673/2005 ja 18 b §:n 1 momentti laissa 766/2004, sekä ylioppi-lastutkinnon järjestämisestä 26 päivänä elokuuta 2005 annetun lain (672/2005) nojalla:

Ylioppilastutkinto

1 §. Koetehtävien laatiminen. Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan lukiolain (629/1998) 18 §:n 1 momentissa ja jäljempänä 2 §:ssä mainituissa oppiaineissa niiden kurssien oppimäärien mukaan, joista lukiolain 10 §:n 1 momentin nojalla sää-detään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina.

2 §. Reaaliaineissa järjestettävät kokeet. Reaaliaineissa järjestetään kokeet ylioppilastutkintolautakunnan mää-räämällä tavalla uskonnossa, elämänkatsomustiedos-sa, psykologiassa, filosofiassa, historiassa, yhteiskunta-opissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja terveys tiedossa.

Reaaliaineiden kokeissa tulee olla oppiainerajat ylit-täviä tehtäviä.

3 §. Arvosanat. Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approba-tur (2) ja improbatur (0).

4 §. Kokeen uusiminen. Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran. Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa.

Kun kokelas on valinnut tutkintonsa pakolliseksi ko-keeksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (672/2005) 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun vaativam-man tason kokeen tai toisen kotimaisen kielen kokee-na suoritettavan äidinkielen kokeen ja saanut koesuori-tuksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason. Myös kokelas, jolla on oikeus suorittaa äidinkielen kokeena oppimäärään suomi tai ruotsi toi-sena kielenä perustuva koe ja joka on saanut hylätyn ar-vosanan tavanomaisesta äidinkielen kokeesta, voi vaihtaa kokeen oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä pe-rustuvaksi kokeeksi.

5 §. Ylioppilastutkinnon suorittamisajan pidentyminen. Ylioppilastutkinnon suorittamiseen saa seuraavissa ti-lanteissa käyttää pitemmän ajan kuin ylioppilastutkin-non järjestämisestä annetun lain 7 §:n 1 momentissa säädetään:

1) kun kokelas uusii hylätyn pakollisen kokeen, hän saa käyttää 4 §:n 1 momentissa säädetyt uusimiskerrat hylätyn arvosanan saamista välittömästi seuraavina kol-mena tutkintokertana; ja

2) kokelas, joka on osallistunut yhteen tutkintokertaan ja ulkomailla tapahtuvan päätoimisen opiskelun tai sii-hen rinnastettavan syyn vuoksi menettänyt kaksi tutkin-tokertaa, voi jatkaa tutkinnon suorittamista seuraavana kahtena peräkkäisenä tutkintokertana säilyttäen oikeu-tensa hylätyn kokeen uusimiseen siten, että menetettyjä tutkintokertoja ei lueta 1 kohdassa tarkoitettuihin tut-kintokertoihin.

6 §. Kokeiden järjestäminen poikkeavasti. Jos kokelaal-la on vamma taikka luku- tai kirjoitushäiriö, hänen ko-keensa voidaan järjestää poikkeavasti. Sama koskee ko-kelasta, joka on sairauden tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi estynyt suorittamasta kokeita samalla tavalla kuin muut kokelaat.

Ylioppilastutkintolautakunta päättää 1 momentissa tarkoitettujen järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella.

Todistukset

7 §. Ylioppilastutkintodistuksen päivääminen. Yli-oppilastutkintotodistus päivätään sen tutkintokerran mukaan, jonka loppuun mennessä kokelas on hyväksy-tysti suorittanut tutkintoon kuuluvat pakolliset kokeet, tai sen tutkintokerran mukaan, jonka loppuun mennessä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla todetaan, ettei hylätty suoritus estä to-distuksen antamista.

8 §. Ylioppilastutkintotodistukseen merkittävät arvosanat. Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos tutkinto katso-taan suoritetuksi hylätyn arvosanan estämättä, todistuk-seen merkitään myös hylätty arvosana.

Jos kokelas on uusinut kokeen ennen kuin tutkintoto-distus on 7 §:n mukaan päivätty, todistukseen merkitään annetuista arvosanoista parempi. Jos parasta suoritusta ei voida arvostelun perusteella todeta, tutkintotodistukseen merkitään viimeiseksi suoritetun kokeen arvosana.

9 §. Kokeiden suorittamisesta annettavat todistukset. Kokelaalle, jolle ylioppilastutkinnon järjestämisestä an-netun lain 12 §:n 1 momentin nojalla ei anneta yliop-pilastutkintotodistusta, annetaan todistus hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta, jos

1) kokelas on ylioppilastutkinnon järjestämisestä an-netun lain 7 §:n 1 momentissa tai edellä 5 §:ssä tarkoite-tussa ajassa suorittanut hyväksytysti ylioppilastutkintoon kuuluvat pakolliset kokeet; tai

2) kokelas on 1 kohdassa tarkoitetussa ajassa suoritta-nut ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet ja hänen osal-taan sovelletaan ylioppilastutkinnon järjestämisestä an-netun lain 6 §:n 3 momentissa tarkoitettua hylätyn arvo-sanan kompensaatiota.

Todistus hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta an-netaan myös kokelaalle, joka on 1 momentin 1 kohdas-

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629




ii lukio 49

sa tarkoitetussa ajassa suorittanut vain osan pakollisista kokeista.

Henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti yhden tai useamman erillisen ylioppilastutkintoon kuuluvan ko-keen, annetaan todistus suoritetuista kokeista.

Kokelaalle, joka suorittaa ylioppilastutkintoa yhtä useammalla tutkintokerralla, annetaan pyynnöstä yliop-pilastutkintorekisterin ote, josta hänen suorituksensa il-menevät.

Ylioppilastutkintolautakuntaa koskevat säännökset

10 §. Ylioppilastutkintolautakunta. Opetus- ja kult-tuuriministeriö nimeää ylioppilastutkintolautakuntaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä yli-opistoja, muita korkeakouluja ja Opetushallitusta kuul-tuaan. Ministeriö voi kuulla tarvittaessa myös muita si-dosryhmiä. Lautakunta valitsee keskuudestaan kaksi va-rapuheenjohtajaa. (18.10.2012/565)

Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita ja opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä. Lautakunta voi ottaa apujäseniä kokeiden laatimista ja arvostelua varten.

Ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastut-kintoa yhteistyössä opetushallituksen kanssa.

11 §. Ohjesääntö ja arkistonmuodostussuunnitelma. Yli-oppilastutkintolautakunta hyväksyy ohjesäännön, jossa määrätään:

1) lautakunnan työskentelystä ja kokouksiin liittyvistä menettelytavoista;

2) puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, pääsihteerin ja muun henkilökunnan tehtävistä sekä oikeudesta käyt-tää lautakunnan päätösvaltaa; sekä

3) muista tarpeellisista lautakunnan toimintaan kuu-luvista asioista.

Ylioppilastutkintolautakunta hyväksyy koetehtävien ja kokelaiden vastausten sekä muun arkistoitavan aineis-ton säilyttämistä varten arkistolain (831/1994) mukaisen arkistonmuodostussuunnitelman.

12 §. (12.4.2012/167) Palkkiot. Opetus- ja kulttuuri-ministeriö vahvistaa puheenjohtajan ja varapuheenjohta-jien sekä jäsenten ja apujäsenten palkkiot.

13 §. Kanslia ja virkamiehet. Ylioppilastutkintolauta-kunnalla on kanslia, joka hoitaa ja kehittää tutkinnon toi-meenpanoa ja lautakunnan hallintoa. (18.10.2012/565)

Ylioppilastutkintolautakunnan kanslian esimiehenä on pääsihteeri. Lisäksi lautakunnalla on tutkintosihtee-reitä ja muita virkamiehiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää pääsihteerin lautakuntaa kuultuaan. Muut virkamiehet nimittää pää-sihteeri. (18.10.2012/565)

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa pääsihteerin palkkauksen. (12.4.2012/167)

14 §. Kelpoisuusvaatimukset. Pääsihteeriltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä mo-nipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johta-mistaito. (12.4.2012/167)

Tutkintosihteeriltä vaaditaan ylempi korkeakoulutut-kinto ja perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin.

Erinäiset säännökset

15 §. Rehtorin ilmoitusvelvollisuus. Rehtori ilmoittaa kullakin tutkintokerralla ylioppilastutkintolautakunnan määräämään ajankohtaan mennessä lautakunnalle ne kokelaat, joilla ei ole ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 4 §:n mukaan oikeutta osallistua kokeeseen, johon he ovat ilmoittautuneet.

Rehtori ilmoittaa kullakin tutkintokerralla ylioppilas-tutkintolautakunnalle lautakunnan määräämään ajan-kohtaan mennessä ne kokelaat, joille ei anneta lukion päättötodistusta eikä todistusta ammatillisen tutkinnon suorittamisesta.

Rehtorin tulee antaa ylioppilastutkinnon järjestämi-sestä annetun lain 11 §:ssä tarkoitettu päätöksensä viipy-mättä tiedoksi lautakunnalle. Päätöksen saatua lainvoi-man rehtorin tulee ilmoittaa siitä lautakunnalle.

16 §. Tarkistusarvosteluun liittyvä todistuksen antaminen ja tuloksen ilmoittaminen. Kokelaalle annetaan yliop-pilastutkintotodistus tai todistus kokeiden suorittamises-ta sen estämättä, että hänen suoritukseensa on haettu tar-kistusarvostelua. Jos arvosana tarkistusarvostelun tulok-sena muuttuu, palautetun ylioppilastodistuksen tai muun todistuksen tilalle annetaan maksutta uusi todistus.

Tarkistusarvostelun tulos ilmoitetaan kokelaalle, tar-kistusarvostelua pyytäneelle henkilölle ja lukion rehto-rille.

17 §. Maksujen periminen. Lukiokoulutuksen järjestäjä perii maksut, jotka on säädetty osallistumisesta ylioppi-lastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, sekä tilittää maksut ylioppilastutkintolautakunnalle.

18 §. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

Reaaliaineen koe terveystiedossa järjestetään ensim-mäisen kerran vuoden 2007 ensimmäisellä tutkintoker-ralla.

Jollei ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 7 §:n 1 momentista tai tämän asetuksen 5 §:stä muuta johdu, kokelas, joka on ennen tämän asetuksen voimaan-tuloa hyväksytysti suorittanut reaalikokeen, voi sen uu-sintana suorittaa yhden reaaliaineen kokeen, ja kokelas, joka on valinnut reaalikokeen pakolliseksi ja jonka suori-tus on hylätty ennen tämän asetuksen voimaantuloa, voi hylätyn kokeen uusintana suorittaa pakollisena reaaliai-neen kokeen. Sen estämättä, mitä 4 §:n 1 momentissa säädetään, kokelas, joka on ennen tämän asetuksen voi-maantuloa suorittanut hyväksytysti reaalikokeen ja tä-män asetuksen voimassa ollessa suorittanut hyväksytysti reaaliaineen kokeen, ei voi uusia reaaliaineen koetta.

Jos kokelas on ennen ylioppilastutkintotodistuksen päiväämistä uusinut reaalikokeen tai suorittanut hyväk-sytysti sekä reaalikokeen että reaaliaineen kokeen, tut-kintotodistukseen merkitään paras näiden kokeiden ar-vosanoista. Jos parasta suoritusta ei voida arvostelun pe-rusteella todeta, tutkintotodistukseen merkitään viimei-seksi suoritetun kokeen arvosana.

Hyväksytystä reaalikokeesta ja hyväksytystä reaaliai-neen kokeesta, joiden arvosanoja ei merkitä ylioppilas-tutkintotodistukseen, annetaan erillinen todistus.



50 ii lukio

Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

tuntijaosta 14.11.2002/955 (nimike muutettu VNA:lla 23.1.2014/51)

(kumottu)

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusmi-nisteriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 10 §:n 1 momentin ja 39 §:n nojalla, sellai-sena kuin niistä on 10 §:n 1 momentti laissa 1184/1998:

1 luku. Yleistä

1 §. (23.1.2014/51) Soveltamisala. Tässä asetuksessa säädetään lukiolaissa (629/1998) tarkoitetun lukiokou-lutuksen sekä lukiokoulutukseen valmistavan koulutuk-sen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista samoin kuin opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiainei-den ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako).

2 luku. Lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet

2 §. Lukio opiskeluympäristönä. Lukion tulee olla opis-kelijalle henkisesti ja fyysisesti turvallinen, oppimisen ja osallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opis-keluympäristö. Lukion tulee tukea vuorovaikutteisuutta sekä oppilaitoksen sisällä että yhteydenpidossa ympäris-töön.

Opiskelijan itsenäisen toiminnan ja vastuullisuuden lisäksi lukiossa korostetaan opiskelijan asemaa osana opiskeluyhteisöä.

3 §. Opetuksen tavoitteet. Lähtökohtana opetuksessa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoit-teena on, että opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta.

Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimi-vuudesta. Opiskelijaa perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta syvennetään.

Opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa paikallisesti, kan-sallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskeli-ja oppii edistämään yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuk-sia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä.

Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu hyvät tavat ja osaa ilmaista kulttuuri-identiteettiään sekä että hän tie-dostaa oman persoonallisen erityislaatunsa.

4 §. Tarpeelliset tiedot ja taidot. Opiskelijalle tulee an-taa jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laaduk-kaan elämän kannalta hyvä yleissivistys. Tietoja ja taitoja

syvennetään sekä annetaan laajat yleistiedot ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuureista ja luonnosta. Tavoittee-na on, että opiskelijalla on hyvät tietoyhteiskuntataidot. Häntä harjaannutetaan käyttämään niitä tiedonhankin-taan ja viestintään, hallitsemaan mediaosaamisen perus-taidot sekä arvioimaan kriittisesti tietoa. Opiskelijalle opetetaan yhteistyötaitoja, jotka mahdollistavat toimi-misen itsenäisesti ja ryhmässä.

Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuo-lisesti itseilmaisussa ja vuorovaikutustaidoissa ja ilmaise-maan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmilla koti-maisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia sekä elä-myksiä eri taidemuodoista.

5 §. Elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminen. Ope-tuksen on kehitettävä opiskelijan opiskelutaitoja ja opiske-lijan kykyä arvioida opiskelutaitojaan. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppija-na ja käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitte-luun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan.

Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen op-pimisen merkityksen. Häntä tuetaan luottamaan opiske-lutaitoihinsa sekä tekemään jatko-opintosuunnitelmia. Opetuksen on luotava valmiuksia opiskelijan oman teh-tävän löytämiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä.

6 §. Aikuisille annettavan opetuksen erityiset tavoitteet. Aikuisille annettavaa opetusta kehitetään yleissivistä-vänä opetuksena. Opetuksen tulee tarjota monipuoliset edellytykset perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen se-kä opiskelijan elinikäiseen itsensä kehittämiseen osana aikuiskoulutusta. Aikuisille annettavassa opetuksessa tu-lee antaa tutkintotavoitteisen opetuksen lisäksi suoritus-tavoitteisesti opiskelevien aineopiskelijoiden sekä mui-den erityisryhmien opetusta, joissa otetaan huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet.

Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saa yleissivistävän tiedon lisäksi sellaisia opiskelu-, kieli- ja viestintätaitoja sekä tietoteknisiä taitoja, joita tarvitaan sekä jatko-opin-toihin että työllistymiseen ja työelämässä menestymi-seen. Opetuksen tulee kehittää valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua.

6 a §. (23.1.2014/51) Valmistavan koulutuksen erityiset tavoitteet. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjes-tettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen ta-voitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia oppilaitok-sen opetuskielessä sekä parantaa opiskelijan opiskelutai-toja. Lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia toimia aktiivisena kansalaisena suomalaisessa yhteiskun-

ii lukio 51

nassa. Koulutuksen tavoitteena on myös mahdollisuuk-sien mukaan tukea ja edistää opiskelijoiden oman äidin-kielen hallintaa.

3 luku. Lukio-opetuksen tuntijako

7 §. Nuorille annettavien opintojen rakenne. Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasi-assa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatko-kursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi.

Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisäl-tävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia am-matillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös tai-toja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja.

8 §. Nuorille annettavan opetuksen tuntijako. Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako on seuraava:

Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä

Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1–6 alkava kieli (A-kieli) 6 2 perusopetuksen vuosiluokilta 7–9 alkava kieli (B-kieli) 5 2 muut kielet 16Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2Filosofia 1 3Psykologia 1 4Historia 4 2Yhteiskuntaoppi 2 2Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 Musiikki 1–2 3 Kuvataide 1–2 3Terveystieto 1 2Opinto-ohjaus 1 1

Pakolliset kurssit 47–51 Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75

52 ii lukio

Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurs-sien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä sy-ventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opin-to-ohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta.

Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan A-oppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi.

Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan.

Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieli-selle opiskelijalle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pa-kollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla 1 momen-tissa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista koti-maista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena.

Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen koti-maisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää.

Opiskelijan tulee jakaa pakollisten liikunnan kurssien opiskelu vähintään kahdelle lukuvuodelle. (15.2.2007/ 183)

8 a §. (23.1.2014/51) Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tuntijako. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille jär-jestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tuntijako on seuraava:

Oppiaine ja aineryhmä Pakolliset kurssitÄidinkieli ja kirjallisuus 10Muut kielet 3Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot 2Matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 2Historia ja yhteiskuntaoppi Opinto-ohjaus 2Valinnaiset opinnot 6

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine opetetaan suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mu-kaan.

Muut kielet -aineryhmä jaetaan vieraiden kielten, toisen kotimaisen kielen sekä mahdollisesti opiskelijan oman äidinkielen välillä.

Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot -aine-ryhmä sisältää matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biolo-giaa ja maantietoa. Yhteiskuntatietous ja kulttuurintun-temus -aineryhmä sisältää historiaa ja yhteiskuntaoppia.

Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä 8 ja 9 §:ssä säädet-tyjä kursseja tai muita koulutuksen järjestäjän tarjoamia opiskelijan lukio-opintovalmiuksia edistäviä opintoja. Ne voivat olla myös perusopetuksen päättötodistuksen korottamiseen tarkoitettuja opintoja.

9 §. Aikuisille annettavan opetuksen tuntijako. Aikuisil-le annettavan opetuksen tuntijako on seuraava:

Oppiaineet Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien vähimmäismäärä

Äidinkieli ja kirjallisuus 5 1Kielet A-oppimäärä 6 2 B1-oppimäärä 5 2 Muut oppimäärät (B2, B3) 6Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet 6 Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 Historia 3 Yhteiskuntaoppi 1 Filosofia 1Luonnontieteelliset aineet 7 Fysiikka 1 Kemia 1 Biologia 2 Maantiede 1Psykologia 2 Muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia

Yhteensä vähintään 44

ii lukio 53

Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurs-sien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä sy-ventäviä kursseja sekä muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia.

Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Joko A-kielen tai B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijal-le tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena ainee-na yhtä tai useampaa kieltä.

Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä opetuksessa voi-daan poiketa 1 momentista sen mukaan, kuin opetus-suunnitelmassa määrätään.

Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana tulee opiskella 1 momentissa tarkoitettu-jen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yk-si kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta.

Oppiaineiden opetuksen lisäksi opiskelijoille anne-taan opintoihin liittyvää ohjausta. Ohjaukseen osallistu-minen on opiskelijalle vapaaehtoista.

Mitä 8 §:n 4–6 momentissa säädetään koskee myös aikuisille annettavan opetuksen tuntijakoa.

10 §. Erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän antamaa opetustakoskeva erityissäännös. Lukio-lain 3 ja 4 §:n mukaisen erityisen koulutustehtävän saa-neen koulutuksen järjestäjän antamassa opetuksessa voi-daan poiketa 7 tai 8 §:stä sen mukaan kuin koulutuksen järjestämistä koskevassa luvassa määrätään.

4 luku. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset


Tällä asetuksella kumotaan lukion tuntijaosta 23 päivänä syyskuuta 1993 annettu valtioneuvoston pää-tös (835/1993) ja aikuislukion tuntijaosta 26 päivä-nä syyskuuta 1994 annettu opetusministe riön päätös (873/1994) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

12 §. Siirtymäsäännökset. Edellä 11 §:n 2 momentis-sa mainitun päätöksen mukaan laadittua opetussuunni-telmaa voidaan noudattaa, kunnes opetushallitus päättää tämän asetuksen mukaisten opetussuunnitelmien perus-teista ja niiden mukaan laadittujen opetussuunnitelmien käyttöönotosta. Opetushallituksen tulee hyväksyä ope-tussuunnitelmien perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeis-tään 1 päivänä elokuuta 2005.

Erityisen koulutustehtävän saaneelle koulutuksen jär-jestäjälle 11 §:n 2 momentissa mainittujen päätösten no-jalla annetut määräykset raukeavat viimeistään 31 päivä-nä heinäkuuta 2005.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä ase-tuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

54 ii lukio

Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

tuntijaosta 13.11.2014/942

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään lukiolain (629/1998) 10 §:n 1 momentin nojalla:

1 luku

1 §. Soveltamisala. Tässä asetuksessa säädetään lukio-laissa (629/1998) tarkoitetun lukiokoulutuksen sekä lu-kiokoulutukseen valmistavan koulutuksen yleisistä valta-kunnallisista tavoitteista samoin kuin opetukseen käytet-tävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako).

2 luku

2 §. Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi. Lukio-koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijan tasapai-noista henkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua sekä edistää elämän, ihmisoikeuksien, kestävän kehityksen, ympäris-tön ja kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittamista. Koulutus tukee kaikessa oppilaitoksen toiminnassa ak-tiivisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Koulutus ohjaa opiskelijaa toimimaan demokraatti-sesti, vastuullisena ja aktiivisena osana paikallista, kan-sallista, eurooppalaista ja globaalia yhteisöä.

3 §. Tiedot ja taidot. Koulutus kehittää laaja-alaisesti opiskelijan valmiuksia omaksua, yhdistää ja käyttää tie-tojaan ja taitojaan sekä soveltaa oppimaansa monipuoli-sesti myös oppiainerajat ylittävästi. Koulutus vahvistaa ja syventää opiskelijan yleissivistystä muuttuvassa toimin-taympäristössä ja antaa tietoja ja taitoja asetuksen tunti-jakojen osoittamissa opinnoissa.

Koulutus kehittää opiskelijan jatko-opinto-, työelä-mä- yrittäjyys- ja yhteiskuntavalmiuksia.

Koulutus vahvistaa perustaa opiskelijan fyysisel-le, henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille ja antaa val-miuksia ja halua niiden ylläpitämiselle elämän eri vai-heissa. Koulutus tukee opiskelijan eettisen pohdinnan kehittymistä.

Koulutus vahvistaa kokonaisuuksien hallintaa, op-pimisen taitoja, tieteellistä ja siihen sisältyvää kriittistä ajattelua, luovuutta, työskentelyn taitoja, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, tiedon hankinta- ja hallintataitoja, tietoteknisiä käyttö- ja soveltamistaitoja sekä taitoa il-maista itseänsä kirjallisesti ja suullisesti molemmilla ko-timaisilla ja muilla kielillä sekä taiteen keinoin.

4 §. Elinikäinen oppiminen ja ohjaus. Koulutuksen tu-lee ohjata, innostaa ja luoda edellytyksiä elinikäiseen op-pimiseen sekä parantaa opiskelijan tulevaisuuden hallin-taja valintataitoja sekä valmiuksia ura- ja elämänsuun-nitteluun.

Koulutus kehittää opiskelijan valmiuksia arvioida ja uudistaa osaamistaan sekä tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa.

Opiskelija kykenee hyödyntämään saamaansa opinto-ohjausta ja perehtyy monipuolisesti jatko-opintovaihto-ehtoihin sekä osaa tehdä mielekkään urasuunnitelman lukio-opintojen aikana.

5 §. Opiskeluympäristöt ja toimintakulttuuri. Lukio-opinnoissa tulee hyödyntää monipuolisesti opiskeluym-päristöjä, jotka lisäävät työelämän, jatko-opintojen sekä tietoja viestintäteknologian tuntemusta. Opiskeluym-päristöjen tulee tukea opiskelijan opiskelumotivaatiota ja auttaa häntä löytämään omat vahvuutensa. Niiden tulee olla opiskelijan kokemuspiiriä monialaisesti rikastuttavia sekä pedagogisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmu-kaisia.

Lukion toimintakulttuurin tulee tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa, ja sen tulee edistää kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuksia osallis-tua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittä-miseen. Opinnoissa tulee tavoitella myönteistä asennetta oppimiseen.

6 §. Aikuisopiskelijoille annettavan lukiokoulutuksen erityiset tavoitteet. Aikuisopiskelijoiden lukiokoulutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden aiemmin hankkimat tiedot, taidot ja osaaminen. Koulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet.

Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saa sellaisia opis-kelu-, viestintä- ja kielellisiä taitoja sekä tietoteknisiä tie-toja ja taitoja, joita tarvitaan sekä jatko-opintoihin että työllistymiseen ja työelämässä menestymiseen. Opetuk-sen tulee antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen ohella opetuksessa voidaan ottaa huomioon yhtä tai useampaa lukion oppi-määrään kuuluvaa oppiainetta suorittavat opiskelijat se-kä muut erityisryhmät.

7 §. Valmistavan koulutuksen erityiset tavoitteet. Maa-hanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokou-lutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteena on paran-taa opiskelijan valmiuksia oppilaitoksen opetuskielessä sekä parantaa opiskelijan opiskelutaitoja. Lisäksi tavoit-teena on antaa opiskelijalle valmiuksia toimia aktiivisena kansalaisena suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulutuksen tavoitteena on myös mahdollisuuksien mukaan tukea ja edistää opiskelijoiden oman äidinkielen hallintaa.

ii lukio 55

3 luku. Lukio-opetuksen tuntijako

8 §. Nuorille annettavien opintojen rakenne. Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin.

Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kurs-seihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskeli-jalle tulee tarjota valittaviksi. Niillä on valtakunnallises-ti yhteiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Teemaopinnot eheyttävät opetusta, vahvistavat opiskelijoiden yksittäistä oppiainetta laajempien kokonaisuuksien hallintaa ja li-säävät oppiaineiden välistä yhteistyötä. Syventävinä tee-maopintokursseina tarjotaan 3 §:ssä tarkoitettuja ajatte-lun taitoja kehittävä kurssi sekä tietoja viestintätekno-logian tietoja ja taitoja kehittävä ilmiöpohjainen kurssi. Lisäksi tarjotaan käytännön työssä suoritettava vapaaeh-toistoiminta-, työelämä- liikennekasvatus- tai kansain-välisen toiminnankurssi, joka tulee voida lukiolain 23 §:n mukaisesti osittain tai kokonaan hyväksi lukea muutoin hankitulla osaamisella.

Soveltavat kurssit ovat menetelmäkursseja, saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja, aineksia eri oppiaineista sisältäviä eheyttäviä kursseja tai muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua eri aineissa ja aine-ryhmissä suoritettavat lukiodiplomit, joihin Opetushalli-tus laatii valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Soveltavina kursseina voidaan järjestää myös opiskelijoi-den tarpeiden mukaisia tukikursseja. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kurs-seiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen jär-jestäjän järjestämiä opintoja ja saada muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi tai tunnustetuksi.

Lisäksi on koulutuksen järjestäjän taideopintokursse-ja, joihin Opetushallitus laatii valtakunnalliset opetus-suunnitelman perusteet. Näiden kurssien tarjoaminen on koulutuksen järjestäjälle vapaaehtoista.

9 §. Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako.

Oppiaine Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä

Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3A-kieli 6 2B-kieli 5 2Muut kielet 8+8MatematiikkaYhteinen opintokokonaisuus 1lyhyt 5 2pitkä 9 3Ympäristö ja luonnontieteetBiologia 2 3Maantiede 1 3Fysiikka 1 6Kemia 1 4Humanistis-yhteiskunnalliset tieteetFilosofia 2 2Psykologia 1 4Historia 3 3Yhteiskuntaoppi 3 1Uskonto/elämänkatsomustieto 2 4Terveystieto 1 2Taito- ja taideaineet 5Liikunta 2 3Musiikki 1—2 2Kuvataide 1—2 2Opinto-ohjaus 2Teemaopinnot 3Pakolliset kurssit 47—51Syventävät kurssit vähintään 10Kurssit yhteensä vähintään 75

56 ii lukio

Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syven-täviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta.

Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan.

Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieli-selle opiskelijalle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pa-kollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla 1 momen-tissa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista koti-maista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena.

Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppi-määrän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toi-sen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen

aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää.

Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kiel-tä. Toisen kotimaisen kielen oppimäärä opiskellaan jo-ko perusasteella alkavan B1-oppimäärän tai perusasteen vuosiluokilla 1—6 alkavan A-oppimäärän mukaisesti. Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan A-oppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi. Opis-kelijalle, joka on vapautettu lukiolain 13 §:n perusteel-la toisen kotimaisen kielen opiskelusta, voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen opetusta lukiossa alkavan B-op-pimäärän mukaisesti.

Koulutuksen järjestäjän tulee tarjota muita kieliä opis-kelijalle valinnaisina opintoina vähintään kahdessa kie-lessä.

Opiskelijan tulee jakaa pakollisten liikunnan kurssien opiskelu useammalle lukuvuodelle.

10 §. Aikuisille annettavan koulutuksen tuntijako.

Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit

Syventävät valtakunnalliset kurssit

Kieli- ja kommunikaatio-opinnotÄidinkieli ja kirjallisuus 5 1A-kieli 6 2B-kieli 5 2Muut kielet 6MatematiikkaYhteinen opintokokonaisuus 1pitkä oppimäärä 9 3lyhyt 5 2Luonnontieteelliset opinnot 5 5fysiikka 1—2kemia 1—2biologia 1—2maantiede 1—2Humanistisyhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot 6 7uskonto/elämänkatsomustieto 1historia 2yhteiskuntaoppi 2filosofia 1psykologia 2Teemaopinnot 1Muut lukion tehtävään kuuluvat oppiaineet.Yhteensä vähintään 44

Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurs-sien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä sy-ventäviä kursseja sekä muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia.

Teemaopinnot eheyttävät opetusta ja vahvistavat opiskelijoiden yksittäisiä oppiaineita laajempien koko-naisuuksien hallintaa ja lisäävät oppiaineiden välistä yh-teistyötä.

Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Joko A-kielen tai B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijal-le, joka on vapautettu lukiolain 13 §:n perusteella toisen kotimaisen kielen opiskelusta, voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen opetusta lukiossa alkavan B-oppimää-rän mukaisesti.

ii lukio 57

Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus opiskella va-linnaisena aineena yhtä tai useampaa kieltä.

Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä opetuksessa voi-daan poiketa 1 momentista sen mukaan, kuin opetus-suunnitelmassa määrätään.

Oppiaineiden lisäksi opiskelijoille annetaan opintoi-hin liittyvää ohjausta. Ohjaukseen osallistuminen on va-paaehtoista.

Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella 1 momentissa tarkoitettu-jen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yk-si kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta.

Mitä 9 §:n 3—5 momentissa säädetään, koskee myös aikuisille annettavan opetuksen tuntijakoa.

11 §. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tuntijako. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lu-kiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tuntijako on seuraava:

Oppiaine ja aineryhmä Pakolliset kurssit

Äidinkieli ja kirjallisuus 10

Muut kielet 3

Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot

2

Matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede

Yhteiskuntatietous ja kulttuurin-tuntemus

2

Historia ja yhteiskuntaoppi

Opinto-ohjaus 2

Valinnaiset opinnot 6

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine opetetaan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan.

Muut kielet -aineryhmä jaetaan vieraiden kielten, toisen kotimaisen kielen sekä mahdollisesti opiskelijan oman äidinkielen välillä.

Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot -aine-ryhmä sisältää matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biolo-giaa ja maantietoa. Yhteiskuntatietous ja kulttuurintun-temus -aineryhmä sisältää historiaa ja yhteiskuntaoppia.

Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä 9 ja 10 §:ssä sää-dettyjä kursseja tai muita koulutuksen järjestäjän tarjo-amia opiskelijan lukio-opintovalmiuksia edistäviä opin-toja. Ne voivat olla myös perusopetuksen päättötodistuk-sen korottamiseen tarkoitettuja opintoja.

12 §. Erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän antamaa koulutusta koskeva erityissäännös. Lu-kiolain 3 ja 4 §:n mukaisen erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän antamassa opetuksessa voidaan poiketa asetuksen 8 tai 9 §:stä sen mukaan kuin koulutuksen järjestämistä koskevassa luvassa määrätään.


13 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivä-nä joulukuuta 2014.

Tällä asetuksella kumotaan lukion tuntijaosta 14 päi-vänä marraskuuta 2002 annettu valtioneuvoston asetus (955/2002).

14 §. Siirtymäsäännökset. Edellä 13 §:n 2 momentissa mainitun säädöksen mukaan laadittua opetussuunnitel-maa voidaan noudattaa, kunnes Opetushallitus päättää tämän asetuksen mukaisten opetussuunnitelmien pe-rusteista ja niiden mukaan laadittujen opetussuunnitel-mien käyttöönotosta. Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeis-tään 1 päivänä elokuuta 2016.

Erityisen koulutustehtävän saaneelle koulutuksen jär-jestäjälle 13 §:n 2 momentissa mainittujen säädösten no-jalla annetut määräykset raukeavat viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016.

58 ii lukio

Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa 19.9.2006/856

Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 20 §:n 2 momen-tin nojalla:

1 §. Soveltamisala. Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita lukiokoulutukseen.

2 §. Opiskelijaksi ottamisen perusteet nuorille tarkoitetussa koulutuksessa. Jos nuorille tarkoitettuun lukio-koulutukseen hakeutuvia on enemmän kuin täytettäviä opiskelupaikkoja, opiskelijat otetaan lukioon perusope-tuksen päättötodistuksen äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen, vieraitten kielten, uskonnon tai elämänkatsomustiedon, historian, yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian, terveystie-don ja maantiedon arvosanojen aritmeettisen keskiarvon osoittamassa järjestyksessä. Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos siitä on erillinen koulun antama todis-tus. Keskiarvo lasketaan sadasosan tarkkuudella. Mikäli useammalla hakijalla on sama keskiarvo, otetaan tällöin valinnassa huomioon hakijoiden esittämät hakutoiveet ja sen jälkeen hakijoiden edellä tässä momentissa mainittu-jen oppiaineiden sekä liikunnan, käsityön, kotitalouden, musiikin ja kuvataiteen arvosanojen aritmeettinen kes-kiarvo. Opiskelijat otetaan erikseen suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutukseen. (24.10.2007/948)

Jos samalla koulutuksen järjestäjällä on useita oppi-laitoksia, sovelletaan 1 momentissa mainittuja perusteita erikseen kunkin oppilaitoksen osalta. Mikäli opiskelija ei tule valituksi haluamaansa lukioon, koulutuksen järjestä-jä voi tarjota hänelle aloituspaikkaa muusta lukiostaan tai jonkin toisen koulutuksen järjestäjän lukiosta, jos koulu-tuksen järjestäjät ovat asiasta sopineet.

Koulutuksen järjestäjä voi ottaa osan opiskelijoista muilla kuin perusopetuksen päättötodistuksella koulu-tukseen hakevista. Koulutuksen järjestäjän tulee arvioi-da näiden hakijoiden edellytykset suoriutua lukio-opin-noistaan.

Tätä asetusta sovelletaan myös yhteishakuajankohdan jälkeen tehtäviin valintoihin.

3 §. Pääsy ja soveltuvuuskokeiden sekä muiden näyttöjen huomioon ottaminen. Jos koulutuksen järjestäjä käyttää

2 §:ssä tarkoitetussa opiskelijavalinnassa pääsy- tai so-veltuvuuskokeita, saadaan kokeiden tulokset ottaa valin-nassa huomioon siten, että niiden vaikutus on enintään puolet enimmäispistemäärästä.

Otettaessa opiskelijoita lukiokoulutukseen, jossa nou-datetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan 2 §:ssä tarkoitettua kes-kiarvoa laskettaessa ottaa huomioon samassa pykälässä mainittujen tai muiden opetuksessa painotettujen oppi-aineiden arvosanat koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Koulutuksen järjestäjä voi ottaa huomioon myös hakijan muun koulutuksen, harrastukset tai muita lisä-näyttöjä. Edellä todettujen lisänäyttöjen vaikutus yhdes-sä mahdollisten 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden kanssa ei saa ylittää puolta enimmäispistemäärästä.

4 §. Opiskelijaksi ottamisen perusteet muussa lukiokoulutuksessa. Tätä asetusta sovelletaan myös valittaessa opiske-lijoita International Baccalaureate -tutkintoon johtaviin opintoihin. Koulutuksen järjestäjä voi selvittää hakijoiden opetuskielen hallinnan riittävyyden. (24.10.2007/948)

Koulutuksen järjestäjä päättää aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen ottamisen perusteista. Alle 18- vuotias hakija saadaan ottaa tässä momentissa tarkoitettuun koulutukseen kuitenkin ainoastaan hakijaan liittyvästä erityisestä syystä.

Koulutuksen järjestäjä päättää lukiolain 20 §:n 3 mo-mentissa tarkoitettujen aineopiskelijoiden ottamisen pe-rusteista.

5 §. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Tämä asetus tu-lee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tällä asetuksella kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1998 annettu opetusministeriön päätös lukion opiskeli-jaksi ottamisen perusteista (1202/1998) siihen myöhem-min tehtyine muutoksineen.

Tässä asetuksessa mainittuja perusteita sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita heinäkuun 2007 jälkeen alkavaan koulutukseen. Siihen saakka opis-kelijavalintaan sovelletaan tämän asetuksen voimaan tul-lessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa saadaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

iii ammatillinen koulutus 59

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630 (nimike muutettu L:lla 3.10.2014/787)


1 §. (3.10.2014/787) Soveltamisala. Tässä laissa sää-detään ammatillisesta peruskoulutuksesta ja siinä suori-tettavista tutkinnoista sekä tutkintoon johtamattomasta valmentavasta koulutuksesta. (20.3.2015/246)

Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta ammatilli-sesta koulutuksesta säädetään ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetussa laissa (631/1998).

2 §. (3.10.2014/787) Koulutuksen tarkoitus. Tässä lais-sa tarkoitetun koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista.

3 §. (20.3.2015/246) Ammatillinen peruskoulutus ja valmentava koulutus. Ammatillinen peruskoulutus on 14 §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän opetussuunni-telman mukaan suoritettavaa koulutusta, joka johtaa am-matilliseen perustutkintoon.

Tutkintoon johtamattomana valmentavana koulutuk-sena voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elä-mään valmentavaa koulutusta.

Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen yhteydessä opis-kelijoille voidaan järjestää opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa.

4 §. (3.10.2014/787) Ammatillisen perustutkinnon määritelmä. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneel-la on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella.

Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa tässä laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tar-koitettuna näyttötutkintona.

4 a §. (3.10.2014/787) Tutkintorakenne. Koulutus-aloista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään ammatillisista perustutkinnoista ja niihin sisältyvistä osaamisaloista sekä tutkintojen sijoittumisesta koulu-tusaloittain. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksel-la voidaan säätää tutkintonimikkeiden määrittämisessä käytettävistä periaatteista.

Opetushallitus valmistelee 2 momentissa tarkoitetun tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä.

4 b §. (3.10.2014/787) Jatkoopintokelpoisuus. Tut-kintojen yleisestä jatko-opintokelpoisuudesta yliopis-toihin ja ammattikorkeakouluihin säädetään yliopis-tolain (558/2009) 37 §:ssä ja ammattikorkeakoululain (351/2003) 20 §:ssä.

5 §. (3.10.2014/787) Koulutuksen tavoitteet. Amma-tillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskeli-joille 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammatillisen pe-rustutkinnon edellyttämä osaaminen ja ammattitaito

sekä valmiuksia yrittäjyyteen. Ammatilliseen peruskou-lutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on an-taa opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen peruskoulu-tukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa opiskelijoiden edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Työ-hön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen ta-voitteena on antaa sairauden tai vamman vuoksi erityis-tä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten ta-voitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. (20.3.2015/246)

Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoi-den kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yh-teiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opin-tovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kan-nalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden kotien ja huoltajien kanssa.

Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle järjestettävän koulutuksen tavoitteena on lisäksi yhteistyössä kuntou-tuspalveluiden tuottajien kanssa edistää opiskelijan ko-konaiskuntoutusta. (20.3.2015/246)

6 §. Yhteydet työelämään. Ammatillisessa koulutuk-sessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkei-no- ja muun työelämän kanssa.

7 §. Palvelu ja kehittämistoiminta. Koulutukseen voi tarpeen mukaan liittyä alan palveluja kehittämistoi-mintaa.

2 luku. Koulutuksen järjestäminen

8 §. Koulutuksen järjestäjät. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekiste-röidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitok-selle luvan koulutuksen järjestämiseen. (12.8.2011/951)

Koulutusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö päät-tää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa.

Koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissa oppilai-toksissa sekä oppisopimuskoulutuksena.

8 a §. (3.10.2014/787) Koulutuksen järjestämismuodot. Koulutusta voidaan järjestää oppilaitosmuotoisena ja op-pisopimuskoulutuksena.

9 §. Koulutuksen järjestämislupa. Edellä 8 §:ssä tarkoi-tetun luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulu-tus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Luvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tar-peelliset määräykset koulutusasteista, koulutusalois-ta, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulu-

60 iii ammatillinen koulutus

tusta voidaan järjestää, opiskelijamääristä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asiois-ta. Koulutustehtävän muuttamisesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Ministeriö voi ilman hakemusta-kin muuttaa koulutusaloja, tutkintoja ja opiskelijamää-riä koskevia määräyksiä sekä muita määräyksiä, jos kou-lutustarjonta merkittävästi poikkeaa koulutustarpeista. (12.8.2011/951)

Ministeriö voi peruuttaa koulutuksen järjestämistä koskevan luvan, jos koulutus ei enää täytä 1 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai koulutus järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla an-nettuja säännöksiä tai määräyksiä.

Koulutuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettami-sesta valtion oppilaitoksessa päättää ministeriö noudat-taen soveltuvin osin, mitä 1–3 momentissa säädetään.

10 §. Yhteistyö ja koulutuksen hankkiminen. Koulutuk-sen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa.

Koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan tässä lais-sa tarkoitetuista palveluista 9 §:ssä tarkoitetulta koulu-tuksen järjestäjältä tai muulta yhteisöltä taikka säätiöl-tä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.

3 luku. Tutkinnot ja opetus (3.10.2014/787)

11 §. Opetuskieli. Ammatillisessa koulutuksessa oppi-laitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Kaksikieli-sen oppilaitoksen opetuskielenä on suomi ja ruotsi. Ope-tuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä, jos se ei vaaranna opiskelijan mahdollisuutta seurata opetusta.

Jos koulutuksen järjestäjä antaa opetusta useammalla kuin yhdellä sellaisella 1 momentissa tarkoitetulla ope-tuskielellä, jolla opiskelija pystyy opiskelemaan, opiskeli-ja saa valita opetuskielen.

Erillisessä opetusryhmässä tai oppilaitoksessa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin 1 mo-mentissa mainitulla kielellä.

12 §. (20.3.2015/246) Tutkintojen ja valmentavan koulutuksen mitoitusperusteet. Ammatillisena peruskoulu-tuksena suoritettavien ammatillisten perustutkintojen ja valmentavien koulutusten sekä tutkintojen ja koulutus-ten osien mitoituksen peruste on osaamispiste.

Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaa-mispistettä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tutkinnon laajuudeksi yli 180 osaamis-pistettä, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulu-tuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa ja valmentavas-sa koulutuksessa vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä. Ammatillinen peruskoulutus ja valmentava koulutus on järjestettävä si-

ten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon tai koulutuk-sen sen laajuutta vastaavassa ajassa.

12 a §. (20.3.2015/246) Tutkinnon ja valmentavan koulutuksen osien mitoitusperusteet. Tutkinnon ja valmen-tavan koulutuksen osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon tai valmentavan koulutuksen ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.

12 b §. (3.10.2014/787) Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen. Ammatillisena peruskoulutuksena suo-ritettava ammatillinen perustutkinto sisältää:

1) ammatillisia tutkinnon osia;2) yhteisiä tutkinnon osia;3) vapaasti valittavia tutkinnon osia.Tutkintoon tai siihen sisältyvään osaamisalaan sisältyy

vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut yhteiset tutkinnon osat ovat:

1) viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen;2) matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen;3) yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaami-

nen; ja4) sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen.Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin

tutkinnon muodostumisesta 1 momentissa tarkoitetuista tutkinnon osista sekä yhteisten tutkinnon osien laajuu-desta ja niihin kuuluvista osa-alueista.

12 c §. (20.3.2015/246) Valmentavan koulutuksen muodostuminen. Valmentavat koulutukset sisältävät koulu-tuksen osia. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin valmentavaan koulutukseen kuuluvista kou-lutuksen osista.

13 §. (3.10.2014/787) Tutkinnon perusteet. Opetushal-litus määrää tutkinnon perusteet kullekin 4 a §:ssä tar-koitettuun tutkintorakenteeseen kuuluvalle tutkinnolle.

Tutkinnon perusteissa määrätään:1) tutkintonimikkeet;2) tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnai-

sista tutkinnon osista sekä tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden laajuus osaamispisteinä sil-tä osin, kuin näistä ei ole säädetty 12 b §:ssä tai sen no-jalla; sekä

3) tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaa-mistavoitteet sekä osaamisen arviointi.

13 a §. (3.10.2014/787) Opetushallituksen määräykset. Opetushallitus määrää:

1) todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tie-doista 25 e §:n mukaisesti;

2) opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista 27 a §:n mukaisesti;

3) suunnitelmista opiskelijoiden suojelemiseksi ja ku-rinpitokeinojen käyttämiseksi 28 §:n mukaisesti;

4) osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoi-tuksen periaatteista sekä arvosanojen muuntamisesta 30 §:n mukaisesti;

5) kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuol-lon keskeisistä periaatteista 37 a §:n mukaisesti.

13 b §. (20.3.2015/246) Valmentavan koulutuksen perusteet. Opetushallitus määrää koulutuksen perusteet valmentaville koulutuksille.


Koulutuksen perusteissa määrätään:1) koulutuksen osien pakollisuus ja valinnaisuus sekä

laajuus osaamispisteinä siltä osin kuin näistä ei säädetä 12 c §:n nojalla; ja

2) koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi.

14 §. (3.10.2014/787) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä 13 §:ssä tarkoitettujen tutkinnon perusteiden tai 13 b §:ssä tarkoitetun valmentavan koulutuksen perusteiden mu-kainen opetussuunnitelma, jossa päätetään järjestettä-västä koulutuksesta. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielis-tä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa koulutusta varten. (20.3.2015/246)

Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin opetussuunnitelmassa päätettävistä asioista.

14 a §. (3.10.2014/787) Koulutuksesta tiedottaminen. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijoille ja opis-kelijaksi pyrkiville tietoa järjestettävästä koulutuksesta.

15 §. (3.10.2014/787) Koulutuksen toteuttaminen. Koulutuksen toteuttamistavoista päättää koulutuksen järjestäjä.

16 §. (3.10.2014/787) Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus. Koulutuksen jär-jestäjä sopii kirjallisesti työpaikalla käytännön työteh-tävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta työnan-tajan kanssa. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on käytettävissä tutkinnon pe-rusteiden mukaisen koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet sekä ammatti-taidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan päte-vää henkilökuntaa, josta voidaan nimetä opiskelijan vas-tuullinen työpaikkaohjaaja. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin sopimuksella sovittavista asioista.

16 a §. (3.10.2014/787) Työssäoppiminen. Työssäoppi-minen on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydes-sä muutoin kuin oppisopimuskoulutuksena toteutettavaa tavoitteellista ja ohjattua koulutusta.

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan am-matillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hank-kimista työssäoppimisen kautta. Valtioneuvoston asetuk-sella voidaan säätää tarkemmin työssäoppimisen laajuu-desta.

Työssäoppimisen aikana opiskelija ei ole työsopimus-suhteessa työnantajaan, elleivät opiskelija ja työnantaja ole erikseen sopineet työsopimuksen tekemisestä.

17 §. Oppisopimuskoulutus. Pääosin työpaikalla järjes-tettävä koulutus voi perustua 15 vuotta täyttäneen opis-kelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määrä-aikaiseen työsopimukseen (oppisopimus). Oppisopimus voidaan tehdä, jos työnantaja ja 8 §:ssä tarkoitettu kou-lutuksen järjestäjä ovat asetuksella tarkemmin säädet-tävällä tavalla sopineet oppisopimuskoulutuksen järjes-tämisestä. Oppisopimuksen sisällöstä ja työnantajalle maksettavasta koulutuskorvauksesta säädetään tarkem-min asetuksella.

Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja täydenne-tään tietopuolisilla opinnoilla. (3.10.2014/787)

Oppisopimuskoulutuksesta on sen estämättä, mitä 27 §:n 2 ja 3 momentissa, 31 ja 35 §:ssä sekä 37 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään, voimassa, mitä siitä tässä laissa säädetään tai 1 momentin nojalla sovitaan. Sen estämät-tä, mitä 9 §:n 2 momentissa säädetään, oppisopimuskou-lutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärästä päättää koulutuksen järjestäjä.

Oppisopimuksena toteutettavaan ammatilliseen pe-ruskoulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta jär-jestää mahdollisuus suorittaa ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetussa laissa säädetty näyttötutkinto.

Oppisopimuskoulutus voi perustua myös virkamiehen ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikai-seen sopimukseen (virkamiehen oppisopimus), jos työn-antaja ja koulutuksen järjestäjä ovat 1 momentissa tar-koitetulla tavalla sopineet koulutuksen järjestämisestä. Koulutus ei kuitenkaan tällöin perustu työsopimukseen, eikä siihen sovelleta 18 §:ää. Virkamiehen oppisopimus voidaan tehdä myös sellaisen henkilön kanssa, joka on virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa pal-velussuhteessa. Työnantaja ja virkamies voivat yhteisellä sopimuksella purkaa virkamiehen oppisopimuksen välit-tömästi. Koulutuksen järjestäjä voi purkaa virkamiehen oppisopimuksen virkamiestä ja työnantajaa kuultuaan, jos koulutuksessa ei noudateta tämän lain tai sen nojal-la annettuja säännöksiä taikka koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä. (21.12.2007/1341)

Yrittäjälle voidaan järjestää oppisopimuskoulutusta omassa yrityksessään, jos koulutuksen järjestäjä ja yrittäjä ovat 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sopineet koulu-tuksen järjestämisestä. Koulutus ei kuitenkaan tällöin pe-rustu työsopimukseen eikä siihen sovelleta 18 ja 19 §:ää. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, yrittäjälle ei makseta koulutuskorvausta. Koulutuskorvausta voi-daan kuitenkin maksaa toiselle yritykselle oppisopimus-koulutusta saavan yrittäjän ohjauksesta ja neuvonnasta aiheutuviin kustannuksiin. Koulutuksen järjestäjä ja yrit-täjä voivat yhteisellä päätöksellä purkaa koulutuksen jär-jestämistä koskevan sopimuksen. Koulutuksen järjestäjä voi purkaa koulutuksen järjestämistä koskevan sopimuk-sen yrittäjää kuultuaan, jos koulutuksessa ei noudateta tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä tai koulutuksen järjestäjän ja yrittäjän välillä tehdyn mai-nitun sopimuksen määräyksiä. (30.12.1998/1185)

18 §. Työntekijöitä koskevan lainsäädännön soveltaminen oppisopimuskoulutukseen. Jollei tässä laissa tai sen no-jalla asetuksella toisin säädetä, oppisopimukseen sovelle-taan työsopimuslakia (55/2001) lukuun ottamatta sen 1 luvun 3 ja 8 §:ää, 2 luvun 4 ja 5 §:ää, 4 luvun 4 ja 5 §:ää, 6 lukua, 7 luvun 1–5 §:ää ja 7–11 §:ää, 9 ja 10 lukua sekä 13 luvun 3 ja 4 §:ää. (26.1.2001/76)

Opiskelija ja työnantaja voivat yhteisellä sopimuksel-la purkaa oppisopimuksen välittömästi. Sen lisäksi, mitä työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä ja 8 luvun 1 ja 3 §:ssä säädetään, oppisopimus voidaan yksipuolisesti purkaa, kun työnantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin tai kuolee. Koulutuksen järjestäjän luvalla oppisopimus



voidaan purkaa myös perusteilla, jotka työsopimuslain mukaan oikeuttaisivat työsopimuksen irtisanomiseen. Koulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuksen opis-kelijaa ja työnantajaa kuultuaan, jos työpaikalla järjeste-tyssä koulutuksessa ei noudateta tämän lain tai sen nojal-la annetun asetuksen säännöksiä tai 17 §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välillä tehdyn so-pimuksen määräyksiä. (26.1.2001/76)

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuo-silomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suo-jelusta.

Rangaistuslaitoksen työtoiminnan yhteydessä järjes-tettävä vankien oppisopimuskoulutus ei perustu työso-pimukseen. Koulutuksessa voidaan poiketa edellä tässä pykälässä mainituista säännöksistä.

19 §. (3.10.2014/787) Opiskelijan työturvallisuus. Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työ-turvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa taikka virkasuhteessa tai siihen ver-rattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työnan-tajaan. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnanta-jalle edellä tarkoitetusta työturvallisuusvastuusta.

19 a §. (20.3.2015/246) Erityisopetus. Oppimisvaikeuk-sien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkä-aikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityis-opetuksena. Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä ope-tus- ja opiskelujärjestelyjä.

Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saa-vuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Erityis-opetuksessa voidaan kuitenkin poiketa tutkinnon perus-teista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaa-mistavoitteita sekä osaamisen arviointia siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Opetushallitus voi tutkinnon perusteissa määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoit-teista ei voida poiketa 2 momentissa tarkoitetun mu-kauttamisen perusteella.

20 §. (20.3.2015/246) Erityisopetuksesta päättäminen. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena sekä 19 a §:n 2 mo-mentissa tarkoitetusta mukauttamisesta. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia erityisopetuksen toteuttamiseksi opiskelijalle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jota päivitetään tarvittaessa. Suun-nitelman laadinnasta ja sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Opiskelijaa ja tämän huolta-jaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen edellä maini-tuista asioista päättämistä ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman vahvistamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi 9 §:n nojalla mää-rätä, että koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutusteh-tävänä on huolehtia erityisopetuksen ja työhön ja itse-näiseen elämään valmentavan koulutuksen järjestämises-

tä sekä erityisopetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä.

21 §. (20.3.2015/246) Erityiset opiskelujärjestelyt. Opiskelussa voidaan myös muutoin kuin 19 a §:ssä tar-koitetussa erityisopetuksessa poiketa tutkinnon tai kou-lutuksen perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuk-sista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista, jos:

1) tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat olo-suhteet tai aikaisemmin hankittu osaaminen huomioi-den joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia; tai

2) poikkeaminen on perusteltua opiskelijan tervey-dentilaan liittyvistä syistä.

Erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen tavoittee-na on, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon tai koulu-tuksen, vaikka hän 1 momentissa tarkoitettujen syiden vuoksi joiltakin osin ei voi saavuttaa tutkinnon tai kou-lutuksen perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuk-sia tai osaamistavoitteita. Ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista voidaan poiketa vain siinä määrin, kuin se 1 momentissa tarkoitettujen syiden vuoksi on välttämätöntä.

Koulutuksen järjestäjä päättää erityisistä opiskelu-järjestelyistä. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä, jos erityiset opiskelujärjestelyt eivät perustu opiskelijan te-kemään esitykseen.

Opetushallitus voi tutkinnon tai koulutuksen perus-teissa määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista ei voida poiketa tässä pykälässä tar-koitettuja erityisiä opiskelujärjestelyjä käyttämällä.

22 §. Opetuksen julkisuus. Opetus on työpaikalla jär-jestettävää opetusta lukuun ottamatta julkista. Perustel-lusta syystä voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta rajoittaa.

23 §. (3.10.2014/787) Kokeilu. Opetus- ja kulttuu-riministeriö tai Opetushallitus voi myöntää luvan tässä laissa tarkoitetun koulutuksen kehittämiseksi tarpeelli-sen kokeilun järjestämiseen. Kokeilulupa voidaan myön-tää sellaiselle koulutuksen järjestäjälle, jolla on edellytyk-set toteuttaa kokeilu sen tavoitteita vastaavalla tavalla ja koulutukseen liittyviä opiskelijoiden oikeuksia vaaranta-matta. Kokeilulupa myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kuudeksi vuodeksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön luvalla kokeilussa voidaan poiketa tutkintojen nimistä ja osaamisaloista, tutkinnon muodostumisesta ja laajuudesta sekä valmen-tavan koulutuksen laajuudesta. Opetushallituksen luval-la kokeilussa voidaan poiketa tutkintojen ja koulutuksen perusteista. Kokeilussa suoritettavan tutkinnon tulee ol-la tavoitteiltaan ja sisällöiltään sellainen, että tutkinnon edellyttämä osaaminen ja ammattitaito sekä kelpoisuus jatko-opintoihin saavutetaan. (20.3.2015/246)

Kokeiluun osallistuvat koulutuksen järjestäjät valitaan hakemuksesta. Kokeiluun otetaan mukaan tarvittava määrä koulutuksen järjestäjiä siten, että kokeilulle asete-tut tavoitteet voidaan saavuttaa. Valinnassa otetaan huo-mioon alueellinen ja kielellinen edustavuus, jos se kokei-lun laajuus ja tavoitteet huomioon ottaen on perusteltua.

Opetushallitus määrää kokeilussa noudatettavat tut-kinnon tai koulutuksen perusteet. (20.3.2015/246)


4 luku. Arviointi

24 §. (30.12.2013/1298) Koulutuksen arviointi. Kou-lutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittä-mistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.




nöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.24 a §. (3.10.2014/787) Opiskelijan oppimisen ja osaa

misen arvioinnin periaatteet. Opiskelijan arvioinnilla oh-jataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoit-teiden saavuttaminen. (20.3.2015/246)

Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida mo-nipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana.

24 b §. (3.10.2014/787) Oppimisen arviointi. Opiske-lijan oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullis-ta tai kirjallista palautetta.

Opiskelijan oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Työssäoppimisessa opiskelijan oppimista arvioi myös työnantajan nimeämä henkilö.

Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisten opintojen oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Työpai-kalla tapahtuvassa koulutuksessa oppimista arvioi työn-antajan nimeämä henkilö.

25 §. (3.10.2014/787) Opiskelijan osaamisen arviointi. Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkin-non tai koulutuksen perusteissa määrättyyn osaamiseen. Jos tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitai-tovaatimuksista tai osaamistavoitteista on poikettu 19 a §:ssä tarkoitetun mukauttamisen tai 21 §:ssä tarkoitet-tujen erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen vuoksi, opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä opiske-lijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin. (20.3.2015/246)

Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuk-sessa opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan am-mattiosaamisen näyttöjen perusteella sekä tarvittaessa muulla tavoin. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa osaamisensa työtilanteissa ja -tehtävissä työpai-kalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa.

Osaamisen arvioinnin perusteella annetaan tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen, yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden ja valmentavan koulutuksen osien ar-vosanat. Valtioneuvoston asetuksella säädetään osaami-sen arviointiasteikosta. (20.3.2015/246)

Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimene-telmistä.

25 a §. (15.7.2005/601) Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin. Am-mattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista

varten koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin tai useampia toimielimiä, joihin kuuluu koulutuksen järjes-täjää, opettajia ja opiskelijoita sekä asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen.

Toimielimen tehtävänä on:1) hyväksyä 25 §:n 4 momentissa tarkoitetut suunni-

telmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista;

2) valvoa näyttötoimintaa;3) päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista;4) käsitellä 25 c §:ssä tarkoitetut osaamisen arviointia

koskevat oikaisuvaatimukset. (3.10.2014/787)Toimielimen puheenjohtaja ja muut jäsenet nimetään

enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimielimen pu-heenjohtajaksi tulee nimetä muu kuin opiskelijoita edus-tava jäsen. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa toimielimen käsi-tellessä opiskelijan arviointia koskevia oikaisuvaatimuk-sia. Jäsenten esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 27–29 §:ssä säädetään.

Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimieli-men muista tehtävistä, toimintatavoista ja päätöksen-teosta sekä toimielimen jäsenille maksettavista palk-kioista.

25 b §. (3.10.2014/787) Osaamisen arvioinnista päättäminen. Tutkinnon osan, yhteisten tutkinnon osien osa-alueen tai valmentavan koulutuksen osaamisen arvioin-nista päättää opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita. (20.3.2015/246)

Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät 25 a §:ssä tarkoitetun toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Jos tutkinnon osan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaami-sen näyttöjen lisäksi muulla tavoin, tästä arvioinnista päättää opetuksesta tai tietopuolisista opinnoista vastaa-va opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita.

Muulta 2 momentissa tarkoitetulta arvioinnin suorit-tajalta kuin opettajalta vaadittavasta osaamisesta sääde-tään valtioneuvoston asetuksella. Heidän esteellisyyteen-sä sovelletaan, mitä hallintolain 27–29 §:ssä säädetään.

25 c §. (3.10.2014/787) Osaamisen arvioinnin oikaiseminen. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperus-teiden soveltamisesta osaamisensa arviointiin. Menette-lytavasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Opiskelija voi pyytää 25 §:n 3 momentissa tarkoitetun osaamisen arvioinnin perusteella annetun arvosanan oi-kaisua suullisesti tai kirjallisesti rehtorilta tai arvioinnista 25 b §:n mukaan päättäneeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilai-suus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Opiskelija saa vaatia oikaisua kirjallisesti 2 momentis-sa tarkoitettuun päätökseen 25 a §:ssä tarkoitetulta toi-mielimeltä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaan-nista. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin.

25 d §. (3.10.2014/787) Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen. Koulutuksen järjestä-



jän tulee järjestää mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylät-ty. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus myös 25 §:n 3 momentissa tarkoitetun osaamisen arvi-oinnin perusteella annetun hyväksytyn arvosanan korot-tamiseen.

Jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty, kou-lutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa varata opiskelijal-le mahdollisuus muutoin osoittaa sellainen osaaminen, joka mahdollistaa opiskelun etenemisen.

25 e §. (20.3.2015/246) Todistukset. Koulutuksen jär-jestäjän tulee antaa opiskelijalle tutkintotodistus, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkinnon muo-dostumiseksi vaadittavat tutkinnon osat.

Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle to-distus suoritetusta koulutuksesta, kun opiskelija on suo-rittanut ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmen-tavan koulutuksen.

Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle to-distus suoritetuista tutkinnon tai koulutuksen osista, jos opiskelija eroaa kesken tutkinnon tai valmentavan kou-lutuksen suorittamisen. Todistus suoritetuista tutkinnon tai koulutuksen osista tulee antaa opiskelijan pyynnöstä myös opiskelun aikana.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin to-distusten sisällöstä ja allekirjoittamisesta sekä todistus-ten liitteistä. Opetushallitus määrää todistuksiin ja nii-den liitteisiin merkittävistä tiedoista.

Koulutuksen järjestäjä ei kuitenkaan saa antaa tutkin-totodistusta tai todistusta suoritetuista tutkinnon osis-ta, jos 19 a §:ssä tarkoitetun mukauttamisen tai 21 §:ssä tarkoitettujen erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämi-sen vuoksi opiskelija ei ole saavuttanut keskeisiä tutkin-non osien ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjä antaa tällöin todistuksen opiske-lijan osaamisesta.

5 luku. Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

26 §. Opiskelijaksi hakeutuminen. Opiskelijaksi pyrki-vällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa ammatil-liseen koulutukseen.

Hakumenettelystä on voimassa, mitä siitä asetuksella säädetään ja sen nojalla tarvittaessa määrätään.

26 a §. (30.12.2013/1265) Päätös opiskelijaksi ottamisesta. Jos päätös opiskelijaksi ottamisesta tehdään käyt-täen 26 §:n nojalla säädettyjä hakumenettelyitä, joissa useaan koulutukseen voidaan hakea yhdellä hakemuk-sella, valitsematta jättämisestä voidaan ilmoittaa hakijal-le postitse kirjeellä.

Jos opiskelijavalinnan tuloksesta on ilmoitettu kir-jeellä, koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijaksi ottamista koskeva kirjallinen päätös muutoksenhakuoh-jeineen hakijan pyynnöstä. Hakijan tulee kirjallisesti tai suullisesti pyytää päätöksen antamista 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedoksi ilmoituksen opiskeli-javalinnan tuloksesta.

Tässä pykälässä tarkoitetussa menettelyssä noudate-taan muutoin, mitä päätöksen antamisesta hallintolaissa säädetään.

27 §. Opiskelijaksi ottamisen perusteet. Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen tai valmenta-vaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voi-daan ottaa myös muu henkilö, jolla koulutuksen järjestä-jä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suo-riutumiseen. (20.3.2015/246)

2 momentti on kumottu L:lla 12.8.2011/951.Koulutuksen järjestäjä päättää muista opiskelijaksi

ottamisen perusteista sekä mahdollisesti järjestettävistä pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Hakijoihin on sovelletta-va yhdenvertaisia valintaperusteita.

Opiskelija voidaan ottaa suorittamaan ammatillinen tutkinto tai sen osa yksityisopiskelijana.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää tarkemmin opiskelijaksi ottamisen perusteista. (12.8.2011/951)

27 a §. (12.8.2011/951) Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset. Hakijan terveydentilaan tai toimin-takykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kyke-nevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssä-oppimiseen, jos 32 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin liitty-vät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.

Kun kysymys on 32 §:ssä tarkoitetuista opinnoista, opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös tämän lain 32 §:n, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohdan, ammattikorkeakoululain (351/2003) 25 a §:n tai yliopistolain (558/2009) 43 a §:n mukainen opis-keluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.

Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijaksi pyr-kiville tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy.

Opetushallitus määrää 32 §:ssä tarkoitettuihin opin-toihin liittyvistä terveydentilaa koskevista vaatimuksista. (3.10.2014/787)

27 b §. (12.8.2011/951) Opiskelijaksi ottamiseen liittyvä tiedonsaanti. Opiskelijaksi pyrkivän tulee koulutuksen jär-jestäjän pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioin-nin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot.

Opiskelijaksi pyrkivän tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, kun on kysymys 32 §:ssä tarkoi-tetuista opinnoista.

Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten es-tämättä oikeus saada opiskelijaksi ottamisen edellyttä-mät välttämättömät tiedot opiskelijaksi pyrkivän opiske-luoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammatti-korkeakoululta ja yliopistolta.

27 c §. (20.3.2015/246) Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Sen lisäksi, mitä 27 §:n 1 momentissa säädetään,





ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulu-tukseen opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on, että:

1) opiskelijaksi pyrkivä ei ole suorittanut:a) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa

(672/2005) tarkoitettua tutkintoa tai sitä tasoltaan vas-taavaa tutkintoa;

b) tässä laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa tai valmentavaa koulutusta taikka niitä vastaavaa aikai-sempaa tutkintoa tai koulutusta;

c) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lais-sa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa, ammattitut-kintoa tai erikoisammattitutkintoa taikka niitä vastaavaa aikaisempaa tutkintoa;

d) korkeakoulututkintoa; taie) edellä a–d alakohdissa tarkoitettua tutkintoa vas-

taavaa ulkomaista tutkintoa; ja2) opiskelijaksi pyrkivän tavoitteena on valmentavan

koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan ammatillista perustutkintoa.

Henkilö voidaan kuitenkin ottaa opiskelijaksi, vaikka hän on suorittanut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon tai koulutuksen, jos ammatilliseen peruskou-lutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syys-tä perusteltua.

28 §. (30.12.2013/1269) Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiske-luympäristöön.

Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pi-tää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussa-pito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti so-veltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussa pidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitel-man yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaami-seksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toi-meenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia suun-nitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liit-tyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee antaa määräykset suunnitelmien laatimisesta. (3.10.2014/787)

Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssään-nöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestys-määräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiske-lun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvalli-suutta ja viihtyisyyttä.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöis-sä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa oppi-laitosyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asian-mukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voi-daan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja sen alueella.

29 §. (3.10.2014/787) Oikeus saada opetusta ja opintoohjausta. Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohja-usta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perus-

teiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamista-voitteiden saavuttamisen. (20.3.2015/246)

Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.

29 a §. (3.10.2014/787) Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan yksilöllisiin tavoit-teisiin ja valintoihin perustuva henkilökohtainen opiske-lusuunnitelma, jota päivitetään opiskelun aikana.

30 §. (3.10.2014/787) Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaa-minen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tun-nustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon tai koulutuksen osia kokonaan tai osittain. (20.3.2015/246)

Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa nou-datetaan 25 §:n säännöksiä osaamisen arvioinnista, 25 b §:n säännöksiä arvioinnista päättämisestä ja 25 c §:n säännöksiä arvioinnin oikaisemisesta.

Opetushallitus voi määrätä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista sekä arvosa-nojen muuntamisesta.

Opiskelijan tulee hakea koulutuksen järjestäjältä ai-kaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnus-tamista. Opiskelijan tulee esittää osaamisen tunnistami-sen ja tunnustamisen edellyttämä selvitys.

31 §. (20.3.2015/246) Opiskeluaika. Ammatillinen perustutkinto tulee suorittaa enintään yhtä vuotta tut-kinnon laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suori-tusaikaan pidennystä.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava kou-lutus tulee suorittaa yhdessä vuodessa, jollei opiskelijalle sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi myönnetä suo-ritusaikaan pidennystä.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa kou-lutuksessa suoritusaika määräytyy opiskelijan henkilö-kohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien perusteella. Kou-lutuksen järjestäjä päättää koulutuksen suoritusajasta. Koulutuksen suoritusaika voi olla enintään kolme vuotta.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut tutkintoa tai koulu-tusta 1–3 momentissa säädetyssä ajassa, katsotaan eron-neeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja.

32 §. (12.8.2011/951) Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuut-ta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos:

1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavas-ti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvalli-suuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toi-mimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa;

2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä 27 a §:n 1 momentin mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai


3) opiskelija on opiskelijaksi hakuvaiheessa salannut sellaisen 27 b §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opis-keluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi.

Kun opinnot tai opintoihin kuuluva työssäoppiminen edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opis-kelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain (39/1889) 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1–3 tai 6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä taikka 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta.

Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koulutuk-sen järjestäjän on selvitettävä yhdessä opiskelijan kans-sa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan tämän suostumuksella ottaa koulu-tuksen järjestäjän sellaiseen muuhun koulutukseen, jon-ka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.

Opinnoista, joihin tätä pykälää sovelletaan, säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

32 a §. (12.8.2011/951) Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti. Jos on perusteltua aihetta epäil-lä, että opiskelijalla on 32 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamisek-si laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorit-tamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttä-mättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa määrää-mistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kus-tannuksista.

Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten es-tämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten koulutuksen järjestäjän osoittaman, ammattia itsenäises-ti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tut-kimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toi-mintakyvystä opiskelun edellyttämien terveydentilavaa-timusten johdosta.

Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten es-tämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arvioinnin edel-lyttämät välttämättömät tiedot opiskelijan opiskeluoi-keuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen pe-rusteluista toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammattikor-keakoululta ja yliopistolta.

Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnös-tä antaa 32 §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoi-keuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu ote rikosre-kisteristä, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimis-jaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työsken-telyä.

Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lu-paja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoi-tamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta 32 §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevas-ta käsittelystä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätökses-tä ja sen perusteluista.

32 b §. (12.8.2011/951) Opiskeluoikeuden palauttaminen. Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus 32 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella, voi hakea koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskelu-oikeus tulee palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiske-luoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle ter-veydentilaansa koskevat lausunnot.

Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten es-tämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitami-seksi välttämättömät tiedot opiskeluoikeuden palautta-mista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.

33 §. Opiskelijan salassapitovelvollisuus. Opiskelijan velvollisuudesta pitää salassa työpaikalla käytännön työ-tehtävien yhteydessä järjestetyssä koulutuksessa saaman-sa tiedot on voimassa, mitä vastaavissa tehtävissä työs-kentelevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden salassapi-dosta erikseen säädetään.

34 §. Opiskelijan velvollisuudet. Opiskelijan tulee osal-listua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä va-pautusta.

Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). (30.12.2013/1269)

34 a §. (12.8.2011/951) Huumausainetestaus. Kou-lutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perus-teltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausainei-den vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytän-nön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, it-senäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippu-vaisena toimiminen:

1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä;

2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta;3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattu-

jen tietojen suojaa tai eheyttä; tai4) merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän, 16 §:ssä

tarkoitetun työpaikan tai 17 §:ssä tarkoitetun työnanta-jan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoi-tetaan koulutuksen järjestäjän osoittaman laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistus-ta, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huu-mausainelain 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin pe-rusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituk-siin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Todistus on esitettävä koulutuksen järjestäjän määrää-mässä kohtuullisessa ajassa. Huumausainetestiä koske-






van todistuksen vaatimisesta on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle.

Koulutuksen järjestäjän tulee yhteistyössä opiskelija-huollon toimijoiden kanssa laatia kirjalliset toimintaoh-jeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi.

Koulutuksen järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoite-tusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheu-tuvista kustannuksista.

Opiskelijalle tehtävään huumausainetestauk-seen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 §:ssä säädetään työntekijän testauksesta.

35 §. (12.8.2011/951) Kurinpito. Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän:

1) häiritsee opetusta;2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti;3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilai-

toksen järjestystä;4) kieltäytyy 34 a §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä

koskevan todistuksen esittämisestä; taikka5) on 34 a §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella

käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on hei-kentynyt.

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäy-tymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opin-tojen jäljellä olevaksi ajaksi.

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavas-ti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan op-pitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä ti-laisuudesta.

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa ope-tustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuutto-masti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Jos opiskelija kieltäytyy 32 a §:n 1 momentissa tar-koitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidät-tää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija kieltäytyy 32 a §:n 4 momentissa tarkoitetusta rikosre-kisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pi-dättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

35 a §. (12.8.2011/951) Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa sekä kurinpitoasiassa. Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta va-roituksesta päättää rehtori. Opiskeluoikeuden peruutta-misesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Toimielimessä tulee olla ainakin koulutuk-sen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän

ja opiskelijoiden edustus. Koulutuksen järjestäjä nimeää toimielimen puheenjohtajan ja muut jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskeluoikeuden peruut-tamista ja palauttamista koskevassa asiassa koulutuksen järjestäjä nimeää toimielimeen lisäksi opiskelijan työs-säoppimispaikan edustajan. Toimielimen puheenjohta-jaksi tulee nimetä muu kuin opiskelijoita edustava jäsen. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyt-tänyt. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Toimielimen ää-nivaltaiset jäsenet toimivat virkavastuulla. Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimielimen toimintata-voista ja päätöksenteosta. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen.

Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeel-linen asiantuntija- ja muu selvitys sekä varattava opis-kelijalle ja hänen huoltajalleen tilaisuus tulla kuulluksi.

Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta, opis-kelijan asuntolasta erottamista ja kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle on kurinpitorangaistukseen syy-nä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tar-peellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tul-la kuulluksi. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitok-sesta tai opiskelija-asuntolasta on kuultava myös opiske-lijan huoltajaa. Muista 35 §:ssä tarkoitetuista toimenpi-teistä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle.

Kurinpitorangaistuksista, opiskeluoikeuden peruutta-misesta ja opiskelusta pidättämisestä tulee antaa kirjalli-nen päätös ja 35 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut toi-menpiteet tulee kirjata.

Samalla kun opiskeluoikeuden peruuttamisesta, mää-räaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta tai opiskelusta pidättämisestä päätetään, on päätettävä pää-töksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta.

35 b §. (13.6.2003/479) Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen. Rehtorilla ja opetta-jalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta ope-tustilasta taikka oppilaitoksen tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata 35 §:n 2 momentissa tarkoitettua pois-tumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa oppilaitoksen alueelta oppilas, joka ei poistu saa-tuaan tiedon 35 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuk-sen epäämisestä.

Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemäl-lä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voi-makeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskeli-jan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoite-tuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövä-lineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle.


35 c §. (13.6.2003/479) Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Sinä




aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte ylei-sessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syyttees-tä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jo-ta ei ole katsottava rikokseksi mutta josta voidaan ran-gaista kurinpidollisesti.

Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangais-tukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpito-rangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa mää-räajaksi tai erottaa opiskelija-asuntolasta määräajaksi tai jäljellä olevien opintojen ajaksi, jos se opiskelijan teke-män rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.

35 d §. (30.12.2013/1269) Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita. Rehtorilla tai opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa opis-kelijalta 28 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine.

Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolus-tettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vas-tarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huo-mioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain opiskelijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita.

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotos-sa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetus-suunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan.

35 e §. (30.12.2013/1269) Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat. Opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oi-keus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiske-lijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat ja pääl-lisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 28 §:n 2 momen-tissa tarkoitetun esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.

Opiskelijalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkas-tuksen syy.

Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa su-kupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan li-säksi toinen täysi-ikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.

Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorit-tamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian

kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kan-nalta ehdottoman välttämätöntä.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetus-suunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan.

35 f §. (30.12.2013/1269) Haltuun ottamisen ja tarkastamisen yleiset periaatteet. Edellä 35 d ja 35 e §:ssä tar-koitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua opiskelijan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja tur-vallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden hal-tuun ottamisessa ja opiskelijan tarkastamisessa on nou-datettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee oppilaitoksissa suunnitella ja ohjeistaa.

Edellä 35 d §:n mukaisten voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjal-linen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle. Opiskelijan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden hal-tuun ottaminen tulee kirjata. Haltuun ottamisesta ja tar-kastamisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huol-tajille mahdollisimman pian.

35 g §. (30.12.2013/1269) Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen. Edellä 35 d §:ssä tarkoitetut opiskelijalta haltuun otetut esineet tai aineet luovutetaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lail-liselle edustajalle tai, jos opiskelija on täysi-ikäinen, hä-nelle itselleen. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos opiskelijalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edus-tajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan.

Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjes-tää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luo-vuttaa poliisille välittömästi. Opiskelijalle itselleen luo-vutettavat esineet ja aineet luovutetaan työpäivän pää-tyttyä.

Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa huostaan-ottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen tulee kirjata.

36 §. (30.12.2013/1269) Osallisuus ja opiskelijakunta. Koulutuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien opiskeli-joiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla opiske-lijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimin-taan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä opiske-lijoiden asemaan liittyvistä asioista. Opiskelijoille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä 28 §:n 4 momentissa tarkoitetun järjestyssäännön valmisteluun.

Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä lais-sa tarkoitettua koulutusta, tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijakunta voi olla useamman oppilaitoksen yhteinen. Koulutuksen järjes-täjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimin-


taedellytykset. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulu-tuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat myös osaltaan valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ennen 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä, jollei se ole asian luonteen vuoksi tarpeetonta, ennen opiskelijoi-den asemaan vaikuttavien muiden päätösten tekemistä.

Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppi-laitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta.

Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden siihen perustuvien suun-nitelmien osana tai yhteydessä.

37 §. Opintososiaaliset edut ja eräät muut edut. Tässä laissa tarkoitetussa koulutuksessa opetus on opiskelijal-le maksutonta. Edellä 27 §:n 4 momentissa tarkoitetul-ta opiskelijalta voidaan kuitenkin periä maksuja. Erityi-sestä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa lu-van periä opiskelijoilta maksuja muissakin tapauksissa. (20.3.2015/246)

Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus mak-suttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuun-nitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen jär-jestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Asetuksella sää-detään siitä, milloin opinnot ovat päätoimisia. Koulutuk-sessa, joka on 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun koulutus-tehtävän mukaisesti järjestetty sisäoppilaitosmuotoisesti tai muulla asetuksella säädettävällä tavalla, opiskelijalla on edellä säädetyn lisäksi oikeus myös muuhun maksut-tomaan ruokailuun.

Asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamassa opis-kelija-asuntolassa on opiskelijalle maksutonta.

Opiskelijalle matkoista aiheutuviin kustannuksiin myönnettävästä tuesta ja opintotuesta säädetään erik-seen.

37 a §. (30.12.2013/1290) Opiskelijahuolto sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyö. (3.10.2014/787) Opetushalli-tus määrää kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiske-lijahuollon keskeisistä periaatteista sekä opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista. Opetushallituk-sen tulee valmistella määräys yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. (3.10.2014/787)

Koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelmas-saan määrätä kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä opiskelijahuollon järjestämistavat. Koulutuksen järjes-täjän tulee tältä osin laatia opetussuunnitelma yhteis-työssä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpa-noon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. (3.10.2014/787)

38 §. Opintososiaaliset edut erityisopetuksessa. Erityis-opetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edel-lyttämiin avustajapalveluihin, muihin opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Vammaisille opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoi-mista säädetään erikseen. (13.6.2003/479)

Sen lisäksi, mitä 37 §:ssä säädetään, 20 §:n 2 momen-tissa tarkoitetussa erityisopetuksessa opiskelijalle voi-daan antaa maksutta oppikirjat ja muut koulutarvikkeet,

majoituksessa olevien tarpeelliset viikoittaiset kotimat-kat, täysihoito oppilasasuntolassa tai muussa majoituk-sessa sekä henkilökohtaiset työvarusteet.

39 §. (12.8.2011/951) Opintososiaaliset edut oppisopimuskoulutuksessa. Sen lisäksi, mitä 37 §:n 1 momentissa säädetään, oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalla on tie-topuoliseen opetukseen osallistumisen aikana oikeus saa-da päivärahaa, perheavustusta sekä korvausta matka- ja majoittumiskustannuksista siten kuin opetus- ja kulttuu-riministeriö päättää. Jos opiskelijalle maksetaan samalta ajalta palkkaa tai jos hänellä on oikeus muihin kuin täs-sä laissa tarkoitettuihin lakisääteisiin etuihin, opiskelijal-la on edellä mainitusta poiketen oikeus saada ainoastaan korvausta matka- ja majoittumiskustannuksista.


39 a § on kumottu L:lla 19.12.2014/1227.40 §. Henkilöstö. Jokaisella oppilaitoksella, jossa jär-

jestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Kaksikielisessä oppilaitok-sessa tulee olla rehtori kumpaakin kieliryhmää varten tai rehtori, joka täydellisesti hallitsee oppilaitoksen molem-mat opetuskielet.

Koulutuksen järjestäjällä tulee olla koulutuksen jär-jestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulu-tuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta hen-kilöstöä.

Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista sääde-tään valtioneuvoston asetuksella. Opetus- ja kulttuuri-ministeriö voi erityisestä syystä myöntää niistä erivapau-den. Yliopisto voi yksittäistapauksessa todeta henkilön kelpoiseksi antamaan ammatillista koulutusta jollakin taiteenalalla. (12.8.2011/951)

41 § on kumottu L:lla 30.12.2013/1269.42 §. (12.8.2011/951) Arkaluonteisten tietojen käsittely.

Opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa kos-kevia 27 b, 32 a, 32 b ja 34 a §:n mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttami-sesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista.

Opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 32 a §:n mu-kaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta.

Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä.

Koulutuksen järjestäjän on säilytettävä arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edel-lyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.

Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötieto-lakia (523/1999), jollei tässä laissa toisin säädetä.

43 §. (12.8.2011/951). Julkisuus ja tietojensaantioikeus. Tässä laissa tarkoitettuun toimintaan sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999).




Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten es-tämättä tehtäviään hoitaessaan oikeus saada valtion ja kunnan viranomaiselta koulutuksen suunnittelun ja jär-jestämisen edellyttämät tilastotiedot ja muut vastaavat tiedot.

Koulutuksen järjestäjän tulee salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä toimittaa valtion opetushallintovi-ranomaisille niiden määräämät koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tie-dot.

Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa:

1) oppilaitoksen rehtorille tai johtajalle ja oppilaitok-sen turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiske-lun turvallisuuden varmistamiseksi;

2) opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten;

3) opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten;

4) työssäoppimisesta vastaaville henkilöille opiskeli-jan sekä työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi; sekä

5) poliisille ja koulutuksen järjestäjän edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämi-sestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai mi-käli opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa ole-van vaaraksi muiden turvallisuudelle.



44 §. (7.8.2015/955) Oikaisuvaatimus. Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua aluehal-lintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä, jos päätös koskee:

1) opiskelijaksi ottamista;2) opetuksen järjestämistä erityisopetuksena tai 19 a

§:n 2 momentissa tarkoitettua mukauttamista;3) 21 §:ssä tarkoitettuja erityisiä opiskelujärjestelyjä;4) 31 §:ssä säädettyä opiskeluaikaa tai opiskelijan kat-

somista eronneeksi; sekä5) 34 a §:ssä säädettyä huumausainetestiä koskevan

todistuksen esittämisvelvollisuutta.L:lla 955/2015 muutettu 44 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi

sanamuoto kuuluu:44 §. (12.8.2011/951) Muutoksenhaku. Tässä laissa tarkoitet-

tuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, opiskelijan määräaikaista erotta-

mista, opiskelija-asuntolasta erottamista, opiskelusta pidättämistä tai 37, 38 ja 39 §:ssä säädettyä etua ja oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Päätökseen haetaan oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jos päätös koskee:

1) opiskelijaksi ottamista;2) opetuksen järjestämistä erityisopetuksena tai 19 a §:n 2 mo-

mentissa tarkoitettua mukauttamista; (20.3. 2015/246)3) 21 §:ssä tarkoitettuja erityisiä opiskelujärjestelyjä;

(20.3.2015/246)4) 31 §:ssä säädettyä opiskeluaikaa tai opiskelijan katsomista

eronneeksi; sekä5) 34 a §:ssä säädettyä huumausainetestiä koskevan todistuk-

sen esittämisvelvollisuutta.Aluehallintoviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan

päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta si-ten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Valitus päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjal-lista varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, opiskelusta pi-dättämistä taikka 4 momentissa tarkoitettua asiaa, sekä oikaisu-vaatimus 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä, tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä.

Opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelija-asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai opiskelusta pi-dättämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdys-tä valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus tai opiskelijoiden oikeusturvalautakunta toisin päätä.

Edellä 25 §:ssä tarkoitettua opiskelijan arviointia koskevaan päätökseen, nimettyä opiskelijaa koskevaan opintojen suoritus-aikaa tai -paikkaa koskevaan päätökseen taikka muuta opinto-jen yksilöllistä järjestämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valittaa ei myöskään saa 35 §:n 3 ja 4 mo-mentissa tarkoitetussa asiassa. Päätökseen, johon saa tämän py-kälän 3 momentin mukaan hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 3 momentissa tarkoitettu asia, ja arviointia koskevasta oikaisuvaa-timuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valit-tamalla.

Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 5 mo-mentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla. (22.12.2011/1410)

44 a §. (7.8.2015/955) Muutoksenhaku hallintooikeuteen. Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallis-ta varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, asun-tolasta erottamista, opiskelusta pidättämistä tai 37, 38 ja 39 §:ssä säädettyä etua ja oikeutta, saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolain-käyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Edellä 44 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen an-nettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hal-linto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa sääde-tään, jollei muualla laissa toisin säädetä.



L:lla 955/2015 lisätty 44 a § tulee voimaan 1.1.2016. 44 b §. (7.8.2015/955) Muutoksenhaku opiskelijoiden

oikeusturvalautakuntaan. Tässä laissa tarkoitettuun kou-lutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskeluoi-keuden peruuttamista tai palauttamista, saa hakea muu-tosta valittamalla opiskelijoiden oikeusturvalautakun-taan siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Muutoksenhausta opiske-lijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen säädetään opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetussa laissa (956/2011).

L:lla 955/2015 lisätty 44 b § tulee voimaan 1.1.2016.44 c §. (7.8.2015/955) Muutoksenhakuaika. Valitus

päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjal-lista varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai palaut-tamista, opiskelusta pidättämistä taikka 44 a §:n 2 mo-mentissa tarkoitettua asiaa, sekä oikaisuvaatimus 44 §:ssä tarkoitetussa asiassa, tulee tehdä 14 päivän kuluessa pää-töksen tiedoksisaannista.

Tässä pykälässä tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireel-lisinä.

L:lla 955/2015 lisätty 44 c § tulee voimaan 1.1.2016.44 d §. (7.8.2015/955) Päätöksen täytäntöönpano.

Opiskelijan määräaikaista erottamista, asuntolasta erot-tamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai opiskelusta pidättämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus tai opiske-lijoiden oikeusturvalautakunta toisin määrää.

L:lla 955/2015 lisätty 44 d § tulee voimaan 1.1.2016.44 e §. (7.8.2015/955) Valituskiellot. Nimettyä opis-

kelijaa koskevaan opintojen suoritusaikaa tai -paikkaa koskevaan päätökseen taikka muuta opintojen yksilöllis-tä järjestämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muu-tosta valittamalla. Valittaa ei myöskään saa 35 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetussa asiassa.

Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 44 §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva valitus, sekä arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

L:lla 955/2015 lisätty 44 e § tulee voimaan 1.1.2016.44 f §. (7.8.2015/955) Valituslupa. Jollei muualla laissa

toisin säädetä, hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

L:lla 955/2015 lisätty 44 f § tulee voimaan 1.1.2016.45 §. (3.10.2014/787) Tutkintojen nimien ja tutkinto

nimikkeiden suojaaminen. Tässä laissa tarkoitettujen tut-kintojen nimiä ja tutkintonimikkeitä saa käyttää vain tutkinnoista, jotka on suoritettu tämän lain mukaisesti.

46 §. Rahoitus. Tässä laissa tarkoitettua koulutusta varten myönnetään rahoitusta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. (22.12.2005/1072)

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella sääde-tään korvauksista, joita koulutuksen järjestäjät maksavat työnantajille työpaikalla käytännön työtehtävien yhtey-dessä järjestettävästä koulutuksesta. (12.8.2011/951)

47 §. Opiskelijoilta perittävät maksut. Opetus- ja kult-tuuriministeriön asetuksella säädetään tämän lain nojalla opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista sen mu-kaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkis-

oikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista sääde-tään. (12.8.2011/951)

Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään.


48 §. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävä koulutus. Koulutuksesta, joka on 9 §:n 2 momentissa tarkoi-tetun koulutustehtävän mukaisesti järjestetty maksullise-na palvelutoimintana, on sen estämättä, mitä 26 §:ssä, 27 §:n 2 ja 3 momentissa, 31 §:ssä sekä 37 §:n 2–4 momen-tissa säädetään, voimassa, mitä siitä erikseen koulutuksen hankintasopimuksessa sovitaan.





1) ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuu-ta 1987 annettu laki (487/1987);

2) ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opinto-sosiaalisista eduista 3 päivänä kesäkuuta 1983 annettu laki (498/1983); sekä

3) oppisopimuskoulutuksesta 30 päivänä joulukuuta 1992 annettu laki (1605/1992).


51 §. Kumottavien säännösten nojalla annettujen määräysten ja päätösten soveltaminen. Edellä 50 §:n 2 momen-tissa mainittujen lakien nojalla annetut opetussuunnitel-man perusteet sekä koulutuksen rakennetta ja tutkintoja koskevat määräykset jäävät voimaan siihen saakka, kun-nes niistä on päätetty tämän lain mukaisesti. Opiskelija voidaan ottaa suorittamaan opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkintoja valtioneuvoston päättämään ajankohtaan saakka. Opiskelijaksi ottamiseen ja tutkin-non suorittamiseen sovelletaan tällöin tämän lain voi-maan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä.

Koulutuksessa voidaan noudattaa 50 §:n 2 momen-tissa mainittujen lakien nojalla hyväksyttyjä opetussuun-nitelmia, kunnes koulutuksen järjestäjä hyväksyy tämän lain mukaisen opetussuunnitelman.

Edellä 50 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojal-la asetetut toimielimet jatkavat toimikautensa loppuun, jollei koulutuksen järjestäjä toisin päätä. Toimielimen kokoonpanoon ja jäsenten valintaan sovelletaan toimi-kauden loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

52 §. Koulutuksen järjestämislupaa koskeva siirtymäsäännös. Edellä 50 §:n 2 momentissa mainittujen la-kien nojalla tämän lain voimaan tullessa toimivien oppi-laitosten ylläpitäjät jatkavat tässä laissa tarkoitetun kou-lutuksen järjestäjinä.





http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1987/19870487




Edellä 50 §:n 2 momentissa mainittujen lakien no-jalla myönnetyt ylläpitämisluvat muuttuvat tämän lain voimaan tullessa 9 §:n mukaisiksi koulutuksen järjestä-misluviksi. Koulutuksen järjestäjällä, joka tämän lain voi-maan tullessa ylläpitää ammatillista erityisoppilaitosta, on 20 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen koulutus-tehtävä, jollei opetus- ja kulttuuriministeriö toisin päätä. (12.8.2011/951)

Ministeriö päättää tarvittaessa ylläpitämislupiin sisäl-tyvien määräysten muuttamisesta tämän lain mukaisiksi.

53 §. Opintososiaalisia etuja koskeva siirtymäsäännös. Opiskelijalla, joka on aloittanut opintonsa ennen tämän lain voimaantuloa, on oikeus vähintään lain voimaan tul-lessa voimassa olleisiin opintososiaalisiin etuihin.

54 §. Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös. Edellä 50 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla toimivien oppilaitosten viran- ja toimenhaltijat, työntekijät ja tun-tiopettajat sekä henkilöt, jotka toimivat oppisopimus-koulutuksen hallintotehtävissä, jatkavat tämän lain voi-maan tullessa aikaisemmissa tehtävissään.

55 §. Oppisopimuskoulutusta koskeva siirtymäsäännös. Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettu oppisopimus-koulutus järjestetään loppuun tämän lain voimaan tul-lessa voimassa olleiden oppisopimuskoulutusta koske-vien säännösten mukaisesti.

HE 86/1997, SiVM 3/1998, EV 70/1998

L:n 7.8.2015/955 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voi-massa olleita säännöksiä.

HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014

http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+86/1997


Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta 6.11.1998/811

(nimike muutettu VNA:lla 9.10.2014/799)

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuk-sesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

1 luku. Tutkinnot ja opetus (9.10.2014/799)

1 §. (22.10.2003/881) Koulutusalat. Ammatillista pe-ruskoulutusta järjestetään ja rahoitetaan seuraavilla kou-lutusaloilla: (9.10.2014/799)

1) humanistinen ja kasvatusala; 2) kulttuuriala; 3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; 4) luonnontieteiden ala; 5) tekniikan ja liikenteen ala; 6) luonnonvara- ja ympäristöala; 7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; sekä 8) matkailu-, ravitsemis- ja talousala. 2 § on kumottu A:lla 9.10.2014/799.3 §. (9.10.2014/799) Koulutuksen järjestäjän opetus

suunnitelma. Koulutuksen järjestäjän tulee päättää ope-tussuunnitelmassaan ainakin seuraavista järjestettävää koulutusta koskevista asioista:

1) koulutuksen toteuttamistavat;2) työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä jär-

jestettävän koulutuksen toteuttaminen;3) opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet se-

kä tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestä-jien ja työelämän kanssa; (26.3.2015/329)

4) opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta;

5) erityisopetuksen toteuttaminen ja henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta;

6) opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet; ja7) aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja

tunnustamisen menettelytavat.Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee päättää opetus-

suunnitelmassaan tutkintokohtaisesti ja valmentavan koulutuksen osalta:

1) tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien tarjonnasta;

2) tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien suorittamisjärjestyksestä;

3) koulutuksen toteuttamistavoista ja -ajoista sekä op-pimisympäristöistä; ja

4) ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 25 §:n 4 momentissa tarkoitetun suunni-telman mukaisesta opiskelijan osaamisen arvioinnista. (26.3.2015/329)

4 § on kumottu A:lla 9.10.2014/799.5 §. (9.10.2014/799) Sopimus työpaikalla käytännön

työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja am

mattiosaamisen näytöistä. Ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetun lain (630/1998) 16 §:n mukaisesti tehtä-vässä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä so-pimuksessa sovitaan:

1) osapuolten tehtävistä;2) opiskelijan ohjauksen, oppimisen ja osaamisen ar-

vioinnin sekä osaamisen arviointiin sisältyvien ammat-tiosaamisen näyttöjen järjestämisestä;

3) työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauk-sista; ja

4) muista tarpeellisista koulutuksen ja ammattiosaa-misen näyttöjen järjestämiseen liittyvistä seikoista.

Lisäksi sovitaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen kestosta ja ajankohdasta sekä työpaikalla hankittavasta osaamisesta tutkinnon perusteiden mukaisesti. Tarvitta-essa tässä momentissa mainituista asioista sovitaan kun-kin opiskelijan osalta erikseen.

Tässä pykälässä säädettyä sovelletaan myös silloin, kun opiskelija on työsopimussuhteessa työnantajaan.

5 a §. (9.10.2014/799) Työssäoppimisen laajuus. Am-matillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatilli-sen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimis-ta työssäoppimisen kautta vähintään 30 osaamispistettä.

6 §. Oppisopimus. Koulutuksen järjestäjä päättää jär-jestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulu-tuksena. Oppisopimuksesta tulee käydä ilmi sopimuksen voimassaoloaika, koeajan pituus, tutkinto, joka oppiso-pimuskoulutuksena suoritetaan tai johon oppisopimus-koulutus valmistaa sekä opiskelijan palkkauksen perus-teet.

Oppisopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilö-kohtainen opiskeluohjelma, josta ilmenevät:

1) suoritettava tutkinto, noudatettava tutkinnon pe-ruste sekä tutkinnon laajuus tai muun kuin tutkinto-tavoitteisen koulutuksen tavoitteet; (9.10.2014/799)

2) keskeiset työtehtävät; 3) koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus; 4) tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle; 5) vastuulliset kouluttajat; sekä 6) muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset

seikat. Opiskeluohjelmassa on otettava huomioon ja luettava

hyväksi opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus. Opiskeluohjelman laativat yhdessä opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä siten, että se on liitettävissä op-pisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä.

Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämistä var-ten korvausta sen mukaan mitä koulutuksesta arvioidaan työnantajalle aiheutuvan kustannuksia. Kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon koulutusala, suoritetta-va tutkinto sekä opiskelijan kokemus ja opintojen vaihe.


Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat korvaukses-ta kunkin oppisopimuksen osalta ennen sopimuksen hy-väksymistä ottaen huomioon, mitä asianomainen minis-teriö ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 46 §:n nojalla määrää.

7 §. Oppisopimuskoulutuksen johto ja valvonta. Jos kou-lutuksen järjestäjä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n mukaisesti järjestää oppisopimuskoulutusta, koulutuksen järjestäjä vastaa oppisopimuskoulutuksen johdosta ja oppisopimusten valvonnasta.

Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa opetushalli-tukselle tiedot oppisopimuskoulutuksen järjestämises-tä vastuussa olevista yhteystietorekisterin ylläpitämistä varten.

8 §. (26.3.2015/329) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityisopetusta saavan opiskelijan henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta tulee ilmetä:

1) tiedot suoritettavasta tutkinnosta tai koulutuksesta;2) päätös opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena,

jos koulutusta ei järjestetä ammatillisesta peruskoulu-tuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella;

3) tieto siitä, millä edellä mainitun lain 19 a §:n 1 mo-mentissa mainitulla perusteella opetus annetaan erityis-opetuksena;

4) edellä mainitun lain 31 §:ssä tarkoitettu koulutuk-sen suoritusaika;

5) päätös tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden taikka osaamisen arvioinnin mu-kauttamisesta;

6) opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, josta ilmenee, miten tutkinnon osien ammattitaitovaati-muksia tai osaamistavoitteita taikka osaamisen arviointia on mukautettu sekä tiedot erityisopetuksen järjestämi-seen liittyvästä pedagogisesta tuesta sekä erityisistä ope-tus- ja opiskelujärjestelyistä;

7) tieto siitä, mitä edellä mainitun lain 38 §:n 1 mo-mentissa tarkoitettuja opintososiaalisia etuja opetuksessa tai sen yhteydessä annetaan; sekä

8) tieto siitä, mitä muita henkilökohtaisia palveluja tukitoimia opiskelija saa.

8 a § on kumottu A:lla 26.3.2015/329.9 §. Muu opetukseen liittyvä toiminta. Oppilaitokses-

sa tapahtuvaan opetukseen tulee liittyä yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden ar-vopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen.

2 luku. Opiskelijan arviointi

10 §. (26.3.2015/329) Osaamisen arviointiasteikko. Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien, am-mattiosaamisen näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osi-en osa-alueiden hyväksytty osaaminen arvioidaan käyt-täen asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Jos tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita taikka osaamisen arviointia on am-matillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 19 a §:n 2 momentin mukaisesti mukautettu, opiskelijan osaaminen

arvioidaan lisäksi sanallisesti. Tieto arviointiasteikon mu-kaisen arvosanan mukauttamisesta on merkittävä opiske-lijalle annettavaan todistukseen.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta annetun valtioneuvos-ton asetuksen (801/2014) 5 §:n 2 momentin 4 ja 5 koh-dassa tarkoitetuissa opinnoissa osaaminen voidaan kou-lutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväk-sytty/hylätty.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen ammatilli-sen perustutkinnon valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin tai vapaasti valittaviin tutkinnon osiin sisältyvä am-mattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osa arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa kou-lutuksessa osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa osaaminen arvioidaan sanallisesti. Jos val-mentavaan koulutukseen sisältyy ammatillisen perustut-kinnon tutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia tai osa-alueita, sovelletaan kuitenkin 1 momentissa sää-dettyä.

11 §. (21.7.2005/603) Ammattiosaamisen näyttö jen arviointiin osallistuvan henkilön pätevyys. Am mattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvalla muulla henkilöllä kuin opettajalla tulee olla sellainen koulutuksella, työkoke-muksella tai muulla tavalla hankittu asian omaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammatti osaamisen näyttöjen arvioinnissa.

11 a §. (9.10.2014/799) Arviointiaineiston säilyttäminen. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua kirjalli-seen tai muutoin tallennettuun osaamisen arvioinnin pe-rusteena olevaan aineistoon. Arvioinnin perusteena ole-va aineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta.

12 ja 12 a § on kumottu A:lla 9.10.2014/799. 13 §. (9.10.2014/799) Todistusten sisältö ja allekirjoit

taminen. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 25 e §:n 1 momentissa tarkoitettu tutkintotodistus sisältää:

1) päättötodistuksen; ja2) näyttötodistuksen.Lain 25 e §:n 3 momentissa tarkoitettu todistus suo-

ritetuista tutkinnon osista sisältää:1) todistuksen tutkinnon osista, jotka opiskelija on

suorittanut; ja2) todistuksen ammattiosaamisen näytöistä, jotka

opiskelija on suorittanut.Edellä 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentin 1 koh-

dassa tarkoitetut todistukset sisältävät suoritetut tutkin-non osat ja niiden arvosanat. Nämä todistukset allekir-joittaa koulutuksen järjestäjä.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentin 2 koh-dassa tarkoitetut todistukset sisältävät suoritetut ammat-tiosaamisen näytöt ja niiden arvosanat. Nämä todistukset allekirjoittaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen puheenjohtaja.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 25 e §:n 2 momentissa tarkoitettu todistus suoritetusta val-mentavasta koulutuksesta sisältää suoritetut koulutuk-


sen osat sekä niiden arvosanat. Todistuksen allekirjoittaa koulutuksen järjestäjä. Jos valmentavaan koulutukseen sisältyy ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perus-teiden mukaisia ammatillisia tutkinnon osia, annetaan näistä tutkinnon osista lisäksi tämän pykälän 2 momen-tin 2 kohdassa tarkoitettu todistus ammattiosaamisen näytöistä. (26.3.2015/329)

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 25 e §:n 5 momentissa tarkoitettu todistus opiskelijan osaa-misesta sisältää sanallisen kuvauksen opiskelijan osaami-sesta niissä tutkinnon osissa, joissa opiskelija ei mainitun lain 19 a §:ssä tarkoitetun mukauttamisen tai 21 §:ssä tarkoitettujen erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämi-sen vuoksi ole saavuttanut keskeisiä tutkinnon osien am-mattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Todistuksen allekirjoittaa koulutuksen järjestäjä. (26.3.2015/329)

13 a §. (9.10.2014/799) Todistusten liitteet. Ammatil-lisesta peruskoulutuksesta annetun lain 25 e §:ssä tarkoi-tettuihin todistuksiin tulee liittää ote opintosuoritusre-kisteristä tai muu vastaava selvitys, josta ilmenevät opis-kelijan suorittamat yhteisten tutkinnon osien osa-alueet ja niiden osaamisen arviointi sekä muut tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet.

Opiskelijan pyynnöstä koulutuksen järjestäjän tulee antaa kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, joka si-sältää tiedot opiskelijan suorittaman tutkinnon tuotta-masta osaamisesta sekä tutkinnon tasosta ja asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Todistukseen suoritetuista tutkinnon osista tulee liit-tää selvitys ammattialaa koskevaan sääntelyyn perustu-vasta ammattipätevyydestä, joka opiskelijalla on suoritet-tujen tutkinnon osien perusteella.

14 § on kumottu A:lla 9.10.2014/799.

3 luku. Opiskelijan oikeusturva

15 § on kumottu A:lla 18.6.2003/562. 16 §. (9.10.2014/799) Opiskeluoikeuden peruuttami

nen. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa amma-tillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 32 §:ää sovel-letaan seuraaviin ammatillisiin perustutkintoihin johta-viin opintoihin:

1) humanistisella ja kasvatusalalla lapsi- ja perhetyön perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perus-tutkinto sekä viittomakielisen ohjauksen perustutkinto;

2) tekniikan ja liikenteen alalla lentokoneasennuksen perustutkinto, lennonjohdon perustutkinto, logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen osaamisala ja lento-asemapalvelujen osaamisala, rakennusalan perustutkin-non maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala, meren-kulkualan perustutkinto sekä turvallisuusalan perustut-kinto; (26.3.2015/329)

A:lla 329/2015 muutettu 2 kohta tulee voimaan 1.1.2016. Aiem pi sanamuoto kuuluu:

2) tekniikan ja liikenteen alalla lentokoneasennuksen perus-tutkinto, lennonjohdon perustutkinto, logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen osaamisala ja lentoasemapalvelujen osaamisala, rakennusalan perustutkinnon maanrakennuskoneenkuljetuksen osaamisala sekä merenkulkualan perustutkinto;

3) luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäalan pe-rustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen osaamisala; (26.3.2015/329)

A:lla 329/2015 muutettu 3 kohta tulee voimaan 1.1.2016. Ai-empi sanamuoto kuuluu:

3) luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen osaamisala sekä luonto- ja ympäristö-alan perustutkinnon ympäristöalan osaamisala;

4) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveys alan perustutkinto, hammastekniikan perustut-kinto, lääkealan perustutkinto sekä liikunnanohjauksen perustutkinto.

17–18 § on kumottu A:lla 18.6.2003/562.


19 §. Jatkoopintokelpoisuus. Ammatillisessa perus-koulutuksessa suoritettavien tutkintojen tuottamasta jatko-opintokelpoisuudesta on voimassa mitä siitä yli-opistoasetuksessa (115/1998) sekä ammattikorkeakou-luopinnoista annetussa laissa (255/1995) ja sen nojalla säädetään.

19 a, 20 ja 21 § on kumottu A:lla 26.3.2015/329. 22 §. Opintososiaaliset edut. Sen lisäksi, mitä ammatil-

lisesta koulutuksesta annetun lain 37 §:n 2 momentissa säädetään, päätoimisesti luonnonvara-alan metsätalou-den koulutuksessa sekä maatilatalouden ja puutarhata-louden ammatilliseen perustutkintoon johtavassa kou-lutuksessa opiskelevalla on oikeus jokaisena työpäivänä maksuttomaan ruokailuun, johon kuuluu päivittäisen kouluaterian lisäksi aamiainen ja päivällinen.

Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää päätoimisia opintoja harjoittavalle opiskelijalle 1 momentissa tarkoi-tettu ruokailu myös silloin, kun hän 1 momentissa tar-koitetussa koulutuksessa tai matkailu-, ravitsemis- ja ta-lousalan ammatilliseen perustutkintoon johtavassa kou-lutuksessa joutuu opetussuunnitelman mukaisesti ole-maan oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa myös viikonlopun aikana.

23 §. Päätoimiset opinnot. Opintojen päätoimisuudesta on voimassa mitä opintotukilaissa (65/1994) ja sen no-jalla säädetään.

24 §. Velvollisuus ilmoittaa suoritetuista tutkinnoista. Koulutuksen järjestäjän tulee välittömästi ilmoittaa ter-veydenhuollon oikeusturvakeskukselle terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) ja tervey-denhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen (1121/1992) edellyttämät tiedot suoritetuista tutkin-noista.

25 §. Koulutuksen järjestämistä koskevan luvan hakeminen. Lupaa toimia ammatillisen koulutuksen järjestäjänä tulee hakea viimeistään vuotta ennen opetuksen suunni-teltua aloittamista. Asian omainen ministeriö voi tarvit-taessa ottaa käsiteltäväksi myös tätä myöhemmin tehdyn hakemuksen.

Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys koulutuksen tarpeellisuudesta sekä muiden luvan myöntämisedelly-tysten täyttymisestä.





27 §. Opiskelijoiden arviointia koskeva siirtymäsäännös. Edellä 10, 12 ja 13 §:n säännöksiä opiskelijoiden ar-vioinnista sovelletaan 1 päivästä elokuuta 1999. Siihen saakka arviointiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan-tullessa voimassa olleita arviointia koskevia säännöksiä sekä niiden nojalla annettuja määräyksiä.

VNA:n 26.3.2015/329 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015. Sen 16

§:n 2 ja 3 kohta tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tam-mikuuta 2016.

Asetuksen 8 §:ää sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2015 tai sen jälkeen laadittaviin henkilökohtaisiin opetuksen järjestämistä koskeviin suunnitelmiin. Ennen mainittua ajankohtaa laadittui-hin suunnitelmiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Poiketen siitä, mitä asetuksen 10 §:ssä säädetään, ammatil-lisesta peruskoulutuksesta annetun lain 19 a §:ssä tarkoitetussa erityisopetuksessa sekä vapaasti valittavissa tutkinnon osissa osaa-misen arviointiasteikkoon sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos opintosuoritus tai osaami-nen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi 1 päivänä elokuuta 2015 voimaan tulevien tutkinnon perusteiden mukaista ammatillista perustutkintoa ja jos vastaava opintosuoritus tai osaaminen on arvioitu ennen tämän asetuksen voimaan tuloa voimassa olleen 10 §:n 2 momentin mukaisesti. Ilman arvosanaa suoritetuksi hy-väksytyt vapaasti valittavat tutkinnon osat arvioidaan tällöin kui-tenkin asteikolla hyväksytty/hylätty.

Asetuksen 16 §:n 2 kohtaa sovelletaan 1 päivänä tammikuu-ta 2016 tai sen jälkeen turvallisuusalan perustutkintoon johtavat opinnot aloittaneisiin opiskelijoihin.


Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631

1 luku. Soveltamisala ja tarkoitus

1 §. (3.10.2014/788) Soveltamisala. Tässä laissa sää-detään näyttötutkintoina suoritettavista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisam-mattitutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta sekä muusta kuin näyttötutkintoon valmistavasta am-matillisesta lisäkoulutuksesta (ammatillinen aikuiskou-lutus).

Tätä lakia sovelletaan lisäksi ammatillisen aikuiskou-lutuksen yhteydessä toteutettavaan työelämän kehittä-mis- ja palvelutoimintaan. Sillä tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja.

2 §. (3.10.2014/788) Koulutuksen tarkoitus. Ammatil-lisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja ko-hottaa väestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoil-le valmiuksia yrittäjyyteen, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä ja tukea elinikäistä oppimista.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on li-säksi antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta sekä edistää tutkinto-jen tai niiden osien suorittamista.

3 §. Yhteydet työelämään. Tutkinnoissa ja koulutuk-sessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Näyttötutkintoja tulee suunnitella ja järjestää yhteistyös-sä elinkeino- ja muun työelämän kanssa.

2 luku. Koulutuksen ja tutkintojen järjestäminen

4 §. Koulutuksen järjestäjät. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekis-teröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liike-laitokselle luvan ammattitutkintoon ja erikoisammat-titutkintoon valmistavan koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisestä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustut-kintoon valmistavan koulutuksen järjestämiseen sääde-tään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:ssä. (12.8.2011/952)

Tässä laissa tarkoitettua koulutusta voidaan, sen mu-kaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion op-pilaitoksessa.

Tässä laissa tarkoitettua koulutusta järjestetään am-matillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, valtakunnallisissa ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa ja muissa oppilai-toksissa sekä oppisopimuskoulutuksena. Koulutusta voi-daan järjestää myös pääasiassa koulutuksen järjestäjän tai sen jäsenyhteisön toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa ammatillista lisäkoulutusta järjestävässä ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa.

5 §. Koulutuksen järjestämislupa. Edellä 4 §:ssä tarkoi-tetun luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulu-tus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Luvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tar-peelliset määräykset opetuskielestä, koulutusaloista, näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien sekä oppisopimusten määrästä ja erityisestä koulutustehtä-västä sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä ja muista koulutuksen ja tutkintojen järjestämiseen liitty-vistä asioista. (9.12.2005/1013)

Järjestämisluvan muuttamisesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Ministeriö voi ilman hakemustakin muuttaa koulutustehtävää sekä muita määräyksiä, jos koulutustarjonta merkittävästi poikkeaa koulutustarpeis-ta. Ministeriö voi ilman hakemusta muuttaa järjestämis-lupaa opiskelijatyövuosien tai oppisopimusten määrän osalta, jos koulutuksen järjestäjä on järjestänyt koulutus-ta olennaisesti järjestämisluvan mukaista määrää vähem-män. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi peruuttaa kou-lutuksen järjestämistä koskevan luvan, jos lisäkoulutusta ei enää järjestetä tai koulutus ei täytä 1 momentissa luvan myöntämiselle muutoin säädettyjä edellytyksiä taikka jos koulutus järjestetään muutoin vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Ennen luvan peruuttamista opetus- ja kulttuuriministeriön on varat-tava tarvittaessa järjestäjälle tilaisuus puutteen poistami-seen. (12.8.2011/952)

Koulutuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettami-sesta valtion oppilaitoksessa päättää ministeriö noudat-taen soveltuvin osin, mitä 1–3 momentissa säädetään.

6 §. (4.9.2015/1111) Näyttötutkinnon järjestäjät. Näyttötutkinnon järjestäjänä voi toimia tämän lain 4 §:ssä tarkoitettu koulutuksen järjestäjä tai ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettu kou-lutuksen järjestäjä taikka muu yhteisö tai säätiö.

Näyttötutkinnon järjestäjällä tulee olla riittävät talou-delliset ja ammatilliset edellytykset näyttötutkinnon laa-dukkaaseen järjestämiseen sekä riittävä näyttötutkinto-järjestelmän ja järjestämiensä tutkintojen asiantuntemus. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarkemmin säätää näyttötutkinnon järjestäjälle asetettavista edellytyksistä.

Näyttötutkinnon järjestäjän tehtävänä on järjestää riittävästi tutkintotilaisuuksia niiden tarpeeseen nähden. Näyttötutkinnon järjestäjän tulee arvioida ja kehittää järjestämiensä tutkintotilaisuuksien laatua sekä osallis-tua tutkintotoimikuntien toteuttamaan laadunvarmis-tukseen.

L:lla 1111/2015 lisätty 6 § tulee voimaan 1.8.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

6 § on kumottu L:lla 9.12.2005/1013.


7 §. (4.9.2015/1111) Tutkintotoimikunnat. Tutkinto-toimikuntien tehtävänä on:

1) sopia näyttötutkintojen järjestämisestä;2) varmistaa näyttötutkintojen järjestämisen laatua;3) kehittää näyttötutkintojärjestelmää ja näyttötut-

kintoja;4) antaa 7 a §:n mukaisesti todistukset suoritetuista

näyttötutkinnoista ja tutkinnon osista; sekä5) käsitellä 15 c §:ssä tarkoitetut tutkinnon suorittajan

osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.Opetushallitus päättää tutkintotoimikuntien toimi-

aloista ja -alueista ja asettaa toimikunnat enintään kol-meksi vuodeksi kerrallaan. Tutkintotoimikuntiin nime-tään enintään seitsemän jäsentä kuhunkin. Perustellusta syystä toimikuntaan voidaan kuitenkin nimetä yhdeksän jäsentä. Jäsenten tulee edustaa työnantajia, työntekijöitä, opetusalaa ja, jos itsenäinen ammatin harjoittaminen on alalla laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä ammatinhar-joittajia. Lisäksi Opetushallitus voi tutkintotoimikunnan esityksestä nimetä tutkintotoimikuntaan pysyviä asian-tuntijoita.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkem-min tutkintotoimikuntien asettamisesta, kokoonpanosta ja päätöksenteosta ja tehtävistä. Opetushallitus voi lisäk-si antaa tutkintotoimikunnille näyttötutkintojen käytän-nön järjestelyjä koskevia tarkentavia määräyksiä.

Tutkintotoimikuntien jäsenet toimivat virkavastuul-la. Tutkintotoimikunnan jäsenten esteellisyyteen sovel-letaan, mitä hallintolain (434/2003) 27—29 §:ssä sää-detään.

Tutkintotoimikunnat toimivat Opetushallituksen yh-teydessä. Opetushallitus päättää tutkintotoimikunnan jäsenten palkkiot ja huolehtii tutkintotoimikunnan mak-suliikkeestä, kirjanpidosta ja arkistosta.


7 §. (9.12.2005/1013) Tutkintotoimikunnat. Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat opetushallituksen yhtey-dessä toimivat tutkintotoimikunnat.

Opetushallitus päättää tutkintotoimikuntien toimialoista ja -alueista ja asettaa toimikunnat enintään kolmeksi vuodeksi ker-rallaan. Tutkintotoimikuntiin nimetään enintään yhdeksän jä-sentä kuhunkin. Jäsenten tulee edustaa työnantajia, työntekijöi-tä, opettajia ja, jos itsenäinen ammatin harjoittaminen on alalla laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä ammatinharjoittajia. Valtio-neuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tutkintotoimikuntien asettamisesta, kokoonpanosta ja päätöksen teosta.

Tutkintotoimikunta sopii näyttötutkintojen järjestämisestä 4 §:ssä tarkoitettujen koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden sellaisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa, joilla on riittävä asian-tuntemus näyttötutkintojen järjestämiseen (näyttötutkinnon jär-jestäjä). Tutkintotoimikunnan tulee tehdä sopimuksia siten, että tutkintoon osallistuville on tarjolla riittävä määrä tutkintotilai-suuksia. Lisäksi on otettava huomioon, että maksut sekä osallis-tujille että koulutuksen järjestäjille säilyvät kohtuullisina. Valtio-neuvoston asetuksella säädetään tarkemmin järjestämissopimus-ten sisällöstä. (3.10.2014/788)

Tutkintotoimikuntien tehtävistä voidaan tarkemmin säätää valtioneuvoston asetuksella. Opetushallitus voi lisäksi antaa tut-kintotoimikunnille näyttötutkintojen käytännön järjestelyjä kos-kevia tarkentavia määräyksiä.

Tutkintotoimikuntien jäsenet toimivat virkavastuulla. Tutkin-totoimikunnan jäsenten esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallin-tolain (434/2003) 27–29 §:ssä säädetään.

Opetushallitus päättää tutkintotoimikunnan jäsenten palkkiot ja huolehtii tutkintotoimikunnan maksuliikkeestä, kirjanpidosta ja arkistosta.

7 a §. (9.12.2005/1013) Todistusten antaminen ja tietojen toimittaminen. (3.10.2014/788) Tutkintotoimikun-nan tulee antaa tutkintotodistus, kun henkilö on suo-rittanut hyväksytysti tutkinnon muodostumiseksi vaa-dittavat tutkinnon osat. Tutkintotoimikunnan tulee an-taa todistus suoritetuista tutkinnon osista pyydettäessä. (3.10.2014/788)

Tutkintotoimikunnan tulee toimittaa opetushallinto-viranomaisille niiden määräämät tiedot tutkintojen jär-jestämissopimuksista, tutkintoihin osallistuneista ja an-netuista tutkintotodistuksista.

7 b §. (3.10.2014/788) Tutkinnon suorittamismahdollisuudet. Näyttötutkinnon järjestäjä on tutkintotoimikun-nan kanssa sovittavalla tavalla velvollinen järjestämään mahdollisuuksia suorittaa näyttötutkintoja myös ilman niihin valmistavaa koulutusta.

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että näyttötutkin-toon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle järjeste-tään osana koulutusta mahdollisuus suorittaa näyttötut-kinto. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että val-mistavaan koulutukseen osallistuvalla on mahdollisuus osallistua uuteen tutkintotilaisuuteen, jos hän ei ole suo-rittanut tutkinnon osaa hyväksytysti tai haluaa korottaa arvosanaa.

Näyttötutkinnon tai sen osan suorittamismahdolli-suuksia on järjestettävä myös henkilöille, joille ammat-tipätevyyden tunnustamisesta vastaava viranomainen on antanut ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) 13 §:n 2 momentin mukaisen tunnus-tamispäätöksen, jossa hakijalta on edellytetty kyseisessä laissa tarkoitettuja korvaavia toimenpiteitä.

7 c §. (4.9.2015/1111) Näyttötutkintosihteeristö. Ope-tushallituksen yhteydessä toimii näyttötutkintosihteeris-tö. Sihteeristön tehtävänä on tukea tutkintotoimikuntia 7 §:n 1 momentin mukaisissa tehtävissä sekä ohjata ja neuvoa näyttötutkinnon järjestäjiä. Sihteeristön kokoon-panosta ja tehtävistä voidaan säätää tarkemmin valtio-neuvoston asetuksella.

L:lla 1111/2015 lisätty 7 c § tulee voimaan 1.8.2016.7 d §. (4.9.2015/1111) Näyttötutkintojen järjestämis

sopimus. Näyttötutkintojen järjestäminen edellyttää, et-tä tutkintotoimikunta ja 6 §:ssä tarkoitettu näyttötut-kinnon järjestäjäksi sopiva koulutuksen järjestäjä taikka muu yhteisö tai säätiö ovat sopineet näyttötutkintojen järjestämisestä.

Tutkintotoimikunta voi tehdä näyttötutkintojen jär-jestämissopimuksen, jos näyttötutkinnon järjestäjä täyt-tää 6 §:ssä säädetyt edellytykset ja tutkinnoille tai tut-kinnon osille on alueellinen tai valtakunnallinen tarve.

Tutkintotoimikunnan tulee tehdä järjestämissopi-muksia siten, että tutkintoon osallistuville on tarjolla riittävä määrä tutkintotilaisuuksia. Järjestämissopimuk-sia tehtäessä tulee huolehtia myös siitä, että maksut sekä osallistujille että koulutuksen järjestäjille ovat kohtuul-lisia. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin järjestämissopimuksen sisällöstä.


L:lla 1111/2015 lisätty 7 d § tulee voimaan 1.8.2016.

3 luku. Opetus

8 §. (3.10.2014/788) Näyttötutkintoon valmistava koulutus. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä 13 §:ssä tarkoitettujen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta järjestää valmis-tavaan koulutukseen osallistuville mahdollisuus näyttö-tutkinnon suorittamiseen säädetään 7 b §:ssä.

8 a §. (3.10.2014/788) Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen (4.9.2015/1111) (L:lla 1111/2015 muutettu otsikko tulee voimaan 1.8.2016. Aiempi sanamuo-to kuuluu: Henkilökohtaistaminen). Koulutuksen järjestäjä vastaa näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulu-tukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tar-vittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaista-misesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta. Jos henkilö ei ole osallistunut näyttötutkintoon valmistavaan kou-lutukseen, henkilökohtaistamisesta vastaa näyttötutkin-non järjestäjä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan sää-tää tarkemmin henkilökohtaistamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Jos tutkinnon suorittajan aikaisemmin suorittamat tutkinnot tai niiden osat vastaavat suoritettavan tut-kinnon perusteissa määriteltyä osaamista, noudatetaan osaamisen tunnustamisessa, mitä 15 a §:ssä arvioin-nista ja 15 c §:ssä arvioinnin oikaisemisesta säädetään. (4.9.2015/1111)

L:lla 1111/2015 lisätty 2 momentti tulee voimaan 1.8.2016.Jos henkilöllä on muuta kuin 2 momentissa tarkoitet-

tua, tutkinnon perusteissa määriteltyä osaamista, koulu-tuksen tai näyttötutkinnon järjestäjä ohjaa hänet suoraan tutkintotilaisuuteen. Jos aiemmin hankittu osaaminen ei riitä tutkintotilaisuuteen osallistumiseen, koulutuksen tai näyttötutkinnon järjestäjä ohjaa hänet puuttuvan am-mattitaidon osalta tarvittavan ammattitaidon hankkimi-seen. (4.9.2015/1111)

L:lla 1111/2015 lisätty 3 momentti tulee voimaan 1.8.2016.8 b §. (20.3.2015/247) Opiskeluvalmiuksia parantavat

opinnot. Osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta voidaan järjestää opintoja, joiden tarkoituksena on mah-dollistaa näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen ja näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistu-minen niissä tapauksissa, joissa opiskelijalla ei ole riit-täviä opiskeluvalmiuksia. Opiskeluvalmiuksia paranta-vat opinnot voivat päätoimisina kestää enintään kuuden kuukauden ajan. Koulutuksen järjestäjä päättää opiske-luvalmiuksia parantavien opintojen järjestämisestä ja si-sällöstä.

9 §. (9.12.2005/1013) Ammatillinen lisäkoulutus. Muun kuin 8 §:ssä tarkoitetun ammatillisen lisäkoulu-tuksen sisällöstä, laajuudesta ja järjestämisestä päättää koulutuksen järjestäjä.

9 a §. (3.10.2014/788) Todistus valmistavasta ja muusta koulutuksesta. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa hen-kilölle todistus näyttötutkintoon valmistavaan koulutuk-seen tai muuhun tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen osallistumisesta. Näyttötutkintoon valmistavaa koulu-

tusta tai muuta koulutusta ei arvioida osaamisen arvioin-tiasteikolla.

9 b §. (3.10.2014/788) Opetus ja ohjaus. Opiskelijalla on oikeus saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta.

Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään opiskelijan edellytyksiä itse-arviointiin.

10 §. (9.12.2005/1013) Opetusta koskeva viittaussäännös. Tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen sovelletaan lisäksi seuraavia ammatillisesta peruskoulutuksesta anne-tun lain opetusta koskevia säännöksiä: (3.10.2014/788)

1) 11 §:n säännöksiä opetuskielestä;2) 17 §:n säännöksiä oppisopimuskoulutuksesta;3) 18 §:n säännöksiä työntekijöitä koskevan lainsää-

dännön soveltamisesta oppisopimuskoulutukseen;4) 19 §:n säännöksiä opiskelijan työturvallisuudesta;5) 22 §:n säännöksiä opetuksen julkisuudesta; sekä6) 23 §:n säännöksiä kokeilusta kuitenkin siten, että

tutkintojen osaamisaloista voidaan poiketa Opetushalli-tuksen luvalla. (3.10.2014/788)

11 §. (12.8.2011/952) Opiskelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva viittaussäännös. Tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen sovelletaan lisäksi seuraavia ammatillises-ta peruskoulutuksesta annetun lain opiskelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia säännöksiä: (3.10.2014/788)

1) 26 §:n 1 momentin säännöksiä vapaasta hakeutu-misoikeudesta ammatilliseen koulutukseen, lukuun otta-matta henkilöstökoulutusta;

1 a) 26 a §:n säännöksiä opiskelijaksi ottamista koske-van päätöksen antamisesta; (30.12.2013/1266)

2) 27 §:n 3 ja 5 momentin säännöksiä opiskelijaksi ottamisen perusteista;

3) 27 a §:n säännöksiä esteettömyydestä ja opiskeli-jaksi ottamisen edellytyksistä;

4) 27 b §:n säännöksiä opiskelijaksi ottamiseen liitty-västä tiedonsaannista;

5) 28 §:n 1 ja 2 momentin säännöksiä turvallisesta opiskeluympäristöstä; (30.12.2013/1270)

6 kohta on kumottu L:lla 3.10.2014/788,.7 kohta on kumottu L:lla 3.10.2014/788.8) 31 §:n 4 momentin toisen virkkeen säännök-

siä siitä, milloin opiskelija voidaan katsoa eronneeksi; (20.3.2015/247)

9) 32 §:n säännöksiä opiskeluoikeuden peruuttami-sesta;

10) 32 a §:n säännöksiä opiskeluoikeuden peruutta-miseen liittyvästä tiedonsaannista;

11) 32 b §:n säännöksiä opiskeluoikeuden palautta-misesta;

12) 33 §:n säännöksiä opiskelijan salassapitovelvolli-suudesta;

13) 34 §:n säännöksiä opiskelijan velvollisuuksista;14) 34 a §:n säännöksiä huumausainetestauksesta;15) 35 §:n säännöksiä opiskelijan kurinpidosta;16) 35 a §:n säännöksiä menettelystä opiskeluoikeu-

den peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa;

17) 35 b §:n säännöksiä häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistamisesta;

18) 35 c §:n säännöksiä kurinpitomenettelyn suhtees-ta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun;


19) 35 d–35 g §:n säännöksiä oikeudesta ottaa pois esineitä tai aineita ja tutkia opiskelijan tavarat sekä esi-neiden ja aineiden palauttamisesta ja hävittämisestä; (30.12.2013/1270)

20 kohta on kumottu L:lla 30.12.2013/1291.21) 39 §:n säännöksiä opintososiaalisista eduista op-

pisopimuskoulutuksessa.

4 luku. Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomat näyttötutkinnot (3.10.2014/788)

12 §. (3.10.2014/788) Näyttötutkinnot. Näyttötutkin-not ovat ammatillisia tutkintoja, jotka suoritetaan osoit-tamalla ammattitaito 7 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tutkintotilaisuuksissa. Tutkintotilaisuuksiin voi osallistua ammattitaidon hankkimistavasta riippumatta. Näyttö-tutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkin-toja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.

Ammatillinen perustutkinto ja ammattitutkinto si-joittuvat ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle pätevyys-tasolle ja erikoisammattitutkinto 3 kohdassa tarkoitetul-le pätevyystasolle.

12 a §. (3.10.2014/788) Tutkintojen määritelmät. Am-matillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä eri-koistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä am-mattitaito vähintään yhdellä osa-alueella.

Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on pe-rustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työteh-täviin.

Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tar-peiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatin hallintaa tai monialaista osaamis-ta.

12 b §. (3.10.2014/788) Tutkintorakenne. Koulutus-aloista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään ammatillisista perustutkinnoista ja niiden osaamisaloista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista sekä tutkintojen sijoittumisesta koulutusaloittain. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tutkinto-jen osaamisalojen ja tutkintonimikkeiden määrittämises-sä käytettävistä periaatteista.

Opetushallitus valmistelee 2 momentissa tarkoitetun tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä.

12 c §. (3.10.2014/788) Tutkintojen muodostuminen. Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista.

Tutkintoon tai siihen sisältyvään osaamisalaan sisältyy vähintään yksi pakollinen tutkinnon osa ja vähintään yk-si valinnainen tutkinnon osa.

12 d §. (3.10.2014/788) Jatkoopintokelpoisuus. Tut-kintojen yleisestä jatko-opintokelpoisuudesta yliopis-toihin ja ammattikorkeakouluihin säädetään yliopis-tolain (558/2009) 37 §:ssä ja ammattikorkeakoululain (351/2003) 20 §:ssä.

12 e §. (3.10.2014/788) Tutkintojen nimien ja tutkintonimikkeiden suojaaminen. Tässä laissa tarkoitettujen

tutkintojen nimiä ja tutkintonimikkeitä saa käyttää vain tutkinnoista, jotka on suoritettu tämän lain mukaisesti.

13 §. (3.10.2014/788) Tutkintojen perusteet. Opetus-hallitus määrää tutkinnon perusteet kullekin 12 b §:ssä tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluvalle tutkin-nolle.

Tutkinnon perusteissa määrätään:1) ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen

osaamisalat;2) tutkintonimikkeet;3) tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnai-

sista tutkinnon osista siltä osin, kuin niistä ei ole säädetty 12 c §:ssä; sekä

4) tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaa-misen arviointi.


13 a §. (12.8.2011/952) Koulutuksesta tiedottaminen. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että kou-lutusta ja koulutukseen hakeutumista koskevaa tietoa on yleisesti saatavilla. Koulutuksesta tiedottamisesta anne-taan tarvittaessa tarkempia säännöksiä opetus- ja kult-tuuriministeriön asetuksella. Mitä tässä pykälässä sääde-tään, ei koske henkilöstökoulutusta.

13 b §. (30.12.2013/1270) Opiskelijoiden kuuleminen. Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiske-lijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten te-kemistä.

14 §. Palvelu ja kehittämistoiminta. Ammatilliseen li-säkoulutukseen voi tarpeen mukaan liittyä alan palveluja kehittämistoimintaa.

15 §. (30.12.2013/1299) Koulutuksen arviointi. Kou-lutuksen arvioinnin tarkoituksena on tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.




nöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.15 a §. (3.10.2014/788) Tutkinnon suorittajan osaa

misen arviointi. Osaamisen arvioinnilla annetaan tietoa tutkinnon suorittajan osaamisesta ja varmistetaan tut-kinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten saavutta-minen. Tutkinnon suorittajan osaamista arvioidaan mo-nipuolisesti vertaamalla sitä tutkinnon perusteissa mää-rättyyn osaamiseen.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään osaamisen ar-viointiasteikosta.

Arvioinnin toteuttavat näyttötutkinnon järjestäjän nimeämät arvioijat, jotka edustavat työnantajia, työnte-kijöitä ja opetusalaa ja joilla on riittävä suoritettavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito ja riittävä perehtynei-syys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin. Jos tutkintosuoritus liittyy alaan, jolla toimitaan tyypil-


lisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana, voi itsenäisten ammatinharjoittajien edustaja korvata työnantaja- tai työntekijäarvioijan. Jos suoritettava tutkinto tai tutkin-non osa liittyy alaan, jolla työntekijäedustus ei ole mah-dollinen, arvioijat edustavat työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia ja opetusalaa. Vähintään yhden ar-vioijista tulee olla suorittanut näyttötutkintomestarikou-lutuksen. Arvioinnista päättävät edellä mainitut arvioi-jat yhdessä tutkinnon osittain. Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27—29 §:ssä säädetään. (4.9.2015/1111)

L:lla 1111/2015 lisätty 3 momentti tulee voimaan 1.8.2016.15 b §. (3.10.2014/788) Todistuksia koskevat tarkem

mat säännökset ja määräykset. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 7 a ja 9 a §:ssä tarkoitettujen to-distusten sisällöstä ja allekirjoittamisesta sekä todistusten liitteistä. Opetushallitus määrää tarkemmin todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista.

15 c §. (4.9.2015/1111) Arvioinnin oikaiseminen. Tut-kinnon suorittajalla on oikeus saada Helsingissä 4 päivä-nä syyskuuta 2015 tieto arviointiperusteiden soveltami-sesta tutkintosuoritukseensa.

Tutkinnon suorittaja voi pyytää kirjallisesti arvioin-nin oikaisua arvioinnista päättäneiltä arvioijilta. Oikai-supyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tut-kinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa.

Tutkinnon suorittaja voi vaatia tutkintotoimikunnalta kirjallisesti oikaisua 2 momentissa tarkoitettuun päätök-seen. Oikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa päätök-sen tiedoksisaannista. Jos päätös on ilmeisesti virheelli-nen, tutkintotoimikunta voi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon jär-jestäjää asettamaan uudet arvioijat.

L:lla 1111/2015 lisätty 15 c § tulee voimaan 1.8.2016.16 §. (7.8.2015/956) Ammatillisesta peruskoulutuksesta

annetun lain eräiden säännösten soveltaminen. Tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen ja tutkintoihin sovelletaan li-säksi seuraavia ammatillisesta peruskoulutuksesta anne-tun lain säännöksiä:

1) 10 §:n säännöksiä yhteistyöstä ja koulutuksen hankkimisesta;

2) 24 b §:n 3 momentin säännöksiä opiskelijan oppi-misen arvioinnista oppisopimuskoulutuksessa;

3) 40 §:n säännöksiä henkilöstöstä;4) 42 §:n säännöksiä arkaluonteisten tietojen käsitte-

lystä;5) 43 §:n säännöksiä julkisuudesta ja tietojensaanti-

oikeudesta;6) 44 ja 44 a–44 f §:n säännöksiä muutoksenhausta;6 a) kohta on kumottu L:lla 4.9.2015/1111, joka tulee voimaan

1.8.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:6 a) 25 c §:n säännöksiä arvioinnin oikaisemisesta, kuitenkin

niin, että näyttötutkinnon ja sen osan arvioinnin oikaisemisesta päättää tämän lain 7 §:ssä tarkoitettu tutkintotoimikunta;

7) 47 §:n säännöksiä opiskelijoilta perittävistä mak-suista; sekä

8) 48 §:n säännöksiä maksullisena palvelutoimintana järjestettävästä koulutuksesta.


16 §. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain eräiden säännösten soveltaminen. (3.10.2014/788) Tässä laissa tarkoi-tettuun koulutukseen ja tutkintoihin sovelletaan lisäksi seuraa-via ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain säännöksiä: (3.10.2014/788)

1) 10 §:n säännöksiä yhteistyöstä ja koulutuksen hankkimi-sesta;

2) 24 b §:n 3 momentin säännöksiä opiskelijan oppimisen ar-vioinnista oppisopimuskoulutuksessa; (3.10.2014/788)

3) 40 §:n säännöksiä henkilöstöstä;4) 42 §:n säännöksiä arkaluonteisten tietojen käsittelystä;

(12.8.2011/952)5) 43 §:n säännöksiä julkisuudesta ja tietojensaantioikeudesta;

(12.8.2011/952)6) 44 §:n säännöksiä muutoksenhausta;6 a) 25 c §:n säännöksiä arvioinnin oikaisemisesta, kuiten-

kin niin, että näyttötutkinnon ja sen osan arvioinnin oikaisemi-sesta päättää tämän lain 7 §:ssä tarkoitettu tutkintotoimikunta; (15.7.2005/602)

7) 47 §:n säännöksiä opiskelijoilta perittävistä maksuista; sekä8) 48 §:n säännöksiä maksullisena palvelutoimintana järjes-

tettävästä koulutuksesta.16 a §. (30.12.2013/1291) Opiskelijahuolto. Opiskeli-

jahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hy-vän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hy-vinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edel-lytyksiä lisäävää toimintaa. Opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010).

Koulutuksen järjestäjän tulee toimia yhteistyössä opiskeluhuollon palveluita antavien ja järjestävien viran-omaisten ja muiden tahojen kanssa. Koulutuksen järjes-täjän tulee antaa opiskelijoille tietoa käytettävissä olevis-ta opiskeluhuollon eduista ja palveluista sekä tarvittaessa ohjata opiskelijaa hakemaan näitä etuja ja palveluita.

17 §. (9.12.2005/1013) Opiskelusta ja tutkinnoista perittävät maksut. Näyttötutkintona suoritettavaan amma-tilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen opis-kelumaksuista on voimassa, mitä ammatillisesta koulu-tuksesta annetun lain 37 §:n 1 momentissa säädetään.

Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon val-mistavassa koulutuksessa sekä muussa lisäkoulutuksessa opiskelijalta voidaan periä kohtuullinen opiskelumaksu. Maksulla katetaan koulutuksen ja tutkintoon valmista-vassa koulutuksessa myös tutkinnon järjestämisestä ai-heutuvia kustannuksia.

Näyttötutkintoon osallistuvalta peritään tutkinto-maksu. Tutkintomaksu määrätään siten, että maksut vas-taavat tutkintotoiminnasta aiheutuvia kustannuksia.

Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon osallis-tuvalta, joka suorittaa tutkinnon ilman siihen valmistavaa koulutusta, voidaan periä kohtuullinen maksu tutkinnon järjestämisestä.

17 a §. (9.12.2005/1013) Tutkintomaksujen suorittaminen ja tilittäminen. Tutkinnon järjestäjä perii tutkinto-maksun näyttötutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä ja tilittää tutkintomaksut opetushallitukselle. Opetus-hallitus antaa tarvittaessa maksujen tilittämistä koskevia määräyksiä.

18 §. Rahoitus. Tässä laissa tarkoitetun koulutuk-sen käyttökustannusten ja ilman valmistavaa koulutus-ta suoritettavien näyttötutkintojen kustannusten rahoi-tuksesta on voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen


rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. (9.12.2005/1013)

2 momentti on kumottu L:lla 22.12.2005/1073.Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjälle voidaan

myöntää kehittämisavustusta valtion talousarvioon otet-tujen määrärahojen rajoissa. (30.12.2014/1417)

19 §. Tarkemmat säännökset. Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa ase-tuksella.



Tällä lailla kumotaan:1) ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista ja valta-

kunnallisista erikoisoppilaitoksista 31 päivänä elokuuta 1990 annettu laki (760/1990) siihen myöhemmin teh-tyine muutoksineen; sekä

2) 29 päivänä huhtikuuta 1994 annettu ammattitut-kintolaki (306/1994).


21 §. Kumottavien lakien nojalla annettujen määräysten ja päätösten soveltaminen. Edellä 20 §:n 2 momentis-sa mainittujen lakien nojalla annetut tutkintoja koskevat määräykset ja sopimukset ovat voimassa siihen saakka, kunnes niistä on päätetty ja sovittu tämän lain mukai-sesti.

Edellä 20 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojal-la asetetut toimielimet jatkavat toimikautensa loppuun, jollei koulutuksen järjestäjä toisin päätä.

22 §. Koulutuksen järjestämislupaa koskeva siirtymäsäännös. Edellä 20 §:n 2 momentissa mainittujen la-kien nojalla tämän lain voimaan tullessa toimivien oppi-laitosten ylläpitäjät jatkavat tässä laissa tarkoitetun kou-lutuksen järjestäjinä. Koulutuksen järjestäjällä, joka on tämän lain voimaan tullessa ylläpitänyt ammatillista op-pilaitosta, kansalaisopistoa tai opintokeskusta, on edel-leen oikeus järjestää ammatillista lisäkoulutusta.

Edellä 20 §:n 2 momentissa mainittujen lakien no-jalla myönnetyt ylläpitämisluvat muuttuvat tämän lain

voimaan tullessa koulutuksen järjestämisluviksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää tarvittaessa lupiin sisälty-vien määräysten muuttamisesta tämän lain mukaisiksi. (12.8.2011/952)

23 §. Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös. Edellä 20 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla toimivien oppilaitosten viran- ja toimenhaltijat, työntekijät ja tun-tiopettajat sekä henkilöt, jotka toimivat oppisopimus-koulutuksen hallintotehtävissä, jatkavat tämän lain voi-maan tullessa aikaisemmissa tehtävissään.

24 §. Oppisopimuskoulutusta koskeva siirtymäsäännös. Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettu oppisopimus-koulutus järjestetään loppuun tämän lain voimaan tul-lessa voimassa olleiden oppisopimuskoulutusta koskevi-en säännösten mukaisesti.

HE 86/1997, SiVM 3/1998, EV 70/1998



HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014

L:n 4.9.2015/1111 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2016.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleet tutkinnon jär-jestämissopimukset muuttuvat tässä laissa tarkoitetuiksi tutkin-non järjestämissopimuksiksi. Siitä poiketen, mitä 15 a §:n 3 momentissa säädetään, henkilö joka tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden järjestämissopimusten perusteella on toiminut arvioijana, voi toimija näyttötutkintosuoritusten arvioijana järjes-tämissopimuksen voimassaoloajan loppuun.

Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn arviointiin tai ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn tutkinto-toimikunnan päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 307/2014, SiVM 25/2014, EV 368/2014


Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 6.11.1998/812

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (631/1998) nojalla:

1 §. (9.10.2014/800) Koulutusalat. Ammatillista ai-kuiskoulutusta järjestetään ja rahoitetaan seuraavilla koulutusaloilla:

1) humanistinen ja kasvatusala;2) kulttuuriala;3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala;4) luonnontieteiden ala;5) tekniikan ja liikenteen ala;6) luonnonvara- ja ympäristöala;7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; sekä8) matkailu-, ravitsemis- ja talousala.2 §. (29.12.2005/1202) Tutkintotoimikuntien asettami

nen, kokoonpano ja päätöksenteko. Tutkintotoimikunnan jäsenten enemmistön tulee olla työnantajien, työntekijöi-den ja itsenäisten ammatinharjoittajien edustajia. Työn-antajien ja työntekijöiden edustajia tulee olla yhtä monta. Jos tutkintotoimikunnan jäsen eroaa kesken toimikauden, hänen tilalleen nimetään uusi jäsen jäljellä olevaksi toi-mikaudeksi.

Tutkintotoimikunta valitsee keskuudestaan puheen-johtajan ja varapuheenjohtajan sekä sihteerin tutkinto-toimikunnan toimikaudeksi. Tutkintotoimikunnan esi-tyksestä opetushallitus voi nimittää tutkintotoimikunnal-le ulkopuolisen sihteerin. Tutkintotoimikuntaan voidaan tarvittaessa nimittää pysyviä asiantuntijoita.

Tutkintotoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hä-nen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Tut-kintotoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enem-mistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mie-lipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Henkilövalinta ratkaistaan äänten mennessä tasan arvalla.

3 §. (29.12.2005/1202) Tutkintojärjestelmän kehittäminen. Tutkintotoimikuntien tehtävänä on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) mainit-tujen tehtävien lisäksi seurata näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta omalla alallaan ja tarvittaessa tehdä järjestel-män kehittämistä koskevia aloitteita.

4 § on kumottu VNA:lla 29.12.2005/1202. 5 §. (29.12.2005/1202) Näyttötutkintojen järjestämis

sopimukset. Näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa tulee sopia ainakin:

1) tutkinnoista, joita sopimus koskee;2) tutkintokielistä;3) tutkintotilaisuuksien järjestelyistä;4) tutkintosuoritusten arvioijista;5) mahdollisuudesta suorittaa näyttötutkinto ilman

siihen valmistavaa koulutusta;

6) ilman valmistavaa koulutusta järjestettäviin tut-kintotilaisuuksiin osallistuvilta perittävistä mak suista;

7) tutkintojen suorittamista ja tutkintotilaisuuksista osallistujalle aiheutuvia kustannuksia koskevan tiedo-tuksen ja neuvonnan järjestämisestä;

8) menettelystä sopimusta koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi; ja

9) sopimuksen voimassaolosta sekä sen purkamisesta ja irtisanomisesta.

Opetushallituksen tulee avustaa tutkintotoimikuntia selvitettäessä oppilaitosten edellytyksiä tutkintojen jär-jestämiseen.

6 §. (9.10.2014/800) Tutkintotodistukset. Ammatilli-sesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 7 a §:ssä tarkoi-tettu tutkintotodistus ja todistus suoritetuista tutkinnon osista sisältävät suoritetut tutkinnon osat ja niiden arvo-sanat. Todistukset allekirjoittaa tutkintotoimikunnan ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja.

Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan teh-ty merkintä tutkinnosta on tutkintotodistukseen rinnas-tettava todistus tutkinnon suorittamisesta.

6 a §. (9.10.2014/800) Todistus valmistavasta ja muusta koulutuksesta. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an-netun lain 9 a §:ssä tarkoitettu todistus valmistavaan koulutukseen ja muuhun koulutukseen osallistumisesta sisältää tiedot koulutuksen sisällöstä ja koulutuksen kes-tosta. Todistuksen allekirjoittaa koulutuksen järjestäjä.

7 §. (9.10.2014/800) Tutkintosuoritusten arviointi. Ammatillisissa perustutkinnoissa hyväksytty osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Ammatillisen perustutkinnon valinnai-siin ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvässä ammatti-tutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osassa osaaminen arvioidaan kuitenkin asteikolla hyväksytty/hylätty. (26.3.2015/330)

8 §. (26.3.2015/330) Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammatillises-ta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohtaa so-velletaan seuraaviin ammattitai erikoisammattitutkin-toihin valmistaviin opintoihin:

1) humanistisella ja kasvatusalalla koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto sekä lasten ja nuorten erityis-ohjaajan ammattitutkinto;

2) tekniikan ja liikenteen alalla ajoneuvonosturinkul-jettajan ammattitutkinto, linja-autonkuljettajan ammat-titutkinto, puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto, vartijan ammattitutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljetta-jan ammattitutkinto, ympäristöhuollon ammattitutkin-non jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljettamisen osaa-misala, liikenneopettajan erikoisammattitutkinto, maa-rakennusalan ammattitutkinto sekä turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto;


3) luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäkoneenkul-jettajan ammattitutkinto;

4) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla perhepäivähoi-tajan ammattitutkinto, jalkojenhoidon ammattitutkin-to, kipsausalan ammattitutkinto, obduktiopreparaattorin ammattitutkinto, kipsimestarin erikoisammattitutkinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, kehitys-vamma-alan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, päihdetyön ammattitutkinto, näkövammaistaitojen oh-jaajan erikoisammattitutkinto, puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto, työvalmennuksen erikoisam-mattitutkinto, vanhustyön erikoisammattitutkinto, hie-rojan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, liikun-nan ammattitutkinto sekä valmentajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.

A:lla 330/2015 muutettu 8 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

8 §. (15.9.2011/1033) Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Opis-keluoikeuden peruuttamista koskevaa ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohtaa sovelletaan seuraaviin ammattitai erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin:

1) humanistisella ja kasvatusalalla lasten ja nuorten erityisoh-jaajan ammattitutkinto;

2) tekniikan ja liikenteen alalla ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto, linja-autonkuljettajan ammattitutkinto, puu-tavaran autokuljetuksen ammattitutkinto, yhdistelmäajoneuvon-kuljettajan ammattitutkinto, liikenneopettajan erikoisammatti-tutkinto sekä maarakennusalan ammattitutkinto;

3) luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto;

4) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ja erikoisam-

mattitutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkinto, jalkojenhoi-don ammattitutkinto, kipsausalan ammattitutkinto, obduktiopre-paraattorin ammattitutkinto, kipsimestarin erikoisammattitut-kinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, kehitysvam-maalan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, päihdetyön ammattitutkinto, näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammatti-tutkinto, puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto, työval-mennuksen erikoisammattitutkinto, vanhustyön erikoisammat-titutkinto, hierojan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, liikunnan ammattitutkinto sekä valmentajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.

9 §. Oppisopimuskoulutus. Oppisopimuskoulutuksesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuk-sesta säädetään.



VNA:n 26.3.2015/330 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015. Sen 8 § tu-lee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2016.

Asetuksen 8 §:ää sovelletaan opiskelijoihin, jotka ovat aloitta-neet vartijan ammattitutkintoon, turvallisuusvalvojan erikoisam-mattitutkintoon tai ympäristöhuollon ammattitutkintoon jättei-den ja vaarallisten aineiden kuljettamisen osaamisalalla valmista-vat opinnot 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen.


Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta 9.10.2014/801

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) annetun lain 12 a §:n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 787/2014:

1 §. Ammatilliset tutkinnon osat. Ammatilliseen pe-rustutkintoon sisältyy ammatillisia tutkinnon osia 135 osaamispistettä. Opetushallitus voi tutkinnon perusteis-sa kuitenkin määrätä, että edellä mainituista tutkinnon osista enintään 15 osaamispistettä osoitetaan vapaasti va-littaviin tutkinnon osiin edellyttäen, että tutkinnossa saa-vutetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 4 §:n 1 momentissa määritellyt tavoitteet.

Jos ammatillisen perustutkinnon laajuudeksi on sää-detty yli 180 osaamispistettä, tutkinnon osat ovat 180 osaamispisteen laajuuden ylittävältä osin ammatillisia tutkinnon osia.

2 §. Yhteisten tutkinnon osien laajuus ja osaalueet. Am-matilliseen perustutkintoon sisältyy yhteisiä tutkinnon osia 35 osaamispistettä.

Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen laajuus on 11 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet:

1) äidinkieli;2) toinen kotimainen kieli; ja3) vieraat kielet.Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen laajuus

on 9 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet:

1) matematiikka;2) fysiikka ja kemia; ja3) tietoja viestintätekniikka sekä sen hyödyntämi-

nen.Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen

laajuus on 8 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet:

1) yhteiskuntataidot;2) työelämätaidot;3) yrittäjyys ja yritystoiminta; ja4) työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto.Sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen laajuus on 7

osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet:1) kulttuurien tuntemus;2) taide ja kulttuuri;3) etiikka;4) psykologia;5) ympäristöosaaminen; ja6) jokin tai jotkin 2-4 momenteissa tarkoitetuista

osa-alueista.3 §. Yhteisten tutkinnon osien pakollisuus ja valinnai

suus. Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen, matemaat-tis-luonnontieteellisen osaamisen sekä yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osien tulee sisältää pakollisia osaamistavoitteita kaikilta kyseiseen tutkinnon osaan kuuluvilta osa-alueilta sekä valinnaisia osaamistavoitteita vähintään yhdeltä osa-alueelta. Sosi-aalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osan tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä siihen kuu-luvalta osa-alueelta.

Yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoit-teet voivat olla tutkinnon perusteissa määrättyjä tai kou-lutuksen järjestäjän päättämiä muita valinnaisia osaa-mistavoitteita. Valinnaisiin osaamistavoitteisiin voidaan sisällyttää myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita.

Jos osaamistavoitteita on mukautettu jonkin 2 §:ssä mainitun osa-alueen laajuuden osalta ammatillisesta pe-ruskoulutuksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetun eri-tyisopetuksen perusteella tai käyttämällä mainitun lain 21 §:ssä tarkoitettuja erityisiä opiskelujärjestelyjä, tut-kinnon osaan tulee sisällyttää osaamistavoitteita sen laa-juutta vastaavasti muilta tutkinnon osaan kuuluvilta osa-alueilta.

4 §. Äidinkielen opetus. Äidinkielenä opetetaan opiskelijan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä.

5 §. Vapaasti valittavat tutkinnon osat. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vapaasti valittavia tutkinnon osia 10 osaamispistettä.

Vapaasti valittavien tutkinnon osien tulee tukea tut-kinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Ne voivat olla

1) ammatillisia tutkinnon osia;2) paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia

tutkinnon osia;3) yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-

opintoja; (26.3.2015/331)4) jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehitty-

mistä tukevia opintoja; taikka5) työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen pe-

rustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia.6 §. Tutkinnon yksilöllinen laajentaminen. Opiskelija

voi sisällyttää tutkintoonsa 1 §:ssä säädettyä enemmän 5 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tutkin-non osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten taikka opiskeli-jan ammattitaidon syventämisen kannalta.

7 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.

Tällä asetuksella kumotaan tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista annettu valtioneuvoston päätös (213/1999).

Työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon osa-alue on vapaaehtoinen niille ennen tämän asetuksen voimaantuloa opintonsa aloittaneille opiskelijoille, jotka opiskelevat oppisopimuskoulutuksessa tai olivat opin-tonsa aloittaessaan täyttäneet 18 vuotta. Jos opiskelijan tutkintoon ei sisälly mainittua osa-aluetta, yhteiskunnas-sa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osaan tulee sisältyä osaamistavoitteita sen laajuutta vastaavasti muilta tutkinnon osaan kuuluvilta osa-alueilta.


Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta 9.10.2014/835

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 4 b §:n 2 momentin, sellaisena kuin se on laissa 787/2014, ja amma-tillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 12 b §:n 2 momentin, sellaisena kuin se on laissa 788/2014, nojalla:

1 §. Ammatilliset tutkinnot. Ammatillisesta peruskou-lutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisia ammatilli-sia perustutkintoja ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisia ammatillisia perus-tutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkin-toja ovat tämän asetuksen liitteessä säädetyt tutkinnot. Tutkinnot sijoittuvat koulutusaloille liitteen mukaisesti. Ammatilliset perustutkinnot sisältävät liitteen mukaisia osaamisaloja.

Ammatilliset perustutkinnot voidaan suorittaa sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tar-koitettuna ammatillisena peruskoulutuksena että amma-tillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu-na näyttötutkintona, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä.

2 §. Osaamisalojen määrittämisessä käytettävät periaatteet. Ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoi-hin ja erikoisammattitutkintoihin voi sisältyä kaksi tai useampia osaamisaloja, jos se on työelämän tai tutkinnon muodostumisen selkeyden kannalta tarpeellista.

3 §. Tutkintonimikkeiden määrittämisessä käytettävät periaatteet. Ammatillisilla perustutkinnoilla on tutkin-tonimike tai tutkintonimikkeitä. Ammattitutkinnoilla ja erikoisammattitutkinnoilla voi olla tutkintonimike tai tutkintonimikkeitä.

Tutkintonimike voi olla tutkintokohtainen tai osaa-misalakohtainen. Yhdellä tutkinnolla tai osaamisalalla voi olla useita tutkintonimikkeitä.

4 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.

Tällä asetuksella kumotaan ammatillisista perustut-kinnoista annettu opetusministeriön asetus (216/2001) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lais-sa tarkoitetusta tutkintorakenteesta annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (768/2014).

A:n 13.7.2015/863 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015. Liitteen 5 luvun B kohdan 32 alakohta, 7 luvun A kohdan 3 alakohdan i alakohta ja 8 luvun A kohdan 1 alakohdan iii alakohta tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2016. Liitteen 5 luvun B kohdan 54 alakohta ja 5 luvun C kohdan 34 alakohta tulevat voimaan vasta 1 päivänä elokuuta 2016. Liitteen 5 luvun B kohdan 41 alakohta tulee voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2017. Liitteen 5 luvun A kohdan 13 alakohta tulee voimaan vasta 1 päivänä elokuuta 2017.

Liite (13.7.2015/863)AMMATILLISET TUTKINNOT

1 luku. HUMANISTINEN JA KASVATUSALAA) Ammatilliset perustutkinnot

1) Lapsi- ja perhetyön perustutkinto2) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto3) Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto

B) Ammattitutkinnot1) Asioimistulkin ammattitutkinto2) Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan

ohjauksen ammattitutkinto3) Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammatti-

tutkinto4) Romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinto5) Suntion ammattitutkinto

C) Erikoisammattitutkinnot1) Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan

ohjauksen erikoisammattitutkinto2) Oikeustulkin erikoisammattitutkinto3) Romanikulttuurin ohjaajan erikoisammattitut-

kinto

2 luku.KULTTUURIALAA) Ammatilliset perustutkinnot

1) Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto2) Kuvallisen ilmaisun perustutkinto

i) Graafisen suunnittelun osaamisalaii) Kuva- ja mediataiteen osaamisalaiii) Valokuvauksen osaamisala3) Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoi) Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen

osaamisalaii) Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen

osaamisala4) Musiikkialan perustutkinto

i) Musiikin osaamisalaii) Musiikkiteknologian osaamisalaiii) Pianonvirityksen osaamisala

5) Sirkusalan perustutkinto6) Tanssialan perustutkinto

B) Ammattitutkinnot1) Aseseppäkisällin ammattitutkinto2) Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto3) Jalometallialan ammattitutkinto4) Kirjansitojan ammattitutkinto5) Kultaajakisällin ammattitutkinto6) Käsityöntekijän ammattitutkinto7) Lasinpuhaltajakisällin ammattitutkinto8) Luonnontieteellisen alan konservoinnin am-

mattitutkinto9) Restaurointikisällin ammattitutkinto10) Rytmimusiikkituotannon ammattitutkinto11) Saamenkäsityökisällin ammattitutkinto


12) Seppäkisällin ammattitutkinto13) Sisustusalan ammattitutkinto14) Soitinrakentajakisällin ammattitutkinto15) Teatterialan ammattitutkinto16) Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto17) Valokuvaajan ammattitutkinto18) Verhoilijan ammattitutkinto

C) Erikoisammattitutkinnot1) Aseseppämestarin erikoisammattitutkinto2) Audiovisuaalisen viestinnän erikoisammatti-

tutkinto3) Jalometallialan erikoisammattitutkinto4) Kirjansitojamestarin erikoisammattitutkinto5) Konesitojamestarin erikoisammattitutkinto6) Kultaajamestarin erikoisammattitutkinto7) Käsityömestarin erikoisammattitutkinto8) Lasinpuhaltajamestarin erikoisammattitutkinto9) Restaurointimestarin erikoisammattitutkinto10) Saamenkäsityömestarin erikoisammattitutkinto11) Seppämestarin erikoisammattitutkinto12) Soitinrakentajamestarin erikoisammattitutkinto13) Teatterialan erikoisammattitutkinto14) Valokuvaajan erikoisammattitutkinto15) Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinto

3 luku. YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAA) Ammatilliset perustutkinnot

1) Liiketalouden perustutkintoi) Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisalaii) Talous- ja toimistopalvelujen osaamisalaiii) Tieto- ja kirjastopalvelujen osaamisala

B) Ammattitutkinnot1) Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammatti-

tutkinto2) Finanssialan ammattitutkinto3) Isännöinnin ammattitutkinto4) Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto5) Lähiesimiestyön ammattitutkinto6) Markkinointiviestinnän ammattitutkinto7) Myynnin ammattitutkinto8) Sihteerin ammattitutkinto9) Taloushallinnon ammattitutkinto10) Tullialan ammattitutkinto11) Ulkomaankaupan ammattitutkinto12) Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammat-

titutkinto13) Virastomestarin ammattitutkinto14) Yrittäjän ammattitutkinto

C) Erikoisammattitutkinnot1) Johtamisen erikoisammattitutkinto2) Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto3) Markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinto4) Ruokamestarin erikoisammattitutkinto5) Talous- ja henkilöstöhallinnon erikoisammatti-

tutkinto6) Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto7) Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen erikois-

ammattitutkinto8) Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto9) Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto

4 luku. LUONNONTIETEIDEN ALAA) Ammatilliset perustutkinnot

1) Tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoi) Käytön tuen osaamisalaii) Ohjelmistotuotannon osaamisala

B) Ammattitutkinnot1) Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto

C) Erikoisammattitutkinnot1) Tieto- ja viestintätekniikan erikoisammattitut-

kinto

5 luku. TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAA) Ammatilliset perustutkinnot

1) Autoalan perustutkintoi) Autokorinkorjauksen osaamisalaii) Automaalauksen osaamisalaiii) Automyynnin osaamisalaiv) Autotekniikan osaamisalav) Moottorikäyttöisten pienkoneiden korja-

uksen osaamisalavi) Varaosamyynnin osaamisala

2) Elintarvikealan perustutkintoi) Elintarviketeknologian osaamisalaii) Leipomoalan osaamisalaiii) Liha-alan osaamisalaiv) Meijerialan osaamisala

3) Kaivosalan perustutkinto4) Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto

i) Kelloalan osaamisalaii) Mikromekaniikan osaamisala

5) Kiinteistöpalvelujen perustutkintoi) Kiinteistönhoidon osaamisalaii) Toimitilapalvelujen osaamisala

6) Kone- ja metallialan perustutkintoi) Automaatiotekniikan ja kunnossapidon

osaamisalaii) Valimotekniikan osaamisalaiii) Valmistustekniikan osaamisala

7) Laboratorioalan perustutkinto8) Lentokoneasennuksen perustutkinto

i) Avioniikan osaamisalaii) Lentokoneasennuksen osaamisala

9) Lennonjohdon perustutkinto10) Logistiikan perustutkinto

i) Kuljetuspalvelujen osaamisalaii) Lentoasemapalvelujen osaamisalaiii) Varastopalvelujen osaamisala

11) Maanmittausalan perustutkinto12) Merenkulkualan perustutkinto

i) Kansi- ja konekorjauksen osaamisalaii) Kansipäällystön osaamisalaiii) Konepäällystön osaamisalaiv) Sähkökäytön osaamisala

13) Media-alan perustutkintoi) Audiovisuaalisen viestinnän osaamisalaii) Julkaisutuotannon osaamisalaiii) Painotuotannon osaamisala

14) Muovi- ja kumitekniikan perustutkintoi) Kumitekniikan osaamisalaii) Muovitekniikan osaamisala


15) Painoviestinnän perustutkintoi) Painotekniikan osaamisalaii) Ulkoasun toteutuksen osaamisala

16) Pintakäsittelyalan perustutkintoi) Metallituotteiden pintakäsittelyn osaamis-

alaii) Puutuotteiden pintakäsittelyjen osaamisalaiii) Rakennusten pintakäsittelyn osaamisala

17) Prosessiteollisuuden perustutkintoi) Biotekniikan osaamisalaii) Kemiantekniikan osaamisalaiii) Levyteollisuuden osaamisalaiv) Paperiteollisuuden osaamisalav) Sahateollisuuden osaamisala

18) Puualan perustutkinto19) Rakennusalan perustutkinto

i) Kivialan osaamisalaii) Maarakennuksen osaamisalaiii) Maarakennuskoneenkuljetuksen osaamis-

alaiv) Talonrakennuksen osaamisala

20) Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto21) Talotekniikan perustutkinto

i) Eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen osaamisala

ii) Ilmanvaihtoasennuksen osaamisalaiii) Kylmäasennuksen osaamisalaiv) Putkiasennuksen osaamisala

22) Teknisen suunnittelun perustutkinto23) Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto

i) Jalkinealan osaamisalaii) Tekstiilihuollon osaamisalaiii) Tekstiilitekniikan osaamisalaiv) Vaatetuksen osaamisala

24) Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto25) Turvallisuusalan perustutkinto26) Veneenrakennuksen perustutkinto27) Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto

i) Sisustuksen osaamisalaii) Verhoilun osaamisala

B) Ammattitutkinnot1) Ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto2) Ammattisukeltajan ammattitutkinto (osan tut-

kinnosta muodostaa kevytsukeltajan tutkinto)3) Auto- ja kuljetusalan työnjohdon ammattitut-

kinto4) Automaatioasentajan ammattitutkinto5) Autokorimekaanikon ammattitutkinto6) Automaalarin ammattitutkinto7) Automyyjän ammattitutkinto8) Digitaalipainajan ammattitutkinto9) Elintarvikejalostajan ammattitutkinto10) Elintarviketeollisuuden ammattitutkinto11) Henkilöautomekaanikon ammattitutkinto12) Hissiasentajan ammattitutkinto13) Hitsaajan ammattitutkinto14) Ilmastointiasentajan ammattitutkinto15) Ilmastointijärjestelmien puhdistajan ammatti-

tutkinto16) Jalkinealan ammattitutkinto17) Jälkikäsittelykoneenhoitajan ammattitutkinto18) Kaivosalan ammattitutkinto

19) Kaukolämpöasentajan ammattitutkinto20) Kemianteollisuuden ammattitutkinto21) Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto22) Kiskoliikenteen turvalaiteasentajan ammatti-

tutkinto23) Kivimiehen ammattitutkinto24) Kondiittorin ammattitutkinto25) Koneenasentajan ammattitutkinto26) Koneistajan ammattitutkinto27) Korroosionestomaalarin ammattitutkinto28) Kotitalouskoneasentajan ammattitutkinto29) Kumialan ammattitutkinto30) Kunnossapidon ammattitutkinto31) Kylmäasentajan ammattitutkinto32) Laivanrakennusalan ammattitutkinto33) Lasikeraamisen alan ammattitutkinto34) Lastinkäsittelyalan ammattitutkinto35) Lattianpäällystäjän ammattitutkinto36) Laukku- ja nahka-alan ammattitutkinto37) Leipomoteollisuuden ammattitutkinto38) Leipurin ammattitutkinto39) Lentoasemapalvelujen ammattitutkinto40) Lentokonetekniikan ammattitutkinto41) Levy- ja hitsausalan ammattitutkinto42) Levyalan ammattitutkinto43) Levytekniikan ammattitutkinto44) Lihanjalostajan ammattitutkinto45) Lihantarkastuksen ammattitutkinto46) Lihateollisuuden ammattitutkinto47) Linja-autonkuljettajan ammattitutkinto48) Lukkosepän ammattitutkinto49) Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto50) Maalarin ammattitutkinto51) Maanmittausalan ammattitutkinto52) Maarakennusalan ammattitutkinto53) Maidonjalostajan ammattitutkinto54) Media-alan ammattitutkinto55) Meijeriteollisuuden ammattitutkinto56) Metallien jalostuksen ammattitutkinto57) Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinto58) Muovimekaanikon ammattitutkinto59) Metsäkoneasentajan ammattitutkinto60) Nahanvalmistajan ammattitutkinto61) Nuohoojan ammattitutkinto62) Painajan ammattitutkinto63) Painopinnanvalmistajan ammattitutkinto64) Paperiteollisuuden ammattitutkinto65) Pienkonemekaanikon ammattitutkinto66) Puusepänalan ammattitutkinto67) Puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto68) Putkiasentajan ammattitutkinto69) Rakennuspeltisepän ammattitutkinto70) Rakennustuotannon ammattitutkinto71) Rakennustuotealan ammattitutkinto72) Raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto73) Rautatiekaluston kunnossapidon ammattitut-

kinto74) Rengasalan ammattitutkinto75) Saha-alan ammattitutkinto76) Suunnitteluassistentin ammattitutkinto77) Sähköasentajan ammattitutkinto78) Sähköteollisuuden ammattitutkinto


79) Sähköverkkoasentajan ammattitutkinto80) Talonrakennusalan ammattitutkinto81) Teknisen eristäjän ammattitutkinto82) Tekstiilialan ammattitutkinto83) Tekstiilihuollon ammattitutkinto84) Teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto85) Teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto86) Tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitut-

kinto87) Turkkurin ammattitutkinto88) Tuulivoima-asentajan ammattitutkinto89) Työvälinevalmistajan ammattitutkinto90) Vaatetusalan ammattitutkinto91) Valajan ammattitutkinto92) Valumallin valmistajan ammattitutkinto93) Varaosamyyjän ammattitutkinto94) Varastoalan ammattitutkinto95) Vartijan ammattitutkinto96) Veneenrakentajan ammattitutkinto97) Vesihuoltoalan ammattitutkinto98) Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto99) Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitut-

kinto100) Ympäristöhuollon ammattitutkinto

C) Erikoisammattitutkinnot1) Autoalan myyjän erikoisammattitutkinto2) Autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinto3) Autokorimestarin erikoisammattitutkinto4) Automaalarimestarin erikoisammattitutkinto5) Automaatioyliasentajan erikoisammattitutkinto6) Automekaanikon erikoisammattitutkinto7) Elintarviketekniikan erikoisammattitutkinto8) Faktorin erikoisammattitutkinto9) Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto10) Ilmastointiasentajan erikoisammattitutkinto11) Jalkinealan erikoisammattitutkinto12) Kaukolämpöyliasentajan erikoisammattitutkinto13) Kemianteollisuuden erikoisammattitutkinto14) Kiinteistöpalvelujen erikoisammattitutkinto15) Kondiittorimestarin erikoisammattitutkinto16) Koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto17) Koneistajamestarin erikoisammattitutkinto18) Kunnossapidon erikoisammattitutkinto19) Kylmämestarin erikoisammattitutkinto20) Laivanrakennusalan erikoisammattitutkinto21) Laivasähkömestarin erikoisammattitutkinto22) Lastinkäsittelyalan erikoisammattitutkinto23) Lattiamestarin erikoisammattitutkinto24) Laukku- ja nahkamestarin erikoisammattitut-

kinto25) Leipurimestarin erikoisammattitutkinto26) Lentokonetekniikan erikoisammattitutkinto27) Liikenne-esimiehen erikoisammattitutkinto28) Liikenneopettajan erikoisammattitutkinto29) Levymestarin erikoisammattitutkinto30) Levytyömestarin erikoisammattitutkinto31) Lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto32) Maalarimestarin erikoisammattitutkinto33) Maarakennusalan erikoisammattitutkinto34) Media-alan erikoisammattitutkinto

35) Muovitekniikan erikoisammattitutkinto36) Nahanvalmistajamestarin erikoisammattitut-

kinto37) Nuohoojamestarin erikoisammattitutkinto38) Painajamestarin erikoisammattitutkinto39) Paperiteollisuuden erikoisammattitutkinto40) Pintakäsittelymestarin erikoisammattitutkinto41) Puusepänalan erikoisammattitutkinto42) Putkiasentajan erikoisammattitutkinto43) Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammat-

titutkinto44) Rakennuspeltiseppämestarin erikoisammatti-

tutkinto45) Rotaatiomestarin erikoisammattitutkinto46) Sahamestarin erikoisammattitutkinto47) Sivunvalmistajamestarin erikoisammattitutkinto48) Sähköverkkoalan erikoisammattitutkinto49) Sähköyliasentajan erikoisammattitutkinto50) Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto51) Tekniikan erikoisammattitutkinto52) Tekstiilialan erikoisammattitutkinto53) Tekstiilihuollon erikoisammattitutkinto54) Teollisuusalojen työnjohdon erikoisammatti-

tutkinto55) Tieto- ja tietoliikennetekniikan erikoisammatti-

tutkinto56) Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto57) Turkkurimestarin erikoisammattitutkinto58) Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto59) Työvälinemestarin erikoisammattitutkinto60) Vaatetusalan erikoisammattitutkinto61) Valajamestarin erikoisammattitutkinto62) Valumallimestarin erikoisammattitutkinto63) Varastoalan erikoisammattitutkinto64) Venemestarin erikoisammattitutkinto65) Ympäristöalan erikoisammattitutkinto

6 luku. LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAA) Ammatilliset perustutkinnot

1) Hevostalouden perustutkinto2) Kalatalouden perustutkinto3) Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto

i) Luontoalan osaamisalaii) Porotalouden osaamisalaiii) Ympäristöalan osaamisala

4) Maatalousalan perustutkintoi) Eläintenhoidon osaamisalaii) Maatalousteknologian osaamisalaiii) Maatilatalouden osaamisalaiv) Turkistalouden osaamisala

5) Metsäalan perustutkintoi) Metsäenergian tuotannon osaamisalaii) Metsäkoneasennuksen osaamisalaiii) Metsäkoneenkuljetuksen osaamisalaiv) Metsätalouden osaamisala

6) Puutarhatalouden perustutkintoi) Kukka- ja puutarhakaupan osaamisalaii) Puutarhatuotannon osaamisalaiii) Viheralan osaamisala


B) Ammattitutkinnot1) Arboristin ammattitutkinto

2) Bioenergia-alan ammattitutkinto3) Eläintenhoitajan ammattitutkinto4) Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto5) Floristin ammattitutkinto6) Golfkentänhoitajan ammattitutkinto7) Hevostenvalmentajan ammattitutkinto8) Kalanjalostajan ammattitutkinto9) Kalanviljelijän ammattitutkinto10) Kalastusoppaan ammattitutkinto11) Kengityssepän ammattitutkinto12) Luonnontuotealan ammattitutkinto13) Maatalouskoneasentajan ammattitutkinto14) Mehiläistarhaajan ammattitutkinto15) Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto16) Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto (osan

tutkinnosta muodostaa yrittäjän ammattitut-kinto)

17) Porotalouden ammattitutkinto18) Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto19) Seminologin ammattitutkinto20) Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin am-

mattitutkinto21) Viheralan ammattitutkinto22) Vihersisustajan ammattitutkinto23) Viinintuotannon ammattitutkinto24) Viljelijän ammattitutkinto25) Viljelypuutarhurin ammattitutkinto

C) Erikoisammattitutkinnot1) Floristimestarin erikoisammattitutkinto2) Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto3) Koe-eläintenhoitajan erikoisammattitutkinto4) Luonnontuotealan erikoisammattitutkinto5) Luontokartoittajan erikoisammattitutkinto6) Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto7) Maaseudun vesitalouden erikoisammattitut-

kinto8) Metsämestarin erikoisammattitutkinto9) Puunkorjuun erikoisammattitutkinto10) Ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto11) Riistamestarin erikoisammattitutkinto12) Tallimestarin erikoisammattitutkinto13) Tarhaajamestarin erikoisammattitutkinto14) Viheralan erikoisammattitutkinto

7 luku. SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALAA) Ammatilliset perustutkinnot

1) Hammastekniikan perustutkinto2) Hiusalan perustutkinto3) Kauneudenhoitoalan perustutkinto

i) Ihon erikois- ja laitehoitojen osaamisalaii) Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan

osaamisala4) Liikunnanohjauksen perustutkinto5) Lääkealan perustutkinto

i) Apteekkialan osaamisalaii) Lääkealan osaamisala

6) Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoi) Asiakaspalvelun ja tietohallinnan osaamis-

alaii) Ensihoidon osaamisalaiii) Jalkojenhoidon osaamisalaiv) Kuntoutuksen osaamisalav) Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen

osaamisalavi) Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalavii) Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalaviii) Suun terveydenhoidon osaamisalaix) Vammaistyön osaamisalax) Vanhustyön osaamisala

B) Ammattitutkinnot1) Hierojan ammattitutkinto2) Hiusalan ammattitutkinto3) Jalkojenhoidon ammattitutkinto4) Kehitysvamma-alan ammattitutkinto5) Kipsausalan ammattitutkinto6) Liikunnan ammattitutkinto7) Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto8) Obduktiopreparaattorin ammattitutkinto9) Optiikkahiojan ammattitutkinto10) Perhepäivähoitajan ammattitutkinto11) Päihdetyön ammattitutkinto12) Valmentajan ammattitutkinto13) Välinehuoltajan ammattitutkinto

C) Erikoisammattitutkinnot1) Hierojan erikoisammattitutkinto2) Hiusalan erikoisammattitutkinto3) Kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinto4) Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto5) Kipsimestarin erikoisammattitutkinto6) Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkin-

to7) Näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammat-

titutkinto8) Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto9) Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkin-

to10) Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto11) Valmentajan erikoisammattitutkinto12) Vanhustyön erikoisammattitutkinto13) Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto

8 luku. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAA) Ammatilliset perustutkinnot

1) Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustut-kintoi) Asiakaspalvelun osaamisalaii) Hotellipalvelun osaamisalaiii) Ruokapalvelun osaamisala

2) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoi) Kotityöpalvelujen osaamisalaii) Puhdistuspalvelujen osaamisala

3) Matkailualan perustutkintoi) Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalve-

lujen osaamisalaii) Matkailupalvelujen osaamisala


B) Ammattitutkinnot1) Hotellivirkailijan ammattitutkinto2) Kotityöpalvelujen ammattitutkinto3) Laitoshuoltajan ammattitutkinto4) Maaseutumatkailun ammattitutkinto5) Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto6) Matkaoppaan ammattitutkinto7) Matkatoimistovirkailijan ammattitutkinto8) Ravintolakokin ammattitutkinto

9) Suurtalouskokin ammattitutkinto10) Tarjoilijan ammattitutkinto

C) Erikoisammattitutkinnot1) Baarimestarin erikoisammattitutkinto2) Dieettikokin erikoisammattitutkinto3) Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikois-

ammattitutkinto4) Siivousteknikon erikoisammattitutkinto5) Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto


Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa

peruskoulutuksessa 20.12.2012, 4/2013

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:n 4 momentin nojalla:

1 luku. Yleiset säännökset

1 §. Opiskelijaksi ottamisen yleiset perusteet. Opiske-lijaksi ottamisen perusteista on ammatillisesta perus-koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:ssä sääde-tyn lisäksi voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään. (16.4.2015/421)

A:lla 421/2015 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Opiskelijaksi ottamisen perusteista on ammatillisesta koulu-tuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:ssä säädetyn lisäksi voi-massa, mitä tässä asetuksessa säädetään.

Tätä asetusta noudatetaan siitä riippumatta, haetaan-ko koulutukseen ammatillisen koulutuksen ja lukiokou-lutuksen yhteishakujärjestelmän kautta vai ei.

2 §. (16.4.2015/421) Soveltamisala. Tätä asetusta so-velletaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustut-kintoon johtavaan koulutukseen, joka on tarkoitettu pe-rusopetuksen tai lukion oppimäärän suorittaneille taikka edellä mainittuja koulutuksia vastaavat aiemmat opinnot suorittaneille.

Asetusta ei sovelleta otettaessa opiskelijoita:1) näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen pe-

rustutkintoon valmistavaan koulutukseen;2) oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatil-

liseen peruskoulutukseen;3) vieraskieliseen ammatilliseen peruskoulutukseen;4) ammatilliseen peruskoulutukseen, joka järjestetään

ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen kou-lutustehtävän perusteella;

5) lennonjohdon perustutkintoon.Asetusta ei sovelleta myöskään silloin, jos hakija on

perusopetuksen jälkeen suorittanut ammatillisen perus-tutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon tai korkeakou-lututkinnon.

3 § (16.4.2015/421) Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen hakukohteet. Opiskelijat otetaan ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (835/2014) liitteessä mainittuihin ammatillisiin perustutkintoihin.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, opiskeli-jat voidaan ottaa suorittamaan seuraavien ammatillisten perustutkintojen osalta osaamisalaa:

1) käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa tuot-teen suunnittelun ja valmistuksen osaamisalaa sekä ym-päristön suunnittelun ja rakentamisen osaamisalaa;

2) kuvallisen ilmaisun perustutkinnossa graafisen suunnittelun osaamisalaa, kuva- ja mediataiteen osaa-misalaa sekä valokuvauksen osaamisalaa;

3) musiikkialan perustutkinnossa musiikin osaamis-alaa, musiikkiteknologian osaamisalaa sekä pianonviri-tyksen osaamisalaa;

4) tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnossa jalkine-alan osaamisalaa, tekstiilihuollon osaamisalaa, tekstiili-tekniikan osaamisalaa ja vaatetuksen osaamisalaa;

5) painoviestinnän perustutkinnossa painotekniikan osaamisalaa ja ulkoasun toteutuksen osaamisalaa;

6) logistiikan perustutkinnossa kuljetuspalvelujen osaamisalaa;

7) rakennusalan perustutkinnossa maarakennusko-neenkuljetuksen osaamisalaa;

8) maatalousalan perustutkinnossa eläintenhoidon osaamisalaa ja turkistalouden osaamisalaa;

9) metsäalan perustutkinnossa metsäkoneasennuksen osaamisalaa ja metsäkoneenkuljetuksen osaamisalaa;

10) sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa ensihoi-don osaamisalaa.

Opiskelijat voidaan ottaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perus-tutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tans-sialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkintoon johtavaan koulutukseen myös koulutuksen järjestäjän päättämään muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun hakukoh-teeseen.

Edellä 1—3 momentissa tarkoitetun hakukohteen yhteydessä voidaan ottaa opiskelijaksi myös lukiolaissa (629/1998) tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Opiskeli-jaksi ottamisessa lukiokoulutukseen sovelletaan tällöin opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutukses-sa annettua opetusministeriön asetusta (856/2006). Jos tässä momentissa tarkoitetussa hakukohteessa hakija ei tule otetuksi opiskelijaksi sekä ammatilliseen perustut-kintoon johtavaan koulutukseen että lukiokoulutukseen, hänet otetaan opiskelijaksi siihen koulutukseen, johon hän opiskelijaksi ottamisen perusteiden mukaisesti tulee valituksi, ellei hakija hakemuksessaan toisin pyydä.


Opiskelijat voidaan ottaa käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuval-lisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, mu-siikkialan perustutkintoon sekä tekstiili- ja vaatetusalan perus-tutkintoon johtavaan koulutukseen myös koulutuksen järjestäjän päättämään muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun ha-kukohteeseen.




2 luku. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen

4 §. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden hakeutumisessa käytettävät todistukset. Perusopetuksen oppimää-rän suorittaneet käyttävät hakeutumisessa perusopetuk-sen päättötodistusta. Lukion oppimäärän suorittaneet eivät voi käyttää hakeutumisessa perusopetuksen päät-tötodistusta.

5 §. Valintakriteerit. Opiskelijaksi ottaminen suorite-taan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittä-män hakutoivejärjestyksen perusteella.

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle hakijalle annetaan pisteitä seuraavin perustein:

1) hakijalla ei ole koulutuspaikkaa ammatilliseen pe-rustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulu-tuksessa;

2) perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta ha-keutumisvuonna;

3) vähintään 1 100 tunnin laajuisen lisäopetuksen, vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen pe-ruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen perus-koulutukseen valmistavan koulutuksen tai muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotita-lousopetuksen, vähintään 30 osaamispisteen laajuisen ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tar-koitetun valmentavan koulutuksen, kansanopiston luku-vuoden mittaisen linjan tai vähintään 25 kurssia sisäl-tävän maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittami-sesta; (16.4.2015/421)

4) yleisestä koulumenestyksestä;5) painotettavista arvosanoista;6) työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta työpaja-

toimintaan tai työmarkkinatuella tapahtuvaan harjoitte-luun osallistumisesta;

7) ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta;

8) sukupuolen perusteella;9) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.3 momentti on kumottu A:lla 16.4.2015/421.Otettaessa opiskelijoita erityisenä koulutustehtävänä

järjestettävään urheilijoiden ammatilliseen peruskou-lukseen, hakijalle voidaan antaa lisäpisteitä 2 momentis-sa mainittujen seikkojen lisäksi urheilullisten ansioiden perusteella.

6 §. Valintapisteiden laskeminen. Hakijat asetetaan opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen edellä 5 §:n 2–4 momentissa säädettyihin valintakriteereihin perustuvista valintapisteistä koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti. Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestyk-seen seuraavien perusteiden mukaisesti:

1) hakutoivejärjestys;2) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta saa-

tava pistemäärä;3) yleinen koulumenestys;4) painotettavat arvosanat;Jos hakijoiden valintapistemäärä on yhtä suuri sen jäl-

keen, kun hakijat on asetettu järjestykseen 1 momentis-

sa säädetyllä tavalla opiskelijaksi ottaminen tapahtuu sa-tunnaisjärjestyksessä.

7 § (16.4.2015/421) Valintapisteet ilman koulutuspaikkaa oleville. Hakijalle, jolla ei ole hakuajan päättyes-sä koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon joh-tavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa, annetaan kahdeksan valintapistettä.


7 §. Valintapisteet ilman koulutuspaikkaa oleville. Hakijalle, jol-la ei ole koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johta-vassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa annetaan kahdeksan valintapistettä.

8 §. (16.4.2015/421) Valintapisteet perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna. Hakijalle, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän amma-tilliseen peruskoulutukseen hakeutumisvuonna tai haku-ajan päättymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana, annetaan kuusi valintapistettä.


8 §. Valintapisteet perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna. Hakijalle, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumisvuon-na annetaan kuusi valintapistettä.

9 §. (16.4.2015/421) Valintapisteet suoritetuista opinnoista. Hakijalle, joka on suorittanut vähintään 1 100 tun-nin laajuisen perusopetuksen lisäopetuksen, vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutuk-seen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tai muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen, vähintään 30 osaamispisteen laajuisen ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun valmen-tavan koulutuksen, kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan tai vähintään 25 kurssia sisältävän maahanmuut-tajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen, annetaan kuusi valintapistettä.

10 §. Valintapisteet yleisestä koulumenestyksestä. Yleises-tä koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavien op-piaineiden aritmeettisen keskiarvon perusteella kahden desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkat-somustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fy-siikka, kemia, biologia, maantieto, liikunta, terveystieto, musiikki, kuvataide, käsityö, kotitalous.

Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset yhteisiin oppiaineisiin kuuluvat valinnaisaineet, jotka arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuosi-luokkien 7–9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useam-masta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vä-hintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, las-ketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yh-teisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnais-aineen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät hakijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet.

Yleisen koulumenestyksen perusteella annetaan pis-teitä seuraavasti:




Keskiarvo pisteitä5,50–5,74 15,75–5,99 26,00–6,24 36,25–6,49 46,50–6,74 56,75–6,99 67,00–7,24 77,25–7,49 87,50–7,74 97,75–7,99 108,00–8,24 118,25–8,49 128,50–8,74 138,75–8,99 149,00–9,24 159,25–10,00 16

Yleisen koulumenestyksen pisteyttämisessä käytetään perusopetuksen päättötodistusta. Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuksesta on erillinen, viral-linen todistus.

Jos hakija on suorittanut perusopetuksen oppimäärän aikuiskoulutuksena, voidaan ottaa huomioon perusope-tuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat, jollei näitä arvosano-ja ole perusopetuksen päättötodistuksessa.

11 §. Valintapisteet painotettavista arvosanoista. Pe-rusopetuksen oppimäärän suorittaneilla otetaan kaikilla koulutusaloilla huomioon perusopetuksen päättötodis-tuksen arvosanat liikunnassa, kuvataiteessa, käsityössä, kotitaloudessa ja musiikissa. Kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden aritmeettinen kes-kiarvo.

Opiskelijaksi ottamisessa otetaan huomioon sellaiset yhteiseen oppiaineeseen kuuluvat valinnaisaineet, jotka arvostellaan numeroin ja joiden oppimäärän laajuus on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia perusopetuksen vuo-siluokkien 7–9 aikana. Jos hakijalla on arvosana useam-masta samaan yhteiseen oppiaineeseen kuuluvasta vä-hintään kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineesta, las-ketaan näiden arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Yh-teisen aineen arvosanasta ja siihen kuuluvan valinnaisai-neen tai valinnaisaineiden keskiarvosta määräytyvät ha-kijan kyseisestä aineesta saamat valintapisteet.

Painotettavien arvosanojen perustella annetaan pistei-tä (näiden aritmeettisesta keskiarvosta) seuraavasti:

Keskiarvo pisteitä6,00–6,49 16,50–6,99 27,00–7,49 37,50–7,99 48,00–8,49 58,50–8,99 69,00–9,49 79,50–10,00 8

Milloin hakija on suorittanut perusopetuksen oppi-määrän aikuiskoulutuksena, voidaan ottaa huomioon perusopetuksen erotodistuksen liikunnan, kuvataiteen,

käsityön, kotitalouden ja musiikin arvosanat, jollei näitä arvosanoja ole perusopetuksen päättötodistuksessa.

Jollei hakija ole opiskellut perusopetuksessa lainkaan painotettavia aineita, 3 momentissa tarkoitettuna paino-tettavien aineiden keskiarvona käytetään 10 §:ssä sääde-tyn mukaisesti laskettua keskiarvoa. (16.4.2015/421)


Jollei hakija ole opiskellut perusopetuksessa lainkaan paino-tettavia aineita, puuttuvaa arvosanaa ei voi korvata muulla ar-vosanalla.

12 §. Valintapisteet työkokemuksesta. Työkokemukseksi hyväksytään työsuhteessa saatu työkokemus, jonka haki-ja on hankkinut perusopetuksen oppimäärän suoritet-tuaan tai 16 vuotta täytettyään. Osa-aikatyössä 150 tun-nin mittainen saman työnantajan palveluksessa tehty työ vastaa yhden kuukauden työkokemusta.

Työsuhteessa tapahtuvaan työhön rinnastetaan vä-hintään kolmen kuukauden pituiseen työpajatoimintaan osallistuminen tai vähintään kolmen kuukauden pitui-seen julkisista työvoimapalveluista annetussa laissa tar-koitettuun työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen osallistuminen. Oppisopimuskoulutuksesta luetaan työ-kokemukseksi todistusten osoittama työkokemuksen määrä.

Työkokemus ja siihen rinnastettava toiminta otetaan huomioon hakuajan päättymiseen asti.

Työkokemuksesta ja siihen rinnastettavaan toimin-taan osallistumisesta annetaan pisteitä seuraavasti:

Työkokemuksen pituus pisteitä3 kk–alle 6 kk 16 kk–alle 12 kk 212–kk 3

13 §. Valintapisteet hakutoiveen ja sukupuolen perusteella. Hakijalle, joka on asettanut 1. hakutoiveeksi amma-tillisen koulutuksen annetaan kaksi pistettä kyseisestä hakutoiveesta.

Hakija saa kaksi lisäpistettä pyrkiessään koulutukseen, jossa koulutuksen järjestäjän päättämässä hakukohteessa ensisijaisista hakijoista on alle 30 prosenttia samaa suku-puolta kuin hakija.

14 §. (16.4.2015/421) Valintapisteet urheilullisten ansioiden perusteella. Koulutuksen järjestäjä, jolla on kou-lutustehtävä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi, voi antaa tähän koulutukseen pyrkivälle hakijalle urheilullisten ansioiden perusteella 1—3 valin-tapistettä.


14 §. Valintapisteet aiemmista opinnoista, harrastuksista tai muista lisänäytöistä. Koulutuksen järjestäjä voi antaa tanssialan perus-tutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkin-toon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan koulutukseen pyrkivälle hakijalle ai-kaisempien tutkinnon alaan liittyvien opintojen, harrastusten, tai muiden lisänäyttöjen perusteella 1–3 valintapistettä.

Koulutuksen järjestäjä, jolla on erityinen koulutustehtävä ur-heilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi voi antaa tähän koulutukseen pyrkivälle hakijalle urheilullisten ansioiden perusteella 1–3 valintapistettä.




15 §. (16.4.2015/421) Valintapisteet pääsy ja soveltuvuuskokeesta. Jos koulutuksen järjestäjä järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeen, kokeeseen on kutsuttava kaikki hakijat.

Jos hakija on esittänyt hakemuksessaan hakutoivei-na useita vastaavia 3 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitet-tuja ammatillisen peruskoulutuksen hakukohteita, hänet kutsutaan pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen 1 momentis-ta poiketen kunkin vastaavan hakukohteen järjestyksessä ensimmäiseen hakutoiveeseen. Koulutuksen järjestäjän tästä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemää-rää käytetään tällöin myös muun koulutuksen järjestäjän vastaavassa hakukohteessa.

Pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella koulutuksen järjestäjä antaa hakijalle 0—10 valintapistettä.

Koulutuksen järjestäjän on tiedotettava hakijoille etu-käteen, minkälaisista osista pääsy- tai soveltuvuuskoe muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään.


15 §. Valintapisteet pääsy ja soveltuvuuskokeesta. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen hakevil-le pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen kutsutaan kaikki hakijat. Hakija kutsutaan hakukohteen ylimpään hakutoiveeseen.

Koulutuksen järjestäjä voi antaa hakijalle hyväksytystä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 1–10 pistettä. Koulutuksen järjestäjän on tiedotettava hakijoille etukäteen minkälaisista osista koe muodos-tuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään.

Koulutuksen järjestäjän pääsy- tai soveltuvuuskokeesta anta-maa pistemäärää tulee käyttää myös otettaessa opiskelijoita muun koulutuksen järjestäjän vastaavaan hakukohteeseen.

Jos koulutuksen järjestäjä järjestää käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, len-nonjohdon perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkin-toon johtavassa koulutuksessa pääsy- tai soveltuvuuskokeen, opis-kelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella.

15 a §. (16.4.2015/421) Opiskelijaksi ottaminen pääsy tai soveltuvuuskokeen perusteella. Koulutuksen järjestäjä voi päättää, että otettaessa opiskelijoita käsi- ja taidete-ollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkin-toon, sirkusalan perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, opiskelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella. Tällöin ei sovelleta 4 §:ää, 5 §:n 2 ja 4 momenttia, 7—14 §:ää, 15 §:n 2 mo-menttia eikä 22 ja 23 §:ää.

A:lla 421/2015 lisätty 15 a § tulee voimaan 1.1.2016.

3 luku. Lukion oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen

16 §. Koulutustarjonnan kohdentaminen lukion oppimäärän suorittaneelle. Koulutuksen järjestäjä voi suunnata osan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnasta lu kion oppimäärän suorittaneille. Opetus- ja kulttuuriministeriö

voi tarvittaessa määrätä koulutustarjonnan tarkemmasta suuntaamisesta lukion oppimäärän suorittaneille.

17 §. Lukion oppimäärän suorittaneiden hakeutumisessa käytettävät todistukset. Lukion oppimäärän suorittanut käyttää hakeutumisessa lukion päättötodistusta tai suo-ritetusta International Baccalaureate-tutkinnosta (IB), Eurooppalaisesta ylioppilastutkinnosta (EB) tai Reife-prüfung-tutkinnosta (RP) saatua todistusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tutkintojen päät-tötodistusten arvosanat muunnetaan vastaamaan lukion päättötodistuksen arvosanoja seuraavasti:

1)EB-tutkinto Lukio9-10 108 97 86 75 63-4 52)IB-tutkinto Lukio7 (Excellent) 106 (Very good) 95 (Good) 84 (Satisfactory) 73 (Mediocre) 62 (Poor) 53)RP-tutkinto Lukio13-15 pistettä 1010-12 pistettä 97-9 pistettä 85-6 pistettä 73-4 pistettä 61-2 pistettä 5

Reifeprüfung-tutkinnon keskiarvo muunnetaan siten, että kokonaispistemäärä jaetaan 60:llä ja muunnetaan taulukon mukaan. Korotetut arvosanat otetaan huomi-oon, jos korotuksesta on erillinen, virallinen todistus.

18 §. Valintakriteerit. Lukion oppimäärän suoritta-neiden opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistemäärän ja hakijoiden esittämän hakutoive-järjestyksen perusteella.

Otettaessa lukion oppimäärän suorittaneita ammatil-liseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen hakijalle annetaan pisteitä:

1) yleisestä koulumenestyksestä;2) työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta toimin-

nasta;3) ammatillista koulutusta koskevasta 1. hakutoivees-

ta;4) sukupuolesta;5) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.3 momentti on kumottu A:lla 16.4.2015/421.A:lla 421/2015 kumottu 3 momentti tulee voimaan 1.1.2016.

Aiempi sanamuoto kuuluu:Otettaessa opiskelijoita tanssialan perustutkintoon, musiik-

kialan perustutkintoon sirkusalan perustutkintoon, kuvallisen il-maisun perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan koulutukseen hakijalle voidaan antaa lisäpisteitä 2 mo-mentissa säädettyjen valintakriteereiden lisäksi myös tutkinnon





alaan liittyvien aikaisempien opintojen, harrastusten tai muiden lisänäyttöjen perusteella.

Otettaessa opiskelijoita erityisenä koulutustehtävänä järjestettävään urheilijoiden ammatilliseen peruskoulu-tukseen hakijalla voidaan antaa urheilullisten ansioiden perusteella lisäpisteitä 2 momentissa säädettyjenvalinta-kriteerien lisäksi.

19 §. Valintapisteiden laskeminen. Hakijat asetetaan opiskelijaksi ottamisessa järjestykseen 18 §:n 2–4 mo-mentissa säädettyihin valintakriteereihin perustuvista valintapisteistä koostuvan yhteispistemäärän mukaisesti. Saman pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestyk-seen seuraavien perusteiden mukaisesti:

1) hakutoivejärjestys;2) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta saa-

tava pistemäärä;3) yleinen koulumenestys.Jos hakijoiden valintapistemäärä on yhtä suuri sen jäl-

keen, kun hakijat on asetettu järjestykseen 1 momentis-sa säädetyllä tavalla opiskelijaksi ottaminen tapahtuu sa-tunnaisjärjestyksessä.

20 §. Valintapisteet yleisestä koulumenestyksestä. Lukion oppimäärän suorittaneelle annetaan yleisestä koulume-nestyksestä pisteitä seuraavien oppiaineiden oppimää-rien arvosanojen aritmeettisen keskiarvon perusteella kahden desimaalin tarkkuudella: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elä-mänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matema-tiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede, liikunta, ter-veystieto, musiikki, kuvataide, filosofia ja psykologia.

Lukion oppimäärän suorittaneille annetaan yleisen koulumenestyksen perusteella pisteitä seuraavasti:

Keskiarvo pisteitä5,50–5,74 15,75–5,99 26,00–6,24 36,25–6,49 46,50–6,74 56,75–6,99 67,00–7,24 77,25–7,49 87,50–7,74 97,75–7,99 108,00–8,24 118,25–8,49 128,50–8,74 138,75–8,99 149,00–9,24 159,25–10,00 16

Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos korotuk-sesta on erillinen, virallinen todistus.

21 §. (16.4.2015/421) Valintapisteet työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, urheilullisten ansioiden sekä pääsy tai soveltuvuuskokeiden perusteella. Otettaessa lukion oppimäärän suorittaneita ammatilliseen peruskoulutuk-seen, työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, urhei-lullisten ansioiden sekä pääsy- tai soveltuvuuskokeiden osalta sovelletaan 12—15 ja 15 a §:ää.


21 §. Valintapisteet työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, aikaisempien opintojen, harrastusten ja muun lisänäytön, urheilullisten ansioiden sekä pääsy tai soveltuvuuskokeiden perusteella. Otettaessa lukion oppimäärän suorittaneita ammatilliseen peruskoulutuk-seen, sovelletaan työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, ai-kaisempien opintojen, harrastusten ja muun lisänäytön, urheilul-listen ansioiden sekä pääsy- tai soveltuvuuskokeiden osalta, mitä 12–15 §:ssä säädetään.

4 luku. Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuva valinta

22 §. Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan valinnan käyttöala. Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvaa valintaa voidaan käyttää siitä riippumatta, onko koulutus mukana ammatillisen koulutuksen ja lu-kiokoulutuksen yhteishakujärjestelmässä vai ei.

23 §. Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvan valinnan perusteet. Koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvien syiden perusteella ottaa enintään 30 prosenttia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiske-lijoista opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippu-matta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt sekä koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet.

Hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opin-noista tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun valintapis-temäärästä poiketaan.


24 §. (16.4.2015/421) Opetuskielen hallinnan osoittaminen. Hakijaa ei voida ottaa opiskelijaksi, jos hänellä ei ole riittävää valmiutta hakukohteen opetuskielen suulli-seen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen.

Jos hakijan äidinkieli on muu kuin hakukohteen ope-tuskieli, opetuskielen taito katsotaan riittäväksi, jos:

1) hakijalla on päättötodistus perusopetuksen oppi-määrästä, joka on suoritettu hakukohteen opetuskielellä suomeksi, ruotsiksi tai saameksi;

2) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 pe-rusopetuksessa A-kielen oppimäärän toisessa kotimai-sessa kielessä, joka on hakukohteen opetuskieli;

3) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 pe-rusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimää-rän kielessä, joka on hakukohteen opetuskieli;

4) hakija on suorittanut lukion oppimäärän tai yliop-pilastutkinnon hakukohteen opetuskielellä;

5) hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppi-määrän jossakin seuraavista äidinkieli ja kirjallisuus -op-piaineen oppimäärässä: suomi äidinkielenä, ruotsi äidin-kielenä, saame äidinkielenä, suomi toisena kielenä, ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille, suomi viittoma-kielisille, ja tämä kieli on hakukohteen opetuskieli;

6) hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppi-määrän toisessa kotimaisessa kielessä, joka on hakukoh-teen opetuskieli;

7) hakija on suorittanut yleisistä kielitutkinnoista an-netussa laissa (964/2004) tarkoitetun suomen tai ruotsin kielen tutkinnon kaikki osakokeet vähintään taitotasolla



3 tai julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitai-dosta annetussa laissa (424/2003) tarkoitetun valtionhal-linnon kielitutkinnon suomen tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnon vähintään taitotasolla tyy-dyttävä, ja tämä kieli on hakukohteen opetuskieli;

8) hakija on suorittanut hyväksytysti 24 a §:ssä tarkoi-tetun valtakunnallisen kielikokeen hakukohteen opetus-kielessä;

9) koulutuksen järjestäjä arvioi hakijan kielitaidon riittäväksi, kun hakukohteen opetuskieli on muu kuin suomi tai ruotsi.


24 §. Opetuskielen hallinnan osoittaminen. Jos hakijan äidinkieli on muu kuin opetuskieli, hakijan riittävät valmiudet opetuskie-len suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen selvitetään koulutuksen järjestäjän toimesta valtakunnallisesti yhtenäisellä kielikokeella.

Hakijan opetuskielen taito katsotaan kuitenkin riittäväksi, jos1) hakijalla on perusopetuksen päättötodistus, joka on suori-

tettu vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä (suomi, ruotsi tai saame);

2) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuk-sessa toisen kotimaisen A-kielen oppimäärän, joka on vastaanot-tavan oppilaitoksen opetuskieli;

3) hakija on suorittanut vähintään arvosanalla 7 perusopetuk-sen suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimäärän kielessä, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli;

4) hakija on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastut-kinnon vastaanottavan oppilaitoksen opetuskielellä;

5) hakija on suorittanut lukiokoulutuksen koko oppimäärän jossakin seuraavista: äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineen oppi-määrissä: suomi äidinkielenä, ruotsi äidinkielenä, saame äidin-kielenä, suomi toisena kielenä, ruotsi toisena kielenä, suomi saa-menkielisille, suomi viittomakielisille, joka on vastaanottavan op-pilaitoksen opetuskieli;

6) hakija on suorittanut lukiokoulutuksen toisen kotimaisen kielen koko oppimäärän, joka on vastaanottavan oppilaitoksen opetuskieli;

7) hakija on suorittanut yleisten kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen tutkinnon kaikki osakokeet vähintään taitotasol-la 3 tai hakija on suorittanut Valtionhallinnon kielitutkintojen suomen tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnon vähintään taitotasolla tyydyttävä;

Hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulu-tukseen sillä perusteella, että hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen.

24 a §. (16.4.2015/421) Valtakunnallinen kielikoe. Kun hakukohteen opetuskieli on suomi tai ruotsi, hakijan riittävät valmiudet opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen selvitetään valtakunnallisesti yhtenäisellä kielikokeella, jos hakijan äidinkieli on muu kuin opetus-kieli eikä hakija täytä 24 §:n 2 momentin 1—8 kohdas-sa säädettyjä edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjä kutsuu kaikki edellä tarkoitetut hakijat valtakunnalliseen kieli-

kokeeseen. Jos hakija on esittänyt hakemuksessaan useita hakutoiveita, hänet kutsutaan sen hakukohteen kieliko-keeseen, joka on hakutoiveissa järjestyksessä ensimmäi-nen.

Valtakunnallinen kielikoe katsotaan hyväksytysti suo-ritetuksi, jos kokeessa osoitettu kielitaito vastaa kielitai-don tasojen kuvausasteikon tasoa B1.1.

Opetushallitus vastaa valtakunnallisen kielikokeen kehittämisestä ja hallinnoinnista.

A:lla 421/2015 lisätty 24 a § tulee voimaan 1.1.2016.25 §. Opiskelijaksi ottamisen perusteista poikkeaminen.

Tämän asetuksen mukaisista opiskelijaksi ottamisen pe-rusteista voidaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätök-sellä tarvittaessa poiketa otettaessa opiskelijoita koulu-tukseen, jonka järjestämiseen on ammatillisesta koulu-tuksesta annetun lain 23 §:n mukainen kokeilulupa.



Tällä asetuksella kumotaan opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 26 päivänä helmikuuta 2002 annettu ope-tusministeriön asetus (167/2002) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran otettaes-sa opiskelijoita syksyn 2013 yhteishaussa tammikuussa 2014 alkavaan koulutukseen.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan otettaessa opiskelijoita vuonna 2013 alkavaan koulutukseen.

A:n 16.4.2015/421 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Sen 2 §, 3 §:n 1—3 momentti sekä 5 ja 9 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.

Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elo-kuuta 2016 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen mainit-tua ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovelletaan tämän asetuk-sen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, asetuksen 2 §:ää, 3 §:n 1—3 momenttia sekä 5 ja 9 §:ää sovelletaan otettaessa opis-kelijoita 1 päivänä elokuuta 2015 tai sen jälkeen alkavaan kou-lutukseen. Ennen mainittua ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.




Opetusministeriön asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista eduista tietopuolisen opetuksen aikana 9.8.2007/799

Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään ammatil-lisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) 39 §:n nojalla:

1 §. Päiväraha, perheavustus ja majoituskorvaus. Oppi-sopimuskoulutuksessa opiskelijalla on oikeus saada tie-topuolisen opetuksen aikana:

1) ansiomenetyksen korvauksena päivärahaa 15 euroa opetuspäivältä;

2) perheavustusta 17 euroa opetuspäivältä, jos opiske-lijalla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi;

3) majoituskorvausta 8 euroa opetuspäivältä, jos tieto-puolinen opetus järjestetään opiskelijan koti- tai oppiso-pimuspaikkakunnan ulkopuolella.

2 §. Matkakorvaus. Opiskelijalla on oikeus saada mat-kakorvausta tietopuolisen opetuksen alkaessa ja päätty-essä, jos yhdensuuntainen matka opetuspaikalle on yli 10 kilometriä, ja lisäksi kerran viikossa, jos opetus kestää yli viikon.

Erityisestä syystä 1 momentissa tarkoitettu korvaus voidaan maksaa päivittäin, jos opiskelija majoittuu ko-tonaan. Jos opiskelijalle korvataan päivittäiset matkakus-tannukset, hänellä ei ole oikeutta majoituskorvaukseen.

Matkakorvaus maksetaan vain kotimaassa tapahtu-vasta matkasta sekä halvimman matkustustavan mukaan opetuspaikan ja kodin tai oppisopimuspaikan välillä to-siasiallisen lähtö- ja paluupaikan mukaan.

3 §. Tutkintotilaisuus ja ammattiosaamisen näyttö. Opiskelijalla on oikeus saada tässä asetuksessa tarkoite-tut etuudet myös osallistuessaan näyttötutkinnon tutkin-totilaisuuteen tai ammattiosaamisen näyttöön.

4 §. Koti ja oppisopimuspaikkakunta. Tässä asetukses-sa kotipaikkakunnalla tarkoitetaan opiskelijan kotikun-talaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa ja oppisopi-muspaikkakunnalla työnantajan osoittaman työpaikan sijaintikuntaa, jossa opiskelija suorittaa käytännön työ-tehtäviin yhdistettyjä opintoja.

5 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2007.

Tällä asetuksella kumotaan oppisopimukseen kuulu-vista opintososiaalisista eduista tietopuoleisten opintojen aikana 27 päivänä marraskuuta 2001 annettu opetusmi-nisteriön asetus (1130/2001).

iv opiskeluhuolto 99

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §. Lain soveltamisala. Tässä laissa säädetään perus-opetuslaissa (628/1998) tarkoitetussa opetuksessa olevan oppilaan sekä lukiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetussa koulutuksessa olevan opiskelijan oikeudesta opiskelu-huoltoon.

Tätä lakia ei sovelleta:1) perusopetuslaissa tarkoitettuun aamu- ja iltapäivä-

toimintaan;2) perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettuun

oppilaaseen;3) lukiolain 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuun opis-

kelijaan eikä opiskelijaan, joka suorittaa lukio-opintoja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukai-sesti;

4) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 §:n 4 momentissa tarkoitettuun yksityisopiskelijaan;

5) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lais-sa (631/1998) tarkoitetussa koulutuksessa olevaan opis-kelijaan eikä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetussa oppisopimuskoulutuksessa olevaan opiskelijaan, jos oppisopimuskoulutuksena järjestetään näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavaa koulutusta tai sellaista lisäkoulutusta, joka ei johda tutkintoon.

Mitä tässä laissa säädetään opiskelijasta, koulutuksen järjestäjästä ja oppilaitoksesta, koskee myös perusope-tuslaissa tarkoitettua oppilasta, opetuksen järjestäjää ja koulua.

2 §. Lain tarkoitus. Tämän lain tarkoituksena on:1) edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hy-

vinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syn-tymistä;

2) edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettö-myyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitok-sen välistä yhteistyötä;

3) turvata varhainen tuki sitä tarvitseville;4) turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuolto-

palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu;5) vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johta-

mista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä.

3 §. Opiskeluhuollon kokonaisuus. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyyk-kisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä li-säävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto et-tä lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaeh-käisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisölli-senä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään.

Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskelu-huolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psyko-logi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluja opiskelutervey-denhuollon palvelut.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä so-siaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallise-na yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

4 §. Yhteisöllinen opiskeluhuolto. Yhteisöllisellä opiske-luhuollolla tarkoitetaan tässä laissa toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opis-kelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opis-keluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettö-myyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat.

Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työs-kentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien vi-ranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettä-vä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhtei-sön hyvinvoinnista.

5 §. Yksilökohtainen opiskeluhuolto. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan tässä laissa yksittäiselle opiskelijalle annettavia:

1) kouluja opiskeluterveydenhuollon palveluja;2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja;3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa; ja4) jäljempänä 10 §:ssä tarkoitettuja koulutuksen jär-

jestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja.Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteute-

taan 14 §:n 4 momentissa tarkoitetussa monialaisessa asiantuntijaryhmässä ja siitä laaditaan opiskeluhuolto-kertomus siten kuin 20 §:ssä säädetään.

6 §. Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto. Ope-tussuunnitelman mukaisella opiskeluhuollolla tarkoite-taan toimintaa, jonka avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksi-löllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppi-misympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään oppilaitosyhtei-sön hyvinvointia. Opetussuunnitelman mukaisen opis-keluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain op-pimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Opetuksen toteuttamisesta ja oppimi-sen tukitoimista säädetään tarkemmin koulutusta koske-vissa laeissa ja niiden perusteella laadituissa opetussuun-nitelmien perusteissa.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628




100 iv opiskeluhuolto

7 §. Opiskeluhuollon psykologi ja kuraattoripalvelut. Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskelu-huollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla:

1) edistetään kouluja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden lä-heisten kanssa;

2) tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia se-kä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.

Kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksis-ta annetun lain (272/2005) 6 §:n mukainen kelpoisuus. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, jolla on mainitun lain 3 §:n mukainen kelpoisuus sekä psykolo-gin palveluja.

8 §. Koulu ja opiskeluterveydenhuolto. Kouluterveyden-huollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 §:n mukaista kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluter-veydenhuollolla mainitun lain 17 §:n mukaista opiske-luterveydenhuoltoa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Terveydenhuoltolain mukaisilla kouluja opiskeluter-veydenhuollon palveluilla:

1) edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvin-vointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turval-lisuutta;

2) edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kas-vua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä;

3) tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin.

Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Opiskeluter-veydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaan-hoitopalvelut, jotka on järjestettävä yhtenäisenä koko-naisuutena.

2 luku. Opiskeluhuollon järjestäminen

9 §. Järjestämisvastuu. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuol-tosuunnitelma toteutuu. Koulutuksen järjestäjän on jär-jestettävä opiskeluhuolto yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vas-tuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskelu-huollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.

Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alu-eellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutus-ta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Oppi-laitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää psyko-logi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei kou-lutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuk-sellaan. Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea koulutuk-sen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjes-tämisessä. Ulkomailla sijaitseva koulutuksen järjestäjä

vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä omille opiskelijoilleen. (30.12.2014/1409)

Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa kouluja opiskelu-terveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolaissa säädetyn mukaisesti.

Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opis-keluhuolto, jota opetukseen tai koulutukseen osallistu-minen edellyttää. Opiskeluterveydenhuolto on opiske-lijalle maksutonta lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja.

10 §. Opetuksen ja koulutuksen tueksi järjestettävät sosiaali ja terveyspalvelut erityisoppilaitoksissa. Sen estä-mättä mitä yksityisestä terveydenhuollosta annetus-sa laissa (152/1990) säädetään, perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitettu opetuksen järjestäjä, jonka tehtävänä on opetuksen järjestäminen vaikeimmin vammaisille lapsille sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettu koulutuksen järjestäjä saavat opetuksen ja koulutuksen tueksi järjestää opiskelijoilleen terveydenhuollon palveluja. Koulutuksen järjestäjän on tehtävä aluehallintovirastolle ilmoitus, joka sisältää yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetut tiedot. Toiminnasta vastaa koulutuksen järjestäjän nimeämä terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka tulee olla mainitussa 4 §:ssä tarkoitetun lupaviran-omaisen hyväksymä.

Yksityisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä ja siihen liittyvästä ilmoitusmenettelystä säädetään yksityisistä so-siaalipalveluista annetussa laissa (922/2011).

Sen lisäksi mitä tässä pykälässä säädetään, 1 momen-tissa mainittujen oppilaitosten opiskelijoilla on oikeus tässä laissa säädettyyn opiskeluhuoltoon.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen järjes-täjän on huolehdittava siitä, että 1 ja 2 momentissa tar-koitettuja opiskeluhuollon tehtäviä hoitavien käytössä on sellaiset tietojenkäsittelypalvelut, jotka mahdollistavat tehtävissä syntyvien tietojen asianmukaisen käsittelyn ja tallentamisen erillisiin edellä tarkoitettujen ammatti-henkilöiden käyttöä varten ylläpidettäviin opiskeluhuol-lon osarekistereihin.

11 §. Tiedottamis ja ohjausvelvollisuus. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijoilla ja heidän huolta-jillaan on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytet-tävissä olevasta opiskeluhuollosta.

Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja.

12 §. Opiskeluhuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Lastensuojelulain (417/2007) 12 §:ssä tarkoi-tettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava:

1) opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteutta-mistavan keskeiset periaatteet;

2) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettä-vissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalve-luista sekä tuki- ja erityisopetuksesta;

3) toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskelu-huoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea;

4) tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista.







13 §. Opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestä-jä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arvi-ointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtai-nen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhtei-nen. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun 12 §:ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelma on tarkistettu.

Opiskeluhuoltosuunnitelmaan on kirjattava:1) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytet-

tävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista;2) oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opis-

keluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien jär-jestämiseksi;

3) yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja mui-den opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa;

4) suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkival-lalta, kiusaamiselta ja häirinnältä;

5) toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteut-tamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta).

Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteis-sa tai muussa määräyksessä määräykset opiskeluhuolto-suunnitelman laatimisesta. (3.10.2014/791)

Koulutuksen järjestäjän on seurattava oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista.

14 §. Opiskeluhuoltoryhmät. Koulutuksen järjestäjä-kohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, ke-hittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monia-lainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuollon oh-jausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulu-tuksen järjestäjän yhteinen taikka sille asetetut tehtävät voi hoitaa muu tehtävään soveltuva ryhmä.

Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehit-tämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monia-lainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilai-toskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja.

Muilta osin koulutuksen järjestäjä päättää yhteistyössä opiskeluhuollon palveluja tuottavien tahojen kanssa tar-kemmin opiskeluhuoltoryhmien kokoonpanosta, tehtä-vistä ja toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmät voivat tarvittaessa kuulla asiantuntijoita.

Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tu-en tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asian-tuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudes-taan vastuuhenkilön.

Kun käsitellään yksittäistä opiskelijaa koskevaa asiaa tai opiskelijaryhmää koskevaa asiaa siten, että yksittäis-ten opiskelijoiden henkilöllisyys on tunnistettavissa, on otettava huomioon, mitä 18 ja 19 §:ssä säädetään.

Edellä 4 momentissa tarkoitetun asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saami-aan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuol-toon liittyvään tehtävään.

3 luku. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen

15 §. Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi ja kuraattoripalveluja. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psyko-login tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työ-päivänä.

Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on jär-jestettävä opiskelijalle 1 momentissa tarkoitetulla taval-la myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhtey-denoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lap-sia ja nuoria tukevaa toimintaa.

16 §. Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi ja kuraattoripalvelujen saamiseksi. Jos oppilaitoksen tai opiskelu-huollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvai-keuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien eh-käisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuol-lon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai ku-raattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedos-saan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mah-dollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa.

Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu, joka am-matillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tu-en tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin.

Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto tässä pykälässä säädetystä yhteyden-otosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

17 §. Terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus koulu ja opiskeluterveydenhuollossa. Terveydenhoitajan työ-aika kouluja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettä-vä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveyden-hoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta.

Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada ar-kipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluter-veydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai ham-maslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on jär-jestettävä terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisesti.

18 §. Opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa asema opiskeluhuollossa. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteis-työssä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiske-lijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomi-oon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hä-nen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.


Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomi-oon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökoh-taiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osal-listumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsitte-lyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiske-luhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveyden-huollon ammattihenkilö.

Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttä-mästä opiskeluhuollon palveluja.

19 §. Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuolto asian käsittely. Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perus-tuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen.

Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opis-keluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäi-sesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan.

Edellä 14 §:n 4 momentissa tarkoitetun monialai-sen asiantuntijaryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyy-tää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa sa-lassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toimin-nan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 mo-mentissa säädetään. (30.12.2014/1409)

20 §. Opiskeluhuollon kertomukset. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tar-peelliset tiedot kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin siten kuin tässä pykälässä säädetään. Tässä laissa ei sää-detä sellaisista opiskelijoita koskevista tiedoista, joita tal-lennetaan oppilas- tai opiskelijarekistereihin opetuksen tai koulutuksen järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä muut opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon am-mattihenkilöt kirjaavat opiskelijan yksilötapaamiset po-tilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin, joiden käsittelystä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 12 §:ssä ja sen nojalla annetuis-sa säännöksissä. Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot opiskeluhuol-lon kuraattorin asiakaskertomukseen, joiden käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuk-sista annetussa laissa (812/2000).

Kun 14 §:ssä tarkoitetussa opiskeluhuollon monialai-sessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiske-lijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteut-tavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskelu-huollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta vält-tämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuolto-kertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä.

Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muo-toon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yk-sittäisen opiskelijan:

1) nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huolta-jan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot;

2) asian aihe ja vireillepanija;3) opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut

toimenpiteet;4) tiedot asian käsittelystä monialaisen asiantuntija-

ryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, pää-tösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;

5) toteutetut toimenpiteet;6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hä-

nen ammattitai virka-asemansa.(30.12.2014/1409)Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen

sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

21 §. Opiskeluhuollon rekisterit. Koulutuksen järjestäjä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Re-kisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa mo-nialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laaditta-vat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liitty-vissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Rekisterinpitäjän on nimettävä rekis-terille vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö määrittelee tapaus-kohtaisesti käyttöoikeudet sanottuun rekisteriin tallen-nettaviin tietoihin.

Edellä 20 §:n 2 momentissa tarkoitetut potilasasia-kirjat tallennetaan potilasrekisteriin, jonka rekisterinpi-täjänä toimii palvelun järjestänyt kunnan toimielin tai 10 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa koulutuksen järjestäjä. Edellä 20 §:n 2 momentissa tarkoitetut opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukset tallennetaan opiskelu-huollon kuraattorin asiakasrekisteriin, jonka rekisterin-pitäjänä toimii palvelun järjestänyt kunnan toimielin tai 10 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa koulutuksen järjestäjä.

Jos koulutuksen järjestäjä toimii opiskeluhuollon po-tilasrekisterin tai opiskeluhuollon kuraattorin asiakas-rekisterin rekisterinpitäjänä, sen on nimettävä kyseisen alan ammattihenkilö vastuuhenkilöksi huolehtimaan sa-nottuun toimintaan liittyvien tietojen rekisterinpidosta. Tässä ja 1 momentissa tarkoitettu vastuuhenkilö päättää myös vastaamaansa rekisteriin sisältyvien tietojen luo-vuttamisesta tilanteissa, joissa niitä pyytävällä on lakiin perustuva oikeus tiedon saantiin. Koulutuksen järjestäjä ei saa käyttää tässä pykälässä tarkoitettuun rekisteriin si-sältyviä tietoja muuhun tarkoitukseen kuin kyseisen yk-silökohtaisen opiskeluhuollon palvelun järjestämiseen ja toteuttamiseen, ellei laissa muuta säädetä.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, opiskeluhuol-lon rekistereihin tallennettavien tietojen käsittelystä sää-detään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja henkilötietolaissa (523/1999).

Tässä laissa tarkoitettuihin rekistereihin sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa tietoon oikeutetulle teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen teknisen käyttöyhteyden






avaamista tietoja luovuttavan on varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

22 §. Opiskeluhuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapito. Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuun opis-keluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toimin-nan julkisuudesta annetun lain 24 §:ssä säädetään.

Oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihen-kilöt taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat am-mattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteu-tukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja kou-lutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet eivät saa antaa sivullisille yksilökohtaisen opiskeluhuol-lon asiakirjoihin sisältyviä tai muuten tietoonsa saamia yksittäistä opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos siihen ei ole:

1) asianomaisen henkilön tai, ellei hänellä ole edel-lytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen laillisen edustajansa kirjallista, yksilöityä suostu-musta; taikka

2) tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä.Sivullisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu asi-

anomaisen opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden salas-sapitovelvoitteista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 22 §:ssä (asiakirjasalaisuus) ja 23 §:ssä (vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto).

23 §. Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista. Opiskelu-huoltoa koskevista salassapitovelvoitteista voidaan poi-keta siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 7 luvussa säädetään, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestä-miseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovel-vollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomai-selle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilö-kohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttami-seksi.

Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyk-siä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus sii-hen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siir-tää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta.


4 luku. Ohjaus ja valvonta

24 §. Valtakunnallinen ohjaus. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä opiskeluhuollon keskeisistä periaatteis-ta ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoit-teista päätetään osana opetussuunnitelman perusteita tai muussa määräyksessä siten kuin perusopetuslain 14 §:ssä, lukiolain 10 §:ssä ja ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetun lain 37 a §:ssä säädetään. (3.10.2014/791)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa ja kehittää yh-teistyössä Opetushallituksen kanssa 7 ja 8 §:ssä tarkoi-tettuja opiskeluhuoltopalveluja.

25 §. Opiskeluhuollon seuranta ja arviointi. Opetushal-litus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraavat yh-teistyössä opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuut-ta valtakunnallisesti.

Koulutuksen järjestäjän on arvioitava opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä kunnan ope-tustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä osal-listuttava ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan ar-viointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset on julkistettava.

Koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten es-tämättä pyynnöstä toimitettava opetushallintoviran-omaiselle sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle opiskeluhuollon valtakunnallisessa arvioinnissa, kehit-tämisessä, tilastoinnissa ja seurannassa tarvittavat tiedot.

26 §. Opiskeluhuollon valvonta. Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetus-toimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuol-lon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.

Tämän lain 7 ja 8 §:ssä säädettyjen opiskeluhuollon palvelujen ohjauksesta ja valvonnasta säädetään lisäksi sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 §:ssä ja kansanterveys-lain (66/1972) 2 §:ssä.

Aluehallintovirastolla on oikeus oma-aloitteisesti ot-taa tutkittavaksi, onko koulutuksen järjestäjä järjestänyt 6 §:ssä säädetyn opetussuunnitelman mukaisen opiske-luhuollon tämän lain mukaisesti.


27 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014.

28 §. Siirtymäsäännökset. Opetushallituksen on uudis-tettava opetussuunnitelmien perusteet tämän lain mu-kaisiksi siten, että koulutuksen järjestäjät voivat ottaa tä-män lain mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön 1 päi-vänä elokuuta 2014.

Sen estämättä, mitä 7 §:n 2 momentissa säädetään, henkilö, joka tämän lain voimaantullessa on hoitanut vir-ka- tai työsuhteessa kuraattorin tehtäviä vähintään kaksi vuotta välittömästi ennen tämän lain voimaan tuloa, voi jatkaa tehtävien hoitamista tässä virka- tai työsuhteessa niin kauan kuin tämä virka- tai työsuhde jatkuu keskey-tyksettä. Jos tällainen henkilö on hoitanut näitä tehtäviä alle kaksi vuotta, hän voi jatkaa tehtävien hoitamista täs-sä virka- tai työsuhteessa 31 päivään heinäkuuta 2018.

HE 67/2013, SiVM 14/2013, EV 218/2013





Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten

ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 6.4.2011/338

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään terveydenhuoltolain (1326/2010) 23 §:n nojalla:


1 §. Asetuksen tarkoitus. Tämän asetuksen tarkoitukse-na on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perhei-den sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja ter-veystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhte-näisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa.

2 §. Soveltamisala. Tätä asetusta sovelletaan tervey-denhuoltolain (1326/2010) 15, 16, ja 17 §:ssä tarkoitet-tuihin neuvolapalveluihin, kouluja opiskeluterveyden-huollon palveluihin sekä lasten ja nuorten ehkäisevään suun terveydenhuoltoon.

3 §. Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat. Terveydenhuoltolain 23 §:ssä tarkoitettuja oppilaitoksia, joiden opiskelijoille kunnan on järjestettävä opiskeluter-veydenhuollon palvelut, ovat:

1) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut oppilaitokset;

2) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetut oppilaitokset;

3) lukiolaissa (629/1998) tarkoitetut oppilaitokset;4) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 2

§:n 3 ja 5 momentissa tarkoitetut oppilaitokset;5) ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitetut

korkeakoulut;6) yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä tarkoitetut yliopis-

tot;7) poliisikoulutuksesta annetussa laissa (68/2005) tar-

koitetut poliisialan oppilaitokset;8) rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa

laissa (1316/2006) tarkoitetut oppilaitokset;9) Maanpuolustuskorkeakoulu muita kuin upseerin

virkaan vaadittavia sotatieteellisiä ja sotilasammatillisia opintoja opiskelevien opiskelijoiden osalta; sekä

10) pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006) tar-koitetut pelastusopistot ja pelastuslain (468/2003) 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut pelastusalan ammatillista pe-ruskoulutusta antavat oppilaitokset.

Oppilaitoksen opiskelijana pidetään 1 momentis-sa tarkoitetun oppilaitoksen opiskelijaa, joka opiskelee opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oi-keuttavassa koulutuksessa.

Kunta voi järjestää opiskeluterveydenhuollon muulle-kin kuin 2 momentissa tarkoitetulle opiskelijalle.

4 §. Palvelujen järjestäminen. Kunnan kansanterveys-työstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäi-

nen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, kouluja opis-keluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäiseväl-le suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laaditta-va yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa.

Terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin. Terveystarkastukset ja terveysneuvonta on järjestettävä tarpeen mukaan moniammatillisesti.

Terveystarkastuksissa ja -neuvonnassa saatuja seuran-tatietoja kunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista on käytettävä palvelujen suunnittelussa.

2 luku. Terveystarkastusten sisältö ja määrä

5 §. Terveystarkastukset. Kunnan on järjestettävä mää-räaikaisia terveystarkastuksia kaikille ennalta määritel-tyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuu-luville sekä yksilöllisestä tarpeesta johtuvia terveystar-kastuksia. Terveydenhoitajan, kätilön, lääkärin, hammas-lääkärin, suuhygienistin tai hammashoitajan on pyrittävä selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista pois-jäävien tuen tarve. Terveystarkastuksen voi tehdä tervey-denhoitaja, kätilö tai lääkäri. Laajan terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja tai kätilö yhteistyössä lääkärin kanssa. Suun terveystarkastuksen voi tehdä hammaslää-käri, suuhygienisti tai hammashoitaja.

6 §. Terveystarkastuksen sisältö. Terveystarkastuksessa on selvitettävä tarkastettavan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haas-tattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muil-la menetelmillä. Perheen hyvinvointia selvitetään haas-tattelulla. Tarkastettavien toivomukset ja mielipiteet on selvitettävä ja otettava huomioon kehitystason edellyt-tämällä tavalla.

Arvio terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutki-muksen, tuen ja hoidon tarpeesta on tehtävä yhdessä tar-kastettavan ja tämän ikävaiheen mukaisesti myös huolta-jien kanssa. Tarvittaessa tehdään yksilöllinen hyvinvoin-ti- ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa.

7 §. Laajan terveystarkastuksen sisältö. Lasta odottavan perheen laajassa terveystarkastuksessa äidin ja sikiön ter-veydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvin-vointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä.

Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan laajaan terveys-tarkastukseen sisältyy lapsen vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on tarpeellista lapsen terveyden- ja sairaanhoi-


don tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestä-miseksi ja toteuttamiseksi.

Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveys-tarkastukseen sisällytetään päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviyty-misestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa ja opettajan ar-vio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia tervey-den- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.

Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luok-ka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpi-teiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja.

8 §. Suun terveystarkastuksen sisältö ja terveystarkastuksen tekijä. Suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tar-vittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma.

Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun tervey-dentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuol-lon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muil-la menetelmillä. Alle kouluikäisien suun terveystarkas-tuksen tekee suuhygienisti tai hammashoitaja ja tarpeen mukaan hammaslääkäri. Oppilaan suun määräaikaistar-kastuksen tekee hammaslääkäri, suuhygienisti tai täy-dennyskoulutuksen saanut hammashoitaja. Oppilaiden suun terveystarkastuksiin sisältyy aina myös hammaslää-kärin tutkimuksia, jotka kohdennetaan tarpeen mukaan. Lisäksi tehdään tarvittaessa erikoisalakohtaisia suun tut-kimuksia.

Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauk-siin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun tervey-denhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset.

9 §. Määräaikaiset terveystarkastukset. Kunnan on jär-jestettävä:

1) lasta odottavalle perheelle vähintään yksi laaja ter-veystarkastus;

2) lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vä-hintään yhdeksän terveystarkastusta; terveystarkastuk-siin sisältyy kuusi terveydenhoitajan terveystarkastusta, kaksi terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistä terveystar-kastusta lapsen ollessa 4–6 viikon ja 8 kuukauden ikäi-nen sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä;

3) lapselle tämän ollessa 1–6 vuoden ikäinen vähin-tään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja ter-veystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä; yhteen terveystarkastukseen on sisällytettävä terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta;

4) oppilaalle terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla; ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluo-kalla tarkastuksen on oltava laaja;

5) opiskelijalle, joka opiskelee 3 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai 10 kohdassa tarkoitetussa muussa kuin ammattikorkeakoulututkin-toon johtavassa koulutuksessa, ensimmäisenä opiskelu-vuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, jollei lääkä-rintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yh-teydessä; lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on eri-tyisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn

selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi;

6) opiskelijalle, joka opiskelee 3 §:n 1 momentin 5–9 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai 10 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa ammattikorkeakoulutut-kintoon johtavassa koulutuksessa, ensimmäisenä opiske-luvuonna terveyskysely, jonka perusteella tehdään tarvit-taessa terveystarkastus.

Oppilaalle kahdeksannella vuosiluokalla tehtävässä laajassa terveystarkastuksessa on arvioitava oppilaan eri-tyiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kan-nalta sekä suunniteltava tarvittavat tukitoimet.

10 §. Määräaikaiset suun terveystarkastukset. Kunnan on järjestettävä:

1) ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle vähin-tään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio;

2) alle kouluikäiselle lapselle suun terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias;

3) oppilaalle suun terveystarkastus ensimmäisellä, vii-dennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla;

4) opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvon-nan ja palvelujen tarve.

11 §. Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa. Kun-nan on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti tämän terveydentilan toteamista varten seuraavat erikoistutki-mukset:

1) asianomaisen alan erikoislääkärin tekemä näön tai kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä muut tarvittavat tutkimukset;

2) lasten- tai nuorisopsykiatrin tekemä tutkimus mie-lenterveyden selvittämiseksi; ja

3) psykologin tekemä tutkimus.12 §. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja

turvallisuus. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveel-lisyys ja turvallisuus on tarkastettava yhteistyössä oppi-laitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettu-jen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain.

13 §. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukai-nen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos alle kouluikäisessä lapsessa, oppilaassa, opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jot-ka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä.

Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamisek-si on tarvittaessa järjestettävä lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Lisäksi on laadittava hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Suunnitelman toteutumista on seurattava ja arvioitava. Erityisen tuen tarpeen arvioimi-seksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa myös tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuol-lon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken.


3 luku. Terveysneuvonta

14 §. Yhteinen terveysneuvonta. Kunta toteuttaa ter-veydenhuoltolain 13 §:ssä tarkoitettua terveysneuvontaa asukkaiden yksilöllisen tarpeen ja kehitysvaiheen mu-kaisesti yhteistyössä yksilön ja perheen kanssa siten, että se tukee voimavarojen vahvistumista, tiedon soveltamis-ta käytäntöön ja vastuun ottamista omasta terveydestä. Terveysneuvonnan on sisällettävä näyttöön perustuvaa tietoa. Terveysneuvonta voidaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmässä ja yhteisöllisesti.

Terveysneuvonnan on tuettava vanhemmaksi kasva-mista ja parisuhdetta sekä edistettävä perheen sosiaalis-ta tukiverkostoa. Sen on myös tuettava yksilön ja hänen perheensä terveyden, mukaan lukien mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä vähin-tään seuraavilla alueilla:

1) kasvu, psykososiaalinen ja fyysinen kehitys;2) ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys

terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitse-mus, liikunta, painon hallinta, suun terveys ja seksuaali-terveys mukaan lukien raskauden ehkäisy;

3) lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tu-pakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön eh-käisy;

4) kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy;

5) soveltuvin osin sosiaaliturva sekä sosiaali- ja ter-veyspalvelut.

15 §. Täydentävä terveysneuvonta. Ensimmäistä las-taan odottavalle perheelle on järjestettävä moniamma-tillisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa. Ensimmäistä lastaan odot-tavan perheen tai ensimmäisen lapsensa saaneen perheen luokse on tehtävä kotikäynti. Muita kotikäyntejä on jär-jestettävä tarpeen mukaan.

Lasta odottavan perheen terveysneuvontaa on tarjot-tava molemmille vanhemmille. Sen tulee antaa tietoa raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä, synnytykses-tä ja lapsen hoidosta sekä odotusaikaan ja synnytykseen mahdollisesti liittyvistä mielenterveyden muutoksista. Neuvonnan on tuettava lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta sekä äidin voimavaroja imet-tää.

Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan ja hänen per-heensä terveysneuvonnan on tuettava lapsen kehitys-tä, huolenpitoa ja kasvatusta sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Lisäksi on tuettava vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta.

Oppilaan ja opiskelijan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää fyysistä toimintakykyä ja mie-lenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. Lisäksi opiskelijalle on annettava tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä sekä työhön ja ammattiin liittyvistä tervey-dellisistä vaaratekijöistä.

16 §. Ehkäisy ja muu seksuaaliterveysneuvonta. Alle kouluikäisen lapsen, oppilaan ja opiskelijan seksuaalis-

ta kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta on sisälly-tettävä terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti. Neuvonta raskau-den ehkäisystä ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat neuvolan sekä kouluja opiskeluterveydenhuollon palve-luihin. Neuvontaa voi järjestää myös muiden palvelujen osana.

4 luku. Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden

järjestäminen opiskelijoille

17 §. Terveyden ja sairaanhoitopalvelut. Opiskelu-terveydenhuoltoon kuuluvia terveydenhuoltolain 17 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja terveyden- ja sai-raanhoitopalveluja ovat 2 ja 3 luvussa säädettyjen ter-veystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi:

1) mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus;

2) seksuaaliterveyttä edistävät palvelut, jotka sisältävät seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskevan neuvonnan, he-delmättömyyden ehkäisyn, seksuaalisen ja sukupuolisen suuntautumisen tukemisen, sukupuolitautien torjunnan ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyn sekä seksuaalitervey-teen liittyvän muun neuvonnan ja tarvittaessa jatkohoi-toon ohjauksen;

3) suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät ter-veysneuvonnan, suun- ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveyden-huollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteel-la laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman;

4) muut perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaan-hoidon palvelut sekä jatkohoitoon ohjaus.

Opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäi-sevän toiminnan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelu-jen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, jonka on edistettävä opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiske-lukykyä.


18 §. Lastensuojelulain mukaiset velvollisuudet. Lasten-suojelun tarpeen selvittämistä koskevasta ilmoitusvelvol-lisuudesta, lastensuojelutarpeen arvioimista koskevas-ta pyynnöstä, ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta, lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamisesta ja edistä-misestä kunnan viranomaisten yhteistyönä sekä suunni-telman laatimisesta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edis-tämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämi-seksi säädetään lastensuojelulaissa (417/2007).

19 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivä-nä toukokuuta 2011.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä ase-tuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

v taiteen perusopetus 107

Laki taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633

1 §. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusope-tus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaises-ti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen ope-tusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilli-seen ja korkea-asteen koulutukseen.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

2 §. Koulutuksen järjestäjät. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta.

Asianomainen ministeriö voi myöntää kuntayhtymäl-le, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta.

Taiteen perusopetusta voidaan, sen mukaan kuin mi-nisteriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa.

Tässä laissa tarkoitettua koulutusta järjestetään mu-siikkioppilaitoksissa tai muissa taiteen perusopetusta an-tavissa oppilaitoksissa taikka muulla tavoin.

3 §. Koulutuksen järjestämislupa. Edellä 2 §:n 2 mo-mentissa tarkoitetun luvan myöntämisen edellytykse-nä on, että opetus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Luvassa määrätään kunnat, joissa opetusta järjeste-tään, opetuskieli, taiteenala sekä muut opetuksen järjes-tämiseen liittyvät ehdot. Muutoksesta järjestämislupaan päättää asianomainen ministeriö.

Ministeriö voi peruuttaa opetuksen järjestämistä kos-kevan luvan, jos opetus ei täytä 1 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai opetus järjes-tetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä.

Opetuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettamises-ta valtion oppilaitoksessa päättää ministeriö noudattaen soveltuvin osin, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään.

4 §. Yhteistyö ja koulutuksen hankkiminen. Koulutuk-sen järjestäjä voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut myös yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tai hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä taikka sää-tiöltä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankki-mat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.

5 §. Opetussuunnitelma. Opetushallitus päättää tai-teenaloittain taiteen perusopetuksen tavoitteista ja kes-keisistä sisällöistä (opetussuunnitelman perusteet). Ope-tussuunnitelman perusteet voivat sisältää erilaajuisia op-pimääriä.

Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä kullekin tai-teenalalle opetussuunnitelma.

6 §. Oppilaaksi ottaminen. Oppilaaksi ottamisesta päättää koulutuksen järjestäjä. Hakijoihin on sovelletta-va yhdenvertaisia valintaperusteita.

Muu koulutuksen järjestäjä kuin valtion oppilaitos voi tehdä yhden tai useamman kunnan tai muun kou-lutuksen järjestäjän kanssa sopimuksen oppilaiden otta-misesta. Oppilaaksiotossa edellytetyn tietoja taitotason

taikka valmiudet täyttäville, sopimuksessa tarkoitetuille tai kunnan järjestämässä koulutuksessa omasta kunnas-ta tuleville hakijoille voidaan 1 momentin estämättä an-taa etusija oppilaaksiotossa. Edellä tarkoitettuja hakijoi-ta, joille annetaan etusija oppilaaksiotossa, saa olla kui-tenkin enintään puolet kulloinkin otettavista oppilaista. (31.5.2000/518)

7 §. (30.12.2013/1301) Koulutuksen arviointi. Koulu-tuksen arvioinnin tarkoituksena on tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.




nöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.8 §. Oppilasarviointi. Oppilaan arvioinnilla pyritään

ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan työsken-telyä tulee arvioida monipuolisesti.

Oppilaan arvioinnista ja todistukseen merkittävistä tiedoista päättää opetushallitus.

9 §. Henkilöstö. Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjes-tetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla toi-minnasta vastaava rehtori.

Koulutuksen järjestäjällä tulee olla koulutuksen järjes-tämistapa huomioon ottaen riittävä määrä opettajanvir-koja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuk-sen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henki-lökuntaa.

Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista sääde-tään valtioneuvoston asetuksella. Aluehallintovirasto voi erityisestä syystä myöntää rehtorin kelpoisuusvaatimuk-sista erivapauden. Yliopisto voi yksittäistapauksessa to-deta henkilön kelpoiseksi antamaan opetusta. Yliopisto-jen antamasta kelpoisuustodistuksesta säädetään valtio-neuvoston asetuksella. (22.12.2009/1447)

10 §. (7.8.2015/957) Muutoksenhaku. Oppilas voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää arvioinnin suorittanutta opettajaa tai opettajia uusimaan arvioinnin. Jos oppilas on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, oppilas voi pyytää arviointiin oikaisua rehtorilta. Arvioinnin oi-kaisua koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta va-littamalla.

Päätökseen, joka koskee 12 §:ssä tarkoitettua oppilas-maksua ja oppilaaksi ottamista, saa vaatia oikaisua alue-hallintovirastolta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa ha-kea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Oppilaaksi ottamista kos-keva valitus tulee käsitellä kiireellisenä. Hallinto-oikeu-

108 v taiteen perusopetus

den edellä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muu-tosta valittamalla.

Oppilaaksi ottamista koskevat oikaisuvaatimus ja va-litus tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu oppilaalle taikka hänen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalle tiedoksi.


10 §. Muutoksenhaku. Päätökseen, joka koskee 12 §:ssä tarkoi-tettua oppilasmaksua, haetaan muutosta valittamalla lääninoike-udelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Päätökseen, joka koskee oppilaaksi ottamista, haetaan muutos-ta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hallintolainkäyt-tölaissa säädetään. Valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu oppilaalle tai hänen huoltajalleen tiedoksi. Valitus tulee käsitellä kiireellisenä. (22.12.2009/1447)

Oikaisun hakemisesta oppilaan suoritusten arviointiin sääde-tään asetuksella. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.

11 §. (29.12.2009/1708) Valtionosuus. Kunta, joka jär-jestää taiteen perusopetusta, saa valtionosuutta kunnan asukasmäärän mukaan siten kuin kunnan peruspalvelu-jen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) sää-detään.

Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulle koulutuksen järjestäjälle myönnetään valtionosuutta laskennallisten opetustuntien määrän mukaan. Kunnalle voidaan sen li-säksi, mitä 1 momentissa säädetään, myöntää oikeus saa-da valtionosuutta opetustuntien määrän mukaan. Oikeu-den myöntämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä 3 §:ssä koulutuksen järjestämisluvasta säädetään. Tässä momentissa tarkoitetun koulutuksen valtionosuudesta on voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-sesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään.

Koulutuksen järjestäjälle voidaan myöntää valtion-avustusta valtion talousarvioon otetun määrärahan ra-joissa siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukses-ta annetussa laissa säädetään. Valtionavustusta voidaan myöntää myös investointeihin siten kuin valtionavustus-laissa (688/2001) säädetään. Valtionapuviranomaisena investointiavustuksia koskevissa asioissa on aluehallinto-virasto. (30.12.2014/1415)

12 §. Oppilailta perittävät maksut. Oppilailta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. Koulutuksen jär-jestäjänä toimiva kunta voi määrätä omasta kunnasta tu-levalta oppilaalta perittävän maksun erisuuruiseksi kuin muulta oppilaalta perittävän maksun. Lisäksi jos muu koulutuksen järjestäjä kuin valtion oppilaitos on tehnyt yhden tai useamman kunnan tai muun koulutuksen jär-jestäjän kanssa sopimuksen koulutuksen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten jakamisesta, voidaan oppilas-maksut määrätä erisuuruisiksi sopimuksen piiriin kuulu-vien ja muiden oppilaiden osalta. (31.5.2000/518)

Jos 1 momentissa tarkoitettua maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä erä-päivästä siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään.





1) taiteen perusopetuksesta 15 päivänä toukokuuta 1992 annettu laki (424/1992); sekä

2) musiikkioppilaitoksista 7 päivänä huhtikuuta 1995 annettu laki (516/1995).


15 §. Koulutuksen järjestämislupaa ja toimielimiä koskeva siirtymäsäännös. Musiikkioppilaitoksista annetun lain nojalla tämän lain voimaan tullessa toimivat oppilai-tokset jatkavat tässä laissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun kou-lutuksen järjestäjinä. Asianomainen ministeriö päättää tarvittaessa mainitun lain nojalla myönnetyn ylläpitä-misluvan muuttamisesta 3 §:n 2 momentin, ammatilli-sesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n 2 momentin ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaiseksi koulutuksen järjestämisluvaksi tai 11 §:n 3 momentin mukaiseksi valtionosuutta koskevak-si päätökseksi.

Edellä 14 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojal-la asetetut toimielimet jatkavat toimikautensa loppuun, jollei koulutuksen järjestäjä toisin päätä. Toimielimen kokoonpanoon ja jäsenten valintaan sovelletaan toimi-kauden loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

16 §. Henkilöstöä ja opetussuunnitelmia koskeva siirtymäsäännös. Musiikkioppilaitoksista annetun lain nojalla toimivien musiikkioppilaitosten viran- ja toimenhaltijat sekä tuntiopettajat jatkavat tämän lain voimaan tullessa aikaisemmissa tehtävissään.

Edellä 14 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojal-la annetut opetussuunnitelman perusteet ovat voimassa siihen saakka, kunnes niistä päätetään tämän lain mu-kaisesti.

Opetuksessa voidaan noudattaa 14 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla hyväksyttyjä opetussuunnitel-mia, kunnes koulutuksen järjestäjä hyväksyy tämän lain mukaisen opetussuunnitelman.

v taiteen perusopetus 109

Asetus taiteen perusopetuksesta 6.11.1998/813

Opetusministerin esittelystä säädetään taiteen perusopetuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (633/1998) nojalla:

1 §. Oppimäärät. Taiteen perusopetuksesta annetun lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuja oppimääriä ovat yleinen oppimäärä ja laaja oppimäärä.

2 §. Opetuksen määrä. Koulutuksen järjestäjä päättää opetuksen määrästä opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

3 §. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu. Oppilas voi kah-den kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää arvioinnin suorittanutta opettajaa tai opettajia uusimaan arvioinnin.

Jos oppilas on tyytymätön 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla

pyyntö on hylätty, oppilas voi pyytää arviointiin oikaisua rehtorilta.

4 §. Koulutuksen järjestämisluvan hakeminen. Taiteen perusopetuksesta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettua lupaa on haettava viimeistään vuosi ennen koulutuksen suun-niteltua aloittamista. Asianomainen ministeriö voi tar-vittaessa ottaa käsiteltäväksi myös mainittua ajankohtaa myöhemmin tehdyn hakemuksen.

Lupahakemuksessa tulee esittää, millä taiteenaloilla ja minkä oppimäärän mukaan koulutusta aiotaan järjestää, sekä selvitys koulutuksen tarpeellisuudesta ja muiden lu-van myöntämisedellytysten täyttymisestä.

5 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.


110 vi vapaa sivistystyö

Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632



1 §. (29.12.2009/1765) Vapaan sivistystyön tarkoitus ja tavoitteet. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.

Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen ta-voitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvä-lisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

2 §. (29.12.2009/1765) Lain piiriin kuuluva toiminta. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskuk-set ja opintokeskukset.

Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivis-tystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalais-valmiuksien kehittämiselle.

Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskelu-valmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja yhteiskun-nan jäseninä.

Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan op-pilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkea-kouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystar-peisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakou-lutettu väestö.

Liikunnan koulutuskeskukset ovat kokopäiväistä ope-tusta antavia valtakunnallisia sisäoppilaitoksia tai alueel-lisia oppilaitoksia, joiden tehtävänä on järjestää liikunta-harrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutus-ta koko väestölle sekä liikunnan järjestö- ja seuratoimin-taa palvelevaa koulutusta ja valmennustoimintaa.

Opintokeskukset toimivat valtakunnallisina oppilai-toksina järjestämällä opintoja itse sekä yhdessä kansa-lais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokra-tian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi.

Edellä tarkoitetut oppilaitokset voivat 4 §:n mukai-sessa koulutustehtävässä painottaa myös arvoja aate-taustaansa, kasvatustavoitteitaan tai erityisiä koulutus-tehtäviään.

Tätä lakia sovelletaan lisäksi Snellman-korkeakoulu -nimisen oppilaitoksen ylläpitäjälle 4 §:n nojalla myön-netyn ylläpitämisluvan mukaiseen toimintaan.

3 §. (29.12.2009/1765) Muut tehtävät ja yhteistyö. Va-paan sivistystyön oppilaitokset voivat myös järjestää kou-lutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä pe-rusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, ammatillisesta kou-lutuksesta sekä taiteen perusopetuksesta säädetään pe-rusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), am-matillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998).

Vapaan sivistystyön oppilaitosten tulee olla yhteis-työssä muiden alueella toimivien tai valtakunnallisten vapaan sivistystyön oppilaitosten, koulutuksen järjestä-jien ja korkeakoulujen kanssa.

4 §. (29.12.2009/1765) Oppilaitoksen ylläpitäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle lu-van tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen. (10.12.2010/1103)

Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että on ole-massa sivistystarve ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Oppilaitosta ei voida perus-taa taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Luvassa määrätään ylläpitäjää ja oppilaitosta koske-vien tietojen lisäksi oppilaitoksen koulutustehtävä, ope-tuskieli sekä tarvittaessa erityinen koulutustehtävä ja muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muu-toksista ylläpitämislupaan päättää opetus- ja kulttuuri-ministeriö. (10.12.2010/1103)

Kunta tai kuntayhtymä voi yhdistää vapaan sivistys-työn oppilaitoksensa muuhun ylläpitämäänsä oppilai-tokseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi ylläpitäjää kuul-tuaan peruuttaa ylläpitämisluvan, jos sivistystarpeen py-syvät muutokset tai muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät painavat syyt sitä edellyttävät tai koulutus jär-jestetään vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja sään-nöksiä ja määräyksiä. (10.12.2010/1103)

Yksityisen oppilaitoksen hallinnosta on voimassa, mi-tä valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallin-nosta annetussa laissa (634/1998) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

2 luku. Henkilöstö

5 §. Henkilöstö. Vapaan sivistystyön oppilaitoksessa ja yhdistetyssä oppilaitoksessa tulee olla toiminnasta vas-taava rehtori.

Oppilaitoksella tulee olla koulutuksen järjestämis-muoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä.

Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksis-ta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetushal-litus voi erityisestä syystä myöntää niistä erivapauden. (10.12.2010/1103)







vi vapaa sivistystyö 111

3 luku. Koulutus (8.5.2015/579)

L:lla 579/2015 muutettu otsikko tulee voimaan 1.1.2016. Aiem pi sanamuoto kuuluu: Opetus

6 §. (8.5.2015/579) Koulutuksen järjestäminen. Tässä laissa säädettyä koulutusta voidaan järjestää lähi- tai etä-opetuksena. Opintokeskuksissa koulutusta voidaan jär-jestää myös opintokerhoissa.

Oppilaitoksen tulee laatia koulutuksen järjestämis-tä koskeva toimintasuunnitelma, josta käy ilmi koulu-tustoiminnan kokonaisuus. Kansanopiston ja liikunnan koulutuskeskuksen tulee lisäksi laatia opetussuunnitelma koulutuksesta, jonka kesto on vähintään kahdeksan viik-koa tai joka sisältää etäopetusta taikka 6 a §:ssä tarkoitet-tua työssäoppimista. Opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi oppilaitoksen järjestämän ohjatun opetuksen sisältö ja määrä.

Koulutuksen järjestämisestä ja koulutustilaisuuksi-en vähimmäispituuksista kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa sekä opintokeskusten opintoker-hoista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston ase-tuksella.


6 §. Opetuksen järjestäminen. Oppilaitoksen tulee laatia ope-tuksen järjestämistä koskeva toimintasuunnitelma.

Koulutustilaisuuksien vähimmäispituuksista kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa säädetään asetuksella.

6 a §. (8.5.2015/579) Kansanopiston ja liikunnan koulutuskeskuksen koulutukseen sisältyvä työssäoppiminen. Kansan opiston ja liikunnan koulutuskeskuksen koulutuk-seen voi sisältyä oppilaitoksen ja työnantajan väliseen so-pimukseen perustuvaa työpaikalla käytännön työtehtä-vissä järjestettävää tavoitteellista ja ohjattua koulutusta (työssäoppiminen). Opiskelija ei työssäoppimisen aikana ole työsopimussuhteessa työnantajaan, elleivät opiskelija ja työnantaja ole erikseen tehneet työsopimusta.

Oppilaitoksen ja työnantajan välisen sopimuksen te-kemisen edellytyksenä on, että työpaikalla on käytettä-vissä koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi toi-mintaa, tarpeelliset työvälineet sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilö-kuntaa, josta voidaan nimetä opiskelijalle vastuullinen ohjaaja.

Työnantaja vastaa työssäoppimisen aikana opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin työntekijän työturvallisuu-desta säädetään ja määrätään silloinkin, kun opiskelija ja työnantaja eivät ole tehneet työsopimusta. Oppilaitoksen on ilmoitettava työnantajalle edellä mainitusta työturval-lisuusvastuusta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkem-min oppilaitoksen ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovittavista asioista.

L:lla 579/2015 lisätty 6 a § tulee voimaan 1.1.2016.7 §. (30.12.2013/1300) Koulutuksen arviointi. Ar-

vioinnin tarkoituksena on tukea vapaan sivistystyön ke-hittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.

Oppilaitoksen tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.



nöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.

4 luku. Käyttökustannusten valtionosuus

8 §. (8.5.2015/579) Valtionosuuden laskennallinen peruste. Vapaan sivistystyön oppilaitosten tässä laissa sää-detyn koulutuksen käyttökustannuksiin maksetaan valti-onosuutta, jonka vuotuinen peruste lasketaan:

1) kansanopistossa kertomalla sille vahvistetulla opis-kelijaviikkojen määrällä opiskelijaviikkoa kohden mää-rätty yksikköhinta;

2) valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskukses-sa kertomalla sille vahvistetulla opiskelijavuorokausien määrällä opiskelijavuorokautta kohden määrätty yksik-köhinta;

3) alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa kerto-malla sille vahvistetulla opiskelijapäivien määrällä opis-kelijapäivää kohden määrätty yksikköhinta;

4) opintokeskuksessa, kansalaisopistossa ja kesäyli-opistossa kertomalla niille vahvistetuilla opetustuntien määrillä opetustuntia kohden kullekin oppilaitosmuo-dolle määrätyt yksikköhinnat;

5) 2 §:n 8 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa kertomalla asianomaiselle oppilaitokselle vahvistetuil-la opiskelijaviikkojen määrällä oppilaitokselle suoritet-ta kohden määrätty yksikköhinta siten kuin jäljempänä säädetään.

Yhdistetyssä oppilaitoksessa valtionosuuden lasken-nallinen peruste saadaan laskemalla yhteen eri oppilai-tosmuotoja varten 1 momentin mukaisesti lasketut val-tionosuuden perusteet.


8 §. Valtionosuuden laskennallinen peruste. Vapaan sivistystyön oppilaitosten vuotuinen valtionosuuden peruste lasketaan:

1) kansanopistossa kertomalla sille vahvistetulla opiskelijaviik-kojen määrällä opiskelijaviikkoa kohden määrätty yksikköhinta;

2) valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa kertomal-la sille vahvistetulla opiskelijavuorokausien määrällä opiskelija-vuorokautta kohden määrätty yksikköhinta;

3) alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa kertomalla sille vahvistetulla opiskelijapäivien määrällä opiskelijapäivää kohden määrätty yksikköhinta; (9.8.2002/704)

4) opintokeskuksessa, kansalaisopistossa ja kesäyliopistossa kertomalla niille vahvistetuilla opetustuntien määrillä opetustun-tia kohden kullekin oppilaitosmuodolle määrätyt yksikköhinnat; sekä (9.8.2002/704)

5) edellä 2 §:n 7 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa kertomalla asianomaiselle oppilaitokselle vahvistetuilla opiske-lijaviikkojen määrällä oppilaitokselle suoritetta kohden määrät-ty yksikköhinta siten kuin jäljempänä säädetään. (9.8.2002/704)

Yhdistetyssä oppilaitoksessa valtionosuuden laskennallinen peruste saadaan laskemalla yhteen eri oppilaitosmuotoja varten 1 momentin mukaisesti lasketut valtionosuuden perusteet.

9 §. (8.5.2015/579) Valtionosuuden määrä. Kansan-opiston, kansalaisopiston ja kesäyliopiston ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia sekä opinto-keskuksen ja liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjäl-


le 65 prosenttia 8 §:n mukaan lasketusta euromäärästä. Edellä 2 §:n 8 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen yl-läpitäjälle myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia 8 §:n mukaan lasketusta euromäärästä.

Yhdistetyssä oppilaitoksessa valtionosuusprosentti määräytyy kunkin oppilaitosmuodon osalta erikseen.


9 §. (29.12.2005/1200) Valtionosuuden määrä. Kansanopis-ton, kansalaisopiston ja kesäyliopiston ylläpitäjälle myönnetään valtion osuutta 57 prosenttia sekä opintokeskuksen ja liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjälle 65 prosenttia 8 §:n mukaan las-ketusta euromäärästä. Edellä 2 §:n 7 momentissa tarkoitetun op-pilaitoksen ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia 8 §:n mukaan lasketusta euromäärästä.

Kansanopiston ylläpitäjälle, jonka ylläpitämisluvassa määritel-lyn pääasiallisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammai-sille järjestettävä koulutus, myönnetään kuitenkin valtionosuutta 70 prosenttia 8 §:n mukaan lasketusta euromäärästä.

Yhdistetyssä oppilaitoksessa valtionosuusprosentti määräytyy kunkin oppilaitosmuodon osalta erikseen.

Opintokeskukselle myönnetään valtioneuvoston asetuksella säädetyt ehdot täyttäviä opintokerhoja varten valtionosuutena euromäärä, joka saadaan kertomalla opintokeskukselle vahvis-tettujen opintokerhotuntien määrällä opetus- ja kulttuurimi-nisteriön kullekin vuodelle määräämä opintokerhotunnin hinta. (10.12.2010/1103)

10 §. (8.5.2015/579) Valtionosuuden laskemisessa käytettävien suoritteiden määrän vahvistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtion talous-arvion rajoissa valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävän opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien sekä opetustuntien määrän. Yhdistetyn oppilaitoksen osalta suoritteiden määrät vahvistetaan erikseen kullekin oppilaitosmuodolle.

Valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävien suoritteiden määrien laskemisesta ja huomioon ottami-sesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuk-sella.


10 §. (10.12.2010/1103) Valtionosuuden laskemisessa käytettävien suoritteiden määrän vahvistaminen. Opetus- ja kulttuuriminis-teriö vahvistaa vuosittain valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävän opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskeli-japäivien, opetustuntien sekä opintokerhotuntien määrän. Yhdis-tetyn oppilaitoksen osalta suoritteiden määrät vahvistetaan erik-seen kullekin oppilaitosmuodolle.

Suoritteiden määrien laskemisesta säädetään tarkemmin val-tioneuvoston asetuksella.

11 §. (8.5.2015/579) Yksikköhinta. Opetus- ja kulttuu-riministeriö määrää opiskelijaviikkojen, opiskelijavuoro-kausien, opiskelijapäivien ja opetustuntien yksikköhin-nat seuraavaa vuotta varten. Yksikköhinnat määrätään varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukai-siksi.

Opiskelijaviikon yksikköhinta lasketaan kansanopis-toille vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kansanopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opistojen saman vuoden opiskelijaviikkojen määrällä. Käyttökus-tannuksiin luetaan mukaan kansanopistojen ylläpitäjien

vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mu-kaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuk-siin säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää opistossa asuvien perusteella tehtävästä opiskelijaviik-kojen yksikköhinnan korottamisesta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi säätää yksikköhinnan korot-tamisesta opistoissa, joiden ylläpitäjien ylläpitämisluvas-sa määrättynä pääasiallisena koulutustehtävänä tai osa-na koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille tarkoitet-tu koulutus taikka osana koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opis-kelijavuorokauden yksikköhinta lasketaan vuosittain ja-kamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna liikunnan koulutuskeskusten toi-minnasta aiheutuneet käyttökustannukset koulutuskes-kusten saman vuoden opiskelijavuorokausien määrällä. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäi-vän yksikköhinta määrätään vuosittain valtion talousar-viossa olevan määrärahan puitteissa.

Opetustunnin yksikköhinta kansalaisopistoille laske-taan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kansalaisopisto-jen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset kan-salaisopistojen saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kansalaisopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kir-janpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttö-kustannuksiin säädetään tarvittaessa tarkemmin valtio-neuvoston asetuksella. Kansalaisopistojen keskimääräi-nen yksikköhinta säädetään vuosittain valtioneuvoston asetuksella noudattaen, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 54 §:n 2 mo-mentissa ja 57 §:ssä säädetään.

Opetustunnin yksikköhinta kesäyliopistoille laske-taan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kesäyliopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset kesäyli-opistojen saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttö-kustannuksiin luetaan mukaan kesäyliopistojen ylläpitä-jien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustan-nuksiin säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvos-ton asetuksella.

Opetustunnin yksikköhinta opintokeskuksille laske-taan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna opintokeskusten toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opintokes-kusten saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttö-kustannuksiin luetaan mukaan opintokeskusten ylläpitä-jien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustan-nuksiin säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvos-ton asetuksella.

Yhdistetyssä oppilaitoksessa yksikköhinnat lasketaan erikseen oppilaitosmuodoittain.

Jos liikunnan koulutuskeskus toimii toiminnan laa-juus huomioon ottaen olennaisessa määrin vuokratilois-sa, yksikköhintaa voidaan vuosittain korottaa euromää-


rällä, joka lasketaan jakamalla opetus- ja kulttuuriminis-teriön valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistama vuosivuokra oppilaitoksen 10 §:ssä tarkoitettujen opis-kelijavuorokausien määrällä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut yksikköhinnat on määrättävä siten, että yksikköhintojen mukaisesti laske-tut rahoituksen perusteena käytettävät euromäärät yh-teenlaskettuina vastaavat keskimääräisten yksikköhinto-jen perusteella laskettavia euromääriä.

Edellä 2 §:n 8 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen yksikköhinta on sama kuin kansanopistojen korottama-ton yksikköhinta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää yksikköhinnan korottamisesta koulutustehtäväs-sä määrätyn erityistehtävän perusteella. Arvonlisäveron osalta noudatetaan, mitä 13 a §:ssä säädetään.


11 §. (10.12.2010/1103) Yksikköhinta. Opetus- ja kulttuuri-ministeriö määrää opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien ja opetustuntien yksikköhinnat sekä opintoker-hotuntien hinnan seuraavaa vuotta varten. Yksikköhinnat mää-rätään varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaisiksi.

Opiskelijaviikon yksikköhinta lasketaan kansanopistoille vuo-sittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuot-ta edeltäneenä vuonna kansanopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opistojen saman vuoden opiskelijaviikkojen määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kansanopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin sää-detään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään yksikköhinnan korottamisesta opistois-sa, joiden ylläpitäjien ylläpitämisluvassa määrättynä pääasialli-sena koulutustehtävänä tai osana koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille tarkoitettu koulutus taikka osana koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehit-tämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä. Valtioneu-voston asetuksella säädetään myös opiston ulkopuolella asuvi-en opiskelijaviikoista yksikköhintaan tehtävästä vähennyksestä. (30.12.2014/1411)

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuo-rokauden yksikköhinta lasketaan vuosittain jakamalla yksikkö-hinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna lii-kunnan koulutuskeskusten toiminnasta aiheutuneet käyttökus-tannukset koulutuskeskusten saman vuoden opiskelija-vuorokau-sien määrällä. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskeli-japäivän yksikköhinta määrätään vuosittain valtion talousarviossa olevan määrärahan puitteissa. (30.12.2014/1411)

Opetustunnin yksikköhinta kansalaisopistoille lasketaan vuo-sittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kansalaisopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset kansalaisopistojen saman vuoden opetus-tuntien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kansa-laisopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökus-tannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Kansalaisopistojen yksikköhintoja porrastetaan tiheästi asutuissa kunnissa kansalaisopiston sijaintikunnan asukastiheyden perus-teella. Porrastusten suuruudesta ja yksikköhintojen tarkemmasta laskemisesta sekä siitä, mitä kuntia pidetään tiheästi asuttuina, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansalaisopistojen keski-määräinen yksikköhinta säädetään valtioneuvoston asetuksella

ja määrätään soveltuvin osin siten kuin opetus- ja kulttuuritoi-men rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 §:ssä säädetään. (30.12.2014/1411)

Opetustunnin yksikköhinta kesäyliopistoille lasketaan vuo-sittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuot-ta edeltäneenä vuonna kesäyliopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset kesäyliopistojen saman vuoden opetustun-tien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kesäyli-opistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökus-tannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. (30.12.2014/1411)

Opetustunnin yksikköhinta opintokeskuksille lasketaan vuo-sittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuot-ta edeltäneenä vuonna opintokeskusten toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opintokeskusten saman vuoden opetustun-tien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan opintokes-kusten ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kir-janpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökus-tannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. (30.12.2014/1411)

Yhdistetyssä oppilaitoksessa yksikköhinnat lasketaan erikseen oppilaitosmuodoittain.

8 momentti on kumottu L:lla 30.12.2014/1411.Jos liikunnan koulutuskeskus toimii toiminnan laajuus huo-

mioon ottaen olennaisessa määrin vuokratiloissa, yksikköhintaa voidaan vuosittain korottaa euromäärällä, joka lasketaan jakamal-la opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden laskentaperus-teeksi vahvistama vuosivuokra oppilaitoksen 10 §:ssä tarkoitettu-jen opiskelijavuorokausien määrällä.

Edellä 2 ja 4 momentissa tarkoitetut yksikköhinnat on mää-rättävä siten, että yksikköhinnat kerrottuina toteutuneiden opis-kelijaviikkojen ja opetustuntien määrillä yhteenlaskettuina vas-taavat edellä mainittuja oppilaitosmuotokohtaisia kokonaiskus-tannuksia.

Edellä 2 §:n 7 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen yksikkö-hinta on sama kuin kansanopistojen porrastamaton yksikköhinta. Yksikköhinnasta vähennetään sisäoppilaitoksen osuutta vastaava määrä siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin sääde-tään. Yksikköhintaa voidaan korottaa koulutustehtävässä määrä-tyn erityistehtävän perusteella siten kuin valtioneuvoston asetuk-sella tarkemmin säädetään. Arvonlisäveron osalta noudatetaan 13 a §:n säännöksiä.

11 a §. (30.12.2004/1292) Vapaan sivistystyön yksikköhintojen laskeminen vuosina 2005–2007. Sen estämät-tä, mitä 11 §:ssä säädetään, yksikköhintojen laskemises-ta vapaan sivistystyön vuosien 2005–2007 yksikköhinnat lasketaan siten kuin jäljempänä tässä pykälässä sääde-tään. (29.12.2005/1200)

Vuoden 2003 vapaan sivistystyön eri toimintojen kus-tannusten perusteella vuodelle 2005 laskettavia yksik-köhintoja verrataan eri toimintoja varten vuodelle 2004 vahvistettujen yksikköhintojen perusteella vuodelle 2005 laskettaviin yksikköhintoihin. Tästä erotuksesta otetaan vuoden 2005 yksikköhinnoissa huomioon 27 prosenttia, 44 prosenttia vuonna 2006 ja 61 prosenttia vuonna 2007. (29.12.2005/1200)

Yksikköhintojen laskemisessa kustannustason arvioi-dut muutokset otetaan huomioon enintään täyteen ja vähintään puoleen määrään kustannustason arvioidusta muutoksesta. (29.12.2005/1200)


Muilta osin 1 momentissa tarkoitetut yksikköhinnat lasketaan ja määrätään kuten tässä laissa säädetään.

11 b §. (8.5.2015/579) Oppilaitosten keskimääräiseen yksikköhintaan tehtävä vähennys. Edellä 11 §:n mukai-sesti lasketusta keskimääräisestä yksikköhinnasta vähen-netään:

1) kansanopiston opiskelijaviikon osalta 8,00 euroa;2) valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen

opiskelijavuorokauden osalta 2,37 euroa;3) kansalaisopiston opetustunnin osalta 2,23 euroa;4) kesäyliopiston opetustunnin osalta 4,22 euroa;5) opintokeskuksen opetustunnin osalta 2,45 euroa.Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, on opis-

kelijaviikon, opiskelijavuorokauden ja opetustunnin kes-kimääräinen yksikköhinta kuitenkin aina vähintään va-rainhoitovuoden 2015 keskimääräisen yksikköhinnan suuruinen.

L:lla 579/2015 lisätty 11 b § tulee voimaan 1.1.2016.12 §. (29.12.2009/1765) Kustannustason sekä toimin

nan laajuuden ja laadun muutos. Kustannustason sekä toi-minnan laajuuden ja laadun muutos otetaan yksikköhin-toja laskettaessa huomioon noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 54 §:n 2 momentissa ja 57 §:ssä sää-detään.

12 a §. (13.12.2013/894) Vapaan sivistystyön yksikköhintojen laskeminen vuosina 2013–2015. Poiketen siitä, mitä 11 §:n 1 momentissa ja 12 §:ssä säädetään kustan-nustason huomioon ottamisesta määrättäessä 11 §:ssä tarkoitettuja yksikköhintoja ja säädettäessä kansalais-opiston keskimääräistä yksikköhintaa, ei yksikköhin-noissa eikä kansalaisopiston keskimääräisessä yksikkö-hinnassa oteta huomioon kunnan peruspalvelujen val-tionosuudesta annetun lain 54 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja kustannustason tarkistuksia vuo-sina 2013 ja 2014 eikä mainitussa 3 kohdassa tarkoitet-tua tarkistusta vuonna 2015.

13 §. (8.5.2015/579) Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset. Yksikköhintoja laskettaes-sa käyttökustannuksina ei pidetä:

1) perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimi-sesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia;

2) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää ar-vonlisäveroa;

3) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia kor-koja tai poistoja;

4) 11 §:n 8 momentissa tarkoitettuja vuokria;5) kustannuksia, joihin myönnetään muun lain perus-

teella valtion rahoitusta;6) maksuja tämän lain ja opetus- ja kulttuuritoimen

rahoituksesta annetun lain 1 §:ssä mainitun lain mu-kaisen toiminnan järjestäjälle, jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjälle aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja lasket-taessa;

7) oppilaitoksen maksullisen palvelutoiminnan kus-tannuksia; eikä

8) muita kuin välittömästi oppilaitoksen sisäisestä hallinnosta aiheutuneita kustannuksia.

Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan unionin talousarviosta, saadaan lukea tämän

lain nojalla rahoitettaviksi käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan unionin talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata.

Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitos-ten käyttökustannuksista vähennetään oppilaitosten yl-läpitäjille 14 §:n nojalla asianomaista toimintaa varten kustannusten laskemisvuonna myönnettyjä valtionavus-tuksia vastaava euromäärä.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 3 kohdassa sääde-tään, kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopisto-jen ja opintokeskusten ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyviin kirjanpidon mukaisiin poistoihin sovelletaan, mitä 11 §:n 2 ja 4–6 momentissa säädetään.


13 §. Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset. Yksikköhintoja laskettaessa käyttökustannuksina ei pidetä:

1) perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia;

1 a) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisä-veroa; (21.12.2001/1390)

2) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja tai poistoja;

3) 11 §:n 10 momentissa mainittuja vuokria;4) kustannuksia, joihin myönnetään muun lain perusteella val-

tion rahoitusta;5) maksuja tämän lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-

tuksesta annetun lain 1 §:ssä mainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjälle, jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toimin-nan järjestäjälle aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yk-sikköhintoja laskettaessa; (29.12.2009/1765)

6) oppilaitoksen maksullisen palvelutoiminnan kustannuk-sia; eikä

7) muita kuin välittömästi oppilaitoksen sisäisestä hallinnosta aiheutuneita kustannuksia.

Opintokeskusten opetustunnin yksikköhinnan laskemisessa ei oteta huomioon opintokerhotoiminnan kustannuksia.

Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroo-pan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea tämän lain nojalla rahoitettaviksi käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion ta-lousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata. (29.12.2005/1200)

Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten käyt-tökustannuksista vähennetään oppilaitosten ylläpitäjille 14 §:n nojalla asianomaista toimintaa varten kustannusten laskemis-vuonna myönnettyjä valtionavustuksia vastaava euromäärä. (29.12.2005/1200)

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kan-sanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokes-kusten ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvistä kir-janpidon mukaisista poistoista on voimassa, mitä 11 §:n 2 ja 4–6 momentissa säädetään. (10.12.2010/1103)

13 a §. (21.12.2001/1390) Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityisen oppilaitoksen ylläpitäjän yksikköhinnassa. Kansalaisopistojen, kansanopistojen, valtakunnal-listen liikunnan koulutuskeskusten, kesäyliopistojen ja opintokeskusten yksikköhintoja korotetaan yksityisen oppilaitoksen ylläpitäjän osalta siten, että korotus vastaa yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien maksamien arvon-



lisäverojen osuutta yksityisille oppilaitosten ylläpitäjille kustakin oppilaitosmuodosta aiheutuneista arvonlisäve-rottomista kustannuksista. (29.12.2005/1200)

Edellä 1 momentissa tarkoitettua korotusta ei ote-ta huomioon säädettäessä kansalaisopistojen keskimää-räisestä yksikköhinnasta 11 §:n 4 momentin nojalla. (8.5.2015/579)

L:lla 579/2015 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Edellä 1 momentissa tarkoitettua korotusta ei oteta huomioon vahvistettaessa kansalaisopistoille keskimääräistä yksikköhintaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n mu-kaisesti eikä määrättäessä kansalaisopistojen yksikköhintoja mai-nitun pykälän 2 momentin mukaisesti. (29.12.2009/1765)

5 luku. Valtionavustukset

14 §. (29.12.2009/1765) Erityisavustukset ja ylimääräiset avustukset. Oppilaitosten ylläpitäjille voidaan myöntää laatu- ja kehittämisavustuksia, opintoseteli-avustuksia, oppilaitosten rakenteellista kehittämisoh-jelmaa tukevia avustuksia sekä ylimääräisiä avustuksia käyttökustannuksiin valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen rajoissa.

15 §. (10.12.2010/1103) Valtionavustus perustamishankkeeseen. Liikunnan koulutuskeskukselle voidaan myöntää valtionavustusta perustamishankkeeseen. Pe-rustamishankkeista ja niihin myönnettävistä valtion-avustuksista on voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoi-men rahoituksesta annetussa laissa säädetään perusta-mishankkeiden valtionavustuksista.

Perustamishankkeena pidetään hanketta, jonka ar-vioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtio-neuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset. Perus-tamishankkeena pidetään myös erillistä toiminnallisen kokonaisuuden muodostamaa kalusto- ja opetusväline-hankintaa, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman euromäärän mukaiset.

Liikunnan koulutuskeskukselle voidaan aikaisemmas-ta rakentamisesta aiheutuneiden velkojen hoitamiseen myöntää valtionavustusta valtion talousarviossa osoite-tun määrärahan rajoissa.

6 luku. Muut rahoitusta ja tiedonsaantia koskevat säännökset

(29.12.2005/1200)

16 §. (10.12.2010/1103) Valtionapuviranomainen. Valtionapuviranomainen tässä laissa tarkoitettuja käyt-tökustannuksia ja liikunnan koulutuskeskusten perusta-mishankkeita koskevissa asioissa on opetus- ja kulttuu-riministeriö.

Valtionapuviranomainen 14 §:ssä tarkoitetuissa laatu- ja kehittämisavustuksissa, opintoseteliavustuksissa sekä ylimääräisissä avustuksissa on Opetushallitus. Rakenteel-lisen kehittämisen tukemiseksi myönnettävät valtionavus-tukset sekä liikunnan koulutuskeskusten valtion avustukset myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. (30.12.2014/1411)

17 §. Valtionosuuden myöntäminen. Käyttökustannus-ten valtionosuus myönnetään hakemuksetta oppilaitok-sen ylläpitäjälle. Kunnallisen oppilaitoksen valtionosuus myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle osana opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan myönnettävää valtionosuutta.

18 §. (29.12.2009/1765) Maksaminen. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa valtion-osuuden käyttökustannuksiin oppilaitoksen ylläpitäjälle kalenterivuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä kunakin kuukautena viimeistään sen 11 päivänä siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 49 §:ssä säädetään. Valtionavustus maksetaan ylläpi-täjälle kalenterivuoden loppuun mennessä.

18 a §. (29.12.2005/1200) Maksatuksen keskeytys. Val-tionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä tässä laissa tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettä-väksi, jos:

1) on ilmeistä, ettei rahoituksen saaja enää järjestä ra-hoituksen perusteena olevaa toimintaa, tai rahoituksen saaja olennaisessa määrin toimii vastoin asianomaista toimintaa koskevia lakeja tai asetuksia taikka niiden no-jalla annettuja määräyksiä;

2) ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muut-tuneet; tai

3) Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään maksatuksen keskeyttämistä.

19 §. (29.12.2009/1765) Saamatta jääneen etuuden suorittaminen ja perusteettoman edun palauttaminen. Saa-matta jääneen etuuden suorittamisesta, perusteettoman edun palauttamisesta ja niitä koskevasta suoritusvelvolli-suuden raukeamisesta on voimassa, mitä opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituksesta annetun lain 61–63 §:ssä sää-detään.

20 §. (29.12.2009/1765) Suorituksen maksamatta ja perimättä jättäminen. Alle 2 000 euron suuruista tämän lain nojalla annettuun päätökseen perustuvaa suoritusta ei makseta eikä peritä takaisin.

21 §. (29.12.2005/1200) Tietojen toimittaminen ja tarkastus. (26.6.2009/493) Vapaan sivistystyön oppilaitok-sen ylläpitäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tar-vittavat tiedot ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot. Tietojen toimittamisesta voidaan säätää tarkemmin val-tioneuvoston asetuksella. (8.5.2015/579)


Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän on toimitetta-va valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot. Tietojen toimittamisesta säädetään tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. (10.12.2010/1103)

Valtionapuviranomainen päättää 1 momentissa tar-koitettujen tietojen oikeellisuuden toteamiseksi rahoi-tuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista tarkastuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa tarkastuksen Opetushallituksen tehtäväksi. Valtionapu-viranomainen voi antaa tarkastuksen myös ulkopuoli-sen tilintarkastajan tehtäväksi. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa


laissa (467/1999) tai tilintarkastuslaissa (459/2007) tar-koitettu hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyh-teisö. Tilintarkastajalla tulee olla riittävä perehtyneisyys opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmään. Tilin-tarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta päävas-tuullinen tilintarkastaja. (10.12.2010/1103)

Rahoituksen saajan on korvauksetta annettava tar-kastajalle kaikki tarkastuksen kannalta välttämättömät tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa. Tarkastajalla on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudes-sa rahoituksen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin ra-hoitettavassa toiminnassa käytettäviin tiloihin ja muille alueil le. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirau-han piiriin kuuluvissa tiloissa. Tarkastajalla on oikeus ot-taa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos tarkastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta on tarkastuksen yhteydessä laadittava pöytäkirja. Siinä on mainittava haltuunoton tarkoitus ja haltuun otettu ai-neisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksessa. (26.6.2009/493)

Valtionapuviranomaisella ja opetushallituksella on oi-keus saada tarkastusta varten poliisi- ja ulosottoviran-omaisilta tarpeellista virka-apua. (26.6.2009/493)

Ulkopuolinen asiantuntija voi valtionapuviranomai-sen päätöksestä avustaa tarkastuksessa. (26.6.2009/493)

Ulkopuoliseen tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan hallintolakia (434/2003), kie-lilakia (423/2003), viranomaisten toiminnan julkisuu-desta annettua lakia (621/1999) sekä valtion virkamies-lain (750/1994) 14 ja 15 §:ää. (26.6.2009/493)

Ulkopuoliseen tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavas-tuuta koskevia säännöksiä. (26.6.2009/493)

21 a §. (29.12.2005/1200) Tietojensaantioikeus. Op-pilaitoksen ylläpitäjällä on tehtäviään hoitaessaan oi-keus saada valtion ja kunnan viranomaiselta koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä tarvittavat välttämättö-mät tilastotiedot ja muut vastaavat tiedot.

Oppilaitoksen ylläpitäjän tulee pyynnöstä toimittaa valtion opetushallintoviranomaisille niiden määräämät koulutuksen arvioinnissa, kehittämisessä, tilastoinnissa ja seurannassa tarvittavat välttämättömät tiedot.


21 b §. (29.12.2005/1200) Valtionavustuslain soveltaminen. Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän lain no-jalla myönnettäviin valtionavustuksiin sovelletaan, mitä valtion avustuslaissa (688/2001) säädetään.


22 §. Muutoksenhaku. Opetus- ja kulttuuriministeriön tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteel-

la tekemään valtionosuutta koskevaan päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. (10.12.2010/1103)

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen tyyty-mättömällä oppilaitoksen ylläpitäjällä on oikeus kirjal-lisesti vaatia päätökseen oikaisua ministeriöltä kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Oikai-suvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Kunnan hallintoelimen tai viranhaltijan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin kuntalaissa (365/1995) säädetään.

23 §. Veikkausvoittovarat. Liikunnan koulutuskeskus-ten tämän lain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuk-siin voidaan käyttää arpajaislaissa (491/1965) tarkoitet-tuja veikkausvoittovaroja.

24 §. Opiskelijoilta perittävät maksut. Opiskelijoilta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja.

Jos opiskelijamaksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saa-daan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään.






1) valtionosuutta saavista kansanopistoista 17 päivänä joulukuuta 1993 annettu laki (1218/1993);

2) 3 päivänä elokuuta 1992 annettu kansalaisopisto-laki (722/1992);

3) 17 päivänä joulukuuta 1993 annettu opintokeskus-laki (1215/1993); sekä

4) valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuk-sista 21 päivänä elokuuta 1992 annettu laki (801/1992).

Tämän lain rahoitusta koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa ra-hoitusta vuodelle 1999. Tämän lain voimaan tullessa voi-massa olleita rahoitusta koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 1998 ja sitä edeltävien vuosien rahoitukseen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

27 §. Ylläpitämislupaa koskeva siirtymäsäännös. Edellä 26 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla myön-netyt ylläpitämisluvat ovat edelleen voimassa tämän lain mukaisina ylläpitämislupina. Peruskoulun ja lukion to-distuksia 26 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojal-la antamaan oikeutetut kansanopistot ja kansalaisopis-tot jatkavat perusopetuslaissa ja lukiolaissa tarkoitettuina koulutuksen järjestäjinä.

Valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain ja valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksis-


















ta annetun lain nojalla ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten ylläpitämisluvat muuttuvat tämän lain voi-maan tullessa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mu-kaisiksi koulutuksen järjestämisluviksi. Asianomainen ministeriö päättää tarvittaessa lupiin sisältyvien määrä-ysten muuttamisesta ammatillisesta koulutuksesta anne-tun lain mukaisiksi.

28 §. (30.12.1998/1187) Rahoitusta koskeva siirtymäsäännös. Tämän lain voimaan tullessa maksamatta olevat valtionosuudet maksetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden lakien jaksotussäännösten mukaisesti. Vuonna 1999 maksettavaksi tarkoitettu erä maksetaan kuitenkin vasta vuonna 2002. Jos maksamatta oleva valtionosuus on tämän lain voimaan tullessa alle 10 000 markkaa, se maksetaan vuoden kuluessa lain voi-maantulosta. Jos oppilaitos lopettaa toimintansa, makse-taan maksamatta oleva valtionosuus ylläpitäjälle vuoden kuluessa ylläpitämisluvan peruuttamisesta.

29 §. Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös. Edellä 26 §:n 2 momentissa mainittujen lakien nojalla toimivien oppilaitosten viran- ja toimenhaltijat jatkavat tämän lain voimaan tullessa aikaisemmissa tehtävissään.

Tämän lain mukaan toimivien oppilaitosten viran- ja toimenhaltijoiden oikeudesta eläkkeeseen ja eräisiin muihin etuihin on voimassa, mitä niistä erikseen sääde-tään.

30 § on kumottu L:lla 21.12.2001/1390.

HE 86/1997, SiVM 3/1998, EV 70/1998


Mitä tämän lain 9—11, 11 b ja 13 §:ssä sekä 13 a §:n 2 mo-mentissa säädetään valtionosuudesta ja yksikköhinnan laskemi-sesta, sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuodelle 2016 myönnettävään valtionosuuteen.

HE 309/2014, SiVM 20/2014, EV 298/2014



Asetus vapaasta sivistystyöstä 6.11.1998/805

Opetusministerin esittelystä säädetään vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (632/1998) nojalla:

1 §. (21.5.2015/611) Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen vähimmäispituus. Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 10 ope-tustuntia. Opiskelujakson opetus on jaettava vähintään kahdelle peräkkäiselle päivälle siten, että sitä annetaan keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.

Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulu-tuskeskuksen opetussuunnitelmaan perustuvaan etäope-tukseen ja työssäoppimiseen tulee liittyä yksi tai useampi vähintään 10 opetustuntia kestävä lähiopetusjakso. Lä-hiopetusjaksoon sovelletaan, mitä 1 momentissa sääde-tään opiskelujaksosta. Lähiopetusjaksoa koskevasta vaa-timuksesta voidaan poiketa kansanopiston järjestämässä etäopetuksessa tai työssäoppimisessa yksittäisen hen-kilön laitoksessa olon tai erityisen terveydellisen syyn vuoksi.


1 §. Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen vähimmäispituus. Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiske-lujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 15 ope-tustuntia.

1 a §. (21.5.2015/611) Sopimus käytännön työtehtävissä järjestettävästä työssäoppimisesta. Kansanopiston tai lii-kunnan koulutuskeskuksen ja työnantajan välisessä va-paasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 6 a §:n 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on sovittava:

1) osapuolten tehtävistä;2) opiskelijan ohjauksen sisällöstä, koulutuksen ta-

voitteista ja oppimisen järjestämisestä;3) työssäoppimisen kestosta ja ajoittumisesta sekä

muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvis-tä seikoista.

A:lla 611/2015 lisätty 1 a § tulee voimaan 1.1.2016.2 §. (21.5.2015/611) Suoritteiden laskeminen kansan

opistossa ja liikunnan koulutuskeskuksessa. Opiskelijavii-koksi katsotaan kansanopistossa sellainen yhden opis-kelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso kansan-opistossa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyem-mät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijavii-koiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Lähiope-tusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa opiskelijaviikoksi katsotaan opetussuunnitelman perus-teella arvioitu opiskelijan 40 tunnin ohjattu työmäärä.

Opiskelijavuorokaudeksi katsotaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa sellainen yhden opiskeli-jan vuorokauden pituinen opiskelujakso, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.

Jos etäopetuksen antaminen ei ole kansanopiston tai valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitä-misluvassa mainittu koulutustehtävä, oppilaitoksen val-tionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja tai opiskelijavuorokausia laskettaessa etäopetuksen ja työs-säoppimisen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokau-sien määrästä otetaan huomioon yhteensä enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä. Työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuoro-kausista otetaan kuitenkin huomioon enintään 20 pro-senttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opis-kelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä.

Opiskelijapäiväksi katsotaan yhden opiskelijan vähin-tään neljä tuntia kestävä opiskelujakso alueellisessa lii-kunnan koulutuskeskuksessa.


2 §. Suoritteiden laskeminen kansanopistossa ja liikunnan koulutuskeskuksessa. Opiskelijaviikolla tarkoitetaan yhden opiskelijan viiden työpäivän pituista opiskelujaksoa kansanopistossa, jona ai-kana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muu-tetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. (29.12.2005/1201)

2 momentti on kumottu A:lla 13.10.2011/1073.Opiskelijavuorokaudella tarkoitetaan valtakunnallisessa lii-

kunnan koulutuskeskuksessa yhden opiskelijan vuorokauden pi-tuista opiskelujaksoa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.

Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuk-sen oppilaitoksen toimintasuunnitelmaan perustuvaan etä- ja monimuoto-opetukseen tulee liittyä yksi tai useampi vähintään 15 tuntia kestävä lähiopetusjakso. Lähiopetusjaksosta voidaan poiketa kansanopiston järjestämässä etäopetuksessa yksittäisen henkilön laitoksessa olon tai erityisen terveydellisen syyn vuoksi. Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen lähiopetusta korvaavien ja toimintasuunnitelman mukaisesti to-teutettujen etäopetusjaksojen 1 momentin mukaisesti lasketuista opiskelijaviikoista ja 3 momentin mukaisesti lasketuista opiske-lijavuorokausista otetaan valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja ja opiskelijavuorokausia laskettaessa huomioon 60 prosenttia. (13.10.2011/1073)

Opiskelijapäivällä tarkoitetaan yhden opiskelijan vähintään neljä tuntia kestävää opiskelujaksoa alueellisessa liikunnan kou-lutuskeskuksessa.

3 §. (21.5.2015/611) Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhinta. Kansanopiston opiskelijaviikon yksikkö-hintaa korotetaan opistossa asuvien opiskelijoiden opis-kelijaviikkojen osalta 30 prosentilla.

Jos osa kansanopiston koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, yksikköhintaa koro-tetaan tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 32 prosentilla ja 97 prosentilla jos mainittu koulutustehtävä on pääasiallinen.


Jos osa kansanopiston koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä, opis-kelijaviikon yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuk-sen osalta 26 prosentilla.


3 §. (29.12.2005/1201) Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhinta. Kansanopiston vaikeasti vammaisille järjestettävän koulu-tuksen opiskelijaviikon yksikköhinta on opistossa, jonka pääasial-lisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestet-tävä koulutus, 75 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykä-lässä tarkoitettu yksikköhinta sekä opistossa, jonka koulutusteh-tävään kuuluu osana vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 25 prosenttia kor-keampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta.

Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhinta on kansanopis-ton ulkopuolella asuvien opiskelijoiden osalta 20 prosenttia pie-nempi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta.

Opiskelijaviikon yksikköhinta on opistossa, jolla osana koulu-tustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolo-jen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa eri-tyisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä, tämän koulutuksen osalta 20 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta. (13.10.2011/1073)

3 a §. (21.5.2015/611) Snellmankorkeakoulun opiskelijaviikon yksikköhinta. Opiskelijaviikoksi katsotaan Snellman-korkeakoulu-nimisessä oppilaitoksessa sellai-nen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiske-lujakso, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta kes-kimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä.

Jos 1 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen koulu-tustehtävään kuuluu erityisenä koulutustehtävänä stei-nerpedagoginen opettajankoulutus, yksikköhintaa koro-tetaan tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 20 prosentilla.

A:lla 611/2015 muutettu 3 a § tulee voimaan 1.1.2016. Aiem-pi sanamuoto kuuluu:

3 a §. (26.9.2002/804) Snellmankorkeakoulun yksikköhinta. Va-paasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 2 §:n 7 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen saman lain 11 §:n 5 momentin mu-kaisesta yksikköhinnasta vähennetään sisäoppilaitoksen osuutta vastaavana määränä 20 prosenttia. Jos oppilaitoksen koulutusteh-tävään kuuluu erityisenä koulutustehtävänä steinerpedagoginen opettajankoulutus, tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta yksikköhinta on 20 prosenttia korkeampi kuin oppilaitoksen mui-den opiskelijaviikkojen yksikköhinta.

4 §. (21.5.2015/611) Opintokeskuksen opintokerho. Opintokerholla tarkoitetaan vähintään viiden 15 vuotta täyttäneen henkilön muodostamaa itsenäisesti opiskele-vaa ryhmää, joka työskentelee vähintään 10 opintoker-hotunnin verran ja joka on ilmoittautunut opintokeskuk-seen sen antamien ohjeiden mukaisesti. Opintokerho va-litsee keskuudestaan ohjaajan.

Opintokerhotunteja ei oteta huomioon opintokes-kuksen valtionosuuden laskemisen perusteena käytettä-vinä opetustunteina.


4 §. Opintokeskuksen opintokerho. Opintokerholla tarkoitetaan vähintään viiden 15 vuotta täyttäneen henkilön muodostamaa itsenäisesti opiskelevaa ryhmää, joka työskentelee vähintään 10 opintokerhotunnin verran ja joka on ilmoittautunut opintokes-kukseen sen antamien ohjeiden mukaisesti. Opintokerho valitsee keskuudestaan ohjaajan.

5 §. (29.12.2005/1201) Kansalaisopiston opetustunnin yksikköhinta. Kansalaisopiston yksikköhintoja lasket-taessa yksikköhinta määrätään muita kansalaisopistoja 15 prosenttia korkeammaksi niissä kansalaisopistoissa, joiden sijaintikunnan asukastiheys on yli sata.

Kansalaisopiston yksikköhintaa laskettaessa kunnan asukastiheydellä tarkoitetaan asukastiheyttä maaneliö-kilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa.

5 a §. (20.12.2001/1396) Perustamishanke. Liikunnan koulutuskeskuksen perustamishankkeena pidetään sel-laista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toi-menpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 32 000 euroa. (13.10.2011/1073)

Tässä pykälässä perustamishankkeen määrittelemi-seksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hank-keiden arvonlisäverottomia kustannuksia.

5 b §. (13.10.2011/1073) Kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten poistot ja arvonlisävero. Laskettaessa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 §:n 2 ja 4–6 momentissa tarkoitettuja yksikkö-hintoja yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien kirjanpidon mukaisista poistoista vähennetään niihin sisältyvänä ar-vonlisäverojen suhteellisena osuutena näiden yksityisten ylläpitäjien investointeihin edellä mainituissa säännök-sissä tarkoitettuna vuonna sisältynyt arvonlisäveron suh-teellinen osuus. Arvonlisäverojen osuus otetaan huomi-oon laskettaessa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 13 a §:ssä tarkoitettuja arvonlisäverojen osuuksia yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien arvonlisäverottomista kustan-nuksista.

6 §. Ylläpitämisluvan hakeminen. Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämislupaa tulee hakea viimeis-tään vuotta ennen oppilaitoksen toiminnan aloittamis-ta. Asian omainen ministeriö voi ottaa käsiteltäväkseen myös myöhemmin tehdyn hakemuksen.

Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys sivistystar-peesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyt-tymisestä.

6 a §. (21.5.2015/611) Tietojen toimittaminen. Oppi-laitoksen ylläpitäjän on vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuina rahoituksen määräämiseksi tarvittavina ja toiminnan laajuutta koske-vina tietoina toimitettava opetus- ja kulttuuriministeri-ölle oppilaitoksen kalenterivuoden tuloja, kustannuksia ja suoritteita koskevat tiedot seuraavan kalenterivuoden aikana Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomak-keilla.

A:lla 611/2015 lisätty 6 a § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

6 a § on kumottu A:lla 29.12.2009/1767.



Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

A:n 21.5.2015/611 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Mitä tämän asetuksen 2 §:n 1 momentissa säädetään etäope-tuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikosta sovelletaan ensim-

mäisen kerran laskettaessa kalenterivuonna 2016 toteutuneita opiskelijaviikkoja.

Mitä asetuksen 2 §:n 3 momentissa säädetään valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja tai opiskelijavuorokau-sia laskettaessa huomioon otettavista etäopetuksen opiskelijavii-koista ja opiskelijavuorokausista sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa valtionosuutta varainhoitovuodel-le 2016.

Mitä asetuksen 3 ja 3 a §:ssä säädetään yksikköhinnasta, sovel-letaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja varain-hoitovuodelle 2016.

vii hallinto ja henkilöstö 121

Laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta 21.8.1998/634

1 §. Soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan valtion, tai re-kisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämään koulutuk-seen, josta säädetään;

1) perusopetuslaissa (628/1998); 2) lukiolaissa (629/1998); 3) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa

(630/1998); 4) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa

(631/1998); 5) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998);

sekä 6) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/

1998). Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta yliopiston järjes-

tämään 1 momentissa mainituissa laeissa tarkoi tettuun koulutukseen.

2 §. Johtokunta. Koulutuksen järjestämisestä ja kehit-tämisestä sekä hallinnosta vastaa johtokunta, jossa on vä-hintään kolme jäsentä. Valtion oppilaitoksen johtokun-taa asetettaessa noudatettavasta me nettelystä ja johto-kunnan kokoonpanon perusteista päättää asianomainen ministeriö. Rekis teröidyn yhteisön tai säätiön järjestä-mässä koulutuksessa johto kunnan asettaa mainittu yh-teisö tai säätiö. Johtokun tana voi toimia myös yhteisön tai säätiön hallitus. Johtokunta voi olla usean oppilaitok-sen yhteinen.

Johtokuntaan voidaan valita jäseniksi opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön edustajia. Opiskelijoiden keskuudesta valittavien jäsenten tulee olla 15 vuotta täyt-täneitä ja heidän toimikautensa voi poiketa muiden joh-tokunnan jäsenten toimikaudesta.

Valtion oppilaitoksen johtokunnan puheenjohta jalle, jäsenille ja sihteerille maksettavista palkkiois ta ja kor-vauksista on voimassa, mitä niistä valtion komiteoiden osalta säädetään tai määrätään.

3 §. Rehtori. Valtion oppilaitoksen johtokunnan tu-lee valita oppilaitokselle rehtori. Rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä koulutuksessa rehtorin valitsee koulutuksen järjestäjä.

Rehtori valitaan määräajaksi tai toistaiseksi.

4 §. Johtosääntö. Koulutuksen järjestämisestä määrä-tään tarkemmin johtosäännössä. Johtosään nöstä päättää valtion järjestämässä koulutuksessa johtokunta. Rekiste-röidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä koulutuksessa johtosäännöstä päättää koulutuksen järjestäjä.

Johtosäännössä määrätään koulutuksen järjestämisen yleisistä perusteista, hallinnosta, toimielinten ja henki-löstön toimivallasta ja tehtävistä sekä muista tarpeelli-sista asioista.

5 §. Avustukset ja lahjoitukset. Valtion oppilaitos voi vastaanottaa toimintansa järjestämistä varten avustuksia ja lahjoituksia. Oppilaitos käyttää puhevaltaa avustuksia ja lahjoituksia koskevissa asioissa.

6 §. (22.12.2009/1448) Laillisuusvalvonta. Aluehal-lintovirasto voi kantelun perusteella tutkia, onko täs-sä laissa tarkoitettua koulutusta järjestettäessä toimittu säännösten ja määräysten mukaan.

7 §. Hallintomenettelylain soveltaminen. Tässä laissa tarkoitettuun rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjes-tämään koulutukseen sovelletaan hallin tomenettelylakia (598/1982).


Tällä lailla kumotaan: 1) kunnan opetustoimen hallinnosta 3 päivänä elo-

kuuta 1992 annettu laki (706/1992); sekä 2) yksityisten koulujen ja kasvatuslaitosten perustami-

sesta ja ylläpitämisestä 5 päivänä maaliskuuta 1919 an-nettu laki (26/1919) siihen myöhemmin tehtyine muu-toksineen.


9 §. Siirtymäsäännös. Edellä 7 §:n 2 momentissa ja 1 §:ssä mainittujen lakien nojalla kumottujen lakien nojal-la asetetut johtokunnat jatkavat toimikautensa loppuun, jollei koulutuksen järjestäjä toisin päätä.

Johtosäännöstä sekä johtokunnan ja viran- ja toi-menhaltijoiden toimivallasta ja tehtävistä on voimassa, mitä niistä on tämän lain voimaan tullessa säädetty tai määrätty, kunnes koulutuksen järjestäjä on antanut tä-män lain mukaisen johtosäännön.

122 vii hallinto ja henkilöstö

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden valtion oppilaitosten johtokunnista 3.5.2011/410

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) 2 §:n 1 momentin nojalla:

1 §. Soveltamisala. Tätä päätöstä sovelletaan seuraaviin valtion oppilaitoksiin:

1) oppilaitoksiin, joiden erityisenä koulutustehtävänä on antaa perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettua eri-tyisopetusta ja huolehtia perusopetuslain 39 §:ssä tarkoi-tetuista erityisopetuksen tukitehtävistä; sekä

2) perusopetuslaissa ja lukiolaissa (629/1998) tarkoi-tettua opetusta antaviin Helsingin ranskalais-suomalai-seen kouluun ja Suomalais-venäläiseen kouluun.

Valtion koulukodeissa toimiviin perusopetuslaissa tar-koitettua opetusta antaviin oppilaitoksiin sovelletaan la-kia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lasten-suojeluyksiköistä (1379/2010).

2 §. Johtokunnan kokoonpano. Johtokunnassa on enin-tään kymmenen jäsentä. Kullekin jäsenelle määrätään henkilökohtainen varajäsen.

Johtokunnassa on opettajien, oppilaitoksen muun henkilökunnan, opiskelijoiden ja opiskelijoiden huolta-jien edustus. Lisäksi Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun johtokunnassa on Suomi-Ranska yhdistysten liiton edustus ja Suomalais-venäläisen koulun johtokun-nassa Suomi-Venäjä seuran edustus. Ranskan suurlähe-tystön nimeämällä edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun johtokunnassa.

Johtokunnan asettava viranomainen voi nimetä johto-kuntaan asiantuntijan valtionhallinnosta. Asiantuntijalla on läsnäolo ja puheoikeus johtokunnassa.

Edellä 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun op-pilaitoksen johtokunnassa ei tarvitse olla oppilaiden edustusta, jos se oppilaiden kehitystaso ja valinnassa ky-symykseen tulevien oppilaiden vähäinen määrä huomi-oon ottaen on perusteltua.

Oppilaitoksen rehtori esittelee asiat johtokunnan ko-kouksessa ja toimeenpanee johtokunnan päätökset. Joh-tokunnan sihteerinä toimii johtokunnan nimittämä op-pilaitoksen virkamies. Rehtori ja sihteeri eivät ole johto-kunnan jäseniä.

3 §. Johtokunnan asettaminen. Johtokunnan asettaa Opetushallitus, joka määrää johtokunnan puheenjohta-jan ja varapuheenjohtajan johtokunnan jäsenistä.

Opettajien, oppilaitoksen muun henkilökunnan, opis-kelijoiden huoltajien, Suomi-Ranska yhdistysten liiton ja Suomi-Venäjä seuran edustajat määrätään johtokun-taan asianomaisten tahojen ehdotuksesta. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, opiskelijat valitsevat kes-kuudestaan johtokuntaan opiskelijoiden edustajan.

Jos johtokunnan jäsen eroaa kesken toimikauden, määrätään hänen tilalleen uusi jäsen siten kuin 1 ja 2 momentissa säädetään. Jos johtokunnan varajäsen eroaa, määrätään hänen tilalleen johtokuntaan uusi varajäsen siten kuin 1 ja 2 momentissa säädetään.

4 §. Johtokunnan toimikausi. Johtokunta asetetaan enintään neljäksi vuodeksi. Erityisestä syystä johtokun-nan asettava viranomainen voi määrätä johtokunnan toi-mikauden lyhentämisestä kesken toimikauden.

Opiskelijoiden edustaja valitaan kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi.

5 §. Johtokunnan kokoontuminen ja päätösvaltaisuus. Johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina. Johto-kunnan voi lisäksi kutsua koolle puheenjohtaja, rehtori tai johtosäännössä määrätty määrä johtokunnan jäseniä. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on paikalla.

Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella ään-ten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arpomalla, kurinpitoasia rangaistuksesta vapautta-mista tai lievempää rangaistusta koskevan ehdotuksen mukaisesti sekä muissa asioissa puheenjohtajan kannan mukaisesti.

6 §. Voimaantulo. Tämä päätös tulee voimaan 9 päivä-nä toukokuuta 2011.

Tällä asetuksella kumotaan opetusministeriön 25.3.1999 antama päätös (384/1999) eräiden valtion oppilaitosten johto kunnista.


Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista 10.12.2009/1061

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusmi-nisteriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 21 §:n, samana päivänä annetun lu-kiolain (629/1998) 16 §:n, ammatillisesta koulutuksesta samana päivänä annetun lain (630/1998) 24 §:n, ammatillisesta aikuis-koulutuksesta samana päivänä annetun lain (631/1998) 15 §:n, vapaasta sivistystyöstä samana päivänä annetun lain (632/1998) 7 §:n ja taiteen perusopetuksesta samana päivänä annetun lain (633/1998) 7 §:n nojalla,

sellaisina kuin ne ovat, perusopetuslain 21 § osaksi laeissa 32/2003 ja 970/2009, lukiolain 16 § osaksi laeissa 33/2003 ja 971/2009, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 24 § osaksi laeissa 34/2003 ja 972/2009, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 15 § osaksi laeissa 35/2003 ja 973/2009, vapaasta si-vistystyöstä annetun lain 7 § osaksi laeissa 36/2003 ja 974/2009 ja taiteen perusopetuksesta annetun lain 7 § osaksi laeissa 37/2003 ja 975/2009:


1 §. Soveltamisala. Tätä asetusta sovelletaan perusope-tuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatilli-sesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), amma-tillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja tai-teen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tar-koitetun koulutuksen arviointiin.

Koulutuksen järjestäjillä tarkoitetaan tässä asetuksessa 1 momentissa mainituissa laeissa tarkoitettuja opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä oppilaitoksen ylläpitäjiä sekä oppilaitoksella myös kouluja ja opiskelijoilla myös oppilaita.

2 §. Arvioinnin tavoitteet. Koulutuksen arvioinnin ta-voitteena on:

1) hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen kou-lutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen kehittämi-sen pohjaksi;

2) hankkia ja analysoida tietoa koulutuksen paikalli-sen kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi;

3) tukea opiskelijoiden oppimista, opetustoimen hen-kilöstön työtä ja oppilaitosten kehittämistä.

3 §. Arvioinnin toteuttamisen periaatteet. Koulutusta on arvioitava suunnitelmallisesti ja koulutuksen tavoit-teisiin nähden kattavasti. Arvioinnin on oltava moni-puolista, avointa ja oikeudenmukaista.

Arviointitiedon on oltava luotettavaa ja vertailukel-poista. Arvioinnissa on hyödynnettävä olemassa olevaa tilasto- ja rekisteritietoa sekä muuta tietoa.

Arvioinnissa mukana olleille koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille on toimitettava niitä koskevat arvioin-titulokset.

4 § on kumottu A:lla 24.4.2009/335.

2 luku. Koulutuksen arviointineuvosto

5–10 § on kumottu A:lla 24.4.2009/335.

3 luku. Arviointineuvoston sihteeristö

11–14 § on kumottu A:lla 24.4.2009/335.

4 luku. Voimaantulosäännökset


Tällä asetuksella kumotaan koulutuksen arvioinnis-ta 20 päivänä helmikuuta 2003 annettu valtioneuvoston asetus (150/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutok-sineen.



Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja

ylioppilastutkintorekisteristä 18.12.1998/1058 (nimike muutettu L:lla 28.6.2013/484)


1 luku. Opiskelijavalintarekisteri

1 §. (30.12.2013/1262) Rekisteri ja rekisterinpitäjä. Opiskelijavalintarekisteri koostuu seuraavista osarekis-tereistä:

1) korkeakoulujen hakurekisteri;2) ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja

muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekis-teri.

Opiskelijavalintarekisteriä ylläpitää Opetushallitus. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut osallistuvat rekis-terinpitoon 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun osare-kisterin osalta ja ammatillisen koulutuksen, lukiokoulu-tuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjät 1 mo-mentin 2 kohdassa tarkoitetun osarekisterin osalta.

1 a § (30.11.2007/1123). Rekisterinpitäjän tehtävät. Opetushallitus vastaa opiskelijavalintarekisterin tieto-jen kokoamisesta ja hakujärjestelmien valtakunnallisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakemiseen ja opiskeli-jaksi ottamiseen liittyvästä yleisestä tiedottamisesta, oh-jauksesta ja neuvonnasta.

Rekisterinpitäjän tehtävistä säädetään tarkemmin val-tioneuvoston asetuksella.

2 §. (28.6.2013/484) Käyttötarkoitus. Opiskelijavalin-tarekisterin osarekistereistä käytetään:

1) korkeakoulujen hakurekisteriä valittaessa opiskeli-joita yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettuihin alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtaviin opintoi-hin ja ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitet-tuun ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään am-mattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulun harkinnan mukaan myös muuhun korkeakoulun tarjoamaan koulutukseen;

2) ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekis-teriä valittaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutukses-ta annetussa laissa (630/1998), lukiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettuihin koulutuksiin ja tutkintoihin sekä perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun lisäope-tukseen. (30.12.2013/1262)

Opiskelijavalintarekisteriä käytetään:1) opinnoista ja opiskelijavalinnoista tiedottamiseen;2) koulutukseen hakeutumisen, opiskelijavalinnan ja

opiskelupaikan vastaanottamisen järjestämiseen sekä koulutukseen hakeutumisen ja opiskelijavalinnan seu-raamiseen;

3) opiskelijoiden valintaa, valintojen kehittämistä ja opintojen järjestämistä varten tarpeellisten tietojen anta-miseen yliopistoille, ammattikorkeakouluille, ammatilli-sen ja lukiokoulutuksen järjestäjille sekä perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjille; (30.12.2013/1262)

4) tiedottamiseen koulutusmahdollisuuksista ilman opiskelupaikkaa jääneille hakijoille;

5) tietojen tuottamiseen hakijoista ja opiskelijaksi ote-tuista koulutusjärjestelmän seurantaa ja arviointia varten; sekä

6) muihin opiskelijoiden valitsemista varten tarpeelli-siin toimintoihin.

3 § (24.7.2009/560). Tietosisältö. Opiskelijavalintare-kisteriin voidaan tallentaa:

1) hakijan nimi, henkilötunnus tai muu vastaava yksi-löivä tunnistetieto, kansalaisuus, sukupuoli, äidinkieli ja tarpeelliset yhteystiedot;

2) hakijan aikaisempaa koulutusta ja suoritettuja tut-kintoja koskevat tiedot;

3) koulutukseen hakemista ja valinnan perusteita kos-kevat tiedot kunkin hakijan osalta;

4) valinnan tulosta, opiskelupaikan vastaanottamista ja oppilaitokseen kirjoittautumista tai ilmoittautumista koskevat tiedot; sekä

5) hakijan suostumus tai kielto nimi- ja osoitetieto-jen luovuttamiseen koulutusta koskevaa tiedottamista ja markkinointia varten.

Opiskelijavalintarekisteriin voidaan tallentaa 1 mo-mentissa lueteltujen tietojen lisäksi hakijan ilmoituksen mukaisina ammatinvalintaan vaikuttavat terveystiedot sekä tiedot työkokemuksesta ja harrastustoiminnasta. Nämä tiedot pyydetään ilmoittamaan ja ne tallennetaan vain silloin, kun ne ovat tarpeellisia opiskelijoiden valin-nassa.

Kuhunkin 1 §:n 1 momentissa mainittuun osarekis-teriin voidaan tallentaa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi myös muita osarekisterin käyttötarkoi-tuksen kannalta tarpeellisia tietoja, joilla on merkitystä arvioitaessa hakijoiden soveltuvuutta 2 §:stä ilmenevään koulutukseen tai ammattiin taikka valittaessa hakijoita koulutuspoliittisten tai yksilöllisten koulutustarpeiden perusteella.

4 §. Tietolähteet. Opiskelijavalintarekisterin pitäjällä on oikeus koulutukseen hakevan henkilön ilmoittami-en tietojen lisäksi salassapitosäännösten estämättä saa-da 3 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettuja tietoja ylioppi-lastutkintorekisteristä, Väestörekisterikeskukselta, työ- ja elinkeinoviranomaisilta, perus- ja lisäopetuksen järjes-täjiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, ammatil-lisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjiltä sekä


kahden tai useamman yliopiston yhteisistä rekistereis-tä, jotka on muodostettu opiskelijoiden valintaa varten. (30.12.2013/1262)

Koulutukseen hakevalle tulee ilmoittaa, mitä häntä koskevia tietoja opiskelijavalintarekisteriin talletetaan.

5 § (24.7.2009/560). Tietojen luovuttaminen. Opiske-lijavalintarekisteristä saa luovuttaa 3 §:n 1 ja 3 momen-tissa tarkoitettuja tietoja salassapitosäännösten estämättä siinä määrin kuin vastaanottajan tehtävien hoitamiseksi on tarpeen:

1) yliopistoille, ammattikorkeakouluille, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjille, perusope-tuksen lisäopetuksen järjestäjille sekä kahden tai useam-man yliopiston yhteisiin rekistereihin; (30.12.2013/1262)

2) asianomaiselle ministeriölle ja Tilastokeskuksel-le koulutusjärjestelmän seurantaa koskevien selvitysten laatimista varten;

3) Kansaneläkelaitokselle opintotukilaissa (65/1994), lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiske-lijoiden koulumatkatuesta annetussa laissa (48/1997) ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutus-rahaetuuksista annetussa laissa (566/2005) säädettyjen tehtävien hoitamista varten sekä Kansaneläkelaitoksel-le ja työ- ja elinkeinoviranomaiselle työttömyysturva-lain (1290/2002) mukaisen työttömyysetuuden saamisen edellytysten selvittämistä varten; (30.12.2013/1262)

4) 4) terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaista opis-keluterveydenhuoltoa järjestävälle kunnalle ja muulle mai-nitun lain mukaisen opiskeluterveydenhuollon järjestäjälle tämän tehtävän hoitamista varten; (30.12.2010/1350)

4 a) nuorisolain (72/2006) mukaista etsivää nuoriso-työtä järjestävälle kunnalle mainitun lain mukaisen teh-tävän hoitamista varten; (20.10.2010/694)

5) ulkomaalaisrekisteristä annetun lain (1270/1997) 3 §:ssä säädetylle ulkomaalaisrekisterin rekisterinpitäjälle sille ulkomaalaislaissa (301/2004) tai kansalaisuuslaissa (359/2003) säädettyjen tehtävien hoitamista varten.

Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot saa luo-vuttaa vain 1 momentin 1 kohdassa mainituille vastaan-ottajille opiskelijoiden valintaa varten.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja voidaan luo-vuttaa myös konekielisinä tai teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen tietojen luovuttamista teknisen käyttöyh-teyden avulla on tietoja pyytävän esitettävä selvitys siitä, että tiedot suojataan henkilötietolain (523/1999) 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Opiskelijavalintarekisterin tietojen julkisuuteen ja luovuttamiseen sovelletaan muutoin, mitä viranomais-ten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.

6 §. Tietojen säilytysaika. Opiskelijavalintarekisterin tiedot säilytetään viisi vuotta opiskelijavalintapäätöksen tekemisestä lukien.

Koulutuksen arvioinnin ja seurannan kannalta tar-peelliset tai tutkimuksen lähdeaineistona muusta syys-tä arvokkaat tiedot säilytetään kuitenkin pysyvästi siten kuin arkistolaitos erikseen määrää.

2 luku. Ylioppilastutkintorekisteri

7 §. Käyttötarkoitus ja rekisterinpitäjä. Ylioppilastut-kintorekisteriä pidetään ja käytetään ylioppilastutkinnon järjestämistä, suoritettuja ylioppilastutkintoja ja tutkin-toihin kuuluvia kokeita koskevien tietojen säilyttämistä sekä ylioppilastutkinnon toimivuuden seurantaa varten.

Ylioppilastutkintorekisteriä pitää ylioppilastutkinto-lautakunta.

8 §. Tietolähteet, tietosisältö ja tietojen säilytysaika. Yli-oppilastutkintoon kuuluvien kokeiden järjestämistä var-ten tarpeelliset tiedot ja kokelaiden lukiokoulutusta kos-kevat tiedot kerätään rekisteriin lukiokoulutuksen järjes-täjiltä. Rekisterinpitäjä merkitsee rekisteriin suoritettuja ylioppilastutkintoja koskevat tiedot.

Ylioppilastutkintorekisteriin talletetaan:1) kokeisiin ilmoittautuneista ja osallistuneista nimi,

henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli sekä suoritettua lu-kiokoulutusta koskevat tiedot;

2) kokelaiden saamat arvosanat ja pistemäärät eri ko-keista; sekä

3) tutkinnon suorittamisen tai hylkäämisen, tutkin-non jälkeen uusittujen kokeiden sekä tutkinnon täyden-tämisen ajankohta.

Ylioppilastutkintorekisteriin voidaan tallettaa 2 mo-mentissa mainittujen tietojen lisäksi rekisterin käyttötar-koituksen kannalta tarpeellisia, kokelaskohtaisia tietoja ylioppilastutkinnosta sekä tutkinnon suorittamistavasta ja järjestämisestä.

Ylioppilastutkintorekisterin tiedot säilytetään pysy-västi.

9 §. Tietojen luovuttaminen. Opiskelijavalintarekiste-riin luovutetaan 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut, opis-kelijavalintaa varten tarpeelliset tiedot niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun koulutuk-seen.

Ylioppilastutkintolautakunta saa luovuttaa julkaista-viksi ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet.


10 §. (28.6.2013/484) Muiden säännösten soveltaminen. Opiskelijavalintarekisteriin, korkeakoulujen valta-kunnalliseen tietovarantoon ja ylioppilastutkintorekiste-riin sovelletaan tämän lain lisäksi, mitä henkilötietojen käsittelystä muualla laissa säädetään.

11 §. Tarkemmat säännökset. Asetuksella voidaan an-taa tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta.


Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Ylioppilastutkintorekisteristä voidaan ennen tämän lain voimaantuloa luovuttaa opiskelijavalintarekisteriin tiedot henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ylioppilastut-kintoon ja hakeneet johonkin 2 §:n 1–3 kohdassa tarkoi-tettuun koulutukseen.


Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen

valmistavan koulutuksen hakumenettelystä 10.4.2014/294

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään perusopetuslain (628/1998) 28 a §:n, lukiolain (629/1998) 19 §:n 2 momentin, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 26 §:n 2 momentin sekä opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen val-takunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) 1 a §:n nojalla, sellaisina kuin niistä ovat perusopetuslain 28 a § laissa 1263/2013, lukiolain 19 §:n 2 momentti laissa 1044/2013 sekä opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilas-tutkintorekisteristä annetun lain 1 a § laissa 1123/2007:

1 §. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuk-sen yhteishakua käytetään otettaessa opiskelijoita am-matillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoi-tettuun ammatilliseen peruskoulutukseen (630/1998) ja lukiolaissa tarkoitettuun lukiokoulutukseen (629/1998). (26.3.2015/333)

Yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita:1) näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen pe-

rustutkintoon valmistavaan koulutukseen;2) oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatil-

liseen peruskoulutukseen;3) vieraskieliseen ammatilliseen peruskoulutukseen;4) ammatilliseen peruskoulutukseen, joka järjestetään

ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen kou-lutustehtävän perusteella; (26.3.2015/333)

5) lennonjohdon perustutkintoon; (26.3.2015/333)6) ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan

koulutukseen; (26.3.2015/333)7) työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulu-

tukseen; (26.3.2015/333)8) maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille järjes-

tettävään lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen;9) aikuisten lukiokoulutukseen;10) Helsingin saksalaiseen kouluun, International

School of Helsinki-nimiseen kouluun ja Helsingin eu-rooppalaiseen kouluun. (29.1.2015/58)

Yhteishaussa ei voi hakeutua ammatilliseen koulutuk-seen, jos on perusopetuksen jälkeen suorittanut amma-tillisen perustutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon. Koulutuksen järjestäjä päättää hakumenettelystä otettaessa edellä tarkoitettuja henki-löitä 1 momentissa tarkoitettuun ammatilliseen koulu-tukseen.

2 §. (26.3.2015/333) Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku. Perusopetuksen jälkeisen valmista-van koulutuksen hakua käytetään otettaessa opiskelijoita:

1) perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun lisä-opetukseen;

2) lukiolaissa tarkoitettuun maahanmuuttajille ja vie-raskielisille järjestettävään lukiokoulutukseen valmista-vaan koulutukseen;

3) ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen valmen-tavaan koulutukseen.

2 a §. (26.3.2015/333) Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku. Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen hakua käyte-tään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta peruskoulu-tuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävään:

1) ammatilliseen peruskoulutukseen;2) ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan

koulutukseen; sekä3) työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan kou-

lutukseen.3 §. Lisähaut. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä

päättää hakumenettelystä täytettäessä tässä asetuksessa tarkoitettujen hakujen päättymisen jälkeen täyttämättä jääneitä opiskelupaikkoja.

4 §. Opiskelijaksi ottamisen perusteet. Opiskelijaksi ot-tamisen perusteista on voimassa, mitä laissa tai sen no-jalla säädetään.

5 §. Hakurekisteri. Tässä asetuksessa tarkoitetut haut toteutetaan opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkinto-rekisteristä annetun lain (1058/1998) 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen, lukio-koulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulu-tuksen hakurekisterin avulla.

6 §. Hakuaika. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää tässä asetuksessa tarkoitettujen hakujen ja niihin liittyvi-en täydennyshakujen aikatauluista.

7 §. Opetushallituksen tehtävät. Opetushallitus vas-taa hakujen valtakunnallisesta toteuttamisesta sekä ha-kemusten vastaanottamisesta, käsittelemisestä ja säilyt-tämisestä. Opetushallitus määrää hakurekisterin pitoon liittyvästä tarkemmasta aikataulusta.

Opetushallituksen tehtävänä on lisäksi tuottaa yhteis-työssä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa tie-toa, joka edistää opiskelupaikkaa vaille jääneiden hakeu-tumista koulutukseen ja työelämään.

8 §. Hakurekisteriin ilmoitettavat tiedot. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa hakurekisteriin:

1) tiedot haussa mukana olevasta koulutustarjonnasta;2) oppilaaksi tai opiskelijaksi ottamisen perusteet siltä

osin, kuin niistä päättää opetuksen tai koulutuksen jär-jestäjä;

3) muut oppilaaksi tai opiskelijaksi ottamisessa tarvit-tavat tiedot.


Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa ja erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haussa opetuksen tai koulutuksen järjestä-jän tulee 1 momentissa säädetyn lisäksi ilmoittaa haku-rekisteriin tiedot valintajärjestyksessä valittavaksi esitet-tävistä ja varasijalla olevista sekä tiedot hylätyistä haki-joista. (26.3.2015/333)

9 §. Hakemuksen toimittaminen. Hakijan tulee toi-mittaa hakemuksensa Opetushallitukselle. Hakemuksen liitteet toimitetaan opetuksen tai koulutuksen järjestä-jälle.

10 §. Hakutoiveet. Ammatillisen koulutuksen ja lukio-koulutuksen yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen haetaan yhdellä hakemuksella, jossa hakija voi esittää ha-luamassaan järjestyksessä enintään viisi hakutoivetta. Pe-rusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa mukana olevaan opetukseen ja koulutukseen haetaan yh-dellä hakemuksella, jossa hakija voi esittää haluamassaan järjestyksessä enintään kolme hakutoivetta. Erityisope-tuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haus-sa mukana olevaan koulutukseen haetaan yhdellä hake-muksella, jossa hakija voi esittää haluamassaan järjestyk-sessä enintään viisi hakutoivetta. (26.3.2015/333)

Hakutoiveita ja niiden järjestystä ei voi muuttaa ha-kuajan päätyttyä.

11 §. Valintaesitys. Opetushallitus tuottaa hakurekiste-rin avulla opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle esityk-sen oppilaaksi tai opiskelijaksi otettavista sekä varasijal-la olevista hakijoista. Hakija esitetään valittavaksi siihen järjestyksessä ensimmäisen hakutoiveensa mukaiseen

opetukseen tai koulutukseen, johon hän opiskelijaksi ot-tamisen perusteiden mukaisesti voi tulla valituksi. Vara-sijalta voidaan valita vain sellaiseen opetukseen tai kou-lutukseen, jota koskeva hakutoive edeltää järjestyksessä hakijan hakutoivetta siihen opetukseen tai koulutukseen, johon hänet esitetään valittavaksi.

12 §. Päätös opiskelijaksi ottamisesta. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä tekee 11 §:ssä tarkoitetun valinta-esityksen mukaisen päätöksen oppilaaksi tai opiskelijaksi ottamisesta. Tilanteista, joissa valitsematta jättämisestä voidaan ilmoittaa kirjeellä, säädetään perusopetuslain 28 b §:ssä, lukiolain 19 a §:ssä ja ammatillisesta koulutuk-sesta annetun lain 26 a §:ssä.

13 §. Tieto opiskelupaikan vastaanottaneista hakijoista. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa ha-kurekisteriin tiedot tässä asetuksessa tarkoitetuissa ha-uissa opiskelupaikan vastaanottaneista hakijoista. Tiedot tulee ilmoittaa myös silloin, kun opiskelijavalinta suori-tetaan käyttäen 3 §:ssä tarkoitettuja lisähakuja.


Tällä asetuksella kumotaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annettu valtioneuvos-ton asetus (30/2008).

Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran otet-taessa oppilaita tai opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen mainittua ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.


Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä

14.10.2010/882

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön esittelystä, säädetään:

1 §. Koulutustoimikuntajärjestelmä. Opetus- ja kult-tuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulu-tuksen laadullisen ennakoinnin asiantuntijaelimenä toi-mii koulutustoimikuntajärjestelmä, joka koostuu ohjaus-ryhmästä, eri alojen koulutustoimikunnista sekä kou-lutustoimikuntien työtä täydentävistä määräaikaisista asian tuntijaryhmistä.

Koulutustoimikuntajärjestelmän tehtävänä on edistää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetus-hallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovai-kutusta.

2 §. Ohjausryhmän asettaminen ja kokoonpano. Ope-tus- ja kulttuuriministeriö asettaa ohjausryhmän enin-tään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ohjausryhmässä on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä sihteereitä. Ohjausryhmä voi kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Opetus- ja kult-tuuriministeriö voi kutsua ohjausryhmään myös pysyviä asiantuntijoita.

Ohjausryhmässä tulee olla edustettuina opetushallin-to, työmarkkinoiden keskusjärjestöt, Opetusalan Am-mattijärjestö OAJ ry, Maa- ja metsätaloustuottajain kes-kusliitto MTK ry, Suomen Yrittäjät ry sekä ammatillinen ja korkea-asteen koulutus. Ohjausryhmän kokoonpanos-sa tulee lisäksi ottaa huomioon molemmat kieliryhmät.

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää jäsenten kes-kuudesta ohjausryhmän puheenjohtajan ja varapuheen-johtajan ohjausryhmän toimikaudeksi. Ohjausryhmän sihteereinä toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön määräämät ministeriön tai Opetushallituksen virkamie-het.

Jos jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, ope-tus- ja kulttuuriministeriö nimeää saman viranomaisen tai järjestön ehdotuksesta hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

3 §. Ohjausryhmän tehtävät. Ohjausryhmän tehtävänä on koulutustoimikuntajärjestelmän toiminnan suunnit-telu, ohjaus ja kehittäminen. Ohjausryhmä vastaa siitä, että koulutustoimikunnissa käsitellään yrittäjyyttä, työ-elämän kehittämistä ja yhteistoimintaa sekä muita tar-peellisia kaikkia koulutusaloja koskevia asioita.

Ohjausryhmä valmistelee toimikautensa alussa koulu-tustoimikuntajärjestelmän toimintasuunnitelman. Suun-nitelmaa laadittaessa ohjausryhmä kuulee koulutustoi-mikuntia. Ohjausryhmä raportoi toiminnastaan vuosit-tain opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Opetushallituk-selle.

Ohjausryhmä arvioi tutkintojärjestelmän kehittämis-tarpeita ja tekee niitä koskevia aloitteita opetus- ja kult-tuuriministeriölle ja Opetushallitukselle.

4 §. Koulutustoimikunnat. Koulutustoimikuntia ovat:1) autoja kuljetusalan koulutustoimikunta;2) elintarvikealan koulutustoimikunta;3) energia-alan koulutustoimikunta;4) ilmailualan koulutustoimikunta;5) kauneudenhoitoalan koulutustoimikunta;6) kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon se-

kä finanssialan koulutustoimikunta;7) kemian alan sekä paperi- ja puualan koulutustoi-

mikunta;8) kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikun-

ta;9) kone- ja metallialan koulutustoimikunta;10) kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikunta;11) kuvataiteen koulutustoimikunta;12) maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunta;13) matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutustoimi-

kunta;14) merenkulkualan koulutustoimikunta;15) metsätalouden koulutustoimikunta;16) musiikki-, teatteri- ja tanssialan koulutustoimi-

kunta;17) opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan koulutustoimi-

kunta;18) talotekniikka- ja rakentamisalan koulutustoimi-

kunta;19) sosiaalialan koulutustoimikunta;20) sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-alan kou-

lutustoimikunta;21) taideteollisuusalan koulutustoimikunta;22) tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunta;23) terveysalan koulutustoimikunta;24) tietojenkäsittelyalan koulutustoimikunta;25) turvallisuusalan koulutustoimikunta;26) viestintäalan koulutustoimikunta.5 §. Koulutustoimikuntien asettaminen ja kokoonpano.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa koulutustoimi-kunnat ja nimeää Opetushallituksen esityksestä niihin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan enintään 16 jä-sentä sekä kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäse-nen.

Jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa ainakin ope-tushallintoa, koulutuksen järjestäjiä, opetushenkilöstöä, työnantajia ja työntekijöitä. Työnantajien, työntekijöiden ja opetushenkilöstön edustajat nimetään alan keskeisim-pien järjestöjen ehdotuksesta. Työnantajien ja työnteki-jöiden edustajia tulee olla yhtä monta. Kuvataiteen kou-lutustoimikuntaa asetettaessa voidaan kuitenkin poiketa työnantaja- ja työntekijäjäseniä koskevista vaatimuksista. Koulutustoimikuntien kokoonpanossa tulee lisäksi ottaa huomioon molemmat kieliryhmät.

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää Opetushalli-tuksen esityksestä jäsenten keskuudesta koulutustoimi-


kunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan koulutus-toimikunnan toimikaudeksi. Koulutustoimikuntien sih-teereinä toimivat Opetushallituksen määräämät Opetus-hallituksen virkamiehet.

Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimi-kauden, Opetushallitus nimeää saman viranomaisen tai järjestön ehdotuksesta hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

6 §. Koulutustoimikuntien tehtävät. Koulutustoimi-kuntien tehtävänä on omilla osaamis- ja toimialoillaan tarvittaessa yhteistoiminnassa keskenään:

1) seurata, arvioida ja ennakoida koulutuksen ja työ-elämässä tarvittavan osaamisen kehitystä ohjausryhmän laatiman koulutustoimikuntajärjestelmän toimintasuun-nitelman mukaisesti;

2) tehdä aloitteita opetus- ja kulttuuriministeriölle, Opetushallitukselle ja muille keskeisille tahoille amma-tillisen koulutuksen sisällölliseksi kehittämiseksi ja sen pohjalta tutkintojen kehittämiseksi;

3) tehdä aloitteita korkeakouluille työelämän osaa-mistarpeiden huomioon ottamisesta koulutuksen sisäl-löllisessä kehittämisessä;

4) suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetus-hallituksen niille osoittamat muut tehtävät.

7 §. Määräaikaiset asiantuntijaryhmät. Ohjausryhmä voi asettaa omasta, opetus- ja kulttuuriministeriön tai koulutustoimikuntien aloitteesta määräaikaisia asian-tuntijaryhmiä yhden tai useamman koulutustoimikun-nan osaamis- ja toimialaan liittyviin laadullisen enna-koinnin tehtäviin. Ohjausryhmä nimeää määräaikaisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajan ja sihteerin.

Määräaikaisen asiantuntijaryhmän jäsenet nimetään koulutustoimikuntiin jäseniä ehdottaneiden tahojen esi-

tyksestä. Jäsenellä tulee olla toimeksiannon edellyttämää asiantuntemusta.

8 §. Kokoukset. Ohjausryhmä ja koulutustoimikunta kokoontuvat puheenjohtajan tai hänen estyneenä olles-saan varapuheenjohtajan kutsusta taikka jos vähintään puolet jäsenistä sitä vaatii. Määräaikainen asiantuntija-ryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai jos vähin-tään puolet jäsenistä sitä vaatii.

Ohjausryhmä, koulutustoimikunta ja määräaikainen asiantuntijaryhmä ovat päätösvaltaisia, kun vähintään puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan lu-kien, on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheen-johtajan ääni ratkaisee.

9 §. Palkkiot ja korvaukset. Opetushallitus päättää koulutustoimikuntien ja määräaikaisten asiantuntija-ryhmien puheenjohtajien, jäsenten ja asiantuntijoiden kokous palkkioista. Opetus- ja kulttuuriministeriö päät-tää ohjausryhmän puheenjohtajien, jäsenten ja asiantun-tijoiden kokouspalkkioista. Matkakustannusten korvaa-miseen sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta.

10 §. Toimistotehtävät. Koulutustoimikuntien ja mää-räaikaisten asiantuntijaryhmien toimistotehtävät hoitaa Opetushallitus. Ohjausryhmän toimistotehtävät hoitaa opetus- ja kulttuuriministeriö.


Tällä asetuksella kumotaan koulutustoimikuntajär-jestelmästä annettu valtioneuvoston asetus (1146/2006).

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä ase-tuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.


Laki eräistä opetusalan eläkejärjestelyistä 4.9.1998/662

1 luku. Määritelmiä

1 §. Tämä laki koskee perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta an-netussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulu-tuksesta annetussa laissa (631/1998), taiteen perusope-tuksesta annetussa laissa (633/1998) ja vapaasta sivistys-työstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitettua opetusta antavan ja eräistä opetukseen liittyvistä muista tehtävistä huolehtivan henkilöstön eläketurvan eräitä järjestelyjä.

Laki ei kuitenkaan koske sellaisia henkilöitä, joilla ei ole oikeutta valtion varoista suoritettavaan eläk keeseen peruskoululain muuttamisesta annetun lain (1368/1996) voimaantulosäännöksen 4 mo mentin mukaan.

2 §. Valtion eläketurvalla tarkoitetaan tässä laissa oi-keutta valtion varoista suoritettavaan sellaiseen eläkkee-seen, perhe-eläkkeeseen ja muuhun etuuteen, jonka si-sällöstä ja saamisen edellytyksistä säädetään valtion elä-kelaissa (280/1966) ja siihen liittyvässä lainsäädännössä.

2 luku. Kunnan palveluksessa olevat henkilöt

3 §. Tässä luvussa säädetään eläketurvasta henkilöille, jotka ovat kunnan, kuntayhtymän tai muun kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/1964) piiriin kuuluvan työnantajan palveluksessa hoitamassa perus-opetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta anne-tun lain tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisia tehtäviä taikka kyseistä opetusta antavassa oppilaitoksessa muissa tehtävissä.

4 §. Valtion eläketurvaan on oikeus 3 §:ssä tar-koitetulla henkilöllä, jos hän on valtion eläketur-van piirissä tämän lain voimaan tullessa ja 3 §:ssä tar koitettu palvelussuhde samaan työnantajaan jatkuu lain voimaantulon jälkeen. Kun tämä palvelussuhde päättyy, on henkilöllä oikeus valtion eläketurvaan uusis-ta palvelussuhteista vain, jos 5 §:n edel lytykset täyttyvät.

5 §. Valtion eläketurvaan on oikeus myös ennen 1 päi-vää tammikuuta 1970 syntyneellä henkilöllä, jolla alkaa palvelussuhde tämän lain voimaantulon jälkeen pääasias-sa perusopetuslain tai lukiolain piirissä olevissa opetus- tai oppilaskodinhoitajatehtävissä.

3 luku. Yksityisessä palveluksessa olevat henkilöt perusopetuslain ja

lukiolain mukaisissa tehtävissä

6 §. Tässä luvussa säädetään eläketurvasta henkilöil-le, jotka ovat perusopetuslaissa tai lukiolaissa tarkoitetun yksityisen koulutuksen järjestäjän palveluksessa.

7 §. Valtion eläketurvaan on oikeus 6 §:ssä tarkoite-tulla henkilöllä, jos hän on valtion eläketurvan piirissä tämän lain voimaan tullessa ja 6 §:ssä tarkoitettu pal-velussuhde jatkuu lain voimaantulon jälkeen. Kun tämä palvelussuhde päättyy, on henkilöllä oikeus valtion elä-keturvaan uusista pal ve lussuhteista vain, jos 8 §:n edel-lytykset täyttyvät.

8 §. Valtion eläketurvaan on oikeus myös ennen 1 päivää tammikuuta 1970 syntyneellä henkilöllä, jolla al-kaa palvelussuhde tämän lain voimaantulon jälkeen pää-asiassa perusopetuslain tai lukiolain piirissä olevissa teh-tävissä.

4 luku. Yksityisessä palveluksessa olevat henkilöt muissa koulutuksen

tehtävissä

9 §. Tässä luvussa säädetään eläketurvasta henkilöille, jotka ovat ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuk sesta annetussa laissa, tai-teen perusopetuksesta annetussa laissa tai vapaasta sivis-tystyöstä annetussa laissa tarkoitetun yksityisen koulu-tuksen järjestäjän palveluksessa.

10 §. Valtion eläketurvaan on oikeus 9 §:ssä tar-koitetulla henkilöllä, jos hän on valtion eläketur-van piirissä tämän lain voimaan tullessa ja 9 §:ssä tarkoitettu palvelussuhde jatkuu lain voimaantulon jäl-keen. Kun tämä palvelussuhde päättyy, on henkilöllä oi-keus valtion eläketurvaan uusista palvelussuhteista vain, jos 11 §:n edellytykset täyttyvät.

11 §. Valtion eläketurvaan on lisäksi oikeus henkilöllä, jolla alkaa 9 §:ssä tarkoitettu palvelussuhde tämän lain voimaantulon jälkeen, jos hän on syntynyt ennen 1 päi-vää tammikuuta 1970 ja hän on ollut marraskuun 30 päi-vän ja joulukuun 31 päivän 1997 välisenä aikana valtion eläketurvan piiriin kuuluvassa palveluksessa seuraavien säännösten nojalla:

1) ammatillisista oppilaitoksista annetun lain muutta-misesta annetun lain (717/1992) voimaantulosäännök-sen 6 tai 7 momentti;

2) kansalaisopistolain (722/1992) 16 §; 3) valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuk-

sista annetun lain (801/1992) 32 §; 4) opintokeskuslain (1215/1993) 25 §; 5) valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun

lain (1218/1993) 31 §; tai 6) musiikkioppilaitoksista annetun lain (516/1995)

23 §. Oikeutta valtion eläketurvaan 1 momentin mukaisesti

ei ole henkilöllä, joka on sellaisen 9 §:ssä mainitun työn-antajan palveluksessa, jonka henkilöstöllä ei ole ollut oi-keutta valtion eläketurvaan 1 päivänä tammikuuta 1999. (30.6.2000/628)



12 §. (19.10.2012/556) Edellä 2 ja 3 luvussa tarkoite-tut työnantajat ovat velvollisia ilmoittamaan kunnallisel-le eläkelaitokselle, jos työntekijän tehtävät lain voimaan-tulon jälkeen alkavassa uudessa palvelussuhteessa ovat pääasiassa perusopetuslain tai lukiolain piirissä olevissa opetustehtävissä tai oppilaskodinhoitajan tehtävissä. Il-moitusta ei tarvitse tehdä työntekijästä, joka on syntynyt vuoden 1969 jälkeen.

6 luku. Voimaantulo

13 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-ta 1999.

Ennen tämän lain voimaantuloa olevan palveluksen eläketurvan osalta noudatetaan tämän lain voimaan tul-lessa voimassa olleita säännöksiä.

14 §. Henkilö, jolla on peruskoululain 71 ja 72 §:n muuttamisesta annetun lain (104/1989) voimaantulo-säännöksessä tarkoitettu oikeus eläkeiän valintaan vii-meistään 30 päivänä kesäkuuta 1999 ennen 1 päivää heinäkuuta 1989 voimassa ol leiden säännösten mukaan, säilyttää tämän oikeutensa myös tämän lain voimaantu-lon jälkeen.

Lukiolain piiriin kuuluvissa opetustehtävissä ole-va henkilö, joka on tehnyt 1.8.1998–30.6.1999 välisenä aikana sellaisen ilmoituksen eläkeiän valinnasta, kuin 1 momentissa tarkoitetaan, voi peruuttaa tekemänsä va-linnan viimeistään 29 päivänä joulukuuta 2000. Peruu-tus on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava valtio-konttoriin viimeistään määräajan viimeisenä päivänä. (30.6.2000/628)

Oikeus 1 momentissa mainittuun eläkeiän valin taan siten kuin 1 momentissa säädetään on myös 4§:ssä tar-koitetulla perusopetuslain mukaisia tehtäviä suorittavalla henkilöllä, jonka palvelus on voimassa, mutta keskeyty-neenä palkattoman virkavapauden vuoksi. Tällöin edel-lytetään kuitenkin, että hän ei ole keskeytyksen aikana muussa työntekijäin eläkelain (395/1961) 8 §:n 4 mo-mentissa tarkoitetussa eläketurvaa kartuttavassa työssä, virassa tai yrittäjätoiminnassa. (30.6.2000/628)

15 §. (1.10.1999/933) Sovellettaessa valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (1528/1993) voimaantulo-säännöksen 12 momenttia, sellaisena kuin se on valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosään-nöksen muuttamisesta annetussa laissa (1232/1995), pi-detään peruskoulun opettajana henkilöä, joka on perus-opetuslain piiriin kuuluvissa opetustehtävissä.


Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 37 §:n 3 momentin, sa-mana päivänä annetun lukiolain (629/1998) 30 §:n 3 momen-tin, ammatillisesta koulutuksesta samana päivänä annetun lain (630/1998) 40 §:n 3 momentin, vapaasta sivistystyöstä samana päivänä annetun lain (632/1998) 5 §:n 3 momentin ja taiteen perusopetuksesta samana päivänä annetun lain (633/1998) 9 §:n 3 momentin nojalla:

1 luku. Yleistä

1 §. Soveltamisala. Tässä asetuksessa säädetään perus-opetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatil-lisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/ 1998), amma-tillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja tai-teen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoi-tettujen rehtoreiden ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista.

Kukin 1 momentissa mainitun lain piiriin kuuluva koulutus katsotaan tässä asetuksessa omaksi koulutus-muodokseen. Perusopetuslaissa säädetty esiopetus katso-taan kuitenkin omaksi koulutusmuodokseen.

Lisäksi tässä asetuksessa säädetään perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaa-jan kelpoisuusvaatimuksista. (19.2.2004/115)

1 a §. (3.11.2005/865) Määritelmät. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) opintopisteellä opintojen mitoituksen perustetta, josta säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtio-neuvoston asetuksen (794/2004) 5 §:ssä;

2) opintoviikolla opintojen mitoituksen perustetta, josta on säädetty yliopistojen tutkinnoista annetulla val-tioneuvoston asetuksella kumotuissa asetuksissa sekä nii-tä edeltäneissä yliopistoissa suoritettuja tutkintoja kos-keneissa asetuksissa;

3) perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihe-kokonaisuuksien monialaisilla opinnoilla vähintään 60 opintopisteen laajuisia opettajankoulutuksen opintoja, joista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtio-neuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 2 kohdassa; ja

4) peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekoko-naisuuksien monialaisilla opinnoilla 35 opintoviikon laa-juisia opintoja, joista on säädetty kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuk-sen (576/1995) 12 §:ssä.

Opettajan pedagogisissa opinnoissa sekä ammatil-lisen koulutuksen erityisopettajan ja opinto-ohjaajan opinnoissa opintopisteellä ja opintoviikolla tarkoite-taan 1 momentissa säädetyn lisäksi ammatillisesta opet-tajankoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (357/2003) sekä sitä edeltäneiden ammatillisesta opet-tajankoulutuksesta annettujen säännösten ja määräysten mukaisia opintojen mitoituksen perusteita.

2 luku. Rehtori

2 §. Rehtorin kelpoisuus. Rehtoriksi on kelpoinen hen-kilö, jolla on:

1) ylempi korkeakoulututkinto; 2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutus-

muodon opettajan kelpoisuus; 3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä 4) opetushallituksen hyväksymien perusteiden mu-

kainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opinto-pisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopis-ton järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muul-la tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. (3.11.2005/865)

Jos samassa oppilaitoksessa järjestetään usean eri kou-lutusmuodon piiriin kuuluvaa koulutusta tai jos rehtori vastaa kahden tai useamman sellaisen oppilaitoksen toi-minnasta, joissa järjestetään eri koulutusmuotojen piiriin kuuluvaa koulutusta, rehtorilla tulee olla 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu opettajan kelpoisuus johonkin niistä.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoite-tusta koulutuksesta vastaavaksi rehtoriksi on 1 momentin 3 kohdasta poiketen kelpoinen henkilö, jolla on riittävä työkokemus sekä opettajan että muissa opetusalan tehtä-vissä. (16.12.2010/1168)

Taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta järjestävän oppilaitoksen rehtoriksi on kel-poinen myös henkilö, jolla on alan ylempi korkeakou-lututkinto ja riittävä opetushallinnon tuntemus. Koulu-kodissa toimivan koulun, liikunnan koulutuskeskuksen ja kesäyliopiston rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä opetus-hallinnon tuntemus.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitutkintoon ja erikoisammattitut-kintoon valmistavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta antavan oppilaitoksen rehtoriksi on kel-poinen myös henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulutut-kinto, riittävä alan työkokemus ja 1 momentin 4 kohdas-sa tarkoitettu tutkinto, opinnot tai muulla tavalla hankit-tu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 §:n 7 momen-tissa tarkoitetussa oppilaitoksessa rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on tämän asetuksen 21 §:ssä tarkoi-tetut steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta antaval-ta opettajalta edellytetyt riittäviksi katsotut opinnot ja 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu riittävä työkokemus opettajan tehtävissä ja saman momentin 4 kohdassa tar-koitettu tutkinto, opinnot tai muulla tavalla hankittu riit-tävä opetushallinnon tuntemus. (26.9.2002/805)

3 §. Kielitaitovaatimukset. Rehtorilla tulee olla oppi-laitoksen opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjal-linen taito. (18.12.2003/1133)


Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perus-opetuksesta annetussa laissa tarkoitetun rehtorin tulee hallita oppilaitoksen opetuskieli.

3 luku. Perusopetus ja esiopetus

4 §. (3.11.2005/865) Luokanopettajan kelpoisuus. Luo-kanopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) kasvatustieteen maisterin tutkinnon, vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset pe-ruskoulussa tai perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähin-tään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laa-juiset opettajan pedagogiset opinnot;

2) kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista an-netun asetuksen (530/1978) mukaisen kandidaatin tut-kinnon sekä 1 kohdassa tarkoitetut opinnot; tai

3) Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa vähin-tään kolmivuotiseen koulutusohjelmaan perustuvan pe-ruskoulun luokanopettajan tutkinnon.

Kelpoisuus antaa luokanopetusta on myös henkilöllä, jolla on kelpoisuus antaa aineenopetusta perusopetuk-sessa ja joka on suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Tämä ei kuitenkaan koske henkilöä, jonka kelpoisuus ai-neenopetuksen antamiseen perustuu peruskouluasetuk-sen (718/1984) 102 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa ase-tuksessa (294/1996), tai saman pykälän 3 momenttiin, sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa (1174/1992).

Jos 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu peruskoulun luokanopettajan tutkinto perustuu kolmea vuotta lyhyem-pään opiskeluun, henkilö on kelpoinen opettamaan perus-opetuksen 1–4 vuosiluokilla tai, opetushallituksen mää-räämän lisäopiskelun suoritettuaan, kuten kolmivuotiseen opiskeluun perustuvan tutkinnon suorittanut.

5 §. Aineenopettajan kelpoisuus. Aineenopetusta on kel-poinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opin-

topisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuulu-vat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja ai-neopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. (3.11.2005/865)

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa sääde-tään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetet-tavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa. (3.11.2005/865)

Aineenopetusta on 1 momentin estämättä kelpoi-nen antamaan henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella. (3.11.2005/865)

Henkilölle, joka Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saamansa vähintään kolmivuotisen opetta-jankoulutuksen perusteella on kelpoinen asian omaisessa maassa taitoja taideaineiden opettajaksi tai joka vähin-tään neljävuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen muuksi opettajaksi, opetushallitus voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan perusopetusta antavan opettajan tehtävään. Opetushallitus voi tarvittaessa mää-rätä lisäopintojen suorittamisesta. (3.11.2005/865)

5 a §. (3.11.2005/865) Aineenopettajan kelpoisuus eräissä tapauksissa. Kun opetusta annetaan hyväksytyn ope-tussuunnitelman mukaisesti oppiaineessa, jota ei mainita perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnalli-sista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetus-sa valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001) ja joka ei ole tällaisen oppiaineen syventävä tai soveltava oppimäärä, aineenopettajaksi on 5 §:n 1 momentin 2 kohdan estä-mättä kelpoinen henkilö, joka on suorittanut yhteensä vähintään 60 opintopistettä tai vähintään 35 opintoviik-koa opetussuunnitelmassa mainitun oppiaineen sisäl-töön soveltuvia opintoja yliopistossa. Jos opinnot eivät sisälly tutkintoon, ne on osoitettava yliopiston antamalla erillisellä todistuksella.

6 §. Oppilaanohjaajan kelpoisuus. Oppilaan ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:

1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkin-non ja yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tai kasvatus-tieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutukses-ta annetun asetuksen 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut opinnot;

2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tut-kinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun ase tuksen 15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; tai

3) jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa sää-detty kelpoisuus. (3.11.2005/865)

Koulukodissa toimivassa koulussa oppilaanohjaus-ta voi antaa myös henkilö, jolla on muu perusopetuksen opettajalta tämän asetuksen mukaan vaadittava kelpoi-suus.

7 §. Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus. Esiope-tusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on tämän asetuksen mukaan kelpoinen antamaan luokanopetusta. (3.11.2005/865)

Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetusta saavia oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös hen-kilö, joka on suorittanut:

1) soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä joko yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatus-tieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut 35 opintoviikon laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; taikka

2) lastentarhanopettajan tutkinnon. (3.11.2005/ 865)Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen op-

pilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös se, jo-ka 1 päivänä elokuuta 2000 toimii tai viimeisen kolmen vuoden aikana ennen mainittua päivää on yhteensä vä-hintään vuoden ajan toiminut sosiaalihuollon ammatil-lisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen


(804/1992) 4 §:ssä tarkoitetuissa päiväkodin johtotehtä-vissä tai päivähoidon laajaa tietoutta edellyttävissä hoi-to-, huolenpito-, kasvatus-, opetus- tai kuntoutustehtä-vissä ja joka on suorittanut sosiaalikasvattajan opistoas-teisen tutkinnon. Lisäksi edellytetään, että se, joka täyt-tää edellä todetut edellytykset, on suorittanut yliopiston tai sen kanssa yhteistyössä toimivan muun koulutuksen järjestäjän ennen vuotta 2004 järjestämät, opetusminis-teriön hyväksymät 15 opintoviikon laajuiset esiopetuk-sen opinnot. (30.3.2000/327)

Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppi-laita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös se, joka on vuoden 1995 jälkeen suorittanut sosiaali kasvattajan tai so-siaalialan ohjaajan opistoasteisen tutkinnon taikka sosio-nomin tutkinnon (AMK) ja jonka tutkintoon sisältyy var-haiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja yhteensä vähintään 50 opintoviikkoa ja joka on mainitun tutkinnon lisäksi suorittanut edellä tarkoitetut esiopetuksen opinnot. Jos sillä, joka on suorittanut tässä momentissa tarkoitetun sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan tutkinnon, ei ole 3 momentissa tarkoitettua työkokemusta, esiopetuk-sen opinnot ovat kuitenkin laajuudeltaan 20 opintoviik-koa. Sen, joka on suorittanut tässä momentissa tarkoitetun sosionomin tutkinnon, tulee olla valittu ammattikorkea-kouluun viimeistään vuonna 1999. (30.3.2000/327)

8 §. Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus. Perus-opetuslain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisope-tusta on kelpoinen antamaan henkilö:

1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkin-non tai jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus an-taa luokanopetusta ja joka on tutkinnon tai kelpoisuuden lisäksi suorittanut erityisopettajan opinnot; tai

2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tut-kinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulu-tuksen. (23.2.2012/105)

Perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua eri-tyisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö:

1) jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus an-taa luokanopetusta ja joka on suorittanut erityisopetta-jan opinnot;

2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tut-kinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulu-tuksen sekä 4 a §:ssä tarkoitetut monialaiset opinnot; tai

3) jolla on tämän asetuksen mukaan aineenopettajalta vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut 4 a §:ssä tar-koitetut monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot. (23.2.2012/105)

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, oppi-ainetta perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitet-tuna erityisopetuksena on kelpoinen opettamaan myös henkilö, joka on tämän asetuksen mukaan kelpoinen antamaan kyseisen aineen opetusta perusopetuksessa ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot. Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten kouluissa liikunnan opetusta on sen estämättä, mitä 2 momentissa sääde-tään, kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on kelpoi-suus antaa liikunnan opetusta perusopetuksessa ja joka on suorittanut erityisliikunnassa perus- ja aineopinnot. (23.2.2012/105)

Mitä 2 momentin 3 kohdassa ja 3 momentissa sää-detään, ei koske henkilöä, jonka kelpoisuus antaa ai-neenopetusta perustuu peruskouluasetuksen 102 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa (294/1996), tai saman pykälän 3 momenttiin, sellaisena kuin se on pe-ruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa (1174/1992). (3.11.2005/865)

Perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuil-le oppilaille esiopetusta ja kehitysvammaisille oppilaille myös muuta erityisopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulutut-kinnon ja erityisopettajan opinnot. Esiopetusta perus-opetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on 7 §:n 2–4 momentissa säädetty esiopetuksen opettajan kelpoisuus ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot. Avustava-na opettajana perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tar-koitetuille oppilaille annettavassa opetuksessa ja saman lain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille annet-tavassa esiopetuksessa voi toimia myös se, joka on suorit-tanut soveltuvan korkeakoulututkinnon. (23.2.2012/105)

Tämän pykälän mukaista erityisopetusta voi antaa myös henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoi-suustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tans-kassa saadun erityisopettajan koulutuksen perusteella. (3.11.2005/865)

Henkilölle, joka on Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saanut erityisopettajan koulutuksen ja on sen lisäksi kelpoinen antamaan perusopetusta, opetushalli-tus voi antaa kelpoisuustodistuksen asianomaiseen eri-tyisopetuksen tehtävään, jos koulutuksen suuntautumi-nen pääpiirteittäin vastaa tehtävän kelpoisuusvaatimuk-sia. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta. (3.11.2005/865)

8 a §. (3.11.2005/865) Erityisopettajan opinnot. Edellä 8 §:ssä erityisopettajan opinnoilla tarkoitetaan vähintään 60 opintopisteen laajuisia opettajankoulutuksen opin-toja, joista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 3 koh-dassa, vähintään 35 opintoviikon laajuisia erityisopet-tajan opintoja, joista säädetään kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuk-sen 14 §:n 2 momentissa, sekä erityisopettajan opinto-ja, joista säädetään kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen 35 §:ssä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja erityisopettajan opintoja ei vaadita henkilöltä, joka on suorittanut kasva-tustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutukses-ta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun erityisopettajien koulutuksen.

9 §. (18.12.2003/1133) Kielitaitovaatimukset. Perus-opetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjalli-nen taito.

Jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli tai jos kysymys on perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa tar-koitetussa koulussa järjestettävästä opetuksesta, opetusta voi antaa myös henkilö, joka hallitsee opetuksessa käytet-tävän kielen. Opetushallitus määrää tarvittaessa, miten kielenhallinta osoitetaan.


Ruotsissa opettajankoulutuksen saaneella henkilöllä, joka on suorittanut koulutukseen kuuluvan opetushar-joittelun yksinomaan ruotsin kielellä, katsotaan olevan ruotsinkielisen koulun erinomainen opetuskielen suulli-nen ja kirjallinen taito. Ruotsinkieliseen kouluun voidaan ottaa muuta luokanopetusta kuin äidinkielen ja kirjalli-suuden opetusta antamaan enintään kahdeksi vuodeksi henkilö, joka on suorittanut luokanopettajan tutkinnon Norjassa tai Tanskassa, sen estämättä, että opettaja ei ole osoittanut opetuskielen erinomaista suullista ja kirjallis-ta taitoa.

3 a luku. (19.2.2004/115) Aamu- ja iltapäivätoiminta

9 a §. (19.2.2004/115) Ohjaaja. Aamu- ja iltapäivätoi-minnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö, 1) joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulu-tutkinnon, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perus-tutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, am-mattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jolla on koulutuksen yhteydessä hankittu tai kokemuksella osoi-tettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka 2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta, esiopetusta, erityis-opetusta tai aineenopetusta tai toimia oppilaanohjaajana.

4 luku. Lukio

10 §. Aineenopettajan kelpoisuus. Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan kou-

lutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutuk-seen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat pe-rus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rin-nastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laa-juiset opettajan pedagogiset opinnot. (3.11.2005/ 865)

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetet-tavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opin-not, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopetta-jan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopin-not, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa. (3.11.2005/865)

Aineenopetusta voi 1 ja 2 momentin estämättä antaa myös henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuus-todistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskas-sa saadun opettajankoulutuksen perusteella. (3.11.2005/ 865)

Henkilölle, joka on Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saamansa vähintään kolmivuotisen opetta-jankoulutuksen perusteella on kelpoinen asian omaisessa maassa taito- tai taideaineiden opettajaksi sekä joka vä-hintään nelivuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen muuksi opettajaksi, opetushallitus voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan lukiokoulutusta antavan opettajan tehtävään. Opetushallitus voi tarvittaessa mää-rätä lisäopintojen suorittamisesta. (3.11.2005/865)

10 a §. (3.11.2005/865) Aineenopettajan kelpoisuus eräissä tapauksissa. Kun opetusta annetaan hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti oppiaineessa, jota ei mai-nita lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoit-teista ja tuntijaosta annetussa valtioneuvoston asetukses-sa (955/2002) ja joka ei ole tällaisen oppiaineen syventä-vä tai soveltava kurssi, aineenopettajaksi on 10 §:n 1 mo-mentin 2 kohdan estämättä kelpoinen henkilö, joka on suorittanut yhteensä vähintään 120 opintopistettä tai vä-hintään 55 opintoviikkoa opetussuunnitelmassa maini-tun oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja yliopistossa, jos tämä oppiaine on ainoa hänen lukiossa opettamansa aine, sekä henkilö, joka on suorittanut yhteensä vähin-tään 60 opintopistettä tai vähintään 35 opintoviikkoa oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja, jos hän opettaa lukiossa muuta ainetta, jossa hän on suorittanut 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut 120 opintopisteen tai 55 opintoviikon laajuiset opinnot. Jos opinnot eivät sisälly tutkintoon, ne on osoitettava yliopiston antamalla erillisellä todistuksella.

10 b §. (23.1.2014/53) Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opettajan kelpoisuus. Maahanmuuttajille ja vie-raskielisille järjestettävää lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta antavia opettajia koskevat samat kelpoisuus-ehdot kuin lukiokoulutusta. Opettaja on kuitenkin kel-poinen antamaan lukiokoulutukseen valmistavaan kou-lutukseen kuuluvaa aineenopetusta, jos hän on kelpoinen kyseisessä aineessa tai vähintään yhdessä aineryhmään kuuluvassa aineessa.

11 §. (3.11.2005/865) Opintoohjaajan kelpoisuus. Opin to-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:

1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkin-non ja tutkinnon lisäksi yliopistojen tutkinnoista anne-tun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 4 kohdassa tarkoi-tetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 2 mo-mentin mukaiset opinto-ohjaajan opinnot;

2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkin-noista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; tai

3) jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa sää-detty kelpoisuus.

12 §. (18.12.2003/1133) Kielitaitovaatimukset lukiokoulutuksessa. Lukiokoulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli.

Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopetusta antavalla opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suulli-nen ja kirjallinen taito.


5 luku. Ammatillinen koulutus

13 §. (16.12.2010/1168) Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus. Ammatilliseen koulutukseen sisältyvien ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen anta-maan henkilö:

1) joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättä-män opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulu-tutkinnon;

2) joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogi-set opinnot;

3) jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen käytän-nön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaa-vissa tehtävissä; sekä

4) jolla on pätevyys- tai lupakirja taikka oikeus har-joittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammat-tihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää pätevyys- tai lupakirjaa taikka laillistamista.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä soveltuvaa korkeakoulututkintoa koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa, jos korkeakoulututkintojen järjestelmässä ei ole koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän edel-lyttämää soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai jos kou-lutuksen järjestäjän päättämä opetustehtävä edellyttää erityisen vahvaa tai erikoistunutta käytännön ammatti-taitoa. Opettajalla on tällöin oltava koulutuksen järjes-täjän päättämään opetustehtävään soveltuva erikoisam-mattitutkinto tai, jollei tutkintorakenteessa ole soveltu-vaa erikoisammattitutkintoa, muu soveltuva tutkinto tai koulutus, 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot sekä vähintään viiden vuoden pi-tuinen käytännön työkokemus koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa kelpoisuusvaa-timuksena on 1 momentin 1 kohdasta poiketen soveltu-va ylempi korkeakoulututkinto. Sosiaali- ja terveysalan koulutusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, opettajan peda-gogiset opinnot sekä vähintään viiden vuoden pituinen käytännön työkokemus korkeakoulututkintoa vastaavis-sa sosiaali- ja terveysalan tehtävissä.

Sosiaali- ja terveysalan ammatillisten opintojen ope-tuksessa voidaan poiketa soveltuvaa ylempää korkeakou-lututkintoa tai soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta 2 momentissa sää-detyllä tavalla hiusalan sekä kauneudenhoitoalan amma-tillisiin tutkintoihin johtavien koulutusten osalta.

Tanssialan sekä sirkusalan koulutuksessa opettajaksi on kelpoinen 1 momentin 1 ja 3 kohdan estämättä myös henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden laajuiset so-veltuvat opinnot sekä alalla saavutettu taiteellinen tai muu ammatillinen ansioituneisuus.

Erityisestä syystä muuta kuin näyttötutkintoon val-mistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa annettavaa ammatillista lisäkoulu-tusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suo-rittanut alan erikoisammattitutkinnon tai jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu kor-kea ammattitaito.

13 a §. (16.12.2010/1168) Ammatillisten opintojen opetuksen antaminen ilman pedagogisten opintojen suorittamista. Ammatillisten opintojen opetusta on 13 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä oikeutettu antamaan myös henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa mainitussa kohdassa tarkoitetut opettajan pe-dagogiset opinnot.

13 b §. (16.12.2010/1168) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa ja valmentavaa koulutusta antavien opettajien kelpoisuus. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta sekä maahanmuutta-jien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa kou-lutusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opinto-jen opettajan kelpoisuus.

Vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on 16 §:ssä säädetty erityisopetusta antavan opettajan kelpoi-suus.

14 §. Yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus. Ammatil-lisesta koulutuksesta annetun lain 12 §:n 2 momentissa tarkoitettua ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellis-ta ja ammattitaitoa täydentävää äidinkielen, toisen ko-timaisen kielen, vieraan kielen, matemaattis-luonnon-tieteellisten opintojen, humanistis-yhteiskunnallisten opintojen sekä liikunnan ja muiden taitoja taideainei-den samoin kuin terveystiedon opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka:

1) on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyvät vähintään 120 opintopisteen tai vähin-tään 55 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 opinto-pisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvas-sa koulutusohjelmassa; sekä

2) joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogi-set opinnot. (3.11.2005/865)

Muiden taitoja taideaineiden kuin liikunnan opin-toja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin kuuluvia tietoja viestin-tätekniikan opintoja sekä ter veystietoa opettamaan on 1 momentin 1 kohdan estämättä kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon. (5.7.2001/ 614)

Tässä pykälässä tarkoitettua opetusta voi 1 ja 2 mo-mentin estämättä antaa myös henkilö, jolle opetushalli-tus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjas-sa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella.

15 §. Opintoohjaajan kelpoisuus. Opinto-ohjaus ta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on

1) tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteis-ten opintojen opettajan kelpoisuus sekä 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset ammatillisessa opettajakor-keakoulussa tai yliopistossa suoritetut opinto-ohjaajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneu-voston asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoi-tetut vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot; tai


2) 11 §:ssä säädetty kelpoisuus. (3.11.2005/865)Jos opinto-ohjauksen tarkoituksenmukainen järjestä-

minen sitä edellyttää, opinto-ohjausta voi 1 momentin estämättä osana muuta opetustaan antaa myös muu tässä luvussa tarkoitettu opettaja.

16 §. (16.12.2010/1168) Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus. Erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston ase-tuksen (794/2004) 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa sää-detyt erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.

Sen estämättä, mitä 14 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään erityisopetuksena annettavaa yhteisten opinto-jen opetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkin-non ja jolla on 1 momentissa säädetyt erityisopettajan opinnot.

Jos erityisopetuksen tarkoituksenmukainen järjestämi-nen sitä edellyttää, erityisopetusta voi sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, antaa myös muu tässä luvussa tarkoitettu opettaja osana muuta opetustaan.

17 §. (18.12.2003/1133) Kielitaitovaatimukset ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli. Äi-dinkielen opetusta antavalla opettajalla tulee olla kysei-sen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

6 luku. Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus

18 §. Vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuus. Vapaas-ta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetuksi opettajak-si on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulu-tutkinto sekä vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. (3.11.2005/865)

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 §:n 7 momen-tissa tarkoitetussa oppilaitoksessa opettajaksi on kel-poinen myös henkilö, jolla on tämän asetuksen 21 §:ssä tarkoitetut steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta antavalta opettajalta edellytetyt riittäviksi katsotut teh-tävään soveltuvat opinnot. Pääasiallisesti opettajankou-lutustehtävässä toimivalta opettajalta edellytetään lisäk-si vähintään kolmen vuoden työkokemus rehtorina tai opettajana steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta antavassa oppilaitoksessa. (26.9.2002/805)

19 §. Laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus. Laajan oppimäärän mukais-ta taiteen perusopetusta on kelpoinen antamaan henki-lö, jolla on soveltuva alan ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto tai asianomaisen taiteen-alan vähintään opistoasteinen opettajantutkinto.

20 §. Muun taiteen perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perus-opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty asianomaisen taiteenalan opetta-

jan kelpoisuus, tai henkilö, jolla on asianomaiselle tai-teen alalle soveltuva muu koulutus tai alalla työskentelyn kautta hankittu riittäväksi katsottu pätevyys.


21 §. (21.6.2000/592) Vieraskielistä opetusta, ulkomailla järjestettävää opetusta sekä erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa opetusta koskevat erityissäännökset. Perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa ja lukiolain 6 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta, steinerpedago-giikkaan perustuvaa opetusta sekä montessoripedago-giikkaan perustuvaa esiopetusta on sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, kelpoinen antamaan myös se, jo-ka on suorittanut opetushallituksen riittäviksi katsomat opinnot. Opetushallituksen päätös riittävistä opinnoista voi koskea myös yksittäistä henkilöä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuiksi riittäviksi opin-noiksi voidaan hyväksyä osaksi tai kokonaan vieraskie-lisessä opetuksessa myös asianomaiseen kieliryhmään kuuluvassa maassa opettajankoulutuksessa suoritetut opinnot, steinerpedagogiikkaan perustuvassa opetukses-sa steinerpedagogisten koulujen opettajankoulutuksessa suoritetut opinnot sekä montessoripedagogiikkaan pe-rustuvassa esiopetuksessa montessoriopettajan tai -oh-jaajan opinnot.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään steinerpedagogiik-kaan perustuvaa opetusta antavan kelpoisuusvaatimuk-sista, koskee myös steinerpedagogiikkaan perustuvaa pe-rusopetusta ja lukiokoulutusta järjestävän koulun tai op-pilaitoksen rehtoria.

21 a §. (10.7.2003/693) Uskonnon opetus. Luokanope-tuksena annettavaa evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetusta antavalta henkilöltä edellytetään sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa muutoin säädetään luokan-opettajalta vaadittavasta kelpoisuudesta, että asianomai-sen uskonnon opinnot ovat sisältyneet hänen suoritta-miinsa peruskoulussa opetettavien aineiden tai aihekoko-naisuuksien monialaisiin opintoihin tai luokanopettajan kelpoisuuden tuottaneisiin aikaisempiin opintoihin taik-ka että hän on suorittanut muut yliopiston tutkintovaa-timusten mukaiset, vähintään vastaavan laajuiset asian-omaisen uskonnon opinnot.

Perusopetuksessa ja lukiossa aineenopetuksena an-nettavaa evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetusta antavalta henkilöltä edellytetään sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa muutoin säädetään aineenopet-tajalta vaadittavasta kelpoisuudesta, että hän on suorit-tanut aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetetta-van aineen opinnot tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot taikka aikaisempien kel-poisuusvaatimusten mukaan aineenhallinnan tuottaneet opinnot asian omaisen uskonnon opettamista koskevien vaatimusten mukaan.

Muuta uskontoa perusopetuksessa tai lukiossa opetta-valta henkilöltä edellytetään, sen lisäksi, mitä tässä ase-tuksessa muutoin säädetään opettajalta vaadittavasta kel-poisuudesta, asianomaisessa uskonnossa suoritut korkea-kouluopinnot tai muulla tavoin hankitut riittävät tiedot ja asianomaisen uskonnon tuntemus.


22 §. Eräitä kelpoisuusvaatimuksia koskevat erityissäännökset. Opettajan pedagogisilla opinnoilla tarkoitetaan tässä asetuksessa yliopistojen tutkinnoista annetun valtio-neuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 5 kohdan ja kas-vatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuk-sesta annetun asetuksen mukaisia opettajan pedagogisia opintoja, kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen mukaisia aineenopettajan kasvatustie-teellisiä opintoja, ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisia ammatillisia opettajankoulutusopintoja sekä aikaisempien säännösten ja määräysten mukaisia, vähintään 35 opintoviikon laajui-sia ammatillisen opettajankoulutuksen pedagogisia opin-toja, jotka on suoritettu erillisinä tai tutkintoon kuuluvina. (3.11.2005/865)

Opettajan pedagogisia opintoja ei vaadita erikseen henkilöltä, jolla on kelpoisuus luokanopettajaksi tai jo-ka on suorittanut terveystieteiden tutkinnoista annetussa asetuksessa (628/1997) tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot terveystieteiden maisterin tutkinnossa.

Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekoko-naisuuksien monialaisia opintoja ei vaadita henkilöltä, joka on suorittanut kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen mukaiset luokanopettajan koulutusohjelmaan kuuluvat opetettavien aineiden vä-hintään 35 opintoviikon laajuiset perusopinnot.

Tämän asetuksen mukaan vaadittavat opinnot voivat olla suoritettuina tutkintoihin sisältyvinä tai erillisinä.

Henkilö, joka on ennen 1 päivää elokuuta 2005 saavut-tanut kelpoisuuden antaa perusopetuksessa teknisen työn tai tekstiilityön aineenopetusta, on kelpoinen antamaan pe-rusopetuksessa käsityön aineenopetusta. (3.11.2005/865)

Kelpoisuusvaatimuksena oleva yliopistojen tutkin-noista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 mo-mentissa mainittu opintosuoritus voidaan korvata saman asetuksen 26 §:n 5 momentissa tarkoitetulla yliopiston antamalla todistuksella. (3.11.2005/865)

22 a §. (18.12.2003/1133) Kielitaidon osoittaminen. Tässä asetuksessa tarkoitettu erinomainen suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suo-men ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallin-nossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla.

Esiopetusta antavalta opettajalta ei vaadita todistusta, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito, jos hän on saanut koulusi-vistyksensä ja suorittanut kelpoisuuden tuottavat opin-tonsa samalla kielellä.

Koulutuksen järjestäjä arvioi 3 §:n 2 momentissa, 12 §:n 1 momentissa ja 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun kielenhallinnan riittävyyden.

23 §. Väliaikaisesti opetusta antavan henkilön kelpoisuus. Sen estämättä, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajak-si määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuu-kauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuus-vaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annet-taessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.

Mitä edellä 1 momentin toisessa virkkeessä säädetään, ei sovelleta 18 §:ssä tarkoitettuun opettajaan.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään voidaan 13 §:ssä tarkoitettua ammatillisten opintojen opetusta määrä-tä enintään kahden vuoden ajaksi antamaan henkilö, jolla on opetustehtävän edellyttämä riittävä koulutus ja vahva käytännön ammattitaito. Tällainen henkilö voidaan mää-rätä antamaan opetusta yli vuoden ajaksi vain, jos ope-tustehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy. (16.12.2010/1168)

24 §. (21.6.2000/592) Yliopistojen kelpoisuustodistus taiteenopetusta antavalle opettajalle. Musiikkialan sekä teatteri- ja tanssialan koulutusta järjestävä yliopisto voi todeta henkilön kelpoiseksi antamaan 13 §:ssä tarkoitet-tua musiikkialan sekä teatteri- ja tanssialan ammatillis-ten opintojen opetusta sekä 19 §:ssä tarkoitettua opetus-ta, jos hän menestyksellisillä julkisilla esiintymisillään tai muulla toiminnallaan taikka opinnoillaan on osoittanut saavuttaneensa tehtäviin vaadittavan pätevyyden. Tarvit-taessa yliopisto voi edellyttää, että pätevyys osoitetaan erityisessä kokeessa.

25 §. Ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottama kelpoisuus. Ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottamasta kel-poisuudesta on tässä asetuksessa säädetyn lisäksi voi-massa, mitä siitä Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetussa lais-sa (1597/1992) ja ulkomailla suoritettujen korkeakou-luopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa laissa (531/1986) ja niiden nojalla säädetään.



Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä ase-tuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

27 §. Aikaisemmin saavutetun kelpoisuuden säilyminen. Henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa kel-poinen peruskoulun tai peruskoulua vastaavan koulun, lukion, aikuislukion, ammatillisen oppilaitoksen, kansa-laisopiston, kansanopiston, musiikkioppilaitoksen, liikun-nan koulutuskeskuksen, Steiner-koulun tai steinerpeda-gogisen erityiskoulun rehtorin tai opettajan virkaan tai toimeen tai joka on saanut erivapauden tai kelpoisuus-todistuksen vastaavaan virkaan tai toimeen, on kelpoinen toimimaan tässä asetuksessa tarkoitettuna asian omaisen koulutusmuodon rehtorina tai antamaan tässä asetukses-sa tarkoitettua vastaavaa opetusta. Aineenopettajalta, jon-ka tehtävänä on antaa perusopetusta tai lukio-opetusta useam massa kuin kahdessa aineessa, edellytetään kuiten-kin, että hän on suorittanut kolmannessa tai sitä useam-massa opetettavassa aineessa vähintään 15 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot tai että hän on neljän vuoden aikana ennen tämän asetuksen voimaantuloa an-tanut opetusta peruskoulussa tai lukios sa asian omaisessa virkaan kuuluvassa aineessa yhdenjaksoisesti vähintään lu-kuvuoden ajan.

Tämän asetuksen voimaan tullessa perusopetusta an-tavaksi opettajaksi tai oppilaanohjaajaksi kelpoinen hen-kilö on kelpoinen rehtoriksi perusopetusta järjestävässä


koulussa, vaikkei hän ole suorittanut 2 §:n mukaan reh-torilta vaadittavaa ylempää korkeakoulututkintoa.

Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun opintokeskuksen opintojohtajalta tai kesäyliopiston toi-minnanjohtajalta, joka toimii tässä tehtävässä tämän ase-tuksen tullessa voimaan, ei edellytetä 2 §:n 1 momentissa säädettyä rehtorin kelpoisuutta niin kauan kuin hän on tässä tai sitä vastaavassa tehtävässä.

28 §. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvataiteen opetusta ja opintoohjausta koskevat siirtymäsäännökset (5.7.2001/614). Henkilö, joka on tämän asetuksen voi-maan tullessa voimassa olleiden säännösten tai tämän asetuksen mukaan kelpoinen antamaan äidinkielen ope-tusta, on edelleen kelpoinen, jos hän täyttää muut teh-tävään säädetyt kelpoisuusvaatimukset, opettamaan äi-dinkieltä ja kirjallisuutta. Vastaavasti perusopetuksessa ja lukiossa kuvataiteen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on kelpoinen opettamaan kuvaamataitoa. (5.7.2001/614)

Henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten tai tämän asetuksen nojal-la kelpoinen antamaan lukiossa ja ammatillisessa oppi-laitoksessa oppilaanohjausta, on edelleen kelpoinen an-tamaan opinto-ohjausta.

29 §. Ammatillisten opintojen opetusta koskevat siirtymäsäännökset. Luonnonvara-alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, kauneudenhoitoalan, käsi- ja taideteolli-suusalan, musiikkialan sekä vapaa-aika- ja liikunta-alan ammatillisten opintojen opetusta antamaan on 13 §:n 1 momentin 1 kohdan estämättä kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva ammatillisen korkea-asteen tai opistoasteen tutkinto ja jonka palvelussuhde edellä mainituissa ope-tustehtävissä on alkanut vuoden 2009 loppuun mennes-sä. Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksessa ammatil-listen opintojen opetusta antamaan on vastaavasti kel-poinen henkilö, jolla on soveltuva ammatillisen korkea-asteen tutkinto ja tekstiili- ja vaatetusalalla opistoasteen tutkinto.

30 §. Eräitä keskeneräisiä opintoja koskevat siirtymäsäännökset. Henkilö, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa valittu opiskelemaan tämän asetuksen voi-maan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettu-

ja opettajan pedagogisia opintoja tämän asetuksen voi-maan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitetun kelpoisuuden saavuttamiseksi, on koulutuksen suoritet-tuaan kelpoinen tässä asetuksessa tarkoitettuun vastaa-vaan opettajan tai rehtorin tehtävään, vaikkei hän täytä tässä asetuksessa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.

Se, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa valittu opiskelemaan tämän asetuksen voimaan tulles-sa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettuja perus-opetuksen erityisopettajan opintoja tai peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien moni-alaisia opintoja taikka ammatillisen koulutuksen opin-to-ohjaajan tai erityisopettajan opintoja tämän ase-tuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitetun kelpoisuuden saavuttamiseksi, on koulu-tuksen suoritettuaan kelpoinen antamaan 8 tai 16 §:ssä tarkoitettuun koulutusmuotoon kuuluvaa erityisopetusta tai 15 §:ssä tarkoitettua opinto-ohjausta. (30.3.2000/327)

Henkilö, joka on ennen 1 päivää tammikuuta 1998 aloittanut taiteilijan pedagogisten opintojen suoritta-misen taideteollisessa korkeakoulussa tai Teatterikor-keakoulussa, on koulutuksen suoritettuaan saavuttanut eräiden taidealojen opettajien pedagogisesta kelpoisuu-desta annetussa asetuksessa (948/1998) tarkoitetun kel-poisuuden.

31 §. Eräitä opetushallituksen päätöksiä koskeva siirtymäsäännös. Opetushallituksen peruskoulua korvaavas-ta koulusta ja yksityisestä lukiosta annetun asetuksen (720/1984) 4 §:n 2 momentin, Suomalais-venäläisestä koulusta annetun asetuksen (314/1977) 17 §:n 1 ja 3 momentin, Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta annetun asetuksen (373/1977) 18 §:n 1 ja 3 momentin, Steiner-koulusta annetun asetuksen (625/1977) 21 §:n 1 momentin, steinerpedagogisista erityiskouluista an-netun asetuksen (688/1987) 15 §:n 1 ja 2 momentin ja ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityis-koulusta annetun asetuksen (380/1981) 16 §:n 1 mo-mentin 1 kohdan nojalla tekemät päätökset riittäviksi katsottavista opinnoista jäävät voimaan siihen saakka, kunnes opetushallitus tämän asetuksen 21 §:n mukaan toisin päättää.


Asetus eräiden taidealojen opettajien pedagogisesta kelpoisuudesta 14.12.1998/948

Opetusministerin esittelystä säädetään 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/1983) 57 §:n 1 momentin, 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/1983) 31 §:n 1 mo mentin, ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuu-ta 1987 annetun lain (487/1987) 25 §:n 1 momentin, ammat-tikorkeakouluopinnoista 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (255/1995) 19 §:n, musiikkioppilaitoksista 7 päivänä huh-tikuuta 1995 annetun lain (516/1995) 9 §:n, valtion osuutta saa-vista kansanopistoista 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1218/1993) 5 §:n 2 momentin ja 3 päivänä elokuuta 1992 an-netun kansalaisopis tolain (722/1992) 7 §:n 1 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä ovat, peruskoululain 57 §:n 1 momentti laissa 707/1992 ja lukiolain 31 §:n 1 momentti laissa 708/1992:

1 §. Sen estämättä, mitä säädetään peruskouluasetuk-sen (718/1984) 102 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 4 mo-mentissa, lukioasetuksen (719/1984) 78 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 4 momentissa ja 79 §:n 1 momentin 3 koh-dassa ja 3 momentissa, pe ruskoulua korvaavasta koulusta ja yksityisestä lukiosta annetun asetuksen (720/1984) 2 §:n 1 mo mentissa ja 3 §:ssä, aikuislukioasetuksen (660/1994) 21 §:n 2 momentissa, käsi- ja taideteollisuusoppilaitok-sista annetun asetuksen (495/1987) 35 §:n 6 momentis-sa, taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksista annetun ase-tuksen (147/1989) 37 §:n 5 a kohdassa, ammattikorkea-kouluopinnoista annetun asetuksen (256/1995) 26 §:n 3 momentissa, valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun asetuksen (1219/1993) 2 §:n 2 momentissa ja kansalaisopistoasetuksen (1313/1992) 6 §:n 1 momen-tissa, opettajan pedagogisia opintoja ei vaadita peruskou-lun, peruskoulua korvaavan koulun tai aikuislukion ku-vataideaineiden lehtorilta, kunnan lukion tai yksityisen lukion nuoremmalta ja vanhemmalta kuvataideaineiden lehtorilta, käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen tai tai-de- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen ammatillisten ai-neiden lehtorilta, ammattikorkeakoulun käsi- ja taide-teollisuusalan tai viestintä- ja kuvataidealan yliopettajalta ja lehtorilta tai valtionosuutta saavan kansanopiston tai kansalaisopiston kuvataideai neiden viran- ja toimenhal-

tijalta, joka on suorittanut Taideteollisessa korkeakoulus-sa vähintään 35 opin toviikon laajuiset taiteilijan pedago-giset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa mainituissa sään-nöksissä ja musiikkioppilaitoksista annetun asetuksen (880/1995) 9 §:ssä säädetään, opettajan pedagogisia opintoja ei vaadita peruskoulun, peruskoulua korvaa-van koulun tai aikuislukion teatteri-ilmaisun, ilmaisu-taidon tai tanssin lehtorilta, kunnan lukion tai yksityi-sen lukion nuoremmalta ja vanhemmalta teatteri-il-maisun, ilmaisutaidon tai tanssin lehtorilta, taide- ja viestintäkulttuuriop pilaitoksen ammatillisten aineiden lehtorilta, am mattikorkeakoulun teatteri- ja tanssialan yliopet tajalta ja lehtorilta, musiikkioppilaitoksen tans-sin opettajalta eikä valtionosuutta saavan kansanopis-ton tai kansalaisopiston teatteri-ilmaisun, ilmaisu taidon tai tanssin viran- ja toimenhaltijalta, joka on suorittanut Teat terikorkeakoulussa vähintään 35 opintoviikon laa-juiset taiteilijan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa mainituissa säännöksissä säädetään, opettajan pedagogisia opintoja ei vaadita peruskoulun, peruskoulua korvaavan koulun tai aikuislukion tanssin lehtorilta, kunnan lukion tai yksi-tyisen lukion nuoremmalta ja vanhemmalta tanssin leh-torilta, taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen ammatil-listen aineiden lehtorilta, ammattikorkeakoulun teatteri- ja tanssialan yliopettajalta ja lehtorilta, musiikkioppilai-toksen tanssin opettajalta eikä valtionosuutta saavan kansanopiston tai kansalaisopiston tanssin viran- ja toi-menhaltijalta, joka on suorittanut Teatteri korkeakoulussa tanssinopettajan koulutusohjelman mukaisen ylemmän korkeakoulututkinnon.

2 §. Pedagogisen kelpoisuuden saavuttaminen 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla edellyttää, että taiteilijan pedagogi-set opinnot tai tanssinopettajan koulutusohjelman mu-kaisen tutkinnon suorittaminen on aloitettu ennen 1 päi-vää tammikuuta 1998.

3 §. Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä joulukuu-ta 1998.


Valtioneuvoston asetus eräiden Oulun yliopistossa suoritettujen opintojen tuottamasta kelpoisuudesta

teknisen työn opetukseen 6.9.2001/780

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusmi-nisteriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 37 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 516/2000:

1 §. Sen estämättä, mitä kasvatustieteellisen alan tut-kinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/1995) liitteen mukaan on voimassa opettajankou-lutuksen koulutusvastuun jaosta yliopistojen välillä kas-vatustieteellisellä alalla ja mitä opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998)

5 §:ssä säädetään aineenopettajan koulutukseen kuulu-vista opetettavan aineen opinnoista opetettavissa aineis-sa, ne henkilöt, jotka on vuosina 1996–1998 valittu Ou-lun yliopistoon suorittamaan vähintään 35 opintoviikon laajuiset teknisen työn opinnot ja suorittavat nämä opin-not vuoden 2004 loppuun mennessä, ovat aineenhallin-nan osalta kelpoisia antamaan perusopetuksen teknisen työn aineenopetusta.

2 §. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-ta 2001.

142 viii rahoitus

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 29.12.2009/1704



1 §. Soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan käyttökustan-nuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään: (30.12. 2013/1294)

1) perusopetuslaissa (628/1998);2) lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973);3) perhehoitajalaissa (312/1992);4) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta

sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012);

5) omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005);6) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta anne-

tussa laissa (1128/1996);7) kansanterveyslaissa (66/1972);8) erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);9) terveydenhuoltolaissa (1326/2010);10) sosiaalihuoltolaissa (710/1982);11) toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997);12) elatustukilaissa (580/2008);13) lastensuojelulaissa (417/2007);14) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa

laissa (519/1977);15) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palve-

luista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987);16) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa

(189/2001);17) mielenterveyslaissa (1116/1990);18) päihdehuoltolaissa (41/1986);19) tartuntatautilaissa (583/1986);20) terveydensuojelulaissa (763/1994);21) elintarvikelaissa (23/2006);22) kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa

laissa (64/1986);23) kemikaalilaissa (744/1989);24) lääkelain (395/1987) 8 luvussa;25) kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011);26) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa

(1133/2002);27) ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa

laissa (523/2015); (24.4.2015/525)L:lla 525/2015 muutettu 27 kohta tulee voimaan 1.12.2015.

Aiempi sanamuoto kuuluu:27) raittiustyölaissa (828/1982);28) tupakkalaissa (693/1976);29) eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);30) kirjastolaissa (904/1998);31) kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa

(728/1992);32) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/

1998); (30.12.2013/1294)

33) oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). (30.12.2013/1294)

Tätä lakia sovelletaan oppilaan kotikunnan maksa-maan korvaukseen (kotikuntakorvaus) toiselle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneelle rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle ja yliopistolle sekä valtiolle (opetuksen järjestä-jä), jos muu kuin oppilaan kotikunta järjestää oppilaalle esi- ja perusopetusta.

Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa.2 §. Poikkeukset soveltamisalasta. Tämän lain perusteel-

la ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat:

1) perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta;

2) perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuut-tajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta;

3) perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitetusta lisäopetukses-ta;

4) perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetusta muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä perusopetuksesta;

5) perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuo-toisesti;

6) taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n 3 mo-mentissa tarkoitetusta opetustuntien määrään perustu-vasta opetuksesta;

7) kirjastolain 4 §:ssä tarkoitetusta maakunta- ja kes-kuskirjastotoiminnasta;

8) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoi-tetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luot-totappiosta;

9) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta anne-tun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä;

10) toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoite-tusta perustoimeentulotuesta;

11) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaa-vasta osuudesta; ja

12) terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen jär-jestämisestä siltä osin kuin siitä maksetaan terveyden-huoltolain (1326/2010) 59–61 §:n perusteella valtion korvausta. (30.12.2010/1347)

Tätä lakia ei sovelleta, jos esi- ja perusopetusta järjes-tetään ulkomailla.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennettyyn oppivelvollisuu-teen perustuvan opetuksen sekä sisäoppilaitosmuodossa ja koulukodissa järjestettävän opetuksen käyttökustan-nuksiin ikäluokkaan perustuvan valtionosuuden lisäksi myönnettävästä rahoituksesta.

Edellä 1 momentin 3–5 ja 7 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettujen tehtävien perusteella opetus- ja kulttuuri-

































viii rahoitus 143

toimen rahoituksesta annetun lain nojalla myönnet-tävä rahoitus otetaan huomioon 55 §:ssä tarkoitetussa valtion osuusprosentissa.

3 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön. Tätä lakia sovelle-taan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisiin valtionosuuksiin ja rahoitukseen siten kuin tässä laissa erikseen säädetään.

4 §. Määritelmät. Tässä laissa tarkoitetaan jäljempänä:1) varainhoitovuodella sitä kalenterivuotta, jolle

valtion osuus myönnetään;2) perushinnalla kunnan valtionosuuden perusteena

olevien laskennallisten kustannusten perusteena käytet-tävää asukaskohtaista laskennallista perustetta tai mää-räytymisperusteiden asukaskohtaista hintaa;

3) asukastiheydellä kunnan asukasmäärää maaneliö-kilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltä-neen vuoden lopussa;

4) kaksikielisellä kunnalla kielilain (423/2003) 5 §:ssä tarkoitettua kaksikielistä kuntaa;

5) saamelaisten kotiseutualueen kunnalla saamelais-käräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitettua saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvaa kuntaa;

6) saaristokunnalla saariston kehityksen edistämises-tä annetun lain (494/1981) 9 §:ssä tarkoitettua kuntaa;

7) työpaikkaomavaraisuudella kunnassa työssäkäyvi-en määrän ja kunnan työllisen työvoiman määrän välistä suhdetta; (22.8.2014/676)

8) vieraskielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestö-tietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmen-nepalveluista annetun lain (661/2009) 3 §:ssä tarkoitet-tuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen muun kie-len kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen; (22.8.2014/ 676)

9) saamenkielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut vä-estötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen var-mennepalveluista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen saamen kielen; (22.8.2014/676)

10) oppivelvollisella perusopetuslain 25 §:ssä tarkoi-tettua oppivelvollista; sekä (22.8.2014/676)

11) koulutustaustalla ilman perusasteen jälkeistä tut-kintoa olevien 30–54-vuotiaiden osuutta vastaavasta ikä-luokasta. (22.8.2014/676)

Tässä laissa kunnan asukkaalla tarkoitetaan henki-löä, jonka kotikunta kyseinen kunta on kotikuntalain (201/1994) mukaan.

Kunnan asukas ja asukasmäärä sekä ikäluokka mää-räytyvät, jollei tässä laissa toisin säädetä, väestötietolain 18 §:n mukaisesti varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tilanteen mukaan.

2 luku. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus

5 §. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Kunnan pe-ruspalvelujen valtionosuuden laskemisen perusteina (val-tionosuusperusteet) käytetään:

1) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuusteh-tävien laskennallisia kustannuksia;

2) syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saame-laisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymis-perusteita. (22.8.2014/676)

Kunnalle myönnetään valtionosuutta 1 §:ssä tarkoi-tettujen valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutu-viin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun 6–13 §:n mukaisesti määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan yhteen ja saadusta summasta vähennetään 55 §:ssä tarkoitettu kunnan omarahoitusosuus. Näin saa-tuun euromäärään lisätään kunnan 26–28 §:ssä tarkoite-tut syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelais-ten kotiseutualueen kunnan lisäosat. (22.8.2014/676).

Verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta sekä valtionosuuteen tehtävistä lisäyksistä ja vähennyk-sistä säädetään 7 luvussa.

3 luku. (22.8.2014/676) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden

laskennalliset kustannukset

6 §. (22.8.2014/676) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset. Kunnan peruspalve-lujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset saa-daan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrällä. Näin saatuun summaan lisätään kunnan sairastavuuden, työttömyy-den, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyden ja koulutustaustan perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallis-ten kustannusten perushinnat määrätään erikseen seu-raaville ikäluokille:

1) 0–5-vuotiaat;2) 6-vuotiaat;3) 7–12-vuotiaat:4) 13–15-vuotiaat:5) 16–18-vuotiaat;6) 19–64-vuotiaat:7) 65–74-vuotiaat;8) 75–84-vuotiaat;9) 85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat.7 §. (22.8.2014/676) Sairastavuuskerroin. Sairasta-

vuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuol-lon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Osateki-jöiden painot ovat:

Terveydenhuolto 59,67Vanhustenhuolto 27,44Sosiaalihuolto 12,89

Terveydenhuolto jakautuu seuraaviin kustannusteki-jöihin, joiden painokertoimet ovat:

Diabetes 0,56Epilepsia 0,98Psykoosit 6,63Reuma 0,84Keuhkoastma 0,47Verenpainetaudit 0,38Sepelvaltimotauti 0,72Crohnin tauti 0,79






144 viii rahoitus

Dementia 0,71Syövät 2,89Neurologiset taudit 1,10Sydämen rytmihäiriöt 1,12Työkyvytön, alle 55-vuotias 3,59

Vanhustenhuolto jakautuu seuraaviin kustannusteki-jöihin, joiden painokertoimet ovat:

Diabetes 0,25Epilepsia 1,24Psykoosit 2,50Dementia 4,49Neurologiset taudit 1,62Sydämen rytmihäiriöt 0,46

Sosiaalihuollon kustannustekijän painokerroin on:Työkyvytön, alle 55-vuotias 12,03

Sairastavuuskertoimen osatekijöiden painoista ja nii-den kustannustekijöiden painokertoimista säädetään vii-den vuoden välein.

Sairastavuuden perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla asukasta kohden mää-ritelty sairastavuuskertoimen perushinta kunnan asukas-määrällä ja kunnan sairastavuuskertoimella.

Sairastavuuskerrointa määriteltäessä käytetään Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen ja Tilastokeskuksen sairastavuustietoja sekä Eläketur-vakeskuksen tietoja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määristä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta.

8 §. (22.8.2014/676) Työttömyyskerroin. Kunnan työt-tömyyskerroin lasketaan jakamalla kunnan työttömien osuus kunnan työvoimasta koko maan vastaavalla osuu-della. Kerrointa laskettaessa käytetään työ- ja elinkein-oministeriön työnvälitystilaston tietoa varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden työttömien osuudes-ta työvoimasta.

Työttömyyden perusteella määräytyvät kunnan las-kennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukas-ta kohden määritelty työttömyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työttömyyskertoimella.

9 §. (22.8.2014/676) Vieraskielisyyskerroin. Kunnan vieraskielisyyskerroin saadaan laskemalla vieraskielisten asukkaiden osuus kunnan asukasmäärästä ja vähentä-mällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa vieraskielis-ten osuus kunnan asukasmäärästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja vieraskielisten määrästä varainhoitovuotta edeltä-vää vuotta edeltäneeltä vuodelta.

Vieraskielisyyden perusteella määräytyvät kunnan las-kennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty vieraskielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja vieraskielisyyskertoimella.

10 §. (22.8.2014/676) Kaksikielisyys. Kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kun-nan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromää-rä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta

kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tu-lo luvulla 0,93. Kunnan kaksikielisyydestä säädetään kie-lilain 5 §:ssä.

11 §. (22.8.2014/676) Saaristoisuus. Saaristokunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan lasken-nalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta koh-den määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asu-kasmäärällä.

Saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, saaris-toisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalli-set kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukas-määrällä ja kertomalla näin saatu tulo luvulla 3.

4 luku Otsikko on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

12 §. (22.8.2014/676) Asukastiheyskerroin. Kunnan asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan kes-kimääräinen asukastiheys kunnan asukastiheydellä. Ker-rointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tie-toja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuo-denvaihteesta sekä Tilastokeskuksen kunnittaisia tietoja maapinta-alasta.

Asukastiheyden perusteella määräytyvät kunnan las-kennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty asukastiheyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja asukastiheyskertoimella. Kerroin on enintään 20.

13 §. (22.8.2014/676) Koulutustaustakerroin. Kunnan koulutustaustakerroin saadaan laskemalla ilman perusas-teen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asuk-kaiden osuus kunnan vastaavasta ikäryhmästä ja vähen-tämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa ilman pe-rusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus vastaavasta ikäryhmästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuk-sen koulutustilaston tietoja ilman tutkintoa olevien luku-määrästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta.

Koulutustaustakertoimen perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomal-la asukasta kohden määritelty koulutustaustakertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja koulutustaustaker-toimella.

14–20 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 21 §. (22.8.2014/676) Kertoimien ja määräytymisteki

jöiden laskenta eräissä tapauksissa. Jos 6–13 §:ssä tarkoi-tettuja kertoimia ja määräytymistekijöitä laskettaessa ei ole käytettävissä mainituissa pykälissä tarkoitetun ajan-kohdan mukaisia tietoja, käytetään kertoimien lasken-nassa viimeisimpiä asianomaisessa pykälässä tarkoitettua ajankohtaa edeltäviä tietoja.

5 luku 5 luku on kumottu L:lla 22.8.2014/676.

viii rahoitus 145

6 luku. (22.8.2014/676) Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen

kunnan lisäosat26 §. (22.8.2014/676) Syrjäisyyden lisäosa. Kunnalle

myönnetään syrjäisyyden perusteella määräytyvänä li-säosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty syrjäisyyden perushinta kunnan asu-kasmäärällä ja syrjäisyysluvulla. Jos kunnan syrjäisyyslu-ku on vähintään 1,5 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on kolminkertainen.

Jos kunnan syrjäisyysluku on pienempi kuin 1,5 ilman pyöristystä, mutta vähintään 1,0 ilman pyöristystä, kun-nan lisäosa on 1,5-kertainen.

Syrjäisyysluvun määräytymisperusteista annetaan tar-kempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

27 §. (22.8.2014/676) Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa. Työpaikkaomavaraisuuden perusteella määräyty-vä kunnan lisäosa lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työpaikkaomavaraisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työpaikkaomavaraisuuskertoimella.

Työpaikkaomavaraisuuskerroin saadaan vähentämäl-lä kunnan työpaikkaomavaraisuutta osoittavasta luvusta sen kunnan vastaava luku, jossa työpaikkaomavaraisuus on pienin.

Työpaikkaomavaraisuutta osoittavana kuntakohtai-sena lukuna käytetään Tilastokeskuksen työssäkäyntiti-lastosta saatavia varainhoitovuotta 3 vuotta edeltäneen vuoden tietoja.

28 §. (22.8.2014/676) Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa. Saamelaisten kotiseutualueen kunnal-le myönnetään saamenkielisyyden perusteella lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saamelaisten kotiseutualueen kunnan perus-hinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan saamenkielisten osuudella.

7 luku. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sekä valtion-osuuteen tehtävät vähennykset ja

lisäykset29 §. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus.

Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtion-osuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin euromäärä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukas-määrällä (tasausraja). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun lasken-nallisen verotulon erotuksesta. (22.8.2014/676)

Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, tehdään kunnan valtionosuuteen ta-sausvähennys. Tasausvähennys on 30 prosenttia tasaus-rajan ylittävästä asukaskohtaisesta euromäärästä lisätty-nä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luon-nollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. (22.8.2014/676)

Jos kunnille yhteensä maksettavat tasauslisät ovat suu-remmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävät tasaus-

vähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä erotusta vastaava euromäärä. Jos kuntien valtionosuuteen yhteensä tehtävät tasausvähennykset ovat suuremmat kuin kunnille maksettavat tasauslisät, lisätään kuntien valtionosuuteen vastaavasti tätä erotusta vastaava määrä. Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri.

Edellä 3 momentissa kuntien valtionosuuksiin lisät-tävää tai vähennettävää määrää laskettaessa ei oteta huo-mioon varainhoitovuoden alussa toteutettavia kuntien yhdistymisiä.

Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tu-loverosta (yhteisövero). Näiden lisäksi laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon 50 prosent-tia ydinvoimalaitosten kiinteistöverolain (654/1992) 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta laskennallisesta kiin-teistöverosta. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioon otettavista verotuloista anne-taan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. (22.8.2014/676)

30 §. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kun-nan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta har-kinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallis-taloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikutta-vina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset eri-tyisolosuhteet.

Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasa-painottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunni-telma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen. Valtionosuuden korotuksen myöntämi-selle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan ta-louteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja eh-toja ei ole noudatettu.

Harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yh-teismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.

31 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676.32 §. Perusopetuksen aloittamisen johdosta maksettavan

rahoituksen vähentäminen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 17 §:n perusteella yksityi-sen perusopetuksen järjestäjälle toiminnan aloittamiseen myönnettävä rahoitus vähentää kaikille kunnille makset-tavia valtionosuuksia rahoituksen yhteismäärää vastaa-valla euromäärällä. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.

33 §. Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmäs-tä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähen-nykset tasataan kuntien kesken siten kuin 2 ja 3 momen-tissa säädetään.

Tasauksessa kunnan valtionosuuteen lisätään tai siitä vähennetään vuosittain euromäärä, joka saadaan vertaa-malla kunnalle vuonna 2010 maksettavia valtionosuuksia ja kunnan maksamia ja saamia kotikuntakorvauksia se-kä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain

146 viii rahoitus

(1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1 ja 2 momentissa, 14 ja 15 §:ssä sekä 44 §:n 3 momentissa tarkoitettua rahoitusta niihin vastaavien tehtävien valtionosuuksiin, joita kunta olisi saanut mainittuna vuonna, jos valtionosuudet oli-si laskettu vuoden 2009 loppuun voimassa olleen kun-tien valtionosuuslain (1147/1996), sosiaali- ja terveyden-huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukses-ta annetun lain (635/1998) mukaisesti.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa vertailulaskelmas-sa otetaan huomioon myös kuntien valtionosuuslain 12 c §:ssä tarkoitettu vuonna 2009 toteutettujen veronke-vennysten vaikutus kunnan valtionosuuksiin. Vertailu-laskelmassa ei oteta huomioon 26–28 §:ssä tarkoitettu-ja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saa-melaisten kotiseutualueen kunnan lisäosia eikä kunnille maksettavaa 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista val-tionosuuden korotusta. Vertailulaskelmassa ei myöskään oteta huomioon joustavan perusopetukseen järjestämi-seen myönnettävää rahoitusta.

33 a §. (22.8.2014/676) Siirtymätasaus vuosina 2015–2019. Valtionapuviranomainen vahvistaa siirtymätasa-uksen niille kunnille, joiden 2 momentin mukainen val-tionosuuden muutos ylittää kullekin vuodelle 3 momen-tissa säädetyn euromäärän asukasta kohden.

Valtionosuusmuutos lasketaan vähentämällä vuodelle 2014 myönnettävä kunnan valtionosuus niistä valtion-osuuksista, jotka kunnalle olisi myönnetty, jos tämän lain mukaiset määräytymisperusteet olisivat olleet voimassa vuonna 2014. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden ko-rotusta eikä 37–39 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvausta.

Kunnan valtionosuuden 2 momentin mukaisesti las-kettu muutos asukasta kohti rajataan valtionosuuteen lisättävällä tai siitä vähennettävällä siirtymätasauksel-la enintään 50 euroon vuonna 2015, 100 euroon vuon-na 2016, 180 euroon vuonna 2017, 260 euroon vuonna 2018 ja 380 euroon vuonna 2019.

34 §. Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen huomioon ottaminen valtionosuudessa. Kunnan valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntien vastuulla olevien työmarkkina-tuki- ja toimeentulotukimenojen perusteella 2 ja 3 mo-mentissa säädetyllä tavalla lasketulla euromäärällä. Tässä pykälässä tarkoitettujen laskelmien perusteena ovat vuo-den 2003 tiedot vuoden 2005 kustannustasossa.

Valtionosuuden lisäystä tai vähennystä laskettaessa työmarkkinatukiin, jotka on maksettu kunnassa asuville vähintään 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneille, lisätään kunnalle perustoimeentu-lotuesta aiheutuneet menot ja tämä euromäärä jaetaan kahdella. Näin saadusta euromäärästä vähennetään se osuus perustoimeentulotuen laskennallisesta kustannuk-sesta, jota siihen myönnetty valtionosuus ei ole lasken-nallisesti kattanut, sekä ne kunnan valtionosuuden lisä-ykset, jotka vuodesta 2006 ovat aiheutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin noususta 0,56 prosenttiyksiköllä ja tasausrajan nostamisesta 90 prosen-tista yhdellä prosenttiyksiköllä.

Kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneena me-nona pidetään menoa, joka vastaa 90 prosenttia kun-nalle toimeentulotuesta aiheutuneesta kokonaismenosta vuonna 2003.

34 a §. (30.12.2014/1406) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirrosta aiheutuvien kustannusten kasvun tasaus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vä-hennetään työmarkkinatuen kustannusosuuden ja yh-teisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti. Laskelmi-en perusteena ovat vuoden 2013 tiedot työmarkkinatuen määrästä sekä vuoden 2014 tiedot kuntien yhteisövero-tulojen jako-osuudesta.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden tasaus las-ketaan siten, että sen vaikutukset kuntiin ovat asukas-kohtaisesti tasasuuruiset. Tasauksen laskennassa otetaan huomioon työmarkkinatuen kustannusten ja yhteisöve-ron kasvu kuntakohtaisesti.

34 b §. (26.6.2015/816) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden vähentäminen kuntaan maksetun perustoimeentulotuen määrällä. Toimeentulotuesta annetun lain 5 b §:ssä tarkoitettu kunnan rahoitusosuus perustoi-meentulotuen menoista toteutetaan vähentämällä kun-nan valtionosuutta määrällä, joka vastaa kunnan osuutta kuntaan kohdistuvasta tämän pykälän 2 momentissa tar-koitettujen tietojen mukaisesta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta.

Perustoimeentulotuen valtionosuuden vähentämisek-si Kansaneläkelaitos toimittaa vuosittain huhtikuun lop-puun mennessä valtiovarainministeriölle tiedon edellisen vuoden aikana kuhunkin kuntaan kohdistuneesta perus-toimeentulotuesta vähennettynä kotoutumisen edistä-misestä annetun lain (1386/2010) 19, 46 ja 51 §:ssä tar-koitetulla kyseistä ajanjaksoa koskevalla perustoimeen-tulotuella.

L:lla 816/2015 lisätty 34 b § tulee voimaan 1.1.2017.35 §. (30.12.2014/1406) Veroperustemuutoksien huo

mioon ottaminen valtionosuudessa. Vuoden 2015 vero-tuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtion-osuutta 24,16 euroa asukasta kohden.

Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyk-sen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 24,16 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan pe-ruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetykses-tä 24,16 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 24,16 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 24,16 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlaske-tut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuu-den muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2013 vero-tustietoja ja vuoden 2014 veroprosenttia sekä asukaslu-kua vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa.

35 a § on kumottu L:lla 30.12.2014/1406.36 §. Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistu

vat vähennykset ja lisäykset. Vuosina 2015–2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain 0,88 euroa asukasta kohden valtion ja kuntien informaa-tioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseksi. (30.12.2014/1406)

2 momentti on kumottu L:lla 29.12.2011/1510.3–4 momentti on kumottu L:lla 22.8.2014/676.5 momentti on kumottu L:lla 30.12.2014/1406.





viii rahoitus 147

Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuu-desta vähennetään 0,37 euroa asukasta kohden opiskeli-javalintajärjestelmän rahoittamiseksi. (30.12.2014/1406)

Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuu-desta vähennetään 4,10 euroa sekä vuosina 2015 ja 2016 3,02 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikop-teritoiminnan rahoittamiseksi. (30.12.2013/1188)

8 luku. Kotikuntakorvaus

37 §. Kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuus. Jos esi- ja perusopetusta järjestää varainhoitovuotta edeltävää vuot-ta edeltäneen vuoden lopussa muu kuin 6–15-vuotiaan tai muun oppivelvollisuuttaan suorittavan oppilaan ko-tikunta, oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan asianomaiselle kunnalle tai muulle 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen siten kuin 38–41 §:ssä säädetään. Kunta ei ole velvol-linen suorittamaan kotikuntakorvausta alle 6-vuotiaasta perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua piden-nettyä oppivelvollisuutta suorittavasta oppilaasta.

Siltä osin kuin opetuksen järjestäjä ei järjestä opetusta varainhoitovuonna, oppilaan kotikunnalla ei ole velvol-lisuutta suorittaa kotikuntakorvausta. Kotikuntakorva-usvelvollisuus lakkaa opetuksen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta.

Jos opetuksen järjestäjän toiminta siirtyy varainhoito-vuonna toiselle opetuksen järjestäjälle, kotikunta-korvausoikeus siirtyy tälle toiselle opetuksen järjestäjälle.

Oppilaan kotikuntana pidetään kuntaa, joka on mer-kitty oppilaan kotikuntalain mukaiseksi kotikunnak-si väestötietojärjestelmään varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa.

38 §. (22.8.2014/676) Kotikuntakorvauksen määräytyminen. Kotikuntakorvaus määräytyy kuntien ja mui-den opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteu-tuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, 7–12- ja 13–15-vuotiaille.

Toteutuneet kustannukset määräytyvät 59 §:n mukai-sesti vähennettynä kuitenkin kustannuksilla, jotka aiheu-tuvat erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan perusope-tuslain 4 a §:ssä tarkoitetun opetuksen tuesta sekä piden-netyn oppivelvollisuuden opetuksesta siltä osin kuin ne ylittävät toteutuneen kotikuntakorvauksen tason.

Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla 1 momentissa tarkoitetut kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien yhteenlasketut esi- ja perusopetuksen toteu-tuneet kustannukset kuntien painotetulla 6–15-vuotiai-den määrällä. Kuntien painotettu 6–15-vuotiaiden mää-rä saadaan kertomalla kuntien 6-vuotiaiden määrä luvul-la 0,61, 7–12-vuotiaiden määrä luvulla 1 ja 13–15-vuoti-aiden määrä luvulla 1,60 ja laskemalla näin saadut tulot yhteen. Oppilaan iän mukaan määräytyvä kotikuntakor-vaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa seuraavasti:

Ikä Kerroin6-vuotias 0,617–12-vuotias 1,0013–15-vuotias 1,60

Muulle oppivelvolliselle oppilaalle kotikuntakorvaus määräytyy 13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen perusteella.

Muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosent-tia 1–4 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista.

Valtiovarainministeriö päättää kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia kotikuntakorvauksesta.

39 §. Kotikuntaa vailla olevan kotikuntakorvaus. Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muul-la kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvolli-sella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa, valtio on velvollinen maksamaan opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuk-sen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvaukseen sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa.

Valtio maksaa yksityiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on määrätty erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää perusopetusta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kotikuntakorvauksena niiden oppilaiden osalta, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, 57 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta kotikuntakorvauksesta.

40 §. Kotikuntakorvaus oppilaan kotikunnan ollessa Ahvenanmaan maakunnassa. Jos esi- ja perusopetusta saa-valla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla on kotikun-ta Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevassa kunnassa, valtio on velvollinen maksamaan asianomaiselle kunnal-le tai opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Ko-tikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mu-kaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa jär-jestetään.

Jos yksityinen opetuksen järjestäjä järjestää opetusta 1 momentissa tarkoitetulle oppilaalle, valtion velvollisuu-teen suorittaa kotikuntakorvaus sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa yksityisen opetuksen jär-jestäjän kotikuntakorvauksesta.

41 §. (30.12.2013/1271) Erikoissairaanhoidossa olevan, koulukotiopetuksen tai lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus. Kunta, joka on perusopetuslain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetus-ta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikun-ta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle korvauksen, joka lasketaan kertomalla opetuksesta opetuspäivää kohden aiheutuva keskimää-räinen todellinen vuosikustannus niiden päivien määräl-lä, jolloin sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toi-mintayksikön sijaintikunta järjestää oppilaalle opetusta. Perusopetuslain 4 a §:n 3 momentissa tarkoitettua tukea saavan oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan tukitoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen tukea tarjoavan sairaalan tai muun erikois-sairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle.

Kunta, joka on lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitetus-sa koulukodissa perusopetusta saavan oppilaan kotikunta

148 viii rahoitus

opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta koulukotiopetuksen järjestäjälle osana lastensuojelutoi-menpiteistä aiheutuvia kustannuksia korvauksen, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisil-la vuosikustannuksilla.

Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n 1 momen-tissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvolli-nen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muul-le opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuk-sesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua korvausta varain-hoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomi-oon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta:

1) 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetusta va-rainhoitovuoden lopun tilanteen mukaan oppilaasta va-rainhoitovuodelle päätetystä kuntakohtaisesta oppilaan iän mukaan määräytyvästä kotikuntakorvauksesta;

2) oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä varainhoi-tovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen ra-hoituksesta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetusta rahoituk-sesta;

3) pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan opetukses-ta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuu-ritoimen rahoituksesta annetun lain 14 §:ssä tarkoitetus-ta korotuksesta; ja

4) koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetusta koulu-kotikorotuksesta.

Mikäli 1 momentissa tarkoitetun oppilaan perus-opetuslaissa tarkoitettu opetuksen järjestäjä on muu kuin oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tu-lee mainitun opetuksen järjestäjän maksaa 1 momentis-sa mainittua korvausta vastaava korvaus oppilaan koti-kuntalain mukaiselle kotikunnalle. Korvattava määrä on enintään varainhoitovuodessa tässä momentissa tarkoi-tetulle opetuksen järjestäjälle maksettava osuus tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetusta rahoituksesta.

Sen estämättä, mitä edellä säädetään korvauksen mää-räytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuk-sen järjestäjän kanssa sopia korvauksesta..

41 a §. (30.12.2013/1294) Korvaus opiskeluhuollon psykologi ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Jos perusopetuslaissa tarkoitetun oppilaan tai lukiolaissa (629/1998) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetun opiskelijan kotikunta on muu kuin koulun tai oppilaitoksen sijaintikunta, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §:n perusteella opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista järjestämisvastuussa oleva kunta voi laskuttaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen käyttämisestä aiheutuneet oppilas- tai opiskelijakohtaiset henkilöstökustannukset oppilaan tai opiskelijan kotikunnalta.

Jos kunnat ovat erimielisiä, onko toinen kunta oikeu-tettu saamaan tai velvollinen maksamaan 1 momentissa mainittuja kustannuksia, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hal-lintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

42 §. Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityiselle opetuksen järjestäjälle maksettavissa kotikuntakorvauksissa. Valtio maksaa yksityisille opetuksen järjestäjille ja yli-opistolle kotikuntakorvausten yhteydessä oppilasta koh-den euromäärän, joka vastaa yksityisten perusopetuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityi-sille opetuksen järjestäjille maksettavista arvonlisäverot-tomista kotikuntakorvauksista.

43 §. Kotikuntakorvausta koskevien tietojen toimittaminen. Kunnan ja muun opetuksen järjestäjän on toimitet-tava valtiovarainministeriölle kotikuntakorvauksien kes-kitettyä maksamista varten tiedot esi- ja perusopetusta saavien oppilaiden määristä jaoteltuina ikäluokittain ja kotikunnittain niiden oppilaiden osalta, joille ne ovat jär-jestäneet 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvaukseen oikeuttavaa esi- ja perusopetusta varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tie-tojen toimittamisesta.

44 §. Kotikuntakorvausta koskeva tiedonsaantioikeus. Valtiovarainministeriöllä ja oppilaan kotikunnalla on oikeus saada pyynnöstä kunnalta tai muulta opetuksen järjestäjältä kotikuntakorvauksen luotettavuuden tarkis-tamiseksi niiden oppilaiden nimet ja henkilötunnukset, joista oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan kotikuntakorvauksen.

45 §. (30.12.2013/1271) Kotikuntakorvausta koskeva riita. Jos kunnat tai kotikunta ja muu opetuksen järjes-täjä ovat erimielisiä, onko toinen kunta tai opetuksen järjestäjä oikeutettu saamaan tai velvollinen maksa-maan kotikuntakorvausta tai 41 §:ssä tarkoitettua kor-vausta, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto- oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

9 luku. Valtionosuuden hallinnointi ja maksaminen

46 §. (29.12.2011/1510) Valtionosuuden hallinnointi ja maksaminen. Valtiovarainministeriö valmistelee yhteis-toiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tässä laissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien muutoksien vaikutukset valtion-osuusperusteisiin ja valtionosuuden perusteiden lasken-nan valtion talousarvion valmistelua varten.

47 §. (29.12.2011/1510) Valtionosuutta koskeva neuvottelu. Valtiovarainministeriön on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neuvoteltava valtion ja kuntien välistä kustannus-tenjakoa koskevista tarkistuksista Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tar-kemmin säädetään.

Valtiovarainministeriön on neuvoteltava osana kunta-lain (365/1995) 8 a §:ssä tarkoitettua peruspalveluohjel-mamenettelyä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Kuntaliitto ry:n kans-sa siitä, miten valtionosuustehtävien muutoksista aiheu-tuvat kustannukset kehittyvät, miten valtionosuustehtä-vien muutokset vaikuttavat valtionosuuksien ja -avus-


viii rahoitus 149

tusten määräytymisperusteisiin ja kustannuksiin sekä myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin.

48 §. Valtionosuuden myöntäminen sekä päätös verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Valtio-varainministeriö myöntää kunnalle valtionosuuden sekä päättää verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauk-sesta. Valtiovarainministeriön on myönnettävä kunnalle valtionosuus sekä päätettävä verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta hakemuksetta viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Valtioneuvosto päättää hakemuksesta harkinnan-varaisesta valtionosuuden korotuksesta. Harkinnanva-raista valtionosuuden korotusta on haettava valtiovarain-ministeriön päättämään ajankohtaan mennessä.

49 §. Valtionosuuksien ja kotikuntakorvauksien maksaminen. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelu-keskus maksaa tässä laissa tarkoitetut valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen ra-hoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetut valtionosuudet ja muun ra-hoituksen yhtenä kokonaisuutena siten kuin tässä pykä-lässä säädetään.

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriminis-teriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euro-määrien maksamista varten seuraavat tiedot:

1) 48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä päätökset verotuloihin perustuvasta tasauksesta;

2) 7 luvussa tarkoitetut muut tiedot valtionosuuksiin tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä;

3) 43 §:ssä tarkoitettujen tietojen perusteella tiedot kultakin kunnalta kuntien valtionosuuden maksamisen yhteydessä vähennettävistä 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 mo-mentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista sekä kun-nalle ja muulle opetuksen järjestäjälle maksettavista 37 §:ssä, 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoi-tetuista kotikuntakorvauksista;

4) yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista 42 §:ssä tarkoitetuista arvonlisävero-osuuksista;

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7 ja 10–22 §:ssä tarkoitetut valtionosuudet ja ra-hoitukset; sekä

6) vapaasta sivistystyöstä annetun lain 17 §:ssä tarkoi-tetut valtionosuuspäätökset. (29.12.2011/1510)

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä pykälässä tarkoitetut euromäärät kunnille ja muille valtionosuuden tai rahoituksen saajille varain-hoitovuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä, vii-meistään kuukauden 11 päivänä.

Jos 2 momentissa tarkoitettujen päätöksien mukaan kunta on velvoitettu suorittamaan enemmän kuin, mitä kunnalle maksetaan, Valtion talous- ja henkilöstöhallin-non palvelukeskus perii erotuksen kunnalta siten kuin 3 momentissa säädetään maksamisesta.

Siltä osin kuin valtionosuuksia, rahoitusta tai valtion-avustuksia tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-tuksesta annetun lain 50 §:n 2 momentin nojalla, tar-kistukset otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja muun rahoi-tuksen maksamisen yhteydessä varainhoitovuotta seu-raavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Valtiovarainministeriö päättää harkinnanvaraisen val-tionosuuden korotuksen maksamisen ajankohdasta.

50 §. Laskuvirheen oikaisu. Valtiovarainministeriö voi itse tai hakemuksen perusteella oikaista tässä laissa tar-koitetuissa päätöksissä ja tiedoissa olevan laskuvirheen.

51 §. Saamatta jääneen etuuden suorittaminen. Jos oi-kaisuvaatimuksen tekemiselle 64 §:ssä säädetyn määrä-ajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet ai-kaisemmin tiedossa ja kunnalta on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtionosuutta, joka olisi lain mukaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt euromäärä suoritettava kun-nalle. Suoritettavalle määrälle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen kor-ko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus olisi tullut maksaa.

Jos saamatta jääneen etuuden merkitys on vähäinen ja sen maksamisesta aiheutuvat menot olisivat epäsuhteessa verrattuna asian taloudelliseen merkitykseen, ei etuutta kuitenkaan suoriteta.

Valtiovarainministeriö voi päättää, että saamatta jää-nyt etuus maksetaan myöhemmin seuraavan valtion-osuuden yhteydessä.

52 §. Perusteettoman edun palauttaminen. Jos kunta on saanut perusteettomasti tässä laissa tarkoitettua valtion-osuutta, on valtiovarainministeriön määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotui-nen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus tai kotikuntakorvaus on maksettu.

Jos palautettava etuus on vähäinen taikka jos palaut-tamista tai koron perimistä on pidettävä kohtuuttomana, voidaan etuus jättää määräämättä palautettavaksi.

Valtiovarainministeriö voi päättää, että palautettava etuus vähennetään myöhemmin seuraavan valtionosuu-den yhteydessä.

53 §. Suoritusvelvollisuuden raukeaminen. Velvollisuus suorittaa saamatta jäänyt etuus tai palauttaa perusteetta saatu etuus raukeaa viiden vuoden kuluessa sen varain-hoitovuoden päättymisestä, jona etuus olisi tullut suorit-taa tai on suoritettu.

10 luku. Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus sekä valtion ja kuntien välinen

kustannustenjako54 §. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perushin

noista säätäminen (22.8.2014/676). Valtioneuvoston ase-tuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuot-ta varten 6–13 sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut perushinnat. (22.8.2014/676)

Perushintaa säädettäessä otetaan huomioon:1) valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioidut

muutokset 57 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla;2) kustannustason arvioidut muutokset 57 §:n 2 mo-

mentissa säädetyllä tavalla;3) varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuo-

den toteutuneen kustannustason muutoksen ja 2 kohdan mukaisesti mainitulle vuodelle tehdyn arvion erotus; sekä



150 viii rahoitus

4) ne tarkistukset, jotka 58 §:n mukaisesti tehdään vuosittain valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamiseksi. (22.8.2014/676)

55 §. Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus. Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannuk-set jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,44 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoi-tusosuus on 74,56 prosenttia. (30.12.2014/1406)

Uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valti-onosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien teh-tävien laskennallisista kustannuksista ellei valtion-osuustehtäviin tehdä vastaavan suuruisia vähennyksiä. (30.12.2014/1406)

Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta se-kä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain mukaisten uusien ja laajenevien tehtävien valtionosuus-prosentti on 54,3 niiden laskennallisista kustannuksista, joka otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitetussa val-tionosuusprosentissa. (28.12.2012/982)

56 §. Kunnan omarahoitusosuus. Kunnan omarahoitus-osuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suu-ri. Kunnan omarahoitusosuus asukasta kohden saadaan vähentämällä kaikkien kuntien 6–13 §:n mukaisten las-kennallisten kustannusten yhteismäärästä siitä 55 §:ssä säädetyn valtionosuusprosentin mukaisesti laskettu osuus ja jakamalla näin saatu euromäärä maan asukas-määrällä. (22.8.2014/676)

Kunnan omarahoitusosuus lasketaan kertomalla asu-kasta kohden määritelty omarahoitusosuus kunnan asu-kasmäärällä.

57 §. Valtionosuustehtävän ja kustannustentason muutos. Valtionosuustehtävien laajuuden tai laadun muutos ote-taan huomioon, jos se aiheutuu asianomaisesta valtion-osuustehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyk-sestä tai valtion talousarviosta.

Kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaa-lija terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutok-seen. Hintaindeksin laskennasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

58 §. Kustannustenjaon tarkistaminen. Valtion ja kunti-en välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa tarkistetaan 2 momentissa tarkoitetut laskennalliset kustannukset, perushinnat ja rahoitus toteutuneiden kustannusten mu-kaisiksi sekä 55 §:ssä tarkoitettu valtionosuusprosentti noudattaen, mitä jäljempänä tässä pykälässä sekä 59 ja 60 §:ssä säädetään. (22.8.2014/676)

Kustannustenjaon tarkistuksessa valtion ja kuntien välillä tarkistetaan valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuu-tena 6–13 §:ssä tarkoitettujen laskennallisten kustannus-ten perusteena olevat perushinnat. Lisäksi tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain:

1) 11 §:ssä tarkoitettu rahoitus lisäopetukseen;2) 13 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu rahoitus muil-

le kuin oppivelvolliselle järjestettävään perusopetukseen;3) 14 §:ssä tarkoitettu rahoitus pidennetyn oppivel-

vollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja4) 15 §:ssä tarkoitettu sisäoppilaitoslisä sekä kouluko-

tikorotus. (22.8.2014/676)

Valtio osallistuu edellä 2 momentissa tarkoitettuihin laskennallisiin kustannuksiin 55 §:ssä säädetyllä pro-senttiosuudella. Valtionosuusprosentissa otetaan huomi-oon edellä 2 momentissa tarkoitettu opetus- ja kulttuu-ritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen rahoitus.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut perushinnat ja rahoi-tus määrätään sekä 3 momentissa tarkoitettu valtionosuus-prosentti säädetään varainhoitovuosittain. Kustannusten-jaon tarkistus suoritetaan vuosittain. (22.8.2014/676)

59 §. Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset. Kustannustenjaon tarkistuksessa otetaan huomioon kuntien, kuntayhtymien sekä muiden opetuksen järjestäjien 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuu-den perusteena olevien valtionosuustehtävien käyttökus-tannukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella rahoitettavien tehtävien järjes-tämisestä aiheutuvat käyttökustannukset, jotka aiheutu-vat:

1) perusopetuslain 1 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksen järjestämisestä;

2) perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilai-den opetuksen järjestämisestä;

3) perusopetuslain 46 §:n mukaisesta muille kuin op-pivelvolliselle järjestettävästä perusopetuksesta; ja

4) perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuo-toisesti ja koulukodissa.

Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat:

1–2 kohta on kumottu L:lla 22.8.2014/676.3) perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja

iltapäivätoiminnasta;4) perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuut-

tajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta;

5) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoi-tetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luot-totappiosta;

6) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta anne-tun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä;

7) toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetus-ta perustoimeentulotuesta;

8) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; ja

9) terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen jär-jestämisestä siltä osin kuin tästä maksetaan valtion korvausta terveydenhuoltolain 59–61 §:n perusteella. (30.12.2010/1347)

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä aiheu-tuvina käyttökustannuksina ei pidetä kustannustenjaon tarkistuksessa seuraavia kustannuksia:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion avustuksesta annetun lain 20 §:ssä sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:ssä tar-koitetusta perustamishankkeelle säädetyn vähimmäiseu-romäärän ylittävästä perustamishankkeesta aiheutuvia kustannuksia; (22.8.2014/676)

2) maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta ai-heutuneita kustannuksia;

viii rahoitus 151

3) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää ar-vonlisäveroa lukuun ottamatta yksityisen opetuksen jär-jestäjän tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa;

4) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia kor-koja ja poistoja;

5) kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin tai valtion talousarvioon perustuvaa valtion rahoitusta, jos rahoituksen myöntämisessä edellytetään kunnan rahoi-tusosuutta;

6) kunnan maksullisen palvelutoiminnan kustannuk-sia;

7) esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen hallin-tokustannuksia siltä osin kuin hallintokustannukset ylit-tävät näiden toimintamenojen suhteen opetus- ja kult-tuuritoimen toimintamenoista; eikä

8) kustannuksia, jotka merkitsivät käyttökustannuk-sien huomioon ottamista tai valtion rahoituksen kohdis-tumista toimintaan kahteen kertaan.

Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea käyt-tökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen ta-lousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talous-arvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata.

60 §. Käyttökustannuksia koskeva tietojen keruu ja tietopohja. Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään 59 §:n 1 momentissa tarkoitettujen käyttökustannusten pe-rusteena Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien ta-lous- ja toimintatilastoista saatavia sekä opetus- ja kult-tuuriministeriön esi- ja perusopetuksesta keräämiä kus-tannuksia. (29.12.2011/1510)

Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään varainhoi-tovuotta edeltäneen kolmannen vuoden tietoja toteutu-neista kustannuksista.

11 luku. Erinäisiä säännöksiä

61 §. Valtionosuuden määräytyminen kuntien yhdistyessä. Kuntien yhdistyessä uuden kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus laske-taan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka ovat kun-tajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena.

Kunnan asukasmääränä pidetään kuntajaon muutok-sen kohteena olevien kuntien yhteenlaskettuja kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltä-neen vuoden lopun asukasmääriä.

Edellä 6 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset, 7–13 §:ssä tarkoitetut kertoimet ja 26–28 §:ssä tarkoite-tut lisäosat saadaan yhdistämällä asianomaisten kuntien laskennallisten kustannusten, kertoimien ja lisäosien pe-rusteet. (22.8.2014/676)

62 §. Valtionosuuden määräytyminen siirrettäessä kunnan osa toiseen kuntaan. Jos kunnan osa siirretään toiseen kuntaan, laajentuvan kunnan valtionosuudet sekä vero-tuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kun-nan laajentuvan alueen osalta niiden tietojen perusteel-la, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan kunnan valtionosuuden määräämisen perus-teena.

Valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuu-den tasaus sen kunnan osalta, josta siirretään osa toiseen kuntaan, jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulo-vuonna supistuvan ja laajentuvan kunnan tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa supistuvan kunnan asukasluku jakautuu niiden kesken.

Opetus- ja kulttuuritoimessa laskennallisiin opiske-lija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opis-kelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva val-tionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palvelui-den järjestämisen.

Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulo-vuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. (22.8.2014/676).

63 §. Valtionosuuden määräytyminen kunnan alueen jakamistapauksissa. Jos kunta yhdistetään kahteen tai useam paan kuntaan, lakkaavan kunnan alueen osalta las-ketaan uusien tai laajentuvien kuntien valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lakkaavan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka olisivat kunta-jaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet jae-taan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna uusien tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa lak-kaavan kunnan asukasmäärä jakautuu muiden kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien kesken.

Opetus- ja kulttuuritoimen laskennallisiin opiskeli-ja-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opis-kelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva val-tionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palvelui-den järjestämisen.

Kunnan alueiden asukasmäärän perusteena pide-tään kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmäärää.

Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulo-vuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. (22.8.2014/676)

63 a § on kumottu L:lla 10.4.2015/414, joka tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

63 a §. (30.12.2010/1405) Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely. Jos kunnan rahoi-tuksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneu-voston asetuksella säädetyt raja-arvot, kunnan ja valtion tulee yh-dessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lain-säädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi.

Selvityksen tekee arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nime-ää valtiovarainministeriö ja yhden kunta. Valtiovarainministeriö nimeää kuntaa kuultuaan ryhmän puheenjohtajaksi kunnasta ja ministeriöstä riippumattoman henkilön. Ryhmä tekee ehdotuk-sen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toi-menpiteistä. Kunnan valtuuston on käsiteltävä ryhmän toimenpi-de-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainmi-nisteriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

152 viii rahoitus

Valtiovarainministeriö tekee ryhmän toimenpide-ehdotus-ten ja valtuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntajakolaissa (1698/2009) tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi.

63 b §. (30.12.2010/1405) Uhkasakko. Jos kunta, kun-tayhtymä tai opetuksen järjestäjä on valtionosuustehtäviä järjestäessään jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojal-la säädetyn tai määrätyn velvoitteen, aluehallintovirasto voi, asianomaista ministeriötä kuultuaan, sakon uhalla määrätä kunnan tai kotikuntakorvauksen saajan noudat-tamaan velvoitetta.

12 luku. Muutoksenhaku

64 §. Oikaisumenettely. Milloin kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön päätökseen, joka koskee valtion-osuuden myöntämistä, verotuloihin perustuvaa valtion-osuuden tasausta tai kotikuntakorvauksen perusosan eu-romäärää, kunnalla on oikeus kolmen kuukauden kulu-essa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä valtiovarainmi-nisteriölle kirjallinen vaatimus päätöksen oikaisemisesta. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.

65 §. Muutoksenhaku. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin tämän lain nojalla annettuihin päätöksiin ei saa hakea muutosta va-littamalla.



Tällä lailla kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1996 an-nettu kuntien valtionosuuslaki (1147/1996) siihen myö-hemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toi-menpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myön-tämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten maksamiseksi varainhoitovuodelle 2010.

67 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676.68 §. Perushintojen määräytyminen vuonna 2010.

Edellä 6, 13 ja 14 §:ssä sekä 22–25 §:ssä tarkoitetut pe-rushinnat vuodelle 2010 säädetään valtioneuvoston ase-tuksella siten kuin 2–5 momentissa säädetään.

Yleisen osan, sosiaalihuollon ikäluokkapohjaisiksi, työttömyyskertoimen, työttömien määrän, lastensuoje-lun, vammaisuuden, terveydenhuollon ikäluokkapohjai-siksi ja sairastavuuden perushinnoiksi säädetään vuodelle 2009 mainittuja valtionosuustehtäviä varten säädetyt tai määrätyt valtionosuuden perusteena käytetyt asukaskoh-taiset laskennalliset kustannukset tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon.

Kirjaston perushinnaksi säädetään vuodelle 2009 asu-kasta kohden määrätty valtionosuuden perusteena käy-tetty yksikköhinta sellaisessa kunnassa, jonka yksikkö-hintaan ei ole tehty opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-tuksesta annetun lain (635/1998) 24 §:n 2 momentissa

tarkoitettuja porrastuksia. Näin laskettu perushinta tar-kistetaan vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon.

Esi- ja perusopetuksen perushinnaksi säädetään 6–15-vuotiasta kohden vuodelle 2009 laskettava perus-hinta tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannus-tasoon. Vuoden 2009 perushinta on se perushinta, joka olisi saatu, jos esi- ja perusopetuksen laskennalliset kus-tannukset vuodelle 2009 olisi laskettu 22 §:ssä tarkoite-tulla tavalla, ja laskelmassa esi- ja perusopetuksen lasken-nallisten kustannusten yhteismäärä koko maassa olisi ol-lut yhtä suuri kuin mainittujen valtionosuustehtävien ra-hoituksen perusteena käytetyt valtakunnallisesti yhteen-lasketut valtionosuuden laskennalliset perusteet lisättynä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuil-la valtion oppilaitoksille laskettavilla euromäärillä esi- ja perusopetuksen osalta vuodelle 2009. Näin lasketusta euromäärästä vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1–3 momentissa sekä 14 ja 15 §:ssä säädettyyn toimin-taan kohdennettua valtionosuuden laskennallista perus-tetta vastaava euromäärä, 42 §:ssä tarkoitetut yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavat arvonlisävero-osuu-det sekä 44 §:n 2 momentissa tarkoitetut avustukset ja valtion kouluille talousarviossa tarkoitettu lisärahoitus, jonka tarkoituksena on korvata valtionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvat valtionosuuksien menetykset.

Taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen pe-rushinnat asukasta kohden vuodelle 2010 säädetään val-tion talousarvion rajoissa.

Edellä 2–4 momentissa tarkoitettuja perushintoja määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset 54 §:ssä säädetyllä tavalla.

69 §. Kustannustenjaon tarkistus. Sen estämättä, mitä 58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, en-simmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tar-kistus tehdään varainhoitovuodelle 2012 vuoden 2009 kustannustietojen perusteella.

70 §. Kotikuntakorvauksen määräytyminen vuonna 2010. Sen estämättä, mitä 37 §:ssä säädetään kotikun-takorvauksen määräytymisestä, vuonna 2010 kotikunta-korvaus määräytyy sen mukaan, missä oppilaalle järjeste-tään esi- ja perusopetusta 20 päivänä syyskuuta vuonna 2009 ja mikä on oppilaan kotikunta 31 päivänä elokuuta 2009. Oppilaan ikä määräytyy sen mukaan, minkä ikäi-nen oppilas on vuoden 2009 lopussa.

71 §. Eräiden vähennysten tekeminen vuonna 2010. Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä 32 §:ssä tarkoitettua vähennystä.

HE 174/2009, HaVM 19/2009, EV 223/2009


HE 268/2014, HaVM 55/2014, EV 348/2014







viii rahoitus 153

L:n 24.4.2015/525 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015.

HE 339/2014, StVM 53/2014, EV 365/2014


Kuntien valtionosuuden vähentämisen laskentaperusteena vuonna 2017 ja 2018 käytetään kuntien aluehallintovirastoille tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 5 b §:n 4 momentin perusteella toimit-tamaa tietoa ja sen perusteella tehtyä arviota kuntien maksamas-ta perustoimeentulotuesta vuonna 2016. Aluehallintovirastojen

tulee toimittaa lokakuun 2016 loppuun mennessä valtiovarain-ministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle tieto kunnittain maksetusta perustoimeentulotuesta.

Perustoimeentulotukea vastaavan kuntien valtionosuuden vähennyksen määrä vuosina 2017 ja 2018 tarkistetaan erikseen mainittuina vuosina maksettua perustoimeentulotukea vastaavas-ti. Kansaneläkelaitos toimittaa tarvittavat tiedot valtiovarainmi-nisteriölle vuosina 2018 ja 2019 huhtikuun loppuun mennessä. Tarkistuserät otetaan huomioon vastaavasti vuosien 2019 ja 2020 valtionosuuspäätöksessä.

HE 358/2014, StVM 54/2014, EV 374/2014

154 viii rahoitus

Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 30.12.2014/1446

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kunnan perus-palvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) nojalla

1 §. Syrjäisyysluvun määräytymisperusteet. Kunnan pe-ruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 26 §:ssä tarkoitettu syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin mi-nimiarvo on 0. Ensimmäinen väestöpohjaindeksi (pai-kallinen väestöpohjaindeksi) mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja toinen (seudullinen väestöpoh-jaindeksi) 50 kilometrin etäisyydellä kunnan väestölli-sestä keskipisteestä. Kunnan väestöllinen keskipiste on kunnan laskennallinen väestön keskipiste, joka lasketaan pinta-alaltaan yhden neliökilometrin suuruisista ruu-duista käyttäen painomuuttujina kunkin asutun ruudun väestömäärää ja sijaintimuuttujana ruudun keskipisteen koordinaatteja.

Paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämäl-lä 15 000:sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 15 000:lla. Seudulli-nen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 60 000:sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön mää-rä ja jakamalla erotus 60 000:lla. Indeksit lasketaan Ti-lastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamasta tilas-tosta, joka koskee väestön jakautumista yhden neliökilo-metrin kokoisille alueille.

2 §. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioon otettavat verotulot. Määrättäessä kunnan verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta otetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 §:n mukaisina laskennallisina verotuloina huomioon verot varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä verovuodelta. Jos verotulojen maksuunpanotiedot eivät ole käytettävissä varainhoitovuotta edeltävän joulukuun 1 päivään mennessä, voidaan käyttää tätä aikaisemman verovuoden tietoja. Tällöin valtionosuuksien tasausten oikaisu tehdään kahden kuukauden kuluessa maksuun-panotietojen valmistumisesta.

Kunnan laskennallisena kunnallisverona käytetään verontilityslain (532/1998) 3 a §:ssä tarkoitettua lasken-nallista kunnallisveroa ja kunnan yhteisövero-osuutena mainitun pykälän mukaista maksettavaa yhteisöveroa.

Laskettaessa ydinvoimalaitoksen laskennallista kiin-teistöveroa, kunnan laskennallinen verotulo saadaan laskemalla yhteen kunnan laskennallinen kunnallisvero, ydinvoimalaitoksen laskennallinen kiinteistövero ja yh-teisöveron määrä. Laskennallista verotuloa laskettaessa asukaslukuna käytetään sen vuoden asukaslukua, jonka tuloihin kunnallisvero ja yhteisövero perustuvat.

3 §. Kotikuntakorvausta koskevien tietojen toimittaminen. Kunnan ja muun esi- ja perusopetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle kunnan perus-

palvelujen valtionosuudesta annetun lain 43 §:ssä tarkoi-tetut tiedot niiden oppilaiden määrästä ja kotikunnista, joille se järjestää esi- ja perusopetusta. Tiedot on toimi-tettava Tilastokeskuksen lomakkeella viimeistään va-rainhoitovuotta edeltävän vuoden 20 päivään helmikuu-ta mennessä. Oppilaiden määrät ja kotikunnat on ilmoi-tettava erikseen 6, 7 —12 ja 13—15 -vuotiaiden osalta. Lisäksi ne oppilaat, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa tai joiden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa, on il-moitettava eriteltyinä.

4 §. Kustannustenjaon tarkistusta koskevat neuvottelut . Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 47 §:n 1 momentissa tarkoitetut neuvottelut valtiova-rainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Kuntaliitto ry:n välillä käydään valtiovarainministeriön johdolla.

5 §. Perushinnat ja lisäosien perushinnat. Kunnan pe-ruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 6—13 sekä 26—28 §:ssä tarkoitetut perushinnat ovat vuonna 2015 seuraavat:

Laskennalliset kustannukset Euroa0—5 -vuotiaat 8 483,826 -vuotiaat 8 947,477—12 -vuotiaat 7 269,0213—15 -vuotiaat 12 478,5916 —18 -vuotiaat 3 981,8519—64 -vuotiaat 1 033,3865—74 -vuotiaat 2 122,0375 — 84 -vuotiaat 5 715,2585 - vuotta täyttäneet ja vanhemmat 19 116,73Sairastavuuskerroin 1 125,29Työttömyyskerroin 87, 44Kaksikielisyyskerroin 269,61Vieraskielisyyskerroin 1 893,80Asukastiheyskerroin 38,10Saaristoisuuskerroin 371,08Koulutustaustakerroin 409,82Lisäosat Syrjäisyyden lisäosa 207,12Saamelaisen kotiseutualueen kunnan lisäosa 2 630,69Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa 62,86

6 §. Peruspalvelujen hintaindeksi . Tilastokeskus tuot-taa ja julkaisee kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 57 §:n 2 momentissa tarkoitetun peruspal-veluiden hintaindeksin. Indeksi lasketaan Tilastokeskuk-sen julkaiseman kunnan palkansaajien ansiotason muu-toksen, Tilastokeskuksen julkaisemien kuluttaja-, tukku- ja rakennuskustannusindeksien muutosten sekä kuntien palkkasidonnaisten maksujen muutosten perusteella. Palkkasidonnaisina maksuina pidetään kuntien maksa-

viii rahoitus 155

miin palkkoihin liittyviä kuntien työnantajina suoritta-mia kansaneläke-, sairausvakuutus-, työttömyysvakuu-tus- ja eläkemaksuja.

Peruspalveluiden hintaindeksissä painotetaan 1 mo-mentissa mainittujen hinta- ja kustannusindeksien ke-hitystä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyden-huollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tilinpäätösten mukaisilla kustannusosuuksilla. Kustannuksiksi luetaan henkilöstön palkkausmenot sivukuluineen, tavaroiden ja palveluiden ostot sekä muut käyttökustannukset.

Peruspalveluiden hintaindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Edellä 2 momentissa tarkoitettujen kus-tannusten painorakenne tarkistetaan määräajoin, vähin-tään joka viides vuosi. Kunnan peruspalvelujen valtion-osuudesta annetun lain 57 §:n 2 momentissa tarkoitettu varainhoitovuodelle arvioitu kustannustason muutos pe-rustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen peruspalve-

luiden hintaindeksin muutoksesta. Ennuste perustuu uu-simpiin käytettävissä oleviin 1 momentissa tarkoitettui-hin indeksin laskennassa käytettäviin tietoihin. Varain-hoitovuoden toteutuneen kustannustason muutoksen ja edellä mainitun arvion erotus perustuu peruspalveluiden hintaindeksin toteutuneeseen muutokseen.


Tällä asetuksella kumotaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettu asetus (1732/2009).

Sen estämättä, mitä 1 § 1 momentissa säädetään syr-jäisyyslukujen tarkistamisesta, syrjäisyysluvut tarkiste-taan tämän asetuksen perusteella ensimmäisen kerran vuodenvaihteen 2015—2016 tilaston perusteella ja si-tä sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuonna 2017.

156 viii rahoitus

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 29.12.2009/1705



1 §. (30.12.2014/1410) Soveltamisala. Tässä laissa sää-detään kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhtei-sölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle käyttökus-tannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta ja -avustuk-sesta sekä muusta rahoituksesta sellaista toimintaa var-ten, josta säädetään:

1) lukiolaissa (629/1998);2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa

(630/1998);3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa

(631/1998);4) nuorisolaissa (72/2006);5) liikuntalaissa (1054/1998);6) museolaissa (729/1992); sekä7) teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992).Tässä laissa säädetään myös 1 momentin 5–7 kohdas-

sa mainitun lain mukaisiin perustamishankkeisiin myön-nettävästä valtionavustuksesta.

Tässä laissa säädetään myös peruskoululain muutta-misesta (707/1992) annetun lain, lukiolain muuttami-sesta annetun lain (708/1992), musiikkioppilaitoksista annetun lain (516/1995), lukiolain (629/1998), perus-opetuslain (628/1998), taiteen perusopetuksesta anne-tun lain (633/1998) ja kirjastolain (904/1998) toimin-nan mukaisten perustamishankkeiden valtionavustusten ja -osuuksien maksamisesta, käytön valvonnasta ja pa-lauttamisesta.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja amma-tillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisessa toiminnassa käytössä olevista tiloista sekä kalustosta ja muusta irtaimistosta aiheutuviin muihin kuin käyttökus-tannuksiin myönnetään rahoitusta siten kuin tämän lain 25 §:ssä säädetään.

Tässä laissa säädetään lisäksi kunnan laskennallisesta omarahoitusosuudesta 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mai-nituissa laeissa tarkoitetun opetustoimen käyttökustan-nuksiin (kunnan omarahoitusosuus).

2 §. Soveltaminen eräissä tapauksissa. Valtionosuuden myöntämisestä perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi- ja perusopetuksen, lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) tarkoitetun lasten päivähoidon, taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoite-tun asukaskohtaisesti rahoitettavan taiteen perusope-tuksen, kirjastolaissa (904/1998) tarkoitettujen yleisten kirjastojen ja kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992) tarkoitetun kuntien kulttuuritoimin-nan käyttökustannuksiin säädetään kunnan peruspal-velujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009). (28.12.2012/912)

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tässä laissa säädetään rahoituksesta:

1) perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettuun lisäopetuk-seen;

2) perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettuun maahan-muuttajille järjestettävään perusopetukseen valmistavaan opetukseen;

3) perusopetuslaissa tarkoitetuille muille kuin oppi-velvollisille järjestettävään esiopetukseen ja perusope-tukseen;

4) perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilai-den ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaisten ja muiden vammaisoppilaiden perusopetuksesta aiheu-tuviin lisäkustannuksiin;

5) sisäoppilaitoksessa järjestettävän perusopetuslais-sa tarkoitetun opetuksen sisäoppilaitoslisään ja yksityis-ten perusopetuksen järjestäjien koulukotikorotukseen; (30.12.2014/1410)

6) perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettuun joustavan pe-rusopetuksen toimintaan myönnettävään lisään;

7) yksityisen perusopetuksen järjestäjän toiminnan aloittamiseen;

8) perusopetuslaissa tarkoitettuun aamu- ja iltapäivä-toimintaan;

9) ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukai-seen opetukseen;

10) taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa tarkoitettuun opetustuntikohtaisesti rahoi-tettavaan taiteen perusopetukseen.

Lisäksi tässä laissa säädetään:1) perusopetuslain 7 §:ssä tarkoitettujen yksityisten

perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisista valtion-avustuksista sekä muista valtionavustuksista;

2) taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaisista valtionavustuksista;

3) kunnalle kirjastolain 4 §:ssä tarkoitettuun keskus-kirjastoja maakuntakirjastotehtävään tai muuhun eri-tyiseen tehtävään sekä kehittämis- ja kokeilutoimintaan myönnettävistä valtionavustuksista;

4) kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukai-sista valtionavustuksista.

Tässä laissa säädetään myös valtionavustusten myön-tämisestä lasten päivähoidon kehittämishankkeisiin kunnille ja kuntayhtymille sekä kuntien kulttuuritoimin-nan perustamishankkeisiin. (30.12.2014/1410)

3 §. (30.12.2014/1410) Määritelmät. Tässä laissa tar-koitetaan:

1) opetustoimella 1 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa mai-nittujen lakien mukaisen toiminnan ja 2 §:n 2 momen-tin 1–4 ja 8–10 kohdassa tarkoitettujen perusopetuslain ja taiteen perusopetuslain mukaisten toimintojen järjes-tämistä;

2) kulttuuritoimella 1 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestämistä;







viii rahoitus 157

3) yksityisellä koulutuksen tai muun toiminnan järjestäjällä rekisteröityä yhteisöä, säätiötä ja valtion liikelaitos-ta..

4 §. Suhde kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin. Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen so-velletaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annet-tua lakia siltä osin kuin tässä laissa ja kunnan peruspal-velujen valtionosuudesta annetussa laissa niin säädetään.

2 luku. Käyttökustannusten rahoitus

5 §. Rahoituksen laskentaperuste. Rahoitus käyttökus-tannuksiin määräytyy laskennallisten perusteiden mu-kaisesti. Rahoitus määräytyy:

1) lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa opis-kelijamäärien sekä opiskelijaa kohden määrättyjen yksik-köhintojen perusteella; (30.12.2014/1410)

2) ammatillisessa lisäkoulutuksessa koulutuksen jär-jestäjälle valtionrahoituksen laskemisen perusteeksi vah-vistetun opiskelijatyövuosien tai opiskelijatyöpäivien määrän sekä opiskelijatyövuotta tai opiskelijatyöpäivää kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella sekä amma-tillisena lisäkoulutuksena järjestettävässä oppisopimus-koulutuksessa opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella; (5.11.2010/926)

3) perusopetuslaissa tarkoitetussa lisäopetuksessa, maahanmuuttajille järjestettävässä perusopetukseen val-mistavassa opetuksessa, muille kuin oppivelvollisille jär-jestettävässä esiopetuksessa ja perusopetuksessa sekä ul-komailla järjestettävässä opetuksessa, perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetussa pidennettyyn oppivel-vollisuuteen perustuvassa opetuksessa, koulukotiopetuk-sessa, sisäoppilaitosmuotoisesti järjestetyssä perusope-tuksessa ja joustavassa perusopetuksessa oppilasmäärän ja oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. (30.12.2014/1410)

4) perusopetuslaissa tarkoitetussa aamu- ja iltapäivä-toiminnassa ohjaustuntien määrän ja ohjaustuntia koh-den määrätyn yksikköhinnan perusteella;

5) opetustuntikohtaisesti rahoitettavassa taiteen pe-rusopetuksessa opetustuntimäärän ja opetustuntia koh-den määrätyn yksikköhinnan perusteella;

6) liikuntatoiminnassa ja nuorisotyössä kunnan asu-kasmäärän ja asukasta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella;

7) museossa, teatterissa ja orkesterissa laitokselle vah-vistetun laskennallisen henkilötyövuosien määrän ja las-kennallista henkilötyövuotta kohden määrätyn yksikkö-hinnan perusteella.

6 §. (30.12.2014/1410) Kunnan valtionosuus ja valtionosuuden peruste lukiolaissa tarkoitetussa koulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kunnalle myönnetään valtionosuutta 5 §:n 1 kohdassa mainittujen toimintojen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, jo-ka saadaan, kun 2 momentissa säädetyllä tavalla lasketus-ta kunnan valtionosuuden perusteesta vähennetään 8 §:n mukaan lasketut kunnan omarahoitusosuudet.

Kunnan valtionosuuden perustetta varten lasketaan yhteen:

1) kunnan järjestämää lukiokoulutusta ja maahan-muuttajille ja vieraskielisille järjestettävää lukiokoulu-

tukseen valmistavaa koulutusta saavien opiskelijoiden määrien ja opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhin-tojen tulot;

2) kunnan järjestämää ammatillista peruskoulutusta saavien opiskelijoiden määrien sekä oppisopimuskoulu-tuksena ja muuna ammatillisena peruskoulutuksena jär-jestettävää koulutusta varten opiskelijaa kohden määrät-tyjen yksikköhintojen tulot.

7 §. Kuntayhtymän ja yksityisen järjestämän lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus. (30.12.2014/1410) Kuntayhtymälle ja yksityiselle koulu-tuksen järjestäjälle myönnetään 5 §:n 1 kohdassa tarkoi-tettuja toimintoja varten rahoitusta 6 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla koulutuksen järjestäjän opiskelijamää-rien sekä yksikköhintojen mukaisesti laskettu valtion-osuuden perustetta vastaava euromäärä.

Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on määrät-ty erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää lukiokoulutus-ta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, myönnetään mainittua opetusta varten valtionosuutta 57 prosenttia opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulosta niiden opis-kelijoiden osalta, joilla ei ole kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa.

8 §. (30.12.2014/1410) Kunnan omarahoitusosuus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin. Kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannuksista on 58,11 prosenttia ja maahan-muuttajille ja vieraskielisille järjestettävään lukiokoulu-tukseen valmistavan koulutuksen käyttökustannuksista 50 prosenttia euromäärästä, joka lasketaan siten, että 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla laskettu euromäärä jae-taan koko maan asukasmäärällä ja näin saatu euromäärä kerrotaan kunnan asukasmäärällä.

Kunnan omarahoitusosuutta laskettaessa 6 §:n 2 mo-mentissa tarkoitetut kuntien valtionosuuden perusteet lasketaan yhteen ja näin saatuun euromäärään lisätään:

1) kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestä-jille 7 §:n 1 momentin mukaisesti lasketut valtionosuu-den perusteita vastaavat euromäärät; ja

2) valtion oppilaitoksille ja yliopistojen harjoittelu-kouluille 5 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja toimintoja var-ten 23 §:n nojalla vahvistettujen keskimääräisten yksik-köhintojen perusteella lasketut valtionosuuden perustei-ta vastaavat euromäärät.

Kunnan omarahoitusosuutta laskettaessa ei oteta huo-mioon:

1) opiskelijoita, joilla ei ole kotikuntalaissa tarkoitet-tua kotikuntaa Suomessa tai joilla on kotikunta Ahve-nanmaalla;

2) opiskelijoita, joille lukiolain 3 §:n 1 momentin no-jalla järjestetään opetusta ulkomailla.

Kunnan omarahoitusosuuteen lisätään ammattikor-keakoulujen kuntarahoitusosuuden poistumisen johdos-ta vuosittain euromäärä, joka on kunnan asukasta kohti 53,65 euroa vuoden 2015 tasossa. Vuosittaista euromää-rää laskettaessa huomioidaan varainhoitovuoden arvioi-tu kustannustason muutos ja koko maan asukasmäärän muutos.

9 §. Näyttötutkinnon rahoitus eräissä tapauksissa. Am-matillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoi-tettuun näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen


158 viii rahoitus

perustutkintoon valmistavan koulutuksen yhteydessä suoritettavan tutkinnon rahoituksesta on voimassa, mi-tä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta 25 §:ssä säädetään. Jos ammatillinen perustutkinto suoritetaan il-man siihen valmistavaa koulutusta, tutkinnon rahoituk-sesta on voimassa, mitä 49 §:n 3 momentissa säädetään ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötut-kintojen rahoituksesta.

10 §. Valtionosuus ammatillisen lisäkoulutuksen käyttökustannuksiin. Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetuille koulutuksen järjestäjille myönnetään muun kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen käyttökustannuksia varten valtionosuut-ta 85,60 prosenttia euromäärästä, joka saadaan kerto-malla koulutuksen järjestäjälle valtionosuuden laskemi-sen perusteeksi vahvistettujen opiskelijatyövuosien mää-rä opiskelijatyövuotta kohti määrätyllä yksikköhinnalla. Yrityksen tai muun yhteisön henkilöstön kehittämiseksi järjestettävässä koulutuksessa valtionosuus on kuitenkin 47,23 prosenttia mainitulla tavalla laskettavasta euro-määrästä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään, miten valtionosuuden perusteena oleva opiskelijatyövuosi mää-räytyy.

Koulutuksen järjestäjälle myönnetään valtionosuutta oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen li-säkoulutuksen käyttökustannuksia varten euromäärä, jo-ka saadaan, kun mainittua koulutusta saavien opiskelijoi-den määrät kerrotaan mainittua koulutusta varten opis-kelijaa kohden määrätyillä yksikköhinnoilla.

Koulutuksen järjestäjälle myönnetään valtionosuutta ammatillisen erikoisoppilaitoksen käyttökustannuksia varten euromäärä, joka saadaan, kun koulutuksen jär-jestäjälle rahoituksen laskemisen perusteeksi vahvistettu opiskelijatyöpäivien määrä kerrotaan opiskelijatyöpäivää kohden määrätyllä yksikköhinnalla. Etäopetuksena jär-jestetyn koulutuksen opiskelijatyöpäivien laskemisesta annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuk-sella. (5.11.2010/926)

11 §. (30.12.2014/1410) Rahoitus perusopetuslaissa tarkoitettuun lisäopetukseen. Perusopetuslain 5 §:ssä tar-koitettua lisäopetusta järjestävälle kunnalle, kuntayh-tymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan saaneelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään lisäope-tusta varten rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerro-taan luvulla 1,26 ja perusopetuksen lisäopetuksen oppi-lasmäärällä.

12 §. (30.12.2014/1410) Rahoitus maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Kunnalle, kun-tayhtymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan saa-neelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettua maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaa opetusta varten rahoituk-sena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelu-jen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vah-vistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 2,49 ja tässä py-kälässä tarkoitetulla oppilasmäärällä.

13 §. Rahoitus muille kuin oppivelvollisille järjestettävään esi ja perusopetukseen. Kunnalle, kuntayhtymälle ja yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään muille kuin oppivelvollisille järjestettävää perusopetusta varten sekä perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden suorittamista edeltävää esiopetusta varten rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauk-sen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus ker-rotaan luvulla 1,41 ja oppilasmäärällä. (30.12.2014/1410)

Edellä 1 momentissa tarkoitettua kotikuntakorvauk-sen perusosaa alennetaan, lukuun ottamatta sisäoppilai-toksessa opiskelevia ja esiopetuksessa olevia oppilaita, 49 prosentilla perusopetuslain 46 §:n 1 momentissa tarkoi-tetussa koulutuksessa.

Edellä 1 momentissa mainitulle perusopetuksen jär-jestäjälle myönnetään perusopetuslain 46 §:n 2 momen-tin mukaisista perusopetuksen oppimäärään kuuluvista suoritetuista oppiaineista euromäärä, joka saadaan ker-tomalla valtion talousarvion rajoissa vahvistettu yksikkö-hinta laskennallisella oppilasmäärällä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, miten suoritetut oppiaineet muunnetaan laskennalliseksi oppilasmääräksi.

14 §. (30.12.2014/1410) Lisärahoitus perusopetuslaissa tarkoitettuun pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Sen lisäk-si, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta anne-tussa laissa ja tämän lain 13 §:n 1 momentissa sääde-tään perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen perustuvan opetuksen käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta, mainittua opetusta järjestävälle kunnalle, kuntayhtymäl-le tai perusopetuksen järjestämisluvan saaneelle yksityi-selle opetuksen järjestäjälle myönnetään lisärahoitukse-na euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesta koti-kuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 2,97 ja tässä pykälässä tarkoi-tetulla oppilasmäärällä ja siihen lisätään euromäärä, jo-ka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudes-ta annetun lain 38 §:n mukaisesta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerro-taan luvulla 1,79 ja vaikeimmin kehitysvammaisten op-pilaiden määrällä.

15 §. (30.12.2014/1410) Perusopetuksen sisäoppilaitoslisä ja koulukotikorotus. Kunnalle, kuntayhtymälle tai yk-sityisen opetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetus-laissa tarkoitetun opetuksen sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta eu-romäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen val-tionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaan vahvistetus-ta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 0,46 ja sisäoppilaitok-sessa majoitettujen oppilaiden määrällä.

Yksityiselle perusopetuksen järjestäjälle, jonka perus-opetuksen järjestämisluvan mukaisena erityisenä kou-lutustehtävänä on koulukotiopetuksen järjestäminen, myönnetään koulukotiopetusta saavista oppilaista lisära-hoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan perus-palvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukai-sesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vä-

viii rahoitus 159

hennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,86 ja koulukotiopetusta saavien oppilaiden määrällä.

16 §. Joustavan perusopetuksen lisä. Sen lisäksi, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa lais-sa säädetään perusopetuksen valtionosuudesta, kunnal-le, kuntayhtymälle ja yksityiselle opetuksen järjestäjälle voidaan myöntää joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun joustavan perusopetuksen toimintaan osallistuvien oppilaiden määrä kerrotaan mainittua toimintaa varten oppilasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

17 §. (30.12.2014/1410) Yksityisen perusopetuksen järjestäjän toiminnan aloittaminen. Perusopetuslain mukai-sen järjestämisluvan saaneelle yksityisen perusopetuk-sen järjestäjälle myönnetään toiminnan aloittamiseen toiminnan aloittamiskuukauden alusta sen varainhoito-vuoden loppuun, jolta järjestäjälle ei makseta kunnan pe-ruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 37 §:n mu-kaista kotikuntakorvausta, mainittua korvausta vastaava euromäärä.

18 §. (30.12.2014/1410) Rahoitus ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen. Ulkomail-la järjestettävää opetusta varten opetuksen järjestäjälle myönnetään rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerro-taan luvulla 1,23 ja oppilasmäärällä. Oppilaskohtaista ra-hoitusta voidaan korottaa tai alentaa valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

19 §. Valtionosuus aamu ja iltapäivätoiminnan käyttökustannuksiin. Perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja il-tapäivätoimintaa järjestävälle kunnalle myönnetään val-tionosuutta toiminnasta aiheutuviin käyttökustannuk-siin 57 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun kun-nalle valtionosuuden laskemisen perusteeksi mainittua toimintaa varten vahvistettu tuntimäärä kerrotaan tuntia kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

20 §. Valtionosuus opetustuntikohtaisesti rahoitetun taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin. Kunnalle, kun-tayhtymälle, yksityiselle yhteisölle ja säätiölle, jolle on myönnetty taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n 3 momentin nojalla oikeus saada valtionosuutta ope-tustuntien määrän mukaan, myönnetään valtionosuutta opetustuntikohtaisen taiteen perusopetuksen käyttökus-tannuksiin 57 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjälle valtionosuuden laskemisen pe-rusteeksi mainittua opetusta varten vahvistettu opetus-tuntimäärä kerrotaan opetustuntia kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

21 §. Valtionosuus liikuntatoiminnan ja nuorisotyön käyttökustannuksiin. Kunnalle myönnetään valtionosuut-ta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin 29,70 pro-senttia euromäärästä, joka saadaan, kun kunnan asukas-määrä kerrotaan liikuntatoimintaa varten asukasta koh-den määrätyllä yksikköhinnalla.

Kunnalle myönnetään valtionosuutta nuorisotyön käyttökustannuksiin 29,70 prosenttia euromäärästä, jo-ka saadaan, kun kunnan alle 29-vuotiaiden asukkaiden määrä kerrotaan nuorisotyötä varten asukasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

22 §. Valtionosuus museon, teatterin ja orkesterin käyttökustannuksiin. Museon, teatterin ja orkesterin ylläpitäjäl-le myönnetään valtionosuutta mainituista toiminnoista aiheutuviin käyttökustannuksiin 37 prosenttia euromää-rästä, joka saadaan, kun ylläpitäjälle museota, teatteria ja orkesteria varten vahvistettu laskennallinen henkilötyö-vuosien määrä kerrotaan henkilötyövuotta kohden asian-omaista toimintaa varten määrätyllä yksikköhinnalla.

3 luku. Opetustoimen yksikköhinnat

23 §. (30.12.2014/1410) Keskimääräiset yksikköhinnat. Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraa-van varainhoitovuoden rahoituksen perusteina käytettä-vät lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräiset yksikköhinnat si-ten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta anne-tun lain 54 §:n 2 momentissa ja 57 §:ssä säädetään.

Yksikköhinnat määrää opetus- ja kulttuuriministe-riö. Tämän lain 24 ja 25 §:ssä tarkoitetut yksikköhinnat määrätään siten, että yksikköhintojen mukaisesti lasketut rahoituksen perusteena käytettävät euromäärät yhteen-laskettuina vastaavat keskimääräisten yksikköhintojen perusteella laskettavia euromääriä.

23 a §. (30.12.2014/1410) Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräisten yksikköhintojen laskeminen vuosina 2013–2015. Poiketen siitä, mitä 23 §:n 1 momentissa säädetään, lu-kiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja tai-teen perusopetuksen keskimääräisiä yksikköhintoja vuo-delle 2013 ja 2014 säädettäessä ei oteta huomioon kun-nan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja kustan-nustason muutoksesta johtuvia tarkistuksia. Säädettäes-sä lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen yksikköhintoja vuodelle 2015 ei oteta huomioon edellä mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitettua tarkistusta.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään lukiokou-lutuksen keskimääräisen yksikköhinnan laskemisesta, keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2014 on 4,1814 prosenttia pienempi kuin vuodelle 2013 säädetty keski-määräinen yksikköhinta ja vuonna 2015 7,7251 prosent-tia pienempi kuin vuodelle 2014 säädetty keskimääräi-nen yksikköhinta lukuun ottamatta toiminnan laadun ja laajuuden muutoksen johdosta keskimääräiseen yksikkö-hintaan tehtävää lisäystä eikä kustannustason arvioitua muutosta vuodelle 2015.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään ammatil-lisen peruskoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan laskemisesta, keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2014 on 1,605 prosenttia pienempi kuin vuodelle 2013 sää-detty keskimääräinen yksikköhinta. Vuonna 2015 keski-määräinen yksikköhinta on 2,8169 prosenttia pienempi kuin vuodelle 2014 säädetty keskimääräinen yksikköhin-ta lukuun ottamatta kustannustason arvioitua muutos-ta vuodelle 2015. Vähennystä laskettaessa ei oteta huo-mioon jäljempänä 68 §:ssä tarkoitettua keskimääräisen yksikköhinnan euromääräistä korotusta eikä siitä 69 §:n mukaan tehtävää vähennystä.

L:lla 995/2012 muutettu 23 a § on voimassa 31.12.2015 saakka.


160 viii rahoitus

23 b §. (6.3.2015/189) Keskimääräisestä yksikköhinnasta tehtävä vähennys. Edellä 23 §:n 1 momentin mukai-sesti lasketusta keskimääräisestä yksikköhinnasta vähen-netään seuraavat euromäärät:

1) lukiokoulutuksen osalta 1 012,89 euroa;2) ammatillisen peruskoulutuksen osalta 770,55 eu-

roa; ja3) taiteen perusopetuksen osalta 2,02 euroa.Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, lukio-

koulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on kuiten-kin vähintään vuoden 2015 tasossa.

L:lla 189/2015 lisätty 23 b § tulee voimaan 1.1.2016.24 §. (20.12.2013/1045) Lukion yksikköhinnat. Lukion

yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan vuosittain kaikille koulutuksen järjestäjille lukiokoulutuksesta yk-sikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltänee-nä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonais-kustannusten perusteella. Yksikköhintoja laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon ulkomailla järjestetystä opetuksesta aiheutuneita menoja eikä mainittua opetus-ta saavia opiskelijoita. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 prosent-tia. (30.12.2014/1410)

Kunnille ja kuntayhtymille määrättäviä yksikköhin-toja porrastetaan vähäisen opiskelijamäärän mukaisen tunnusluvun perusteella siten kuin valtioneuvoston ase-tuksella säädetään. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on sama kuin sen kunnan yksikköhinta, jossa koulutus pääasiassa järjestetään. Jos kunta ei järjestä lukiokoulutusta, yksityisen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan yk-sikköhinta. Ulkomailla järjestettävän koulutuksen yksik-köhinta määrätään porrastamalla 23 §:n nojalla säädet-tyä lukiokoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään ja opetus- ja kulttuuriministeriö asetuksen nojalla määrää. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lisäksi koulutuksen järjestäjäl-le määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä korottaa yksikköhintaa.

Lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lukiokou-lutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijoiden osalta määrätään porrastamalla 23 §:n nojalla säädettyä lukio-koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa.

Jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukio-lain 4 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää koulu-tusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisä-oppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavi-en opiskelijoiden osalta siten kuin valtioneuvoston ase-tuksella säädetään.

Yksikköhinnat määrätään siten, että ne euromäärät, jotka saadaan kertomalla koulutuksen järjestäjille laske-tut yksikköhinnat koulutuksen järjestäjien opiskelijoiden määrillä, yhteenlaskettuina vastaavat 1 momentissa tar-koitettuja valtakunnallisia kokonaiskustannuksia.

6 momentti on kumottu L:lla 30.12.2014/1410.Jos opiskelija on aloittanut opintonsa 18 vuotta täy-

tettyään, yksikköhinta on 58 prosenttia asianomaiselle koulutuksen järjestäjälle opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa koulutusta saavia opiskelijoita. Opetus- ja kulttuurimi-

nisteriö voi koulutuksen järjestäjälle määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syys-tä korottaa tässä momentissa tarkoitettua yksikköhintaa.

Yksikköhintojen laskemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään perusteista, joilla lukiolain 20 §:n 3 momentissa tarkoitetun oppi-aineen suorittaminen muunnetaan opiskelijamääräksi ja otetaan huomioon tämän pykälän 1 ja 5 momentissa tar-koitettujen 18 vuotta täytettyään opintonsa aloittaneiden määrässä.

25 §. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat opiskeli-jaa kohden lasketaan vuosittain siten, että yksikköhinto-jen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneet am-matillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an-netussa laissa tarkoitetun näyttötutkintona suoritettavan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen valtakunnalliset kokonaiskustannukset jaetaan valtion-osuuden myöntämisen perusteena käytettävien, edellä tarkoitetussa koulutuksessa olevien opiskelijoiden yh-teismäärällä mainittuna vuonna. Yksikköhintoja lasket-taessa ei oteta huomioon oppisopimuskoulutuksesta ai-heutuneita kustannuksia eikä kyseistä koulutusta saavia opiskelijoita. (30.12.2014/1410)

Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat opis-kelijaa kohden lasketaan koulutusaloittain siten, että kunkin koulutusalan koulutuksesta kaikille ammatilli-sen koulutuksen järjestäjille aiheutuneet valtakunnalli-set kokonaiskustannukset jaetaan kunkin koulutusalan koulutusta saaneiden opiskelijoiden yhteismäärällä mai-nittuna vuonna. Kunkin koulutusalan valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin luetaan mukaan ammatilliseen koulutukseen liittyvät ammatillisen koulutuksen järjes-täjien kirjanpidon mukaiset poistot. Jos koulutusalan koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia ei ole mahdol-lista selvittää, yksikköhinta määrätään koulutusalan ar-vioitujen kustannusten perusteella. Yksikköhintoja por-rastetaan erityisopetuksen ja muiden olennaisesti kou-lutuksen kustannuksiin vaikuttavien tekijöiden perus-teella. Lisäksi yksikköhintoja porrastetaan koulutuksen tuloksellisuuden perusteella. Tuloksellisuuteen perustuva porrastus määräytyy opiskelijoiden työllistymisen, jatko-opintoihin siirtymisen, koulutuksen keskeyttämisen ja opintojen suoritusajan sekä henkilöstön kelpoisuuden ja kehittämistoimenpiteiden perusteella. Tuloksellisuuden perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme pro-senttia 1 momentin mukaisista valtakunnallisista koko-naiskustannuksista. Valtioneuvoston asetuksella sääde-tään tarkemmin yksikköhintojen laskemisesta tässä mo-mentissa säädetyllä tavalla.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun ammatilliseen peruskoulutukseen valmen-tavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen yksikköhinnat määrätään por-rastamalla 23 §:n nojalla säädettyä ammatillisen perus-koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa. Yksikköhin-nan laskemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään erik-seen edellä tarkoitetun koulutuksen yksikköhintojen

viii rahoitus 161

porrastamisesta koulutuksessa, jota järjestetään amma-tillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 mo-mentin ja 9 §:n nojalla ammatillisen koulutuksen järjes-täjälle annetun erityisen koulutustehtävän perusteella. (20.3.2015/248)

Kun koulutuksen järjestäjä järjestää koulutusta kah-della tai useammalla 2 momentissa tarkoitetulla kou-lutusalalla tai 3 momentissa tarkoitetussa koulutukses-sa, koulutuksen järjestäjän yksikköhinnaksi määrätään eri koulutusaloilla ja edellä tarkoitetussa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden määrien ja 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen yksikköhintojen perusteella laskettu opis-kelijamäärillä painotettu keskiarvo. Yksikköhintaa koro-tetaan opiskelijoille annettavan majoitusedun perusteel-la. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lisäksi koulutuksen järjestäjälle määrätyn erityisen koulutustehtävän perus-teella tai muusta erityisestä syystä korottaa yksikköhin-taa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin yksikköhinnan laskemisesta tässä momentissa säädetyllä tavalla. (29.12.2011/1511)

Yksikköhinnat määrätään siten, että ne euromäärät, jotka saadaan kertomalla yksikköhinnat kunkin koulu-tusalan ja 3 momentissa tarkoitetun koulutuksen opis-kelijamäärillä, yhteenlaskettuina vastaavat 1 momentissa tarkoitettuja valtakunnallisia kokonaiskustannuksia.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatilli-sen peruskoulutuksen yksikköhinta on 63,13 prosenttia 23 §:n nojalla säädetystä ammatillisen peruskoulutuk-sen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Tässä momentissa tarkoitettua yksikköhintaa korotetaan erityisopetuksessa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

Myös oppisopimuskoulutuksena järjestettävän am-matillisen perustutkinnon tutkinnon osan yksikköhin-ta on 6 momentissa tarkoitetun suuruinen silloin, kun rahoituksen perusteena oleva oppisopimus tehdään alle 25-vuotiaalle vailla perusopetuksen oppimäärän suorit-tamisen jälkeistä tutkintoa olevalle. (13.12.2013/892)

26 ja 26 a § on kumottu L:lla 30.12.2014/1410. 27 §. Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat. Tä-

män lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetut oppilaitos-muotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat opiskelijatyövuotta kohden lasketaan 23 §:n 1 momentin nojalla säädetyn ammatillisen peruskoulutuksen keski-määräisen yksikköhinnan perusteella erikseen omaehtoi-seen lisäkoulutukseen ja henkilöstökoulutukseen. Am-matillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen laskennan perusteena käytetään euromäärää, joka on 93,8 prosent-tia 23 §:ssä tarkoitetusta ammatillisen peruskoulutuk-sen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Yksikköhintoja porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuksessa ja erityisopetuksessa siten kuin valtioneuvoston asetuk-sella säädetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lisäksi erityisestä syystä korottaa yksikköhintaa. (6.3.2015/189)


Tämän lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetut oppilaitosmuo-toisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat opiskelija-työvuotta kohden lasketaan 23 §:n 1 momentin nojalla sääde-tyn ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisen yksikkö-hinnan perusteella erikseen omaehtoiseen lisäkoulutukseen ja henkilöstökoulutukseen. Yksikköhintoja porrastetaan eri hin-taryhmiin kuuluvassa koulutuksessa ja erityisopetuksessa siten

kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Opetus- ja kulttuu-riministeriö voi lisäksi erityisestä syystä korottaa yksikköhintaa. (29.12.2011/1511)

Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää vuosittain valtion talousarvion rajoissa oppisopimuskoulutukse-na järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen yksikkö-hinnat erikseen ammattitutkintoon ja erikoisammatti-tutkintoon valmistavaa koulutusta sekä erikseen muuta ammatillista lisäkoulutusta varten. Tässä momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja korotetaan erityisopetuk-sessa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. (29.12.2011/1511)

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintoja porrastetaan tulokselli-suuden perusteella. Tuloksellisuuden perusteella mää-räytyvä osuus on enintään kolme prosenttia ammatilli-sen lisäkoulutuksen järjestäjien yhteenlasketusta valtion-osuuden perusteena olevasta laskennallisesta perusteesta. Tuloksellisuuteen perustuva valtionosuuden määrä mää-räytyy suoritettujen tutkintojen perusteella. Oppilaitos-muotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoituk-sen laskennassa otetaan huomioon lisäksi 1 momentissa tarkoitettu hintaryhmä ja hintaryhmittäinen tutkinnon suorittamisaste. Tulosrahoituksen määräytymisestä ja järjestäjäkohtaisten tulosrahoitusosuuksien enimmäis-määristä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuk-sella.

Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää vuosittain am-matillisten erikoisoppilaitosten opiskelijatyöpäiväkoh-taiseksi yksikköhinnaksi edelliselle vuodelle määrätyn yksikköhinnan tarkistettuna yksikköhintojen sovelta-misvuoden arvioituun kustannustasoon. Yksikköhinto-ja porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuk-sessa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. (5.11.2010/926)

27 a §. (13.12.2013/892) Ammatillisen lisäkoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhintojen laskeminen vuosina 2013–2015. Poiketen siitä, mitä 27 §:n 1 momentissa säädetään ammatillisen lisäkoulutuksen yk-sikköhintojen laskemisesta opiskelijatyövuotta kohden, ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen laskennan perusteena käytetään euromäärää, joka vuonna 2013 on 92,6 prosenttia, vuonna 2014 91,2 prosenttia ja vuonna 2015 93,8 prosenttia 23 §:ssä tarkoitetusta ammatilli-sen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. (30.12.2014/1410)

Poiketen siitä, mitä 27 §:n 4 momentissa säädetään ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhintojen tar-kistamisesta yksikköhintojen soveltamisvuoden arvioi-tuun kustannustasoon, yksikköhintoja tarkistettaessa ei oteta huomioon vuoden 2013 kustannustason muutok-sesta johtuvaa tarkistusta vuosina 2013 ja 2015 eikä vuo-den 2014 kustannustason muutoksesta johtuvaa tarkis-tusta vuonna 2014..

L:lla 892/2013 muutettu 27 a § on voimassa 31.12.2015 saak-ka..

28 §. (30.12.2014/1410) Opetustuntikohtaisesti rahoitetun taiteen perusopetuksen yksikköhinta. Edellä 20 §:ssä tarkoitettu taiteen perusopetuksen yksikköhinta laske-taan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna taiteen perusope-tuksesta aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustan-


162 viii rahoitus

nukset yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna pidettyjen opetustuntien yhteismää-rällä.

29 §. (29.12.2011/1511) Perusopetuksen yksikköhinnat. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain edel-lä 11–14 ja 18 §:ssä tarkoitetut yksikköhinnat oppilasta kohden.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain 16 §:ssä tarkoitetun joustavan perusopetuksen hinnan val-tion talousarvion rajoissa.

29 a § on kumottu L:lla 30.12.2014/1410.30 §. (29.12.2011/1511) Aamu ja iltapäivätoiminnan

yksikköhinta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoimin-nan yksikköhinnan ohjaustuntia kohden vuosittain val-tion talousarvion rajoissa.

31 §. (30.12.2014/1410) Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset. Lukion, ammatillisen koulutuksen ja opetustuntiperusteisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen käyttökustannuksina ei pidetä:

1) tässä laissa tarkoitetusta perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutu-neita kustannuksia;

2) opiskelijoiden koulumatkojen kuljetuksen järjestä-misestä aiheutuneita kustannuksia;

3) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää ar-vonlisäveroa;

4) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia kor-koja ja poistoja;

5) kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtion rahoitusta;

6) maksuja 1 §:ssä mainittujen lakien ja vapaasta sivis-tystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan järjestäjille, jos maksujen perusteena olevasta toiminnas-ta toiminnan järjestäjille aiheutuvat kustannukset ote-taan huomioon yksikköhintoja laskettaessa;

7) 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan jär-jestäjän maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; ei-kä

8) muita kuin välittömästi 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestämisestä aiheutuneita hallin-tokustannuksia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen koulutusmuoto-jen käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan unionin talousarviosta, saadaan lukea tämän lain nojalla rahoitettaviksi käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan unionin talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen eri koulutusmuo-tojen käyttökustannuksista vähennetään koulutuksen järjestäjille 44 §:n 1 ja 2 momentin nojalla asianomaista toimintaa varten kustannusten laskemisvuonna myön-nettyjä valtionavustuksia vastaava euromäärä.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään poistoista, ammatillisen koulutuksen järjestäjän kirjanpi-don mukaisiin poistoihin sovelletaan, mitä 25 §:n 2 mo-mentissa säädetään.

32 §. Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinnoissa. Lukion, amma-tillisen koulutuksen ja taiteen perusopetuksen yksik-köhintoja korotetaan yksityisen koulutuksen järjestäjän

osalta siten, että korotus vastaa yksityisten koulutuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityi-selle koulutuksen järjestäjälle aiheutuneista arvonlisäve-rottomista kustannuksista mainitussa koulutusmuodos-sa. (30.12.2014/1410)

Yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän yk-sikköhintaa voidaan korottaa hakemuksesta kunnan tai kuntayhtymän tämän lain mukaiseen toimintaan yksi-tyiselle yhteisölle tai säätiölle luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta siten, että korotus kerrottuna rahoituksen määräämisessä käytettävällä opiskelijamää-rällä vastaa enintään edellä mainittuun tarkoitukseen ta-pahtuvien luovutusten johdosta suoritettavien arvonlisä-verojen määrää. (30.12.2014/1410)

Yksityisen perusopetuksen järjestäjän 11–18 §:ssä tarkoitettuja yksikköhintoja ja hintoja korotetaan siten, että korotus vastaa yksityisten perusopetuksen järjestä-jien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityisille pe-rusopetuksen järjestäjille aiheutuneista arvonlisäverotto-mista kustannuksista.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua korotusta ei oteta huomioon vahvistettaessa 23 §:n 1 momentin mu-kaisia keskimääräisiä yksikköhintoja eikä määrättäessä yksikköhintoja mainitun pykälän 2 momentin mukaises-ti. Edellä 2 momentissa tarkoitettua korotusta ei myös-kään oteta huomioon kunnan omarahoitusosuutta mää-rättäessä eikä 1 momentissa tarkoitettujen arvonlisävero-jen osuutta laskettaessa.

4 luku. Kulttuuritoimen yksikköhinnat

33 §. (29.12.2011/1511) Liikuntatoiminnan yksikköhinta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa liikunta-toiminnan yksikköhinnan kunnan asukasta kohden vuo-sittain valtion talousarvion rajoissa.

34 §. (29.12.2011/1511) Nuorisotyön yksikköhinta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa nuorisotyön yk-sikköhinnan kunnan alle 29-vuotiasta asukasta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa.

35 §. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnat. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksik-köhinnat lasketaan erikseen kunkin taide- ja kulttuuri-laitosmuodon osalta vuosittain jakamalla yksikköhinto-jen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna niiden toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset asi-anomaisten kulttuurilaitosten saman kalenterivuoden todellisten henkilötyövuosien yhteismäärällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää yksikköhinnan varainhoito-vuodelle arvioidun kustannustason mukaiseksi ja ottaen huomioon valtion toimenpiteistä aiheutuvat toiminnan laajuuden ja laadun muutokset soveltuvin osin siten kuin 23 §:n 1 momentissa säädetään. (30.12.2014/1410)

Yksikköhintojen laskemisesta on lisäksi voimassa, mi-tä 31 §:n 1 momentissa säädetään.

Yksikköhintoja laskettaessa kustannuksista vähenne-tään laitosten ylläpitäjille 44 §:n 1 ja 2 momentin, teatte-ri- ja orkesterilain 6 a §:n 2 ja 3 momentin sekä museo-lain 4 a §:n nojalla niiden toimintaa varten kustannusten laskemisvuonna myönnettyjä valtionavustuksia vastaava euromäärä.

viii rahoitus 163

Arvonlisäveron osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä 32 §:n 1 ja 4 momentissa säädetään. Arvonlisävero-velvollisen yksityisen yhteisön tai säätiön yksikköhintaa ei kuitenkaan koroteta.

35 a §. (13.12.2013/892) Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintojen laskeminen vuosina 2014 ja 2015. Poiketen siitä, mitä 35 §:ssä säädetään, vuonna 2014 museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikkö-hinta määrätään tarkistamalla edellisen vuoden yksikkö-hinta 35 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla toiminnan laa-dun ja laajuuden muutoksilla ja vähentämällä saadusta luvusta seuraavat euromäärät:

1) museoiden osalta 9 460 euroa;2) teattereiden osalta 3 675 euroa;3) orkestereiden osalta 3 643 euroa.Vuonna 2015 yksikköhinnat lasketaan muutoin 1 mo-

mentissa säädetyllä tavalla, mutta myös 35 §:n 1 mo-mentissa tarkoitetut kustannustason muutokset otetaan huomioon ennen vähennysten tekemistä.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla lasketusta yksikköhinnasta vähennetään vuonna 2015 lisäksi seu-raavat euromäärät:

1) museoiden osalta 2 849 euroa;2) teattereiden osalta 2 183 euroa;3) orkestereiden osalta 2 167 euroa. (30.12.2014/1410)35 a § on voimassa 31.12.2015 saakka..

5 luku. Perustamishankkeen valtionavustus

36 §. Perustamishanke. Perustamishankkeella tarkoi-tetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa ti-lojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai niitä vastaavaa toimenpidettä ja mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa, jos toimenpi-teen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään val-tioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän suuruiset.

Maa-alueen hankkimista ei pidetä perustamishank-keena.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun irtaimen omai-suuden hankkimista ei pidetä perustamishankkeena. Pe-rustamishankkeena pidetään kuitenkin kirjastoauton ja -veneen hankintaa.

Perustamishankkeena voidaan pitää myös sellaista 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kustannukset ovat valtioneuvoston asetuksella säädettyä euromäärää pienemmät, jos hankkeen rahoitus muodos-tuisi kunnan tai kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmää-rän ja taloudellisen aseman vuoksi kunnalle tai kuntayh-tymälle erityisen rasittavaksi. Sama koskee soveltuvin osin yksityisen koulutuksen tai muun toiminnan järjestä-jän perustamishanketta ja siihen myönnettävää valtion-avustusta.

37 §. Hankesuunnitelma. Perustamishankkeesta tulee laatia hankesuunnitelma, joka toimitetaan valtionapu-viranomaiselle. Hankesuunnitelmaan tulee sisältyä pää-piirteittäinen selostus hankkeesta, selvitys hankkeen to-teuttamisen tarpeellisuudesta ja toteuttamisajankohdasta sekä luonnossuunnitelmat ja kustannusarvio. Suunnitel-massa on eriteltävä hankkeeseen sisältyvät toimitilat (tilaohjelma).

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa hankesuun-nitelmaa ja muita hakemusasiakirjoja koskevia mää-räyksiä hankkeen toiminnallisuuden, teknisen laadun, turvallisuuden ja energiatehokkuuden arvioimiseksi. (29.12.2011/1511)

38 §. Valtionavustuksen enimmäismäärän määrääminen. Jos valtionapuviranomainen katsoo, että perusta-mishanke on tarpeellinen ja että hankkeen rahoittami-seen on valtiontaloudelliset edellytykset, valtionapuvi-ranomainen voi ennen valtionavustuksen myöntämistä määrätä 37 §:ssä tarkoitetun hankesuunnitelman pe-rusteella arvioidun tarpeellisen laajuuden ja arvioitujen kohtuullisten kustannusten perusteella, minkä suurui-sena valtionavustus hankkeeseen enintään myönnetään.

39 §. Aloittamislupa. Valtionapuviranomainen voi eri-tyisestä syystä hakemuksesta päättää, että perustamis-hankkeen toteuttamiseen saadaan ryhtyä ennen kuin valtionavustuksen myöntämistä koskeva päätös on tehty.

40 §. (13.12.2013/938) Valtionavustuksen hakeminen. Perustamishankkeen valtionavustusta koskevat, valtion-apuviranomaiselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa aluehallintovirastolle sen vuoden loppuun mennessä, jo-ka edeltää sitä vuotta, jonka talousarvion perusteella val-tionavustusta haetaan, ellei opetus- ja kulttuuriministe-riö toisin määrää. Hakemukseen tulee liittää arvio hank-keen toteuttamisajankohdasta.

41 §. Hankeselvitys. Valtionavustuksen saajan on toi-mitettava valtionapuviranomaiselle selvitys toteutetus-ta perustamishankkeesta kuuden kuukauden kuluessa hankkeen valmistumisesta. Jos selvitystä ei tehdä määrä-ajassa, valtionapuviranomainen voi päättää, että valtion-avustuksesta maksamatta oleva loppuerä voidaan jättää maksamatta osittain tai kokonaan.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia sään-nöksiä hankeselvityksen sisällöstä.

42 §. (30.12.2014/1410) Perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii vuo-sittain seuraavaa neljää vuotta varten opetus- ja kulttuu-ritoimen perustamishankkeiden valtakunnallisen rahoi-tussuunnitelman. Rahoitussuunnitelma sisältää suunnit-telukautena toteutettaviksi tarkoitetut perustamishank-keet kalenterivuosittain toteuttamisjärjestyksessä sekä arvion hankkeiden valtionavustuksista.

Liikuntalain mukaisen toiminnan perustamishank-keiden rahoitussuunnitelmaa varten aluehallintovirasto laatii 1 §:ssä mainitun liikuntalain mukaisen toimin-nan järjestäjiltä saatujen ehdotusten perusteella luettelon toiminta-alueellaan toteutettaviksi aiotuista perustamis-hankkeista. Hankkeet merkitään luetteloon niiden arvi-oidussa kiireellisyysjärjestyksessä. Ehdotukset luetteloa varten on toimitettava aluehallintovirastolle luettelon laatimista edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Rahoitussuunnitelma voidaan jättää laatimatta, jos perustamishankkeiden valtionavustuksiin käytettävissä oleva määräraha on vähäinen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tehdä muutok-sia rahoitussuunnitelmaan, jos perustamishankkeiden valtionavustuksiin osoitetaan lisämäärärahoja rahoitus-suunnitelman vahvistamisen jälkeen.

43 § on kumottu L:lla 30.12.2014/1410.43 a §. (13.12.2013/892) Suomen itsenäisyyden sata

vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen valtionavustus vuosi

164 viii rahoitus

na 2014–2019. Poiketen siitä, mitä tässä luvussa sääde-tään perustamishankkeen valtionavustuksesta, Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden merkkihankkeen valtionavustuksen edellytyksistä, hakemisesta ja maksa-misesta vuosina 2014–2019 säädetään valtioneuvoston asetuksella.

L:lla 892/2013 lisätty 43 a § on väliaikaisesti voimassa 1.1.2014–31.12.2019.

6 luku. Erityiset valtionavustukset

44 §. Valtionavustukset. Edellä 1 ja 2 §:ssä mainittu-jen lakien mukaisen toiminnan kehittämistä, kokeilua ja toiminnan käynnistämistä varten, toimintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä varten tai koulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi voidaan myöntää valtion-avustusta valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa.

Edellä 1 ja 2 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toi-minnan järjestäjälle voidaan myöntää ylimääräistä avus-tusta valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun mää-rärahan rajoissa. Sen lisäksi, mitä kunnan peruspalvelu-jen valtionosuudesta annetussa laissa säädetään kotikun-takorvauksesta, yksityiselle perusopetuksen järjestäjälle voidaan myöntää ylimääräistä avustusta valtionosuusjär-jestelmän muutosten vaikutuksen tasoittamiseen.

Kunnalle myönnetään valtionavustusta valtion talous-arvioon myönnetyn määrärahan rajoissa kirjastolaissa tarkoitetun keskuskirjasto- ja maakuntakirjastotehtävän hoitamiseen määrä, joka vastaa likimäärin mainitusta tehtävästä aiheutuvia lisäkustannuksia.

45 §. Saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen myönnettävä valtionavustus sekä eräät muut valtionavustukset. Saamelaisten kotiseutualueen kunnille sekä muille mai-nitulla alueella toimiville koulutuksen järjestäjille myön-netään vuosittain valtionavustusta saamenkielisestä ja saamen kielen opetuksesta perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisesta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Val-tionavustukset yhteenlaskettuina vastaavat mainittuun opetukseen tarvittavan opetushenkilöstön palkkaamises-ta aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia.

Perusopetuslain ja lukiolain mukaisen toiminnan jär-jestäjälle myönnetään valtionavustusta esi- ja perusope-tuksen ja lukiokoulutuksen täydentävään vieraskielisten oppilaiden äidinkielen, suomi tai ruotsi toisena kielenä ja heidän muun opetuksensa tukemiseen sekä saamenkie-listen ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuk-sen järjestämiseen valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan puitteissa.

Valtionavustusta myönnetään kunnalle tai rekiste-röidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoi-mintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäyn-nistä aiheutuviin kustannuksiin.

Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen valtionavus-tusten määräytymisperusteista säädetään tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. (29.12.2011/ 1511)

45 a §. (30.12.2013/1304) Valtionavustus nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen (27.6.2014/484).

Otsikko on L:lla 484/2014 väliaikaisesti muutetussa muodos-saan voimassa 1.7.2014–31.12.2015. Aiempi sanamuoto kuuluu: Valtionavustus nuorten aikuisten osaamisohjelmaan

Sen lisäksi, mitä 5 §:n 1 ja 2 kohdassa säädetään, voi-daan oppilaitosmuotoista näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista peruskoulutusta, ammattitutkintoon val-mistavaa koulutusta ja erikoisammattitutkintoon val-mistavaa koulutusta sekä näyttötutkintojen järjestämis-tä rahoittaa valtionavustuksin. Valtionavustusta voidaan myöntää valtion talousarviossa nuorten aikuisten osaa-misohjelmaan ja aikuisten osaamisperustan vahvistami-seen osoitetun määrärahan rajoissa. (27.6.2014/484)

1 momentti on L:lla 484/2014 väliaikaisesti muutetussa muo-dossaan voimassa 1.7.2014–31.12.2015. Aiempi sanamuoto kuu-luu:

Sen lisäksi, mitä 5 §:n 1 ja 2 kohdassa säädetään, voidaan op-pilaitosmuotoista näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista pe-ruskoulutusta, ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja eri-koisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä näyttötutkin-tojen järjestämistä rahoittaa valtionavustuksin. Valtionavustusta voidaan myöntää valtion talousarviossa nuorten aikuisten osaa-misohjelmaan osoitetun määrärahan rajoissa.

Valtionavustuksella voidaan rahoittaa niiden opiske-lijoiden opintoja, jotka eivät ole suorittaneet perusope-tuksen oppimäärää tai joilla ei ole perusopetuksen op-pimäärän suorittamisen jälkeistä tutkintoa, ja jotka kou-lutuksen alkamisvuonna ovat 20–50-vuotiaita. Valtion-avustusta voidaan myöntää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:ssä ja ammatillisesta aikuiskoulutukses-ta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetulle koulutuksen järjestä-jälle. (27.6.2014/484)

2 momentti on L:lla 484/2014 väliaikaisesti muutetussa muo-dossaan voimassa 1.7.2014–31.12.2015. Aiempi sanamuoto kuu-luu:

Valtionavustuksella voidaan rahoittaa niiden opiskelijoiden opintoja, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää tai joilla ei ole perusopetuksen oppimäärän suorittamisen jälkeistä tutkintoa, ja jotka koulutuksen alkamisvuonna ovat 20–29-vuoti-aita. Valtionavustusta voidaan myöntää ammatillisesta koulutuk-sesta annetun lain 8 §:ssä ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetulle koulutuksen järjestäjälle.

Valtionavustusta voidaan myöntää ammatilliseen pe-rustutkintoon valmistavan koulutuksen ja tutkintotilai-suuksien järjestämiseen, jos hakijan hakemukseen sisäl-tyy suunnitelma, jossa osoitetaan hakijan järjestävän val-tionosuusrahoitteista ammatillista peruskoulutusta siinä laajuudessa, että hakijalle ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvassa määrätty opiskelijamäärä täyttyy. Am-matti- ja erikoisammattitutkintojen ja tutkintotilaisuuk-sien järjestämiseen valtionavustusta voidaan myöntää, jos hakijan hakemukseen sisältyy suunnitelma, jossa osoite-taan hakijan järjestävän ammatti- ja erikoisammattitut-kintoon valmistavaa koulutusta valtionosuusrahoituksel-la vähintään opiskelijatyövuosimäärän, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut 49 §:n 1 momentin mukaisesti ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusra-hoituksen perusteeksi. Tässä pykälässä tarkoitettua val-tionavustusta ei saa käyttää niihin opiskelijoista aiheu-tuviin kustannuksiin, joita rahoitetaan 6 tai 10 §:n mu-kaisina valtionosuuksina taikka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 5 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuna työvoimakoulutuksena.

viii rahoitus 165

Valtionavustuksen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneu-voston asetuksella.


46 §. (4.9.2015/1112) Valtionavustus ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämiseen. Sellaiselle yhteisölle tai säätiölle, joka on tehnyt tutkintotoimikunnan kanssa ammatillisesta aikuiskoulu-tuksesta annetun lain 7 d §:ssä tarkoitetun sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä, mutta joka ei saa tut-kintojen järjestämiseen valtionosuutta, voidaan myöntää valtionavustusta mainitun lain 7 b §:ssä tarkoitettujen il-man valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkin-tojen järjestämiseen. Valtionavustuksesta säädetään tar-kemmin valtioneuvoston asetuksella.

L:lla 1112/2015 muutettu 46 1 tulee voimaan 1.8.2016. Aiem-pi sanamuoto kuuluu:

46 §. Valtionavustus ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämiseen. Sellaiselle yhteisölle tai sääti-ölle, joka on tehnyt tutkintotoimikunnan kanssa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä, mutta joka ei saa tutkintojen järjestämiseen valtionosuutta, voidaan myöntää val-tionavustusta lain 8 §:ssä tarkoitettujen ilman valmistavaa kou-lutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämiseen. Valtion-avustuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

47 §. Valtionavustuslain soveltaminen. Tämän lain nojalla myönnettäviin valtionavustuksiin sovelletaan valtion avustuslakia (688/2001), jollei tässä laissa toisin säädetä.


48 §. Opiskelija ja oppilasmäärien laskeminen. (28.6.2013/486) Lukiossa ja ammatillisessa koulutuk-sessa varainhoitovuoden rahoitus lasketaan varainhoito-vuotta edeltävän vuoden keskimääräisen opiskelijamää-rän mukaan. Ammatillisen peruskoulutuksen varainhoi-tovuoden rahoitus lasketaan kuitenkin enintään järjestä-misluvan kokonaisopiskelijamäärän mukaisesti. Lisäksi voidaan ottaa huomioon sellaiset arvioidut opiskelija-määrien muutokset, jotka aiheutuvat laista, asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai päätöksestä taikka valtion talousarvi-osta. Yksikköhintoja laskettaessa sovelletaan kuitenkin varainhoitovuotta edeltävän vuoden syksyn oppilas- ja opiskelijamääriä. Toiminnan käynnistyessä rahoitus las-ketaan arvioidun oppilas- ja opiskelijamäärän mukaan lukuun ottamatta 13 §:n 3 momentissa tarkoitettujen perusopetuksen oppiaineiden oppilaita.

2 momentti on kumottu L:lla 30.12.2014/1410.Tämän lain mukaan rahoitettavan perusopetuksen ra-

hoitus varainhoitovuodelle lasketaan varainhoitovuot-ta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän oppilasmäärän mukaan.

Opiskelija ja oppilas voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi oppilaaksi tai opiskeli-jaksi vain yhdessä tämän lain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa.

Ne oppilaat ja opiskelijat, joita ei ole ilmoitettu val-tionapuviranomaiselle säädetyssä määräajassa, voidaan jättää rahoituksen perusteena olevia oppilaita ja opiskeli-joita laskettaessa huomioon ottamatta.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin ra-hoituksen määräämisessä käytettävien oppilas- ja opis-kelijamäärien laskemisesta. (28.6.2013/486)

49 §. Rahoituksen laskemisessa käytettävien suoritteiden määrän vahvistaminen. Opetus- ja kulttuuriministe-riö vahvistaa seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perusteena käytettävien opiskelijatyövuosien, oppisopi-muksena järjestettävän lisäkoulutuksen oppisopimus-ten, opiskelijatyöpäivien, opetustuntien, ohjaustuntien ja henkilötyövuosien määrän vuosittain valtion talous-arvion rajoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien ja oppisopimusten määrät siten, että pohjana ovat ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaisessa järjestämisluvassa määrätyt opiskelijatyövuosien ja oppi-sopimusten määrät. (29.12.2011/1511)

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi vahvistaessaan 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua ammatillisen lisäkoulu-tuksen rahoituksen perusteena käytettävää opiskelija-työvuosien määrää antaa koulutuksen järjestäjälle kou-lutuksen tarjontaa koskevia ohjeita. Ministeriön tulee vahvistaessaan opiskelijatyövuodet koulutuksen järjes-täjille turvata ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen jakautuminen alueellisesti tasapuolisesti koulutustarpeen mukaan. Ennen kuin ministeriö päättää, voidaanko kou-lutuksen järjestäjälle myöntää opiskelijatyövuosiin pe-rustuvaa rahoitusta, tulee asiasta hankkia asianomaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. (29.12.2011/1511)

Näyttötutkintoina ilman valmistavaa koulutusta suo-ritettavat ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot otetaan, sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään, huomioon vahvistettaessa 10 §:n 1 momen-tissa tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituk-sen perusteena käytettävien opiskelijatyövuosien määrää.

50 §. (29.12.2011/1511) Rahoituksen myöntäminen ja tarkistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää 6, 10 ja 19–22 §:ssä tarkoitetun valtionosuuden sekä 7 ja 11–18 §:ssä tarkoitetun rahoituksen käyttökustannuk-siin hakemuksetta kunnalle tai muulle 1 ja 2 §:ssä maini-tun lain mukaisen toiminnan järjestäjälle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa 1 momentin mukaan myönnetyn rahoituksen varainhoitovuoden kes-kimääräisten oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa rahoitus tarkistetaan kuitenkin enin-tään ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa mää-rätyn kokonaisopiskelijamäärän mukaiseksi. Tässä laissa tarkoitetun perusopetuksen rahoitus tarkistetaan, lukuun ottamatta 13 §:n 3 momentissa tarkoitettujen perusope-tuksen kurssien ja 16 §:ssä tarkoitetun joustavan perus-opetuksen oppilasmäärää, varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän ja varainhoitovuoden syys-kuun 20 päivän keskimääräisen oppilasmäärän mukai-seksi. (30.12.2014/1410)

51 §. Rahoituksen maksaminen käyttökustannuksiin. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus


166 viii rahoitus

maksaa 50 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun rahoituk-sen käyttökustannuksiin kunnalle tai muulle 1 ja 2 §:ssä mainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjälle siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 49 §:ssä säädetään. Valtionavustus maksetaan koulutuk-sen järjestäjälle kalenterivuoden loppuun mennessä.

52 §. Valtionavustuksen myöntäminen ja maksaminen perustamishankkeeseen. Valtionapuviranomainen myöntää valtionavustuksen perustamishankkeeseen, jollei erik-seen toisin säädetä, hakemuksesta 1 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun liikuntalain, 6 kohdassa tarkoitetun museolain, 7 kohdassa tarkoitetun teatteri- ja orkesteri-lain sekä 2 §:n 4 momentissa tarkoitetun kuntien kult-tuuritoiminnasta annetun lain mukaisen toiminnan jär-jestäjälle. (30.12.2014/1410)

Perustamishankkeeseen myönnetty valtionavustus maksetaan, jollei valtionapuviranomainen 2 momentin nojalla toisin päätä, pääosin hankkeen toteutusaikana ja loppueränä. Valtionavustuksen loppuerä maksetaan, kun valtionapuviranomainen on tarkastanut 41 §:ssä tarkoi-tetun hankeselvityksen.

Perustamishankkeeseen myönnetty valtionavustus voidaan maksaa myös hankkeen valmistumista seuraa-van kalenterivuoden alusta seitsemän vuoden aikana yhtä suurina vuotuisina erinä. Kukin vuosierä maksetaan täl-löin ennen maaliskuun loppua ja siihen lisätään maksa-mattoman valtionavustuksen osalle laskettu peruskorkoa vastaava vuotuinen korko, joka lasketaan ensimmäisen vuosierän maksupäivästä. Valtionavustuksen hakijan on ilmoitettava, suostuuko se valtionavustuksen maksami-seen tässä momentissa tarkoitetulla tavalla.

53 §. (30.12.2014/1410) Perustamishankkeeseen suoritetun valtionavustuksen palautus. Perustamishankkeeseen saatu valtionavustus kerrottuna rakennushankkeen val-mistumisen jälkeen tapahtuneella rakennuskustannus-indeksin suhteellisella muutoksella ja vähennettynä ra-kennuksen iästä ja tavanomaisesta kulumisesta johtuval-la kohtuullisella arvon alenemalla, joka on 1 prosenttia vuodessa rakennuksen valmistumisesta 10 vuoden ajan ja tämän jälkeen 2 prosenttia vuodessa palautusvelvol-lisuuden päättymiseen asti, voidaan määrätä palautetta-vaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan toiselle taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttö-tarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käyte-tä muuhun valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Jos omaisuus luovutetaan toiselle, joka käyttää omaisuutta valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan, tästä luovu-tuksesta johtuva palautus voidaan jättää määräämättä, jos luovuttaja omaisuuden luovutuksen yhteydessä sitoutuu vastaamaan palautusehdoista myös luovutuksen jälkeen tai jos luovutuksen saaja sitoutuu vastaaviin omaisuu-den luovuttajaa koskeviin palautusehtoihin. Palautusta ei määrätä kuitenkaan suoritettavaksi, jos tässä momentissa tarkoitetun toimenpiteen tapahtuessa valtionavustuksen myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta.

Jos omaisuus, johon on saatu valtionavustusta, tuhou-tuu tai vahingoittuu ja siitä saadaan vakuutus- tai muuta korvausta, voidaan valtionavustus 1 momentin mukai-sesti laskettuna määrätä palautettavaksi valtiolle tai vä-hentää uuden perustamishankkeen valtionavustuksesta. Palautusta ei määrätä kuitenkaan suoritettavaksi eikä

vähennystä tehdä, jos vahingon tapahtuessa valtionavus-tuksen myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta.

Palautusvelvollisuudesta ja korvauksen vähentämises-tä päättää 57 §:ssä tarkoitettu valtionapuviranomainen. Valtionavustuksen saajan on ilmoitettava valtionapuvi-ranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa 1 ja 2 momen-tissa tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta. Jos myö-hemmin käy ilmi, ettei ilmoitusta ole tehty määräajassa, on 1 momentin mukaisesti laskettu valtionavustuksen määrä palautettava valtiolle korkolain (633/1982) 12 §:n mukaisine korkoineen, jollei valtionapuviranomainen erityisestä syystä toisin päätä.

Poiketen siitä, mitä valtion korvauksetta luovuttami-en ammatillisten oppilaitosten kiinteistöjen ja irtaimis-ton luovutussopimuksissa on sovittu palautusehdoista ja mitä edellä tässä pykälässä säädetään perustamishank-keeseen myönnetyn valtionavustuksen palauttamisajasta, palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos kiinteistön tai irtaimiston luovutuksesta on kulunut yli 30 vuotta.

54 §. Maksatuksen keskeytys. Valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä tässä laissa tarkoitetun rahoi-tuksen maksamisen keskeytettäväksi, jos:

1) on ilmeistä, ettei rahoituksen saaja enää järjestä ra-hoituksen perusteena olevaa toimintaa, tai rahoituksen saaja olennaisessa määrin toimii vastoin asianomaista toimintaa koskevia lakeja tai asetuksia taikka niiden no-jalla annettuja määräyksiä;

2) ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muut-tuneet; tai

3) Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään maksatuksen keskeyttämistä.

55 §. (29.12.2011/1511) Erityisopetuksen tukitehtävistä perittävät maksut. Opetus- ja kulttuuriministeriö päät-tää perusopetuslain 39 §:ssä tarkoitetuista erityisopetuk-sen tukitehtävistä perittävistä maksuista sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeu-dellisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään.

56 §. Suorituksen maksamatta ja perimättä jättäminen. Alle 2 000 euron suuruista tämän lain nojalla annettuun päätökseen perustuvaa suoritusta ei makseta eikä peritä takaisin.

57 §. (30.12.2014/1410) Valtionapuviranomainen. Aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen 45 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa ja 1 §:n 3 momen-tin mukaisissa perustamishankkeita koskevissa asioissa lukuun ottamatta opetus- ja kulttuuriministeriön ennen vuotta 2007 myöntämien perustamishankkeiden valtion-osuuksien ja avustusten maksamista.

Opetushallitus on valtionapuviranomainen:1) opetuksen toiminnallista kehittämistä koskevissa

asioissa;2) ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuis-

koulutuksen kehittämistä, kokeilua ja toiminnan käyn-nistämistä sekä toimintaan liittyviä tarpeellisia erityis-tehtäviä koskevissa asioissa;

3) 45 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 46 §:ssä tarkoitettuja valtionavustuksia koskevissa asioissa.

Valtionapuviranomainen muissa tässä laissa tarkoite-tuissa asioissa on opetus- ja kulttuuriministeriö.


viii rahoitus 167

Toimivallan jaosta valtionapuviranomaisten välillä voi-daan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuk-sella.

58 §. Tietojen toimittaminen ja tarkastus. Kunnan, kun-tayhtymän ja yksityisen toiminnan järjestäjän on toimi-tettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat talousarvioon, taloussuunnitelmaan, tilinpäätökseen ja toimintakerto-mukseen perustuvat tiedot sekä muut rahoituksen mää-räämiseksi tarpeelliset kustannuksia ja toiminnan laa-juutta koskevat tiedot. Tarkempia säännöksiä toimitetta-vista tiedoista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Valtionapuviranomainen päättää 1 momentissa tar-koitettujen tietojen oikeellisuuden toteamiseksi suo-ritettavista rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista tarkastuksista. Opetus- ja kulttuuriminis-teriö voi antaa tarkastuksen opetushallituksen tehtäväk-si. Valtionapuviranomainen voi antaa tarkastuksen myös ulkopuolisen tilintarkastajan tehtäväksi. Tilintarkasta-jan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkasta-jista annetussa laissa (467/1999) tai tilintarkastuslaissa (459/2007) tarkoitettu hyväksytty tilintarkastaja tai ti-lintarkastusyhteisö. Tilintarkastajalla tulee olla riittävä perehtyneisyys opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjes-telmään. Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuk-sesta päävastuullinen tilintarkastaja. (29.12.2011/1511)

Rahoituksen saajan on korvauksetta annettava tar-kastajalle kaikki tarkastuksen kannalta välttämättömät tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa. Tarkastajalla on oikeus päästä tarkastuksen edellyttämässä laajuudes-sa rahoituksen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin ra-hoitettavassa toiminnassa käytettäviin tiloihin ja muille alueil le. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirau-han piiriin kuuluvissa tiloissa. Tarkastajalla on oikeus ot-taa tarkastuksen kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos tarkastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta on tarkastuksen yhteydessä laadittava pöytäkirja. Siinä on mainittava haltuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei enää tarvita tarkastuksessa.

Valtionapuviranomaisella ja opetushallituksella on oi-keus saada tarkastusta varten poliisi- ja ulosottoviran-omaisilta tarpeellista virka-apua.

Ulkopuolinen asiantuntija voi valtionapuviranomai-sen päätöksestä avustaa tarkastuksessa.

Ulkopuoliseen tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan hallintolakia (434/2003), kie-lilakia (423/2003), viranomaisten toiminnan julkisuu-desta annettua lakia (621/1999) sekä valtion virkamies-lain (750/1994) 14 ja 15 §:ää.

Ulkopuoliseen tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavas-tuuta koskevia säännöksiä.

59 §. Neuvottelumenettely. Ennen kuin opetus- ja kult-tuuriministeriö tekee ehdotuksen seuraavan varainhoito-vuoden talousarvioon käyttökustannusten valtionosuut-ta varten otettavasta määrärahasta, sen on neuvotelta-va yksikköhinnoista Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa. (29.12.2011/1511)

Ministeriön on myös neuvoteltava Suomen Kuntaliit-to ry:n kanssa siitä, mitä tietoja on pidettävä tarpeelli-

sina yksikköhintojen määräämistä ja vahvistamista sekä valtionosuuden määräämistä varten, samoin kuin siitä, miten nämä tiedot toimitetaan valtionapuviranomaiselle.

60 §. Oikaisumenettely ja muutoksenhaku. Tässä laissa säädettyä valtionosuutta tai rahoitusta saavalla kunnalla, kuntayhtymällä tai yksityisen koulutuksen tai toiminnan järjestäjällä, joka tyytymätön tämän lain nojalla annet-tuun päätökseen saa vaatia oikaisua kirjallisesti valtion-apuviranomaiselta kolmen kuukauden kuluessa päätök-sestä tiedon saatuaan. Päätökseen on liitettävä oikaisu-vaatimusosoitus.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolain-käyttölaissa (586/1996) säädetään.

Päätökseen ei kuitenkaan saa vaatia oikaisua eikä ha-kea muutosta siltä osin kuin se koskee 48 §:n 1–3 mo-mentissa tarkoitettuja oppilas- ja opiskelijamääriä.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, muu-toksenhausta tämän lain nojalla tehtyyn valtionavustusta koskevaan päätökseen on voimassa, mitä valtionavustus-laissa säädetään.

61 §. Saamatta jääneen etuuden suorittaminen. Jos oi-kaisuvaatimuksen tekemiselle 60 §:ssä säädetyn määrä-ajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikai-semmin asianomaisen kunnan, kuntayhtymän tai yksi-tyisen koulutuksen järjestäjän tiedossa ja siltä on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtionosuutta, joka olisi lain mu-kaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt euromäärä suo-ritettava. Suoritettavalle määrälle on maksettava korko-lain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus olisi tullut maksaa.

Jos saamatta jääneen etuuden merkitys on vähäinen ja sen maksamisesta aiheutuvat menot olisivat epäsuhteessa verrattuna asian taloudelliseen merkitykseen, ei etuutta kuitenkaan suoriteta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää, että saa-matta jäänyt etuus maksetaan myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä. (29.12.2011/1511)

62 §. Perusteettoman edun palauttaminen. Jos 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu opetuksen tai muun toiminnan järjestä-jä on saanut perusteettomasti tämän lain nojalla myön-nettyä valtionosuutta tai rahoitusta, opetus- ja kulttuuri-ministeriön on määrättävä liikaa saatu määrä palautetta-vaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus on maksettu. (29.12.2011/1511)

Jos palautettava etuus on vähäinen taikka jos palaut-tamista tai koron perimistä on pidettävä kohtuuttomana, voidaan etuus jättää määräämättä palautettavaksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää, että palau-tettava etuus vähennetään myöhemmin seuraavan vuo-den valtionosuuden yhteydessä. (29.12.2011/1511)

63 §. Suoritusvelvollisuuden raukeaminen. Velvollisuus suorittaa saamatta jäänyt etuus tai palauttaa perusteetta saatu etuus raukeaa viiden vuoden kuluessa sen varain-hoitovuoden päättymisestä, jona etuus olisi tullut suorit-taa tai on suoritettu.

64 §. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain eräiden säännösten soveltaminen. Tässä laissa tarkoi-tettuun rahoitukseen sovelletaan lisäksi seuraavia kun-nan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain sään-nöksiä:










168 viii rahoitus

1) 55 §:n 2 momentin säännöstä uusista ja laajentuvis-ta valtionosuustehtävistä;

2) 61 §:n 2 momentin säännöstä kunnan asukasmää-rän määräytymisestä;

3) 62 §:n 3 momentin säännöstä valtionosuuden myöntämisestä kuntajakoa muutettaessa;

4) 63 §:n säännöstä valtionosuuksien määräytymisestä kunnan alueen jakamistapauksissa;

5) 63 b §:n säännöstä aluehallintoviraston toimivallas-ta uhkasakon asettamiseen.

(30.12.2010/1407)Mitä 1 momentissa säädetään kunnasta, koskee sovel-

tuvin osin kuntayhtymää ja tässä laissa säädettyä rahoi-tusta saavaa yksityistä 1 §:ssä ja 2 §:ssä mainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjää.



Tällä lailla kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen ra-hoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annettu laki (635/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäes-sä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle 2010. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita rahoitusta koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 2009 ja sitä edeltävien vuosien rahoitukseen.

Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla valtion rahoituksen perusteena käytettävistä opetus- ja kulttuuritoimen sekä vapaan sivistystyön keskimääräi-sistä yksikköhinnoista vuonna 2010 annetulla valtioneu-voston asetuksella (724/2009) säädettyjä lukiokoulutuk-sen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimää-räisiä yksikköhintoja sovelletaan laskettaessa ja määrät-täessä yksikköhintoja vuodelle 2010.


66 §. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitus. Sen estämättä, mitä 25 §:n 2 momentissa säädetään am-matillisen koulutuksen tuloksellisuuteen perustuvasta rahoituksesta, vuonna 2010 tuloksellisuusrahoitukseen sovelletaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.

67 §. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien jaksojen rahoitus. Sen estämättä, mitä 25 §:n 3 momen-tissa säädetään ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaa-van ja valmistavan koulutuksen, vammaisille opiskelijoil-le järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen sekä maahanmuuttajille järjestettävän am-matilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yksikköhintojen laskemisesta, vuonna 2010 mainittujen koulutusten rahoitukseen sovelletaan ennen lain voi-maantuloa voimassa olleita säännöksiä.

68 §. (30.12.2014/1410) Ammatillisen koulutuksen poistojen määrän vaikutus yksikköhintoihin. Sen estämät-

tä, mitä 25 §:n 2 momentissa säädetään, jos ammatil-lisen peruskoulutuksen järjestäjien kirjanpidon mukais-ten ammatillisen koulutuksen poistojen määrä on vuo-sina 2005 ja 2009 alempi kuin 831,32 euroa vuodessa opiskelijaa kohden, ammatillisen koulutuksen keskimää-räistä yksikköhintaa korotetaan, siten kuin valtioneuvos-ton asetuksella tarvittaessa säädetään, euromäärällä, joka vastaa edellä mainitun euromäärän ja kirjanpidon mu-kaisten opiskelijaa kohden laskettujen poistojen erotus-ta. Mainittu euromäärä on laskettu vuoden 2005 kustan-nustasossa, ja sitä tarkistetaan vuosittain kustannustason arvioidun muutoksen mukaisesti.

68 a §. (30.12.2014/1410) Ammatillisen koulutuksen poistoihin liittyvän euromäärän laskeminen vuosina 2013–2015. Poiketen siitä, mitä 68 §:ssä säädetään pykälässä mainitun euromäärän tarkistamisesta vuosittain kustan-nustason arvioidun muutoksen mukaisesti, euromäärää ei tarkisteta vuonna 2013 ja 2014 eikä vuonna 2015 vuo-den 2013 arvioidun ja toteutuneen kustannustason muu-toksen mukaisesti.

68 a § on voimassa 31.12.2015 saakka.69 §. (30.12.2014/1410) Aiemmin myönnettyjen ja

maksamatta olevien perustamishankkeiden valtionosuudet. Ennen tämän lain voimaantuloa ammatillisen koulutuk-sen perustamishankkeisiin myönnetyt ja vuosittain mak-settavat opiskelijaa kohti lasketut valtionosuudet vähen-netään keskimääräisiä yksikköhintoja laskettaessa.

70 § on kumottu L:lla 30.12.2014/1410.71 §. Perustamishankkeen valtionosuuksien ja avustus

ten palautus. Lain 53 §:n säännöksiä perustamishank-keen valtionavustuksen palauttamisesta sovelletaan sel-laiseen mainitussa 53 §:ssä tarkoitettuun toimenpitee-seen, joka on suoritettu, tai vahinkoon, joka on tapahtu-nut tämän lain voimaantulon jälkeen. Perustamishank-keeseen ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn valtionosuuteen on voimassa soveltuvin osin, mitä mai-nitussa 53 §:ssä valtionavustuksesta säädetään.

72 §. Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmäärän määräytyminen vuonna 2010. Sen estämättä, mitä 48 ja 49 §:ssä säädetään maahan-muuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen vuo-den 2010 rahoituksen perusteena olevan oppilasmäärän laskemisesta ja tarkistamisesta, oppilasmäärään lisätään 20 päivänä syyskuuta 2009 kyseisessä koulutuksessa ole-vien oppilaiden määrä kerrottuna luvulla 0,5.

HE 174/2009, HaVM 19/2009, EV 223/2009

L:n 29.12.2011/1511 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Lain 35 a § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2015.

Jos opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 53 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimenpide on tehty tai 53 §:n 2 momentissa tarkoitettu vahinko on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, valtionapuviranomaiseen sovelletaan tämän lain 70 §:n 2 momentin asemesta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.




viii rahoitus 169

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.HE 60/2011, HaVM 7/2011, EV 82/2011


Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin lasten päivä-hoitoon liittyviin perustamishankkeiden valtionavustuksiin sovel-letaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.HE 159/2012, StVM 26/2012, EV 160/2012

L:n 28.12.2012/995 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013 ja on voi-massa 31 päivään joulukuuta 2015. (13.12.2013/893)

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.HE 97/2012, SiVM 9/2012, EV 161/2012

L:n 13.12.2013/892 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Lain 43 a § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2019 saakka.

HE 115/2013, SiVM 7/2013, EV 139/2013

L:n 13.12.2013/893 voimaantulosäännöse kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 115/2013, SiVM 7/2013, EV 139/2013


Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa tämän lain voi-maan tullessa vireillä olevat opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevat asiat sekä ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt edellä tarkoitettuja asioita koskevat sopimukset ja sitoumukset ja niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet, jotka tämän lain nojalla kuu-luvat aluehallintovirastoille, siirtyvät lain voimaan tullessa toimi-valtaiselle aluehallintovirastolle.

HE 114/2013, HaVM 16/2013, EV 155/2013

L:n 20.12.2013/1045 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.

Tämän lain säännöksiä sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen alkavan koulutuksen rahoitukseen.

HE 118/2013, SiVM 9/2013, EV 170/2013

L:n 30.12.2013/1304 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014 ja on voi-massa 31 päivään joulukuuta 2016.

Tätä lakia ei sovelleta koulutukseen, joka on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 196/2013, SiVm 13/2013, EV 201/2013

L:n 27.6.2014/484 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014 ja on voimas-sa 31 päivään joulukuuta 2015.

Tätä lakia ei sovelleta koulutukseen, joka on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 62/2014, SiVM 5/2014, EV 61/2014


Poiketen siitä, mitä 24 §:n 1 momentissa, 25 §:n 1 momentis-sa, 28 §:n 1 momentissa ja 35 §:n 1 momentissa säädetään yksik-

köhintojen laskemisesta ja kustannusten tarkistamisesta vuosit-tain, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannusten tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2016 vuoden 2013 kustannustieto-jen perusteella.

Poiketen siitä, mitä 1 §:n 3 momentissa säädetään, yleisten kirjastojen perustamishankkeiden vuonna 2015 tehtävät valtion-avustuspäätökset myönnetään ja niiden maksatukset toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille 2014–2017 vahvistaman rahoitussuunnitelman mukaisesti ennen tämän lain voimaantu-loa voimassa olleiden perustamishankkeita koskevien säännösten mukaisesti.

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin ammatil-lisista oppilaitoksista annetun lain muuttamisesta annetun lain (717/1992), ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun lain muuttamisesta annetun lain (720/1992), ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998), ammatillisesta aikuis-koulutuksesta annetun lain (631/1998), ammattikorkeakoulu-opinnoista annetun lain (255/1995) ja ammattikorkeakoululain (351/2003) toiminnan mukaisiin perustamishankkeiden valti-onosuuksien ja -avustusten palautuksiin sovelletaan tämän lain säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää koskeviin valtionavustuksiin so-velletaan niitä säännöksiä, jotka olivat voimassa tämän lain tul-lessa voimaan.

HE 258/2014, SiVM 15/2014, PeVL 44/2014, EV 213/2014


HE 258/2014, SiVM 15/2014, PeVL 44/2014, EV 213/2014


HE 304/2014, SiVM 19/2014, EV 297/2014

L:n 20.3.2015/248 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä va-rainhoitovuoden 2016 yksikköhintoja. Varainhoitovuoden 2015 ja sitä aiempien varainhoitovuosien yksikköhinnan määräämi-seen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos 25 §:n 1 momentissa tarkoitetun yksikköhinnan määrää-misessä käytetään vuoden 2015 tai sitä aiempien vuosien kustan-nuksia tai opiskelijoita koskevia tietoja, otetaan huomioon ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisten ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan kou-lutuksen, vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajille järjes-tettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuk-sen sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestet-tävän kotitalousopetuksen kustannukset ja opiskelijat.

Lain 25 §:n 4 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja varain-hoitovuodelle 2016 määrättäessä otetaan huomioon ammatilli-sesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 20 §:n 2 mo-mentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestetyn tämän lain voimaan tullessa voimassa ol-leiden säännösten mukaisen vammaisille opiskelijoille järjestet-tävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opis-kelijat. Mainittujen koulutusten yksikköhinnan porrastamisessa sovelletaan tällöin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.




170 viii rahoitus

Lain 48 ja 50 §:ssä tarkoitetun keskimääräisen opiskelijamää-rän laskennassa huomioidaan myös tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisten ammatilliseen perus-koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuk-sen ja ohjauksen, maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousope-

tuksen opiskelijat, jos rahoituksen määräytymisperusteena käy-tetään vuoden 2015 tai sitä aiempien vuosien opiskelijamääriä koskevia tietoja.

HE 211/2014, HE 357/2014, SiVM 21/2014, EV 311/2014


HE 307/2014, SiVM 25/2014, EV 368/2014

viii rahoitus 171

Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 29.12.2009/1766

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusmi-nisteriön esittelystä, säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-tuksesta 29 päivänä joulukuuta 2009 annetun lain (1705/2009) nojalla:

1 luku. Käyttökustannukset

Lukion yksikköhinnat

1 §. (14.8.2014/656) Lukiokoulutuksen yksikköhinnan laskeminen. Lukiokoulutuksen yksikköhinta lasketaan kunnalle ja kuntayhtymälle siten, että asianomaisen kun-nan ja kuntayhtymän lukioiden lukiokoulutuksen opis-kelijoiden kokonaismäärän perusteella 2 ja 3 momentin mukaan laskettu tunnusluku kerrotaan opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojal-la säädetyllä lukion keskimääräisellä yksikköhinnalla, ja näin laskettu euromäärä jaetaan luvulla 100. Tunnuslu-kua laskettaessa ei oteta huomioon opintonsa 18 vuot-ta täytettyään aloittaneita opiskelijoita eikä lukiolain (629/1998) 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuja yhtä tai useampaa lukion oppiainetta suorittamaan otettuja opis-kelijoita.

Kunnan ja kuntayhtymän tunnusluku on 100. Kun-nassa ja kuntayhtymässä, jossa lukiossa opiskelevien lu-kiokoulutuksen opiskelijoiden määrä on alle 200, tun-nuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa koh-den, jolla opiskelijamäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää lukio-koulutusta sekä suomen että ruotsin kielellä, tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkie-listä koulutusta varten. Tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Vaikka lukiokoulutus, joka kuuluu 2 momentissa tar-koitetun korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuksen järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettu-na keskiarvona. Tunnuslukua korotetaan tässä momen-tissa tarkoitetulla tavalla vain, jos lukiokoulutus yhdistyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 ja tässä momen-tissa tarkoitettu lukio sekä sen tunnusluvun korottami-sen edellytykset säilyvät.

Lukiokoulutuksen yksikköhintaa määrättäessä tun-nusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärätietojen mukaan.

1 a §. (14.8.2014/656) Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen yksikköhinnan laskeminen. Lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-sesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetty lukiokoulu-tuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrottuna luvulla 1,21.

2 §. (19.12.2013/1079) Ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinnat. Opetus- ja kulttuuriminis-teriön asetuksella säädetään lukiolain 3 §:n 1 momen-tissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinnaksi opetus- ja kulttuuri-toimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 §:n nojalla säädetty lukiokoulutuksen keskimääräinen yk-sikköhinta taikka mainittu yksikköhinta korotettuna tai alennettuna enintään 20 prosentilla.

3 §. (23.1.2014/50) Sisäoppilaitoksessa järjestettävän lukiokoulutuksen ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen yksikköhinnat. Jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukiolain 4 §:n 2 momentin nojalla mää-rätty järjestää lukiolaissa tarkoitettua koulutusta sisäop-pilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitok-seen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiske-lijoiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia ope-tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä ammatillisen koulutuksen keskimää-räisestä yksikköhinnasta.

Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat

4 §. (26.3.2015/332) Yksikköhinnan porrastaminen koulutusaloilla ja ammatilliseen koulutukseen valmentavissa koulutuksissa sekä oppisopimuskoulutuksessa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:ssä tar-koitetut ammatillisen peruskoulutuksen koulutusalakoh-taiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhin-nat muussa saman koulutusalan koulutuksessa seuraa-vasti:

1) kulttuurialalla musiikkialan perustutkintoon johta-vassa koulutuksessa 40 prosenttia;

2) tekniikan ja liikenteen alalla elintarvikealan pe-rustutkintoon johtavalla meijerialan osaamisalalla 35 prosenttia, merenkulkualan perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 25 prosenttia, logistiikan perustutkintoon johtavassa kuljetuspalvelujen osaamisalan autonkuljetta-jan koulutuksessa 35 prosenttia sekä linja-autonkuljetta-jan ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajan koulutuksessa 70 prosenttia, lentokoneasennuksen perustutkintoon johta-vassa koulutuksessa 55 prosenttia sekä rakennusalan pe-rustutkintoon johtavalla maanrakennuskoneenkuljetuk-sen osaamisalalla 70 prosenttia;

172 viii rahoitus

3) luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäalan perus-tutkintoon johtavalla metsäkoneenkuljetuksen osaamis-alalla 90 prosenttia, muussa metsäalan perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 40 prosenttia sekä hevostalou-den perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 25 pro-senttia; sekä

4) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla liikunnanohja-uksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 55 pro-senttia.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan kou-lutuksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuri-toimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädet-tyä ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikkö-hintaa kerrottuna luvulla 0,80.

Kaikkien koulutusalojen sekä ammatilliseen perus-koulutukseen valmentavan koulutuksen yksikköhintaa korotetaan erityisopetuksessa 47 prosenttia.

Ammatillisen koulutuksen yksikköhinta määrätään varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien mukaan.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatilli-sen peruskoulutuksen rahoitukseen sovelletaan erityis-opetuksessa oppisopimuskoulutuksen yksikköhintaa ko-rotettuna 50 prosentilla.

5 §. Yksikköhinnan porrastaminen toiminnan tuloksellisuuden perusteella. Ammatillisen peruskoulutuksen yk-sikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Tulosindeksin pistemäärä lasketaan yhdis-tämällä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-tun lain 25 §:n 2 momentissa säädetyistä tuloksellisuut-ta kuvaavista tekijöistä muodostettujen tulosmittareiden yhteismitallisiksi standardoidut arvot.

Opiskelijoiden työllistymistä, jatko-opintoihin sijoit-tumista, opintojen läpäisyä ja keskeyttämistä mitataan vaikuttavuusmittarilla. Tulosindeksiä laskettaessa vai-kuttavuusmittarin painoarvo on 90 prosenttia, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 prosenttia ja henki-löstön kehittämismittarin painoarvo 3 prosenttia.

Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljäl-le viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevis-ta koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin arvo (pistemäärä), josta lähtien yksikköhintaa porraste-taan. Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa porrastetaan euromäärällä, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjän tulosindeksin edellä mainitun arvon ylittävä pistemäärä kerrotaan koulutuksen järjestäjän opetus- ja kulttuuri-toimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n 2 momentis-sa tarkoitetun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulolla sekä jäljempänä tämän pykälän 4 momentissa tarkoite-tulla tulosindeksin yhden pisteen euromääräisellä arvolla, jaettuna koulutuksen järjestäjän kokonaisopiskelijamää-rällä. Kun tuloksellisuuden perusteella tehtävä porrastus ylittää 10 prosenttia laskettuna koulutuksen järjestäjäl-le määrätystä edellä mainitun lain 25 §:n 4 momentissa tarkoitetusta yksikköhinnasta, ylittävästä osuudesta ote-taan huomioon 33 prosenttia.

Tulosindeksin pisteen euromääräinen arvo saadaan ja-kamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-tun lain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetut koulutusaloit-tain lasketut kustannukset tulosindeksin laskennassa

olevien ammatillisen koulutuksen järjestäjien koulutus-aloittain painotettujen yksikköhintojen ja koulutusalojen opiskelijamäärien sekä tulosindeksin alarajan ylittävien pistemäärien tulojen yhteenlasketulla arvolla.

6 §. Vaikuttavuusmittarin laskennassa käytettävä perusjoukko ja mittarin laskenta. Vaikuttavuusmittarin koulu-tuksen järjestäjäkohtaiset arvot lasketaan käyttäen vii-meisiä Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia tilastoaineis-toja ja Opetushallituksen yhteishakuaineistoja.

Vaikuttavuusmittarin laskennassa perusjoukon pohja-aineiston muodostavat koulutuksen järjestäjän ammatil-liseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat tulosrahoituksen määräämisvuotta edeltänee-nä viidentenä vuotena. Mittarin arvot perustuvat näiden opiskelijoiden tilanteeseen kolmen ja puolen vuoden pituisen seurantajakson aikana. Vaikuttavuusmittarin laskennassa perusjoukkoon eivät kuulu ne, joilla ei ole perusjoukon pohja-aineistossa henkilötunnusta seuran-tajakson alussa tai joilla ei työssäkäyntitilastoaineistos-sa ole kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa seurantajakson lopussa tai jotka edellä maini-tun tilastoaineiston mukaan ovat suorittamassa varus-mies- tai siviilipalvelua seurantajakson lopussa.

Vaikuttavuusmittarin laskennassa opiskelijat ryhmi-tellään seurantajakson lopussa viiteen ryhmään seuraa-vasti:

1) opiskelija on suorittanut ammatillisen perustutkin-non seurantajakson aikana ja on työllinen seurantajakson viimeisellä viikolla (läpäissyt, työllinen);

2) opiskelija on suorittanut ammatillisen perustutkin-non seurantajakson aikana ja on suorittamassa tai suorit-tanut korkeakoulututkinnon seurantajakson aikana (lä-päissyt, jatko-opiskelija);

3) opiskelija on suorittanut ammatillisen perustutkin-non seurantajakson aikana, mutta ei ole suorittanut tai suorittamassa korkeakoulututkintoa eikä ole työllinen seurantajakson viimeisellä viikolla (läpäissyt, ei työllinen eikä jatko-opiskelija);

4) opiskelija ei ole suorittanut ammatillista perus-tutkintoa seurantajakson aikana, mutta on vielä suorit-tamassa ammatillista perustutkintoa tai suorittanut tai suorittamassa muuta tutkintoa seurantajakson aikana tai on työllinen seurantajakson viimeisellä viikolla (ei läpäis-syt, työllinen tai opiskelija);

5) opiskelija ei ole suorittanut ammatillista perustut-kintoa eikä ole suorittanut tai suorittamassa muuta tut-kintoa seurantajakson aikana eikä ole työllinen seuranta-jakson viimeisellä viikolla (keskeyttänyt, ei työllinen eikä opiskelija).

Vaikuttavuusmittarin laskennassa koulutuksen järjes-täjälle lasketaan kullekin edellä 3 momentin mukaiselle ryhmälle regressiomallilla parametriarvo, joka ilmaisee koulutuksen järjestäjän itsenäisen vaikutuksen opiskeli-joiden sijoittumiseen kyseiseen ryhmään. Parametriarvo-ja laskettaessa vakioidaan koulutuksen järjestäjän omasta toiminnasta riippumattomien olosuhdetekijöiden vai-kutukset. Olosuhdetekijöinä otetaan huomioon opiske-lijan taustatekijät, koulutukseen liittyvät ominaisuudet sekä aluetekijät. Opiskelijoiden taustatekijöinä otetaan huomioon opiskelijan ikä, äidinkieli, sukupuoli, perhe-tyyppi, perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvo sekä


viii rahoitus 173

opetuksen antaminen erityisopetuksena. Koulutukseen liittyvinä ominaisuuksina otetaan huomioon opintojen aloittamislukukausi, koulutusala, ennen tarkastelujaksoa suoritetut tutkinnot, tarkastelujaksolla suoritetut lukio-opinnot, opiskelu näyttötutkintoon valmistavassa koulu-tuksessa sekä opiskelu oppisopimuskoulutuksessa. Alue-tekijänä otetaan huomioon opiskelijan seutukunta.

Vaikuttavuusmittarin koulutuksen järjestäjäkohtainen arvo lasketaan edellä 4 momentissa tarkoitetuista para-metriarvoista kertomalla kukin parametriarvo edellä 3 momentissa tarkoitetulle ryhmälle määrätyllä painoar-volla. Painoarvot ovat ensimmäisessä ryhmässä 10, toi-sessa ryhmässä 6, kolmannessa ryhmässä 3, neljännessä ryhmässä 1 ja viidennessä ryhmässä 0. Painoarvoilla ker-rottujen parametriarvojen summa on vaikuttavuusmitta-rin arvo.

7 §. Henkilöstömittarien laskennassa käytettävä perusjoukko ja mittarien laskenta. Henkilöstömittarien koulu-tuksen järjestäjäkohtaiset arvot lasketaan käyttäen Ope-tushallituksen käytössä olevia viimeisiä tilastoaineistoja.

Opettajien kelpoisuusmittarin laskennassa perusjou-kon muodostavat ne päätoimiset opettajat, jotka pää-tehtävänään opettavat ammatillisessa peruskoulutukses-sa. Opettajien kelpoisuusmittarin arvo on muodollisesti kelpoisten opettajien prosenttiosuus näistä opettajista.

Henkilöstön kehittämismittarin laskennassa kustan-nuksiin luetaan vuoden aikana ammatillisesta peruskou-lutuksesta vastaavan henkilöstön kehittämisestä aiheu-tuneet menot. Henkilöstön kehittämismittarin arvo on henkilöstön kehittämismenojen prosenttiosuus kaikista henkilöstömenoista.

8 §. Tulosindeksin laskennan ulkopuolelle jäävät koulutuksen järjestäjät. Tulosindeksi lasketaan ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille lukuun ottamatta niitä jär-jestäjiä, joista tulosindeksin laskennan edellyttämää tie-toa ei ole saatavissa tai joiden opiskelijamäärä on niin vähäinen, että tulosindeksiä ei voida tilastollisesti luotet-tavalla tavalla laskea. Tulosindeksiä ei myöskään lasketa koulutuksen järjestäjälle siltä osin kun sille on ammatil-lisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n nojalla määrätty erityinen koulutustehtävä järjestää erityisopetusta.

9 §. (18.11.2010/976) Erityisopetuksen yksikköhinnat eräissä tapauksissa. Poiketen siitä, mitä 4 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään, koulutuksen järjestäjän yksik-köhintaa korotetaan koulutuksessa, joka perustuu kou-lutuksen järjestäjälle ammatillisesta peruskoulutukses-ta annetun lain (630/1998) 20 §:n 2 momentin nojalla määrättyyn erityiseen koulutustehtävään erityisopetuk-sessa, siten kuin jäljempänä 2–4 momentissa säädetään. (26.3.2015/332)

Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetun koulutuk-sen yksikköhintaa korotetaan ammatillisen koulutuksen koulutusaloittain opiskelijaa kohden laskettuja yksikkö-hintoja euromäärällä, joka saadaan, kun mainitut koulu-tusalakohtaiset yksikköhinnat kerrotaan luvulla 1,31.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan kou-lutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmen-tavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n no-jalla säädettyä ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa kerrottuna luvulla 1,65. (26.3.2015/332)

Koulutuksen järjestäjälle 2 ja 3 momentin mukaan laskettua yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammais-ten opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla vahvistettu ammatillisen koulutuksen keski-määräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 1,12. Jos kou-lutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, yksikköhintaa korotetaan tällaisen opiskelijan osalta lisäksi euromää-rällä, joka saadaan, kun mainittu keskimääräinen yksik-köhinta kerrotaan luvulla 2,72.

10 §. Majoitusedun perusteella yksikköhintaan tehtävä korotus. Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korote-taan majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta euro-määrällä, joka on 15 prosenttia opetus- ja kulttuuritoi-men rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhin-nasta, jollei 2 tai 3 momentissa toisin säädetä.

Jos koulutuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtä-väksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentin nojalla määrätty huolehtia erityisope-tuksen järjestämisestä ja muista mainitussa säännöksessä tarkoitetuista palveluista, koulutuksen järjestäjän yksik-köhintaa korotetaan kaikkien koulutustehtävässä mää-rättyjen majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 63 prosenttia 1 momentissa tar-koitetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Jos koulutuksen järjestäjän tehtäväksi on ammatilli-sesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n 2 momentin no-jalla määrätty järjestää koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saaneiden opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia 1 momentissa tar-koitetusta ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat

11 §. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetut ammatil-lisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat opiskelijatyövuotta kohden lasketaan siten, että lain 23 §:n nojalla säädet-ty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yk-sikköhinta kerrotaan koulutusaloittain muodostettujen hintaryhmien mukaan määräytyvällä luvulla seuraavasti:

HintaryhmäKertojana käytettävä luku

1) näyttötutkintoon valmistava koulutus humanistisella ja kasvatusalalla 0,9

2) näyttötutkintoon valmistava koulutus kulttuurialalla 1,0

3)näyttötutkintoon valmistava koulutus yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla

0,8

174 viii rahoitus

4) näyttötutkintoon valmistava koulutus luonnontieteiden alalla 0,9

5)näyttötutkintoon valmistava koulutus tekniikan ja liikenteen alalla lukuun ottamatta 9 kohdan koulutuksia

1,0

6)näyttötutkintoon valmistava koulutus luonnonvara- ja ympäristöalalla lu-kuun ottamatta 9 kohdan koulutuksia

1,1

7)

näyttötutkintoon valmistava koulu-tus sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla lukuun ottamatta 10 kohdan koulu-tuksia

0,9

8) näyttötutkintoon valmistava koulutus matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla 0,9

9)

puutavaran autonkuljetuksen, maara-kennusalan, ajoneuvonosturinkuljet-tajan, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan, linja- autonkuljettajan, metsäkoneen-kuljettajan sekä lentoasemapalvelujen ja ammattisukeltajan näyttötutkin-toon valmistavassa koulutuksessa

1,8

10)

kuntoutus- ja liikunta-alan sekä sai-raankuljettajan, optiikkahiojan, jalko-jenhoidon, puhevammaisten tulkki-palvelun ja kipsimestarin näyttötut-kintoon valmistavassa koulutuksessa

1,0

11) muussa kuin näyttötutkintoon val-mistavassa koulutuksessa 0,8

(13.10.2011/1074) Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintaa korote-

taan niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluita opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotus on 50 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukses-ta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän yksikköhin-nat opiskelijatyövuotta kohden lasketaan erikseen oma-ehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen. Yksikköhinnat saadaan, kun hintaryhmittäisten opiskelijatyövuosien ja hintaryhmittäin porrastettujen yksikköhintojen tulojen summa jaetaan myönnettävien opiskelijatyö vuosien ko-konaismäärällä ottaen lisäksi huomioon opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 3 mo-mentissa tarkoitettu tuloksellisuuden perusteella tehtävä porrastuksen määrä sekä 2 momentissa tarkoitetut por-rastukset.

12 §. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuden perusteen porrastaminen toiminnan tuloksellisuuden perusteella. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtion osuuden perustetta porrastetaan toiminnan tu-loksellisuuden perusteella käyttäen kahden rahoituksen määräämistä edeltävän vuoden aikana suoritettujen am-matti- ja erikoisammattitutkintojen määrien keski arvoa ja samana ajankohtana toteutuneiden opiskelijatyö-vuosien keskiarvoja. Porrastus myönnetään niille amma-tillisen lisäkoulutuksen järjestäjille, joiden järjestämän valmistavan koulutuksen perusteella tutkinnot on suo-ritettu.

Tuloksellisuusrahoituksena jaettavan valtionosuuden perusteen määrän laskennassa tarvittavat valtakunnalli-set koulutusala- ja hintaryhmäkohtaiset tuloskertoimet saadaan kertomalla 11 §:ssä tarkoitetuissa hintaryhmissä toteutuneiden opiskelijatyövuosien ja suoritettujen tut-kintojen kokonaismäärien suhde 11 §:n mukaisten hin-taryhmien porrastuskertoimella.

Koulutuksen järjestäjän osuus tuloksellisuuden pe-rusteella jaettavan valtionosuuden perusteen kokonais-määrästä saadaan, kun järjestäjän 1 momentissa tarkoi-tettujen tutkintojen hintaryhmittäiset määrät kerrotaan 2 momentissa tarkoitetuilla valtakunnallisilla koulutus-ala- ja hintaryhmäkohtaisilla tuloskertoimilla ja tulo-jen summa jaetaan koko maan vastaavalla koulutusala- ja hintaryhmäkohtaisilla tuloskertoimilla painotetuilla tutkintojen kokonaismäärällä. Koulutuksen järjestäjän osuus lasketaan erikseen omaehtoista ja henkilöstökou-lutusta varten.

Jos koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteel-la porrastettu valtionosuuden peruste ylittää viisi pro-senttia sille porrastamattomana lasketun valtionosuuden perusteen määrän, otetaan porrastusta määrättäessä ylit-tävästä osuudesta huomioon yksi kolmasosa.

13 §. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen porrastaminen. Kou-lutuksen järjestäjän tuloksellisuusrahoituksen peruste saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 3 momentissa tarkoitettu tulokselli-suusrahoituksena jaettava euromäärä suhteutettuna kah-den rahoituksen määräämistä edeltäneen vuoden aika-na toteutuneiden opiskelijamäärien keskiarvoon jaetaan vastaavana ajankohtana suoritettujen ammatti- ja eri-koisammattitutkintojen määrien keskiarvolla ja kerro-taan koulutuksen järjestäjän vastaavalla tavalla lasketulla tutkintojen määrällä. Tutkinto kirjataan sille ammatilli-sen lisäkoulutuksen järjestäjälle, jonka järjestämän val-mistavan koulutuksen perusteella tutkinto on suoritettu.

Tuloksellisuuden perusteella määräytyvän ammatil-lisen lisäkoulutuksen valtionosuuden perusteen määrää tasoitetaan siten kuin 12 §:n 4 momentissa säädetään.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatilli-sen lisäkoulutuksen yksikköhintoja porrastetaan tulok-sellisuuden perusteella erikseen tutkintotavoitteisessa ja muussa koulutuksessa. Yksikköhinnat saadaan, kun ope-tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 2 momentissa tarkoitettua oppisopimuskoulutuksen yksikköhintaa alennetaan mainitun 27 §:n 3 momentin mukaisella tuloksellisuuden perusteella jaettavan rahoi-tuksen osuudella. Näin saatua yksikköhintaa korotetaan euromäärällä, joka saadaan kertomalla yksikköhinta 4 momentin mukaisesti määräytyvällä koulutuksen järjes-täjäkohtaisen tulosrahoituksen porrastuskertoimella.

Koulutuksen järjestäjän yksikköhinnan porrastusker-roin saadaan, kun 1 ja 2 momenttien mukaisesti mää-räytyvä koulutuksen järjestäjän tulosrahoituksen pe-ruste jaetaan summalla, joka saadaan laskemalla yhteen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärän ja tutkintotavoitteisen koulutuksen opetus- ja kulttuuri-toimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 2 momentin mukaisesti määrätyn yksikköhinnan tulo ja muun lisä-koulutuksen opiskelijamäärän ja muun lisäkoulutuksen vastaavasti määrätyn yksikköhinnan tulo.

viii rahoitus 175

Erityisopetuksena järjestettävän lisäkoulutuksen ra-hoitukseen sovelletaan 3 momentin mukaista yksikkö-hintaa korotettuna 50 prosentilla.

14 §. (16.8.2012/471) Ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinnat ja etäopetuksena järjestetyn koulutuksen opiskelijatyöpäivät. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-tuksesta annetun lain 27 §:n 4 momentissa tarkoitetut ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinnat opis-kelijatyöpäivää kohti porrastetaan kertomalla yksikkö-hinta erikoisoppilaitoksittain tämän asetuksen 11 §:n 1 momentissa säädetyllä koulutusaloittain muodostettujen hintaryhmien mukaan määräytyvällä luvulla. Tekniikan ja liikenteen alalla ansio- ja liikennelentäjän ammattiin valmistavassa koulutuksessa, jota järjestetään ammatilli-sessa erikoisoppilaitoksessa, edellä tarkoitettu kertojana käytettävä luku on kuitenkin 8,5.

Ammatilliset erikoisoppilaitokset sijoitetaan yksik-köhintojen laskemista varten 1 momentissa tarkoitet-tuihin koulutusaloittain muodostettuihin hintaryhmiin erikoisoppilaitoksen pääasiallisen koulutusalan perus-teella. Hintaryhmiin sijoittelua tarkistetaan neljän vuo-den välein.

Etäopetuksena toteutetun koulutuksen yksikköhinta on 1 momentissa tarkoitetusta koulutusaloittain muo-dostetusta hintaryhmästä riippumatta 50 prosenttia ope-tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 4 momentissa tarkoitetusta yksikköhinnasta.

Etäopetuksena järjestetyn koulutuksen opiskelijatyö-päivien määrästä otetaan valtionosuuden laskennassa huomioon enintään 40 prosenttia erikoisoppilaitoksen muutoin kuin etäopetuksena toteuttamien opiskelijatyö-päivien määrästä. Edellytyksenä on lisäksi, että koulutus on ohjattua ja perustuu erikoisoppilaitoksen koulutus-suunnitelmaan.

Väliotsikko on kumottu A:lla 12.3.2015/212. (12.3.2015/212)

15 § on kumottu A:lla 12.3.2015/212.16 §. (12.3.2015/212) Ammatillisen koulutuksen jär

jestäjien poistot ja arvonlisävero. Laskettaessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n 1 mo-mentissa tarkoitettuja yksikköhintoja valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin sisältyvistä yksityisten amma-tillisen koulutuksen järjestäjien kirjanpidon mukaisista poistoista vähennetään niihin sisältyvänä arvonlisäve-rojen suhteellisena osuutena näiden ammatillisen kou-lutuksen järjestäjien investointeihin edellä mainitussa säännöksessä tarkoitettuna vuonna sisältynyt arvonlisä-veron suhteellinen osuus. Arvonlisäverojen osuus ote-taan huomioon laskettaessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 §:ssä tarkoitettuja arvon-lisäverojen osuuksia yksityisten koulutuksen järjestäjien arvonlisäverottomista kustannuksista.

17 §. (12.3.2015/212) Ulkomailla järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnat. Perusopetuslain (628/1998) 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän perusopetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 18 §:n mukaisesti määräyty-vää oppilaskohtaista euromäärää eli yksikköhintaa voi-daan alentaa tai korottaa enintään 20 prosentilla opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

Oppilas-, opiskelija- ja asukasmäärät

18 §. Perusopetuksen oppiaineiden muuntaminen oppilasmääräksi. Perusopetuksen oppilaaksi yhtä tai useam-paa oppiainetta suorittamaan otettujen oppilaiden op-piaineet muunnetaan oppilasmääräksi jakamalla varain-hoitovuotta edeltävänä lukuvuonna suoritettujen perus-opetuksen oppiaineiden määrä luvulla 15.

19 §. (23.1.2014/50) Lukion opiskelijamäärän laskeminen. Lukion rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mai-nittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keski-arvon perusteella.

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä ja lukiokoulutuk-seen valmistavassa koulutuksessa opiskelevien määrä las-ketaan erikseen. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärään lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Yksityis-opiskelijoita ja maksullisena palvelutoimintana järjes-tettävään koulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei oteta lukuun tässä pykälässä tarkoitettuja opiskelijamääriä las-kettaessa. (14.8.2014/656)

Opiskelijamääriä laskettaessa tammikuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 5/12.

20 §. Lukion yksittäisten oppiaineiden muuntaminen opiskelijamääräksi. Lukion opiskelijaksi yhtä tai useam-paa oppiainetta suorittamaan otettujen opiskelijoiden kurssit muunnetaan opiskelijamääräksi jakamalla varain-hoitovuotta edeltävänä lukuvuonna suoritettujen lukion oppimäärään kuuluvien pakollisten ja syventävinä opin-toina tarjottujen valtakunnallisten kurssien määrä luvulla 15. Näin saatu opiskelijamäärä lisätään 19 §:ssä tarkoi-tettuun lukion painotetun keskiarvon mukaiseen opiske-lijamäärään. (12.3.2015/212)

Laskettaessa lukion keskimääräistä yksikköhintaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vuonna opiskelijamää-räksi muuntamisen perusteena käytetään kuitenkin kus-tannusten laskentavuonna suoritettujen kurssien määrää.

21 §. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien laskeminen. Ammatillisen koulutuksen käyttökustannus-ten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toi-menpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon pe-rusteella. Opiskelijamäärään lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat ja oppisopi-muskoulutusta saavat opiskelijat, näyttötutkintona suo-ritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat, ammatilliseen peruskou-lutukseen valmentavaa koulutusta saavat opiskelijat se-kä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta saavat opiskelijat. Jos oppisopimuskoulutus järjestetään siten, että vähintään neljän kuukauden päätoimisia opin-toja vastaava koulutus ei tulisi otetuksi huomioon rahoi-tuksessa, mainittua koulutusta saaneet opiskelijat luetaan opintojen päättymistä seuraavan laskentapäivän opiske-lijamääriin. (26.3.2015/332)

Opiskelijamääriä laskettaessa tammikuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 5/12. Op-

176 viii rahoitus

pisopimuskoulutuksessa mainittujen päivien opiskelija-määrät painotetaan kuitenkin luvulla 6/12.

22 § on kumottu A:lla 21.11.2013/822.23 §. (12.3.2015/212) Opiskelijaksi lukemista koskevat

rajoitukset. Opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voi-daan lukea opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opis-kelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää.

24 §. (23.1.2014/50) Opiskelijamäärien laskentapäivän soveltaminen eräissä tapauksissa. Lukiolaissa tarkoi-tetun koulutuksen taikka ammatillisen koulutuksen al-kaessa uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan perusteella sovelletaan koulutuksen aloittamisajankohtaa seuraavan laskentapäivän mukaista opiskelijamäärää sen kuukauden alusta, josta lukien koulutus on alkanut. Kou-lutuksen päättyessä uuden tai muutetun koulutuksen jär-jestämisluvan vuoksi sovelletaan koulutuksen päättymis-ajankohtaa edeltävän laskentapäivän mukaista opiske-lijamäärää koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän kuukauden loppuun. Mitä edellä tässä pykälässä sääde-tään, koskee soveltuvin osin tapauksia, joissa koulutuksen järjestäjän koulutustehtävä muuttuu olennaisesti.

25 §. (19.12.2013/1079) Tietojen ilmoittaminen. Kou-lutuksen tai toiminnan järjestäjän tulee ilmoittaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetut rahoituksen määräämiseksi tar-vittavat kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot opetus- ja kulttuuriministeriölle Opetushallituk-sen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla siten kuin 2–4 mo-mentissa säädetään.

Lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, opetus-tuntikohtaisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen se-kä museoiden, teatterien ja orkestereiden kustannuksia ja tuloja koskevat tiedot tulee ilmoittaa vuosittain Opetus-hallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla kustannus-tiedonkeruuseen viimeistään seuraavan vuoden huhti-kuun loppuun mennessä, ellei opetus- ja kulttuuriminis-teriö toisin päätä. (12.3.2015/212)

Toiminnan laajuutta koskevat tiedot tulee ilmoittaa Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla 10 päivän kuluessa tilastointipäivästä, jollei opetus- ja kult-tuuriministeriö toisin päätä.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 12 §:ssä, 13 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 14–16 ja 18 §:ssä säädetyn perusopetuksen rahoituksen mää-räämiseksi tarkoitetut oppilasmäärätiedot ja mainitun lain 13 §:n 3 momentissa tarkoitetut suoritettuja oppi-aineita koskevat tiedot sekä 19 §:ssä säädettyä toimintaa koskevat tiedot opetuksen järjestäjän tulee vuosittain il-moittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle Tilastokeskuk-sen lomakkeilla tilastointipäivän tilanteen mukaisesti.

2 luku. Perustamishankkeet

26 §. Perustamishanke. Perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa, taiteen perusopetuksesta annetussa lais-sa (633/1998) ja kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pide-tään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukses-ta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toi-menpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat

vähintään 400 000 euroa. Lasten päivähoidosta anne-tussa laissa (36/1973) tarkoitetun toiminnan edellyttä-mänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 300 000 euroa. (28.12.2012/1033)

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992) tarkoitettujen kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, museolaissa (729/1992) tarkoitetun museon sekä teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992) tar-koitetun teatterin ja orkesterin perustamishankkeena pi-detään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimen-pidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vä-hintään 80 000 euroa.

Liikuntalaissa (1054/1998) tarkoitettujen liikunta-paikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perus-tamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuri-toimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskus-tannukset ovat vähintään 20 000 euroa.

Tässä pykälässä perustamishankkeen määrittelemi-seksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hank-keiden arvonlisäverottomia kustannuksia.

27 §. Hankkeen aloittaminen. Opetus- ja kulttuuritoi-men rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun uu-disrakennuksen perusmuurin valaminen tai muun perus-tuksen rakentaminen taikka muutos- ja peruskorjaustyö-hön liittyvät purkutyöt tai pysyvien rakenteiden teko on aloitettu.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu tilojen hankinta se-kä pykälän 3 momentissa tarkoitettu irtaimen omaisuu-den hankinta katsotaan aloitetuksi, kun hankintaa kos-keva sitova sopimus on tehty.

28 §. Hankeselvitys. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-tuksesta annetun lain 41 §:ssä tarkoitetussa hankeselvi-tyksessä tulee olla:

1) selvitys hankkeen aloittamis- ja valmistumisajan-kohdasta;

2) selvitys hankkeen rakennuskustannuksista ja hank-keeseen liittyvän irtaimen omaisuuden hankintakustan-nuksista;

3) rakennushankkeen pääpiirustukset;4) hankkeen toteutunut tila- ja hankintaohjelma.28 a §. (20.8.2015/1078) Suomen itsenäisyyden sata

vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen valtionavustuksen hakeminen ja maksaminen vuosina 2015–2019. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionavustuksen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden merkkihankkeeseen valtion talousarvioon vuosina 2015–2018 otetun määrä-rahan rajoissa.

Valtionavustus myönnetään hakemuksesta. Hake-mukseen on sisällytettävä hankkeen hankesuunnitelma, kustannusarvio ja toteutusaikataulu.

Vuosien 2014 ja 2015 valtion talousarviossa merkki-hankkeelle otettua määrärahaa koskeva hakemus on toi-mitettava viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2015. Vuosia 2016–2018 koskeva hakemus on toimitettava sen vuo-









viii rahoitus 177

den loppuun mennessä, joka edeltää sitä vuotta, jonka ta-lousarvion perusteella valtionavustusta haetaan.

Valtionavustus maksetaan toteutusaikana kahdessa erässä vuosittain ja loppueränä. Loppuerän maksamisen edellytyksenä on, että valtionavustuksen saaja on toimit-tanut opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 41 §:ssä tarkoitetun hankeselvityksen merkkihank-keen toteutumisesta. Selvitys on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa merkkihankkeen valmistumisesta, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019.

Merkkihankkeelle suoritetun valtionavustuksen pa-lautukseen ja maksatuksen keskeytykseen sovelletaan muilta osin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-netun lain 7 luvun säännöksiä.

A:lla 1078/2015 lisätty 28 a § on väliaikaisesti voimassa 1.9.2015–31.12.2019.


29 §. (12.3.2015/212) Valtionapuviranomainen eräissä tapauksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valtion-apuviranomainen:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa mainittujen lakien sekä kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukai-sissa perustamishankkeita koskevissa asioissa;

2) esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja taiteen perusopetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa koulutuspoliittisten ta-voitteiden toteuttamiseen, opetuksen ja toiminnan stra-tegiseen kehittämiseen, kokeiluun, toiminnan käynnis-tämiseen ja toimintaan liittyviin tarpeellisiin erityisteh-täviin myönnettävissä valtionavustuksissa sekä mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa;

3) ammatillisen koulutuksen 2 kohdassa mainitun py-kälän 1 momentissa tarkoitetuissa koulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamista varten myönnettävissä val-tionavustuksissa ja mainitun pykälän 2 momentissa tar-koitetuissa valtionavustuksissa;

4) kulttuuritoimen, museoiden, teattereiden ja orkes-tereiden sekä liikuntatoiminnan ja nuorisotyön 2 koh-dassa mainitun pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa;

5) yleisten kirjastojen 2 kohdassa mainitun pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa valtioavustuksissa, jotka liittyvät kansalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan;

6) kirjastolaissa tarkoitetun keskuskirjasto- ja maa-kuntakirjastotehtävän hoitamiseen 2 kohdassa mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa.

Opetushallitus on valtionapuviranomainen:1) esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen,

aamu- ja iltapäivätoiminnan ja taiteen perusopetuksen toiminnalliseen kehittämiseen opetus- ja kulttuuritoi-men rahoituksesta annetun lain 44 §:n 1 momentin no-jalla myönnettävissä valtionavustuksissa;

2) 1 kohdassa mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tar-koitetuissa ammatillisen koulutuksen kehittämistä, ko-keilua ja toiminnan käynnistämistä sekä toimintaan liit-tyviä tarpeellisia erityistehtäviä koskevissa valtionavus-tuksissa.

Aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen yleis-ten kirjastojen 1 momentin 2 kohdassa mainitun py-kälän 1 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa, jotka liittyvät alueelliseen ja paikalliseen kehittämistoi-mintaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimival-tainen valtionapuviranomainen oppilaitosten perusta-mishankkeita koskevissa asioissa, kun opetus järjestetään ulkomailla. Lapin aluehallintovirasto on valtionapuvi-ranomainen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n 1 momentin mukaisissa asioissa.

30 §. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosi. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammatillisen lisäkoulu-tuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiske-lijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden.

Näyttötutkinnon osa, joka suoritetaan osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen, vastaa rahoitus-ta määrättäessä kahdeksaa prosenttia täydestä opiskeli-jatyövuodesta.

31 §. Ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämiseen myönnettävä valtionavustus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 46 §:ssä tarkoitettu valtionavustus ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämi-seen voi olla tutkinnon osaa kohti enintään yhtä suuri kuin ilman valmistavaa koulutusta suoritettavan kysei-sen tutkinnon osan arvo on ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta määrättäessä.



Tällä asetuksella kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 6 päivänä elokuuta 1998 annettu asetus (806/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnet-täessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle 2010.


Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita ra-hoitusta koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 2009 ja sitä edeltävien vuosien rahoitukseen.

Sen estämättä mitä 4 §:n 1–5 momentissa säädetään ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan porrasta-misesta ja 5–8 §:ssä säädetään ammatillisen koulutuk-sen tuloksellisuuteen perustuvasta rahoituksesta, vuonna 2010 sovelletaan ennen tämän asetuksen voimaan tuloa voimassa olleita säännöksiä.

A:n 26.3.2015/332 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.

Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä va-rainhoitovuoden 2016 yksikköhintoja. Varainhoitovuoden 2015

178 viii rahoitus

ja sitä aiempien varainhoitovuosien yksikköhinnan määräämi-seen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa ol-leita säännöksiä.

Jos 21 §:ssä tarkoitetussa opiskelijamäärän laskennassa käyte-tään vuoden 2015 tai sitä aiempien vuosien opiskelijoita koskevia tietoja, otetaan huomioon myös tämän asetuksen voimaan tulles-sa voimassa olleiden säännösten mukaisen ammatilliseen perus-koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuk-

sen ja ohjauksen, maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousope-tuksen opiskelijat.

A:n 20.8.2015/1078 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2015 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta 2019 saakka.

viii rahoitus 179

Opetusministeriön asetus vieraskielisten sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden

täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen

perusteista 29.12.2009/1777

Opetusministeriön päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 29 päivänä joulukuuta annetun lain (1705/2009) 45 §:n nojalla säädetään:

1 §. Soveltamisala. Kunnalle sekä rekisteröidylle yh-teisölle tai säätiölle, jolla on perusopetuslain (628/1998) 7 §:n mukainen opetuksen järjestämislupa perusopetus-laissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen taikka lukio-lain (629/1998) 3 §:n mukainen koulutuksen järjestä-mislupa lukiokoulutuksen järjestämiseen, myönnetään ylimääräistä valtionavustusta perusopetuksen ja lukio-koulutuksen oppilaille ja opiskelijoille järjestetystä täy-dentävästä opetuksesta aiheutuviin kustannuksiin valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan ra-joissa, siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu valtionavustus ei koske perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa eikä lukio-lain 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuja opiskelijoita.

2 §. Vieraskielisten oppilaiden suomi tai ruotsi toisena kielenä opetuksen sekä heidän muun opetuksen tukemisen valtionavustus. Vieraskielisten oppilaiden suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja heidän muun ope-tuksen tukemiseen heidän omalla äidinkielellään suori-tetaan valtionavustusta 3 opetustunnista viikossa jokais-ta neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti. Lasken-nallisten ryhmien määrää laskettaessa otetaan huomioon opetukseen osallistuvat oppilaat lukukauden alussa tai kurssimuotoisessa opetuksessa kurssin alkaessa. Mikäli opetuksen järjestäjällä on tässä pykälässä tarkoitettuun opetukseen oikeutettuja oppilaita vähemmän kuin nel-jä, voi laskennallisen ryhmän koko olla kaksi oppilasta.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukeen ovat oikeutettuja ne vieraskieliset op-pilaat, joiden perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun opetukseen osallistumisen aloittamisesta on kulunut enintään kuusi vuotta ja jotka eivät osaa suomea tai ruot-sia vastaavan ikäisen suomen- tai ruotsinkielisen oppi-laan äidinkielen tasoisesti.

3 §. Oman äidinkielen opetuksen valtionavustus. Jos 1 §:ssä mainituissa oppilaitoksissa ei järjestetä perusope-tuslain 12 §:ssä ja lukiolain 8 §:ssä tarkoitettua äidinkie-

len opetusta saamenkielisille, romanikielisille ja vieras-kielisille oppilaille, voidaan valtionavustusta mainittuun opetukseen suorittaa tämän asetuksen mukaan.

Valtionavustusta suoritetaan 2 opetustunnista viikos-sa jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti. Laskennallisten ryhmien määrää laskettaessa otetaan huomioon opetukseen osallistuvat oppilaat lukukauden alussa tai kurssimuotoisessa opetuksessa kurssin alkaessa. Mikäli opetuksen järjestäjällä on saamenkielisiä tai ro-manikielisiä oppilaita vähemmän kuin neljä, voi lasken-nallisen ryhmän vähimmäiskoko olla kaksi oppilasta.

Samassa opetusryhmässä voi olla asianomaista kieltä äidinkielenään tai muutoin tätä kieltä kotonaan puhuvia oppilaita ja ulkomailta muuttaneita suomalaisoppilaita. Samassa opetusryhmässä voi niin ikään olla oppilaita eri vuosiluokilta ja eri kouluista sekä myös esiopetusta pe-rusopetuksessa saavia oppilaita.

Tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettua opetusta ei voida kuitenkaan antaa siinä kielessä, joka on koulun tai opetusryhmän opetuskieli.

Tässä pykälässä tarkoitettu opetus tulee sijoittaa oppi-laiden ja opiskelijoiden työjärjestykseen ja järjestää oppi-laan työpäivän aikana. Opetusta ei kuitenkaan saa yhdis-tää perusopetuslain 11 §:ssä tarkoitettuihin kaikille ope-tettavien yhteisten aineiden oppitunteihin tai lukiolain 7 §:ssä tarkoitettujen aineiden oppitunteihin.

4 §. Myöntäminen. Valtionavustusta suoritetaan enin-tään 86 %:n mukaisesti tässä asetuksessa tarkoitettujen opetustuntien laskennallisten kustannusten perusteella, jotka ovat opetustuntia kohden 25 euroa. Avustuksen myöntää Opetushallitus hakemuksesta vuosittain jälki-käteen.

Opetushallitus antaa ohjeet avustuksen hakemisesta ja selvityksen tekemisestä.

5 §. Erinäiset määräykset. Tässä asetuksessa tarkoitettu suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus, oman äidinkie-len opetus ja muun opetuksen tukeminen ei koske pe-rusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuvia op-pilaita.


180 viii rahoitus

Opetusministeriön asetus eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista

19.12.2001/1323

Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivä-nä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 44 §:n 1 momentin, samana päivänä annetun lukiolain (629/1998) 36 §:n, samana päivänä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 47 §:n 1 momentin sekä samana päivänä ammatilli-sesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 7 §:n 4 mo-mentin ja 16 §:n 7 kohdan nojalla:

1 §. Soveltamisala. Tässä asetuksessa säädetään mak-suista, joita koulutuksen ja tutkintojen järjestäjät voivat periä oppilailta, opiskelijoilta ja näyttötutkintoon osallis-tuvilta perusopetuslain (628/1998) lukiolain (629/1998) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) nojalla.

Asetusta sovelletaan kunnan, kuntayhtymän, rekiste-röidyn yhteisön tai säätiön ja valtion järjestämässä kou-lutuksessa opiskelijoilta perittäviin maksuihin.

2 §. Perusopetus. Perusopetuslain 31 §:n 3 momentissa tarkoitetussa ulkomailla järjestettävässä opetuksessa op-pilailta voidaan periä maksuja enintään 2 420 euroa vuo-dessa. Japanin ja Brysselin suomalaisissa kouluissa oppi-laalta voidaan kuitenkin periä maksuja enintään 10 700 euroa vuodessa. (15.2.2007/197)

Perusopetuslain 31 §:n 3 momentissa tarkoitetussa vieraskielisessä opetuksessa, jota yksityinen opetuksen järjestäjä järjestää opetusministeriön määräämän eri-tyisen koulutustehtävän perusteella, oppilaalta voidaan periä maksuja enintään 673 euroa vuodessa. Helsingin Kansainvälisen koulun oppilaalta voidaan kuitenkin pe-riä maksuja enintään 8 914 euroa vuodessa.

Perusopetuslain 33 §:n 4 momentissa tarkoitetulta oppilaalta, joka on otettu muuhun kuin perusopetuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hänelle osoitettuun kouluun, voidaan periä hänelle järjestetystä majoitukses-ta ja täysihoidosta maksua enintään mainittujen palve-lujen järjestämisestä aiheutuvien keskimääräisten oppi-lasta kohden laskettujen vuosikustannusten mukaisesti. Sisäoppilaitoksessa järjestettävässä koulutuksessa maini-tuista kustannuksista vähennetään oppilaasta koulutuk-sen järjestäjälle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (806/1998) 5 §:n 1 momentin nojalla maksettava euromäärä. Tässä momentissa tarkoitetulta oppilaalta voidaan periä majoituspaikan ja kodin välisistä matkoista maksua enintään asianomaisen oppilaan mat-koista aiheutuvien kustannusten mukaisesti.

Perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitetulta ai-neopiskelijalta, joka ei ole oppivelvollinen, voidaan pe-riä opetuksesta maksua, joka on enintään 50 prosenttia kurssin järjestämisestä aiheutuvista keskimääräisistä op-pilasta kohden lasketuista vuosikustannuksista.

3 §. Lukio. Lukiolain 28 §:n 4 momentissa tarkoite-tussa ulkomailla järjestettävässä lukiokoulutuksessa opis-kelijoilta voidaan periä maksuja enintään 2 420 euroa

vuodessa. Espanjan suomalaisessa lukiossa opiskelijalta voidaan kuitenkin periä maksuja enintään 2 900 euroa vuodessa. (15.2.2007/197)

Lukiolain 28 §:n 4 momentissa tarkoitetussa vieras-kielisessä opetuksessa, jota yksityinen opetuksen järjestä-jä järjestää opetusministeriön määräämän erityisen kou-lutustehtävän perusteella, opiskelijoilta perittävistä mak-suista on voimassa, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään. (15.2.2007/197)

Lukiolain 20 §:n 3 momentissa tarkoitetulta aine-opiskelijalta voidaan periä opetuksesta maksua, joka on enintään 50 prosenttia kurssin järjestämisestä aiheu-tuvista keskimääräisistä opiskelijaa kohden lasketuista vuosikustannuksista. (15.2.2007/197)

Lukiolain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetusta kokeesta, jossa lukion oppimäärä tai osa siitä suoritetaan oppimää-rään kuuluvien tietojen ja taitojen hankkimistavasta riip-pumatta, opiskelijalta voidaan periä enintään 50,5 euron suuruinen maksu. (15.2.2007/197)

Lukiolain 18 §:ssä tarkoitetusta ylioppilastutkinnos-ta perittävistä maksuista säädetään erikseen. (15.2.2007/ 197)

4 §. Ammatillinen koulutus. Ammatillisesta koulutuk-sesta annetun lain 27 §:n 4 momentissa tarkoitetulle yk-sityisopiskelijalle järjestettävästä kokeesta voidaan periä opiskelijalta enintään 50,5 euron suuruinen maksu.

5 §. Ammatillinen aikuiskoulutus. Ammatillisesta ai-kuiskoulutuksesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetussa ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmis-tavassa koulutuksessa opiskelijalta voidaan periä mak-su, joka on enintään 50 prosenttia opiskelijakohtaisesta määrästä, joka on laskettu opetus- ja kulttuuritoimen ra-hoituksesta annetun asetuksen 10 a §:n mukaisen am-matillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnan perusteella. Muussa ammatillisessa lisäkoulutuksessa opiskelijal-ta voidaan periä maksu, joka on enintään 75 prosenttia edellä mainitulla tavalla opiskelijaa kohden lasketusta määrästä.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu näyttötutkintoina suoritet-taviin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkin-toihin ja erikoisammattitutkintoihin osallistuvalta perit-tävä kiinteä tutkintomaksu on 58 euroa. (7.2.2011/180)

6 §. Oppimateriaaleista ja tarvikkeista perittävät maksut. Jos lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuk-sen tai näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjä an-taa opiskelijalle opiskelun edellyttämiä oppikirjoja tai muita opiskelijan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitet-tuja oppimateriaaleja taikka henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja työvälineitä, koneita, laitteita, materiaaleja ja muita tarvikkeita, jotka koulutuksen päätyttyä jäävät opiskelijalle, voi koulutuksen järjestäjä periä niistä mak-sun enintään todellisten hankinta- tai tuotantokustan-

viii rahoitus 181

nusten mukaisesti. Jos opiskelija hankkii mainitut oppi-materiaalit ja tarvikkeet muuten, häneltä ei voida periä tässä momentissa tarkoitettuja maksuja.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuina oppimateriaaleina ja tarvikkeina ei pidetä maksuttomaan opetukseen kuu-luvia opetuksen järjestämisen edellyttämiä työvälineitä, koneita, laitteita, suojavaatteita, työturvallisuussäännös-ten edellyttämiä varusteita, opetuksessa käytettäviä kou-lutuksen järjestäjälle kuuluvia materiaaleja ja tarvikkeita eikä muita vastaavia opetusvälineitä.

7 §. (15.2.2007/197) Maksun määrää koskeva rajoitussäännös. Tämän asetuksen 2 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu oppilaalta ja opiskelijal-ta perittävä maksu ei saa ylittää euromäärää, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjälle koulutuksen järjestämisestä oppilasta tai opiskelijaa kohden aiheutuneista keskimää-räisistä kustannuksista vähennetään kunkin oppilaan tai opiskelijan osalta koulutuksen järjestäjälle myönnetty val-tionrahoitus.

8 §. Kustannusten laskeminen. Tässä asetuksessa sää-dettyjen maksujen perusteina käytettäviä kustannuksia

laskettaessa otetaan huomioon kustannukset, joita käyte-tään määriteltäessä valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:ssä tarkoitettua suoritteen omakustannusarvoa.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin.

9 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivä-nä tammikuuta 2002. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä maksuja vuodelle 2002.

Tällä asetuksella kumotaan eräiden oppilailta ja opis-kelijoilta perittävien maksujen perusteista 22 päivänä joulukuuta 1998 annettu opetusministe riön päätös (1096 /1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

10 §. Siirtymäsäännös. Tämän asetuksen mukaiset maksut voidaan vuoden 2002 helmikuun loppuun as-ti maksaa myös käyttäen maksuvälineenä markkamää-räisiä seteleitä ja metallirahoja. Tällöin euromääräinen hinta muutetaan markkamääräiseksi kertomalla se luvul-la 5,94573 sekä pyöristämällä loppusumma lähimpään penniin.

182 viii rahoitus

Opetusministeriön päätös eräiden valtion oppilaitosten maksullisista suoritteista 22.12.1998/1097

Opetusministeriö on päättänyt opetus- ja kulttuuritoimen rahoi-tuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) 51 §:n ja valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla:

1 §. Soveltamisala. Tätä päätöstä sovelletaan valtion oppilaitoksiin, jotka järjestävät koulutusta perusopetus-lain (628/1998), lukiolain (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) ja ammatillises-ta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) nojalla.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tätä pää-töstä ei sovelleta yliopistojen 1 momentissa mainittujen lakien nojalla järjestämään koulutukseen.

2 §. (28.11.2000/1041) Erityisopetuksen tukitehtävistä perittävät maksut perusopetuksessa. Jos opetusministe-riö on antanut valtion oppilaitoksen tehtäväksi huolehtia perusopetuslain 39 §:ssä tarkoitetuista erityisopetuksen tukitehtävistä, oppilaitos perii tarjoamistaan näiden teh-tävien mukaisista palveluista muilta koulutuksen järjes-täjiltä maksun, joka on 50 prosenttia valtion maksupe-rustelain (150/1992) 6 §:n mukaisesta julkisoikeudelli-sista suoritteista perittävästä omakustannusarvon mukai-sesta maksusta.

3 §. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoritteet. Suoritteita, jotka 1 §:ssä mainitut oppilaitokset hinnoit-televat liiketaloudellisin perustein, ovat:

1) opettajien jatko- ja täydennyskoulutus; 2) erilliset kurssit ja koulutustilaisuudet; 3) opetuksen yhteydessä tai muutoin valmistetut tai

syntyneet tuotteet ja palvelut; 4) tilauksesta tehdyt selvitykset ja tutkimukset; 5) muu kuin 2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa annettu

konsultointi ja ohjaus; 6) työpalvelut; 7) opiskelijarekistereistä ja muista rekistereistä annet-

tavat tulosteet; 8) oppilaitosten toimitilojen ja laitteiden käyttö; 9) valokopiot ja muut jäljennökset; 10) asiakirjojen ja muun aineiston lähettäminen ja

postitus; sekä 11) muut tilauksesta tehdyt palvelut ja tuotteet. 4 §. Voimaantulo. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivä-

nä tammikuuta 1999. Päätöstä sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä maksuja vuodelle 1999.

Tällä päätöksellä kumotaan eräiden valtion oppilai-tosten maksullisista suoritteista 30 päivänä joulukuuta 1993 annettu opetusministeriön päätös (1674/1993) sii-hen myöhemmin tehtyine muutok sineen.

ix ammattikorkeakoulut 183

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932



1 §. Soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin ammattikor-keakouluihin.

2 §. Ammattikorkeakoulujen asema koulutusjärjestelmässä. Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestel-mää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen.

3 §. Ammattikorkeakouluyhteisö. Ammattikorkeakouluyhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä johon kuuluvat ammat-tikorkeakoulun opettajat, muu henkilöstö ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat.

4 §. Tehtävät. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantun-tijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtävi-ään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elin-ikäistä oppimista.

5 §. Oikeushenkilöasema. Ammattikorkeakoulu on osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilö (ammattikorkeakouluosakeyhtiö), johon sovelletaan osakeyhtiölakia (624/2006), jollei tässä laissa toisin säädetä.

Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnan tarkoi-tuksena ei saa olla voiton tavoittelu eikä se saa jakaa osakkeenomistajalle osinkoa taikka tuottaa muuta talou-dellista etua osakkeenomistajalle tai muulle toimintaan osallistuvalle. Jaettaessa varoja muulla osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla, varoja saadaan palaut-taa osakkeenomistajalle enintään tämän yhtiön omaan pääomaan sijoittamaan määrään asti. Varojen palaut-taminen osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta vapaan oman pääoman rahastos-ta taikka mainitun momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoi-tetuissa tilanteissa on mahdollista vasta ammattikorkea-koulutoiminnan loppuessa. Muutoin varat on käytettävä tämän lain 4 §:n mukaiseen tarkoitukseen.

Ammattikorkeakoulu voi harjoittaa liiketoimintaa, jo-ka tukee sen 4 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista.

6 §. Yhteistyö toimintaympäristön kanssa. Ammattikor-keakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelä-män kanssa sekä tehdä yhteistyötä suomalaisten ja ulko-maisten korkeakoulujen samoin kuin muiden koulutuk-sen järjestäjien kanssa.

2 luku. Ammattikorkeakoulun toimilupa ja toimiehdot

7 §. Toimilupa. Ammattikorkeakoulutoiminta edellyt-tää toimilupaa. Toimiluvan myöntää valtioneuvosto. Toi-miluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammatti-korkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että hakijalla on toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomi-oon ottaen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset 4 §:n mukaisten tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen. Edellytyksenä on lisäksi, että ammattikorkeakouluosa-keyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa ei ole sellaisia määräenemmistöpäätöksiä edellyttäviä eh-toja, jotka estävät ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään toi-miluvan hakemisesta ja toimilupahakemukseen liitettä-vistä asiakirjoista ja selvityksistä.

Toimiluvan saajalla on oikeus harjoittaa ammattikor-keakoulutoimintaa toimiluvassa määrätyn koulutusteh-tävän mukaisesti. Toimiluvassa voidaan määrätä ammat-tikorkeakoululle myös sen tehtäviin kohdistuvia kehittä-mis- ja muita velvollisuuksia.

Toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun nimi. Ammattikorkeakoulun nimikettä saa käyttää vain tässä laissa tarkoitetusta ammattikorkeakoulusta, jollei muussa laissa toisin säädetä.

Valtioneuvosto voi muuttaa toimilupaa tai peruuttaa sen, jos koulutustarpeen olennaiset muutokset tai muut ammattikorkeakoulutoimintaan liittyvät olennaiset syyt sitä edellyttävät taikka, jos ammattikorkeakoulu ei täytä 1 ja 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä. Ennen toimi-luvan muuttamista ja peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä ammattikorkeakoululle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

8 §. Koulutustehtävä. Ammattikorkeakoulun toimi-luvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulutut-kintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammatti-korkeakoulun tulee antaa (koulutusvastuu). Toimiluvassa voidaan tarvittaessa myös täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta. Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa.

Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammat-tikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajil-le ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa (ammatillinen opettajankoulutus).

Toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun ope-tus- ja tutkintokieleksi suomi tai ruotsi. Ammattikor-keakoulu voi päättää, että tämän lisäksi opetus- ja tut-kintokielenä käytetään jotain muuta kieltä.


184 ix ammattikorkeakoulut

3 luku. Opetus, tutkinnot sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta

9 §. Opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Ammattikor-keakoululla on 4 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä suorittaessa opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opetuksessa on kui-tenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestä-misestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Ammattikorkeakoulun opetus on julkista. Perustellus-ta syystä pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa.

10 §. Ammattikorkeakoulussa annettava opetus. Am-mattikorkeakoulussa annetaan sille myönnetyn toimilu-van rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja ammatillista opettajankoulutusta. Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakou-luopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä täy-dennyskoulutusta. Ammattikorkeakoulu antaa todis-tuksia ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista. Ammattikorkeakoulun antamista todistuksista sääde-tään valtioneuvoston asetuksella. (19.12.2014/1173)

Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muu-toin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikor-keakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakou-lututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden.

Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kie-lelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakou-luopintoja varten. Koulutuksen laajuudesta voidaan sää-tää valtioneuvoston asetuksella.

11 §. Tutkinnot ja niiden perusteet. Ammattikorkea-koulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkin-toja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Am-mattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkea-koulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvos-ton asetuksella.

Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon lii-tetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintoni-mike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaes-sa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulutut-kinnon osalta lyhenne ylempi AMK.

Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muis-ta opintojen perusteista säädetään tarvittaessa valtioneu-voston asetuksella.

11 a §. (19.12.2014/1173) Erikoistumiskoulutukset. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitet-tuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joi-den tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantun-tijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutet-tua koulutustarjontaa.

Erikoistumiskoulutusten yhteisistä tavoitteista ja vä-himmäislaajuudesta säädetään valtioneuvoston asetuk-sella. Erikoistumiskoulutuksena ei järjestetä koulutusta, jota ammattikorkeakoulu järjestää 5 §:n 3 momentin mukaisena liiketoimintana.

Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain kou-lutus, jonka perusteista on sovittu ammattikorkeakou-lujen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana on tehtävä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksesta sopimises-ta, sopimuksen sisällöstä ja koulutuksen järjestämisestä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuk-sella.

Erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pi-detään julkista luetteloa. Julkisesta luettelosta ja siihen merkittävistä tiedoista säädetään tarkemmin valtioneu-voston asetuksella.

12 §. (20.3.2015/257) Opetuksen maksuttomuus ja muuta toimintaa koskevat maksut. Ammattikorkeakou-lututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkin-toon johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Opetuksen maksuttomuus ei estä ammattikorkeakoulua järjestämäs-tä sellaista yhteis- tai kaksoistutkintoon johtavaa opetus-ta, johon liittyvästä omasta osuudestaan ulkomaalainen korkeakoulu perii maksun.

Opetushallitus perii muun kuin Euroopan talousalu-eeseen kuuluvan valtion tai Sveitsin koulutusjärjestel-män mukaisen koulutuksen perusteella hakevilta luku-kausikohtaisen hakemuksen käsittelymaksun. Maksun suorittaminen on hakemuksen käsittelemisen edellytys.

Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutuk-seen hakevilta voidaan edellyttää kansainvälisten mak-sullisten testien suorittamista.

Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta toimin-nasta ammattikorkeakoulu saa periä maksuja. Am-mattikorkeakoulujen julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista säädetään tarkemmin valtioneuvoston ase-tuksella noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellisten suoritteiden omakustannusarvosta. Jos opiskelijalta perittävää julkisoikeudellista maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien noudattaen, mitä korkolaissa (633/1982) säädetään. Maksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).

13 §. Tilauskoulutus. Ammattikorkeakoulu voi järjes-tää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus).

Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talous-alueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun so-pimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rin-nastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Tilauskoulutusta ei myös-kään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin sininen kort-ti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskel-leen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, ei-kä edellä mainittujen perheenjäsenille. Perheenjäsenten määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Tilauskou-lutukseen osallistuviin opiskelijoihin sovelletaan tämän lain 25–27, 33–40 ja 57–61 §:ää.






Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityt-tävä ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrättyyn koulutustehtävään. Tilauskoulutus ei saa heikentää am-mattikorkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Ammattikorkeakoulun on perittävä tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu.

14 §. (20.3.2015/325) Opetussuunnitelmat ja opintojen tavoitteelliset suorittamisajat. Ammattikorkeakoulu päät-tää opetussuunnitelmista.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudeltaan vastata vähintään kolmen ja enintään neljän lukuvuoden päätoimisia opintoja. Erityisestä syys-tä tutkinto voi olla tätä pidempi. Ylempään ammattikor-keakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudel-taan vastata vähintään yhden lukuvuoden ja enintään puolentoista vuoden päätoimisia opintoja. Ammattikor-keakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot ja opintojen ohjaus niin, että kokopäiväopiskelija voi suo-rittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa (tavoitteellinen suorittamisaika).

Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoit-teellinen suorittamisaika on yksi vuosi.

4 luku. Organisaatio

15 §. Ammattikorkeakoulun toimielimet. Ammatti-korkeakoulun toimielimiä ovat hallitus ja toimitusjoh-tajana toimiva rehtori. Ammattikorkeakoulussa tulee li-säksi olla vähintään yksi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin.

Ammattikorkeakoulussa voi olla myös muita toimieli-miä sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.

16 §. Hallituksen tehtävät. Hallituksen tehtävänä on osakeyhtiölaissa säädetyn lisäksi:

1) päättää ammattikorkeakoulun toiminnan ja talou-den keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen pe-riaatteista;

2) päättää ammattikorkeakoulun toiminta- ja talous-suunnitelmista sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös;

3) huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä;

4) vastata ammattikorkeakoulun varallisuuden hoi-dosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille;

5) hyväksyä ammattikorkeakoulun toiminnan ja ta-louden kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimuk-set ja antaa lausunnot ammattikorkeakoulua koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa;

6) hyväksyä 42 §:n mukainen opetus- ja kulttuurimi-nisteriön kanssa tehtävä sopimus ammattikorkeakoulun puolesta;

7) valita rehtori ja erottaa rehtori;8) hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä

järjestäytymistä ja toimintaa koskevat määräykset sekä päättää ammattikorkeakoulun toimintarakenteesta;

9) päättää ammattikorkeakouluun valittavien opiske-lijoiden määrästä.

Hallituksen tehtävänä on lisäksi ottaa suoraan rehto-rin alaisuudessa toimiva johtava henkilöstö, jollei se ole

siirtänyt tehtävää muulle ammattikorkeakoulun toimie-limelle.

Edellä 1 momentissa mainittuja hallituksen tehtäviä ei voi siirtää yhtiökokouksen päätösvaltaan. Osakeyh-tiölain 5 luvun 2 §:n 2 momenttia osakkeenomistajien oikeudesta päättää hallituksen toimivaltaan kuuluva asia ja 6 luvun 7 §:ää asian siirtämisestä yhtiökokoukselle ei sovelleta ammattikorkeakouluosakeyhtiössä.

17 §. Hallituksen kokoonpano. Ammattikorkeakoulun hallituksessa on vähintään seitsemän ja enintään yhdek-sän jäsentä, joiden tulee edustaa monipuolisesti yhteis-kuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtäviin liittyvää asiantuntemusta. Hallituksessa tulee olla myös jäseniä, joilla on työ- ja elinkeinoelämän käytännön kokemusta ja tuntemusta. Rehtori ei voi olla hallituksen jäsen.

Hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakoulu-yhteisöstä, joista toinen kuuluu henkilöstöön ja toinen opiskelijoihin. Henkilöstöstä valittava hallituksen jäsen valitaan vaaleilla. Henkilöstöön kuuluvan hallituksen jä-senen valinnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä ja opiskelijoihin kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä. Yh-tiökokous vahvistaa valinnat.

18 §. Rehtorin tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset. Reh-torin tehtävänä on osakeyhtiölaissa toimitusjohtajalle säädettyjen tehtävien lisäksi:

1) johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja päättää ammattikorkeakoulua koskevista asioista, joita ei ole sää-detty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi;

2) vastata ammattikorkeakoulun tehtävien taloudelli-sesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;

3) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmis-telusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta;

4) päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimi-

valtaansa kuuluvan muun asian ammattikorkeakoulun muun toimielimen tai henkilöstöön kuuluvan ratkais-tavaksi. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhe-valtaa ammattikorkeakoulun kaikkien toimielinten ko-kouksissa.

Rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorit-tanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on rehtorin teh-tävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito se-kä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Rehtoriksi voidaan kuitenkin valita ylemmän korkeakoulututkin-non suorittanut, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän hallitsee toimiluvan mukaisen ammattikorkea-koulun opetus- ja tutkintokielen.

Edellä 1 momentissa mainittuja rehtorin tehtäviä ei voi siirtää yhtiökokouksen päätösvaltaan. Osakeyhtiölain 5 luvun 2 §:n 2 momenttia osakkeenomistajien oikeu-desta päättää toimitusjohtajan toimivaltaan kuuluva asia ja 6 luvun 7 §:ää asian siirtämisestä yhtiökokoukselle ei sovelleta ammattikorkeakouluosakeyhtiössä.

19 §. Tutkintolautakunta. Opintosuorituksia koske-vien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten ammattikorkea-koulussa voi olla yksi tai useampi tutkintolautakunta tai vastaava muu toimielin.

Tutkintolautakuntaan tai vastaavaan muuhun toimi-elimeen kuuluu puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla


kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Tutkintolauta-kunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilö-kohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus.

Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla yli-opettaja tai lehtori. Tutkintolautakunnan muina jäseninä on ammattikorkeakoulun opettajia ja vähintään yksi tut-kintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija.

20 §. Johtosäännöt ja määräykset. Ammattikorkeakou-lun toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään ammattikorkeakoulun johtosäännössä ja muissa vastaa-vissa ammattikorkeakoulun sisäisissä määräyksissä.

21 §. Hallintomenettely ja julkisuus. Ammattikorkea-koulun ja opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan hal-lintolakia (434/2003) julkisten hallintotehtävien osalta. Hallintolain esteellisyyssäännöksiä sovelletaan kuitenkin kaikessa ammattikorkeakoulun toiminnassa. Mainitun lain 28 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohtaa sovelletaan ammat-tikorkeakouluun sekä ammattikorkeakoulun muodosta-maan kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettuun konser-niin kuuluvaan yhteisöön vain asiassa, jossa ammattikor-keakoulun ja yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään tai jossa asian tasapuolinen käsittely sitä edellyttää.

Ammattikorkeakoulun toiminnan julkisuuteen ja am-mattikorkeakoulun opiskelijakunnan tämän lain mukai-sen toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomais-ten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään mainitun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

5 luku. Henkilöstö ja hallintokieli

22 §. Opetus ja tutkimushenkilöstö sekä kelpoisuusvaatimukset. Ammattikorkeakoulussa on yliopettajia, lehto-reita ja muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä.

Opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tarvittaessa tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

23 §. Rikosoikeudellinen virka ja vahingonkorvausvastuu. Ammattikorkeakoulun henkilöstöön ja toimieli-men jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuu-ta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta sääde-tään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

24 §. Ammattikorkeakoulun hallintokieli. Ammatti-korkeakoulun hallintokieli on sen toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli.

6 luku. Opiskelu ammattikorkeakoulussa ja

opiskelijat

25 §. Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin. Am-mattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi-daan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut:

1) lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon järjestä-misestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkin-non;

2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkin-non tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot;

3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lais-sa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka

4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maas sa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös muu kuin 1 momentis-sa tarkoitettu henkilö, jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johta-viin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaisel-ta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vaadittavan työkokemuksen tulee olla kertynyt sen lukukauden al-kuun mennessä, jolloin koulutus alkaa. Käsi- ja taide-teollisuusalalla, viestintä- ja kuvataidealalla, teatteri- ja tanssialalla sekä musiikkialalla työkokemuksen asemesta voidaan vaatia vastaavan pituinen taiteellinen toiminta. Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneelta, joka on sittemmin suorittanut korkeakou-lututkinnon, voidaan vaadittavaksi työkokemukseksi hy-väksyä myös ennen korkeakoulututkinnon suorittamista saatu työkokemus asianomaiselta alalta.

Ammatilliseen opettajankoulutukseen voidaan ottaa se, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaadi-taan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan toimeen.

Erikoistumiskoulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon taikka jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten. (19.12.2014/1173)

26 §. Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset. Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opis-kelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole ter-veydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoi-hin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos 33 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvaa-timukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuul-lisin toimin poistaa.

Opiskelijaksi ottamisen esteenä 33 §:ssä tarkoitettui-hin opintoihin on myös ammatillisesta koulutuksesta an-netun lain (630/1998) 32 §:n, ammatillisesta aikuiskou-lutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohdan, tämän lain 33 §:n tai yliopistolain (558/2009) 43 a §:n mukainen opis-keluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.

Ammattikorkeakoulun tulee antaa opiskelijaksi pyrki-ville tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaati-muksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy.

27 §. Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti. Jäljem-pänä 33 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin opiskelijaksi pyrkivän tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät tervey-dentilaansa koskevat tiedot sekä tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä.










Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten es-tämättä oikeus saada opiskelijaksi ottamisen edellyttä-mät välttämättömät tiedot opiskelijaksi pyrkivän opiske-luoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toiselta ammattikorkeakoululta, yliopistolta ja koulutuksen järjestäjältä.

28 §. (20.3.2015/257) Opiskelijavalinta. Opiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu. Opiskelijat otetaan suoritta-maan ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammatti-korkeakoulututkintoa tai erikoistumiskoulutusta.

Ammattikorkeakoulu ottaa siirto-opiskelijoita. Siirtoopiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johta-viin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitet-tävä tutkintonimike vaihtuu.

Ammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan pe-rusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan pe-rusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmu-kaisia valintaperusteita.

28 a §. (20.3.2015/257) Yhteishaku ja erillisvalinnat. Opiskelijoiden valinta ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin järjestetään korkeakoulujen yhteishaussa.

Ammattikorkeakoulu voi käyttää yhteishaun asemesta erillisvalintaa ottaessaan:

1) opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuu-den ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen ja jon-ka hakua ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa;

2) opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen;3) opiskelijoita suomen- tai ruotsinkieliseen ylempään

ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa;

4) siirto-opiskelijoita;5) opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa

suoritettujen opintojen perusteella.Yhteishaussa käytetään opiskelijavalintarekisteristä,

korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja yli-oppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä. Yhteishaun toi-mittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

28 b §. (20.3.2015/257) Opiskelupaikkojen varaaminen. Ammattikorkeakoulun on yhteishaussa varattava osa ammattikorkeakoulututkintoon johtavista opiskelu-paikoista niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulutut-kintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai ovat ottaneet opiskelupai-kan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alka-neesta koulutuksesta, mutta eivät ole suorittaneet kor-keakoulututkintoa.

Opiskelupaikkoja ei kuitenkaan tarvitse varata 1 mo-mentissa tarkoitetulla tavalla valittaessa opiskelijoita vie-raskieliseen koulutukseen tai sellaiseen rajatulle koh-deryhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erik-seen taikka koulutukseen, johon ammattikorkeakoulu valitsee niin pienen määrän opiskelijoita, että paikkojen

varaaminen asettaisi hakijat kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan.

Ammattikorkeakoulu voi varata osan opiskelupaikois-ta 1 momentissa tarkoitetuille hakijoille myös erillisva-linnoissa.

Ammattikorkeakoulun tulee turvata asianmukainen mahdollisuus päästä koulutukseen myös korkeakoulu-tutkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanotta-neille. Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelu-paikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenver-taisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. Kohtuulli-suutta arvioitaessa otetaan huomioon eri hakijaryhmiin kuuluvien osuus hakijoista, mahdollisuus siirtyä opintoi-hin muutoin kuin yhteishaun kautta sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

28 c §. (20.3.2015/257) Opiskelupaikan vastaanottaminen. Hakija saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulu-tutkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Säännös ei koske siirto-opiske-lupaikan vastaanottamista.

Opiskelijaksi hyväksytyn on ammattikorkeakoulun hyväksymisilmoituksessa mainittavan määräajan kulu-essa ilmoitettava ammattikorkeakoululle opiskelupai-kan vastaanottamisesta tai hän menettää opiskelupaik-kansa. Ammattikorkeakoulun on viipymättä merkittävä tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta opiskelijavalin-tarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietova-rannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 1 §:ssä tarkoitettuun korkeakoulujen hakurekisteriin.

29 §. (20.3.2015/257) Lukuvuosi ja lukukaudet sekä opiskelijaksi ilmoittautuminen. Ammattikorkeakoulun lu-kuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta. Kevätlukukausi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan ammattikorkeakoulun määrääminä ajanjaksoina.

Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut otta-vansa vastaan opiskelupaikan, tulee ammattikorkeakou-lun määräämällä tavalla ilmoittautua ammattikorkea-kouluun, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi. (20.3.2015/325)

Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi il-moittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä luku-vuonna:

1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipal-veluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepal-veluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;

2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai3) on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykene-

mätön aloittamaan opintojaan. (20.3.2015/325)30 §. (20.3.2015/325) Opiskeluoikeus. Opiskelijalla

on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opin-not ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä ja opetus-suunnitelmassa määräämällä tavalla.

Kokopäiväopiskelijalla on oikeus suorittaa 1 momen-tissa tarkoitetut opinnot yhtä vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Muun opiskelijan 1






momentissa tarkoitettujen opintojen enimmäisajan pe-rusteista määrätään ammattikorkeakoulun tutkintosään-nössä.

Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot saa suo-rittaa vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pi-temmässä ajassa. Osa-aikaisesti suoritettaviksi tarkoite-tut opettajankoulutus-opinnot on suoritettava kolmessa vuodessa.

Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, jo-ka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai nais-ten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mu-kaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen suorittamis-aikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lu-kukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi 29 §:n mukaisesti.

Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suoritta-misen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa.

Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on käyttänyt siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun.

30 a §. (20.3.2015/325) Opiskeluoikeuden jatkaminen. Ammattikorkeakoulu myöntää hakemuksesta opiskeli-jalle, joka ei ole suorittanut opintojaan 30 §:ssä säädetys-sä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojensa saattamiseksi loppuun. Suun-nitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opin-not ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiseksi.

Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomi-oon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opin-tosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat pää-tökset lisäajan myöntämisestä, on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Ammattikor-keakoulun tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne.

31 §. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opiskeli-jalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Ammattikorkeakoulu voi hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut järjestysmääräykset, joilla edistetään si-säistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä ammattikorkeakouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyi-syyttä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöis-sä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa ammat-tikorkeakouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa ammattikorkeakoulun omaisuuden käsit-telystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta ammattikorkea-koulun tiloissa ja alueella.

32 §. (20.3.2015/325) Opiskeluoikeuden menettäminen. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 29§:ssä säädetyllä tavalla tai joka ei ole suorittanut opintojaan 30 §:ssä sää-detyssä ajassa tai 30 a §:n mukaisessa lisäajassa, samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opinto-jen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opin-

tonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkea-koululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hake-mus voidaan tehdä osallistumatta 28 §:ssä tarkoitettuun opiskelijavalintaan.

Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoi-keuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa.

33 §. Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakastur-vallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaa-timuksia, ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoi-keuden, jos:

1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuu-den osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimi-maan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai har-joittelussa;

2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan ei-kä toimintakyvyltään täytä 26 §:n 1 momentin mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai

3) opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen 26 §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi.

Kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edel-lyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, am-mattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain (39/1889) 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1–3 tai 6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoi-tetusta rikoksesta.

Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista ammatti-korkeakoulun on selvitettävä yhdessä opiskelijan kans-sa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan tämän suostumuksella siirtää ammat-tikorkeakoulun sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.


34 §. Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijal-la on 33 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu tervey-dentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun tervey-denhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Am-mattikorkeakoulu vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten es-tämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten ammattikorkeakoulun osoittaman, ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tut-kimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toi-mintakyvystä opiskelun edellyttämien terveydentilavaa-timusten johdosta.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten es-tämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arvioinnin edel-lyttämät välttämättömät tiedot opiskelijan opiskeluoi-



keuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen pe-rusteluista toiselta ammattikorkeakoululta, yliopistolta ja koulutuksen järjestäjältä.

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnös-tä antaa 33 §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoi-keuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosre-kisteristä, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opin-toihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttä-vät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten es-tämättä oikeus saada toiselta ammattikorkeakoululta opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tie-dot vireillä olevasta 33 §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeu-den peruuttamista koskevasta käsittelystä, jos opiskelija on hakenut ammattikorkeakouluun siirto-opiskelijana.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lu-paja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoi-tamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta 33 §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevas-ta käsittelystä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätökses-tä ja sen perusteluista.

35 §. Opiskeluoikeuden palauttaminen. Se, jolta on pe-ruutettu opiskeluoikeus 33 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella, voi hakea ammattikorkeakoululta opiskelu-oikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus tulee palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa ammattikorkeakoululle terveydentilaansa koskevat lau-sunnot. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää am-mattikorkeakoulun hallitus.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten es-tämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitami-seksi välttämättömät tiedot opiskeluoikeuden palautta-mista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.

36 §. Huumausainetestaus. Ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riip-puvuus huumausaineista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, it-senäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippu-vaisena toimiminen:


2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta;3) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattu-

jen tietojen suojaa tai eheyttä; tai4) merkittävästi lisää ammattikorkeakoulun tai sen yl-

läpitäjän tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumaus-aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoite-taan ammattikorkeakoulun osoittaman laillistetun terve-

ydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausainelain 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausai-neen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laa-dittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumaus-aineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Todistus on esitettävä ammattikorkeakoulun määräämässä kohtuul-lisessa ajassa.

Jos opiskelijalta on tarkoitus vaatia tässä pykälässä tar-koitettu huumausainetestiä koskeva todistus, ammatti-korkeakoululla on oltava opiskelijahuollon toimijoiden kanssa yhteistyössä laaditut kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päih-deongelmiin puuttumiseksi.

Ammattikorkeakoulu vastaa tässä pykälässä tarkoite-tusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheu-tuvista kustannuksista.

Opiskelijalle tehtävään huumausainetestauk-seen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 §:ssä säädetään työntekijän testauksesta.

37 §. Opintosuoritusten arviointi ja opintojen hyväksilukeminen. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvostelupe-rusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säily-tettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten jul-kistamisesta.

Opiskelija saa tutkintoa tai erikoistumiskoulutusta suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukai-sesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomai-sessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suo-rittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon tai erikois-tumiskoulutukseen kuuluvia opintoja muilla samantasoi-silla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tut-kintoon tai erikoistumiskoulutukseen kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. (19.12.2014/ 1173)

38 §. Kurinpito. Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän:

1) häiritsee opetusta;2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti;3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo ammatti-

korkeakoulun järjestystä;4) kieltäytyy 36 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä

koskevan todistuksen esittämisestä; taikka5) on 36 §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyt-

tänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoi-tuksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikenty-nyt.

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäy-tymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavas-ti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa ope-tusta annetaan, taikka ammattikorkeakoulun järjestä-mästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetuk-





seen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai ammatti-korkeakoulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritse-vän käyttäytymisen vuoksi.

Jos opiskelija kieltäytyy 34 §:n 1 momentissa tarkoite-tuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkas-tuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu niihin. Jos opiskelija kieltäytyy 34 §:n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen antamisesta, häneltä voidaan pidät-tää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän antaa sen nähtäväksi.

39 §. Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa. Opiskeluoikeuden pe-ruuttamisesta päättää ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan pää-töksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeelli-nen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori ja opiskelijan mää-räaikaisesta erottamisesta ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Rehtori ja opettaja sekä harjoittelupaikan ohjaaja voi-vat 38 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen ja toimenpiteet tulee kirjata. Hallitus tekee 38 §:n 4 momentin mukaisen päätöksen.

Samalla kun opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opis-kelijan määräaikaista erottamisesta tai opiskelusta pi-dättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytän-töönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpa-non alkamisen ajankohdasta.

40 §. Arkaluonteisten tietojen käsittely. Opiskelijak-si pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 27 ja 34–36 §:n mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden pa-lauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista.

Opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 33 §:n 2 momentin mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jot-ka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta.

Ammattikorkeakoulun tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä.

Ammattikorkeakoulun on säilytettävä arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edel-lyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.


41 §. Opiskelijakunta. Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat kuulua tutkintoon johta-vassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunta

voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkea-koulun opiskelijoita. Opiskelijakunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yh-teiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyk-siään. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunnan erityisenä tehtävänä on:

1) nimetä opiskelijoiden edustajat 4 luvussa tarkoitet-tuihin ammattikorkeakoulun toimielimiin;

2) nimetä opiskelijoiden edustajat opintotukilain (65/1994) 9 §:n mukaiseen ammattikorkeakoulun opin-totukilautakuntaan; sekä

3) osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 §:ssä säädetyn opiskeluterveydenhuollon ja sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 11–14 §:ssä säädettyjen opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen.

Opiskelijakunnan tarkoituksen ja tehtävien toteutta-miseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suo-ritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita opiskelijakun-nalla on oikeus määrätä opiskelijakunnan jäsenten suo-ritettavaksi.

Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalla on itsehal-linto. Opiskelijakunnan hallintoa varten on edustajis-to ja hallitus. Opiskelijakunnan hallinnosta määrätään tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä, jotka vahvistaa rehtori. Opiskelijakunnan kielenä on ammattikorkea-koulun toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli.

Opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan, yhdistysla-kia (503/1989), jollei tästä laista muuta johdu.

Opiskelijakunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen saa hakea oikaisua päätöksen tehneeltä toimielimeltä. Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolais-sa. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa ha-kea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Opiskelijakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätök-sestä tiedon, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville.

7 luku. Ammattikorkeakoulun ohjaus ja rahoitus

42 §. Tavoitteiden asettaminen. Opetus- ja kulttuuri-ministeriö ja ammattikorkeakoulu sopivat määrävuosiksi kerrallaan ammattikorkeakoulun toiminnalle asetetta-vista koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoi-minnan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja ar-vioinnista. Ammattikorkeakoulun puolesta sopimuksen allekirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja rehtori.

Jos ammattikorkeakoulun määrällisiä tavoitteita ei saada valtakunnallisesti tai alueellisesti yhteensovitetuik-si, opetus- ja kulttuuriministeriö voi kuultuaan ammat-tikorkeakoulua yksittäisen ammattikorkeakoulun osalta päättää määrällisistä ja laadullisista tavoitteista.

Ammattikorkeakoulun mahdollisuus toteuttaa tavoit-teensa suomen tai ruotsin kielellä turvataan.




https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2004/20041224




43 §. Valtion rahoituksen määräytymisperusteet. Ope-tus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakou-luille rahoitusta tässä laissa säädettyjen tehtävien toteut-tamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa.

Edellisenä vuonna ammattikorkeakouluille osoitettua 1 momentissa tarkoitettua talousarvion määrärahaa ko-rotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta ammat-tikorkeakouluindeksin vuotuista kustannustason nou-sua vastaavasti. Ammattikorkeakouluindeksi muodostuu yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä se-kä tukkuhintaindeksistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikor-keakouluille perusrahoitusta laskennallisin perustein ot-taen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittä-mispolitiikan tavoitteiden perusteella.

Ammattikorkeakouluille korvataan arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutus-palveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus am-mattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista. Kor-vaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpää-töksen tietoihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoitusta myön-täessään asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja ra-joituksia.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun ammattikorkeakou-luindeksin laskemisesta ja kustannustason nousun huo-mioon ottamisesta sekä 3 momentissa tarkoitettujen ra-hoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautu-misesta annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Laskennallisin perustein myönnettävän ra-hoituksen perusteena olevista laskentakriteereistä sääde-tään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

43 a §. (19.12.2014/1183) Määrärahan korottaminen vuonna 2015. Siitä poiketen, mitä 43 §:n 2 momentis-sa säädetään, ammattikorkeakouluille osoitettua 43 §:n 1 momentissa tarkoitettua talousarvion määrärahaa ko-rotetaan vuonna 2015 kertaluonteisia eriä lukuun otta-matta puolella ammattikorkeakouluindeksin mukaisesta vuotuisesta kustannustason noususta.


44 §. Ammattikorkeakoulujen yhteisten menojen rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoittaa kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisiä toimintoja valtion ta-lousarvioon otetun määrärahan rajoissa.

45 §. Seuranta ja raportointi .Ammattikorkeakoulun tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle sen mää-räämät koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin, kehittä-misen, tilastoinnin ja muut seurannan ja ohjauksen edel-lyttämät tiedot ministeriön päättämällä tavalla.

46 §. Maksatus. Toiminnan rahoitus maksetaan am-mattikorkeakouluille tasasuurina erinä joka kuukauden kolmantena pankkipäivänä.

47 §. Rahoituksen maksatuksen keskeytys. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi määrätä tässä laissa tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettäväksi, jos:

1) on ilmeistä, ettei rahoituksen saaja enää järjestä ra-hoituksen perusteena olevaa toimintaa, tai rahoituksen

saaja olennaisessa määrin toimii vastoin tämän lain sään-nöksiä; tai

2) ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muut-tuneet tai ne ovat olleet virheellisiä.

48 §. Maksetun rahoituksen palauttaminen. Ammatti-korkeakoulun tulee viipymättä palauttaa sille virheelli-sesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti maksettu ra-hoitus. Ammattikorkeakoulun tulee palauttaa myös se rahoitusosuus, jota ei voida käyttää sovitun mukaisesti.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske laskennallisen perusteen mukaan myönnetyn toiminnan rahoituksen ja toteutuneiden kustannusten välistä erotusta.

49 §. Takaisinperintä. Opetus- ja kulttuuriministeri-ön on määrättävä maksettu rahoitus takaisin perittäväksi, jos ammattikorkeakoulu on:

1) jättänyt palauttamatta rahoituksen, joka 48 §:n mu-kaan on palautettava;

2) käyttänyt rahoitusta olennaisesti muuhun tarkoi-tukseen kuin se on myönnetty;

3) antanut opetus- ja kulttuuriministeriölle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan rahoituksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan; tai

4) muutoin 1–3 kohtaan verrattavalla tavalla olennai-sesti rikkonut rahoituksen käyttämistä koskevia sään-nöksiä tai rahoituspäätökseen otettuja ehtoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön on tehtävä takaisin-perintää koskeva päätös kahden vuoden kuluessa siitä, kun sen tietoon on tullut seikka, jonka nojalla rahoituk-sen maksamisen keskeyttämiseen tai lopettamiseen taik-ka rahoituksen perintään voidaan ryhtyä. Päätös takai-sinperinnästä on tehtävä kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa rahoituksen maksamisesta.

50 §. Korko ja viivästyskorko. Ammattikorkeakoulun on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle rahoituksen maksupäivästä korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään opetus- ja kulttuuriministeriön asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan.

51 §. Kuittaus. Palautettava tai takaisin perittävä mää-rä korkoineen voidaan periä siten, että se vähennetään ammattikorkeakoululle myöhemmin maksettavasta tä-män lain mukaisesta rahoituksesta.

52 §. Muutoksenhaku rahoitusta koskevaan päätökseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta koskevaan päätökseen, 47 §:n mukaiseen rahoituksen maksatuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen, 49 §:n mukaiseen takaisinperintäpäätökseen ja 51 §:n mukaiseen kuittaus-ta koskevaan päätökseen haetaan oikaisua ja muutosta noudattaen mitä valtionavustuslain (688/2001) 34 §:ssä säädetään.

53 §. Täytäntöönpano. Päätös voidaan panna täytän-töön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksen-hakuviranomainen toisin määrää. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettu 49 §:ssä tarkoitettu takaisinperintäpää-tös on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä sää-detään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa.


https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2014/20141183






8 luku. Ammattikorkeakoulun talous

54 §. Kirjanpito ja tilikausi. Kirjanpitolain mukainen tilikausi ammattikorkeakoulussa on kalenterivuosi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ammattikorkeakouluihin sovellettavista tu-loslaskelma- ja tasekaavioista.

55 §. Liiketoimintaa koskevat tiedot. Jos ammattikor-keakoulu harjoittaa liiketoimintaa muutoin kuin erik-seen kirjanpitovelvollisen yksikön muodossa, tätä lii-ketoimintaa koskevat tuloksellisuustiedot tulee esittää erikseen tuloslaskelman muodossa tilinpäätöksen liite-tiedoissa.

56 §. Tilinpäätöksen julkisuus. Ammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulukonsernin vahvistettu tilinpäätös liitetietoineen ja toimintakertomus ovat julkisia asiakir-joja.


57 §. (20.3.2015/257) Oikaisumenettely. Opiskelijaksi hakenut saa vaatia ammattikorkeakoulun toimielimeltä oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Opis-kelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi vaatia oikaisua. Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisu-vaatimuksen johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Opiskelija saa vaatia ammattikorkeakoulun määrää-mältä toimielimeltä oikaisua 32 §:n mukaisesti annet-tuun opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätök-seen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opintosuorituksensa arvosteluun tai muualla suori-tettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaami-sen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija saa pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvostelusta sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemises-ta siitä päätöksen tehneeltä. Opintosuorituksen arvoste-lua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kulues-sa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden so-veltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksiluke-mista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän ku-luessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetun oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua tutkintolautakun-nalta tai muulta siihen tehtävään määrätyltä toimielimel-tä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa.58 §. Muutoksenhaku ammattikorkeakoulun päätökseen.

Päätökseen, joka koskee 33 §:ssä tarkoitettua opiskelu-oikeuden peruuttamista tai 35 §:ssä tarkoitettua opis-keluoikeuden palauttamista, saa hakea muutosta valitta-malla opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallin-tolainkäyttölaissa säädetään. Muutoksenhausta opiske-lijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen säädetään opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetussa laissa (956/2011).

Muuhun ammattikorkeakoulun hallintoasiassa anta-maan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikor-keakoulun päätoimipaikka sijaitsee, siten kuin hallin-tolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Valitus päätöksestä, joka koskee opiskeluoikeuden pe-ruuttamista, opiskeluoikeuden palauttamista ja 38 §:ssä tarkoitettua varoitusta, määräaikaista erottamista ja opis-kelusta pidättämistä, tulee käsitellä kiireellisenä.

59 §. Opiskeluoikeuden peruuttamista ja kurinpitoa koskevan päätöksen täytäntöönpano. Opiskeluoikeuden pe-ruuttamista, opiskelijan määräaikaista erottamista ja opiskelusta pidättämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

60 §. Valituskiellot. Ammattikorkeakoulun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, jos se koskee:

1) hallituksen, rehtorin tai johtosäännössä määrätyn toimielimen tekemää ammattikorkeakoulun toimieli-men valintaa;

2) johtosääntöä tai muuta yleistä määräystä;3) opetussuunnitelmaa taikka muuta opetuksen järjes-

telyä koskevaa määräystä;4) apurahaa tai avustusta.Opintosuoritusten arvostelua ja hyväksilukemista

koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee 28 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista, 32 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden menettämistä tai 38 §:ssä tarkoitettua kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.

61 §. Valituslupa. Jollei muualla laissa toisin säädetä, hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valit-tamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää vali-tusluvan.

10 luku. Erinäiset säädökset

62 §. Laadun arviointi. Ammattikorkeakoulu vastaa järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatuta-sosta ja jatkuvasta kehittämisestä. Ammattikorkeakou-lun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulun on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestel-miensä arviointiin säännöllisesti ja julkistettava järjestä-mänsä arvioinnin tulokset.


63 §. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Valtioneuvosto hyväksyy määrävuosiksi kerrallaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, jo-ka sisältää ammattikorkeakoulujen yleiset kehittämista-voitteet. Tarkempia säännöksiä suunnitelmasta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

64 §. Ammattikorkeakoulujen yhteistyö. Ammattikor-keakoulut voivat sopia yhteisistä koulutus- ja tutkimus-yksiköistä ammattikorkeakoulujen toiminnan yhteenso-vittamiseksi tai yhteisten hankkeiden, tutkimus- ja kehi-tystyön tai muun yhteistoiminnan edistämiseksi.




Ammattikorkeakoululla voi olla lakisääteisiä tehtä-viensä hoitoa tukevia yhteisiä yksiköitä yliopistojen, tut-kimuslaitosten tai muiden julkisten taikka yksityisten yhteisöjen tai säätiöiden kanssa.

65 §. Tietojensaantioikeus. Ammattikorkeakoululla on tehtäviään hoitaessaan oikeus saada valtion ja kunnan vi-ranomaiselta koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen kannalta tarpeelliset tilastotiedot ja muut vastaavat tie-dot.

Ammattikorkeakoulun tulee pyynnöstä toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle sen määräämät koulu-tuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seuran-nan edellyttämät tiedot.

Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa:

1) ammattikorkeakoulun rehtorille ja ammattikor-keakoulun turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi;



4) harjoittelusta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä harjoittelupaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuu-den varmistamiseksi;

5) poliisille ja ammattikorkeakoulun edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämi-sestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai jos opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle.


66 §. Varautumissuunnitelmat. Ammattikorkeakoulu-jen tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapah-tuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toi-menpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häi-riötön hoitaminen myös poikkeusoloissa sekä häiriö- ja erityistilanteissa. Varautumissuunnitelmat sekä häiriö- ja erityistilanteista laaditut tilannekuvaraportit on pyyn-nöstä toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Varautumista valvoo opetus- ja kulttuuriministeriö. Jos varautumisessa havaitaan puutteita, opetus- ja kult-tuuriministeriö voi määrätä puutteiden korjaamisesta.

67 §. Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittaminen. Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteen-sovittamista ja kehittämistä varten olevasta neuvottelu-kunnasta säädetään yliopistolain 92 §:ssä.

68 §. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Tämä laki tu-lee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Tällä lailla kumotaan ammattikorkeakoululaki (351/ 2003), jäljempänä vanha ammattikorkeakoululaki.

Tämän lain 28 §:n 4 momentissa tarkoitettua mah-dollisuutta varata osa aloituspaikoista hakijoille, jotka ei-

vät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjes-telmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaan-ottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaik-kaa, sovelletaan hakijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan keväällä 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulu-tuksesta, mutta ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa.

Tämän lain 33 §:n 2 momenttia sovelletaan 31 päivän joulukuuta 2011 jälkeen opintonsa aloittaneisiin opiske-lijoihin.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevien toimi-lupien voimassaolo päättyy tämän lain tullessa voimaan.

Osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun ylläpitä-jän toimilupa siirretään tämän lain mukaiseksi osakeyh-tiön toimiluvaksi 1 päivästä tammikuuta 2015. Jos yllä-pitäjä ei ole toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle tämän lain mukaista yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta ministeriön määräämään ajankohtaan mennessä, siirret-tävä toimilupa myönnetään määräaikaisena yhtiöjärjes-tyksen ja osakassopimuksen saattamiseksi tämän lain mukaisiksi tai toistaiseksi voimassa olevassa toimiluvassa asetetaan määräaika puutteiden korjaamiseksi.

Muiden kuin osakeyhtiömuotoisten ylläpitäjien tulee hakea osakeyhtiölle myönnettävää toimilupaa ammatti-korkeakoulutoimintaan.

Valtioneuvosto voi myöntää määräaikaisen toimiluvan sellaiselle kuntayhtymälle, jolla on tämän lain voimaan tullessa vanhan ammattikorkeakoululain mukainen toi-milupa, ja jolle ei tämän lain 7 §:n mukaan myönnetä toimilupaa. Määräaikainen lupa voidaan myöntää, jos se on tarpeen ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa aloittaneiden aseman turvaamiseksi, ammattikorkeakou-lutoiminnan uudelleenjärjestämiseksi tai muusta erityi-sestä syystä. Määräaikainen toimilupa voi olla voimassa enintään 31 päivään joulukuuta 2016. Jos muu kuin osa-keyhtiömuotoinen ylläpitäjä, joka on hakenut osakeyh-tiölle myönnettävää toimilupaa, ei ole toimittanut ope-tus- ja kulttuuriministeriölle tämän lain mukaista yhtiö-järjestystä ja osakassopimusta ministeriön määräämään ajankohtaan mennessä, toimilupa myönnetään määrä-aikaisena yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen saatta-miseksi tämän lain mukaisiksi tai toistaiseksi voimassa olevassa toimiluvassa asetetaan määräaika puutteiden korjaamiseksi.

Sen estämättä, mitä muualla säädetään toimilupiin liittyvistä maksuista, toimiluvan hakijalta ei peritä mak-sua niistä tämän lain nojalla myönnettävistä toimiluvis-ta, joiden voimassaolo alkaa tämän lain tullessa voimaan.

Toimiluvan siirtämistä ja toimilupaa hakevan ammat-tikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että tämän lain mu-kainen ammattikorkeakoulu voi järjestäytyä ja aloittaa kokonaisuudessaan toimintansa tämän lain mukaisena ammattikorkeakouluna 1 päivänä tammikuuta 2015.

Sen estämättä, mitä 43 §:ssä säädetään, siirtymäkau-della 2015–2016 otetaan huomioon vuoden 2014 rahoi-tusjärjestelmän mukaisiin opiskelijamääriin ja yksikkö-hintoihin kohdistuneet rajaukset ammattikorkeakoulu-kohtaisesti laskettavilla rahoituserillä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää hakemukses-ta vuosina 2015 ja 2016 ammattikorkeakouluille rahoi-tusta arvonlisäverolain 30 §:ssä tarkoitettujen arvonlisä-verojen kattamiseen.




Opetus- ja kulttuuriministeriö korvaa hakemuksesta vuonna 2016 kertaluontoisesti ne yksikköhinnan koro-tukset, joihin ammattikorkeakouluilla on ollut oikeus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 §:n 2 momentin perusteella.

HE 26/2014, SiVM 10/2014, EV 134/2014


Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisia ammatillisia erikoistumisopintoja voidaan järjestää 31 päivään joulukuuta 2016 asti tai siihen asti, kunnes ennen mainit-tua ajankohtaa aloittaneet erikoistumisopintoja suorittavat opis-kelijat ovat saaneet nämä opintonsa suoritetuksi.

HE 241/2014, SiVM 13/2014, EV 210/2014


HE 242/2014, SiVM 12/2014, EV 198/2014

L:N 20.3.2015/257 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015. Lain 28 §:n 2 momentti sekä 30 ja 32 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.

Lain 12 §:n 2 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 alkavaan koulu-tukseen.

Lain 28 a §:n 1 ja 2 momenttia, 28 b §:n 1 ja 2 momenttia sekä 28 c §:n 1 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran otet-taessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 alkavaan koulutukseen, mihin asti sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ol-leita säännöksiä.

HE 244/2014, HE 308/2014, SiVM 22/2014, EV 312/2014

L:n 20.3.2015/279 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015.

HE 333/2014, HaVM 41/2014, EV 268/2014


Muiden kuin 30 §:n 6 momentin ja 32 §:n 2 momentin osal-ta sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa aloitta-neisiin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 243/2014, SiVM 23/2014, EV 324/2014










Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ammattikorkea-koululain (932/2014) nojalla:

1 §. Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja koulutuksen järjestäminen. Ammattikorkeakoulussa suo-ritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ammattikorkea-koulututkinto on ammattikorkeakoulun perustutkinto.

Tämän asetuksen liitteessä on luettelo ammattikor-keakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja niihin liitet-tävistä tutkintonimikkeistä.

Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää kan-sainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman ul-komaisen korkeakoulun tai suomalaisen ammattikorkea-koulun kanssa.

2 §. Opintojen rakenne. Ammattikorkeakoulututkin-toon johtaviin opintoihin kuuluu:

1) perus- ja ammattiopintoja;2) vapaasti valittavia opintoja;3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua;4) opinnäytetyö.Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin

opintoihin kuuluu:1) syventäviä ammattiopintoja;2) vapaasti valittavia opintoja;3) opinnäytetyö.Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu:1) kasvatustieteellisiä perusopintoja;2) ammattipedagogisia opintoja;3) opetusharjoittelua;4) muita opintoja.3 §. Opintojen mitoitus ja laajuus. Opintojen mitoituk-

sen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden luku-vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210, 240 tai 270 opintopistettä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä.

Tämän asetuksen liitteessä on tutkintokohtainen luet-telo tutkintoon johtavien opintojen laajuudesta.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on vähintään 30 opintopistettä.

Ammatillisten opettajankoulutusopintojen laajuus on 60 opintopistettä.

Erikoistumiskoulutusten laajuus on vähintään 30 opintopistettä. (30.12.2014/1438)

4 §. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;

2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;

3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;

4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtä-viin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

5 §. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johta vien opintojen tavoitteet. Ylempään ammattikorkeakoulu-tutkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tut-kinnon suorittaneella on:

1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreetti-set tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asian-tuntija- ja johtamistehtävissä;

2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen ase-masta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;

3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;

4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

6 §. Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteet. Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteena on, että opettajankoulutuksen suorittaneella on valmiudet:

1) ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; ja2) kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelä-

män ja ammattien kehittyminen.6 a §. (30.12.2014/1438) Erikoistumiskoulutuksen ta

voitteet ja osaamisen osoittaminen. Ammattikorkeakou-lujen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opis-kelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta:

1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijateh-tävissä ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelä-män osa-alueella;

2) saavuttaa asiantuntijuuden edellyttämän syvällisen erityisosaamisen tai monialaisen kokonaisuuden hallin-nan;

3) osaa arvioida ja kehittää erityisalansa ammatillisia käytäntöjä perustuen tutkimukseen tai taiteellisen toi-minnan menetelmiin;

4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erityisalansa asiantuntijana.

Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentissa sääde-tyssä sopimusmenettelyssä.

6 b §. (30.12.2014/1438) Erikoistumiskoulutuksesta sopiminen. Ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 mo-mentissa tarkoitetun sopimuksen syntyminen edellyt-tää, että sopimuksen sopijaosapuolet muodostavat nii-den ammattikorkeakoulujen enemmistön, jotka antavat



ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävään tut-kintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Työelämää edustavat tahot sekä se tapa, jolla työelämän edustajat ovat osallis-tuneet sopimusmenettelyyn, on kirjattava sopimukseen.

Erikoistumiskoulutusta koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen nimestä, koulutuksen laajuudesta, tavoitteista, kohderyh-mästä sekä opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta.

Ammattikorkeakoulu voi liittyä erikoistumiskoulu-tusta koskevaan sopimukseen myös sopimuksen tekemi-sen jälkeen. Alkuperäisillä sopijaosapuolilla on velvolli-suus hyväksyä sopijaosapuoliksi kaikki ne ammattikor-keakoulut, jotka antavat ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa kou-lutusta sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Sopimukseen liitytään allekirjoittamalla alkuperäinen sopimusasiakirja.

6 c §. (30.12.2014/1438) Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen. Erikoistumiskoulutusta voivat järjestää ne ammattikorkeakoulut, jotka antavat ammattikorkeakou-lututkintoon johtavaa koulutusta toimiluvan mukaisissa tutkinnoissa ja tutkintonimikkeissä sillä alalla, jolla eri-koistumiskoulutus järjestetään. Erikoistumiskoulutuk-sen järjestäminen edellyttää, että ammattikorkeakoulu on osapuolena ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 mo-mentissa tarkoitetussa sopimuksessa.

7 §. Kielitaito. Opiskelijan tulee ammattikorkeakou-lututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkis-yhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta anne-tun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulutut-kintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityk-sen kannalta on tarpeellinen; sekä

2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjal-linen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, jo-ka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusi-vistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaaditta-vasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu.

Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuk-sista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkinto-todistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä on otettava huo-mioon, mitä suomen ja ruotsin kielen taidon osoittami-sesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuk-sen (481/2003) 19 §:ssä säädetään.

8 §. Kypsyysnäyte. Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, jo-ka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäyt-teestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 7 §:n 1 momen-tissa tarkoitettua kielitaitoa.

9 §. Euroopan unionin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset. Sairaanhoitaja (AMK), kätilö (AMK) ja ra-kennusarkkitehti (AMK) –tutkintonimikkeisiin johta-van koulutuksen sekä merenkulun ammattikorkeakoulu-

tutkintoon johtavankoulutuksen tulee täyttää Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset. Meren-kulun koulutuksessa on lisäksi otettava huomioon, mi-tä merenkulkijoiden koulutuksesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta kansainvälisesti sovitaan.

10 §. Todistukset. Ammattikorkeakoulu antaa opiske-lijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodis-tuksen. Myös erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta annetaan todistus. Muulla kuin suomen tai ruotsin kie-lellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäk-si liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. (30.12.2014/1438)

Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 1 §:n 3 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen korkeakoulun kanssa, todis-tuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut korkeakoulut.

Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijal-le todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suo-rittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kan-sainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä an-netaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuis-ta opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

11 §. Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Opiskeluoikeu-den peruuttamista koskevaa ammattikorkeakoululain (932/2014) 33 §:ää sovelletaan humanistisen alan, sosi-aali- ja terveysalan, liikunnan sekä merenkulun ammatti-korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Mainit-tua säännöstä sovelletaan myös ammatillisiin opettajan-koulutusopintoihin.

12 §. Rahoitusperusteiden keskinäinen jakautuminen. Ammattikorkeakoululain 43 §:n 3 momentissa tarkoite-tusta perusrahoituksesta 97,5 prosenttia määräytyy toi-minnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteel-la (tuloksiin perustuva rahoitus) ja 2,5 prosenttia muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella.

Tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 prosenttia määräytyy koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 prosenttia tutkimus- ja kehittämistoiminnan las-kentakriteereiden perusteella.

13 §. Koulutuksen ja tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoitusperusteet. Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkea-koulututkintoihin ja suoritettuihin ammatillisiin opet-tajankoulutusopintoihin, suoritettuihin opintopisteisiin, avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin, opiskeli-japalautteeseen, kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään.





Tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella mää-räytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin, suoritettui-hin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, henki-löstön kansainväliseen liikkuvuuteen sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen.

14 §. Muihin koulutuspolitiikan ja tutkimus ja kehittämispolitiikan tavoitteisiin pohjautuva rahoitus. Muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta suunnataan ammattikorkeakoulujen strategiseen kehit-tämiseen.

15 §. Ammattikorkeakouluindeksi. Ammattikorkeakou-lulain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettua kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä ta-pahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kulutta-jahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutok-sen paino on 15 prosenttia.

Ammattikorkeakouluindeksin pisteluku on 100 vuon-na 2000. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannus-ten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi.

16 §. Kustannustason muutos. Mitoitettaessa ammatti-korkeakoulujen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otetaan huomioon valtiovarainministeriön va-rainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä rahoituksen vahvistamisvuotta edeltäneen ammattikor-keakouluindeksin mukaisen toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodel-le arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Kustan-nustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uu-simpiin käytettävissä oleviin tietoihin.

17 §. Opettajien kelpoisuusvaatimukset. Ammattikor-keakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkin-tona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 mo-mentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos hen-kilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan.

Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pää-osin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yli-opettajan tai lehtorin toimi julistetaan haettavaksi, am-mattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan 1–3 momentissa säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.

18 §. Ammatillisen opettajankoulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimukset. Yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai toh-torin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakou-lututkinto.

Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 mo-mentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos hen-kilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan.

Yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan lisäksi ammat-tikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan kelpoisuus ja vähintään kolmen vuoden opettajakoke-mus ammattikorkeakoulussa tai ammatillisessa oppilai-toksessa.

18 a §. (30.12.2014/1438) Erikoistumiskoulutuksia koskeva julkinen luettelo. Erikoistumiskoulutuksia koskevaan julkiseen luetteloon merkitään tiedot ammattikorkea-koululain 11 a §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuk-sen sopimusosapuolista, sopimuksen voimassaolosta sekä sopimuksessa sovituista erikoistumiskoulutuksen nimes-tä ja sen perusteista. Luetteloon merkittäviä perusteita ovat järjestettävän koulutuksen laajuus, tavoitteet ja koh-deryhmä. Luetteloon voidaan merkitä myös muita sopi-musta koskevia tarpeellisia tietoja. Luetteloa pitää Ope-tushallitus.

Sopimusosapuolilla on velvollisuus ilmoittaa sopi-musta koskevat tiedot julkiseen luetteloon. Vastaava vel-vollisuus ilmoittaa erikoistumiskoulutuksen tiedot lu-etteloon on myös ammattikorkeakoululla, joka järjestää erikoistumiskoulutusta omaan päätökseensä perustuen sen vuoksi, ettei kyseisellä erikoistumisalalla ole muita koulutusvastuullisia ammattikorkeakouluja.

Opetushallitus pitää sähköisesti yleisön nähtävillä tie-dostoa voimassa olevista erikoistumiskoulutuksia koske-vista sopimuksista.

19 §. Toimiluvan hakeminen. Ammattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä:

1) ammattikorkeakouluosakeyhtiön nimi ja kotipaik-ka;

2) ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakkaat;3) ammattikorkeakoulun nimi;4) ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ja toiminnalli-

set edellytykset ammattikorkeakoululain 4 §:n mukaisia tehtäviä varten;

5) ammattikorkeakouluosakeyhtiön kannattavuus, va-kavaraisuus ja maksuvalmius sekä niiden hallinta hake-musta edeltävänä vuonna, hakemusvuonna ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla;

6) haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkinto-nimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus;

7) ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet;8) paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa

on tarkoitus järjestää;9) ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä

olevat tilat sekä tukipalvelut ja niihin liittyvät strategiset suunnitelmat;

10) opiskelijapalveluiden järjestäminen;11) hallinnon järjestäminen.Toimilupahakemukseen on lisäksi liitettävä:1) selvitys osakeyhtiön merkitsemisestä rekisteriin se-

kä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakasso-pimukset;

2) viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut ti-linpäätösasiakirjat;

3) suunnitelma ammattikorkeakouluosakeyhtiön ta-louden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja muusta riskien hallinnasta.

Jos 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun selvitykseen sisältyvät tilinpäätöstietoihin perustuvat tiedot on muo-dostettu laskennallisesti, tietojen tulee olla tilintarkasta-jan varmentamat.


Jos hakijana on taho, joka ei ole toiminut taikka jonka mikään omistaja- tai taustataho ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakouluosakeyhtiönä tai ammattikorkea-koulun ylläpitäjänä, toimilupaa haettaessa on 1–3 mo-mentissa edellytetyn lisäksi selvitettävä:

1) arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä ra-hoitussuunnitelma; ja

2) ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika.Valtioneuvostolle osoitettu hakemus on toimitettava

opetus- ja kulttuuriministeriölle.20 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivä-

nä tammikuuta 2015.Ennen 1 päivää tammikuuta 2014 musiikkipedagogi

(AMK) ja muusikko (AMK) –tutkintonimikkeisiin joh-tavat opinnot aloittaneiden opiskelijoiden opintojen laa-juus on 270 opintopistettä.

Liite Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

Tutkinto ja tutkintonimike Laajuus opinto-pisteinä

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto

tulkki (AMK) 210 (1)

Bachelor of Humanities

yhteisöpedagogi (AMK) 210

Bachelor of Humanities

Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto

artenomi (AMK) 240

Bachelor of Culture and Arts

konservaattori (AMK) 240


kulttuurituottaja (AMK) 240


kuvataiteilija (AMK) 240


medianomi (AMK) 240


muotoilija (AMK) 240


musiikkipedagogi (AMK) 240


muusikko (AMK) 240


tanssinopettaja (AMK) 240


teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) 240


vestonomi (AMK) 240


Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto

tradenomi (AMK) 210

Bachelor of Business Administration

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto

insinööri (AMK) 240

Bachelor of Engineering

laboratorioanalyytikko (AMK) 210

Bachelor of Laboratory Services

rakennusarkkitehti (AMK) 240

Bachelor of Construction Architecture

rakennusmestari (AMK) 210

Bachelor of Construction Management

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto

insinööri (AMK) 270

Bachelor of Engineering

merikapteeni (AMK) 270

Bachelor of Marine Technology

Luonnonvaraalan ammattikorkeakoulututkinto

agrologi (AMK) 240

Bachelor of Natural Resources

hortonomi (AMK) 240


iktyonomi (AMK) 210


metsätalousinsinööri (AMK) 240


ympäristösuunnittelija (AMK) 240


Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto

apuvälineteknikko (AMK) 210

Bachelor of Health Care

bioanalyytikko (AMK) 210


ensihoitaja (AMK) 240


fysioterapeutti (AMK) 210


geronomi (AMK) 210

Bachelor of Social Services and Health Care


hammasteknikko (AMK) 210


jalkaterapeutti (AMK) 210


kuntoutuksen ohjaaja (AMK) 210

Bachelor of Social Services and Health Care

kätilö (AMK) 270


naprapaatti (AMK) 240


optometristi (AMK) 210


osteopaatti (AMK) 240


röntgenhoitaja (AMK) 210


sairaanhoitaja (AMK) 210 (2)


sosionomi (AMK) 210

Bachelor of Social Services

suuhygienisti (AMK) 210


terveydenhoitaja (AMK) 240


toimintaterapeutti (AMK) 210


Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto

estenomi (AMK) 210

Bachelor of Beauty and Cosmetics

Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto

liikunnanohjaaja (AMK) 210

Bachelor of Sports Studies

Matkailu ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto

restonomi (AMK) 210

Bachelor of Hospitality Management

1) Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa 240 op2) Diakonisen hoitotyön koulutuksessa 240 op

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

Tutkinto ja tutkintonimike Laajuus opinto-pisteinä

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

tulkki (ylempi AMK) 90

Master of Humanities

yhteisöpedagogi (ylempi AMK) 90

Master of Humanities

Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

artenomi (ylempi AMK) 60

Master of Culture and Arts

konservaattori (ylempi AMK) 60


kulttuurituottaja (ylempi AMK) 60


kuvataiteilija (ylempi AMK) 60


medianomi (ylempi AMK) 60


muotoilija (ylempi AMK) 60


musiikkipedagogi (ylempi AMK) 60


muusikko (ylempi AMK) 60


tanssinopettaja (ylempi AMK) 60


teatteri-ilmaisun ohjaaja (ylempi AMK) 60


vestonomi (ylempi AMK) 60


Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto

tradenomi (ylempi AMK) 90

Master of Business Administration

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

insinööri (ylempi AMK) 60

Master of Engineering

laboratorioanalyytikko (ylempi AMK) 90

Master of Laboratory Services


Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto

insinööri (ylempi AMK) 60

Master of Engineering

merikapteeni (ylempi AMK) 60

Master of Marine Technology

Luonnonvaraalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

agrologi (ylempi AMK) 60

Master of Natural Resources

hortonomi (ylempi AMK) 60


iktyonomi (ylempi AMK) 90


metsätalousinsinööri (ylempi AMK) 60


ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 60


Sosiaali ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

apuvälineteknikko (ylempi AMK) 90

Master of Health Care

bioanalyytikko (ylempi AMK) 90


ensihoitaja (ylempi AMK) 90


fysioterapeutti (ylempi AMK) 90


geronomi (ylempi AMK) 90

Master of Social Services and Health Care

hammasteknikko (ylempi AMK) 90


jalkaterapeutti (ylempi AMK) 90


kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK) 90

Master of Social Services and Health Care

kätilö (ylempi AMK) 90


naprapaatti (ylempi AMK) 90


optometristi (ylempi AMK) 90


osteopaatti (ylempi AMK) 90


röntgenhoitaja (ylempi AMK) 90


sairaanhoitaja (ylempi AMK) 90


sosionomi (ylempi AMK) 90

Master of Social Services

suuhygienisti (ylempi AMK) 90


terveydenhoitaja (ylempi AMK) 90


toimintaterapeutti (ylempi AMK) 90


Kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

estenomi (ylempi AMK) 90

Master of Beauty and Cosmetics

Liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

liikunnanohjaaja (ylempi AMK) 90

Master of Sports Studies

Matkailu ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

restonomi (ylempi AMK) 90

Master of Hospitality Management

x yliopistot 201

Yliopistolaki 24.7.2009/558



1 §. Soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön toimi-alaan, siten kuin jäljempänä säädetään. (12.8.2011/954)

Yliopistoja ovat:1) Helsingin yliopisto;2) Itä-Suomen yliopisto;3) Jyväskylän yliopisto;4) Lapin yliopisto;5) Oulun yliopisto;6) Tampereen yliopisto;7) Turun yliopisto;8) Vaasan yliopisto;9) Åbo Akademi;10) Lappeenrannan teknillinen yliopisto;11) Svenska handelshögskolan;12) Taideyliopisto;13) Aaltoyliopistona toimiva Aalto-korkeakoulusää-

tiö;14) Tampereen teknillisenä yliopistona toimiva TTY-

säätiö. (29.6.2012/414)Edellä 2 momentin 1–12 kohdassa tarkoitetut yliopis-

tot ovat julkisoikeudellisia laitoksia (julkisoikeudelliset yliopistot). Aalto-yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon (säätiöyliopistot) sovelletaan tämän lain li-säksi säätiölakia (487/2015). (24.4.2015/497)


Edellä 2 momentin 1–12 kohdassa tarkoitetut yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia (julkisoikeudelliset yliopistot). Aal-to-yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon (säätiöy-liopistot) sovelletaan tämän lain lisäksi säätiölakia (109/1930). (29.6.2012/414)

Säätiöyliopistoihin sovelletaan tämän lain säännöksiä paitsi 5, 13–22, 60, 64, 65 ja 67 §:ää, 8 ja 9 lukua sekä 88 §:ää.

2 §. Tehtävät. Yliopistojen tehtävänä on edistää va-paata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistys-tä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmis-kuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tut-kimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eet-tisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.

3 §. Itsehallinto. Yliopistoilla on itsehallinto, jolla tur-vataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. It-sehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hal-lintoon kuuluvista asioista.

Yliopistoille on varattava niitä koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.

4 §. Yliopistoyhteisöön kuuluminen. Yliopistoyhteisöön kuuluvat yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat.

5 §. Julkisoikeudellisten yliopistojen oikeuskelpoisuus. Jul-kisoikeudelliset yliopistot ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Julkisoikeudelliset yliopistot voivat tehdä sitoumuksia, saada nimiinsä oikeuksia sekä omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta. Yliopisto voi harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee sen 2 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista.

Julkisoikeudelliset yliopistot vastaavat sitoumuksis-taan omilla varoillaan sekä kantavat ja vastaavat tuomio-istuimissa.

2 luku. Tutkimus ja opetus

6 §. Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Yliopis-toissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja mää-räyksiä.

Yliopistojen opetus on julkista. Perustellusta syystä yleisön pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa.

7 §. Tutkinnot ja muu koulutus sekä tutkintorakenne. Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä kor-keakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja amma-tillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulu-tusta avoimena yliopisto-opetuksena tai muutoin erillisi-nä opintoina ja täydennyskoulutusta. (19.12.2014/1172)

Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen jälkeen. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava kou-lutus voidaan järjestää valtioneuvoston asetuksella sää-dettävillä aloilla myös siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, jos se on tarkoituksen-mukaista koulutusalaan liittyvien ammatillisten vaati-musten kannalta. Tieteellinen, taiteellinen ja ammatilli-nen jatkotutkinto suoritetaan ylemmän korkeakoulutut-kinnon tai sitä tasoltaan vastaavan koulutuksen jälkeen.

Yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopis-tossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu), säädetään tar-kemmin valtioneuvoston asetuksella. Yliopistoissa suo-ritettavien korkeakoulututkintojen asemasta korkeakou-lututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumi-sesta yliopistojen kesken säädetään opetus- ja kulttuu-riministeriön asetuksella, joka valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa. (19.12.2014/1172)

7 a §. (19.12.2014/1172) Erikoistumiskoulutukset. Yli-opistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulutut-kinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelä-


202 x yliopistot

mässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoittee-na on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloil-la, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutus-tarjontaa.

Erikoistumiskoulutusten yhteisistä tavoitteista ja vä-himmäislaajuudesta säädetään valtioneuvoston asetuk-sella. Erikoistumiskoulutuksena ei järjestetä koulutusta, jota yliopisto järjestää 5 §:n 2 momentin mukaisena lii-ketoimintana.

Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain kou-lutus, jonka perusteista on sovittu yliopistojen keskinäi-sessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana on tehtä-vä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksesta sopimisesta, sopimuksen si-sällöstä ja koulutuksen järjestämisestä annetaan tarkem-pia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pi-detään julkista luetteloa. Julkisesta luettelosta ja siihen merkittävistä tiedoista säädetään tarkemmin valtioneu-voston asetuksella.

8 §. (20.3.2015/256) Opetuksen maksuttomuus ja muuta toimintaa koskevat maksut. Korkeakoulututkintoon joh-tava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valinta-kokeet ovat opiskelijalle maksuttomia, jollei tässä laissa toisin säädetä. Opetuksen maksuttomuus ei estä yliopis-toa järjestämästä sellaista yhteis- tai kaksoistutkintoon johtavaa opetusta, johon liittyvästä omasta osuudestaan ulkomaalainen korkeakoulu perii maksun.

Opetushallitus perii muun kuin Euroopan talousalu-eeseen kuuluvan valtion tai Sveitsin koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen perusteella muuta kuin jatkotut-kintoa opiskelemaan hakevilta lukukausikohtaisen hake-muksen käsittelymaksun. Maksun suorittaminen on ha-kemuksen käsittelemisen edellytys.

Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutuk-seen hakevalta voidaan edellyttää kansainvälisen maksul-lisen testin suorittamista.

Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta yliopisto saa periä maksuja. Yliopistojen julkisoikeudel-listen suoritteiden maksuista säädetään tarkemmin val-tioneuvoston asetuksella noudattaen, mitä valtion mak-superustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellis-ten suoritteiden omakustannusarvosta. Jos opiskelijalta perittävää julkisoikeudellista maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä erä-päivästä lukien noudattaen, mitä korkolaissa (633/1982) säädetään. Maksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen pe-rimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpa-nosta annetussa laissa (706/2007).

9 §. (7.8.2015/960) Tilauskoulutus. Yliopisto voi jär-jestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johta-vaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suo-men valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suoma-lainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus).

Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talous-alueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun so-pimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rin-nastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Tilauskoulutusta ei myös-

kään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin sininen kort-ti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskel-leen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa, ei-kä edellä mainittujen perheenjäsenille. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Tilauskoulu-tukseen osallistuvaan sovelletaan tämän lain 37, 37 a, 37 b, 43 a–43 d, 45, 45 a, 45 b, 82, 83, 83 a, 84, 84 a, 85 ja 86 §:ää.

Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttä-vä sellaiseen perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopis-tolla on tutkinnonanto-oikeus. Tilauskoulutuksen järjes-täminen ei saa heikentää yliopiston antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Yliopiston on perittävä tilauskoulutuk-sen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannuk-set kattava maksu.


9 §. (12.8.2011/954) Tilauskoulutus. Yliopisto voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus).

Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan uni-onin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalai-siin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Tilauskoulutus-ta ei myöskään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjä-senille. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Tilauskoulutukseen osallistuvaan sovelletaan tämän lain 37, 37 a, 37 b, 43 a–43 d, 45, 45 a, 45 b ja 82–86 §:ää. (16.12.2011/1340)

Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä sellai-seen perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkin-nonanto-oikeus. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei saa heiken-tää yliopiston antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Yliopiston on perittävä tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheu-tuvat kustannukset kattava maksu.

10 §. Koulutusohjelman maksullisuus. Yliopisto voi pe-riä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulutut-kintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä opis-kelijalta. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että yli-opistolla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin maisteriohjelmiin osallistuvien opis-kelijoiden opiskelua.

Maksua ei voida kuitenkaan periä Euroopan talous-alueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan yhteisön lainsäädännön tai Euroopan yhtei-sön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen. Maksua ei myöskään voida periä siltä, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004) säädetty oi-keus pysyvään oleskeluun Suomessa.

Maksullisista koulutusohjelmista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. (12.8.2011/954)

11 §. Opetus ja tutkintokielet. Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieleen so-velletaan vastaavasti, mitä sen muodostaneiden yliopis-



x yliopistot 203

tojen tutkintokielestä säädetään yliopistolain (645/1997) 9 §:ssä. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kom-munalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi. (29.6.2012/414)

Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen kuin 1 mo-mentin mukaisen opetus- ja tutkintokielensä käyttämi-sestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.

12 §. (29.6.2012/414) Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden kouluttaminen. Åbo Akademi, Svenska Handels-högskolan, Helsingin yliopisto, Taideyliopisto ja Aalto-yliopisto vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henki-löitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin.

3 luku. Organisaatio

13 §. Julkisoikeudellisen yliopiston toimielimet. Julkisoi-keudellisen yliopiston toimielimiä ovat hallitus, rehtori ja yliopistokollegio. Yliopistolla voi olla myös kansleri ja muita toimielimiä sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.

14 §. Julkisoikeudellisen yliopiston hallitus. Julkisoikeu-dellisen yliopiston ylin päättävä toimielin on hallitus.

Hallituksen tehtävänä on:1) päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä

tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista;2) päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmas-

ta sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös;3) vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytös-

tä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille;4) huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan

järjestämisestä;5) hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkittä-

vät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yli-opistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa;

6) hyväksyä 48 §:n mukainen opetus- ja kulttuurimi-nisteriön kanssa tehtävä sopimus yliopiston puolesta;

7) valita rehtori tai rehtorit ja päättää heidän työnjaos-taan sekä erottaa rehtori, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy;

8) hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä jär-jestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopis-ton toimintarakenteesta;

9) tehdä opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus yli-opiston koulutusvastuun muuttamisesta;

10) päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden mää-rästä. (12.8.2011/954)

Hallituksen tehtävänä on lisäksi ottaa suoraan rehto-rin alaisuudessa toimiva johtava henkilöstö, jollei se ole siirtänyt tehtävää muulle yliopiston toimielimelle.

15 §. Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen kokoonpano. Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksessa on 7 tai 9–14 jäsentä. Yliopistokollegio päättää hallituksen jä-senten lukumäärästä.

Hallituksessa tulee olla edustettuina seuraavat yliopis-toyhteisön ryhmät:

1) yliopiston professorit;2) muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu hen-

kilöstö;3) opiskelijat.

Kustakin 2 momentissa tarkoitetusta ryhmästä voi olla jäseniä enintään puolet näistä ryhmistä valittavien jäsenten yhteenlasketusta määrästä. Yliopistokollegio päättää eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä.

Vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenistä tulee olla muita kuin 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä. Heidän tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut hallituksen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä sen mu-kaan kuin tässä laissa säädetään ja johtosäännössä mää-rätään, ja 4 momentissa tarkoitetut jäsenet valitsee yli-opistokollegio.

Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori, vara rehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituk-sen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä yliopisto-kollegion jäsen tai varajäsen.

Hallitus valitsee yhden 4 momentissa tarkoitetuista jäsenistä puheenjohtajakseen ja yhden varapuheenjoh-tajakseen.

16 §. Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen toimikausi, jäsenen eroaminen ja vapauttaminen. Yliopistokollegio päättää asetettavan julkisoikeudellisen yliopiston halli-tuksen ja sen yksittäisten jäsenten toimikauden pituu-den. Toimikausi ei saa kuitenkaan ylittää viittä vuotta.

Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään ennen toimi-kautensa päättymistä.

Hallitus voi esittää hallituksen jäsenen vapauttamista tehtävästään tämän toimikauden kuluessa, jos jäsen on tullut kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä, toi-mellaan tai laiminlyönnillään loukannut vakavasti yli-opiston etua tai jos siihen on muutoin erityisen painava syy. Päätöksen hallituksen jäsenen vapauttamisesta teh-tävästään tekee yliopistokollegio. Päätös tulee noudatet-tavaksi muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksen-hakuviranomainen toisin määrää.

17 §. Julkisoikeudellisen yliopiston rehtori. Julkisoikeu-dellisella yliopistolla on rehtori.

Rehtorin tehtävänä on:1) johtaa yliopiston toimintaa ja päättää yliopis-

toa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi;

2) vastata yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehok-kaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;

3) vastata siitä, että yliopiston kirjanpito on lain mu-kainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty;

4) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmis-telusta ja esittelystä;

5) vastata hallituksen päätösten täytäntöönpanosta, jos johtosäännössä ei toisin määrätä;

6) päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.Rehtori saa ryhtyä yliopiston tehtävät huomioon ot-

taen laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai jos hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yliopiston toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.

Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimival-taansa kuuluvan muun asian yliopiston muun toimieli-men tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtorilla on oikeus olla


204 x yliopistot

läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielin-ten kokouksissa.

Yliopistolla voi olla vararehtoreita sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.

18 §. (29.6.2012/414) Julkisoikeudellisen yliopiston rehtorin valinta. Julkisoikeudellisen yliopiston hallitus valit-see rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi. Rehto-riksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohto-rin tutkinnon ja että hänellä on rehtorin tehtävien hoita-miseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Taideyliopiston rehtorik-si valittavalta ei kuitenkaan vaadita tohtorin tutkinnon suorittamista.

19 §. Julkisoikeudellisen yliopiston edustaminen. Rehtori edustaa julkisoikeudellista yliopistoa asiassa, joka 17 §:n nojalla kuuluu hänen tehtäviinsä. Hallitus voi edustaa yliopistoa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Johtosään-nössä voidaan määrätä, että rehtorilla on myös muissa asioissa oikeus edustaa yliopistoa tai että hallitus voi an-taa oikeuden jäsenelleen tai muulle nimetylle henkilölle. Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa oikeu-den yliopiston edustamiseen.

20 §. Julkisoikeudellisen yliopiston johdon huolellisuusvelvoite. Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen ja reh-torin on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua.

21 §. Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen jäsenen ja rehtorin vastuu. Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen jäsenen ja rehtorin on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään tätä lakia tai muita säännöksiä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yliopistol-le. Korvausvastuun jakautumisesta säädetään vahingon-korvauslain (412/1974) 6 luvussa.

22 §. Julkisoikeudellisen yliopiston yliopistokollegio. Jul-kisoikeudellisessa yliopistossa on yliopistokollegio, jo-hon kuuluu enintään 50 jäsentä, joilla on henkilökoh-taiset varajäsenet.

Yliopistokollegiossa ovat edustettuina 15 §:n 2 mo-mentissa tarkoitetut yliopistoyhteisön ryhmät. Jokai-sesta ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet yliopistokollegion koko jäsenmäärästä. Johtosäännössä määrätään yliopistokollegion jäsenmäärästä, toimikau-desta ja 15 §:n 2 momentin mukaisiin ryhmiin kuulu-vien henkilöiden lukumäärästä.

Yliopistokollegio valitsee keskuudestaan puheenjoh-tajan ja varapuheenjohtajan.

Yliopistokollegion tehtävänä on:1) päättää hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen

ja sen jäsenten toimikauden pituudesta;2) valita 15 §:n 4 momentissa tarkoitetut jäsenet yli-

opiston hallitukseen;3) vahvistaa 15 §:n 2 momentissa tarkoitettujen yli-

opistoyhteisön ryhmien valinnat hallituksen jäseniksi;4) vapauttaa hallituksen jäsen tehtävästään hallituksen

esityksen perusteella;5) valita yliopiston tilintarkastajat;6) vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakerto-

mus sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä halli-tuksen jäsenille ja rehtorille;

7) päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta hal-lituksen jäsentä, rehtoria ja tilintarkastajaa vastaan;

8) päättää hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtä-västään 65 §:n 3 momentin mukaisesti.

23 §. Säätiöyliopiston toimielimet. Säätiöyliopiston toi-mielimiä ovat hallitus, rehtori ja yliopiston yhteinen mo-nijäseninen hallintoelin.

Säätiöyliopistolla voi olla myös muita toimielimiä. Nämä muut toimielimet eivät voi käyttää merkittävää päätösvaltaa.

24 §. Säätiöyliopiston hallitus. Säätiöyliopiston halli-tuksen tehtävänä on päättää yliopiston strategiasta, yli-opiston toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista. Lisäksi hallitus valitsee rehtorin johtamaan yliopiston toimintaa.

Säätiöyliopiston hallituksessa on seitsemän jäsen-tä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien. Hallituksen on monipuolisesti edustettava säätiöyliopis-ton toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden sekä yh-teiskuntaelämän ja elinkeinoelämän kotimaista ja kan-sainvälistä korkeimman tason asiantuntemusta. Halli-tuksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuu-dessa olevan yksikön johtaja eikä monijäsenisen hallin-toelimen jäsen.

Yliopiston yhteinen monijäseninen hallintoelin ni-mittää säätiöyliopiston hallituksen jäsenet säätiöyliopis-ton perustajia kuultuaan. Kolme jäsentä nimitetään hen-kilöistä, jotka perustajat, Suomen valtiota lukuun otta-matta, ovat asettaneet ehdolle siten kuin säätiön sään-nöissä määrätään. Näitä ehdokkaita tulee olla vähintään kaksinkertainen määrä täytettäviin paikkoihin nähden. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja va-rapuheenjohtajan, joiden tulee olla muita kuin 15 §:n 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.

25 §. Säätiöyliopiston rehtori. Säätiöyliopiston rehtorin tehtävänä on:

1) johtaa yliopiston toimintaa;2) vastata yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehok-

kaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;3) vastata siitä, että yliopiston kirjanpito on lain mu-

kainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty;4) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmis-

telusta ja esittelystä;5) vastata hallituksen päätösten täytäntöönpanosta,

jos johtosäännössä ei toisin määrätä;6) päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.Rehtori saa ryhtyä yliopiston tehtävät huomioon ot-

taen laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai jos hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yliopiston toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.

Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimival-taansa kuuluvan muun asian yliopiston muun toimieli-men tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielin-ten kokouksissa.

Yliopistolla voi olla vararehtoreita sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.

26 §. Säätiöyliopiston yhteinen monijäseninen hallintoelin. Säätiöyliopiston yhteisen monijäsenisen hallintoeli-men tehtävänä on, jollei se ole siirtänyt tehtävää 27 §:n 2 momentin mukaiselle toimielimelle:

1) päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuk-sista;


x yliopistot 205

2) päättää opiskelijoiden valintaperusteista; 3) päättää opetukseen ja tutkimukseen liittyvistä

muista yleisistä säännöistä;4) asettaa tarvittavat tutkinto-, arvostelu- ja oikaisu-

asioita käsittelevät lautakunnat tai muut toimielimet se-kä määrätä niiden puheenjohtajat, jäsenet ja varajäsenet; sekä

5) päättää hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pi-tuudesta.

Monijäseniseen hallintoelimeen kuuluu enintään 50 jäsentä, ja siinä ovat edustettuina ainoastaan 15 §:n 2 momentissa mainitut yliopistoyhteisön ryhmät. Jokai-sesta ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puo-let hallintoelimen koko jäsenmäärästä. Hallintoelimen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä.

Monijäsenisen hallintoelimen muista kuin 1 momen-tissa säädetyistä tehtävistä, jäsenten määrästä ja valinnas-ta on lisäksi määräyksiä yliopiston johtosäännössä.

27 §. Opetuksen, tutkimuksen sekä muiden toimintojen organisaatio ja hallinto. Tutkimuksen ja opetuksen jär-jestämistä varten yliopisto voi jakaantua tiedekuntiin tai niihin rinnastettaviin yksiköihin sen mukaan kuin yli-opiston johtosäännössä määrätään.

Tiedekunnassa tai siihen rinnastettavassa yksikössä on monijäseninen hallintoelin, jonka puheenjohtajana toimii yksikön johtaja. Hallintoelimessä tulee olla edus-tettuina 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut yliopistoyh-teisön ryhmät. Kustakin ryhmästä tulee olla jäseniä vä-hemmän kuin puolet hallintoelimen koko jäsenmäärästä. Hallintoelimen jäsenten kokonaismäärästä ja hallinto-elimen tehtävistä määrätään johtosäännössä. Hallinto-elimen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä siten kuin johtosäännössä määrätään.

Yliopistossa voi olla myös muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja yksiköitä. Yliopistoilla voi olla toisten yli-opistojen kanssa yliopistokeskuksia tai muita yhteisiä yksiköitä sekä yhteisiä yksiköitä ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten tai muiden julkisten taikka yksityisten yhteisöjen tai säätiöiden kanssa.

Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsit-telyä varten yliopistossa voi olla yksi tai useampi tutkin-tolautakunta tai vastaava muu toimielin. Tutkintolauta-kuntaan tai vastaavaan muuhun toimielimeen kuuluu puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla kaikilla on henki-lökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja hänen varajä-senensä tulee olla professori. Muista jäsenistä vähintään puolet tulee olla yliopiston opettajia ja vähintään yhden opiskelija.

28 §. Yliopiston johtosäännöt ja määräykset. Yliopiston toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään yli-opiston johtosäännössä ja muissa vastaavissa yliopiston sisäisissä määräyksissä.

29 §. Monijäsenisen hallintoelimen päätöksenteko. Mo-nijäsenisessä hallintoelimessä päätetään asiat äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Äänestet-täessä opiskelijan kurinpitoa koskevasta asiasta äänten mennessä tasan päätökseksi tulee lievempi mielipide.

Lukuun ottamatta Taideyliopistoa opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajä-senet, joilla on samantasoinen opintosuoritus taikka jot-ka on otettu professorin tehtävään. (29.6.2012/414)

Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö toimielimeen, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos kukaan ei en-simmäisellä kerralla saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saa-neen kesken. Kun valittavia tai määrättäviä toimielimeen on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalita-paa. Jos äänet menevät tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

30 §. Hallintomenettely ja julkisuus. Yliopistossa ja yli-oppilaskunnassa sovelletaan hallintolakia (434/2003) niiden hoitaessa julkista hallintotehtävää. Hallintolain esteellisyyssäännöksiä sovelletaan kuitenkin kaikessa yli-opiston toiminnassa. Mainitun lain 28 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohtaa sovelletaan yliopistoon sekä tämän lain 63 §:ssä tarkoitettuun yliopistokonserniin kuuluvaan yhtei-söön vain asiassa, jossa yliopiston ja yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään tai jossa asian tasapuolinen käsit-tely sitä edellyttää.

Yliopiston ja ylioppilaskunnan toiminnan julkisuu-teen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julki-suudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

4 luku. Henkilöstö ja hallintokieli

31 §. Yliopiston henkilöstö. Yliopistossa on professorei-ta ja muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä henki-löstöä muiden tehtävien hoitamista varten. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja valintamenettelystä määrä-tään tarkemmin johtosäännössä.

32 §. Henkilöstön palvelussuhde. Yliopiston henkilös-tön palvelussuhde on työsuhde.

Työntekijöihin ja palvelussuhteen ehtoihin sovelle-taan, mitä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään ja mitä työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitaan.

Työnantaja ei saa menetellä työsuhteessa tavalla, jo-ka voi vaarantaa 6 §:n mukaista tutkimuksen, taiteen tai opetuksen vapautta. Sen lisäksi, mitä työsopimuksen ir-tisanomisesta säädetään työsopimuslain (55/2001) 7 lu-vussa ja työsopimuksen purkamisesta mainitun lain 8 lu-vussa, yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstöön kuulu-van työntekijän työsopimusta ei saa irtisanoa tai purkaa perusteella, johon vetoaminen loukkaisi tutkimuksen, taiteen tai opetuksen vapautta.

33 §. Professorin tehtävät, valinta ja arvonimi. Profes-sorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua alal-laan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainvä-liseen yhteistyöhön.

Professorin tehtävä tulee asettaa julkisesti haettavak-si otettaessa henkilö toistaiseksi voimassa olevaan työ-suhteeseen. Professorin tehtävä voidaan täyttää kutsus-ta haettavaksi julistamatta silloin, kun tehtävään voidaan kutsua ansioitunut henkilö tai tehtävään valitaan mää-räajaksi. Tehtävään voidaan valita kutsusta vain henkilö, joka kiistatta täyttää kelpoisuusvaatimukset.

Hakijoiden ja tehtävään kutsuttavien kelpoisuudesta ja ansioista on ennen valintaa pyydettävä lausunto vähin-tään kahdelta asiantuntijalta, kun henkilö valitaan tois-





206 x yliopistot

taiseksi voimassa olevaan tai vähintään kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Asiantuntijan esteellisyy-teen sovelletaan hallintolain 27–29 §:ää. Asiantuntijoi-den valinnasta, toiminnasta ja tehtävästä määrätään tar-vittaessa johtosäännössä.

Yliopisto voi myöntää palveluksessaan olevalle henki-lölle oikeuden käyttää professorin arvonimeä.

34 §. Rikosoikeudellinen virkavastuu. Yliopiston hen-kilöstön ja toimielimen jäsenen rikosoikeudellisesta vir-kavastuusta säädetään rikoslain (39/1889) 40 luvussa.

35 §. Kielitaitovaatimukset ja yliopiston hallintokieli. Opetus- ja tutkimushenkilöstöltä sekä muulta henki-löstöltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Åbo Akademin opettajalta vaadittavasta kielitaidosta säädetään 78 §:ssä.

Yliopiston hallintokieli on suomi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin hallintokieli on kuitenkin ruotsi.

Jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.

5 luku. Opiskelijat

36 §. (20.3.2015/256) Opiskelijavalinta. Opiskeli-jat ottaa yliopisto. Opiskelija otetaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, jompaa-kumpaa näistä tutkinnoista, jatkotutkintoa tai erikoistu-miskoulutusta.

Yliopisto ottaa siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkea-koulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä tutkinnosta toi-seen.

Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Ha-kijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuulu-viin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valinta-perusteita. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaa-miseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista ra-joitetusti poiketa.

36 a §. (20.3.2015/256) Yhteishaku ja erillisvalinnat. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinta jär-jestetään korkeakoulujen yhteishakuna lukuun ottamatta valintaa jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen.

Yliopisto voi käyttää yhteishaun asemesta erillisvalin-taa ottaessaan:

1) opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuu-den yliopisto on määritellyt erikseen ja jonka hakua ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa;

2) opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen;3) opiskelijoita suomen- tai ruotsinkieliseen, pelkäs-

tään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulu-tukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vas-taavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa;

4) siirto-opiskelijoita;5) opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa

suoritettujen opintojen perusteella.Yhteishaussa käytetään opiskelijavalintarekisteristä,

korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja yli-

oppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä. Yhteishaun toi-mittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

36 b §. (20.3.2015/256) Opiskelupaikkojen varaaminen. Yliopiston on yhteishaussa varattava osa opiskelu-paikoista niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulu-tutkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkin-toon johtavaa opiskelupaikkaa tai ovat ottaneet opis-kelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä en-nen alkaneesta koulutuksesta, mutta eivät ole suoritta-neet korkeakoulututkintoa. Velvollisuus koskee valintaa alempaan ja sekä alempaan että ylempään korkeakoulu-tutkintoon johtavaan koulutukseen sekä valintaa sellai-seen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulu-tukseen, jonka yliopisto järjestää ilman siihen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa.

Opiskelupaikkoja ei kuitenkaan tarvitse varata 1 mo-mentissa tarkoitetulla tavalla valittaessa opiskelijoita vie-raskieliseen koulutukseen taikka koulutukseen, johon yliopisto valitsee niin pienen määrän opiskelijoita, että paikkojen varaaminen asettaisi hakijat kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan.

Yliopisto voi varata osan opiskelupaikoista 1 momen-tissa tarkoitetuille hakijoille myös erillisvalinnoissa.

Yliopiston tulee turvata asianmukainen mahdollisuus päästä koulutukseen myös korkeakoulututkinnon suorit-taneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille. Yliopiston tulee huolehtia siitä, että eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muo-dostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuut-toman erilaisiksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eri hakijaryhmiin kuuluvien osuus hakijois-ta, mahdollisuus siirtyä opintoihin muutoin kuin yhteis-haun kautta sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

37 §. (19.12.2014/1172) Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja erikoistumiskoulutukseen. Pel-kästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alem-paan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;

2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkin-non tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot;

3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lais-sa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka

4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopin-toihin.

Mitä 1 momentissa säädetään kelpoisuudesta korkea-koulututkintoon johtaviin opintoihin, koskee myös kel-poisuutta ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka yliopisto järjestää siten, ettei koulu-tukseen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa.

Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johta-viin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

1) soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon;


x yliopistot 207

2) soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon; taikka3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asiano-

maisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkea-kouluopintoihin.

Yliopisto voi edellyttää, että 3 momentissa tarkoitet-tuihin ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opin-toihin opiskelijaksi otettu henkilö suorittaa enintään yh-den vuoden opintoja edellyttävän määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavut-tamiseksi. Otettaessa opiskelija pelkästään oikeustieteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin 3 momentissa tarkoitettu soveltuva tutkinto on oikeusnotaarin tutkinto tai sitä vastaava ulkomainen koulutus, joka asianomai-sessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakou-luopintoihin.

Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johta-viin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon;2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkin-

non; taikka3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asiano-


Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi otta-mansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täyden-täviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

Ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; taikka2) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asiano-


Kelpoisuudesta ammatilliseen jatkotutkintoon joh-taviin opintoihin säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Erikoistumiskoulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut.

Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ot-taa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muu-toin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

37 a §. (12.8.2011/954) Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset. Hakijan terveydentilaan tai toimin-takykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kyke-nevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoit-teluun, jos 43 a §:ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.

Kun kysymys on 43 a §:ssä tarkoitetuista opinnoista, opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 32 §:n, ammatil-lisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohdan, ammattikorkeakoululain (351/2003) 25 a §:n tai tämän lain 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja tur-vallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.

Yliopiston tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy.

37 b §. (12.8.2011/954) Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti. Kun on kysymys 43 a §:ssä tarkoitetuista opinnoista, opiskelijaksi pyrkivän tulee yliopiston pyyn-nöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttä-mät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä tieto opiske-luoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä.

Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä oi-keus saada opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttä-mättömät tiedot opiskelijaksi pyrkivän opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toiselta yliopistolta, ammattikorkeakoululta ja koulutuk-sen järjestäjältä.

38 §. (20.3.2015/256) Opiskelupaikan vastaanottaminen. Hakija saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulu-tutkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Säännös ei koske siirto-opiske-lupaikan vastaanottamista.

Opiskelijaksi hyväksytyn on yliopiston hyväksymisil-moituksessa mainittavan määräajan kuluessa ilmoitetta-va yliopistolle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei opiskelijaksi hyväksytty tee ilmoitusta määräajassa, hän menettää opiskelupaikkansa. Yliopiston on viipymät-tä merkittävä tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakun-nallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekiste-ristä annetun lain 1 §:ssä tarkoitettuun korkeakoulujen hakurekisteriin.

39 §. (20.3.2015/256) Lukuvuosi ja lukukaudet sekä opiskelijaksi ilmoittautuminen. Yliopiston lukuvuosi al-kaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuu-ta. Syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta. Kevätlukukausi alkaa 1 päivänä tam-mikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opetusta an-netaan yliopiston määrääminä ajanjaksoina.

Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut otta-vansa vastaan opiskelupaikan, tulee asianomaisen yli-opiston määräämällä tavalla ilmoittautua yliopistoon, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi yliopiston määräämällä tavalla ilmoit-tauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi.

Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi il-moittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä luku-vuonna:

1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipal-veluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepal-veluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;

2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai3) on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kyvytön

aloittamaan opintojaan. (20.3.2015/324)40 §. Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen ta

voitteelliset suorittamisajat. Alemman korkeakoulutut-kinnon tavoitteellinen suorittamisaika on:

1) kuvataiteen kandidaatin tutkintoon johtavassa kou-lutuksessa kolme ja puoli lukuvuotta; ja

2) muuhun alempaan korkeakoulututkintoon johta-vassa koulutuksessa kolme lukuvuotta.

Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suo-rittamisaika on:



208 x yliopistot

1) eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa kolme lukuvuotta;

2) lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa kou-lutuksessa kolme lukuvuotta, kun koulutukseen kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja kuusi lukuvuotta, kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa;

3) hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johta-vassa koulutuksessa kaksi ja puoli lukuvuotta, kun kou-lutukseen kuuluu alempi korkeakoulututkinto, ja viisi ja puoli lukuvuotta, kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa;

4) musiikin maisterin ja psykologian maisterin tutkin-toon johtavassa koulutuksessa kaksi ja puoli lukuvuot-ta; ja

5) muuhun tutkintoon johtavassa koulutuksessa kaksi lukuvuotta.(8.4.2011/315)

Yliopiston tulee järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimi-sesti opiskellen säädetyssä tavoitteellisessa suorittamis-ajassa.

41 §. Opiskeluoikeus. Opiskelijalla on oikeus suorittaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopiston tutkintosäännössä ja opetussuunni-telmassa määräämällä tavalla.

Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlasket-tua 40 §:n mukaista tavoitteellista suorittamisaikaa pi-temmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulutut-kintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suo-rittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, jo-ka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai nais-ten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mu-kaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suoritta-misaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskeli-ja on ilmoittautunut poissa olevaksi 39 §:n mukaisesti. (20.3.2015/324)

Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suoritta-misen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa.

Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on käyttänyt siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun. Ennen lukuvuotta 2005–2006 opintonsa aloittaneiden tutkinnon suorittamisaikaan ei kuitenkaan lasketa siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mu-kaiseen opiskeluun käytettyä läsnä- ja poissaoloaikaa. (20.3.2015/256)

41 a §. (12.8.2011/954) Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiske-luympäristöön.

Yliopisto voi hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä,

opiskelun esteetöntä sujumista sekä yliopistoyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöis-sä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa yliopis-toyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tar-peellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmu-kaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa yliopiston omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta yliopiston tiloissa ja sen alueella.

42 §. Opiskeluoikeuden jatkaminen. Yliopisto myöntää hakemuksesta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opin-tojaan 41 §:ssä säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen lop-puun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattami-seksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöi-dä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle.

Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomi-oon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opin-tosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat pää-tökset lisäajan myöntämisestä, on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Yliopiston tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elä-mäntilanne.

43 §. Opiskeluoikeuden menettäminen. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 39 §:ssä säädetyllä tavalla tai suo-rittanut opintojaan 41 §:ssä säädetyssä ajassa tai 42 §:n mukaisessa lisäajassa, samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija ha-luaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hä-nen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus voidaan tehdä osallistumatta 36 §:ssä tarkoitettuun opiskelijavalintaan.

Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskelu-oikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena ole-van opiskeluoikeutensa. (20.3.2015/256)

43 a §. (12.8.2011/954) Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuut-ta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaa-timuksia, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos:

1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuu-den osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimi-maan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai har-joittelussa;

2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä 37 a §:n 1 momentin mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai

3) opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen 37 a §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi.

Kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edel-lyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, yli-opisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1–3 tai 6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta.

Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista yliopiston on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdolli-


x yliopistot 209

suus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan tämän suostumuksella siirtää yliopiston sellaiseen muu-hun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edelly-tykset hän täyttää.


43 b §. (12.8.2011/954) Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti. Jos on perusteltua aihetta epäil-lä, että opiskelijalla on 43 a §:n 1 momentin 2 kohdas-sa tarkoitettu terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suoritta-miin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämät-tömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn sel-vittämiseksi. Yliopisto vastaa määräämistään tarkastuk-sista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.

Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä oi-keus saada opiskeluoikeuden arviointia varten yliopis-ton osoittaman, ammattia itsenäisesti harjoittamaan oi-keutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydenti-lan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen pe-rusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä opis-kelun edellyttämien terveydentilavaatimusten johdosta.

Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä oi-keus saada opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijan opiskeluoikeuden pe-ruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toiselta yliopistolta, ammattikorkeakoululta ja koulutuk-sen järjestäjältä.

Opiskelijan tulee yliopiston pyynnöstä antaa 43 a §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos opis-kelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti ala-ikäisten parissa työskentelyä.

Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä oi-keus saada toiselta yliopistolta opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot vireillä olevasta 43 a §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista kos-kevasta käsittelystä, jos opiskelija on hakenut yliopistoon siirto-opiskelijana.

Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä vel-vollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta-virastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttä-mättömät tiedot vireillä olevasta 43 a §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai muuhun kou-lutukseen siirtämistä koskevasta päätöksestä ja sen pe-rusteluista.

43 c §. (12.8.2011/954) Opiskeluoikeuden palauttaminen. Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus 43 a §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella, voi hakea kyseiseltä yliopistolta opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskelu-oikeus tulee palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiske-luoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa yliopistolle terveydentilaansa koskevat lausunnot. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää yliopiston hallitus.

Yliopistolla on salassapitosäännösten estämättä vel-vollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta-

virastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttä-mättömät tiedot opiskeluoikeuden palauttamista koske-vasta päätöksestä ja sen perusteluista.

43 d §. (12.8.2011/954) Huumausainetestaus. Yliopis-to voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetes-tiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäil-lä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alai-sena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai har-joittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämä-töntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opis-kelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät eri-tyistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:


2) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattu-jen tietojen suojaa tai eheyttä; tai

3) merkittävästi lisää yliopiston tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoite-taan yliopiston osoittaman laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausainelain 3 §:n 1 mo-mentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toi-mintakykynsä on heikentynyt. Todistus on esitettävä yli-opiston määräämässä kohtuullisessa ajassa.

Jos opiskelijalta on tarkoitus vaatia tässä pykälässä tar-koitettu huumausainetestiä koskeva todistus, yliopistol-la on oltava opiskelijahuollon toimijoiden kanssa yhteis-työssä laaditut kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi.

Yliopisto vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huu-mausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Opiskelijalle tehtävään huumausainetestaukseen sovel-letaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 §:ssä säädetään työntekijän testauksesta.

44 §. Opintosuoritusten arviointi ja opintojen hyväksilukeminen. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvostelupe-rusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säily-tettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten jul-kistamisesta.

Ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Esitarkastajan, tarkastajan ja vastaväittäjän esteellisyydestä säädetään hallintolaissa.

Opiskelija saa tutkintoa tai erikoistumiskoulutus-ta suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkea-





210 x yliopistot

koulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon tai erikoistumiskoulu-tukseen kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opin-noilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon tai erikoistu-miskoulutukseen kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. (19.12.2014/1172)

45 §. (12.8.2011/954) Opiskelijan kurinpito. Opiskeli-jalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän:

1) häiritsee opetusta;2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti;3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopis-

ton järjestystä;4) kieltäytyy 43 d §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä

koskevan todistuksen esittämisestä; taikka5) on 43 d §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella

käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on hei-kentynyt.

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskeli-ja jatkaa edellä 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa yliopistosta määräajaksi, enintään yh-deksi vuodeksi.

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavas-ti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa ope-tusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuu-desta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai yliopistossa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kär-sii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeu-tuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymi-sen vuoksi.

Jos opiskelija kieltäytyy 43 b §:n 1 momentissa tar-koitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvit-taviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija kiel-täytyy 43 b §:n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekis-teriotteen antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

45 a §. (12.8.2011/954) Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa. Opiske-luoikeuden peruuttamisesta päättää yliopiston hallitus. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan pää-töksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeelli-nen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaise-mista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluk-si.

Rehtori ja opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva sekä harjoittelun ohjaaja voivat 45 §:n 3 momentissa tar-koitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen. Toi-

menpiteet tulee kirjata. Hallitus tekee 45 §:n 4 momen-tin mukaisen päätöksen.

Samalla kun opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opis-kelijan määräaikaista erottamisesta tai opiskelusta pi-dättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytän-töönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpa-non alkamisen ajankohdasta.

45 b §. (12.8.2011/954) Arkaluonteisten tietojen käsittely. Opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 37 b ja 43 b–43 d §:n mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätök-sen opiskelijavalinnasta, opiskeluoikeuden peruuttami-sesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista.

Opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 43 a §:n 2 momentin mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jot-ka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta.

Yliopiston tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä.

Yliopiston on säilytettävä arkaluonteiset tiedot eril-lään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tu-lee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttä-miselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.


46 §. Ylioppilaskunta. Yliopiston opiskelijoiden kes-kuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Yliop-pilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssitee-nä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja hen-kisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskun-nassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtä-vän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.

Ylioppilaskunnan erityisenä tehtävänä on:1) nimetä opiskelijoiden edustajat 3 luvussa tarkoitet-

tuihin yliopiston toimielimiin;2) nimetä opiskelijoiden edustajat opintotukilain

(65/1994) 9 §:n mukaiseen yliopiston opintotukilauta-kuntaan; sekä

3) osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain (1326/ 2010) 17 §:ssä ja sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 lu-vun 11–14 §:ssä säädettyjen opiskelijan perusterveyden-huoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen. (30.12.2010/ 1349)

Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskeli-joiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon joh-taviin opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita.

Ylioppilaskunnan tarkoituksen ja tehtävien toteutta-miseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suo-ritetaan ylioppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita ylioppilaskun-nalla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suo-ritettaviksi. Jäsenmaksun vahvistaa yliopiston rehtori, ja sen maksamista valvoo yliopisto.







x yliopistot 211

Helsingin yliopiston, Taideyliopiston ja Aalto-yli-opiston ylioppilaskuntien kielinä ovat suomi ja ruotsi. Åbo Akademin ja Svenska Handelshögskolanin yliop-pilaskuntien kielenä on ruotsi. Muiden ylioppilaskuntien kielenä on suomi. (29.6.2012/414)

Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttää hallitus ja edustajisto. Hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää hal-litus. Ylioppilaskunnan muista toimielimistä ja toimi-elinten valinnasta säädetään valtioneuvoston asetuksel-la. Ylioppilaskunnan hallinnosta määrätään tarkemmin edustajiston hyväksymissä säännöissä, jotka yliopiston rehtori vahvistaa.

Ylioppilaskunnan säännöissä määrätään perusteet, joilla ylioppilaskunnan jäsen voidaan vapauttaa koko-naan tai osittain jäsenmaksuvelvollisuudesta.

47 §. Osakunnat. Helsingin yliopistossa on suomen- ja ruotsinkielisiä osakuntia, jotka vastaavat määrättyjä maan alueita. Aalto-yliopistossa on ruotsinkielinen osa-kunta. Osakunnilla on itsehallinto. Osakuntien tarkoi-tuksena on tukea ja kehittää jäsentensä henkisiä harras-tuksia sekä edistää heidän sosiaalisia olojaan.

Osakunnan jäsenistä, hallinnosta, taloudenpidosta ja muusta toiminnasta sekä jäsenten velvollisuudesta suo-rittaa maksuja osakunnalle määrätään osakunnan sään-nöissä. Osakunnan säännöt vahvistaa yliopiston rehtori. Helsingin yliopiston uuden osakunnan perustamisesta ja toimivan osakunnan lakkauttamisesta päättää yliopiston rehtori kuultuaan niitä osakuntia, joiden aluetta päätös koskee. Helsingin yliopiston osakuntien jakamisesta, yh-distämisestä ja osakunta-alueiden muutoksista päättävät asianomaiset osakunnat. Päätöksen vahvistaa yliopiston rehtori.

6 luku. Yliopistojen ohjaus ja rahoitus

48 §. (12.8.2011/954) Tavoitteiden asettaminen. Ope-tus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto sopivat määrävuo-siksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista kou-lutus- ja tiedepolitiikan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seu-rannasta ja arvioinnista. Yliopiston puolesta sopimuksen allekirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja rehtori.

Jos yliopistokohtaisia tavoitteita ei saada valtakun-nallisesti tai alakohtaisesti yhteensovitetuiksi, opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoituksen turvaamiseksi yksit-täisen yliopiston osalta päättää määrällisistä ja laadulli-sista tavoitteista siltä osin kuin ne ovat yliopistolle osoi-tettavan rahoituksen perusteena.

49 §. (12.8.2011/954) Valtion rahoituksen määräytymisperusteet. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistoille rahoitusta tässä laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrä-rahan rajoissa.

Edellisenä vuonna yliopistoille osoitettua 1 momen-tissa tarkoitettua talousarvion määrärahaa korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Yliopistoindeksi muodostuu yleisestä ansiotasoindek-sistä, kuluttajahintaindeksistä sekä tukkuhintaindeksistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistoil-le perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huo-mioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden pe-rusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myös myön-tää yliopistoille tuloksellisuusrahoitusta yliopiston tulok-sellisen toiminnan perusteella.

Yliopistoille korvataan arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä niiden muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liit-tyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien ar-vonlisäverojen osuus niille aiheutuneista kustannuksista. Korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäkertymän pe-rusteella. (14.11.2014/933)

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoitusta myön-täessään asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja ra-joituksia.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun yliopistoindeksin laskemisesta ja kustannustason nousun huomioon otta-misesta sekä 3 momentissa tarkoitettujen rahoitusperus-teiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta anne-taan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Laskennallisin perustein myönnettävän rahoituksen pe-rusteena olevista laskentakriteereistä säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

49 a §. (19.12.2014/1182) Määrärahan korottaminen vuonna 2015. Siitä poiketen, mitä 49 §:n 2 momentissa säädetään, yliopistoille osoitettua 49 §:n 1 momentissa tarkoitettua talousarvion määrärahaa korotetaan vuon-na 2015 kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta puolella yliopistoindeksin mukaisesta vuotuisesta kustannustason noususta.


50 §. (12.8.2011/954) Yliopistojen yhteisten menojen rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoittaa kaikkien yliopistojen yhteisiä toimintoja valtion talous-arvioon otetun määrärahan rajoissa.

51 §. (12.8.2011/954) Seuranta ja raportointi. Yliopis-ton tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle sen määräämät koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin, ke-hittämisen, tilastoinnin ja muut seurannan ja ohjauksen edellyttämät tiedot ministeriön päättämällä tavalla.

52 §. (12.8.2011/954) Maksatus. Toiminnan rahoitus maksetaan yliopistoille tasasuurina erinä joka kuukauden kolmantena pankkipäivänä.

Edellä 49 §:n 3 momentissa tarkoitettu tulokselli-suusrahoitus maksetaan yliopistoille opetus- ja kulttuu-riministeriön päättämällä tavalla.

53 §. (12.8.2011/954) Rahoituksen maksatuksen keskeytys. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi määrätä tässä laissa tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettä-väksi, jos:

1) on ilmeistä, ettei rahoituksen saaja enää järjestä ra-hoituksen perusteena olevaa toimintaa, tai rahoituksen saaja olennaisessa määrin toimii vastoin tämän lain sään-nöksiä; tai

2) ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muut-tuneet tai ne ovat olleet virheellisiä.

212 x yliopistot

54 §. Maksetun rahoituksen palauttaminen. Yliopiston tulee viipymättä palauttaa sille virheellisesti, liikaa tai il-meisen perusteettomasti maksettu rahoitus. Yliopiston tulee palauttaa myös se rahoitusosuus, jota ei voida käyt-tää sovitun mukaisesti.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske laskennallisen perusteen mukaan myönnetyn toiminnan rahoituksen ja toteutuneiden kustannusten välistä erotusta.

55 §. (12.8.2011/954) Takaisinperintä. Opetus- ja kulttuuriministeriön on määrättävä maksettu rahoitus takaisin perittäväksi, jos yliopisto on:

1) jättänyt palauttamatta rahoituksen, joka 54 §:n mu-kaan on palautettava;

2) käyttänyt rahoitusta olennaisesti muuhun tarkoi-tukseen kuin se on myönnetty;

3) antanut opetus- ja kulttuuriministeriölle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan rahoituksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan; tai

4) muutoin 1–3 kohtaan verrattavalla tavalla olennai-sesti rikkonut rahoituksen käyttämistä koskevia sään-nöksiä tai rahoituspäätökseen otettuja ehtoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön on tehtävä takaisin-perintää koskeva päätös kahden vuoden kuluessa siitä, kun sen tietoon on tullut seikka, jonka nojalla rahoituk-sen maksamisen keskeyttämiseen tai lopettamiseen taik-ka rahoituksen perintään voidaan ryhtyä. Päätös takai-sinperinnästä on tehtävä kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa rahoituksen maksamisesta.

56 §. Korko ja viivästyskorko. Yliopiston on makset-tava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle ra-hoituksen maksupäivästä korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosentti-yksiköllä.

Jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään opetus- ja kulttuuriministeriön asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:ssa tarkoitetun korkokannan mukaan. (12.8.2011/954)

57 §. Kuittaus. Palautettava tai takaisin perittävä mää-rä korkoineen voidaan periä siten, että se vähennetään yliopistolle myöhemmin maksettavasta tämän lain mu-kaisesta rahoituksesta.

58 §. (12.8.2011/954) Muutoksenhaku rahoitusta koskevaan päätökseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoi-tusta koskevaan päätökseen, 53 §:n mukaiseen rahoituk-sen maksatuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen, 55 §:n mukaiseen takaisinperintäpäätökseen ja 57 §:n mukaiseen kuittausta koskevaan päätökseen haetaan oi-kaisua ja muutosta sen mukaan kuin valtionavustuslain (688/2001) 34 §:ssä säädetään.

59 §. Täytäntöönpano. Päätös voidaan panna täytän-töön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenha-kuviranomainen toisin määrää. Oikaisuvaatimuksen joh-dosta annettu 55 §:ssä tarkoitettu takaisinperintäpäätös voidaan panna täytäntöön verojen ja maksujen täytän-töönpanosta annetussa laissa säädetyssä järjestyksessä.

7 luku. Yliopiston talous

60 §. Julkisoikeudellisen yliopiston oma pääoma. Julkis-oikeudellisella yliopistolla on oma pääoma, joka muo-dostuu peruspääomasta, muusta omasta pääomasta ja ar-vonkorotusrahastosta.

Peruspääoma on yliopistoon pysyvästi sijoitettua pää-omaa.

Muu oma pääoma on yliopistolle sen toiminnan yli-jäämästä osoitettua pääomaa ja perustamisvaiheessa yli-opistolle luovutettua valtion omaisuutta, joka on siirretty sille muun oman pääoman ehdoin. Arvonkorotusrahas-to osoittaa suoritetun pysyvien vastaavien arvonkorotuk-sen määrän. Muu oma pääoma voidaan siirtää peruspää-omaan.

61 §. Kirjanpito. Yliopiston kirjanpitoon sovelletaan kirjanpitolakia (1336/1997). Kirjanpitolain mukainen ti-likausi yliopistossa on kuitenkin kalenterivuosi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkem-min yliopistoihin sovellettavista tuloslaskelma- ja tase-kaavoista.

62 §. Liiketoimintaa koskevat tiedot. Jos yliopisto har-joittaa liiketoimintaa muutoin kuin erikseen kirjanpito-velvollisen yksikön muodossa, tätä liiketoimintaa koske-vat tuloksellisuustiedot tulee esittää erikseen tuloslaskel-man muodossa tilinpäätöksen liitetiedoissa toiminnoit-tain.

63 §. Yliopistokonserni. Yliopistolla voi olla välittömäs-ti sen 2 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamiseen liit-tyvässä yhdessä tai useammassa kotimaisessa tai ulko-maisessa yrityksessä kirjanpitolain 1 luvun 5 ja 6 §:ssä tarkoitettu määräysvalta. Yritykset, joissa yliopistolla on määräysvalta, ovat yliopiston tytäryrityksiä. Yliopisto ja sen tytäryritykset muodostavat yliopistokonsernin.

Yliopiston konsernijohtoon kuuluvat yliopiston halli-tus ja rehtori. Konsernijohtoon voi lisäksi kuulua muuta yliopiston henkilöstöä, joka on erikseen määrätty vastaa-maan konsernijohdolle kuuluvista tehtävistä. Konserni-johto vastaa yliopistokonsernin ohjauksesta ja konserni-valvonnan järjestämisestä.

64 §. Julkisoikeudellisen yliopiston tilintarkastus. Julki-soikeudellisen yliopiston tilintarkastuksen toimittami-seen sekä tilintarkastajien asemaan ja vastuuseen sovel-letaan tilintarkastuslakia (459/2007).

Yliopistokollegio valitsee yliopistolle johtosäännössä määrätyn tarpeellisen määrän tilintarkastajia ja varati-lintarkastajia. Vähintään yhden tilintarkastajista tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista anne-tussa laissa (467/1999) tarkoitettu JHTT-tilintarkastaja tai JHTT-yhteisö ja vähintään yhden tilintarkastuslais-sa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö. Ti-lintarkastajien toimikausi jatkuu toistaiseksi. Toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän yliopistokollegion kokouksen päättyessä, jollei uutta tilintarkastajaa valit-taessa päätetä toisin.

Tilintarkastajat toimittavat yliopiston tilintarkastuk-sen ja antavat tilintarkastuskertomuksen yliopistokolle-giolle tilivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.

65 §. Julkisoikeudellisen yliopiston tilinpäätöksen hyväksyminen ja vahvistaminen sekä vastuuvapauden myöntä








x yliopistot 213

minen. Julkisoikeudellisen yliopiston hallitus laatii yli-opiston tilinpäätöksen.

Yliopistokollegio vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille tilivuotta seuraavan kesäkuun loppuun men-nessä.

Jos yliopistokollegio ei myönnä vastuuvapautta halli-tuksen jäsenelle tai rehtorille, se voi päättää vahingon-korvauskanteen nostamisesta hallituksen jäsentä tai reh-toria vastaan. Jos yliopistokollegio päättää nostaa vahin-gonkorvauskanteen hallituksen jäsentä vastaan, se voi samalla päättää hallituksen jäsenen vapauttamisesta teh-tävästään.

Hallituksen on tehtävä tilinpäätöksen antamisen yh-teydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä ta-louden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Jos tilikauden tulos on tappiollinen eikä taseessa ole edellis-ten tilikausien ylijäämää sen kattamiseen, hallituksen tu-lee tehdä suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä ta loutta korjataan.

66 §. Tilinpäätöksen julkisuus. Yliopiston ja yliopisto-konsernin vahvistettu tilinpäätös liitetietoineen ja toi-mintakertomus ovat julkisia asiakirjoja.

67 §. Kanneoikeuden vanhentuminen julkisoikeudellisessa yliopistossa. Edellä 65 §:n 3 momentin tai tilintarkas-tuslain 51 §:n nojalla ajettava muuhun kuin rangaista-vaan tekoon perustuva kanne on nostettava viiden vuo-den kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin.

8 luku. Erityissäännökset Helsingin yliopistosta

68 §. Helsingin yliopiston kansleri. Helsingin yliopis-tolla on kansleri. Helsingin yliopiston kanslerin tehtä-vänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toi-mintaa.

Helsingin yliopiston kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä Hel-singin yliopistoa koskevia asioita.

Kansleriksi valittavalta vaaditaan, että hän on toimi-nut ansiokkaasti tieteen, taiteen tai yliopistolaitoksen hy-väksi. Kanslerin nimittämisestä ja tehtävistä määrätään tarkemmin yliopiston johtosäännössä.

69 §. Helsingin yliopiston Svenska social och kommunalhögskolan. Helsingin yliopistoon kuuluu erillisenä yk-sikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan. Yk-sikössä on monijäseninen hallintoelin ja rehtori. Moni-jäseninen hallintoelin hyväksyy yksikköä koskevat joh-tosäännöt.

Yksikön, monijäsenisen hallintoelimen ja rehtorin tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuk-sella. Yksikön johtosäännössä määrätään monijäsenisen hallintoelimen ja rehtorin valitsemisesta ja toimikaudes-ta sekä yksikön muusta hallinnosta.

Yksikössä tutkintonsa suorittaneella on oikeus jatkaa opintojaan Helsingin yliopistossa valtiotieteiden maiste-rin tutkintoa varten. (21.5.2010/416)

70 §. Kansalliskirjasto. Helsingin yliopiston yhteydes-sä toimii Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto vastaa toimi-alallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, yl-läpidosta ja saatavuudesta.

Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kir-jastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjas-toille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvä-listä yhteistyötä. Kansalliskirjaston tehtävistä säädetään muutoin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttä-misestä annetussa laissa (1433/2007).

71 §. Kansalliskirjaston johtokunta. Kansalliskirjastol-la on johtokunta. Johtokunnassa on enintään 13 jäsen-tä, joille kaikille nimitetään henkilökohtaiset varajäsenet. Helsingin yliopiston hallitus nimittää johtokunnan jä-senet ja varajäsenet sekä jäsenten keskuudesta johtokun-nan puheenjohtajan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee Helsingin yli-opiston hallitukselle esityksen ministeriötä ja kirjastoja edustavista jäsenistä ja heidän varajäsenistään kirjastoja kuultuaan. Helsingin yliopiston ehdotuksesta hallitus ni-mittää johtokuntaan yhtä monta jäsentä ja heidän varajä-sentään kuin opetus- ja kulttuuriministeriön esityksessä on. Lisäksi johtokuntaan nimitetään enintään kolme jä-sentä ja heille varajäsenet opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin yliopiston yhteisen ehdotuksen perusteella. (12.8.2011/954)

Johtokunnan tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

72 §. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsingin yli-opiston yhteydessä toimii luonnontieteellinen keskus-museo. Luonnontieteellinen keskusmuseo vastaa luon-nontieteellisten kansalliskokoelmien säilyttämisestä, kartuttamisesta ja näytteillepanosta sekä näihin liittyväs-tä tutkimuksesta ja opetuksesta.

73 §. Valtiokalenteri. Helsingin yliopisto vastaa Suo-men valtiokalenterin julkaisemisesta. Yliopistolla on oi-keus saada valtion viranomaisilta valtiokalenteria varten tarvittavat tiedot maksutta.

74 §. Ruotsinkielinen opetus ja vararehtori. Helsingin yliopistossa on ruotsinkielistä opetusta varten vähintään 28 professorin tehtävää johtosäännöllä määrätyillä aloil-la. Svenska social- och kommunalhögskolanin professo-rin tehtävät eivät sisälly mainittuihin professorin tehtä-viin.

Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja yhteensovittamista varten.

Yhden vararehtorin tulee olla 1 momentissa mainit-tuun tehtävään otettu professori, jollei tällaiseen tehtä-vään otettu henkilö ole rehtorina.

75 §. (10.12.2010/1117) Helsingin yliopiston oikeudet ja omaisuus. Helsingin yliopistolla on oikeus yhden ap-teekin pitämiseen Helsingin kaupungissa. Yliopistolla on edelleen myös ne muut oikeudet, etuudet ja vapau-det sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka sillä on tämän lain voimaan tullessa.

Yliopiston 1 momentissa tarkoitettuja varoja sekä lah-joitus- ja testamenttivaroja hoidetaan erillään yliopiston muusta kirjanpidosta. Varojen hoidosta päättää hallitus.

Valtio korvaa vuosittain yliopistolle määrän, joka vas-taa yliopiston apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun


214 x yliopistot

elinkeinotulon perusteella maksettua yhteisöveroa. Val-tio korvaa lisäksi vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeestä suoritettua apteek-kimaksua.

9 luku. Erityissäännökset Åbo Akademista

76 §. Erityistehtävät. Åbo Akademin, jäljempänä aka-temia, tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutus- ja tutkimustarpeita sekä toiminnassaan ottaa huomioon maan kaksikielisyys. Akatemia vastaa ruot-sinkielisen ammatillisen opettajankoulutuksen järjestä-misestä. (28.6.2013/487)

Akatemian Vaasassa toimivat yksiköt muodostavat yhdessä yksikön, jonka yhteisiä toimintoja johtaa moni-jäseninen hallintoelin. Hallintoelimen puheenjohtajana toimii yksikön rehtori. Monijäsenisen hallintoelimen ja rehtorin tehtävistä ja valinnasta sekä hallintoelimen ko-koonpanosta määrätään yliopiston johtosäännössä.

77 §. Akatemian kansleri. Akatemialla on kansle-ri. Kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa.

Kansleriksi valittavalta vaaditaan, että hän on toimi-nut ansiokkaasti tieteen, taiteen tai yliopistolaitoksen hy-väksi. Kanslerin nimittämisestä ja tehtävistä määrätään tarkemmin akatemian johtosäännössä.

78 §. Opettajalta vaadittava kielitaito. Akatemian opettajan tehtävään vaaditaan erinomainen ruotsin kie-len suullinen ja kirjallinen taito sekä kyky ymmärtää suo-men kieltä. Akatemia päättää ruotsin ja suomen kielen taidosta, joka tällaiseen tehtävään vaaditaan ulkomaalai-selta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.

Akatemiassa on kielilautakunta, jolle 1 momentissa tarkoitettu ruotsin kielen taito voidaan osoittaa.

79 §. Opiskelijalta vaadittava kielitaito. Opiskelijak-si pääsy akatemiaan edellyttää, että hakijalla on riittävä ruotsin kielen taito opintojen harjoittamiseen tällä kie-lellä, jollei akatemia toisin päätä.

80 §. Omaisuus. Akatemialla on edelleen ne muut oi-keudet, etuudet ja vapaudet sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka sillä on tämän lain voimaan tullessa.

Akatemian 1 momentissa tarkoitettuja varoja sekä lahjoitus- ja testamenttivaroja hoidetaan erillään yliopis-ton muusta kirjanpidosta. Varojen hoidosta päättää aka-temian hallitus.

81 §. Eräitä tehtäviä koskevat säännökset. Ne profes-sorin ja apulaisprofessorin virat, jotka perustettiin akate-miaan 1 päivästä elokuuta 1981 lukien, jäävät tehtävinä akatemiaan.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, akate-mia saa hankittuaan Stiftelsen för Åbo Akademi -nimi-sen säätiön lausunnon asiasta muuttaa näiden tehtävien opetusalaa ja tehtäväpiiriä sekä muuttaa apulaisprofesso-rin tehtävän professorin tehtäväksi.


82 §. (7.8.2015/960) Oikaisumenettely. Opiskelijaksi hakenut henkilö saa vaatia oikaisua opiskelijaksi ottamis-ta koskevaan päätökseen yliopiston määräämältä toimie-limeltä 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistami-sesta siten kuin hallintolaissa säädetään. Opiskelijavalin-nan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen. Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisuvaatimuksen johdosta muuttaa kenenkään opiske-lemaan valitun vahingoksi.

Opiskelija saa vaatia yliopiston määräämältä toimie-limeltä oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koske-vaan päätökseen 14 päivän kuluessa siten kuin hallinto-laissa säädetään.

Opiskelija saa vaatia yliopiston määräämältä toimie-limeltä oikaisua väitöskirjansa, lisensiaatintutkimuksensa ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteensä sekä syventä-viin opintoihin kuuluvan tutkielmansa tai muun vastaa-van opintosuorituksensa arvosteluun 14 päivän kuluessa siten kuin hallintolaissa säädetään.

Opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua muun kuin 3 momentissa tarkoitetun opintosuorituksen-sa arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojensa tai muulla tavoin osoitetun osaamisensa hyväksilukemiseen. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä arvostelun suorittaneelle opettajalle 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut ti-laisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperustei-den soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväk-silukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä päätöksen tehneelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetun oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen saa vaatia oikaisua tutkintolautakun-nalta tai muulta siihen tehtävään määrätyltä toimielimel-tä siten kuin hallintolaissa säädetään.


82 §. Oikaisumenettely. Opiskelijaksi hakenut henkilö saa ha-kea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koske-vaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistami-sesta. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perustei-den soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oi-kaisua. Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Opiskelija voi hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelu-oikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen sekä syventäviin opintoihin kuuluvan tutkiel-man tai muun vastaavan opintosuorituksen arvosteluun tyytymä-tön opiskelija voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kulu-essa päätöksen tiedoksisaannista.

Muun kuin 3 momentissa tarkoitetun opintosuorituksen ar-vosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvostelus-ta sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemisesta

x yliopistot 215

siitä päätöksen tehneeltä. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoi-tetun oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta tai muulta siihen tehtä-vään määrätyltä toimielimeltä 14 päivän kuluessa päätöksen tie-doksisaannista.

83 §. (7.8.2015/960) Valitus opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan. Päätökseen, joka koskee 43 a §:ssä tar-koitettua opiskeluoikeuden peruuttamista tai 43 c §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden palauttamista, saa hakea muutosta valittamalla opiskelijoiden oikeusturvalauta-kuntaan 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

Muutoksenhausta opiskelijoiden oikeusturvalauta-kunnan päätökseen säädetään opiskelijoiden oikeustur-valautakunnasta annetussa laissa (956/2011).


83 §. (12.8.2011/954) Muutoksenhaku yliopiston päätökseen. Päätökseen, joka koskee 43 a §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeu-den peruuttamista tai 43 c §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden palauttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalauta-kunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja muu-toin siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Muuhun yliopiston hallintoasiassa antamaan päätökseen hae-taan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuo-miopiirissä yliopiston päätoimipaikka sijaitsee, sen mukaan kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei tässä laissa tai muualla laissa toisin säädetä. Valitus päätöksestä, joka koskee opiskeluoi-keuden peruuttamista, opiskeluoikeuden palauttamista ja 45 §:ssä tarkoitettua varoitusta, määräaikaista erottamista ja opiskelusta pidättämistä, tulee käsitellä kiireellisenä.

83 a §. (7.8.2015/960) Valitus hallintooikeuteen. Muu-hun kuin 82 ja 83 §:ssä tarkoitettuun yliopiston hallin-toasiassa antamaan päätökseen sekä oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä yliopiston päätoimipaikka sijaitsee, siten kuin hallintolainkäyttö-laissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Valitus päätöksestä, joka koskee opiskeluoikeuden pe-ruuttamista, opiskeluoikeuden palauttamista ja 45 §:ssä tarkoitettua varoitusta, määräaikaista erottamista ja opis-kelusta pidättämistä, tulee käsitellä kiireellisenä.

L:lla 960/2015 lisätty 83 a § tulee voimaan 1.1.2016.84 §. (7.8.2015/960) Valituskiellot. Yliopiston päätök-

seen ei saa hakea muutosta valittamalla, jos se koskee:1) yliopiston toimielimen valintaa;2) johtosääntöä tai muuta yleistä määräystä;3) opetussuunnitelmaa taikka muuta opetuksen järjes-

telyä koskevaa määräystä;4) 65 §:n mukaista vastuuvapauden myöntämistä tai

vahingonkorvauskanteen nostamista;5) apurahaa tai avustusta.Opintosuoritusten arvostelua ja hyväksilukemista kos-

kevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa ha-kea muutosta valittamalla.

Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee 36 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista, 43 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden menettämistä tai 45 §:ssä tarkoitettua opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.


84 §. Valituskiellot. Yliopiston päätökseen ei saa hakea muu-tosta valittamalla, jos se koskee:

1) yliopiston toimielimen valintaa;2) johtosääntöä tai muuta yleistä määräystä;3) opetussuunnitelmaa taikka muuta opetuksen järjestelyä

koskevaa määräystä;4) 65 §:n mukaista vastuuvapauden myöntämistä tai vahin-

gonkorvauskanteen nostamista;5) apurahaa tai avustusta.Päätökseen, johon saa 82 §:n mukaan hakea oikaisua, ei saa

hakea muutosta valittamalla. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta. Opintosuoritusten arvostelua ja hyväksilukemista koskevaan oi-kaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.

Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee 36 §:ssä tarkoitet-tua opiskelijaksi ottamista, 43 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden menettämistä tai 45 §:ssä tarkoitettua opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.

84 a §. (7.8.2015/960) Valitus korkeimpaan hallintooikeuteen. Jollei muualla laissa toisin säädetä, hallinto-oi-keuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

L:lla 960/2015 lisätty 84 a § tulee voimaan 1.1.2016.85 §. (12.8.2011/954) Opiskeluoikeuden peruuttamista

ja kurinpitoa koskevan päätöksen täytäntöönpano. Opis-keluoikeuden peruuttamista, opiskelijan määräaikais-ta erottamista ja opiskelusta pidättämistä koskeva pää-tös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valitukses-ta huolimatta, jollei hallinto-oikeus tai opiskelijoiden oikeus turvalautakunta toisin määrää.

86 §. (7.8.2015/960) Muutoksenhaku ylioppilaskunnan ja osakunnan päätökseen. Ylioppilaskunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hal-lintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oi-keuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Li-säksi ylioppilaskunnan jäsen saa hakea muutosta ylioppi-laskunnan toimielimen päätökseen sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa kos-kevien määräysten vastainen. Hallinto-oikeuden päätök-seen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Osakunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikai-suvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muu-tosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallin-tolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätök-seen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Ylioppilaskunnan ja osakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu ylei-sesti nähtäväksi.


216 x yliopistot

86 §. Muutoksenhaku ylioppilaskunnan ja osakunnan päätökseen. Ylioppilaskunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolain-käyttölaissa säädetään. Lisäksi ylioppilaskunnan jäsen saa hakea muutosta ylioppilaskunnan toimielimen päätökseen sillä perus-teella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilas-kuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määrä-ysten vastainen. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muu-tosta valittamalla.

Osakunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen haetaan muu-tosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyt-tölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Ylioppilaskunnan ja osakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi.


87 §. (30.12.2013/1302) Arviointi. Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toi-mintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Yliopistojen on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestel-miensä arviointiin säännöllisesti. Yliopistojen tulee jul-kistaa järjestämiensä arviointien tulokset.


88 §. Harjoittelukoulu. Yliopistoon, jossa järjestetään opettajankoulutusta, kuuluu opetusharjoittelua ja opet-tajankoulutuksen kehittämistä varten tarpeellinen määrä harjoittelukouluja, joissa voidaan järjestää perusopetus-ta ja esiopetusta sekä lukiokoulutusta. Harjoittelukoulun oppilaat eivät ole yliopistoon kuuluvia opiskelijoita.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun opetuksen järjestä-misessä ja toiminnan lopettamisessa noudatetaan, mitä muualla säädetään perusopetuksesta, esiopetuksesta ja lukiokoulutuksesta valtion oppilaitoksessa. Samoja sään-nöksiä noudatetaan päätettäessä harjoittelukoulun laa-jentamisesta käsittämään entistä useammille ikäkausille tarkoitettua opetusta ja koulutusta sekä koulun toimin-nan vastaavasta supistamisesta. Toimintaa voidaan supis-taa tai se voidaan lopettaa, kun tarve koulutuksen järjes-tämiseen vähenee tai loppuu.

Harjoittelukoulussa on yliopiston asettama toimielin, jonka jäseninä voi olla myös yliopistoon kuulumattomia jäseniä. Harjoittelukoulussa on myös johtava rehtori, jo-ka vastaa koulun toiminnasta.

Harjoittelukoulun toiminnasta ja hallinnosta määrä-tään tarkemmin yliopiston johtosäännössä.

89 §. Dosentit. Yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön sekä hyvä opetustaito.

90 §. Varautumissuunnitelmat. Yliopistojen tulee val-miussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toi-minnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoi-taminen myös poikkeusoloissa sekä häiriö- ja erityisti-lanteissa.

Varautumista valvoo opetus- ja kulttuuriministeriö. Jos varautumisessa havaitaan puutteita, opetus- ja kult-tuuriministeriö voi määrätä puutteiden korjaamisesta. (12.8.2011/954)

90 a §. (12.8.2011/954) Tietojensaantioikeus. Opiske-lijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtä-vien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa:

1) yliopiston rehtorille ja yliopiston turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi;



4) harjoittelusta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä harjoittelupaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuu-den varmistamiseksi; sekä

5) poliisille ja yliopiston edustajalle, joka on ensisijai-sessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittö-män turvallisuusuhan arvioimiseksi tai mikäli opiskeli-jan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle.


91 §. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Valtioneuvosto hyväksyy määrävuosiksi kerrallaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, jo-ka sisältää yliopistojen yleiset kehittämistavoitteet. Tar-kempia säännöksiä suunnitelmasta annetaan valtioneu-voston asetuksella.

92 §. Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittaminen. Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yh-teensovittamiseksi ja kehittämiseksi on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja asioista, joilla on olennaista merkitystä ruotsinkieliselle korkeakouluopetukselle. Neuvottelukunnan tulee erityi-sesti seurata ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen tar-vetta ottaen huomioon koulutuksen kysyntä, työmarkki-noiden vaatimukset ja alueelliset tarpeet.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut, joiden opetus- ja tutkintokieli on ruotsi, nimeävät edustajansa neuvotte-lukuntaan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan pu-heenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Neuvottelukunnan toimikaudesta, kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jon-ka neuvottelukunta hyväksyy itselleen.

92 a §. (10.12.2010/1117) ItäSuomen yliopiston apteekkiliikkeen elinkeinotulosta maksetun veron sekä apteekkimaksun korvaaminen. Valtio korvaa vuosittain Itä-Suomen yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston ap-teekkiliikkeen harjoittamisesta saadun elinkeinotulon perusteella maksettua yhteisöveroa. Valtio korvaa lisäksi vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston ap-teekkiliikkeestä suoritettua apteekkimaksua.

x yliopistot 217

93 §. Voimaantulo. Tämän lain voimaantulosta sääde-tään erikseen lailla.

Tämä laki tulee voimaan 1.1.2010 L:n 559/2009 mu-kaisesti.

HE 7/2009, SiVM 5/2009, EV 103/2009


HE 242/2014, SiVM 12/2014, EV 198/2014

L:n 20.3.2015/256 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015. Lain 36 §:n 2 momentti sekä 41 ja 43 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.

Lain 8 §:n 2 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran otet-taessa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 alkavaan koulutukseen.

Lain 36 a §:n 1 ja 2 momenttia, 36 b §:n 1 ja 2 momenttia sekä 38 §:n 1 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran otetta-essa opiskelijoita syyslukukaudella 2016 alkavaan koulutukseen,

mihin asti sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ol-leita säännöksiä.

HE 244/2014, HE 308/2014, SiVM 22/2014, EV 312/2014

L:n 20.3.2015/278 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015.

HE 333/2014, HaVM 41/2014, EV 268/2014


Ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa aloittaneisiin so-velletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 243/2014, SiVM 23/2014, EV 324/2014

L:n 24.4.2015/497 voimaantulosäännös kuuluu:Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015.

HE 166/2014, LaVM 20/2014, EV 276/2014



HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014


218 x yliopistot

Valtioneuvoston asetus yliopistoista 15.10.2009/770

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusmi-nisteriön esittelystä, säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 an-netun yliopistolain (558/2009) nojalla:

1 §. Yliopiston henkilöstöltä vaadittava suomen ja ruotsin kielen taito. Yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suo-men tai ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta. Ope-tuskielen hallitseminen voidaan osoittaa yliopiston joh-tosäännössä määrätyllä tavalla.

Yliopistoissa, joissa voidaan suorittaa tutkinto sekä suomeksi että ruotsiksi, opetus- ja tutkimustehtävää hoi-tavalta vaaditaan lisäksi, että hänellä on suomen ja ruot-sin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yliopisto voi myöntää erivapauden näistä kielitai-tovaatimuksista johtosäännössä määrätyllä tavalla.

2 § on kumottu A:lla 10.4.2014/293.2 a §. (15.9.2011/1035) Opiskeluoikeuden peruuttami

nen. Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa yliopis-tolain (558/2009) 43 a §:ää sovelletaan koulutukseen, jo-ka johtaa johonkin seuraavista yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukai-sista tutkinnoista:

1) farmaseutin tutkinto ja proviisorin tutkinto;2) hammaslääketieteen kandidaatin ja hammaslääke-

tieteen lisensiaatin tutkinto;3) lääketieteen kandidaatin ja lääketieteen lisensiaa-

tin tutkinto;4) psykologian kandidaatin ja psykologian maisterin

tutkinto;5) humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian

maisterin tutkinto logopedian alalla.Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa yliopisto-

lain 43 a §:ää sovelletaan lisäksi sosiaalityön koulutuk-seen ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (564/1994) tarkoitettuun psykoterapeuttikoulutukseen sekä yliopistojen tutkin-noista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 mo-mentin 1–5 kohdan mukaisiin opettajankoulutuksen opintoihin.

3 §. Ylioppilaskunnan taloutta koskeva toimielin. Yliop-pilaskunnan taloutta koskevia asioita voidaan käsitellä edustajiston asettamassa toimielimessä. Toimielimen jä-senistä enintään puolet voidaan valita ylioppilaskunnan ulkopuolisista, talouselämään perehtyneistä henkilöistä. Puheenjohtajan tulee kuitenkin olla ylioppilaskunnan jäsen.

4 §. Ylioppilaskunnan hallintoelinten valinta. Yliop-pilaskunnan jäsenet valitsevat edustajiston suhteellisilla vaaleilla. Ylioppilaskunnan edustajisto asettaa hallituk-sen.

Ylioppilaskunnan vaaleissa on äänioikeus yliopistoon läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilas-kunnan jäsenellä. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläi-nen äänioikeus.

Jokainen äänioikeutettu on vaalikelpoinen edustajis-ton ja hallituksen jäseneksi, jollei ylioppilaskunnan sään-nöissä erityisestä syystä toisin määrätä.

5 §. (19.4.2012/181) Rahoitusperusteiden keskinäinen jakautuminen. Yliopistolain 49 §:n 3 momentissa tarkoi-tetusta perusrahoituksesta 75 prosenttia määräytyy toi-minnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 25 prosenttia muiden koulutus- ja tiedepolitiikan ta-voitteiden perusteella.

Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden pe-rusteella määräytyvä osuus rahoituksesta jakaantuu kou-lutuksen perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutki-muksen perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta.

Muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden pe-rusteella määräytyvä osuus rahoituksesta jakaantuu strategiaperusteiseen rahoitusosuuteen, joka on 10 pro-senttia koko perusrahoituksesta, alakohtaiseen rahoitus-osuuteen, joka on 8 prosenttia koko perusrahoituksesta ja valtakunnallisten tehtävien perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 7 prosenttia koko perusrahoi-tuksesta.

6 §. (3.7.2014/525) Koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusosuudet. Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoi-tusosuus perustuu suoritettuihin tutkintoihin ja opin-topisteisiin, kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen, yli-opistosta valmistuneiden työllisten määrään ja opiskeli-japalautteeseen.

Tutkimuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin, suoritettuihin tohtorintutkintoi-hin, kilpailtuun tutkimusrahoitukseen ja tiedeyhteisön kansainvälistymiseen.

Rahoitusosuuksien laskentakriteereistä säädetään erikseen.

7 §. (3.7.2014/525) Muihin koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteisiin pohjautuvat rahoitusosuudet. Strategiape-rusteinen rahoitusosuus perustuu yliopistojen strategia-työhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen. Strategiaperusteisesta rahoitusosuu-desta sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopis-tojen välillä.

Alakohtainen rahoitusosuus perustuu seuraavien alo-jen erityistarpeisiin:

1) taiteiden koulutusala;2) luonnontieteellinen koulutusala;3) tekniikan koulutusala;4) lääketieteelliset koulutusalat:a) lääketieteellinen ala;b) hammaslääketieteen ala;c) eläinlääketieteen ala.Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää sopimuskau-

den alussa yliopistoja kuultuaan valtakunnallisten tehtä-vien perusteella määräytyvästä rahoitusosuudesta. Tähän rahoitusosuuteen kuuluvat toiminnot tai infrastruktuu-

x yliopistot 219

rit, joilla on erityistä valtakunnallista koulutus-, tutki-mus- tai sivistyspoliittista merkitystä, Kansalliskirjaston ja harjoittelukoulujen rahoitus sekä yliopistokeskusten koordinoinnin rahoitus..

8 §. Yliopistoindeksi. Yliopistolain 49 §:n 2 momen-tissa tarkoitettua kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapah-tuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhin-taindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 pro-senttia.

Yliopistoindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten pai-notus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi.

9 §. Kustannustason muutos. Mitoitettaessa yliopisto-jen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otetaan huomioon valtiovarainministeriön varainhoito-vuodelle arvioima kustannustason nousu sekä rahoituk-sen vahvistamisvuotta edeltäneen yliopistoindeksin mu-kaisen toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtio-varainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustan-nustason muutoksen erotus. Kustannustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin.

10 §. Kansalliskirjaston johtokunnan tehtävät. Kansal-liskirjaston johtokunta tekee esityksen kirjaston johto-säännöksi ja talousarvioksi Helsingin yliopistolle. Joh-tokunta vahvistaa kirjaston toiminta- ja taloussuunni-telman ja ratkaisee muut kirjaston toiminnan kannalta laajakantoiset asiat.

11 §. Svenska social och kommunalhögskolan. Svenska social- och kommunalhögskolanin, jäljempänä yksikön, tehtävänä on antaa yhteiskuntatieteiden, erityisesti julki-sen hallinnon, journalistiikan sekä sosiaalityön tieteellis-tä ja ammatillista opetusta sekä harjoittaa näiden alojen tieteellistä tutkimusta.

Yksikön monijäseninen hallintoelin tekee ehdotuksen yksikön toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä päättää yksikön talousarviosta, yksikköön otettavien opiskelijoi-den määrästä ja valintaperusteista. Yksikön rehtori ottaa yksikön henkilöstön ja opiskelijat.

12 §. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Asetuksen 8 §:n mukainen kustannustason nousu ote-taan ensimmäisen kerran huomioon määriteltäessä yli-opistojen valtion rahoitusta vuodelle 2011.


220 x yliopistot

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 19.8.2004/794

(nimike muutettu 30.12.2014/1439)

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusmi-nisteriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 anne-tun yliopistolain (645/1997) 7 §:n 3 momentin ja 9 §:n 3 momen-tin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 715/2004:

1 luku. Yleisiä säännöksiä

1 §. (30.12.2014/1439) Soveltamisala. Tässä asetuk-sessa säädetään yliopistolaissa (558/2009) tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavista alemmista ja ylemmistä kor-keakoulututkinnoista tieteellisistä ja taiteellisista jatko-tutkinnoista sekä erikoistumiskoulutuksista. Yliopistois-sa suoritettavista ammatillisista jatkotutkinnoista sääde-tään erikseen.

2 §. Koulutusala ja tutkintokohtainen koulutus vastuu. Tämän asetuksen liitteessä on luettelo koulutusaloista, tutkintojen nimistä sekä niistä yliopistoista, joissa tut-kintoja voidaan suorittaa.

3 §. (19.12.2013/1039) Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai kou-lutusohjelmana. Ylempään korkeakoulututkintoon joh-tava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen va-linta.

Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan jär-jestää kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa.

4 § on kumottu A:lla 19.12.2013/1039.5 §. Opintojen mitoitus. Opintojen mitoituksen peruste

on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyt-tämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työ-panos vastaa 60 opinto pistettä.

6 §. Kielitaito. Opiskelijan tulee alempaan tai ylem-pään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisö-jen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, jo-ka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, jo-ka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusi-

vistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaaditta-vasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

2 luku. Alempi korkeakoulututkinto

7 §. (19.12.2013/1039) Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet. Alempaan korkea-koulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai nii-hin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusoh-jelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen;

2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tie-dolliset ja taidolliset valmiudet;

3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon joh-tavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelä-mässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteis-työssä;

5) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toi-mintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

8 §. Alempaan korkeakoulututkintoon vaaditta vien opintojen laajuus. Alempaan korkeakoulututkintoon vaa-dittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opis kelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa.

Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 210 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa ja puolessa lukuvuodessa.

9 §. (19.12.2013/1039) Alemman korkeakoulututkinnon rakenne. Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua:

1) perus- ja aineopintoja;2) viestintä- ja kieliopintoja;3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia;4) muita opintoja;5) asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua.Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakolli-

nen harjoittelu.Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden

perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistet-tä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa

x yliopistot 221

vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai sii-hen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjel-man aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte.

10 §. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen. Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taik-ka koulutusohjelman perus- ja aineopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot.

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnol-le, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäyt-teen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tar-koitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

11 § on kumottu A:lla 30.12.2014/1439.

3 luku. Ylempi korkeakoulututkinto

12 §. (19.12.2013/1039) Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet. Ylempään korkea-koulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, et-tä tutkinnon suorittaneella on:

1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuu-den hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opinto-jen hyvä tuntemus;

2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten mene-telmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaa-tivaan taiteelliseen työhön;

3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaati-vissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä;

4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulu-tukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

5) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toi-mintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

13 §. (19.12.2013/1039) Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus. Ylempään korkeakoulu-tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opin-topistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 §:ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opis-kellen kahdessa lukuvuodessa.

Psykologian maisterin, musiikin maisterin ja hammas-lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opinto-jen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestet-tävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuo-dessa.

Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensi-aatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opis-kellen kolmessa lukuvuodessa.

14 §. (14.4.2011/351) Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen ja laajuus lääketieteelli

sellä ja hammaslääketieteellisellä alalla. Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla yliopisto voi järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulu-tutkintoa.

Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 360 opintopistettä, jos yliopisto jär-jestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulu-tuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkea-koulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opis-kellen kuudessa lukuvuodessa.

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaaditta-vien opintojen laajuus on 330 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan kou-lutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa kor-keakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä ja puolessa lukuvuodessa.

15 §. (19.12.2013/1039) Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne. Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua:

1) perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja;2) viestintä- ja kieliopintoja;3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia;4) muita opintoja;5) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua.Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen

lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tut-kintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviiso-rin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu.

Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 §:n 3 momen-tissa tarkoitetut vähimmäislaajuudet. Syventävien opin-tojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähin-tään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte.

16 §. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen. Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden sy-ventävät opinnot taikka koulutusohjelman syventävät opinnot sekä tutkintoon mahdollisesti kuuluva yliopis-ton valvoma harjoittelu. Opiskelijan on suoritettava myös riittävät sivuaineopinnot, jollei niitä ole suoritettu alem-paan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa.

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnol-le, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitet-tava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opin-näytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kie-len taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkea-koulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakou-lututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.

Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tar-koitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

17 §. (17.12.2009/1136) Euroopan yhteisön lainsäädännön noudattaminen. Eläinlääketieteen, hammaslää-ketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin, pro-

222 x yliopistot

viisorin tutkintoon sekä arkkitehdin tutkintoon johtavaa koulutusta sekä niiden pohjana olevaa alempaan korkea-koulututkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä on noudatettava koulutuksen vähimmäistasoa koskevaa Eu-roopan yhteisön lainsäädäntöä.

4 luku. Opettajankoulutusta koskevat säännökset

18 §. (19.12.2013/1039) Opettajankoulutuksen tavoitteet. Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on val-miudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana..

19 §. Opettajankoulutuksen opinnot. Opettajankoulu-tuksen opintoja ovat:

1) varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen am-matillisia valmiuksia antavat opinnot;

2) perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aiheko-konaisuuksien monialaiset opinnot, jotka antavat am-matillisia valmiuksia perusopetuslain (628/1998) 11 §:n mukaan perusopetuksen oppimäärään kuuluvien kaikille yhteisten aineiden opettamiseen;

3) erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot;

4) oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot;

5) opettajan pedagogiset opinnot, jotka ovat didakti-sesti painottuneita ja ohjattua harjoittelua sisältäviä kas-vatustieteellisiä opintoja ja jotka voivat suuntautua eri-tyisesti perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuk-sen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin; sekä

6) aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetetta-van aineen opinnot, jotka ovat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvan oppiaineen hallintaa edistäviä opintoja.

Edellä 1 momentin 1–5 kohdissa tarkoitetut opinnot ovat vähintään 60 opintopisteen laajuisia opintoja, joita järjestävät ne yliopistot, joilla on kasvatustieteellisen alan koulutusvastuu. Mainitun momentin 5 kohdassa tarkoi-tettu harjoittelu suoritetaan harjoittelukoulussa, muussa yliopiston hyväksymässä oppilaitoksessa tai muulla yli-opiston hyväksymällä tavalla.

Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja aineen-opettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja ovat ylemmän korkeakoulututkinnon pääai-neessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa pe-rus-, aine- ja syventävät opinnot sekä muussa oppi-aineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa pe-rus- ja aineopinnot.

20 §. Opettajankoulutuksen rakenne. Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu luokanopettajakoulutus, erityisopettajan koulutus ja opinto-ohjaajan koulutus. Osa näihin koulutuksiin kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutukses-sa, joka on maisterin tutkinnon pohjana. Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisäl-tyä lastentarhanopettajan koulutus.

Lastentarhanopettajan koulutukseen kuuluu 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut varhaiskasvatuksen tehtäviin ja

esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, luokanopettajan koulutukseen perusopetuksessa ope-tettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, erityisopettajan koulutukseen erityisopetuk-sen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja opinto-ohjaajan koulutukseen oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia an-tavat opinnot. Samassa momentissa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot kuuluvat kaikkiin edellä lueteltui-hin koulutuksiin lastentarhanopettajan koulutusta lu-kuun ottamatta.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja opettajankoulutuk-sen opintoja voidaan sisällyttää kasvatustieteen kandi-daatin ja maisterin tutkintojen lisäksi muuhun soveltu-vaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon tai niitä voidaan suorittaa myös erillisinä tutkinnon suorit-tamisen jälkeen.

Ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan kou-lutukseen voi sisältyä aineenopettajan koulutus, johon kuuluvat 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut yhden tai kah-den opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedago-giset opinnot. Opintoja voidaan suorittaa sekä tutkin-toon kuuluvina että erillisinä. Osa aineenopettajan kou-lutukseen kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa alem-paan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on ylemmän korkeakoulututkinnon pohjana.

4 a luku. (30.12.2014/1439) Erikoistumiskoulutus

20 a §. (30.12.2014/1439) Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet ja osaamisen osoittaminen. Yliopistojen erikoistu-miskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutus-taustansa ja työkokemuksensa pohjalta:

1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävis-sä yliopistolain 7 a §:n 3 momentin mukaisessa sopimus-menettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella;

2) hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellis-ammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimin-taympäristöön;

3) pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvi-oimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä;

4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana.

Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään yliopistolain 7 a §:n 3 momentissa säädetyssä sopimus-menettelyssä.

20 b §. (30.12.2014/1439) Erikoistumiskoulutuksen laajuus. Erikoistumiskoulutukset ovat vähintään 30 opintopisteen laajuisia.

20 c §. (30.12.2014/1439) Erikoistumiskoulutuksesta sopiminen. Yliopistolain 7 a §:n 3 momentissa tarkoite-tun sopimuksen syntyminen edellyttää, että sopimuksen sopijaosapuolet muodostavat niiden yliopistojen enem-mistön, joilla on tämän asetuksen liitteessä säädetty kou-lutusvastuu sillä koulutusalalla, jolla erikoistumiskoulu-tus järjestetään. Musiikkikasvatuksen osalta sopijaosa-puolet muodostavat kuitenkin niiden yliopistojen enem-mistön, joilla on tässä asetuksessa tai yliopistolain 7 §:n 3

x yliopistot 223

momentin nojalla annetussa opetus- ja kulttuuriministe-riön asetuksessa säädetty koulutusvastuu musiikkikasva-tuksessa. Työelämää edustavat tahot sekä tapa, jolla työ-elämän edustajat ovat osallistuneet sopimusmenettelyyn, on kirjattava sopimukseen.

Erikoistumiskoulutusta koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen nimestä, laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä sekä opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta.

Yliopisto voi liittyä erikoistumiskoulutusta koskevaan sopimukseen myös sopimuksen tekemisen jälkeen. Al-kuperäisillä sopijaosapuolilla on velvollisuus hyväksyä sopijaosapuoliksi kaikki ne yliopistot, joilla on tässä ase-tuksessa sekä yliopistolain 7 §:n 3 momentin nojalla an-netussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa sää-detty koulutusvastuu sillä alalla, jolla erikoistumiskoulu-tus järjestetään. Sopimukseen liitytään allekirjoittamalla alkuperäinen sopimusasiakirja.

20 d §. (30.12.2014/1439) Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen. Yliopistot voivat järjestää erikoistumis-koulutusta koulutusvastuidensa mukaan. Erikoistumis-koulutuksen järjestäminen edellyttää, että yliopisto on osapuolena 20 c §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa.

20 e §. (30.12.2014/1439) Erikoistumiskoulutuksia koskeva julkinen luettelo. Erikoistumiskoulutuksia koske-vaan julkiseen luetteloon merkitään tiedot yliopistolain 7 a §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen sopimusosa-puolista, sopimuksen voimassaolosta sekä sopimuksessa sovituista erikoistumiskoulutuksen nimestä ja erikoistu-miskoulutuksen perusteista. Luetteloon merkittäviä pe-rusteita ovat järjestettävän koulutuksen laajuus, tavoit-teet ja kohderyhmä. Luetteloon voidaan merkitä myös muita sopimusta koskevia tarpeellisia tietoja. Luetteloa pitää Opetushallitus.

Sopimusosapuolilla on velvollisuus ilmoittaa sopi-musta koskevat tiedot julkiseen luetteloon. Vastaava vel-vollisuus ilmoittaa erikoistumiskoulutuksen tiedot luet-teloon on myös yliopistolla, joka järjestää erikoistumis-koulutusta omaan päätökseensä perustuen sen vuoksi, ettei kyseisellä erikoistumisalalla ole muita koulutusvas-tuullisia yliopistoja.

Opetushallitus pitää sähköisesti yleisön nähtävillä tie-dostoa voimassa olevista erikoistumiskoulutuksia koske-vista sopimuksista.

5 luku. Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus

21 §. (19.12.2013/1039) Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet. Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on:

1) perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen;

2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriitti-sesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;

3) perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehityk-seen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin;

4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutki-musalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen;

5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yh-teistyössä.

Taiteiden tohtorin tutkintoon johtavan jatkokoulu-tuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita.

Taiteiden koulutusalalla muihin kuin 2 momentin mukaiseen tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen ta-voitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoittei-den ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita.

22 §. (19.12.2013/1039) Tohtorin tutkinnon suorittaminen. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulu-tukseen otetun opiskelijan tulee:

1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot;2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajat-

telua; sekä3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai an-

taa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidon-näytteet.

23 §. Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen. Jatkokou-lutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tut-kinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkin-toon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen.

Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintut-kimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.

Musiikin alalla ja teatteri- ja tanssialalla lisen siaatin tutkintoon voi kuulua lisensiaatintutkimuksen sijasta myös julkiset opin- ja taidonnäytteet.

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmako-konaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkais-taviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yh-teenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttä-vä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

24 § on kumottu A:lla 30.12.2014/1439.


25 § on kumottu VNA:lla 17.12.2009/1136.26 §. (30.12.2014/1439) Todistukset. Yliopisto antaa

opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylem-mästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi:

1) tutkintonimike ja koulutusala;2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonai-

suus taikka koulutusohjelma;3) tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskou-

lutus;4) tutkinnon keskeinen sisältö;

224 x yliopistot

5) opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkit-täessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtio-neuvoston asetuksen (481/2003) 19 §.

Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnos-ta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1—4 kohdassa säädetään.

Yliopistolain 11 §:n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnos-ta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkinto-todistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruot-sinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike.

Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 3 §:n 2 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa, todistuk-sesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset se-kä tutkinnon myöntäneet muut yliopistot.

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan erikoistumiskoulutuksesta todistuksen. Todistuksesta tulee käydä ilmi erikoistumiskoulutuksen nimi ja koulu-tuksen keskeinen sisältö.

Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopis-tossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai to-distukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoite-tun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopis-tosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä nii-den tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tä-män suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Jos tutkintoon sisältyy 19 §:ssä tarkoitettuja opetta-jankoulutuksen opintoja, tutkintotodistukseen merki-tään opintojen tuottama opetustoimen henkilöstön kel-poisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus.

Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 §:ssä tarkoitet-tuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opinto-suoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuus-vaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankki-neensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Yli-opisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja.

27 §. (19.12.2013/1039) Oppiarvot. Yliopisto voi oi-keuttaa:

1) kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään ekonomin arvoa;

2) maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään agronomin tai metsänhoitajan arvoa;

3) kumotun kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen (367/1993) mukaisen kuvataiteen tutkinnon suorittaneen käyttä-mään kuvataiteen kandidaatin arvoa ja mainitun asetuk-sen mukaisen Kuvataideakatemian loppututkinnon suo-rittaneen käyttämään kuvataiteen maisterin arvoa;

4) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja mää-räysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän kor-

keakoulututkinnon suorittaneen käyttämään maisterin arvoa;

5) alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon me-teorologia pääaineena suorittaneen tai aikaisemmin voi-massa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kan-didaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon me-teorologia pääaineena suorittaneen käyttämään meteo-rologin arvoa.

28 §. Koulutuksen ja tutkintojen kehittäminen. Yliopis-ton tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkinto-ja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityi-sesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tulok-sellisuuteen.



Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1) eläinlääketieteellisistä tutkinnoista 21 päivänä huh-tikuuta 1978 annettu asetus (298/1978);

2) farmasian tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (246/1994);

3) filosofian tohtorin tutkinnosta 25 päivänä lokakuu-ta 1991 annettu asetus (1279/1991);

4) hammaslääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä maaliskuuta 1976 annettu asetus (290/1976)

5) humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 18 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (221/1994);

6) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajan-koulutuksesta 21 päivänä huhtikuuta 1995 annettu ase-tus (576/1995);

7) kauppatieteellisistä tutkinnoista 31 päivänä tammi-kuuta 1995 annettu asetus (139/1995);

8) Kuvataideakatemian tutkinnoista 25 päivänä huh-tikuuta 1997 annettu asetus (381/1997);

9) liikuntatieteellisistä tutkinnoista 22 päivänä huhti-kuuta 1994 annettu asetus (327/1994);

10) lääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä syys-kuuta 1975 annettu asetus (762/1975);

11) maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista 17 päi-vänä helmikuuta 1995 annettu asetus (214/1995);

12) oikeustieteellisistä tutkinnoista 12 päivänä helmi-kuuta 1996 annettu asetus (86/1996);

13) psykologian tutkinnoista 3 päivänä toukokuuta 1996 annettu asetus (318/1996);

14) Sibelius-Akatemian tutkinnoista 3 päivänä hel-mikuuta 1995 annettu asetus (148/1995);

15) taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista 3 päivänä kesäkuuta 1994 annettu asetus (440/1994);

16) teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (216/1995);

17) teknistieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmi-kuuta 1995 annettu asetus (215/1995);

18) teologisista tutkinnoista 7 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (517/1995);

x yliopistot 225

AYO Aalto-yliopisto

HY Helsingin yliopisto

HY (SSKH) Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan

ISY Itä-Suomen yliopisto

JY Jyväskylän yliopisto

LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto

LY Lapin yliopisto

OY Oulun yliopisto

SHH Svenska handelshögskolan

TaiY Taideyliopisto

TaY Tampereen yliopisto

TTY Tampereen teknillinen yliopisto

TY Turun yliopisto

VY Vaasan yliopisto

ÅA Åbo Akademi

Liite (19.12.2013/1039)

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

Yliopistojen nimien lyhenteet:

19) terveystieteiden tutkinnoista 19 päivänä kesäkuu-ta 1997 annettu asetus (628/1997); sekä

20) yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 30 päi vänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (245/1994).

3 momentti on kumottu VNA:lla 14.7.2005/561, joka tuli voimaan 1.8.2005.

30 §. Opiskelijoiden asema. Opiskelijalla, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee 29 §:ssä kumottu-jen asetusten mukaista tutkintoa varten, on yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/2004) siirtymäsäännös-ten mukaisesti oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuk-sen mukaan taikka jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan.

Opiskelija voi lukea hyväkseen kumottujen asetus-ten mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksen-sa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.

31 §. Oikeustieteellisen alan tutkintonimikkeitä koskeva siirtymäsäännös. Mitä laissa tai muussa asetuksessa sää-detään oikeustieteen kandidaatista, tarkoittaa tämän ase-tuksen tultua voimaan myös oikeustieteen maisteria.

32 §. Lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaatin arvo. Lääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myön-

tää edelleen lääketieteellisistä tutkinnoista annetun ase-tuksen 17 §:n 3 momentin mukainen lääketieteen kan-didaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on lääketieteel-lisen alan koulutusvastuu, järjestävät lääketieteen lisensi-aatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutuk-seen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa.

Hammaslääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 §:n 4 momentin mukainen ham-maslääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on hammaslääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa.

Neuvoston direktiivi 78/687/ETY (31978L0687); EYVL N:o L 233, 24.8.1978, s. 10, Neuvoston di-rektiivi 78/1027/ETY (31978L1027); EYVL N:o L 362, 23.12.1978, s. 7, Neuvoston direktiivi 85/384/ETY (31985L0384); EYVL N:o L 223, 21.8.1985, s. 15, Neu-voston direktiivi 85/432/ETY (31985L0432); EYVL N:o L 253, 24.9.1985, s. 34, Neuvoston direktiivi 93/16/ETY (31993L0016); EYVL N:o L 165, 7.7.1993, s. 1

226 x yliopistot

Koulutusala ja tutkinto Koulutusvastuu

ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSALA

Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto HY Bachelor of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto HY Licentiate of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto HY Doctor of Veterinary Medicine HUMANISTINEN KOULUTUSALA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, Bachelor of Arts TY, VY, ÅA Filosofian maisterin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, Master of Arts TY, VY, ÅA Filosofian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, Licentiate of Philosophy TY, VY, ÅA Filosofian tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, Doctor of Philosophy TY, VY, ÅA KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA JA OPETTAJANKOULUTUS Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto HY, ISY, JY, LY, OY, Bachelor of Arts (Education) TaY, TY, ÅA Kasvatustieteen maisterin tutkinto HY, ISY, JY, LY, OY, Master of Arts (Education) TaY, TY, ÅA Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, LY, OY, Licentiate of Philosophy (Education) TaY, TY; ÅA Kasvatustieteen tohtorin tutkinto Doctor of Philosophy (Education)

HY, ISY, JY, LY, OY,

TaY, TY, ÅA

x yliopistot 227


KAUPPATIETEELLINEN KOULUTUSALA

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto AYO, ISY, JY, LTY, Bachelor of Science (Economics and Business OY, SHH, TaY, TY, Administration) VY, ÅA Kauppatieteiden maisterin tutkinto AYO, ISY, JY, LTY, Master of Science (Economics and Business OY, SHH, TaY, TY, Administration) VY, ÅA Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto AYO, ISY, JY, LTY, Licentiate of Science (Economics and Business OY, SHH, TaY, TY, Administration) VY, ÅA Kauppatieteiden tohtorin tutkinto AYO, ISY, JY, LTY, Doctor of Science (Economics and Business OY, SHH, TaY, TY, Administration) VY, ÅA LIIKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA Liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto JY Bachelor of Sport Sciences Liikuntatieteiden maisterin tutkinto JY Master of Sport Sciences Liikuntatieteiden lisensiaatin tutkinto JY Licentiate of Sport Sciences Liikuntatieteiden tohtorin tutkinto JY Doctor of Sport Sciences LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, Bachelor of Science TY, ÅA Filosofian maisterin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, Master of Science TY, ÅA

228 x yliopistot


Filosofian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, Licentiate of Philosophy TY, ÅA Filosofian tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, Doctor of Philosophy TY, ÅA LÄÄKETIETEIDEN JA FARMASIAN KOULUTUSALA Lääketieteen kandidaatin tutkinto HY, ISY, OY, TaY, TY Bachelor of Medicine Lääketieteen lisensiaatin tutkinto HY, ISY, OY, TaY, TY Licentiate of Medicine Lääketieteen tohtorin tutkinto HY, ISY, OY, TaY, TY Doctor of Medical Science Hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto HY, ISY, OY, TY Bachelor of Odontology Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto HY, ISY, OY, TY Licentiate of Odontology Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto HY, ISY, OY, TY Doctor of Odontology Farmaseutin tutkinto HY, ISY, ÅA Bachelor of Science (Pharmacy) Proviisorin tutkinto HY, ISY Master of Science (Pharmacy) Farmasian lisensiaatin tutkinto HY, ISY Licentiate of Philosophy (Pharmacy) Farmasian tohtorin tutkinto HY, ISY Doctor of Philosophy (Pharmacy)

x yliopistot 229


MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN KOULUTUSALA

Elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto HY Bachelor of Food Sciences Elintarviketieteiden maisterin tutkinto HY Master of Food Sciences Elintarviketieteiden lisensiaatin tutkinto HY Licentiate of Food Sciences Elintarviketieteiden tohtorin tutkinto HY Doctor of Food Sciences Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto

HY, ISY1

Bachelor of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto

HY, ISY2

Master of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin tutkinto

HY, ISY3

Licentiate of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tutkinto

HY, ISY4

Doctor of Science (Agriculture and Forestry) OIKEUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA Oikeusnotaarin tutkinto HY, ISY, LY, TY, ÅA Bachelor of Laws Oikeustieteen maisterin tutkinto HY, ISY, LY, TY Master of Laws

1 vain metsätieteellinen ala 2 vain metsätieteellinen ala 3 vain metsätieteellinen ala 4 vain metsätieteellinen ala

230 x yliopistot


Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto

HY, ISY, LY, TY

Master of International and Comparative Law Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto HY, ISY, LY, TY Licentiate of Laws Oikeustieteen tohtorin tutkinto HY, ISY, LY, TY Doctor of Laws PSYKOLOGIAN KOULUTUSALA Psykologian kandidaatin tutkinto HY, ISY, JY, TaY, TY, Bachelor of Arts (Psychology) ÅA Psykologian maisterin tutkinto HY, ISY, JY, TaY, TY, Master of Arts (Psychology) ÅA Filosofian maisterin tutkinto HY, ISY, JY, TaY, TY, Master of Arts ÅA Psykologian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, TaY, TY, Licentiate of Arts (Psychology) ÅA Psykologian tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, TaY, TY, Doctor of Philosophy (Psychology) ÅA TAITEIDEN KOULUTUSALA Kuvataiteen kandidaatin tutkinto TaiY Bachelor of Fine Arts Kuvataiteen maisterin tutkinto TaiY Master of Fine Arts Kuvataiteen tohtorin tutkinto TaiY Doctor of Fine Arts Musiikin kandidaatin tutkinto TaiY Bachelor of Music

x yliopistot 231


Musiikin maisterin tutkinto TaiY Master of Music Musiikin lisensiaatin tutkinto TaiY Licentiate of Music Musiikin tohtorin tutkinto TaiY Doctor of Music Taiteen kandidaatin tutkinto AYO, LY Bachelor of Arts (Art and Design) Taiteen maisterin tutkinto AYO, LY Master of Arts (Art and Design) Taiteen tohtorin tutkinto AYO, LY Doctor of Arts (Art and Design) Tanssitaiteen kandidaatin tutkinto TaiY Bachelor of Arts (Dance) Tanssitaiteen maisterin tutkinto TaiY Master of Arts (Dance) Tanssitaiteen lisensiaatin tutkinto TaiY Licentiate of Arts (Dance) Tanssitaiteen tohtorin tutkinto TaiY Doctor of Arts (Dance) Teatteritaiteen kandidaatin tutkinto TaiY, TaY Bachelor of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen maisterin tutkinto TaiY, TaY Master of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen lisensiaatin tutkinto TaiY, TaY Licentiate of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen tohtorin tutkinto TaiY, TaY Doctor of Arts (Theatre and Drama)

232 x yliopistot


TEKNIIKAN KOULUTUSALA

Tekniikan kandidaatin tutkinto AYO, LTY, OY, TTY, Bachelor of Science (Technology) TY, VY, ÅA Tekniikan kandidaatin tutkinto (Arkkitehtuuri) AYO, OY, TTY Bachelor of Science (Architecture) Arkkitehdin tutkinto AYO, OY, TTY Master of Science (Architecture) Diplomi-insinöörin tutkinto AYO, LTY, OY, TTY, Master of Science (Technology) TY, VY, ÅA Maisema-arkkitehdin tutkinto AYO Master of Science (Landscape Architecture) Tekniikan lisensiaatin tutkinto AYO, LTY, OY, TTY, Licentiate of Science (Technology) TY, VY, ÅA Tekniikan lisensiaatin tutkinto (Arkkitehtuuri) AYO, OY, TTY Licentiate of Science (Architecture) Tekniikan tohtorin tutkinto AYO, LTY, OY, TTY, Doctor of Science (Technology) TY, VY, ÅA Tekniikan tohtorin tutkinto (Arkkitehtuuri) AYO, OY, TTY Doctor of Science (Architecture) TEOLOGIAN KOULUTUSALA Teologian kandidaatin tutkinto HY, ISY, ÅA Bachelor of Theology Teologian maisterin tutkinto HY, ISY, ÅA Master of Theology Teologian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, ÅA Licentiate of Theology Teologian tohtorin tutkinto HY, ISY, ÅADoctor of Theology

x yliopistot 233


TERVEYSTIETEIDEN KOULUTUSALA

Terveystieteiden kandidaatin tutkinto ISY, JY, OY, TaY, TY, Bachelor of Health Sciences ÅA Terveystieteiden maisterin tutkinto ISY, JY, OY, TaY, TY, Master of Health Sciences ÅA Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto ISY, JY, OY, TaY, TY, Licentiate of Health Sciences ÅA Terveystieteiden tohtorin tutkinto ISY, JY, OY, TaY, TY, Doctor of Health Sciences ÅA YHTEISKUNTATIETEELLINEN KOULUTUS- HY, HY (SSKH), ISY, ALA JY, LY, TaY, TY, VY, ÅA Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Administrative Sciences Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Bachelor of Social Sciences Hallintotieteiden maisterin tutkinto Master of Administrative Sciences Valtiotieteiden maisterin tutkinto Master of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Master of Social Sciences Hallintotieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Administrative Sciences Valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto Licentiate of Śocial Sciences

234 x yliopistot


Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto ISY, JY, OY, TaY, TY, Licentiate of Social Sciences ÅA Hallintotieteiden tohtorin tutkinto ISY, JY, OY, TaY, TY, Doctor of Administrative Sciences ÅA Valtiotieteiden tohtorin tutkinto ISY, JY, OY, TaY, TY, Doctor of Social Sciences ÅA Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto ISY, JY, OY, TaY, TY, Doctor of Social Sciences ÅA

Filosofian tohtorin tutkinto (Doctor of Philosophy) voidaan suorittaa tieteel- lisessä jatkokoulutukses-sa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Itä- Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Lapin yli-opistossa, Lappeen- rannan teknillisessä yliopistossa, Oulun yliopistossa, Svenska handelshög- skolanissa, Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Turun yliopistossa,Vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa.

xi ammattipätevyys 235

Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta 30.11.2007/1093


1 §. Soveltamisala. Tässä laissa säädetään ammattipä-tevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamen-tin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY, jäljempänä ammattipätevyysdirektiivi, mukaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta.

Tätä lakia sovelletaan Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisen pääosin toisessa jäsenvaltiossa hankkiman ammattipätevyyden tunnustamiseen. Tätä lakia sovelle-taan myös ammattipätevyyden tunnustamiseen, joka pe-rustuu Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen tai muuhun Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden toisen osapuolen kanssa tekemään sopimukseen taikka kolmansien maiden kansalaisten asemaa koskevaan yh-teisön lainsäädäntöön.

Tätä lakia sovelletaan ammattipätevyyden tunnusta-miseen, joka perustuu toisen jäsenvaltion tunnustamaan yhteisön ulkopuolella jäsenvaltion kansalaiselle myön-nettyyn muodollista pätevyyttä osoittavaan asiakirjaan, jos asiakirjan haltijalla on jäsenvaltiosta kolmen vuoden ammattikokemus kyseisestä ammatista.

Jos muussa säädöksessä on tästä laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan tämän lain asemesta.

2 §. Määritelmät. Tässä laissa tarkoitetaan:1) säännellyllä ammatilla virkaa tai tehtävää, jonka

aloittamisen tai harjoittamisen edellytyksenä on, että henkilö täyttää tietyt laissa tai asetuksessa säädetyt am-mattipätevyyttä koskevat vaatimukset;

2) ammattipätevyydellä pätevyyttä, josta on osoitukse-na muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, pätevyysto-distus tai ammattikokemus taikka molemmat;

3) muodollista pätevyyttä osoittavalla asiakirjalla jä-senvaltion toimivaltaisen viranomaisen antamia tutkin-totodistuksia, todistuksia ja muita asiakirjoja pääosin yhteisössä suoritetusta koulutuksesta samoin kuin kol-mannessa maassa jäsenvaltion kansalaiselle myönnettyjä asiakirjoja suoritetusta koulutuksesta;

4) ammattipätevyyden tunnustamisella päätöksentekoa henkilön kelpoisuudesta harjoittaa säänneltyä ammattia Suomessa;

5) sopeutumisajalla säännellyn ammatin harjoittamis-ta Suomessa kyseisen ammatin pätevän harjoittajan val-vonnassa ja siihen mahdollisesti liittyvää koulutusta;

6) kelpoisuuskokeella menettelyä, jolla mitataan yksin-omaan ammatillista tietämystä ja jonka tarkoituksena on arvioida hakijan kykyä harjoittaa säänneltyä ammattia Suomessa;

7) kotijäsenvaltiolla valtiota, jossa Suomeen siirtyvä ammatinharjoittaja on hankkinut ammattipätevyytensä;

8) ammattipätevyyden automaattisella tunnustamisella koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovitta-miseen perustuvan tunnustamisjärjestelmän mukaisesti

tehtävää päätöstä, jossa hakijalta ei voida edellyttää so-peutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta;

9) yhteisön tunnustamissäännöksillä ammattipätevyys-direktiiviin sisältyviä säännöksiä sekä kyseisen direk-tiivin täytäntöönpanoon liittyvien komission asetusten säännöksiä.

3 §. Kansallinen yhteensovittaminen. Opetusministeriö vastaa ammattipätevyyden tunnustamismenettelyihin liittyvästä kansallisesta yhteensovittamisesta.

Opetushallitus toimii yhteisön tunnustamissäännök-sissä tarkoitettuna kansallisena yhteystahona.

4 §. Tietojen luovuttaminen ja toimivaltaisen viranomaisen salassapitovelvollisuus. Tämän lain soveltamis-alaan liittyviä tehtäviä hoitavan toimivaltaisen viran-omaisen tietojen luovutuksesta ja salassapidosta on voi-massa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta an-netussa laissa (621/1999) säädetään.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee viranomaisten lisäksi myös niitä tahoja, joilla on lainsäädäntöön perus-tuva oikeus myöntää tutkintotodistuksia ja muita tun-nustamispäätöksen perusteena olevia asiakirjoja.

2 luku. Tunnustamisjärjestelmiin liittyvät säännökset

5 §. Ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaava taho. Opetushallitus päättää muodollista pätevyyttä osoitta-vien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta säänneltyyn ammattiin, ellei muualla toisin säädetä. Sen mukaisesti kuin muualla laissa tai sen nojalla säädetään, oikeudesta harjoittaa ammattia toisessa maassa hankitun ammatti-pätevyyden perusteella päättää sama taho, joka myöntää oikeuden kyseisen ammatin harjoittamiseen Suomessa suoritetun tutkinnon perusteella.

Ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaava taho voi tarvittaessa pyytää yliopistolta, korkeakoululta tai muulta oppilaitokselta lausunnon hakijan suorittamien opintojen vastaavuudesta ja puuttuvista aihealueista ver-rattuna Suomessa suoritettaviin opintoihin sekä hakijalle mahdollisesti määrättävän sopeutumisajan pituudesta ja siihen sisällytettävistä tehtävistä sekä kelpoisuuskokeen sisällöstä. Lausunnon antava taho voi periä lausunnosta sitä pyytäneeltä omakustannusarvon mukaisen maksun sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista ja tarvittaessa opetusministeriön asetuksella tarkemmin säädetään.

6 §. Yleisen tunnustamisjärjestelmän pätevyystasot. Am-mattipätevyys sijoittuu jollekin seuraavista tasoista päte-vyyttä osoittavan todistuksen perusteella:

1) pätevyystodistus, jonka on antanut kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, ja joka perustuu:

236 xi ammattipätevyys

a) perus- tai toisen asteen yleissivistävään koulutuk-seen; tai

b) muuhun kuin 2–5 kohdassa tarkoitettuun koulu-tukseen, tiettyyn kokeeseen, jota ei edellä koulutus, tai ammatin päätoimiseen harjoittamiseen jäsenvaltiossa yhtäjaksoisesti kolmen vuoden ajan taikka vastaavan ajan osa-aikaisesti kymmenen viimeksi kuluneen vuoden ai-kana;

2) todistus:a) yleissivistävästä toisen asteen koulutuksesta, jota on

täydennetty muulla kuin 3 kohdassa tarkoitetulla amma-tillisella koulutuksella tai koulutuksen lisäksi mahdolli-sesti vaadittavalla ammatillisella harjoittelulla taikka am-matin harjoittamisella; tai

b) ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta, jota on tarvittaessa täydennetty muulla kuin 3 kohdassa tarkoi-tetulla ammatillisella koulutuksella tai koulutuksen li-säksi mahdollisesti vaadittavalla ammatillisella harjoitte-lulla taikka ammatin harjoittamisella;

3) tutkintotodistus:a) vähintään yksivuotisesta toisen asteen jälkeisestä

koulutuksesta, jonka pääsyvaatimuksena on korkeakou-lukelpoisuuden tuottavan toisen asteen koulutuksen suo-rittaminen ja koulutuksen lisäksi mahdollisesti vaaditta-vasta ammatillisesta harjoittelusta; tai

b) yhteisön tunnustamissäännöksissä vastaavaksi määritellystä koulutuksesta;

4) tutkintotodistus yliopistossa tai muussa korkea-as-teen oppilaitoksessa taikka muussa samantasoista kou-lutusta antavassa laitoksessa suoritetusta vähintään kol-mivuotisesta mutta enintään nelivuotisesta, toisen asteen jälkeisestä koulutuksesta ja koulutuksen lisäksi mahdolli-sesti vaadittavasta ammatillisesta harjoittelusta;

5) tutkintotodistus yliopistossa tai muussa korkea-as-teen oppilaitoksessa taikka muussa samantasoista koulu-tusta antavassa laitoksessa suoritetusta yli nelivuotisesta toisen asteen jälkeisestä koulutuksesta ja koulutuksen li-säksi mahdollisesti vaadittavasta ammatillisesta harjoit-telusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna ammattipätevyy-tenä pidetään myös pätevyyttä, joka perustuu yhteisös-sä suoritettuun koulutukseen ja jonka hakijan kotijäsen-valtion toimivaltainen viranomainen tunnustaa tiettyä 1 momentin mukaista tasoa vastaavaksi.

7 §. Tunnustamisen edellytykset yleisessä tunnustamisjärjestelmässä. Ammattipätevyyden tunnustaminen pe-rustuu muodollista pätevyyttä osoittavaan yksittäiseen asiakirjaan tai tällaisten asiakirjojen yhdistelmään, jonka toimivaltainen viranomainen on antanut toisessa jäsen-valtiossa. Muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen on sijoituttava tasolle, joka vastaa 6 §:n mukaisessa ja-ottelussa vähintään välittömästi edeltävää tasoa kuin se, joka vaaditaan samaan ammattipätevyyteen kansallisesti.

Jos henkilön aiemmin saama koulutus ei vastaa ko-tijäsenvaltion voimassa olevia pätevyysvaatimuksia am-matin harjoittamiseksi, 6 §:ssä tarkoitetun tason määrit-tämisessä tulee ottaa huomioon hakijan kotijäsenvaltion saavutettuja oikeuksia koskeva lainsäädäntö.

Toisen jäsenvaltion tekemää tunnustamispäätöstä ei voi käyttää ammattipätevyyden tunnustamishakemuksen perusteena muutoin kuin 1 §:n 3 momentin tapauksissa.

8 §. Korvaavat toimenpiteet. Ammattipätevyyden tun-nustamispäätöksessä voidaan hakijalle asettaa vaatimus kelpoisuuskokeen suorittamisesta tai enintään kolme vuotta kestävästä sopeutumisajasta, jos:

1) hakijan suorittaman koulutuksen kesto on vähin-tään vuoden lyhyempi kuin mitä kansallisesti on edel-lytetty;

2) hakijan saaman koulutuksen sisältö poikkeaa olen-naisesti vastaavasta kansallisesta koulutuksesta; tai

3) säänneltyyn ammattiin kuuluu ammattitoimintaa, joka ei sisälly vastaavaan ammattiin hakijan kotijäsen-valtiossa ja hakijan saama koulutus poikkeaa olennaisesti vastaavasta kansallisesta koulutuksesta.

Ennen vaatimuksen asettamista on tutkittava, ovatko hakijan ammattikokemuksensa aikana hankkimat tiedot sellaisia, että ne korvaavat kokonaan tai osittain 1 mo-mentissa tarkoitetun olennaisen eron.

Hakija saa valita korvaavan toimenpiteen. Ammatti-pätevyyden tunnustamispäätöksessä voidaan kuitenkin määrätä pakollinen sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe, jos:

1) ammatin harjoittaminen edellyttää kansallisen lainsäädännön tarkkaa tuntemusta ja toiminnan keskei-nen sekä pysyvä osa on kansallista lainsäädäntöä koske-vien neuvojen antaminen;

2) kyseessä on 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu ammat-tipätevyyden tunnustaminen; tai

3) koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovitta-miseen perustuvaan tunnustamisjärjestelmään kuuluvan ammatin harjoittaja ei täytä ammattipätevyysdirektiivin mukaisia automaattisen tunnustamisen edellytyksiä.

Korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten tulee järjes-tää kelpoisuuskokeet ammattipätevyyden tunnustamis-päätöksessä edellytetyn mukaisesti. Kelpoisuuskokee-seen osallistumisesta ja hyväksytystä suorituksesta an-nettavasta todistuksesta peritään kokeeseen osallistujalta omakustannusarvon mukainen maksu sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa julkisoikeudellisista suorit-teista perittävistä maksuista ja tarvittaessa opetusminis-teriön asetuksella tarkemmin säädetään.

Sopeutumisajasta ja kelpoisuuskokeesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

9 §. Yhteiset vähimmäisvaatimukset. Ammatilliset jär-jestöt ja liitot voivat esittää Euroopan yhteisöjen komis-siolle ammattipätevyyttä koskevien yhteisten vähim-mäisvaatimusten hyväksymistä.

Jos ammattipätevyyden tunnustamista hakevan päte-vyys vastaa yhteisön tunnustamislainsäädännön mukaisia yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, hakijalta ei saa vaatia 8 §:ssä tarkoitettuja korvaavia toimenpiteitä.

10 §. Ammattikokemus ammatinharjoittamisen edellytyksenä. Jos ammatinharjoittamisen edellytykseksi on asetettu tietty ammattikokemus, kyseisen toiminnan ai-empi harjoittaminen toisessa jäsenvaltiossa tulee hyväk-syä yhteisön tunnustamissäännösten mukaisesti.

Kauppakamarilaissa (878/2002) tarkoitetun kauppa-kamarin tehtävänä on hakemuksesta antaa todistuksia Suomessa harjoitetun ammattitoiminnan lajista ja kes-tosta. Todistuksen antamisessa sovelletaan hallintolain (434/2003), kielilain (423/2003) ja viranomaisten toi-minnan julkisuudesta annetun lain säännöksiä.


11 §. Arkkitehdin tutkinto. Jos viran tai tehtävän kel-poisuusvaatimuksena on arkkitehdin tai rakennusarkki-tehdin tutkinto, tämän kelpoisuuden tuottavat ne tutkin-not, jotka ammattipätevyysdirektiivin mukaan kuuluvat koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuvaan tunnustamisjärjestelmään. Ammattipätevyy-den automaattisen tunnustamisen edellytyksenä on lisäk-si, että hakijalla on kotijäsenvaltiossaan oikeus harjoittaa arkkitehdin ammattia. Muuhun kuin ammattipätevyyden automaattiseen tunnustamisjärjestelmään kuuluvan ark-kitehdin tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta ja tarvit-tavista korvaavista toimenpiteistä tehdään päätös yleisen tunnustamisjärjestelmän säännösten mukaisesti.

12 §. Hakemuksen liitteet. Ammattipätevyyden tun-nustamisesta vastaava viranomainen voi vaatia hakemuk-sen liitteeksi virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset seuraavista asiakirjoista ja todistuksista:

1) hakijan kansalaisuuden todistava asiakirja;2) jäljennökset muodollista pätevyyttä osoittavista

asiakirjoista ja pätevyystodistuksista tai jäljennös koulu-tuksesta annetusta asiakirjasta, joka antaa oikeuden ryh-tyä harjoittamaan ammattia;

3) hakijan kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomai-sen todistus siitä, että koulutuksesta annetut asiakir-jat ovat yhteisön tunnustamissäännöksissä tarkoitettuja asiakirjoja;

4) todistus ammattikokemuksesta;5) enintään kolme kuukautta ennen sen esittämistä

annettu todistus hyvästä maineesta tai nuhteettomuu-desta taikka siitä, että hakija ei ole tehnyt konkurssia;

6) enintään kolme kuukautta ennen sen esittämistä annettu todistus hakijan vakavaraisuudesta ja siitä, että hakija on vakuutettu ammatillisesta vastuusta johtuvien taloudellisten vahinkojen varalta.

Lisäksi hakijan on pyynnöstä toimitettava hakemuk-sen liitteenä koulutustaan koskevia tietoja, joiden avul-la ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaava viran-omainen voi määrittää mahdolliset olennaiset erot Suo-messa vaadittavaan koulutukseen verrattuna.

Hakemukseen tulee liittää virallisen kääntäjän kääntä-mät suomen- tai ruotsinkieliset käännökset muista kuin pohjoismaisella kielellä kirjoitetuista liiteasiakirjoista.

Tarkemmat säännökset hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja todistuksista voidaan antaa valtioneuvos-ton asetuksella.

13 §. Ammattipätevyyden tunnustamispäätös. Ammat-tipätevyyden tunnustamisesta vastaavan viranomaisen tulee ilmoittaa hakijalle hakemuksen vastaanottamises-ta sekä mahdollisista puuttuvista asiakirjoista kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. Ammattipätevyy-den automaattiseen tunnustamiseen liittyvä hakemus on ratkaistava kolmen ja muu hakemus neljän kuukauden kuluessa vaadittavien asiakirjojen esittämisestä.

Jos hakijalle asetetaan ammattipätevyyden tunnus-tamispäätöksessä vaatimus korvaavista toimenpiteistä, tunnustamispäätös on ehdollinen, kunnes sopeutumisai-ka on kulunut loppuun tai kelpoisuuskoe on suoritettu hyväksytysti. Lopullinen tunnustamispäätös tehdään sen jälkeen, kun hakija on toimittanut kyseiselle viranomai-selle tiedon korvaavien toimenpiteiden suorittamisesta.

14 §. Muutoksenhaku. Muutoksen hakemisesta tässä laissa tarkoitettuun päätökseen on voimassa, mitä hallin-tolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Jos päätöstä ei ole tehty määräajassa, hakija voi teh-dä hallintolainkäyttölain mukaisessa järjestyksessä vali-tuksen, jonka katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös.

15 §. Ammattinimikkeen ja tutkintonimikkeenkäyttö. Jos tiettyyn ammattitoimintaan liittyvän ammattinimik-keen käyttö on kansallisesti säännelty, muiden jäsenval-tioiden kansalaisten, joilla on lupa harjoittaa säänneltyä ammattia tässä laissa tarkoitetun ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen nojalla, on käytettävä Suomen lainsäädännössä määritettyä ammattinimikettä ja sen mahdollista lyhennettä.

Hakijalla on oikeus käyttää kotijäsenvaltion tutkinto-nimikettä tai tarvittaessa sen lyhennettä kotijäsenvaltion kielellä. Jos tutkintonimike voidaan sekoittaa sellaiseen nimikkeeseen, joka edellyttää Suomessa lisäkoulutus-ta, ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaava viran-omainen voi edellyttää hakijan käyttävän tutkintonimi-kettä sopivassa muodossa.

3 luku. Palvelujen tarjoamisen vapaus

16 §. Palvelun tarjoamisen vapauden periaate. Jos toi-seen jäsenvaltioon laillisesti sijoittautunut ammatinhar-joittaja tarjoaa palveluja Suomessa väliaikaisesti ja sa-tunnaisesti, palvelun tarjoamisen vapautta ei voi rajoit-taa ammattipätevyyteen liittyvästä syystä. Väliaikainen ja satunnainen palvelun tarjoaminen on sallittava myös, jos ammatti ei ole säännelty sijoittautumisjäsenvaltiossa ja palvelun tarjoaja on harjoittanut siellä asianomaista am-mattia vähintään kahden vuoden ajan viimeisten kym-menen vuoden aikana.

Palvelun tarjoajaan sovelletaan kansallisia säännöksiä, jotka koskevat välittömästi ammattipätevyyttä tai am-matillista valvontaa. Palvelun tarjoajaan ei sovelleta kan-sallisia vaatimuksia, jotka koskevat ammatillisen järjes-tön myöntämää lupaa tai sen rekisteriin merkitsemistä taikka jäsenyyttä.

17 §. Palvelun tarjoajan ammattinimike. Palvelun tar-joajan on käytettävä kotijäsenvaltion ammattinimikettä sen virallisella kielellä, jos kotijäsenvaltiossa on nimike ammattia varten. Jos kotijäsenvaltiossa ei ole ammatti-nimikettä, palvelun tarjoajan on ilmoitettava tutkinto-nimikkeensä kotijäsenvaltionsa virallisella kielellä. Au-tomaattisen tunnustamisen alaan kuuluvista ammateista on kuitenkin käytettävä Suomen lainsäädännössä määri-tettyä ammattinimikettä.

Jos palvelun tarjoamisessa käytetään kotijäsenvaltion ammattinimikettä tai palvelun tarjoajan tutkintonimi-kettä, palvelun tarjoajan tulee antaa palvelun vastaanot-tajalle seuraavat tiedot:

1) kaupparekisterin tai muun vastaavan julkisen rekis-terin rekisterimerkinnän tunniste;

2) kotijäsenvaltiossa luvanvaraista toimintaa valvovan toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot;


3) ammatillinen järjestö tai vastaava elin, jonka rekis-teriin palvelun tarjoaja on merkitty;

4) jäsenvaltio, jossa ammattinimike tai tutkintonimike on annettu;

5) arvonlisäverotunniste;6) yksityiskohtaiset tiedot vakuutusturvasta tai vastaa-

vasta henkilökohtaisesta tai kollektiivisesta ammatillista vastuuta koskevasta suojasta.



Tällä lailla kumotaan Euroopan yhteisön yleisen tut-kintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta an-

nettu laki (1597/1992) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

19 §. Siirtymäsäännökset. Ennen tämän lain voimaan-tuloa vireille tulleisiin hakemuksiin sovelletaan tämän lain säännöksiä, jos päätös tehdään tämän lain voimaan-tulon jälkeen.

Muualla lainsäädännössä oleva viittaus Euroopan yh-teisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voi-maanpanosta annettuun lakiin katsotaan tämän lain voi-maantulon jälkeen viittaukseksi tähän lakiin.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytän-töönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 26/2007, SiVM 5/2007, EV 52/2007, Euroo-pan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY (32005L0036); EYVL N:o L 255, 30.9.2005, s. 22


Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta 11.7.1986/531


1 §. (30.11.2007/1096) Soveltamisala. Tässä laissa säädetään ulkomailla suoritettujen korkeakouluopinto-jen tuottamasta kelpoisuudesta julkiseen virkaan ja toi-meen, jos niiden kelpoisuusvaatimukseksi on laissa tai asetuksessa säädetty tietyn tasoinen tutkinto taikka tietty Suomessa suoritettava korkeakoulututkinto tai korkea-koulun opintosuoritus.

Korkeakouluopinnoilla tarkoitetaan tässä laissa kor-keakoulututkintoa ja korkeakoulun opintosuoritusta.

2 §. Julkinen virka ja toimi. Julkisella viralla tarkoi-tetaan tässä laissa valtion, kunnan tai kuntainliiton vir-kaa sekä itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen virkaa ja tointa. (31.12.1987/1273)

Julkisella toimella tarkoitetaan tässä laissa työsopi-mussuhteista tehtävää kunnan ja kuntainliiton palveluk-sessa sekä yksityisen yhteisön ja laitoksen sellaisen toi-minnan piirissä, josta aiheutuviin kustannuksiin voidaan suorittaa valtionapua.

Tämä laki ei koske virkaa, jonka kelpoisuusvaati-muksiin ja nimittämisperusteisiin sovelletaan tuo-mareiden nimittämisestä annettua lakia (205/2000). (30.12.2008/1123)

3 §. Lain toissijaisuus. Jos muussa laissa tai asetukses-sa on säännöksiä ulkomailla suoritettujen korkeakoulu-opintojen tuottamasta kelpoisuudesta julkiseen virkaan tai toimeen, noudatetaan niitä tämän lain sijasta.

4 §. (30.11.2007/1096) Rinnastaminen. Ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot tuottavat julkiseen vir-kaan tai toimeen saman kelpoisuuden kuin virkaan tai toimeen vaadittavat Suomessa suoritettavat korkeakou-luopinnot, jos nämä opinnot on tämän lain nojalla teh-dyssä päätöksessä rinnastettu toisiinsa. Ulkomainen kor-keakoulututkinto rinnastetaan ensisijaisesti tietyntasoi-seen Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon.

Muussa kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) soveltamisalaan kuuluvassa tapauksessa ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto voidaan tämän lain nojalla rinnastaa tiettyyn, nimeltä mainittuun Suomessa suoritettavaan korkeakoulutut-kintoon, jos viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimus sitä edellyttää. Ulkomailla suoritettu korkeakoulun opinto-suoritus rinnastetaan tietyllä alalla tai tietyillä aloilla sekä tietyn laajuisena Suomessa suoritettavaan korkeakoulun opintosuoritukseen.

5 §. (30.11.2007/1096) Tutkintojen rinnastamisen perusteet. Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon rinnastetaan tutkintoa tasoltaan vastaava, ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto.

Tiettyyn, nimeltä mainittavaan korkeakoulututkin-toon rinnastetaan sitä tasoltaan ja alaltaan vastaava ulko-mailla suoritettu korkeakoulututkinto.

Tutkintojen tasojen vastaavuus arvioidaan niiden laa-juuden ja vaativuuden perusteella. Tutkintojen alojen vastaavuus arvioidaan niiden sisällön samankaltaisuuden perusteella.

6 §. Opintosuoritusten rinnastamisen perusteet. Suomes-sa suoritettavaan tiettyyn korkeakoulun opintosuorituk-seen rinnastetaan sitä tasoltaan ja alaltaan vastaava ulko-mailla suoritettu korkeakoulun opintosuoritus. Rinnas-tettavan opintosuorituksen vähimmäislaajuudesta sääde-tään asetuksella.

Opintosuorituksen tason ja alan vastaavuus arvioidaan samojen perusteiden mukaan kuin 5 §:n 3 momentissa on tutkinnoista säädetty.

7 §. (30.11.2007/1096) Täydentävät korkeakouluopinnot rinnastamisen edellytyksenä. Edellä 4 §:n 2 momen-tissa tarkoitetuissa tapauksissa ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot ja Suomessa suoritetut tai vastedes suoritettavat täydentävät korkeakouluopinnot voidaan yhdessä rinnastaa Suomessa suoritettaviin korkeakoulu-opintoihin 5 ja 6 §:ssä säädetyin perustein. Täydentävi-en opintojen rinnastamisen edellytyksistä säädetään tar-kemmin valtioneuvoston asetuksella.

Jos rinnastamisen edellytyksenä olevia täydentäviä korkeakouluopintoja ei ole suoritettu rinnastamispää-töksen antamiseen mennessä, täydentävistä opinnoista on määrättävä päätöksessä.

8 §. (30.11.2007/1096) Rinnastamishakemus ja päätös. Hakijan on toimitettava Opetushallitukselle hake-muksen käsittelyä varten tarpeelliset selvitykset suorit-tamistaan opinnoista virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä. Hakemukseen tulee liittää virallisen kään-täjän kääntämät suomen- tai ruotsinkieliset käännökset muista kuin pohjoismaisella kielellä kirjoitetuista asia-kirjoista. Hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja to-distuksista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Opetushallitus päättää hakemuksesta ulkomailla suo-ritettujen tutkintojen tai opintosuoritusten rinnastami-sesta Suomessa suoritettaviin tutkintoihin tai opinto-suorituksiin. Opetushallitus voi ennen päätöksentekoa tarvittaessa pyytää yliopistolta, korkeakoululta tai muulta oppilaitokselta lausunnon hakijan suorittamien opinto-jen vastaavuudesta Suomessa suoritettaviin opintoihin sekä hakijalle mahdollisesti määrättävistä täydentävistä opinnoista. Lausunnon antava taho voi periä lausunnosta sitä pyytäneeltä omakustannusarvon mukaisen maksun sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista ja tarvittaessa opetusministeriön asetuksella säädetään.

Jos rinnastamispäätöksen saanut suorittaa päätökses-sä tarkoitetut täydentävät opinnot suomalaisessa korkea-koulussa, korkeakoulu antaa täydentävien opintojen suo-rittamisesta todistuksen, joka yhdessä Opetushallituksen





päätöksen kanssa antaa kelpoisuuden virkaan tai tehtä-vään.

9 §. (7.5.1997/418) Muutoksenhaku. Muutoksen ha-kemisesta tässä laissa tarkoitettuun päätökseen säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996).

10 § on kumottu L:lla 30.12.1992/1598.

11 §. Asetuksenantovaltuus. Tarkemmat säännökset tä-män lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.


HE 197/85, Vvvk.miet 25/86, Suvk.miet 65/86



Laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä 16.3.2007/273



1 §. Lain tarkoitus. Tämän lain tarkoituksena on au-tonkuljettajien ammatillisia valmiuksia lisäämällä paran-taa liikenteen ja kuljetusten turvallisuutta sekä kuljetta-jien edellytyksiä tehtävänsä hoitamiseen.

2 §. Soveltamisala. Tämä laki koskee kuorma- ja linja-auton sekä niiden ja hinattavan ajoneuvon muodostaman ajoneuvoyhdistelmän kuljettajalta tieliikenteessä vaadit-tavaa ammattipätevyyttä. Tämän lain säännöksiä kuor-ma-auton kuljettajan ammattipätevyydestä sovelletaan myös liikennetraktorin kuljettajaan muissa kuin poltto-ainemaksusta annetun lain (1280/2003) 7 §:ssä tarkoi-tetuissa kuljetuksissa. Vaarallisten aineiden kuljettajien pätevyydestä on lisäksi voimassa, mitä siitä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994) ja sen nojalla säädetään. (29.4.2011/389)

Tässä laissa säädetty ammattipätevyys vaaditaan myös muun Euroopan talousalueen valtion (ETAvaltio) kan-salaiselta ja sellaisen muun maan kansalaiselta, joka on työsuhteessa ETA-valtioon sijoittautuneeseen yritykseen tai jota ETA-valtioon sijoittautunut yritys käyttää kul-jettajana.

Tämä laki ei koske kuljettajaa, jos:1) ajoneuvon suurin sallittu rakenteellinen nopeus on

45 kilometriä tunnissa;2) ajoneuvo on poliisin, pelastustoimen tai pelastus-

alan koulutuksesta vastaavan oppilaitoksen, ensihoitopal-velun, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen käytössä niiden tehtäviin liittyvissä kuljetuksissa taikka poliisi-tehtäviä hoidettaessa Tullin käytössä; (28.12.2012/1083)

3) ajoneuvoa koeajetaan tai siirretään korjaamisen, huoltamisen tai katsastamisen yhteydessä, siirretään va-rikkoalueella pesun, siivouksen tai tankkauksen yhteydes-sä, koeajetaan ajoneuvon parantamiseksi teknisesti taikka koeajetaan uusi tai muunnettu ajoneuvo ennen ajoneu-von liikenteeseen hyväksymistä; (28.12.2012/1083)

4) ajoneuvoa käytetään kiireellisessä hätätilanteessa pelastustarkoituksiin poliisin tai pelastusviranomaisen taikka poliisitehtäviä hoidettaessa tullin tai rajavartiolai-toksen määräyksen perusteella;

5) ajoneuvoa käytetään ajo-oikeuden tai tässä laissa tarkoitetun perustason ammattipätevyyden tai jatkokou-lutuksen saamiseksi annettavassa ajo-opetuksessa;

6) ajoneuvoa käytetään yksityisesti muihin kuin kau-pallisiin tavarakuljetuksiin;

7) linja-autoa käytetään yksityisesti muihin kuin kau-pallisiin henkilökuljetuksiin, jotka suoritetaan kuljettajan kanssa samassa taloudessa asuvien kuljettamiseksi ja lin-ja-auto on heistä jonkun omistuksessa; taikka

8) ajoneuvolla kuljetetaan materiaaleja tai laitteita, joita kuljettaja ammattiaan harjoittaessaan käyttää, eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa, taikka ajoneuvolla kuljetetaan vähäisessä määrin omia tuotteita, joita kuljettaja myy tietyssä paikassa, eikä ajoneuvon kul-jettaminen ole hänen päätoimensa.

Tämä laki ei koske myöskään ulkomailla vakinaises-ti asuvaa kuljettajaa, joka tuo maahan tilapäistä käyttöä varten ulkomailla rekisteröidyn linja-auton ja käyttää sitä muihin kuin kaupallisiin henkilökuljetuksiin ajoneuvon mukana tulleiden matkustajien kuljettamiseksi täällä, jos kuljettajalta ei vaadita ammattipätevyyttä siinä EU- tai ETA-valtiossa, josta kuljetus on lähtöisin tai jota tarkoi-tetaan 2 §:n 2 momentissa. Tässä laissa säädetty ensim-mäisen jatkokoulutuksen määräaika ei koske ulkomailla vakinaisesti asuvaa kuljettajaa, jos EU- tai ETA-valtios-sa, josta kuljetus on lähtöisin tai jota tarkoitetaan 2 §:n 2 momentissa, määräaika ensimmäisen jatkokoulutuksen suorittamiselle on tässä laissa säädettyä pitempi ja kui-tenkin enintään seitsemän vuotta. Tässä momentissa tar-koitetun kuljettajan tulee kuitenkin täyttää edellä tarkoi-tetussa EU- tai ETA-valtiossa voimassa olevat kuljetta-jaa koskevat vaatimukset. (28.12.2012/1083)

2 a §. (15.8.2008/532) Määritelmiä. Tässä laissa tar-koitetaan:

1) kuormaautolla ajoneuvoa, jonka kuljettamiseen vaaditaan C- tai C1-luokan ajo-oikeus;

2) linjaautolla ajoneuvoa, jonka kuljettamiseen vaadi-taan D- tai D1-luokan ajo-oikeus.

2 luku. Kuorma- ja linja-auton kuljettajia koskevat vaatimukset

3 §. Kuljettajan ammattipätevyys. Kuorma- ja linja-au-ton kuljettajalta vaaditaan perustason ammattipätevyys ja tässä laissa säädetty jatkokoulutus.

Kuorma-auton tai linja-auton kuljettajan perustason ammattipätevyyden saavuttanut saa kuljettaa niitä kuor-ma-autoja tai linja-autoja ja niiden ajoneuvoyhdistelmiä, joiden luokkaa vastaava ajo-oikeus hänellä on.

4 §. Perustason ammattipätevyys. Perustason ammatti-pätevyys saavutetaan tässä laissa tarkoitetulla perustason ammattipätevyyskoulutuksella.

Koulutus voidaan suorittaa myös nopeutettuna. No-peutetusta koulutuksesta johtuvista rajoituksista ajoneu-von kuljettamiseen säädetään 8 §:ssä.

Koulutuksen aloittaminen ei edellytä, että koulutet-tavalla on ajo-opetuksessa käytettävän ajoneuvon ajo-oikeus. Ennen opetuksessa käytettävän ajoneuvon ajo-oikeuden saamista ajo-opetukseen sovelletaan, mitä ajo-korttilaissa (386 /2011) säädetään ajo-oikeuden saami-seksi annettavasta ajo-opetuksesta. (29.4.2011/389)




Liikennetraktorin kuljettajan perustason ammattipä-tevyys voidaan saavuttaa 2 momentissa tarkoitetulla kou-lutuksella. (29.4.2011/389)

5 §. Perustason ammattipätevyyskoulutus. Perustason ammattipätevyyskoulutuksessa annetaan opetusta kul-jetusten kuljettajalle asettamista vaatimuksista, liiken-neturvallisuuteen sekä kuljettajan ja kuljetusten turval-lisuuteen vaikuttavista seikoista sekä hyvästä ammatin hoitamisesta ajoneuvoa kuljetettaessa ja muissa kuljet-tajan tehtävissä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään oppiaineista, koulutusta koskevista vähimmäisvaati-muksista, koulutuksen määrästä ja toteuttamisesta sekä aiemmin saavutetun perustason ammattipätevyyden tai liikenneyrittäjäkoulutuksen hyväksi lukemisesta koulu-tuksessa. Opetushallitus vahvistaa opetuksessa noudatet-tavat opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet.

Koulutus päättyy teoriakokeeseen. Kokeen suoritta-misen edellytyksenä on, että kokelas on saanut 1 mo-mentissa tarkoitetun opetuksen. Valtioneuvoston asetuk-sella säädetään kokeen sisällöstä ja toteuttamisesta sekä kokeeseen pääsyn vaatimuksista.

Kokeessa hyväksytylle annetaan todistus perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittamisesta tai sen suorittamisesta nopeutetusti. Merkintä koulutuksen suo-rittamisesta voidaan sisällyttää myös ammatillisen tut-kinnon suorittamisesta annettavaan todistukseen.

6 §. Perustason ammattipätevyyden saavuttaminen ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa. Jos perustason am-mattipätevyyskoulutus suoritetaan vähintään kuusi kuu-kautta ja enintään kolme vuotta kestävässä ammatillises-sa kuljettajakoulutuksessa, 5 §:n 2 momentissa tarkoitet-tu koe voidaan suorittaa vaiheittain.

Opiskelija, jolla on kuljetettavan ajoneuvon tai ajo-neuvoyhdistelmän ajo-oikeus ja koulutuskeskuksen an-tama hyväksymisasiakirja, saa 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen aikana kuljettaa ajoneuvoa tai ajoneuvoyh-distelmää Suomessa. Kuljettajan vähimmäisiästä sääde-tään 8 ja 9 §:ssä. Hyväksymisasiakirjasta ja kuljettajana toimimisesta annetaan tarkempia säännöksiä valtioneu-voston asetuksella. (6.2.2015/71)


Opiskelija, jolla on kuljetettavan ajoneuvon tai ajoneuvoyh-distelmän ajo-oikeus, saa 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen aikana kuljettaa ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää Suomessa si-ten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Kul-jettajan vähimmäisiästä on voimassa mitä 8 ja 9 §:ssä säädetään.

7 §. Jatkokoulutus. Ammattipätevyyden ylläpitämiseksi ja täydentämiseksi kuljettajalle annetaan jatkokoulutus-ta kuljettajan tehtävän kannalta keskeisissä perustason ammattipätevyyskoulutukseen sisältyvissä oppiaineissa. Jatkokoulutuksessa annetaan kuitenkin aina opetusta turvallisen, taloudellisen ja ympäristöystävällisen ajota-van vahvistamiseksi. Liikenteen turvallisuusvirasto vah-vistaa jatkokoulutuksessa käytettävän koulutusohjelman. (22.12.2009/1315)

Ammattipätevyys on voimassa viisi vuotta perustason ammattipätevyyden saavuttamisesta. Ammattipätevyy-den voimassaoloa voidaan jatkaa viideksi vuodeksi ker-rallaan jatkokoulutuksella. Jos ammattipätevyyttä ei ole pidetty voimassa jatkokoulutuksella, kuljettaja voi saat-

taa ammattipätevyyden uudelleen voimaan osallistumal-la jatkokoulutukseen.

Jatkokoulutus voidaan antaa jaksoissa. Koulutuskes-kus antaa todistuksen jatkokoulutuksen tai sen jakson suorittamisesta.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin jat-kokoulutuksen sisällöstä ja määrästä sekä muista jatko-koulutukseen liittyvistä vaatimuksista.

8 §. Kuljettajan vähimmäisikä. C-luokan kuorma-au-toa ja CE-luokan ajoneuvoyhdistelmää saa kuljettaa 18 vuotta täyttänyt tai, jos perustason ammattipätevyys on saavutettu 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla nopeutetulla koulutuksella, 21 vuotta täyttänyt. C1-luokan kuorma-autoa ja C1E-luokan ajoneuvoyhdistelmää saa kuitenkin kuljettaa jo 18 vuotta täyttänyt, vaikka hän on saavutta-nut perustason ammattipätevyyden nopeutetulla koulu-tuksella.

D-luokan linja-autoa ja DE-luokan ajoneuvoyhdis-telmää saa kuljettaa 21 vuotta täyttänyt tai, jos perus-tason ammattipätevyys on saavutettu nopeutetulla kou-lutuksella, 23 vuotta täyttänyt. D1-luokan linja-autoa ja D1E-luokan ajoneuvoyhdistelmää saa kuitenkin kuljet-taa jo 21 vuotta täyttänyt, vaikka hän on saavuttanut pe-rustason ammattipätevyyden nopeutetulla koulutuksella.

D-luokan linja-autoa ja DE-luokan ajoneuvoyhdistel-mää saa 2 momentista poiketen paikallisliikenteessä sään-nöllisellä, enintään 50 kilometrin pituisella reitillä kuljet-taa 21 vuotta täyttänyt, vaikka hän on saavuttanut perus-tason ammattipätevyyden nopeutetulla koulutuksella.

9 §. Linjaauton kuljettajan vähimmäisikää koskevat poikkeukset. Ammatillisessa kuljettajakoulutukses-sa linja-auton kuljettajan perustutkinnon suorittanut ja linja-auton kuljettajan perustason ammattipätevyyden saavuttanut saa 8 §:n 2 momentista poiketen toimia D1- tai D-luokan linja-auton kuljettajana Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, jos hän on täyttänyt 18 vuotta ja saanut kuljetettavan ajoneuvon ajo-oikeu-den. Linja-auton ajo-oikeuden saamisen edellytyksistä säädetään ajokorttilaissa. Kuljettajana toimimisen rajoi-tuksista ennen 20 vuoden ikää säädetään 2 momentissa. (29.4.2011/389)

Edellä 1 momentissa tarkoitettu, joka ei ole täyttänyt 20 vuotta, saa kuljettaa D-luokan linja-autoa vain pai-kallisliikenteessä säännöllisellä, enintään 50 kilometrin pituisella reitillä tai siirtää D-luokan ajoneuvoa ilman matkustajia.

10 §. Koulutuskeskukset. Perustason ammattipätevyys-koulutusta antavaksi koulutuskeskukseksi voidaan hy-väksyä koulutuksen järjestäjä, jolla on opetusministeriön ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 8 §:n tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 4 §:n nojalla myöntämä lupa ammatillisen koulutuksen järjestämiseen taikka Liikenteen turvalli-suusviraston myöntämä autokoululupa kuorma- tai lin-ja-auton tai niiden ajoneuvoyhdistelmien ajo-oikeuden saamiseksi annettavaan kuljettajaopetukseen. Perustason ammattipätevyyskoulutukseen hyväksytty koulutuskes-kus saa antaa myös jatkokoulutusta, jos Liikenteen tur-vallisuusvirasto on hyväksynyt jatkokoulutuksessa käy-tettävän koulutusohjelman. (22.12.2009/1315)





Jatkokoulutusta antavaksi koulutuskeskukseksi voi-daan hyväksyä myös muu yritys, säätiö tai yhteisö, jolla on koulutuksen luonteeseen ja laajuuteen nähden riittä-vät opetukselliset, ammatilliset ja taloudelliset edellytyk-set koulutuksen järjestämiseen.

Perustason ammattipätevyyskoulutusta ja jatkokou-lutusta voidaan lisäksi järjestää puolustusvoimien kuljet-tajaopetuksessa, jos koulutuksen järjestäjä on hyväksytty tämän lain mukaiseksi koulutuskeskukseksi.

11 §. Opetushenkilöstö ja opetusvälineet. Koulutuskes-kuksessa on oltava toiminnan laajuuteen nähden riittä-vä opetushenkilöstö sekä asianmukaiset opetusvälineet ja toimitilat. Koulutuskeskuksessa on oltava myös opetuk-sesta vastaava johtaja, joka ohjaa, valvoo ja kehittää kou-lutusta ja toimii muutoinkin tosiasiallisesti tehtävässä.

Opettajalla on oltava opetustehtävän edellyttämät di-daktiset ja pedagogiset tiedot sekä riittävä alan tuntemus. Ajo-opetusta antavalla opettajalla ja opetuksesta vastaa-valla johtajalla tulee perustason ammattipätevyyskoulu-tuksessa olla kelpoisuus opetuksessa käytettävien ajo-neuvojen luokkaa vastaavaan ajo-opetukseen ajo-oikeu-den saamiseksi sekä kuljettajana tai ajo-opetuksessa saa-tua alan kokemusta. Opettajan ja opetuksesta vastaavan johtajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Koulutuskeskus vastaa siitä, että opetushenkilöstöllä on koulutustoiminnan edellyt-tämä opetusalan sekä toimialan ja sitä koskevan lainsää-dännön tuntemus.

Perustason ammattipätevyyskoulutuksen ajo-opetuk-sessa käytettäviä ajoneuvoja ja opetusvälineitä koskevis-ta vaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. (28.12.2012/1083)

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, ajokort-tilain 84 §:n 4 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa opiskeleva saa osana liikenneopettajan erikoisammatti-tutkintoon valmistavaa kuljetusalan ammattipätevyys-kouluttajana toimimista koskevan tutkinnon osan koulu-tusta toimia opettajana perustason ammattipätevyyskou-lutuksessa, jos hänellä on ajokorttilain 91 §:ssä säädetty opetusharjoittelulupa ja hän täyttää muut opetusharjoit-telua koskevat vaatimukset. (6.2.2015/71)


Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, ajokorttilain 84 §:n 2 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa opiskeleva saa osana liikenneopettajan erikoisammattitutkintoon valmistavaa kuljetusalan ammattipätevyyskouluttajana toimimista koskevan tutkinnon osan koulutusta toimia opettajana perustason ammat-tipätevyyskoulutuksessa, jos hänellä on ajokorttilain 91 §:ssä sää-detty opetusharjoittelulupa ja hän täyttää muut opetusharjoittelua koskevat vaatimukset. (28.12.2012/1083)

12 §. Koulutuskeskuksen hyväksyminen. Koulutuskes-kuksen hyväksymistä tässä laissa tarkoitettuun koulutuk-seen haetaan kirjallisesti hyväksymisestä päättävältä vi-ranomaiselta. Hakemuksesta on käytävä ilmi opetusta ja sen toteuttamista, opetuksesta vastaavaa johtajaa ja ope-tushenkilöstöä sekä opetusajoneuvoja ja muita opetusvä-lineitä koskevat tiedot siten kuin valtioneuvoston asetuk-sella tarvittaessa tarkemmin säädetään.

Opetusministeriö hyväksyy ne 10 §:n 1 momentissa tarkoitetut koulutuskeskukset, joilla on mainitussa pykä-

lässä tarkoitettu lupa ammatillisen koulutuksen järjestä-miseen. Muut 10 §:n 1 momentissa tarkoitetut perusta-son ammattipätevyyskoulutusta antavat koulutuskeskuk-set sekä mainitun pykälän 2 ja 3 momentissa tarkoitetut koulutuskeskukset hyväksyy Liikenteen turvallisuusvi-rasto. (22.12.2009/1315)

Hyväksyminen annetaan enintään ajaksi, jonka 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu lupa koulutuksen järjestämi-seen tai autokoululupa on voimassa.

13 §. Koulutuskeskuksen valvonta. Koulutuskeskuksen hyväksyvä viranomainen vastaa koulutuskeskuksen ja siellä annettavan opetuksen valvonnasta. Opetusministe-riö voi osoittaa tehtävän opetushallitukselle. Liikenteen turvallisuusvirasto voi yhdistää koulutuskeskuksen val-vontaa koskevan tehtävän 15 §:ssä tarkoitettuun kokeen vastaanottamiseen ja valvontaan hankkimalla tarvittavat palvelut siten kuin mainitun pykälän 2 momentissa sää-detään. (22.12.2009/1315)

Edellä 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen ja so-pimuksen perusteella tehtävää hoitavien edustajilla on valvonnan toteuttamiseksi oikeus päästä seuraamaan opetusta ja saada valvonnassa tarvittavat tiedot. Koulu-tuskeskuksen on järjestettävä olosuhteet sellaisiksi, että tarkastukset voidaan suorittaa asianmukaisesti. Tarkas-tuksia ei saa tehdä kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa.

Liikenteen turvallisuusviraston tehtävistä 1 momen-tissa tarkoitettujen palvelujen järjestäjänä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. (22.12.2009/1315)

14 §. Koulutuskeskuksen vastuu koulutuksen järjestämisessä ja koulutuskeskuksen hyväksymisen peruuttaminen. Koulutuskeskus vastaa siitä, että opetus annetaan koulu-tuskeskuksen hyväksymistä koskevassa hakemuksessa ja sen lisäksi annettujen tietojen sekä hyväksymisen ehto-jen mukaisesti. Jos hakemuksessa annetuissa tai muissa hakijan antamissa tiedoissa tapahtuu muutoksia, koulu-tuskeskuksen on välittömästi ilmoitettava siitä koulutus-keskuksen toimintaa 13 §:n mukaan valvovalle. Tarkem-mat säännökset ilmoittamisesta annetaan valtioneuvos-ton asetuksella. (15.8.2008/532)

Jos koulutuskeskus ei enää täytä hyväksymisen edelly-tyksiä, koulutusta koskevia säännöksiä ei noudateta, taik-ka koulutusta ei hoideta hyväksymisen ehtojen mukai-sesti tai muuten asianmukaisesti, voidaan koulutuskes-kukselle antaa huomautus tai kirjallinen varoitus. Jollei epäkohtia poisteta koulutuskeskuksen hyväksyneen vi-ranomaisen asettamassa määräajassa, hyväksyminen on peruutettava. Valvonnan yhteydessä havaitut puutteet ja laiminlyönnit on valvojan välittömästi saatettava hyväk-symisestä päättäneen viranomaisen tietoon tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten.

14 a §. (15.8.2008/532) Koulutusta koskevien asiakirjojen säilyttäminen. Koulutuskeskuksen on säilytettävä jatkokoulutuksen järjestämistä ja jatkokoulutuksen suo-rittaneita koskevat asiakirjat niin kauan kuin jatkokou-lutuksesta annettua todistusta voidaan käyttää ammat-tipätevyyskortin tai ajokorttiin tehtävän ammattipäte-vyysmerkinnän hakemiseen. Tämän jälkeen koulutuksen suorittajia koskevat henkilötiedot on hävitettävä. Tieto-ja saadaan luovuttaa hakemusasian käsittelemiseksi am-mattipätevyyskortin ja ajokorttiluvan myöntäjälle.


15 §. (6.2.2015/71) Kokeet. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön hyväksymissä koulutuskeskuksissa annettavaan koulutukseen liittyvän kokeen järjestämisestä ja valvon-nasta sekä 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun todistuksen antamisesta vastaavat opetushallituksen valvonnassa am-matillisesta koulutuksesta annetun lain 25 a §:ssä tar-koitetut ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat toimielimet tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetut tut-kintotoimikunnat.

Liikenteen turvallisuusvirasto vastaa hyväksymissään koulutuskeskuksissa annettavaan koulutukseen liittyvän kokeen järjestämisestä ja valvonnasta. Myös puolustus-voimat voi järjestää ja valvoa 10 §:n 3 momentissa tar-koitettuun koulutukseen liittyvän kokeen.

Kokeen arvioijalla on oltava tehtävän edellyttämä asiantuntemus ja ammattitaito. Arvioijan pätevyysvaa-timuksista voidaan säätää tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun viranomaisen edustajilla on oikeus päästä seuraamaan koetta sen asian-mukaisen toteuttamisen ja kulun varmistamiseksi.


15 §. Kokeet. Opetusministeriön hyväksymissä koulutuskes-kuksissa annettavaan koulutukseen liittyvän kokeen järjestämises-tä ja valvonnasta sekä 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun todistuksen antamisesta vastaavat opetushallituksen valvonnassa ammatilli-sesta koulutuksesta annetun lain 25 a §:ssä tarkoitetut ammat-tiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat toimielimet tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetut tutkintotoimikunnat.

Liikenteen turvallisuusvirasto vastaa hyväksymissään koulu-tuskeskuksissa annettavaan koulutukseen liittyvän kokeen jär-jestämisestä ja valvonnasta. Myös puolustusvoimat voi kuitenkin järjestää ja valvoa 10 §:n 3 momentissa tarkoitettuun koulutuk-seen liittyvän kokeen. Liikenteen turvallisuusvirasto voi järjestää kokeen vastaanottamisen ja valvonnan sekä 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun todistuksen antamisen kuljettajantutkinnon yhtey-dessä hoidettaviksi hankkimalla tarvittavat palvelut yksityiseltä tai julkiselta palvelun tuottajalta tämän kanssa ajopiirturikort-tien myöntämisen järjestämisestä annetun lain (629/2004) 4 §:n 1 momentin mukaisesti tehtävin sopimuksin. Sopimuksen mukaiseen toimintaan sovelletaan, mitä kuljettajantutkinto-toiminnan järjestämisestä annetun lain (535/1998) 4–12 ja 16 §:ssä säädetään toiminnan ja sen järjestämisen vaatimuksista. (29.4.2011/389)

Kokeen arvioijalla on oltava tehtävän edellyttämä asiantunte-mus ja ammattitaito. Arvioijan pätevyysvaatimuksista säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun viranomaisen ja sopi-muksen perusteella tehtävää hoitavien edustajilla on oikeus pääs-tä seuraamaan koetta sen asianmukaisen toteuttamisen ja kulun varmistamiseksi.

Liikenteen turvallisuusviraston tehtävistä 2 momentissa tar-koitettujen palvelujen järjestäjänä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. (22.12.2009/1315)

16 §. Perustason ammattipätevyyden ja jatkokoulutuksen suorittamispaikka. Perustason ammattipätevyys on saavu-tettava tämän lain mukaisesti, jos kuljettajan tieliiken-teen valvontalaitteista annetussa neuvoston asetuksessa

(ETY) N:o 3821/85 tarkoitettu vakinainen asuinpaik-ka on Suomessa. Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun kuljettajan on saavutettava perustason ammattipätevyys tämän lain mukaisesti, jos hän työskentelee Suomessa si-jaitsevan yrityksen palveluksessa tai hänelle on myönnet-ty työlupa Suomessa.

Jatkokoulutuksen saa suorittaa tämän lain mukaises-ti, jos kuljettajan 1 momentissa tarkoitettu vakinainen asuinpaikka on Suomessa tai jos hän työskentelee Suo-messa.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarvittaessa tar-kempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetun ammat-tipätevyyden tai jatkokoulutuksen suorittamisesta Suo-messa.

17 §. Ammattipätevyyden osoittaminen. Osoitukseksi tässä laissa säädetystä ammattipätevyydestä kuljettajalle annetaan hakemuksesta kuljettajan ammattipätevyys-kortti tai hänen hakemuksestaan ajokorttiin tehdään merkintä ammattipätevyydestä.

Kuljettajan on pidettävä 1 momentissa tarkoitettu asiakirja ajaessaan mukana ja vaadittaessa esitettävä po-liisille tai muulle liikenteen valvojalle. Poliisi voi keskeyt-tää ajon, jos kuljettajalla ei ole asiakirjaa mukanaan. Ajon jatkaminen voidaan sallia, jos kuljettajan henkilöllisyys voidaan luotettavasti todeta. Kuljettaja voidaan samalla velvoittaa esittämään asiakirja poliisille määräajassa.

Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän saa 2 §:n 3 mo-mentissa tarkoitettuja ajoja lukuun ottamatta luovuttaa vain sellaisen henkilön kuljetettavaksi, jonka ammattipä-tevyys on todettu 1 momentissa tarkoitetusta asiakirjasta.

18 §. Ammattipätevyyskortin malli. Kuljettajan am-mattipätevyyskortin on oltava maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvo-jen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jat-kokoulutuksesta, neuvoston asetuksen (ETY) 3820/85 ja neuvoston direktiivin 91/439/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 76/914/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/59/EY liitteessä II olevan mallin mukainen.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään ammattipäte-vyyden osoittavista merkinnöistä. Liikenne- ja viestintä-ministeriön asetuksella voidaan tarvittaessa antaa sään-nöksiä merkintöjen tekemisestä ammattipätevyyskort-tiin.

19 §. Muissa ETAvaltioissa tai Ahvenanmaan maakunnassa annettujen ammattipätevyyden osoittavien asiakirjojen tunnustaminen. (28.12.2012/1083) Muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa tai Ahvenanmaan maa-kunnassa annetun 18 §:n 1 momentin mukaisen asia-kirjan haltija saa kuljettaa kuorma- tai linja-autoa Suo-messa. Ajokorttien ja niihin tehtyjen merkintöjen vas-tavuoroisesta tunnustamisesta säädetään ajokorttilaissa. (28.12.2012/1083)

Muussa ETA-valtiossa annetun 18 §:n 1 momentin mukaisen asiakirjan haltija saa kuljettaa kuorma- tai lin-ja-autoa Suomessa. Ajokorttien ja niihin tehtyjen mer-kintöjen vastavuoroisesta tunnustamisesta on voimassa, mitä niistä tieliikennelaissa ja sen nojalla säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään niistä muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista asiakirjoista, joilla 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu ETA-valtiossa toimivaan





yritykseen työsuhteessa oleva kuljettaja tai se, jota täl-lainen yritys käyttää kuljettajana, voi osoittaa ammatti-pätevyytensä.

Ammattipätevyyden osoittamisesta on voimassa, mitä 17 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

20 §. (6.2.2015/71) Ammattipätevyyskortteihin liittyvä toimivalta. Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää kul-jettajan ammattipätevyyskortin ja sen kaksoiskappaleen. Liikenteen turvallisuusvirasto voi hakemuksesta peruut-taa kuljettajan ammattipätevyyskortin.

Liikenteen turvallisuusvirasto vastaa ammattipäte-vyyskortin valmistamisesta.

Ammattipätevyyskortin peruuttaa poliisi.L:lla 71/2015 muutettu 20 § tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi

sanamuoto kuuluu:20 §. Ammattipätevyyskortin myöntäminen. Kuljettajan ammat-

tipätevyyskortti myönnetään hakijalle, joka on tämän lain mu-kaisesti saavuttanut perustason ammattipätevyyden tai suoritta-nut jatkokoulutuksen ja jolla on ammattipätevyyden edellyttämä Suomessa voimassa oleva ajo-oikeus.

Ammattipätevyyskortti myönnetään ajaksi, joka päättyy sa-maan aikaan ammattipätevyyden kanssa, kuitenkin enintään ajak-si, jonka hakijan ajo-oikeus on voimassa. Kortin myöntämisestä ja myöntämiseen liittyvästä menettelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (15.8.2008/532)

Ennen 18 §:n 1 momentissa tarkoitetun asiakirjan luovut-tamista kuljettajalle voidaan erityisestä syystä antaa määräajak-si väliaikainen asiakirja osoitukseksi ammattipätevyydestä siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Väliaikai-nen asiakirja hyväksytään osoitukseksi ammattipätevyydestä vain Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Ammattipätevyyskortin kaksoiskappaleen antamisesta ja muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa tai Ahvenanmaan maa-kunnassa annetun ammattipätevyyskortin korvaamisesta tämän lain mukaisella kuljettajan ammattipätevyyskortilla tai tämän lain mukaisesti ajokorttiin tehtävällä merkinnällä säädetään valtioneu-voston asetuksella. (28.12.2012/1083)

Ammattipätevyyskortin ja sen kaksoiskappaleen myöntää Lii-kenteen turvallisuusvirasto. Se voi sopia korttien myöntämisen ja 23 §:ssä tarkoitettujen rekisteröintitehtävien hoitamisesta yksi-tyisen tai julkisen palvelun tuottajan kanssa noudattaen sovel-tuvin osin, mitä ajopiirturikorttien myöntämistä koskevasta so-pimuksesta ja muista toiminnan vaatimuksista ajopiirturikort-tien myöntämisen järjestämisestä annetun lain 2 luvussa ja 16 §:ssä säädetään. Liikenteen turvallisuusviraston tehtävistä pal-velujen järjestäjänä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. (22.12.2009/1315)

20 a §. (6.2.2015/71) Ammattipätevyyskortteihin liittyvä palvelutehtävä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi hankkia 20 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tehtävi-en hoitamisessa tarvittavia palveluja Suomessa toimivil-ta yksityisiltä tai julkisilta palvelun tuottajilta. Edellä 20 §:n 1 momentissa tarkoitettu palvelutehtävä voi sisältää hakemusasiakirjojen vastaanottamisen ja niiden tietojen kirjaamisen rekisteriin, joita hakemuksen käsittely edel-lyttää, lupamenettelyyn liittyvän neuvonnan ja tietojen välittämisen hakijalle, haetun ammattipätevyyskortin luovuttamisen, jollei sitä postiteta hakijalle, viranomai-selle palautettavan kortin vastaanottamisen sekä muut vastaavat hakemusmenettelyyn liittyvät tehtävät. Am-mattipätevyyskortin myöntämiseen liittyviä tässä mo-

mentissa tarkoitettuja tehtäviä ei voida hoitaa alihank-kijaa käyttäen. Edellä 20 §:n 1 momentissa tarkoitetut tehtävät on hoidettava Suomessa.

Palvelujen hankintaan sovelletaan julkisista hankin-noista annettua lakia (348/2007) alihankintaa koskevia säännöksiä lukuun ottamatta. Edellä 1 momentissa sää-detyt tehtävät voidaan yhdistää muuhun Liikenteen tur-vallisuusviraston hankkimaan palveluun.

Palvelun tuottajan on oltava luotettava ja tällä on ol-tava tehtävän hoitamisen edellyttämä henkilöstö sekä muut tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet ja valmiudet huolehtia tehtävän edellyttämästä tietoturval-lisuudesta ja tietosuojasta.

Liikenteen turvallisuusviraston on sovittava palvelun tuottajan kanssa palvelutehtävän laajuudesta ja sen hoi-tamiseen liittyvistä vaatimuksista niin, että rekisterinpi-täjän vastuut henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuu-desta toteutuvat myös palvelun tuottajan toiminnassa ja että hyvän hallinnon vaatimukset muutenkin toteutuvat. Palvelun tuottajan kanssa tehtävään sopimukseen 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoidettaessa sovelle-taan, mitä ajokorttilaissa säädetään sopimuksesta hoidet-taessa eräitä lupatehtäviä palvelutehtävänä. Liikenteen turvallisuusviraston on valvottava palvelun tuottajan toi-mintaa ja sillä on oikeus tehdä tarkastuksia paikoissa, joissa harjoitetaan tässä pykälässä tarkoitettua palvelu-toimintaa. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa pysy-väisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa. Palvelun tuottajan on annettava valvonnassa tarvittavat tiedot ja järjestettävä olosuhteet sellaisiksi, että valvonta ja tarkas-tukset voidaan suorittaa asianmukaisesti.

Tässä pykälässä tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoidettaessa noudatettavista hyvän hallinnon periaatteis-ta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta an-netussa laissa (621/1999), henkilötietolaissa (523/1999), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetus-sa laissa (13/2003), hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003). Palvelun tuottajaan ja tämän palveluksessa olevaan sovelletaan näitä tehtäviä hoidettaessa rikosoikeudellista virkavas-tuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

L:lla 71/2015 lisätty 20 a § tulee voimaan 1.1.2016.20 b §. (6.2.2015/71) Ammattipätevyyskorttia koske

van hakemusasian vireille saattaminen. Kuljettajan am-mattipätevyyskorttia koskeva hakemus voidaan toimit-taa sähköisesti tai Liikenteen turvallisuusviraston osoit-tamalle palveluntuottajalle.

L:lla 71/2015 lisätty 20 b § tulee voimaan 1.1.2016.20 c §. (6.2.2015/71) Kokeen vastaanottamiseen ja

valvontaan liittyvä palvelutehtävä. Liikenteen turval-lisuusvirasto voi järjestää 15 §:n 2 momentissa tarkoi-tetun kokeen vastaanottamisen ja valvonnan sekä 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun todistuksen antamisen kuljet-tajantutkintotoiminnan yhteydessä tai siitä erillään hoi-dettaviksi hankkimalla tarvittavat palvelut yksityisiltä tai julkisilta palvelun tuottajilta noudattaen mitä kuljetta-jantutkintotoiminnan järjestämisestä annetussa laissa (535/1998) säädetään kuljettajantutkintotoiminnan hoi-tamisesta palvelutehtävänä.

L:lla 71/2015 lisätty 20 c § tulee voimaan 1.1.2016.


20 d §. (6.2.2015/71) Ammattipätevyyskortin myöntäminen. Kuljettajan ammattipätevyyskortti myönnetään hakijalle, joka on tämän lain mukaisesti saavuttanut pe-rustason ammattipätevyyden tai suorittanut jatkokoulu-tuksen ja jolla on ammattipätevyyden edellyttämä Suo-messa voimassa oleva ajo-oikeus. Ammattipätevyyskortti myönnetään ajaksi, joka päättyy samaan aikaan ammat-tipätevyyden kanssa.

Ammattipätevyyskortin kaksoiskappaleen antamises-ta ja muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa tai Ahvenanmaan maakunnassa annetun ammattipätevyys-kortin korvaamisesta tämän lain mukaisella kuljettajan ammattipätevyyskortilla tai tämän lain mukaisesti ajo-korttiin tehtävällä merkinnällä säädetään valtioneuvos-ton asetuksella.

Ennen 18 §:n 1 momentissa tarkoitetun asiakirjan luovuttamista kuljettajalle voidaan erityisestä syystä an-taa määräajaksi väliaikainen asiakirja osoitukseksi am-mattipätevyydestä. Väliaikainen asiakirja hyväksytään osoitukseksi ammattipätevyydestä vain Suomessa Ahve-nanmaata lukuun ottamatta. Valtioneuvoston asetuksel-la annetaan tarkempia säännöksiä väliaikaisen asiakirjan antamisesta.

Kuljettajan ammattipätevyyskortti voidaan postittaa hakijalle, jolloin sen toimittamiseen sovelletaan mitä ajo-korttilaissa ja sen nojalla säädetään ajokortin toimitta-misesta postitse. Kortin myöntämisestä ja myöntämiseen liittyvästä menettelystä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

L:lla 71/2015 lisätty 20 d § tulee voimaan 1.1.2016. 20 d §:n 1 ja 4 momentti tulevat kuitenkin voimaan 15.3.2015..

20 e §. (6.2.2015/71) Palvelun tuottajan luotettavuuden arviointi. Palvelun tuottajaa ei voida pitää 20 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla luotettavana, jos pal-velun tuottaja, tai yhtiömuodossa toimivan palvelun tuottajan hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai va-rajäsen, toimitusjohtaja, vastuunalainen yhtiömies tai avoimessa yhtiössä yhtiömies, taikka muussa määrääväs-sä asemassa oleva henkilö on toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton hoitamaan 20 §:n 1 mo-mentissa tarkoitettua tehtävää. Palvelun tuottajaa ei ai-nakaan voida pitää luotettavana, jos edellä mainittu hen-kilö on lainvoiman saaneella tuomiolla tuomittu viiden viimeisen vuoden aikana vankeusrangaistukseen tai kol-men viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen vaka-vasta, työsuhdetta, elinkeinon harjoittamista, kirjanpitoa, velkasuhdetta, liikenteen harjoittamista, kuljettajantut-kintotoimintaa, ajoneuvojen rekisteröintiä tai katsastusta koskevien taikka muita liikenneturvallisuutta koskevien säännösten tai määräysten rikkomisesta ja teon on kat-sottava osoittavan henkilön olevan ilmeisen sopimaton hoitamaan edellä tarkoitettua tehtävää.

Palvelun tuottaja vastaa siitä, että sen palveluksessa olevilla on tieto 20 a §:n 3 momentissa tarkoitettujen lu-patehtävien hoitamiseen liittyvistä vaatimuksista ja vas-tuista ja kyky toimia sen mukaisesti sekä siitä, että he ovat siten luotettavia kuin tässä tarkoitettujen lupatehtä-vien hoitamiseen vaaditaan.

Viranomaisen oikeudesta saada rikosrekisteritietoja luotettavuuden arvioimiseksi säädetään rikosrekisteri-laissa (770/1993).

L:lla 71/2015 lisätty 20 e § tulee voimaan 1.1.2016.

21 §. (6.2.2015/71) Ammattipätevyyskortin peruuttaminen. Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa am-mattipätevyyskortin sen haltijan hakemuksesta.


21 §. Ammattipätevyyskortin peruuttaminen. Kuljettajan am-mattipätevyyskortti on peruutettava määräajaksi tai toistaisek-si, jos sen haltija ei enää täytä kortin myöntämisen edellytyk-siä. Kortti voidaan peruuttaa myös sen haltijan pyynnöstä. Väli-aikaisesti kortti voidaan peruuttaa, jos edellytykset väliaikaiseen ajokieltoon määräämiseen ovat ajokorttilain mukaan olemassa. (29.4.2011/389)

Ammattipätevyyskortin peruuttaa poliisi. Kortin ottamisesta poliisin haltuun ja sen palauttamisesta haltijalleen säädetään ajo-korttilaissa. (29.4.2011/389)

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin am-mattipätevyyskortin peruuttamisesta ja siihen liittyvästä menet-telystä.

22 §. (28.12.2012/1083) Ammattipätevyyden merkitseminen ajokorttiin. Ajokorttiin voidaan tehdä merkintä kuljettajan ammattipätevyydestä. Hakemus tehdään po-liisille noudattaen, mitä ajokortin hakemisesta ajokortti-laissa säädetään.

23 §. (22.12.2009/1315) Ammattipätevyyttä koskevien tietojen ilmoittaminen rekisteriin. Ammattipätevyyt-tä koskevien tietojen tallettamisesta ajoneuvoliikenne-rekisteriin säädetään ajoneuvoliikennerekisteristä anne-tussa laissa (541/2003). Edellä 5 §:n 3 momentissa tai 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun todistuksen antajan, 12 tai 14 §:n mukaisesti koulutuskeskuksen hyväksymisestä tai sen hyväksymisen peruuttamisesta päättävän, 20 tai 21 §:n mukaisesti kuljettajan ammattipätevyyskortin tai sen kaksoiskappaleen myöntämisestä tai peruuttamises-ta päättävän sekä koulutuskeskuksen on ilmoitettava tar-vittavista, rekisteriin talletettavista tiedoista Liikenteen turvallisuusvirastolle. Ilmoituksista ja niiden tekemisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi yhdistää 1 momen-tissa tarkoitetun ilmoitusten vastaanottamisen sekä tie-tojen rekisteriin tallettamisen 20 c §:ssä tarkoitettuun kokeen vastaanottamista ja valvontaa koskevaan tehtä-vään hankkimalla tarvittavat palvelut siten kuin maini-tussa pykälässä säädetään. Se voi järjestää tietojen rekis-teröintiin liittyvät tehtävät ammattipätevyyskortteihin liittyvän palvelutehtävän yhteydessä hoidettaviksi nou-dattaen 20 a §:ää. (6.2.2015/71)


Liikenteen turvallisuusvirasto voi yhdistää 1 momentissa tar-koitetun ilmoitusten vastaanottamisen sekä tietojen rekisteriin tallettamisen 15 §:ssä tarkoitettuun kokeen vastaanottamista ja valvontaa koskevaan tehtävään hankkimalla tarvittavat palvelut siten kuin mainitun pykälän 2 momentissa säädetään. Se voi jär-jestää tietojen rekisteröintiin liittyvät tehtävät myös ammattipä-tevyyskorttia myönnettäessä hoidettaviksi 20 §:n 5 momentin mukaisesti.

Liikenteen turvallisuusviraston tehtävistä 2 momen-tissa tarkoitettujen palvelujen järjestäjänä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.




24 §. Rangaistussäännökset. Joka tahallaan tai huoli-mattomuudesta rikkoo 3 §:n 1 momentin säännöksiä kuljettajalta vaadittavasta ammattipätevyydestä, 17 §:n 2 momentin säännöksiä ammattipätevyyden osoittavan asiakirjan mukana pitämisestä tai esittämisestä, 17 §:n 3 momentin säännöksiä ajoneuvon luovuttamisesta taik-ka 8 tai 9 §:n säännöksiä ajoneuvon kuljettamisesta, on tuomittava kuljettajan ammattipätevyyssäännösten rikkomisesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa säädetä anka-rampaa rangaistusta. (18.9.2009/699)

Joka harjoittaa tässä laissa tarkoitettua koulutus-, koe- tai valvontatoimintaa ilman tässä laissa tarkoitettua hy-väksymistä, sopimusta tai muuta oikeutusta, on tuomit-tava luvattomasta kuljettajan ammattipätevyyskoulutustoiminnasta sakkoon.

3 momentti on kumottu L:lla 6.2.2015/71, joka tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Joka myöntää kuljettajan ammattipätevyyskortteja ilman Lii-kenteen turvallisuusviraston kanssa tehtyä sopimusta, on tuomit-tava laittomasta kuljettajan ammattipätevyyskorttien myöntämisestä sakkoon. (22.12.2009/1315)

24 a §. (18.9.2009/699) Viittaukset muualla laissa oleviin rangaistussäännöksiin. Rangaistus kulkuneuvon kul-jettamisesta oikeudetta säädetään rikoslain (39/1889) 23 luvun 10 §:ssä.

Rangaistus vaarallisten aineiden kuljetusrikoksesta säädetään rikoslain 44 luvun 13 §:ssä ja vaarallisten ai-neiden kuljetusrikkomuksesta vaarallisten aineiden kul-jetuksesta annetun lain 19 §:ssä.

25 §. Rikosoikeudellinen virkavastuu. Kokeen vastaan-otto-, arviointi- ja valvontatehtäviä hoitavaan sekä am-mattipätevyyskorttien myöntämisessä toimivaan henki-löön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koske-via säännöksiä.

26 §. (7.8.2015/990) Muutoksenhaku. Liikenteen tur-vallisuusviraston hyväksymän koulutuskeskuksen taikka 20 c §:ssä tarkoitetun kokeen vastaanottajan päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenteen turvallisuusvirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään.

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen, Liiken-teen turvallisuusviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan tai muuhun tämän lain nojalla tekemään pää-tökseen samoin kuin poliisin päätökseen saa hakea muu-tosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallinto-lainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Muutoksenhaussa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän koulutuskeskuksen päätökseen sovelletaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 25 c, 44 ja 44 a—44 f §:ää sekä ammatillisesta aikuiskoulutukses-ta annetun lain 15 c §:ää. (4.9.2015/1113)


Hallinto-oikeuden päätökseen koulutuskeskuksen hyväksymi-sen peruuttamista ja ammattipätevyyskortin peruuttamista kos-kevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallin-tolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätök-seen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Jos kuljettajan ammattipätevyyskortti myönnetään hakemuksen mukaisesti, hakijalle ei anneta muuta pää-töstä eikä valitusosoitusta.

Ammattipätevyyskortin peruuttamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

Muutoksenhaussa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän koulutuskeskuksen päätökseen sovelletaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 25 c, 44 ja 44 a–44 f §:ää sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 16 §:n 6 a kohtaa.


26 §. Oikaisu ja muutoksenhaku. Opetusministeriön hyväksy-mässä koulutuskeskuksessa tämän lain nojalla tehdyn päätöksen oikaisemisesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 25 c §:ssä ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an-netun lain 16 §:ssä säädetään opinto-, näyttö- tai tutkintosuo-rituksen arvioin nin oikaisemisesta, sekä muutoksenhausta, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 44 §:ssä säädetään muutoksenhausta koulutuksen järjestäjän päätökseen ja kielloista hakea valittamalla muutosta opiskelijan mainitun lain 25 §:ssä tarkoitettua arviointia koskevaan päätökseen tai arviointia kos-kevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen. Opetusmi-nisteriön tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muu-tosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymän koulutus-keskuksen tämän lain nojalla tekemään päätökseen taikka viras-ton kanssa tehdyn sopimuksen perusteella toimivan kokeen vas-taanottajan ja ammattipätevyys kortin myöntäjän päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen saa hakea oikaisua virastolta. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän ku-luessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhausta oikaisuvaa-timusta koskevaan viraston päätökseen säädetään 3 momentissa. (22.12.2009/1315)

Liikenteen turvallisuusviraston oikaisuvaatimuksen johdosta tai muuten tämän lain nojalla tekemään päätökseen samoin kuin kuljettajan ammattipätevyyskortin peruuttamista koskevaan po-liisin päätökseen saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hal-lintolainkäyttölaissa säädetään. Ammattipätevyyskortin peruutta-mista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. (22.12.2009/1315)

27 §. (22.12.2009/1315) Virkaapu. Liikenteen tur-vallisuusvirastolla sekä 13 §:ssä tarkoitettuja valvonta-tehtäviä hoitavilla on oikeus saada poliisilta virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudat-tamisen valvomiseksi.


28 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2007.

Linja-auton kuljettajien tulee täyttää tässä laissa sää-detyt pätevyysvaatimukset 10 päivästä syyskuuta 2008 ja kuorma-autonkuljettajien 10 päivästä syyskuuta 2009.

29 §. Siirtymäsäännökset. Tässä laissa säädettyä perus-tason ammattipätevyyttä ei vaadita linja-auton kuljetta-jalta, jonka linja-auton ajo-oikeus on alkanut ennen 10 päivää syyskuuta 2008 ja kuorma-autonkuljettajalta, jon-ka kuorma-auton ajo-oikeus on alkanut ennen 10 päivää syyskuuta 2009.






Edellä 1 momentissa tarkoitetun kuljettajan on kui-tenkin saadakseen jatkaa tässä laissa tarkoitettuja kulje-tuksia suoritettava tässä laissa säädetty jatkokoulutus vii-den vuoden kuluessa 1 momentissa mainitusta päivästä ja sen jälkeen siten kuin 7 §:n 2 momentissa säädetään.

Jos jatkokoulutuksen ajankohdan sovittamiseksi yh-teen ajokortin voimassaoloajan kanssa tai jatkokoulutuk-sen edellyttämien järjestelyjen toteuttamiseksi asteittain on tarpeen poiketa 2 momentissa tai 7 §:n 2 momentis-sa säädetystä viiden vuoden määräajasta, valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää jatkokoulutuksen suorittami-sesta enintään kaksi vuotta momentissa säädettyä aikai-semmin tai enintään kaksi vuotta momentissa säädettyä myöhemmin.

Ennen lain voimaantuloa saadaan ryhtyä lain täytän-töönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 149/2006, LiVM 33/2006, EV 251/2006, Euroopan par-lamentin ja neuvoston direktiivi 2003/59/EY (32003L0059); EYVL N:o L 226, 10.9.2003, s. 4


Tämän lain 20 d §:n 1 ja 4 momentti tulevat kuitenkin voi-maan 15 päivänä maaliskuuta 2015.

Jos poliisille ennen tämän lain voimaantuloa toimitettua ha-kemusta ammattipätevyyden merkitsemiseksi ajokorttiin ei ole ratkaistu ennen tämän lain voimaantuloa, poliisin on tämän lain voimaan tultua toimitettava hakemusasiakirjat Liikenteen turval-lisuusvirastolle hakemuksen käsittelemistä varten.

Jos ennen 2 momentissa säädettyä voimaantuloa myönnetyn ammattipätevyyskortin voimassaoloaika päättyy 7 §:n 2 momen-tissa säädettyä aikaisemmin sillä perusteella, että ajo-oikeuden voimassaolo päättyy ennen sitä, kuljettajalle voidaan myöntää uusi kortti ajaksi, joka on jäljellä mainitussa momentissa tarkoitetusta ammattipätevyysajasta selvityksiä jatkokoulutuksesta vaatimatta. Sama koskee ajokorttiin tehtävää merkintää ammattipätevyydes-tä.

Tämän lain tultua voimaan poliisi saa pyynnöstä ja ajokiel-lon estämättä luovuttaa peruutetun ammattipätevyyskortin hal-tijalleen.

HE 313/2014, LiVM 30/2014, EV 259/2014



HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014


HE 307/2014, SiVM 25/2014, EV 368/2014


xii opintotuki 249

Opintotukilaki 21.1.1994/65



1 §. Soveltamisala. Suomen kansalaiselle, joka harjoit-taa Suomessa oppivelvollisuuden jälkeisiä, päätoimisia opintoja, jotka kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kak-si kuukautta, myönnetään opintotukea siten kuin tässä laissa säädetään.

Suomen kansalaista koskevia tämän lain säännöksiä sovelletaan myös henkilöön:

1) joka Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Eu-roopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimus-puolen kanssa tekemän sopimuksen nojalla on oikeutet-tu tämän lain mukaiseen opintotukeen; taikka

2) jolla on ulkomaalaislain (301/2004) 10 luvus-sa säädetty oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa. (23.3.2007/361)

Ulkomaalaiselle, joka asuu Suomessa vakinaisesti ja jonka maassa oleskelun peruste on muu kuin opiskelu, voidaan myöntää opintotukea, jos:

1) hänelle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitet-tu jatkuva (A) tai pysyvä (P) oleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelu-lupa (P-EU);

2) hän on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan uni-onin kansalainen tai tähän rinnastettava taikka hänen perheenjäsenensä, jonka oleskeluoikeus on ulkomaalais-lain 10 luvussa säädetyllä tavalla rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti; taikka

3) hän on Pohjoismaan kansalainen, joka on rekiste-röinyt oleskelunsa ulkomaalaislain 157 §:ssä säädetyllä tavalla siten kuin pohjoismaiden välillä väestön rekiste-röinnistä on sovittu. (13.9.2013/670)

Ulkomailla harjoitettaviin opintoihin opintotukea myönnetään Suomen kansalaiselle, jolla on ollut koti-kuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan opintojen alkamista edel-tävän viiden vuoden aikana ja jonka oleskelua ulkomailla voidaan pitää tilapäisenä. (7.5.2004/345)

2 §. Opintotukietuudet. Opintotukena myönnetään tässä laissa säädetyin edellytyksin:

1) opintorahaa;2) asumislisää; sekä3) opintolainan valtiontakaus. (7.5.2004/345)Tämän lain sekä kumotun opintotukilain (28/1972)

mukaisten opintolainojen erääntyneet korot voidaan täs-sä laissa säädetyin edellytyksin maksaa korkoavustuk-sena valtion varoista ilman takaisinmaksuvelvollisuutta. (21.12.2001/1427)

Tämän lain mukaista opintolainaa saaneella on tässä laissa säädetyin edellytyksin oikeus opintolainahyvityk-seen. (30.12.2013/1243)

3 §. Määritelmät. Tässä laissa tarkoitetaan:1) lukuvuodella aikaa, joka alkaa 1 päivänä elokuuta ja

päättyy seuraavan vuoden heinäkuun 31 päivänä;

2) lukukaudella syyslukukautta ja kevätlukukautta, jol-loin syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta ja kevätlukukausi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta;

3) tukikuukaudella kuukautta, jonka aikana opiskelija saa opintorahaa tai asumislisää; (21.1.2011/52)

4) korkeakoululla yliopistolaissa (558/2009) tarkoitet-tuja yliopistoja, Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa (1121/2008) tarkoitettua Maanpuolustuskorkea-koulua, ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitet-tuja ammattikorkeakouluja ja Poliisiammattikorkeakou-lusta annetussa laissa (1164/2013) tarkoitettua Poliisi-ammattikorkeakoulua; (30.12.2013/1166)

5) muulla oppilaitoksella muita kuin 4 kohdassa tarkoi-tettuja oppilaitoksia; (30.12.2013/1243)

6) puolisoilla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olo-suhteissa eläviä henkilöitä. (21.12.2001/1427)

4 §. (30.12.2013/1243) Opintotukeen oikeuttavat opinnot. Opintotukea voidaan myöntää koulutukseen, joka on julkisen valvonnan alaista. Julkisen valvonnan alai-seksi katsotaan koulutus tai oppilaitos, joka on opetusvi-ranomaisten tai oman alansa viranomaisten valvoma tai rahoittama.

Korkeakoulussa opintotukea myönnetään opiskelijal-le, joka suorittaa:

1) alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa taikka tieteellistä, taiteellista tai ammatillista jatkotutkintoa;

2) ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammat-tikorkeakoulututkintoa taikka ammattikorkeakoululain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettua maahanmuuttajille suunnattua koulutusta;

3) erillistä ammatillista täydennyskoulutusohjelmaa; tai

4) ammatilliseen tai virkakelpoisuuteen tähtäävää muuta kuin 1–3 kohdassa tarkoitettua opintokokonai-suutta, jos opiskelija on suorittanut korkeakoulututkin-non.

Muussa oppilaitoksessa opintotukea myönnetään opiskelijalle, joka suorittaa:

1) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädettyä ammatillista koulutusta;

2) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaista näyttötutkintoon valmistavaa kou-lutusta tai muuta ammatillista lisäkoulutusta;

3) lukiolaissa (629/1998) säädettyä lukiokoulutusta tai maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävää lukio-koulutukseen valmistavaa koulutusta;

4) muuta kuin 1–3 kohdassa mainittua koulutusta vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tar-koitetussa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskes-kuksessa taikka Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetussa koulutuskes-kuksessa; tai

5) muun alan viranomaisten kuin opetusviranomais-ten valvomaa edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua koulu-tusta vastaavaa ammatillista koulutusta.





250 xii opintotuki

Opintotukea myönnetään opiskeluun ulkomailla, jos opinnot vastaavat 1–3 momentissa tarkoitettuja opintoja Suomessa tai sisältyvät Suomessa suoritettaviin opinto-tukeen oikeuttaviin opintoihin.

4 a §. (30.12.2013/1243) Opintotukioikeus muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Opintotukea myönnetään Suomessa järjestettyyn muuhun kuin julki-sen valvonnan alaiseen koulutukseen, jos Kansaneläke-laitos on koulutuksen järjestäjän hakemuksesta myöntä-nyt koulutukseen opintotukioikeuden. Opintotukioikeu-den myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) koulutuksen järjestäjällä on ammatilliset ja talou-delliset edellytykset toiminnalleen;

2) koulutuksen järjestäjä on järjestänyt kyseistä koulu-tusta vähintään vuoden; ja

3) koulutus valmistaa ammatillisesta aikuiskoulutuk-sesta annetun lain mukaisen näyttötutkinnon tai tutkin-non osan suorittamiseen.

Opintotukioikeus myönnetään myös valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettävään muuhun kuin 1 mo-mentin 3 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen, jos kou-lutus tuottaa yleisesti tunnustetun ammattipätevyyden ja muut opintotukioikeuden myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Kansaneläkelaitos voi perua koulutukseen myönnetyn opintotukioikeuden, jos opintotukioikeuden myöntämi-selle säädetyt edellytykset eivät täyty. Jos koulutuksen opintotukioikeus perutaan, ovat opintotukeen oikeutta-vassa koulutuksessa ennen tukioikeuden perumista aloit-taneet opiskelijat oikeutettuja opintotukeen koulutuksen päättymiseen asti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintotukioikeuden myöntämisen edellytyk-sistä, opintotukioikeuden hakemisesta, myöntämisestä ja perumisesta sekä koulutuksen järjestäjän selvitys- ja il-moitusvelvollisuudesta.

5 §. Opintotuen myöntämisen yleiset edellytykset. Opin-totuen myöntämisen yleisinä edellytyksinä ovat oppilai-tokseen hyväksyminen, opintojen päätoiminen harjoitta-minen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen tuen tarve. (7.5.2004/345)

Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa otetaan huo-mioon hakijan omat ja hänen vanhempiensa tulot siten kuin tässä laissa säädetään. (14.11.2008/706)

5 a §. (7.5.2004/345) Päätoimiset opinnot. Päätoimi-sia ovat opinnot, joiden tavoitteena on korkeakoulutut-kinnon suorittaminen. Muut korkeakouluopinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on keskimäärin vä-hintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti. (10.6.2005/408)

Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimää-rän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurs-sia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille suunnatun oppimäärän mukaisi-na lukio-opintoina. Päätoimisiksi opinnoiksi katsotaan myös maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävä lukiokoulutukseen valmistava yhden lukuvuoden ja vä-hintään 25 kurssin laajuinen opintokokonaisuus. Lukio-opinnoissa edellytetään lisäksi, että opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vas-taaviin opintoihin taikka kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Sisäoppilaitoksessa järjestetyt

lukio-opinnot katsotaan kuitenkin aina päätoimisiksi. (30.12.2013/1243)

Ammatilliset ja muut kuin 1 ja 2 momentissa tarkoi-tetut opinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa tai 4,5 osaa-mispistettä opiskelukuukautta kohti. Kun opintojen laa-juutta ei ole mitoitettu opintoviikkoina eikä osaamispis-teinä, edellytetään opetus- tai koulutusohjelman mukai-seen opetukseen tai opintoihin kuuluvaan harjoitteluun osallistumista keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on kuitenkin aina päätoimista. (20.3.2015/249)

Ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavat opinnot ovat päätoimisia, jos oppilaitos on määritellyt ne pää-toimisiksi. Korkeakouluopinnot voidaan katsoa päätoi-misiksi myös, jos opintojen laajuus vastaa keskimäärin vähintään viittä opintopistettä opiskelukuukautta koh-ti. Muut opinnot voidaan katsoa päätoimisiksi myös, jos opintojen laajuus vastaa 2 tai 3 momentissa tarkoitettuja päätoimisia opintoja. Opintotukea ei kuitenkaan myön-netä kokonaan etäopintoina järjestettäviin opintoihin. (28.12.2012/1078)

5 b §. (21.1.2011/52) Opintojen riittävä edistyminen. Opintojen edistymistä seurataan vuosittain. Opintojen edistymistä pidetään riittävänä, jos opiskelijan päätoimi-nen opiskeluaika ei tule olennaisesti ylittämään kyseisiä opintoja varten määriteltyä tukiaikaa.

Opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opin-tosuorituksia ei ole riittävästi, jos opiskelija esittää erityi-siä syitä, joiden vuoksi opinnot ovat tilapäisesti hidastu-neet. Hyväksyttäviä syitä voivat olla opiskelijan tai hänen lähiomaisensa sairaus, opiskelijan vaikea elämäntilanne tai tilapäisesti vaikuttanut muu erityinen syy.

Opintotuen maksamista voidaan jatkaa määräaikai-sesti, jos opintosuorituksia ei ole riittävästi ja opintojen edistymisen katsotaan edellyttävän erityistä seurantaa. Määräajan päätyttyä opintotuki voidaan myöntää, jos opiskelijan opinnot ovat määräajassa edistyneet riittäväs-ti. Korkeakouluopinnoissa opintotuen maksamista voi-daan jatkaa enintään lukuvuoden loppuun asti. Muussa oppilaitoksessa suoritettavissa opinnoissa opiskelijan on osoitettava opintojensa edistyneen määräajassa Kansan-eläkelaitoksen edellyttämällä tavalla.

Opintotuki lakkautetaan, jos opiskelija ei vastaa sel-vityspyyntöön tai ei esitä hyväksyttäviä syitä opintojen hitaaseen edistymiseen. Korkeakouluopinnoissa opinto-tuki lakkautetaan sen lukukauden lopussa, jonka aikana edistymisen seuranta suoritetaan.

Opintotuki voidaan periä takaisin, jos opintosuori-tuksia on erityisen vähän ja olosuhteista ilmenee, ettei opintoja ole ollut tarkoituskaan harjoittaa päätoimisesti.

Opintotuen lakkauttamisen jälkeen tuki voidaan myöntää uudelleen, kun opinnot ovat tuen lakkauttami-sen jälkeen edistyneet riittävästi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintojen riittävän edistymisen arvioimisesta.

6 §. Opintotuen saamisen rajoitukset. Opintotukea ei myönnetä sille, joka:

1) saa opintotukea ulkomailta tai Ahvenanmaan maa-kuntalainsäädännön mukaista opintotukea; (15.6.2012/ 297)

xii opintotuki 251

2) saa aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaista aikuiskoulutustukea;

3) on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaan järjestetyssä oppisopimuskoulutuk-sessa;

4) saa työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työ-markkinatukea, työttömyyspäivärahaa tai koulutuspäivä-rahaa;

5) on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta anne-tun lain (916/2012) mukaisessa työvoimakoulutuksessa; (28.12.2012/932)

6) saa vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaista vuo-rottelukorvausta;

7) saa kansaneläkelain (568/2007) taikka työntekijän eläkelain (395/2006) tai sen 3 §:ssä mainittujen työelä-kelakien mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua van-huuseläkettä; (30.12.2013/1243)

8) saa täyden työkyvyttömyyden perusteella makset-tavaa eläkettä tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttö-myyseläkettä;

9) saa kansaneläkelain taikka työntekijän eläkelain tai sen 3 §:ssä mainittujen työeläkelakien mukaista työttö-myyseläkettä tai saa eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain (39/2005) mukaista eläketukea;

10) saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläk-keestä annetun lain (1317/1990) mukaista sukupolven-vaihdoseläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauk-sesta annetun lain (1330/1992) mukaista luopumiskor-vausta taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta anne-tun lain (1293/1994) tai maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mu-kaista luopumistukea;

11) saa samaan koulutukseen Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) tai työeläkelakien mukaista kuntoutus-rahaa;

12) saa täyttä ansionmenetyskorvausta liikennevakuu-tuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla taikka työtapaturma- ja ammat-titautilain (459/2015), maatalousyrittäjän työtapatur-ma- ja ammattitautilain (873/2015), sotilasvammalain (404/1948) tai sotilastapaturmalain (1211/1990) kuntou-tusta koskevien säännösten perusteella; (7.8.2015/886)

L:lla 886/2015 muutettu 12 kohta tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

12) saa täyttä ansionmenetyskorvausta liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla taikka työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015), so-tilasvammalain (404/1948) tai sotilastapaturmalain (1211/1990) kuntoutusta koskevien säännösten perusteella; (24.4.2015/463)

L:lla 463/2015 muutettu 12 kohta tulee voimaan 1.1.2016. Aiempi sanamuoto kuuluu:

12) saa täyttä ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) tai liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla taikka kuntoutusta koskevien so-tilasvammalain (404/1948) tai sotilastapaturmalain (1211/1990) säännösten perusteella;

13) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviili-palveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta ase-palveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palve-

lusta taikka ulkomaisen lainsäädännön mukaista vastaa-vaa palvelusta; (30.12.2013/1243)

14) suorittaa vapausrangaistusta ja opiskelee rangais-tuslaitoksessa;

15) saa 2–12, 16 tai 17 kohdassa mainittuja etuuksia vastaavaa etuutta ulkomailta; (20.8.2010/712)

16) saa sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvussa tarkoitettua sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa; (20.8.2010/712)

17) saa takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) mu-kaista takuueläkettä. (20.8.2010/712) (17.8.2007/792)

Aikuiskoulutustukea vähintään kahden kuukauden ajan yhtäjaksoisesti saava opiskelija on kuitenkin oikeu-tettu opintolainan valtiontakaukseen. (28.12.2000/1277)

7 §. (21.1.2011/52) Opintotukeen oikeuttava aika. Muissa opinnoissa kuin korkeakoulututkintoon johta-vissa opinnoissa opintotukea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi. (28.12.2012/1078)

Korkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada enintään 64 tukikuukautta. (30.12.2013/1243)

Yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttava aika määräytyy kyseiselle tutkinnolle säädetyn laajuuden perusteella siten, että tukeen oikeut-tava aika on enintään yhdeksän tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä viidellä tukikuukaudella. Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta lukuvuodelta tukeen oikeuttava aika on kuitenkin viisi tukikuukautta. (30.12.2013/1243)

Jos opiskelija on otettu suorittamaan sekä alempaa et-tä ylempää korkeakoulututkintoa, opintotuki myönne-tään erikseen alemman ja ylemmän korkeakoulututkin-non suorittamiseen. Tukeen oikeuttava aika on kuiten-kin yhteensä enintään näiden tutkintojen yhteenlasketun laajuuden perusteella 3 momentin mukaisesti määräy-tyvä tukiaika. Sellaisessa alemmassa ja ylemmässä kor-keakoulututkinnossa, jonka pääaine tai aineryhmä, johon pääaine kuuluu, on Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuurit, tukeen oikeuttava aika on yhteensä enintään 64 tukikuu-kautta.

Korkeakoulussa tieteellisten, taiteellisten tai ammatil-listen jatkotutkintojen suorittamista varten opintotukea voi saada yhteensä enintään yhdeksän tukikuukautta.

Ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettavassa tutkin-nossa opintotukeen oikeuttava aika määräytyy tässä py-kälässä säädetyin perustein tutkinnon laajuuden perus-teella. (28.12.2012/1078)

Jos opiskelija, jolle on myönnetty opintotukea korkea-kouluopintoihin, mutta joka ei ole suorittanut korkea-koulututkintoa, aloittaa opinnot toisen korkeakoulutut-kinnon suorittamista varten, aiemman tutkinnon suo-rittamiseksi käytetyt tukikuukaudet otetaan huomioon tukeen oikeuttavaa aikaa laskettaessa. Jos opiskelija on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkea-koulututkintoa, aiemman tutkinnon suorittamiseksi käy-tetyt tukikuukaudet otetaan huomioon tutkintojen yh-teenlaskettua tukiaikaa laskettaessa.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin erilaajuisten korkeakoulututkintojen opintotuen enim-mäisajasta.

Muussa oppilaitoksessa säännönmukaisen opiskelu-ajan päätyttyä opintotukea voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle. Säännönmukaisella opiskeluajalla














252 xii opintotuki

tarkoitetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 31 §:n tai lukiolain 24 §:n 1 momentin mukaista pi-dentämätöntä suoritusaikaa taikka opetussuunnitelman mukaista suoritusaikaa, jos suoritusaikaa ei ole lainsää-dännössä määritelty. (20.3.2015/249)

7 a §. (21.1.2011/52) Korkeakoulututkintoa varten myönnettävän opintotuen enimmäisajan pidentäminen. Korkeakoulututkinnon suorittamista varten myönnettä-vää 7 §:n 3 momentin mukaista opintotuen enimmäis-aikaa voidaan pidentää opiskelun jäljellä olevaksi ajaksi. Enimmäisajan pidentämisen edellytyksenä on, että:

1) opiskelija osoittaa opintojensa viivästymisen aiheu-tuneen opintojen edistymiseen merkittävästi vaikutta-neesta sairaudesta tai muusta erityisen painavasta syystä; ja

2) tutkinnon suorittamisen arvioidaan edellyttävän päätoimista opiskelua enintään yhden lukuvuoden ajan.

Tämän pykälän mukaista opintotukea voidaan myön-tää yhteensä enintään yhdeksän tukikuukautta.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin pi-dennyksen hakemisesta ja sen myöntämisen perusteista.

7 b §. (21.1.2011/52) Tukikuukauden käyttäminen. Tukikuukausi katsotaan käytetyksi, kun tukikuukauden opintoraha tai asumislisä on maksettu.

Jos tuensaaja maksaa vapaaehtoisesti takaisin tukikuu-kauden opintorahan ja asumislisän tukivuotta seuraavan kalenterivuoden toukokuun loppuun mennessä, tuki-kuukausi palautuu uudelleen käytettäväksi. Vapaaehtoi-sesti takaisinmaksettu opintoraha ja asumislisä myönne-tään uudelleen 23 §:n mukaista hakuaikaa noudattaen. (15.6.2012/297)

Takaisinperintä ei palauta tukikuukautta uudelleen käytettäväksi, ellei takaisinperintä aiheudu virheellisestä maksatuksesta tai 6 §:ssä tarkoitetun etuuden takautu-vasta maksatuksesta.

7 c §. (30.12.2013/1243) Lukuvuoden tukikuukausien määrä. Korkeakoulututkintoa varten opintotuki myön-netään yleensä yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodes-sa. Opintotuki voidaan kuitenkin myöntää pidemmäksi ajaksi, jos opiskelija osoittaa harjoittavansa opintoja lu-kuvuoden aikana yhdeksää kuukautta pidemmän ajan. Jos lukuvuoden säännönmukainen kesto on ulkomaises-sa korkeakoulussa yhdeksää kuukautta pidempi, myön-netään opintotuki täysien opiskelukuukausien mukaan opintojen alkamispäivästä siten, että opiskelukuukausi oikeuttaa opintotukeen, jos siinä on vähintään 18 opin-totukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää.

Kalenterikuukausi oikeuttaa opintotukeen, jos siinä on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuu-luvaa päivää.

Lukiokoulutuksessa opintotuki voidaan myöntää enintään yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa.

8 §. Toimeenpano. Opintotukitoiminnan yleinen johto, ohjaus ja kehittäminen kuuluu opetusministeriölle.

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelai-tos yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Opintotukea kos-kevan ratkaisun tekee ja päätöksen antaa kansaneläke-laitos.

Oppilaitoksen tehtävänä on vastaanottaa oppilaitok-sessa opiskelevan opintotukihakemus, merkitä hake-mukseen asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot ja toi-mittaa hakemus kansaneläkelaitokselle sekä valvoa osal-taan, että opintotuen saantiin on edellytykset ja ilmoittaa

kansaneläkelaitokselle, jos opintotuen keskeyttämiseen tai lakkauttamiseen on aihetta.

9 §. (7.5.2004/345) Opintotukilautakunta. Korkeakou-lussa on opintotukilautakunta, jonka korkeakoulu asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta jäsentä, joille kul-lekin nimetään henkilökohtainen varajäsen. Puolet jä-senistä puheenjohtaja mukaan lukien ja heidän varajä-senensä nimetään korkeakoulun opettajista tai muis-ta virkamiehistä sekä puolet jäsenistä ja heidän varajä-senensä korkeakoulun opiskelijoista. Korkeakoulu mää-rää yhden jäsenistä varapuheenjohtajaksi.

Esittelijänä lautakunnassa ja lautakunnan sihteerinä toimii korkeakoulun määräämä virkamies.

Lautakunnan toiminnasta säädetään tarkemmin val-tioneuvoston asetuksella.

9 a §. (7.5.2004/345) Opintotukilautakunnan tehtävät. Opintotukilautakunnan tehtävänä on:

1) seurata opintojen edistymistä ja antaa oma-aloit-teisesti taikka Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyyn-nöstä lausunto opintojen edistymisestä;

2) määritellä kesäaikana harjoitettavien opintojen riit-tävä laajuus;

3) antaa oma-aloitteisesti taikka Kansaneläkelaitok-sen tai opiskelijan pyynnöstä lausunto siitä, voidaanko enimmäisajan opintotukea saaneen opiskelijan opintotu-keen oikeuttavaa aikaa pidentää 7 a §:ssä säädetyllä ta-valla. (28.12.2012/1078)

Jos opinnot eivät ole edistyneet riittävästi, opintotu-kilautakunnan on kuultava opiskelijaa ennen lausunnon antamista.

Opintotukilautakunnan lausunto sitoo Kansaneläke-laitosta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää Kansan-eläkelaitoksen ja korkeakoulun välillä tehtävästä sopi-muksesta, jonka mukaan korkeakoulun opintotukilauta-kunta hoitaa tässä laissa Kansaneläkelaitokselle säädetyt tehtävät omien opiskelijoidensa osalta. Sopimuksessa tu-lee määritellä erityisesti sopijapuolten tehtävät ja tehtä-vien hoitamisen edellytykset sekä tietojen käyttö sopija-puolten kesken ja kustannusten korvaaminen. Kansan-eläkelaitoksella on oikeus valvoa ja tarkastaa opintotuki-lautakuntien toimintaa.

2 luku. Opintotukietuudet

10 §. (17.8.2007/792) Opintorahan myöntäminen. Opintoraha myönnetään opiskelijalle, jolle 1 luvun mu-kaan voidaan myöntää tämän lain mukaista opintotukea.

Opintorahaa ei kuitenkaan myönnetä opiskelijalle, jonka elatusta varten maksetaan lapsilisälain (796/1992) mukaista lapsilisää taikka vastaavaa etuutta ulkomailta.

11 §. (21.12.2007/1388) Opintorahan määrä. Jollei 3, 4 tai 6 momentista taikka 12, 17, 19 tai 20–22 §:stä muuta johdu, opintorahan määrä kuukaudessa on:

1) vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 61 euroa korkeakoulussa ja 38 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 20-vuotias, sekä 135 euroa korkeakou-lussa ja 80 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta;


xii opintotuki 253

2) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskeli-jalle 161 euroa korkeakoulussa ja 100 euroa muussa op-pilaitoksessa, kun opiskelija on alle 18-vuotias;

3) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskeli-jalle korkeakoulussa 331 euroa ja muussa oppilaitoksessa 246 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta;

4) avioliitossa olevalle tai elatusvelvolliselle opiskeli-jalle korkeakoulussa 331 euroa ja muussa oppilaitoksessa 246 euroa. (30.12.2013/1243)

Jos opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokraamassaan tai vanhempansa omistamassa asunnossa, joka on sa-massa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto, opintoraha myönnetään samansuuruisena kuin vanhem-pansa luona asuvalle opiskelijalle.

Jos vanhempien tuloverolain (1535/1992) 30 §:ssä tarkoitettujen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteis-määrä on enintään 20 700 euroa vuodessa, opintorahaa voidaan korottaa seuraavasti:

1) 61 euron opintorahaa enintään 75 eurolla; (30.12. 2013/1243)

2) 38 euron opintorahaa enintään 58 eurolla;3) 135 euron opintorahaa enintään 145 eurolla;

(30.12.2013/1243)4) 80 euron opintorahaa enintään 100 eurolla;5) 161 euron opintorahaa enintään 145 eurolla;

(30.12.2013/1243)6) 100 euron opintorahaa enintään 100 eurolla.Korotus pienenee jokaista tulorajan ylittävää täyttä 2

070:tä euroa kohden 10 prosenttia. Jos 3 momentissa tar-koitettujen tulojen yhteismäärä ylittää 39 000 euroa, ko-rotusta ei makseta.

Oikeus 1 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitettuun korkeampaan opintorahaan iän perusteella alkaa sen kuukauden alusta, jona tuensaaja täyttää kohdassa sää-detyn iän.

Edellä 1 ja 3 momentissa säädettyjä opintorahan mää-riä tarkistetaan kunkin lukuvuoden alusta lukien siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Euromäärät pyöristetään lähimpään senttiin. (30.12.2013/1243)

12 §. (7.5.2004/345) Opintorahan korottaminen samaksi kuin korkeakoulussa. Opintorahan määrä on seu-raavissa oppilaitoksissa tai opinnoissa sama kuin korkea-koulussa:

1) ulkomaiset ammatilliset oppilaitokset;2) kotimaassa suoritettavaan ammatilliseen koulutuk-

seen liittyvä, vähintään kaksi kuukautta kestävä vaihto-opiskelu ulkomailla;

3) Ahvenanmaalla suoritettava ammatillinen koulu-tus, kun opintoihin ei liity opintososiaalisia etuja;

4) Snellman-korkeakoulu -nimisessä oppilaitoksessa suoritettavat steinerpedagogisen opettajankoulutuksen opinnot yleisopintolinjan opintoja lukuun ottamatta.

13 § on kumottu L:lla 7.5.2004/345.14 §. (17.8.2007/792) Asumislisä. Asumislisään on

oikeutettu opiskelija, joka asuu vuokra- tai asumisoike-usasunnossa. Asumislisään ei kuitenkaan ole oikeutettu opiskelija, joka:

1) asuu vanhempansa luona;2) asuu samassa asunnossa oman tai puolisonsa lap-

sen kanssa;3) asuu puolisonsa omistamassa asunnossa;

4) olisi oikeutettu maksuttomaan asuntolapaikkaan, ellei ole erityisen painavia syitä sille, että opiskelija ei voi ottaa asuntolapaikkaa vastaan; taikka

5) saa eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) mukaista asumistukea tai asuu samassa asunnossa eläk-keensaajien asumistukilain mukaista asumistukea saavan puolisonsa kanssa.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 ja 5 kohdassa sää-detään, opiskelijalle voidaan kuitenkin myöntää asumis-lisä sellaisen asunnon asumismenoihin, joka on vuokrat-tu opiskelun vuoksi ja sijaitsee muulla paikkakunnalla kuin perheen vakituinen asunto.

Ulkomailla opiskelevalle myönnetään asumislisää sa-moin edellytyksin kuin Suomessa opiskelevalle. Ulko-mailla opiskelevalla ja asuvalla on kuitenkin oikeus asu-mislisään sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään. (28.12.2012/1078)

14 a §. (10.6.2005/408) Asumislisän määrä. Asumis-lisän määrä on 80 prosenttia kuukausivuokrasta, käyt-tövastikkeesta taikka niihin rinnastettavista vuokrasopi-muksen tai asumisoikeussopimuksen mukaisista kiinteän suuruisista kuukausittaisista asumismenoista. Asumisli-sää myönnettäessä asumismenoja ei oteta huomioon 252 euron ylittävältä osalta. Opiskelijan osuus asumis-menoista saadaan jakamalla koko asunnon asumismenot asukkaiden lukumäärällä, jollei erityisestä syystä hyväk-sytä muuta jakoperustetta.

Jos opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokraamassaan tai vanhempansa omistamassa asunnossa, asumislisän määrä on enintään 58,87 euroa kuukaudessa. Kansan-opiston tai liikunnan koulutuskeskuksen maksullisel-la linjalla opiskelevan, oppilaitoksen asuntolassa asuvan opiskelijan asumislisän määrä on 88,87 euroa kuukau-dessa. (19.5.2006/399)

Asumislisän määrä on 210 euroa kuukaudessa, jos opiskelija opiskelee ja asuu ulkomailla. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää asumislisän määrästä maissa, joissa vuokrataso on alhainen. (28.12.2012/1078)

Asumislisää ei makseta, jos asumismenot ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa.

15 §. (21.1.2011/52) Opintolainan valtiontakaus. Opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, jo-ka saa tämän lain mukaista opintorahaa tai aikuiskou-lutustuesta annetun lain mukaista aikuiskoulutustukea. (30.12.2013/1243)

Valtiontakaus myönnetään myös:1) opiskelijalle, joka on täyttänyt 18 vuotta ja joka ei

vanhempiensa tulojen perusteella ole oikeutettu opinto-rahaan;

2) muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiske-lijalle, jonka elatusta varten maksetaan lapsilisää ja joka vanhempiensa tulojen perusteella olisi oikeutettu opin-torahaan; tai

3) opiskelijalle, jolle ei 20 §:n mukaan myönnetä opin-torahaa. (30.12.2013/1243)

Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle valtion-takaus myönnetään ilman erillistä hakemusta. Aikuis-koulutustukea saavalle valtiontakaus voidaan myön-tää muihinkin kuin 4 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin. (30.12.2013/1243)

Valtiontakausta ei myönnetä opiskelijalle:1) joka on suorittamassa vapausrangaistusta;



254 xii opintotuki

2) jonka opintolaina on takausvastuun perusteella Kansaneläkelaitoksen perittävänä, ellei Kansaneläkelai-tos erityisestä syystä toisin määrää; tai

3) jolla on luottotietolain (527/2007) 4 luvussa tarkoi-tettuun luottotietorekisteriin rekisteröity maksuhäiriö.

Valtiontakaus voidaan kuitenkin myöntää, vaikka opiskelijalla olisi 4 momentin 3 kohdassa tarkoitettu maksuhäiriö, jos:

1) maksuhäiriö on yksittäinen, määrältään vähäinen ja sen rekisteröinnistä on kulunut kohtalaisen pitkä aika;

2) merkinnän aiheuttanut velka on suoritettu; tai3) valtiontakauksen myöntämiselle on muu erityinen

syy.Valtiontakaus myönnetään enintään lukuvuodeksi

kerrallaan. Päätös valtiontakauksen myöntämisestä voi kuitenkin sisältää valtiontakauksen lukuvuotta edeltävää kesä- ja heinäkuuta varten. Jos opiskelu kestää enintään 12 kuukautta, valtiontakaus voidaan myöntää yhdellä päätöksellä koko opiskeluajalle.

15 a §. (7.5.2004/345) Opintolainan nostaminen. Opintolaina annetaan Kansaneläkelaitoksen vahvista-man kaavan mukaista velkakirjaa vastaan. Opintoja var-ten voidaan myöntää yksi opintolaina, jonka määrää lisä-tään myönnetyllä uudella opintolainaerällä.

Opintolaina on nostettava sen lukuvuoden aikana, jo-ta varten valtiontakaus on myönnetty. Opintolainaa ei kuitenkaan saa nostaa opintojen päättymisen tai keskey-tymisen jälkeen, ellei 4 momentista muuta johdu.

Opintolaina nostetaan seuraavasti:1) ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavaan tutkin-

toon, tieteellisiin jatko-opintoihin, aikuiskoulutustuen saajalle tai enintään 12 kuukautta kestäviin opintoihin myönnetty opintolaina voidaan nostaa yhtenä eränä;

2) korkeakouluopintoihin myönnetystä lainasta syys-lukukaudelle tarkoitettu osuus voidaan nostaa aikaisin-taan 1 päivänä elokuuta ja kevätlukukaudelle tarkoitettu osuus aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta;

3) muussa oppilaitoksessa harjoitettaviin opintoihin tarkoitettu opintolaina on nostettavissa seuraavasti:

a) elo–lokakuulle tarkoitetut lainaerät aikaisintaan 1 päivänä elokuuta;

b) marras- ja joulukuulle tarkoitetut lainaerät aikaisin-taan 1 päivänä marraskuuta;

c) tammi- ja helmikuulle tarkoitetut lainaerät aikai-sintaan 1 päivänä tammikuuta;

d) maalis–heinäkuulle tarkoitetut lainaerät aikaisin-taan 1 päivänä maaliskuuta.

Jos opintolainan valtiontakausta koskeva päätös si-sältää valtiontakauksen lukuvuotta edeltävää kesä- tai heinäkuuta varten, lainan ensimmäisen erän saa nostaa jo mainittujen kuukausien aikana. Jos valtiontakaus on myönnetty yhdellä päätöksellä enintään 12 kuukauden opintoihin, laina on nostettavissa näiden kuukausien ai-kana. Jos päätöksen antamisesta opintojen tai lukuvuo-den päättymiseen on aikaa vähemmän kuin kaksi kuu-kautta taikka päätös annetaan lukuvuoden tai opintojen päätyttyä, laina on nostettava viimeistään kahden kuu-kauden kuluttua päätöksen antamisesta.

Ennen kuin opiskelija nostaa uuden opintolainaerän, luottolaitoksen tulee varmistaa Kansaneläkelaitokselta, että valtiontakaus on voimassa.

15 b §. (30.12.2013/1243) Opintolainahyvitys. Kor-keakoulututkinnon määräajassa suorittaneen opinto-lainansaajan rahalaitoksessa olevaa tämän lain nojalla myönnettyä opintolainaa lyhennetään valtion varoista maksettavalla opintolainahyvityksellä tässä laissa sääde-tyin edellytyksin.

Opintolainahyvitys myönnetään tässä laissa sääde-tyin edellytyksin opintolainansaajalle, joka on suoritta-nut alemman korkeakoulututkinnon, sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon, ylemmän korkeakou-lututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai ylem-män ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa tai vas-taavan tutkinnon ulkomailla.

Opintolainansaajalle voidaan myöntää opintolaina-hyvitys vain hänen ensimmäiseksi suorittamansa kor-keakoulututkinnon perusteella. Jos opintolainansaaja on suorittanut sekä alemman että ylemmän korkeakou-lututkinnon, ensimmäiseksi suoritetuksi korkeakoulu-tutkinnoksi katsotaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen, jollei opintolainahyvitystä ole myönnetty opintolainansaajan hakemuksesta jo alemman korkea-koulututkinnon perusteella.

15 c §. (30.12.2013/1243) Opintolainahyvitykseen oikeuttava tutkinnon suorittamisaika. Opintolainansaajalla on oikeus opintolainahyvitykseen, jos:

1) alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkinnon säädetyn tavoitteellisen suorittamisajan enintään yhdellä lukukaudella;

2) sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkintojen yhteen-lasketun säädetyn tavoitteellisen suorittamisajan enin-tään yhdellä lukuvuodella;

3) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty aika ylittää tutkinnon säädetyn tavoitteellisen suorittamisajan enintään yhdellä lukuvuodella; tai

4) ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän am-mattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen käytetty ai-ka ylittää tutkinnon säädetyn laajuuden mukaisen ajan enintään yhdellä lukukaudella.

Mitä 1 momentissa säädetään opintolainahyvitykseen oikeuttavasta tutkinnon suorittamisajasta, koskee myös ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettua tutkintoa.

Tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lasketaan sen lukukauden alusta, jona opiskelija on ensimmäisen ker-ran ottanut vastaan opiskelupaikan korkeakoulussa, 15 b §:ssä tarkoitetun tutkinnon suorittamislukukauden lop-puun.

15 d §. (30.12.2013/1243) Opintolainahyvitys opintojen viivästyessä. Opintolainansaaja on oikeutettu opinto-lainahyvitykseen, vaikka tutkinnon suorittamiseen käy-tetty aika on 15 c §:ssä säädettyä pidempi, jos lainansaaja on mainitussa pykälässä tarkoitettuna aikana:

1) ollut suorittamassa asevelvollisuuslain, siviilipalve-luslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta anne-tun lain mukaista palvelusta;

2) saanut sairauden perusteella sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä tai korvausta taikka kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä; tai

3) saanut lapsen hoitamisen perusteella sairausvakuu-tuslain mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.


xii opintotuki 255

Edellä 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettujen olosuhteiden perusteella opintolainahyvitykseen oikeut-tavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidennetään enintään kahdella lukuvuodella.

Jos 1 momentissa tarkoitettu olosuhde on kestänyt yh-täjaksoisesti vähintään 30 päivää, opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidennetään yh-dellä lukukaudella. Yhden lukukauden aikana huomioon voidaan ottaa vain yksi pidentämiseen oikeuttava jakso.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkin-non suorittamisaikaa pidentävien seikkojen huomioon ottamisesta.

15 e §. (30.12.2013/1243) Opintolainahyvityksestä päättäminen. Kansaneläkelaitos tutkii ilman hakemusta korkeakoulun ilmoittaman opintojen aloittamispäivän ja tutkinnon suorittamispäivän perusteella, onko ylemmän korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja tutkinnon suorittamisajan perusteella oikeutettu opintolainahyvitykseen.

Jos opintolainansaaja on suorittanut alemman korkea-koulututkinnon tai tutkinnon ulkomaisessa korkeakou-lussa, Kansaneläkelaitos tutkii oikeuden opintolainahy-vitykseen opintolainansaajan hakemuksesta. Hakemus on jätettävä Kansaneläkelaitokselle kahden vuoden ku-luessa tutkinnon suorittamisesta. Ulkomaisessa korkea-koulussa tutkinnon suorittaneen tulee toimittaa selvitys opintojen aloittamisesta ja tutkinnon suorittamisesta.

Jos opintolainansaaja on tutkinnon suorittamisen pe-rusteella oikeutettu opintolainahyvitykseen, Kansanelä-kelaitos laskee rahalaitosten ilmoittamien tietojen perus-teella 15 f §:ssä tarkoitetun opintolainahyvityksen mää-rän ja antaa asiassa päätöksen. Päätös voidaan antaa asi-anosaista kuulematta.

Jos opintolainansaaja ei ole tutkinnon suorittamis-aikaa koskevien tietojen tai rahalaitosten ilmoittamien tietojen perusteella oikeutettu opintolainahyvitykseen, Kansaneläkelaitos antaa asiassa päätösehdotuksen. Eh-dotuksen mukainen päätös tulee voimaan, jos opintolai-nansaaja ei valituksen tekemiseen varatussa määräajassa pyydä kirjallisesti asian käsittelemistä uudelleen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakuja päätöksenantomenettelystä.

15 f §. (30.12.2013/1243) Opintolainahyvityksen määrä. Opintolainahyvityksen määrä on 40 prosenttia siitä osasta hyvitykseen oikeuttavaa opintolainaa, joka ylittää 2 500 euroa. Opintolainahyvitykseen oikeuttavalla opin-tolainalla tarkoitetaan 15 b §:ssä tarkoitettujen korkea-kouluopintojen ensimmäistä aloituspäivää edeltävän lu-kukauden lopun ja hyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamispäivää seuraavan lukukauden alun välisenä aikana kertynyttä tämän lain mukaista opintolainaa il-man lainaan pääomitettuja korkoja.

Opintolainahyvityksen määrä lasketaan enintään sen lainamäärän perusteella, joka vastaa tutkinnon tavoit-teellisen suorittamisajan tai laajuutta vastaavan ajan mu-kaista opintolainan määrää. Valtiontakauksen enimmäis-määrää vastaava määrä opintolainaa otetaan huomioon yhdeksältä kuukaudelta lukuvuodessa. Siltä osin kuin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika tai laajuus ei ole täysiä vuosia, hyvityksen enimmäismäärää laskettaes-

sa opintolainaa otetaan huomioon viideltä kuukaudelta puolta lukuvuotta kohti. Enimmäislainamäärä lasketaan tutkinnon suorittamishetkellä voimassa olevien opin-tolainan valtiontakauksen enimmäismäärää koskevien säännösten mukaan.

15 g §. (30.12.2013/1243) Opintolainahyvityksen maksaminen. Kun päätös oikeudesta opintolainahyvi-tykseen ja sen määrästä on annettu opintolainansaajal-le, Kansaneläkelaitos maksaa hyvityksen rahalaitokselle.

Opintolainahyvityksellä lyhennetään valtion takaa-maa opintolainaa lainojen suuruuden mukaisessa järjes-tyksessä suurimmasta pienimpään.

Jos Kansaneläkelaitos on kuitenkin takaajana maksa-nut opintolainan rahalaitokselle ja opintolaina on Kan-saneläkelaitoksen perittävänä, opintolainahyvityksen määrä vähennetään ensisijaisesti Kansaneläkelaitoksen perittävänä olevasta takaussaatavasta.

Jos opintolaina on opintolainahyvityksen maksamis-hetkellä pienempi kuin maksettavaksi tulevan hyvityk-sen määrä, jäljelle jäävä osuus maksetaan opintolainan-saajalle.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintolainahyvityksen maksamisesta.

16 §. (7.5.2004/345) Valtiontakauksen määrä. (30.12. 2013/1243) Opintolainan valtiontakauksen määrä tuki-kuukautta kohden on:

1) korkeakouluopiskelijalla ja aikuiskoulutustukea saavalla 400 euroa;

2) muulla kuin korkeakouluopiskelijalla 400 euroa, jos opiskelija on täyttänyt 18 vuotta, ja 260 euroa, jos opis-kelija on alle 18-vuotias; oikeus korkeampaan valtion-takaukseen alkaa sen kuukauden alusta, jona opiskelija täyttää 18 vuotta;

3) ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla 700 euroa. (30.12.2013/1243)

Valtiontakauksen määrää korotetaan niinä lukukausi-na, jolloin opiskelija saa opintotukea, sillä opintolainan lisäyksellä, jonka luottolaitos antaa opiskelijalle lukuvuo-den aikana erääntyvän opintolainan koron maksamiseksi.

16 a §. (21.12.2001/1427) Korkoavustus. Tämän lain ja kumotun opintotukilain nojalla myönnettyjen opintolai-nojen erääntyneet korot voidaan maksaa korkoavustuk-sena valtion varoista, jos tämän lain mukaisen opinto-lainan korkoja ei lisätä lainapääomaan 34 §:n nojalla tai kumotun opintotukilain mukaisen lainan saajalle ei ole maksettu opintotukea koron säännönmukaista eräänty-miskuukautta edeltävän viiden kuukauden aikana.

Korkoavustuksen myöntäminen edellyttää, että lai-nansaaja on saanut veronalaista tuloa keskimäärin enin-tään 1 195 euroa kuukaudessa koron säännönmukaista erääntymiskuukautta edeltävän neljän kuukauden aika-na. Asevelvollisen palvelusaikana erääntyvät opintolai-nan korot maksetaan kuitenkin korkoavustuksen sijasta sotilasavustuslain (781/1993) mukaisena sotilasavustuk-sena. (21.1.2011/52)

Jos lainansaajalla on huollettavanaan omia alaikäisiä lapsia taikka lainansaajan luona asuvia hänen puolisonsa alaikäisiä lapsia, korkoavustuksen enimmäistuloraja on kuitenkin:

1) 1 380 euroa kuukaudessa, jos lapsia on yksi;2) 1 430 euroa kuukaudessa, jos lapsia on kaksi;


256 xii opintotuki

3) 1 515 euroa kuukaudessa, jos lapsia on kolme tai useampia. (21.1.2011/52)

Tämän lain mukaisen opintolainan koron säännön-mukaisella erääntymiskuukaudella tarkoitetaan kesä-kuuta ja joulukuuta. Kumotun opintotukilain mukaisen opintolainan koron säännönmukaisella erääntymiskuu-kaudella tarkoitetaan maaliskuuta ja syyskuuta.

Edellä 2 ja 3 momentissa säädettyjä tulorajoja tarkis-tetaan joka toinen vuosi 1 päivästä maaliskuuta työnte-kijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetun palk-kakertoimen muutoksen mukaisesti. Palkkakertoimen mukainen euromäärä pyöristetään lähimpään euroon. Tarkistettuja tulorajoja sovelletaan tarkistamisen jälkeen erääntyviin korkoihin myönnettäviin korkoavustuksiin. Tulorajojen tarkistukset vastaavat kulloinkin toteutunut-ta kahden vuoden ajanjaksona tapahtunutta muutosta. (30.12.2013/1243)

16 b §. (21.12.2001/1427) Korkoavustuksen hakeminen ja maksaminen. Korkoavustusta koskeva hakemus on toimitettava Kansaneläkelaitokselle viimeistään koron säännönmukaista erääntymiskuukautta lähinnä seuraa-van kahden kalenterikuukauden aikana. Kansaneläkelai-tos voi antaa hakumenettelystä tarkempia ohjeita.

Hakemukseen on liitettävä selvitys pankin velkomas-ta korosta tai alkuperäinen tosite jo maksetusta korosta sekä muut mahdolliset Kansaneläkelaitoksen vaatimat selvitykset.

Korkoavustuksena maksetaan opintolainan eräänty-nyt korko ilmoituskuluineen. Korkoavustuksena ei mak-seta koronmaksun viivästymisestä aiheutuvaa viivästys-korkoa. Korkoavustuksena maksetaan korkeintaan vii-den vuosipuoliskon aikana erääntyvät korkoerät.

16 c–16 f § on kumottu L:lla 30.12.2013/1243.

3 luku. Taloudellinen tarveharkinta

17 §. (21.1.2011/52) Opiskelijan omien tulojen vaikutus opintorahaan ja asumislisään. Opiskelijalla voi olla opin-torahan lisäksi muita veronalaisia tuloja ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuja apurahoja kalenterivuodes-sa määrä, jota kutsutaan vapaaksi tuloksi. Ulkomaiseen opiskelijavaihtoon tarkoitettuja opintotukea täydentäviä apurahoja ei oteta huomioon. Vapaa tulo lasketaan siten, että opiskelijalla voi olla tuloa:

1) 660 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää; sekä

2) 1 970 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää.

Opintojen aloittamisvuonna ennen opintojen aloit-tamiskuukautta tai opintojen päättymisvuonna tutkin-non suorittamiskuukauden tai opintotukeen oikeutta-vien opintojen päättymisen jälkeen saatuja tuloja ei ote-ta huomioon siltä osin kuin vapaa tulo ylittyisi niiden perusteella. Opintotukeen oikeuttavat opinnot katsotaan päättyneiksi, kun korkeakouluopiskelija on saanut opin-totukea kyseisiä opintoja varten myönnettävän 7 tai 7 a §:ssä säädetyn enimmäisajan tai muu kuin korkeakoulu-opiskelija on suorittanut tutkinnostaan niin suuren osan, etteivät jäljellä olevat opinnot enää oikeuta opinto-tukeen. Opiskelijan on esitettävä tulojen saantiajan-kohdasta selvitys.

Jos opiskelija on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, tarkoitetaan 2 mo-mentin mukaisella tutkinnon suorittamiskuukaudella ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiskuukaut-ta ja mainitun momentin mukaisella enimmäistukiajan päättymisellä alemman ja ylemmän korkeakoulutut-kinnon yhteenlasketun enimmäistukiajan päättymistä. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamiskuukausi voidaan kuitenkin katsoa 2 momentin mukaiseksi tut-kinnon suorittamiskuukaudeksi, jos opiskelija on todis-teellisesti päättänyt opintonsa alemman korkeakoulutut-kinnon suorittamiseen. (15.6.2012/297)

Opiskelijan tulee huolehtia siitä, että vuositulo ei yli-tä vapaata tuloa. Opiskelija voi säädellä vapaata tuloaan hakemalla opintotukea vain osalle opiskelukuukausista, peruuttamalla jo myönnetyn opintotuen halutuilta kuu-kausilta tai palauttamalla jo maksettujen tukikuukausien opintorahan ja asumislisän. Opintoraha ja asumislisä on palautettava vapaan tulon korottamiseksi tukivuotta seu-raavan kalenterivuoden toukokuun loppuun mennessä. (15.6.2012/297)

18 § on kumottu L:lla 7.5.2004/345.19 §. Vanhempien tulojen huomioon ottaminen. Van-

hempien tuloja ei oteta huomioon korkeakouluopiskeli-joiden opintotukea myönnettäessä. (7.5.2004/345)

Muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden vanhempi-en tulot otetaan huomioon opintorahaa myönnettäessä, jos opiskelija on alle 20-vuotias, sekä asumislisää myön-nettäessä, jos opiskelija on alle 18-vuotias. Tulot otetaan huomioon mainitun ikärajan täyttämistä edeltävän ka-lenterikuukauden loppuun. Vanhempien tuloja ei kui-tenkaan oteta huomioon, jos opiskelija on avioliitossa tai elatusvelvollinen. Jos opiskelijan vanhemmat ovat eron-neet tai asuvat pysyvästi välien rikkoutumisen vuoksi erillään, vain sen vanhemman tulot otetaan huomioon, jonka luona opiskelija asuu tai on viimeksi asunut. Jos opiskelija on alle 18-vuotias ja hän on vanhempansa ja tämän uuden aviopuolison yhteisessä kodissa huolletta-vana, myös uuden aviopuolison tulot otetaan huomioon. (21.12.2001/1427)

Opiskelijalla on oikeus täysimääräiseen opintorahaan ja asumislisään, jos vanhempien tuloverolain 30 §:ssä tarkoitettujen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen määrä on enintään 40 800 euroa vuodessa. Opintorahaa ja asu-mislisää vähennetään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1 010:tä euroa kohden viisi prosenttia. (17.8.2007/792)

Muussa oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa opiske-levalla 18–19-vuotiaalla, joka asuu muualla kuin van-hempansa luona, on kuitenkin oikeus täysimääräiseen opintorahaan, jos vanhempien tuloverolain 30 §:ssä tar-koitettujen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen määrä on enintään 53 000 euroa vuodessa. Opintorahaa vähen-netään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1 010:tä euroa kohden viisi prosenttia. (30.12.2013/1243)

19 a § on kumottu L:lla 14.11.2008/706.20 §. (21.1.2011/52) Eräiden etuuksien huomioon ot

taminen. Opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, joka saa oppilaitokselta opintojen ajalta maksettavaa päivärahaa tai vastaavaa etuutta määrän, joka keskimäärin kuukau-dessa ylittää kyseiseen koulutukseen myönnettävän kor-keimman opintorahan määrän.

xii opintotuki 257

21 §. (17.8.2001/734) Pienin myönnettävä etuus. Opintorahaa ja asumislisää ei myönnetä, jos kuukausi-erän määrä yhteensä jäisi 8,40 euroa pienemmäksi.

22 §. (21.12.2001/1427) Veronalaiset tulot. Opiskeli-jan veronalaisella tulolla tarkoitetaan tätä lakia sovellet-taessa, mitä tuloverolaissa (1535/1992) säädetään veron-alaisesta pääomatulosta ja ansiotulosta. Opiskelijan ul-komailla saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoi-tettuihin veronalaisiin tuloihin, jos vastaavanlainen tulo Suomessa saatuna olisi veronalainen.

Opiskelijan vanhempien 11 ja 19 §:ssä tarkoitetut tu-lot otetaan huomioon viimeksi toimitetun valtionvero-tuksen tietojen perusteella verotuksen päättymisen jäl-keen seuraavan vuoden alusta. Vanhempien ulkomailla saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettui-hin veronalaisiin tuloihin, jos vastaavat tulot Suomes-sa saatuina olisivat veronalaisia. Ulkomailla saatu tulo otetaan huomioon bruttomääräisenä opintotuen hake-mista edeltäneeltä ajalta. Hakijan tulee esittää selvitys vanhempiensa ulkomailla saamista tuloista siltä vuodel-ta, jonka verotustietojen pohjalta tulot muutoin otetaan huo mioon opintotukea myönnettäessä tai tarkistettaes-sa. Jos vanhempien taloudellinen tilanne on verovuoden jälkeen olennaisesti muuttunut, muutokset voidaan ot-taa 25 b §:n mukaisesti huomioon tukea myönnettäessä. (14.11.2008/706)

4 luku. Hakeminen, maksaminen ja takaisinperintä

23 §. (17.8.2007/792) Opintotuen hakeminen ja myöntäminen. Opintotukea haetaan Kansaneläkelaitokselta ellei Kansaneläkelaitoksen ja oppilaitoksen välillä ole tehty 9 a §:ssä tarkoitettua sopimusta. Hakemuksen voi jättää Kansaneläkelaitoksen toimistoon tai asianomai-seen oppilaitokseen Kansaneläkelaitokselle toimitetta-vaksi. Ulkomailla opiskelevan tulee kuitenkin toimittaa hakemus Kansaneläkelaitokselle. Valtioneuvoston ase-tuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakume-nettelystä.

Opintotuki myönnetään aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakemus on jätetty.

Aikuiskoulutustukea saavalle opintolainan valtion-takaus voidaan kuitenkin myöntää hakemuskuukautta edeltävän kuukauden alusta lukien.

Opintotukihakemus voidaan hylätä, jos ajankohta, josta lukien tukea haetaan tai jolloin edellytykset tuen myöntämiseksi täyttyvät, on myöhempi kuin kuusi kuu-kautta hakemuksen jättämisajankohdasta.

Jos opiskelijan 6 §:ssä mainittua opintotuen myöntä-misen estävää etuutta koskeva hakemus on hylätty, opin-totuki voidaan myöntää sen kuukauden alusta, jona estä-vää etuutta koskeva hakemus on jätetty.

Jos opiskelijan asumistukilain (408/1975) mukaista asumistukea koskeva hakemus tai opiskelijan taikka hä-nen puolisonsa eläkkeensaajien asumistukilain mukais-ta asumistukea koskeva hakemus on hylätty, opintotuen asumislisä voidaan myöntää sen kuukauden alusta, jona asumistukea koskeva hakemus on jätetty.

24 §. (30.12.2013/1243) Opintotuen maksaminen. Opintoraha ja asumislisä maksetaan kuukausittain opis-

kelijan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitseval-le tilille. Maksupäivästä säädetään valtioneuvoston ase-tuksella. Yksittäinen tukierä voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdol-lista tai jos tuen hakija tai saaja esittää Kansaneläkelai-toksen hyväksymän erityisen syyn.

25 §. Opintotuen tarkistaminen ja keskeyttäminen. Opintotukea tarkistetaan tai se lakkautetaan, jos opis-kelijan olosuhteissa on tapahtunut muutos, joka vai-kuttaa oikeuteen saada opintotukea tai tuen määrään. (7.5.2004/345)

Jos on perusteltua syytä olettaa, että opintotuki oli-si lakkautettava tai sen määrää vähennettävä, opintotuen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai mak-settavaa määrää vähentää, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Jos tuensaaja ei toimita pyydettyä selvitystä, asia voidaan ratkaista lopullisella päätöksellä niiden selvitysten perusteella, jotka ovat Kansaneläke-laitoksen käytettävissä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta. (15.12.2000/1099)

Opintotuen maksaminen voidaan lakkauttaa myös opiskelijan pyynnöstä. (15.12.2000/1099)

Kun opiskelija valmistuu tai keskeyttää opintonsa en-nen kuukauden 18:ta päivää, opintotuki lakkautetaan valmistumis- tai keskeyttämiskuukauden alusta lukien. Muussa tapauksessa opintotuki lakkautetaan valmistu-mis- tai keskeyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien. (21.12.2007/1388)

Muun olosuhteissa tapahtuneen muutoksen kuin opintojen keskeyttämisen tai valmistumisen perusteel-la tuki tarkistetaan sen kuukauden alusta lukien, jonka aikana uusi olosuhde kestää ensimmäisen kerran vähin-tään 18 päivää. (21.12.2007/1388)

Määrätyn ajan kestävissä olosuhteiden muutoksissa tuki tarkistetaan niiltä kalenterikuukausilta, joina muut-tunut olosuhde kestää vähintään 18 päivää. (30.12.2013/ 1243)

Jos opiskelija on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, hän on oikeutettu opintotukeen alemman korkeakoulututkinnon suoritta-miskuukaudelta, vaikka suorittaisi alemman korkeakou-lututkinnon ennen kuukauden 18:ta päivää. Jos opiske-lija päättää opintonsa alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen, noudatetaan opintotuen lakkauttamises-sa kuitenkin 4 momenttia. (15.6.2012/297)

Jos opiskelija on otettu suorittamaan sekä alempaa et-tä ylempää korkeakoulututkintoa, opintotuki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen voidaan myöntää alemman korkeakoulututkinnon suorittamiskuukautta seuraavasta kalenterikuukaudesta lukien. (15.6.2012/297)

25 a §. (23.5.1997/457) Opintotuen tarkistaminen ilman hakemusta. Opintotuki tarkistetaan tai lakkautetaan ilman hakemusta kalenterivuosittain vuoden alussa ve-rotuksen valmistumisen jälkeen vanhempien verotus-tietojen perusteella. Tarkistusta ei kuitenkaan tehdä, jos opintotuki on edeltävän syyslukukauden aikana tarkis-tettu vanhempien taloudellisessa tilanteessa tapahtuneen olennaisen muutoksen johdosta. (14.11.2008/706)

Asumislisää voidaan tarkistaa vuokran muutoksen pe-rusteella tai asumislisä voidaan lakkauttaa vuokrasuh-teen päättymisen perusteella ilman hakemusta 41 b §:n 3 kohdassa mainittujen tietojen perusteella kyseessä ole-



258 xii opintotuki

vassa lainkohdassa tarkoitetuissa opiskelija-asuntoloissa asuvien asumislisän saajien osalta. (17.8.2007/792)

Muiden kuin 2 momentissa mainittujen asumislisän saajien asumislisä tarkistetaan, kun asumislisän alkami-sesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut vähintään kaksi vuotta. Jos asumislisän saaja ei kansaneläkelaitok-sen tai opintotukilautakunnan kehotuksesta toimita asu-mislisän tarkistamiseksi tarvittavia tietoja, asumislisä lakkautetaan edellä mainittua kahden vuoden määräai-kaa lähinnä seuraavan maaliskuun tai marraskuun alusta lukien. Kansaneläkelaitos antaa tarkemmat ohjeet tarkis-tusmenettelystä. (21.1.2000/41)

Opintotuki voidaan tarkistaa oppilaitoksen ilmoitta-man lukuvuoden keston muutoksen perusteella ilman hakemusta. (21.12.2001/1427)

Opintotuki voidaan lakkauttaa opiskelijaa kuulemat-ta, kun oppilaitos ilmoittaa opiskelijan valmistumisesta tai opiskelun keskeyttämisestä. Opiskelun keskeyttämi-sen perusteella opintotuki voidaan lakkauttaa opiskelijaa kuulematta vain, jos oppilaitoksen antama tieto perustuu opiskelijan omaan ilmoitukseen.

Jos opiskelija on otettu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa ja opintotuki on myönnetty alemman korkeakoulututkinnon suorittami-seen, opintotuki voidaan tarkistaa ja myöntää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen ilman hakemusta, kun korkeakoulu ilmoittaa alemman korkeakoulututkin-non suorittamisesta. (15.6.2012/297)

25 b §. (14.11.2008/706) Opintotuen tarkistaminen vanhempien tulojen muuttuessa. Opiskelijan vanhem-pien taloudellisen tilanteen katsotaan olennaisesti muut-tuneen, jos vanhempien tulot ovat viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen muuttuneet vähintään 20 prosenttia. Kun opintotuki on myönnetty tai tarkistettu edellä tar-koitettujen muuttuneiden tulojen perusteella kevätluku-kauden aikana, tukea voidaan maksaa niiden perusteella saman vuoden loppuun. Kun opintotuki on myönnetty tai tarkistettu edellä tarkoitettujen tulojen perusteella syyslukukauden aikana, tukea voidaan maksaa niiden pe-rusteella seuraavan kalenterivuoden loppuun.

Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä tai apurahansaa-jana saatu tulo otetaan huomioon yrittäjän eläkelain (1272/2006) ja maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) perusteella vahvistetun työtulon mukaisena. (21.1.2011/ 52)

26 §. Opintotuen epääminen. Opintotuki voidaan evätä kokonaan tai osittain, jos joku on tahallaan antanut vää-rän tai harhaanjohtavan tiedon tai vääriä tietoja antamal-la tai salaamalla todellisen asianlaidan on saanut aikaan sen, että opintotukea on maksettu perusteettomasti.

27 §. Takaisinperintä. Jos tämän lain mukaista etuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin. (18.4.1997/341)

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aihee-ton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomas-ti maksettu määrä on vähäinen. Lisäksi takaisinperinnäs-tä voidaan luopua kokonaan takaisinperintää koskevan päätöksen antamisen jälkeen myös silloin, kun takaisin-perintää ei etuuden saajan taloudellinen tilanne huo-mioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa tai

kun perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan etuuden määrään nähden kohtuuttomat kustannukset. (7.5.2004/352)

Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata kansanelä-kelaitoksen myöhemmin maksamasta etuudesta. Ilman suostumusta kuittaaminen voidaan kuitenkin kohdis-taa vain tämän lain mukaiseen tai siihen rinnastettavaan muuhun etuuteen. (18.4.1997/341)

Jos opiskelijan 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu vuosi-tulo ylittää vapaan tulon, ylityksen jokaista alkavaa 1 310 euroa kohden peritään takaisin yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä aikajärjestyksessä alkaen kalen-terivuoden viimeisestä tukikuukaudesta. Jos vapaan tulon ylitys on ollut enintään 220 euroa, liikaa maksettua tukea ei kuitenkaan peritä takaisin. Tuensaajalle annetaan pää-tösehdotus liikaa maksetun tuen takaisinperimisestä. Eh-dotuksen mukainen päätös tulee voimaan, jos tuensaaja ei valituksen tekemiseen varatussa määräajassa pyydä kirjal-lisesti asian käsittelemistä uudelleen. (21.12.2007/1388)

Opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittä-väksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrää ko-rotetaan 15 prosentilla, jollei valtioneuvoston asetuksella säädetä alemmasta korotuksesta. (15.12.2000/1099)

Takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös saa-daan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

27 a §. (7.5.2004/352) Takaisinperintäsaatavan vanhentuminen. Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätök-sellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kulut-tua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan van-hentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta al-kaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.

28 §. Opintotuen periminen eräissä tapauksissa. Jos opiskelija on saanut opintorahaa tai asumislisää samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti 6 §:ssä tar-koitettua etuutta, Kansaneläkelaitos saa periä tältä ajalta perusteettomasti maksetun opintotuen takautuvasti suo-ritettavasta etuudesta. (7.5.2004/345)

Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetun etuuden maksajalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksamista, että etuus tulee 1 momentin mukai-sesti maksaa kansaneläkelaitokselle.


29 §. Muutoksenhaku. Opintotukietuutta koskevaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta opin-totuen muutoksenhakulautakunnalta ja muutoksenha-kulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeu-delta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muu-tosta valittamalla. (18.4.1997/341)

Valituskirjelmä on toimitettava kansaneläkelaitokselle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätök-sestä tiedon. Valituskirjelmä opintotukilautakunnan pää-tökseen voidaan toimittaa myös asianomaiselle opinto-tukilautakunnalle. (18.4.1997/341)

3 momentti on kumottu L:lla 30.12.2003/1322.




xii opintotuki 259

Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Päätökseen, jossa opintolainan valtiontakaus on evät-ty sen vuoksi, että hakijalle ei ole myönnetty aikuiskou-lutustukea, ei saa hakea muutosta valittamalla. (28.12. 2000/1277)

30 §. (18.4.1997/341) Itseoikaisu. Jos kansaneläkelai-tos tai opintotukilautakunta hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on an-nettava asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen saa ha-kea muutosta siten kuin 29 §:ssä säädetään.

Jos kansaneläkelaitos tai opintotukilautakunta ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä 1 momen-tissa mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa vali-tusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lau-suntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsitel-täväksi. Kansaneläkelaitos tai opintotukilautakunta voi tällöin väliaikaisella päätöksellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esi-tetyn vaatimuksen. Jos valitus on jo toimitettu muutok-senhakuelimelle, on väliaikaisesta päätöksestä ilmoitetta-va sille viipymättä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta voi-daan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisä-selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava valitta-jalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina toimi-tettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.

30 a §. (18.4.1997/341) Valituksen myöhästyminen. Jos opintotuen muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutus-oikeudelle annettava valitus on saapunut 29 §:ssä sää-detyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhaku-elin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.

30 b §. (17.6.2011/675) Asian uudelleen ratkaiseminen muun etuuden myöntämisen johdosta. Jos opintotuen saa-jalle on päätöksen antamisen jälkeen takautuvasti myön-netty 6 §:ssä tarkoitettu opintotuen myöntämisen estävä etuus, Kansaneläkelaitos tai opintotukilautakunta voi il-man päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista asian uudelleen.

31 §. (1.12.2006/1080) Päätöksen poistaminen. Jos täs-sä laissa tarkoitettua etuutta koskeva Kansaneläkelaitok-sen tai opintotukilautakunnan antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvityk-seen taikka on ilmeisesti lainvastainen, opintotuen muu-toksenhakulautakunta voi asianosaisen, Kansaneläke-laitoksen tai asianomaisen opintotukilautakunnan vaa-timuksesta poistaa päätöksen muilta kuin myönnettyä opintolainan valtiontakausta koskevilta osin ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Opintotuen muutoksen-hakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tul-la kuulluiksi ennen asian ratkaisemista. Muutoksenha-kulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valit-tamalla. (17.6.2011/675)

Jos opintotuen muutoksenhakulautakunnan tai va-kuutusoikeuden antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on il-meisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen,

Kansaneläkelaitoksen tai asianomaisen opintotukilau-takunnan vaatimuksesta poistaa päätöksen muilta kuin myönnettyä opintolainan valtiontakausta koskevilta osin ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeu-den on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista. (17.6.2011/675)

Jos Kansaneläkelaitos tai asianomainen opintotuki-lautakunta tekee päätöksen poistamista koskevan vaati-muksen, se voi väliaikaisella päätöksellä keskeyttää etuu-den maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaise-na siihen asti kunnes asia on uudelleen ratkaistu.

Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden ku-luessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen paina-vista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.

Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämi-sestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta sel-vitystä, Kansaneläkelaitoksen tai opintotukilautakunnan on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos tai opin-totukilautakunta voi aikaisemman lainvoimaisen pää-töksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös opintotuen muutoksen-hakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vas-taavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 29 §:ssä säädetään.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kuuleminen toi-mitetaan tiedoksi siten kuin hallintolain (434/2003) 59 §:ssä säädetään. (17.6.2011/675)

31 a §. (30.12.2003/1322) Asiavirheen korjaaminen. Jos Kansaneläkelaitoksen tai opintotukilautakun-nan päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelli-seen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos tai opintotukilautakunta voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahin-goksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaa-miseen.

32 § on kumottu L:lla 28.12.2012/1078.33 § on kumottu L:lla 5.3.1999/305.

6 luku. Valtiontakaus

34 §. (30.12.2013/1243) Valtiontakauksen voimassaolo ja koron pääomitus. Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta. Valtion-takauksen voimassaolon edellytyksenä on, että luottolai-tos lisää puolivuosittain opintolainan pääomaan vuosi-puoliskon aikana erääntyvät korot niinä lukukausina, joilta lainansaaja saa opintotukea, sekä välittömästi täl-laista lukukautta seuraavana lukukautena.

35 §. Valtiontakauksen sisältö. Valtiontakaus annetaan omavelkaisena julkisen valvonnan alaisen luottolaitok-sen myöntämän opintolainan koko nimelliselle määrälle, opintolainan korolle, viivästyskorolle sekä lainan irtisa-nomisesta aiheutuviin hyväksyttäviin kuluihin.

36 §. (15.8.2003/744) Takauksen vanhentuminen. Opintolainan valtiontakauksiin ei sovelleta, mi-tä takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain (361/1999) 19 §:n 3 momentissa säädetään takaussitou-




260 xii opintotuki

muksen vanhentumisesta eikä mainitun lain 19 §:n 1 momenttia sovelleta tässä laissa tarkoitettuihin lainoihin niiden lyhennysmaksujen osalta.

37 §. Lainan takaisinmaksun vaatiminen. Jos lainan-saaja on laiminlyönyt koron tai lyhennysmaksun suorit-tamisen ja jos eräpäivästä on kulunut vähintään kolme kuukautta, luottolaitoksella on oikeus vaatia laina heti kokonaisuudessaan takaisin maksettavaksi. Laiminlyön-nistä on kuitenkin ilmoitettava vähintään kuukautta ai-kaisemmin kansaneläkelaitokselle.

Jos lainansaaja on kuollut, luottolaitos voi esittää mak-suvaatimuksen kansaneläkelaitokselle. Opintolaina kat-sotaan kokonaan erääntyneeksi, kun maksuvaatimus on esitetty.

Luottolaitos voi esittää maksuvaatimuksensa myös silloin, kun tuomioistuin on vahvistanut yksityishenki-lön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/93) tarkoitetun maksuohjelman tai kansaneläkelaitos antanut suostu-muksensa vapaaehtoiseen sopimukseen velkajärjestelystä.

38 §. Takaussaatavan takaisin periminen. Opintolainan valtiontakaukseen perustuva takaussaatava sekä sille tä-män lain nojalla perittävä korko saadaan ilman tuomiota tai päätöstä ulosottaa lainan saajalta siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin an-netussa laissa (367/1961) säädetään. Mitä sanotussa lais-sa säädetään saamisen vanhentumisesta, ei kuitenkaan koske edellä tässä momentissa tarkoitettua valtion ta-kautumisoikeutta. (21.12.2004/1237)

Kansaneläkelaitos voi myöntää takaisinperinnässä maksuaikaa taikka käyttää muita maksujärjestelyjä, jos siihen on lainansaajan maksukykyyn liittyvä perusteltu syy taikka maksamatta jääneiden määrien kertyminen voidaan siten turvata.

38 a §. (7.5.2004/352) Takaussaatavan vanhentuminen. Takaussaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua siitä, kun Kansaneläkelaitos on maksanut opintolainan luottolaitokselle, jollei vanhentumista ole sitä ennen kat-kaistu. Takaussaatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain 10 tai 11 §:ssä säädetään. Vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.

39 §. (12.1.2007/30) Maksuvapautuksen myöntäminen. Opintolainan valtiontakaukseen perustuvan takaussaa-tavan sekä sille kertyneiden korkojen maksamisesta val-tiolle myönnetään maksuvapautus, kun lainansaaja on kuollut.

Maksuvapautus voidaan myöntää myös, jos lainan-saaja on pysyvästi työkyvytön tai hänen määräaikainen työkyvyttömyytensä on kestänyt yhteensä vähintään viisi vuotta ja takaisinperintää olisi lainansaajan taloudellinen tilanne ja muut olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana.

Maksuvapautus voidaan myöntää osittaisena silloin, kun lainansaajan taloudellinen tilanne on heikentynyt pitkään kestäneen työttömyyden, sairauden tai muun syyn vuoksi siten, että lainan takaisinperimistä kokonaan olisi pidettävä kohtuuttomana.

Opintolainan valtiontakaukseen perustuvan takaus-saatavan sekä sille kertyneiden korkojen takaisinperin-nästä voidaan luopua kokonaan, kun takaisinperittävä määrä on vähäinen, kun takaisinperintää ei lainansaajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoi-

tuksenmukaista jatkaa tai kun perinnän jatkamisesta ai-heutuisi perimättä olevaan määrään nähden kohtuutto-mat kustannukset.

40 §. (3.5.2002/344) Takaussaatavasta perittävä korko. Lainansaajan on maksettava valtion koko takaussaa-tavalle enintään korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentin mukaista korkoa, jollei valtioneuvoston asetuksella sää-detä alemmasta korosta.


41 §. (9.8.2002/691) Opiskelijan ilmoitusvelvollisuus. Opintotukea hakiessaan opiskelijan tulee ilmoittaa Kan-saneläkelaitokselle ja tämän lain 9 §:ssä tarkoitetulle opintotukilautakunnalle opintotuen myöntämiseksi tar-vittavat tiedot. Opintotukea saavan opiskelijan tulee il-moittaa opintojen päättymisestä tai keskeytymisestä, op-pilaitoksen vaihtumisesta, asumisolosuhteiden muutok-sista sekä lisäksi muista opintotukietuuteen vaikuttavista muutoksista.

41 a §. (9.8.2002/691) Tietojen saaminen pyynnöstä. Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muu-toksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapi-tosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoi-tusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian rat-kaisemiseksi tai muun tämän lain mukaisen yksittäisen tehtävän täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot:

1) valtion ja kunnan viranomaiselta ja muulta julkisoi-keudelliselta yhteisöltä;

2) eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai muun korvauksen myöntäjältä tai maksajalta;

3) potilasvakuutus- ja liikennevakuutuskeskukselta;4) työttömyyskassalta ja työnantajalta;5) oppilaitokselta;6) vuokranantajalta.41 b §. (9.8.2002/691) Tietojensaantioikeus. Kansan-

eläkelaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta opintotuen täytäntöönpanoa varten:

1) opetushallitukselta ja korkeakouluilta opiskelijava-linnoissa hyväksytyksi tulleiden sekä opetushallitukselta opiskelupaikan vastaanottaneiden henkilöiden tunnista-mista ja yksilöintiä koskevat tiedot sekä oppilaitosta ja opintolinjaa tai koulutusohjelmaa koskevat tiedot;

2) työvoimaviranomaisilta työvoimapoliittiseen ai-kuiskoulutukseen hyväksyttyjen henkilöiden tunnista-mista ja yksilöintiä koskevat tiedot;

3) kunnan, säätiön tai yleishyödyllisen yhteisön yllä-pitämiltä opiskelija-asuntoloilta asuntoloiden ylläpitä-jien kanssa erillisessä sopimuksessa sovittavalla tavalla opiskelija-asunnoissa asuvien tunnistamista ja yksilöintiä koskevat tiedot sekä vuokra- ja asumisaikatiedot;

4) oppilaitokselta lukukauden aikana läsnäoleviksi il-moittautuneiden opiskelijoiden tunnistamista ja yksi-löintiä koskevat tiedot sekä tiedot opintojen päätoimi-suudesta ja edistymisestä;

5) rahalaitoksilta lainansaajittain yksilöidyt tiedot nostettujen, valtion takaamien opintolainojen määristä, opintolainojen lyhennyksistä ja koroista siten kuin Kan-saneläkelaitos määrää; (10.6.2005/408)




xii opintotuki 261

6) apurahan myöntäjältä tai maksajalta tiedot myön-netyistä apurahoista;

7) rangaistuslaitoksilta ja vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain (317/1953) 1 §:ssä tarkoite-tuilta pakkolaitoksilta tiedot rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä; (10.6.2005/408)

8) verohallinnolta opintolainavähennystä koskevien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tunnistamistie-dot ja opintolainavähennyksen käyttämistä koskevat tie-dot niistä verovelvollisista, jotka ovat verotuksessa vä-hentäneet tuloverolain 127 d §:ssä tarkoitetun opintolai-navähennyksen enimmäismäärän. (10.6.2005/408)

41 c §. (10.6.2005/408) Opintotukilautakuntien tiedonsaantioikeus. Opintotukilautakunnilla on oikeus sa-lassapitosäännösten ja muiden tietojen saantia koskevien rajoitusten estämättä saada Kansaneläkelaitokselta 9 a §:ssä mainittujen tehtävien hoitamisen kannalta välttä-mättömät tiedot. Opintotukilautakunnilla on oikeus saa-da tiedot maksutta. (30.12.2013/1243).

Edellä 9 a §:n 4 momentissa tarkoitetun sopimuksen nojalla opintotukitehtäviä hoitavalla opintotukilauta-kunnalla on lisäksi oikeus käyttää salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä tämän lain mukaisten etuuksien käsittelyssä välttämättö-miä Kansaneläkelaitoksen saamia tietoja.

Edellä 2 momentissa tarkoitetuilla opintotukilauta-kunnilla on myös oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä nimettyä henkilöä koskevat tämän lain mukaisten etuuk-sien käsittelyä varten välttämättömät tiedot maksutta 41 a §:ssä tarkoitetuilta viranomaisilta ja muilta tahoilta.

41 d §. (10.6.2005/408) Tietojen luovuttaminen. Kan-saneläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä luovuttaa:

1) rahalaitokselle, josta henkilöllä on opintolainaa, tie-dot 34 §:n mukaisen koron lisäämiseksi opintolainaan sekä opintotukilain (28/1972) nojalla myönnettyjen lai-nojen osalta tiedot opintojen päättymisestä;

2) opintolainan valtiontakausta ja sen voimassaoloa koskevat tiedot rahalaitokselle, josta opiskelija on hake-nut opintolainaa;

3) verohallinnolle tiedot opintolainavähennykseen oi-keutetuista henkilöistä ja näiden opintolainavähennyk-sen enimmäismäärästä ja vuosittain maksamista opinto-lainan lyhennyksistä;

4) Pohjoismaiden opintotukiviranomaisille tiedot näi-den maiden kansalaisten sekä näissä maissa opiskelevien Suomen kansalaisten Suomesta saamista opintotuista.

42 §. (24.11.1995/1318) Tietojen käyttö. Kansaneläke-laitoksella on oikeus yksittäistapauksessa käyttää tämän lain mukaista etuutta käsitellessään muiden sille säädet-tyjen tehtävien hoitamista varten saamiaan tietoja, jos on ilmeistä, että ne vaikuttavat tämän lain mukaiseen etuu-teen ja tiedot on lain mukaan otettava huomioon pää-töksenteossa ja Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada tiedot muutoinkin erikseen. (9.8.2002/691)

Opetusministeriöllä on oikeus saada kansaneläkelai-tokselta opintotukietuuden saajia koskevia tietoja siltä osin kuin se on tarpeen opetusministeriölle kuuluvien opintotukietuuksien tilastointi-, suunnittelu- ja kehit-tämistehtävien hoitamiseksi. Näihin tietoihin ei saa si-

sällyttää etuudensaajan tunnistamisen mahdollistavia tietoja.

43 §. (9.8.2002/691) Tekninen käyttöyhteys. Kansan-eläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toi-minnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin avata tekninen käyttöyhteys 41 d ja 44 §:ssä tarkoitetuille tiedonsaajille rekisteriensä sel-laisiin tietoihin, jotka Kansaneläkelaitos saa antaa mai-nittujen säännösten perusteella. (13.3.2003/204)

Mitä tässä pykälässä säädetään tietojen luovuttamises-ta teknisen käyttöyhteyden avulla, koskee myös Kansan-eläkelaitoksen oikeutta saada 41 a ja 41 b §:ssä sekä 41 d §:n 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja teknisen käyt-töyhteyden avulla. (10.6.2005/408)

Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyh-teyden avulla saa hakea myös salassapidettäviä tietoja il-man sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salas-sapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyh-teyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmu-kaisesti.

43 a §. (9.8.2002/691) Tietojen omaaloitteinen luovuttaminen. Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa ministe-riöille, verohallinnolle ja lakisääteistä sosiaaliturvajärjes-telmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidet-tavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen tämän lain mu-kainen etuus vaikuttaa, tämän lain mukaista etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnus ja muut yksi-löintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja korvauksista ja näihin rinnastettavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi suoritettavaa henkilötietojen yhdistämis-tä ja muuta kertaluonteista valvontatointa varten, sekä poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle edellä mainitut tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikosten selvittämistä ja syyt-teeseenpanoa varten. Terveydentilaa koskevia tietoja tai tietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaa-lihuollon tarpeen perusteita, ei saa kuitenkaan luovuttaa.

43 b §. (9.8.2002/691) Ilmoitusvelvollisuus. Kansan-eläkelaitoksen on annettava etuuden hakijalle etukäteen sopivin tavoin tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukai-sesti luovuttaa.

44 §. Ulosmittaus ja siirtokielto. Opintorahaa, asumis-lisää tai opintolainaa ei saa ulosmitata. (7.5.2004/345)

Kansaneläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännös-ten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten es-tämättä asianomaisen viranomaisen pyynnöstä luovuttaa ulosottoa varten tiedot tämän lain mukaisten etuuksien määristä, ei kuitenkaan niistä etuuksista, joita ei oteta huomioon ulosottolain (37/1895) 4 luvun 7 §:ssä tar-koitettua suojaosuutta laskettaessa. Lisäksi Kansanelä-kelaitoksella on oikeus ilmoittaa tiedossaan olevat muut eläkkeitä ja muita sosiaalietuuksia maksavat laitokset. (9.8.2002/691)

Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan oi-keuden siirtämistä toiselle, on mitätön.





262 xii opintotuki

45 §. Opintotukiasiain neuvottelukunta. Opetusminis-teriössä on valtioneuvoston asettama opintotukiasiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja opintotuen kehittämistä ja toteuttamis-ta koskevissa asioissa.

Neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta sää-detään asetuksella.

46 §. Rahoitus. Valtio korvaa kansaneläkelaitokselle tämän lain nojalla maksettavista etuuksista aiheutuvat kustannukset.

Kansaneläkelaitoksen on viisi arkipäivää ennen opinto rahojen ja asumislisien maksupäivää ilmoitetta-va valtiolle arvio seuraavana kuukautena maksettavien opintorahojen, asumislisien, takausvastuiden ja ateria-tuen rahamäärästä. Valtion on ilmoituksen perusteella maksettava Kansaneläkelaitokselle ilmoituksen mukai-nen määrä viimeistään yhtä arkipäivää ennen edellä tar-koitettua maksupäivää. (7.5.2004/345)

Opintotuen maksukuukautta seuraavan kuukauden aikana lähetettävän arvion yhteydessä Kansaneläkelai-toksen on ilmoitettava valtiolle edellisenä kuukautena maksetun tuen yhteismäärä sekä 27 ja 28 §:n perusteella takaisinperittyjen etuuksien määrä. Lisäksi Kansanelä-kelaitoksen on ilmoitettava valtiolle 38 §:n perusteella takaisinperittyjen takaussaatavien määrä saatavien syn-tyvuoden mukaan eriteltynä sekä takaussaataville perit-tyjen korkojen määrä. Kalenterikuukautena maksettu-jen opintotukien ja pankeille takausvastuun perusteella maksettujen opintolainojen yhteismäärästä vähennetään saman kuukauden opintotuen ennakkojen ja takaisin-perittyjen etuuksien sekä takaisinperittyjen takaussaata-vien ja niiden korkojen summa. Näin saatu erotus ote-taan huomioon arvion lähettämistä seuraavan kuukau-den ennakkoa määrättäessä. (12.1.2007/30)

Kansaneläkelaitoksen on kuukausittain ilmoitettava valtiolle 39 §:n nojalla myönnettyjen maksuvapautus-ten määrät saatavien syntyvuoden mukaan eriteltyinä. (12.1.2007/30)

47 §. (10.6.2005/408) Toimintamenot. Tämän lain toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat me-not luetaan Kansaneläkelaitoksen toimintamenoiksi ja oppilaitoksille 8 §:n 3 momentissa sekä 9 a §:n 1 ja 2 momentissa säädetyistä tehtävistä aiheutuvat menot ky-seisen oppilaitoksen menoiksi.

Edellä 9 a §:n 4 momentin perusteella oppilaitoksel-le sopimuksen perusteella kuuluvista tehtävistä aiheutu-vista toimintamenoista sovitaan Kansaneläkelaitoksen ja asianomaisen oppilaitoksen kesken.

48 §. (17.8.2001/734) Etuuden korottaminen. Tässä laissa säädettyjä määriä voidaan korottaa valtioneuvos-ton asetuksella.

49 §. (7.5.2004/345) Korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukeminen. Kansaneläkelaitos huolehtii korkeakoulu-opiskelijoiden ruokailun tukemiseen tarkoitetun valtion talousarvioon varatun määrärahan rajoissa tuen myöntä-misestä opiskelijaravintoloiden pitäjille ja muusta tähän liittyvästä hallinnosta.

50 §. Tarkemmat säännökset. Tarkempia säännöksiä tä-män lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.


51 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994, lain 1 §:n 2 momentti kuitenkin ase-tuksella säädettävänä ajankohtana.

Opintotuen osalta tätä lakia sovelletaan myönnettä-essä opintotukea korkeakouluopiskelijalle 1 päivän kesä-kuuta ja muun oppilaitoksen opiskelijalle 1 päivän heinä-kuuta 1994 jälkeiselle ajalle.

Tällä lailla kumotaan:1) opintotuen hallinnosta 14 päivänä helmikuuta

1992 annettu laki (113/92);2) 14 päivänä tammikuuta 1972 annettu opintotukila-

ki (28/1972) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Opintotukilain 6 §:ää, 7 §:n 1 ja 2 momenttia ja 8 §:ää sovelletaan edelleen mainitun lain nojalla myönnettyihin opintolainoihin; sekä (21.12.2001/1427)

3) korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta 14 päivä-nä helmikuuta 1992 annettu laki (111/92) siihen myö-hemmin tehtyine muutoksineen. Mainitun lain nojalla myönnettyihin etuuksiin sovelletaan tämän lain sään-nöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Kansan-eläkelaitos on oikeutettu saamaan tämän lain 41 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot korvauk-setta jo ennen lain voimaantuloa lukuvuoden 1994–95 opintotuen myöntämiseksi.

52 §. Muualla laissa olevien viittaussäännösten soveltaminen. Jos muualla laissa tai sen nojalla annetuissa sään-nöksissä tai määräyksissä viitataan tällä lailla kumottujen lakien säännöksiin tai mainitaan näiden perusteella mak-settava etuus, viittauksen katsotaan tarkoittavan tämän lain vastaavaa lainkohtaa.

53 §. Valtion opintotukikeskusta koskeva siirtymäsäännös. Valtion opintotukikeskukselle ja opintotukilauta-kunnille tämän lain voimaan tullessa kuuluvat, 8 ja 9 §:ssä tarkoitetut tehtävät siirtyvät lain tullessa voimaan kansaneläkelaitokselle, jollei tässä laissa muuta säädetä tai 9 §:n 3 momentin nojalla toisin sovita. Tämän lain voimaan tullessa opintotukikeskuksessa ja opintotu-kilautakunnissa vireillä olevat asiat siirtyvät myös kan-saneläkelaitoksen käsiteltäväksi. Opintotukilautakunnat hoitavat kuitenkin 30 päivänä kesäkuuta 1994 päätty-vään tai sitä aikaisempaan opintovuoteen kohdistuvat opintotukitehtävät sekä opintotuen hallinnosta annetun lain mukaan opintotukilautakunnille kuuluvat tehtävät.

Opintotukikeskuksen tulee ennen tämän lain voi-maantuloa luovuttaa hallussaan olevat opintotukea kos-kevat tarpeelliset tiedot kansaneläkelaitokselle.

54 §. Valtion opintokeskuksen omaisuuden siirto. Valtion opintotukikeskuksen omaisuus siirtyy korvauksetta kan-saneläkelaitokselle tämän lain voimaan tullessa.

55 §. Vastuu sitoumuksista. Kansaneläkelaitos vastaa valtion puolesta valtion opintotukikeskuksen antamista sitoumuksista. Kansaneläkelaitokseen noudatetaan so-veltuvin osin, mitä muualla laissa säädetään valtion opin-totukikeskuksesta, ottaen kuitenkin huomioon kansan-eläkelaitoksen asemaa koskevat erityiset säännökset.

56 §. (7.5.2004/345) Opintolainoja koskeva siirtymäsäännös. Kumotun opintotukilain nojalla myönnet-




xii opintotuki 263

tyihin opintolainoihin sovelletaan edelleen mainitun ku-motun lain 6 §:n ja 7 §:n 1 ja 2 momentin säännöksiä sellaisina kuin ne ovat tämän lain voimaan tullessa.

Kumotun opintotukilain nojalla myönnettyjen opin-tolainojen enimmäiskorko on peruskorko lisättynä enin-tään 1,5 prosenttiyksiköllä.

Kumotun opintotukilain nojalla myönnettyjen opin-tolainojen korkotukea ei enää palauteta ennalleen.

57 §. Opintotukea koskeva siirtymäsäännös. Jos opinto-tuki koskee 30 päivänä kesäkuuta 1994 päättyvää tai si-tä aikaisempaa opintovuotta, sovelletaan tämän lain voi-maan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos tämän lain mukaiseen opintotukeen oikeutettu opiskelija on saanut ennen tämän lain voimaantuloa opintotukea kumotun opintotukilain nojalla korkeakoulututkintoa varten, voi-daan hänelle suorittaa opintotukea tätä tutkintoa varten yhteensä enintään seitsemää opintovuotta vastaavaksi ajaksi. Ennen 1 päivää heinäkuuta 1992 korkeakoulun perustutkinnon suorittanut tai opintotukilain (28/72) mukaista opintotukea korkeakouluopintoihin vähintään seitsemäksi opintovuodeksi saanut voi saada opintotukea kyseisen ajankohdan jälkeen aloitettavia korkeakoulu-opintoja varten enintään 27 kuukaudeksi.

Opiskelijan tukikuukaudelle myönnettävän opinto-lainan valtiontakauksen enimmäismäärää korotetaan, sen lisäksi mitä 16 §:ssä säädetään, opiskelijalle kumo-tun opintotukilain mukaisesta opintolainasta laskettavan vuosikoron yhdellä kahdestoistaosalla. Korkona otetaan huomioon opintolainan enimmäiskorko, josta on vähen-netty korkotuen osuus. Korotus määräytyy lukuvuotta edeltävän maaliskuun opintolainamäärän mukaan.

Myönnettäessä tämän lain nojalla opintotukea van-hempien verotettavalla tulolla tarkoitetaan vuodelta 1992 toimitetun verotuksen mukaista verotettavaa tuloa, jos opintotukihakemus on jätetty viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1994.

Opintotukilain (28/72) nojalla myönnettyihin lainoi-hin sovelletaan tämän lain 37–40 §:n säännöksiä kuiten-kin siten, että lainansaaja voi hakea myös opintotukilain (28/72) 6 §:n 5 momentissa tarkoitettua koronalennusta.

58 §. Kumotun opintotukilain mukaisten tehtävien hoitoa koskeva siirtymäsäännös. Kansaneläkelaitos hoitaa valtion opintotukikeskukselle kumotun opintotukilain ja sen nojalla annettujen säädösten perusteella kuuluvat tehtävät. Korkeakoulujen opintotukilautakunnille ja kor-keakouluille kuuluneet tehtävät hoitaa edelleen asian-omainen opintotukilautakunta tai korkeakoulu.

Valtio korvaa opintotukilain mukaisista etuuksista ai-heutuvat kustannukset kansaneläkelaitokselle tämän lain

46 §:n mukaisesti. Kansaneläkelaitoksen tulee viisi arki-päivää ennen maaliskuun ja syyskuun viimeistä päivää ilmoittaa maksettavien korkohyvitysten määrä valtiolle. Muuten sovelletaan tämän lain 46 §:n säännöksiä. Mui-den etuuksien määrä otetaan huomioon 46 §:n 2 mo-mentissa tarkoitetuissa arvioissa.

Oppilaitosten tulee toimittaa kansaneläkelaitokselle kumotun opintotukilain mukaista opintolainaa saanei-den henkilöiden henkilötunnukset, nimet ja opintojen päättymispäivämäärät. Kansaneläkelaitos ilmoittaa tie-dot rahalaitoksille mainitun lain 9 §:n 2 momentissa säädettyä tarkoitusta varten.

Veroviranomaisilla on oikeus saada massaluovutukse-na kansaneläkelaitokselta vuosittain kumotun opintotu-kilain 7 §:n 3 momentin mukaisen korkoavustuksen saa-jien nimet, henkilötunnukset ja maksetun koron määrät. (17.8.2001/734)

59 §. Muutoksenhakua koskeva siirtymäsäännös. Kumo-tun opintotukilain ja korkeakouluopiskelijoiden opin-totuesta annetun lain nojalla tämän lain voimaantulon jälkeen annettuun päätökseen haetaan muutosta tämän lain mukaisesti.

Kumotun opintotuen hallinnosta annetun lain mukai-sesti asetetun opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimikausi jatkuu 30 päivään huhtikuuta 1995 ja lauta-kunta toimii tämän lain 31 §:ssä tarkoitettuna muutok-senhakulautakuntana.

HE 226/93, SiVM 25/93


Mitä tässä laissa säädetään työtapaturma- ja ammattitauti-lain mukaisesta etuudesta, sovelletaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaiseen vastaavaan etuuteen.

HE 277/2014, StVM 49/2014, TyVL 18/2014, EV 315/2014


Mitä tässä laissa säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukai-sesta etuudesta, sovelletaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) tai maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) mukai-seen vastaavaan etuuteen.

HE 278/2014, StVM 50/2014, MmVL 47/2014, TyVL 17/2014, EV 320/2014





264 xii opintotuki

Opintotukiasetus 8.4.1994/260

Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 21 päivänä tammikuu-ta 1994 annetun opintotukilain (65/94) nojalla:

1 luku. Opintotuen saamisen yleiset edellytykset

1 § on kumottu A:lla 19.5.2004/424.2 §. (30.4.2014/360) Opintotukioikeus muussa kuin

julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Opintotuki-oikeuden myöntämisen edellytyksenä opintotukilain (65/1994) 4 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen on, että:

1) opetus on järjestetty siten, että opiskelijalla on opintojen päätteeksi valmiudet näyttötutkinnon tai sen osan suorittamiseen; ja

2) koulutuksen järjestäjällä on näyttötutkintojen jär-jestämissopimus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an-netun lain (631/1998) 7 §:ssä tarkoitetun tutkintotoimi-kunnan kanssa tai sopimus näyttötutkintojen vastaanot-tamisesta sellaisen tahon kanssa, jolla on järjestämissopi-mus tutkintotoimikunnan kanssa.

Opintotukilain 4 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja koulutusaloja, joihin Kansaneläkelaitos voi mainitussa pykälässä säädetyin edellytyksin myöntää opintotukioi-keuden koulutuksen järjestäjän hakemuksesta ovat:

1) näyttelijän työ; ja2) Alexander-tekniikka. 3 §. (30.4.2014/360) Opintotukioikeutta koskeva koulu

tuksen järjestäjän selvitys ja ilmoitusvelvollisuus. Opinto-tukilain 4 a §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän on liitettävä opintotukioikeutta koskevaan hakemukseensa:

1) näyttötutkintojen järjestämissopimus tai sopimus näyttötutkintojen vastaanottamisesta, jos kyseessä on opintotukilain 4 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi-tettu koulutus;

2) opetussuunnitelma;3) selvitys hallinnon järjestämisestä;4) selvitys opetushenkilökunnan pätevyydestä;5) viimeisin tarkastettu tilinpäätös ja toimintakerto-

mus tai, jos näitä ei ole käytettävissä, muu riittävä selvitys taloudellisesta tilanteesta ja toiminnasta; ja

6) muu Kansaneläkelaitoksen erikseen pyytämä sel-vitys.

Koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava Kansanelä-kelaitokselle opintotukioikeuteen vaikuttavista muutok-sista sekä toimitettava Kansaneläkelaitoksen pyynnöstä tarvittavat selvitykset siitä, täyttääkö koulutus edelleen opintotukioikeuden myöntämiseksi säädetyt edellytyk-set.

4 §. (30.4.2014/360) Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioiminen. Vuosittain suori-tettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen edistymistä arvioidaan viimeisimmän päättyneen luku-vuoden (seurantalukuvuosi) ajalta ja koko opiskeluajal-ta seurantalukuvuoden päättymiseen asti. Arvioinnis-

sa huomioidaan seurannan kohteena olevien opintojen aikana suoritetut opiskelijan suorittamaan tutkintoon kuuluvat opinnot.

Vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seu-rannassa opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on seurantalukuvuoden ajalta vähin-tään 20 opintopistettä (vähimmäissuoritusvaatimus) ja tukikuukautta kohti keskimäärin vähintään:

1) 5 opintopistettä seurantalukuvuoden ajalta; tai2) 5 opintopistettä koko opiskeluajalta seurantaluku-

vuoden päättymiseen asti.Vähimmäissuoritusvaatimusta ei sovelleta opiskeli-

jaan, joka on ottanut seurannan kohteena olevissa opin-noissa opiskelupaikan vastaan seurantalukuvuoden ke-vätlukukaudella alkavasta koulutuksesta.

Opintojen katsotaan edistyneen opintotukilain 5 b §:n 3 momentissa tarkoitetussa määräajassa riittävästi, jos opintosuorituksia on sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt, vähintään 20 opintopis-tettä ja keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuu-kautta kohti. Kun opinnot eivät ole määräajassa edisty-neet riittävästi, opintotuki voidaan myöntää uudelleen, jos opintosuorituksia on sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt, vähintään 20 opintopis-tettä ja keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuu-kautta kohti tai jos opiskelija on määräajan päättymisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot.

Opintosuorituksia katsotaan olevan erityisen vähän, jos suorituksia on keskimäärin vähemmän kuin 1 opin-topiste tukikuukautta kohti tarkastelujakson ajalta. Tar-kastelujakso voi olla seurantalukuvuosi tai seurantaluku-vuosi ja sitä seuraava syyslukukausi. (5.6.2014/411)

Opintotuen lakkauttamisen jälkeen opintojen katso-taan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on kes-kimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta koh-ti koko opiskeluajalta tai jos opiskelija on tuen lakkaut-tamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot. Jos opintojen edistyminen on katsottu riittämättömäksi sen vuoksi, että vähimmäissuoritusvaa-timus ei ole täyttynyt, katsotaan opintojen edistyneen riittävästi, jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot.

5 § on kumottu A:lla 22.6.2005/508.6 §. (30.4.2014/360) Opintotukeen oikeuttava enim

mäisaika yliopistojen tutkinnoissa. Tukikuukausien luku-määrä alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:

1) 32, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä2) 37, jos tutkinnon laajuus on enintään 210 opinto-

pistettä.Tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulutut-

kinnon suorittamiseksi on enintään:1) 23, jos tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä;2) 28, jos tutkinnon laajuus on 150 opintopistettä;3) 32, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä.

xii opintotuki 265

Kun opiskelija on otettu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, tukikuukausien luku-määrä on kuitenkin yhteensä enintään:

1) 50, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 300 opintopistettä;

2) 55, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 330 opintopistettä;

3) 59, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 360 opintopistettä.

Kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulutut-kintoa, tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakou-lututkinnon suorittamiseksi on enintään:

1) 55, jos tutkinnon laajuus on 330 opintopistettä;2) 59, jos tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä.7 §. (30.4.2014/360) Opintotukeen oikeuttava enim

mäisaika ammattikorkeakoulututkinnoissa. Tukikuukau-sien lukumäärä ammattikorkeakoulututkinnon suoritta-miseksi on enintään:

1) 32, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä;2) 37, jos tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä;3) 41, jos tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä;4) 46, jos tutkinnon laajuus on 270 opintopistettä.Tukikuukausien lukumäärä ylemmän ammattikorkea-

koulututkinnon suorittamiseksi on enintään:1) 14, jos tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä;2) 19, jos tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä;3) 23, jos tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä.7 a §. (22.6.2005/508) Opintotuen enimmäisajan pi

dentämisenhakeminen. Opintotukeen oikeuttavan enim-mäisajan pidentämistä koskevaan hakemukseen on lii-tettävä lääkärintodistus tai muu riittävä selvitys opinto-tukilain 7 a §:ssä tarkoitetuista pidentämisen edellytyk-sistä. Jäljellä olevien opintojen laajuudesta on esitettävä tiedekunnan, osaston tai opetusta antavan laitoksen vah-vistama selvitys sekä opintosuunnitelma. Keskeneräises-tä lopputyöstä on esitettävä työn ohjaajan lausunto työn vaiheesta ja jäljellä olevasta työmäärästä.

Opintojen voidaan katsoa olevan suoritettavissa enin-tään yhden lukuvuoden aikana, jos opiskelija esittää tätä tarkoittavan opintosuunnitelman ja selvityksen siitä, että tutkinnosta puuttuvien opintojen laajuus on enintään 75 opintopistettä.

2 luku. Opintotukilautakunnat

8 § on kumottu A:lla 19.5.2004/424.9 §. Opintotukilautakunnan toiminta. Opintotukilau-

takunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohta-jan kutsusta.

Opintotukilautakunta on päätösvaltainen, kun koko-uksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä. Asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mieli-pide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.

Opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jonka kor-keakoulu vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta. (5.6.1998/401)

10 §. (19.5.2004/424) Sopimus tehtävien hoitamisesta. Opintotukilain 9 a §:n 4 momentissa tarkoitetussa Kan-saneläkelaitoksen ja korkeakoulun välisessä sopimukses-

sa tulee laissa mainittujen asioiden lisäksi sopia ainakin seuraavista asioista:

1) sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseen osal-listuvien henkilöiden koulutus ja ohjaus sekä

2) sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen.11 §. (19.5.2004/424) Opintotukilautakunnan jäsenten

palkkiot. Korkeakoulu päättää opintotukilautakunnan jä-senelle, sihteerille ja asiantuntijalle suoritettavasta koko-uspalkkiosta. Päivärahan ja matkakustannusten korvaus-ten osalta sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta.

12 § on kumottu A:lla 19.5.2004/424.

3 luku. Opintotukietuudet

13 §. (19.5.2004/424) Asumislisän määrä maissa, joissa vuokrataso on alhainen. Asumislisän kuukausimäärä on Bulgariassa, Romaniassa ja Sloveniassa 58,87 euroa, Lat-viassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekissä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Virossa 75,68 euroa sekä Slova-kiassa ja Unkarissa 109,32 euroa.

Jos opiskelija esittää selvityksen siitä, että häneltä pe-rittävä kuukausivuokra on edellä mainittua määrää kor-keampi, asumislisänä maksetaan vuokran määrä kuiten-kin enintään opintotukilain 14 a §:ssä säädetty ulkomail-la opiskelevan asumislisän määrä. (15.12.2005/1039)

14 §. (30.4.2014/360) Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen selvittäminen. Opintolainansaajan on esitettävä pyyntö opintotukilain 15 d §:ssä säädetyn opintolainahyvityk-seen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentä-vän seikan huomioon ottamisesta. Pyyntö on esitettävä opintotukilain 15 e §:n 2 momentissa tarkoitetun hake-muksen tai mainitun pykälän 4 momentissa tarkoitetun uudelleenkäsittelypyynnön yhteydessä. Pyynnössä on esitettävä selvitys pidentämiseen oikeuttavista seikoista.

Opintolainansaajan pyynnöstä Kansaneläkelaitok-sen tulee tarkistaa sen omista rekistereistä saatavilla ole-vat tiedot opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävistä seikoista.

15 §. (30.4.2014/360) Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen huomioon ottaminen. Jos opintolainahyvitykseen oikeut-tavan tutkinnon suorittamisaikaa pidentävä olosuhde ajoittuu kahdelle lukukaudelle siten, että pidentämispe-ruste ei kummankaan lukukauden aikana kestä vähin-tään 30 päivää, opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tut-kinnon suorittamisaikaa voidaan pidentää yhdellä luku-kaudella. Pidentäminen kohdistetaan sille lukukaudelle, jonka aikana olosuhde on kestänyt pidempään. Jos olo-suhde on kestänyt kummankin lukukauden aikana yhtä pitkään, kohdistetaan pidentäminen näistä lukukausista ajallisesti ensimmäiseen.

Jos opintolainansaajalla on ollut saman lukukauden aikana useita vähintään 30 päivää kestäviä eri perusteis-ta aiheutuvia opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkin-non suorittamisaikaa pidentäviä seikkoja, pidentämispe-rusteena otetaan huomioon jakso, jonka aikana opinto-lainansaaja on saanut lapsen hoitamisen perusteella sai-rausvakuutuslain (1224/2004) mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

266 xii opintotuki

16 § on kumottu A:lla 18.2.2000/160.17 § on kumottu A:lla 25.10.2001/865.

4 luku. Opintotuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen

18 § on kumottu L:lla 9.8.2002/691.19 §. (19.5.2004/424) Opintorahan ja asumislisän

maksupäivä. Opintoraha ja asumislisä maksetaan kunkin kalenterikuukauden neljäntenä päivänä tai sitä seuraava-na pankkipäivänä. Takautuvat etuuserät voidaan kuiten-kin maksaa myös muuna pankkipäivänä.

20 §. (30.4.2014/360) Opintolainahyvityksen maksaminen. Kun opintolainahyvitystä maksetaan opintolai-nansaajalle opintotukilain 15 g §:n 4 momentin perus-teella, Kansaneläkelaitos maksaa opintolainansaajalle tu-levan määrän tämän ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Jos tilille maksaminen ei ole mahdol-lista tai jos opintolainansaaja esittää Kansaneläkelaitok-sen hyväksymän erityisen syyn, Kansaneläkelaitos antaa opintolainahyvityksen suorittamiseksi maksuosoituksen Euroopan unionissa sijaitsevalle rahalaitokselle.

20 a § on kumottu A:lla 19.5.2004/424.21 § on kumottu A:lla 25.4.1997/370.22 § on kumottu L:lla 9.8.2002/691.

5 luku. Erinäisiä säännöksiä

23–24 § on kumottu A:lla 19.5.2004/424. 25 § on kumottu A:lla 31.1.2002/83.26 §. (12.11.2009/879) Takaussaatavasta perittävä

korko. Valtion takaussaatavasta perittävä vuotuinen kor-ko on seitsemän prosenttia.

26 a § on kumottu A:lla 25.10.2001/865.

6 luku. Opintotukiasiain neuvottelukunta

27 §. Opintotukiasiain neuvottelukunnan tehtävät. Opintotukiasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:

1) seurata opintotukilain täytäntöönpanoa ja opinto-tuen yleistä kehitystä;

2) tehdä esityksiä ja aloitteita opintotuen kehittämi-seksi;

3) edistää ja kehittää opintotuen toteuttamiseen osal-listuvien keskinäistä yhteistyötä;

4) antaa lausuntoja opetusministeriölle ja kansanelä-kelaitokselle;

5) seurata opintotukilain mukaista päätöksentekoa ja maksamista;

6) seurata opintotukilautakuntien toimintaa; sekä7) suorittaa muut opetusministeriön sille antamat

opintotukeen liittyvät tehtävät.

28 §. Neuvottelukunnan kokoonpano. Valtioneuvos-to asettaa opintotukiasiain neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukuntaan kuuluu 14 jäsentä, joille kullekin nimetään henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden va-rapuheenjohtajaksi. Jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä kaksi edustaa opetusministeriötä, yksi valtiovarainminis-teriötä, yksi sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi työ- ja elinkeinoministeriötä, yksi rahalaitoksia, kaksi Kansan-eläkelaitosta, neljä opiskelijoita sekä kaksi oppilaitoksia. Oppilaitoksia edustavista jäsenistä toisen tulee edustaa korkeakouluja ja toisen muita oppilaitoksia. Opiskelijoi-ta edustavista jäsenistä yksi edustaa yliopisto-opiskelijoi-ta, yksi ammattikorkeakouluopiskelijoita, yksi ammatil-lisen koulutuksen opiskelijoita ja yksi lukiokoulutuksen opiskelijoita. (12.3.2009/164)

29 §. Neuvottelukunnan päätösvaltaisuus. Neuvottelu-kunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Neuvottelu-kunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä.

30 §. (19.5.2004/424) Neuvottelukunnan kustannukset ja palkkiot. Neuvottelukunnan kustannukset maksetaan valtion varoista. Opetusministeriö päättää puheenjoh-tajan, varapuheenjohtajan, jäsenten, asiantuntijoiden ja sihteerin kokouspalkkioista. Matkakustannusten kor-vaamiseen sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta.



Asetusta sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran myönnettäessä opintotukea korkeakouluopiskelijoille 1 päivän kesäkuuta 1994 jälkeiselle ajalle ja muille opiske-lijoille 1 päivän heinäkuuta 1994 jälkeiselle ajalle.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

32 §. Siirtymäsäännökset. Opintotukilain 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle henkilölle voidaan myöntää aikuisopintorahaa vain 1 päivän heinäkuuta 1990 jälkeen aloitettuihin opintoihin.

Kumotun opintotukilain (28/1972) mukaisen opin-tolainan korkomenojen perusteella myönnettävän opin-tolainan valtiontakauksen korotuksen kuukausierän enimmäismäärä pyöristetään lähimpään täyteen euroon. (25.10.2001/865)

3 momentti on kumottu A:lla 14.12.2000/1133. Tämän asetuksen 26 §:ssä tarkoitettua korkoa sovel-

letaan 1 päivänä heinäkuuta 1994 tai sen jälkeen perittä-viin korkosaataviin. (16.12.1994/1199)


xii opintotuki 267

Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta 10.1.1997/48

(nimike on muutettu L:lla 21.8.1998/637)



1 §. Soveltamisala. Tässä laissa säädetään tuen myön-tämisestä lukio-opintoja tai ammatillisia opintoja har-joittavan opiskelijan asunnon ja oppilaitoksen välisestä päivittäisestä koulumatkasta aiheutuviin kustannuksiin. Tukea kutsutaan koulumatkatueksi.

Koulumatkatuki maksetaan valtion varoista.2 §. (21.1.2011/53) Koulumatkatukeen oikeuttava kou

lutus. Koulumatkatukeen on oikeutettu Suomessa asuva opiskelija, joka opiskelee Suomessa päätoimisesti:

1) lukiolaissa (629/1998) säädetyssä lukiokoulutuk-sessa tai maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestet-tävässä lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa; (30.12.2013/1244)

2) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 3 §:ssä säädetyssä koulutuksessa;

3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) säädetyssä näyttötutkintona suoritettavassa ammatilliseen perustutkintoon valmistavassa omaehtoi-sessa koulutuksessa;

4) Pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006) tar-koitetussa ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulu-tuksessa; tai

5) Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetus-sa laissa (1316/2006) tarkoitetussa ammatilliseen tutkin-toon johtavassa koulutuksessa.

Opiskelun päätoimisuudesta säädetään opintotuki-laissa (65/1994).

Koulumatkatukeen ei kuitenkaan ole oikeutettu etä- tai yksityisopetuksena tai maksullisena palvelutoiminta-na järjestettävän koulutuksen tai oppisopimuskoulutuk-sen opiskelija.

3 §. (7.5.2004/346) Koulumatkatuen myöntämisen edellytykset. Koulumatkatuen myöntämisen edellytykse-nä on pitkä koulumatka ja soveltuva matkustustapa, joi-ta määriteltäessä otetaan huomioon matkasta kuukau-sittain aiheutuvat säännölliset kustannukset, opiskelijan mahdollisuus käyttää julkista liikennettä sekä opiskelun yhtäjaksoisuus.

Koulumatkatukea voidaan myöntää, jos opiskelijan:1) yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on vähintään

10 kilometriä;2) kuukausittaiset koulumatkasta aiheutuvat kustan-

nukset ylittävät 54 euroa; sekä3) käyttämä matkustustapa on joukkoliikenne tai kou-

lutuksen järjestäjän järjestämä koulukuljetus taikka 4 a §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muu soveltuva oma matkustustapa. (21.1.2011/53) (24.6.2004/592)

Koulumatkatuen myöntämisen edellytyksenä on li-säksi, että opiskelijalla on vähintään seitsemän koulu-matkatukeen oikeuttavaa yhdensuuntaista matkaa vii-kossa yhdenjaksoisen vähintään 18 päivän ajan.

3 a §. (21.12.2007/1389) Koulumatkatuen myöntämisen rajoitukset. Koulumatkatukea ei myönnetä opiskeli-jalle, joka:

1) kohta on kumottu L:lla 28.12.2012/10792) voisi asua maksutta koulutuksen järjestäjän ylläpi-

tämässä asunnossa, jollei opiskelija erityisistä syistä voi ottaa asuntoa vastaan; taikka

3) saa tukea koulumatkasta aiheutuviin kustannuksiin muun lain nojalla.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää terveydel-lisistä tai perheoloihin liittyvistä tai muista vastaavista erityisistä syistä, joiden perusteella opiskelijan ei katsota voivan ottaa koulutuksen järjestäjän ylläpitämää asuntoa vastaan.

4 §. (10.4.2015/422) Matkakustannusten määräytyminen ja laskeminen. Opiskelijan käyttäessä koulumatkaan-sa joukkoliikennettä matkakustannukset korvataan käy-tetyn kulkuneuvon halvimman opiskelijalle kuukautta vastaavalle ajalle tarkoitetun lipputuotteen hinnan mu-kaan.

Opiskelijan käyttäessä koulumatkaansa joukkoliiken-nelaissa (869/2009) tarkoitettujen toimivaltaisten viran-omaisten yhteistä lippu- ja maksujärjestelmää käyttävää joukkoliikennettä matkakustannukset määräytyvät sen estämättä, mitä 1 momentissa ja 3 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetään sen matkan pituuden mukaan, jonka opiskelija kulkee tätä kuljetusta käyttäen.

Opiskelijan käyttäessä koulumatkaansa koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta matkakustan-nukset määräytyvät sen matkan pituuden mukaan, jon-ka opiskelija kulkee tätä kuljetusta käyttäen. Jos yhden-suuntainen koulumatka koostuu kahdesta tai useammas-ta matkaosuudesta, matkakustannukset voidaan laskea erikseen kultakin matkaosuudelta.

Kun koulumatkatuki myönnetään 4 a §:n mukaises-ti oman matkustustavan perusteella, matkakustannukset määräytyvät opiskelijan kodin ja oppilaitoksen välisen matkan pituuden mukaan. Matkakustannuksia ei kui-tenkaan oteta huomioon siltä osin kuin ne aiheutuvat yli 100 kilometrin yhdensuuntaisesta koulumatkasta.

Edellä 2–4 momentissa tarkoitettujen koulumatka-kustannusten laskentaperusteista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Kuukausittaiset matka-kustannukset lasketaan 21,5 päivän mukaan.

Alle viiden kilometrin erillisestä matkaosuudesta ai-heutuvia kustannuksia ei korvata erikseen. Matkaosuuk-sista aiheutuvat kustannukset korvataan kuitenkin sil-loin, jos yhdensuuntaiseen vähintään kymmenen kilo-






268 xii opintotuki

metrin koulumatkaan sisältyy erillisiä alle viiden kilo-metrin matkaosuuksia, jotka ovat yhteensä vähintään viisi kilometriä.

4 a §. (21.1.2011/53) Oman matkustustavan käyttäminen. Opiskelijalle, joka käyttää muuta kuin joukkoliiken-nettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukulje-tusta, voidaan myöntää koulumatkatuki oman matkus-tustavan perusteella, jos:

1) opiskelijan koulumatkasta on joukkoliikenteen tai koulutuksen järjestäjän järjestämän koulukuljetuksen ul-kopuolella yli viisi kilometriä yhdensuuntaista matkaa kohden;

2) opiskelijan päivittäinen koulumatka odotuksineen kestää keskimäärin yli kolme tuntia päivää kohden kuu-kaudessa; taikka

3) opiskelijalla on mahdollisuus käyttää joukkoliiken-nettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukulje-tusta kuukauden aikana keskimäärin enintään kuudella yhdensuuntaisella koulumatkalla viikossa.

Koulumatkatuki voidaan myöntää oman matkustusta-van perusteella myös silloin, jos:

1) opiskelijalla ei ole mahdollisuutta käyttää joukko-liikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää kou-lukuljetusta sen vuoksi, että koulumatka muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta syystä muodostuu opiskelijalle liian vaikeaksi tai rasittavaksi; tai

2) opiskelijan koulumatka tai matkustustapa vaihtuu useita kertoja lukuvuoden aikana.

5 §. (7.5.2004/346) Koulumatkatuen määrä ja opiskelijan maksuosuus. Koulumatkatukena korvataan 54 euroa kuukaudessa ylittävät koulumatkan kustannukset lisät-tynä 11 eurolla. Opiskelija maksaa laskennallisista kou-lumatkakustannuksista tällöin kuukausittain enintään 43 euroa, jos 4 §:stä tai tämän pykälän 3 momentista ei muuta johdu (opiskelijan maksuosuus). (24.6.2004/592)

Opiskelijan kulkiessa koulumatkansa useammalla kuin yhdellä matkustustavalla opiskelijan maksuosuus vähennetään joukkoliikenteen matkakustannuksista. Jos joukkoliikenteen matkakustannuksia ei ole, opiskelijan maksuosuus vähennetään koulutuksen järjestäjän järjes-tämästä kuljetuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Tuki on 70 prosenttia 1 momentin mukaisesta tuesta, jos tuki myönnetään 4 a §:n mukaisesti oman matkus-tustavan perusteella tai jos matkakustannukset aiheutu-vat 4 §:n 6 momentissa tarkoitetuista useista erillisistä yhteensä vähintään viiden kilometrin matkaosuuksista. (10.4.2015/422)

2 luku. Hakeminen ja maksaminen

6 §. (7.5.2004/346) Hakeminen. Koulumatkatukea haetaan Kansaneläkelaitokselta. Hakemus jätetään op-pilaitokseen.

Oppilaitoksen tulee liittää hakemukseen selvitys opis-kelijan koulumatkan pituudesta sekä opiskelijan mah-dollisuudesta käyttää joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta.

Oppilaitoksen antama selvitys koulumatkasta on Kansaneläkelaitosta sitova, jollei ole perusteltua syytä olettaa, että tiedot selvityksessä ovat virheellisiä. Jos on perusteltua syytä olettaa, että selvityksessä on virheellisiä

tietoja, Kansaneläkelaitos voi poiketa selvityksestä pää-töstä tehdessään.

7 §. (7.5.2004/346) Myöntäminen ja maksaminen. Koulumatkatuen myöntää Kansaneläkelaitos. Kalenteri-kuukausi oikeuttaa koulumatkatukeen, jos siinä on vä-hintään 18 koulumatkatukeen oikeuttavaan aikaan kuu-luvaa päivää. (28.12.2012/1079)

Koulumatkatuki myönnetään enintään lukuvuodek-si kerrallaan. Koulumatkatuki myönnetään aikaisintaan hakemuksen jättämistä edeltävän kuukauden alusta. Koulumatkatuki voidaan myöntää seuraavan tai edeltä-vän lukuvuoden tuen myöntämisen yhteydessä, jos opin-not alkavat tai päättyvät kesä-, heinä- tai elokuun aikana.

Koulumatkatuki maksetaan kuukausittain opiskelijan matkustustavan mukaan joko koulutuksen järjestäjän, matkalipun myyjän, joukkoliikenteen lippujärjestelmän ylläpitäjän tai opiskelijan ilmoittamalle Euroopan unio-nissa sijaitsevalle tilille. (10.4.2015/422)

Koulumatkatuen laskuttamisesta ja liikaa maksetun koulumatkatuen palauttamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (10.4.2015/422)

Joukkoliikennettä käyttävä opiskelija voi ostaa koulu-matkatuella tuetun lipputuotteen aikaisintaan 14 päivää ennen tukeen oikeuttavien opintojen alkamispäivää ja viimeistään 14 päivää ennen tukeen oikeuttavien opin-tojen päättymispäivää. (21.1.2011/53)

8 §. (21.1.2011/53) Koulumatkatuen takaisinperintä joukkoliikennettä käytettäessä. Kun koulumatkatukea on maksettu aiheetta tai määrältään liikaa joukkoliikennettä käyttävälle opiskelijalle, takaisinperittävä määrä voi ol-la enintään muille kuin koulumatkatukeen oikeutetuille opiskelijoille myytävän kuukautta vastaavalle ajalle tar-koitetun halvimman lipputuotteen hinnan ja opiskelijan maksuosuuden välinen erotus.

3 luku. Muutoksenhaku ja virheen korjaaminen

9 §. (20.4.2001/344) Muutoksenhaku. Koulumatkatu-kea koskevaan Kansaneläkelaitoksen päätökseen saa ha-kea muutosta valittamalla opintotuen muutoksenhaku-lautakuntaan. Lautakunnan päätökseen saa hakea muu-tosta valittamalla vakuutusoikeuteen siten kuin hallin-tolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Lautakunnan lainvoimaisen päätöksen poistamista koskevassa asiassa antamaan päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. (17.6.2011/696)

Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitoksel-le 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut pää-töksestä tiedon. (30.12.2003/1323)

Jos valitus on saapunut 2 momentissa säädetyn mää-räajan jälkeen, muutoksenhakulautakunta tai vakuu-tusoikeus voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkit-tavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä. (21.2.2003/136)

Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

10 § on kumottu L:lla 28.12.2012/1079.


xii opintotuki 269


11 § .(10.4.2015/422) Sopimus koulumatkatukeen oikeuttavien matkalippujen myymisestä. Kansaneläkelaitos voi sopia joukkoliikenteen matkalippujen myyjien ja 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun lippujärjestelmän ylläpi-täjän kanssa ehdoista, joilla matkalippuja myydään opis-kelijoille koulumatkatuen määrällä alennettuun hintaan. Sopimusmenettelystä säädetään tarkemmin valtioneu-voston asetuksella.

12 §. Tietojenantovelvollisuus. Opiskelija on velvolli-nen ilmoittamaan kansaneläkelaitokselle koulumatka-tuen myöntämiseksi tarvittavat tiedot sekä koulumatka-tukeen vaikuttavista muutoksista. Oppilaitos on velvol-linen ilmoittamaan kansaneläkelaitokselle sellaiset tie-toonsa tulleet seikat, jotka voivat johtaa koulumatkatuen tarkistamiseen tai lakkauttamiseen.

Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan henkilötun-nuksensa matkalipun myyjälle ostaessaan matkalipun, joka oikeuttaa koulumatkatukeen. (10.4.2015/422)

13 §. (21.8.1998/637) Toimintamenot. Tämän lain toimeenpanosta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat me-not luetaan kansaneläkelaitoksen toimintamenoiksi ja

koulutuksen järjestäjälle 6 ja 12 §:ssä säädetyistä tehtä-vistä aiheutuvat menot kyseisen koulutuksen järjestäjän menoiksi.

14 §. (28.12.2012/1079) Viittaussäännös. Jollei tässä laissa toisin säädetä, koulumatkatukea koskevassa asiassa noudatetaan, mitä opintotukilaissa säädetään opintotuen toimeenpanosta, tarkistamisesta ja keskeyttämisestä, ta-kaisinperinnästä ja takaisinperintäsaatavan vanhentumi-sesta, itseoikaisusta, päätöksen poistamisesta, asiavirheen korjaamisesta, tietojen saamisesta, käytöstä ja luovutta-misesta, ulosmittaus- ja siirtokiellosta sekä rahoituksesta.


5 luku. Voimaantulo

16 §. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1997.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytän-töönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 160/1996, SiVM 17/1996, EV 199/1996


270 xii opintotuki

Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta

23.4.2015/530

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään lukiokoulutuk-sen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) 7 §:n 4 momentin ja 11 §:n nojalla, sel-laisina kuin ne ovat laissa 422/2015:

1 §. Koulumatkatuen laskuttaminen. Koulutuksen jär-jestäjän, matkalipun myyjän ja joukkoliikenteen lippu-järjestelmän ylläpitäjän on toimitettava Kansaneläke-laitokselle lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuk-sen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetussa laissa (48/1997) tarkoitettua koulumatkatukea koskeva henki-löittäin eritelty lasku kalenterikuukausittain jälkikäteen seuraavan kuukauden kymmenenteen päivään mennes-sä. Koulumatkatuki maksetaan tällöin viimeistään las-kun saapumiskuukauden 24 päivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä.

2 §. Liikaa maksetun koulumatkatuen palauttaminen. Jos laskuttajalle on maksettu koulumatkatukea enem-män kuin mihin tämä on oikeutettu, laskuttaja on vel-

vollinen palauttamaan liikaa saamansa koulumatkatuen Kansaneläkelaitokselle. Kansaeläkelaitos voi kuitenkin olla vaatimatta liikaa maksetun koulumatkatuen palaut-tamista, jos liikaa maksetun tuen määrä on vähäinen.

3 §. Sopimus matkalippujen myymisestä . Kansanelä-kelaitoksen tulee sopia matkalipun myyjän ja joukkolii-kenteen lippujärjestelmän ylläpitäjän kanssa ainakin seu-raavista lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetuista seikoista:

1) osapuolten tehtävät;2) tehtävien hoidon toiminnalliset edellytykset;3) riita-asioiden ratkaisumenettely;4) sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen.4 §. Voimaantulo. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä

elokuuta 2015.Tällä asetuksella kumotaan lukiokoulutuksen ja am-

matillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annettu valtioneuvoston asetus (425/2004).

Documents

LATAA TÄSTÄ KIRJAN LAKILIITE! (.pdf)