UhooUhoo

Green Care -toisenlainen hoivapalvelu s. 4 - 5

CybernCam - langaton kameravalvontajokaisen käyttöön s. 6 - 7

Downtown Bowling - harrastekeskus, ei pelkkä keilahalli s. 16

Rock Nympho - asennetta vaatekaappiin s. 18 - 19

Aarnituuli - apuna lemmikin poismenossa s. 12

2 3

Nousu matkailukohteeksiTeuvan parrassa on lasketeltu jo pitkään, mutta rinteiden toisella puolella sijaitseva Luonto-Parra, mökkikylä kokouspaikkoineen, lampineen ja met-säkirkkoineen, on ollut vailla kaitsijaa. Seija Hie-taharju päätti tarttua ohjaksiin ja ryhtyi Luonto-Parran yrittäjäksi.Nauti Parrasta - Enjoy Parra on syntynyt kolmen teuvalaisen yrittäjän yhteistyöstä ja käsittää kolme erillistä yritystä. Seija pyörittää Luonto-Parraa, jonka kävijöille Jari Kaari tarjoaa oman yrityk-sensä palveluita, muun muassa moottorikelkka- ja mönkijäsafareita.Kolmantena yritysryhmässä on mukana Laidun Hereford, joka on kolmen karjankasvattajan yhteistyöstä syntynyt yritys. He ovat myyneet tuotteitaan aluksi Etelä-Pohjanmaalta pääkau-punkiseudulle, mutta toivoivat löytävänsä Ete-lä-Pohjanmaalta ravintolan joka myisi heidän tuottamaansa hereford lihaa. Nyt sitä saa Luonto-Parrasta Seijan valmistamana.- Parra on upea paikka vapaa-ajan viettoon. Ai-

Tämän yritysryhmänsuurin etu on se,

että nämä yrityksetvoivat yhdessä tar jota

Luonto-Parranpuitteissa

kokonaisuuksia.Majoitusta, ruokaa ja

ohjelmapalveluita,Johanna kertoo.

PäätoimittajaEtelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien puolesta Sinikka Koivumäki

ToimittajaLaura HirvivuoriEtelä-PohjanmaanLEADER-ryhmien tiedottaja

Painos24 437 kpl

TaittoDONE DEAL design - Riina Autiowww.donedeal.fi

PainoOY FRAM AB

Tämä lehti ja siinä esitetyt toimet ovat saaneet rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta2007-2013.

Pitelet käsissäsi Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien yrittäjyys ja elin-keino -teemaista lehteä. Nämä aiheet halusimme nostaa esiin, koska maaseudun yrittäjyys kaipaa erityistä tukea säilyäkseen elinvoimaisena. Yritystoiminnan tukeminen eri keinoin on satsaus samalla koko alueen hyvinvointiin. Yritys tuo ympärilleen uusia elinkeinoja ja työpaikkoja. Sa-malla maaseutu pysyy perheille hyvänä paikkana asua ja elää.Tämän lehden sivuilla tuomme esiin Etelä-Pohjanmaan alueen yrityk-siä ja erilaisia panostuksia elinkeinoihin. Samalla haluamme nostaa esiin yrittäjän apuna lähellä toimivan verkoston, joka on tukemassa yrittäjyy-den vaiheita. Vaikka lehteen on pyritty kokoamaan erilaisia esimerkkejä,

se on vain pinnan raapaisu kaikkeen siihen mitä LEADER-ryhmät ovat tukeneet.

LEADER-ryhmien toiminta on sidoksissa EU:n ohjelmakausiin. Nykyinen ohjelmakausi on alkanut vuonna 2007 ja se kestää

vuoteen 2013 saakka. Tämän seitsemänvuotisen kauden aikana LEADER-ryhmät tukevat Etelä-Pohjanmaan alueen yrittäjiä noin 5 miljoonalla eurolla. Vuodesta 2007 tähän hetkeen saakka olemme myöntäneet tukea jo noin 180 yrittäjälle ja lisää tukia myönnetään jatkuvasti.Haluamme varmistaa, että maakunta tunnetaan jatkossa-kin väkevistä yrittäjistään. Meille tärkeintä on paikallisuus ja yrittäjyyden vahvistaminen maaseutualueilla. Maaseutu ei ole vain siellä jossain, maaseutu on tässä.

Mervi Niemi-Huhdanpää, Paavo Mattila, Paula Erkkilä ja Sinikka Koivumäki - Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmi-en toiminnanjohtajat

kaisemmin sieltä puuttuivat palvelut, mutta tämän yritysryhmän myötä sieltä löytyvät nekin, projek-tipäällikkö Johanna Peltoniemi Suupohjan uudet toimialaytimet -hankkeesta kertoo.

Miten löytyy yhteinen sävelJohanna etsii, löytää ja tunnustelee sopivia yritys-ten välisiä yhteistyökuvioita Teuvalla. Nauti Par-rassa - Enjoy Parra -ryhmän kanssa peli oli alusta saakka selvää ja yhteistyö eteni nopeasti tapaami-sesta tekoihin.- Tämän yritysryhmän suurin etu on se, että nämä yritykset voivat yhdessä tarjota Luonto-Parran puitteissa kokonaisuuksia. Majoitusta, ruokaa ja ohjelmapalveluita, Johanna kertoo. Asiakkaille tarjotaan täyden palvelun matkailupa-kettia Luonto-Parraan, vaikka yritykset löysivät toisensa vasta lokakuussa 2011. Ryhmän yhtei-seen markkinointiin on saatu LEADER-rahaa Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä. Ryhmän yhteinen esite on jo valmis, nettisivut ovat vielä tekeillä.

Laura ja Mervi

Paavo, Sinikka ja Paula

4 5

Vihreää hoivaa maaseudullaMaaseutu tarvitsee uusia ideoita pysyäkseen elin-voimaisena. Yksi suuri mahdollisuus on Green Care, suomalaisittain vihreä hoiva. Sen tavoittee-na on hyödyntää luontoa ja maaseutua hoivatyös-sä sekä kuntoutuksessa.Vihreä hoiva tarjoaa tilaisuuden kehittää ja yllä-pitää pieniä maatiloja. Pienet maatilat tarvitsevat uudenlaisia tapoja yrittää, sillä ne kaipaavat lisätu-loja toiminnan ylläpitämiseksi. Siksi vihreä hoiva tarjoaa maatilayrittäjille keinon tuottaa hyvinvoin-tipalveluita alueellaan. Samalla hoivaa tarvitsevilla on mahdollisuus valita jotain muuta laitoshoidon sijaan.Luonto ja maaseutu antavat tilaisuuden hoitoon vanhanajan malliin, kotona. Monipuolinen ym-päristö tarjoaa virikkeitä ja terapeuttista toimin-taa omien kiinnostuksen kohteiden perusteella, esimerkiksi kasvimaan tai kukkapenkin hoidol-la. Green Care toiminnassa jokainen voi toimia oman kunnon ja osaamisen mukaan maaseudun töissä.

Monta mahdollisuutta voida hyvinEtelä-Pohjanmaalle Green Care on mahdollisuus täydentää ja tukea sosiaali- ja terveysalan palve-luita. Se tarjoaa paikallisille maatiloille tilaisuuden tuottaa uudenlaista palvelua niin omalle alueelle, kuin valtakunnallisten ja jopa ulkomaalaisten asi-akkaiden tarpeisiin. Maaseutu ja etenkin maatilaympäristö on rau-hoittava ja hyödyntämätön hyvinvoinnin lähde. Kasvit, eläimet, maaseudun rauha, yhteisöllisyys ja arkirutiinit tarjoavat monelle tervetullutta mo-nipuolisuutta ja tekemistä elämään.Vaikka vihreän hoivan kohteiksi ajatellaankin hel-posti vain ikäihmisiä ja kehitysvammaisia, on mo-nia muita kohderyhmiä jotka hyötyisivät suuresti Vihreästä hoivasta. Pitkäaikaistyöttömät, mielen-terveys- ja päihdekuntoutujat ovat nousseet esiin kohderyhmiä pohdittaessa. Jos esimerkiksi pitkä-aikaistyötön kävisi muutaman kerran kuukaudes-sa Green Care tilalla, hän pääsisi tekemään käsillä, eikä elämä olisi passiivista.

Myös lastensuojelun yhteistyö Green Care yritys-ten kanssa on noussut puheeksi vihreästä hoivas-ta keskusteltaessa. On nostettu esiin ajatus, jossa esimerkiksi huostaan otetut lapset sijoitettaisiin maatilalle, turvalliseen ympäristöön.

Norjassa Green Care on tärkeä arvoGreen Care ei enää ole mikään uusi keksintö, vaikka Suomessa se onkin vielä suhteellisen uut-ta. Norjassa Green Care toimintaa on ollut jo 10 vuoden ajan. Koska hoivattavat lisääntyvät mutta paikat eivät, huoltosuhteisiin on keksitty uuden-laisia ratkaisuita.Norjassa on luotu kansallinen strategia Green Careen ja jokaisessa norjalaisessa läänissä on yksi Green Care vastaava jalkauttamassa sen ajatusta maaseudulle. Norjassa Green Care on kansalli-sesti tärkeäksi noussut arvo, jolla halutaan tukea hoivatyötä.Myös koulut ovat kiinteästi mukana Green Care toiminnassa, sillä sitä halutaan hyödyntää myös kasvatusnäkökulmasta.

Yrittäjälle monia vaihtoehtojaGreen Care on monipuolinen tilaisuus, sillä se ei ole rajattu vain yhteen toimintamuotoon tai yh-teen kohderyhmään. Sen lisäksi että esimerkiksi dementoituneet voisivat asua maatilalla laitos-hoidon sijaan, on mahdollisuutena tarjota myös lapsille päivähoitoa, tai työssä käyville ennaltaeh-käisevää toimintaa. Vaikka vihreä hoiva ei sinällään ole yksioikoinen käsite, on sillä kaikissa tapauksissa tietyt toimin-taa ohjaavat arvot. Tärkeimpänä esiin nousee asiakkaan kunnioittaminen ja arvostaminen, mikä hoivattavien määrän lisääntyessä nousee entistä suurempaan rooliin hoivapalveluita etsittäessä. Väestön ikääntymisen myötä hoiva- ja hyvinvoin-tipalveluiden tarve kasvaa.Asiakkaiden tarpeet muuttuvat koko ajan entistä yksilöllisemmiksi. Valinnanvapauden lisääntymi-nen kasvattaa erilaisten hoivamuotojen kysyntää. Vihreä hoiva tarjoaa enemmän virikkeitä ja se on koettu kiinnostavaksi ajatukseksi.

Green Care, suomalaisittain

vihreä hoiva. Sen tavoitteena on

hyödyntää luontoa ja maaseutua

hoivatyössä sekä kuntoutuksessa.

4 5

Vihreä hoiva Etelä-PohjanmaallaGreen Caren puitteissa aloitettiin syksyllä 2011 esiselvityshanke, jonka tavoitteena on selvittää Green Care toiminnan mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla. Syyskuun 2012 loppuun mennes-sä on tarkoitus olla selvillä Green Care verkosto, jonka muodostavat palvelun ostajat ja palvelun tarjoajat.Suomessa Green Caren parissa toimivia yrittäjiä on noin 100 ja kiinnostus vihreään hoivaan on kova. Että vihreä hoiva toimisi, vaatii se maaseu-tuyrittäjien, kolmannen sektorin ja julkisten toi-mijoiden yhteistyötä.

Ota yhteyttä, mikäli näet mahdollisuuksia tai kiinnostuit Green Care toiminnasta.Katsotaan yhdessä mitenGreen Care -yrittäjyys sopisi Sinun elämääsi.Päivi Haanpää p. 040 868 0185paivi.haanpaa@sedu.fi

6 7

Kätevä kamera,ihan jokaisen käsissä!

Ilmajoella toimintaansa harjoittava CybernCam tarjoaa pian tuotteitaan valtakunnallisesti. Yritys tuottaa langattomia kameroita, jotka on suunnat-tu tavallisille kuluttajille. Kyseessä on uudenlainen kameravalvontaratkaisu jota voidaan käyttää mat-kapuhelimella.- Valvontakamerat yleistyvät koko ajan, mutta ovat todella monimutkaisia käyttää ja asentaa. CybernCamin ratkaisu on yksinkertainen ja se vastaakin ihmisten kasvavaan tarpeeseen pitää silmällä ja nähdä asioita, vaikka ei fyysisesti pys-tyisikään olemaan paikan päällä, Timo Autio Cy-bernCamista kertoo.Kameran sisälle sijoitetaan SIM-kortti johon soit-tamalla saadaan valvontakamera toimimaan välit-

tömästi. Yksinkertaisessa muodossa kamera toi-mii näin, siihen kehitellään koko ajan uudenlaisia sovelluksia, joiden avulla kameraa on mahdollista hyödyntää enemmän. Esimerkiksi kameran voi asentaa valvomaan pihaa kuukauden ajaksi ja lä-hettämään kaikki kuvat tallennuspalveluun. Näin puhelin ei tukkeudu viesteistä, vaikka naapurin kissa tekisi useammankin vierailun valvottavalle alueelle.

Idea syntyi tarpeestaAjatus CybernCamista syntyi omakohtaisesta tar-peesta, sillä yrityksen puuhamiehet Timo Autio ja Jussi-Pekka Alanko ovat innokkaita metsämiehiä. Heillä oli omakohtainen tarve saada metsästä ku-vaa kännykkään, mutta sellaista palvelua ei ollut olemassa.

- Päätettiin sitten että täytyy varmaan tehdä se itse kun sellaista kameraa ei kerran löydy, Autio kertaa.Idean synnyttyä he kävivät Seinäjoen teknologiakeskuk-sessa Petri Karppisen juttusilla pohtimassa miten asiaa vietäisiin eteenpäin. Kanavat tuotteelle olivat kunnossa, vain tekninen osaaminen puuttui. Karppinen kertoi LEA-DER-ryhmiltä haettavista yritystuista, joita CybernCam hakikin.- Ilman Liiveriä emme olisi tässä vaiheessa, tai edes lähes-kään näin pitkällä CybernCamin kanssa. Saimme Liive-ristä rahoitusta kameran kehittämiseen ja suunnitteluun, sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, Timo sel-ventää.Kameraa suunniteltaessa yksi oleellinen osa oli sen muo-toilu, joka hankittiin Muotoilutoimisto AIVAN!:ilta. Siellä CybernCamin ulkonäön suunnitteli Mikael Silvanto, joka työskentelee nykyisin suunnittelijana Applella.

Kysyntään vastaava tuoteCybernCamin kamerat ovat tarkoitettu sekä luontoon että koteihin. Niitä voi käyttää niin riista- kuin valvontakame-roinakin ja kameroita voi hallinnoida vaikka kotoa käsin. Kameroissa on panostettu erityisesti niiden helppokäyt-töisyyteen ja niiden käyttöönoton yksinkertaisuuteen. - Teimme ensimmäisen prototyypin kamerasta Notta Sys-temsin kanssa vuonna 2009. Prototyyppiä markkinoitiin alan lehdissä ja se herätti heti valtavaa kiinnostusta, Autio toteaa.Vaikka kysyntää oli heti ulkomaille, Norjaan, Ruotsiin ja Saksaan, CybernCam on päättänyt vallata ensin kotimaan markkinat. Kansainvälistyminen tulee sen jälkeen. Sitä voi vauhdittaa tulevaisuudessa myös CybernCamista kiinnos-tunut matkapuhelinoperaattori, joka toimii kahdeksassa eri maassa.

Yritys tuottaalangattomia kameroita,

jotka on suunnattutavallisille kuluttajille.

Kyseessä on uudenlainen kameravalvontaratkaisu

jota voidaan käyttäämatkapuhelimella.

8 9

Kurikassa Vatajanrannan vuohitilalla käy vilske kun kuttulan ovi aukeaa. Vastassa on parisensataa lypsävää vuohta ja 70 nuorta kasvavaa kiliä. Vuo-hitilaa pyörittävät Anna-Kaisa ja Jaakko Niemi.Ajatus vuohitilasta syntyi kun Jaakko halusi ottaa sukutilansa haltuun sukupolvenvaihdoksessa.- Pohdimme miten työllistäisimme itsemme ko-kopäiväisesti maatilan puitteissa. Tuttumme, joilla on lampaita, ehdottivat meille vuohitilan perusta-mista. Ajatus lähti vitsistä mutta kasvoikin todel-liseksi suunnitelmaksi.Vuohitilan perustaminen on edullisempi ratkaisu kuin perinteisen maatilan luominen tyhjästä. Pie-ni eläin ei tarvitse paljoa tilaa.

Suunnitelmissa oma juustolaVatajanrannan vuohitilan päätuote on vuohen-maito, jota he myyvät Juustoportille. Maitotuo-

tannon lisäksi Anna-Kaisa aloitti aluksi harras-tuksena juuston teon vuoden 2008 kieppeillä. Harrastuksesta onkin kasvamassa vuohitilalle uusi tuotantolinja, ja Niemen pariskunnan toi-veissa onkin, että vuoden 2012 aikana saataisiin rakennettua oma juustola.- Kun aloin tehdä juustoa, siitä tuli kavereiden keskuudessa nopeasti hyvin suosittua. Aina ky-seltiin että koska teet seuraavan kerran juustoa ja voisiko sitä ostaa. Siitä se ajatus vakavamielisem-mästä juuston tuottamisesta sitten syntyi. Vuoden 2011 syksyllä Anna-Kaisa alkoi valmis-taa juustoa laajemmalle asiakaskunnalle. Sitä ei ole missään jatkuvassa myynnissä, mutta tilaa-malla Vatajanrannan juustoa on kyllä saatavissa. Juustoa saa hankittua Ilmajoen lähiruokapiirin ja Seinäjoen luomupiirin kautta. Lisäksi juustoa on saatavilla toisinaan myös Ilmajoen Koskenkorval-la sijaitsevasta Luomuputiikista.

Vatajanrannanvuohitilanpäätuote onvuohenmaito,jota he myyvätJuustoportille.MaitotuotannonlisäksiAnna-Kaisa aloittialuksi harrastuksenajuuston teonvuoden 2008kieppeillä.

Kehittyvä vuohitila Kun vitsi vuohitilan perustamisesta syntyi tuttavi-en avustuksella, sen toteuttamismahdollisuuksia lähdettiin selvittämään ProAgrian kautta. Pikku-hiljaa vitsistä tuli oikea mahdollisuus kun Pro-Agriassa työskentelevä Kallioniemen Kari ohjasi Niemen pariskunnan ottamaan yhteyttä oman alueensa LEADER-ryhmään Liiveriin.- Liiveristä saimme apua ja rahoitusta vuohitilan juuston valmistuksen toimintaedellytysten selvit-tämiseen. Yhteistyö on ollut molemmin puolin toimivaa. Olemme voineet lähestyä Liiveriä ky-symystemme kanssa ja sieltä on hankittu meille vastaukset valmiiksi ja kerrottu miten olisi hyvä ja järkevä toimia, Anna-Kaisa summaa.

10 11

ovat pitkät.- Maaseudulla yrittäjänä olo on rauhallista. Ta-varan toimittaminen eteenpäin ei ole ongelma, onhan autot keksitty. Niinhän ne kaupungeista-kin joutuvat sitä tavaraa autoilla kuljettaa paikasta toiseen, Pasi toteaa.

Soinin Parviaisenkylässä asuu mies jonka käsissä puu taipuu. On aina taipunutkin. Siksi keväällä 2011 Pasi Alatalo päätti toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa ja pystyttää oman yrityksen, Alla Puun.Alla Puun on perheyritys, jossa Pasi Alatalo vas-taa yrityksen puusepän töistä ja avovaimo Miia Lanamäki huolehtii toimistopuolen asioista. Uu-tena yhteistyökumppanina myynti- ja markkina-asioissa yrityksellä on alajärveläinen Jorma Oja-järvi.Alla Puun syntyi pitkän harkinnan jälkeen, kun ajatusta yrityksestä oli kypsytelty jo yli kymmenen vuotta. - Koko ikäni olen ollut puun kanssa tekemisissä ja olen odottanut pitkään sopivaa hetkeä oman yrityksen perustamiselle. Nyt vain tuntui siltä että aika oli oikea, Pasi kiteyttää.

Puusta pitkäänKuten yrityksen nimi jo vihjaakin, Alla Puun tar-joaa puusta tehtyjä tuotteita, saunan lauteita, por-taita, syöttötuoleja ja liimalevyjä.

Ensimmäisensyöttötuolin Pasi

suunnitteli 12 vuottasitten ensimmäiselle

pojalleen.

Mallia onparanneltu ajan

mittaan ja nyttar jolla onkin malli

joka ei jäälapsen kasvun

myötä tarpeettomaksi.

Portaat ovat yksi yrityksen päätuotteista. Ne val-mistetaan mittatilaustyönä ja ovat yksilöllisiä tuot-teita. Portaisiin voi valita materiaalin, sekä lisäva-rusteita kuten, liukuesteet tai lapsiportin.Portaat tulivat mukaan tarjottaviin tuotteisiin pik-kuhiljaa, vähän vahingossa.- Silloin tällöin olen tehnyt tutuille portaita ja hil-jalleen ne ujuttautuivat valikoimaan mukaan. Vä-hän samoin kävi lauteillekin, Pasi toteaa.Kun omaan saunaan syntyi ensimmäiset koris-teellisemmat lauteet, Alatalo koki ahaa-elämyk-sen: näitähän voisi tehdä vaikka minkälaisia! Ja niin saunan lauteetkin päätyivät mukaan yrityksen tuotevalikoimaan.

Perinteisimmistä tuotteista kaluste-suunnitteluunEnsimmäisen syöttötuolin Pasi suunnitteli 12 vuotta sitten ensimmäiselle pojalleen. Mallia on paranneltu ajan mittaan ja nyt tarjolla onkin malli joka ei jää lapsen kasvun myötä tarpeettomaksi.

- Syöttötuoli muuntuu tavalliseksi tuoliksi lapselle vaikkapa koulupöydän ääreen. Se on suunniteltu toimimaan myös kätevänä keittiöjakkarana, Pasi kertoo suunnittelemastaan tuotteesta.Alatalo paljastaa että mietintämyssyn alla on koko ajan myös uusia tuotteita, mutta niistä hän ei pal-jasta vielä mitään. Toki nykyiset tuotteet eivät ole ainoita asioita joita yritykseltä voi ostaa.- Voin tehdä paljon muutakin, jos vaan joku ym-märtää kysyä. Pyrin tekemään kaikenlaista erityis-tä ja erikoista, Pasi virnistää.

Haaveesta tottaKun yrityksen perustaminen tuntui vihdoin oikeal-ta, oli syytä lähteä pohtimaan myös rahoituspuolta. Uuden yrityksen perustaminen kun ei ole ilmais-ta. Yrittäjäpariskunta tiesi jo etukäteen että yritys tarvitsee laitehankintoja toimiakseen ja lähtikin sel-vittämään tukimahdollisuuksiaan Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Kuudestaan ry:n kanssa.- Miia kuuli yrittäjäkurssilla LEADER-ryhmästä ja joku vielä neuvoikin kääntymään heidän puo-

leensa jotta saisimme yrityshaaveen toteutettua. Saimme Kuudestaan ry:ltä investointitukea lai-tehankintoihin. Investointituen avulla Alla Puun yritykselle hankittiin mm. hiomakoneita ja levy-puristin, Pasi kertoo.

Kädellä tekemisen taitoPasi kokee kädellä tekemisen taidon mahdolli-suuksien tarjoajana, vaikka uskookin sen olevan katoava luonnonvara. - Käsin saa aikaiseksi näkyviä asioita, työn tulok-set ja oman osaamisen näkee heti.Pasi arvioi että hänen ensimmäisiä puusta tehtyjä asioitaan saattaisi edustaa pajupilli.- Ainakin heti tuli sellainen mielikuva, Pasi sanoo.

Yrittäjänä maaseudullaVaikka yritys sijaitseekin Soinin sivukylällä, ei Ala-talo näe sitä mitenkään yrittäjyyttä vaikeuttavana tekijänä. Ainoa haittapuoli on se, että välimatkat

12 131111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111222222222222222222222222222222222222222222222222222222

Vuoden 2011 keväällä Valtosen perhe, Kirsi ja Ari, joutui viemään vanhimman lemmikkikoiran-sa eläinlääkäriin nukutettavaksi. Koira oli jo iäkäs, eikä muuta vaihtoehtoa enää ollut. Perjantai-ilta-na Valtoset lähtivät koiransa kanssa Kauhajoelta Isojoelle päivystävän eläinlääkärin vastaanotolle.Kun koira oli nukutettu, eläinlääkäriltä tiedus-teltiin, voisiko hän lähettää koiran tuhkattavak-

si. Eläinlääkäri kertoi, että hän ei välitä eläimiä tuhkattavaksi ja hän kehotti hoitamaan asian

maanantaina paikallisen eläinlääkärin kautta.Valtosten olisi pitänyt odottaa asiansa

kanssa viikonlopun yli. Kotimatkalla pää-tettiin että maanantaihin saakka ei jäädä

odottamaan, vaan asia täytyy saada hoidettua viikonlopun aikana.- Kun pääsimme kotiin katsoimme netistä missä olisi lähin pieneläin-tuhkaamo. Hämmästykseksem-me huomasimme, ettei Etelä-Pohjanmaalla silloin ollut vielä yhtään, ja lähimmät olivat lähellä Oulua, Porissa ja Hämeenkyrös-sä, Kirsi Valtonen kertoo.

Ajatus syntyi koti-matkallaValtoset veivät koiransa Hä-meenkyröön tuhkattavaksi, ja paluumatkalla Kauhajoelle he-räsi ajatus pieneläintuhkaamon perustamisesta Etelä-Pohjan-maalle.- Pian tämän kokemuksemme jälkeen kirjoitin liiketoiminta-

suunnitelman ja menin sen kanssa pankkiin. Pan-kista saimme myöntävän vastauksen, Ari kertaa.Pankin myöntävän vastauksen jälkeen Valtoset lähtivät etsimään netistä tietoa, olisiko jostain saatavissa tukea yrityksen investointeihin. He löysivät Suupohjan Kehittämisyhdistyksen, josta myönnettiinkin uudelle yritykselle investointi- ja kehittämistukea perustamiskuluihin.

Lemmikit yleistyvätLemmikkieläinten määrä kasvaa kokoajan ja siten niihin liittyvät liiketoimintamahdollisuudet myös. Esimerkiksi edesmenneet lemmikit halutaan yhä useammin tuhkata ja säilyttää rakkaan lemmikin tuhkat uurnassa.- Uurnan säilyttäminen kotona, esimerkiksi kirja-hyllyssä on nykyään monille lemmikin omistajille arkipäivää. Myös me tarjoamme lemmikeille eri materiaaleista tehtyjä uurnia. Uurnia löytyy niin pellavasta, paperista, pahvista kuin keramiikasta-kin tehtyinä, Kirsi selventää.Lemmikin menettäminen ei koskaan ole helppoa, sillä ne ovat omistajilleen äärimmäisen rakkaita. Käytännössä Aarnituuli tulee olemaan avoinnaaina, sillä Valtoset haluavat auttaa heti hädän het-kellä. Valtoset tarjoavat myös noutopalveluatuhkaamoon tuleville eläimille. Aarnituulen tavoi-te on olla täyden palvelun talo lemmikkien omis-tajielle herkässä ja vaikeassa asiassa.

Lemmikinmenettäminen ei

koskaan ole helppoa,sillä ne ovatomistajilleenäärimmäisen

rakkaita.Käytännössä

Aarnituuli tuleeolemaan avoinna aina,

sillä Valtosethaluavat auttaa

heti hädän hetkellä.

Uutta tilaa yrittää!Kesä tuo merkittävän muutoksen teuvalaisen Eija Saarela-Mäkysen kotiin, sillä yritystoiminta saa vih-doin omat tilat. Tähän saakka brodeerausyritys ESM Brodesignin koneet ja tarvikkeet ovat olleet ripotel-tuina ympäri Eijan kotia.- Tällä hetkellä minulla on työtilana kaksi huonetta. Laatikoita on pitkin keittiön lattiaa ja kaikki komerot on täynnä malleja ja myytäviä tuotteita. Voit kuvitella, miten ahdasta meillä on, Eija kuvailee.Vuonna 2010 Eija innostui brodeerauksesta ja päätti ryhtyä tarjoamaan brodeerauspalveluita. Yrittäjänä Eija oli toiminut jo vuodesta 1999 saakka ompelun ja kaavoituksen puitteissa.- Kuulin että brodeeraajista on kysyntää ja siksi pää-tinkin kokeilla yrittäjyyttä tällä saralla, Eija muistelee.

Tuki kannustaaYrittäjäksi ryhtyminen vaatii rahaa ja Eija kääntyikin ELY-keskuksen puoleen kysyäkseen tukimahdolli-suuksistaan. Tukien avulla Eija pystyikin hankkimaan

Vuonna 2010Eija innostui

pistämäänbrodeerausyrityksen

pystyyn.Yrittäjänä Eija

oli toiminut jovuodesta 1999

saakka ompelun ja kaavoituksen

puitteissa,mutta brodeeraus

oli uusi aluevaltaus.

yritykselle brodeerauskoneen toiminnan aloittamis-ta varten.- Kyllä tällainen tuki madaltaa ihan oleellisesti kyn-nystä ryhtyä yrittäjäksi. Ilman tällaisia tukia on pal-jon helpompaa olla vain aloittamatta yrittäjyyttä, vaikka siitä hieman haaveilisikin, Eija toteaa.Nyt yhden koneen yritys on jäämässä pieneksi ja kotona toimiminen alkaa viedä jo liikaa tilaa. ESM Brodesign saa lisätilaa, sillä Suupohjan Kehittämis-yhdistyksen myöntämä investointituki takaa pihaan uuden rakennuksen, jonne brodeeraustoiminta on tarkoitus siirtää.Tilojen rakennus alkaa lumien sulettua ja valmista pitäisi tulla kesällä. Kun uusi rakennus on valmis, hankkii Saarela-Mäkynen vielä uutta kalustoa toisen brodeerauskoneen, tarraleikkurin ja teollisuussau-murin muodossa.- On mahtavaa saada koko asunto vain asumiskäyt-töön ja toisaalta on mukava oikeasti lähteä kotoa töihin, Saarela-Mäkynen tunnelmoi. Yrittäjyys sopii minulle hyvin, Eija päättää.

14 15

Kuusiokuntien alueella panostetaan hyvinvoin-tipalveluihin joita tuotetaan ihmisten kodeissa. Tätä varten on hahmoteltu toimintamallia jonka avulla yksittäiset henkilöt, kunta ja palveluiden tarjoajat verkostoituvat ja toimivat keskenään, toisiaan tukien.- Kodeissa tarjottavia hyvinvointipalveluita ovat perinteisemmässä mielessä siivouspalvelut, asi-ointiapu ja henkilökohtainen avustus. Näiden lisäksi mukaan on haluttu muitakin toimialoja, jotta kodeissa tarjottavien palveluiden kirjo olisi mahdollisimman laaja, Anu Palomäki Palveluita kotiin -hankkeesta kertoo.Tavoitteena on vahvistaa Kuusiokuntien alueen paikallista palvelurakennetta. Palvelurakenteen muuttamisen myötä halutaan parantaa iäkkääm-pien ihmisten mahdollisuutta asua kotona mah-dollisimman pitkään.

Aikuisen lapsen tukenaKuusiokuntien alueella on paljon mikroyrityksiä, joiden toiminta on luonnollisesti pientä. Palvelui-ta kotiin -hanke haluaa kannustaa ja mahdollistaa yritysten kehittymisen, sekä vaikuttaa uusien työ-paikkojen syntyyn. Tämä onnistuu kehittämällä olemassa olevia yrityksiä, sekä helpottamalla uu-sien yritysten syntyä alueelle.- Esimerkiksi sellaisessa tapauksessa kun iäkäs äiti asuu eri paikkakunnalla kuin aikuinen tytär, on oltava helppo tapa löytää äidille apua arkisiin asioihin. Haluamme tuoda paikallisten ja luotet-tavien palveluiden olemassaolon esiin, jotta niin äidin kuin tyttärenkin elämä olisi helpompaa ja asiat sujuvat välimatkasta huolimatta.

Itselle suodaan jo helpotuksiaAikaisemmin nämä pienet hyvinvointipalveluita tarjoavat yritykset ovat toimineet pitkälti yksin. Nyt kotityöpalveluiden arvostusta halutaan nos-taa ja tuoda hyvinvointipalvelut helposti löydet-täviksi. Palveluiden tuottajia on, tarjoajista ei vain tiedetä tai heitä ei osata hyödyntää kotitalousvä-hennyksessä. - Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja he ovat sukupolvi jolla on aiempaa enemmän varalli-suutta suoda itselleen helpotuksia ostamalla itsel-leen palveluita kotiin, Palomäki toteaa.Perinteisempien kotipalveluiden lisäksi on haluttu nostaa esiin muun muassa kauneudenhoitoalan, remontoinnin ja fysikaalisen hoidon tarjoamis-ta koteihin. Kuusiokuntien yrityksille on pyritty luomaan verkosto, jonka kautta yritykset voivat laajentaa toimialueitaan ja tuottamiaan palveluita.

Win-winPalveluita kotiin -hankkeessa tuetaan paikallista yrittäjyyttä, ihmisten asumista kotona, sekä kun-nan, yrittäjien ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tässä tilanteessa kaikki voittavat. Suuressa roolis-sa tässä hankkeessa on verkostoituminen jayhteistyö eri tahojen kesken. Myös palvelusetelin käyttöönoton mahdollisuuksista on keskusteltu, sillä se mahdollistaisi pienen yrittäjän ja kunnan välisen yhteistyön.- Verkostoiden kasvattaminen on aina kannattava asia ja sitähän tässä nimenomaan tehdään, tuo-daan eri tahoja yhteen. Täällä kehitetään porukal-la koko alueen hyvinvointia, Anu summaa.

Kotityöpalveluidenarvostusta halutaan nostaa ja tuodahyvinvointipalveluthelposti löydettäviksi.

Palveluidentuottajia on,tar joajista eivain tiedetätai heitäei osatahyödyntääkotitalous-vähennyksessä.

16 17

Harrastekeskus, ei pelkkä keilahalli- Silloin kun Harri ehdotti keilahalliin mukaan lähtemistä, ajattelin että tuos-sa voisi olla ideaa, ja lähdimme sitten mukaan katsomaan miltä homma vai-kuttaa, Juhani sanoo.Keilahallin lisäksi Downtown Bowling tarjoaa kokonaisvaltaista viihtymistä. Yrityksessä voi piipahtaa kahvilassa, istuskella terassilla ja pelata dartsia, pe-lata biljardia tai vaikka laulaa karaokea. Yritys tarjoaa monipuoliset puitteet koko perheen viihtymiseen, eikä se missään vaiheessa olekaan halunnut olla vain keilahalli. Alusta lähtien tie-dettiin että paikasta halutaan enem-män.

Muutokset eivät huoletaKun Downtown Bowlingia oltiin pe-rustamassa, Seinäjoella keilahalli myi ”ei oota”. Tulijoita oli enemmän kuin tilaa. Nyt Seinäjoelle on suunnitteilla uusi keilahalli, mutta se ei yrittäjiä huo-leta.- Keilahallit eivät sinänsä kilpaile kes-kenään. Yhteistyötä tekemällä saadaan kaikille asiakkaita, Juhani uskoo.Tulevaisuudessa Downtown Bowling aikoo kehittää toimintaansa keilaus-kilpailujen osalta. Myös päiväsaikaan käyviin asiakkaisiin aiotaan panostaa ja saada tätä asiakaskuntaa lisättyä.- Yrittäjällä pitää aina olla valmiuksia uuteen. Kaikilla ei vaan voi olla matto-kutomo, Juhani naurahtaa.

Turkistarhausta koulutuksellaparemmaksiAisaparin alueella järjestetään koulutusta turkis-tarhaajille ja alalle aikoville. Koulutushankkeen tavoitteena on parantaa tarhaajien ammattitaitoa ja tarjota viimeisintä tietoa tarhauksen vaatimuk-sista ja sen kehittämisestä parempaan suuntaan.- Tällä alueella ei ole ollut neuvontapalvelua pit-kään aikaan. Vuoden 2010 lopussa päättyi siir-tymäaika eläinten suurempien tilavaatimusten suhteen. Myös ympäristöasioissa määräykset ja valvonta ovat kiristyneet. Tarhoja yritetään saada sertifi kaatin piiriin, jonka saa vain hyvin hoidetut tilat, määräyksiä noudattavat tarhat, hankkeen ve-täjä Maria Takala kertoo.

Eläinten hyvinvointi on kaiken a ja oAisaparin alueella on noin 170 turkistarhaa, joista yksi tarha työllistää keskimäärin noin 2-3 henki-

löä. Näistä tarhoista Takala arvioi ehkä puolen kuuluvan sertifi oitujen piiriin.- Tarhoja pyritään hoitamaan koko ajan entistä paremmin ja eläimiä hoidetaan mahdollisimman hyvin. Ennen kaikkea tarhan asukeista pitää välit-tää, sillä ilman välittämistä eläimistä saatava tuot-tokin jää hyvin pieneksi, Maria kuittaa.Turkistarhoilla eläinten perusvietteihin vastataan. Niille tarjotaan turvaa, ruokaa ja mahdollisuus lisääntyä. Sertifi kaatin myötä tarhojen oloja ha-lutaan parantaa entisestään, ja ostajat edellyttävät sertifi kaattia nahan myynnissä.- Sertifi kaatti on merkki siitä että kyseessä on laa-tutuote.

Tarhaajat uudistuvatUseimmiten turkistarhat siirtyvät isältä pojalle ja mikäli sukupolvenvaihdosta ei tehdä, tarhojen toiminta lopetetaan yleensä kokonaan. Osaamista ja hyvinvointia turkistarhoille -hankeen koulutuk-

Lapualla toimiva keilahalli Downtown Bowling ei ole syntynyt sattumalta, vaan on kolmen yrittäjän sitkeän työn tulos. Alun perin keilahallin perusta-misesta lähti haaveilemaan Harri Lah-densuo. Hänellä oli ollut pitkään visio keilahallin rakentamisesta Lapualle ja vuonna 2008 suunnitelma oli jo toteu-tumassa. Haave keilahallista kuitenkin kaatui, sillä halutut tilat lähtivät alta ja paperisota oli aloitettava uudelleen. Tässä vaiheessa mukaan keilahalliyrit-täjiksi lähtivät myös Lahdensuon sisar Sari ja hänen puolisonsa Juhani Riutta.- Ajatus keilahallin rakentamisesta La-pualle vaikutti hyvältä. Tuntui siltä että lähiympäristöstä löytyy potentiaalinen asiakaskunta ja keilahallille tuntui ole-van juuri sopiva markkinarako, Juhani kertoo.Downtown Bowling onkin otettu hy-vin vastaan koko maakunnassa ja kei-laajia on käynyt Lapualla Karijoeltakin saakka.

Läpi harmaan kivenVaikka yrittäjyyden alkumetreillä tih-kaisikin, vuonna 2009 oma keilahalli oli rakenteilla ja saman vuoden mar-raskuussa vietettiin Downtown Bow-lingin avajaisia.Aisapari on ollut alusta saakka muka-na Downtown Bowlingin toiminnassa. Yritys on saanut tukea rakennus- ja muutostöihin, sekä laitehankintoihin.- Ilman tällaista tukea tämä yritys olisi jäänyt haaveeksi. Tämä olisi ollut mah-doton toteuttaa ilman Aisaparia, Juha-ni kiteyttää.

Ajatuskeilahallin

rakentamisesta Lapualle

vaikutti hyvältä. Tuntui siltä että lähiympäristöstä

löytyypotentiaalinen

asiakaskunta ja keilahallille

tuntui olevanjuuri sopiva

markkinarako, Juhani kertoo.

set ovat pyrkineet tarjoamaan piristysruisketta alueen tarhoille, mikä yhdessä parempien nahka-hintojen kanssa on mahdollisesti perunut tarho-jen lopettamissuunnitelmiakin.Aina tarhojen ei tarvitse siirtyä isältä pojalle, alue on saanut alalle uusiakin yrittäjiä jotka ovat os-taneet eläköityvien yrittäjien tarhat. Tällä hetkellä vaikuttaakin siltä että tarhaajat ovat nuorentu-massa, mutta uuden yrittäjän aloittamista saattaa arveluttaa alan suhdanneherkkyys, pohditaan us-kalletaanko ottaa riskiä.Tällä hetkellä alan tulevaisuus näyttää valoisalta ja ostajat ovat kiinnostuneita nahoista. Kun eläimiin kiinnitetään paremmin huomiota, tulot kasvavat. Nahoista saadut tulot tulevat lähinnä ulkomailta ja viime vuonna turkistarhat tuottivat Aisaparin alueella noin 52 miljoonaa euroa.- Toivon, että mitä enemmän koulutan, sitä pa-remmin tarhataan ja sitä enemmän tulee rahaa, Maria päättää.

Tarhoja pyritäänhoitamaan koko ajan entistäparemmin ja eläimiä hoidetaan mahdollisimman hyvin.

Ennen kaikkea tarhan asukeista pitää välittää, sillä ilmanvälittämistäeläimistä saatavatuottokin jää hyvin pieneksi.

18 19

Rock rock!Alavuden sivukylällä, Pahajoella, myydään ja valmistetaan rockhenkisiä vaatteita. 26-vuotias Mira Suhonen perusti oman yrityksensä Rock Nymphon vuoden 2011 lokakuussa.- Olen aina tykännyt pukeutua tämäntyyppisiin vaatteisiin ja ensimmäinen ajatukseni yrittäjäksi ryhtymisestä syntyi jo kou-luaikoina, Mira kertoo.Suhonen valmistui vuoden 2008 jouluna Ikaalisten käsi- ja tai-deteollisuusoppilaitoksesta vaatetusalan artesaaniksi. Hän tie-si jo kouluun hakiessaan ettei alalla ole paljoakaan töitä, joten yrittäjäksi täytyisi ryhtyä että voisi tehdä mitä haluaa.

Maaseutu ei ole mikään esteYrityksen perustaminen Alavudelle oli aivan luontevaa, eikä Mira koe maaseudun olevan mikään este erikoisemmankaan yrityksen toiminnan kannalta.- Maaseudulla on paljon rockhenkistä väkeä, joten luotan ky-synnän riittävän. Lopulta vain liike edustaa rockhenkeä, muu-tenhan tarjoan mm. korjausompelua ja mittatilausvaatteita.Tällä hetkellä Rock Nympholle ollaan rakentamassa netti-kauppaa, jonka Mira toivoisi olevan valmis kesään 2012 men-nessä. Rock Nympholla on facebookissa oma sivu jonka kaut-ta voi tutustua ja tilata Miran omaa mallistoa. Oman malliston lisäksi Rock Nympho tuo maahan vaatteita, kenkiä ja koruja.

Tukea nettisivuillekinVaatetusalan artesaaniksi valmistumisen jälkeen Suhonen ehti pohtia yrittäjyyttä. - Paljon on papereita pyöritelty ja yrittäjäkurssejakin olen käy-nyt, Mira toteaa.Viimeisimmällä yrittäjäkurssilla kurssilaisille nostettiin esiin Kuudestaan, josta niin uudet kuin olemassa olevat yrityksetkin voivat hakea erilaisia yritystukia. Suhoselle tukea myönnettiin niin koneiden hankintaan kuin nettisivujenkin tekemiseen.

Oman malliston kehittäminenVielä toistaiseksi Mira myy vaatteita kotoa käsin. Tilanne tu-lee kuitenkin muuttumaan hieman, kunhan Rock Nymphon nettikauppa valmistuu.Vaikka yritys ei olekaan ollut olemassa vielä kauaa, on sen toiminta lähtenyt hyvin liikenteeseen ja tuore yrittäjä voi olla tyytyväinen.- Omaan mallistooni kuuluu esimerkiksi korsetteja, farkkuja, hameita ja mekkoja. Uusia tuotteita syntyy tasaiseen tahtiin. Ennen nettikaupan aukeamista täytyy vielä pohtia kuinka suu-reksi oman mallistoni kasvatan, Suhonen päättää.

Yrityksen perustaminen

Alavudelleoli aivan

luontevaa, eikä Mira koe

maaseudun olevan mikään este erikoisem-

mankaan yrityksen

toiminnan kannalta.

20 21

Ovat opintomatkat suuntautuneet sitten kotimaahan tai ulko-maille, ne ovat antaneet hankkeessa mukana oleville yrittäjille mahdollisuuden tutustua erilaisiin verkostoitumistapoihin.- Opintomatkat ovat tarjonneet alueen yrittäjille niin vinkkejä kuin ideoitakin oman työn kehittämiseen. Tärkeintä mielestäni on se, että yhteisen matkan aikana on ollut aikaa keskustella ja pohtia yhteisesti koettuja asioita kehittämismielellä. Näin on mahdollistunut toisilta oppiminen ja samalla on syntynyt luot-tamusta yritysten välille, Tuula korostaa.Opintomatkoilla on noussut esiin toistuvasti yksi tärkeä asia, hyvä opastoiminta. Sillä on suuri merkitys koko alueen saavut-tamisessa ja sen historian ja kulttuurin tuntemisessa.

Työpajoista eväät tulevaisuuteenYrittäjien toiveiden pohjalta on järjestetty hankkeessa työpajoja, jotka ovat aiheiltaan liittyneet yritysten toimintaan. Hankkeen aikana on järjestetty työpajoja mm. turvallisuuteen, asiakaspal-veluun ja atk-osaamiseen sekä matkailijan kansion luomiseksi.- Olen aina sanonut, että on tyhmää jos emme hyödynnä EU-rahaa kun meillä se mahdollisuus kerran on. Yrittäjät ovat in-nostuneet yhteistyöstä ja aikovat jatkaa sitä tämän hankkeen jälkeenkin. Uusi a suunnitelmia alueen kehittämiseksi on jo olemassa, Tuula sanoo. Yrittäjät haluavat luoda konkreettisia käyntikohdekarttoja, sekä panostaa venäläisten matkailijoiden kohtaamiseen ja saamiseen Etelä-Pohjanmaalle.Voimaverkko -hankkeen toive oli saattaa Aisaparin alueen yrit-täjät yhteen, ja siinä hanke onkin onnistunut. Sen aikana yrittäji-en välinen yhteistyö onkin tiivistynyt huomattavasti.- Kyllä minä näen niin, että hankkeessa mukana olevien aktiivi-suus hyödyttää koko aluetta, Sundberg-Komppa toteaa.

Verkostoidu, siinä on voimaa!VoimaVerkko -hanke yhdistää Aisaparin alueella 40 yritystä, jotka ovat matkailu- ja palvelualojen pienyrityksiä, sekä alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Hankkeen yhteistyökumppa-neiksi on lähtenyt myös alueemme isompia matkailuyrityksiä. Härmänmaan alueen yrittäjät olivat lähteneet pohtimaan yh-teistyökuvioita jo vuonna 2008 yhteistyössä JAKKin matkai-lualan kehittäjien kanssa ja siten VoimaVerkko -hanke lähti käyntiin vuotta myöhemmin. Hankkeen tarkoituksena on ver-kottaa yrityksiä niin keskenään, kuin alan eri yhteistyötahojen ja kuntapäättäjien kanssa.- Kaikki neljäkymmentä yritystä ovat jollain tavoin sidoksissa matkailuun. Ne ovat joko käyntikohteita, erilaisia palvelui-ta tarjoavia yrityksiä, kuten majoituspaikkoja ja ravintoloi-ta. Yhteistä niille on se, että niistä jokainen haluaa kehittää osaamistaan ja yhteistyötä keskenään, projektipäällikkö Tuula Sundberg-Komppa kertoo.Hankkeen kautta alueelle toivotaan syntyvän uusia innovatii-visia toimintatapoja ja pysyviä käytänteitä. Yritysten toimintaa ja niiden kehittymistä on haluttu tukea vastaamalla suoraan niiden tarpeisiin ja hanke onkin järjestänyt kyselykartoituksen perusteella mm. työpajoja yrittäjien toivomista aiheista. Useissa yhteistyöilloissa on suunniteltu yrittäjien yhteistyötä parantavia kehittämistoimia. Lisäksi kuntakohtaisesti järjes-tetyissä matkailutilaisuuksissa yrittäjillä on ollut mahdollisuus saada äänensä päättäjien kuuluviin helposti.

Matkailu avartaaTyöpajojen lisäksi opintomatkat ovat olleet saadun palautteen mukaan erittäin hyödyllisiä yrittäjien kannalta ja niitä hank-keen puitteissa on tehty niin kotimaassa kuin ulkomaillekin.

Voimaverkko-hankkeen

toiveoli saattaaAisaparin

alueen yrittäjätyhteen,

ja siinä hankeonkin onnistunut.

Sen aikanayrittäjien välinen

yhteistyö onkintiivistynyt

huomattavasti.

Ruokaa pussiinEtelä-Pohjanmaalla kiertää uudenlainen kauppa-auto, joka myy vain oman maakunnan tuotteita. Kysees-sä on Ruokapussi, joka on pienten eteläpohjalaisten tuottajien kanava laajemmalle asiakaskunnalle.- Ajatus Ruokapussista syntyi kun olen oman yrityk-seni, Ilmajoen makkaramestareiden, tuotteita myynyt tällaisesta autosta. Ruokaprovinssin aikaan heräsi ajatus siitä, voisiko autoon ottaa muidenkin tuotteita myyntiin, Vesa Luhtala kertoo.Mukaan Ruokapussiin lähti noin 10-15 eteläpohjalais-ta tuottajaan, joiden tuotteita ei lähikaupoista löydy. Ruokapussi mahdollistaa asiakaskunnan laajentami-sen, sillä auto kiertää ympäri eteläpohjanmaata ja tuo tuotteet asiakkaan luokse.

Luomua tiskiinRuokapussista saa niin tavanomaisia kuin luomu-tuotteitakin. Autosta löytyy esimerkiksi juustoa, li-haa, öljyä, hunajaa ja jäätelöä, kaikki eteläpohjalaista tuotantoa. Toki auto asettaa omia rajoituksiaan tuo-tevalikoiman suhteen, esimerkiksi jauhoja tällaisessa ”liikkuvassa lihatiskissä” on erittäin vaikea kuljettaa.Ruokapussin ei toimi tavanomaisen kauppa-auton ta-paan, jonka sisään asiakkaat voivat tulla ja valita itse tuotteensa. Ruokapussissa on käytössä sivusta aukea-va lihatiski-tyyppinen asiointitapa.- Kauppatapahtuma itsessään poikkeaa perinteisestä supermarket käynnistä. Tarjolla on oman alueen eri-koistuotteita ja uskon että enenevässä määrin ihmiset haluavat tukea pientä tuottajaa, Vesa toteaa.Kauppatapahtumasta toivotaan nousevan enem-mänkin sosiaalinen tapahtuma, koska kyseessä ei ole perinteiseen kaupankäyntiin kuuluva tavaroiden ke-rääminen itse hyllyiltä. Ruokapussi tarjoaa asiakkaille palvelua, jollaista marketista ei saa.Ruokapussiin tuotteita tuottavat yritykset ovat toi-mineet hyvässä yhteistyössä jotta Ruokapussi toisi heidän tuotteilleen uutta kysyntää. LEADER-rahalla vauhditetaan Ruokapussin markkinointia, ja aluksi yritykset luovat Ruokapussille yhtenäisen lookin. Li-säksi LEADER-ryhmien avulla vahvistetaan yritysten yhteistyötä entisestään.

22 23

Etelä-Pohjanmaalla yritystukiasioiden parissa toimii LEADER-ryhmien lisäksi muun muassa ELY-keskus. ELY-keskuksesta yritykset voivat ky-sellä monenlaisista rahoituksista ja ELY-keskuksen käsien kautta maakunnan yritykset ovat saaneet parinkymmenen miljoonan edestä yritystukia. ELY-keskus tekee lopullisen päätöksen LEADER-ryhmienkin myöntämille yritystuille. Työnjako on sellainen että LEADER-ryhmät katsovat käy-tännössä sen, kenelle tukea myönnetään ja ELY-keskuksen tehtävänä on varmistaa että kaikki on säädösten mukaisesti.Vuoden 2011 alussa ELY-keskukseen perustettiin oma innovaatiot ja yritysrahoitus -yksikkö. Uuden yksikön tarkoitus oli selkeyttää palvelua ja tuoda kaikki yritysrahoitus- ja palvelutuotteet saman ka-ton alle. Yksikön päällikkö Kari Rintalan mukaan näin he pystyvät parhaiten neuvomaan ja sparraa-maan yrittäjiä.

Selkeyttä tulevaisuuteenELY-keskuksen ja LEADER-ryhmien päämäärä on sama. Nämä tahot pyrkivät huolehtimaan siitä, että alueen mikroyritykset pidetään elinvoimaisina. Samalla kumpikin taho pyrkii selvittämään mitä

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät ovat mukana Yritys-Suomi palvelussa.

Yritys-Suomesta lisää osoitteessa www.yrityssuomi.fi

maakunnassa pitäisi tehdä yritysten kannalta ja pyrkivät yhteistyöllä toimimaan koko maakunnan parhaaksi.- Tapaamme LEADER-ryhmien kanssa säännölli-sesti kuukauden tai kahden välein, jotta pysymme toistemme toiminnasta kartalla. Samalla suunnit-telemme tulevaisuutta ja tarpeellisia kehitystoimia, Kari kertoo.Yritystukijärjestelmät ovat usein monimutkaisia ja vaikeasti hahmotettavia. Tulevaisuudessa tulisikin ottaa huomioon tukijärjestelmien yksinkertaista-minen, selkeyden ja näkyvyyden tavoittaminen. Näin yritykset löytäisivät paremmin tukien luokse, mikä puolestaan edistää yrityskannan monipuolis-tamista.- Yritystoiminnan kehittyminen ja kasvu ovat oleellisia kulmakiviä länsimaisen elintason ylläpi-toon ja edistymiseen. Maailma on yrityksienkin näkökulmasta jo rajaton ja globaali, jossa jatkuva kehittyminen ja muuntuminen on tarpeellista, Kari selvittää.

ELY-keskuksesta yritykset voivat

kysellämonenlaisista

rahoituksista ja ELY-keskuksen

käsien kautta maakunnanyritykset ovat

saaneetparinkymmenen

miljoonan edestä yritystukia.

WWW.UHOO.FI

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät haluavat varmistaa, että maakunta tunnetaan sen väkevistä yrittäjistä tulevaisuudessakin, ja että yrittäjyys säilyy vahvana myös maaseutualueilla. Yritystukien lisäksi LEADER-ryhmät myöntävät rahoitusta myös paikallisille kehittämishankkeille.

Yrittäjyyttä tukemassa

20–35 %

50 %

50 %

90 %

75 %

Tuki jopa

Mihin tukea myonnetaan?

Investointituki rakentamiseen, koneisiin ja laitteisiin

Rakennusinvestoinnit, remontointi, kiinteistön hankinta Kone-, kalusto- ja laiteinvestoinnit Muut käyttöomaisuusinvestoinnit

Kehittämistuki asiantuntija-avun hankkimiseen

Markkinoinnin kehittäminen Tuotannon ja tuotteiden kehittäminen Liiketoiminnan yleinen kehittäminen

Käynnistystuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen

Max. yksi vuosi ja 2 henkilötyövuotta (esimerkiksi kaksi henkilöä vuodeksi) Vähintään 25 viikkotuntia käsittävään jatkuvaksi tarkoitettuun työsuhteeseen

Toimintaedellytysten selvitykseen (max. 3 000 €)

Asiantuntijapalvelun hankinta liiketoimintaedellytysten selvitykseen Aloittavalle tai toimivalle yritykselle (Voi hakea myös henkilönä ennen yrityksen perustamista)

Yritysryhmän kehittämishankkeeseen

Vähintään kolmen yrityksen yhteinen kehittämishanke, jossa kehitetään yritysten yhteistä myyntiä, markkinointia, tuotteita tai tuoteperheitä Kehittämishankkeen vetäjänä toimii kehittämisyhteisö (kuten elinkeinoyhtiö tai oppilaitos)

Yritysryhmän kehittämistoimenpiteitä voidaan tukea, mikäli enemmistö yritysryhmän yrityksistä on toimialaltaan tukikelpoisia

Uhoo-uutiset on Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmienyhteinen uutiskirje, joka ilmestyy 8 kertaa vuodessa.

Se on tarkoitettu pienyrittäjille, kehittäjille, taivaanrannan maalareille,päättäjille, yhdistysaktiiveille, virkamiehille, kyläluudille,

oman edun tavoittelijoille, hankevetäjille, pelle pelottomillesekä muille, joita kiinnostaa tietää miten maaseutu makaa

ja kuinka rakentaa omasta arjesta ja elinympäristöstäparempi paikka.

Tilaa itsellesi UHOO-uutiset ilmaiseksi osoitteessa www.uhoo.fi /tilaus