- Osaamista ja koulutusta

- Esillä alan uutuudet

50 vuotta logistiikan asialla50 vuotta logistiikan asialla

- Tietoa ja taustoja

- Tutkitusti tulevaisuuteen

Logistiikka-Kuljetus-näyttely

1I2007 • Intia ja Kiina pinnalla • Truili trukin ratissa • Supply Chain Memo -liite

Logistiikka 1 | 2007

Raskaiden, kokonaismassaltaan vähintään 16-tonnisten linja-autojen

luokassa Scania oli vuonna 2006 selvä markkinajohtaja 50,2 %

osuudellaan - ykkönen nyt jo kuudetta vuotta peräkkäin.

Kiitämme luottamuksesta! www.scania.fi puh. 010 555 010

Suomalainen kuljetuselämä on jälleen sanansa sanonut. Vuonna 2006 Scania oli vuoden 2005 tapaan kokonaismassaltaan vähintään 16-tonnisten kuorma-autojen selvä markkinajohtaja Suomessa.

Scanian P- ja R-sarjat ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisen kuljetuselämän mittapuina. Autojen ja ohjaamoiden asiakaslähtöinen suunnittelu, erinomainen polttoaine- ja käyttötalous sekä asiakaskunnan parhaaksi arvostama palveluverkosto ovat asioita, joiden merkitys kasvaa jatkuvasti.

Tunnetusti erinomainen ajettavuus, toimivat tekniset ratkaisut sekä kyky selvittää kiristyvät pakokaasunormit ilman lisäaineita myös tulevaisuudessa ovat tehneet Scaniasta yhtä lailla omistajien kuin kuljettajien suosikin.

SCANIA jälleen maanteiden ykkönen

Scanian menestys vuonna 2006 kuljetustehtävittäin:

Kuljetustehtävä markkinaosuus sijoitus

(%) markkinoilla

Rekan veto 34,1 1.

Vaihtolava 36,4 1.

Puutavara 36,2 1.

Jakelu 25,5 2.

Maansiirto 18,9 2.

Kappaletavara 33,7 1.

Umpikori, eristetty 42,9 1.

Umpikori, eristämätön 29,0 2.

Painesäiliö 56,0 1.

VAK-säiliö 44,0 1.

Muu säiliö 30,8 1.

Konttivarustus 28,8 2.

Jätehuolto 61,5 1.

Palo- ja pelastus 87,2 1.

Kaikki yhdessä 33,8 1.

Lähde: Ajoneuvohallintokeskus /

Tieliikenteen Tietojärjestelmä / TietoEnator

Logistiikka 1 | 2007

Kun etsit tehokkuutta ja tuottavuutta varas-

tointiin, tarjoamme sinulle johtavat ratkaisut

samalta toimittajalta – suunnittelun, raken-

tamisen, kalusteet, automaatioratkaisut,

ohjelmistot...

Logistiset ratkaisumme on luotu säästämään

tilaa, aikaa ja kustannuksia. Ota yhteyttä.

Siitä lähtee tie tehokkaampaan varastointiin.

SSI SCHÄFER FINLANDTeknobulevardi 3-5

PL 35

01531 Vantaa

Puhelin 09 25178420

S-posti info@ssi-schaefer.fi

www.ssi.schaefer.fi

KUORMALAVAHYLLYT

PIENTAVARAHYLLYT

KERÄILYHYLLYT

ULOKEHYLLYT

SYVÄKUORMAUSHYLLYT

LÄPIV IRTAUSHYLLYT

K O K O N A I S U U S R A T K A I S E E

SI IRTOHYLLYT

TASOT

LAAT IKOT

AUTOMAATT IVARASTOT

SUUNNITTELU

RAKENTAMINEN

Suomen logistisen kilpailukyvyn kehittämistavoite on hallitusohjelman asia. Maaliskuussa pidettävät eduskunta-vaalit ovat 100-vuotisjuhlavaalit. Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15. -16. 3. 1907. Juhlallisuuksista huolimatta vaalien jälkeisellä hallituksella on tehtävänäänsyrjäisen Suomen haittojen minimointi. Suomi ei nykyisessä maailmantaloudessa tuleolemaan tuotantotoiminnan kehto, ja sen haittavaikutusten vähentäminen onkansantaloutemme keskeisiä haasteita. Logistisen kilpailukyvyn paraneminen auttaaselviytymään kansainvälisessä kilpailussa.Tavoitteenamme on oltava, että Suomi onoston ja logistiikan tietotaidon johtava maa.

Hallitusohjelmaan on sisällytettävä logistiikan toimenpideohjelma, jolla vahviste-taan logistiikan osaamista ja teknologian hyödyntämistä niin, että Suomen logistisetkustannukset alenevat 2 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Ensisijainen tavoite on kilpailukykymme vahvistaminen eliminoimalla osaamisen jateknologian avulla ns. Suomen lisä logistiikkakustannuksissa.Toinen tavoite on, ettäkotimarkkinoiden logistiset kustannukset ovat mahdollisimman alhaiset suhteessatavoiteltuun palvelutasoon. Kolmas tavoite on, että olemme kilpailukykyisiä Koillis-Euroopan logistisena toimijana. Neljäs tavoite on, että voimme muodostaa logistiikanohjaamisesta eli toimitusketjun hallinnasta menestyvän vientituotteen.

Suomen Logistiikkayhdistys viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan. LOGYCompetence Oy täyttää 10 vuotta.Vuodesta 1957 on kehitys ollut huimaa.Vuonna1957 Euroopan hiili- ja teräsunioni muuttui Rooman sopimuksella Euroopantalousyhteisöksi.Tähän päivään mennessä EU on kasvanut 27 valtion yhteisöksi.

Sähköinen tiedonvälitys on nykyään jokapäiväistä ja välttämätöntä.Toimitusketju-jen hallintajärjestelmät hyödyntävät paksua tietovirtaa ohuen tavaravirran ohjaami-seksi. Radiotaajuusteknologiaa hyödyntävät RFID-tunnistimet kertovat paljontavaravirrasta. Internetin nopean leviämisen ansiosta RFID-tunnistuksen oletetaansopivan kasvavan maailmantalouden tarpeisiin. Sen avulla on mahdollista mullistaaglobaalia toimitusketjujen hallintaa läpinäkyväksi ja reaaliaikaiseksi. RFID:n historiaulottuu toiseen maailmansotaan.Tuolloin britit varustivat omat lentokoneensalähettimellä, joka automaattisesti vastasi tutkasignaaliin tunnistussignaalilla.

LOGY viettää juhlavuottaan työn merkeissä.Tapahtumista muun muassaLogistiikaseminaari 1. 2. 2007, vuosikokoukset ja päätapahtumana Logistiikkapäivä6. 9. 2007 kokoavat yhteen alan toimijoita. Pirkanmaan piiri on myös perustettuvuonna 1957. Onnittelemme Pirkanmaan piiriä 50-vuotisesta toiminnasta jatoivotamme piirille menestystä logistiikan “ilosanoman” eteenpäin viennissä.

Mikko MelasniemiPäätoimittaja

pääkirjoitus

LOGISTIIKKA

JulkaisijaSuomen Logistiikkayhdistys ry

ISSN 1238-6022

LOGY for Competence

12. vuosikerta

Vuosikerran hinta 70 e Suomeen,

105 e ulkomaille.

Lehti ilmestyy 9 kertaa vuonna 2007

Lehden ja toimituksen osoiteSärkiniementie 3; 00210 HELSINKI

Telefax 09-631 672

email: logistiikka@logy.fi

Vastaava päätoimittajaKari Litja

Puh. (09)6963 755

kari.litja@logy.fi

Päätoimittaja Mikko Melasniemi

Puh. (09)6963 748

mikko.melasniemi@logy.fi

Toimituspäällikkö Hannu Hillo

Puh. (09)6963 752

hannu.hillo@logy.fi

Ilmoitukset ja laskutusMyyntipäällikkö Juhani Piipponen

Puhelin (09)6963 751

Telefax (09)631 672

logistiikka@logy.fi

Toimitusvaliokunta:Tomi-Pekka Juha (pj.), Kari Cairenius, Jani

Granqvist, Mikael Hellström, Krister Kronlund,

Erja Kuokkanen-Kraft, Pekka Laaksonen, Pekka

Löfgren, Ritva Natunen ja Risto Salminen

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetMarja Vuori

Puhelin (09)6963 744

e-mail: koulutus@logy.fi

www.logy.fi

(Materiaalintoimitusohjeet löytyvät myös

mainitulta kotisivulta)

TaittoHannu Hillo / Juhani Piipponen

PainopaikkaForssan Kirjapaino, Forssa 2007

fkp@forssankp.fi

Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättä

edusta Logistiikka-lehden tai Suomen

Logistiikkayhdistyksen kantaa.

Mediatietoja:Ilmoitusmääräykset ja tiedustelut:

Myyntipäällikkö Juhani Piipponen

Puhelin (09)6963 751

Telefax (09)631 672

logistiikka@logy.fi

Ilmoituskoot:

2/1 450 x 307 mm

1/1 s. 230 x 307 mm;

marginaalein 185 x 262 mm

1/2 s. vaaka tai pysty

1/4 s. vaaka tai pysty

1/8 s. 90 x 64 mm

MATERIAALI * PDF-tiedostona, joka sisältää

korkearesoluutiokuvat sekä fontit.

Painopaperi

Galerie One Silk 115 g/m2

Kuva: Timo Virojärvi

pääkirjoitus 3

uutiset 8

Pertti Korhonen: Kaukaisuuden haitoista löytyy

vientituote 12

RFID:n globaali asema vakiintumassa 16

Lääketeollisuuden RFID-ratkaisut kiinnostavat

Kiinassa 19

räty: Toimittaa voi monella tavalla 20

Tarkasti seurattu pilottihanke 22

SA-TU Logisticsin uusi termnaali 27

Tietotekniikka avainasemassa

pakettikuljetuksessa 28

aura: Jäätä särkemään 30

Intian lentorahtihuolinta hallinnassa 34

Tuotannon hallintaa Intiassa osaavalla

hankinnalla 36

Logistep-ketjun toiminta perustuu

verkostoitumiseen 39

Intian logistiikka sidoksissa Intian kulttuuriin 40

Mobiiliratkaisu nopeutti laskutusta useilla päivillä44

kurkinen: Värillähän oli väliä 46

Kilpailukykyä osaavalla hankinnalla 48

Lainmuutos on jo herättänyt kuljetusketjun

osapuolet 50

Jarno Trulli pitää vauhdista ja viineistä 52

makasiini 54

nimitykset 59

LOGY ja piirit 60

kalenteri 62

1|07 sisältöLogistiikka

Elektrobitin Group Oyj:n uusi toimitusjohtaja Pertti Korhonen,Vuoden Logistikoksikin aikaoi-naan valittu, on kiinnostunut tietovirroista logistiikassa. Niiden on oltava paksuja, jotta mate-riaalivirrat olisivat ohuita, hänen mukaansa. Nämä virrat ovat maailmantaloudenpuitteissa mer-kittäviä myös suomalaisille. Meidän kannaltamme merkittävä on ennen kaikkea lähialue ja Pie-tari sellaisina kohteina, joissa meillä on sijainnistamme alueellista etua.

Tietovirran käsittelyssä on puolestaan rfid-tekniikka erinomaista, katsoo Korhonen. Se aut-taa koko toimitusketjun matkalta ja sen palaset ovat nyt asettumassa otollisesti paikoilleen.

Lue lisää s. 12.

Mer

ja H

anni

kain

en

Nokian logistiikan trimmaaja puhuumaantieteestä

Suomen Logistiikkayhdistys LOGY täyttää alkaneena

vuonna 50 v. Katsotaan, että se myös näkyy!

sisältö

Trulli, Jarno: Formulaykköstä ja laatuviiniä

Intian kuuta kuvasi entinen laulu kuumaksi – kuin aurinko meillä. Nyt on varsin kuumaamyös Intian alihankintamarkkinoilla. Suomestakin Finnair lisäsi juuri lentovuoroja Intiaan.Kuehne + Nagelin seminaarissa kertoi Peter Barbut tosiasioita asemamaastaan. Markki-nat ovat suuret, maan pinta-ala ja väkiiluku samoin. Asiat toimivat kuitenkin englanniksiaasialaisen kulttuurin mukaan. Se poikkeaa meidän omastamme paljonkin, mutta uhkienohella on myös kaikki mahdollisuudet olemassa. Pitää vain osata toimia oikein, löytää oi-keat ihmiset ja kanavat sekä välttää päänsä lyömistä seinään. Intialaiset ovat luontaisestihalukkaita kaupankäyntiin ja pitävät itsekin “systeemin voittamisesta”. Ja heillä on nytsuuri koulutettu joukko asioita hoitamassa.Seminaariantia sivulla 40.

Miten Intiassa toimiilogistiikka?

Mik

ko M

elas

niem

i

Han

nu H

illo

Kustannustehokkuutta ja parempaa as iakaspalvelua

toimitusketjua tehostamal la !

KATSO LISÄTIEDOT: www.logy.f i /koulutus

SUPPLY CHAIN MANAGEMENT

Vain koko toimitusketjun toimintaperiaatteet

hallitsemalla pystyy tehokkaasti suunnittelemaan

yrityksen kilpailukykyä edistäviä rakenteellisia

muutoksia ja kehittämään yksiköiden

operatiivista toimintaa.

28.-29.3. & 23.5.NEXT Hotel Rivoli, Järvenpää

Koulutuksemme antaa erinomaisen tietopohjan Supply Chain Managementin toimintojentehostamiseen. Kurssin keskeiset pääteemat ovat:

� Kuinka saan jakeluketjuuni lisää läpinäkyvyyttäja ketteryyttä

� Miten tasapainottaa kysyntä ja tarjonta ketjun eri vaiheissa

� Tavat tilaus-toimitusprioriteettien toteutta-miseksi

� Ulkoistettujen toimintojen pitäminen omassa kontrollissa

� Kotimarkkinoilta globaaleille kentille siirtyvänhankinnan ja markkinoinnin haasteet

� Kustannusten kurissa pitäminen asiakaspalvelua alentamatta

� Tilaus-toimitusviiveiden ja ketjun riskien hallinta

� Rahansidonnaisuus kansainvälistyvässä jakelussa

� Teknologia SCM:n veturina (ICT, eSCM, RFID, CPFR, UBICOM)

Uusitussa kurssissa kukin osallistuja toteuttaakurssiosien välillä oman yrityksen kehitys-hankkeen, jota koulutuksen vetäjä ohjaa.

Suomalaiset muistavat aina, että Jar-no Trullin etunimi on suomalainen jaettä hän ajaa nykyään Toyotan F 1 -tallissa.

Se, että hän on myös viininviljelijä,osaa ajaa myös Toyotan vastapaino-trukkia ja suhtautuu omaan bisnek-seensä vakavasti, käy ilmi Mikko Me-lasniemen jutusta s. 52.

8

uutiset

Logistiikka 1 | 2007

Kuvassa tuore liikenneneuvos Seppo Sainio vasemmalla kera SKAL:in puheenjohtajien. Kunniapuheen-johtaja Fritz Kuula toimi Suomen Kuorma-autoliiton puheenjohtajana vuosina 1971 – 89. Hänen vieres-sään Tapio Mäkinen (puheenjohtajana 1990 – 98), Jukka Vuorinen (1999 – 2000), Seppo Makkonen(2001 – 2004) sekä nykyinen puheenjohtaja Ahti Myllys (2005 – ).

Kansanedustaja Markku LaukkaselleSKAL:n tunnustuspalkinto

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on myöntänyt tun-nustuspalkintonsa, vuoden 2006 Kuljetuskuution, eduskun-nan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja MarkkuLaukkaselle. Huomionosoitus myönnetään vuosittain suoma-laisen kuorma- ja pakettiautoliikenteen toimintaedellytystenkehittämiseen merkittävästi vaikuttaneelle henkilölle.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana Mark-ku Laukkanen on vahvasti tuonut esille kuljetusalan tärkey-den kansallisena voimavaranamme. Hän on osaltaan pyrkinytluomaan kuljetusalalle mahdollisimman hyvää toimintaympä-ristöä.Toimiva yhteistyö SKAL:n ja liikenne- ja viestintävalio-kunnan välillä mahdollistaa vaikeissakin asioissa parhaisiinmahdollisiin ratkaisuihin pääsemisen.

Kansanedustaja Laukkanen on kantanut huolta liikenne-väylien kunnosta ja koko alan kannattavuudesta. Hänen mu-kaansa valtiovallan tulisi huolehtia myös mahdollisimman ta-sapuolisista kilpailuoloista kansainvälisessä liikenteessä sekätoimivista ja luotettavista tulli- ja rajakäytännöistä.

Kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheen-johtaja Markku Laukkanen vastaanotti Vuoden 2006 Kulje-tuskuution maanantaina 15. tammikuuta Suomen Kuljetus jaLogistiikka SKAL ry:n toimitalon, Kuljetuskuution, vuosijuhlas-sa Helsingissä.

Nanson varastojensiirrosta yt-neuvottelut

Varastojen keskittäminen Hämeenlin-nan uuteen logistiikkakeskukseen onjohtanut yhteistoimintalain mukaisiinneuvotteluihin vaatteita valmistavassaNanso Groupissa. Neuvottelujenpiirissä on noin 200 henkilöä Nokialla,Tampereen Ruskossa ja HattulanParolassa.

Toimintojen järjestelyssä muunmuassa lopetetaan useita vanhojavarastoja. Kaikille nykyisille varastotyön-tekijöille on tarjottu työtä uudessalogistiikkakeskuksessa, mutta sinnesiirtyminen ei ole kaikille mahdollista.Tässä vaiheessa näyttää siltä, ettäirtisanominen uhkaa noin 30 henkeä.Heistä osa on lähellä eläkeikää.

Jos kaikki nykyiset työntekijät eiväthalua siirtyä Hämeenlinnaan, Nansopalkkaa sinne uusia työntekijöitä.Keväällä valmistuva logistiikkakeskustyöllistää alkuvaiheessa noin satahenkilöä. (STT)

YIT rakentaa AtrianPietarin-tehtaan

Rakennuskonserni YIT rakentaa elintar-vikeyhtiö Atrialle lihavalmistetehtaan jalogistiikkakeskuksen Pietariin. Sopimuk-sen kokonaisarvo on 53 miljoonaa eu-roa, yhtiö tiedotti perjantaina.

Sopimukseen sisältyvät myös tontit,joille Atrian tuotantolaitos rakennetaan.YIT:n omistukseen jää silti lähes sadanhehtaarin alue lähellä Pietarin kansain-välistä lentokenttää.

Tuotantolaitoksen on tarkoitus val-mistua vuoden 2008 lopulla. (STT)

HesburgerillelogistiikkakeskusKuwaitiin

Hampurilaisyhtiö Hesburger tähtääarabimaiden markkinoille.Yhtiö ontehnyt sopimuksen kahdeksaanmaahan, muun muassa Iraniin, Irakiin,Omaniin ja Saudi-Arabiaan. Sopimuk-seen voidaan lisätä myöhemmin viisimuuta Lähi-idän maata.

Hesburger solmi franchising-sopimuksen kuwaitilaisen pörssiyhtiönUFIG:n kanssa. Hesburger ja UFIGperustavat alueelle yhteisyrityksen, jokavalmistaa ainakin majoneesia ja toimiilogistiikkakeskuksena. (STT)

Raaka-aineet pysyvätkalliina, vaikka hinnatkääntymässä laskuun

Euroopan suhdannelaitosten liiton AIE-CE:n raaka-aineryhmä ennakoi raaka-aineiden olevan ensi vuonna tätä vuot-ta halvempia, mutta ne pysyvät silti kal-liina. Korkojen nousun odotetaan vä-hentävän raaka-aineiden spekulatiivistakysyntää, jolloin talouden perustekijätalkavat vaikuttaa aiempaa voimakkaam-min raaka-aineiden hintakehitykseenmyös lyhyellä aikavälillä. Maailmantalou-den kasvun odotettu hidastuminen jakasvun rakenteen ennakoitu muuttumi-nen alentavat raaka-aineiden tarvetta,joten niiden hintahuippu lienee tälläerää saavutettu kuluvan vuoden kol-mannella neljänneksellä.

Alihankkijat suomalaisen teknologiateollisuuden ongelmana

Kauppa- ja teollisuusministeriö yhteistyössä TE-keskusten kanssa julkaiseman valtakunnallisen teknolo-giateollisuuden toimialaraportin mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden ala kasvaa kaikkialla maail-massa, mutta Suomessa kasvu edellyttäisi tuotannon uudelleen suuntaamista, lisää t&k-toimintaa, ulkois-tamista ja osavalmistusta.

Metallin työstö ja metallinrakenteiden alan kasvu on hidastumassa ja kehityshalukkuus ja riittävät re-surssit ovat pienten alihankkijayritysten kasvun edellytyksiä.

Muovituoteteollisuuden alihankintayritysten kapasiteetti on käytössä. Alan vahvuutena on voimakasintegroituminen muihin aloihin – tulevaisuus riippuu päähankkijoista ja öljyn hinnasta.

Teknologiateollisuuden toimialaraportit löytyvät kokonaisuudessaan osoitteestahttp://www.toimialaraportit.fi/.

Seppo Sainiostaliikenneneuvos

Tasavallan on myöntänyt Suomen Kul-jetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitus-johtaja Seppo Sainiolle liikenneneuvok-sen arvonimen.

Rautateiden tavara-kuljetukset kilpailuun

Rautateiden kansallinen tavaralii-kenne on auennut kilpailulle vuo-den 2007 alussa. Henkilöliikennejää edelleen yksinomaan VR Osa-keyhtiön hoidettavaksi. Kilpailunavaaminen ei koske myöskäänSuomen ja Venäjän välistä rauta-tieliikennettä.

LVM:n selvityksen mukaanmarkkinoille arvioidaan jossainvaiheessa tulevan pienehköjä rau-tatieyrityksiä harjoittamaan syöt-töliikennettä (mm. runkoratojenvälivarastoista teollisuuslaitoksiinja satamiin). Myöhemmin uudetyhtiöt hoitavat mahdollisesti myösesimerkiksi kokojunakuljetuksiateollisuuslaitoksista satamiin.

Pitkien rekkojensisätila kavennettava

Ulkoleveydeltään 2,60-metristenmoduulirekkojen sisätila on ka-vennettava ennen vuodenvaih-detta. Kavennetun tilan on vastat-tava 2,55 metriä leveän kuormati-lan sisäleveyttä, joka on enintään2,51 metriä Sisältä kavennettukuormatila on merkittävä tunnuk-sella.Oikeus käyttää sisältä kavennettu-ja kuormatiloja on voimassa vuo-

den 2009 loppuun saakka. Siihenmennessä ajoneuvot on joko ka-vennettava ulkopuolelta, lyhen-nettävä enintään 22 metrin yhdis-telmiksi, myytävä EU:n ulkopuoli-seen maahan tai poistettava käy-töstä.

Leveyttä koskevia poikkeuslu-pia myönnetään yli 22 metriä pit-kille turpeen, hakkeen, eläinten tairaakapuun kuljetukseen käytettä-ville ajoneuvoille. Luvat ovat ajo-neuvokohtaisia ja voimassa enin-tään vuoden kerrallaan. Lisäksi nesidotaan maantieteelliseen toi-minta-alueeseen. Luvat myöntääliikenne- ja viestintäministeriö.

Matkustajalaivojentuki nousee

Valtion tukea matkustajalaivojenmiehistökustannuksiin lisätään.Muutoksella tuetaan suomalaisenkauppalaivaston kilpailukykyä jaturvataan merenkulun kotimaisiatyöpaikkoja.Miehistökustannusten tukea laa-jennetaan siten, että se kattaa ko-konaan työnantajan maksamatpalkan sivukulut.Tähän saakka tukion kattanut ennakonpidätyksetkokonaisuudessaan ja 70-80 %työvoiman sivukuluista.Tuki noste-

taan nyt samalle tasolle kuin lasti-alusten tuki.Tukea maksetaan noin16 alukselle.Tuen laajentamiseen on osoitettu3,8 miljoonaa euroa valtion vuo-den 2007 budjetissa.Laajennettua tukea sovelletaan1.1.2007 alkaen aiheutuviin mie-histökustannuksiin.

Lupiaradiotoimintaan jamobiilitelevisioon

Uudet kaupallisten ja paikallistenradioiden toimiluvat tulevat voi-maan.Vuoden alusta aloittaa kaksiuutta Swelcom Oy:n kanavaa.Toi-miluvat ovat voimassa vuoden2011 loppuun.

Viestintävirasto alkaa ensivuonna myöntää lupia uudessamobiilitelevisioverkossa lähettävil-le ohjelmistoille. Muita kuin televi-sio- tai radiopalveluita voi mobiili-televisioverkossa tarjota ilman oh-jelmistolupaa.

Tietoturvatoiminnanvoimavaroja lisätään

Teleyritysten Viestintävirastollemaksama tietoturvamaksu puolit-tuu ensi vuonna. Toimilupa- tai il-moitusvelvolliset teleyrityksetovat maksaneet Viestintävirastolle

tietoturvamaksua vuodesta 2004.Tietoturvatoiminnan kustannuksiahalutaan jakaa tasapuolisemmin,koska Viestintäviraston CERT-FI -yksikön (Computer EmergencyResponse Team) toiminnasta onhyötyä koko yhteiskunnalle.

Jatkossa osa CERT-FI-yksiköntoiminnasta rahoitetaan huolto-varmuusvaroilla. Huoltovarmuus-keskus ryhtyy ostamaan Viestintä-virastolta tietoturvapalveluita yh-teiskunnan kriittisen infrastruk-tuurin toimijoiden käyttöön. Kaik-kiaan järjestely lisää Viestintäviras-ton CERT-FI-yksikön resursseja.

Iniön lauttamaksutpoistuvat

Iniön yhteysalusreitin lauttamak-sut poistuvat vuoden alussa. Iniönyhteys siirtyy Merenkulkulaitok-selta Tiehallinnon maksuttomienlauttojen hoidettavaksi.

Vuosi sitten muiden kuin vaki-tuisten asukkaiden taksat Iniönyhteysalusreitin eräillä osilla kak-sinkertaistuivat. Näin kävi, koskareitillä otettiin käyttöön aluskoh-tainen hinnoittelu matkakohtaisenhinnoittelun sijasta. Muuttuneitamaksuja pidettiin kohtuuttomankorkeina.

Vuodenvaihteen muutoksia liikenteessä ja viestinnässä

9

uutiset

Logistiikka 1 | 2007

VTT Sertifiointi myönsi joulu-kuussa Delta Truscks Oy:lleISO9001-laatusertifikaatin jaISO14001-ympäristösertifikaatin.

Serifikaatteja vastaanottamas-sa olivat (kuvassa vasemmalta)Delta-konsernin toimitusjohtajaTimo Sirén, Delta Trucks Oy:n va-ratoimitusjohtaja Tom Niemistö,jälkimarkkinointipäällikkö MikaelAndersson, VTT:n pääarvioija Veik-ko Virtanen sekä Deltamotorinlaatupäällikkö Markku Salo.

VTT:n Virtanen kehui audi-tointitehtävää mielenkiintoiseksi.Hän korosti, että erityistä laatujär-jestelmää ei ole rakennettu, vaan

toimintaympäristön laatu on Del-taTrucks Oy:ssä koettu aivan oi-kein osaksi toimintajärjestelmää.

Timo Sirén kuvasi organisaa-tiota yhdeksi orkesteriksi, jokahoitaa työt tehdasneuvotteluistajälleenmyyntiin. Sirén aloitti Delta-konsernin toimitusjohtajana1.1.2007.

Tom Niemistö lupaili laaduntoiminnan laadun lisäksi myynninkasvua kaikissa kokoluokissa. –Menemme asiakkaiden luoksiomien seinien sisältä ja olemmenäkyvästi esillä kaikessa, mitä ta-pahtuu, totesi Niemistö.

Delta Trucksille laatu- ja ympäristösertifikaatit

10

uutiset

Logistiikka 1 | 2007

Aldatassa organisaatiomuutos

Älykorttehin ja kanta-asiakasohjelmistoihin erikoistuneen AldataSmart Cardin liiketoiminta yhdistetään osaksi Aldata Solution Finlandintoimintaa. Siirrolla vahvistetaan Aldatan Suomen,Venäjän ja Baltian vä-hittäis- ja tukkukaupan kokonaistarjontaa sekä selkeytetään asiakkaidenasiointia Aldatan kanssa. Molemmat yritykset ovat kuuluneet Aldata-konserniin.

Aldata Smart Cardin merkittävin tuote on CRM-järjestelmä.Viimevuonna liiketoiminta on lähtenyt merkittävään kasvuun.. Järjestelmätäydentää Aldatan tuotetarjontaa ja antaa sen asiakkaille erinomaisetvälineet kehittää omaa kanta-asiakasohjelmaansa.

– CRM on Aldatan uusimpia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Suo-messa tuotteen kysyntä on ollut merkittävässä kasvussa ja tavoitteenaon laajentaa asiakaskuntaa myäs Venäjän ja Baltian markkinoille, toteaaAldata Solution Finlandin toimitusjohtaja Jorma Tukia.

TNT Suomi Oy:lle tunnustusta eettisistä toimintatavoista

SAI International myöntää TNT Suomi Oy:lle tunnustuksen eettisestäjohtamisesta ja toimintaketjun hallinnasta. TNT on toinen yritys Suo-messa, jolle myönnetään SAI Internationalin valvoma SA 8000 serti-fiointi. Social Accountability International tunnetaan työstään ihmisoi-keuksien ja eettisten toimintatapojen sekä työolosuhteiden edistämi-sessä yritysten toimitusketjuissa.

– Lähdimme rakentamaan johtamisjärjestelmää, jolla takaammetyöntekijöillemme turvallisen työympäristön ja varmistamme kuljetus-ketjumme alihankkijoiden toimivan vastuullisesti, toteaa TNT SuomiOy:n toimitusjohtaja Kenneth Palmgren.

SA 8000 sertifiointi on jatkoa TNT Suomi Oy:n aiemmille saavu-tuksille. Yrityksellä on laatu-, ympäristö-, työturvallisuus-, turvatoimetsekä henkilöstön kehittämisen sertifioinnit. Lisäksi yritys on palkittualan parhaasta asiakaspalvelusta 2004 ja 2005 ja se on voittanut Suo-men laatupalkinnon vuonna 2005 sarjassa suuret yritykset ja liiketoi-mintayksiköt.

The Stevedores Federation of Finland aloittitoimintansa Keisarillisessa Suomessa maalis-kuun 19. päivänä 1906. Liitto ehti muuttaa ni-mensä ensimmäisen kerran 20-luvulla, jolloinFinlands Stuvareförbund – Suomen Lastautta-jain Liitto piti ensimmäisen kokouksensa 24.päivä tammikuuta 1925. Tällä perinteikkäällänimellä se toimi peräti vuoteen 2003 saakka,jolloin liitosta tuli Satamaoperaattorit ry, Ham-noperatörerna rf. Nykyisin yhdistyksellä on 37jäsenyritystä, jotka toimivat 25 satamassa.

Satamaoperaattorit juhlistivat satavuotistahistoriaansa hienolla seminaarilla viime vuo-den lopulla. Liiton hallituksen puheenjohtajaEsa Haavisto kuvaili puheessaan liiton vaiheitavälillä värikkäiksi ja välillä myrskyisiksi. Hän ko-rosti satamien olevan osa toimitusketjuja. Il-man rahdinantajia ja varustamoja ei olisi sata-miakaan. Tätä näkökulmaa tukee Satamaope-

raattoreiden toiminta-ajatus ”logistisen solmu-kohdan aktiivinen ja tunnustettu vaikuttaja”.

– Metsäteollisuuden rooli asiakkaana olitodella merkittävä 100 vuotta sitten ja sitä seon edelleen, totesi Haavisto.

Haavisto pohdiskeli myös varustamojen ul-komaalaisomistuksen lisääntymisen muistutta-van liiton alkuaikojen tilannetta.

– Toiminnan käynnistyessä yhdistys kävimonet katkerat riidat tanskalaisten, ruotsalais-ten ja hollantilaisten varustamojen hallitsemanlaivanvarustajain yhteenliittymän ”The Balticand White Sea Conference” kanssa. Olemme-ko palanneet 100 vuoden takaiseen vaihee-seen, Kysyi Haavisto.

Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtajaJouko Santala muistutti toimintaympäristönjatkuvista muutoksista.

– Pieni järjestö pystyy nopeasti reagoimaan

muutoksiin. Huolehdimme jäsenyritystemmeeduista todella muutosherkässä toimintaym-päristössä, kuvaili Santala.

Satamaoperaattorit ry 100-vuotta

Satamaoperaattorit ry:n hallituksenpuheenjohtaja Esa Haavisto.

Alkon keskusvarasto Postin tiloihin

Alkon keskusvarasto siirtyy kokonaisuudessaan Suomen Postin tiloihin,kun Postin Vantaalla sijaitsevan logistiikkakeskuksen laajennusosa val-mistuu alkuvuodesta 2008. (STT)

Idän kuljetuspartnerinneIdän kuljetuspartnerinneerikoisuutemme rautatiekuljetukseterikoisuutemme rautatiekuljetukset

www.alfatrans.fi

www.vr. f i

www.transpoint.fi

Logistiikka-lehden internet-osoitteisto, paikkavaraukset puh 09 6963 3751

matkahuolto.fi

Suomen Logistiikkayhdistys on julkaissut Asko Rädyn kirjoittaman teoksen

Incoterms, kauppatavat ja Incoterms, kauppatavat ja toimituslausekktoimituslausekkeeteetISBN 951-98050-7-9

Kirjassa selvitetään kuvitetuin käyttöesimerkein toimituslausekkeidenkäyttö sekä niihin liittyvät ehdot. Kirja sopii käsikirjaksi niinalalla toimivalle ammattilaiselle kuin alaan perehtyvälle opiskelijalleja työntekijälle.

Kirja sisällysluettelo www.logy.fi

Kirja on tilattavissa suoraan kustantajan www -sivulta

tai hyvinvarustetuista kirjakaupoista

Tuottava askel logistiikkaan

www.logistep.fi

www.jungheinrich.fi

Soita: 010 616 8585Soita: 010 616 8585

12Logistiikka 1 | 2007

MerjaHannikainen

Elektrobitin Pertti Korhonen:

KKaukaisuudenaukaisuudenhaitoista löytyyhaitoista löytyyvientituotevientituote

Logistiikan tavoite on paksu tietovirta ja ohut materiaalivirta.

Sen esitti Pertti Korhonen 90-luvun lopulla ja se pätee edelleenkin.

Logistiikkaa hän kertoo seuranneensa viime vuodet vain sivusta,

mutta työnantajan vaihdoksen myötä on palannut lähelle logistiik-

kaakin. Pertti Korhonen aloitti Elektrobit Group Oyj:n toimitusjoh-

tajana 1.6. 2006.

– Rfid on lupaava teknologia avata paksua tietovirtaa läpinäky-

väksi ja reaaliaikaiseksi, arvioi Korhonen.

Elektrobitin ydinliiketoiminta on lähellä toimitusketjun hallin-

taa. Se karsi viime vuoden aikana toimintojaan ja keskittyi langatto-

maan tiedonsiirtoon ja autojen ohjelmistoihin. Korhonen uskoo, et-

tä rfid on yksi niistä teknologioista, joissa Elektrobitillä on mahdol-

lista rakentaa menestyksekästä maailmanlaajuista liiketoimintaa:n

noste riittää maailmanvalloitukseen.

– Meillä on vahva teknologiaosaaminen langattomasta tietolii-

kenteestä, etälukemisesta sekä näiden edellyttämistä järjestelmistä.

Olemme tunniustaneet mahdollisuutemme tuottaa järjestelmiä rfid-

teknologian alueella globaaleille merkkinoille – olemme luoneet ja

hyödyntäneet näitä teknologioita ennen kuin kukaan edes puhui

rfid:stä.

Korhonen kaipaa Suomeen enemmän yrityksiä, jotka keskittyisi-

vät teknologian ja ratkaisujen toimittamiseen. Hän näkee, että siinä

on varteenotettava mahdollisuus suomalaisille yrityksille menestyä

maailmalla. Logistiikan alalta hän nostaa kiinnostaviksi vaihtoeh-

doiksi yritykset, jotka ”rasvaavat” logistiikan rattaita globaalisti.

– Tämä kiinnostaa Elektrobitiä, ja koska olemmekin viime juuri

syksynällä lanseeranneet rfid-teknologian lukijajärjestelmän tuottei-

ta.

Rfid vie globaaleille markkinoille

Korhonen ei välttämättä usko, että kehitys lähtisi liikkeelle kuluttaja-

tavaroista, vaan teollisuudesta. Esimerkkinä hän mainitsee autoteh-

taan sisäisen virran, komponenttivirran tai tietoliikenteen tietovir-

ran.

– Rfid lähtee liikkeelle valmistavan tuotannon sovelluksista. Se

voi lähteä niinkin pienestä asiasta kuin tehtaan logistiikan hallinnas-

ta ja laajentua uloslähtevän logistiikan ja koko toimitusketjun hallin-

taan. Näkisin, että valmistuksessa ja supply chain -alueella tiedon lä-

pinäkyvyyden ja reaaliaikaisuuden sovellukset ovat merkittävimmät.

Jos jokaisen kappaleen voi yksilöllisesti tunnistaa automaattisesti il-

man viivakoodin lukemista, niin tämä vähentää kustannuksia ja pa-

rantaa läpinäkyvyyttä. Tässä aiomme olla horisontaali toimija glo-

baaleilla markkinoilla.

Rfid-teknologian kypsyydestä ja käyttäjien valmiudesta ottaa se

käyttöön on vaihtelevia arvioita. Korhosella ei ole epäilyksiä sen suh-

teen. Hänen mukaansa palaset ovat asettumassa paikalleen.

– ERP-järjestelmät (Enterprise Resource Planning) ovat jo varsin

yleisiä. Yritykset ovat saaneet perusselkärankansa ja prosessinsa pai-

kalleen. Jos päästään kappaletavaran tietoon käsiksi, niin perusongel-

mat on ratkaistu.

Internetin merkitys tässä suhteessa on aivan ratkaiseva.

– Jos internetin kautta tieto saadaan läpinäkyväksi, niin ei ole

enää mikään ongelma vetää sitä sisälle ohjausjärjestelmään. Internet

ja rfid yhdistettynä yrityksen läpinäkyvyyteen tuottavat paksua reaa-

liaikaista tietovirtaa.

Rasvattavaa löytyy toimitusketjusta

Korhonen perustelee Elektrobitin kasvunäkymiä maailmanmarkki-

noiden trendeillä. Kiinasta on tullut maailmanmarkkinoiden tuotan-

13Logistiikka 1 | 2007

Vuoden 2001 Logistikko, Pertti Korhonen, tuli 90-luvunlopulla tunnetuksi Nokian ylivoimaisen logistisen jatuotannon tehokkuuden rakentajana. Nykyään hän onElektrobit Group Oyj:n toimitusjohtaja. Hän uskoosuomalaisilla yrityksillä olevan hyvät mahdollisuudetmenestyä globaaleilla markkinoilla. Se tosin edellyttääuusien innovaatioiden yrittäjiä ja yritysten synnyttämistäja vahvaa markkinoinnin ja teknologian hallintaajajärjestelmäratkaisuja. Korhonenkaan ei voi maantieteel-lemme mitään.Ainoa maantieteellinen etumme onläheisyys Pietarin talousalueeseen. Rfid sopii Korhosenmielestä hyvin maailmantalouden kasvaviin tarpeisiin. Seon kuin rasvaa logistiikan rattaisiin.

Mer

ja H

anni

kain

en Pertti Korhosen mielestä Suomi on syrjässä ja kaukana. Fyysisen tavaravirran näkökulmastatuotantotoiminnan ainoa globaali mahdollisuus on Venäjä ja Pietarin alue. Hän näkeekuitenkin asian toisenkin puolen. – Jos löytäisimme kotimarkkinoillamme kaukaisuudenhaitoille ratkaisun, niin se voisi olla vientikelpoinen tuote, uskoo Korhonen.

��

tokeskus. Logistiikka toimialana kasvaa nopeammin kuin talous kes-

kimäärin. Näistä johtuen toimitusketjujen tehokkuutta ja virtaa-

vuutta on parannettava. Maantieteellistä etäisyyttä markkinoista on

kompensoitava optimoimalla logistinen ketju mahdollisimman hy-

vin toimivaksi. Kustannusten nousu, toimitusketjujen reagointitarve

sekä energia- ja ympäristönäkökulmat perustelevat tarvetta rasvauk-

selle.

– Perusoletukseni on, että tehokkuudelle ja virtaavuudelle on pe-

rusteita. Ketjua voidaan ohjata tehokkaasti, jos käytettävissä oleva

tieto on reaaliaikaista., jos tietoa ei joudu odottamaan. Tällöin kaik-

ki, mikä vie paksun ja reaaliaikaisen tietovirran läpinäkyvyyttä eteen-

päin, luo edellytykset parantaa ketjun reagointinopeutta ja tehok-

kuuttaauttaa asiaa, toteaa Korhonen.

Hän myöntää, että evoluutio vie aikaa. Tarvitaan tägejä, lukija- ja

muita laitteita. Rfid ei ehkä leviä yhtä nopeasti kuin internet, mutta

kyse on kuitenkin megatrendeistä.

– Internetin avulla maapallo on saatu läpinäkyväksi. IP-osoitteen

avulla tieto saadaan toiselle puolelle maapalloa halvalla ja nopeasti.

Rfid on tosi paljon fiksumpi kuin viivakoodi.

Suomessa on osaamista

Korhonen arvioi rfid-osaamisen olevan kohtuullisella tasolla Suo-

messa. Tietotekniikan ja logistiikan koulutus on vahvaa ja peruskou-

lutuksen taso on hyvä ja riittävä. Teknologista ydin-

osaamista löytyy muun muassa rfid-tunniste-, radio-

taajuus- ja tietojärjestelmäaloilta. Pelkkä osaaminen ei

kuitenkaan riitä, vaan menestykseen tarvitaan valmis-

tavien yritysten lisäksi tietojärjestelmä- ja teknologia-

toimittajien yhteistyötä.

– Kyse on siitä, mitkä yritykset lähtevät yhdistele-

mään teknologiapalasia ja tekemään niistä ratkaisuja.

Suomesta löytyy kysyntää tämän kaltaisille ratkaisuille

muun muassa paperikoneiden, paperin, hissien, mat-

kapuhelimien ja diesel-generaattoreiden valmistajista,

luettelee Korhonen. – Elektrobit aikoo olla mukana

teknologiatoimittajana lukijalaitteiden liiketoimin-

nassa.

Lisää yrittäjiä kuitenkin tarvitaan rakentamaan

globaalia liiketoimintaa. Korhonen on huolissaan sii-

tä, miten Suomessa saataisiin syntymään yrityksiä alal-

le.

Savut vähenevät Suomessa

Korhonen ennustaa tuotantotoiminnan siirtymisen

jatkuvan Suomesta muihin maihin. Jotain kuitenkin

jää, mutta sekin haastavaan toimintaympäristöön.

– Suomi ei tule olemaan mikään valmistavan teol-

lisuuden kehto uudessa maailmanjärjestyksessä. Val-

mistustoiminta tulee olemaan Suomessa yhä tiukem-

malla ja tiukemmalla. Vähäisenkin tuotantotoimin-

nan logistiikka tulisi olla mahdollisimman tehokasta,

jotta syrjässä toimimisen haitta minimoitaisiin ja lo-

gistiikan kokonaiskustannukset minimoitaisiin, arvioi

Korhonen. – Ulos suuntautuvan logistiikan on oltava

sujuvaa ja sukkelaa, jotta tavarat hoituisivat maail-

manmarkkinoille kaukaisesta Suomesta.

Hänen mukaansa Suomen mahdollisuudet liitty-

vät lähellä oleviin markkinoihin, kuten Venäjä, ja mi-

ten sinne menevät tavaravirrat saadaan sujumaan. Toisaalta myös Ve-

näjän markkinoiden mahdollisuudet ovat valtavat.

– Fyysisen tavaravirran näkökulmasta valmistavalla liiketoimin-

nalla ei ole Suomessa muuta globaalia mahdollisuutta kuin Venäjä.

Meillä on hyvä sillanpääasema Venäjän suuntaan, jonka hyödyntä-

minen edellyttäisi suoraa ja sileää logistiikkaputkea. Ainoa maantie-

teellinen etumme on läheisyys Pietarin talousalueeseen, enkä haluai-

si ylenkatsoa sitä aluetta. – Se mahdollisuus on hyödynnettävä mak-

simaalisesti.

Tiedon hallitseminen keskeistä

Korhonen korostaa useasti tietovirtojen läpinäkyvyyttä ja reaaliaikai-

suutta kasvavana tulevaisuuden liiketoiminta-alueena. Hänen mu-

kaansa toimitusketjut ovat pitkiä ja ylittävät rajoja, minkä vuoksi tie-

don kulku pitäisi olla sähköistä ja palvelu pitää saada yhdestä luukus-

ta.

– Fyysisenkin ketjun osalta tiedon hallitseminen on keskeistä.

Tästä nousee vertikaaliratkaisuja ja teknologioita, jotka kiinnostavat

myös globaaleja markkinoita. Jos löytäisimme kotimarkkinoillamme

kaukaisuuden haitoille ratkaisun, niin se voisi olla vientikelpoinen

tuote, vakuuttaa Korhonen.

* Kari Litja, Mikko Melasniemi

14Logistiikka 1 | 2007

– Vähäisenkin tuotantotoiminnan logistiikan tulisi olla mahdollisimmantehokasta, jotta syrjässä toimimisen haitta minimoitaisiin, muistuttaaPertti Korhonen.

MerjaHannikainen

Vuonna 2005 perustettu Intune Circuits on varsin lyhyessä

ajassa onnistunut levittäytymään RFID-antennivalmistuksen kan-

sainväliseksi toimijaksi. Valitsemiensa tuotteiden kustannustehok-

kaalla massatuotannolla sekä aktiivisella tuotekehityksellä markkina-

johtajaksi tähtäävä yritys on keskittänyt hallinnon, kehitystoiminnot

ja 2000 neliön tuotantotilat Vantaan Kaivokselaan. Sieltä käsin tuot-

teita toimitetaan EU:n, Aasian ja Yhdysvaltojen markkinoille.

– Koska kyseessä on globaali standardi, on RFID-antenneja help-

po tehdä eri maissa toimivien asiakkaiden tarpeisiin. Se on vakioitu

tuote, jonka valmistuksessa tarvittavan teknologian olemme tuotta-

neet osittain itse ja osittain yh-

teistyössä sopivien partnereiden

kanssa, kertoo Intune Circuitsin

toimitusjohtaja Olli-Pekka Lin-tula.

Tagiantenneihin erikoistu-

neen Intunen päätuotteita ovat

alumiini-UHF- ja kupari-HF-an-

tennit, joista molemmilla on

omat käyttökohteensa. Sähkö-

magneettiseen induktioon perus-

tuva HF-antenni on tunnotto-

mampi nesteille ja metalleille, jo-

ten se soveltuu käytettäväksi esi-

merkiksi lääkepulloissa. UHF

toimii heikommin edellä mainit-

tujen aineiden välittömässä lähei-

syydessä, mutta on pidemmän

toimintasäteensä ansiosta usein

parempi vaihtoehto esimerkiksi

kuormalavoihin ja paketteihin.

– Valmistamme toki muitakin

tuotteita, muun muassa kupari-

UHF:ää ja alumiini-HF:ää, sa-

noo Intune Circuitsin kehitys-

johtaja Lauri Huhtasalo.

Perinteinen tapa tehdä RFID-

antenneja on kuparietsaus, mutta

sen korkeat kustannukset ovat

16Logistiikka 1 | 2007

RFID:n globaali asema vakiintumassa

Suomen ainoa RFID-antennivalmistaja Intune Circuits on tyytyväinen asteittainhiipuvaan RFID-hypeen. Epärealististen odotusten jälkeen aika on kypsä teknolo-gian todelliselle tulemiselle.

Intune Circuitsin kehitysjohtaja LauriHuhtasalo (vas.) ja toimitusjohtaja Olli-Pekka Lintula uskovat hiipuvan RFID-hypenpoikivan lisää realistisia pilottihankkeita.A

ri Ry

tsy

ajaneet valmistajat kartoitta-

maan muita vaihtoehtoja.

– Tällä hetkellä yhä kasvava

osuus tagiantenneista tehdään

alumiinietsauksella, joka takaa

niin laadun ja suorituskyvyn

kuin myös kuparia kohtuulli-

semman kustannusrakenteen.

Emme kuitenkaan istu yhden

teknologian varassa, vaan kehi-

tämme uusia tekniikoita koko

ajan, Huhtasalo muistuttaa.

Lääketeollisuustärkeässäpilottivaiheessa

Julkisuudessa RFID-teknologiaon jo useamman vuoden ajannauttinut melkoisesta hehku-tuksesta. Mittausten mukaankäyrä on kuitenkin kääntynytlaskuun, minkä Lintula tulkit-see lupaavana merkkinä.

– Asiakkaidemme asiakkailta

tulleet signaalit osoittavat

RFID:n olevan hyvällä kasvu-

uralla. Uskon siihen, että monet

isot pilotit muuttuvat ajan myö-

tä vielä isommiksi, tuotantokäy-

tössä oleviksi järjestelmiksi. Nyt

jo esimerkiksi muutamissa me-

dia managementin retail-ket-

juissa tuotteet ovat 100-prosent-

tisesti tagattuja.

Vaikka RFID-teknologiasta

saatava hyöty perustuu usein

toimitusketjun hallintaan, ker-

too Huhtasalo sen soveltuvan

myös muihin käyttötarkoituk-

siin.

– Esimerkiksi lääketeollisuu-

den parissa tuotteiden yksilöin-

nillä on turvallisuuteen liittyvä

merkitys. Viivakoodi yksilöi

vain tuotelajin, RFID puoles-

taan jokaisen tuotteen. Jos lää-

kevalmistuksessa havaitaan vir-

he, voidaan tageilla merkittyjä

tuotteita vetää pois huomatta-

vasti rajoitetummin kuin viiva-

koodilla varustettuja. RFID:stä

on myös apua yleistyneiden lää-

keväärennösten torjunnassa.

Yksi lääketeollisuuden mer-

kittävimmistä RFID-hankkeista

on jo käynnistynyt suuryritys

Pfizerissa. Muillakin aloilla

RFID on saavuttanut jalansijaa.

– Saksassa Toshiba on ryhty-

nyt merkitsemään sillä kannet-

tavia tietokoneita. Retail-puolel-

la toimiva Marks & Spencer on

puolestaan varustanut miesten

pukuja RFID-tagein. Liikutelta-

vien lukijoiden avulla he ovat

pystyneet vähentämään tuottei-

den out-of-stock tilanteita, joka

on puolestaan näkynyt kassavir-

rassa myynnin kasvuna, Huhta-

salo valottaa.

RFID:n palvellessa traditio-

naalisten SCM-tavoitteiden

ohella muita liiketoiminnallises-

ti tärkeitä päämääriä, uskoo Lin-

tula suuryritysten olevan etune-

nässä teknologian lopullista lä-

pimurtoa ajatellen.

– Vaikka teknologian veri-

fiointi tapahtuisikin isossa yri-

tyksessä pidemmän kaavan mu-

kaan, on kombinaatio silti hyvä.

Pitkässä juoksussa suurien yksi-

köiden RFID:n implementointi

on huomattavasti helpompaa.

Omassa toiminnassaan Intu-

ne luottaa sisäsyntyiseen innos-

tukseen sekä yrityksen osak-

keenomistajina toimivien Suo-

men Teollisuussijoitus Oy:n,

UPM:n ja Outokumpu Techno-

logyn mukanaan tuomiin talou-

dellisiin resursseihin ja erikois-

osaamiseen.

– Voisi sanoa, että istutam-

me tässä kahta siementä. Ne

ovat Outokummun metallur-

gian tuntemus ja UPM:n hallit-

sema painotekniikka, summaa

Lintula.

* Ari Rytsy

SUPPLY CHAIN

MEM

O

Raili Hilakari, Espoon kaupunki ”Pääkaupunkiseudun hankintayhteistyö

tarvitsee muutakin kuin sähköpostia”.

Tapani Turunen, TietoEnator ”eHotellissa verkkolaskun voi maksaa

yhdellä klikkauksella.”

Logistiikka-lehden erikoisliite N:o 1 | 2007

Näin kuulee yrityksissä luonnehdittavan kaiken kattavaa tietojärjestelmähanketta. Toiminnanohjauksen tietojärjes-telmähankkeiden hyvä puoli on niiden perusteellisuus. Jopa niin, että projektin aikana paljastuu retuperällä olevia kantatietoja, vaikka niiden, jos minkä pitäisi muutenkin olla kunnossa.

Pitkät ja leveät projektit vaativat kuitenkin paljon henkilös-töltä. Henkilöresurssit ovat kovilla ja poisoppiminen van-hasta on vaikeata. Onnistumisen kannalta avainhenkilöt on resurssipulasta huolimatta löydyttävä omasta yrityk-sestä ja hankkeiden on mentävä sisään ylimmän johdon kautta. Lisäksi pitää vielä kuunnella asiakkaita ja toimitta-jia. Lopputuloksena on parhaimmillaan prosessiohjauksen tarkka työkalu, joka kertoo käyttäjilleen täsmällisesti kaiken tarpeellisen – ja parantaa tulosta.

Logistiikka-lehden erikoisliitteenä julkaistava uusi Memo on kuin muistio. Memon tarkoituksena on kertoa lukijal-leen jotain uutta ja kannustaa lukijaa ryhtymään toimeen. Yksinkertaisimmillaan Memo muistuttaa tekemään asioi-ta ajallaan kuten jääkaapin oveen kiinnitetyt tarrat. Viestin perillemeno on tärkeätä Memolle.

Supply Chain Memo on Logistiikka-lehden ensimmäinen erikoisliite. Sen sisältö kohdentuu toimitusketjun hallinnan ja toiminnanohjauksen tietojärjestelmiin. Memo on kirjoitettu ratkaisemaan ongelmia. Menestystä Memon myötä!

SUPPLY CHAIN MEMO |

”Historian suurin aikuiskoulutusprojekti”

SUPPLY CHAIN MEMO |

4

14

Supply Chain MemoLogistiikka-lehden erikoisliite

Julkaisija Suomen Logistiikkayhdistys ryLOGY for Competence

Lehden ja toimituksen osoiteSärkiniementie 3; 00210 HELSINKITelefax 09-631 672email: logistiikka@logy.fi

Vastaava päätoimittajaKari LitjaPuh. (09)6963 755kari.litja@logy.fi

PäätoimittajaMikko MelasniemiPuh. (09)6963 748mikko.melasniemi@logy.fi

ToimitusToimituspäällikkö Hannu HilloPuh. (09)6963 752hannu.hillo@logy.fiMyyntipäällikkö Juhani PiipponenPuhelin (09)6963 751Telefax (09)631 672logistiikka@logy.fi

AvustajatMerja HannikainenPäivi IskaniusJouni KauremaaHeikki KekäläinenTimo Virojärvi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetMarja VuoriPuhelin (09)6963 744e-mail: koulutus@logy.fiwww.logy.fi(Materiaalintoimitusohjeet löytyvät myös mainitulta kotisivulta)

TaittoMonentekijät Oy

Painopaikka Forssan Kirjapaino, Forssa 2007fkp@forssankp.fi

Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättä edusta Supply Chain Memon, Logistiikka-lehden tai Suomen Logistiikkayhdistyksen kantaa.

MediatiedotIlmoitusmääräykset ja tiedustelut:Myyntipäällikkö Juhani PiipponenPuhelin (09) 6963 751Telefax (09) 631 672logistiikka@logy.fi

4 Pääkaupunkiseudun hankintayhteistyö tiivistyy Yhteishankintayksikön kohtaloa odotellessa Espoo ja Helsinki ovat ostaneet tietojärjestelmiä hankintatoimeensa. Vantaa vielä harkitsee hankintoja.

6 Japanilaisille suomalaisia korkeammat SCM-pisteet SCM-Tuloskortilla yritykset voivat vertailla, miten pärjäävät muihin suomalaisiin ja japanilaisiin yrityksiin nähden.

9 Ketteryyttä toimitusketjun hallintaan Raahen alueen terästeollisuuden konepajaverkostoa tutkittiin ja kehitettiin. Tuloksena oli internet- ja agenttiteknologiaan perustuva SteelNet-järjestelmä.

11 Verkkolasku kuluttajille tuo runsaasti säästöjä TietoEnator tekee töitä pankkien kanssa verkkolaskutuksen käytön laajentamiseksi.

13 Markkinoilla Airbus luottaa RFID:hen Pepsiltä lisää aikaa asiakaspalveluun

9

4 SUPPLY CHAIN MEMO

Jo 2005 Toimenpideohjelmassa kaivataan

yhteisiä pelisääntöjä pääkaupunkiseudun

hankintatoimiin. Hankintojen käytännöt

ovat kirjavia ja organisoitu eri lähtökohdista.

Espoossa hankinnat on keskitetty rakennus-

urakoita lukuun ottamatta hankintakeskuk-

seen. Helsingissä ja Vantaalla hankinnat ovat

enemmän hajakeskitettyjä ja Kauniaisissa

kilpailutus on täysin hajautettua. Helsingissä

ja Vantaalla virastot vastaavat omista han-

kinnoistaan varsinkin palveluiden osalta.

Ostovoimaa löytyy pääkaupunkiseu-

dulta melkoisesti. Espoo, Helsinki, Vantaa

ja Kauniainen vastaavat yhdessä 25 prosent-

tia kuntasektorin hankinnoista Suomessa.

Tavara- ja palveluhankintojen kokonaisarvo

on noin 2,5 miljardia euroa.

Espoon kaupungin strategisen hankinta-

toimen johtaja Raili Hilakari muun hankin-

tajohdon tapaan kokee sähköisen hankinnan

mahdollisuudet yhdeksi kriittiseksi menes-

tystekijäksi yhteishankinnoissa. Tarvittaisiin

yhteisiä sovelluksia tai systematiikka toimit-

taja- ja tuotehallintaan – PKS-ulottuvuus

tarvitsee muutakin kuin sähköpostia – esim.

yhteisen PKS-hankintaportaalin, toteaa

Hilakari.

ERP sähköistää hankintaketjuja

Valtioneuvoston kanslian KuntaTime -jul-

kaisussa elokuulta 2005 määriteltiin kuntien

hankintatoimen tavoitteiksi ostovoiman kes-

kittämisen ja tehostamisen yli kuntarajo-

jen. Tavoitetila on kunnianhimoinen, mutta

perusteltu. Tavoitetilassa julkishallinnossa

olisi vain yksi täydellisesti sähköistetty han-

kintaprosessi kuntien, valtion hallinnon ja

yksityisen sektorin kesken. KuntaTime-jul-

kaisun tavoitetila saattaa tuntua kaukaiselta,

mutta itse asiassa sen suuntaisia toimenpitei-

tä on jo tehty pääkaupunkiseudulla, Turussa

ja Kuopiossa.

Espoossa on otettu vaiheittain käyttöön

hankinnassa ja taloushallinnossa ERP-toi-

minnanohjausjärjestelmä, Oracle eBusiness

Suite.

Helsinki on hankkinut hankintakes-

kukseensa BasWaren hankintajärjestelmän.

Vantaalla on taloushallinnon järjestelmien

tarjouskilpailu menossa valmisteluun. Tar-

jouspyyntö lähtenee vuoden 2007 lopulla.

Vantaalla mietitään yhä, kannattaako yli-

päätään hankkia ERP-järjestelmää. Tieto-

järjestelmäratkaisujen yhteensopivuus mie-

tityttää Vantaan kaupungin hankintajohtaja

Hanna Ormiota.

– Järjestelmien kataloogitoimittaja pi-

täisi ainakin olla yhteinen. Samoja tietoja ei

voi ajatella naputettavan neljään eri järjes-

telmään. Suurimmat kustannukset syntyvät

tilauspuolella, joten siksi kaloogiyhteensopi-

vuus on ehdoton edellytys yhteistyölle, arvioi

Ormio.

Puutteet sopivien ratkaisujen tarjonnas-

sa vaikeuttaa kehitystyötä. Uusi laki julki-

sista hankinnoista muuttaa muun muassa

Pääkaupunkiseudun hankintayhteistyö tiivistyyEspoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen tavoittelevat kustannussäästöjä

lisäämällä hankintayhteistyötä. Vuonna 2005 valmistuneen PKS-yhteis-

työn toimenpideohjelman tavoitteena oli muun muassa yhteistoiminnan

lisääminen kilpailuttamisessa ja hankintatoimessa. Jatkoraportti tiiviim-

mästä yhteistyöstä odottaa tällä hetkellä vielä PKS- kaupunkien johdon

päätöstä ennen sen julkistamista. Alkuvuodesta selviää perustetaanko

pääkaupunkiseudulle yhteishankintayksikkö ja millaisin reunaehdoin.

kilpailuttamisen käytäntöjä. Tällä hetkellä

kuitenkin kilpailuttamiseen tarkoitettujen

standardoitujen tietojärjestelmien tarjonta

on käytännössä olematonta.

Tavoitteena kustannussäästöt

Yhteishankintaa perustellaan kasvavilla sääs-

töillä, joita saadaan suuremman volyymin,

hyvän hinta- ja laatusuhteen sekä prosessi-

en tehostamisen myötä. Hankintaprosessien

kustannukset pienenisivät keskittämisen,

työnjaon säätelyn ja yhtenäisten menettely-

tapojen avulla. Säästöpotentiaalia arvioidaan

pääkaupunkiseudulla olevan parista prosen-

tista jopa kymmeniin prosentteihin nykyisiin

hankintakuluihin verrattuna. Parhaimmat

prosentit saavutetaan kuitenkin koko tilaus-

toimitusketjun tehokkuutta tarkastelemalla.

Ei osaoptimoinnilla. Logististen kysymysten

osaamisella tulee olemaan merkittävä osuus

ja haaste näissäkin talkoissa.

Teksti Mikko MelasniemiKuva Merja Hannikainen

SUPPLY CHAIN MEMO 5

Raili Hilakari

6 SUPPLY CHAIN MEMO

Toimitusketjun hallinta (SCM, Supply Chain

Management) on noussut tärkeäksi kilpailu-

keinoksi verkostoituneessa yritystaloudessa.

SCM:ssä tavoitteena on hallita toimitusver-

kostojen materiaali-, raha- ja tietovirtoja ko-

ko järjestelmän ja sen loppuasiakkaan kan-

nalta. Mutta miten arvioida SCM:n käytön

tasoa yksittäisessä yrityksessä?

Tokyo Institute of Technology on kehit-

tänyt SCM-käytäntöjen arviointiin mitta-

riston, SCM-tuloskortin. Tuloskortin avulla

arvioidaan yrityksen työskentelytapoja, te-

hokkuutta ja tuloksia. Arvion perustana on

22-kohtainen toimitusketjun hallintaa kar-

toittava kysymyssarja. Japanissa aineistoja

on kerätty jo vuodesta 2001 lähtien.

SCM-tuloskortin suomalainen versio

Logistra Consulting Oy toi SCM-tuloskortin

Suomeen vuonna 2004. Tuloskortti suomen-

nettiin ja sen käyttöä pilotoitiin keräämällä

sähköpostitse aineistoja 21 suomalaisesta yri-

tyksestä. Vuonna 2005 tuloskortista raken-

nettiin LOGY:lle internet-versio Liikenne- ja

viestintäministeriön EGLO-kehitysohjel-

massa. Tuloskortin itse täytettävä internet-

versio on ollut kaikkien LOGY:n ja STO:n

jäsenten käytettävissä vuoden 2006 alusta.

Kysymyssarjan täyttämällä yritys saa arvion

omasta SCM-tasostaan sekä vertailun tieto-

kannan muihin suomalaisiin ja japanilaisiin

yrityksiin.

Vertailuanalyysi

TKK:n BIT Tutkimuskeskuksen logistiikan

tutkimusryhmä suoritti syksyllä 2006 ver-

SCM-tuloskorttien vertailua

Japanilaisille suomalaisia korkeammat SCM-pisteet

tailuanalyysin käsillä olleista japanilaisten ja

suomalaisten yritysten vastauksista.

Yleisen tason vertailun tulokset on esi-

tetty oheisessa kuvassa. Vertailuissa havait-

tiin, että japanilaisten yritysten keskimää-

räinen SCM-tuloskortin yhteispistemäärä

oli hieman suomalaisia yrityksiä korkeampi.

Ero japanilaisten hyväksi oli erityisen selvä

kun vertailtiin ainoastaan valmistusyrityk-

siä. Toisaalta suomalaisten yritysten keski-

määräiset pisteet olivat korkeammat, kun

vertailu tehtiin ei-valmistusyritysten välillä

(kaupan ja logistiikan yritykset).

Tarkemman tason arvioinnissa havait-

tiin, että japanilaiset yritykset saivat suoma-

laisia korkeampia pisteitä erityisesti varasto-

jen seuraamisessa, toimitusten laadussa sekä

EDI:n ja viivakoodin käytössä. Suomalaiset

olivat puolestaan vahvemmilla asiakastyy-

tyväisyyden mittaamisessa sekä päätöksen-

teon tukijärjestelmien käytössä. Tuloksissa

näyttäisi näkyvän japanilaisten vahva pe-

rinne verkottuneen valmistustoiminnan

hallinnassa. Toisaalta on merkillepantavaa,

että erot eivät ole kovin suuria ja että suo-

malaiset kaupan ja logistiikan yritykset ovat

paikoin edellä japanilaisia. Suomessakin

osataan!

Vertailun tuloksia tulkittaessa on huo-

mioitava, että japanilaisessa aineistossa on

suhteellisesti suurempi osa isoja, yli 500

miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä.

Tutkimuksen aineistoja ei voida myöskään

tulkita edustaviksi otoksiksi maiden yritys-

kannoista. Tämän vuoksi tehdyt analyysit

ovat ainoastaan suuntaa-antavia. SCM-

tuloskortti on mielenkiintoinen työkalu

SCM-käytäntöjen arviointiin. Se tarjoaa

mahdollisuuksia erilaisiin vertailuihin niin

yksittäiselle yritykselle, joka pohtii SCM:n

hyödyntämistä, kuin yleisemmän tason ana-

lyyseihin yritysjoukkojen tasolla.

SCM-tuloskortinweb-versioonavoinkai-

kille LOGY:n ja STO:n jäsenille. Tuloskortti

löytyy osoitteesta http://logistiikka.planeet-

ta.com/lsc/. Järjestelmään tiedot syöttäneillä

yrityksillä on mahdollisuus saada itselleen

tarkempi raportti tässä artikkelissa kuvatus-

ta vertailuanalyysistä ja marraskuussa 2006

Tokiossa aiheesta pidetyn kansainvälisen se-

minaarin tuloksista. Tammikuussa 2007 jär-

jestelmään oli rekisteröitynyt 120 käyttäjää ja

tiedot oli syöttänyt 70 yritystä.

Jouni KauremaaHeikki Kekäläinen

FIN JAP

Kaikki yritykset 56,6 58,4

Valmistusyritykset 53,3 58,6

Ei-valmistusyritykset 60,2 58,0 SCM-tuloskortin pisteiden vertailu japanilaisten (n=290) ja suomalaisten yritysten (n=53) välillä

Luo helposti ja nopeasti standardin mukaiset lava- ja kolliosoitelaput

Meckelborg Oy:n tuote-, kolliosoite- ja lavalap-pujen tulostussovellus sisältää käyttöliittymän, josta käyttäjä valitsee tu-lostettavaksi haluaman-sa valmiin etikettipohjan. Etiketille tulevat tiedot haetaan sovelluksen tie-tokannoista, joiden yllä-pitoon ohjelmasta löyty-vät omat käyttöliittymät.

Tietokannat ovat Micro-soft Access muodossa, joten niihin voidaan hel-posti tuoda tietoa myös ulkopuolelta. Sovellus on rakennettu Windows -pohjaisella NiceLabel -etikettien suunnittelu- ja tulos-tusohjelmiston työkaluilla. Etikettipohjien muokkaus ja tarvittaessa myös uusien

Mistä - Från - From

Meckelborg Oy

Tinankuja 3, 02430 Masala

Puh. 010 400 1383 Fax 010 400 1350

info@meckelborg.fi www.meckelborg.fi

Tuotteesi merkitsevä asiantuntija

-la käyttöliittymällä varustetun sovelluksen, jolla saadaan helposti tuotet-tua selkeitä standardin mukaisia lappuja.

Käytettävissä ovat tehokkaat työkalut, joilla uusille etiketeille voidaan luoda muuttujia ja funktioita, käsitellä tietokantoja jne. Funkti-oilla on helppo tuottaa esim. EAN128 -viiva-

Ohjelma tukee myös kaikkia tunnettuja -

Osana NiceLabel -ohjelmistoa toimitetaan

lähes kaikille tunnetuille etikettikirjoittimille. NiceLabel -ohjelmalla on myös mahdollista automatisoida tulostus suoraan operatiivi-sesta ohjelmasta mm. välitystiedostojen tai

SUPPLY CHAIN MEMO 9

Agility eli ketteryys on tuttu termi koiran-

omistajille, mutta logististen verkostojen

kehittämisessä se tarkoittaa kaikkea muuta

kuin nelijalkaisten ystäviemme pujottelua,

kiipeämistä ja ryömimistä esteiden yli tai ali.

Kilpailusta – tai kilpailukyvystä – on kuiten-

kin kyse, kun yritykset pyrkivät kehittämään

kykyään reagoida nopeasti liiketoimintaym-

päristössään tapahtuviin muutoksiin ja sa-

malla toimittaa räätälöityjä tuotteita ja pal-

veluita yksittäisten asiakkaiden tarpeisiin.

Liiketoiminnan globaalin kilpailun ki-

ristyminen, verkostoituneet toimintatavat ja

uuden tietotekniikan kehittyminen edellyt-

Raahen alueen terästeollisuuden konepajaverkosto osallistui tutkimukseen, jossa kehitettiin

toimitusketjun ketteryyttä rakentamalla Internet- ja agenttiteknologiaan perustuva

logistinen infomaatiojärjestelmä, SteelNet-järjestelmä. Järjestelmän avulla testattiin uuden

teknologian soveltamista ja sitä kautta sähköisen liiketoiminnan tuomista käytäntöön

verkostomaisessa toimintaympäristössä. Tutkimuksen tuloksia esitellään Oulun yliopistossa

juuri valmistuneessa TkT Päivi Iskaniuksen väitöskirjassa, jotka on Suomen ensimmäisiä

digitaalisen verkottumisen alueella. Tutkimus on yksi Tekesin ELO – Elektronisen

liiketoiminnan logistiikka – teknologiaohjelman päähankkeista Pohjois-Suomessa.

tävät kuitenkin uudentyyppisiä toimenpitei-

tä kilpailutilanteen parantamiseksi.

Ketterä toiminta terästeollisuudessa

Ketterä toiminta, joka korostaa asiakaskes-

keisyyttä, verkostoyhteisyötä, liiketoiminta-

prosessien integraatiokehitystä ja sähköisen

liiketoiminnan etuja, on yksi tämän päivän

kiinnostavimmista toimitusketjun kehittä-

misen tutkimus- ja sovellusalueista.

Ketterän toimitusketjun tärkein element-

ti on virtuaalisuus, sillä ketteryys edellyttää

läpinäkyvää, reaaliaikaisen tiedon jakamista

kaikille toimitusketjun yrityksille samanai-

kaisesti. Kaikki toimitusketjun toimijat– asi-

akkaat mukaan lukien – on liitettävä toisiin-

sa sähköisesti. Tehokas ICT:n käyttö toimi-

tusketjun hallinnassa on kuitenkin tyypilli-

sesti juuri se elementti joka puuttuu monesta

toimitusketjusta.

Toiseksi, ketterä toimitusketju on

markkinaherkkä, joka pohjautuu markki-

naodotusten herkkään tunnistamiseen ja

kysyntäohjaukseen. Ketterä toimitusketju

reagoi nopeasti markkinoiden epävarmuu-

SUPPLY CHAIN MEMO 9

Ketteryyttä toimitusketjun hallintaan

10 SUPPLY CHAIN MEMO

teen. Reagointikyky saavutetaan sisäisellä

joustavuudella, joka usein tarkoittaa toi-

mittajien vapaata kapasiteettia. Ketterä

toimitusketju on organisoitava todellisen

liiketoiminta-intressin mukaisesti siten,

että ketjun parhaat osaajat toimivat kullakin

ydinosaamisalueella.

Kolmas ketterän toimitusketjun element-

ti on prosessien integrointi, sillä läpinäkyvä ja

joustava tiedonsiirto vaatii, että toimitusket-

jun yrityksillä on yhteneväiset, saumatto-

mat prosessit. Prosessien integrointiastetta

voidaan mitata esimerkiksi kuinka hyvin

markkinoiden signaalit voidaan muokata

toimitusketjun prosesseissa innovatiivisiksi

tuotteiksi tai kuinka yhdenmukaiset ovat yri-

tysten strategiset tavoitteet ja toimintatavat.

Lopuksi, ketterä toimitusketju pohjau-

tuu verkostomaiseen toimintaan. Yritykset

keskittyvät ydinosaamisiinsa ja verkostoitu-

vat toisten yritysten kanssa täydentääkseen

muita osaamisiaan.

Ketterä toimintatapa on sähköistä liiketoimintaa

Yritysten resurssit eivät useinkaan riitä ke-

hittämään kaikkia ketterän toimitusketjun

peruselementtejä yhtä aikaa, eikä se ole tar-

peenkaan. Suositeltavampaa on, että yrityk-

set keskittyvät kehittämään sitä ketteryyden

peruselementtiä, jonka avulla saavuttaa suu-

rin mahdollinen kilpailuetu koko toimitus-

ketjua ajatellen. Organisaatioiden rajapinnat,

yhteen sopimattomat tietojärjestelmät, sekä

menetelmät, joilla käytössä olevaa tietoa kä-

sitellään, vaikuttavat toimitusketjun läpinä-

kyvyyteen ja tiedon reaaliaikaisuuteen, sekä

yleensäkin tiedon kulkuun toimitusketjussa.

Kehittämällä ketteryyttä, kehitetään samal-

la koko toimitusketjun kilpailukykyä. Virtu-

aalisuus yksin ei riitä – on rakennettava yh-

teiset toimintatavat, osattava jakaa riski ja

voitto, sekä osaaminen. Ketteryys on hyvin

kokonaisvaltainen käsite ja sen mittaaminen

on vaikeea. Ketteryys-käsitteen ”isä” Paul T

Kidd lausuukin eräässä esityksessään; ”Jos

ketteryys ei pelota sinua, et ole todella käsit-

tänyt mitä se oikein tarkoittaa”.

Olisi todella mielenkiintoista selvittää,

miten suomalaiset yritykset ketteryys-käsit-

teen ymmärtävät ja mikä on suomalaisten

yritysten ketteryystaso.

Kirjoittaja ja kuvaaja Päivi Iskanius

Henkilöt, jotka tulevat käyttämään SteelNet-järjestelmää, ovat olleet mukana suunnittelutyössä. Myynti-insinööri Seppo Tausta Miilukangas Ky:ltä esittelemässä konepajan toimintaa SteelNet-hank-keen senioritutkijalle professori Harri Haapa-salolle Oulun yliopistosta.

SteelNEt on ketterä toimitusketjuMiilukangas Ky, Rannikon Konetekniikka Oy, Telatek Oy, Raahen Tevo Oy, ja Iin Konepaja Oy, sekä insinööritoi-misto Raahen insinöörisuunnittelu Oy. Yhdessä tämä verkosto toimittaa metalliin perustuvia komponent-teja, järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakennus- ja konepajateollisuudelle.

Päivi Iskaniuksen väitöskirja ”An agile supply chain for a project-oriented steel product industry” on saatavilla sähköisesti: http://herkules.oulu.fi/isbn9514281489/

TkT Iskanius yhdistää tutkimuksessaan ”ketteryys” ja ”sähköinen liiketoiminta” -käsitteet. SteelNet-järjestelmä ja sen avulla kehitetty ketterä toimitusketju on yksi säh-köisen liiketoiminnan esimerkki.

TkT Iskaniuksen tutkimus on tehty Raahen alueen terästeollisuuden yritysverkostossa. Tämän verkos-ton ydinyritys on kansainvälisillä markkinoilla toimivaa Rautaruukki Oyj. Sen toimittajaverkosto koostuu pää-asiallisesti paikallisesti toimivista konepajoista, esim.

SUPPLY CHAIN MEMO 11

Kuluttajalasku on lähdössä verkkoon säh-

köisesti käsiteltäväksi molemmin puolin.

Yleisimpiä tällaisia laskutuskohteita ovat

varmaankin puhelin-, lehti- yms. laskut.

Kun kuluttajalla on verkkopankki ja yrityk-

set toimivat myös verkossa, on turha pitää

välissä aitaa, joka ylitetään vain paperilla,

joka lähetetään laskuna aina postin kautta.

Suoraveloituksessa asiakas on antanut veloit-

taa tiliään säännöllisillä maksuilla tietyltä lä-

hettäjältä, mutta ilmoitus asiasta on kuiten-

kin tullut etukäteen paperilla postista.

Paperia pidettiin jollain tavoin luotetta-

vana, silloin kun ohjelmat reistailivat ja pal-

velimet kaatuilivat. Käytännössä kuitenkin

paperilaskun saapuminen nykyään edellyt-

tää ATK-järjestelmän toimimista siinä kuin

sähköpostin saaminenkin.

TietoEnator on työskennellyt viime ajat

pankkien kanssa verkkolaskutuksen saa-

miseksi laajempaan käyttöön erityisesti ku-

luttajien suuntaan. Kehitysjohtaja Tapani

Turunen yhtiöstä kertoo, että EU-alueella

panostetaan voimakkaasti maksamisen ja

laskutuksen automatisoinnin edistämiseen.

Sähköiseen laskutukseen ja maksamiseen

Verkkolasku kuluttajille tuo runsaasti säästöjä

siirtymisellä tavoitellaan Tapani Turusen

mukaan vähintäänkin yli sadan miljardin

euron vuotuisia säästöjä.Tässä asiassa pankit

ovat avainasemassa.

Verkkolaskutuksessa saattaa laskun lä-

hettäjällä olla ehkä perusolettamus, kenen

kohdalla ja kuinka suuri lasku menee helpos-

ti hyväksyttävällä “ok-linjalla”.

Kuluttaja valitsee, keneltä ottaa sähköisen laskun

Synnytetään sähköinen tunniste, joka poik-

keaa tilitunnuksista. Kuluttaja valitsee itse,

keiltä ottaa sähköisiä laskuja. Pankkien tie-

dotus taas vastaa laskujen lähettäjille oikeista

vastaanottajan osoitteista. Laskuja lähettä-

vän yrityksen tarvitsee tehdä sopimus vain

TietoEnatorin ja yhden pankin kanssa ja seu-

rauksena päästään eroon laskujen tulostami-

sesta ja postittamisesta. Saadut säästöt pudot-

tavat lähettäjän kustannukset kolmasosaan.

Valtionhallinnossa on arvioitu, että verkko-

lasku tulee noin 20 euroa halvemmaksi kuin

paperilasku. Neljän miljoonan vuotuisen

ostolaskun verkkolaskutus mahdollistaa 80

miljoonan euron säästöt. Yrityksissä pääosa

käsittelykustannuksista syntyy vastaanotta-

jalla ja suuryrityksissä siirtyminen paperi-

laskun käsittelystä verkkolaskun käsittelyyn

pudottaa kustannukset murto-osaan.

Muut pohjoismaat jo edellä

– Sähköiseen pankkiasiointiin tottuneet ku-

luttajat ja pienyrittäjät ovat yhä valmiimpia

ottamaan verkkolaskut vastaan suoraan

turvalliseen verkkopankkiinsa, mainitsi

Turunen. Verkkolaskun voi maksaa yh-

dellä klikkauksella, jolloin mm. hankali-

en viitenumerosarjojen naputtelu jää pois.

Laskunsaajan ennalta valitsemat laskut verk-

kopankki voi maksaa myös automaattisesti.

– Kuluttajalaskutuksen osalta verkkolasku-

jen osuus Suomessa on kuitenkin vasta noin

yhden prosentin tasolla, muistutti Tapani

Turunen. Kuluttajalaskutus on meillä ollut

todella vaatimatonta muihin pohjoismaihin

ja Viroonkin verraten. Verkkolaskujen osuus

organisaatioiden välisistä laskuista on sekin

nyt noin 10 prosenttia.

12 SUPPLY CHAIN MEMO

Kaikkia kutsutaan mukaan

B2B:n sähköinen laskutus on n. 20 prosenttia

ja se, että saa toimenpiteen sähköisenä omiin

toimintajärjestelmiin, on kasvu-uralla toki

edelleen. Turvallisuus - luottamus -edellytys

on sähköistä laskutusta edistettäessä läh-

tökohdista ykkösenä, käytön helppous heti

kakkosena. Takeena ovat mm. turvasertifi-

ointi BS 7799 ja laatusertifiointi ISO 9001.

– Tavoitetila ei ole, että vain isot yksiköt

toimisivat tällä konseptilla keskenään, vaan

että kaikki saavat olla mukana. Suomessa yli

93 % kaikista yrityksistä on kuitenkin alle 5

hengen yrityksiä. Meillä on menty uuteen

käytäntöön motivoinnin kautta eikä kuten

Tanskassa. Siellähän on edellytys, että vas-

taanotto onnistuu viranomaistaholla vain

sähköisenä. Tanskassa julkinen ala siirtyi

käyttämään yksinomaan verkkolaskuja

1.2.2005 alkaen.

– Kaiken järjen mukaan tämä toimisi

myös meillä, vakuutti kehitysjohtaja Tapani

Turunen!

EDI säilyy käyttökelpoisena

EDI toimii tässäkin. Sähköinen laskutus on

yksi osa organisaatioiden välistä sanomalii-

kennettä, mutta vain yksi osa. Monet suur-

yritykset tarvitsevat ja käyttävät kattavia

Edifact- tai XML-sanomaliikenneratkaisuja

integroidakseen toimintaprosessejaan

kumppaneidensa kanssa. – Verkkolasku ei

korvaa perinteistä organisaatioiden välistä

aineistosiirtoa, vaan täydentää sitä, luon-

nehti kehitysjohtaja Turunen muutosta.

Yrityksen TietoEnatorin operaattoripalve-

luun lähettämät laskuerät voidaan jakaa

ja välittää vastaanottajan tarpeen mukaan

myös Edifact-sanomina.

Pohjanmaalla ja Hämeessä toimiva rau-

takauppa-alan tukku- ja vähittäiskauppa-

konserni Hartman on kehittänyt EDI-yhte-

yksiä TietoEnatorin asiakkaana. Nyt he ovat

laajentaneet EDI:n päälle myös sähköistä las-

kutusta. Konsernin asiakkaiden valittaviksi

on määritelty perinteisten EDI-sanomien

rinnalle myös verkkolaskumahdollisuus.

Konserni lähettää yli tuhat verkkolas-

kua kuukaudessa. Määrä lisääntyy koko

ajan, vaikka vastaanottajista on vielä pulaa.

Kaikkiaan kuukausittain lähtee noin 12 000

laskua. Konserni puolestaan saa vuodessa

noin 100 000 laskua. Ostolaskujen sähköinen

kierto on otettu käyttöön ja alkaneen vuo-

den alkupuolella alkaa myös verkkolaskujen

vastaanotto. Se tuo tiedon TietoEnatorin

kautta konsernin talousjärjestelmään

Finvoice-muodossa. Kun puolestaan toimin-

nanohjausjärjestelmä ei ymmärrä Finvoicea,

muokataan aineisto sitten toiminnanohjaus-

järjestelmän ymmärtämään muotoon.

Hannu Hillo

TeietoEnatorin kehitysjohtaja Tapani Turusen mukaan

saavutettu olennainen parannus aikaisempaan on

se, että laskuja lähettävän yrityksen tarvitsee tehdä

sopimus vain TietoEnatorin ja yhden pankin kanssa. Tämä

helpottaa verkkolaskutuksen käyttöönottoa sekä hallinnol-

lisesti että teknisesti.

Airbus luottaa RFID:hen

markkinoilla

Airbusin tavoitteena on tehostaa toimintaan-sa soveltamalla laajasti rfid-tekniikkaa. Airbus Deutschland GmbH:n senior manager Jens Heitmannin mukaan rfid:llä on tärkeä rooli uuden A380 lentokonemallin toimitusketjun hallinnassa.

“Osien tunnistaminen on tärkeätä mm. tuottei-den laadunvarmistuksen vuoksi. Kaikkein vaa-rallisimpia ovat käsin tehdyt tuotenumeroiden muutokset”, totesi Heitmann.Heitmannilla on käytössään Nokian kän-nykkäprototyyppi, jota on kokeiltu A380 RFID-projektissa. Puhelimella voidaan lukea rfid-tunnisteita.

“ Tämä on tulevaisuutta. Kännykkä on huomat-tavasti halvempi työkalu kuin kalliit lukulait-

teet”, totesi Heitmann. Parasta paikka rfid-tar-ralle ei Heitmannin mukaan ole vielä löytynyt.

“Etsimme edelleen parempia ratkaisuja sijoit-taa tunnistetarra. Tarran päällä ei voi olla liikaa muovia, eikä sen päälle voi maalata.Heitmann korostaa jatkuvan vuoropuhelun tärkeyttä alan tärkeimpien toimijoiden, mm. Boeingin kanssa, jotta RFID-tunnistuksen käyttö yleistyisi ilmailun alalla.

“Yhteistyö on tärkeätä, jopa Coca Cola ja Pepsikin tekevät tässä yhteistyötä”, muistutti Heitmann.Jens Heitmann vieraili Suomessa Supply Chain Management Forum -seminaarissa.

iKuva Merja Hannikainen

Kalmar Industries voitti Supply Chain 2006 -palkinnon

Cargotec-konserniin kuuluva Kalmar Industries on voittanut marraskuun alussa Management Eventsin Supply Chain 2006 -palkinnon vuoden menestyksekkäimmästä toimitus-ketjun kehittämishankkeesta. Kalmar ohjaa maailmanlaajuisesti varaosalogistiikkaansa Logisticar-järjestelmällä.

Palkintoraadin tavoitteena oli löytää in-novatiivinen toimitusketjun kehittämishanke, joka on tuottanut eniten mitattavaa hyötyä asiakasorganisaatiolle. Raati valitsi Kalmarin Logisticar-järjestelmään perustuvan varaosi-en toimitusketjun ohjauksen yksimielisesti parhaaksi.

Raati totesi, että Kalmarin Logisticar-ohja-tussa hankkeessa kyse ei ollut pelkästään tek-nologiamuutoksesta vaan myös prosessimuu-toksesta. Hankkeen toteutus oli nopea, ja siinä oli selkeät mittarit, joilla toimintaa ja tulosta voidaan ohjata. Raati kiinnitti huomiota myös hankkeen laaja-alaisuuteen ja kokonaisvaltai-suuteen sekä siihen, että Kalmarin nimikkeiden hallinta on ollut tavallista kompleksisempaa.

”Logisticar-järjestelmän käyttöönoton yh-teydessä asetetut keskeisten tunnuslukujen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Esimerkiksi Euroopassa palveluaste nousi vuodessa nou-si vuodessa yli 5 prosenttia”, varaosapäällikkö Erkki J. Moilanen Kalmar Services -liiketoimin-tayksiköstä kertoo.

”Meille on tärkeää, että Kalmarin varaosa-liiketoiminta tuottaa globaalisti samaa dataa ja meillä on yhtenäinen tapa seurata kannatta-vuutta ja hallita prosesseja.”

Kalmarin Euroopan varaosaliiketoiminta otti Logisticar-järjestelmän käyttöön vuon-na 2004 Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Yhdysvalloissa varaosien keskusvarastojen ja tytäryhtiöiden käyttöön järjestelmä tuli ke-väällä 2006. Seuraavaksi järjestelmä laajenne-taan Kalmarin Aasian varaosalogistiikan ohja-ukseen. Kalmar hyödyntää Logisticar-järjes-telmää varastojen ohjauksessa, ostojen suun-nittelussa, varaosamyynnissä sekä johtamisen työkaluna seurantaraporttien avulla. Kalmarilla on koneisiin toimitettavia varaosanimikkeitä noin 60 000, ja toimituksia on päivittäin yli 80 maahan. Varaosien koko vaihtelee elektroniik-kaosista isoihin dieselmoottoreihin.

Rahaxi Processing Oy solmi jälleenmyyntisopimuksen BasWaren kanssa

Kansainvälinen korttimaksamisen ja teknolo-gian yritys FreeStar Technology Corporationin tytäryhtiö Rahaxi Processing Oy (“Rahaxi”) on solminut jälleenmyyntisopimuksen BasWare Oyj:n (”BasWare”) kanssa.

BasWare Palvelukassa -ohjelmistoa on kehitetty täyttämään sekä EMV-sirukortti-standardin että PCI-standardin vaatimukset. Maksukorttiveloituksiin ja katevarmennuksiin käytetään Rahaxi-palvelua ja Rahaxi-OTI™-oh-jelmistoa sekä Hypercom®-sirukortin lukijaa.

Rautakesko ja Accenture yhteistyösopimukseen vähittäiskaupan SAP-järjestelmän kehittämisestä

Accenture toimittaa Rautakeskolle uuden SAP-järjestelmän, jolla K-ryhmän rautakaupat saavuttavat merkittäviä liiketoimintahyötyjä yhtenäistämällä ketjutoimintoja.

Järjestelmän kehityssopimus sisältää kansainvälisen sovellusratkaisun, jonka avulla yhtenäistetään ja tehostetaan liiketoiminta-prosesseja Rautakeskon kaikissa toiminta-maissa. Ratkaisu otetaan ensimmäisenä käyt-töön Norjassa. SAP-ratkaisu tarjoaa yhtenäiset toimintatavat ja ottaa huomioon seitsemän maan kielen ja toimintakulttuurin.

Rautakesko parantaa Accenturen toteu-tuksen avulla tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä tiedon hallinnassa. Hyödyt koskevat erityisesti vähittäiskauppoja, joiden kustannustehokkuus paranee vaihto-omaisuuden parantuneella hallinnalla, kuljetuskustannusten pienentymi-sellä sekä taloushallinnon tehostumisella. (STT 30.11.2006)

Yhtenäinen taloudenhallinta-järjestelmä säästää S-ryhmälle aikaa ja rahaa

S-ryhmän liiketoiminnot hotelleista ja ravin-toloista ruoka-, rauta- ja maatalouskauppoi-hin pyrkivät lisäämään kustannustehokkuut-taan ja kilpailukykyään siirtymällä monesta erillisestä yhteen keskitettyyn talouden-hallintajärjestelmään.

SOK:n (Suomen Osuuskauppojen Keskus-kunta), sen tytäryhtiöiden ja 22 alueosuuskau-pan muodostamassa S-ryhmässä yhtenäistet-tiin taloushallinnon prosessit ja niitä tukevat järjestelmät. Vastuu uuden SAP-ratkaisun toteutuksesta annettiin huolellisen valinnan jälkeen TietoEnatorille.

Toukokuussa 2006 kaikki liiketoimintayksi-köt oli liitetty keskitettyyn järjestelmään.

Uudistuksen odotetaan tuovan selvää säästöä mm. henkilötyötunteina, kun esimer-kiksi muutos- ja kehittämistoimenpiteet tarvit-see tehdä vain kerran, keskitetysti. Yhtenäinen järjestelmä myös selkiyttää S-ryhmän toimin-taa.

markkinoilla

Solteqilta järjestelmiä Ideaparkin liikkeisiin

Kaupalle ja teollisuudelle IT-ratkaisuja ja –palve-luita tuottava Solteq on toimittanut äskettäin avattuun Ideaparkiin useita myymäläjärjestel-miä ja kassoja. Solteqin ratkaisun otti käyttöön yhteensä 19 liikettä, eli Tokmanni, Eurokangas, Budget Sport, Top-Sport, Marimekko, K-kenkä, Ecco Shop, Catwalk Square, Partiokauppa / Halti Store, Kahvila Piparkakku, Timberland, Tommy Hilfiger, Suomen Kultapörssi, Marc O’Polo, Nahka Albert, IdeaKimara, Gant, Sin City ja Superkuva.

Solteqilla on vahva asema erikoistavara-kaupan myymäläjärjestelmien toimittajana Suomessa. Solteq on toimittanut järjestel-män yhteensä noin 1000 myymälään, joilla on käytössään yli 3000 kassaa. Solteqin myymä-läjärjestelmä hoitaa kassatoimintojen lisäksi tarvittaessa myös myymälän tai ketjun tausta-toiminnot kuten ketjunohjauksen, myyntitila-ukset, ostotilaukset, varastonvalvonnan koko- ja värilajitelmilla, osto- ja myyntibudjetoinnit, laskutuksen, myynti- ja ostoreskontran sekä pankkiohjelman. Kaikkiin ominaisuuksiin liit-tyy myös laaja raportointi.

Ideapark on Tampereen läheisyydessä sijaitseva katettu liikekaupunki, joka tarjoaa vierailleen vapaa-ajan, sisustuksen, muo-din ja päivittäistavaran ostospaikan. Ostos-mahdollisuuksien lisäksi Ideapark tarjoaa vapaa-aika- ja kulttuuripalveluita koko per-heelle. Ideapark on kooltaan noin 100 000 neliömetriä, siellä on yhteensä yli 170 liikettä ja lähes 1,2 kilometriä ostos- ja kävelykatua sisä-tiloissa.

Pepsi toimii markkinoilla, jossa tuotteen lanseerauksen nopeus on tärkeää ja asia-kaspalvelu on olennainen osa kilpailukykyä. Toimitusketjun hallinnan haasteista Maurer mainitsee, että mm. viimeisen vuoden aikana on tullut yli sata uutta SKU:ta (Stock Keeping Unit). Asiakkaiden tarpeista Maurer korostaa palvelua myymälöiden takahuoneissa.

“Asiakkaat haluavat heitä palveltavan lauan-taisin kuten muina arkipäivinä. Viikonloppuisin ei haluta puutteita kaupan hyllyillä, toteaa Maurer.

Langattomat lukulaitteet ovat vapautta-neet henkilökunnan työaikaa asiakaspalve-luun. Vaikka Pepsi omistaa tuotteen, kunnes se on toimitettu asiakkaan tiloihin, tekee Pepsi

paljon palvelutyötä asiakkaan tiloissa.“Työntekijöiltä kului aiemmin 30 minuut-

tia yhden tilauksen lähettämiseen. Nykyään tehokkaalla ja langattomalla takahuoneen toiminnalla on saatu lisäaikaa myyntiedusta-jille myymiseen. Lisäksi pystyimme lisäämään mm. jakeluauton kuljettajan palveluaikaa yh-dellä tunnilla.

Maurerin mukaan Pepsi on matkalla kohti erinomaisuutta. Hän käväisi Suomessa pu-humassa Suomen Logistiikkayhdistyksen ja Logistra Consulting Oy:n järjestämässä Supply Chain Management Forumissa.

kuva Merja Hannikainen

Pepsi Bottling Groupin globaalin toimitusketjun hallinnan johtaja Joseph A. Maurer kehuu langattomien tiedonsiirtoratkaisujen hyötyjä

Pepsiltä lisää aikaa asiakaspalveluun

HP vauhdittaa Postin ITIL-mallin käyttöönottoa

Tietotekniikan palvelu- ja ratkaisuyritys HP ja jakelu- ja logistiikkayritys Suomen Posti ovat solmineet sopimuksen tieto- ja viestintätek-niikkapalveluiden hallintajärjestelmästä. HP:n Postille tarjoama kokonaisratkaisu sisältää HP OpenView Service Desk -järjestelmän, tarvitta-vat tukipalvelut, konsultoinnin ja koulutuksen sekä Postin että tytäryhtiö Itellan osalta.

HP:n ratkaisun avulla Suomen Posti pystyy hyödyntämään ITIL-mallin mukaisia toiminta-prosesseja entistä kattavammin tietotekniikka-palveluissaan. ITIL eli ”IT Information Library” on maailmanlaajuinen kokoelma alan parhaita käytäntöjä, joiden avulla parannetaan IT-palve-luiden laatua ja tehostetaan palvelutuotannon prosesseja. Nyt toimitettavan ratkaisun lisäksi HP ja Posti laajentavat yhteistyötään myös tietojärjestelmien käytettävyyden hallinnan osa-alueilla.

Postin tavoitteena on laajentaa ITIL-malli koskemaan koko konsernin toimintaa.

VAMOS tuo vauhtia mobiiliin logistiikkaan

Tekes käynnisti vuonna 2005 mobiilialan tek-nologiaohjelman yhdessä yritysten ja tutki-muslaitosten kanssa. VAMOS - Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut -teknologiaohjelma kehittää uusia ja monipuolisia mobiilin teknologian rat-kaisuja muun muassa logistiikkaan liittyen.

VAMOS-teknologiaohjelma painottuu langattoman teknologian hyödyntämiseen teollisuudessa, liikenteessä, rakentamisessa ja palveluissa. Ohjelman erityistavoitteena on parantaa yritysten tuottavuutta kehittämällä liiketoimintoja tehostavia ja mobiilia teknolo-giaa hyödyntäviä ratkaisuja. VAMOS-ohjelman laajuus on noin 202 miljoonaa euroa. Ohjelma rahoittaa vuosittain yritysten projekteja 14 miljoonalla ja tutkimuslaitosten projekteja 2,4 miljoonalla eurolla.

Logistiikan ja liikenteen sovellukset ovat olleet VAMOS-teknologiaohjelmassa alusta alkaen keskeisessä asemassa. Näillä aloilla on runsaasti potentiaalisia mobiiliteknologian hyödyntämiskohteita. VAMOSin kehitysprojek-tit liittyvät muun muassa liikkuvan henkilöstön ja kaluston työnohjaukseen, työsuoritusten kirjaukseen ja toimitusketjujen seurantaan, dy-naamiseen reititykseen ja reitinopastukseen, matkustajien mobiileihin lisäarvopalveluihin sekä liikenteen mobiileihin maksusovelluksiin.

www.tekes.fi/vamos/

WM-data osaksi LogicaCMG-IT-palveluyritystä

Eurooppalainen LogicaCMG on merkittä-vä kansainvälinen toimija IT-palvelumark-kinoilla. Yhdistymisen seurauksena WM-data ja LogicaCMG muodostavat yhden Euroopan suurimmista IT-yrityksistä. Muutos ei edellytä muutoksia WM-datan nykyisiin asiakassopimuksiin.

LogicaCMG teki 21.8.2006 ostotarjouksen WM-data -konsernista, joka sai osapuolten osakkeenomistajien hyväksynnän. WM-data on nyt LogicaCMG:n tytäryhtiö.

LogicaCMG:n ja WM-datan yhdistymisen myötä markkinoille syntyneen kansainvälisen IT-yritysryhmän palveluksessa on noin 40 000 henkilöä 41 maassa. WM-datalla on vahva ase-ma ja läsnäolo Pohjoismaissa ja LogicaCMG:llä vastaavasti Englannissa, Ranskassa ja Alankomaissa.

LogicaCMG:n kansainvälisen verkoston kautta voi pohjoismainen haara hyödyntää kokonaisosaamista ja palvelukeskuksia myös alemman kustannustason maissa, kuten Intiassa ja Itä-Euroopassa. Yhdistyvien yritys-ten kulttuureita kuvataan samankaltaisiksi.

Ruotsissa LogicaCMG:n nykyiset toimin-not integroidaan osaksi WM-datan toimintaa. Suomessa LogicaCMG:llä ei ole ollut aiemmin toimintaa.

markkinoilla

SAP Finland sai RFID-kumppanin

SAP Finland ja suomalainen etätunnistekehittä-jä Vilant Systems virittävät etätunnisteita osak-si teollisuuden toiminnanohjausjärjestelmiä.

Vilant ja SAP Finland ovat laajentaneet yhteistyötään SAP Community Partner -kumppanuussopimuksella, jonka tarkoituk-sena on luoda SAP-asiakkaille parempia mah-dollisuuksia toimitusketjun kehittämiseen etätunnistetekniikalla.

Soa-pohjaisiin etätunnistejärjestelmiin erikoistunut Vilant tuottaa sovelluskohtaiset rfid-laiterajapinnat SAPin Auto-Identification Infrastructure (SAP AII) -sovellusalustaan. NetWeaver-tekniikkaan pohjautuva alusta mahdollistaa etätunnisteiden integroimisen SAP toiminnanohjausjärjestelmiin.

Vilant toteuttaa lisäksi kokonaisprojektin läpivientipalvelut prosessien suunnittelusta järjestelmän käyttöönottoon.

SAP Finlandin ratkaisuyksikön johtaja Henry Himanen kertoo uuden ratkaisun in-tegroivan yritysten prosessit ja järjestelmät aina laitteisto- ja lattiatason toimintaan asti. Himasen mukaan SAP voi nyt tarjota kumppa-niverkostostamme myös rfid-alueen kokonais-osaamista asiakkailleen.

Vilant Systems Oy on suomalainen teolli-suuden logistiikkaprosessien rfid-järjestelmä-toimittaja ja integraattori.

Uusi Endero tavoittelee kasvavia palvelulmarkkinoita

Atine Group Oyj:n omistaman ICT-palveluryhmän yritykset – Donator Oy, Endero Oy ja Helsingin Sähköinen Toimisto Oy – fuusioituivat 1.1.2007 yhdeksi uudeksi ICT–palveluntoimittajaksi. Uuden yhtiön nimek-si tuli Endero Oy ja se työllistää yli 100 henkeä Suomessa ja Pietarissa. Toimitusjohtajaksi on nimitetty aiemman Endero Oy:n toimitusjohtaja Anthony Gyursanszky.

Uusi Endero kasvaa merkittäväksi ICT-palvelutoimittajaksi Microsoft-ratkaisuiden, ohjelmistokehityksen, testauksen ja laadunvarmistuksen, sekä digitaalisen viestinnän alueilla Suomessa ja Pietarissa.

Microsoftin toiminnanohjausjärjestelmä Axapta on myös Enderon edustuksessa ja yhtiö vastaa asiakaskohtaisesta räätälöinnistä ja ylläpi-dosta.

Basware irrotti verkkolaskut

Ohjelmistotalo Baswaren hallitus päätti irrottaa verkkolaskutusyksikön omaksi yhtiökseen. Joulukuun alussa perustetun uuden yhtiön nimi on Basware eInvoices ja sen toimintaa johtaa Petri Karjalainen.

Yhtiöön kerätään koko konsernin verkkolaskutusosaaminen ja se ke-hittää laskutuksen ohjelmistoja ja palveluita. Tavoitteena on myydä pal-veluita Suomen ja Pohjoismaiden lisäksi kansainvälisesti.

Liiketoiminta muodostaa koko Baswaren vuoden 2006 liikevaihdosta noin kolme prosenttia. Kuukaudessa yhtiö välittää noin 500 000 laskua yli 20 operaattorille.

HP ostaa Bitfonen

Maailman johtava teknologiayritys HP on allekirjoittanut sopimuksen Bitfone Corporationin ostamisesta. Yritys on erikoistunut maailmanlaa-juisesti langattomien mobiililaitteiden hallintaohjelmistoihin. Kaupan toteutumisen jälkeen Bitfone liitetään osaksi HP:n Henkilökohtaisten tie-tojärjestelmien liiketoimintayksikköä.

Bitfonen hankinta on osa HP:n strategiaa kasvattaa mobiilia liiketoi-mintaansa. Hankinta lisää strategisen osatekijän HP:n laitehallintaohjel-mistojen tuotetarjontaan, joka on suunniteltu vauhdittamaan asiakkai-den mahdollisuutta hallita mobiilia it-infrastruktuuria.

S-ryhmän toimipaikat ladattavissa navigaattoreihin

S-ryhmän toimipaikkojen tiedot ovat ladattavissa autonavigaattoreihin S-kanava-verkkopalvelun kautta. Palvelu toimii osoitteessa http//www.s-kanava.fi/autonavi. Ratkaisun toteutuksesta vastasi sähköisten paikka-tietoratkaisuiden asiantuntijayritys Smilehouse.

S-ryhmän toimipaikat kuten Prismat, ABC-liikennemyymälät ja Sokos-hotellit voidaan nyt tallentaa autonavigaattoriin. Kohdetiedot ovat saa-tavilla viiteen eri navigaattorimerkkiin, joita ovat: Navicore, NavMan, TomTom, Garmin sekä Magellan. Asentamisen jälkeen valitut bonustoi-mipaikat näkyvät reitin varrella tai käyttäjä voi hakea reitin haluamaansa bonustoimipaikkaan. Laitekohtaisesti voidaan myös asettaa hälytyksiä ja muita lisäominaisuuksia käyttöön.

Toimipaikkatietojen siirto navigaattoriin on pyritty tekemään mah-dollisimman helpoksi. Lataussivustolle luotiin kattava ohjeistus tiedos-tojen lataamisesta ja käyttöönotosta. Bonustoimipaikat ovat ladattavissa navigaattorilaitteeseen helpolla kolmen kohdan periaatteella: toimipaik-katiedot ladataan netistä, tiedosto siirretään tietokoneelta navigaattoriin ja toimipaikat aktivoidaan laitteen käyttöön.

Palvelun ulkoasu ja rakenne tehtiin osaksi S-kanava-portaalia. Rat-kaisu perustuu Smilehousen kehittämään sähköisen paikkatiedon valmis-ohjelmistoon, Smilehouse Geonautiin. S-ryhmä ja Smilehouse jatkavat yhteistyötä myös muiden karttapalveluiden uudistusprojekteilla.

markkinoilla

Kustannustehokkuutta ja parempaa as iakaspalvelua

toimitusketjua tehostamal la !

KATSO LISÄTIEDOT: www.logy.f i /koulutus

SUPPLY CHAIN MANAGEMENT

Vain koko toimitusketjun toimintaperiaatteet

hallitsemalla pystyy tehokkaasti suunnittelemaan

yrityksen kilpailukykyä edistäviä rakenteellisia

muutoksia ja kehittämään yksiköiden

operatiivista toimintaa.

28.-29.3. & 23.5.NEXT Hotel Rivoli, Järvenpää

Koulutuksemme antaa erinomaisen tietopohjan Supply Chain Managementin toimintojentehostamiseen. Kurssin keskeiset pääteemat ovat:

Kuinka saan jakeluketjuuni lisää läpinäkyvyyttäja ketteryyttä

Miten tasapainottaa kysyntä ja tarjonta ketjun eri vaiheissa

Tavat tilaus-toimitusprioriteettien toteutta-miseksi

Ulkoistettujen toimintojen pitäminen omassa kontrollissa

Kotimarkkinoilta globaaleille kentille siirtyvänhankinnan ja markkinoinnin haasteet

Kustannusten kurissa pitäminen asiakaspalvelua alentamatta

Tilaus-toimitusviiveiden ja ketjun riskien hallinta

Rahansidonnaisuus kansainvälistyvässä jakelussa

Teknologia SCM:n veturina (ICT, eSCM, RFID, CPFR, UBICOM)

Uusitussa kurssissa kukin osallistuja toteuttaakurssiosien välillä oman yrityksen kehitys-hankkeen, jota koulutuksen vetäjä ohjaa.

SUPPLY CHAIN MEMO 17

CCC Group ja Steveco Oy sopineet satamajärjestelmän laajennuksesta

Stevecolla on tällä hetkellä käytössään CCC:n aiemmin toteuttama reaaliaikainen Vienti-jär-jestelmä (Flow). Järjestelmän avulla tavaravir-toja, kuten purkua autosta, siirtelyä varastossa ja lastausta laivaan, pystytään seuraamaan kollin tarkkuudella. Flow–järjestelmän ansi-osta Stevecolla voidaan soveltaa tavaran- ja tietojenkäsittelyyn nykyistä tehokkaampia toimintamalleja.

Uusi toimitus laajentaa olemassa ole-vaa järjestelmää tuomalla vientiosuuksien rinnalle uusien liiketoimintojen vaatimia toiminnallisuuksia.

”Steveco Oy:n toimintaa kehitetään ja te-hostetaan jatkuvasti. Kehittyneempien tieto-järjestelmien avulla pystymme vastaamaan asiakkaiden kasvaviin vaatimuksiin ja -palve-luun. Tuotantomme tehostuu, laatu paranee ja saavutamme taloudellista tehokkuutta ja sääs-töjä”, toteaa Steveco Oy:n tietohallintopäällikkö Jukka Soininen.

SysOpen Digialta toiminnanohjausjärjestelmä Helkama-Autolle

SysOpen Digia toimittaa henkilöautojen vara-osien tukkukauppaa harjoittavalle Helkama-Auto-konsernille Enterprise by SysOpen Digia -toiminnanohjausratkaisun. Kokonaisratkaisu sisältää toiminnanohjausjärjestelmän oman varaston ja kolmansille osapuolille palveluna tehtävän varastologistiikan, web-kaupan ja SysOpen Digian iSuite -integraatioratkaisun sähköisiin liittymiin. Toimituksen toisessa vaiheessa on tarkoitus ottaa käyttöön myös SysOpen Digian Warehouse@Hand -käsi-pääteratkaisu varastotoiminnoissa. Järjestelmä

tarjoaa integroidun web-kauppapaikkaratkai-sun jälleenmyyntiliikkeille.

Toiminnanohjausjärjestelmällä tulee ole-maan noin 20 paikallista käyttäjää, web-kaup-paa tulee käyttämää arviolta 100 jälleenmyyjää ja varaston päivittäisiä rutiineja tullaan jatkossa hoitamaan noin kymmenellä Warehouse@Hand -käsipäätteellä.

Helkama-Auto Oy on Škoda-autojen, -varaosien ja -lisävarusteiden maahantuoja sekä AVIS Autovuokraamon lisenssinhaltija Suomessa. Helkama-Auto tarjoaa myös va-rastointipalveluja sekä vuokraa varasto- ja toimistotiloja.

”Helkama-Auto lähti etsimään ratkaisua, joka palvelisi parhaiten niin Škodan varaosa-

toimintoja kuin palveluasiakkaidenkin tarpeita. SysOpen Digia ratkaisukokonaisuus oli kattava ja saimme yhdistettyä niin web-kaupan kuin varaston toiminnan tehostamisen samaan hankkeeseen”, sanoo Helkama-Auto Oy:n tie-tohallintopäällikkö Lea Taittonen.

”Helkama-Autolle toimitettava ratkaisu on malliesimerkki järjestelmästä, joka palvelee sekä yritystä että sen sidosryhmiä. Toiminnanohjausjärjestelmään integroidut langatto-mat ratkaisut ja web-kauppa takaavat vakaan palvelutason, sillä mm. varastotilanne on aina reaaliaikaisesti tarvittavien sidosryhmien näh-tävissä”, sanoo SysOpen Digian Teollisuus ja Kauppa -liiketoimintadivisioonan johtaja Juha Sihvonen.

markkinoilla

TietoEnatorilta toiminnanohjausjärjestelmä Ekokemille

TietoEnator toimittaa Ekokem-konsernille jä-tehuollon ja kierrätyksen toiminnanohjausjär-jestelmän, joka kattaa konsernin perustoimin-toketjut asiakkuudenhallinnasta ja logistiikasta tuotantoon ja taloushallintoon.

Toimitus perustuu saksalaiseen, Micro-softin Navision ERP -järjestelmän päälle ra-kennettuun jätehuollon ja kierrätyksen toimi-alaohjelmistoon Enwisiin. Enwis on johtava eurooppalainen, noin 100 yrityksen käytössä oleva toimialaratkaisu.

Ratkaisua on rakennettu vuoden 2006 aikana ja tuotantokäyttöä suunnitellaan vuo-delle 2007. Toimitus on toiminnalliselta laajuu-deltaan yksi merkittävimpiä Navision-toimiala-ratkaisun toteutuksia Suomessa.

elara mini- paristokäyttöinen valvonta- ja seurantalaite -

varkaushälyttimeksi ja kuljetusten seurantaanerittäin pienikokoinen, vesitiivis, ulkokäyttöön soveltuva laiteilmoitukset liikkeellelähdöstä ja pysähtymisestä tekstiviestinä halutuille vastaanottajilleei vaadi asennustyötä

Elara mini on paristokäyttöinen valvonta- ja seurantalaite joka yhdistää GSM- ja GPS-tekniikat kompaktiin pakettiin. Laitteessa on integroitu liikkeentunnistin jonka avulla laite osaa päätellä ja ilmoittaa kun se lähtee liikkeelle ja kun se pysähtyy määränpäähänsä. Elara mini on aktiivinen vain silloin kun sitä tarvitaan - liikkeen aikana, muun ajan se on virransäästötilassa jolloin toiminta paristoilla on mahdollista. Laitteen lähettämiä paikkatietoviestejä voidaan tarkastella suoraan matkapuhelimella, jossa on Navicore Personal -navigointiohjelmisto. Lähtö- ja päätepisteen koordinaattitieto-jen lisäksi laitetta voidaan seurata halutuin määrävälein myös liikkeen aikana.

Enää ei tarvita kiinteästi asennettavia laitteistoja, tai kalliita ja monimutkaisia vastaanotto-ohjelmistoja kohteiden seurantaan. Elara mini ei vaadi erillistä asennusta, vaan laite voidaan yksinkertaisesti asettaa valvottavaan kohteeseen ilman erillisiä kaapelointeja.

••••

”Liiketunnistin hälytys”Osoite: Pihlajatie 2Nopeus: 35km/hSuunta: 220deg

Global Safety & Security Solutions Oyinfo@globalsafety.fipuh. 09-2238 3800

Koko 130 x 80 x 35mmPaino 250g2 Ah Litium-paristoVesitiivis (IP 66/67) koteloIntegroidut GSM- ja GPS-antennitVaatii toimiakseen SIM-kortin

••••••

Lisätietoa osoitteesta: www.globalsafety.fi

Väärennetyt lääkkeet ovat Kiinassa varsinainen riesa. Lääk-

keiden alkuperän, raaka-aineiden ja koko toimitusketjun seuraami-

nen nykyisillä menetelmillä on mahdotonta jo yksin markkinoilla

liikkuvien lääkkeiden valtavan määrän takia.

– Kiinassa ollaan ylipäätään länsimaita jäljessä RFID-tunnistei-

den soveltamisessa, mutta halukkuutta uudenlaisen tuotetunniste-

teknologian ja luotettavien tiedonkeruujärjestelmien käyttöönottoon

on sitäkin enemmän, kertoo tutkija Harri Hämäläinen Lappeenran-

nan teknillisestä yliopistosta.

Pekingin Jiaotong yliopiston logistiikan tutkimuskeskus sai toi-

meksiannon ja rahoituksen RFID-tutkimukseensa Kiinan valtiolta.

Toimitusketjun ja tuoteturvallisuuden parantaminen liittyvien pyr-

kimysten taustalta löytyy yhteys muun muassa Kiinassa toimivien

erityistalousalueiden tulli- ja verotuskäytäntöjen yhdenmukaistami-

seen. Kiina haluaa vähitellen vähentää ulkomaisten yritysten erityis-

kohtelua ja siirtää kilpailuetua myös kotimaisille yrityksille.

Ensimmäinen Tekes-rahoitteinen suomalais-kiinalainen yliopistotutkimus

RFID-tunnistesovellusten kehit-

tämishanke on osa laajempaa ko-

nepajateollisuuden logistiikkarat-

kaisujen parantamista selvittävää

suomalais-kiinalaista ChiFiLog-

hanketta. Siinä tutkimuksen koh-

teena on Shanghain alueelle etab-

loitunut suomalainen teollisuus,

ja yrityksistä mukana ovat muun

muassa Wärtsilä, Kalmar In-

dustries, Euro-Hydro, Rafsec,

Savcor ja TNT. Näistä Wärtsilä,

Kalmar ja Savcor ovat jo perusta-

neet tuotantolaitoksia Kiinaan.

ChiFiLog on ensimmäinen

suomalais-kiinalainen yliopisto-

tutkimus, jota Tekes rahoittaa.

Tunnistevalmistajankotimaalla painoarvoa

R F I D - t u t k i m u s h a n k k e e n

kiinalainen osapuoli on Pekingin

Jiaotong yliopiston logistiikan tutkimuskeskus. Professori Ru Yihongotti yhteyttä suomalaiseen kollegaansa Anita Lukkaan, jonka tutki-

mustoimintaan hän konferenssimatkoillaan oli tutustunut.

Lukka pitää jokseenkin mahdottomana kiinalaisen yhteistyö-

kumppanin löytymistä muuten kuin henkilökohtaisten suhteiden

avulla.

– Vaikka yhteisen tutkimushankkeemme tavoitteena on kehittää

EU:n kanssa yhdenmukaisia logistiikan standardeja ja parantaa lää-

keturvallisuutta, on kyse myös melkoisesta päänavauksesta tutkimus-

suhteiden kehittämisen saralla, sanoo Anita Lukka.

Myös RFID-tunnisteita valmistavan Rafsec Oy:n kotimaa vaikut-

ti siihen, että kiinalaiset halusivat hankkeeseen suomalaisen kumppa-

nin. Rafsecilla on nykyisin toimintaa Kiinassa.

Älykäs tunniste ei yksin riitä

RFID-hankkeen tietoliikennepuolesta vastaava professori Jari Porrasmuistuttaa, että tuotteisiin liitettyjen tunnisteiden lisäksi tarvitaantoimiva tietojärjestelmä: arkkitehtuuri ja laitteet, joiden avulla tuot-teen matkaa seurataan. Hän toivoo, että tämänkin hankkeen tulok-sena syntyisi sovellus, jota voitaisiin testata käytännössä.

Jatkoa suomalais-kiinalaiselleRFID-tutkimukselle on jo suun-nitteilla. Jari Porras neuvotteleeparhaillaan kiinalaisten kanssarakennusalalle keskittyvänRFID-hankkeen käynnistämises-tä.- Kotimaassa olemme jo testan-neet tunnistejärjestelmän toimi-vuutta muutaman betoniele-menttivalmistajan kanssa, Porraskertoo. Hän muistuttaa, että tunnisteta-gien hinnallakin on väliä.Rakennuselementeissä 50 sentinlisäkustannus ei vaikuta, muttalääkepakkauksiin liitettävät tun-nisteet eivät saisi maksaa kuinkorkeintaan viisi senttiä kappale.

* Ulla Ylönen

19Logistiikka 1 | 2007

Lääketeollisuuden RFID-sovellukset kiinnostavatKiinassaProfessori Anita Lukan johtama VALORE (Value Added LogisticsResearch) -tutkimusryhmä Lappeenrannan teknillisestä yliopistostaselvittää RFID (Radio Frequency Identification) -tunnistesovellustenkäyttöä Kiinan markkinoilla. Suomalais-kiinalaisen tutkimuksen kohteenaovat lääkkeet ja lääketeollisuuden toimitusketju.

Professori Anita Lukka ja tutkija Harri Hämäläinen arvioivat, että suomalais-kiinalaiselletutkimusyhteistyölle löytyy uusia kohteita päättyvän ChiFiLog-hankkeen jälkeenkin.

Ulla Y

lönen

Toimittaminen on monimerkityksellinen sana. Lehtiä toimitetaan, asioitatoimitetaan, tavaroita toimitetaan. Kerrotun mukaan takavuosina eräspääkaupungin tavaratalo päätti juhlistaa uuden varastonsa käyttöönot-toa kutsumalla sen avajaisiin yhtiön tärkeimmät kotimaiset toimittajat.Tiedotusosasto sai tehtäväkseen tilaisuuden järjestämisen ja kutsujenpostittamisen. Paikalle saapuikin liuta pääkaupunkilehtien toimittajia,mutta ei yhtään tavarantoimittajaa.

Kaupan eri osapuolet näkevät toimituksen eri tavoilla. Tuotanto-päässä tavara on toimitettu, kun se on lähetysosaston käsissä. Lähetys-osaston mielestä tavara on toimitettu, kun se on kuljettajan huostassa.Kuljettajan mielestä toimitus tapahtui, kun hän sai vastaanottajan kuit-tauksen rahtikirjaan. Ostajan mielestä tavara on toimitettu vasta, kun seon oikeaan aikaan ehjänä vastaanottajalla. Edellä mainittujen tavaraafyysisesti käsittelevien osapuolten lisäksi toimituksella on merkitystä kir-janpidon kannalta ja kuljetusvakuutuksessa.

Keskitymme seuraavassa tavaran toimittamiseen ja varaamme ky-seisen teonsanan siihen käyttöön, johon Incoterms sitä käyttää myyjänja ostajan välisessä suhteessa. Se, milloin myyjä on toimittanut tavaranostajalle ja milloin ostaja on vastaanottanut toimituksen, on eräs Inco-terms-lausekkeiden tärkeimpiä määrittelyn kohteita. Myyjä on toimitta-nut tavaran ostajalle, kun hän on täyttänyt kauppatavan hänelle asetta-mat velvollisuudet. Ostajan velvollisuutena on maksaa sovittu hinta jakäytännössä tietysti myös vastaanottaa toimitus.Vastuu tavaran vaurioi-tumisesta tai tuhoutumisesta siirtyy kaikissa lausekkeissa samalla, kunmyyjä toimittaa tavaran.

Toimituksen ja sen vastaanoton analysointi osoittaa, että tavara voisiirtyä myyjältä ostajalle usealla tavalla.Toimitus voi tapahtua, kun tavaraon paikallaan, tai kun se on liikkeessä.Toimitus voi tapahtua kuljetusväli-neessä, joka taas voi olla lähtöpaikalla tai määräpaikalla tai jossakin muu-alla. Toimitus voi tapahtua tosiasiallisena tavaran siirtymisenä myyjältäostajalle tai toimitus voi olla asiapapereihin perustuva oikeuksien siirto.Tarkastelkaamme niitä hieman lähemmin.

Myyjä toimittaa tavaran ostajalle sovitussa paikassa:

Lausekkeessa EXW, Ex Works, myyjä toimittaa tavaran asettaessaansen ostajan käytettäväksi nimetyllä paikalla. Tuo paikka voi olla myyjänvarasto, mutta se voi olla muukin paikka – ostaja noutaa halkopinonmetsästä tai kuormaa malmin kasasta. Myyjän ei tarvitse tehdä mitään.Ostaja lastaa tavaran ja järjestää kuljetuksen.Toimitus tapahtuu, kun os-taja saapuu ja ottaa tavaran haltuunsa.

FAS-lausekkeen mukaan myyjä toimittaa tavaran asettaessaan tava-ran laiturille aluksen viereen. Tässäkin myyjä on passiivinen. Tavara onpaikallaan ja odottaa, kunnes ostaja saapuu ja lastaa tavaran alukseensa.

DEQ, Delivered Ex Quay, on tavallaan FAS:in peilikuva. Kauppatavanmukaan tavaran on oltava nimetyssä paikassa laiturilla määräsatamassa.

Toimitus kulkuneuvoon tai kulkuneuvosta:

Muut toimituslausekkeet ja niiden määrittelemät kauppatavat ”alista-vat” itsensä kuljetussopimukselle.Toimituslauseke ei suoraan määritteletarkkaa toimituskohtaa, vaan jättää se kuljetussopimukselle.

FOB- ja FCA-lausekkeet edellyttävät aktiivisuutta sekä myyjältä ettäostajalta. Ostaja tekee kuljetussopimuksen ja myyjä lastaa, käytännössälastauttaa, tavaran ostajan osoittaman rahdinkuljettajan ajoneuvoon.Sen lisäksi myyjän on saatava ostajan rahdinkuljettajalta asiakirja, jokaosoittaa rahdinkuljettajan vastaanottaneen moitteettomassa kunnossaolleen tavaran.

C-ryhmän lausekkeissa myyjä on aktiivinen toimija. CFR ja CIF mää-rittelevät toimituksen samoin kuin FOB; myyjä lastaa tavaran alukseen.CPT:n ja CIP:n toimitusmäärittely on samankaltainen kuin FCA:ssa:myyjä toimittaa tavaran rahdinkuljettajan huostaan.

C-lausekkeiden mukaisen kauppatavan määrittely jatkuu. Myyjä toi-mittaa tavaran ostajalle luovuttaessaan tavaran rahdinkuljettajalle, jonkakanssa myyjä on tehnyt kuljetussopimuksen. Tai toisin päin tarkasteltu-

20

Numerossamme 1/04 alkaneen sarjan

kirjoittaja on valtiotieteen maisteri, joka

on pitkään työskennellyt Stora Ensossa,

nykyisin logistikkona. Räty on jäsenenä

kansainvälisessä sekä kansallisessa

Incoterms-panelissa ja merkittävällä pa-

noksella osallistunut Incoterms-lausek-

keiden uudistamiseen sekä 1990 että

2000. Samoin Räty on osallistunut myös

Finnterms-lausekkeiden ja vakiolaivaus-

ehtojen kehittämiseen.

EXW, FCA, FAS, FOB, CFR, CIF ... asko räty

Logistiikka 1 | 2007

Toimittaa voi

monellatavalla

na – ostaja vastaanottaa toimituksen silloin, kun myyjän valitsema rah-dinkuljettaja vastaanottaa tavaran myyjältä. Ostajan velvollisuutena onpaitsi hyväksyä tavaran toimitus, kun myyjä toimittaa tavaran luovutta-malla sen rahdinkuljettajalle, myös vastaanottaa tavara rahdinkuljettajal-ta. Tavara on ostajan vastuulla eikä hän siis voi kieltäytyä vastaanotta-masta sitä. Edellä sanottu ei koske tavaran laatua, siitähän ostaja ei voivarmistua ennen kuin on vastaanottanut sen rahdinkuljettajalta.

D-ryhmän lausekkeista DESin mukaan toimitus tapahtuu aluksesta.DDU:n ja DDP:n mukaan toimitus tapahtuu saapuvassa ajoneuvossa,elleivät osapuolet ole toisin sopineet. Tällöin vastanottaja purkaa tava-ran saapuvasta ajoneuvosta. Se vastaa kansainvälisen maantiekuljetus-sopimuksen CMR:n käytäntöä. Mikään ei tietenkään estä osapuolia so-pimasta pidemmällekin menevästä toimitusvelvollisuudesta, siirtämälläesimerkiksi purkausvelvollisuus myyjälle. Jos osapuolet muuttavat vel-vollisuuksia, heidän on tosin muistettava täsmentää, onko kysymys pel-kästään kustannusten jakautumisesta, vai myös riskin siirtymispaikanmuuttamisesta.

C-ryhmän lausekkeet ja asiakirjatoimitus

C-ryhmän lausekkeet poikkeavat toimituksen määrittelyssä muista lau-sekkeista. Kun F-ryhmän lausekkeissa ostaja (käytännössä useimmitenhänen alihankkijansa) noutaa tavaran myyjän luota ja D-ryhmän lausek-keissa myyjä – jälleen käytännössä hänen alihankkijansa - vie tavaran os-tajan luokse, C-ryhmän lausekkeiden mukaista kauppatapaa noudatet-taessa tilanne on toisenlainen. Myyjä toimittaa tavaran ostajalle, kun hänluovuttaa sen itse valitsemalleen rahdinkuljettajalle.

Mitä sitten tarkoittaa se, että ostaja vastaanottaa toimituksen? Hänhyväksyy toimituksen tapahtuneeksi lähtöpaikalla, jolloin myyjän nimeä-mä rahdinkuljettaja ottaa tavaran kuljetettavakseen. Tästä näyttönä

myyjä toimittaa ostajalle kuljetusasiakirjan. Se ”korvaa” tavaran, johonostaja pääsee käsiksi vasta, kun rahdinkuljettaja on tuonut tavaran mää-räpaikkaan. Puhutaan varsinaisesta toimituksesta, actual delivery, ja asia-kirjatoimituksesta, constructive delivery. Varsinaisessa toimituksessa ta-vara siirtyy myyjältä ostajalle toimitushetkellä, asiakirjatoimituksessa siir-tyy tavaraan oikeuttava asiapaperi.Asiakirjatoimituksessa ostaja ei pystytarkastamaan tavaran laatua ja kuntoa toimitushetkellä. Niinpä sellainentoimitus ei tarkoita, että ostaja olisi hyväksynyt tuotteen laadun. Sen sei-kan, vastaako tavara kauppasopimusta, ostaja pystyy toteamaan vastavastaanotettuaan tavaran rahdinkuljettajalta.

Incoterms ja tavaran omistusoikeus

Vastoin aika yleistä väärinkäsitystä Incotems-toimituslausekkeet eivätmäärittele tavaran omistusta, toisin kuten USA:n kotimaan kaupassakäytetyt lausekkeet. On kuitenkin eräs yhteys tavaran ”omistuksen” jatoimituslausekkeen välillä. Se liittyy amerikkalaisperäiseen IAS-kirjanpi-tokäytäntöön, joka on Suomessakin eräiden yritysten kohdalla pakolli-nen. Mainittu kirjanpitokäytäntö edellyttää, että myyjäyritys tulouttaamyynnit itselleen sen jälkeen, kun se on siirtänyt tavaroiden omistuk-seen liittyvät merkittävät riskit ja edut ostajalle eikä sille jää sellaista liik-keenjohdollista roolia, joka yleensä liittyy omistamiseen, tai tosiasiallistamääräysvaltaa myytyihin tavaroihin. Määrittely jatkuu, mutta ydinkysy-mykseksi jää, milloin myyjä on siirtänyt riskit ja edut ostajalle.Vastaus onselvä: silloin, kun myyjä on toimittanut tavaran ja se taas määräytyy käy-tetyn Incoterms-toimituslausekkeen mukaan. Näin kirjanpito ja toimi-tuslauseke nivoutuvat toisiinsa.

* Asko Räty

EXW, FCA, FAS, FOB, CFR, CIF ... asko räty

Share our strength!

PREESENS

ww

w.t

oyot

atru

kit.

fi

Osaamiseemme voit luottaa!Myynti • Vuokraus • Rahoitus • Huolto • Varaosat • KoulutusVantaa (09) 85 181, Turku (02) 275 7200, Tampere (03) 244 0444, Seinäjoki (06) 414 7333, Oulu (08) 554 6240, Kotka (05) 218 8400

Vuoden 2005 lopulla perustettu Etola Logistics Oy palve-

lee Tianjinin vapaakauppa-alueelta käsin lähinnä Etolan isojen teolli-

suusasiakkaiden sikäläisiä toimintoja. Yrityksen toiminta kuitenkin

laajenee kovalla vauhdilla ja sen tavoitteena Kiinassa on luoda koko

maan rannikkoalueen kattava logistiikkaverkko. Käytännössä tämä

tarkoittaa Etola Logistics Oy:n toimitusjohtaja Henri Mannerin mu-

kaan noin 3-4:ää varastokeskittymää, hubia. – Tarkoituksenamme

on olla täyden palvelun logistiikkatalo Kiinassa toimiville länsimaisil-

le OEM-yrityksille, Manner sanoo.

Etola Yhtiöillä on Suomessa organisationaalisesti hajautettu ra-

kenne. Tiettyyn tuote- tai palvelualueeseen keskittynyt yritys muo-

dostaa osaamiskeskuksen, jota muut Etola Yhtiöiden yritykset käyt-

tävät. Tällä hetkellä konserniin kuuluu jo yli 40 yritystä Suomessa.

Esimerkiksi Pameto Oy hoitaa kiinnitystarvikkeisiin keskittyvän lii-

ketoiminnan ja muut konsernin yritykset käyttävät sen palveluita ja

tuotteita. Kiinassa Etola Logistics Oy:n strategiana on kuitenkin

konsolidoida eri tuotealueiden osaaminen yhden katon alle. – Ky-

seessä on eräänlainen Etola Yhtiöiden pilottihanke, jonka kehitty-

mistä seurataan konsernitasolla tarkasti, Manner sanoo. Tosin myös

Suomessa tullaan jälleenmyyntikenttä uudistamaan yhden valtakun-

nallisen brändin, Etran, alle vuonna 2007.

Mannerin mukaan: – Tianjinissa alkuvaiheemme suurin ongelma

oli kiinalaisen urakoitsijan huono dokumentointi; tämän seuraukse-

na muuttomme väliaikaisista tiloista (Kerry EAS:n varastohotellista)

myöhästyi yli viidellä kuukaudel-

la. Nyt olemme toimineet muu-

taman kuukauden aivan uusissa

tiloissa ja tunnelma on erittäin

hyvä. Varastossa on lämmintä ti-

laa 3400 m2, mikä on ainutlaa-

tuista Tianjinissa, ja toimistotilat

ovat nykyaikaisesti varustellut.

Operatiivisella puolella haastetta

riittää muun muassa uuden tieto-

järjestelmän (ERP) toimintakun-

toon laittamisessa ja tämän jäl-

keen varaston viivakoodijärjestel-

män integroimisessa ERP:iin.

Kiinan paperitöiden salat ovat

22

Logistiikka 1 | 2007

Etola Logisticsin kokemuksia Kiinan business-logiikasta ja logistiikasta

Tarkasti seurattupilottihankeTeollisuustuotteisiin keskittynyt Etola-yhtiöt on perinteisesti esiintynyt

leimallisesti suomalaisena ja Suomen markkinoilla toimivana yrityksenä.

Yhtiö on kuitenkin jo parin vuoden ajan laajentanut toimintaansa Suomen

rajojen ulkopuolelle, sekä ostoin että perustamalla omia toimipisteitä

ulkomaille.Yksi esimerkki tällaisesta etätoimipisteestä on logistiikkapalve-

luja tarjoava Etola Logistics (Tianjin) Co., Ltd. Kiinan Tianjinissa.

Mik

ko M

elas

niem

i

Etola Logistics Oy:n toimitusjohtajalla HenriMannerilla on kokemusta aasialaisestakulttuurista sekä Etelä-Koreasta että Kiinasta.Kiinalaiset odottavat hänen mukaansaesimieheltä senioriteettia ja alaistenyksityiselämästä kiinnostumista.Neuvottelijoina he ovat sitkeitä ja usein vieläneuvottelujen jälkeen yllättäviä.

myös harmaannuttaneet tai vähentäneet meidän suomalaisten hiuk-

sia normaalia nopeammalla tahdilla.

Mannerin mukaan seuraavana strategisesti isona askeleena on

Shanghain varastohubin pystyttäminen. Tämä tarkoittaa liiketoi-

mintasuunnitelman ja siihen liittyvien muiden paperitöiden tekoa

sekä oikean yritysmuodon valintaa, sopivien tilojen löytämistä sekä

hyvien työntekijöiden rekrytointia ja perustuksien ollessa kunnossa

toimitusten käynnistämistä heinä–elokuussa 2007. – Toinen tärkeä

strateginen linjaus vuodelle 2007 on oman brändin kehitystyön liik-

keellepaneminen tietyissä teollisuustarvikeryhmissä, Manner jatkaa.

Guanx ja senioriteetin arvostus

Alkutaipaleella olevan yrityksen eteenpäin luotsaaminen Kiinassa on

Mannerin mukaan usein sellaisten ongelmien ratkomista, jotka eivät

Suomessa edes ongelmia olisi. Samalla tulee jatkuvasti opittua uutta

kiinalaisesta tavasta toimia ja kommunikoida.

– Tärkeätä on heti alussa ymmärtää, että on helpompi muuttaa

omaa ajattelumallia liiketoiminnan lainalaisuuksista kuin 1,3 miljar-

din kiinalaisen, Manner toteaa. – Kiinalaiset esimerkiksi sekoittavat

paljon enemmän työ- ja yksityiselämän keskenään kuin länsimaalai-

set. Tämä tarkoittaa, että esimiesten tulee olla kiinnostuneita myös

kiinalaisten tiimin jäsenten yksityiselämästä. Mannerin mukaan

expatriaateilta myös odotetaan kiinalaisten taholta nykyään todella

paljon. Ulkomaalaisen esimiehen pitää todella olla asemansa arvoi-

nen, jotta hän voittaa kiinalaisten luottamuksen puolelleen.

Mannerin mukaan guanxin, kiinalaisen yhteysverkoston, raken-

taminen on aloittavalle yritykselle ja tuoreelle johtajalle kaikki kai-

kessa. Tiivistettynä ja yksinkertaisimmillaan guanx tarkoittaa sitä, et-

tä mitä enemmän on suhteita paikallisiin viranomaisiin, sitä no-

peammin tietyt asiat etenevät, tai mitä enemmän osoittaa kiinnos-

tusta alaistensa yksityiselämää kohtaan, sitä paremmin esimies palki-

taan lojaalilla käytöksellä ja kovalla työllä.

– Guanxin luominen on haastavaa eritoten nuorelle johtajalle,

koska senioriteetti on perinteisesti Kiinassa ollut tärkeä arvovallan

tuoja, vasta 26-vuotias Manner jatkaa ja toteaa samaan putkeen us-

kovansa tilanteen muuttuvan hiljalleen: – Näytöt alkavat varmasti

hiljalleen puhua ikää enemmän. Lukuisat idolin asemaan nousseet

nuoret kiinalaiset business-gurut näyttävät tässä tietä.

Paikalliset työntekijät avain menestykseen

Tällä hetkellä Etola Logistics työllistää vakinaisesti 18 henkilöä, jois-

ta 15 kiinalaisia ja loput suomalaisia. Yritys pyrkii syksyn aikana en-

nakoimaan kasvuaan ja palkkaamaan tasaisesti uusia kiinalaisia kas-

vamaan yritykseen sisään. Mannerin mukaan ilman päteviä paikalli-

sia työntekijöitä ei liiketoiminnassa voi onnistua Kiinassa: – Panos-

tamme HR-puolelle jatkuvasti eli koko ajan etsitään uusia päteviä

kiinalaisia sekä koulutetaan hen-

kilökuntaa ymmärtämään syvälli-

semmin yrityksemme liiketoi-

mintalogiikka. – Yhtenä isona

haasteena on saada paikalliset

työntekijämme toimimaan jou-

hevasti yli organisaatiorajojen se-

kä jakamaan ajatuksia keskenään.

Kiinalaiset kokevat tällaisen tie-

donvaihdon usein epänormaalik-

si, sillä tieto on heidän mielestään

valtaa ja valtaa on tarkoitus kerätä

vain itselleen, jatkaa Manner.

Varaa aikaaneuvotteluille

Sopimusten tekeminen Kiinassa

on yleensä pitkä prosessi, jossa

kiinalaiset aloittavat ensin hyvin

korkeilla hinnoilla. Tämän vuok-

si neuvotteluille onkin aina varat-

tava tarpeeksi aikaa. Manner ker-

too Etola Logisticsia kohdanneis-

ta ongelmista, kun he joutuivat

23Logistiikka 1 | 2007

Mannerin taustaa

Henri Manner, 26, aloitti Etola Logistics Oy:n toimitusjohtajana maa-liskuussa 2006. Pestiä edelsi reilun puolen vuoden mittainen valmis-telujakso Etola Yhtiöiden jälleenmyyjäyritys Euro-Hydrossa, jonka ai-kana suomalainen delegaatio reissasi yhtenään Kiinassa neuvottele-massa toimiluvista, etsimässä toimitiloja ja haastattelemassa tuleviatyöntekijöitä. Etolaan Manner siirtyi alun perin Logistra Oy:stä nuo-remman konsultin paikalta. Manner oli jo aikaisemmin keväällä 2005,päivätyönsä ohella, tehnyt lopputyönsä Helsingin Kauppakorkea-koulun logistiikan laitoksella Etola Yhtiöille.Aiheena oli sopivasti ”Lateraalinen ristiintoimitus varastonhallinnas-sa”. Kokemusta aasialaisesta kulttuurista Mannerille oli entuudestaankertynyt vaihto-opiskeluajoilta Etelä-Korean Seoulissa.

��

Etol

a

Etola Yhtiöt rakensi uuden varaston itselleen Tianjiniin, Kiinaan, kun paikallisenaliurakoitsijan dokumentointi takerteli. Samalla saatiin paikallisiin oloihin poikkeuksellistalämmintä toimitilaa 3400 neliön verran. Tunnelmakin parani. Nyt ovat menossatietojärjestelmiin liittyvät uudishankkeet.

alkuaikoinaan käyttämään Aa-

siassa ison logistiikkatalon, Ker-

ry Logisticsin, varastohotellia:

– Neuvottelut olivat tavan mu-

kaan pitkät ja hartaat. Välillä

vastapuolen paikallisjohtaja

huusi naama punaisena kuinka

me yritämme tinkiä kaikesta ja

viedä hänet konkurssiin. Lopul-

ta olimme mielestämme pääs-

seet hyvin yksityiskohtaiseen so-

pimukseen, jossa kaikki palvelut

oli lueteltu ja hinnoiteltu, Man-

ner kertoo. Toisin kuitenkin oli:

Kerryn kiinalainen paikallisjoh-

taja alkoi vaatia lisää rahaa jokai-

sesta jo etukäteen sovitusta lo-

gistiikkapalvelusta vedoten tuot-

teiden määrän ja erilaisuuden ai-

heuttamaan lisätyöhön.

– Meidän tavaramme ei ole

bulkkia, vaan hyvin eri kokoisia

ja muotoisia, sillä tuotteita löy-

tyy aina kuuden metrin teräskii-

loista todella pieniin ruuveihin

tai pyöreisiin muovitulppiin.

Tämä oli tietenkin jo kerrottu

hänelle hyvin seikkaperäisesti ai-

kaisemmin. Lopulta Manner

joutui kollegoineen käymään sa-

manlaisen neuvottelun läpi joka

kuukauden lopussa ja aina he lo-

pulta joutuivat maksamaan hie-

man lisää.

– Fyysisesti raskain yllätys oli

kuitenkin se, kun vastaanotim-

me hydrauliikkaputki- ja kiilate-

räskonttimme. Kerry Logistics:n

mukaan Kiinassa varastomiehen

käsitys kun on hieman eri kuin

Euroopassa: täällä varastomiehet

vain ajavat trukkia, laskevat

tuotteiden määriä ja tekevät

muita kirjauksia, Manner ker-

too.

– Kun meille siis saapui kuu-

si tonnia hydrauliikkaputkia,

kieltäytyi Kerry Logistics purka-

masta konttia. Kieltäytyminen

perustui tähän kiinalaiseen va-

rastomiehen määritelmään,

vaikka maksoimme joka kuu-

kausi purkamis-, lajittelu- ja hyl-

lytyspalvelusta Kerrylle!

Samaan aikaan Etolalla oli

paljon hydrauliikkaputkia ti-

lauksissa, joiden oli määrä lähteä

muutaman päivän sisällä. Kol-

men päivän tuloksettomien

neuvottelujen jälkeen Etola Lo-

gisticsin suomalaiset työntekijät

saivat tarpeekseen odottelusta ja

ottivat ohjat omiin käsiinsä.

Neljältä suomalaiselta kului rei-

lut puoli tuntia kuuden tonnin

purkamisessa kontista. – 35 as-

teen lämmössä homma oli hie-

man hikistä, mutta saimmepa-

han tavaran lähtemään asiak-

kaalle, Manner nauraa.

Muille Kiinaan aikoville suo-

malaisyrityksille Manner antaa

neuvoksi: varaa aikaa neuvotte-

luille, käy kaikki yksityiskohdat

läpi pilkulleen ja tämän jälkeen

varaudu yllätyksiin. Kiinalaisilla

on Mannerin mukaan tapana

sanoa, kun joku sopimuksen

kohta ei ole heille mieluisa:

– Sopimus on vain ihmisten

tekemä pala paperia, joka antaa

raamit, jonka puitteissa asioista

voidaan tarpeen tullen uudel-

leen keskustella.

* Pietari Päivänen

24Logistiikka 1 | 2007

Etolan Tianjinin varastolla opitaan puolin ja toisin. Kiinalaiset oppivat suomalaisen yhtiön toimintatapaa ja -tekniikkaa, suomalaiset Kiinanhenkilöverkostoitumista, Guanxia, ja työelämän toimintakulttuuria.

Etola

Logistiikkakeskus Hangossa vuokrataan kokonaan tai osittain

www.farocon.fi

Farocon Logistiikkakeskus sijaitsee strategisesti hyvällä paikalla Hangon Vapaasatamassa, joka on auki vuoden ympäri. Logistiikka-keskuksen rakennukset sisältävät 8000 m2 lattiapinta-alaa, josta n. 80% on lämmintä tilaa.

Konttoritilaa on 850 m2 kahdessa tasossa. Päärakennuksessa on myös kaksi kattonosturia (15t ja 30t, vapaakorkeus 15m). Ulkovarastokenttää on 8000m2.

Kiinteistöön on rautatieyhteys sekä Hangon Vapaasataman laiturit ja roro terminaali läheisyydessä. Farocon tarjoaa vuokratilaa huolinta- ja käsittelypalveluin tai ilman niitä. Tullivapaa alue tarjoaa tullittoman ja verottoman transitovarastoinnin.

FAROCON OY Hangon VapaasatamaLisätietoja ja tiedustelut: Puh: 019 248 2212Fax 019 248 22E-MAIL: farocon@farocon.fi

ON-THE-JOB REPORT

UPM Kajaani käyttää puristusvoiman hallintajärjestelmällä (AFC) varustettua Cascaden kaksoistornipihtiä osanapalkittua logistista ratkaisua.

Yhtiö: UPM (United Paper Mills) on yksi maailman suurimpia paperintuottajia. UPM:n Kajaanin tehdas on erikoistunut aikakaus-lehtipaperin, sanomalehtipaperin ja erikoissanoma-lehtipaperin tuotantoon. Tehtaan vuosittainen tuotantokapasi-teetti on 605 000 tonnia.Haaste:UPM Kajaani kuljettaa suurimman osan paperista junallaRaumalle. Osa rullista lastataan ja puretaan automaattisesti jalähetetään laivalla ulkomaille useille eri asiakkaille. Vaurioidenmahdollisuus kasvaa joka kerta paperirullaa käsiteltäessä. UPMKajaanin alkuperäisessä logistisessa mallissa rullia käsiteltiinkeskimäärin kahdeksan kertaa. Etsiessään ratkaisua, jokavähentäisi vaurioita tässä toimitusketjussa, UPM pani toimeenkaksivuotisen tutkimuksen.Tutkimusta johti Kajaanin paperi-tehtaalla Risto Miinin, Kajaanin pakkaus-, varasto- ja logistiikka-alueen esimies.Ratkaisu: Tuloksena oli Vetoketju-projekti, jolla UPM voitti Suomen Vuoden 2004 logistiikkahanke -palkinnon. Uudella Vetoketju-

konseptilla UPM Kajaani on vähentänyt rullien käsittelymäärää kahdeksasta yhteen tai kahteen. Tänään Cascaden kaksoistornipihdit kuuluvat olennaisena osana UPM Kajaanin voittoisaan Vetoketju-ratkaisuun. Kaksoistornipihdeillä varustetuilla trukeilla rullat siirretään lastaimen lamellille, joka siirtää ne automaattisesti erikoisjunavaunuihin. Rullat kuljetetaan junalla Raumalle, josta ne laivataan useille eri asiakkaille ulkomaille. Kaksoistornipihdeillä pystytään käsittelemään jopa kahdeksaa rullaa samanaikaisesti, mikä vähentää trukki-liikennettä kuormausalueella. Tämä merkitsee suurempaa työturvallisuutta ja alhaisempia

Oikealla: Risto Miinin ja Cascaden Tommy

Abrahamsson keskus-televat toimitusketjun

haasteista. Äärimmäisenä oikealla: Kaksoistornipihdit

ja puristusvoiman hallin- tajärjestelmä (AFC) trukkiin

asennettuna

Oikealla: Risto Miinin (vas.), UPM Kajaanin

pakkaus-, varasto- ja logistiikka-alueen

esimies.

ON-THE-JOB REPORT

UPM Kajaani käyttää puristusvoiman hallintajärjestelmällä (AFC) varustettua Cascaden kaksoistornipihtiä osanapalkittua logistista ratkaisua.

ja valvoo automaattisesti, että rullaan kohdistuva puristusvoima on oikea. Miinin on tyytyväinen AFC-teknologiaan. “Trukki on tärkeä osa toimitusketjua, ja AFC-järjestelmä on alentanut vaurioita merkittävästi”, hän sanoo. “Kuljettajamme voivat olla varmoja, että he käsittelevät jokaista rullaa oikealla puristusvoimalla, jolloin he voivat keskittyä tuotteen siirtämiseen ulos varastosta”. Cascade Europen paperiteollisuusjohtaja Tommy Abrahamsson sanoo, että UPM Kajaanin palkittu kuormaus-konsepti pitää Cascaden tuotekehitystiimin valppaana.AFC vähentää vaurioita ja lisää kuljettajan työskentelyvarmuuttaKäyttäessään perinteistä rullapihtitrukkia kuljettaja arvioi ja määrittää puristusvoiman itse. Joka kerta tarttuessaan rullaan kuljettajan on saavutettava hienon hieno tasapaino yli- ja alipuristuksen väliltä. Ylipuristus voi aiheuttaa rullaan epäpyöreyttä, jolloin sitä on vaikea tai jopa mahdoton käyt-tää nopeissa paperinjalostuskoneissa. Alipuristus saattaa päästää rullan luiskahtamaan ulos pih-deistä, jolloin sekä rullan uloimmat kerrokset että rullan reuna vaurioituvat. AFC on vain yksi moni-sta Cascaden Smartclamp-teknologian tuotteista. Tuotelinjaan sisältyvät myös mastonkallistuksen hallintajärjestelmä, pyörityksen hallintajärjestelmä ja muita vaurioitumista vähentäviä tuotteita.AFC-järjestelmää käyttäessään kuljettajat voivat työskennellä nopeammin, koska he tietävät pihtien kohdistavan oikean puristusvoiman kaikkiin rulliin.Joustava Flexipad-leukalappu myötäilee rullan pintaa UPM Kajaanin paperivaraston kaikissa kaksoistornipihdeissä käytetään Flexipad-leukalappuja, jotka on suunniteltu myötäilemään jokaisen käsiteltävän rullan pintaa koko kontaktipinnaltaan, olipa näiden halkaisija mikä tahansa. Flexipad myötäilee jokaista rullaa, jolloin leukalapun kosketuspinta on mahdollisimman suuri ja rullan turvalli-seen nostamiseen tarvittava puristusvoima mahdollisimman pieni. Cascaden Flexipadin ja AFC-järjestelmän yhdistelmän ansiosta UPM Kajaanin kuljettajat tietävät, että jokaista rullaa käsitellään optimaalisella puristusvoimalla.

toimintakustannuksia. “Ns. ”ratsastavat rullat” ovat kiellet-tyjä. Kaikkien rullien tulee olla hallinnassa”, selittää Miinin.Ratsastavat rullat ovat erityisen vaarallisia, koska ne voivat pudota. “Pidämme Cascaden kaksoistornipihdeistä, koska ne pitävät kaikki rullat paikoillaan turvallisesti.”Vetoketju-järjestelmään on lisätty myös Cascaden SmartClamp-teknologia, jossa käytetään puristusvoiman hallintaan AFC-järjestelmää. Kaksoistornipihtien ansiosta trukit voivat siirtää suuremman rullamäärän yhdellä kertaa,AFC-järjestelmän samalla varmistaessa, että jokaiseen rul-laan kohdistuu oikea puristusvoima. AFC-järjestelmä on kuljettajalle huomaamaton automaattinen järjestelmä, joka yhdistää Cascaden rullapihdin trukin hydraulijärjestelmään

Cascade NV Finland • A. Petreliuksenkatu 3 • 01370 Vantaa • Finland • Tel.09-8361925 • Fax 09-8361935 • www.cascorp.com

Cascade is a registered trademark of Cascade Corporation.

© Cascade Corporation 2006.All rights reserved.

Form 6067637 3M GE 11/06

27Logistiikka 1 | 2007

Kulunut puolitoista vuotta on ollut SA-TU Logisticsille ta-

pahtumarikasta aikaa. Vuoden 2005 syksyllä konkretisoituneiden

omistajajärjestelyjen myötä yhtiö siirtyi toimivan johdon omistuk-

seen. Keväällä 2006 kasvun todettiin olevan niin hyvällä uralla, että

aiesopimukset Nuolitien kiinteistöstä päätettiin allekirjoittaa koh-

teen rakennuttajaksi valitun NCC:n ja Suomi-yhtiöiden kanssa.

– Suomi-yhtiöt omistavat Nuolitien terminaalirakennuksen, jos-

sa me olemme ainoina vuokralaisina, kertoo Tero Melasniemi.Vaikka uuden logistiikkakes-

kuksen sijainti oli jo alusta alkaen

selvillä, ei uudisrakennus kuiten-

kaan ollut ainoa vaihtoehto. Alu-

eella jo sijaitsevaan kiinteistökan-

taan tutustuminen kuitenkin va-

kuutti SA-TU:n johdon uusien ti-

lojen eduista.

– Vanhemmissa kiinteistöissä

esille tullut ongelma liittyi muun

muassa nosto-ovien vähyyteen.

Niitä vain ei ollut riittävästi mei-

dän tarpeisiimme, Melasniemi pe-

rustelee tehtyä valintaa.

Nuolitiellä ovien suunnitte-

luun ja sijoitukseen on kiinnitetty

paljon huomiota. Standardimit-

taisten ovien lisäksi tiloista löytyy yksi viisi metriä leveä ovi trailerien

sivupurkua varten. Lisäksi terminaalissa on olemassa omat ramppin-

sa pakettiautoille ja erikoismatalille jumbotrailereille.

– Jos kyseessä on erityisen kylmänarkaa tavaraa, pystymme tarvit-

taessa ottamaan vaikka koko trailerin sisätiloihin, täydentää Melas-

niemi.

Kaiken kaikkiaan läpivirtausterminaalin osuus rakennuksen ko-

konaislattiapinta-alasta on 1000 neliötä. Loput 4000 neliötä tarjoa-

vat varastotilaa yhteensä noin 6000 lavapaikan verran

Yhteispelillä lisää joustavuutta

Alkuperäisestä aikataulusta etuajassa valmistunut logistiikkakeskus ei

sinällään tuo paljon uutta SA-TU:n toimintaan. Yrityksellä on jo ai-

kaisemmin toiminut pienempi tulliterminaali Helsinki-Vantaan len-

tokentän läheisyydessä. Silti viime vuonna tapahtunut 20 prosentin

kasvu on selvä signaali tilatarpeen lisääntymisestä. Yrityksen Helsin-

gin Länsisatamassa sijaitseva terminaali ja pääkonttori jatkavat toi-

mintaansa entiseen tapaan.

– Pääsääntöisesti meritavara keskittyy Länsisatamaan ja myöhem-

min Vuosaareen, lento- ja rekkarahti puolestaan Vantaalle. Se ei kui-

tenkaan saa olla kiveen hakattua, sillä haluamme olla mahdollisim-

man joustavia. Vain sillä tavalla pystymme rakentamaan asiakkaille

heidän tarpeisiinsa parhaiten sopivat ratkaisut.

Valtaosa SA-TU Logisticsin asiakaskunnasta koostuu kuljetus-

klusterin toimijoista, joille yritys pyrkii tarjoamaan kilpailukykyisiä

logistiikan lisäarvopalveluja aina tullauksesta ja tavaran käsittelystä

varastointiin ja kotimaan kuljetus- ja lähettipalveluihin. Tässä yhtä-

lössä yksi merkittävä osatekijä on

terminaalien hyvä sijainti, joka

Nuolitien tapauksessa on vahvis-

tunut positiivisen asiakaspalaut-

teen saattelemana. Siitä huolimat-

ta Melasniemi toivoo Kehä kol-

mosen viivästyneen parannus-

hankkeen pääsevän pian käyntiin.

– Liike-elämän kannalta ky-

seessä on erittäin tärkeä väylä,

jonka toimivuutta pitäisi pikaises-

ti parantaa.

* Ari Rytsy

Logistiikka 1 | 2007

SA-TU Logistics saiuuden terminaalin ja varastonVaratoimitusjohtaja Tero Melasniemen mukaan Vantaan Nuolitiellenoussut logistiikkakeskus tulee tarjoamaan tilaa niin yrityksen uusille kuinjo olemassa oleville asiakkaille.

SA-TU Logistics pähkinänkuoressa

• Perustettu vuonna 1987

• Konsernin arvioitu liikevaihto vuonna 2007 on 6,2

miljoonaa euroa

• Työllistää vakituisesti 60 henkilöä

• Toimipaikat Helsingin Länsisatamassa, Helsinki-

Vantaan lentokentällä ja Vantaan Nuolitiellä

• Tullaustoimipisteet jokaisessa pk-seudun viidessä

tullaustoimipaikassa

• Uusi terminaali Vuosaaren satamassa vuonna 2008

SA-TU Logisticsin varatoimitusjohtaja Tero Melasniemi ja Kuljetuspalvelut-yksikön johtaja

Markku Sommelo uskovat yrityksen kasvutahdin täyttävän pikaisesti uuden logistiikkatermi-

naalin hyllyt.

Matkahuollon liiketoimintapäällikkö Juha

Wallin kertoi Trim-softan toimivan konsul-

toivana yrityksenä, jonka tehtävänä on ke-

hittää ja testata uusia teknisiä ja ohjelmallisia

ratkaisuja henkilö- ja tavaraliikenteen toi-

minnan ja tuottavuuden tehostamiseksi.

Wallin selvitti edelleen Trim-softan vastaa-

van tietojärjestelmien operoinnista sekä van-

hemmista järjestelmistä.

Wallin myös tarkensi, että kaikki uudet

Matkahuollon tietojärjestelmähankkeet to-

teutetaan yhdessä Trim-softa Oy:n koordi-

noimana.

Wallin arvioi logistiikkatoimialaa hallit-

sevien IT-järjestelmien toimittajissa olleen

melko vähän toimialaosaamista tarjolla, mi-

kä oli keskeisin syy Matkahuollon mukaan-

tuloon Trim-softan osakkaaksi. Yrityksessä

on useiden vuosien kokemus työskentelystä

kuljetus- ja logistiikkatoimialalla sekä siihen

liittyvästä tietotekniikasta.

Markkinat

Suomessa pakettiliikenteessä liikkuu VTT

pitämän pienpakettiliikennetilaston mukaan

30 miljoonaa pakettia. Suurin kuljettaja

Suomen pakettimarkkinoilla on Posti, jonka

markkinaosuus on lähes 60%. Matkahuol-

lon osuus on 20 % ja Schenker Expressin

15%. Wallinin mukaan loppu 5 % jakaan-

tuu osin valtakunnallisesti toimiville yrityk-

sille ja alueellisesti toimiville jakeluyrityksil-

le, jotka ovat erikoistuneet usein erityisjake-

luun mm. autonvaraosien tai kodin elektro-

niikan jakeluun. Lisäksi on joitakin jakelu-

yrittäjiä, joilla on jakelua Itä-Suomeen ja

Varsinais-Suomeen. Kuljetettavien paket-

tien keskipaino vaihtelee yleensä 5-15 kg:n

välillä.

Uudet keräily- lajitteluratkaisutsekä sähköinen asiointi

– Kotimaan pakettikuljetuksissa kilpailun

on erittäin kovaa, jolloin tehokas tietoteknii-

kan soveltaminen on avainasemassa tämän

hetkisessä kilpailutilanteessa, Wallin totesi.

Matkahuollon tavoitteena on ollut pääs-

tä vähentämään käsiteltävää paperimäärää

pakettiliikenteessä. Sähköisten palveluiden

käyttö, jolloin lähetystiedot siirtyvät suoraan

Matkahuollon järjestelmiiin etukäteen, on

lisääntynyt. Wallin kertoi Helsingin alueella

asiakkaista lähes 40 %:n käyttävän sähköistä

tiedonsiirtoa. Tällöin lähetystiedot ovat en-

nakkoon käytettävissä. Tiedon perusteella

lähetys, saavuttuaan terminaaliin, voidaan

ohjata mahdollisimman nopeasti kuljetuk-

seen. Wallinin mukaan asiakkaat ovat siirty-

mässä yhä enenevässä määrin sähköiseen lä-

hetystietojen välitykseen.

Ohjelmistotarjonta

Trim-softa Oy:n toimitusjohtaja Tapio Tu-

keva kertoi yrityksen edelleen kehittävän ja

ylläpitävän kuljetus- ja logistiikka-alalle sovi-

tettuja kuljetuksen, jakelun ja terminaalikä-

sittelyn ohjelmistoja sekä niihin liittyviä kä-

sipääteratkaisuja. Tukevan mukaan Matka-

huollon enemmistöosuus TRIM-softa

Oy:ssä antaa hyvät resurssit kehitystyön jat-

kamiselle. Aloittavalle pienyrittäjälle on aina

haaste saada mahdollinen asiakas vakuuttu-

neeksi kehitystyön jatkuvuudesta. Tukeva

näkee tulevaisuudessa TRIM-softa Oy:n

myynnin kehittyvän voimakkaasti nimen-

omaan omilla ohjelmistoilla ja mobiiliratkai-

suilla, kun taas Matkahuollon tietojärjestel-

mien ylläpito olisi tuomassa vähemmän lii-

kevaihtoa.

28Logistiikka 1 | 2007

Tietotekniikkaavainasemassa pakettikuljetuksessaOy Matkahuolto Ab on hankkinutenemmistöosuuden tietotekniikanerikoisyrityksestä Trim-softa Oy:stä.Matkahuollon omistuksessa on 6 %ja loppuosuus 4 % on Trim-softanhenkilöstöllä.

Oy Matkahuolto Ab liiketoimintapäällikkö Juha Walllin ja TRIM-softa Oy:n toimitusjohtaja Tapio Tukeva tutkimassa käsipäät-teitä, joiden käyttö pakettikäsittelyssä on jokapäiväistä.

Vakioitua rahtikirjaa eiole saatu aikaan

Tukeva ja Wallin kertoivat Trim-

softan ja Matkahuollon sopi-

neen projektista, jossa kehite-

tään RFID-testisovellus myö-

hemmin Matkahuollon paketti-

ja muussa jakeluliikenteessä käy-

tettäväksi. Paketteihin tulostetut

kollitarrat ja sähköinen lähetys-

tietojen siirto ovat vähentäneet

rahtikirjojen määriä. Rahtikirja

on Wallinin mukaan saavutta-

nut matkansa pään, sillä kaikista

kehityshankkeista huolimatta

eri yrityksillä on ollut omannä-

köisensä rahtikirja. Ministeriön

johdolla tehty kehitystyö yhte-

näisen kolliosoitekortin toteut-

tamiseksi ei ole koskaan toteutu-

nut käytännössä.

Wallinin mukaan tällä het-

kellä lähetyksistä enää vain noin

10 % liikkuu rahtikirjalla.

Lisäksi niin nouto- ja jakelu-

palveluita Matkahuollolle hoita-

vat yritykset kuin linja-autolii-

kennöitsijätkin tulevat vastai-

suudessa kehittämään tietohal-

linnon järjestelmiään, jolloin

Trim-softalla myös lisääntyy jär-

jestelmien sovitustyö.

Muu ulkoistaminen

Matkahuollon palveluverkossa

henkilöliikenteen myynti on

140 miljoona euroa. Siitä valta-

osa jaetaan liikennöitsijöille.

Wallinin mukaan clearing eli ra-

hanpyörittäminen kuuluu Mat-

kahuollon perusbisnekseen, jon-

ka johdosta koko taloushallinto

on omissa käsissä eikä ulkois-

tuksista haaveilla. – Matkahuol-

lolla on valtakunnallinen verk-

ko, jonka kautta myydään bus-

siliput, 60 miljoonaa älykortti-

matkaa, seitsemän miljoonaa

pakettia sekä edustetaan 400

bussiyritystä, asiamiehiä sekä

erilaisia yhteistyökumppaneita,

Wallin totesi. Tietotekniikan

toiminta tässä on ensisijaista. IT

on niin business-kriittistä, että

kaiken IT-toiminnan pitää Wal-

linin mukaan olla omassa oh-

jauksessa.

Jakeluverkon laajennus

Oy Matkahuolto Ab on sopinut

Tradeka Oy:n kanssa yhteistyös-

tä, jossa Tradekan kaikki Siwa-,

Valintatalo- ja Euromarket -

myymälät toimivat Matkahuol-

lon pakettien noutopisteinä

maaliskuusta lähtien. Pakettien

noutopisteitä on yli 1200 kpl.

Wallinin mukaan sopimus

on käytännössä tietotekniikan

sovittamista, jolloin toiminnot

voidaan suorittaa myymälöissä

valmiina olevilla kassapäätteillä.

Viivakoodilukijalla luetaan pa-

ketin tiedot, joiden perusteella

paketti luovutetaan asiakkaalle

joko suoraan tai vasta mahdolli-

sen ennakkomaksun jälkeen.

* Juhani Piipponen

29Logistiikka 1 | 2007

Nouto- ja jakeluautoja Matkahuollon Helsingin Kampin tavaraterminaalissa

Pakettien lajittelulinja Helsingin Kampin tavaraterminaalissa

Merenkulkulaitoksen uudistuksen yhteydessä Merenkulkulaitoksestaerotettiin vuoden 2004 alusta kaksi itsenäistä liikelaitosta,Varustamolii-kelaitos Finstaship ja Luotsausliikelaitos Finnpilot.

Jäänmurtokysymykset ovat olleet koko ajan kriittisen huomion valo-keilassa. Finnpilot näyttää selvinneen hyvin. Luotsausmaksuja ei ole tar-vinnut kohottaa. Se kertoo luotsaustoiminnan tehostumisesta. Luot-sauksen osalta liikelaitostaminen näyttää olleen onnistunut ratkaisu.

Sen sijaan jäänmurto on jatkuvien ongelmien kohteena.Tosin tänätalvena jäänmurtoa ei ole juuri tarvittu, mutta sitä enemmän on vään-netty kättä jäänmurron järjestelyistä.

Kun jäänmurto eriytettiin omaksi liikelaitoksekseen, kolme ensim-mäistä vuotta jäänmurto hoidettiin vanhojen käytäntöjen mukaisestineuvottelusopimuksella Merenkulkulaitoksen ja Finstashipin välillä.

Vuoden 2007 piti olla ensimmäinen avoimen kilpailun vuosi jään-murrossa. Jäänmurron kilpailutus meni täydellisestipieleen. Merenkulku-laitos sai vain kaksi tarjousta janekin molemmat Finstashipiltä.

Finstashipin tarjous vuoden 2007 jäänmurrosta oli20 % kalliimpi kuin vuoden 2006 jäänmurto. Todellahankalien neuvottelujen jälkeen yhteisen omistajan,liikenne- ja viestintäministeriön törkeää lievemmänpai-nostuksen jälkeen Merenkulkulaitos ja Finstahippystyivät sopimaan jäänmurrosta täksi vuodeksi siten,että kustannusten nousu jäi siedettäväksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti Finnlinesinentisen varatoimitusjohtajan, Tieliikelaitoksen tulevan toimitusjohtajanJukka Laaksovirran selvittämään jäänmurtopalvelujen hankintamenette-lyn kehittämistä. Tieinsinööri Laaksovirran raportti on suoraa puhetta,joka pysäyttää miettimään. Laaksovirta kirjoittaa mm. näin: ”Lopuksi ontodettava, että nykyisessä tilanteessa on epäselvää, hyödyttääkö nykyi-nen käytäntö Suomen kauppamerenkulkua.”Tästä sinänsä hyvin rehelli-

sestä mielipiteestä huolimatta Laaksovirta päätyy ehdottamaan jään-murron kilpailuttamisen kehittämistä.

Laaksovirran ehdotukset ovat varmaan hyvää tarkoittavia, muttakyllä nyt olisi aika katsoa totuutta silmiin. Jäänmurtoon ei löydy kilpailua,ei nyt eikä tulevaisuudessa.Yksinkertainen syy on se, että joutilaita jään-murtajia ei ole. Ruotsilla on omat murtajansa, jotka se tarvitsee omaankäyttöönsä. Ruotsi on joskus valmis hetkeksi lainaamaan jäänmurtajiaanSuomeen.Venäläisillä on murtajia, jotka se myös tarvitsee omaan käyt-töönsä.

Laaksovirran mukaan seitsemän vuoden sopimuskaudella varusta-moilta löytyisi halukkuutta investoida uusiin jäänmurtajiin. Uskallanepäillä. Jos varustamoilta löytyy halukkuutta investoida jäänmurtajiinseitsemän vuoden sopimuskaudella, niin niiden jäänmurtopalvelut tule-vat kyllä olemaan monta kertaluokkaa kalliimpia kuin nykyisten moni-

toimimurtajien käyttö.Jäänmurtajan teknistaloudellinen käyttöikä on

jossakin 20 ja 50 vuoden välissä, ja jos jäänmurta-jan hankinnan hinnoittelee seitsemän vuodentuotoilla, niin kallista on.

Oikeastaan Laaksovirran ehdotus toteuttaapahimman mahdollisen vaihtoehdon. Jos seitse-män vuoden sopimusajalla löytyy muitakin haluk-kaita varustamoja Finstashipin ohella tarjoamaanjäänmurtopalveluja, niin varmasti sekä Finstashipinettä muiden tarjoajien tarjoukset ovat Finstashipin

viimevuotisen tarjouksen mukaisesti vähintään 20 %, todennäköisestipaljon enemmän, nykytasoa kalliimpia.

Silloin hankintalainsäädännön mukaan Merenkulkulaitos on pakotet-tu hyväksymään jonkin tehdyistä tarjouksista, eikä voida turvautua neu-vottelumenettelyyn niin kuin tämän vuoden jäänmurron osalta tehtiin.Eli jäänmurron kustannukset nousisivat rajusti.

30

aura

Logistiikka 1 | 2007

Matti Aura on toiminut Suomen Sata-

maliiton toimitusjohtajana vuodesta

2001. Hän on viime vuodet seurannut

tiiviisti satamien toimintaympäristön

muutosta, josta turvamääräykset ovat

merkittävimpiä. Auralle on kertynyt

laajalti kokemusta yhteiskuntaosaami-

sesta. Hän toimi Keskuskauppakama-

rin toimitusjohtajana vuoteen 1997,

kansanedustajana vuosina 1995 – 99

ja liikenneministerinä 1997 – 99.

Jäätä särkemään

Jäänmurtoon ei löydykilpailua, ei nyt eikä

tulevaisuudessa

Jotkut puhuvat siitä, että valtion pitäisi omistaa jäänmurtajat ja kilpai-luttaa vain niiden operointi.Tämäkin taitaa olla teoriaherrojen höpinöi-tä. Arkirealismissa Suomen Merimies-Unioni pitää huolen siitä, ettäjään-murtajien henkilöstön edut ja henkilöstömääräsäilyvät vähintään nykyisellään oli operoija kuka ta-hansa, jolloin kilpailutuksella ei saada mitään aikaan.

Finstaship on varmaan hyvä organisaatio hoita-maan perinteisiä jäänmurtajia ja ehdottomasti en-tistä Merenkulkulaitosta parempi hoitamaan moni-toimimurtajia ja niiden markkinointia. Ei ole tarvettamuuttaa mitään organisaatiota, vaan riittää, kunmuutetaan hankintamenettely. On turha leikkiä ti-laaja-tuottaja-leikkiä Merenkulkulaitoksen ja Finstas-hipin välillä. Jäänmurtopalvelujen hintaa ei voi hakeamarkkinoilta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ole mitään jäänmurtaja-markkinoita. Monitoimimurtajien osalta Laaksovirta toteaa, että Poh-janmeren spot-hintojen käyttö monitoimimurtajien hinnoittelun pohja-na ei ole hyväksyttävää. Monitoimimurtajat on hankittu turvaamaanSuomen jäänmurto, ei rahantekokoneiksi. Hinta on määriteltävä hal-linnollisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriö määritelköön hinnan ja sopimuseh-

dot sille, millä hinnalla ja missä laajuudessa Finstashipin on tuotettavaMerenkulkulaitokselle ja siten Suomen merenkululle jäänmurtopalvelui-ta. Muilta osin ja muuna aikana Finstashipille on annettava täysi vapaus

käyttää jäänmurtajia järkevimmällä mahdollisellatavalla offshore-toimintaan.

Tässä ehdotuksessa Finstaship ei ehkä ole niinaito varustamo kuin jotkut haluaisivat sen olevan,mutta se toteuttaisi parhaalla mahdollisella tavallasitä tehtävää, mitä varten jäänmurtajat on Suo-men valtiolle hankittu eli turvata talvimerenkulkumahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaasti. Eiole mitään syytä tehdä toista yritystä jäänmurto-palvelujen kilpailuttamiseksi.Tehdyistä virheistä pi-tää oppia.Toivottavasti on opittu edes se, että lii-

kelaitoksen perustaminen ei luo markkinoita.

*Matti Aura

31

aura

Logistiikka 1 | 2007

Laaksovirran ehdotustoteuttaa pahimman

mahdollisen vaihtoehdon.

Koulutusohjelmia: Kuljetus- ja varastotutkinto • Ostotutkinto • Materiaalitoimintojen tutkinto, MTo (ostotoimintojen ja kulje-tustoimintojen opintosuunta) • Kansainvälisen kaupan logistiikkatutkinto • Materiaalitoimintojen johtamisen tutkinto, MTD

Kehittyvä logistiikka-alatarvitsee osaavia ammattilaisia.Markkinointi-instituutissa on logistiikan koulutusohjelmia ammatillisesta tasosta päällikkö- ja johtotason koulutusohjelmiin.

Tutustu logistiikan koulu-tuksen moniin mahdolli-suuksiin www.markinst.fiLisätietoja puh. 010 473 61/ Pertti Niskanen ja Kati Räty.

Eteenpäin logistiikassa

Finnpilot tarjoaa ja kehittää jatkuvasti korkeatasoisia ja luotettavia luotsauspalveluja.Uusimpana palvelunamme on käynnistynyt koko Suomen kattava luotsinvälitys, jota hoitavat Finnpilotin omat, erikoiskoulutuksen saaneet ammattilaiset.

Luotsin voi tilata internetin kautta, sähköpostilla tai puhelimitse. Uusi palvelu turvaa luotsin nopean saatavuuden mihin tahansa Suomen satamaan saapuvalle ja lähtevälle alukselle. Tehokkaasti ja luotettavasti.

KOLME LUOTSINVÄLITYSTIIMIÄ KOLMELLA MERIALUEELLA Etelä-Suomi: Hanko-Porvoo pilotorder.south@fi nnpilot.fi

Itä-Suomi: Saimaa ja Kotka pilotorder.east@fi nnpilot.fi

Länsi-Suomi: Saaristomeri, Pohjanlahti ja Perämeripilotorder.west@fi nnpilot.fi

www.pilotorder.fi

LUOTSINVÄLITYKSEN ERIKOI

FINNPILOT – VAKAASTI VÄYLÄLLÄLuotsausliikelaitos | PL 520, 00101 Helsinki | puh. 0207 54 611luotsausliikelaitos@fi nnpilot.fi | www.fi nnpilot.fi

SOSAAJAT PALVELUKSESSASI

Intia kiinnostaa länsimaisia yrityksiä. Ei kuitenkaan ole

varmaa tietoa siitä, miten maan lentorahtihuolinta sujuu. Kysyimme

asiaa Expeditors Finland Oy:n toimitusjohtajalta Päivi Lundellilta ja

vientipäällikkö Sampsa Luomaniemeltä.

Expeditors on maailmanlaajuinen logistiikka-alan yritys, jonka

osakkeet noteerataan New Yorkin pörssissä Nasdaq-listalla. Expedi-

torsin pääkonttori on Yhdysvaltain länsirannikolla Seattlen kaupun-

gissa. Omia toimistoja on yli sadassa maassa yhteensä 213. Yritys

työllistää tällä hetkellä 11 000 ihmistä. Yrityksen suomalainen toi-

misto sijaitsee aivan Helsinki-Vantaan lentoaseman kupeessa.

Vahva läsnäolo paikan päällä Intiassa on tärkeää ja se merkitsee

toimitusjohtaja Päivi Lundellin mukaan monia etuja.

– Intian osuus Expeditorsin liiketoiminnasta kasvaa koko ajan

huimaa vauhtia. Tätä kuvaa hyvin se, että Intiassa on jo 17 omaa

Expeditorsin toimistoa, vaikka ensimmäinen toimisto avattiin vasta

1996, Expeditors Finland Oy:n toimitusjohtaja Päivi Lundell kuvai-

lee.

Yrityksen suurimmat toimistot Intiassa ovat Delhi, Mumbai,

Chennai, Bangalore, Hyderabad ja Cochin. Toinen nopeasti kehitty-

vä markkina-alue on Kiina, jossa Expeditorsilla on tällä hetkellä 40

omaa toimistoa.

Paikallisia kumppaneita

Kumppaniyritysten eli alihankkijoiden valinnasta Intiaan vastaavat

sikäläiset Expeditorsin toimistot.

– Kumppanien pitää toimia Expeditorsin asettamien standardien

mukaan ja palvelutason pitää olla samaa tasoa kaikkialla maailmassa.

Katselemme koko ajan uusia mahdollisia partnereita tulevaisuutta

varten. Lisäksi teemme jatkuvasti partnereiden toiminnasta laatuana-

lyyseja, jotka myös dokumentoidaan.

Intian Expeditorsin työntekijät ovat Lundellin mukaan

kielitaitoisia ja korkeasti koulutettuja.

– Yrityksemme virallinen kieli on englanti ja edellytämme, että

henkilöstö niin Intiassa kuin muuallakin maailmassa hallitsee tämän

kielen.

Valtteina omatietojärjestelmä ja vahva yrityskulttuuri

Expeditors on panostanut tieto-

hallinnan kehitystyöhön. Sen ke-

hittämä ja ylläpitämä tietojärjes-

telmä on käytössä yhtiön kaikissa

toimipaikoissa.

– Osaltaan juuri yhteisen tie-

tojärjestelmän ja vahvan yritys-

kulttuurin ansiosta toimintata-

pamme ovat samankaltaisia kai-

kissa maissa . Tällä tavalla pys-

tymme vähentämään tai jopa

poistamaan erilaisista työkulttuu-

reista johtuvia eroavaisuuksia ja

tarjoamaan asiakasyrityksille yh-

tenäisen palvelun kulttuurista

riippumatta. Tavoitteenamme on

sataprosenttinen asiakastyytyväi-

34Logistiikka 1 | 2007

Expeditors:

Intian lentorahti-huolinta hallinnassaLentorahtihuolinta sujuu Intiassa yhtä hyvin kuin vaikkapa Euroopassa ja Yhdysval-loissa. Näin vakuuttaa Expeditors Finland Oy:n toimitusjohtaja Päivi Lundell.Globaali logistiikkayritys Expeditors on yhtenäistänyt toimintatapansa maailmanlaa-juisesti muun muassa vahvan yrityskulttuurinsa ja oman tietojärjestelmänsä avulla.

Expeditors Finland Oy:n toimitusjohtajaPäivi Lundell toteaa, että Intian osuusExpeditorsin liiketoiminnasta kasvaa kokoajan huimaa vauhtia.

Tero

Tui

sku

syys ja asiakkaan odotusten ylit-

täminen. Intia on meille työn

kannalta samanlainen kuin

muutkin maat ja pystymme tar-

joamaan kaikkia tuotteitamme

asiakkaillemme Intiassa, Lundell

sanoo.

Intian toimistojen henkilös-

tössä on paljon paikallista osaa-

mista ylintä johtoa myöten.

– He tuntevat sikäläiset ta-

vat. Tämä auttaa meitä toimi-

maan menestyksellisesti yhteis-

työkumppaneiden kuten Intian

tullin kanssa. Hyvänä esimerk-

kinä yhteistyöstä on Intian tul-

lin vaatima ennakkoilmoitus

saapuvasta lentorahdista. Tieto-

järjestelmämme mahdollistaa

automaattisen etukäteisilmoi-

tuksen, jolloin mahdolliset on-

gelmat tullin kanssa saadaan mi-

nimoitua.

Seuranta mahdollista

Asiakkaat voivat seurata lähetys-

tensä kulkua Internetissä Expe-

ditorsin Expo-seurantajärjestel-

mästä.

– Asiakkaan ei välttämättä

tarvitse muistaa rahtikirjanume-

roita vaan seuranta onnistuu

omalla tilaus- tai laskunumerol-

la. Tarkoitus ei kuitenkaan ole,

että asiakas joutuisi seuraamaan

lähetysten kulkua vaan meidän

itsemme tehtävänä on ilmoittaa

esimerkiksi mahdollisista poik-

keuksista. Jos Intiassa on poik-

keuksellisia ruuhkia tai esimer-

kiksi lakko, saamme niistä tie-

don hyvin nopeasti. Näin voim-

me antaa tilannetiedotuksia pai-

kan päältä asiakkaillemme. Tar-

vittaessa pystymme välttämään

poikkeustilan vaikutuksia vaih-

tamalla kuljetusreittiä tai lento-

kenttää.

Rahtihinnat Kaukoidän lii-

kenteessä ovat muuttuneet vii-

me aikoina tuotannon Itään siir-

tymisen myötä.

– Vientihinnat Euroopasta

Intiaan ja muualle Aasiaan ovat

pudonneet ja kapasiteettia on

hyvin saatavilla. Rahtihinnat

sieltä tänne päin taas ovat nous-

seet paikallisen tuotannon li-

sääntymisen myötä, Päivi Lun-

dell sanoo.

Rfid tulossa

Lähetysten seuranta perustuu

tällä hetkellä lentoyhtiöiden

EDI-ilmoituksiin.

– Expeditors on kehittänyt ja

kokeillut rfid-tunnisteiden käyt-

töä rahdin seurannassa ja erilai-

sissa projekteissa. Selvää on, että

rfid:n käyttöä sovelletaan tule-

vaisuudessa enemmän materiaa-

livirtojen seurannassa, mutta

toistaiseksi seuranta painottuu

poikkeamien löytämiseen ja tä-

mä onnistuu hyvin myös ilman

rfid:tä, vientipäällikkö Sampsa

Luomaniemi toteaa.

* Tero Tuisku

Rfid otetaan käyttöön jollakin aikataulullamateriaalivirtojen seurannassa,vientipäällikkö Sampsa Luomaniemi arvioi.

35Logistiikka 1 | 2007

Expeditorsin verkosto Intiassa.

T ero

Tui

sku

Nokia perusti vuonna 2005 matkapuhelimien tuotantolai-

toksen Intian Chennaihin Sriperumbudurin kylään. Paikan valintaa

perusteltiin muun muassa sillä, että lähipiirin kansainvälinen lento-

kenttä ja satama ovat toimivia ja suhteellisen ruuhkattomia. Sijoittu-

mispäätökseen vaikutti sekin, että Intian eteläkärjessä olevan Tamil

Nadun osavaltion päättäjät arvostivat Nokian pyrkimyksiä naapuri-

osavaltioita enemmän.

Senior Manager Pekka Ståhlberg Nokian hankintayksiköstä ker-

toi kuulumisia Chennain tuotantolaitoksen ostotoiminnoista ja lo-

gistiikasta LOGY Competencen ja Suomen Logistiikkayhdistyksen

36Logistiikka 1 | 2007

Nokia:

Tuotannon hallintaaIntiassa osaavalla hankinnallaNokian Intian tuotantolaitoksessa valmistetaan kuukausittain miljoonia matkapu-helimia.Alihankkijoilta ja tavarantoimittajilta tulevien komponenttitoimitustenhallinta on hyvin vaativaa kiivastahtisessa tuotannossa.

Pekk

a St

åhlb

erg

yhteisessä teemapäivässä marras-

kuun lopulla. Ståhlberg on toi-

minut Intian yksikössä runsaan

vuoden.

Nokian Chennain tuotanto-

laitos on sijoitettu 86 hehtaarin

eli vajaan neliökilometrin ko-

koiseen yrityspuistoon. Samaan

puistoon on tullut tai tulossa

Nokian kahdeksan tärkeää kom-

ponenttitoimittajaa. Meille suo-

malaisille näistä ovat tutuimpia

Perlos, Aspocomp ja Salcomp.

– Komponenttitoimittajien

läheisyys takaa sen, että tavaraa

saadaan joustavasti ja oikea-ai-

kaisesti tuotannon tarpeisiin,

Ståhlberg sanoi.

Maassa on muitakin Nokian

alihankkijoita kuten esimerkiksi

Molex, Tyco, Amphenol ja Elco-

teq, jotka toimivat Chennaista

noin 300 kilometrin päässä ole-

vassa Bangaloressa. Komponen-

tit toimitetaan kuitenkin tällä

hetkellä vielä pääosin tuontivir-

toina maailmalta.

– Valtaosa eli arvolla mitaten

85 prosenttia komponenteista

tulee lentäen ja loppuosa laival-

la. Paikallistoimituksia on tällä

hetkellä vain pakkaus- ja paino-

tuotteissa sekä jonkin verran

muoviosissa. Lentokenttä ja sa-

tama ovat noin 40 kilometrin

päässä yrityspuistosta ja kompo-

nentteja tulee konteissa yli tu-

hannen lähetyksen kuukausi-

vauhdilla.

– Pyrimme siihen, että valta-

osa tilaa vaativien ja asiakasti-

lausten mukaan vaihtuvien

komponenttien tavarantoimit-

tajista olisi alle puolen matka-

päivän päässä tai niin sanotulla

SEZ-alueella (Special Economic

Zone), jollaista mekin kehitäm-

me puistossa. Kalleimmat osat ja

standardikomponentit eli lähin-

nä elektroniset komponentit tu-

levat jatkossakin tuontitavarana

maailmalta. SEZ on Intian kes-

kushallinnon kehittämä ja val-

voma operaatiomalli, jolla edis-

tetään maan vientikauppaa ja

kanavoidaan etua vero- ja tulli-

maksuista alueella toimiville yri-

tyksille, jotka vastaavasti inves-

toivat Intiaan.

Tuotteen dynamiikkaaja pienet varastot

Valtava dynaaminen kompo-

nenttivirta sekä tiuhaan toistu-

vat tuotesyklit aiheuttavat mel-

koisia haasteita materiaalihallin-

taan.

– Kun uusi puhelin julkiste-

taan, se on saatava tuotantoon

saman tien. Samalla myös tuo-

tannosta poistuva malli on ajet-

tava alas hallitusti. Olemme

trimmanneet toimintatapojam-

me yhdessä alihankkijoiden

kanssa näiden tavoitteiden saa-

vuttamiseksi.

Nokialla ja yrityksen tava-

rantoimittajilla on varsin pienet

varastot. Näin pyritään mini-

moimaan vaihto-omaisuuteen

kohdistuvaa materiaaliriskiä.

– Puiston sisällä toimitusvä-

lit ovat alle tunnin ja ulkopuo-

lelta puiston välittömästä lähei-

syydestä komponentteja tulee

muutaman kerran päivässä. Tä-

män mukaisesti meillä on pus-

kurivarastoja ainoastaan tuntien

tarvetta varten. Tuontikompo-

nentteja tulee päivittäin ja nii-

den puskurointi hoidetaan No-

kia normaalin käytännön mu-

kaisesti integroidussa logistiik-

kakeskuksessa, joka on kiinteä

osa Nokian tehdaskiinteistöä.

Tavarantoimittajilla varastoja on

muutaman päivän tai korkein-

taan parin viikon tarpeeseen –

riippuen tavaran lähetyspaikan

etäisyydestä ja toimitustavasta.

Nokia on asettanut vaativat

tavoitteet Chennain tehtaan toi-

minnalle.

– Ensisijainen tavoitteemme

on, että tuotannon tehokkuus ja

kilpailukyky nousisi Kiinan ta-

solle. Pitkän tähtäimen tavoit-

teemme on, että Intiassa olisi

maailman kilpailukykyisin mat-

kapuhelintuotanto.

Ståhlberg kuvaili teemapäi-

vässä toiminnan eroja Kiinan ja

Intian välillä.

– Kiinaan oli aikanaan "pak-

ko" perustaa tuotantolaitos yh-

dessä paikallisen kumppaniyri-

tyksen kanssa, jotta maassa yli-

päätään voitiin toimittaa puheli-

mia. Intian kohdalla tilanne on

toinen. Maa on ollut pitkään

Maailman kauppajärjestön

WTO:n jäsen eikä siellä ole vas-

taavanlaisia velvoitteita. Maahan

on menty ”vapaaehtoisesti”,

koska sen on katsottu olevan

kannattavaa ja asiakasläheistä

toimintaa.

Vahva asemavanhastaan

Nokialla on ollut myynti- ja

tuotekehitysyksiköitä Intiassa jo

vuosien ajan. Tuolta ajalta on

peräisin vahva markkina-asema,

laaja asiakaskunta, arvokkaita

alihankkijasuhteita sekä kattava

myynti- ja jakeluverkosto. Ståhl-

bergin mukaan perustettu puhe-

lintehdas täydentää ja vahvistaa

Nokian Intian toimintoja.

Seitsemän miljoonan asuk-

kaan Chennaissa on muitakin

vastaavanlaisia yrityspuistoja,

joihin ovat investoineet tuotan-

tolaitoksia muutkin alan suuret

yritykset, niin kilpailijat kuin

komponenttitoimittajatkin.

Myös erityisesti monet autoteh-

taat alihankkijoineen ovat sijoit-

tuneet kaupunkiin tai sen välit-

tömään läheisyyteen.

Tamil Nandun osavaltio suo-

sii yrityspuistoja ja tukee osal-

taan niiden edelleen kehittymis-

tä.

– Yhtenä suurena etuna on

oma tulli, joka on sijoitettu

osaksi SEZ-puistoa. Näin välte-

tään komponenttien makuutta-

minen odottamassa tullausta

ruuhkaisilla lentokentillä. Tava-

ra voidaan siirtää suoraan tullat-

tavaksi SEZ:iin, joka nopeuttaa

huomattavasti materiaalin käyt-

töönottoa. Toisaalta valtio edel-

lyttää yrityspuistoilta melkoista

37Logistiikka 1 | 2007

Nokia tehdas Intian Chennaissa Sriperumbudurin kylässä.

��

Senior manager PekkaStåhlberg totesi, että Nokiameni Intiaan lähinnävaltavan suurtenmarkkinoiden läheisyydenvuoksi.

T ero

Tui

sku

omavaraisuutta. Nokiankin puistoon tulee esimerkiksi oma sähkön-

syöttöjärjestelmä, vedenjakeluverkosto, keskuskeittiö, päiväkoti ja

terveysasema. Lisaksi ollaan suunnittelemassa muun muassa lääkäri-

keskuksen, palolaitoksen ja jätevedenkäsittelylaitoksen rakentamista.

Huima markkinaosuus

Nokian markkinaosuus Intian matkapuhelinmarkkinoista on hui-

mat 70 prosenttia. Valtaosa Chennain tehtaan matkapuhelintuotan-

nosta meneekin Intian markkinoille, joskin myös vientitoiminta on

laajenemassa.

– Ensisijainen syy Chennain tehtaan perustamiseen olikin mark-

kinoiden läheisyys eikä pelkästään alempi kustannustaso. Toki sekin

oli suurena vaikuttajana jatkuvasti kovenevassa kilpailussa.

Nokian Chennain tuotantolaitos työllistää tällä hetkellä noin 4

000 henkilöä ja tehdas toimiin kolmessa vuorossa. Valtaosa tehtaan

työntekijöistä asuu Chennain kaupungin ympäristössä, joille Nokia

on järjestänyt työpaikkakuljetuksen. Tämä merkitsee, että työvuoro-

jen vaihtuessa puiston läheisyydessä liikkuu satoja busseja uskomat-

tomassa ruuhkassa, Ståhlberg sa-

noi.

– Tilannetta pahentaa se, että

paikalliset maantiet tai valtatien

tapaiset väylät ovat erittäin heik-

kokuntoisia ja osin vielä raken-

teilla. Olemassa olevia väyliä

käyttävät samanaikaisesti henki-

löautoliikenne, rahtiliikenne, jul-

kinen liikenne, karjatalous ja niin

edelleen. Alueen infrastruktuuris-

sa on siis runsaasti parantamisen

varaa. Tamil Nandun osavaltion

päättäjät ovat lupailleet, että

puiston ja Chennain ympäris-

töön rakennetaan uusia nelikais-

taväyliä. Menee kuitenkin vuosia, ennen kuin ne ovat asianmukaises-

sa kunnossa.

Kohennusta laadunhallintaan

Ståhlberg myönsi, että systemaattinen laadunhallinta ja -valvonta se-

kä niihin liittyvät järjestelmät eivät ole vielä riittävän korkealla tasol-

la Intiassa.

– Teknologiaosaamisen lisääminen kuuluu meidän tärkeimpiin

tavoitteisiimme. Tähän on kaksi keinoa. Ensinnäkin voisimme ke-

hittää paikallisista toimijoista teknologiaosaajia meidän toimialal-

lemme. Vaihtoehtona on, että alamme teknologiaosaajat tulevat

maailmalta Intiaan. Mahdollista on sekin, että käytämme molempia

vaihtoehtoja. Operaation läpivienti vaatii 3-4 vuoden työn ennen

kuin uudet teknologiat ja toimintatavat voidaan ottaa tuotantoon ja

massakäyttöön.

Ståhlberg kertoi, että muutosten tekeminen olemassa oleviin toi-

mintamalleihin vie usein enemmän aikaa kuin kokonaan uuden,

suoraan tarpeeseen rakentaminen.

– Meiltä ja vastapuolelta vaaditaan kommunikointi- ja kuuntelu-

taitoa, jotta saamme sitä tavaraa ja palvelua, mitä haluamme. On tär-

keää varmistaa, että paikalliset partnerit ymmärtävät tarpeemme. Ne

jotka tästä selviävät, alkavat pikku hiljaa toimittaa tuotteitaan ja pal-

velujaan meille.

Intiassa on toimittu vuosisatoja siirtomaavallan alaisuudessa. Tä-

mä merkitsee, että osa eurooppalaisesta toimintakulttuurista on su-

lautunut paikalliseen käytäntöön.

– Tämä sopii meille eli meidän ei tarvitse lähteä ihan "pystymet-

sästä" kertomaan tarkoitusperiamme. Joskus kuitenkin tuntuu siltä,

että intialaisille riittää mukana olo toiminnassa ilman tavoitetta saa-

da aikaan tulosta. Intiassa on hyvä koulutusjärjestelmä etenkin maan

eteläosassa, jossa me toimimme. Intialaiset ajattelevat ja heitä on

kannustettu ottamaan kantaa. Tämä voima on opittava kanavoimaan

mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti kulloinkin vallitsevaan ti-

lanteeseen, Ståhlberg totesi.

* Tero Tuisku

38Logistiikka 1 | 2007

Maanvuokran rekisteröintiä paikallisessa kylätoimistossa. Pieliin näytään ulkona nojaillun.Sisällekin riittää väkeä.

Pekk

a St

åhlb

erg

Pekk

a St

åhlb

erg

Mikä on kuljetusketjujen energiakatselmus?Kuljetusketjujen energiakatselmus on määrämuo-toinen kehitysprosessi. Katselmus alkaa tarkastel-tavan kuljetusketjun määrittelyllä, jossa asiakkaankanssa yhdessä sovitaan katselmuksen laajuus jakäytettävät toteutustavat nykytilanteen selvittä-miseksi. Katselmus sisältää kaikki eri kuljetusmuo-dot: maantie-, rautatie-, meri- ja lentokuljetukset.

Energiakatselmuksessa käsitellään nykytilanteestakerättyjä tietoja sekä arviointien ja kyselyjentuloksia. Näistä tunnistetaan potentiaaliset kehi-tyskohteet ja muodostetaan kuljetusketjun yh-teenvetotiedot, joita voidaan hyödyntää ympäristö-ja yhteiskuntavastuun raportoinnissa. Katselmuksenanalyysivaiheen jälkeen tehdään priorisointi jasuositellaan lyhyen ja pitkän aikavälin kehityskoh-teet.

Kehityshankkeesta pilottien kautta tuotteeksiKatselmusmalli kehitettiin yhteistyössä yritystenkanssa. Kuljetusketjujen energiakatselmus vastaamenetelmänä ja käsittelytapana muita ns. Motiva-energiakatselmuksia.

Kuljetusketjujen energiakatselmuksen pääkohde-ryhmiä ovat teollisuus, kauppa ja kuntasektori.Kuljetusyritykset ovat katselmuksessa välillisestimukana heiltä kuljetuspalveluja tilaavien asiak-kaittensa kautta.

Piloteista rohkaisevat kokemuksetOMG Harjavalta Nickel Oyj, Parma Oyj ja Raken-nusbetoni- ja Elementti Oy osallistuivat kuljetus-ketjujen energiakatselmusmallin kehitykseenpilottiyrityksinä.

Kuljetusketjujen toimintaa tehostamalla yrityksellä on mahdollisuus parantaakuljetusten logistiikkaa sekä vähentää kuljetuskustannuksia, energiankäyttöä jahiilidioksidipäästöjä. Kuljetusketjujen energiakatselmus on työväline mahdollistentehostamistoimenpiteiden ja säästöpotentiaalien löytämiseksi.

>>

Kuljetusketjujen energiakatselmus

OMG Harjavallan toiminta perustuu pitkiin man-nerten välisiin raaka-ainehankintoihin ja useisiinkuljetusmuotoihin. Logistiikkapäällikkö Teijo Sö-dervallin mukaan kuljetusketjujen energiakatsel-muksesta saatiin useita käytännössä toteutettavissaolevia toimenpide-ehdotuksia. ”Nyt toimitusketjuton kuvattu ja dokumentoitu raaka-aineiden osalta.Saimme selkeitä ja konkreettisia lukuja energian-kulutuksista kuljetusketjun eri vaiheissa. Henkilös-tön koulutukseen syntyi myös hyvää materiaalia.”

Parmalla on 13 tuotantolaitosta eri puolilla Suo-mea, joiden logistiikka käytiin katselmuksessaläpi. Pääkuljetuskumppani osallistui tiiviisti hank-keeseen. Johtaja Timo Teräs kertoo Parman saa-neen paljon eväitä tulevaisuutta varten.”Katselmoinnissa käytiin kuljetusketjut järjestel-mällisesti läpi ja siinä onnistuttiin. Parmalle syntyiuseita kehityssuunnitelmia. Esimerkiksi pääkulje-tusliikkeen kanssa tullaan kehitysyhteistyötä sy-ventämään mm. tehokkuuden parantamisen jakuljettajakoulutuksien muodossa.”

Rakennusbetoni- ja Elementti tekee betonituot-teita Hollolassa ja toimittaa niitä asiakkailleenympäri Suomea. Tuotepäällikkö Eeva Konsti kertoo,että he lähtivät katselmukseen mukaan saadakseenuusia ajatuksia logistiikkansa pyörittämiseen.Kokemukset olivatkin yllättävän positiivisia.”Tulokset olivat uusia ajatuksia herättäviä jamuutostarpeita löytyi. Suurin työ on saada omaorganisaatio heräämään muutokseen ja syventääyhteistyötä kuljetusliikkeiden kanssa. Työ tuottimyös kuljetusten ympäristöraportin.”

Kuljetusketjujenenergiakatselmuksen hyödytUlkopuolisen tekemä energiakatselmus antaa hyvänmahdollisuuden nähdä kuljetustoimintaa kokonai-suutena. Katselmoinnin tärkeimmät hyödyt ovat:

kustannussäästöt kuljetustentehostamisen ja energian säästön avulla

kehityskohteiden yksilöinti ja vaiheistus

hyvien käytäntöjen levittäminenkuljetusketjuihin

Yhteisesti kehitetty menetelmä antaa hyvänlähtökohdan tietojen luotettavuudelle ja niidenhyödyntämiselle.

TulevaisuusTavoitteena on sisällyttää kuljetusketjujen ener-giakatselmus yhdeksi työkaluksi tällä hetkellävalmisteilla oleviin vuonna 2008 alkaviin eri toi-minta-alueiden energiansäästösopimuksiin.

Kuljetusten energiatehokkuus tulee jatkossa ko-rostumaan entisestään useista syistä, joita ovatmm. energian korkea hinta, turvallisuuden koros-tuminen kuljetustoiminnassa, yrityksen toiminnanympäristöraportointi myös kuljetusketjujen osaltasekä tulossa olevan energiapalveludirektiivinsäästötavoitteet liikennesektorille.

LisätietojaMotiva OySeppo Pyrrö, puh. 0424 281214seppo.pyrro@motiva.fi

Pertti Koski, puh. 0424 281217pertti.koski@motiva.fi

tam

mik

uu 2

007

Lisätietoja: www.motiva.fi/kuljetusketjujenenergiakatselmus

Ketjun suurimman jäsenen Novimec Oy:n toimitusjohtaja

Ari Hautala toteaa teollisuusmyyntiin suuntautuvien sisälogistiikan

järjestelmien ja laitteiden olevan tärkeitä Logistep-ketjulle.

Novimecin toimitusjohtaja kertoi Logistep-ketjun myynnin

kohdistuvan erityisesti ruuhka-Suomessa varasto- ja terminaaliyri-

tyksiin. Pohjoisemmilla alueilla asiakkaat ovat pääsääntöisesti valmis-

tavasta teollisuudesta. Työskenneltyään aikaisemmin Etelä-Suomessa

ja siirryttyään sitten toimimaan Vaasaan, Hautala ihmetteli, missä

ovat logistiikkakeskukset? Niitä ei löytynyt, mutta seudun markkinat

laiteille ja kalustolle olivat teollisuuden piirissä. Hautala havaitsi nyt,

että myös Etelä-Suomessa on runsaasti valmistavaa teollisuutta, joka

on jäänyt näiden tuotteiden markkinoinnissa hieman Etelä-Suomeen

valmistuneiden suurten logistiikkakeskusten varjoon.

Hautala arvioi Logistep-myyntiorganisaation kautta hoidetun

myynnin olevan kustannustehokasta. Ketjussa toimimalla rakenne-

taan asiakkaalle kokonaisratkaisu käyttäen verkoston tuotteita tai

muualta saatavilla olevia elementtejä.

Myyjän laaja vastuu

Ari Hautala mainitsi markkinoinnin ohella onnistuneen kaupan

avaintekijäksi myyjän toiminnan. Logistep toimii avaimet käteen-

periaatteella, jolloin asiakkaan vastuulle jää huolehtia sähkövirran

saatavuudesta. Myyjän on hallittava kaikki toimitukseen kuuluvat

osatekijät sekä yhteydet hankkeeseen osallistuviin valmistajiin ja

muihin toimijoihin. Hänen mukaansa myyjien on oltava valmiita

kehittämään itseään ja oltava osaavia sekä halukkaita vastaamaan

mahdollisiin ongelmiin. Ari Hautala painotti hyvien myyjien olevan

ketjun tärkein voimavara Logistep-ketjun tarjoutuessa teollisuuden

ja varastoinnin kalustajaksi sekä toimivan ja tuottavan työympäristön

tekijäksi.

Toimitukset edellyttävät piirustusten lukutaitoa

Alihankkijat suorittavat fyysisen toimitukseen liittyvien laitteistojen

kokoonpanon ja asentamisen. Käytetyt kalusteet ovat Hautalan mu-

kaan löytäneet nopeasti ostajan. – Erityisesti pääkaupunkiseudulta

kaipaisimme asennusyrityksiä, jotka osaavat lukea piirustuksia sekä

ovat valmiita kurinalaiseen työskentelyyn tiukasti aikataulutetuissa

projekteissa, Hautala peräänkuuluttaa.

Koulutus torjuu tapaturmiakin

Hautalan mukaan suurin syy varastossa syntyviin tapaturmiin onvarastoissa epäsiisteys. Jatkuva käyttökoulutus sekä siisteys toimipai-koissa edesauttaa myös koneiden ja laitteiden moitteetonta toimi-vuutta. Logistep-ketju on myös kustantanut Pirjo Rapatin toimitta-man Tuottavaa työtä toimivassa työympäristössä -kirja. Kirjassa esi-tellään käytännön esimerkein toimivaa työympäristöä teollisuudes-sa ja varastoinnissa. Kirjaa on saatavilla Logistep-ketjun pisteistä.

Suunnittelu

Hautala korosti erityisesti jo suunnitteluvaiheen tärkeyttä, jolloin

olisi huomioitava myös suunniteltavaan halliin tulevien koneiden ja

laitteiden vaatimat tilatarpeet. - Ergonomisten työvälineiden kautta

saavutetaan huomattava työtehon ja tuotannon lisäys. Toimivassa

järjestelmässä tuotevalinnan tärkeä osatekijä on myös työturvalli-

suus, hän totesi.

3T Ratkaisut Oy:n kanssa Logistep tarjoaa yrityksille Pioneeri -

katselmusta, jossa tarkastellaan työpisteiden ergonomiaa, työturvalli-

suuden asioita. Toimitus kestää yhden päivän, jonka jälkeen yritys

saa kirjallisen raportin, jossa ehdotetaan myös toimenpiteitä tuotta-

vuuden ja turvallisuuden parantamiseksi.

– Turvallinen sekä viihtyisä työympäristö sitouttaa henkilökun-

nan paremmin työhönsä, muistuttaa Ari Hautala lopuksi.

* Juhani Piipponen

39Logistiikka 1 | 2007

Logistep-ketjun toimintaperustuu verkostoitumiseenLogistep-ketju markkinoi ja myy yli 5 valmistajantuotteita eri tuotemerkin järjestelmiä ja laitteiLogistep-ketju markkinoi ja myy yli 5 valmistajan tuotteita erituotemerkin järjestelmiä ja laitteita teollisuudelle sekälogistiikkayrityksille.ta teollisuudelle sekä logistiikkayri-tyksille.

Toimitusjohtaja Ari Hautalan mukaan arvokkaimmat tekijät logistiikassa ovat työvoima-sekä tilakustannukset.

Ketjun rakenne

Logistep-ketjuun kuuluu viisi yritystä: Novimec Oy (Oulu,Vaasa, Sei-näjoki, Kokkola,Tampere, Lahti,Tuusula),Teklacon Oy (Lappeenranta,Hamina), Eritoimi Oy (Kuopio, Jyväskylä), Turun Hylly- ja TrukkitaloOy (Turku) ja Logisto Oy(Espoo). Suomen Logistep Oy toimii pää-miehenä sekä maahantuojana Logistep-verkostossa toimiville yrityk-sille. Lisäksi Logistep-verkostolla on ketjusopimuksia markkinoinnistamm. Kastenin, Roclan, GWS:n Erkkilä:n, Ferroplanin,Arcan;Axelentin,Hymon jne. kanssa. Lisäksi Logistep valmistuttaa joitakin suunnittele-miaan laitteita. Logistep -ketjun liikevaihto vuonna 2006 lasketaannoin 40 milj. euroksi. Logistep -ketjun palveluksessa on 90 henkilöä.Lisäksi asennustöitä suorittavien alihankkijoiden palveluksessa on va-jaat sata henkilöä.

Haastattelussa mainitun Tuottavaa työtä toimivassa työympäris-tössä -kirjan hinta on 35 euroa (+verot ja toimituskulut)

juha

ni P

iippo

nen

Peter Barbut lähti liikkeelle Intian perusluvuista. Pinta-ala

3,3 miljoonaa neliökilometriä kattaa hyvin Euroopan alueen Norja –

Italia- ja Espanja – Venäjä -akseleilla tai olisi kolmannes USA:n pin-

ta-alasta. Pohjois-etelä-suunnassa mittaa on 3200 km ja itä-länsi-

suunnassa 2900 km. Alueesta 57 % on viljeltyä ja 16 % metsää. Intia

käsittää 28 valtiota, jotka muodostavat 7 yhtenäisempää aluetta. Kie-

listä merkittävin on englanti, mutta siitä poikkeavia virallisia kieliä

on lisäksi 22.

Taloutena Intia on maailman 12. kooltaan ja Aasian kolmonen,

ostovoimaltaan 3,82 triljoonaa dollaria. BKT koostuu 18,6 % maa-

taloudesta, 27,6 % teollisuudesta ja 53,8 % palveluista. Alueellisia

eroja on!

Ulkomaankauppapolitiikka (FTP), 2004-09 hakee Intian maail-

mankauppaosuuden kaksinkertaistamista viisivuotiskaudella.

UNCTADin maailman sijoitusraportti 2005:ssä on ylikansallisten

yhtiöiden tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa Intia sijoitettu 3. tilalle

USA:n ja Kiinan jälkeen.

Meri merkittävässä asemassa – kuin Suomessa

Intian rantaviivan pituus on 5560 km. Sillä sijaitsee 12 suursatamaa

ja niiden lisäksi 180 pientä tai välikoon satamaa. Niiden kautta kul-

kee valtamerikuljetuksina 95 % Intian ulkomaisesta kaupasta. Koko-

naisläpimeno oli 513 miljoonaa tonnia 2004-05. Merisatamien kes-

kimääräinen lastaus/purkausaika on 10,56 tuntia, laivaukseen tuloai-

ka keskim. 2,32 päivää. Suursatamat käsittelevät 4 miljoonaa TEU:ta

ja kokonaisrahdista 75 %.

Valtamerikauppa käsittää ennen muuta nestebulkkia (raakaöljyä,

öljytuotteita, ruokaöljyä) ja kuivabulkkirahtia (rautamalmia, lämmi-

tyshiiltä, lannoitteita, viljaa). Konttiliikenne puolestaan edustaa vain

15 %:a merirahdin kokonaisläpimenosta.

Yksityiset investoinnit tulevat satamatoiminnassa aiemmin hal-

linneen julkis-yksityis-yhteistyön sijaan. Satamaviranomainen jää

kuitenkin tällöin satama-alueen omistajaksi vastaten sataman säily-

misestä ja sen säännöistä, satamapalvelut taas yksityistetään.

Lentorahti voimakkaassa buumissa

Kaksitoista kansainvälistä lentoasemaa kaikkiaan 125:stä vastaa ulko-

maan rahdinkäsittelystä, joka on vuositasolla 824 000 tonnia. Koti-

maan lentorahti on siitä hieman yli puolet: 457 000 t .

Suurimmat lentorahtiasemat ovat Mumbai: 431 000 tonnia, Del-

hi: 383 000 tonnia ja Chennai: 205 000 tonnia. Leijonanosasta vas-

taavien viiden suurimman lentoaseman rahdin keskimääräinen kasvu

on 12 %. Kakkosluokan lentoasemien investoinnit olisivat 20 mrd

dollaria, jotta ne saataisiin kansainväliselle tasolle, Barbut esitti.

Tieverkostossa tekemistä...

Rahdista 70 % kuljetetaan 3,3 miljoonan kilometrin mittaisen

maantieverkon kautta. Teistä on puolet asvaltoitu. Nelikaistaisia teitä

on 12 %. Yleensä tieverkko on heikossa kunnossa. Lähes jokainen

kaupunki on saavutettavissa valtateitse. Pääasiallisiin meri- ja lento-

satamiin on nopeat yhteydet. Pääväylät menevät asutuskeskusten lä-

pi, joten ohitusteitä ei ole rakennettu. Kaikki Intian tiet sallivat kul-

jetukset kaikkien Intian osavaltioiden läpi. Koska osavaltiot harrasta-

vat paikallistulleja, ei tulliasemattomia teitä ole.

Intian hallitus kyllä painottaa bilateraalisia kauppasopimuksia yk-

sinkertaistaakseen hallintojen välisiä tulliselvityksiä. Ylettömän pai-

kallisen verottamisen välttämiseksi tavarat olisi toimitettava ulko-

mailta niin lähelle Intian määränpäätä kuin mahdollista, neuvoo Pe-

ter Barbut.

Rikshat ovat pannassa Intian valtateillä. Mikäli tiellä sattuu on-

nettomuus, sen auttaminen on varsin improvisoitua.

Merkittävä tekijä maakuljetuksissa on 52 sisämaan konttivarikon

40Logistiikka 1 | 2007

Intian logistiikka sidoksissa Intian kulttuuriinSuomen Kuehne+Nagel piti viime vuoden lopulla Intia-aiheisen seminaarin, jossasuomalaisille annettiin rautaisannos paikallisesta toimimisesta ja mahdollisuuksista.Päävieras oli Peter Barbut, joka on yhtiön Intian ja Euroopan välisen liikenteenpäällikkö. Hän johdatteli paikallaolijat tämän valtavan maan ja väestön erilaisiinulottuvuuksiin, jotka kuvastuvat myös elinkeinokulttuurissa ja samoin logistiikassa-kin. Jos ongelmiakin on olemassa, on myös toimivia kanavia ja löydettyjä ratkaisuja.Oppirahoja ei kuitenkaan kannata mennä makselemaan pelkästä innostuksesta,sillä yllätykset kohtaavat lähinnä asiaan perehtymättömiä eivätkä juurikaanpaikalliset olosuhteet tuntevia.

ja -terminaalin, ICD:n, verkos-

to. Lisälaajenemista suunnittelee

CONCOR (Container Corpo-

ration of India Ltd.).

Varikoiden konttivirran li-

sääntymistahti on vahvaa: 13-16

%.

Yhteydet juna/au-

tokuljetuksin on olemassa. 70

nopeaa junaa liikennöi ICD:den

ja satamien välillä. 72:a uutta

kaavaillaan kahden seuraavan

vuoden aikana. Käsitellyn kont-

tien määrän kaksinkertaistumi-

nen 2,4 miljoonaan TEU:hun

on näköpiirissä.

Sopimuslogistiikan tiloja

Kuehne + Nagelila on kuudessa

tärkeässä kohteessa yhteensä

8100 neliömetriä, joista Delhin

yksikkö on suurin: 2.400 m2.

Tärkein asiakas – puolella koko

tästä K+N-volyymista – on No-

kia. Kuluvan vuoden (2006)

loppuun mennessä valmistuu li-

sää vielä 21.200 m2. Ensi vuo-

den (2007) loppuun mennessä

on vielä valmisteilla 22.000 m2

lisää, joista Chennaihin tulee

valtaisia 20.000 neliön uusra-

kennus.

...mutta kiskotkolkkaavat

Intian rautateillä liikennöi yli 2

miljoonaa vaunua, joista tilaston

mukaan 39236 on matkustaja-

vaunuja. Junia vetämässä on

7739 veturia. Päivittäin liikku-

vat 14 444 junaa kuljettavat yli

miljoona tonnia rahtia. Matkus-

taja – rahti -priorisaatiota esiin-

tyy. Erillisiä osoitettuja rahtikäy-

täviä ei ole, mikä omalta osal-

taan tuhlaa kapasiteettia.

Haasteita löytyy

Peter Barbut esitteli, missä löy-

tyvät haasteet ja mahdollisuu-

det. Tulli monimuotoisuudes-

saan ja -portaisuudessaan on

hankalin seikka. Tullia kanne-

taan yhä useammissa tarkistus-

pisteissä niin osavaltio- kuin

kaupunkitasollakin. Keräämi-

nen on manuaalista, paperien

käsittely on hidasta ja milloin

EDIä tai skannausta käytetään-

kin, systeemi kaatuilee usein.

Pyrkimys on saada taksoitus sa-

man kaavan mukaiseksi joka

osavaltioon.

Ongelma on myös, että tulli-

selvityksessä on paljon asiaan

vihkiytymättömiä ja asiaa korja-

taan sitten monitasoisella hy-

väksymismenettelyllä, joka kan-

keuttaa systeemiä ja toisaalta

usein tuo pintaan henkilökoh-

taisen kontaktin tarpeen, joka

puolestaan voi johtaa eri suun-

taiseen manipulointiin. Korrup-

tio ei ole suinkaan hävinnyt

kulttuurista, mutta toisaalta ko-

ko paikallinen aasialainen elin-

keinokulttuuri pohjautuu pal-

jolti henkilökohtaisiin kontak-

teihin ja verkostoihin. – Intialai-

set pitävät bisneksenteosta ystä-

vien kanssa, luonnehti Barbut

asiaa. Intialaiset ovat monesti

synnynnäisiä yrittäjiä ja suosik-

kipeli heidän joukossaan on

"systeemin voittaminen ". Toi-

saalta he ovat hyvin hintaherk-

kiä kaikilla tasoilla.

Asioita, joihin haetaan muu-

tosta, ovat selkeät aikarajat hal-

linnon täyskäännöksiin toimin-

tapolitiikassa ja tavaran lähtö-

pisteeseen palautuksen saami-

41Logistiikka 1 | 2007

��

Kuehne+Nagelin Intian ja Euroopan välisenliikenteen päällikkö Peter Barbut esitteliIntian nykytilaa logistisista lähtökohdista.

Mahdollisuudet ovat suuret, kasvuvoimakasta, mutta byrokratiasta ja

paikallisesta kulttuurista voi tulla ongelmianiille, jotka yrittävät ilman riittäviä tietoja

tai kokemuspohjaa tulla markkinoille ohi jotoimintansa vakiinnuttaneiden

logistiikkayritysten.

Han

nu H

illo

nen helpommaksi.

Mahdollisuudet ovatmyös valtavat

Talousreformi maassa jatkuu.

Hallituksen pyörittämiä toimin-

toja yksityistetään. Ulkomaisten

suorien sijoitusten kasvu jatkuu

ja infrastruktuuria kehitetään.

Pyrkimys on saada esimerkiksi

rahdille omistetut yhteystiet.

Paikallistulleista pyritään eroon

ja ALV halutaan yhtenäistää.

Ulosvirtaavan EDI:n kytkennät

kestäviin järjestelmiin ovat myös

esityslistalla ja niihin liittyisivät

rahdille omistetut tullit, joilla

korkea automaatio ja kytkentä

WCO:hon.

Pyrkimyksenä toisaalta on

erityistalousalueiden (SEZ) luo-

minen julkisen ja yksityisen sek-

torin yhteistoimintana. ALV-

skenaarion muutokset vaikuttai-

sivat varastojen yhdistämiseen,

kuitenkin sujuvasti tavaraa edel-

leen jaellen.

Maassa on lahjakkuuspooli

erityisesti insinööri- ja tietojen-

käsittelytieteiden osalla. Intia pi-

tää jo itseään maailman IT-pää-

kaupunkina. Toisaalta vienti

kasvaa tässä matalan valmistus-

kustannuksen maassa tasaisesti

ja toisaalta syntymässä ovat toi-

seksi laajimmat kotimaisen ku-

lutuksen markkinat – 200 mil-

joonan ihmisen kasvava keski-

luokka tekee enemmän hankin-

toja ja valitsee myös ylellisyys-

kohteita tarvehankintoja tehdes-

sään. Seurauksena on korkeam-

man tuotteen hinnan maksami-

nen ja myynnin sekä jälkimark-

kinoiden tuen tarpeen kasvu.

Asiakaspalvelu(puhelin)kesk-

ukset hallitsevat liiketoiminta-

kyselyitä ja aktivoivat logistisia

tukipalveluita; huolto on erillis-

tettyä.

Entä logistiikanmarkkinat?

Pirstoutunut bisnes hakeutuu

yhteistyöhön ja sulautumista ta-

pahtuu. Kotimaiset operaattorit

toimivat C&F (selvitys ja huo-

linta)- agentteina monikansalli-

sille yhtiöille tuotteiden varas-

toinnissa ja jakelussa.

Suurempien globaalien logis-

tisten palvelun tarjoajilla on

suuri läsnäolo Intiassa tarpeelli-

sin verkostoin ja tukipalveluin,

totesi Peter Barbut tällaisen

konsernin edustajana. Hänen

Kuehne+Nagelinsa ohella toimi-

vat alueella monikansallisina

rahdinkuljettajina myös DHL/

Danzas/Exel, Schenkers/BAX,

UTI, Panalpina, EGL, Expedi-

tors ja Geo-Logistics.

Monien kotimaisten kuor-

ma-autoyritysten kytkeytymi-

nen monikansallisiin yhtiöihin

lopputuotteiden ja jälkimarkki-

nointituotteiden jakelussa on

kehitystrendi. Useimmat moni-

kansalliset integraattorit ovat si-

doksissa yleensäkin "paikallis-

sankareihin". Aiemmin maini-

tut lopputuotteet ovat logistis-

ten siirtojen bulkkia. Kasvu yh-

destä kuorma-autosta pieneksi

tai keskikokoiseksi tiekuljetus-

tai kuljetusyhtiölaivastoksi on

tuonut nyt näiden toiminimiin

Logistics-lisäyksen. Silti kulje-

tusliikkeenharjoittajat pyörittä-

vät edelleen bisnestään vanhan-

aikaisesti – edelleen rajallista on

investointi track&trace´en ja

ajoneuvon näkyvyyteen verkos-

sa. Intian kuljetus- ja logistiik-

kasektori on vielä lapsenkengis-

sään ja kovasti pirstoutunutta.

Avainsektoreihin, joista on mer-

kittävä tuki logistiikkamarkki-

noille, kuuluvat autoteollisuus,

käsiteollisuus, nopeastikiertävät

kulutustavarat (FMCG), vähit-

täiskauppa ja terveydenhoito-

sektori.

Kuitenkin Intian logistiikka-

teollisuus, ollen 13 % Intian

BKT:stä, arvioidaan 50 mrd

USD:ksi/v ja siinä on hyvä kas-

vupotentiaali. Intian 3. osapuo-

len logistiikka(3PL)-markki-

noillekin arvioidaan yli 20%

vuotuinen kasvu.

* Hannu Hillo

42Logistiikka 1 | 2007

Kuljetusta intialaisella valtatiellä.

Pekk

a St

åhlb

erg

43Logistiikka 1 | 2007

YRITYS-VERKOSTO

AVAIN-KOULUTTAJA-

VERKOSTO

www.pkylaatu.fi www.QTeam.fi

LAATU-, YMPÄRISTÖ- jaTTT-JÄRJESTELMÄT

LAADUKASTA PALVELUA

maeTT maeTQQ

KH FIN OY Puh. 0207 444 500Sotkamo, Helsinki, Oulu, Seinäjoki www.khfin.fi, toimisto@khfin.fi

ISO SFS 9001:2000, 14001:2004OHSAS 18001

www.avainkouluttaja.fi

Logistiikan perspektiivejä intialaisittain

Ostajan perspektiivi:• Työskentely vanhan filosofian mukaan- se ei ole rikki, miksi korjata- “tiedämme sen muita paremmin – parasta, että me hallinnoimme sitä”- ulkoistaminen tietää enemmän rahaa- valvonnan menetys (oman alan vahvuus)- palvelupartneri voi suksia ulos milloin vain• Liiketoiminta on määrätty valitsemaan partneriGlobaalit liittoutumat testataan paikallisilla piireillä ja nurmilla• Ulkoistus on uusi yhtymän suunta, jota ajaa tarve fokusoida valmistuksen/myynnin/huollon ydinkilpailuun• Yhtiöt haluavat omistaa varaston ja antavat 3PL:lle toimintavirran/prosessienhallinnoinnin. Jos on tarve, he voivat vaihtaa palvelun tuottajaa.• Kuljetus on sitkeää bisnestä, joten 4PL-hallinto on hyväksyttävä.

Palvelun tuottajien perspektiivi:• Liiketoiminnan syvyys ja leveys- karkeiden operaatioiden verkon rakenteena- teollisuuden/asiakkaan tavoittaminen, ymmärtämisen tarveja oikeiden ratkaisujen tarjoaminen avainpäättäjille- harjoitetut ja ammattilaiset tiimit, jotka toimittavat lupauksen- luotettavuus ja oikea-aikainen suoritus• Hallinnon kyvykkyys- ydinkuljetuspalvelut- myynti ja jälkimarkkinat/myynnin toteutus- mutkikas kytkentä (tuotantoon) tai lopputuotteiden logistiikka• Vahvat investoinnit- infrastruktuuriin, kuten laajaan ja jaettuun monen käyttäjän tai tiettyyn tarkoitukseen pyhitettyyn varastotilaan, kuljetus-laivastoon (paikallisesti kytkeytyneenä paremman alueellisen saavutettavuuden takia), ulosmyytyyn/ varattuun rahtikapasiteettiin- ihmisiin (lupauksen täyttämiseen)- partnereihin ulottuvuuden ja palvelun saavuttamiseen.

Palvelun tarjonta...asiakasvaatimukset

• Riidaton tavaroiden ovelta-ovelle -siirto• Varastointi ja sulautuminen• Ristiintelakointi, transiton sulautuminen ja yhteensidottu varastointi• Täydennetty track-n-trace, m-track• Omistautunut ja 24x7asiakaspalvelu• Nykytason mukainen varastointi• Kuljetushallinta 4PL-ammattilaistiimein• Laajentuva kotimainen peittävyys - tie, rata, ilma• Harjaannutettu ja omistautunut johto (esikunta)• Vahva rahallinen sitoumus lisäverkkoon• Suora (pisteestä toiseen) ja omistautunut rahdinkuljetus-kapasiteetti• Nopea tulliselvitys tuonti/vientirahdille• Ulkoistaminen tai partneriverkko yleisintialaisen jakelun toteuttamiseksi• Sisämaan konttivarikot (ICD) ydinalueelle suuntautuvan rahtiliikenteen fasiliteeteiksi.

Palveluntarjoajat – ketkä ovat nykyisiäpelaajia...

Suuresti jakautuneina kv. ja kotimaisiksi operaattoreiksi,pienellä osittaispeitolla• Lentopikarahti – DHL, FedEx,TNT, UPS,Aramex• Monikansalliset rahdinkuljettajat – DHL/Danzas/Exel, Schenkers/ BAX, UTI, Kuehne+Nagel, Panalpina, EGL, Expeditors, Geo-Logistics• Kotimainen pikarahti – India Post (EMS), Blue Dart Express,AFLWiz, DTDC, Overnight• Kotimainen lentorahti – Indian, Jet Airways, Sahara, Blue Dart• Kotimainen pintapikarahti – Safexpress, GATI,XPS, Speedage,OMX

• Kotimainen pintarahti – Transport Corporation of India (TCI),Patel Roadways,ABC India,Associated Road Carriers (ARC); SouthEastern Roadways Corporation Limited (SERL), Om Logistics,Chetak Logistics• Rautatiekuljetus – Container Corporation of India Ltd.(CONCOR)• Varastointi/Jakelu – DHL Exel Supply Chain,TVS Logistics Services, OM Logistics, Safexpress, GATI, Dynamic Logistics,Kuehne+Nagel.

QualitätsGabelzinken · QualityForksMaailman parhaisiin trukkeihin:

QualityForks made by VETTER

FINLAND / SUOMI

Keistek Oy · Kuusmiehentie 30 · FIN-00670 HelsinkiPuh. 09-7 24 62 61 · Faksi 09-7 24 6160

KEISTEK OYKEISTEK OYTRUKKILISÄLAITTEETTRUKKILISÄLAITTEET

VETTER Umformtechnik GmbH · Carl-Benz-Straße 45 · D-57299 Burbach · Germany Telefon ++49-27 36/49 61-0 · Telefax ++49-27 36/49 61-17 · www.vetter-forks.com

Olvi Oyj:n pääkonttori sijaitsee Pohjois-Savossa Iisalmessa.

Matkaa etelän suuriin kaupunkeihin kertyy Iisalmesta melkoisesti.

Logistiikkaketjun on tämän vuoksi oltava erinomaisessa kunnossa.

– Otimme kesällä 2006 jakeluautojemme käyttöön mobiilit jake-

lijapäätteet. Tieto asiakkaille toimittamistamme tuotteista ja asiak-

kaiden meille palauttamista tyhjistä pulloista, koreista ja lavoista siir-

tyy nyt lähes reaaliaikaisesti eri puolilta Suomea Iisalmeen. Laskutuk-

semme nopeutui tämän ansiosta useilla päivillä, kun emme olleet

enää pelkästään rekkojen mukana kulkevien kuormakirjojen varassa,

tiivistää Olvin logistiikkapäällikkö Timo Miettinen mobiileista pää-

telaitteista saatavan hyödyn.

Päätelaitteisiin jakelun yhteydessä kirjattava toimitus- ja palau-

tustieto poistaa myös kokonaan yhden työvaiheen, sillä nyt paperille

kirjattuja palautteita ei tarvitse enää entiseen tapaan siirtää sähköi-

seen muotoon Iisalmessa. Pitkien etäisyyksien Suomessa tehokas lo-

gistiikka on tärkeä kilpailukykytekijä. Tämän vuoksi valtiovalta pa-

nostaa mobiiliin logistiikkakehitykseen muun muassa Tekesin VA-

44Logistiikka 1 | 2007

Mobiiliratkaisu nopeuttilaskutusta useilla päivilläOlut ei sentään vielä toistaiseksi siirry panimoilta kauppoihin ja ravinto-loihin langattomasti tai sähköisesti. Juomat kulkevat asiakkaille asianmu-kaisissa pakkauksissaan kuten ennenkin, mutta tieto toimitusten määrästäja sisällöstä liikkuu myyjien ja asiakkaiden välillä entistä nopeammin.Panimoiden toimitusketjuja mobiilit logistiikkaratkaisut ovat tehostaneetmerkittävästi.

Alkon myyjä Risto Koivu (kuvassa vasemmalla) tarkastamassa Olvin kuormaa ja oikeallaautonkuljettaja Mika Hirvonen.

Kai T

arkk

a

MOS – Liiketoiminnan mobii-

lit ratkaisut -tapaisten kehitys-

ohjelmien avulla.

Säädösten vuoksipaperitositteet kummittelevat edelleenmukana

Olvin käytössä oleva järjestelmä

muodostuu 53:sta Dolphin

9500-jakelijapäätteestä ja Toshi-

ban tulostimesta. Järjestelmän

on toimittanut Finn-ID Oy, jo-

ka hyödyntää tiedonkeruupäät-

teissä MS Pocket PC -pohjaista

ohjelmistoa.

– Jakeluauton lastauksen yh-

teydessä kuljettaja ottaa laitteella

GPRS-yhteyden Olvin pääkont-

toriin Iisalmessa. Dolphiniin la-

dataan jakelukuorman olennai-

set tiedot, muun muassa tiedot

kullekin asiakkaalle toimitetta-

van tavaran määrästä ja laadusta.

Jakelukierroksen aikana kuljet-

taja kuittaa asiakaskohtaisesti ta-

varat toimitetuksi ja tulostaa

kullekin asiakkaalle oman kuit-

tinsa. Jakelukierroksen jälkeen

kuljettaja ottaa uudestaan yhtey-

den Iisalmeen ja välittää kaikki

kyseiseen jakeluun liittyvät tie-

dot Olvin tietojärjestelmään.

Kun toimituksessa kaikki on ok,

voidaan lasku lähettää asiakkaal-

le vielä mahdollisesti samana

päivänä kuin toimituskin on ta-

pahtunut, kertoo Miettinen.

Alkoholi- ja valmistevero-

säännösten vuoksi sähköiset

asiakirjat eivät vielä yksistään

riitä. Asiakirjoihin on saatava

asiakkaan viralliset vastaanotto-

kuittaukset myös paperille.

Niinpä rekkojen kyydissä ja säh-

köisen jakelutiedon perässä liik-

kuvat edelleen myös paperille

arkistoitavat kuormakirjat.

Olvilla ollaan mobiililaitteis-

ton ansiosta entistä paremmin ja

nopeammin selvillä jakelun su-

jumisesta. Olville välittyvät lait-

teiston kautta myös tiedot jake-

luun käytetystä ajasta ja ajetuista

kilometreistä. Myös Olvin käyt-

tämille jakeluyrittäjälle järjestel-

mä tuo etua.

– Tiedot seuraavan päivän

jakelusta ovat yrittäjällä jo edel-

lisenä päivänä käytössään. Näin

jakelija voi varata tarvittavan

määrän henkilöitä ja kalustoa ja-

kelua varten, huomauttaa kai-

kenlaisia järjestelmiä pitkällä lo-

gistiikkaurallaan nähnyt Mietti-

nen.

Myyjien ja ostajienyhteisiä standardejakaivataan

Olvin käyttämän kuljetusliike

Kristian Blomin jakeluauton-

kuljettaja Mika Hirvonen on

aloittanut työpäivänsä jo aamul-

la kello kolme. Seitsemän aikaan

hän on Espoon Leppävaarassa

kauppakeskus Sellon lastauslai-

turilla purkamassa juomakuor-

maa Alkolle.

– Ihan kohtuullisen hyviä

vehkeitä nämä mobiililaitteet

ovat. Kuljettajalle ei laitteista ole

oikeastaan sen suuremmin hyö-

tyä kuin haittaakaan entiseen

paperiseen kuormakirjaan ver-

rattuna, kertoo Hirvonen lait-

teiston näppäimistöä juomala-

van päällä näpytellessään.

Laitteet kestävät Hirvosen

mukaan hyvin kolhuja, joita ja-

kelutyössä ja lastauslaitureilla ei

voi kokonaan välttää. Logistiik-

kapäällikkö Miettisen mukaan

eräs jakelupääte oli pudonnut

kaupan takahuoneessa paistoras-

va-astiaan. Pääte oli toiminut

rasvakylvyn jälkeen edelleen,

mutta liukkaaksi muuttuneen

laitteen käyttömukavuudessa ei

kuulemma ollut enää kehumis-

ta.

– Akut loppuvat joskus kes-

ken keikan, mutta muuten lait-

teet ovat alun teknisten vaikeuk-

sien jälkeen toimineet ongelmit-

ta, vahvistaa myös jo yli viisi

vuotta Olvia pääkaupunkiseu-

dun myymälöihin kuljettanut

Hirvonen.

Kauppakeskus Sellon Alkos-

sa työskentelevä myyjä RistoKoivu ottaa Hirvosen tuoman

lastin vastaan myymälän takana

sijaitsevassa pienessä varastossa.

Koivu näkee viikoittain erinä-

köisiä ja kokoisia jakelijapäättei-

tä. Jokaisella panimolla kun on

omanlaisensa.

– Koffin päätelaitteeseen

kuitataan kuorma vastaanote-

tuksi kirjoittamalla laitteen

näyttöön sähköinen allekirjoi-

tus. Hartwallilla ja Olvilla tulos-

tetaan meille paikan päällä kui-

tit allekirjoitettaviksi. Alkon nä-

kökulmasta ei ole suurtakaan

eroa sillä, tulostetaanko kuor-

makirjat täällä paikan päällä vai

jossain muualla. Kun kuormat

ja tositteet vastaavat toisiaan,

niin sähköinen järjestelmä on

hyvin käytännöllinen, sanoo

Koivu ja vertailee samalla Hir-

vosen tuoman kuorman sisältöä

kädessään olevaan Hirvosen

juuri tulostaman kuormakirjan

tietoihin. Olvin laitteiston tuot-

taman paperitulosteen painojäl-

keä Koivu pitää selkeänä ja hel-

posti luettavana.

Yhtenäiset standardit pani-

moiden päätelaitteiden ja Alkon

tietojärjestelmän välillä helpot-

taisivat Koivun mukaan käytän-

nön logistiikkaa Alkon varastos-

sa huomattavasti.

– Jos panimoiden erilaiset

päätelaitteet keskustelisivat pa-

remmin meidän sähköisten jär-

jestelmiemme kanssa, niin se te-

hostaisi logistiikkaa varmasti

paljon, arvelee Koivu.

Saman toivomuksen yhtei-

sistä standardeista allekirjoittaa

myös Olvin logistiikkapäällikkö

Miettinen. Vielä riittää siis VA-

MOSilla ja muille suomalaisilla

logistiikan kehityshankkeilla te-

kemistä, jotta suomalainen olut

saataisiin vielä nykyistäkin jou-

hevammin janoisten asiakkai-

den tuoppeihin.

* Kai Tarkka

45Logistiikka 1 | 2007

Dolphin 9500 -pääte autonkuljettaja MikaHirvosen kädessä.

Kai T

arkk

a

§ kurkinen

Joskus se on hyvin pienestä kiinni.Täsmällisyyden puute ja lieväkinhuolimattomuus voi aiheuttaamelkoisia ongelmia sopimussuh-teissa, varsinkin kun asiaan vieläliittyy osapuolten erilaisia oletuk-sia ja käsityksiä siitä, mistä ja mitenon sövittu. Erimielisyys on valmisja ratkaisun hakeminen perustuu

enemmän tai vähemmän näyttökysymyksiin, tulkintoihin ja yleiseen elä-mänkokemukseen sekä terveeseen järkeen, joita sitten käyttää viimekädessä tuomioistuin, kun osapuolten kesken ei asioita selväksi saada.

Tehtävä on tietenkin sitä vaikeampi mitä epäinääräisempi tilanne onja mitä vähemmän kovaa faktaa on saatavissa.

Tämänkertainen esiteltävä oikeustapaus on tyyppiesimerkki tällai-sesta. Siinä on myös muita mielenkiintoisia elementtejä vastuukysymyk-sistä tapauksessa, jossa asiat ovat menneet pieleen ja jälkipyykki on nytpestävänä.

Mennään itse asiaan ja katsotaan, miten kävi.Kannetta ajettiin Turunseudun käräjäoikeudessa, jonne Asunto-Oy

A oli haastattanut vastaajaksi asiantuntija B:n.Taustana oli A:n ja B:n vä-lillä tehty suullinen toimeksiantosopimus, jonka perusteella B oli laatinutA:lle sen omistamaan kerrostaloon ulkoseinien korjaustyösuunnitel-man. Ja kun oli kysymys kaava-alueella olevasta rakennuksesta, oli myöskunnallisilla viranomaisilla sanansa sanottavana.Tässä tapauksessa ko. vi-ranomainen oli ilmoittanut, että paitsi muuta, ulkoseinien tuli olla valkoi-set.Tällä perusteella B laati sovitun suunnitelman ja toimitti sen värilli-sen havainnekuvan ja ehdotuksensa, joissa seinälaatat olivat valkoiset.A:n hallitus hyväksyi kokouksessaan suunnitelman toteutettavaksi jakaupungin arkkitehti antoi suunnitelmalle niinikään oman hyväksymi-sensä.

Seuraavaksi B laati lopulliset rakennuslupapiirustukset. Niissä mm.mainittiin seinälevyjen kohdalla, että ne olivat tyyppiä “Valkoinen, SN116”. Lupapaperit toimitettiin lupaviranomaiselle, joka niiden perus-teella myönsi luvan joulukuussa 2002. Rakennustyön tekijä, urakoitsijaX tilasi seinälaatat luvan mukaisesti ja sai mitä tilasi. Mutta nyt syntyikinongelma; kun piti tulla valkoisia levyjä, tulikin harmaita ja syy tähän oliyksinkertainen.Tyyppimerkintä SN 116 tarkoittikin harmaita levyjä, kunvalkoisten tyyppimerkintä olisi ollut SN 100.A ei voinut hyväksyä tällais-ta, koska oli koko ajan ollut tarkoitus saada seinät valkoisiksi eikä min-kään muun väriseksi. Taloyhtiö tilautti uudet levyt, nyt oikealla merkin-nällä SN 100 ja ne myös sai. Probleemana vain oli, että A:lla oli nyt kasavääriä levyjä, joista se oli joutunut maksamaan turhaan. Kaikkiaan A kat-soi kärsineensä asiassa vahinkoa 45.513,33 euroa, josta A:n mielestävastuussa oli virheen tehnyt B. Kun se ei korvausvastuutaan suostunutsuosiolla myöntämään, oltiin ratkaisu siirretty käräjäoikeuden tutkitta-vaksi.

A vaati oikeutta määräämään B korvaamaan sille vaaditun vahingonmäärä laillisine korkoineen. B vastusti vaatimuksen hyväksymistä. Enin-

tään hän katsoi vastuunsa olevan 3.865,63 euroa, joka oli hänen A:ltasaamansa konsulttipalkkion määrä. B toki myönsi, että hänen papereis-saan oli ristiriita, kun toisaalta puhuttiin valkoisesta, mutta annettiin kui-tenkin harmaan levyn koodi. B:n mukaan työmaakokouksessa lokakuus-sa 2002 oli SN 116 päätetty ottaa, joten valinta oli ollut tietoinen.

B kertoi edelleen, että kaupungin arkkitehtikään ei olisi ollut hyväk-synyt valkoista ko. rakennuksen julkisivuun. B ei myöskään ollut mukanataloyhtiön hallituksen- ja yhtiökokouksessa, jossa asiaa oli käsitelty, jotenhän oli tietämätön niissä esille tulleista yksityiskohdista ja värikeskuste-luista. Korvausvastuun määrä, jos korvausvelvollisuutta ylipäätänsä oli-kaan, oli rajoitettava KSE 95-konsulttiehtojen mukaisesti enintään saa-dun konsulttipalkkion määrään, joka tässä tapauksessa oliB:nmainitsema vajaat 4.000 euroa. Jos taas em. rajoitus ei tulisi jostainsyystä kysymykseen, vaati B, että joka tapauksessa korvausta tuli voi-makkaasti sovitella oikeustoimilain 36 §:n kohtuullistamissäännöksenperusteella, ottaen huomioon asianosaisten asema ja se, ettei B:n toi-minta ollut tahallista.

Käräjäoikeuden tuomio tuli kesäkuussa 2004. Sen mukaan oli jäänytepäselväksi, johtuiko A:lle koitunut vahinko B:n syystä tai viasta. Kunnäin oli, sai A kantaa vahinkonsa itse. Kanne kokonaisuudessaan hylät-tiin.

A valitti Turun hovioikeuteen, kuten tietenkin odotettavissa olikin.Siellä tämä edelleen vaati B:ltä täysimääräistä korvausta hänen teke-mänsä virheen johdosta. Asian käsittelyssä todettiin, ettei osapuoltenvälillä ollut tehty kirjallista sopimusta. Epäselvää oli sekin, oliko edessuullisesti sovittu KSE 95 -ehtojen käyttämisestä tässä yhteydessä tai ai-nakaan, että siinä mainittuja korvausperiaatteita olisi sovittu noudatet-tavan. Tältä osin oli vastakkain vain kaksi toisistaan poikkeavaa kerto-musta, joiden uskottavuuden oikeus arvioi samanarvoiseksi.

Kun näin oli, olisi B:n tullut osoittaa, että KSE-ehdoista oli ollut pu-hetta sopimusta tehtäessä ja että A tai sen edustajat ko. ehdot sisältöi-neen tunsivat.Tätä ei B ollut kyennyt tekemään.

Ehtoihin ei niinollen voitu vedota. Erimielisyys koski seinälevyjen vä-ristä syntynyttä ongelmaa. Hovioikeuden mielestä kiistatonta oli, että Aoli koko ajan ja johdonmukaisesti puhunut ja tarkoittanut valkoisia levy-jä. B puolestaan oli menetellyt selvästi huolimattomasti, kun oli antanutväärän värikoodin, joka sitten oli johtanut väärien levyjen tilaamiseen jatoimitukseen. Sen vuoksi B oli velvollinen korvaamaan A:lle sille aiheu-tuneen vahingon, jonka määrästä sinänsä ei osapuolten välillä poikkea-via käsityksiä ollutkaan. Ja koska kysymyksessä oli sopimussuhteeseenperustuva vahingonkorvausvaade, eivät vahingonkorvauslain säännök-set tule sovellettaviksi eivätkä myöskään oikeustoimilain 36 §, joka kos-kee oikeustoimen ehdon tai ehtojen kohtuullistuttamista. B:n tuli korva-ta koko vahinko, vaikka korvausmäärä sinänsä melko suuri olikin. Sovit-telulle ei sijaa ollut, sanoi hovioikeus.

B velvoitettiin maksamaan vaadittu määrä sellaisenaan ja korkoi-neen. Nyt oli B tyytymätön. Hän sai valitusluvan korkeimpaan oikeu-teen ja vaati siellä kanteen hylkäämistä tai ainakin sovittelua.A taas vaa-ti valituksen hylkäämistä.

46

LOGY:n aktiivijäsen varatuomariJyrki Kurkinen on kirjoittanutLogistiikka-lehteen sen alusta astivuodesta 1996 ja sitä ennen SuomenMateriaalitalous -lehteen vuodesta1985. Kurkinen toimii Stora EnsoOyj:n lakiasiainjohtajana ja yhtiönhallituksen sihteerinä.

Logistiikka 1 | 2007

LAKIASIAA KKO 2006:56

Olihan värillä väliä

KKO tutki jutun perusteellisesti ja kertasi tosiseikat sekä esitetytväitteet ja alempien oikeusasteiden dokumentaation. Kiistatonta oli, et-tä A:n ja B:n välille oli syntynyt suullinen sopimus konsulttitoimeksian-nosta, B:n laatimissa papereissa oli ollut virhe ja että tämän virheenvuoksi urakoitsija oli tilannut sittemmin vääriksi osoittautuneita seinäle-vyjä, jotka A oli joutunut maksamaan ja samalla tilaamaan uudet, nyt val-koiset levyt. B katsoi, että virhe oli aiheutunut viranomaisen kannan-otosta ja korosti, että harmaa väri oli työmaakokouksessa hyväksytty.B:n mukaan todistustaakka koko asiassa oli A:lla.Toiseksi B katsoi, ettäasiaan oli sovellettava konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 95,koska ne olivat osa sopimusta. Niiden mukaan taas konsultin vastuu olirajoitettu konsulttipalkkion määrään enimmäismääränä.

B oli saanut palkkiona vajaat 4.000 euroa. Ja jos näilläkään perusteil-la ei korvausta voida jättää tuomitsematta tai sovittelematta, niin koh-tuusyistä korvausmäärää kuitenkin tulee alentaa vaaditusta. KKO:n mu-kaan näyttöä KSE-ehtojen olemisesta osana sopimusta ei ollut, jotenniitä ei myöskään tässä sovelleta.

Lupaviranomaisten käsittelyjen osalta oikeus päätyi siihen, että jokatapauksessa B:n olisi tullut hankkia A:n hyväksyminen harmaille levyillevalkoisten sijasta, mitä hän ei ollut tehnyt. B:n laatimien lupapiirustustenja A:n hallintoelimien hyväksymän suunnitelman välillä oli ollut ristiriita,johon B ei ollut puuttunut ja oli siten menetellyt huolimattomasti ja olivelvollinen korvaamaan tästä aiheutuneet vahingot kärsineelle osapuo-lelle.

Vaaditun sovittelun osalta oikeus aluksi totesi, että lähtökohtaisestikoko aiheutunut vahinko on korvattava. Laissa ei ole yleistä sopimus-suhteita koskevaa säännöstä, joka mahdollistaisi sopimusrikkomukseenliittyvän vahingon korvaamisen sovittelun; erillislaeissa sovittelu- ja koh-tuullistamissäännöksiä toki löytyy moniakin. Tästä huolimatta voidaan

katsoa, että varsinaisen ja nimenomaisen säännöksen puuttuessakin onkorvausvelvollisuutta mahdollisuus sovitella, jos aihetta siihen muutoinon.

Esitetyn perusteella KKO arvioi, ettei B:n toimintaa kokonaisuutenatässä asiassa voida pitää törkeän huolimattomana, vaikka huolimatonta-olikin. Kun vielä kaikki muutkin olosuhteet otetaan huomioon, täysimää-räisen korvauksen tuomitseminen vaikutti kohtuuttomalta, joten oikeuskatsoi oikeaksi ja kohtuulliseksi korvausmääräksi 30.000 euroa, joka Bvelvoitettiin A:lle maksamaan korkoineen. Tämä oli äänestyspäätös 3-2.Vähemmistöön jääneet oikeusneuvokset analysoivat tapausta syvälli-sesti ja toivat esiin erilaisia näkökohtia, kuten mm. sen, että ristiriita vä-rikuvauksen ja -koodin välillä olisi voitu helposti huomata jo levyjen ti-lausvaiheessa, jos asiaan olisi kiinnitetty asianmukaista huomiota. Nytvirhe oli päässyt läpi. Esitettiin jopa epäily siitä, että kysymyksessä oli ol-lut pikemminkin kirjoitusvirhe kuin muu virheellinen menettely, jotenseuraamuksia tuli tarkastella jossain määrin lievempinä.

Vähemmistökaksikko olisi ollut valmis sovittelemaan B:n korvatta-vaksi määrättävää määrää puoleen vaaditusta eli 22.756,67 euroon.Tä-mä kanta kuitenkin hävisi äänestyksessä. Näin tässä lopulta kävi, muttaratkaisu tuli. Kannattaa olla huolellinen pienissäkin asioissa; ns. näppäily-virhe voi joskus olla kohtalokas ja se voi maksaa.Toinen huomionarvoi-nen seikka on konsultin vastuu. Sellainen todella on, kuten tämäkin ta-paus osoittaa. Ja kolmanneksi, taas kerran kohdataan ongelmia, kun eiolla sovittu asioista kirjallisesti ainakin niin, että jälkeenkinpäin olisi sel-vää, mistä on sovittu.Tässä vastaaja B luultavasti menetti mahdollisuu-tensa saada vastuunsa rajoitettua konsulttipalkkion määrään, mikä ehkäolisi ollut tilanne, jos olisi voitu osoittaa, että vastuuta rajoittavasta eh-dosta oli todella sovittu tai katsottava sovitun. Mutta kun ei, niin ei.

* Jyrki Kurkinen

§ kurkinen

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on selvittänyt han-

kintatoimen nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita suomalaisyrityksis-

sä. Tutkimustulokset julkistettiin marraskuun lopulla pidetyssä Lo-

gistiikan teemapäivässä.

Tuloksia esitellyt professori Veli-Matti Virolainen kertoi yllätty-

neensä monestakin tutkimuksen antamasta tiedosta. Yksi yllätyksen

aihe oli hankintakustannusten korkea osuus eli peräti 60 prosenttia

teollisuusyritysten liikevaihdosta.

Toinen yllätys oli hankinnan merkityksen tärkeys.

– Kaksi kolmannesta vastaajista ilmoitti, että hankintatoimi on

olennainen osa yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Osaava han-

kinta on väline, jolla yritys voi saada kilpailuetua ja pitää sitä yllä, Vi-

rolainen kuvaili.

Tutkimuksen kvantitatiivinen osa toteutettiin kirjekyselynä eri

kokoisiin ja eri toimialojen yrityksiin.

– Kyselylomake oli pitkä eli 16 sivua. Tämä vähensi vastausaktii-

visuutta erityisesti pk-yrityksissä. Kuitenkin suurista yli 50 miljoo-

nan euron liikevaihtoon yltävistä yrityksistä saatiin kattava otos.

Tutkimus paljasti, että 80 prosentilla yrityksiä on oma hankinta-

osasto. Lisäksi yrityksillä on runsaasti kansainvälistä hankintaa ja

määrä näyttää edelleen kasvavan. Kahdella kolmanneksella yrityksiä

ylin johto osallistuu hankintastrategian suunnitteluun.

– Yllättävää oli kuitenkin se, että toimintojen ulkoistamispäätök-

siin hankintojen ammattilaiset eivät näytä osallistuvan kovinkaan ak-

tiivisesti. Asiaa täytyy kuitenkin selvittää lisää ennen liian pitkälle

menevien johtopäätösten tekoa. Pieni yllätys oli, että arvotoimitus-

ketjujen hallintaa ei nähdä osana hankintastrategiaa. Toisaalta tutki-

mus osoitti, että juuri tällä alueella on suurin osaamisvaje tällä het-

kellä. Tarkoituksemme on tehdä tästäkin aiheesta lisäanalyyseja jat-

kossa.

Yritykset arvostavat alihankkijoiden ja tavarantoimittajien valin-

nassa perinteisiä asioita kuten laatua ja aikataulujen pitävyyttä.

– Tulevaisuuden vaatimuksia alihankkijoille ja tavarantoimittajil-

le ovat esimerkiksi kyky hallita pitkiä toimitusketjuja sekä neuvotte-

lutaidon kehittäminen. Suuri haaste on, miten hankinta kytketään

osaksi yrityksen strategiasuunnittelua.

Tutkimus jätti vielä avoimeksi eräitä asioita. Virolaisen mukaan

jatkossa on tarpeen selvittää, miten hankintojen kansainvälistyminen

vaikuttaa yritysten taloudelliseen tulokseen. Samoin on tarvetta sel-

vittää toimialakohtaisia eroja.

Tietoa osaamisesta matriisin avulla

Tutkijakoulutettava Satu Peltola selvitti tutkimuksen kvalitatiivisessa

osassa hankintaihmisten henkilökohtaista osaamista ja samalla koko-

naisen organisaation osaamista.

– Tarkoituksenamme oli saada myös kansainvälistä vertailuaineis-

toa. Osoittautui kuitenkin, että sitä oli hyvin vaikeaa saada, Satu Pel-

tola totesi Logistiikan teemapäivässä.

48

Kilpailukykyä osaavalla hankinnallaHankintatoimi kuuluu olennaisena osana yrityksen liiketoiminnan kehittä-miseen. Osaavan hankinnan avulla on mahdollista lisätä kilpailukykyäolennaisesti.Tällaisia tuloksia antoi Lappeenrannan teknillisen yliopistontekemä tutkimus hankinnasta.

Professori Veli-Matti VirolainenLappeenrannan teknillisestä yliopistostakertoi yllättyneensä siitä, että hankintojen ammattilaiset eivät näytä osallistuvan kovinkaan aktiivisestitoimintojen ulkoistamispäätöksiin.

Tero

Tui

sku

Kvalitatiivien osa suoritettiin

henkilökohtaisina haastattelui-

na.

– Näin saimme toisenlaista

näkökulmaa aiheeseen kuin pro-

fessori Virolaisen esittelemässä

kvantitatiivisessa kirjekyselytut-

kimuksessa.

Tutkimuksessa selvitettiin

osaamiseen liittyviä kysymyksiä

myös vastaajien koulutuksen ja

työkokemuksen mukaan. Ha-

vaintoja tehtiin niin sanotun

osaamismatriisin avulla. Matrii-

sissa ostotoimintaan osallistuvat

henkilöt jaettiin neljään tasoon.

– Alimman tason vastaajilla

ei ole minkäänlaista osaamista ja

kokemusta hankinnasta. Toisella

tasolla eli junioritasolla kyseisillä

vastaajilla on jonkin asteista pe-

rustietoa hankinnan käsitteistä

sekä hankittavista kohteista. Se-

nioritason vastaajilla taas on hy-

vä perustietämys ja perusosaa-

minen hankinnasta. Ylimmällä

tasolla eli eksperttitasolla olevilla

vastaajilla on hyvin laaja-alainen

ja jopa erinomainen tieto ja

osaaminen hankinnasta, Peltola

kuvaili.

Tasot yhdistettiin strategi-

seen, taloudelliseen ja operatiivi-

seen osa-alueeseen, jolloin saa-

tiin osaamismatriisiisi.

– Lisäksi teimme tarkempaa

jaottelua sen suhteen, onko kyse

substanssiostajasta vai oman toi-

men ohella hankintoja tekevästä

henkilöstä.

Valmiin matriisin avulla pys-

tytään saamaan esille eroja valit-

tujen esimerkkiyritysten ja

ideaalitason välillä.

Huomio oto-ostajienosaamiseen

Konsultti Timo Kivistö omasta

Timo Kivisto Consulting Oy -

yrityksestään oli mukana Lap-

peenrannan teknillisen yliopis-

ton tutkimushankkeessa siksi,

että hänellä on omaa kokemus-

taustaa osaamiskartoitusten to-

teutuksesta.

– Nykyiset osaamiskartoi-

tukset koskevat lähes yksin-

omaan strategisia ostajia tai os-

to-osastojen ihmisiä. Sen sijaan

oman toimen ohella ostavien

osaamista ei ole tutkittu juuri

lainkaan, Kivistö kuvaili.

Yrityksissä on runsaasti hen-

kilöitä, joiden päätehtävä on ai-

van muu kuin ostaminen. Siitä

huolimatta he saattavat vastata

huomattavan suuristakin han-

kinnoista.

– Näitä ovat esimerkiksi

isännöitsijät sekä tilahallinto-

päälliköt, jotka tekevät raken-

nusurakoita.

Kivistön mukaan yrityksen

toimintatapa vaikuttaa hankin-

nan osaamiseen.

– Jos yritys hallitsee hankin-

nan ja henkilöstö noudattaa an-

nettua toimintamallia, ei yksit-

täisten henkilöiden hankintatai-

tojen välttämättä tarvitsekaan

olla kovin korkealla tasolla.

Toimintojen ulkoistaminen

on Kivistön mukaan ylimmän

johdon asia.

– Mutta kun ulkoistusta to-

teutetaan, pitää myös hankin-

nan ammattilaisten olla siinä

mukana. Pitäähän heidän kui-

tenkin elää jatkossa toimitusso-

pimusten kanssa.

Kivistön mukaan toimitus-

johtajan osaamattomuus han-

kinnoissa näkyy kauas.

– Tällöin homma ei lähde

toimimaan, vaikka hankinta-

osasto tekisi mitä.

Kivistö pitää yritysten isona

haasteena hankintahenkilöstön

ammattitaidon ylläpitämisen

koko työuran ajan.

– Elinaikaista koulutusta on

tarjolla, kunhan sitä vain osat-

taisiin hyödyntää. Toinen hyvä

keino on ottaa käyttöön uusia

toimintatapoja tai -malleja pie-

ninä palasina.

* Tero Tuisku

49

– Jos yritys hallitsee hankinnan ja

henkilöstö noudattaa annettua

toimintamallia, ei yksittäisten henkilöiden

hankintataitojen välttämättä tarvitsekaan

olla kovin korkealla tasolla, konsultti Timo

Kivistö totesi.

Tutkijakoulutettava Satu Peltola myönsi

Logistiikan teemapäivän esityksessään, että

kansainvälisen vertailuaineiston saaminen

Suomen hankintatoimen nykytilalle oli hyvin

vaikeaa suoritetussa tutkimuksessa.

T ero

Tui

sku

Mik

ko M

elas

niem

i

Logistiikka 1 | 2007

Suomen Logistiikkayhdistyksen ja Teknologiateollisuuden

järjestämässä Kuljetuspäivässä marraskuun puolivälissä pohdittiin

mm. kysymystä: Osaatko ottaa kuljetusvastuiden muutokset huomi-

oon käytännön kuljetustehtävissä, lastauksessa ja sopimuksissa? Ai-

hetta valottivat lakimies Esa Näätänen Suomen Kuljetus ja Logistiik-

ka SKAL ry:stä sekä asiantuntija Hans Grahn Elinkeinoelämän Kes-

kusliitto EK:sta.

Ketjunvastuu SKAL:n näkökulmasta

Esa Näätänen selvitti aluksi taustoja kuljetusketjun vastuusäädösten

syntymiselle. Hän kertoi SKAL:n vaatineen vastuiden selvittämistä

jo vuodesta 2003 lähtien. Kuitenkin vasta keväällä 2004 Konginkan-

kaalla tapahtunut suuronnettomuus oli sysäys, joka sai liikenne- ja

viestintäministeriön asettamaan työryhmän selvittämään vastuukysy-

myksiä.

– Kuljetustoiminta ja logistiikka on viime vuosina muuttunut

nopeatempoiseksi, ilman pusku-

rivarastoja toimivaksi kentäksi,

jossa asiakaskunnan vaatimukset

ovat kiristäneet kuljetusyritysten

pelivaran äärimmilleen. Kulje-

tusten tiukat aikataulut ovat pa-

himmillaan saattaneet vaarantaa

myös liikenneturvallisuutta, jot-

ta asiakkaiden vaatimuksiin on

pystytty vastaamaan. Halusim-

me, että kuljetusketjun vastuuta

tuli pikaisesti selventää lainsää-

dännön avulla. Pelisääntöjen tar-

ve alalle onkin ilmeinen, Näätä-

nen sanoi.

– Asennemuutos kuljetusket-

jun osapuolissa on jo nähtävissä.

Kuljetusasiakkaat ja kuljetusten-

ohjaajat ovat viimeistään nyt he-

ränneet tarkistamaan kuljetusso-

pimuksia ja lastauskäytäntöjä.

Nyt hyväksytään jo, että lastaus-

pään viiveitä ei enää kiritä kiinni

matkalla liikenneturvallisuutta vaarantaen ja ajo- lepoaikoja uhma-

ten.

Näätänen kehottaakin lähestymään kuljetusketjun vastuuproble-

matiikka etukäteen, ei jälkikäteen syyllistä etsien. Hänen reseptinsä

kuljetusketjun eri osapuolille on: Nostakaa kissa pöydälle, käykää

kuljetussopimus ja kuljetustapahtuma perin pohjin läpi ja selvittäkää

kunkin osapuolen vastuut ja velvoitteet etukäteen. Näin varmiste-

taan ennen kaikkea liikenneturvallisuus, mutta vältytään myös sank-

tioilta ja koko logistiikkaketjun toiminnan vaarantumiselta.

Jos kuljettaja saa vuoden aikana kolme tai kahden vuoden aikana

neljä sakkoa, seuraa siitä 1-6 kuukauden pituinen ajokielto. Kuljetus-

yrityksellä voi olla ylipääsemättömiä vaikeuksia saada tilalle korvaa-

vaa kuljettajaa, jolloin koko tavarankuljetusketju on vaarassa katketa.

Suomi edelläkävijä kuljetus-vastuiden määrittelyssä

EU:n alueella kuljetusvastuu-

säännöksiä löytyy Suomen lisäksi

vain Belgiasta. SKAL onkin koko

säädöshankkeen ajan pitänyt

EU-komission Liikenneosastoa

DG TREN:iä ajan tasalla ja esit-

tänyt Suomen mallia myös EU-

lainsäädännöksi. Komissio on

kuitenkin ensin kiinnostunut

tietämään, miten lainmuutos

otetaan Suomessa vastaan ja saa-

daanko sillä aikaan haluttu asen-

nemuutos. Nyt liikenne- ja vies-

tintäministeriössä mietitään

SKAL:n aloitteesta seurantatut-

kimuksen tekemistä lain vaiku-

tuksista Suomessa.

50Logistiikka 1 | 2007

Kuljetuspäivässä pohdittiin kuljetusketjun vastuita

Lainmuutos on jo herättänyt kuljetus-ketjun osapuoletUuden tieliikennelain myötä muuttuneet kuljetusketjun vastuusäännöksetastuivat voimaan 1.10.2006. Uusien säännösten pääperiaatteena on, ettäkukin ketjun osapuoli vastaa omasta toiminnastaan kuljetustapahtumanaikana.

Esa Näätänen Suomen Kuljetus jaLogistiikka SKAL ry:stä muistuttaa, ettäkuljetusketjun ongelmat on pohdittavaetukäteen, että syyllisten etsimisestäjälkikäteen päästään.

Esa Näätänen korosti, että

rahtitietojen pakolliseksi saatta-

mista myös kotimaan kuljetuk-

sissa tulisi edelleen pohtia, jotta

kuljetusketjun vastuukysymys-

ten käytännön tulkinta helpot-

tuisi. Vastaavasti liikenneturval-

lisuutta todennäköisesti paran-

taisi ylikuormamaksun laajempi

kohdistaminen ylikuormasta

hyötyvälle.

Paras osaaminenkunniaan

Hans Grahn kiinnitti esityksen-

sä aluksi huomiota kuljetusket-

jun terminologiaan. Terminolo-

gia ei ole kaikilta osin yksiselit-

teistä ja kaipaisikin vielä selkiyt-

tämistä. Hänen mukaansa ter-

mejä on ”pyöritelty” ja mietitty

Elinkeinoelämän Keskusliitossa-

kin. Termien määrittelyssä

EK:lla ja SKAL:lla voisikin olla

yhteistyön paikka.

Grahn totesi, että uusi vas-

tuupykälä ei merkitse vallanku-

mousta, mutta selkiyttää vas-

tuunjakoa ja herättää eri osa-

puolia käymään läpi kunkin

roolia kuormauksessa. Lain-

muutos koskee nimenomaan lii-

kenneturvallisuutta eikä se ota

kantaa kuljetusoikeudelliseen

vastuuseen, kuten tavaran va-

hingoittumiseen tai viivästymi-

seen. Laki lisää kuljetuksen ti-

laajan ja muiden kuljetustapah-

tuman osapuolien vastuuta kul-

jetusten turvallisuudesta. Samal-

la kuljettajan vastuuta tarkenne-

taan ja rajataan. Uuden pykälän

käytännön merkityksen Hans

Grahn kiteyttikin mottoon ”Pa-

ras osaaminen kunniaan”.

Vastuu kuormauksesta

Päähuomio kuormauksessa koh-

distuu nyt siihen, kuka on tosi-

asiallisesti sijoittanut ja kiinnit-

tänyt kuorman tai antanut asias-

ta ohjeita asemansa vuoksi. Kul-

jettajan vastuu ei poistu, mutta

tarkentuu tilanteisiin, joihin

hän on voinut vaikuttaa.

Lain mukaan edellä mainitut

osapuolet eivät ole kuitenkaan

vastuussa, jos virhe johtuu tieto-

jen virheistä tai puutteista, joita

ei ole voitu kohtuudella havaita.

Kuormaaminen ja siinä avusta-

minen on myös erotettava toisis-

taan. Avustajana toimineelle ei

vastuuta synny. Avustamista on

esimerkiksi lastin siirtäminen

trukilla kuljettajan osoittamaan

paikkaan.

Hans Grahn kävi esitykses-

sään läpi muutamia tyyppitilan-

teita vastuun jakautumisesta

kuormaustilanteessa:

Kuljettaja kuormaa koko-

naan itse > kuljettaja vastaa.

Lastaaja nostaa/siirtää tava-

ran autoon kuljettajan ohjei-den mukaisesti > kuljettaja vas-taa (lastaaja on vain avustaja).

Muu lastaaja kuin kuljetta-ja kuormaa kokonaan itse >

muu lastaaja vastaa, kuljettajal-

la tarkastusvelvollisuus.

Lastaaja tai kuljettaja kuor-maa tavaran toimeksiantajanohjeiden mukaisesti > sekäohjeiden antaja että kuljettajavastaavat (mutta vääriä ohjeita

noudattanut voi vapautua vas-

tuusta kokonaankin).

Valmiiksi lastattu ja suljet-tu kuormatila > kuljetuksen-antaja tai lastinluovuttaja vas-taa, jos kuljettaja ei voi tarkis-

taa kuormaa.

Uusi laki korostaa myös ajo-

neuvoa ja kuormaa koskevien

oikeiden ja riittävien tietojen vä-

littämistä osapuolien välillä.

Kuljetuksen suorittaja

(=rahdinkuljettaja tai alirahdin-

kuljettaja) vastaa siitä, että kuor-

maajalla on oikeat ja riittävät

tiedot ajoneuvosta. Tavaran lä-

hettäjä ja kuljetuksen toimeksi-

antaja taas vastaavat siitä, että

kuormaajilla on kuljetettavista

tavaroista riittävät ja oikeat tie-

dot. Käytännössä kyse voi olla

mm. tavaran painosta, tavaran

painopisteen paikasta ajoneu-

vosta tai erityisestä sidontatek-

niikasta.

Aikataulun laatijan vastuu

Vastuu ajo- ja lepoaikojen nou-

dattamisesta säilyy jatkossakin

kuljettajalla ja kuljetusyrityksel-

lä, mutta nyt myös kuljetusasia-

kasta tai kuljetusaikataulun laa-

tijaa voidaan rangaista. Aikatau-

lun laatijaksi katsotaan myös se,

joka on aikataulua laatimatta

muutoin edellyttänyt määrättyä

toimitusaikaa.

Vastuuseen saattaminen ta-

pahtuu silloin, kun sopimukset

on tietoisesti laadittu siten, että

niiden noudattaminen aiheuttaa

sosiaalilainsäädännön rikkomi-

sen. Käytännössä siis kuljetuk-

sessa ei kyetä noudattamaan ajo-

ja lepoaikamääräyksiä, mutta

siitä huolimatta kuljetuksen

edellytetään tapahtuvan.

Asiakkaasta ei ole tarkoitus

tehdä kuljettajan työnantajaa.

Aikataulun laatijan vastuu edel-

lyttääkin, että asia on tullut jol-

lain riittävän konkreettisella ta-

valla esille kuljettajan kanssa.

Näin ymmärrettynä kyse on me-

nettelystä, joka lähestyy rikosoi-

keudessa käytettyä käsitettä ”ri-

kokseen yllyttäminen”, Hans

Grahn totesi.

* Anneli Similä

Logistiikka 1 | 2007

51

Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n asiantuntija Hans Grahn luonnehtii tieliikennelainmuutosta, että kuljettajan vastuuta ei ole poistettu, mutta sitä tarkennettiin ja rajattiin.

Liikenteen äänet vaimenevat jaasutus harvenee, kun kapenevatie mutkittelee ylös Alannonkukkuloita Pescaran maakun-nassa, Italian itärannikolla. Pe-rillä Podere Castoranin viiniti-lalla viiniköynnöksiä kasvaa jokapuolella, mutta varsinaista viini-tilaa on vaikea löytää. Kaikkiuudet tilat on kätketty kukkulansisään. Vanha hylätty pääraken-nus on toistaiseksi autiona.

Viinitilan historia ulottuu1700-luvun lopulle, jolloin setunnettiin Casino Castoraninnimellä. Se nautti menestyk-sekkäimmästä ajastaan 1900-luvulla aina 1960-luvulle asti,jolloin sen 200 hehtaarin vilje-lykset jaettiin osiin.

Jarno Trulli päätti neljänosakkaan kanssa nostaa hiipu-neen viinitilan tason ja tuotan-non entiseen loistoonsa. He os-tivat 32 hehtaarin päätilanvuonna 2000.

– Tämä on tärkeä ja kuului-sa viinialue. Maassamme jakulttuurissamme viinillä onsuuri merkitys, perustelee Trulli.

Intohimona viini

Trulli on tehnyt tilalla vakuut-tavaa jälkeä. Viinitilalle on ra-

kennettu aivan uudet tilat, jotkaulkotöiden osalta ovat vielä hie-man keskeneräiset. Kaikki vii-nin valmistusprosessin tilat ovatmaan alla ja laitteita myöten ai-van uusia. Viimeisin hankintaon pullotuskone, joka asennet-tiin joulukuun alussa 2006.Vain toimistotilat tulevat ole-maan maan päällä. Vanhan vii-nitilan päärakennuksen Trullisanoo remontoivansa korkeantason vierashuoneiksi.

Viime vuosina tilalle on in-

vestoitu noin 4,5 miljoonaa eu-roa. Trulli olettaa investoinninmaksavan itsensä takaisin noinkymmenessä vuodessa. Pescaranoma poika on paikallinen ylpey-denaihe, joka tekee aluetta tun-netuksi jokaisella viinipullolla,jonka myy.

– En tarvitse rahaa. Viinitilamerkitsee minulle ennen kaik-kea intohimoa, ei liiketoimin-taa. Viinin viljeleminen on jo-tain perheelleni ja kiinteä osakulttuuriamme. Investointi vii-

nitilaan ja korkeaan laatuun ta-kaa tekemistä myös tulevaisuu-dessa, toteaa Trulli.

Työnantajana Trullin viini-tarha on vielä vaatimaton. Viini-tilan vakituisen työvoiman tarveon vain kuusi henkilöä, muttakorjuuaikana tarvitaan kaikkikynnelle kykenevät.

– Käsin poimittujen rypälei-den laatu on parempi kuin ko-neella poimittujen.

Toistaiseksi rypäleet on pak-kokin poimia käsin, koska ko-

52

Logistiikka 1 | 2007

Toyota-trukit italialaisella viinitilalla

Jarno Trulli pitää vauhdista ja viineistäJarno Trulli on tullut tunnetuksi ajotaidoistaan formulakuljettajana.

Hän osaa ajaa myös Toyota-trukkia, jota hän tarvitsee viinitilallaan

Italiassa. Jarno-viini valmistetaan Pescaran maakunnassa Podere

Castoranin viinitilalla kaukana suurista markkinoista. Logistiikkaa

tarvitaan, jotta kasvavat tuotantomäärät löytävät tiensä pullotettuna

eri puolille maailmaa – paitsi ei Suomeen. Pescarasta syntyisin oleva

Trulli tekee kotiseutuaan tunnetuksi jokaisen pullon myötä. Hän

testaa ja kehittää viinejään tavoitteenaan paalupaikka.

Jarno Trulli jyhkeissä kotimaisemissaan.Viinitilaansa ympäröivillä jyhkeillä vuorilla

hän harrastaa hiihtolajeja talvisin.

Mikk o M

elasniemi

neet eivät mahdu köynnöstenalle. Uudet köynnökset on kui-tenkin jo istutettu koneellistapoimintaa silmällä pitäen, ker-too Trulli.

Trullin viinitarhakin joutuuvarautumaan tulevaisuuden työ-voimapulaan.

– Paikallisten poimijoidenmäärä vähenee koko ajan ja mei-dän on varauduttava tulevaisuu-dessa hoitamaan sadonkorjuuosittain koneellisesti.

Jatkuvaa kehittämistä

Tila sijaitsee Roomasta itäänPescaran maakunnassa lähelläAdrianmeren rannikkoa. Viini-köynnökset kasvavat noin 340metrin korkeudessa ilman ke-miallisia torjunta-aineita ja lan-noitteita. Tilalla viljeltävä rypä-lelajike on enimmäkseen Mon-tepulciano d’Abruzzo.

Maisemat ovat jyhkeät. Mo-lemmin puolin viinitilaa kohoa-vat 3000 metrin korkuiset vuo-ret. Viinimestari Luca Patricellikehuu ilmastoa ja maaperää.

– Sadonkorjuuaikana yön japäivän aikaero on erinomaineneli noin 20 astetta. Viinin laatuei ole hiivasta kiinni. Sen mää-räävät rypäle, kasvualusta ja pro-sessi, sanoo Patricelli.

Podere Castorani -viinitilankäymisastioissa voi kerralla ollavalmistumassa 330 000 litraaviiniä. Kypsyminen jatkuu rans-kalaisissa tammitynyreissä, jon-ka jälkeen viini pullotetaan.

– Hyvä viini tarvitsee vanhe-takseen vähän ilmaa, jonka se saapuutynnyrissä. Muovin läpi ilmaei kulje, minkä vuoksi muovipus-seihin laitetaan vain halpaa vii-niä, muistuttaa Patricelli.

Tilan nimikkoviiniä, PodereCastorania, maistellessa nouseeviinistä kaksi vahvaa makulinjaa:nahka ja kirsikka. Vuosikerroista2002 on jo juotavaa, mutta nuo-remmat vaativat kypsyttelyä.

Erityisen ylpeä tilan isäntäon Jarno-viinistään. Sen kehittiviinin valmistuksesta vastaavaLuca Patricelli Trullin toivo-muksesta.

– Lempiviinini oli kilpaile-van tilan valmistama ja halusinsamankaltaisen. Luca kehitti

makuni mukaisen viinin, jokaon kuitenkin jotain omaani jaaivan uutta, kuvailee Trulli. Jar-no-viinin maku on upean runsasja moni-ilmeinen.

Patricellin mukaan Jarno-vii-

niä tehdään tulevaisuudessaenintään 8 000 pulloa vuodessa.Siihen käytettävät rypäleet poi-mitaan noin 15 päivää muitamyöhemmin. Rypäleet kuivate-taan ensin kellarissa ennen

murskaamista, mikä on poik-keuksellista. Tilan kellari onvain Jarno-viiniin käytettävillerypäleille. Podere Castorani -ti-lan viinejä myydään eri puolellemaailmaa, vaikkei Suomeen –toistaiseksi.

Toyota radalla javiinitilalla

Trulli on viinitilallakin Toyotanmies. Kahdella Toyotan vasta-painotrukilla hoituvat viinitilantavarankäsittelyt.

Vauhdikkaampaan menoonTrulli on tottunut F1-radoilla.Toyota julkisti tämän kaudenF1-autonsa Kölnissä 12.1. Sensuunnittelusta on vastannut tal-lin tekninen johtaja Pascal Vas-selon. Hänen mukaansa auto onlähes kokonaan uusi, eikä edelli-sen kauden autosta siihen paljonmuuta sopisi kuin turvavyöt.Sääntömuutokset ovat nosta-neet aerodynamiikan ja renkai-den kestävyyden tallin suurim-man kiinnostuksen kohteeksi.

– Viime kauden rikkonaisuu-den vuoksi auton kestävyyden javarmuuden kehittäminen ovattällä hetkellä myös tiimimme ta-voitteita, Jarno Trulli totesi.

Trullin lisäksi tallin toisenakuljettajana jatkaa Ralf Schu-macher.

Trullilla on selkeä viesti nuo-rille kuljettajille liikenteessä.

– Ei liikenteessä voi muutatehdä kuin ajaa muiden muka-na. Se on kaukana autourheilus-ta. Kilpaa on ajettava radalla.

* Mikko Melasniemi

53Logistiikka 1 | 2007

Mikko M

elasniemi

F1-osakilpailuvoiton ja paalupaikkojenkokemuksella Jarno Trulli hallitsee myöstrukin ajamisen. Viinitilallaan hän luottaaToyotan trukkeihin.

Jarno Trulli ja Podere Castorani -viinitilanmestari Luca Patricelli kellarissa, jossakuivatetaan Jarno-viinin rypäleet ennenmurskausta. Patricelli kehitti kokonaanuuden viinin Trullin toiveiden mukaisesti.

Mikko M

elasniemi

54

makasiini

Logistiikka 1 | 2007

Labelstock for harshenvironments

Avery Dennison have recentlyintroduced a new formulation ofFasson PE Laser White Matt to itsdedicated range of labelstocks forchemical drum labelling and similarchallenging applications.The product additionally offers thebroad service temperatureperformance -- -40 deg C to +100deg C -- required for dangerousgoods transit labelling; and theopacity of the construction ensuresthat the printed information on thelabel is not compromised by theunderlying substrate.

Pc-hoitoa

HP on solminut Finnair-konsernin kans-sa, 4-vuotisen hankintasopimuksen pc-tuotteiden toimittamisesta palvelui-neen Finnairille. Sopimus käsittää Fin-nairin lentoyhtiön sekä tytäryhtiöt, ku-ten matkatoimistot, ja sisältää kaikki yh-tiön tarvitsemat pöytä-pc:t, kannettavattietokoneet sekä tehotyöasemat. Fin-nair valitsi HP:n ainoaksi laitetoimitta-jakseen.

Kalmar wins orderfrom Santos Brasil S/A

The largest terminal operator inSouth America has awarded Kalmaran order for 12 E-One rubber-tyredgantry (RTG) cranes. Santos BrasilS/A, operating at the Port of Santos,presented Kalmar with the contractfor 7+1 wide and 1-over-6 highunits after experiencing greatsuccess with its current fleet of fiveKalmar conventional hydraulic RTGsdelivered in early 2006.

Kalmar nabs a 247-terminal tractor order from PSASingapore Terminals

Kalmar Industries has been awardeda record order of 247 terminaltractors from PSA SingaporeTerminals, the world’s largestcontainer transhipment hub whichhandled 22.3 million TEUs (twenty-foot equivalent units) of containersin 2005. Kalmar will start to deliverthe tractors to PSA SingaporeTerminals in July 2007 and completedelivery by the end of the year.Kalmar South East Asia will providecontinuous support for parts andservice to the customer.

Palkittu yritys

Suomalainen mobiilin tunnistamisen jasähköisen allekirjoituksen tarjoaja Vali-mo Wireless on saanut tunnustuksenmenestyksellisestä yhteistyöstään HP:nkanssa. Yritys valittiin HP:n vuoden2006 liiketoimintakumppaniksi (HPPartner of the Year Award). Valimonmobiilin tunnistamisen ratkaisu on käy-tössä HP Integrity NonStop -palvelin-alustalla.

Tiedot talteen

Suomessa tuotetun AsapRecoveryn avulla voidaan palauttaadigitaalisesti tallennetut tiedot lähes mistä tahansa kodinelektronisesta laitteesta.— Ensimmäistä kertaa suomalaisille kotitalouksille voidaantarjota helppokäyttöinen, nopea ja edullinen tapa palauttaakadonnut tai loogisesti vaurioitunut digitaalisessa muodossaoleva tieto lähes kaikista kodin elektronisista laitteista, kertooAsapCom Oy:n toimitusjohtaja Raimo Hänninen. AsapReco-very soveltuu käytettäväksi kaikkiin Suomeen maahantuota-viin digitaalisiin kameroihin ja tietokoneisiin, joissa on Win-dows XP tai Vista -käyttöjärjestelmä.

Kustannusten ja energian säästöätavarankuljetuksia tarvitsevilleyrityksille

Motiva on käynnistänyt kuljetusketjun IEE INTERACTION-hankkeen, jossa kuljetuspalveluja tarvitseville yrityksille tai or-ganisaatioille tehdään selvitys kuljetusten, logistiikan ja ener-giankäytön tehostamisesta. Mukaan otetaan 15 yritystä, jotkavalitaan kolmelta eri toimialalta; teollisuudesta, kaupan alaltasekä kuntasektorilta. Yritysselvityksissä käydän läpi yrityksenkuljetusten energiankäyttöä ja kustannuksia nykytilassa sekäesitetään keinoja niiden vähenämiseksi. Esitettävät keinot voi-vat liittyä yrityksen sisäisen logistiikan parantamiseen, toimi-alan eri yritysten väliseen yhteistyöhön, kaluston hankintaan,kuljetusmuodon vaihtamiseen, täyttöasteisiin, taloudellisenajotavan koulutukseen, alihankkijoiden hallintaan sekä seu-rantajärjestelmiin.Lisätietoja hankkeesta: seppo.pyrro@motiva.fi jawww.motiva.fi

Porin satamassa vilkasta

Porin Sataman joulukuun liikenne oli 845 568 tonnia, mikäon kuukausitasolla enemmän kuin koskaan aiemmin PorinSataman historiassa. Koko vuosi oli liikenteellisesti Porin Sata-man toiseksi paras vuosi. Kokonaisliikenne oli noin 5,8 mil-joonaa tonnia eli 36,7 prosenttia suurempi kuin vuonna2005.

Sataman liikenteen kasvu perustuu hyvän hiilivuoden li-säksi kemikaali-, kierrätysmetalli- ja projektiliikenteen kas-vuun. Kasvua hidasti sahatavaraliikenteen ja sen myötä kont-tiliikenteen vähentyminen. Myös ferrotuotteiden liikenne oli10 prosenttia pienempää kuin viime vuonna. Kemikaaleistaeniten kasvoivat rikkihappo ja lipeä.

Omaisuudenpaikannusta

Suomalainen Global Safety & SecuritySolutions Oy (GSSS) sekä kartta- ja na-vigointiohjelmistoja matkapuhelimiinkehittävä Navicore Oy ovat tehneetyhteistyösopimuksen Navicore Perso-nal -ohjelmiston ja Elara-paikannuslait-teen yhteensopivuudesta. GSSS:n laitelähettää valvontatiedot GSM-verkonavulla tekstiviestinä Navicore Personal -ohjelmistolla varustettuun matkapuhe-limeen, jolloin viestissä on mukana paik-katieto ja seuranta matkapuhelimellaon mahdollista.

Työajanhallintaa

Vähittäiskaupan perheyritys J. Kärkkäi-nen Oy on ottanut käyttöönsä Pro-comp Solutions OY:n Aikajana® Webtyöajanhallintajärjestelmän. Toimituskattaa web-pohjaisen järjestelmän sisäl-täen työvuoro-, tasausjakso- ja loma-suunnittelun, budjetit ja raportoinnitsekä liittymät palkanlaskenta- ja työ-ajanseurantajärjestelmiin.

– Aikajana helpottaa ennen kaikkeatyöajan suunnittelua ja palkanlaskentaasekä vähentää niihin käytettyä aikaa,kertoo IT-päällikkö Juhana Hietala J.Kärkkäinen Oy:stä.Lisätiedot: www.procomp.fi ja www. karkkainen.com

Sigma Trukit uusiin tiloihin

Sigma Trukit Oy on muuttanut uusiin tiloihin Vantaan Tikkuri-laan. Uusissa lentoaseman läheisyydessä sijaitsevissa tiloissatoimivat Sigma Trukkien markkinointi- ja myyntiosastot. Toi-mitusjohtaja Raimo Norrbacka totesi varaosamyynnin sekävarastotoimintojen siirtyneen Vantaalle Koivuvaaraan. Koivu-vaarassa samoissa tiloissa toimii Sigma -trukkien Suomenhuoltoyhtiö ABB. Itä-Suomen alueella huollosta vastaa AP-Trukit.Lisätietoja: www.sigmatrukit.fi

55Logistiikka 1 | 2007

Maastokuorma-autoja

Sisu Defence Oy on esitellyt uudenmiinasuojattujen ja jokapyörävetoistenSISU maastokuorma-autojen tuoteper-heen. Siihen kuuluvat SISU 10x10, SISU8x8, SISU 6x6 ja SISU 4x4 -maasto-kuorma-autot.

SISU 4x4 on peruskäyttöön tarkoi-tettu kaksiakselinen maastokuorma-au-to, jota käytetään henkilöiden ja mate-riaalien kuljettamiseen sekä hinattavienlaitteiden vetämiseen niin tiellä kuinmaastossakin.

Auto on suunniteltu valmiusryh-mien, mekanisoitujen taisteluosastojenja kansainvälisiin tehtäviin tarkoitettujennopean toiminnan joukkojen tarpeettäyttäväksi ajoneuvoksi.

makasiiniJAKK käynnisti koulutustoimintansa Vantaalla

JAKK Helsinki-Vantaan toimipaikkapäällikkö Kai Nieminen ker-toi JAKK:n tarjoavan erilaista koulutusta yrityksille henkilökun-nan osaamisen parantamiseksi. Niemisen mukaan koulutus li-sää myös henkilökunnan viihtyvyyttä, joka puolestaan vähen-tää vaihtuvuutta. JAKK on kehittänyt interaktiivisen palvelun,jossa yritykset näkevät henkilökunnan JAKK:n kautta saamankoulutuksen. Palvelusta näkyy myös päiväykset, johon men-nessä saatua koulutukseen joudutaan hankkimaan täydennys-tä. Niemisen mukaan vuonna 2004 voimaan tulleen kuljetta-jien ammatillista koulutusta säätelevän direktiivin toimeenpa-no alkaa henkilöliikenteen osalta vuonna 2008 ja tavaraliiken-teessä vuonna 2009. Tulevaisuudessa ammattikuljettajan onajo-oikeuden säilyttääkseen osallistuttava viisivuotiskausittaintäydennyskoulutukseen.

TNT ottaa käyttöön ensimmäisen Boeing 747–400 ERF -kuljetuskoneensa

Pikakuljetusyhtiö TNT Express on ottanut käyttöönsä uudet pikarahtikoneet. UusiBoeing 747–400 ERF -rahtikone teki pilottilentonsa Suomeen vuoden 2007 alus-sa ennen siirtymistään Aasian liikenteeseen.

Dakar-ralli logistinen haaste

Viiden maan alueella ajettava Dakar-maratonralli on osanottajille rankin yksittäinenvuosittainen koitos. Logistisena haasteena se on valtava kilpailun järjestämisestävastaavalle A.S.O. -organisaatiolle.Tänä vuonna kilpailuun lähti 900 kilpailijaa. Kilpai-lijoiden jäljessä kulkevat vielä 240 huoltoautoa, medioiden edustajat sekä A.S.O.:noma, rallin toteutuksesta vastaava organisaatio.Yhteensä tämä merkitsee suurim-millaan 2500 ihmisen majoittumista aavikolle pystytettävään ja päivän aikana pai-kasta toiseen siirtyvään ”bivouac”-telttaleiriin. Ruokahuollon järjestämiseksi yöpy-mispaikasta toiseen kulkee 11 kuorma-auton karavaani. Pyörien päällä siirtyväntarpeiston rinnalla tarvikkeita ja raaka-aineita siirretään paikasta toiseen 20 suurenkuljetuskoneen voimin.

Työajanseurantaa mobiilisti

Aikajana® Mobiili -työajanseurantajärjestelmä on työkalukuljetusalan työajanseurantaan. Järjestelmä tarjoaa työkalunlainmukaiseen työaikakirjanpitoon, tehostaa työajan käyttöäsekä tuottaa toteutuneesta työajasta valmista palkanlasken-ta-aineistoa.

Aikajana® Mobiili -työajanseurantajärjestelmän avullakuljettajat pääsevät eroon työläästä tuntilappujentäyttämisestä, sillä palkat maksetaan päätelaitteesta saaduntodellisen työajan perusteella.Aikajanalla voidaan seuratatoteutuneita työaikoja, eri työvaiheita sekä tarvittaessavaikka autojen sijaintia reaaliajassa. Järjestelmä eritteleepalkallisen työajan, tauot, odotukset sekä lastaus- japurkuajat sekä muut työaikamallin mukaiset palkkalajitseurantaa ja palkanlaskentaa varten.Aikajanan laskemattyöajat voidaan siirtää edelleen sähköisesti palkanlaskenta-järjestelmään.

Työaikatapahtumia voidaan ottaa vastaan useiltaerilaisilta päätelaitteilta kuten Windows-päätteet, S60-älypuhelimet sekä digipiirturi. Helposti käyttöönotettavastaja kustannustehokkaasta älypuhelinratkaisusta on tulluterittäin kilpailukykyinen vaihtoehto raskaammille ajoneuvo-päätteille.Aikajanan hankinta ei edellytä välttämättä lainkaanlaiteinvestointeja sillä kuljettajat voivat hoitaa työajanseuran-nan autossaan olevalla yhteensopivalla puhelimella.

Digipiirturiyhteys voidaan liittää mobiilin päätelaitteenoheen, jolloin seurantaa saadaan tehostettua ja työaikojenhyväksyntä voidaan automatisoida. Koska digipiirturin jakuljettajakortin tieto on lain mukaan varmuuskopioitava,voidaan tietoa käyttää samalla myös työajanseurannassahyödyksi. Samalla työajan käyttöä voidaan entisestääntehostaa.Lisätiedot: www.procomp.fi

56

makasiini

Logistiikka 1 | 2007

Konttiliikenne kasvoi Raumalla

Vuonna 2006 Rauman sataman kokonaisliikenne oli yhteensä6,56 milj. tonnia, jossa on kasvua11 prosenttia edelliseenvuoteen 2005 ja 4 prosenttia aikaisempaan kaikkien aikojenennätysvuoteen 2004 verrattuna. Liikennemäärät kasvoivatviennissä ja tuonnissa.Vuonna 2006 kuljetettiin Rauman kaut-ta 168 952 konttiyksikkää (TEU), mikä merkitsee peräti 41prosentin lisäystä vuoteen 2005 verrattuna. Konteissa kulje-tetun tavaran määrä oli yhteensä 1,47 milj. tonnia (+ 28 %).Viime vuonna sekä kokonaisliikennemäärä että satamankonttiliikennemäärä olivat kaikkien aikojen ennätystasolla. Lai-voja satamassa kävi vuoden 2006 aikana yhteensä 1528 kap-paletta (+ 8 %), joiden yhteinen vetoisuus oli 4,5 milj. netto-tonnia (+ 12 %).

Aeroflot Cargoappoints Finnish GSSA

Helsinki-based Airline Services GSAOY – the Finnish member of the EG-SAC GSSA network – has been for-mally appointed as Finnish GSSA fornewly-formed Aeroflot Cargo, after6 years as a sub-sales agent for pa-rent airline Aeroflot Russian Airlines.In addition to Aeroflot’s scheduleddaily A319 belly-hold capacity fromHelsinki which it previously marke-ted, Airline Services GSA now hasaccess to Aeroflot Cargo’s twice-weekly DC10 freighters for the firsttime; these route via Moscow Shere-metyevo to Beijing, and provide easyaccess to major Far East points inclu-ding Tokyo (NRT), Shanghai (PVG),Hong Kong and Seoul.

Takoalumiinivanteilleerikoiskäsittely

Uudet Alcoa Dura-Flange® -vanteetsopivat parhaiten käyttötarkoituksiin,joissa kuormat ovat raskaita ja herkkiäsiirtymään, jolloin renkaan seinämähankautuu vanteen reunaa vasten. Sitenniiden käyttöikä on ainakin kaksi kertaamuita alumiinivanteita pidempi esimer-kiksi linja-auto-, säiliöauto- ja raskaskul-jetuskalustossa, etenkin tukkiautoissa.

Hiabille mittavakuormankäsittelylaitteidenhuoltosopimus

Hiab on tehnyt merkittävän kuormankäsittelylaitteiden huol-tosopimuksen Hiabin kuormausnostureiden ja vaihtolavalait-teiden huollosta Hollannin armeijan käyttämissä 548:ssa Sca-nia-ajoneuvossa. Huoltosopimus on tehty 13 vuodeksi ja senarvo on noin 30 miljoonaa euroa. Lisäksi Hiab on sopinutkuormankäsittelylaitteiden käyttövaurioiden korjauksista janiissä tarvittavien varaosien toimituksista sopimuksen aikana.Nyt Scanian kanssa tehty huoltosopimus käsittää näiden lait-teiden huollon Hollannin armeijan varikkojen lähellä sijaitse-vissa Hiabin tiloissa. Lisäksi huoltotoimenpiteistä vastaavatmyös liikkuvat huoltoyksiköt.

Jälkiasennettavarengaspaineenvalvonta-järjestelmä

Hellan rengaspaineenvalvontajärjestel-mä muodostuu neljästä pyörätunnisti-mesta, elektronisesta ohjainlaitteesta javärinäytöstä. Pyörätunnistimetmittaavat jatkuvasti ilmanpainetta jarenkaiden sisälämpötilaa ja välittävätnämä tiedot langattomasti elektronisel-le ohjainlaitteelle. Jos rengaspaineputoaa yllättäen, ohjainlaite lähettääohjaamossa sijaitsevalle näytöllevaroitusmerkin ja äänimerkin.Järjestelmä varoittaa myös vähittäisestäpainehäviöstä sekä liiallisesta paineesta.

Cargotec ostoksilla Italiassa

Cargotecin kontinkäsittelyliiketoiminta-alue Kalmar on sopinut italialaisen CVSFerrari Groupin hankkimisesta. Yritys-osto vahvistaa Kalmarin markkina-ase-maa ja huoltoliiketoimintaa Etelä-Eu-roopan ja Välimeren markkinoilla sekätäydentää Kalmarin tuotevalikoimaauusilla innovatiivisilla kontinkäsittelylait-teilla. Kaupan toteutuminen edellyttääkilpailuviranomaisten hyväksyntää. CVSFerrarilla on vahva markkina-asemauusissa laitteissa niin yhtiön kotimaassaItaliassa kuin Etelä-Euroopassa ja Afri-kassa. CVS Ferrarilla on Italiassa 100huoltotyöntekijää ja Välimeren alueellalaaja jo toimitettu laitekanta sekä jäl-leenmyyntiverkosto.

YhteistyötäPohjois-Suomessa

DPD Finland Oy ja Kuljetus M. Kovalai-nen Oy ovat solmineet yhteistyösopi-muksen, jonka mukaan Kuljetus M. Ko-valainen huolehtii jatkossa kaikista koti-maisiin ja kansainvälisiin pakettikuljetuk-siin erikoistuneen DPD:n jakelu- janoutokuljetuksista Pohjois-Suomessa.

Toimintaa operoidaan Oulusta kä-sin Kovalaisen hallinnoimassa terminaa-lissa, josta yhteyksiä hoidetaan Pohjois-Suomen ohella Haaparannan kauttaRuotsin ja Norjan pohjoisosiin.

– Kuljetus M. Kovalaisella on pitkä-aikainen kokemus pakettiliikenteestä javarsin kattava kuljetusverkko pohjoises-sa Suomessa. Meille oli tärkeää löytääkokenut ja luotettava kumppani, jonkakanssa voimme rakentaa pitkäjänteistäyhteistyötä, sanoo DPD Finland Oy:ntoimitusjohtaja Ben Angelvirta.

Lufthansalle lisää koneita

Lufthansa hankkii seitsemän uudenpitkän kantomatkan A340-600-konetta.Tilaus nostaa A340-koneidenmäärän Lufthansan laivastossa 52:een.

57

makasiini

Logistiikka 1 | 2007

Scanian Young European Truck Driver 2007 -kilpailu

Kyseessä on järjestyksessään kolmas Young European TruckDriver -kilpailu – edelliset vastaavat järjestettiin vuosina 2003ja 2005.YETD 2007 -kilpailu on aiempia suurempi, sillä siihenosallistuu kuljettajia kaikista Euroopan Unionin jäsenmaistasekä Bulgariasta, Norjasta, Sveitsistä ja Turkista. Vuonna 1972tai sen jälkeen syntyneet ammattikuljettajat voivat osallistuaalkukarsintaan, aluekilpailuihin ja kansallisiin loppukilpailuihin,jotka Scanian maahantuojat järjestävät kevään 2007 aikana.Jokaisen maan paras kuljettaja osallistuu Euroopan finaaliinRuotsissa syyskuussa 2007. Voittaja saa palkinnoksi R-sarjanScania -kuorma-auton, jonka arvo on noin 100 000 euroa.

Oulun linjaliikenneyhteydet Euroopan vilkkaimpiin satamiinlisääntyvät vuoden alusta.

Ruotsalainen varustamo TransAtlantic on laajentanut toimin-taansa Oulussa tammikuusta alkaen, jolloin käynnistyivätTransLumi Linen hoitamat linjaliikenneyhteydet Oulusta Gö-teborgiin ja Lyypekkiin kahdella täysin uudella sekä yhdellävanhemmalla kontti-/roro –laivalla kolmesti viikossa - maa-nantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin.

Göteborgista on tarjolla jatkoyhteydet Antwerpeniin jaZeebruggeen Belgiaan sekä Tilburyyn ja Imminghamiin Eng-lantiin. Kuljetusaika Göteborgiin on noin 3 vuorokautta jaLyypekkiin noin 4 vuorokautta. Laivoissa kuljetetaan pääosinyksikkölasteja, kuten kontteja, trailereita ja muita suuryksiköi-tä mutta myös autoja, koneita ja laitteita yms. ”rullaavaa” las-tia.

Lisäksi TransAtlantic on lisännyt konttifeederkapasiteetti-aan Oulusta Hampuriin ja Bremerhaveniin vuoden alusta.Oulun konttiliikenne on ollut vuoden 2006 aikana kovassakasvussa ja ylitti ensimmäisen kerran 30 000 TEUta - kasvua52,5% aikaisempaan vuoteen verrattuna. Uuden käynnisty-neen liikenteen sekä entistä suurempien alusten myötä kapa-siteetti kasvaa ja mahdollistaa konttiliikenteen kasvun jatkonmyös tulevaisuudessa.

Aluskäyntejä Oulun satamassa oli vuonna 2006 yhteensä581 kpl, missä on kasvua edellisvuoteen 22 %. Oulun satamaoli v. 2006 Perämeren suurin kontti- ja suuryksikköliikennesa-tama. Satamaoperaattori Herman Andersson Oy:n käsittele-mä tavaramäärä kasvoi edellisestä vuodesta noin kolmannek-sella ja oli 2,4 miljoonaa tonnia. Tavaralajeittain kasvua olieniten sellun tuonnissa ja viennissä sekä paperin ja sahatava-ran viennissä.

Alkon keskusvarasto muuttaa VantaalleItellan logistiikkakeskukseen

Alko Oy ja Itella Logistiikka ovat sopineet mittavasta Alkon logistiikkaa koskevastayhteistyöstä. Nyt solmitun sopimuksen myötä Alkon keskusvarasto siirtyykokonaisuudessaan Itella Logistiikan tiloihin alkuvuodesta 2008, jolloin ItellaLogistiikan Vantaalla sijaitsevan Logistiikkakeskuksen noin 17 000 neliömetrinlaajennus valmistuu.Alkon keskusvarastosta myymälöihin toimitettavientuotteiden määrä vuodessa on noin 22 miljoonaa pulloa. Itella hoitaa myös noin45 % näistä toimituksista.

Alko on ostanut Itella Logistiikalta varastopalvelut tiloissaan VantaanHeidehofintiellä vuodesta 1996 lähtien. Uusissa tiloissa toimintaa voidaanedelleen kehittää mm. liittämällä keskusvaraston yhteyteen tarvittavat terminaali-palvelut.

Samassa yhteydessä Itella keskittää koko juomalogistiikka-liiketoimintansaVantaan Logistiikkakeskukseen. Investoinnin tavoitteena on tehostaa Itellanjuomalogistiikka-asiakkaiden palveluja ja luoda uusia palveluratkaisuja toimialalle.

Kämmentietokone kenttäkäyttöön

M3+ on uusi kämmentietokone, johon on integroitu kaikki liik-kuvassa käytössä tarvittavat ominaisuudet, kuten digikamera,viivakoodinlukija,WLAN, Bluetooth sekä EDGE/GSM. Laittee-seen integroitu EDGE/GSM mahdollistaa laitteen joustavan jamonipuolisen ääni- ja datakommunikoinnin (mallikohtainen li-säominaisuus). Laite toimii myös GSM-puhelimena. Laitteeseenintegroitu 1.3 megapikselin digitaalinen kamera on käyttäjäys-tävällinen ja ottaa erittäin korkealaatuisia kuvia.M3-kämmentietokoneen vahva rakenne ja IP64-luokitus takaa-vat hyvän suojan likaa ja kosteutta vastaan. Laitteen käyttöläm-pötila on erittäin laaja aina -20 asteesta +50 asteeseen. Laite kestää myös pudo-tuksen 1,5 metrin korkeudesta. Lisätietoja: Novotek Finland Oy www.novotek.fi/verkkokauppa (Pikahaku: M3+)

Rahti®-toiminnanohjausjärjestelmiä käyttöön

Savon Kuljetus Oy ja Procomp Solutions Oy ovat solmineet sopimuksen Rahti®-toiminnanohjausjärjestelmän toimituksesta.Toimitus kattaa ensivaiheessa tilaus-,kuljetussuunnittelu- ja rahtikirjausprosessit sekä mobiiliyhteydet ajoneuvoihin.Järjestelmä on otettu käyttöön vuoden tammikuun alussa ja se kattaa sekäkauppa ja teollisuus- että maanrakennus-yksikön, yhtiön pääkonttorin lisäksiviidessä aluetoimistossa.

Käyttöönotetulla järjestelmällä Savon Kuljetus tehostaa pääoman kiertoaanimplementoimalla mobiiliyhteydet autoihin, jolloin ajantasainen keikkojen välityssekä toteumaraportointi ja laskutus mahdollistuu.

Kotijakelulle

JOT Kotijakelu -brandillä toimiva JOT Logistiikka Oy käyttää Rahti®-toiminnan-ohjausjärjestelmää tilaus-, kuljetussuunnittelu-, rahtikirjaus- ja laskutusprosesseis-saan sekä varastohotelli -palvelussaan. Järjestelmä on käytössä sekä yhtiönPirkanmaan että pääkaupunkiseudun toimipisteissä.

Järjestelmän kautta JOT Kotijakelu tehostaa varastopalvelun materiaalivirtojenhallintaa sekä jakelubusineksen operatiivista toimintaa, jolloin esimerkiksitallennusvirheet ja kaksinkertainen työ voidaan minimoida voimakkaastikasvavassa liiketoimintaympäristössä. Järjestelmä luo edellytykset myös sähköisentiedonsiirron hyödyntämiseen asiakkaiden ja JOT Kotijakelun kesken sekähelpottaa palvelukonseptin laajentamista uusille alueille. Lisäiedot:www.procomp.fi

58

makasiini

Logistiikka 1 | 2007

Bulgaria and Romaniaset to fuel easternEurope logistics andexpress markets

According to David Bagshaw, aSenior Analyst at TransportIntelligence (Ti), the boom whichthe countries in the region haveenjoyed over the past few years isset to continue.A combination ofgrowing consumer demand asstandards of living rise, plus theincrease of ‘near-sourcing’ bymultinational manufacturers hascombined to fuel logistics marketgrowth rates of about 20% a year.

– The new accession countrieswill continue this trend, he asserts.Although relatively small markets,the accession of Bulgaria andRomania is an important stepforward. Many manufacturers,especially automotive and textile,have already been attracted tothese low-cost countries, and theywill now more easily be assimilatedinto European supply chains.Europe’s centre of logistics gravitywill move once again eastwards.For more information,www.transportintelligence.com

Alusliikennepalvelu eienää välitä luotseja

VTS-keskukset keskittyvät vuoden2007 alusta alkaen VTS- eli alusliikenne-palvelujen järjestämiseen eivätkä enäävälitä luotseja. Luotsinvälitys on siirtynyttammikuusta alkaen Merenkulkulaitok-selta Luotsausliikelaitoksen hoidetta-vaksi. Suomenlahdella luotsinvälitys onollut Luotsausliikelaitoksen vastuulla jo1. syyskuuta 2006 alkaen.

Vuoden vaihteessa Luotsausliikelai-tos avaa asiakkaiden käyttöön asiointi-palvelun osoitteessa www.pilotorder.fi.Finnpilotin luotsinvälityksen uudet yh-teystiedot tulivat käyttöön valtakunnal-lisesti 1.1.2007 ja luotsintilaus VHF:nkautta lakkaa. Perusteena tehtävien siir-rolle on, että luotsintilaus ja -välitys liit-tyvät kiinteästi luotsaustoiminnan ope-ratiiviseen hoitamiseen, joka on ollutLuotsausliikelaitoksen vastuulla vuodes-ta 2004 lähtien.

Merenkulkulaitos pyrkii palvele-maan asiakkaita VTS-alueilla mahdolli-simman hyvin. Jatkossakin Merenkulku-laitos vastaa alusliikennepalvelun eliVTS-toiminnan järjestämisestä ja ylläpi-tämisestä sekä toimii VTS-viranomaise-na. Luotsinvälitystä lukuun ottamattaalukset saavat siis VTS-keskuksista edel-leen samat palvelut kuin tähänkin saak-ka.

Merenkulkulaitos myös valvoo, ettäluotsauslakia noudatetaan, ottaa vas-taan luotsaukseen liittyviä tutkintoja se-kä myöntää luotsien ohjauskirjat, linja-luotsinkirjat ja luotsauksen erivapaudet.

Uusi tehovaihtoehto Volvo FH16 -malliin

Volvo FH16 kuorma-auton Volvo FH16 -moottorivalikoimaon täydentynyt 540 hv:n moottorilla, jonka vääntömoment-ti on 2600 Nm. Uusi 16-litrainen 540 hv:n moottori sopii eri-tyisen hyvin 40 tonnin kuljetussegmenttiin ja mäkisille teille.Moottori kykenee ylläpitämään korkeita keskinopeuksia jaVolvon VEB+-moottorijarrulla (uuden sukupolven Volvo En-gine Brake) ja älykkäällä I-Shift -vaihtamisjärjestelmällä autonajo-ominaisuudet ovat kehittyneet. 540 hv:n moottoriin voi-daan yhdistää joko I-Shift, joka on 12-vaihteinen, elektroni-sesti ohjattu, mekaaninen alue-/jakovaihteisto tai käsivälittei-nen, 14-vaihteinen alue-/jakovaihteisto. Moottori täyttää Eu-ro 4 -päästömääräykset. Pakokaasujen jälkikäsittely tapahtuuAdBlue-lisäaineen ja SCR-katalysaattorin avulla.

Volvolla vakiojarruihin lisätoimintoja

Volvo Trucks lisää kuorma-autojensa jarrujen vakiotoimintojaEuroopassa.Asiakkaan valitessa kuorma-auton, jossa on EBS-jarrujen (Electronically controlled Brake System) perusver-sio, jarruihin sisältyy nyt ilman lisäkustannuksia aikaisempaaenemmän toimintoja. Näitä ovat esimerkiksi mäkilähtöapu(Hill Start Aid), joka estää autoa liikkumasta mäkilähdöissätaaksepäin ja pyöräjarrujen valvontajärjestelmä (Wheel Bra-ke Monitoring), joka hälyttää kuljettajan, mikäli jarrutusvoimajossain pyörässä äkillisesti laskee.

Volvon kuorma-autoja Turkkiin ja Romaniaan

Turkin Volvo Trucks on saanut 150 FH -mallin kuorma-auto-tilauksen Ekol Logisticsilta. Kaikkiin autoihin tulee Euro 5 -moottori, I-Shift -vaihteisto ja uusin versio Dynafleet-tieto-järjestelmästä. Tilatuista kuorma-autoista on toimitettu satakappaletta, loput viisikymmentä toimitetaan maaliskuussa2007.Volvo Trucksin tytäryhtiö Volvo Romania toimittaa kul-jetus- ja logistiikkayhtiö Alin Trans Impexillle yhteensä 300kuorma-autoa vuoden loppuun mennessä.Tilatut kuorma-autot ovat Volvo FH -malleja, ja ne on varustettu Dynafleet-tietojärjestelmällä. Alin Trans on Euroopan suurin Dynafleet-järjestelmän käyttäjä. Se on asennettu yli 700 yhtiön autoon.

Kotkan satamaliikennevilkasta 2006

Vuoteen 2005 verrattuna sataman ko-konaisliikenne kasvoi yli 1,1 milj. tonnia(13,1 %) ja vuoden 2004 edelliseenennätykseenkin verrattuna yli 900.000tonnia. Kokonaisliikenteen 9 milj. ton-nin rajan lisäksi konttiliikenteessä saavu-tettiin lähes 100.000 TEU:n kasvu ja yli-tettiin sekä 400.000 että 450.000TEU:n rajapyykit. Kasvua edellisvuoteenoli TEU:ssa mitattuna 26,0 % ja tonneis-sa mitattuna 31,3 %. Edelleen konttilii-kenteen kasvun merkitystä lisää KotkanSatama Oy:n, konttiliikenteen parissatoimivien yritysten ja kotkalaisten osal-ta se seikka, että juuri Mussalon kontti-satamaan on viime vuosina investoituKotkassa eniten.

Navigointiohjeetautostereoiden kautta

TomTom on julkistanut FM-radiolähettimen sisältävän, tuulilasiinkiinnitettävän navigaattoritelineen.Radiolähettimen avulla TomTominnavigaattorin ohjeet, hands free -puhelut ja navigaattoriin tallennettumusiikki kuuluvat langattomastiautostereoiden kautta.FM-radiolähetin toimii lyhyenkantaman radioasemana lähettäenradiosignaalin navigaattoristaautoradioon. Navigaattorin käyttäjäntarvitsee vain asettaa laite radiolähetti-men sisältävään telineeseen ja valitasama vapaa FM-taajuus sekänavigaattorista että autoradiosta.Tämän jälkeen navigaattorinääniohjeita, mp3-musiikkia ja handsfree -puheluita voi kuunnellaautostereoiden kaiuttimien kautta.Navigaattorin liittäminen autostereoi-hin parantaa myös turvallisuutta, sillämusiikki tai radiolähetys katkeaanavigointiohjeiden antamisen ajaksi.

Liikenne- javiestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeri Su-sanna Huovisen valtiosihteeriksion nimitetty toimittaja, viestintä-konsultti Ulpu Iivari.

Iivari (58) on aiemmin toimi-nut mm. SDP:n puoluesihteerinä,kansanedustajana ja Euroopanparlamentin jäsenenä.Viimeksi Ii-vari on työskennellyt viestintä-konsulttina Eurofacts Ltd:ssä.

Iivari siirtyi valtiosihteeriksi 8.tammikuuta 2007. Hän työsken-telee valtiosihteerinä enintään lii-kenne- ja viestintäministeri Su-sanna Huovisen toimikaudenajan.

Ministeri Huovisen nykyinenvaltiosihteeri Perttu Puro jäi van-hempainvapaalle ja siirtyy kevääl-lä muihin tehtäviin.

Tekniikan lisensiaatti RistoMurto (43) on nimitetty yli-insi-nööriksi infrastruktuuriyksik-köön. Valtioneuvosto nimittiMurron 14. joulukuuta.

Risto Murto valmistui diplo-mi-insinööriksi vuonna 1991 jatekniikan lisensiaatiksi vuonna1998. Hän on työskennellytKungliga Tekniska Högskolanissatutkijana vuonna 1994 ja Tampe-reen teknillisessä korkeakoulussayliassistenttina ja tutkijana vuosi-na 1991-1993 sekä 1995-2001.Tieliikelaitoksen konsultoinnissajohtavana asiantuntijana Murtoon ollut vuosina 2001-2004 javiimeksi palvelupäällikkönä vuo-desta 2005 lähtien.

Liikenne- ja viestintäministe-riössä Murto aloittaa 1. helmi-kuuta 2007. Infrastruktuuriyksi-kön yli-insinöörin tehtävät liitty-vät liikennepolitiikkaan, liikenteenaluepolitiikkaan, maankäyttöön jakaavoitukseen sekä teiden, rato-

jen ja vesiväylien kehittämiseen.Valtioneuvosto on nimittänyt

varatuomari Laura Nordenstren-gin (26) neuvottelevaksi virka-mieheksi liikenne- ja viestintämi-nisteriön viestintämarkkinaosas-tolle.

Nordenstrengin työtehtäviinkuuluu sähköiseen tunnistami-seen, yksityisyyden suojaan ja tie-toturvaan liittyvät lainvalmistelu-tehtävät.

Nordenstreng on aiemmintyöskennellyt oikeusministeriös-sä tutkijana ja lainsäädäntösihtee-rinä sekä Helsingin käräjäoikeu-dessa notaarina.

Sisu Auto

Jari Rahkonen, 39, on nimitettykuorma-automyyjäksi Sisu Au-toon. Rahkonen vastaa SISU- jaRenault-kuorma-autojen sekävaihtoautojen myynnistä Pohjois-Suomen alueella. Rahkosen toi-mipaikka on Oulun Sisu Auto.

Ennen Sisu Autoon siirtymis-tä Rahkonen toimi kuorma-au-tomyyjänä Konekeskossa.

SKAL

Johtaja Iiro Lehtonen on nimitettySuomen Kuljetus ja LogistiikkaSKAL ry:n toimitusjohtajaksi1.5.2007 alkaen, jolloin nykyinentoimitusjohtaja, liikenneneuvosSeppo Sainio jää eläkkeelle.

Vuonna 1957 syntynyt vara-tuomari, MBA Iiro Lehtonen ontyöskennellyt Suomen Kuljetus jaLogistiikka SKAL ry:ssä kansain-välisten ja lakiasioiden johtajanavuodesta 1997 sekä toiminutvuodesta 2002 toimitusjohtajanvaramiehenä.

Tasavallan presidentti myönsitoimitusjohtaja Seppo Sainiolleliikenneneuvoksen arvonimen1.12.2006.

VR-Yhtymä Oy

Tradenomi Mikke Maronen onnimitetty tietoturva-asiantunti-jaksi VR-Yhtymän turvallisuusyk-sikköön 1.1.2007 alkaen. Hän onaikaisemmin työskennellyt WM-datalla.

Diplomi-insinööri Manu Hut-tunen on nimitetty 1.2.2007 alka-en Itä-Suomen alueen ohjaus- jaturvalaitetoimialan päälliköksi.Hänen toimipaikkansa on Kou-volassa. Huttunen on toiminutaikaisemmin projekti-insinöörinäItä-Suomen alueella.

Volvo Truck Center

Volvo Truck Centerin vaihtoau-topäälliköksi on nimitetty kaup-pateknikko Petri Torkkel1.12.2006 alkaen. Petri toimiiVantaan toimipisteessä ja vastaakaikkien Volvo Truck Centerei-den vaihtoautoliiketoiminnasta.Petri Torkkel on viimeksi ollut Si-su Auto Trucks Oy:n palvelukses-sa vaihtokuorma-automyyjänä 7vuoden ajan.

Ajoneuvo-hallintokeskus

Valtioneuvosto asetti 21. joulu-kuuta Ajoneuvohallintokeskuk-sen johtokunnan toimikaudeksi2007-2009.

Johtokunnan puheenjohta-jaksi vuodeksi 2007 nimitettiintoimitusjohtaja Pekka Puputti Au-totuojat ry:stä. Vuodet 2008-2009 puheenjohtajana toimii toi-mitusjohtaja Pentti Rantala Auto-alan Keskusliitosta. Johtokunnanvarapuheenjohtajaksi nimitettiinrakennusneuvos Mikko Ojajärviliikenne- ja viestintäministeriöstä.

Johtokunnan jäseniksi nimi-tettiin neuvotteleva virkamiesMerja Sandell valtiovarainminis-teriöstä, lainsäädäntöneuvos Ilk-

ka Turunen sisäasiainministeriös-tä, toimitusjohtaja ja varatuomariUlla Niku-Koskinen Liikenneva-kuutuskeskuksesta. Ajoneuvohal-lintokeskuksen henkilöstöä halli-tuksessa edustaa palvelusihteeriMarja-Leena Helasuo.

Oy Karelian TrainsLtd

Diplomi-insinööri Ilkka Keränenon nimitetty Oy Karelian TrainsLtd:n toimitusjohtajaksi. Hän ontyöskennellyt aikaisemmin VROsakeyhtiössä henkilöliikenteenprojektipäällikkönä.

VR ja Venäjän rautatieyhtiöOAO RZD omistavat Oy Kare-lian Trains Ltd -yhtiön puoliksi.Yhtiö hankkii Helsinki–Pietari -lii-kenteen nopeat junat ja niillekunnossapitopalvelut.

JAKK

Logistiikkainsinööri Kai Nieminenon nimitetty JAKK Helsinki-Van-taan toimipaikan päälliköksi. Hä-nen vastuualueenaan on uudentoimipaikan kehittäminen ja re-sursointi. Nieminen on toiminutviimeksi operatiivisena johtajanaContu-Trans Oy:ssä Raumalla.Hänellä on yli kahdenkymmenenvuoden työkokemus satamalo-gistiikan alalta.

Tuotantotalouden insinööriHarri Koivisto on nimitetty JAKKTurun toimipaikan päälliköksi.Koivistolla on vahva 10 vuodentyökokemus koulutusalalta. Vii-meksi hän on toimialajohtajanavastannut PAKK:in Kaarinan ja Tu-run yksiköiden toiminnoista. Koi-visto on myös toiminut pitkäänrakennusaineteollisuuden johto-,myynti- ja markkinointitehtävissä.

Onninen Oy

DI Martti Kallavuo on nimitetty1.1.2007 alkaen Onnisen toimin-

59

nimityksiä

Logistiikka 1 | 2007

Jari RahkonenSisu Auto

Iiro Lehtonen SKAL

Manu HuttunenVR-Yhtymä Oy

Ilkka KeränenOy Karelia Trans Ltd

Kai NieminenJAKK

Martti KallavuoOnninen

Tarja PursiainenOnninen

Pekka JärvinenAlgol Technics Oy

yhdistys ja piiritnanohjausjärjestelmähankkeenhankejohtajaksi. Kallavuo siirtyyOnnisen palvelukseen Nokiakonsernin tietohallinnosta. (kuva)

Insinööri, MKT Tarja Pursiai-nen on nimitetty 2.1.2007 alkaenOnnisen Teollisuus & Infra -yksik-köön toimitusketjun kehittämi-sestä vastaavaksi johtajaksi (Di-rector, Supply Chain Manage-ment). Tarja siirtyy Onnisen pal-velukseen Aker Kvaerner E&CEurope -yksikön Director, SupplyManagement tehtävästä. Aiem-min hän on toiminut YIT:n Teolli-suus- ja Verkkopalvelut -yksikös-sä mm. hankintapäällikkönä.

Algol Technics Oy

Algol Technics Oy:n uudeksi toi-mitusjohtajaksi on 1.1.2007 alka-en nimitetty DI Pekka Järvinen.Toimikauttaan ylimääräisellä vuo-della pidentänyt nykyinen toimi-tusjohtaja Simo Uusitalo jatkaayhtiössä kehitystehtävissä ennensiirtymistään eläkkeelle keväällä2007.

Pekka Järvinen on aikaisem-min toiminut muun muassa Suo-men Posti Oyj:n kehitysjohtajanaja Kelpo Kuljetus Fi Oy:n toimi-tusjohtajana. Algoliin hän tuleeomasta Growth Works -yrityk-sestään, joka on erikoistunut kas-vuyhtiöiden konsultointiin pää-teemanaan asiakashyötyjentyös-täminen ja analysointi. Saman ot-teen hän näkee soveltuvan hyvinmyösAlgol Technics -yhtiön toi-mialakeskeiseen palveluorgani-saatioon.

Kehityksessä on hänen mu-kaansa yhä selkeämpi siirtymätuotteiden myynnistä hyötyjenmyyntiin. Yhteistyössä asiakkai-den kanssa edetään heidän tar-peisiinsa optimoituihin ratkaisui-hin.

Algol Technics kuuluu suoma-laiseen Algol-monialakonserniin,joka on monipuolisesti erikoistu-nut tekniseen kauppaan.

Falck Rosqvist Oy

Volvo Auto Oy Ab:n tytäryhtiötäHertz Autovuokraamoa pitkäänluotsannut Seppo Sariola on ni-mitetty Falck Rosqvist Oy:n toi-mitusjohtajaksi 15.1.2007 alkaen.

Falck Rosqvist Oy on Suo-men johtava assistance-, tie- jahinauspalveluita tuottava yritys,joka toimii läheisessä yhteistyös-sä useiden eri automerkkien se-kä vakuutusyhtiöiden kanssa.Falck Rosqvist Oy kuuluu poh-joismaiseen Falck-konserniin.

Yrityksen nykyinen toimitus-johtaja Esa Pyyhkäläinen jatkaahallituksessa ja yrityksen neuvon-antajana.

Johan Lindström on nimitettymyyntijohtajaksi 1.11.2006 alka-en. Hän toimi aiemmin yritykses-sä puhelin- ja hätäpalvelujen joh-tajana.

Anne Palm on nimitetty ver-kosto- ja markkinointijohtajaksi.Hän toimi aiemmin yrityksessämarkkinointi- ja HR -johtajana.

Miika Leppänen on nimitettypuhelin- ja palvelukeskuksen joh-tajaksi. Hän toimi aiemmin yrityk-sessä laatupäällikkönä.

Juha Ohtonen on konsernintytäryhtiön Hinausliike RosqvistOy:n hinauspalvelupäälliköksi.

Konsernista eriytettiin 2004turvallisuus- ja vartiointipalvelujatuottava Falck, nykyiseltä nimel-tään Group 4 Securicor.

Valmet Automotive

Valmet Automotive Oy:n toimi-tusjohtajaksi on nimitetty 10.1.2007 alkaen insinööri Juhani Su-vinen. Hänellä on vankka koke-mus Valmet Automotiven joh-don tehtävistä ja hän on toimi-nut viimeksi autotehtaan varatoi-mitusjohtajana vuodesta 1996alkaen.

Varatoimitusjohtajaksi on sa-malla nimitetty insinööri Ilpo Kor-honen vastuualueenaan tuotanto.Hän on toiminut viimeksiPorsche-projektista ja tuotan-nosta vastaavana johtajana ja sitäennen tuotannon ja laatujohdoneri tehtävissä.

Valmet Automotiven nykyi-nen toimitusjohtaja Tapio Kuismaerosi samalla tehtävästään ja siir-tyi yhtiön hallituksen jäseneksi.Valmet Automotive Oyn halli-tuksen puheenjohtajana toimiiMetso Oyj:n varatoimitusjohtajaOlli Vaartimo. Metso Oyj omis-taa 100% Valmet Automotivenosakekannasta.

60

nimityksiä

Logistiikka 1 | 2007

Suomi 90 vuotta, LOGY 50 vuotta

Suomi viettää tänä vuonna 90-vuotisjuhliaan. Suomen itsenäistymisvuon-na toteutettiin ensimmäinen radiolähetys Atlantin yli. Vuonna 1957 Eu-roopan hiili- ja teräsunioni muuttui Rooman sopimuksella Euroopan ta-lousyhteisöksi (EEC).Vuonna 1997 Suomen lama alkoi hellittää.

Nyt LOGYn viettäessä 50-vuotisjuhlavuotta ja LOGY CompetenceOy:n 10-vuotisjuhlavuotta sähköinen tieto- ja tiedonvälitys on jokapäi-väistä, EU on kasvanut 27 valtion yhteisöksi ja Suomen talous on noussutkorkeammalle kuin koskaan.

Pirkanmaan piiri on myös perustettu vuonna 1957. OnnittelemmePirkanmaan piiriä 50-vuotisesta toiminnasta ja toivotamme piirille me-nestystä logistiikan “ilosanoman” eteenpäin viennissä.

LOGYn juhlavuosi käynnistyy logistiikkaseminaarissa 1.2.2007 ja jat-kuu mm. vuosikokousten yhteydessä. Päätapahtuma on logistiikkapäivä6.9.2007. Juhlavuonna hallitus työstää ja vahvistaa LOGYn strategian vuo-sille 2007- 2010, jossa yhtenä osana kartoitetaan jäsenpalveluja ja inter-netin käyttöä palvelujen toteuttamisessa.

Kymenlaakson piiri

Kymenlaakson piirin hallitukseen valittiin 13.12.2006 pidetyssä syysko-kouksessa: Lasse Ahlroth, Maiju Hankia, Juhani Heikkinen, Kai Holmberg,Marja-Leena Joukainen, Eeva-Liisa Kauhanen, Sari Meskanen, Pekka Rani-nen, Sari Töyrylä, puheenjohtajaksi valittiin Keijo Petelius.

Kymenlaakson piirin talven ensimmäinen jäsentapahtuma pidetään7.2.2007 “Täältä Ratkaisut ja Rahoitus” -tietotekniikan teematilaisuutena.Tilaisuus järjestetään China Centerissä, Kouvolassa. Järjestajänä toimii In-norail pk-verkostot -hanke.

Aihealueita ovat mm. ajantasainen keli- ja liikenneinfo kuljettajienkäyttöön, tunnisteet varastotyössä (RFID, WLAN,Viivakoodit 1D/2D) jaTE-keskus tietotekniikan kehityksen rahoittajana.

Ilmoittautumiset 5.2 mennessä HYPERLINK "mailto:tarja.mustonen-udd@innorailkouvola.fi"tarja.mustonen-udd@innorailkouvola.fi tai puh.0400 972 844

Satakunnan piiri

Satakunnan piirin uusi puheenjohtaja on Hannu Asumalahti. Muut hallituk-sen jäsenet ovat Marja-Leena Wahander (sihteeri), Martti Auvinen (vara-puheenjohtaja), Hannu Heino,Ville Hyytiä, Eero Takkula, Elina Rinne, HeikkiValla, Juha Santala sekä kutsuttuna rahastonhoitajana Petri Impola.

Perinteinen Satakunnan logistiikkapäivä on 14.2.2007 Juhlahovissa,Raumalla. Ilmoittautumiset HYPERLINK "mailto:helena.toivonen@sata.chamber.fi" helena.toivonen@sata.chamber.fi.

Satakunnan piirin kevätkokous pidetään 13.3.2007 kello 15.00 Kemi-ra Pigmentsin tiloissa Porissa.

LOGYn pohjoinen piiri palkitsi

Logistiikkayhdistyksen pohjoisen piirin hallitus valitsi vuosikokoukses-saan pohjoisen piirin vuoden logistiikkatutkimukset. Kunniakirjat ja 450euron suuruiset stipendit myönnettiin seuraaville opiskelijoille:

Kaisa Heinonen, Asiakashallintaprosessin kehittäminen 3PL-yrityk-sessä. Case: Etelä-Suomen Logistiikkatalo. Kemi-Tornion ammattikor-keakoulun lopputyö.

Risto Mäki, Kokonaispalveluratkaisun muodostaminen verkkokaup-paa harjoittavan yrityksen tarpeeseen 3PL-yrityksessä. Case: DHL ExelSupply Chain. Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan pro gradu–työ.

Kokonaispalveluratkaisun muodostaminen verkkokauppaa harjoitta-van yrityksen tarpeeseen 3PL-yrityksessäRisto Mäen pro gradussa käsiteltiin modulaarisuuden ja palvelualusto-jen soveltamista logistiikkapalveluratkaisujen kehittämiseen. Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kehittää kokonaispalveluratkaisun muodos-tamiseen sopiva konsepti 3PL-yrityksessä. Konseptia hyödynnetäänverkkokauppaa harjoittavien asiakkaiden kokonaispalveluratkaisun ke-hittämisessä. Palveluratkaisut ovat asiakkaiden kanssa yhteistyössäsuunniteltuja asiakkaiden tarpeisiin soveltuvia kokonaispalveluratkaisuja.Laajimmillaan palveluratkaisu voi muodostua koko päämiehen logistii-kan ulkoistamisesta.

Tutkielman perusteella 3PL-yritykset voivat hyödyntää palvelualus-toja kokonaispalvelu-ratkaisuiden kehittämisessä. Risto Mäki ehdottaa-kin, että 3PL -yritysten tulee hallita palveluitaan kuten kokonaisratkaisu-ja yksittäisten palveluiden sijasta.Tutkimuksen mukaan, käyttämällä ul-koista logistiikan palvelun tarjoajaa (3PL-yritystä), verkkokauppaa har-joittava yritys voi paremmin keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa jatäten tehostaa liiketoimintaa. 3PL-yrityksessä konseptin soveltaminenvaatii verkkokauppiaille soveltuvien palveluiden määrittämistä, johonyritys on määritellyt standardoidut palvelut, jotka valitaan palvelualus-toilta asiakkaan palvelutason mukaisesti.

Pro gradun toimeksiantajana oli DHL Exel Supply Chain, joka tarjo-aa kaikkea rahtipalveluiden suunnittelusta ja konsultoinnista varastoin-tiin sekä integroituun informaationhallintaan ja sähköisen kaupan tu-keen.Tutkimusta tehtii Oulun toimipisteessä, jossa tutkimuksesta toi-meksiantajalla vastasi site manager Kimmo Laatikainen.

Asiakashallintaprosessin kehittäminen 3PL-yrityksessäKaisa Heinosen käsitteli opinnäytetyössään asiakashallintaprosessin ke-hittämistä 3PL (kolmannen osapuolen logistiikan) yrityksessä. Opinnäy-tetyön toimeksiantajana oli Etelä-Suomen Logistiikkatalo Oy, joka onlogististen palvelujen tuottaja.

Logistiikkapalvelujen ulkoistaminen on ollut kasvavassa suosiossa jopitkään, koska yritysten toimintaympäristö muuttuu ja kehityspanokseton saatava ydintoimintaan ja kustannukset kuriin. Logistiikkapalvelujatarjoava yritys antaa asiakkaalle mahdollisuuden keskittyä omaan ydin-toimintaansa. Pelkkä ulkoistaminen ei alenna yrityksen kustannuksiavaan yritysten välinen yhteistyöntaso ratkaisee.Yhteydenpito asiakkaankanssa on erittäin tärkeää, jotta suhteesta saadaan molemmille osa-puolille maksimaalinen hyöty.

Tämän tutkimuksen teoriaosuudessa päärooleissa ovat logistiikkaja asiakashallinta.Turhan usein logistiikka käsitetään vain tavaran liikku-misena paikasta A paikkaan B ja asiakashallinta yhdistetään suoraanmarkkinointiin. Tutkittaessa kolmannen osapuolen logistiikkaa voidaanhuomata, että näiden kahden asian välillä on suora yhteys toisiinsa. Lo-gistiikan palveluyritystä on mahdoton pyörittää, jos ei ole asiakasta, jol-le tavaraa toimittaa. Palveluntarjoajan ja ostajan välille on synnyttäväluottamus, jotta molemmat osapuolet saisivat suhteesta maksimaalisenhyödyn. Luottamusta saadaan niin toimitusvarmuudella kuin hyvillähenkilökohtaisilla asiakassuhteilla. Erityisen tärkeää on myös tunteaasiakas hyvin, jotta sille voidaan kohdistaa oikeanlaisia palveluja.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää 3PL-yrityksen asiakashallin-taprosessia niin, että nykyiset asiakkaat segmentoidaan ja syntyneillesegmenteille tehdään asiakashoitosuunnitelma. Asiakashoitosuunnitel-ma edellyttää toimeksiantajan asiakashallintaprosessin nykytilan selvit-tämistä ja asiakkaiden näkökulman huomioonottamista.

Tutkimustuloksena on selvitys asiakashallintaprosessin nykytilan-teesta strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla.Tuloksena toimek-siantajan asiakkaat on segmentoitu eri ryhmiin. Syntyneille segmenteil-le on kehitetty asiakashoitosuunnitelma, jossa selvitetään kuinka eri ai-sakasryhmiin tulee pitää yhteyttä ja yhteistyötä edelleen kehittää. Haas-tattelujen avulla on selvitetty asiakkaiden odotuksia kohdeyritystä koh-taan, jotka on huomioitu asiakashoitosuunnitelmassa. Yleisellä tasollaselvitetään lisäksi, mitä asioita erityisesti tulee ottaa huomioon kohde-yrityksen asiakashallintaprosessin kehittämisessä.

Tämä tutkimus osoittaa, että kolmannen osapuolen logistiikan pal-veluntarjoajan ja palvelun ostajan välinen suhde vaatii tarkat pelisään-nöt, kuinka yhteyttä pidetään yllä. Lisäksi palveluntarjoajan tulee kohdis-taa käyttämänsä resurssit eri lailla eri segmentteihin. Kaikkien segment-ti ryhmien kanssa ei ole tarvetta järjestää esim. kokouksia kuukausittain.Kannattamattomimpien asiakkaiden kohdalla tulee miettiä, saadaankoasiakassuhteesta tarvittavaa hyötyä vai onko asiakassuhde selvä taakka,jota vain kannetaan mukana. Koska kaikki vapaat voimavarat tulee koh-distaa kannattaviin voittoa tuottaviin suhteisiin tai muuten yritystoimin-nan kehittämiseen. Lisäksi tutkimus osoittaa, että tiedonkulku koko lo-gistisessa ketjussa on erittäin tärkeää. Tiedonkulun estyminen voi pa-himmassa tapauksessa aiheuttaa piiskavaikutuksen, joka vaikuttaa syk-leinä koko toimitusketjuun.

61

yhdistys ja piirit

Logistiikka 1 | 2007

LOGYn pohjoisen piirin puheenjohtaja Aila Postareff-Jurvelin onnittelee Risto Mäkeä.

LOGYn uusi hallitus aloitti

Logistiikkayhdistyksen hallituksenvaihtotilaisuus ikuistettiin ylläolevana kuvana.

62

2007

Helmikuu

1-2. Logistiikkaseminaari 2007, Finlandia-talo & Tallink, Helsinki.6-7. LogisticsLink, South, The exhibition for all logistics solutions,

Sandown Park, UK (www.logisticslink.co.uk)8-10. Fruit Logistica 2007, Berliini, Saksa (www.fruitlogistica.de)13-15. LogiMAT 2007, 5. Internationale Fachmesse für Distribution,

Material und Informationsfluss, Messe Stuttgart, Stuttgart,Saksa. (www.logimat-messe.de)

26-27. Jamaica Maritime Summit - New Business Opportunities,Kingston, Jamaica.(www.surveymonkey.com/s.asp?u=865592696242)

Huhtikuu

16-20. Hannover Messe 2007, 13 teollisuuden alan ammattimessut,mm. Interkama+, Factory Automation, Industrial Building

Automation, Motion, Drive & Automation, Digital Factory,Subcontracting, Energy, Pipeline Technology,MicroTechnology, Research & Technology. Hannover, Saksa.(www.messe.de)

Toukokuu

22-23. LogisticsLink live, The exhibition for all logistics solutions,Stoneleigh Park, Coventry,Warks, UK(www.logisticslink.co.uk)

Syyskuu

6. Logistiikkapäivä 2007, Majvik.26-28. Alihankinta 2007, Pirkkahalli,Tampere

Lokakuu

10-14. World Logistics Expo 2007, Jeonbuk, Etelä-Korea.(www.logex.co.kr)

kalenteri

Logyn piirit:

2007

Tammikuu

27. Varsinais-Suomen piirin teatterimatka Helsinkiin,

Komediateatteri Arenaan, jossa esitetään Timo Elon ja

Ere Kokkosen käsikirjoittamaa näytelmää nimeltä TABE

SLIOORIN TARINA.

Lähtö tapahtuu Vainion Liikenteen bussilla Honkasen

pihalta klo 13.30 ja Ortodoksisen kirkon edestä kauppa-

torilta klo 13.45. Ruokailemme ennen esitystä italialais-

tyyppisessä ravintola Rodolfossa.

Helmikuu

7. Kymenlaakson piirin jäsentapahtuma Täältä Ratkaisut ja Rahoitus China Centerissä, Kouvolassa.. Järjestäjä on Innorail pk-verkostot -hanke.Aihealueina tietoiskuissa:Ajantasainen keli- ja liikenneinfo kuljettajien käyttöön,Tunnisteet varastotyössä, RFID,WLAN,Viivakoodit 1D/2D,TE-keskus tietotekniikan kehityksen rahoittajana,Tukirahaa taloushallinnon sähköistämiseen.

13. Varsinais-Suomen piirin yritysvierailu Lassila & Tikanoja

Oyj:lle, Saranmäkeen,Vaskikatu 13.Ajankohtaisista tietoa

jätteiden ja romujen keräilystä ja käsittelystä.

14. Satakunnan logistiikkapäivä, RaumaLuennot, kontaktifoorumi ja cocktailit.

16. Pirkanmaan piirin perinteiset Härkäjuhlat Tampereella,Mieskuoro Laulajien juhlatiloissa,Takojankatu 1.

Maaliskuu

13. Satakunnan piirin kevätkokous Kemira Pigmentsin tiloissa,Porissa. Mahdollisuus myös tutustua Tahkoluodon uuteen ympäristöystävälliseen kuljetinjärjestelmään.

Huhtikuu

13-14. Varsinais-Suomen piirin perinteinen laivaseminaari Viking

Amorellalla.

Logistiikka 1 | 2007

K E H I T Ä A M M AT T I TA I T O A

KATSO LISÄTIEDOT:www.logy.f i /koulutus

PA R A N N A K I L PA I L U K Y K Y Ä

Logistiikan lainsäädäntö 13.-14.3.

Kunnossapidon logistiikka 14.-15.3.

Logistiikan kehittäminen 20.-21.3. & 17.-18.4.

Supply Chain Management 28.-29.3. & 23.5.

Logistiikan perusteet 9.-10.5.

Varaston suunnittelu 21.-22.5.

KOULUTUKSELLA!

Hankintatoimen taloudellinen ohjaaminen 6.-7.3.

Neuvottelemalla tulokseen 27.-29.3.

Strategisen ostajan työmenetelmät 24.-25.4.

Palvelujen osto 8.-9.5.

Oston lakiasiat 22.-24.5.

Oston peruskurssi 5.-7.6. & 27.-29.8.

Kysynnän ennustaminen ja

kysyntätiedon jakaminen toimitusketjussa 25.4.

LOGISTI IKKA:

SEMINAARI:

OSTO:

Tuontikaupan perusteet 21.-22.3.

TUONTI: